Esityslistaan pääsee tästä.
Erottajan aukio jalankulkijoiden oleskelutilaksi
Erottajan aukio, se missä on mm. bussi 20 päättäri, otetaan jalankulkualueeksi. Bussit siirtyvät muualle, ajoramppi pysäköintiluolasta poistuu, Mannerheimintien yli tulee suojatie, jolloin esimerkiksi Espan pyörätietä kulkeva pääsee yli suoraan, kun nyt pitää kiertää kolmien valojen kautta. Kerrassaan mainio asia.
Toiminta- ja taloussuunnitelma
Varsin rutiininomainen suunnitelma, jossa tavoitteet vastaavat aiempia. Asuntokaavoituksen tavoite on nostettu 5000 asunnosta 5500 asuntoon. Taisin olla minä, joka strategianeuvotteluissa sitä esitin. Voisi nostaa selvbästi enemmänkin, mutta silloin tulisi olla tapa rahoittaa tämä kasvutontinluovutustuloilla. Mihinkään investointikattoon tämä ei kyllä mahdu.
Tapulikaupungin Maatullinpuiston eteläosan asemakaavan muutosesitys.
Maltillinen tiivistyskaava tuo alueelle 44 uutta pientalotonttia. Asukkaat ovat vähän urputtaneet lisääntyvästä liikenteestä ja pienenevistä virkistysalueista.
Tapulikaupunkia tehdään nyt näin. Ennen kuin alueen rakennuksia alettiin peruskorjata, olisi voitu harkita koko alueen rakentamista uudestaan nykyaikaisen kaavan mukaan, mutta se juna meni jo.
Tuleeko autoille ajoyhteys Bulevardilta Eteläesplanadille?
Ajoyhteytä Bulevardilta Espalle ei ole tulossa.
Erottajan karttaan liittyen, miksi tuo uusi pyörätien jatke Mannerheimintien yli on laitettu kiemurtelemaan tuolla tavalla?
Tuossa linjauksessa Eteläesplanadilta tuleva ja suoraan Bulevardille jatkava polkupyöräilijä joutuu tekemään risteyksessä ensin käännöksen oikeaan ja sitten vasempaan ennen kuin pääsee pyörätien jatkeen kohdalle. Lopputuloksena mutkitteleva ja huonosti ennakoitava ajolinja.
Tarkoitanee käytännössä että toteutusaikataulu on vasta sitten kun länsimetro aloittaa liikenteen ja bussi 20 ei enää kulje Lauttasaaresta keskustaan, tai ainakaan Erottajalle.
Bussi 20:n päättärille on esitetty korvaava paikka siinä ihan lähellä.
Mutta kävelymatka päättäriltä Stockalle pitenee ehkä melkein lähes 200 m! Kolajuoma ja popcornit valmiiksi…
minne?
Bussi 20:n päättäri siirretään Erottajankatu 4:n eteen.
Talvikeleillä noin suurta matkan pidennystä ei pelasta edes Hullut Päivät.
Ah, eihän tuosta sitten ihan 200 metriä tule (parit bonusliikennevalot kylläkin). Sijoitin sen päättärin mielessäni toiselle puolelle katua (ja ryhmittymisalueen verran ylemmäs mäkeen), onkohan suunnittelijoilla ollut muistissa, että 20 ajaa nykyään Erottajalle Uudenmaankatua…
Erottajasta:
— Miksi toteutumista täytyy odottaa kolme vuotta (suunniteltu toteutus vasta 2016)?
‑Bussipäättäri sopisi myös kolmikulmaan ysiratikan vanhalle pysäkille jossa on katos valmiina.
— Jääkö Stockmannin pysäköinnin entinen ramppi vaille käyttöä? Saisiko tilaan gallerian, teatterin toimintoja, tms hauskaa?
— Pyörätien suoristamistakin tärkeämpää olisi, ettei alueella olisi täysin sekaisin kaksisuuntaisia pyöräteitä ja yksisuuntaisia ‑kaistoja.
Toteuttamista pitää odottaa, koska ei ole rahaa.
Kun tuohon Erottajalle lisätään suojatie, mahtuuko ryhmitysraiteille edelleen lähes 28-metrinen Transtech-vaunukin vai blokkaako yksi vaunu jatkossa naapuriraiteenkin?
Ottamatta kantaa yksittäiseen kohteeseen ihmettelen, miksi Helsinkiin rakennetaan pientaloja. Suomen parhaalla saavutettavuus- ja synergiavyöhykkeellä se nostaa kaiken asumisen hintaa ja vie pohjaa pois urbaanin kehittymiseltä. Samaan aikaan vanhoissa lähiöissä etsitään tiivistämiskohteita eli tontteja uusille kerrostaloille. Helsingin strateginen visio ei ole tässä asiassa kirkas ja yhdensuuntainen. Toisaalla tarjotaan superluksusta ja toisaalla rankaistaan kerrostaloasumisesta. Pientaloasujille riittää Espoota,Vantaata ja radanvarsien pikkukaupunkeja. Helsinki voisi olla ylpeä kaupunkimaisuudestaan ja kehittää sitä.
Vuosi 2016 varmaan siksi että ei uskalleta toteuttaa ennen länsimetron valmistumista. Jos bussi 20:llä ei olisi ennen metron valmistumista muuta pysäkkiä keskustassa kuin kolmikulmapuistosa niin sen käyttö tulisi vähenemään radikaalisti ja lauttasaarelaiset alkaisivat protestoida äänekkäästi ja he alkaisivat vaatia päättärin siirtoa ennemmin vaikka rautatientorille (jonne bussin olisi pirun hankala kulkea), ja HSL:n pelko olisi silloin että se jäisi pysyvästi sinne. Erottajan/Kolmikulman päätepysäkkiä tulisivat käyttämään myös Seurasaaren bussi 24, mutta koska se kulkee ydinkeskustan kautta mannerheimintietä pitkin niin ei ole niin suurta merkitystä missä sen päätepysäkki sijaitsee.
Bussi 24 menee Merikadulle ja 20 päättäriä suunnitellaa Erottajankatu 4:n kohdalle, ei kolmikulmaan.
Pientalo Tapulikaupungissa on kaukana superluksuksesta.
Koko Tapulikaupunki olisi pitänyt lanata nurin ja rakentaa uusiksi. Alue on kurjistunut hurjasti viimeisen 10–15 vuoden aikana. Sääli, että noin hyvällä paikalla sijaitseva kaupunginosa on päästetty niin kurjaan kuntoon.
Mikähän siinä on ettei nykyään enää pureta juuri mitään?
Helsingissä on yllättävän paljon pientlaokaupungiosia — Tapanila, Käpylä. osa Herttoniemeä… Ja yllättäävn paljon pientaloja muutenkin.
Tapulikaupungin nykytilasta en tiedä. Ihmisethän kaupungin etkevät.
Teatterin eteläpuolella olevalle kolmiolle mahtuisi (asuin)talo. Nyt siinä on väkisin elävöitettävää tyhjyyttä, jollaista on Helsingissä murheeksi asti.
Helsinki on ankeiden tuulenpieksämien aukioiden kaupunki ja sellaisena näyttää pysyvän. Jalankulkijoiden oleskelutila on joutomaan synonyymi.
Hieman hankala paikka se oliis asuintalolle. Toimistoista on ylitarjontaa, enkä usko kaikkien kaupppojenkaan löyttävän asiakkaita… Eika talo saiis peitää ruotsalaista teatteria.
Talvella alue on joutomaata. Keäsllä suorastaan kuhisee eläää.
Pyörällä eksyillessä löytää pientaloja sellaisistakin paikoista kuin Myllypurosta, Kontulasta tai Jakomäestä (ja naapurikaupungin puolella vaikka Hakunilasta), jotka yleensä keskustelussa stereotypistetään kauheiksi betonisiksi itäelementtilähiöiksi.
Ohikulkeva autoilija (ja bussimatkustaja) kulkee vain keskeisiä kokoojaväyliä pitkin jolloin alueen mielikuva syntyy niitä reunustavista kerrostaloista. Elämää on siellä peremmälläkin.
Tapulikaupungissa on monta rumaa taloa, mutta se on rakennettu tehokkaasti, toisin kuin monet muut lähiöt. Hienohelmat kauhistelevat Tapulikaupunkia yksinkertaisesti siksi, että siellä on kaupungin vuokra-asuntoja; mutta eihän niitä ole edes kovin paljon. Ehkä asemanseudun pari kapakkaakin nyrpistyttävät terassikaudella. Kannattaisi jalkautua paikalle ennen kuin rupeaa ehdottelemaan kaupunginosan repimistä.
Tapulikaupungin kerrostalopuoli on rakennttu erittäin tehottomasti. Nykystandardein sinne tulisi tuplasti asukkaita.
Ehkä tässä hypoteettisessa tilanteessa kannattaisi ensin katsoa, onko joku halukas rakennuttamaan Tapulikaupungin tilalle sellaista asuntoaluetta, johon tulisi — tai olisiko parempi sanoa “mahtuisi” — tuplasti väkeä autoineen päivineen. Vai tehtäisiinkö autoton Tapulikaupunki, radan varressa kun ollaan?
Tapulikaupunguin osata juna meni jo. Sen rakennukset on melkein kaikki peruskorjattu, joten ehkä 50 vuoden päästä sitten.
Onhan tässä jotain nostalgiaakin. Mieleen tulee Neuvostoliitto ja suuret voiton aukiot. Toisaalta on hienoa, että sen 2 kk vuodesta voi nauttia monimuotoisesta katutilasta.
Olen asunut Tapulissa yli parikymmentä vuotta ennenkuin muutin pois sieltä. Käyn siellä edelleen säännöllisesti, joten perspektiiviä löytyy. Alue on mennyt alaspäin lujaa, varsinkin aseman seutu keskellä arkipäivää on aika masentavaa katsottavaa.