Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.6.2013

(Esi­tys­lis­taan tästä)

 

Pohjois-Haa­gan itäosan osayleiskaavaehdotus

Tämä on ollut meil­lä luon­nos­vai­heena aiem­min. Kehäradan ja Jok­eri 1:n tun­tu­maan 1500 – 2000 asukas­ta ja 3700 työ­paikkaa. Vähän ihmettelin noi­ta melu­muurik­si raken­net­tavia työ­paikko­ja, mut­ta niihin on kuulem­ma tuli­ja jo näkyvissä.

Pohjois-haaga

Mie­lenki­in­toinen kaupunki­rak­en­teelli­nen aja­tus löy­tyi Edward Glae­serin kir­jas­ta Tri­umph of the City, jos­sa hän vih­jaisi mah­dol­lisu­ud­es­ta, että yhä use­ampi asuu keskikaupungilla ja pen­delöi ulos töi­hin radan­var­teen. Tässä on tiet­ty idea. Työ­matko­ja tehdään viikos­sa vain kymme­nen ja ne tehdään aina samaan paikkaan, joten työ­mat­ka voi olla joukkoli­iken­nematkan päässä, mut­ta päivit­täisiä vapaa-ajan­matko­ja tehdään paljon enem­män. Sik­si asum­i­nen ja palve­lut hyö­tyvät sijain­nista kaupungis­sa enem­män kuin toimis­tot.  Pitäisikö mei­dän siis hyväksyä se, että kan­takaupungis­sa toimis­to­ja muute­taan asun­noik­si? Minus­ta tun­tuu päivä päivältä enem­män, että pitäisi. Nyt kun Keilaniemeenkin pääsee koh­ta sivistyneesti metrolla.

Sörnäis­ten tun­nelin asemakaava

Pöy­dältä. Tärkeä asia, mut­ta viikon aikana ei ole ilmaan­tunut uut­ta. Kat­so­taan, onko muille tul­lut uusia ajatuk­sia. Peri­aat­er­atkaisu on tehty pari vuot­ta sit­ten val­tu­us­tossa, joten se oikeas­t­aan sitoo lau­takun­taa. Kyse on nyt vain rahas­ta. Min­ulle tämä ei ole autoli­iken­teen suju­voit­tamis­in­vestoin­ti vaan tähtää asumisen edel­ly­tys­ten paran­tamiseen. Oli viime viikol­la kuule­mas­sa töölöläisiä Meche­lininkadul­ta ja tulin vaku­ut­tuneek­si, että asukkaat eivät rakas­ta kotien­sa vier­estä vyöryvää liikennettä.

Munkkiniemen puis­to­tien kaava

Van­ha Koneen kont­tori­ta­lo, joka aikanaan tuli suuren riidan tulok­se­na munkkiniemeläis­ten rauhaa pilaa­maan, tehdään nyt asun­noik­si, korote­taan kahdel­la ker­roksel­la  ja viereen tehdään vielä kahdek­san town­house-asun­toa, joiden raken­nu­soikeus on 2300 k‑m2, eli ne ovat iso­ja ja hyvin kalli­ita. Asuin­pin­ta-alaa tulee 11300 k‑m2 ja toimis­tok­er­rosalaa pois­tuu 7250 k‑m2. Uusia munkkiniemeläisiä tulee noin 250 – 300.

Van­ha koneen raken­nus suo­jel­laan lievim­mäl­lä merkin­näl­lä sr‑3, mikä sal­lii myös koro­tuk­sen. Pystyyköhän arkkite­hti ylipään­sä tekemään sel­l­aista hirvi­tys­tä, ettei toinen arkkite­hti sitä suojelisi?

Osa munkkiniemeläi­sistä vas­tus­taa kaavaa raivoisas­ti. Ton­til­la on perinteitä.

Kar­sit­tu pyöräi­lyn investointisuunnitelma

Investoin­tikat­to pakot­taa vähen­tämään liiken­nein­vestoin­te­ja ja tämä kohdis­tuu myös pyöräi­lyyn. Tämä täy­tynee pyytää pöy­dälle, jot­ta voisi miet­tiä vähän vai­h­toe­hto­ja. Olisi kir­jat­ta­va myös selkeästi, mitä kar­si­taan, jot­ta eloku­us­sa ryh­mien väli­sis­sä neu­vot­teluis­sa on mitä lisätä.

 

40 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.6.2013”

  1. Kyse on nyt vain rahas­ta. Min­ulle tämä ei ole autoli­iken­teen suju­voit­tamis­in­vestoin­ti vaan tähtää asumisen edel­ly­tys­ten paran­tamiseen. Oli viime viikol­la kuule­mas­sa töölöläisiä Meche­lininkadul­ta ja tulin vaku­ut­tuneek­si, että asukkaat eivät rakas­ta kotien­sa vier­estä vyöryvää liikennettä.

    No analo­giaa jatkaak­seni, tämä pro­jek­ti on efek­ti­ivis­es­ti saman kuin että Meche­lininkatu laitet­taisi­in osan matkaa tun­neli­in, ja toisl­ta osin puret­taisi­in yksi riv­ia talo­ja ja tehtäisi­in tien sulke­va kan­joni. Joillekin hyvä, joillekin huono, mut­ta minä en nyt lait­taisi 160 mil­liä veron­mak­sajien rahaa siitä ilosta.

    Eli siis liiken­nemäärät tun­nelin kum­mas­takin päästä kas­va­vat _tämän tun­nelin takia_ rajusti, eli Kalasa­ta­man pohjoiso­sis­sa, Kumpu­las­sa, Touko­las­sa sekä Sörnäis­ten ranta­tien var­rel­la liiken­teen hai­tat kas­vaa. Samal­la rantie semen­töidään noin 80 metriä lev­eäk­si liiken­nealueek­si, tuplat Man­ner­heim­intie, joka on ihan sama kuin jät­täisi kort­teliriv­in rakentamatta.

    Eikö tässä kaupungis­sa ole tarkoi­tus muut­taa sitä liiken­neti­laa asun­noik­si, eikä toisin päin? Ja saisko edes ker­ran sel­l­aisen suun­nitel­man, jos­sa autoli­ikenne viedään maan alle, ja tämän jäl­keen se vie vähem­män tilaa pin­nal­la? Niin usko­ma­ton­ta kuin se onkin, en ole näh­nyt ensimmäistäkään.

  2. Ei se vilkkaan kadun var­rel­la asum­i­nen ikävää ole. Olen asunut Meche­lininkadul­la toises­sa ker­rokses­sa 14 vuot­ta. Tietenkin kun jotain ollaan muut­ta­mas­sa, heräävät asukkaat tilanteeseen ja pyrkivät edist­mään omaa kan­taansa. Eihän kukaan var­masti toi­vo lisää liiken­net­tä kotikadulleen, vaik­ka nykyti­lanne olisikin siedettävä.

    Kaupunkia ei nyt vain voi rak­en­taa niin ettei kenellekkään koi­tu­isi mitään hait­taa. Onnek­si Kalasa­ta­man tapauk­ses­sa olisi hal­val­la tar­jol­la myös vai­h­toe­hto joka ei vaa­di riskialtista tun­nelia eikä myöskään häir­itse alueelle muut­tavia asukkai­ta. Pin­tavai­h­toe­hto Van­haa Talvi­ti­etä pitkin tulisi ehdot­tomasti tutkia. Ei ole mitään tolkkua siinä että laite­taan 140 miljoon­aa men­emään tässä talousti­lanteessa ilman että vai­h­toe­hto­ja olisi perus­teel­lis­es­ti tutkittu.

  3. “viereen tehdään vielä kahdek­san town­house-asun­toa, joiden raken­nu­soikeus on 2300 k‑m2, eli ne ovat iso­ja ja hyvin kalliita”

    Siis stadis­sakin osa­taan kaavoit­taa ~300 neliön asun­to­ja, eikä vaan pahek­sua sipoi­ta ja espoi­ta moisesta!

    1. Antti
      Hyvässä kaupungis­sa on erikokoisia asun­to­ja sekoit­tuneena. Sipoon Karhusaa­res­sa kaavoitet­ti­in noin 500 neliön asun­to­ja koko saari täy­teen. Munkkiniemessä on myös yksiöitä.
      On selvä, että jos nuo asun­not eivägt mene kau­pak­si, alue kaavoite­taan uud­estaan. Espoos­sa ilmoitet­ti­in, että ton­tit pide­tään pajua kas­va­mas­sa vaik­ka kymme­nen vuot­ta, jos isot asun­not eivät mene kaupaksi.

  4. “Investoin­tikat­to pakot­taa vähen­tämään liiken­nein­vestoin­te­ja ja tämä kohdis­tuu myös pyöräilyyn. ”

    Joskus kaupun­ki ker­toi, että euron kun sijoit­taa pyöräi­lyyn, niin 8 euroa tulee säästöinä takaisin. 

    Ilmeis­es­ti tämä ei ole riit­tävän hyvä panos-tuo­tos-suhde Helsingis­sä. Ilmeis­es­ti esim Sörnäis­ten tun­neli on kannattavampi.

  5. toimis­to­jen hajaut­tamises­sa ydinkeskus­tan ulkop­uolelle vaikut­taa eri viisaal­ta. tosin pidem­mäl­lä juok­sul­la noi­ta toimis­to­ja tarvit­ta­neen vähenevässä määrin joka tapauk­ses­sa kun etä­työt alka­vat rokot­taa toimis­toti­lan tarvetta.

  6. “Mie­lenki­in­toinen kaupunki­rak­en­teelli­nen aja­tus löy­tyi Edward Glae­serin kir­jas­ta Tri­umph of the City, jos­sa hän vih­jaisi mah­dol­lisu­ud­es­ta, että yhä use­ampi asuu keskikaupungilla ja pen­delöi ulos töi­hin radanvarteen.”

    Tääl­lä Tam­pereel­la­han hie­man tuon­tyy­li­nen ratkaisu on ilmaan­tunut, kun melko merkit­tävä osa Her­van­nas­sa työssäkäyvis­sä tulee liiken­netutkimusten mukaan keskus­tas­ta, jota yritetään kovasti täy­den­nys­rak­en­taa. Tähän raken­nel­maan tule­va ratik­ka sopii sit­ten kuin nenä päähän.

  7. Ode Sörnäis­ten tun­nelista: “Min­ulle tämä ei ole autoli­iken­teen suju­voit­tamis­in­vestoin­ti vaan tähtää asumisen edel­ly­tys­ten parantamiseen.”

    Vaan miten kaivan­to (200 metriä ramp­pia Sörkän rantatielle ja toinen 200 metriä Her­man­nin rantatielle) paran­taa Kalasa­ta­mas­sa asu­vien edel­ly­tyk­siä? Sehän ainakin estää Kalasa­ta­mas­ta suju­vat käve­ly-yhtey­det Sörkkään ja kallioon ja Hermanniiin. 

    Paljon halvem­mak­si tulisi tehdä rantateistä lev­eät bule­vardit, nii­iden var­sille raken­nuk­sia ja liiketilo­ja etc. 

    Mut­ta ilmeis­es­ti autoilu­un sijoitet­tu euro tuot­taa hyvin ja autoilun hai­tatkin ovat ihan silleen­sä kuvit­teel­lisia. Jot­tei tartte tehdä tolkullisia päätöksiä.

  8. …yhä use­ampi asuu keskikaupungilla ja pen­delöi ulos töi­hin radanvarteen…Pitäisikö mei­dän siis hyväksyä se, että kan­takaupungis­sa toimis­to­ja muute­taan asunnoiksi? 

    Eikö tämän pitäisi olla kaikille itses­tään selvää Helsingis­sä maanti­eteen takia?

    Pitkän­sil­lan eteläpuoleinen Helsin­ki on saari­mainen puss­in­perä, johon pääsee 4–5:ttä eri pääväylää pitkin, ja kaik­ki ne ovat tukos­sa työmatkaaikaan.

    Jokainen sinne suun­tau­tu­va uusi automat­ka ain­oas­taan hidas­taa liiken­net­tä lisää.

    Mielestäni voidaan selkeästi vali­ta kah­den eri strate­gian välil­lä, jos halu­taan suju­voit­taa liikennettä:

    a) Mil­jardil­la tun­nei­ta. Vai oliko se kolmel­la miljardilla?

    b) Lisätään voimakkaasti asun­to­ja kan­takaupungis­sa ja siir­retään työ­paikko­ja pohjoisem­paan. Näin voidaan käyt­tää tyhjänä ammot­tavia pohjoiseen vieviä kaisto­ja aamul­la ja etelään vieviä kaisto­ja iltapäivällä.

    1. Pide­tään nykyiset työ­paikat kan­takaupungis­sa, raken­netaan kan­takaupnki­in paljon lisää asun­to­ja, annetaan pen­delöin­nin sisään vaikeu­ta (vaikeu­tuu joka tapauk­ses­sa) ja helpote­taan liikku­mista kan­takaupun­gin sis­llä ratikoil­la niin, että kan­takaupun­gin työ­paikois­sa töis­sä ole­vat asu­vat pääsään­töis­es­ti kantakaupungissa.

  9. Mie­lenki­in­toinen kaupunki­rak­en­teelli­nen aja­tus löy­tyi Edward Glae­serin kir­jas­ta Tri­umph of the City, jos­sa hän vih­jaisi mah­dol­lisu­ud­es­ta, että yhä use­ampi asuu keskikaupungilla ja pen­delöi ulos töi­hin radan­var­teen. Tässä on tiet­ty idea. Työ­matko­ja tehdään viikos­sa vain kymme­nen ja ne tehdään aina samaan paikkaan, joten työ­mat­ka voi olla joukkoli­iken­nematkan päässä, mut­ta päivit­täisiä vapaa-ajan­matko­ja tehdään paljon enem­män. Sik­si asum­i­nen ja palve­lut hyö­tyvät sijain­nista kaupungis­sa enem­män kuin toimis­tot. Pitäisikö mei­dän siis hyväksyä se, että kan­takaupungis­sa toimis­to­ja muute­taan asun­noik­si? Minus­ta tun­tuu päivä päivältä enem­män, että pitäisi. Nyt kun Keilaniemeenkin pääsee koh­ta sivistyneesti metrolla.

    Ihan OK taval­la, mut­ta yksi jut­tu: Toimis­to­työ­paikas­sa, keskeisel­lä sijain­nil­la, on jotain alle kymme­nen neliötä työn­tek­i­jää kohden. Asun­nos­sa taas noin neljäkym­men­tä. Point­ti­na että toimis­to­työ­paikat mah­tuu kyl­lä kovinkin pie­neen tilaan. En näe syytä säädel­lä niiden sijoit­tumista sen kum­mem­min suun­taan tai toiseen.

  10. Tai siis parem­min vielä: Yhtä työ­paikkaa kohti on kak­si asukas­ta. Eli jos kaik­ki oli­si­vat töis­sä toimis­tossa, niin yhtä toimi­s­toneliötä kohti olisi kah­denksan asuin­neliötä. Sama kuin olisi yhdek­sänker­roksi­nen talo jon­ka yksi ker­ros on työ­paikkati­laa. Tältä poh­jal­ta en oikein näe suur­ta hyö­tyä siinä että toimis­to­ja ohjat­taisi­in syrjemmälle.

  11. Sörn. Rantatie on jatkos­sa “ain­oa” reit­ti eteläiseen Kalasa­ta­maan (Her­ne­saari ja Salmisaari) — pait­si Itäväylältä, myös Lah­den­väylän suun­nas­ta ja luo­teen suun­nan alueil­ta. Ilman sitä kol­mat­ta vasem­malle kään­tyvien kaistaa esim. Pääskylänkadun ja Vil­hon­vuorenkadun välil­lä etelään­päin, uuden alueen liikenne jumit­taisi herkästi pääy­htey­den idästä keskus­taan (koko kaupun­ki Tuusu­lan­väylästä itään­päin). Tämä taas lisäisi liiken­net­tä Kallion läpi. (Työ­pa­jankadun kaut­takin pääsee, mut­ta siltä eteläosi­in on pakko ajaa tule­van keskuk­sen ovien edestä, joka var­masti sumput­taisi julkisen liiken­teen vir­rat sil­lä kohdalla.)

    Vaik­ka Kalasa­ta­mas­sa onnis­tut­taisi­in ja julk­isten kulku­muo­to-osu­us olisi merkit­tävästi korkeampi, se asu­tus aiheut­taa paljon lisää liiken­net­tä “molem­pi­in” suun­ti­in. Ilman mitään tun­nelia siinä pitäisi olla ehkä 5–6 kaistaa kumpaankin suun­taan koko matkalla, jot­ta “kallis remont­ti” ei “osoit­tau­tu­isi pettymykseksi”.

    Tuo Van­han Talvi­tien rin­nakkaiskatu pohjoiseen olisi luul­tavasti vielä mah­dol­lista rak­en­taa Varas­toku­jan paikalle ja jatkok­si, jos siihen suun­taan vievä kak­sikaistainen yksisu­un­tainen ajo­ra­ta vietäisi­in Tilas­tokeskuk­sen nurkas­sa ole­van parkkiken­tän paikalle kaavail­lun talon läpi. Pohjois­päässä Her­man­nin Rantatie 14 kohdal­la on rak­en­tam­a­ton­ta tont­tia; toki täl­lais­es­takin ratkais­us­ta tulisi merkit­täviä kulu­ja aluei­den nykykäyt­täjien kor­vaavien ratkaisu­jen tai rak­en­taiden paran­tamis­es­ta sopimis­es­ta. Vaik­ka tyhjil­lä ton­teil­la nyt vain parkkikent­tiä onkin, pienem­mälle melulle ja tärinälle mitoite­tut toimis­to­talot menet­täisi arvoaan ja sit­ten vas­ta ratkais­us­sa kestäisikin (vrt. kaavaval­i­tuskeskustelu). Pohjois­päässä voi olla lunastet­ta­van sisäpi­han alla kel­lar­ia, jon­ka kan­tavu­us ei var­maankaan riit­täisi. Ratkaisu siis yhdis­tää alku­peräisen lyhyem­män tun­nelisu­un­nitel­man ja pin­tali­iken­teen huonot puo­let 🙂 Eli näin:
    http://imgur.com/7IKMxF9

    Eri havain­neku­vis­sa pohjoisosan ratikkakisko­jen paik­ka vai­htelee, välil­lä Her­man­nin rantatiel­lä, välil­lä myöhem­min tehtäväl­lä itäisem­mäl­lä kokoojakadulla.

  12. ” Pitäisikö mei­dän siis hyväksyä se, että kan­takaupungis­sa toimis­to­ja muute­taan asunnoiksi?”

    Kun matkustin Man­ner­heim­inti­etä pohjoisen­päin töi­hin, sain aina matkus­taa läh­es tyhjässä bus­sis­sa. Ruuhkien tasaamisen kannal­ta tuos­sa voisi olla ideaa.

  13. tpyy­lu­o­ma: Toimis­to­työ­paikas­sa, keskeisel­lä sijain­nil­la, on jotain alle kymme­nen neliötä työn­tek­i­jää kohden. Asun­nos­sa taas noin neljäkym­men­tä. Point­ti­na että toimis­to­työ­paikat mah­tuu kyl­lä kovinkin pie­neen tilaan.

    Mut­ta kun se toimis­to­työ­paik­ka edel­lyt­tää myös parkkipaikan, joka vie 25 m², ja lisää autokaisto­ja eri puo­lille kaupunkia, niin kyl­lä tilaa kuluu. Tietenkin parkkipaikat ja autokai­stat voidaan lait­taa maan alle, mut­ta ei se ihan hal­paa ainakaan ole.
    Sitä pait­si keskeisel­lä sijain­nil­la asumiseenkin käytetään vähem­män neliöitä. Keskimääräiset asum­isväljyy­det ovat kyl­lä jonkin ver­ran harhaan­jo­htavia: esim. 1 tai 2 hen­gen koti­talouk­sien asun­to­jen koko­jakau­ma Helsingis­sä on varsin saman­lainen, eli 2 henkeä asuu yleen­sä saman kokoises­sa asun­nos­sa kuin yksikin.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    annetaan pen­delöin­nin sisään vaikeu­ta (vaikeu­tuu joka tapauksessa) 

    Tun­tuu hul­lunkuriselta edesaut­taa jotain (tässä en edes tiedä mitä) han­kaloit­ta­mal­la mm. työn­tek­i­jöi­den päivit­täistä liikkumista.

    Pen­delöin­tiä pitää helpot­taa, kun­han se tapah­tuu julk­isil­la kulku­peleil­lä. Peru­so­let­ta­muk­se­na var­maan on, että kaupun­gin keskus­tas­sa työ­paikat ovat kuitenkin tiheäm­min ja pienem­mäl­lä alueel­la kuin kehien var­sil­la ja siten parem­min palveltavis­sa joukkoliikenteellä.

    Eikös kehien toimis­to­hotelleis­sa käy­dä työssä autolla?

    Sörnäis­ten tun­nelin perustelem­i­nen muu­ta­mal­la sen päälle raken­net­taval­la asun­to­ton­til­la on kestämätön­tä, kuten tääl­lä on hyvin kom­men­toitu. Tun­nelin suuaukkokuilut luo­vat epäkaupunkia tienoille, jois­sa nykyisen kan­takaupun­gin juuri pitäisi laajentua.

    Mallia voi käy­dä kat­so­mas­sa vaik­ka Hakamäen­tien tun­nelin tienoil­ta. Miel­lyt­tävää ympäristöä.

    Tun­neli on myös täysin ris­tiri­idas­sa kaupunkibule­var­dia­jatuk­sen kanssa ja tukee kaupunki­motareille perus­tu­vaa kan­takaupunkia. Tämä onkin hal­lit­se­va tren­di pääkaupunkiseudul­la. Koivusaaren liit­tymä, Keilanie­mi, Itäkeskuk­sen moni­ta­so. Kaupunkibule­var­di oli pelkkää silmänlumetta.

  15. vir­taus­po­hti­ja: Sörn. Rantatie on jatkos­sa “ain­oa” reit­ti eteläiseen Kalasa­ta­maan (Her­ne­saari ja Salmisaari) – pait­si Itäväylältä, myös Lah­den­väylän suun­nas­ta ja luo­teen suun­nan alueilta

    (Työ­pa­jankadun kaut­takin pääsee, mut­ta siltä eteläosi­in on pakko ajaa tule­van keskuk­sen ovien edestä, joka var­masti sumput­taisi julkisen liiken­teen vir­rat sil­lä kohdalla.) 

    Mik­si se on ain­oa reit­ti, meinataanko Teol­lisu­uskatu sulkea? Myöskään koko kaupun­ki “Tuusu­lan­väylästä itään” tuskin tulee jatkos­sakaan kulke­maan Kalasa­ta­man kaut­ta kun ei se tähän astikaan ole sitä tehnyt.

    Kalasa­ta­man keskuk­sen oville ei myöskään ole tulos­sa mitään sum­putet­tavaa julk­ista liiken­net­tä. Metro ja omil­la kaistoil­laan kulke­vat raitio­vaunut eivät auto­sumpuista välitä.

    On vaikea muutenkaan ymmärtää miten Kalasa­ta­man keskiko­hdan alit­ta­va tun­neli vaikut­taisi näi­hin asioi­hin. Ei se hypotet­ti­nen ruuh­ka sinne tun­neli­in katoa, vaan siir­tyy eteen­päin Her­man­nin ranta­tien ja Hämeen­tien risteyk­seen, sekä Pohjois­ran­taan. Ne ovat reitin pul­lonkaulat jo täl­lä het­kel­lä, ei Tukku­torin alue.

  16. Minus­ta Haa­gan tiivistämi­nen nyt suun­nitel­lul­la taval­la on lyhyt­näköistä. Kun ajatel­laan, että raken­net­tavien talo­jen run­got tule­vat kestämään yli 50 vuot­ta, niin nykyisen raken­nuskan­nan joutues­sa katepil­lar­in alle jäävät nyt raken­net­ta­vat raken­nuk­set hait­taa­maan maankäyt­töä. Oikea ratkaisu on piirtää tässä vai­heessa ruu­tukaa­va umpiko­rt­teleil­la ja antaa alueen tiivistyä luon­nol­lis­es­ti lähivuosikymmeninä.

    tpyy­lu­o­ma: …Eli siis liiken­nemäärät tun­nelin kum­mas­takin päästä kas­va­vat _tämän tun­nelin takia_ rajusti… 

    Tun­neli on järkevä vain, jos sitä on teknis­es­ti mah­dol­lista jatkaa vähitellen koko keskus­tan alit­tavak­si tun­nelik­si. Jos tämä halu­taan rahoit­taa pätkit­täin ihan ok, mut­ta koko pitu­u­den ja jopa kaikkien keskus­tatun­nelin haaro­jen rak­en­t­a­mi­nen yhtä aikaa voisi olla järkevää.

    Keskus­tatun­neli on kuitenkin yksi kan­takaupun­gin kärk­i­hankkeista tule­vaisu­udessa ajatellen viihty­isyy­den paran­tamista. Henkilöau­toli­iken­net­täkin tärkeäm­pää on saa­da bus­sit ja raskaat kuor­ma-autot pois kaduil­ta maan alle.

    Munkkiniemen osalta vähän sama jut­tu kuin Haa­gas­sa. Saarisen kaa­va olisi ratkaisu koko alueelle, mut­ta en oikein usko päät­täjien kykyyn tehdä pitkäjän­teisiä päätök­siä. Munkkiniemen sil­lisalaat­ti osoit­taa sen.

    Pyöräi­lyn tur­val­lisu­ut­ta kan­nat­taa paran­taa sil­lä, että aivan kaikkein vaar­al­lisimpi­en pyörätei­den kyltit ruu­vataan irti ja päästetään pyöräil­i­jät auto­jen sekaan, mikä usein on tur­val­lisin vai­h­toe­hto. Toiv­ot­tavasti suu­nitel­man kar­simi­nen tekee siitä samal­la parem­man. Jos suun­nit­telukoneis­to toimii oikein, niin kohteet raken­netaan oikeasti parem­muus järjestyk­sessä, joten raken­netaan vain hyviä ratkaisuja.

    Kus­tan­nuk­sia voidaan kar­sia myös tekemäl­lä ker­ral­la toimi­vaa. Suurek­si ilok­seni Munkkivuoren aliku­lun kohdal­la olleista tarpeet­tomista, vaar­al­li­sista suo­jateistä on jo toinen pois­tet­tu. Toiv­ot­tavasti se toinenkin läh­tee ja sama tehdään Ruo­ho­lahdessa. Noiden turhien val­o­jen hin­nal­la olisi aikoinaan tehty parikin halvem­paa putkia­likulkua johonkin päin Helsinkiä paran­ta­maan turvallisuutta!

  17. tuos­ta havain­neku­vas­ta ei saa kovin hyvin selvää. aio­taanko vih­ery­hteys län­sipuolelta pirkko­laan katkaista vai kiemurteleeko noiden uusien talo­jen välis­sä polku suun­nilleen nykyisel­lään. har­mi jos län­sipuolelta ei enää pää­sisi hiihtämään pirkko­laan. sikäli kan­natan kyl­lä tiivistämistä, jot­tei menisi taas NIMBYilyksi. 

    suosit­telin tuo­ta tpyy­lu­o­man kom­ment­tia kahdesti jos voisin. iso­ja autoväyliä on Helsingis­sä jo riit­tämi­in ja pääsään­töis­es­ti niiden var­teen suun­nitel­lut reitit pyörille on tös­sit­ty niin ikävästi että välil­lä ei vält­tyä vain­o­harhaiselta ajatuk­selta että näin on tehty tarkoituksella. 

    jos suun­niteltaisi­inki­in sel­l­aisia aluei­ta ja väyliä, joissa/ta olisi luon­te­vaa liikkua muul­lakin kuin nelipyöräkalustolla.

  18. Ode:

    niin, että kan­takaupun­gin työ­paikois­sa töis­sä ole­vat asu­vat pääsään­töis­es­ti kantakaupungissa.

    Että kaikkien suo­ma­lais­ten yhteisil­lä verovaroil­la raken­netut kan­takaupungis­sa sijait­se­vat julkisen sek­torin työ­paikat pitäisi kor­vamerk­itä helsinkiläisille (vaikeut­ta­mal­la kulkemista keskus­taan muualta)??

    Kuu­lostaa kovin reilul­ta. Ja sit­ten vielä ihme­tel­lään kun naa­purikun­nat suh­tau­tu­vat Helsinki­in kielteisesti.

  19. Gre­jus: meinataanko Teol­lisu­uskatu sulkea? 

    Tähän asti nähdyis­sä suun­nitelmis­sa Teol­lisu­uskadul­ta Itäväylälle johtavaa kaistaa ei jatkos­sakaan pääse kuin suo­raan sil­lalle, ei enää kään­tymään ennen Kalasa­ta­man keskus­ta pois Itäväylältä. Teol­lisu­uskadul­ta Kalasa­ta­maan tähtäävä liikenne kään­tyy Pääskylänkadul­ta etelään ja jonot­taa seu­raavas­ta vasem­malle, tai pyöräyt­tää pohjois­puolelta Työ­pa­jankat­ua. Tun­nelista riip­pumat­ta lisää liiken­net­tä Sörnäis­ten ranta­tien pohjoispäässä.

    Gre­jus: ei myöskään ole tulos­sa mitään sum­putet­tavaa julk­ista liikennettä.

    Viimeisim­mis­sä julka­istus­sa joukkoli­iken­nesu­un­nitel­mas­sa ovien eteen (nykyisen Her­man­nin ranta­tien eteläpään kohdalle) tulee bus­siter­mi­naali, mut­ta havain­neku­vien perus­teel­la siinä ei ole tilaa bussien erot­telu­un muista moot­to­ri­a­joneu­voista. (Ratikat on kyl­lä pääosin omil­la väylil­lään.) Osa bus­sil­in­joista päätet­täisi­in siihen, jos­ta help­po vai­h­to metroon = paljon suo­ja­tien ylit­täjiä = mon­ta tasos­sa ris­teävää liiken­nevir­taa = hyvä syy tähdätä ajoneu­voli­ikenne toista kautta.

    Gre­jus: jatkos­sakaan kulke­maan Kalasa­ta­man kautta

    Ei kukaan niin väit­täny; vain ne joiden uusi määrän­pää on siel­lä, — ei kaut­ta, vaan sinne.

    Siitä olemme samaa mieltä että yksi pahimpia pul­lonkaulo­ja Helsingis­sä nykyään on Her­man­nin ranta­tien pohjois­pää iltapäiväl­lä — vaan kallis kor­ja­ta. Parem­pi jonot­ta­jat keskenään siel­lä, kuin pätkit­täin koko matkalla muiden seassa?

  20. OS kir­joit­ti

    “Minus­ta tun­tuu päivä päivältä enem­män, että pitäisi. Nyt kun Keilaniemeenkin pääsee koh­ta sivistyneesti metrolla.”

    Min­ulle maal­la kas­va­neena on jäänyt epä­selväsi mitä sivistymätön­tä on lin­ja-autol­la kulkemisessa.

    Ver­tailin kah­ta jok­seenkin yhtä pitkää matkaa aamul­la Kamp­ista bus­sil­la Keilaniemeen (8,5 km, josat käve­lyä yt. 600m) 18 min­u­ut­tia, jos­ta 11 min. bus­sis­sa. Ja Kamp­ista Karhutielle Hert­toniemeen metrol­la, samat 18 min­u­ut­tia (jos­ta 11 min­ut­tia met­rossa, ja samoin 600 m käve­lyä. matkan pitu­us 7,9 km)

    Län­simet­ros­ta on tehty päätös ja se on läh­es rak­e­nent­tu. Mut­ta kuin­ka hyvi­in tietoi­hin päätös todel­la perustui?

    —————-

    Seu­raa­va on lähin­nä kuriositeetti:

    Hel­sn­ki-liik­keessä kun­nal­lis­vaaleis­sa 1976 hark­it­simme yhdek­si teemak­si esi­tys­tä metropäätök­sen purkamis­es­ta. Ja olisim­mekin niin tehneet, elleivät Perus­tus­lail­liset olisi sitä esit­täneet. — Pidin metroa hyvänä asiana, ja Osmo Soini­vaara perusteli min­ulle, mik­si se ei ole sitä. “Mut­ta työthän on jo aloitet­tu j ane meni­sivät hukkaan.” — “Silti päätök­sen purkamien vielä tässä vai­heessa olisi kan­nat­tavaa.” Myöhem­min libraal­i­toverin­sa Osmo Lamp­isen kanssa kir­joit­ta­mas­saan kir­jas­sa OS tote­si, että onhan metro nopeut­tanut mat­ka-aiko­ja, mut­ta saman asian olisi ajanut 300 litraa maalia, jol­la olisi maalat­tu bussikaistat.

    On sit­ten ais erik­seen, että itä­su­un­nan matkus­ta­jamäärille eivät bus­sit toden­näköis­es­ti riittäisi.

    1. Olin väärässä sil­loin 1976 samas­ta syys­tä kuin metron vas­tus­ta­jat ovat nyt. Kiin­teään kaupunki­rak­en­teeseen metro oli sil­loin kallis ratkaisu, mut­ta metron ole­mas­sao­lo muo­vasi kaupunki­raken­net­ta ja liiken­netot­tumuk­sia niin, että nyt se on täysin vält­tämätön. Niin käy myös Espoossa.
      Met­rossa ja ratikas­sa matkus­t­a­mi­nen on paljon miel­lyt­täväm­pää kuin rämi­sevässä ja täri­sevässä bus­sis­sa. Vak­ka metro ei olisi nopeampi, siinä vietet­ty aika on laat­u­aikaa bus­si­in ver­rat­tuna. Tästä muis­tute­taan myös kata­janokkalaisia muu­ta­man ker­ran vuodessa, kun ratik­ka on kor­vat­tu bus­sil­la. Ero laadus­sa on huomattava.

  21. Olin väärässä sil­loin 1976 samas­ta syys­tä kuin metron vas­tus­ta­jat ovat nyt. Kiin­teään kaupunki­rak­en­teeseen metro oli sil­loin kallis ratkaisu, mut­ta metron ole­mas­sao­lo muo­vasi kaupunki­raken­net­ta ja liikennetottumuksia

    Ainakin osa Län­simetron vas­tus­ta­jista lie­nee ollut sitä mieltä, että kaupunki­raken­net­ta olisi voin­ut muoka­ta myös pikaratikan avulla.

    1. Minus­ta olisi ollut paras ratkaisu vetää metro Tapi­o­laan ja jatkaa sielä pikaratikalla, kos­ka Espoon yhdyskun­tarakenne on tehty täysin joukkoli­iken­net­tä ajat­telemat­ta. Se ei kuitenkaan pikaratikan aja­jille kel­van­nut, vaan nämä oli­si­vat joko halun­neet eril­lisen tun­nelin metro­tun­nelin viereen Helsin­gin keskus­taan, lakkaut­taa Helsin­gin metron kokon­aan, ajaa metrovaunut kaatopaikalle ja kor­va­ta se selvästi huonom­mil­la mut­ta halvem­mil­la ratikoil­la tai kaiken kukku­rak­si tuho­ta metron sään­nöl­lisen kulun tuo­ma­l­la väli­in pikaratikoi­ta, joiden kulku olisi ollut stokastista, ja olisi sen takia tehnyt myös varsi­naisen metron kulus­ta stokastista.

  22. Oli viime viikol­la kuule­mas­sa töölöläisiä Meche­lininkadul­ta ja tulin vaku­ut­tuneek­si, että asukkaat eivät rakas­ta kotien­sa vier­estä vyöryvää liikennettä.

    Vyöryvän liiken­teen voi lopet­taa tai ainakin sen lisäyk­sen voi lopet­taa lopet­ta­mal­la autoiluka­p­a­siteetin kas­vat­tamisen. Liikenne kas­vaa niin kauan kuin löy­tyy pätkä tietä, jol­la ajami­nen oma­l­la autol­la on vähem­män turhaut­tavaa tai stres­saavaa kuin muut vaihtoehdot.

  23. Kehäradan ja Jok­eri 1:n tun­tu­maan 1500 – 2000 asukas­ta ja 3700 työ­paikkaa. Vähän ihmettelin noi­ta melu­muurik­si raken­net­tavia työ­paikko­ja, mut­ta niihin on kuulem­ma tuli­ja jo näkyvissä.

    Tarkoi­tatko Jok­eri 1:llä 550:ä? Se kul­kee aika kaukana suurim­mas­ta osas­ta tuo­ta suunnitelmaa.
    Teistä päätellen tässä nyt lisätään 3700 autoa joko Kehän ruuhkaan tai jo muutenkin tukos­sa ole­vaan Pohjois-Haa­gaan — joka tapauk­ses­sa Kaupin­tien ja Kan­telettar­en­tien onnet­tomaan risteyk­seen — vai ymmärsinkö jotain väärin?

  24. Osmo Soin­in­vaara: ratikas­sa matkus­t­a­mi­nen on paljon miel­lyt­täväm­pää kuin rämi­sevässä ja täri­sevässä bussissa. 

    Ei todel­lakaan ole, ratik­ka on vihon­vi­imeinen mukavu­udeltaan, hidas, rämi­sevä, vinku­va, nykivä ja usein haiseva.…

  25. ’ Henkilöau­toli­iken­net­täkin tärkeäm­pää on saa­da bus­sit ja raskaat kuor­ma-autot pois kaduil­ta maan alle.’ ()Kalle)
    Kalle kir­joit­taa tässä jostain ihan muus­ta tun­neli­hankkeesta kuin ne, mitä Helsingis­sä on tekeil­lä. Ei tääl­lä olla vähen­tämässä pin­tali­iken­net­tä yhtään mis­tään, vaan hake­mas­sa autoli­iken­teelle lisää tilaa, jota löy­tyy vain maan alta.

  26. Se ei kuitenkaan pikaratikan aja­jille kel­van­nut, vaan nämä oli­si­vat joko halun­neet eril­lisen tun­nelin metro­tun­nelin viereen Helsin­gin keskus­taan, lakkaut­taa Helsin­gin metron kokon­aan, ajaa metrovaunut kaatopaikalle ja kor­va­ta se selvästi huonom­mil­la mut­ta halvem­mil­la ratikoil­la tai kaiken kukku­rak­si tuho­ta metron sään­nöl­lisen kulun tuo­ma­l­la väli­in pikaratikoi­ta, joiden kulku olisi ollut stokastista, ja olisi sen takia tehnyt myös varsi­naisen metron kulus­ta stokastista.

    Ainakaan TramWest-suun­nitel­mas­sa ei kyl­lä ollut mitään noista, vaan pin­tara­dat Län­siväylän paikkeil­la Elielin­auki­olle ja toisaal­ta Raide-Jok­erin uralle. Metroon ei suun­nitel­mas­sa puututtu.

    Selvi­tyk­sen pikaratikoiden ajamis­es­ta metro­radal­la teet­ti aikanaan HKL (en tiedä kenen aloit­teesta), ja siinä ulko­mainen kon­sult­ti tote­si hom­man erit­täin vaikeak­si, johtuen ennen kaikkea metron automa­ti­soin­nista ja korkeista lai­tureista. Kumpikaan ei sovi yhteen kadul­la ajet­tavien ratikoiden kanssa, ainakaan ilman hyvin suuria kustannuksia.

    1. Tuo metron kanssa rin­nakkainen ja hyvin kallis yhteys Elielin­auki­olle (palve­lu­ta­so surkea kuin bus­seil­la, Elien­lin­aukio onkakana kaikesta) teki pikaratikas­ta kan­nat­ta­mat­toman. Välil­lä Tapi­o­la — Helsin­ki ratik­ka on myös aika epä­taloudelli­nen kulkuneu­vo pienuuten­sa takia. Pikaratik­ka Tapi­o­laan ja sieltä vai­h­to metroon olisi ollut paljon mie­lenki­in­toisem­pi vaihtoehto.

  27. Osmo Se ei kuitenkaan pikaratikan aja­jille kelvannut

    Pikaratikan “aja­jat” nyt eivät edes edus­ta­neet mitään yht­enäistä poli­it­tista tai taloudel­lista tahoa jon­ka tuki olisi ollut elin­tärkeää joten miten heille kel­paamisen­sa olisi mitenkään vaikut­tanut han­kkeen tote­tu­miseen? Eihän se vaikut­tanut nytkään.

    Jos parem­pi ratkaisu olisi löy­tynyt, vapaa­muo­toisen ja epävi­ral­lisen ryh­män vasta­lau­seil­la tuskin olisi ollut han­kkeen eteen­päin viemiselle mitään estettä? 

    Automaat­timetro sen sijaan on men­nyt mukise­mat­ta läpi kaikissa päätösasteis­sa. Ja onko tul­lut hyvää jälkeä?

  28. Ville: Mut­ta kun se toimis­to­työ­paik­ka edel­lyt­tää myös parkkipaikan, joka vie 25 m², ja lisää autokaisto­ja eri puo­lille kaupunkia, niin kyl­lä tilaa kuluu.

    Ei edel­lytä, toimis­to­talois­sa kaupungis­sa on tyyp­il­lis­es­ti paljon vähem­män autopaikko­ja kuin työn­tek­i­jöitä, ja suurin osa työn­tek­i­jöistä kul­kee työ­matkansa julkisilla.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo metron kanssa rin­nakkainen ja hyvin kallis yhteys Elielin­auki­olle (palve­lu­ta­so surkea kuin bus­seil­la, Elien­lin­aukio onkakana kaikesta) teki pikaratikas­ta kannattamattoman.

    Mitä liityn­täbus­sei­hin perus­tu­van metron palve­lu­ta­so on lähiöis­sä, jos ei surkea? Eivätkä metron maanalaiset ase­mat keskus­tas­sakaan kauhean hyvin palvele, kos­ka ne ovat kym­meniä metre­jä maan alla. Duh.

  30. Ville: Mut­ta kun se toimis­to­työ­paik­ka edel­lyt­tää myös parkkipaikan, joka vie 25 m², ja lisää autokaisto­ja eri puo­lille kaupunkia, niin kyl­lä tilaa kuluu. Tietenkin parkkipaikat ja autokai­stat voidaan lait­taa maan alle, mut­ta ei se ihan hal­paa ainakaan ole.

    Tässäpä riemas­tut­ta­va ratkaisu esit­tämi­isi ongelmi­in, ainakin hie­man vähärän­täisem­mil­lä leveysasteilla.

  31. Toimis­to­jen muut­ta­mi­nen asun­noik­si juuri Kalasa­ta­mas­sa on tosi huono aja­tus. Kalasa­ta­man toimis­to­työ­paikat sijait­si­vat hyvässä paikas­sa itähelsinkiläis­ten kannal­ta. Sen sijaan Jätkäsaa­reen ei pidä sijoit­taa työ­paikko­ja, kos­ka se on puss­in­peräl­lä ruuhkaisen Meche­lininkadun takana. Kaikkia helsinkiläisiä ei voi eikä pidä yrit­tääkään siirtää asumaan keskus­taan, siihen eivät mitkään rahat riittäisi.

    1. Kaikkia helsinkiläisiä ei voi eikä pidä yrit­tääkään siirtää asumaan keskus­taan, siihen eivät mitkään rahat riittäisi.

      Kenen rahat eivät riittäisi?
      Jos asun­toa etsivät ovat valmi­ita mak­samaan neliötä kohden enem­män kuin toimis­tot, eikä siinä enem­mänkin syn­ny kuin mene rahaa, jos toimis­to­tont­te­ja muute­taan asunoiksi?

  32. Eikä siinä ole direk­ti­ivin 93/14/ETY mukaista jar­ru­laitet­ta, suun­ta- ja ään­imerk­in­merk­i­nan­to­lait­tei­ta taik­ka rek­isterik­il­ven paikkaa, saati sit­ten nopeusmit­taria. Ajo‑, jar­ru- ja rek­isterik­il­ven val­okin puut­tuu, sekä vaa­di­tut hei­jas­timet. Esit­telijäkin kut­suu sitä ajoneu­vok­si, joten nämä on pakko olla.

    Suomes­sa ain­oa rek­isteröin­ti­vai­h­toe­hto olisi mopok­si, jol­loin renkaidenkin pitäisi olla e‑hyväksyttyjä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.