Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.6.2013

(Esi­tys­lis­taan täs­tä)

 

Poh­jois-Haa­gan itä­osan osayleiskaavaehdotus

Tämä on ollut meil­lä luon­nos­vai­hee­na aiem­min. Kehä­ra­dan ja Joke­ri 1:n tun­tu­maan 1500 – 2000 asu­kas­ta ja 3700 työ­paik­kaa. Vähän ihmet­te­lin noi­ta melu­muu­rik­si raken­net­ta­via työ­paik­ko­ja, mut­ta nii­hin on kuu­lem­ma tuli­ja jo näkyvissä.

Pohjois-haaga

Mie­len­kiin­toi­nen kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­nen aja­tus löy­tyi Edward Glae­se­rin kir­jas­ta Triumph of the City, jos­sa hän vih­jai­si mah­dol­li­suu­des­ta, että yhä useam­pi asuu kes­ki­kau­pun­gil­la ja pen­de­löi ulos töi­hin radan­var­teen. Täs­sä on tiet­ty idea. Työ­mat­ko­ja teh­dään vii­kos­sa vain kym­me­nen ja ne teh­dään aina samaan paik­kaan, joten työ­mat­ka voi olla jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kan pääs­sä, mut­ta päi­vit­täi­siä vapaa-ajan­mat­ko­ja teh­dään pal­jon enem­män. Sik­si asu­mi­nen ja pal­ve­lut hyö­ty­vät sijain­nis­ta kau­pun­gis­sa enem­män kuin toi­mis­tot.  Pitäi­si­kö mei­dän siis hyväk­syä se, että kan­ta­kau­pun­gis­sa toi­mis­to­ja muu­te­taan asun­noik­si? Minus­ta tun­tuu päi­vä päi­väl­tä enem­män, että pitäi­si. Nyt kun Kei­la­nie­meen­kin pää­see koh­ta sivis­ty­nees­ti metrolla.

Sör­näis­ten tun­ne­lin asemakaava

Pöy­däl­tä. Tär­keä asia, mut­ta vii­kon aika­na ei ole ilmaan­tu­nut uut­ta. Kat­so­taan, onko muil­le tul­lut uusia aja­tuk­sia. Peri­aa­te­rat­kai­su on teh­ty pari vuot­ta sit­ten val­tuus­tos­sa, joten se oikeas­taan sitoo lau­ta­kun­taa. Kyse on nyt vain rahas­ta. Minul­le tämä ei ole auto­lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­sin­ves­toin­ti vaan täh­tää asu­mi­sen edel­ly­tys­ten paran­ta­mi­seen. Oli vii­me vii­kol­la kuu­le­mas­sa töö­lö­läi­siä Mec­he­li­nin­ka­dul­ta ja tulin vakuut­tu­neek­si, että asuk­kaat eivät rakas­ta kotien­sa vie­res­tä vyö­ry­vää liikennettä.

Munk­ki­nie­men puis­to­tien kaava

Van­ha Koneen kont­to­ri­ta­lo, joka aika­naan tuli suu­ren rii­dan tulok­se­na munk­ki­nie­me­läis­ten rau­haa pilaa­maan, teh­dään nyt asun­noik­si, koro­te­taan kah­del­la ker­rok­sel­la  ja vie­reen teh­dään vie­lä kah­dek­san town­house-asun­toa, joi­den raken­nusoi­keus on 2300 k‑m2, eli ne ovat iso­ja ja hyvin kal­lii­ta. Asuin­pin­ta-alaa tulee 11300 k‑m2 ja toi­mis­to­ker­ro­sa­laa pois­tuu 7250 k‑m2. Uusia munk­ki­nie­me­läi­siä tulee noin 250 – 300.

Van­ha koneen raken­nus suo­jel­laan lie­vim­mäl­lä mer­kin­näl­lä sr‑3, mikä sal­lii myös koro­tuk­sen. Pys­tyy­kö­hän ark­ki­teh­ti yli­pään­sä teke­mään sel­lais­ta hir­vi­tys­tä, ettei toi­nen ark­ki­teh­ti sitä suojelisi?

Osa munk­ki­nie­me­läi­sis­tä vas­tus­taa kaa­vaa rai­voi­sas­ti. Ton­til­la on perinteitä.

Kar­sit­tu pyö­räi­lyn investointisuunnitelma

Inves­toin­ti­kat­to pakot­taa vähen­tä­mään lii­ken­nein­ves­toin­te­ja ja tämä koh­dis­tuu myös pyö­räi­lyyn. Tämä täy­ty­nee pyy­tää pöy­däl­le, jot­ta voi­si miet­tiä vähän vaih­toeh­to­ja. Oli­si kir­jat­ta­va myös sel­keäs­ti, mitä kar­si­taan, jot­ta elo­kuus­sa ryh­mien väli­sis­sä neu­vot­te­luis­sa on mitä lisätä.

 

40 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.6.2013”

  1. Kyse on nyt vain rahas­ta. Minul­le tämä ei ole auto­lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­sin­ves­toin­ti vaan täh­tää asu­mi­sen edel­ly­tys­ten paran­ta­mi­seen. Oli vii­me vii­kol­la kuu­le­mas­sa töö­lö­läi­siä Mec­he­li­nin­ka­dul­ta ja tulin vakuut­tu­neek­si, että asuk­kaat eivät rakas­ta kotien­sa vie­res­tä vyö­ry­vää liikennettä.

    No ana­lo­gi­aa jat­kaak­se­ni, tämä pro­jek­ti on efek­tii­vi­ses­ti saman kuin että Mec­he­li­nin­ka­tu lai­tet­tai­siin osan mat­kaa tun­ne­liin, ja toisl­ta osin puret­tai­siin yksi rivia talo­ja ja teh­täi­siin tien sul­ke­va kan­jo­ni. Joil­le­kin hyvä, joil­le­kin huo­no, mut­ta minä en nyt lait­tai­si 160 mil­liä veron­mak­sa­jien rahaa sii­tä ilosta.

    Eli siis lii­ken­ne­mää­rät tun­ne­lin kum­mas­ta­kin pääs­tä kas­va­vat _tämän tun­ne­lin takia_ rajus­ti, eli Kala­sa­ta­man poh­joi­so­sis­sa, Kum­pu­las­sa, Tou­ko­las­sa sekä Sör­näis­ten ran­ta­tien var­rel­la lii­ken­teen hai­tat kas­vaa. Samal­la ran­tie semen­töi­dään noin 80 met­riä leveäk­si lii­ken­nea­lu­eek­si, tuplat Man­ner­hei­min­tie, joka on ihan sama kuin jät­täi­si kort­te­li­ri­vin rakentamatta.

    Eikö täs­sä kau­pun­gis­sa ole tar­koi­tus muut­taa sitä lii­ken­ne­ti­laa asun­noik­si, eikä toi­sin päin? Ja sais­ko edes ker­ran sel­lai­sen suun­ni­tel­man, jos­sa auto­lii­ken­ne vie­dään maan alle, ja tämän jäl­keen se vie vähem­män tilaa pin­nal­la? Niin usko­ma­ton­ta kuin se onkin, en ole näh­nyt ensimmäistäkään.

  2. Ei se vilk­kaan kadun var­rel­la asu­mi­nen ikä­vää ole. Olen asu­nut Mec­he­li­nin­ka­dul­la toi­ses­sa ker­rok­ses­sa 14 vuot­ta. Tie­ten­kin kun jotain ollaan muut­ta­mas­sa, herää­vät asuk­kaat tilan­tee­seen ja pyr­ki­vät edist­mään omaa kan­taan­sa. Eihän kukaan var­mas­ti toi­vo lisää lii­ken­net­tä koti­ka­dul­leen, vaik­ka nyky­ti­lan­ne oli­si­kin siedettävä.

    Kau­pun­kia ei nyt vain voi raken­taa niin ettei kenel­lek­kään koi­tui­si mitään hait­taa. Onnek­si Kala­sa­ta­man tapauk­ses­sa oli­si hal­val­la tar­jol­la myös vaih­toeh­to joka ei vaa­di ris­kial­tis­ta tun­ne­lia eikä myös­kään häi­rit­se alu­eel­le muut­ta­via asuk­kai­ta. Pin­ta­vaih­toeh­to Van­haa Tal­vi­tie­tä pit­kin tuli­si ehdot­to­mas­ti tut­kia. Ei ole mitään tolk­kua sii­nä että lai­te­taan 140 mil­joo­naa mene­mään täs­sä talous­ti­lan­tees­sa ilman että vaih­toeh­to­ja oli­si perus­teel­li­ses­ti tutkittu.

  3. vie­reen teh­dään vie­lä kah­dek­san town­house-asun­toa, joi­den raken­nusoi­keus on 2300 k‑m2, eli ne ovat iso­ja ja hyvin kalliita”

    Siis sta­dis­sa­kin osa­taan kaa­voit­taa ~300 neliön asun­to­ja, eikä vaan pahek­sua sipoi­ta ja espoi­ta moisesta!

    1. Ant­ti
      Hyväs­sä kau­pun­gis­sa on eri­ko­koi­sia asun­to­ja sekoit­tu­nee­na. Sipoon Kar­husaa­res­sa kaa­voi­tet­tiin noin 500 neliön asun­to­ja koko saa­ri täy­teen. Munk­ki­nie­mes­sä on myös yksiöitä.
      On sel­vä, että jos nuo asun­not eivägt mene kau­pak­si, alue kaa­voi­te­taan uudes­taan. Espoos­sa ilmoi­tet­tiin, että ton­tit pide­tään pajua kas­va­mas­sa vaik­ka kym­me­nen vuot­ta, jos isot asun­not eivät mene kaupaksi.

  4. Inves­toin­ti­kat­to pakot­taa vähen­tä­mään lii­ken­nein­ves­toin­te­ja ja tämä koh­dis­tuu myös pyöräilyyn. ”

    Jos­kus kau­pun­ki ker­toi, että euron kun sijoit­taa pyö­räi­lyyn, niin 8 euroa tulee sääs­töi­nä takaisin. 

    Ilmei­ses­ti tämä ei ole riit­tä­vän hyvä panos-tuo­tos-suh­de Hel­sin­gis­sä. Ilmei­ses­ti esim Sör­näis­ten tun­ne­li on kannattavampi.

  5. toi­mis­to­jen hajaut­ta­mi­ses­sa ydin­kes­kus­tan ulko­puo­lel­le vai­kut­taa eri vii­saal­ta. tosin pidem­mäl­lä juok­sul­la noi­ta toi­mis­to­ja tar­vit­ta­neen vähe­ne­väs­sä mää­rin joka tapauk­ses­sa kun etä­työt alka­vat rokot­taa toi­mis­to­ti­lan tarvetta.

  6. Mie­len­kiin­toi­nen kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­nen aja­tus löy­tyi Edward Glae­se­rin kir­jas­ta Triumph of the City, jos­sa hän vih­jai­si mah­dol­li­suu­des­ta, että yhä useam­pi asuu kes­ki­kau­pun­gil­la ja pen­de­löi ulos töi­hin radanvarteen.”

    Tääl­lä Tam­pe­reel­la­han hie­man tuon­tyy­li­nen rat­kai­su on ilmaan­tu­nut, kun mel­ko mer­kit­tä­vä osa Her­van­nas­sa työs­sä­käy­vis­sä tulee lii­ken­ne­tut­ki­mus­ten mukaan kes­kus­tas­ta, jota yri­te­tään kovas­ti täy­den­nys­ra­ken­taa. Tähän raken­nel­maan tule­va ratik­ka sopii sit­ten kuin nenä päähän.

  7. Ode Sör­näis­ten tun­ne­lis­ta: “Minul­le tämä ei ole auto­lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­sin­ves­toin­ti vaan täh­tää asu­mi­sen edel­ly­tys­ten parantamiseen.”

    Vaan miten kai­van­to (200 met­riä ramp­pia Sör­kän ran­ta­tiel­le ja toi­nen 200 met­riä Her­man­nin ran­ta­tiel­le) paran­taa Kala­sa­ta­mas­sa asu­vien edel­ly­tyk­siä? Sehän aina­kin estää Kala­sa­ta­mas­ta suju­vat käve­ly-yhtey­det Sörk­kään ja kal­lioon ja Hermanniiin. 

    Pal­jon hal­vem­mak­si tuli­si teh­dä ran­ta­teis­tä leveät bule­var­dit, niii­den var­sil­le raken­nuk­sia ja lii­ke­ti­lo­ja etc. 

    Mut­ta ilmei­ses­ti autoi­luun sijoi­tet­tu euro tuot­taa hyvin ja autoi­lun hai­tat­kin ovat ihan sil­leen­sä kuvit­teel­li­sia. Jot­tei tart­te teh­dä tol­kul­li­sia päätöksiä.

  8. …yhä useam­pi asuu kes­ki­kau­pun­gil­la ja pen­de­löi ulos töi­hin radanvarteen…Pitäisikö mei­dän siis hyväk­syä se, että kan­ta­kau­pun­gis­sa toi­mis­to­ja muu­te­taan asunnoiksi? 

    Eikö tämän pitäi­si olla kai­kil­le itses­tään sel­vää Hel­sin­gis­sä maan­tie­teen takia?

    Pit­kän­sil­lan ete­lä­puo­lei­nen Hel­sin­ki on saa­ri­mai­nen pus­sin­pe­rä, johon pää­see 4–5:ttä eri pää­väy­lää pit­kin, ja kaik­ki ne ovat tukos­sa työmatkaaikaan.

    Jokai­nen sin­ne suun­tau­tu­va uusi auto­mat­ka ainoas­taan hidas­taa lii­ken­net­tä lisää.

    Mie­les­tä­ni voi­daan sel­keäs­ti vali­ta kah­den eri stra­te­gian välil­lä, jos halu­taan suju­voit­taa liikennettä:

    a) Mil­jar­dil­la tun­nei­ta. Vai oli­ko se kol­mel­la miljardilla?

    b) Lisä­tään voi­mak­kaas­ti asun­to­ja kan­ta­kau­pun­gis­sa ja siir­re­tään työ­paik­ko­ja poh­joi­sem­paan. Näin voi­daan käyt­tää tyh­jä­nä ammot­ta­via poh­joi­seen vie­viä kais­to­ja aamul­la ja ete­lään vie­viä kais­to­ja iltapäivällä.

    1. Pide­tään nykyi­set työ­pai­kat kan­ta­kau­pun­gis­sa, raken­ne­taan kan­ta­kaupn­kiin pal­jon lisää asun­to­ja, anne­taan pen­de­löin­nin sisään vai­keu­ta (vai­keu­tuu joka tapauk­ses­sa) ja hel­po­te­taan liik­ku­mis­ta kan­ta­kau­pun­gin sisl­lä rati­koil­la niin, että kan­ta­kau­pun­gin työ­pai­kois­sa töis­sä ole­vat asu­vat pää­sään­töi­ses­ti kantakaupungissa.

  9. Mie­len­kiin­toi­nen kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­nen aja­tus löy­tyi Edward Glae­se­rin kir­jas­ta Triumph of the City, jos­sa hän vih­jai­si mah­dol­li­suu­des­ta, että yhä useam­pi asuu kes­ki­kau­pun­gil­la ja pen­de­löi ulos töi­hin radan­var­teen. Täs­sä on tiet­ty idea. Työ­mat­ko­ja teh­dään vii­kos­sa vain kym­me­nen ja ne teh­dään aina samaan paik­kaan, joten työ­mat­ka voi olla jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kan pääs­sä, mut­ta päi­vit­täi­siä vapaa-ajan­mat­ko­ja teh­dään pal­jon enem­män. Sik­si asu­mi­nen ja pal­ve­lut hyö­ty­vät sijain­nis­ta kau­pun­gis­sa enem­män kuin toi­mis­tot. Pitäi­si­kö mei­dän siis hyväk­syä se, että kan­ta­kau­pun­gis­sa toi­mis­to­ja muu­te­taan asun­noik­si? Minus­ta tun­tuu päi­vä päi­väl­tä enem­män, että pitäi­si. Nyt kun Kei­la­nie­meen­kin pää­see koh­ta sivis­ty­nees­ti metrolla.

    Ihan OK taval­la, mut­ta yksi jut­tu: Toi­mis­to­työ­pai­kas­sa, kes­kei­sel­lä sijain­nil­la, on jotain alle kym­me­nen neliö­tä työn­te­ki­jää koh­den. Asun­nos­sa taas noin nel­jä­kym­men­tä. Point­ti­na että toi­mis­to­työ­pai­kat mah­tuu kyl­lä kovin­kin pie­neen tilaan. En näe syy­tä sää­del­lä nii­den sijoit­tu­mis­ta sen kum­mem­min suun­taan tai toiseen.

  10. Tai siis parem­min vie­lä: Yhtä työ­paik­kaa koh­ti on kak­si asu­kas­ta. Eli jos kaik­ki oli­si­vat töis­sä toi­mis­tos­sa, niin yhtä toi­mis­to­ne­liö­tä koh­ti oli­si kah­denk­san asuin­ne­liö­tä. Sama kuin oli­si yhdek­sän­ker­rok­si­nen talo jon­ka yksi ker­ros on työ­paik­ka­ti­laa. Täl­tä poh­jal­ta en oikein näe suur­ta hyö­tyä sii­nä että toi­mis­to­ja ohjat­tai­siin syrjemmälle.

  11. Sörn. Ran­ta­tie on jat­kos­sa “ainoa” reit­ti ete­läi­seen Kala­sa­ta­maan (Her­ne­saa­ri ja Sal­mi­saa­ri) — pait­si Itä­väy­läl­tä, myös Lah­den­väy­län suun­nas­ta ja luo­teen suun­nan alueil­ta. Ilman sitä kol­mat­ta vasem­mal­le kään­ty­vien kais­taa esim. Pääs­ky­län­ka­dun ja Vil­hon­vuo­ren­ka­dun välil­lä ete­lään­päin, uuden alu­een lii­ken­ne jumit­tai­si her­käs­ti pää­yh­tey­den idäs­tä kes­kus­taan (koko kau­pun­ki Tuusu­lan­väy­läs­tä itään­päin). Tämä taas lisäi­si lii­ken­net­tä Kal­lion läpi. (Työ­pa­jan­ka­dun kaut­ta­kin pää­see, mut­ta sil­tä ete­lä­osiin on pak­ko ajaa tule­van kes­kuk­sen ovien edes­tä, joka var­mas­ti sum­put­tai­si jul­ki­sen lii­ken­teen vir­rat sil­lä kohdalla.)

    Vaik­ka Kala­sa­ta­mas­sa onnis­tut­tai­siin ja jul­kis­ten kul­ku­muo­to-osuus oli­si mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­pi, se asu­tus aiheut­taa pal­jon lisää lii­ken­net­tä “molem­piin” suun­tiin. Ilman mitään tun­ne­lia sii­nä pitäi­si olla ehkä 5–6 kais­taa kum­paan­kin suun­taan koko mat­kal­la, jot­ta “kal­lis remont­ti” ei “osoit­tau­tui­si pettymykseksi”.

    Tuo Van­han Tal­vi­tien rin­nak­kais­ka­tu poh­joi­seen oli­si luul­ta­vas­ti vie­lä mah­dol­lis­ta raken­taa Varas­to­ku­jan pai­kal­le ja jat­kok­si, jos sii­hen suun­taan vie­vä kak­si­kais­tai­nen yksi­suun­tai­nen ajo­ra­ta vie­täi­siin Tilas­to­kes­kuk­sen nur­kas­sa ole­van park­ki­ken­tän pai­kal­le kaa­vail­lun talon läpi. Poh­jois­pääs­sä Her­man­nin Ran­ta­tie 14 koh­dal­la on raken­ta­ma­ton­ta tont­tia; toki täl­lai­ses­ta­kin rat­kai­sus­ta tuli­si mer­kit­tä­viä kulu­ja aluei­den nyky­käyt­tä­jien kor­vaa­vien rat­kai­su­jen tai raken­tai­den paran­ta­mi­ses­ta sopi­mi­ses­ta. Vaik­ka tyh­jil­lä ton­teil­la nyt vain park­ki­kent­tiä onkin, pie­nem­mäl­le melul­le ja täri­näl­le mitoi­te­tut toi­mis­to­ta­lot menet­täi­si arvo­aan ja sit­ten vas­ta rat­kai­sus­sa kes­täi­si­kin (vrt. kaa­va­va­li­tus­kes­kus­te­lu). Poh­jois­pääs­sä voi olla lunas­tet­ta­van sisä­pi­han alla kel­la­ria, jon­ka kan­ta­vuus ei var­maan­kaan riit­täi­si. Rat­kai­su siis yhdis­tää alku­pe­räi­sen lyhyem­män tun­ne­li­suun­ni­tel­man ja pin­ta­lii­ken­teen huo­not puo­let 🙂 Eli näin:
    http://imgur.com/7IKMxF9

    Eri havain­ne­ku­vis­sa poh­jois­osan ratik­ka­kis­ko­jen paik­ka vaih­te­lee, välil­lä Her­man­nin ran­ta­tiel­lä, välil­lä myö­hem­min teh­tä­väl­lä itäi­sem­mäl­lä kokoojakadulla.

  12. ” Pitäi­si­kö mei­dän siis hyväk­syä se, että kan­ta­kau­pun­gis­sa toi­mis­to­ja muu­te­taan asunnoiksi?”

    Kun mat­kus­tin Man­ner­hei­min­tie­tä poh­joi­sen­päin töi­hin, sain aina mat­kus­taa lähes tyh­jäs­sä bus­sis­sa. Ruuh­kien tasaa­mi­sen kan­nal­ta tuos­sa voi­si olla ideaa.

  13. tpyy­luo­ma: Toi­mis­to­työ­pai­kas­sa, kes­kei­sel­lä sijain­nil­la, on jotain alle kym­me­nen neliö­tä työn­te­ki­jää koh­den. Asun­nos­sa taas noin nel­jä­kym­men­tä. Point­ti­na että toi­mis­to­työ­pai­kat mah­tuu kyl­lä kovin­kin pie­neen tilaan.

    Mut­ta kun se toi­mis­to­työ­paik­ka edel­lyt­tää myös park­ki­pai­kan, joka vie 25 m², ja lisää auto­kais­to­ja eri puo­lil­le kau­pun­kia, niin kyl­lä tilaa kuluu. Tie­ten­kin park­ki­pai­kat ja auto­kais­tat voi­daan lait­taa maan alle, mut­ta ei se ihan hal­paa aina­kaan ole.
    Sitä pait­si kes­kei­sel­lä sijain­nil­la asu­mi­seen­kin käy­te­tään vähem­män neliöi­tä. Kes­ki­mää­räi­set asu­mis­väl­jyy­det ovat kyl­lä jon­kin ver­ran har­haan­joh­ta­via: esim. 1 tai 2 hen­gen koti­ta­louk­sien asun­to­jen koko­ja­kau­ma Hel­sin­gis­sä on var­sin saman­lai­nen, eli 2 hen­keä asuu yleen­sä saman kokoi­ses­sa asun­nos­sa kuin yksikin.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    anne­taan pen­de­löin­nin sisään vai­keu­ta (vai­keu­tuu joka tapauksessa) 

    Tun­tuu hul­lun­ku­ri­sel­ta ede­saut­taa jotain (täs­sä en edes tie­dä mitä) han­ka­loit­ta­mal­la mm. työn­te­ki­jöi­den päi­vit­täis­tä liikkumista.

    Pen­de­löin­tiä pitää hel­pot­taa, kun­han se tapah­tuu jul­ki­sil­la kul­ku­pe­leil­lä. Perus­o­let­ta­muk­se­na var­maan on, että kau­pun­gin kes­kus­tas­sa työ­pai­kat ovat kui­ten­kin tiheäm­min ja pie­nem­mäl­lä alu­eel­la kuin kehien var­sil­la ja siten parem­min pal­vel­ta­vis­sa joukkoliikenteellä.

    Eikös kehien toi­mis­to­ho­tel­leis­sa käy­dä työs­sä autolla?

    Sör­näis­ten tun­ne­lin perus­te­le­mi­nen muu­ta­mal­la sen pääl­le raken­net­ta­val­la asun­to­ton­til­la on kes­tä­mä­tön­tä, kuten tääl­lä on hyvin kom­men­toi­tu. Tun­ne­lin suu­auk­ko­kui­lut luo­vat epä­kau­pun­kia tie­noil­le, jois­sa nykyi­sen kan­ta­kau­pun­gin juu­ri pitäi­si laajentua.

    Mal­lia voi käy­dä kat­so­mas­sa vaik­ka Haka­mäen­tien tun­ne­lin tie­noil­ta. Miel­lyt­tä­vää ympäristöä.

    Tun­ne­li on myös täy­sin ris­ti­rii­das­sa kau­pun­ki­bu­le­var­dia­ja­tuk­sen kans­sa ja tukee kau­pun­ki­mo­ta­reil­le perus­tu­vaa kan­ta­kau­pun­kia. Tämä onkin hal­lit­se­va tren­di pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Koi­vusaa­ren liit­ty­mä, Kei­la­nie­mi, Itä­kes­kuk­sen moni­ta­so. Kau­pun­ki­bu­le­var­di oli pelk­kää silmänlumetta.

  15. vir­taus­poh­ti­ja: Sörn. Ran­ta­tie on jat­kos­sa “ainoa” reit­ti ete­läi­seen Kala­sa­ta­maan (Her­ne­saa­ri ja Sal­mi­saa­ri) – pait­si Itä­väy­läl­tä, myös Lah­den­väy­län suun­nas­ta ja luo­teen suun­nan alueilta

    (Työ­pa­jan­ka­dun kaut­ta­kin pää­see, mut­ta sil­tä ete­lä­osiin on pak­ko ajaa tule­van kes­kuk­sen ovien edes­tä, joka var­mas­ti sum­put­tai­si jul­ki­sen lii­ken­teen vir­rat sil­lä kohdalla.) 

    Mik­si se on ainoa reit­ti, mei­na­taan­ko Teol­li­suus­ka­tu sul­kea? Myös­kään koko kau­pun­ki “Tuusu­lan­väy­läs­tä itään” tus­kin tulee jat­kos­sa­kaan kul­ke­maan Kala­sa­ta­man kaut­ta kun ei se tähän asti­kaan ole sitä tehnyt.

    Kala­sa­ta­man kes­kuk­sen ovil­le ei myös­kään ole tulos­sa mitään sum­pu­tet­ta­vaa jul­kis­ta lii­ken­net­tä. Met­ro ja omil­la kais­toil­laan kul­ke­vat rai­tio­vau­nut eivät auto­sum­puis­ta välitä.

    On vai­kea muu­ten­kaan ymmär­tää miten Kala­sa­ta­man kes­ki­koh­dan alit­ta­va tun­ne­li vai­kut­tai­si näi­hin asioi­hin. Ei se hypo­tet­ti­nen ruuh­ka sin­ne tun­ne­liin katoa, vaan siir­tyy eteen­päin Her­man­nin ran­ta­tien ja Hämeen­tien ris­teyk­seen, sekä Poh­jois­ran­taan. Ne ovat rei­tin pul­lon­kau­lat jo täl­lä het­kel­lä, ei Tuk­ku­to­rin alue.

  16. Minus­ta Haa­gan tii­vis­tä­mi­nen nyt suun­ni­tel­lul­la taval­la on lyhyt­nä­köis­tä. Kun aja­tel­laan, että raken­net­ta­vien talo­jen run­got tule­vat kes­tä­mään yli 50 vuot­ta, niin nykyi­sen raken­nus­kan­nan jou­tues­sa kate­pil­la­rin alle jää­vät nyt raken­net­ta­vat raken­nuk­set hait­taa­maan maan­käyt­töä. Oikea rat­kai­su on piir­tää täs­sä vai­hees­sa ruu­tu­kaa­va umpi­kort­te­leil­la ja antaa alu­een tii­vis­tyä luon­nol­li­ses­ti lähivuosikymmeninä.

    tpyy­luo­ma: …Eli siis lii­ken­ne­mää­rät tun­ne­lin kum­mas­ta­kin pääs­tä kas­va­vat _tämän tun­ne­lin takia_ rajusti… 

    Tun­ne­li on jär­ke­vä vain, jos sitä on tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta jat­kaa vähi­tel­len koko kes­kus­tan alit­ta­vak­si tun­ne­lik­si. Jos tämä halu­taan rahoit­taa pät­kit­täin ihan ok, mut­ta koko pituu­den ja jopa kaik­kien kes­kus­ta­tun­ne­lin haa­ro­jen raken­ta­mi­nen yhtä aikaa voi­si olla järkevää.

    Kes­kus­ta­tun­ne­li on kui­ten­kin yksi kan­ta­kau­pun­gin kär­ki­hank­keis­ta tule­vai­suu­des­sa aja­tel­len viih­tyi­syy­den paran­ta­mis­ta. Hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä­kin tär­keäm­pää on saa­da bus­sit ja ras­kaat kuor­ma-autot pois kaduil­ta maan alle.

    Munk­ki­nie­men osal­ta vähän sama jut­tu kuin Haa­gas­sa. Saa­ri­sen kaa­va oli­si rat­kai­su koko alu­eel­le, mut­ta en oikein usko päät­tä­jien kykyyn teh­dä pit­kä­jän­tei­siä pää­tök­siä. Munk­ki­nie­men sil­li­sa­laat­ti osoit­taa sen.

    Pyö­räi­lyn tur­val­li­suut­ta kan­nat­taa paran­taa sil­lä, että aivan kaik­kein vaa­ral­li­sim­pien pyö­rä­tei­den kyl­tit ruu­va­taan irti ja pääs­te­tään pyö­räi­li­jät auto­jen sekaan, mikä usein on tur­val­li­sin vaih­toeh­to. Toi­vot­ta­vas­ti suu­ni­tel­man kar­si­mi­nen tekee sii­tä samal­la parem­man. Jos suun­nit­te­lu­ko­neis­to toi­mii oikein, niin koh­teet raken­ne­taan oikeas­ti parem­muus jär­jes­tyk­ses­sä, joten raken­ne­taan vain hyviä ratkaisuja.

    Kus­tan­nuk­sia voi­daan kar­sia myös teke­mäl­lä ker­ral­la toi­mi­vaa. Suu­rek­si ilok­se­ni Munk­ki­vuo­ren ali­ku­lun koh­dal­la olleis­ta tar­peet­to­mis­ta, vaa­ral­li­sis­ta suo­ja­teis­tä on jo toi­nen pois­tet­tu. Toi­vot­ta­vas­ti se toi­nen­kin läh­tee ja sama teh­dään Ruo­ho­lah­des­sa. Noi­den tur­hien valo­jen hin­nal­la oli­si aikoi­naan teh­ty pari­kin hal­vem­paa put­kia­li­kul­kua johon­kin päin Hel­sin­kiä paran­ta­maan turvallisuutta!

  17. tuos­ta havain­ne­ku­vas­ta ei saa kovin hyvin sel­vää. aio­taan­ko vihe­ryh­teys län­si­puo­lel­ta pirk­ko­laan kat­kais­ta vai kie­mur­te­lee­ko noi­den uusien talo­jen välis­sä pol­ku suun­nil­leen nykyi­sel­lään. har­mi jos län­si­puo­lel­ta ei enää pää­si­si hiih­tä­mään pirk­ko­laan. sikä­li kan­na­tan kyl­lä tii­vis­tä­mis­tä, jot­tei meni­si taas NIMBYilyksi. 

    suo­sit­te­lin tuo­ta tpyy­luo­man kom­ment­tia kah­des­ti jos voi­sin. iso­ja auto­väy­liä on Hel­sin­gis­sä jo riit­tä­miin ja pää­sään­töi­ses­ti nii­den var­teen suun­ni­tel­lut rei­tit pyö­ril­le on tös­sit­ty niin ikä­väs­ti että välil­lä ei vält­tyä vai­no­har­hai­sel­ta aja­tuk­sel­ta että näin on teh­ty tarkoituksella. 

    jos suun­ni­tel­tai­siin­kiin sel­lai­sia aluei­ta ja väy­liä, joissa/ta oli­si luon­te­vaa liik­kua muul­la­kin kuin nelipyöräkalustolla.

  18. Ode:

    niin, että kan­ta­kau­pun­gin työ­pai­kois­sa töis­sä ole­vat asu­vat pää­sään­töi­ses­ti kantakaupungissa.

    Että kaik­kien suo­ma­lais­ten yhtei­sil­lä vero­va­roil­la raken­ne­tut kan­ta­kau­pun­gis­sa sijait­se­vat jul­ki­sen sek­to­rin työ­pai­kat pitäi­si kor­va­mer­ki­tä hel­sin­ki­läi­sil­le (vai­keut­ta­mal­la kul­ke­mis­ta kes­kus­taan muualta)??

    Kuu­los­taa kovin rei­lul­ta. Ja sit­ten vie­lä ihme­tel­lään kun naa­pu­ri­kun­nat suh­tau­tu­vat Hel­sin­kiin kielteisesti.

  19. Gre­jus: mei­na­taan­ko Teol­li­suus­ka­tu sulkea? 

    Tähän asti näh­dyis­sä suun­ni­tel­mis­sa Teol­li­suus­ka­dul­ta Itä­väy­läl­le joh­ta­vaa kais­taa ei jat­kos­sa­kaan pää­se kuin suo­raan sil­lal­le, ei enää kään­ty­mään ennen Kala­sa­ta­man kes­kus­ta pois Itä­väy­läl­tä. Teol­li­suus­ka­dul­ta Kala­sa­ta­maan täh­tää­vä lii­ken­ne kään­tyy Pääs­ky­län­ka­dul­ta ete­lään ja jonot­taa seu­raa­vas­ta vasem­mal­le, tai pyö­räyt­tää poh­jois­puo­lel­ta Työ­pa­jan­ka­tua. Tun­ne­lis­ta riip­pu­mat­ta lisää lii­ken­net­tä Sör­näis­ten ran­ta­tien pohjoispäässä.

    Gre­jus: ei myös­kään ole tulos­sa mitään sum­pu­tet­ta­vaa jul­kis­ta liikennettä.

    Vii­mei­sim­mis­sä jul­kais­tus­sa jouk­ko­lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­sa ovien eteen (nykyi­sen Her­man­nin ran­ta­tien ete­lä­pään koh­dal­le) tulee bus­si­ter­mi­naa­li, mut­ta havain­ne­ku­vien perus­teel­la sii­nä ei ole tilaa bus­sien erot­te­luun muis­ta moot­to­ria­jo­neu­vois­ta. (Rati­kat on kyl­lä pää­osin omil­la väy­lil­lään.) Osa bus­si­lin­jois­ta pää­tet­täi­siin sii­hen, jos­ta help­po vaih­to met­roon = pal­jon suo­ja­tien ylit­tä­jiä = mon­ta tasos­sa ris­teä­vää lii­ken­ne­vir­taa = hyvä syy täh­dä­tä ajo­neu­vo­lii­ken­ne tois­ta kautta.

    Gre­jus: jat­kos­sa­kaan kul­ke­maan Kala­sa­ta­man kautta

    Ei kukaan niin väit­tä­ny; vain ne joi­den uusi mää­rän­pää on siel­lä, — ei kaut­ta, vaan sinne.

    Sii­tä olem­me samaa miel­tä että yksi pahim­pia pul­lon­kau­lo­ja Hel­sin­gis­sä nyky­ään on Her­man­nin ran­ta­tien poh­jois­pää ilta­päi­väl­lä — vaan kal­lis kor­ja­ta. Parem­pi jonot­ta­jat kes­ke­nään siel­lä, kuin pät­kit­täin koko mat­kal­la mui­den seassa?

  20. OS kir­joit­ti

    Minus­ta tun­tuu päi­vä päi­väl­tä enem­män, että pitäi­si. Nyt kun Kei­la­nie­meen­kin pää­see koh­ta sivis­ty­nees­ti metrolla.”

    Minul­le maal­la kas­va­nee­na on jää­nyt epä­sel­vä­si mitä sivis­ty­mä­tön­tä on lin­ja-autol­la kulkemisessa.

    Ver­tai­lin kah­ta jok­seen­kin yhtä pit­kää mat­kaa aamul­la Kam­pis­ta bus­sil­la Kei­la­nie­meen (8,5 km, josat käve­lyä yt. 600m) 18 minuut­tia, jos­ta 11 min. bus­sis­sa. Ja Kam­pis­ta Kar­hu­tiel­le Hert­to­nie­meen met­rol­la, samat 18 minuut­tia (jos­ta 11 minut­tia met­ros­sa, ja samoin 600 m käve­lyä. mat­kan pituus 7,9 km)

    Län­si­met­ros­ta on teh­ty pää­tös ja se on lähes rake­nent­tu. Mut­ta kuin­ka hyviin tie­toi­hin pää­tös todel­la perustui?

    —————-

    Seu­raa­va on lähin­nä kuriositeetti:

    Helsn­ki-liik­kees­sä kun­nal­lis­vaa­leis­sa 1976 har­kit­sim­me yhdek­si tee­mak­si esi­tys­tä met­ro­pää­tök­sen pur­ka­mi­ses­ta. Ja oli­sim­me­kin niin teh­neet, ellei­vät Perus­tus­lail­li­set oli­si sitä esit­tä­neet. — Pidin met­roa hyvä­nä asia­na, ja Osmo Soi­ni­vaa­ra perus­te­li minul­le, mik­si se ei ole sitä. “Mut­ta työt­hän on jo aloi­tet­tu j ane meni­si­vät huk­kaan.” — “Sil­ti pää­tök­sen pur­ka­mien vie­lä täs­sä vai­hees­sa oli­si kan­nat­ta­vaa.” Myö­hem­min libraa­li­to­ve­rin­sa Osmo Lam­pi­sen kans­sa kir­joit­ta­mas­saan kir­jas­sa OS tote­si, että onhan met­ro nopeut­ta­nut mat­ka-aiko­ja, mut­ta saman asian oli­si aja­nut 300 lit­raa maa­lia, jol­la oli­si maa­lat­tu bussikaistat.

    On sit­ten ais erik­seen, että itä­suun­nan mat­kus­ta­ja­mää­ril­le eivät bus­sit toden­nä­köi­ses­ti riittäisi.

    1. Olin vää­räs­sä sil­loin 1976 samas­ta syys­tä kuin met­ron vas­tus­ta­jat ovat nyt. Kiin­te­ään kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen met­ro oli sil­loin kal­lis rat­kai­su, mut­ta met­ron ole­mas­sao­lo muo­va­si kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ja lii­ken­ne­tot­tu­muk­sia niin, että nyt se on täy­sin vält­tä­mä­tön. Niin käy myös Espoossa.
      Met­ros­sa ja rati­kas­sa mat­kus­ta­mi­nen on pal­jon miel­lyt­tä­väm­pää kuin rämi­se­väs­sä ja täri­se­väs­sä bus­sis­sa. Vak­ka met­ro ei oli­si nopeam­pi, sii­nä vie­tet­ty aika on laa­tuai­kaa bus­siin ver­rat­tu­na. Täs­tä muis­tu­te­taan myös kata­ja­nok­ka­lai­sia muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa, kun ratik­ka on kor­vat­tu bus­sil­la. Ero laa­dus­sa on huomattava.

  21. Olin vää­räs­sä sil­loin 1976 samas­ta syys­tä kuin met­ron vas­tus­ta­jat ovat nyt. Kiin­te­ään kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen met­ro oli sil­loin kal­lis rat­kai­su, mut­ta met­ron ole­mas­sao­lo muo­va­si kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ja liikennetottumuksia

    Aina­kin osa Län­si­met­ron vas­tus­ta­jis­ta lie­nee ollut sitä miel­tä, että kau­pun­ki­ra­ken­net­ta oli­si voi­nut muo­ka­ta myös pika­ra­ti­kan avulla.

    1. Minus­ta oli­si ollut paras rat­kai­su vetää met­ro Tapio­laan ja jat­kaa sie­lä pika­ra­ti­kal­la, kos­ka Espoon yhdys­kun­ta­ra­ken­ne on teh­ty täy­sin jouk­ko­lii­ken­net­tä ajat­te­le­mat­ta. Se ei kui­ten­kaan pika­ra­ti­kan aja­jil­le kel­van­nut, vaan nämä oli­si­vat joko halun­neet eril­li­sen tun­ne­lin met­ro­tun­ne­lin vie­reen Hel­sin­gin kes­kus­taan, lak­kaut­taa Hel­sin­gin met­ron koko­naan, ajaa met­ro­vau­nut kaa­to­pai­kal­le ja kor­va­ta se sel­väs­ti huo­nom­mil­la mut­ta hal­vem­mil­la rati­koil­la tai kai­ken kuk­ku­rak­si tuho­ta met­ron sään­nöl­li­sen kulun tuo­mal­la väliin pika­ra­ti­koi­ta, joi­den kul­ku oli­si ollut sto­kas­tis­ta, ja oli­si sen takia teh­nyt myös var­si­nai­sen met­ron kulus­ta stokastista.

  22. Oli vii­me vii­kol­la kuu­le­mas­sa töö­lö­läi­siä Mec­he­li­nin­ka­dul­ta ja tulin vakuut­tu­neek­si, että asuk­kaat eivät rakas­ta kotien­sa vie­res­tä vyö­ry­vää liikennettä.

    Vyö­ry­vän lii­ken­teen voi lopet­taa tai aina­kin sen lisäyk­sen voi lopet­taa lopet­ta­mal­la autoi­lu­ka­pa­si­tee­tin kas­vat­ta­mi­sen. Lii­ken­ne kas­vaa niin kau­an kuin löy­tyy pät­kä tie­tä, jol­la aja­mi­nen omal­la autol­la on vähem­män tur­haut­ta­vaa tai stres­saa­vaa kuin muut vaihtoehdot.

  23. Kehä­ra­dan ja Joke­ri 1:n tun­tu­maan 1500 – 2000 asu­kas­ta ja 3700 työ­paik­kaa. Vähän ihmet­te­lin noi­ta melu­muu­rik­si raken­net­ta­via työ­paik­ko­ja, mut­ta nii­hin on kuu­lem­ma tuli­ja jo näkyvissä.

    Tar­koi­tat­ko Joke­ri 1:llä 550:ä? Se kul­kee aika kau­ka­na suu­rim­mas­ta osas­ta tuo­ta suunnitelmaa.
    Teis­tä pää­tel­len täs­sä nyt lisä­tään 3700 autoa joko Kehän ruuh­kaan tai jo muu­ten­kin tukos­sa ole­vaan Poh­jois-Haa­gaan — joka tapauk­ses­sa Kau­pin­tien ja Kan­te­let­ta­ren­tien onnet­to­maan ris­teyk­seen — vai ymmär­sin­kö jotain väärin?

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra: rati­kas­sa mat­kus­ta­mi­nen on pal­jon miel­lyt­tä­väm­pää kuin rämi­se­väs­sä ja täri­se­väs­sä bussissa. 

    Ei todel­la­kaan ole, ratik­ka on vihon­vii­mei­nen muka­vuu­del­taan, hidas, rämi­se­vä, vin­ku­va, nyki­vä ja usein haiseva.…

  25. ’ Hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä­kin tär­keäm­pää on saa­da bus­sit ja ras­kaat kuor­ma-autot pois kaduil­ta maan alle.’ ()Kal­le)
    Kal­le kir­joit­taa täs­sä jos­tain ihan muus­ta tun­ne­li­hank­kees­ta kuin ne, mitä Hel­sin­gis­sä on tekeil­lä. Ei tääl­lä olla vähen­tä­mäs­sä pin­ta­lii­ken­net­tä yhtään mis­tään, vaan hake­mas­sa auto­lii­ken­teel­le lisää tilaa, jota löy­tyy vain maan alta.

  26. Se ei kui­ten­kaan pika­ra­ti­kan aja­jil­le kel­van­nut, vaan nämä oli­si­vat joko halun­neet eril­li­sen tun­ne­lin met­ro­tun­ne­lin vie­reen Hel­sin­gin kes­kus­taan, lak­kaut­taa Hel­sin­gin met­ron koko­naan, ajaa met­ro­vau­nut kaa­to­pai­kal­le ja kor­va­ta se sel­väs­ti huo­nom­mil­la mut­ta hal­vem­mil­la rati­koil­la tai kai­ken kuk­ku­rak­si tuho­ta met­ron sään­nöl­li­sen kulun tuo­mal­la väliin pika­ra­ti­koi­ta, joi­den kul­ku oli­si ollut sto­kas­tis­ta, ja oli­si sen takia teh­nyt myös var­si­nai­sen met­ron kulus­ta stokastista.

    Aina­kaan TramWest-suun­ni­tel­mas­sa ei kyl­lä ollut mitään nois­ta, vaan pin­ta­ra­dat Län­si­väy­län paik­keil­la Elie­li­nau­kiol­le ja toi­saal­ta Rai­de-Joke­rin ural­le. Met­roon ei suun­ni­tel­mas­sa puututtu.

    Sel­vi­tyk­sen pika­ra­ti­koi­den aja­mi­ses­ta met­ro­ra­dal­la teet­ti aika­naan HKL (en tie­dä kenen aloit­tees­ta), ja sii­nä ulko­mai­nen kon­sult­ti tote­si hom­man erit­täin vai­keak­si, joh­tuen ennen kaik­kea met­ron auto­ma­ti­soin­nis­ta ja kor­keis­ta lai­tu­reis­ta. Kum­pi­kaan ei sovi yhteen kadul­la ajet­ta­vien rati­koi­den kans­sa, aina­kaan ilman hyvin suu­ria kustannuksia.

    1. Tuo met­ron kans­sa rin­nak­kai­nen ja hyvin kal­lis yhteys Elie­li­nau­kiol­le (pal­ve­lu­ta­so sur­kea kuin bus­seil­la, Elien­li­nau­kio onka­ka­na kai­kes­ta) teki pika­ra­ti­kas­ta kan­nat­ta­mat­to­man. Välil­lä Tapio­la — Hel­sin­ki ratik­ka on myös aika epä­ta­lou­del­li­nen kul­ku­neu­vo pie­nuu­ten­sa takia. Pika­ra­tik­ka Tapio­laan ja siel­tä vaih­to met­roon oli­si ollut pal­jon mie­len­kiin­toi­sem­pi vaihtoehto.

  27. Osmo Se ei kui­ten­kaan pika­ra­ti­kan aja­jil­le kelvannut

    Pika­ra­ti­kan “aja­jat” nyt eivät edes edus­ta­neet mitään yhte­näis­tä poliit­tis­ta tai talou­del­lis­ta tahoa jon­ka tuki oli­si ollut elin­tär­ke­ää joten miten heil­le kel­paa­mi­sen­sa oli­si miten­kään vai­kut­ta­nut hank­keen tote­tu­mi­seen? Eihän se vai­kut­ta­nut nytkään.

    Jos parem­pi rat­kai­su oli­si löy­ty­nyt, vapaa­muo­toi­sen ja epä­vi­ral­li­sen ryh­män vas­ta­lauseil­la tus­kin oli­si ollut hank­keen eteen­päin vie­mi­sel­le mitään estettä? 

    Auto­maat­ti­met­ro sen sijaan on men­nyt muki­se­mat­ta läpi kai­kis­sa pää­tö­sas­teis­sa. Ja onko tul­lut hyvää jälkeä?

  28. Vil­le: Mut­ta kun se toi­mis­to­työ­paik­ka edel­lyt­tää myös park­ki­pai­kan, joka vie 25 m², ja lisää auto­kais­to­ja eri puo­lil­le kau­pun­kia, niin kyl­lä tilaa kuluu.

    Ei edel­ly­tä, toi­mis­to­ta­lois­sa kau­pun­gis­sa on tyy­pil­li­ses­ti pal­jon vähem­män auto­paik­ko­ja kuin työn­te­ki­jöi­tä, ja suu­rin osa työn­te­ki­jöis­tä kul­kee työ­mat­kan­sa julkisilla.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo met­ron kans­sa rin­nak­kai­nen ja hyvin kal­lis yhteys Elie­li­nau­kiol­le (pal­ve­lu­ta­so sur­kea kuin bus­seil­la, Elien­li­nau­kio onka­ka­na kai­kes­ta) teki pika­ra­ti­kas­ta kannattamattoman.

    Mitä lii­tyn­tä­bus­sei­hin perus­tu­van met­ron pal­ve­lu­ta­so on lähiöis­sä, jos ei sur­kea? Eivät­kä met­ron maa­na­lai­set ase­mat kes­kus­tas­sa­kaan kau­hean hyvin pal­ve­le, kos­ka ne ovat kym­me­niä met­re­jä maan alla. Duh.

  30. Vil­le: Mut­ta kun se toi­mis­to­työ­paik­ka edel­lyt­tää myös park­ki­pai­kan, joka vie 25 m², ja lisää auto­kais­to­ja eri puo­lil­le kau­pun­kia, niin kyl­lä tilaa kuluu. Tie­ten­kin park­ki­pai­kat ja auto­kais­tat voi­daan lait­taa maan alle, mut­ta ei se ihan hal­paa aina­kaan ole.

    Tässäpä rie­mas­tut­ta­va rat­kai­su esit­tä­mii­si ongel­miin, aina­kin hie­man vähä­rän­täi­sem­mil­lä leveysasteilla.

  31. Toi­mis­to­jen muut­ta­mi­nen asun­noik­si juu­ri Kala­sa­ta­mas­sa on tosi huo­no aja­tus. Kala­sa­ta­man toi­mis­to­työ­pai­kat sijait­si­vat hyväs­sä pai­kas­sa itä­hel­sin­ki­läis­ten kan­nal­ta. Sen sijaan Jät­kä­saa­reen ei pidä sijoit­taa työ­paik­ko­ja, kos­ka se on pus­sin­pe­räl­lä ruuh­kai­sen Mec­he­li­nin­ka­dun taka­na. Kaik­kia hel­sin­ki­läi­siä ei voi eikä pidä yrit­tää­kään siir­tää asu­maan kes­kus­taan, sii­hen eivät mit­kään rahat riittäisi.

    1. Kaik­kia hel­sin­ki­läi­siä ei voi eikä pidä yrit­tää­kään siir­tää asu­maan kes­kus­taan, sii­hen eivät mit­kään rahat riittäisi.

      Kenen rahat eivät riittäisi?
      Jos asun­toa etsi­vät ovat val­mii­ta mak­sa­maan neliö­tä koh­den enem­män kuin toi­mis­tot, eikä sii­nä enem­män­kin syn­ny kuin mene rahaa, jos toi­mis­to­tont­te­ja muu­te­taan asunoiksi?

  32. Eikä sii­nä ole direk­tii­vin 93/14/ETY mukais­ta jar­ru­lai­tet­ta, suun­ta- ja ääni­mer­kin­mer­kin­an­to­lait­tei­ta taik­ka rekis­te­ri­kil­ven paik­kaa, saa­ti sit­ten nopeus­mit­ta­ria. Ajo‑, jar­ru- ja rekis­te­ri­kil­ven valo­kin puut­tuu, sekä vaa­di­tut hei­jas­ti­met. Esit­te­li­jä­kin kut­suu sitä ajo­neu­vok­si, joten nämä on pak­ko olla.

    Suo­mes­sa ainoa rekis­te­röin­ti­vaih­toeh­to oli­si mopok­si, jol­loin ren­kai­den­kin pitäi­si olla e‑hyväksyttyjä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.