Kaavoihin kangistuneet (4) Kaavoituksen nopeus ja valitukset

EVAn rapor­tis­sa valite­taan minus­ta aiheel­lis­es­ti kaavoituk­sen hitaud­es­ta. Kuin­ka nopeasti virkakoneis­to saa kaa­van aikaan on täysin ennakoima­ton­ta, mut­ta yksinker­taisenkin muu­tok­sen tekem­i­nen voi joskus kestää kauan aivan vain jonoon jou­tu­misen takia. Itse jouduin puut­tumaan yksit­täiseen kaavaan, jos­sa toimis­to­talon käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tos asuin­talok­si kesti pari vuot­ta, kun arkkite­hdil­lä oli mui­ta kiire­itä. Sinä aikana kallis talo seisoi tyhjänä. Min­un on vaikea ymmärtää, miten yhden kir­jaimen muut­ta­mi­nen kaavas­sa voi kestää niin kauan. Toki siinä piti hyväksyä muu­tospi­irus­tuk­set ja sit­ten on tietysti se pysäköinti.

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta ei nykykäytän­tö­jen tai tapo­jen puit­teis­sa voi asi­aan puut­tua viras­ton toim­intaan. Me käsit­telemme vain valmi­ita esi­tyk­siä. Joko viras­ton pitää suju­voit­taa toim­intaansa – mihin uskon se johdol­la ole­van aitoa halua – tai mei­dän pitäisi ryhtyä myös viras­ton ulkoisek­si hal­li­tuk­sek­si, mihin tehtävään meitä ei kyl­lä ole valit­tu eikä osaamisemme siihen viit­taa.  Jos ulkop­uolista spar­raa­jaa tarvi­taan, tehtävä kuu­luisi apu­laiskaupung­in­jo­hta­jalle. Mut­ta turhaa viivyt­te­lyä ei pitäisi hyväksyä.

Sen sijaan en voi hyväksyä rapor­tis­sa esitet­tyä väitet­tä, että uusien asuinaluei­den suun­nit­telua edeltää liian suuri määrä selvi­tyk­siä. Uusi asuinalue mak­saa yleen­sä mil­jardin tai pari. Kan­nat­taa tehdä huolel­la, ettei tule sut­ta ja sekun­daa. Voi vaik­ka aloit­taa vähän aikaisemmin.

Val­i­tu­soikeut­ta kaavo­jen hidas­ta­jana har­mitelti­in myös.

Esimerkik­si rapor­tis­sa otet­ti­in töölöläi­nen valit­ta­ja, joka valit­ti Kalasa­ta­man kaavas­ta sil­lä perus­teel­la, että voi olla, että tor­ni­taloille myön­net­täisi­in raken­nuslu­pa, joka ei täyt­täisi kohtu­ullista palo­tur­val­lisu­ut­ta. Val­i­tus oli tietysti täysin perus­tee­ton, kos­ka raken­nus­lu­vas­ta valite­taan raken­nuslu­pavai­heessa eikä ennakoiden, mut­ta täl­lä han­ke viivästyy ehkä vuodel­la. Hallinto-oikeu­den pitäisi selvitä täl­lais­es­ta viikos­sa. Nyt siihen meni muu­ta­ma kuukausi ja lisää menee siihen, että KHO hark­it­see val­i­tuslu­paa, jota se var­maankaan ei tule anta­maan. Kos­ka valit­ta­ja on lehdessä julk­istanut, että hänen tarkoituk­sen­sa on keinol­la mil­lä hyvän­sä estää tor­nit, joista hän nyt vaan ei pidä, on oletet­tavis­sa, että val­i­tus tulee myös raken­nus­lu­vas­ta. Mon­en mil­jardin euron pro­jek­ti viipyy. Täl­lainen on val­i­tu­soikeu­den väärinkäyt­töä ja se vaaran­taa koko oikeu­den olemassaolon.

Rapor­tis­sa esitetään, että val­i­tuk­sen voisi tehdä vain, jos on kuulemis­vai­heessa tehnyt kir­jal­lisen muis­tu­tuk­sen. En tiedä aut­taisiko tämä ja voi olla, että joskus se taas olisi kohtu­u­ton­ta, kos­ka tieto jostain uud­es­ta han­kkeesta saavut­taa ihmiset usein vas­ta, kun siitä on ker­rot­tu lehdis­sä. Toisaal­ta, jos oikeasti aikoo sisältöön vaikut­taa, pitäisi tehdä muis­tu­tus ja kun siihen on vas­tat­tu, mah­dolli­nen oikeuskäsit­te­lykin sujuisi sut­jakam­min. Ei tuo EVAn vaa­timus ihan jär­jetön ole.

Sen sijaan hallinto-oikeuk­sien pitäisi muut­taa ruti­ineitaan. Nyt kaik­ki asi­at, isot ja pienet, pan­naan jonoon. Jos väli­in tulee mon­ta han­kalaa asi­aa, yksinker­tainen asia odot­taa kuukausi­tolkul­la. Jar­ru­tus­mielessä tehtävien val­i­tusten määrä vähenisi, jos täysin perus­teet­tomat val­i­tuk­set käsiteltäisi­in heti alta pois. Ne pitäisi siis lajitel­la tulo­vai­heessa. Tähän voisi käyt­tää vaik­ka maanantaiaamut.

Val­i­tu­soikeud­es­ta ei voi luop­ua, kos­ka sil­loin val­tu­us­to voisi tehdä täysin lait­to­mia päätök­siä tahal­laan ja tietoisesti.

24 vastausta artikkeliin “Kaavoihin kangistuneet (4) Kaavoituksen nopeus ja valitukset”

  1. Sen sijaan hallinto-oikeuk­sien pitäisi muut­taa rutiineitaan. 

    Lakimiehille ei kai koskaan ole ollut taloudel­lis­es­ti edullista asioiden nopea hoit­a­mi­nen, lik­sat tulee joko tehdy­iltä tun­neil­ta tai kuukausi­palkkoina. Näin ollen tuskin mitään nopeu­den työkult­tuuri­akaan on mis­sään lakior­gan­isaa­tios­sa ollut ole­mas­sa, koskaan, joten eivät ne muu­ta työ­tapo­jaan jos ei niil­lä ole jotain lakipe­rustet­ta tehdä niin.

    Nähdäk­seni ain­ut tapa on val­i­tu­soikeu­den rajoit­ta­mi­nen jol­lain taval­la. Riip­puma­ton oikeuslaitos hoitaa asioi­ta oma­l­la riip­pumat­toma­l­la vauhdil­laan, siinä ei kansalais­mielipi­de tai taloudel­liset näköko­h­dat paljon paina.

  2. Kun­takoon kas­vaes­sa yksit­täiset valit­ta­jat pää­sevät valit­ta­maan yhä kauem­pana ole­vista kaavoista. Ehdot­taisin että kaavas­ta voi valit­taa vain jos asuu kaa­van vaikutus-alueella. 

    Tästä voidaan tietysti huo­mat­tua että “entä jos joku kauem­pana asu­va huo­maa virheen kaavas­sa?” Tilan­nehan on jo tämä, ei nyt­tenkään lep­pä­vaaras­sa asu­va voi valit­taa kalasa­ta­man kaavas­ta. Jostain syys­tä tööläläi­nen saa kuitenkin.

    Jos vaiku­tusalueen ulkop­uolel­la asu­va halu­aa tehdä val­i­tuk­sen, se onnis­tuu toki edelleen — hänen tarvit­see vain löytää joku joka asuu vaiku­tusalueel­la, jon­ka saa vaku­utet­tua val­i­tuk­sen tarpeel­lisu­ud­es­ta. Ihan hyvä kyn­nys estämään turhia val­i­tuk­sia mielestäni.

  3. Yleisen pahek­sun­nan hengessä totean vaan että mielip­i­teen ilmaisu on yksi asia ja lail­lisu­us­valvon­ta toinen. On eri­no­maisen tärkeää että lait­to­muuk­si­in puu­tu­taan val­i­tuk­sil­la, ja eri­no­maisin väärin että lait­to­muuk­sia kek­sitään, kun tosi­as­sa ei pide­tä päätök­ses­tä. Joku suo­datin näi­hin pitää keksiä.

  4. Ihmette­len vähän raportin suh­tau­tu­mista kun­tien välisi­in eroihin.

    Kaavoituk­sen nopeudessa on eri puo­lil­la maa­ta kolos­saal­isia ero­ja. Tässä suh­teessa hallintoala­maiset eivät todel­lakaan ole sama­nar­voises­sa ase­mas­sa, vaik­ka se per­in­teis­es­ti kansan­val­taisen yhteiskun­nan peru­soikeuk­si­in onkin ollut kuuluvinaan.

    Kun­nalli­nen itse­hallinto on kat­sot­tu niin tärkeäk­si, että se on kir­jat­tu perus­tus­laki­in. Itse­hallinto­han nimeno­maan tarkoit­taa, että kun­ta saa jär­jestää asi­at halu­a­mal­laan taval­la, esimerkik­si kaavoit­taa eri tavoin kuin muut. Ei ole mitenkään mah­dol­lista samaan aikaan antaa kun­nille vapaut­ta toimia halu­a­mal­laan taval­la, ja vaa­tia toimin­nan lop­putu­lok­sen ole­van eri kun­nis­sa sama.

  5. tpyy­lu­o­ma:
    On eri­no­maisen tärkeää että lait­to­muuk­si­in puu­tu­taan val­i­tuk­sil­la, ja eri­no­maisin väärin että lait­to­muuk­sia kek­sitään, kun tosi­as­sa ei pide­tä päätök­ses­tä. Joku suo­datin näi­hin pitää keksiä.

    Nopea käsit­te­ly­hän se aut­taisi. Jos val­i­tuk­set on viikos­sa taputel­tu niin eipä sil­lä paljoa vaiku­tus­ta ole.

  6. Val­i­tuskier­teelle tulee tehdä jotain, se on menyt överik­si. Huonoa lain­säädän­töä hyväk­sikäyt­tävät mm. eko­fa­sis­tit täl­lä het­kel­lä ja jar­rut­ta­vat kehi­tys­tä ihan jar­rut­tamisen ilosta. 🙁 Ei kai Itäväylän pään val­i­tuk­si­akaan, jot­ka mak­sa­vat kohtuu paljon yhteikun­nalle, voi muuk­si sanoa kuin kiusanteoksi? 😉

  7. Iso ongel­ma on siinä, että usein han­kkei­ta on jo vuosia valmis­tel­tu, selvitet­ty ja tehty erinäisiä enem­män tai vähem­män sitovia sopimuk­sia, jot­ka edel­lyt­tävät han­kkeen toteut­tamista. Sit­ten kun han­ke tuo­daan julk­isu­u­teen, kansalais­vaikut­tamiselle ei enää ole todel­lisu­udessa mitään sijaa. Ain­oak­si keinok­si osoit­taa mieltään jää val­i­tusten tehtailem­i­nen. Kuten tpyy­lu­o­ma tote­si, tämä on aivan väärin ja vas­toin sitä mihin val­i­tuk­set on tarkoitet­tu, mut­ta kyl­lä valmis­telus­ta pitäisi saa­da läpinäkyväm­pää ja tiedot­taa paremmin.

  8. Keskustelu yleisön kanssa käy­dään väärään aikaan.

    Mah­do­ton yhtälö ylipäätän­sä ratkaistavak­si, yleisöä ja val­taosaa poli­tikko­ja koko kaa­va kiin­nos­taa vas­ta asemakaavatasolla. 

    Asi­at muut­tuvat konkreet­tisik­si ja siihen tar­tu­taan vaik­ka aiem­mil­la kaa­vata­soil­la aiheeseen ei ole ollut vähäis­in­täkään mie­lenki­in­toa. Päin­vas­toin odotel­laan että oman asun­non hin­ta nousee tulee kaup­pa ja uimahalli..
    On kiva vas­tus­taa jotakin kokon­aisu­u­den kannal­ta vähäpätöistä yksi­tyisko­htaa pere­htymät­tä koko suun­nitel­man ideaan ja talouteen. Olisikin ikävää otta vas­tuu kon­aisu­u­den reali­teeteistä kivem­pi vain toivoa ja vaa­tia. Lop­putu­lok­se­na on että metroase­man läheisyy­teen ei saa rak­en­taa ker­rostalo­ja kun läheisel­lä pel­lol­la riv­i­talos­sa asu­vat kun­ta­laiset eivät asi­as­ta pidä. Samal­la vain uno­htuu että koko ympäristö muut­tuu nykyis­es­tään niin paljon että sil­lä onko onko talois­sa 16, 12 tai 8 ker­rosta ei ole mitään merk­i­tys­tä. Päin­vas­toin korkeampi voisi mah­tua pienem­mälle plän­tille ja olisi tilaa puistoille.

    Voisiko jär­jestelmää ja kuulemista paran­taa siten että keskustelu­un ote­taan mukaan tule­vat asukkaat niiltähän sitä pitäisi kysyä miten halu­at asua.

  9. Viras­tot ovat Tsaarin ajal­ta ja niiden jäykkä omapäi­nen toim­inta palvelee vain viras­ton omaa henkilökun­taa, ei hak­i­jaa eli veron­mak­sa­jaa. Virkami­esten hitaus johtuu siis vain siitä, että pros­es­sista halu­taan tahal­laan tehdä pitkä. Sehän työl­listää tätä isoa turhaa joukkoa. Voit tehdä tyh­mästä päätök­ses­tä oikaisupyyn­nön, joka hylätään lau­takun­nas­sa, jos­ta voit tehdä val­i­tuk­sen joka käsitel­lään hallinto-oikeudessa. Luvan hak­i­jaa tyy­dyt­tävää päätöstä ei tule koskaan, kos­ka koko koneis­to toimii vain omia päämääriä tavoitellen. 

    Itseäni ihme­tyt­tää se, että hak­i­ja ei saa sitä mitä halu­aa, vaan hänelle annetaan jotain täysin ufoa, mitä hän ei halua mut­ta virkamies halu­aa. Vedo­taan kaikenkar­vaisi­in säädök­si­in, vaik­ka niitä säädök­siä olisi mah­dol­lista tulki­ta myös hak­i­jan kannal­ta. Kukaan ei val­vo hak­i­jan etua, mut­ta virkakoneis­ton etu on suuri ja monipäi­nen. Val­ta on vaan kas­vanut viras­tois­sa ja esit­telijät kir­jaa­vat omia ahtai­ta näke­myk­siään, sen sijaan että he ymmärtäi­sivät ole­vansa kansalais­ten palvelijoita.

    Olen ihme­tel­lyt myös palo­tur­val­lisu­us­määräyk­siä, joil­la estetään mon­et han­kkeet. Mah­dol­lis­ten katas­trofien riskien ennal­ta ehkäisemisek­si kaik­ki var­muu­den vuok­si kiel­letään, vaik­ka todel­liset van­hin­got yleen­sä ovat aivan jotain muu­ta kuin mitä säädök­sis­sä on kuvail­tu. Elämää rajoite­taan mielu­um­min kuin luo­daan ihmisille hei­dän tarpeitaan vas­taavia rak­en­teel­lisia ratkaisuja.

    Viras­tois­sa olisi kirveelle töitä. Niistä pitäisi kar­sia henkilökun­taa ja niis­sä pitäisi toimia neu­traalei­ta kansalais­ten asioiden palveli­joi­ta. Nyt kaik­ki päätök­set ovat muu­ta­man jääräpäisen virkamiehen rus­taamia, eikä hei­dän laa­timi­aan lupia voi muuk­si muut­taa. Samas­sa veneessä ovat myös arkkite­hdit, jot­ka ovat kytkyk­sis­sä virastoihin.

    Nim­imerkil­lä ´koke­mus­ta on´.

  10. Voisiko noiden val­i­tusten käsit­te­lylle hakea mallia USA:sta? Siel­lä saadaan (ainakin viihde­te­ol­lisu­u­den anta­man kuvan mukaan) kuole­maan tuomi­tu­ille koval­la vauhdil­la vas­tauk­sia viimeisi­in val­i­tuk­si­in. Ao. oikeudet päivys­tävät ajanko­hti­na, jol­loin asia on rel­e­vant­ti ja päät­tävät sit­tne nopeasti.

    Sama sovel­let­tuna näi­hin raken­nushankkeisi­in tarkoit­taisi sitä, että suurten han­kkei­den (kuten Kalasa­ta­ma, Jätkäsaari, Kru­unuvuoren­ran­ta, jne.) keskeis­inä päiv­inä (eli kun val­i­tu­sai­ka menee umpeen) ao. oikeus olisi varan­nut valmi­ik­si resursse­ja kat­soa koko pino ker­ral­la läpi ja hylätä kaik­ki aiheet­tomat nopeasti. Jos mukana on joitain aiheel­lisia, niin sit­ten palataan nor­maali­in aikatauluun.

  11. joku raja pitäisi lait­taa että esim asuin­raken­nusten tai asumiseen tarkoitet­tu­jen kaupungi­nosien kaavoista saisi valit­taa vain rajanaa­pu­rit tai korkein­taan 500 m päässä asu­vat. Siitä huoli­mat­ta että raken­nuk­sel­la olisi korkeut­ta niin että näköalat muut­tuvat kilo­me­trien päässä asuvil­la. Teol­l­lisu­us ja vas­taa­vat joiden vaiku­tus on dras­tisem­pi ovat sit­ten eri jut­tu niistä pitää saa­da valit­taa myös muut.

  12. Hjal­lik­sen hal­lista valit­ti joku turku­lainen. Kisat halut­ti­in kuitenkin Helsinki­in. Pikakäsit­te­ly val­i­tuk­selle ja raken­nus­valvon­ta sal­li esir­ak­en­tamisen poikkeuk­sel­lisen suju­vasti. Eikä var­masti ollut virkami­esten tah­toma asia, poli­itikot taus­ta­joukkoi­neen käyt­tivät val­taansa, tah­dos­ta kiin­ni koko asia. Yksit­täi­nen poli­itikko ei saa kaavo­ja vah­vak­si ja asial­lisik­si kun 80 % lau­takun­tien jäsenistä sor­tuu kyläpolikointiin.

  13. Pekka: sil­lä onko onko talois­sa 16, 12 tai 8 ker­rosta ei ole mitään merkitystä.

    Ei olekaan: kaik­ki ovat liian isoja.

  14. Teol­lisu­uskadun var­rel­la on näitä uusia talo­ja. Siel­lä on yksi talo jätet­ty rak­en­ta­mat­ta valmi­ik­si, vaik­ka ympäröivät talot ovat valmi­ita. Sen kon­tin sieltä katol­ta voi pois­taa heti ja julk­i­sivun eristysvil­lalaat­to­jen peit­tämän seinän voisi verhota.

  15. anonyy­mi: Ei olekaan: kaik­ki ovat liian isoja.

    Jokaisel­la on oikeus mielip­i­teeseen­sä, autoli­iken­teen jatku­va lisään­tymi­nen on kuitenkin melkoisen typerää.
    Esikaupunkialueil­la lap­siper­hei­den on käytän­nössä pakko kulkea työ­matkat autoil­la (päiväkodit auki 7.30–17). Tähän vielä iltali­ikenne päälle kau­pat ja har­ras­tu­s­paikat on kuin haulikol­la ammuttu. 

    Väestömäärä huomioiden yksit­täiselle per­heelle mah­dolli­nen kestävän kehi­tyk­sen mukainen asum­i­nen ei ratkaise kokon­aisu­ut­ta volyymit on vain niin suuret.

  16. “Me käsit­telemme vain valmi­ita esi­tyk­siä. Joko viras­ton pitää suju­voit­taa toim­intaansa – mihin uskon se johdol­la ole­van aitoa halua – tai mei­dän pitäisi ryhtyä myös viras­ton ulkoisek­si hal­li­tuk­sek­si, mihin tehtävään meitä ei kyl­lä ole valit­tu eikä osaamisemme siihen viittaa. ”

    Tuos­sa hal­li­tuk­sen puut­teessa on kyl­lä vah­va point­ti, virkamiehet kun esit­televät sel­l­aisia ehdo­tuk­sia jot­ka usko­vat menevän poli­tikoil­ta läpi. Jos ei tiedä tah­toti­laa esit­telijä alkaa liiak­si varmis­tele­maan ja käytän­nön tasol­la miet­tivät miten edel­lisessä vas­taavas­sa kävi.

    Olet­teko koskaan miet­ti­neet että täy­den­nys­rak­en­tamiselle, pos­timerkkikaavoille ja käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­sille voisi pyytää viras­toa valmis­tele­maan peri­aat­teet ja strategian.
    Ohjel­mas­ta voisi nos­taa pain­opis­tealuei­ta erik­seen seu­rat­tavak­si, vähän kuin ullakko­rak­en­t­a­mi­nen keskustassa.

    Esimerkkinä Pitäjän­mä­ki jos­saq toimis­to­jen omis­ta­jat ovat var­mo­ja siitä että koskaan ei kysyn­tä kohoa riit­tävälle tasolle ja halu­aisi­vat muut­taa asunnoiksi.
    Mikä olisi tuon alueen suh­teen kaupun­gin ja kokon­aisu­u­den kannal­ta järkevää. Luulisi että PKS alueen määräaikaista poikkeuslakia kun­tien itse­hallinnon kas­vat­tamis­es­ta voisia tässä asi­as­sa jotenkin soveltaa ja muut­taa toimis­to­ja asun­noik­si jos se on Hgin edun mukaista. 

    Nyt ulkop­uolis­es­ta näyt­tää että tilanne on fifty-six­ty sen suh­teen läh­teekö muu­tok­set eten­emään, paine on ainakin kova. Eikö val­ta ja vas­tuu kan­nat­taisi ottaa virkamiehiltä lautakunnalle.

  17. Poli­it­ti­nen ohjaus ja kansalais­vaikut­ta­mi­nen tule­vat kieltämät­tä väärässä vai­heessa, ellei vas­taa­va kaupung­in­jo­hta­ja ole eri­no­maisen hyvin per­il­lä poli­it­tis­ten ryh­mien toiveista ja kansalais­mielip­i­teestä ja samal­la hyvin sisäl­lä valmis­te­lu­työssä. Näyt­tää ole­van liikaa vaadittu.

    Olisiko ratkaisuk­si, että kun kaava­muu­tos kaupun­gin kehi­tys­tarpeen tai ulkop­uolisen tahon (hotel­liyrit­täjä Jätkäsaa­reen) tulee tarpeel­lisek­si, tuo­taisi­in asia jo luon­nos­telu­vai­heessa kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­taan lähetekeskustelu­un. Täl­löin poli­it­tiset ryh­mät voisi­vat antaa ohjeis­tuk­sen­sa, mitä suun­nit­telus­sa pitäisi ottaa huomioon. Sen jäl­keen tehtäisi­in viras­tossa (mah­dol­lisen yksi­tyisen raken­nut­ta­jan kanssa) tarkem­pi kaava­muu­tostyö, joka tuo­taisi­in sit­ten pääkäsit­te­lyyn KSL:an.

    Val­i­tuk­set pitäisi käsitel­lä nopeasti, se on selvä. Jos nopea val­i­tusten karsin­ta ja käsit­te­ly (max 4 viikkoa) olisi odotet­tavis­sa, ei turhia — kiu­san vuok­si — tehtyjä val­i­tuk­sia edes tulisi ja oikeuslaitok­sen aikaa säästy­isi. Nykyi­nen ajan­tuh­laus houkut­taa tekemään val­i­tuk­sia vain hidas­tamisen vuoksi.

  18. Pekka: Jokaisel­la on oikeus mielip­i­teeseen­sä, autoli­iken­teen jatku­va lisään­tymi­nen on kuitenkin melkoisen typerää.

    Ei tämä nyt mitenkään vai­h­toe­htoista ole. Auto oste­taan, jos siihen on varaa ja löy­tyy vapaa­ta tietä, jol­la sil­lä ajel­la. Jos autoli­iken­net­tä halu­taan vähen­tää, pitää tehdä sel­l­aisia teitä, joil­la voi yksi­ty­isautoil­la vähem­män ja vähem­män miel­lyt­tävästi ja pitää palve­lut käve­ly­matkan päässä ja/tai julkisen liiken­teen ulot­tuvis­sa. Tämä taas ei mitenkään liity siihen kuin­ka iso­ja talo­ja raken­netaan, mikäli ei omakoti­taloista puhuta.

    Mata­laa perus­lähiötä, jos­sa on viher­alueitakin, voi hel­posti rak­en­taa siten, että sat­un­naisen keskus­pis­teen (ostarin, kau­pan, palvelun, tms.) ympäril­lä on kilo­metrin säteel­lä on 10 000+ asukas­ta. Jos täl­lais­ten lähiöi­den välistä autoli­iken­net­tä ja pääasial­lisen ostoskeskuk­sen sijain­tia sään­nel­lään kaupunkisu­un­nit­telul­la oikein, niitä voidaan paka­ta lähekkäin ilman, että mikään niistä ryövää naa­purilähiöi­den asi­akkai­ta, ja nämä eivät näivety siten, että palvelu­ja tarvit­sisi lähteä hake­maan muual­ta oma­l­la autolla.

    Pekka: Väestömäärä huomioiden yksit­täiselle per­heelle mah­dolli­nen kestävän kehi­tyk­sen mukainen asum­i­nen ei ratkaise kokon­aisu­ut­ta volyymit on vain niin suuret.

    Kestävä kehi­tys Suomen tasol­la ei voi olla sitä, että kaik­ki pakkau­tu­vat asumaan Helsinkiin.

  19. “Mata­laa perus­lähiötä, jos­sa on viher­alueitakin, voi hel­posti rak­en­taa siten, että sat­un­naisen keskus­pis­teen (ostarin, kau­pan, palvelun, tms.) ympäril­lä on kilo­metrin säteel­lä on 10 000+ asukasta.”

    Eikös tuo tavoiteti­la ole Espoo.
    Koul­u­laisia kuskail­laan hajal­laan ole­vis­sa har­ras­tushalleis­sa, jot­ka vielä on yksi­tyisel­lä van­hem­mil­ta kerä­ty­il­lä varoil­la rakennettu .
    Veroerot kun menee maakun­tien viihty­isien pien­talo­mat­to­jen kaupunkei­hin, jos­sa jokainen kun­ta­lainen pääsee päivä­saikaan veroil­la raken­net­tuu­na jää- tai potkupallohalliin.
    Työ­paikatkaan har­voin löy­tyy Espoon lähiöistä, niihin on suhat­ta­va sil­lä autolla.

    Ja joukkoli­ikenne ei kehi­ty kun kaikil­la on ne autot ja jos joku juna tai metro tulee ei ase­malle saa rak­en­taa kun tulee liian tiivistä.

  20. Pekka: Eikös tuo tavoiteti­la ole Espoo.

    Ei. Espoo on kuin lai­hialais­ten hernekeit­to — sat­tumat ovat kaukana toi­sis­taan — ja sitä pait­si raken­net­tu läh­es pelkästään autoilun ehdoil­la. Kaupun­gin sisäl­lä toiseen ei pääse julk­isil­la, mut­ta motaria yksi­ty­isautoilu­un kyl­lä löy­tyy. Sitä pait­si iso osa Espoo­ta on omakotitontteja.

    Kuvaile­maani lähiötä voi rak­en­taa vieri viereen, kun­han pide­tään huol­ta siitä, ettei niistä valu kaik­ki palve­lut jon­nekin aluekeskuk­seen vaan tehdään yksi­ty­isautoilu naa­purilähiöön yhtä han­kalak­si kuin jon­nekin kauem­mak­sikin. Täl­löin lähiön liikkeil­lä säi­lyy oma asiakaspohja.

  21. “Täl­löin lähiön liikkeil­lä säi­lyy oma asiakaspohja.”

    Eikös tarkoi­tus ollut että ihmiset käy jos­sakin töis­säkin ja sit­ten on ne harrastuksetkin. 

    Mis­tä näi­hin lähiöi­hin tulee niitä yri­tyk­siä, toim­i­tilo­ja on nytkin PKS alueel­la tyhjil­lään kun sijain­ti vaikut­taa vuokrat­tavu­u­teen niin vah­vasti. Ihan mihin ilman­su­un­taan harpil­la 15–20 kilo­metriä ja alkaa tyhjäkäytön ongel­mat toimistoissa.

    1. Tässä kun­nat ovat eri­tyis­es­ti halun­neet kil­pailua. Kil­pailu tarkoit­taa nään­nyt­tämistä ja paljon tyhjiä toimistoja.

  22. Vaik­ka tämä on jo melko van­ha tek­sti, kom­men­toin kuitenkin vielä, kos­ka olen ais­tiv­inani jonkin­laista asen­teel­lisu­ut­ta rapor­tis­sa esimerkik­si nos­tet­tua henkilöä kohtaan. Ensin­näkin Kalasa­ta­man tor­ni­taloista valit­tanut asuu käsit­tääk­seni Punavuores­sa eikä Töölössä ja toisek­si jäin miet­timään, onko häneltä itseltään kysyt­ty, vas­tus­taako hän torne­ja vain, kos­ka ei satu niistä pitämään vai onko tämä asen­teelli­nen tulk­in­ta. Puo­lus­tan kyseistä henkilöä, vaik­ka itse sat­un ole­maan tor­ni­talo­jen ystävä (pyörteisyy­teen en voi ottaa kan­taa, kos­ka siitä en riit­tävästi tiedä). 

    Min­ua har­mit­taa myyt­ti valit­tamisen help­poud­es­ta. Kukaan val­i­tus­menet­te­lyyn käytän­nössä pere­htynyt tuskin väit­täisi sitä helpoksi. 

    Muu­tok­sen­haku on jo itsessään vaikeaa, mut­ta sen haas­tavu­ut­ta lisäävät seka­vat ohjeet, joista on mah­do­ton­ta päätel­lä, tarkoite­taanko niin vai näin. Ris­tiri­itaisi­in ohjeisi­inkin pystyy sen­tään kysymään neu­voa vas­taan­ot­taval­ta tahol­ta, mut­ta pitäisi olla selvän­näk­i­jä osa­tak­seen pyytää lisäti­eto­ja jostakin, mis­tä ohjeis­sa ei ole mainit­tu. Esimerkik­si Uuden­maan 2. vai­he­maakun­takaa­van muu­tok­sen hakuo­hjeis­sa ei ker­rot­tu, että mah­dolli­nen kiel­teinen päätös mak­saa 220 euroa. 

    En usko, että kukaan valit­taa kaavoista turhaan, kos­ka valit­ta­mi­nen on pait­si vaikeaa myös kallista. Sen sijaan, että syytet­täisi­in osal­lisia kaavoituk­sen jar­rut­tamis­es­ta, pitäisikin kiin­nit­tää huomio­ta itse kaavoitus­pros­es­si­in. Asukkaiden turhau­tu­mista ruokkii, että asioi­ta ei kaavoituk­ses­sa käsitel­lä niin kuin ne ovat, vaan niin kuin kaavoit­ta­ja sanoo niiden olevan. 

    Kun kaupunkisu­un­nit­telua työk­seen tekevät ja siitä päät­tävät keskustel­e­vat asioista usein hyvinkin pienessä saman­mielis­ten piiris­sä, voi syn­tyä harha omien näke­mys­ten yleis­pätevyy­destä. Muun muas­sa tämän riskin var­al­ta on tärkeää säi­lyt­tää val­i­tu­soikeus mah­dol­lisim­man laajana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.