Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.6.2013

Sörnäis­ten tunneli

Tämä päästet­ti­in eteen­päin, vaik­ka ei ole lainkaan var­maa, että tun­neli toteu­tuu pitkään aikaan jos ollenkaan. Helsin­gin Sanomien kesken kok­ouk­sen (!) lanseer­aa­ma uuti­nen, jon­ka mukaan helsinkiläis­päät­täjät halu­a­vat 160 miljoon­aa euroa mak­sa­van tun­nelin, on kyl­lä väärä.  Tämä valmis­telti­in, jot­ta päät­täjil­lä on mis­tä päät­tää, kun investoin­tio­hjel­maa ale­taan laatia.

160 miljoon­aa euroa on hirveästi rahaa. Se tuo noin 200 000 ker­rosneliötä mah­dol­lista asum­ista – tai siis muut­taa toimis­tok­er­rosalaa asumiseen. Tark­ka luku vielä elää kaavoituk­sen mukana. Yleen­sähän me olemme vähän nos­ta­neet tehokkuuk­sia. Jokin vaiku­tus täl­lä toki on koko alueen hin­tata­soon, kos­ka asum­isolo­suhtei­den pitäisi tämän takia parantua.

Kyselin, mis­tä on saatu lisää liiken­net­tä, kun tun­neli­in on ahdet­tu enem­män auto­ja kuin Her­man­nin rantatiel­lä on nyt. Vähän on oletet­tu liiken­teen lisään­tyvän (mik­si?), mut­ta ennen kaikkea on siir­tymää Hämeen­tieltä. Sitähän me sinän­sä olemme toivoneet.

Kovin lev­eät kai­stat (4,25 m) selit­tyvät sil­lä, että tämä on ohjeena sil­loin, kun reunakivi reunus­taa kaistaa molem­mil­ta puolilta.

Muuten liiken­nesu­un­nitel­ma ei kyl­lä ole vielä valmis, mut­ta sil­lä ei toisaal­ta ole valitet­tavasti kiiret­tä. Ajoluiskaa tun­neli­in ei voi lyhen­tää, kos­ka EU:n liiken­netur­val­lisu­usih­miset ovat keksi­neet, ettei luiska saa olla jyrkem­pi kuin 5%. Toinen vai­h­toe­hto on tehdä siitä pidem­pi – aloit­taa se myöhem­min, jol­loin väli­in mah­tu­isi suo­jati­et. Tämän me annoimme suullis­es­ti varsin yksimielis­es­ti ohjeek­si, näin ainakin minä sen tulkitsin.

Jos rahaa ei löy­dy, pitää kek­siä jotain muu­ta. Se jokin muu ei var­maankaan ilah­du­ta Hämeen­tien var­ren asukkai­ta. Van­haa Talvi­ti­etä tes­tataan joko tapauk­ses­sa raken­nus­vai­heessa, kun Her­man­nin rantatie pan­naan kiin­ni raken­nustöi­den ajaksi.

Pohjois-Haa­gan itäosan yleiskaava

Suun­nitel­ma on varsin hyvä tiivistyskaa­va. Sen heikkoute­na on melusuo­jak­si raken­net­ta­va toimis­to­talorivi. En ole lainkaan var­ma, että halukas­ta tuli­jaa ilmaan­tuu. Alue on aika hyvin saavutet­tavis­sa. Noin 200 000 henkeä pääsee sinne julk­isil­la alle puo­lessa tun­nis­sa. Autol­lakin pääsee hyvin, kunnes Kehä I menee lop­ullis­es­ti tukkoon.

Kysyin, mik­si pysäköin­tiä ei pan­na moot­tori­tieristeyk­sen ramp­pisil­mukan (vajaa hehtaari) sisään. Ei kuu­lu kaa­va-alueeseen, kos­ka moot­toritei­den huk­ka-aluei­den hyö­tykäyt­töä tutk­i­taan keskite­tysti. Tämä on vas­ta osayleiskaa­va, joten ase­makaavavai­heessa asi­aan voita­nee palata.

Tämä on muuten Kan­nelmäen Pris­man vier­essä, joten siitäkin tulee nyt joillekin lähikaup­pa. Edel­lisel­lä ker­ral­la jäi rapor­toimat­ta, että pan­imme Pris­man rak­en­ta­maan myös fil­lar­i­paikko­ja, aluk­si 600 sai riittää.

Koneen entisen pääkont­torin kaava.

Hyväksy­imme kaa­van kiitoksin, vaik­ka vähän ihmettelinkin, kuin­ka kauan kestää, että ympäristörikok­ses­ta tulee suojelukohde.

Tähän tulee hyvin varakkai­ta asukkai­ta, kos­ka nuo town­house-asun­not ovat kooltaan yli 250 neliötä ja neliön hin­ta Munkkiniemessä puis­ton laidal­la on aika korkea. Suun­nitelmis­sa on haus­ka yksi­tyisko­h­ta. Asun­non sisäl­lä on hissi, jol­la pääsee myös auto­hal­li­in. Tätä ei toki ole merkit­ty kaavaan, joten emme ole siitä vas­tu­us­sa. Minä en halu­aisi hissin mukana paria kuu­tio­ta ben­sankatkua olohuoneeseeni.

On ollut sel­l­aisi­akin kaavailu­ja, että arvon­nousun leikkaus tehtäisi­in lait­ta­mal­la taloon joitakin kaupun­gin vuokra-asun­to­ja. Ymmär­rän tavoit­teen, mut­ta aja­tus on silti huono. Hyvin rikkaiden ja hyvin köy­hien ihmis­ten asut­ta­mi­nen samaan taloon toimii alan tutk­i­joiden mukaan huonos­ti. Sosi­aa­li­nen etäisyys on liian suuri.

Kan­takaupun­gin liiken­teen tavoiteverkko

Pan­ti­in pöy­dälle pohdit­tavak­si. Tätä se raha­pu­la tietää.

16 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.6.2013”

  1. Ilman uut­ta ylikulkua Haa­gas­ta Kan­nelmä­keen, Pris­maan on lyhim­mil­läänkin asuin­taloista 600 m käve­lyä (ensim­mäiselle ulko-ovelle), kun Pohjois-Haa­gan ostar­ille on pisim­mil­läänkin reilu 400 m. Tuo Haa­gan nurk­ka voi hyvinkin pelas­taa yhden lähikau­pan, ainakin tois­taisek­si. Muis­sakin lähiöis­sä lähikaupoille on use­am­man paikan mit­taa­mal­la enim­mil­lään samaisen n. 400 metriä.

  2. “Jokin vaiku­tus täl­lä toki on koko alueen hin­tata­soon, kos­ka asum­isolo­suhtei­den pitäisi tämän takia parantua.”

    Tämä on kyl­lä hie­man outo väite, olisiko mah­dol­lista saa­da tätä hie­man avattua?

    Min­un silmääni näyt­tää tältä:

    - Vähem­män auto­ja Kalasa­ta­man keskuk­sen kohdalle, siel­lä asum­isolo­suh­teet paranevat, kos­ka autot ovat maan alla. Kos­kee vain pohjois-etelä suun­taista liiken­net­tä, kos­ka Rantatieltä ja Teol­lisu­uskadul­ta jyris­tetään edelleen Itäväylälle korkeaa sil­taa pitkin.
    — Lev­eämpi katu, autoli­iken­net­tä lisää ja ei niin viehät­tävät tun­nelien suuaukot Kalasa­ta­man alueen eteläosan län­sir­a­jalle ja Kalasa­ta­man pohjoisosaan, asum­isolo­suh­teet huononevat. Sama vaiku­tus jatkuu myös Hakaniemeen, Pohjois­ran­taan ja Toukolaan.

    Hin­ta­lap­pu huomioonot­taen tun­tuu hölmöläisen hom­mal­ta, mut­ta autop­uolueen kan­nan ymmärrän.

  3. Hah, 160 milj. €. Yksi Gugge parik­si vuodek­si tai ole­tuk­sil­taan ja liiken­nemääriltään kyseenalainen Kru­unuvuoren silta.

  4. Haa­gas­ta: pitää muista että asuinalueen eteläre­unaan on juuri valmis­tu­mas­sa iso k‑supermarket, joka olisi näi­den asukkaiden lähikaup­pa. Mut­ta kävelysil­ta kan­nelmäen puolelle ei olisi lainkaan has­sumpi ajatus.

  5. Paljonkos tuo Sörnäis­ten tun­neli vähen­tää autoli­iken­net­tä ja kaisto­ja maan pin­nal­la esimerkik­si Sörnäis­ten rantatiel­lä, joka nyky­isin taitaa olla 3+3 kaistainen plus jokunen kään­tymiskaista lisäksi?

  6. Kyselin, mis­tä on saatu lisää liiken­net­tä, kun tun­neli­in on ahdet­tu enem­män auto­ja kuin Her­man­nin rantatiel­lä on nyt. Vähän on oletet­tu liiken­teen lisään­tyvän (mik­si?), mut­ta ennen kaikkea on siir­tymää Hämeen­tieltä. Sitähän me sinän­sä olemme toivoneet.

    Just. Hämäeen­tiel­lä on nyt 29 000 ajoneu­voa Sturenkadun kohdal­la, ennus­teessa 2035 Sörnäis­ten tun­nelin kanssa 30 000. Eli kas­vaa 1000 ajoneu­vol­la. Her­man­nin rantatiel­lä taasen on nyt 19 000 ja 2035 ennus­teessa 38 000 ajoneu­voa päivässä. Kas­vaa 19 000. Täten voimme sanoa että ennus­teessa siir­tymä Hämeen­tielä on selit­tää noin ‑5% Ranta­tien liiken­nemäärän kasvusta.

    Hämeen­tie muuten tuskin vetää enem­pää auto­ja, ihan sama paljon niitä olisi tulos­sa, eli sinän­sä en olisi kovin huolis­sani asukkaiden viihtyy­den heikkenemisestä.

  7. Ajoluiskaa tun­neli­in ei voi lyhen­tää, kos­ka EU:n liiken­netur­val­lisu­usih­miset ovat keksi­neet, ettei luiska saa olla jyrkem­pi kuin 5% 

    Kos­keeko 5% sään­tö myös kat­ta­mat­to­mia ramppe­ja? Joku Euroop­palain­säädän­nön asiantun­ti­ja voisi olla tarpeen tulk­it­se­maan tätä pykälää, min­un maal­likon näke­myk­seni olisi ettei.

    http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32004L0054:EN:NOT

    3) ‘Tun­nelin pitu­udel­la’ pisim­män liiken­nöi­dyn kaistan pitu­ut­ta mitat­tuna tun­nelin täysin
    kate­tul­la osalla.

    2.2.2 Yli 5 pros­entin pitkit­täis­su­un­taista kalte­vu­ut­ta ei saa sal­lia uusis­sa tun­neleis­sa, pait­si jos
    se on ain­oa mah­dol­lisu­us maanti­eteel­lis­ten seikko­jen vuoksi. 

  8. Minäkään en oikein tajua tätä tun­nelia. Her­man­nin ranta­tien län­sire­unas­sa on jo nyt liik­er­aken­nuk­sia. Muutenkin nykyiset väylät eivät ole nykyisen tai tule­van asu­tuk­sen keskel­lä. Her­man­nin ranta­tien Itäre­unaankin voisi rak­en­taa liik­er­aken­nuk­sia melusuo­jak­si. Tun­tuu kalli­il­ta ja isol­ta han­kkeelta hyö­tyyn nähden.

  9. Voisiko jatkos­sa olla hie­man tarkem­pi siinä ettei täl­lä­sistä kym­me­nien miljoonien tun­neli­hankkeista tehdä “peri­aatepäätök­siä” kaavoitus­vai­heessa. Maankäyt­tö ja raken­nus­lakikin velvoit­taa tekemään taloudel­lis­es­ti real­is­tisia suun­nitelmia. Sörnäis­ten­tun­nelista, Hert­toniemen­tun­nelista, Vetu­ri­ti­estä ja Koivusaaren rampeista/tunnelista oli muka sovit­tu jo ennen kuin mitään kun­nol­lisia kus­tan­nus­lasken­to­ja on ollut saatavil­la. Joukkoli­iken­nehankkeista tehdään selvi­tyk­siä selvi­tys­ten perään mut­ta ilmeis­es­ti auto­hankkeis­sa niitä ei tarvitse tehdä vaik­ka vai­h­toe­hto­jakin olisi.

    YVA-sään­nök­set jot­ka velvoit­ta­vat ver­tailu­un on ilmeis­es­ti tahal­laan asetet­tu sel­l­aisik­si ettei kaupun­gin sisäisiä han­kkei­ta tarvit­sisi YVA­ta. Tämän hin­talu­okan han­kkei­ta pitäisi ehdot­tomast tutkia tarkem­min niin talous- kuin ympäristönäkökulmasta.

    Lisäk­si pitäisi kieltää tois­t­en tun­nelei­den mah­dol­lis­tamien liiken­nemäärien käyt­tämi­nen perus­teena tun­nelin rak­en­tamiseen. Nykyisel­lään Sörnäis­ten­tun­nelin H/K on 0,13, mut­ta kun tun­nelei­ta raken­netaan parin mil­jardin edestä tun­neli saadaan juuri ja juuri kan­nat­tavak­si. Tämä ei ole edes autop­uolueen omil­la mittareil­la järkevä hanke. 

    Pitäisi tuo­da kaik­ki tun­neli­hankkeet, eli Smith & Polvi­nen 2.0, ker­ral­la päätet­täväk­si, sit­ten sitoudu­taan siihen päätök­seen. Ei näin että hivute­taan tun­nelia jokaisen suurem­man kaavoitushankkeen yhteyteen.

  10. -e-: Muutenkin nykyiset väylät eivät ole nykyisen tai tule­van asu­tuk­sen keskel­lä. Her­man­nin ranta­tien Itäre­unaankin voisi rak­en­taa liik­er­aken­nuk­sia melusuojaksi.

    Aika keskelle asu­tus­ta se jää, kun koko Her­man­nin ranta­tien itäre­una halu­taan rak­en­taa asun­noik­si, ja liik­er­aken­nuk­sille ei riitä käyt­täjiä jokaisen suurem­man väylän reunas­sa. Kivi­jalka­kaupoille sen­tään ehkä.

    Aiem­man direk­ti­ivilinkin sisältöä ja viit­tauk­sia selail­tuani tuli mieleen, onko jo selvitet­ty voiko tähän saa­da EU-rahaa? TEN-T-tiev­erkon väylänä nelostien paran­t­a­mi­nen (“ohi­tustei­den rak­en­t­a­mi­nen” ja “kansal­lis­ten verkos­to­jen yhteen­toimivu­u­den paran­t­a­mi­nen” = yhteys Kata­janokan ter­mi­naali­in 😀 ) kuu­luu yhteisön suun­tavi­ivo­jen mukaan verkos­toa paran­tavi­in toimi­in, riip­pumat­ta siitä onko tie viral­lis­es­ti val­tion vai kaupun­gin vas­tu­ul­la. Tuo direk­ti­ivikin kos­ki vain TERN-verkon tunneleita.

  11. pris­man pyörä­paikat on hyvä askel, mut­ta jää kovin lyhyek­si jos ne toteutetaan niil­lä van­teen­vään­täjäte­lineil­lä. ken joskus on painavampia ruokaos­tok­sia las­tan­nut pyörän selkään tietää…

  12. Sörnäis­ten tun­neli perus­tuu ole­tuk­selle, että

    Kert­tu Louko­la:

    Sörnäis­ten tun­neli perus­tuu ole­tuk­selle, että yksi­ty­isautoli­ikenne Sörnäi­sis­sä lisään­tyy. Mis­tä lisäys tulee? Lah­den­tien suun­nas­sa ei ole uusia merkit­täviä raken­nushankkei­ta, Viik­ki on kutakuinkin valmis ja Viik­in­mä­ki ja Kalas­ta­jan­ran­ta ovat pieniä. Kalasa­ta­man asukkaat eivät ajaisi tun­nelin kaut­ta, tun­neli­han alit­taa Kalas­ta­jaran­nan. Lisää yksi­ty­isautoli­iken­net­tä voidaan kyl­lä saa­da jos
    — katkaistaan koil­lisalueen bus­siy­htey­det Kalasa­ta­maan, kuten jotkut neropatit ovat suun­nitelleet ( joukkoli­iken­teen huonon­t­a­mi­nen lisää yksityisautoilua)
    — raken­netaan isol­la rahal­la suju­via yksityisautoyhteyksiä
    Jos kuitenkin kaupungilla on ylen­määrin rahaa, eikö olisi paem­pi ratkaisu rak­en­taa sil­lä rahal­la parem­pia joukkoli­iken­ney­htweyk­siä koil­liseen, esim Viikin pikaratik­ka tai metro? Näin Kalasa­ta­maan ei tulisi liiken­net­tä liiken­net­tä, kun osa yksi­ty­isautoil­i­joista siir­ty­isi joukkoliikenteeseen.
    Jos taas kaupungilla ei ole paljon rahaa, voitaisi­in Kalasa­ta­man yksi­ty­isautoli­iken­net­tä vähen­tää kaista­jär­jeste­ly­il­lä (joukkoli­iken­nekai­stat), liiken­nemerkeil­lä, hidasteil­la, töyssy­il­lä, puomeil­la, betoni­por­sail­la ja muil­la näp­päril­lä ratkaisuil­la, joi­ta kaikkia ei var­maan ole edes vielä keksitty.
    Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kulu­tus­ta ei voi­da enää lisätä, niitä on rajal­lis­es­ti. Maa­pal­lon ilmas­to ei kestä pitkään sitäkään kulu­tus­määrää, joka nyky­isin pystytään tuot­ta­maan. Ei ole mitään järkeä tehdä investoin­te­ja, jot­ka perus­tu­vat autoli­iken­teen jatku­vaan kas­vat­tamiseen, kun ain­oa jär­jelli­nen ja taloudel­lis­es­ti kestävä lin­ja on autoli­iken­teen vähentäminen.

  13. Janne H:
    pris­man pyörä­paikat on hyvä askel, mut­ta jää kovin lyhyek­si jos ne toteutetaan niil­lä van­teen­vään­täjäte­lineil­lä. ken joskus on painavampia ruokaos­tok­sia las­tan­nut pyörän selkään tietää…

    Ovatko nämä pyörä­paikat sisätilois­sa (parkki­hal­lis­sa) vaio ulkosalla?

  14. Pris­mas­ta vielä; jotenkin ei yhtään yllätä että Pris­mal­ta ei vaa­di­ta että joukkoli­iken­teen pysäkkien pitäisi olla vähin­tään yhtä lähel­lä kuin parkkipaikko­jen. Kaare­lan jäähallin kanssa kun tämä etäisyys tun­tui ole­van kyn­nyskysymys eräälle vihrei­den kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan varajäsenelle.

  15. Ode: Tämä on muuten Kan­nelmäen Pris­man vier­essä, joten siitäkin tulee nyt joillekin lähikauppa.

    Jaah, Kan­nelmäessähän ei asu ketään, jolle Pris­ma olis lähikauppa…?

    Janne H:
    pris­man pyörä­paikat on hyvä askel, mut­ta jää kovin lyhyek­si jos ne toteutetaan niil­lä van­teen­vään­täjäte­lineil­lä. ken joskus on painavampia ruokaos­tok­sia las­tan­nut pyörän selkään tietää…

    Samaa olen ihme­tel­ly monis­sa paikois­sa. Pyörä­paik­ka saa siis käytänössä olla kuin­ka huono vaan, vaik­ka sen ole­mas­sao­lo on määrätty.

  16. pauli joki­nen:
    Mut­ta kävelysil­ta kan­nelmäen puolelle ei olisi lainkaan has­sumpi ajatus.

    Kevyen liiken­teen väylät pitäs muutenkin lait­taa alueel­la kun­toon. Tämän­hetki­nen tila kuvas­taa autop­uolueen kan­taa, jos­sa fil­lari on vapaa-ajan huvit­telua varten.
    Jos halut­tais kun­nol­liset “pikaväylät”, kuten vaik­ka Huopalah­den ja Pit­skun asemien välil­lä on, niin M‑radan reunaa pitäs lait­taa väylä Kantsun ase­malle asti. Täl­lä het­kel­lä hom­maa hoitaa ris­teilevä met­säre­it­ti, joka katkeaa ennen Pohjois-Haa­gan asemaa.
    Toista reit­tiä varten pitäs sit lait­taa sil­ta kehän yli Tiedon tönö­jen itäpuolelta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.