Paine Helsinkiin kasvaa entisestään

Vas­ta ilmestynyt Helsin­gin seudun suun­nat ker­too, että van­ho­jen ker­rostalo­huoneis­to­jen hin­nat ovat nousseet vuo­den kol­man­nel­la neljän­nek­sel­lä vuo­den takaises­ta Espoos­sa 0,6 %, Van­taal­la 1,7 % ja Helsingis­sä 5,1 %. Jos on osta­mas­sa seit­semänkymme­nen neliön kämp­pää, jon­ka hin­ta Espoos­sa olisi 240 000 euroa, on nyt valmis mak­samaan 77 000 euroa siitä, että pääsee Espoon sijas­ta Helsinki­in — siis keskimäärin. Ero on kas­vanut vuodessa 13 000 eurol­la mikä ker­too minus­ta aika nopeas­ta pref­er­enssien muu­tok­ses­ta urbaani­in suun­taan. Jat­ka lukemista “Paine Helsinki­in kas­vaa entisestään”

Voisivatko venäläiset ostaa Rauman telakan?

Helsinkiläisen poli­itikon pitäisi riemui­ta siitä, että onnis­tu­imme saa­maan jään­mur­ta­jati­lauk­sen Turun sijas­ta Helsinki­in. En osaa olla tästä yksiselit­teisen innos­tunut, kos­ka Turku tarvit­see näitä työ­paikko­ja kuitenkin enemmän.

Rau­makin tarvitsisi.

Mitenkähän saisi venäläisen osa­puolen kek­simään, että voisi­vat luop­ua Helsin­gin telakas­ta ja ottaa tilalle Rau­man telakan? Jat­ka lukemista “Voisi­vatko venäläiset ostaa Rau­man telakan?”

Helsingin väestönkasvua ei ennusteta vaan suunnitellaan

Päivän Helsin­gin Sanomat ker­too, että Helsin­ki on jatku­vasti ennus­tanut väestönkasvun­sa väärin. 1960-luvul­la väestönkasvun ennustet­ti­in kas­va­van suo­ravi­ivais­es­ti, mut­ta kaupun­gin kasvu tait­tui jo 2000-luvun alus­sa. 1960-luvun väestöen­nuste innos­ti Helsin­gin ”mega­lo­maanisi­in moottoritieinvestointeihin”.

Nyt Helsin­ki on valin­nut yleiskaa­vatyöhön tilas­tokeskus­ta korkeam­man väestönkasvun, joka tähtää 860 000 asukkaaseen vuon­na 2050. Luon­non­suo­jeluli­it­to arvostelee varautu­mista näin suureen väestönkasvu­un, kos­ka lähimet­siä menee. Meri-Rasti­laankin kaavoite­taan viher­alueille. Jat­ka lukemista “Helsin­gin väestönkasvua ei ennuste­ta vaan suunnitellaan”

Mitä tehdä postille?

Vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten koti­i­ni tuli aivan tolkut­tomasti pos­tia. Postin määrä on nopeasti vähen­tynyt, kos­ka esimerkik­si eri­laiset kut­sut tule­vat nyky­isin sähkö­posti­in. Lop­ul­ta jäl­jelle ovat jääneet lähin­nä vain laskut. Viime kuukausi­na postin määrä on vähen­tynyt nopeasti, kos­ka lasku­ja ei juuri enää tule. Nyt on var­maankin lyhy­taikaisek­si jäävä boo­mi kir­jeistä, jot­ka ker­to­vat, että nyt siir­ry­tään e‑laskuun, eikä paper­i­lasku­ja enää tule. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä postille?”

Helsingin poliittisesti valitut kaupunginjohtajat

Demokra­ti­as­sa pelkät luot­ta­muse­limet eivät pysty tehtävään­sä hoita­maan val­takun­nal­lisel­la tasol­la eivätkä ainakaan suuris­sa kaupungeis­sa. Sik­si lähin­nä kansane­dus­ta­jien parista val­i­taan maa­han hal­li­tus, joka johtaa asioiden valmis­telua ja esimerkik­si Helsin­gin kaupungis­sa on ainakin sata vuot­ta valit­tu joukko kaupung­in­jo­hta­jia käytän­nössä val­tu­utet­tu­jen joukos­ta. Näi­den poli­it­tisu­us on tai on ollut yhtä luon­te­vaa kuin se, että val­tio­ta johta­va hal­li­tus val­i­taan kaikissa par­la­men­taari­sis­sa demokra­tiois­sa poli­it­tisin perustein. 

Kaupung­in­jo­hta­jien val­in­ta poli­it­tisin perustein oli eri­tyisen perustel­tua niin kauan, kun kaupung­in­jo­hta­jil­la oli myös äänioikeus kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa. Näitä äänioikeutet­tu­ja virkamiehiä oli seit­semän ja val­tu­us­ton voima­suhtei­den mukaan valit­tu­ja oli kahdek­san. Nuo seit­semän voit­ti­vat aina, jos oli­vat samaa mieltä keskenään. Jat­ka lukemista “Helsin­gin poli­it­tis­es­ti val­i­tut kaupunginjohtajat”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2013

Helsin­gin liikku­misen kehittämisohjelma

Merkit­tävä ohjel­ma meni läpi yhdel­lä äänestyk­sel­lä. Kokoomus esit­ti, että eri liiken­nemuo­to­jen suju­vu­ut­ta paran­netaan esimerkik­si maanalaisil­la väyläratkaisuil­la. Äänestet­ti­in nurin 5–4. Vähem­mistössä kokoomus ja PS.

Runk­obussien reiti­tys Pasila-Munkkiniemi

Esittelijän/valmistelijan käsi­tyk­sen mukaan bus­sit ratikkakaistoille on ongel­malli­nen, mut­ta selvitetään. Lisäon­gelmi­na valmis­teli­ja mainit­si ongel­man, miten bus­si pääsee pois ratikkakaistal­ta ja sen, että matkus­ta­ja stres­sautuu, kun pitää päät­tää, kum­mal­la pysäkil­lä odot­taa. Runk­obussin pysäkkiväli on ratikkaa pidem­pi ja pysäkki­a­jat pidem­mät. Mikko Särelä olisi halun­nut esit­tää, että Jok­eri nol­la pysäytet­täisi­in Pasi­laan ja län­teen menisi ratik­ka. HSL selvit­tää Pasi­las­ta Meilah­teen ratikkalin­jaa, joka keven­täisi jok­eri nol­lan taakkaa sen ruuhkaisim­mal­la välil­lä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 26.11.2013”

Ailus, verta kanveesiin

Olen pitkään miet­tinyt, mitä kir­joit­taisin tapaus Ailuk­ses­ta. Tässä Ailuk­ses­ta esi­in tulleet asi­at edus­ta­vat kaikkea sel­l­aista, jota vastustan.

Törkeä poli­it­ti­nen virka­nim­i­tys, jos­sa keskusta­lainen ehdokas ohit­ti ison joukon pätevämpiä hak­i­joi­ta. Olin aivan raivois­sani, kun tämä tapah­tui. Aivan kohtu­u­ton palk­ka, sietämätön­tä luon­taise­duil­la kikkailua. Se neljän­nesmiljoo­nan remont­ti nyt esimerkik­si. Selvit­tämät­tä on jäänyt, kenen idea se oli. Siitähän pitäisi päät­tää hal­li­tuk­sen, mut­ta näin ei ole tain­nut tapah­tua. Jat­ka lukemista “Ailus, ver­ta kanveesiin”

Millaiset valtuudet poliisille pitäisi antaa tietolähteiden käyttöön?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

Tietolähtei­den rikok­sia voidaan kat­soa läpi sormien, jos se aut­taa vakavien rikosten selvittämisessä

Tärkein­tä on saa­da kiin­ni vakavia rikok­sia tekevät. Esimerkik­si huumei­ta osta­neen pitää voi­da pal­jas­taa myyjä ilman pelkoa siitä, että joutuu itse kiin­ni käyt­törikok­ses­ta. Muun­lainen käytän­tö toimisi myyjän hyväk­si. Jat­ka lukemista “Mil­laiset val­tu­udet poli­isille pitäisi antaa tietolähtei­den käyttöön?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.11.2013

[LISÄTTY KOHTA RUNKOBUSSILINJOJEN INFRATOIMISTA VÄLILLÄ PASILA-MUNKKINIEMI] Lis­taan tästä.

Pohjois-Haa­gan osayleiskaava
Täy­den­nushanke Pohjois-Haa­gas­sa: par­ituhat­ta asukas­ta ja peräti 3700 työ­paikkaa. Tämä käsitelti­in lau­takun­nas­sa 4.6.2013 ja asia on selostet­tu blogilla sil­loin. Tästä ei tehty yhtään muis­tu­tus­ta, eivätkä lausun­notkaan anta­neet aihet­ta merkit­tävi­in muutoksiin.

Var­tiosaari
(Pyödältä)
Nyt var­maankin äänestetään. Olen halun­nut kolmea päästöstä:
1)    Raken­netaan vain, jos alueelle tulee ratikka
2)    Tiev­erkkoa ei suun­nitel­la niin, että tästä voisi tul­la autoli­iken­teen läpi­a­joy­hteys Vuosaares­ta keskus­taan (taval­laan turha ehdo­tus, kos­ka näin on tarkoi­tus tehdä, mut­ta kun asi­as­ta on syn­tynyt epäi­lyjä,  on hyvä lait­taa se päätökseen
3)    Alueesta pyritään tekemään vähäau­toinen niin, että pysäköin­tilu­o­laan men­nään joko Laa­jasa­lon puolelta tai jos tämä ei onnis­tu, aivan sil­lan kor­vas­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.11.2013”

Ilmastopolitiikka (6) Hiilivuoto tukitaan hiilitulleilla

EU:n päästökaup­paa on syytet­ty omaan jalka­an ampumis­es­ta. Kalli­it päästöoikeudet karkot­ta­vat tuotan­toa vain Euroopan ulkop­uolelle. Ilmake­hä ei hyödy, mut­ta Euroop­pa köyhtyy.

Se, ettei koko maail­ma ole mukana päästökau­pas­sa, tuo valitet­tavaa tehot­to­muut­ta ilmastopoli­ti­ikkaan, mut­ta se ei merk­itse omaan jalka­an ampumista. Siitä kär­sii toisaal­ta ilmas­to ja toisaal­ta koko maail­man­talous. Jat­ka lukemista “Ilmastopoli­ti­ik­ka (6) Hiilivuo­to tuk­i­taan hiilitulleilla”