Paine Helsinkiin kasvaa entisestään

Vas­ta ilmes­ty­nyt Hel­sin­gin seu­dun suun­nat ker­too, että van­ho­jen ker­ros­ta­lo­huo­neis­to­jen hin­nat ovat nous­seet vuo­den kol­man­nel­la nel­jän­nek­sel­lä vuo­den takai­ses­ta Espoos­sa 0,6 %, Van­taal­la 1,7 % ja Hel­sin­gis­sä 5,1 %. Jos on osta­mas­sa seit­se­män­kym­me­nen neliön kämp­pää, jon­ka hin­ta Espoos­sa oli­si 240 000 euroa, on nyt val­mis mak­sa­maan 77 000 euroa sii­tä, että pää­see Espoon sijas­ta Hel­sin­kiin — siis kes­ki­mää­rin. Ero on kas­va­nut vuo­des­sa 13 000 eurol­la mikä ker­too minus­ta aika nopeas­ta pre­fe­rens­sien muu­tok­ses­ta urbaa­niin suuntaan.

Jos ihmi­set halua­vat asua Hel­sin­gis­sä, pitäi­si Hel­sin­kiin teh­dä lisää asun­to­ja ja paljon.

Tyh­jää toi­mis­to­ti­laa oli Espoos­sa 17,2 %, Van­taal­la 13,4 % ja Hel­sin­gis­sä 9,8 %, mut­ta Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa vain 4,3 %. Yri­tyk­set arvos­ta­vat sitä, että hen­ki­lö­kun­ta pää­see töi­hin jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Espoo haa­vei­li suu­res­ta toi­mis­to­kes­kit­ty­mäs­tä Kehä II:n var­rel­le Suur­pel­toon, mut­ta sitä ei tule, kos­ka yri­tyk­set eivät halua inves­toi­da alu­eel­le, joka on pel­kän kumi­pyö­rä­lii­ken­teen varassa.

Kor­kei­ta toi­mis­to­tor­ne­ja Hel­sin­gin kes­kus­taan tai vaik­ka­pa Ruoholahteen?

181 vastausta artikkeliin “Paine Helsinkiin kasvaa entisestään”

  1. Kor­kea raken­ta­mi­nen on yli­pää­tään kan­nat­ta­vaa vain alueil­la, joil­la val­mii­den tilo­jen mark­ki­na­hin­ta on kor­kea. Em. seik­ka joh­tuu kor­kean raken­ta­mi­sen suu­rem­mis­ta rakentamiskustannuksista.

    Toi­saal­ta mitä kor­keam­pi jon­kun alu­een tilo­jen neliö­hin­ta on, sitä kan­nat­ta­vam­paa sin­ne oli­si raken­taa kor­keas­ti, kos­ka näin samaan sijain­tiin saa­daan enem­män nii­tä mark­ki­na­hin­nal­taan kal­lii­ta neliöitä.

    Eli kor­keal­la raken­ta­mi­sel­la alue­te­hok­kuut­ta voi­daan kas­vat­taa. Ja ei, mikään laki ei ehdot­to­mas­ti edel­ly­tä iso­ja muis­ta raken­nuk­sis­ta vapai­ta var­jos­tusa­luei­ta nii­den ympä­ril­le alue­te­hok­kuut­ta alentamaan.

    Kol­man­nek­si Hel­sin­gin siluet­ti merel­tä kat­sot­tu­na oli­si dynaa­mi­sem­pi ja kau­niim­pi, jos ydin­kes­kus­tas­sa ja sen lähia­lueil­la oli­si onnis­tu­nut­ta kor­ke­aa rakentamista.

    Näin ollen kyl­lä kii­tos kor­kei­ta toi­mis­to­tor­ne­ja Hel­sin­gin keskustaan.

  2. Pai­net­ta kas­vat­taa myös hal­li­tuk­sen kaa­vai­le­ma työ­mat­ka­vä­hen­nyk­sen puo­lit­ta­mi­nen. Tuon jäl­keen ei ole enää varaa muut­taa Nurmijärvelle.

  3. Ei ole mikään ihme että Hel­sin­ki, ja var­sin­kin sen kes­kus­ta-alu­eet, vetä­vät ihmi­siä puo­leen­sa. Olen asu­nut Hel­sin­gin eri osis­sa 1960-luvun alus­ta saak­ka (mm. Kata­ja­no­kal­la, Kam­pis­sa, Kal­lios­sa, Eiras­sa, Töö­lös­sä). Kau­pun­ki­na Hel­sin­ki on kehit­ty­nyt hui­mas­ti näi­den vuo­si­kym­men­ten aika­na. Har­maas­ta ja ankeas­ta kau­pun­gis­ta on tul­lut moni­puo­li­nen ja aika miel­lyt­tä­vä. On syn­ty­nyt oike­aa kau­pun­ki­kult­tuu­ria. Hel­sin­gin kes­kus­ta tulee hou­kut­te­le­maan yhä enem­män ihmi­siä. Sik­si on hie­noa että van­ho­ja sata­ma-aluei­ta pys­ty­tään raken­ta­maan uusik­si asun­toa­lueik­si. Mut­ta vie­lä on pal­jon teh­tä­vää! Hel­sin­gin pitää kil­pail­la omas­sa sar­jas­saan, Tuk­hol­man ja mui­den poh­jois­mai­den pää­kau­pun­kien kans­sa. Se on ehdot­to­mas­ti koko Suo­men etu. Ja var­maa on se, että samal­la asun­to­jen hin­nat jat­ka­vat nousu­aan var­sin­kin ydin­kes­kus­tan lie­peil­lä. Mikään ei sitä asi­aa voi muuk­si muut­taa. Saat­taa olla ajan­huk­kaa sen voivottelu.

  4. Muut­to suu­riin kau­pun­kei­hin on glo­baa­li ilmiö. Uusia asuin­ra­ken­nuk­sia ja uut­ta infra­struk­tuu­ria pykä­tään nii­hin yhä lisää.

    Mut­ta entä jos suu­ren kau­pun­gin asuk­kaat eivät enää halua pai­sut­taa kau­pun­ki­aan? Jos kau­pun­gin kas­vu ei enää lisää sen asuk­kai­den sub­jek­tii­vis­ta hyvin­voin­tia, onnel­li­suut­ta, viihtyvyyttä?

    Jos kau­pun­gin asuk­kail­ta asi­aa jonain ajan­koh­ta­na esi­mer­kik­si suo­raan kysy­tään, ja he vas­taa­vat: “Kii­tos, ei.”

    Eikö täl­löin pidä kes­kit­tyä kau­pun­gin muu­hun kehittämiseen?

    Ymmär­rän, että uudet asuk­kaat lisää­vät talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta, tuo­vat työ­paik­ko­ja ja vero­tu­lo­ja. Mut­ta entä se sub­jek­tii­vi­nen hyvinvointi?

    Tie­to­ni ja koke­muk­se­ni maa­il­man Hel­sin­kiä suu­rem­mis­ta kau­pun­geis­ta eivät ole mai­rit­te­le­via. On ruuh­kaa, tun­kua, saas­tei­ta, pit­kiä työ­mat­ko­ja, levot­to­muut­ta, hyvin suu­ria sosi­aa­li­sia ongel­mia — esimerkiksi.

    Sik­si en pidä itsei­sar­voi­se­na Hel­sin­gin kas­vat­ta­mis­ta. En toki tar­koi­ta, että sinä­kään pidät, Osmo!

  5. Täs­sä tor­ni­hom­mas­sa on sekin jut­tu, että kukaan sijoit­ta­ja ei ala pelaa­maan kau­pun­gin ja val­tuus­ton kans­sa vuo­si­kausia kes­tä­vää peliä. Sijoi­tuk­sia tulee, jos ne ovat toi­vot­tu­ja ja asiat suju­vat. Tor­nin vain tulee olla käy­tän­nöl­li­nen, eli lat­tia­pin­taa tulee olla ker­rok­ses­sa sen ver­ran, että hom­mat eivät ole his­sis­sä juok­se­mis­ta, kuten For­tu­min ja Ruo­ho­lah­den tor­neis­sa kuu­lem­ma on. Ei ne sijoit­ta­jat halua raken­taa mitään, mikä vuo­kra­lais­ten paris­sa koe­taan heik­kou­dek­si. Voi rajoit­taa nii­den sirout­ta, mitä sil­lä nyt sit­ten kukin tar­koit­taa. Hel­sin­gin kes­kus­ta nyt näyt­tää ole­van niin hei­lu­va käsi­te, että aika var­pail­laan saa men­nä, mut­ta jos asi­aa kat­se­li­si his­to­rian valos­sa, niin kes­kus­taa on koko ajan raken­net­tu kor­keam­mak­si sii­hen asti kun­nes tuli stop­pi, kun kor­vaa­va ark­ki­teh­tuu­ri aiheut­ti jo aika­lais­ten­kin sil­miin syö­vän. Kui­ten­kin kes­kus­tas­sa on niin vähän jäl­jel­lä yhte­näi­siä aluei­ta, niin mik­si aluei­ta jot­ka ovat jo rik­kaas­sa sot­kus­sa, ei voi­si sot­kea lisää? Vas­tuu sii­tä, tulee­ko tor­nis­ta osa kau­pun­kia vai yksit­täi­nen pääl­le lii­mat­tu pöt­ky­lä, on ark­ki­teh­din. Jos pel­kää tor­nin tuo­maa var­joa, niin ei ole var­maan edes käy­nyt kier­te­le­mäs­sä van­haa nel­jän ker­rok­sen kort­te­li­kau­pun­kia, jos­sa pimeys hal­lit­see tal­vel­la ilman tor­ne­ja­kin, jos katu ei satu ole­maan auki oike­aan suuntaan. 

    Kun jouk­ko­lii­ken­teen kat­ta­vuus nousee ehkä jo vuo­si­kym­me­nen sisäl­lä aivan toi­sel­le tasol­le, niin hul­lua oli­si jat­kaa moot­to­ri­tei­den var­sil­le toi­mi­ti­lan raken­ta­mis­ta. Jokai­nen jouk­ko­lii­ken­teen suu­rem­pi yhty­mä­koh­ta tuli­si raken­taa siten aivan eri mit­ta­kaa­val­la kuin mitä nyt teh­dään, ja muis­taa, että ei ole jär­keä teh­dä mitään busi­ness park­ke­ja kau­pun­gin sisään, jot­ka ovat suu­rim­man osan ajan aivan tyh­jiä aluei­ta, mut­ta hyväl­lä sijain­nil­la, jol­loin on vain mene­tet­ty asun­noil­ta tilaa ja samal­la ajet­tu hyvä­tu­loi­sia jon­ne­kin enti­sel­le pel­lol­le elä­mään yhtei­söl­li­ses­sä yksi­näi­syy­des­sä, ja joku jos­sain rai­vaa lisää pel­toa. Joku hybri­di­tor­ni var­maan oli­si tämän takia fik­suin, jol­loin hyväl­le pai­kal­le tuli­si asun­to­ja hyvä­tu­loi­sil­le ja toi­mi­ti­laa. Mie­les­tä­ni oli­si fik­sum­paa kun­ta­päät­tä­jä­nä haa­lia hyvä­tu­loi­sia ja pääs­tää teke­mään rahaa, ja sit­ten kan­san­edus­ta­ja­na pitää huol­ta hei­dän verot­ta­mi­ses­ta. Tor­nin sym­bo­loi­mi­nen jok­si­kin ahneu­den ja sosi­aa­li­sen vää­ryy­den totee­mik­si on täs­sä valos­sa tyh­mää. Minä aina­kin kat­son eriar­voi­suu­den syn­ty­vän siel­lä edus­kun­nas­sa, kun pää­tät­te vero­tuk­ses­ta ja sosi­aa­li­po­li­tii­kas­ta sun muis­ta, ei sii­nä, että joku raken­taa tor­nin. Oikeas­taan päin vas­toin, kun kau­pun­gin raken­ta­mi­nen tuot­tai­si enem­män kysyn­tää pal­ve­luil­le ja näin työpaikkoja. 

    Jos voi kaa­voit­ta­mal­la ohja­ta ihmi­set rai­teil­le ja sääs­tää raken­ta­ma­ton­ta maa­ta, niin ne ovat ainoat asiat raken­nus­ten ener­gian­sääs­tön kans­sa, joil­la on jota­kin mer­kit­tä­vää posi­tii­vis­ta eko­lo­gis­ta vai­ku­tus­ta, jota kas­vun olois­sa voi rea­lis­ti­ses­ti odot­taa mas­so­jen voi­van har­ras­taa. Raken­ta­mi­nen kun ei ole ekoa, niin ei sit­ten raken­tai­si sen ekon pääl­le, kun jo tapet­tua­kin aluet­ta oli­si, ja pur­ka­mal­la ja tii­vis­tä­mäl­lä tuli­si lisää.

  6. Jyr­ki Sipi­lä:
    Mut­ta entä jos suu­ren kau­pun­gin asuk­kaat eivät enää halua pai­sut­taa kau­pun­ki­aan? Jos kau­pun­gin kas­vu ei enää lisää sen asuk­kai­den sub­jek­tii­vis­ta hyvin­voin­tia, onnel­li­suut­ta, viihtyvyyttä?

    Tähän on help­po rat­kai­su: raken­ne­taan niin kau­an kuin hin­nat nouse­vat. Hin­nat eivät nousi­si, jol­lei ihmis­ten sub­jek­tii­vi­nen hyvin­voin­ti kas­vai­si. Ja kos­ka hin­nat nouse­vat Hel­sin­gis­sä vauh­dil­la, huk­kaam­me koko ajan todel­la pal­jon sitä hyvinvointia.

  7. Ei Hel­sin­gin kes­kus­taa pidä asuin-/ho­tel­li-/lii­ke-/toi­mis­to­tor­neil­la pila­ta (Tal­lin­nan tai Vuo­saa­ren tapaan)! 

    Parem­pi kokeil­la (jos nyt sit­ten yleen­sä kokeil­la pitää) ensi alkuun vaik­ka Kes­ki-Pasi­las­sa, mon­tun poh­jal­la! Siel­lä kas­va­van lii­ken­teen suju­vam­mat jär­jes­tä­mis­mah­dol­li­suu­det eri ilman­suun­tiin ovat parem­mat, eikä kont­ras­ti ympä­ris­tön kans­sa ole yhtä paha kuin keskustassa!

    PS. Mik­si Vuo­saa­reen raken­net­tiin vain yksi tor­ni­ta­lo? Oli­vat­ko koke­muk­set niin huonot?

  8. Hel­sin­gin pitää kil­pail­la omas­sa sar­jas­saan, Tuk­hol­man ja mui­den poh­jois­mai­den pää­kau­pun­kien kans­sa. Se on ehdot­to­mas­ti koko Suo­men etu. Ja var­maa on se, että samal­la asun­to­jen hin­nat jat­ka­vat nousu­aan var­sin­kin ydin­kes­kus­tan lie­peil­lä. Mikään ei sitä asi­aa voi muuk­si muut­taa. Saat­taa olla ajan­huk­kaa sen voivottelu.

    Var­sin­kin tuo tuk­hol­man kans­sa kil­pai­lua ollaan jo häviä­mäs­sä. Kan­nat­taa tse­ka­ta että kuin­ka pal­jon tuk­hol­mas­sa on poh­jois­mai­hin eta­bloi­tu­via yri­tyk­siä ver­rat­tu­na hel­sin­kiin. Kyl­lä ne poh­jois­mai­den myyn­ti­kont­to­rit tup­paa­vat valua sinne. 

    Samoin turis­mia pitäi­si kehit­tää huo­mat­ta­vas­ti hel­sin­gis­sä jot­ta ei ihan jää­dä kau­as tul­ho­mas­ta jos­sa on kunin­kaan­lin­no­ja ja djurgår­den. Mil­lä Hel­sin­gis­sä nii­hin vastataan?

    Kävin hil­jat­tain työ­mat­kal­la bil­baos­sa ja näin sen gug­gen­hei­min ulkoa. Help­po uskoa että se on oikea turis­ti­ry­sä. Täl­lai­sia pitäi­si saa­da helsinkiinkin.

    Siis: kil­pai­lu nur­mi­jär­ven kans­sa on lope­tet­ta­va. Mit­ta­tik­ku pitää löy­tyä muis­ta itä­me­ren rann­noil­la ole­vis­ta kaupungeista.

  9. Nyt pitä­si lopet­taa rin­ta­ma­lin­jat ja antaa _kaikkien_ raken­nus­hank­kei­den ede­tä nor­maa­lis­ti ilman kei­no­te­kois­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua. Täs­sä on eri­tyi­ses­ti vih­reil­lä vaka­va pei­liin kat­so­mi­sen paik­ka. Se kun tun­tuu ole­van puo­luis­ta pahi­ten fak­kiin­tu­nut omaan visioon­sa autot­toams­ta kan­ta­kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­ses­ta. Lähiö ja kes­kus­ta­ra­ken­ta­mi­nen eivät kil­pai­le samois­ta hehtaareista.

  10. Jyr­ki Sipi­lä:Sik­si en pidä itsei­sar­voi­se­na Hel­sin­gin kas­vat­ta­mis­ta. En toki tar­koi­ta, että sinä­kään pidät, Osmo!

    Aina­kin se vaa­ti­si ollak­seen eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vää muu­ten­kin radi­kaa­lia elä­män­ta­van muu­tos­ta. Pelk­kä autoi­lun vähen­tä­mi­nen ei ole kovin sel­lais­ta. Autot­to­muus on arki­päi­vää pit­kin Suo­mea. Sil­lä ei oikein pai­kal­li­sia etu­ja saa. Liha­tuot­tei­den tuon­ti­kiel­to suur­kau­pun­kei­hin? Aina­kin Lon­too olet­taa, että lon­too­lai­set ymmär­tä­vät muut­taa rajus­ti elä­män­tyy­li­ään vas­ti­neek­si “Lon­toos­ta”. Kts. vaik­ka­pa http://www.citylimitslondon.com/downloads/Complete%20report.pdf. Mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta. Aina­kin tois­tai­sek­si tah­to­ti­la Suo­mes­sa on olla aset­ta­mat­ta suur­kau­pun­geil­le min­kään­lai­sia sank­tioi­ta ympä­ris­tön­suo­je­lun nimis­sä vaan päinvastoin.

  11. Puhu­taan kor­keas­ta raken­ta­mi­ses­ta — kun nyt saa­tai­siin edes tii­vis­tä raken­ta­mis­ta, niin hel­pot­tai­si kum­mas­ti. Yhdel­lä­kään toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen Hel­sin­kiin raken­ne­tul­la alu­eel­la ei ole pääs­ty tie­tääk­se­ni samoi­hin tehok­kuuk­siin kuin mitä sitä ennen raken­ne­tuil­la kau­pun­ki­mai­sil­la alueil­la. Uusien “urbaa­neik­si” kehut­tu­jen aluei­den tihey­det eivät ole lähel­lä­kään kan­ta­kau­pun­gin umpi­kort­te­lia­luei­den tiheyk­siä, vaan jopa esi­mer­kik­si mata­la Puu-Val­li­la on tehok­kuu­del­taan (e=0,53) Ara­bian­ran­nan (e=0,68) luok­kaa. Jät­kä­saa­ren­kin alue­te­hok­kuus jää alle yhden, kun kan­ta­kau­pun­gin jot­kin osat par­haim­mil­laan lähen­te­le­vät kol­mea, ollen pää­sään­töi­ses­ti ~1,5–2.

    Jos pysä­köin­ti­nor­mi on pyhä eikä kumi­pyö­rä­lii­ken­teen tuh­lai­le­vaan maa­pin­ta-alan käyt­töön saa puut­tua, läs­säh­tää kantakaupunkimaisuuden/tehokkaan raken­ta­mi­sen tavoit­te­lu jo lähtökohtiin.

  12. Kor­kei­ta toi­mis­to­tor­ne­ja Hel­sin­gin kes­kus­taan tai vaik­ka­pa Ruoholahteen?

    Näil­lä perus­teil­la Pasi­lan pitäi­si olla veto­voi­mai­nen paik­ka, kun jouk­ko­lii­ken­net­tä ei aina­kaan puu­tu. Tähän saak­ka raken­ta­mi­nen on tain­nut lähin­nä osoit­taa, miten pal­jon ruma ja muu­ten epä­on­nis­tu­nut ark­ki­teh­tuu­ri voi pai­kan arvoa alen­taa. Vas­tai­suu­des­sa vois yrit­tää pitää huol­ta sii­tä, että Pasi­la oli­si myös ark­ki­teh­tuu­rin puo­les­ta halut­ta­va. Tripla-suun­ni­tel­ma ja Zucc­hin hah­mot­te­le­mat tor­nit eivät oikein vakuuta.

  13. Mut­ta entä jos suu­ren kau­pun­gin asuk­kaat eivät enää halua pai­sut­taa kau­pun­ki­aan? Jos kau­pun­gin kas­vu ei enää lisää sen asuk­kai­den sub­jek­tii­vis­ta hyvin­voin­tia, onnel­li­suut­ta, viihtyvyyttä?”

    Ihan just näin. Kau­pun­ki­lai­set eivät tosi­aan­kaan halua kau­pun­kin­sa ääre­tön­tä kas­vat­ta­mis­ta, mut­ta päät­tä­jät ovat nyt aloit­ta­neet tämän hys­tee­ri­sen rum­mut­ta­mi­sen kas­vun vält­tä­mät­tö­myy­des­tä. Se, että ihmi­set halua­vat muut­taa Hel­sin­kiin, ei ole mikään kri­tee­ri mil­le­kään. Minä­kin haluai­sin kai­ken­nä­köis­tä elmä­mäs­sä­ni, mut­ten voi aina saa­da. Voi-voi, sel­lais­ta se on. Nyt kui­ten­kin vie­dään kau­pun­gin vii­mei­set vihe­ra­lu­eet, kos­ka jokai­sen tah­va­nai­sen täy­tyy pääs­tä viet­tä­mään bai­lause­lä­mää Hel­sin­kiin, jäl­jel­le jää joku­nen nau­ret­ta­va ank­ka­lam­pi, jos­sa kir­kon­me­no­jen jäl­keen sun­nun­tai­na syö­te­tään sor­sia. Mikä vir­kis­tä­vä koke­mus! Sit­ten voi­kin pala­ta täy­teen sul­lot­tuun lähiö­hel­vet­tiin, ilman ensim­mäis­tä­kään puu­ta. Tämän pul­la­tai­ki­na­mai­sen laa­je­ne­mis­hö­pö­tyk­sen on nyt loput­ta­va, ihmi­set asu­koot kehys­kun­nis­sa, joi­hin tulee jär­jes­tää kun­nol­li­set, ympä­ri vuo­ro­kau­den toi­mi­vat nopeat jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det. Ja tie­ten­kin tehos­taa tun­tu­vas­ti etä­työn mah­dol­li­suuk­sia. Se on paras rat­kai­su pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Mikä hel­ve­tin vika muu­ten on Suo­men muis­sa kas­vu­kes­kuk­sis­sa, kun ne eivät yhtäk­kiä enää kelpaa?

  14. Hel­sin­gin asun­to­jen hin­nat eivät ole miten­kään pää­tä­hui­maa­via, jos­ta nii­tä ver­ra­taan oikei­siin met­ro­lei­hin. Eräs Dubli­nis­sa asu­va tut­tu­ni tote­si muu­ta­ma vuo­si sit­te, että Dubli­nin asun­to­jen hin­nat ovat noin kol­min­ker­tai­sia Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na. No sen jäl­keen ne kyl­lä romah­ti­vat, mut­ta ovat kuu­lem­ma taas alka­neet nous­ta kun Irlan­ti näyt­tää pää­se­vän jaloilleen.

    Tie­tääk­se­ni Espoo kas­vaa edel­leen ja ei kaik­ki muut­to hel­sin­kiin tule Espoos­ta, vaan pää­osin muu­al­ta. Kum­ma ja hel­sin­ki­kes­kei­nen näkö­kul­ma, jos­sa van­hat fraa­sit tois­tu­vat taas kerran.

  15. Count­ry­boy:
    Hel­sin­gin asun­to­jen hin­nat eivät ole miten­kään pää­tä­hui­maa­via, jos­ta nii­tä ver­ra­taan oikei­siin met­ro­lei­hin. Eräs Dubli­nis­sa asu­va tut­tu­ni tote­si muu­ta­ma vuo­si sit­te, että Dubli­nin asun­to­jen hin­nat ovat noin kol­min­ker­tai­sia Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na. No sen jäl­keen ne kyl­lä romah­ti­vat, mut­ta ovat kuu­lem­ma taas alka­neet nous­ta kun Irlan­ti näyt­tää pää­se­vän jaloilleen.

    Tie­tääk­se­ni Espoo kas­vaa edel­leen ja ei kaik­ki muut­to hel­sin­kiin tule Espoos­ta, vaan pää­osin muu­al­ta. Kum­ma ja hel­sin­ki­kes­kei­nen näkö­kul­ma, jos­sa van­hat fraa­sit tois­tu­vat taas kerran.

    Mil­lä tavoin Hel­sin­kiä pie­nem­pi Dublin on enem­män “oikea” metropoli?

  16. Jyr­ki Sipi­lä:

    Mut­ta entä jos suu­ren kau­pun­gin asuk­kaat eivät enää halua pai­sut­taa kau­pun­ki­aan? Jos kau­pun­gin kas­vu ei enää lisää sen asuk­kai­den sub­jek­tii­vis­ta hyvin­voin­tia, onnel­li­suut­ta, viihtyvyyttä?

    Jos kau­pun­gin asuk­kail­ta asi­aa jonain ajan­koh­ta­na esi­mer­kik­si suo­raan kysy­tään, ja he vas­taa­vat: “Kii­tos, ei.”

    Kuin­ka moni haluai­si oikeas­ti päät­tää, että lap­sem­me eivät saa asua Hel­sin­gis­sä? Käy­tän­nös­sä, jos Hel­sin­gin talous­kas­vu jat­kuu, niin moni Hel­sin­gis­sä kas­va­va jou­tuu muut­ta­maan pois koti­kau­pun­gis­taan. Vaih­toeh­toi­ses­ti se, ettei raken­ne­ta onnis­tuu tuhoa­maan alu­een talous­kas­vun, jol­loin lap­sem­me jou­tu­vat muut­ta­maan pois töi­den peräs­sä. Kum­pi­kaan ei aina­kaan minun näkö­kul­mas­ta­ni ole kovin hou­kut­te­le­va vaihtoehto.

  17. Ano­muu­mi:
    Puhu­taan kor­keas­ta raken­ta­mi­ses­ta – kun nyt saa­tai­siin edes tii­vis­tä rakentamista. 

    Monet itse­tar­koi­tuk­sel­li­sen yli­kor­kean raken­ta­mi­sen perään hai­kai­le­vis­ta tor­ni­fa­neis­ta voi­si­vat tutus­tua ihai­le­mien­sa man­hat­ta­nin, sin­ga­po­ren ja hong kon­gin his­to­ri­aan — niis­sä kun tur­vau­dut­tiin kor­ke­aan vas­ta kun oli ensin käy­tet­ty lop­puun mata­lan tii­vis­tä­mi­sen mahdollisuudet.

  18. Jyr­ki Sipi­lä:
    Mut­ta entä jos suu­ren kau­pun­gin asuk­kaat eivät enää halua pai­sut­taa kau­pun­ki­aan? Jos kau­pun­gin kas­vu ei enää lisää sen asuk­kai­den sub­jek­tii­vis­ta hyvin­voin­tia, onnel­li­suut­ta, viihtyvyyttä? 

    Sii­nä tapauk­ses­sa he muut­ta­vat maal­le. Asu­mis­väl­jyys kas­va­nee tule­vai­suu­des­sa­kin elin­ta­son nousun myö­tä ja kun pel­kät neliöt eivät tuo­ta noi­ta sub­jek­tii­vi­sia jut­tu­ja, niin jopa nykyi­sen kau­pun­gin yllä­pi­tä­mi­nen vaa­tii lisärakentamista.

  19. Kor­kei­ta toi­mis­to­tor­ne­ja Hel­sin­gin kes­kus­taan tai vaik­ka­pa Ruoholahteen?

    Minua kiin­nos­tai­si edel­leen tie­tään kenen mie­les­tä ja mil­lä perus­teel­la oli hyvä idea raken­taa 4–5 ker­rok­si­sia toi­mis­to­ra­ken­nuk­sia Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­man kupeeseen?

  20. Elmo Allén: Tähän on help­po rat­kai­su: raken­ne­taan niin kau­an kuin hin­nat nouse­vat. Hin­nat eivät nousi­si, jol­lei ihmis­ten sub­jek­tii­vi­nen hyvin­voin­ti kas­vai­si. Ja kos­ka hin­nat nouse­vat Hel­sin­gis­sä vauh­dil­la, huk­kaam­me koko ajan todel­la pal­jon sitä hyvinvointia.

    Tämä on kyl­lä hyvin kapea näke­mys sub­jek­tii­vi­ses­ta hyvin­voin­nis­ta. Monel­le nyky­hel­sin­ki­läi­sel­le sub­jek­tii­vis­ta hyvin­voin­tia voi olla esi­mer­kik­si se, että kau­pun­kiym­pä­ris­töm­me ei ole lii­an täy­teen ahdet­tu — esi­mer­kik­si raken­nuk­sia, infra­struk­tuu­ria, kul­ku­vä­li­nei­tä ja ihmisiä.

  21. Halua­vat­ko ihmi­set nime­no­maan Hel­sin­kiin vai yleen­sä­kin vain urbaa­niin ympä­ris­töön? Jos vas­taus on jäl­kim­mäi­nen, vii­saam­paa voi­si olla raken­taa radan­var­sil­le Espoo­seen ja Van­taal­le “pik­ku­kes­kus­to­ja” niin suu­rel­la asu­kas­ti­hey­del­lä, että nii­hin syn­tyi­si myös pal­ve­lui­ta ja yrityksiä. 

    Ongel­ma on, että jos halu­aa asua kun­nol­la kau­pun­gis­sa, ei Suo­mes­sa voi muut­taa oikein mihin­kään muu­al­le kuin Hel­sin­kiin. “Kun­non kau­pun­gil­la” tar­koi­tan sel­lais­ta kau­pun­kia jos­sa kos­kaan ei tar­vit­se kävel­lä yli sataa met­riä lähim­pään baa­riin, kah­vi­laan tai ravin­to­laan, jos­ta löy­tää käve­ly­mat­kan pääs­tä koto­aan aukio­le­van pizza­pai­kan vaik­ka kol­mel­ta yöl­lä, ja jos­sa voi mat­kus­taa kodin oven­suus­ta jul­ki­sel­la lii­ken­ne­vä­li­neel­lä shop­pai­le­maan ihan mitä iki­nä mie­leen päl­käh­tää­kään. Espoos­sa jotain tämän­suun­tais­ta on esim. Lep­pä­vaa­ras­sa. Mik­sei raken­ne­ta lisää Leppävaaroja?

  22. Täs­sä ja aikai­sem­mis­sa Hel­sin­ki-kes­kus­te­luis­sa minua häi­rit­see se, ettei lap­sien kas­vu­ym­pä­ris­töä huo­moi­da ollenkaan.

    En nyt ajat­te­le, että Hel­sin­gin nie­mel­lä pitäi­si olla mat­ti­van­has­mai­sia maa­lai­si­dyl­le­jä, mut­ta oli­si edes kort­te­li­pi­ho­ja tai jotain sel­lais­ta, johon pää­si­si muu­ten­kin kuin autol­la tai jul­ki­sil­la liikennevälineillä.

  23. Pet­ri Suu­ro­nen:
    Ei ole mikään ihme että Hel­sin­ki, ja var­sin­kin sen kes­kus­ta-alu­eet, vetä­vät ihmi­siä puo­leen­sa. Olen asu­nut Hel­sin­gin eri osis­sa 1960-luvun alus­ta saak­ka (mm. Kata­ja­no­kal­la, Kam­pis­sa, Kal­lios­sa, Eiras­sa, Töö­lös­sä). Kau­pun­ki­na Hel­sin­ki on kehit­ty­nyt hui­mas­ti näi­den vuo­si­kym­men­ten aika­na. Har­maas­ta ja ankeas­ta kau­pun­gis­ta on tul­lut moni­puo­li­nen ja aika miel­lyt­tä­vä. On syn­ty­nyt oike­aa kau­pun­ki­kult­tuu­ria. Hel­sin­gin kes­kus­ta tulee hou­kut­te­le­maan yhä enem­män ihmi­siä. Sik­si on hie­noa että van­ho­ja sata­ma-aluei­ta pys­ty­tään raken­ta­maan uusik­si asun­toa­lueik­si. Mut­ta vie­lä on pal­jon teh­tä­vää! Hel­sin­gin pitää kil­pail­la omas­sa sar­jas­saan, Tuk­hol­man ja mui­den poh­jois­mai­den pää­kau­pun­kien kans­sa. Se on ehdot­to­mas­ti koko Suo­men etu. Ja var­maa on se, että samal­la asun­to­jen hin­nat jat­ka­vat nousu­aan var­sin­kin ydin­kes­kus­tan lie­peil­lä. Mikään ei sitä asi­aa voi muuk­si muut­taa. Saat­taa olla ajan­huk­kaa sen voivottelu.

    Hel­sin­ki ei var­si­nai­ses­ti kil­pai­le eikä ole kil­pail­lut Tuk­hol­man tai Köö­pen­ha­mi­nan kans­sa — aina­kaan väki­mää­rän ja urbaa­ni­suu­den asteen osal­ta. Em. kau­pun­git ovat, ja ovat aina olleet, Hel­sin­kiä sel­väs­ti edel­lä. Vii­mei­sim­mät tilas­tot Poh­jois­mais­ta ker­to­vat, että Tuk­hol­man seu­dul­la on noin 2,1 mil­joo­naa asu­kas­ta, Köö­pen­ha­mi­nan vas­taa­val­la noin 2 mil­joo­naa, ja jäl­kim­mäi­nen muo­dos­taa lisäk­si kak­sois­kau­pun­gin Mal­mön, n. 700 000 asu­kas­ta, kans­sa. Hel­sin­gin vas­taa­va luku on 1,37 mil­joo­naa, ml. mm. Nur­mi­jär­vi. Hel­sin­ki pää­see samaan luok­kaan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa vain avaa­mal­la kaik­ki ovet — ja luo­mal­la eri­tyi­sin­sen­tii­ve­jä — poten­ti­aa­li­sil­le venä­läi­sil­le maahanmuuttajille.

    Samaa miel­tä olen sii­tä, että Hel­sin­ki on kehit­ty­nyt myön­tei­ses­ti. Mut­ta sitä miel­tä en ole, että pyr­ki­mi­nen Tuk­hol­man tai Köö­pen­ha­mi­nan koko­luok­kaan oli­si vält­tä­mät­tä hel­sin­ki­läis­ten hyvin­voin­tia lisää­vä asia. 

    Tuk­hol­man ja Köö­pen­ha­mi­nan koh­dal­la on muu­ten huo­mat­ta­va, että nykyi­seen tilan­tee­seen on edet­ty käy­tän­nös­sä ilman kes­kus­ta-alu­een kor­ke­aa raken­ta­mis­ta — ja ne ovat aito­ja mil­joo­na­kau­pun­ke­ja! Toi­sin kuin esi­mer­kik­si me ja Tallinna.

  24. B: Sii­nä tapauk­ses­sa he muut­ta­vat maal­le. Asu­mis­väl­jyys kas­va­nee tule­vai­suu­des­sa­kin elin­ta­son nousun myö­tä ja kun pel­kät neliöt eivät tuo­ta noi­ta sub­jek­tii­vi­sia jut­tu­ja, niin jopa nykyi­sen kau­pun­gin yllä­pi­tä­mi­nen vaa­tii lisärakentamista.

    B: Sii­nä tapauk­ses­sa he muut­ta­vat maal­le. Asu­mis­väl­jyys kas­va­nee tule­vai­suu­des­sa­kin elin­ta­son nousun myö­tä ja kun pel­kät neliöt eivät tuo­ta noi­ta sub­jek­tii­vi­sia jut­tu­ja, niin jopa nykyi­sen kau­pun­gin yllä­pi­tä­mi­nen vaa­tii lisärakentamista.

    Sinu­na minä kysyi­sin hel­sin­ki­läi­sil­tä, lisää­kö se hei­dän hyvin­voin­ti­aan, jos kau­pun­ki ahde­taan niin täy­teen, että he eivät enää halua asua siellä.

  25. Mik­ko Säre­lä: Kuin­ka moni haluai­si oikeas­ti päät­tää, että lap­sem­me eivät saa asua Hel­sin­gis­sä? Käy­tän­nös­sä, jos Hel­sin­gin talous­kas­vu jat­kuu, niin moni Hel­sin­gis­sä kas­va­va jou­tuu muut­ta­maan pois koti­kau­pun­gis­taan. Vaih­toeh­toi­ses­ti se, ettei raken­ne­ta onnis­tuu tuhoa­maan alu­een talous­kas­vun, jol­loin lap­sem­me jou­tu­vat muut­ta­maan pois töi­den peräs­sä. Kum­pi­kaan ei aina­kaan minun näkö­kul­mas­ta­ni ole kovin hou­kut­te­le­va vaihtoehto.

    Täs­sä kai tär­ke­ää on se, miten Hel­sin­gin talous­kas­vun hedel­mät jakaan­tu­vat hel­sin­ki­läi­sil­le. Asia on siis ylei­nen tulon­ja­ko- ja vero­tus­ky­sy­mys. Lisäk­si se, mitä ja miten Hel­sin­gis­sä tuo­te­taan, lie­nee mer­kit­tä­väm­pää kuin pelk­kä kau­pun­gin mää­räl­li­nen täy­teen ahtaminen.

  26. Vir­ta­nen:
    Pai­net­ta kas­vat­taa myös hal­li­tuk­sen kaa­vai­le­ma työ­mat­ka­vä­hen­nyk­sen puo­lit­ta­mi­nen. Tuon jäl­keen ei ole enää varaa muut­taa Nurmijärvelle.

    Mis­tä olet kuul­lut tuol­lai­ses­ta? Itse kuvit­te­li­sin että jos seu­raa­vas­sa hal­li­tuk­ses­sa pää­puo­luei­na ovat Kes­kus­ta ja Perus­suo­ma­lai­set, niin työ­mat­ka­vä­hen­ny­soi­keut­ta tul­laan vain lisää­mään niin että Nur­mi­jär­vel­tä ajaa käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si Hel­sin­kiin töihin.

  27. Count­ry­boy:
    Hel­sin­gin asun­to­jen hin­nat eivät ole miten­kään pää­tä­hui­maa­via, jos­ta nii­tä ver­ra­taan oikei­siin met­ro­lei­hin. Eräs Dubli­nis­sa asu­va tut­tu­ni tote­si muu­ta­ma vuo­si sit­te, että Dubli­nin asun­to­jen hin­nat ovat noin kol­min­ker­tai­sia Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na. No sen jäl­keen ne kyl­lä romah­ti­vat, mut­ta ovat kuu­lem­ma taas alka­neet nous­ta kun Irlan­ti näyt­tää pää­se­vän jaloilleen.

    Dubli­nis­ta tie­dän vain sen että sen rie­sa­na ovat sur­keat jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det. Pai­kal­lis­ju­nia kul­kee vain kol­mel­la lin­jal­la, met­roa vas­ta suun­ni­tel­laan, rai­tio­ties­tä vain kak­si irral­lis­ta tyn­kä­pät­kää val­mii­na, ja sik­si jos halu­aa pääs­tä kau­pun­gin ulko­puo­lel­ta töi­hin on kul­jet­ta­va autol­la ja ruuh­kat ovat kam­mot­ta­vat. Sik­si kes­kus­tas­sa asu­mi­ses­ta on yli­ky­syn­tää Dubli­nis­sa, vie­lä pahem­paa kuin meillä. 

    Irlan­nin maa­seu­dun elin­kel­poi­suus on saa­nut kovan kolauk­sen myös sik­si kun sää­det­tiin uudet pro­mil­le­ra­jat rat­ti­juop­pou­del­le, aiem­min­han siel­lä on saa­nut ajaa n 4–5 pint­tiä nau­tit­tu­aan mut­ta ei enää, ja maas­toau­toil­le joi­ta maa­lai­set ovat suo­si­neet on raja nyt 0.2 pro­mil­lea. Se on mer­kin­nyt kata­stro­fia maan maa­lais­pu­beil­le, ja sii­tä on tul­lut poliit­ti­nen kiis­ta­ky­sy­mys, ja syn­nyt­tä­nyt maa­seu­dul­la vas­ta­rin­ta­liik­keen joka halu­aa kumo­ta rat­ti­juop­pous­lait. Eli ei se vii­na ole pel­käs­tään meil­lä huvit­ta­va kurio­si­teet­ti joka pis­tää päät­tä­jät ahtaal­le, vaan osa­taan muuallakin.

  28. Vir­ta­nen:
    Pai­net­ta kas­vat­taa myös hal­li­tuk­sen kaa­vai­le­ma työ­mat­ka­vä­hen­nyk­sen puo­lit­ta­mi­nen. Tuon jäl­keen ei ole enää varaa muut­taa Nurmijärvelle.

    Työ­mat­ka­kus­tan­nuk­sien pitäi­si olla työn­te­ki­jän ja työ­nan­ta­jan väli­nen asia. 

    Val­tiol­la ei pitäi­si olla mitään teke­mis­tä työ­mat­ka­kus­tan­nuk­sien kanssa. 

    Kilo­met­ri­kor­vauk­set pitäi­si lopet­taa koko­naan. Var­mas­ti luok­kaa 20 pro­sent­tia mak­se­tuis­ta kor­vauk­sis­ta mak­se­taan tyh­jäs­tä, kun ihmi­set venyt­tää omia työ­mat­ko­jaan. Meno ei pal­joa eroa Kreikasta.

  29. Olli:
    Se kun tun­tuu ole­van puo­luis­ta pahi­ten fak­kiin­tu­nut omaan visioon­sa autot­toams­ta kantakaupunkirakentamisesta. 

    Auto­puo­lue alkaa ole­maan Hel­sin­gis­sä aurin­gon­las­kun puo­lue. Kuten alus­sa esi­tel­lyt luvut­kin todis­ta­vat. Joka iki­sen hel­sin­ki­läi­sen onnek­si. Ei kii­tos autoi­li­joil­le, jot­ka ovat oppi­neet likai­set käy­tös­ta­pan­sa kehä-moot­to­ri­tei­den pel­ti­laa­ti­koi­den väli­sis­sä kiilauskilpailuissa.

  30. Jyr­ki Sipi­lä: Hel­sin­ki ei var­si­nai­ses­ti kil­pai­le eikä ole kil­pail­lut Tuk­hol­man tai Köö­pen­ha­mi­nan kans­sa – aina­kaan väki­mää­rän ja urbaa­ni­suu­den asteen osal­ta. Em. kau­pun­git ovat, ja ovat aina olleet, Hel­sin­kiä sel­väs­ti edel­lä. Vii­mei­sim­mät tilas­tot Poh­jois­mais­ta ker­to­vat, että Tuk­hol­man seu­dul­la on noin 2,1 mil­joo­naa asu­kas­ta, Köö­pen­ha­mi­nan vas­taa­val­la noin 2 mil­joo­naa, ja jäl­kim­mäi­nen muo­dos­taa lisäk­si kak­sois­kau­pun­gin Mal­mön, n. 700 000 asu­kas­ta, kans­sa. Hel­sin­gin vas­taa­va luku on 1,37 mil­joo­naa, ml. mm. Nur­mi­jär­vi. Hel­sin­ki pää­see samaan luok­kaan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa vain avaa­mal­la kaik­ki ovet – ja luo­mal­la eri­tyi­sin­sen­tii­ve­jä – poten­ti­aa­li­sil­le venä­läi­sil­le maahanmuuttajille.

    Samaa miel­tä olen sii­tä, että Hel­sin­ki on kehit­ty­nyt myön­tei­ses­ti. Mut­ta sitä miel­tä en ole, että pyr­ki­mi­nen Tuk­hol­man tai Köö­pen­ha­mi­nan koko­luok­kaan oli­si vält­tä­mät­tä hel­sin­ki­läis­ten hyvin­voin­tia lisää­vä asia. 

    Tuk­hol­man ja Köö­pen­ha­mi­nan koh­dal­la on muu­ten huo­mat­ta­va, että nykyi­seen tilan­tee­seen on edet­ty käy­tän­nös­sä ilman kes­kus­ta-alu­een kor­ke­aa raken­ta­mis­ta – ja ne ovat aito­ja mil­joo­na­kau­pun­ke­ja! Toi­sin kuin esi­mer­kik­si me ja Tallinna.

    Onko tämä nyt sitä suo­ma­lais­ta itse­tun­toa kun “oikeat” kau­pun­git on aina jos­sain muu­al­la. Kau­pun­gin väki­lu­vul­taan köö­pen­ha­mi­na on 50 000 hen­keä Hel­sin­kiä pie­nem­pi ja kau­pun­kia­lu­eel­taan vain 50 000 asu­kas­ta isom­pi. Met­ro­po­lin mää­rit­tä­mi­nen on taas sen ver­ran epä­mää­räis­tä että sil­lä on tur­ha kil­pail­la. Tuk­hol­man taa­ja­mas­sa taas asuu vajaa 200 000 asu­kas­ta enem­män mut­ta en edel­leen­kään puhui­si “sel­väs­ti” suu­rem­mas­ta kaupungista.

  31. Tal­lin­nal­la taas ei ole lain­kaan met­ro­po­lia, eli sen toi­min­nal­li­nen kau­pun­kia­lue on yli puo­let pie­nem­pi kuin Helsingin.

  32. Hel­sin­ki nyt vain on Suo­men ainoa kaupunki. 

    Jos kat­so­taan pää­kau­pun­ki­seu­tua koko­nai­suu­te­na, niin yhtä lähiö­tä­hän se on. Var­si­nais­ta kau­pun­kia on hyvin vähän yli mil­joo­nan ihmi­sen “met­ro­po­lik­si”.

    Koko Suo­men väes­tön voi­si lait­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, eikä edes teki­si tiukkaa. 

    Kau­pun­gis­tu­mi­nen jat­kuu voi­mak­kaa­na, kos­ka ihmi­set tah­to­vat elää kau­pun­geis­sa tai vähin­tään nii­den lähiöissä.

    Kepu­lai­nen alue­po­li­tiik­ka on kyen­nyt vain hidas­ta­maan väis­tä­mä­tön­tä tukirallillaan.

    Ihmi­set tah­to­vat moder­ne­ja talo­yh­tiöi­tä, jois­sa ele­tään yhtei­sö­nä ja tilat ovat tehok­kaas­ti hyö­ty­käy­tös­sä. Esim autot kel­la­ris­sa, piha viih­ty­mi­seen, kuten myös katto.

    Olen­nais­ta on se, että ostat vain kuu­tion, jon­ka sisäl­le luot oman asun­to­si, kuten itse haluat.

    Ok-taloa ei nuo­ris­ta aikui­sis­ta kovin­kaan moni halua, var­sin­kaan sen jäl­keen kun on lues­kel­tu, että mit­kä kaik­ki asiat ovat rajoi­tet­tu­ja, mitä kulu­ja on ja mitä vel­voit­tei­ta on talon omistamisessa.

  33. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Ok-taloa ei nuo­ris­ta aikui­sis­ta kovin­kaan moni halua. 

    Nuo­ris­ta sink­ku­bai­laa­vis­ta aikui­sis­ta kas­vaa kyl­lä kes­ki-ikäi­siä koti­per­hei­li­jöi­tä samaa tah­tia kuin ennen­kin. Vuo­den van­he­ne­vat vuodessa.

  34. Jyr­ki Sipi­lä: Täs­sä kai tär­ke­ää on se, miten Hel­sin­gin talous­kas­vun hedel­mät jakaan­tu­vat hel­sin­ki­läi­sil­le. Asia on siis ylei­nen tulon­ja­ko- ja vero­tus­ky­sy­mys. Lisäk­si se, mitä ja miten Hel­sin­gis­sä tuo­te­taan, lie­nee mer­kit­tä­väm­pää kuin pelk­kä kau­pun­gin mää­räl­li­nen täy­teen ahtaminen.

    Jos Hel­sin­gin seu­dul­le raken­ne­taan mer­kit­tä­väs­ti lisää asun­to­ja, niin joko seu­dun talous kas­vaa vah­vas­ti tai asu­mi­sen hin­ta muut­tuu sie­det­tä­väm­mäk­si. Kum­pi näis­tä oli huo­no jut­tu hel­sin­ki­läi­sil­le tai muil­le suomalaisille?

    Se nyt on sel­vä, että kukaan ei halua uusia asun­to­ja omal­le reviirilleen.

  35. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    Nuo­ris­ta sink­ku­bai­laa­vis­ta aikui­sis­ta kas­vaa kyl­lä kes­ki-ikäi­siä koti­per­hei­li­jöi­tä samaa tah­tia kuin ennen­kin. Vuo­den van­he­ne­vat vuodessa.

    Onko väit­tee­si siis, että halua­vat oma­ko­ti­ta­lon kun­han tule­vat keski-ikäisiksi?

    Vihe­rins­si:
    Se nyt on sel­vä, että kukaan ei halua uusia asun­to­ja omal­le reviirilleen.

    Nime­no­maan sitä haluan. Itsek­käis­tä syis­tä. Jos ette muut ymmär­rä halu­ta, niin lie­nee enem­män mah­dol­li­suuk­sia minul­la sii­nä onnis­tua. Ter­ve­tu­loa raken­ta­maan tii­vis­tä Hert­to­nie­meen ja Hert­to­nie­men­ran­taan! Vie­lä mahtuu!

  36. Vihe­rins­si: Jos Hel­sin­gin seu­dul­le raken­ne­taan mer­kit­tä­väs­ti lisää asun­to­ja, niin joko seu­dun talous kas­vaa vah­vas­ti tai asu­mi­sen hin­ta muut­tuu sie­det­tä­väm­mäk­si. Kum­pi näis­tä oli huo­no jut­tu hel­sin­ki­läi­sil­le tai muil­le suomalaisille?

    Se nyt on sel­vä, että kukaan ei halua uusia asun­to­ja omal­le reviirilleen.

    Se on sel­vä, että kun väes­tö kas­vaa, talou­del­li­nen toi­me­liai­suus lisääntyy. 

    Yhtä sel­vä on, että jon­kin seu­dun talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den lisään­ty­mi­nen ja väes­tön ja raken­nus­kan­nan kas­vu ei kaik­kien sen seu­dun asuk­kai­den mie­les­tä mer­kit­se ko. seu­dun asuk­kai­den sub­jek­tii­vi­sen hyvin­voin­nin kas­vua — se kun on pal­jon muu­ta­kin kuin suo­raan rahas­sa mitat­ta­vat asiat.

    Vas­tauk­se­na reto­ri­seen kysy­myk­see­si voi­nee sanoa, että osa hel­sin­ki­läi­sis­tä ehkä näki­si asian hyvä­nä, osa ei.

    Asu­mi­sen hin­ta Hel­sin­gis­sä ei muut­tu­ne suu­res­ti, vaik­ka asun­to­ja raken­net­tai­siin enem­män tämän­het­ki­seen ver­rat­tu­na — nyt­hän ollaan ymmär­tääk­se­ni jäl­jes­sä tie­tyis­tä ase­te­tuis­ta raken­ta­mis­ta­voit­teis­ta -, kos­ka raken­ta­mi­nen lisää myös kau­pun­kiin tuli­joi­den mää­rää, var­sin­kin mikä­li Suo­men muut seu­dut kär­vis­te­le­vät pit­kään raken­ne­muu­tok­sen kourissa.

    Itse ajat­te­len koko hel­sin­ki­läis­tä kau­pun­kiym­pä­ris­töä, sen viih­tyi­syyt­tä ja sen ihmi­sil­le anta­maa sub­jek­tii­vi­sen hyvin­voin­nin koke­mus­ta, en tiet­tyä pihaa tai takapihaa.

  37. Olli: Onko tämä nyt sitä suo­ma­lais­ta itse­tun­toa kun “oikeat” kau­pun­git on aina jos­sain muu­al­la. Kau­pun­gin väki­lu­vul­taan köö­pen­ha­mi­na on 50 000 hen­keä Hel­sin­kiä pie­nem­pi ja kau­pun­kia­lu­eel­taan vain 50 000 asu­kas­ta isom­pi. Met­ro­po­lin mää­rit­tä­mi­nen on taas sen ver­ran epä­mää­räis­tä että sil­lä on tur­ha kil­pail­la. Tuk­hol­man taa­ja­mas­sa taas asuu vajaa 200 000 asu­kas­ta enem­män mut­ta en edel­leen­kään puhui­si “sel­väs­ti” suu­rem­mas­ta kaupungista.

    No ei ole.

    Se on vain kyl­mä fak­ta, että sekä Tuk­hol­man että Köö­pen­ha­mi­nan met­ro­po­lia­lu­eet ovat Hel­sin­gin vas­taa­vaa sel­väs­ti suu­rem­mat. Point­ti on se, että tämän voi myös hel­pos­ti havai­ta ja tuta vaik­ka­pa käve­le­mäl­lä tun­gok­ses­sa naa­pu­rin Drott­ning­ga­ta­nil­la tai Köpik­sen Tivo­lin lie­peil­lä. Eikä sii­tä tar­vit­se pitää tai toi­voa samaa Helsingille.

    Aina­kin Tuk­hol­man met­ro­po­lia­lue muu­ten kas­vaa Hel­sin­gin vas­taa­vaa sel­väs­ti enem­män, eli ero met­ro­po­lia­luei­dem­me välil­lä sen kuin kasvaa.

    Tuk­hol­ma kil­pai­lee hyväl­lä logis­ti­sel­la sijain­nil­laan suh­tees­sa Poh­jois­mai­hin ja Bal­ti­aan. Ja ovat­han Ruot­sin mark­ki­nat tupla suo­ma­lai­siin ver­rat­tu­na. Köö­pen­ha­mi­na kil­pai­lee myös sijain­nil­laan Poh­jo­lan ja Kes­ki-Euroo­pan välis­sä, port­ti­na molem­piin suun­tiin. Yhteis­tä molem­mil­le on mm., että niis­sä on abso­luut­ti­ses­ti ja suh­teel­li­ses­ti Hel­sin­kiä sel­väs­ti suu­rem­pi maa­han­muut­ta­ja­väes­tö, jo perin­tei­ses­ti suu­rem­pi kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa koe­tel­tu asian­tun­ti­ja­jouk­ko ynnä enem­män varallisuutta.

    Hel­sin­ki voi myös kil­pail­la eri tavoin. Se voi esi­mer­kik­si säi­lyt­tää itsel­leen lei­mal­li­sen mata­lan silue­tin, aina­kin kes­kus­ta-alueil­la, ja vält­tää lii­an täy­teen raken­ta­mis­ta. Näin se voi erot­tua muis­ta kau­pun­geis­ta. Tuot­teen eri­lais­ta­mi­nen ja erot­tu­mi­nen siten kil­pai­li­jois­ta on yleen­sä hyvää mark­ki­noin­tia. Myön­tei­ses­ti erot­tu­mal­la voi­daan tuot­tees­ta sitä myy­täes­sä saa­da kor­kea kate.

    En usko, että esi­mer­kik­si Kau­koi­dän turis­tit tule­vat Hel­sin­kiin näh­däk­seen “pik­ku-Tokion” tai “pik­ku-Sou­lin” vaan — oma­lei­mai­sen Hel­sin­gin. Brys­se­lin kor­keas­ti raken­net­tua lasi­kes­kus­taa muu­ten sano­taan “Pik­ku Man­hat­ta­nik­si”, siis jäl­ji­tel­mäk­si, eikä sitä kehu­ta viihtyisäksi.

  38. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Nuo­ris­ta sink­ku­bai­laa­vis­ta aikui­sis­ta kas­vaa kyl­lä kes­ki-ikäi­siä koti­per­hei­li­jöi­tä samaa tah­tia kuin ennen­kin. Vuo­den van­he­ne­vat vuodessa.

    Tänä päi­vä­nä moder­ni, iso kau­pun­gio­sa­ke on halut­ta­vam­pi lap­si­per­heil­le, kuin iso ok-talo. Näkyy Hel­sin­gin hinnoissakin.

    Juu­ri täs­tä on kyse, enää ei haa­veil­la sii­tä kehys­kun­nan punai­ses­ta mökis­tö ja peru­na­maas­ta, kun lap­sia alkaa tulemaan.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Espoo­kin kas­vaa, mut­ta kyl­lä asun­to­jen hin­tae­rot ker­to­vat eri aluei­den haluttavuudesta.

    Tii­vis­tä­mäl­lä lii­kaa halut­tu­ja aluei­ta saa­daan niis­tä­kin hel­pos­ti aikaan ei-halut­tu­ja. Demo­kra­ti­aa? Ei kiitos.

    Paran­ta­mal­la ei-halut­tu­ja aluei­ta voi­tai­siin niis­tä­kin ehkä saa­da aikaan halu­tum­pia. Mie­lum­min näin!

  40. Ano­nyy­mi:

    Ongel­ma on, että jos halu­aa asua kun­nol­la kau­pun­gis­sa, ei Suo­mes­sa voi muut­taa oikein mihin­kään muu­al­le kuin Hel­sin­kiin. “Kun­non kau­pun­gil­la” tar­koi­tan sel­lais­ta kau­pun­kia jos­sa kos­kaan ei tar­vit­se kävel­lä yli sataa met­riä lähim­pään baa­riin, kah­vi­laan tai ravin­to­laan, jos­ta löy­tää käve­ly­mat­kan pääs­tä koto­aan aukio­le­van pizza­pai­kan vaik­ka kol­mel­ta yöl­lä, ja jos­sa voi mat­kus­taa kodin oven­suus­ta jul­ki­sel­la lii­ken­ne­vä­li­neel­lä shop­pai­le­maan ihan mitä iki­nä mie­leen päl­käh­tää­kään. Espoos­sa jotain tämän­suun­tais­ta on esim. Lep­pä­vaa­ras­sa. Mik­sei raken­ne­ta lisää Leppävaaroja?

    Tota tota, onhan nii­tä aika tii­vii­tä lähiö­kes­kuk­sia, jois­sa saa pizzaa myös yöl­lä, mut­ta eivät ne hou­ku­ta samal­la taval­la kuin Hel­sin­gin kes­kus­ta, vai­kea sin­ne on saa­da mui­ta ihmi­siä viet­tä­mään iltaa kuin kes­ki-iän ohit­ta­nei­ta kal­ja­veik­ko­ja. Joh­tu­nee sii­tä että Yli­opis­ton ja mui­den iso­jen opi­nah­jo­jen opis­ke­li­jat ja nuo­ret yli­pään­sä halua­vat tava­ta toi­sen­sa nime­no­maan kes­kus­tas­sa. Jopa Ota­nie­men teek­ka­rit. Käy­tän­nös­sä ihmi­set valu­vat kes­kus­taan ihai­le­maan nais­kau­neut­ta. Eli baa­rien mää­rä ei rat­kai­se vaan asiak­kai­den laatu. 

    Ainoat muut kau­pun­git Suo­mes­sa jot­ka pys­ty­vät kil­pai­le­maan Hel­sin­gin juu­ri näi­den veto­voi­ma­te­ki­jöi­den kans­sa ovat Tam­pe­re ja Turku.

    Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    Nuo­ris­ta sink­ku­bai­laa­vis­ta aikui­sis­ta kas­vaa kyl­lä kes­ki-ikäi­siä koti­per­hei­li­jöi­tä samaa tah­tia kuin ennenkin 

    En tie­dä tark­kaan mikä on suku­puo­li­ja­kau­ma täl­lä foo­ru­mil­la näi­den kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­kes­kus­te­lu­jen osal­ta, mut­ta saman­lai­sia puheen­vuo­ro­ja oma­ko­tia­su­mi­sen iha­nuu­des­ta saa lukea nais­val­tai­sen Vau­va-leh­den foo­ru­mil­la, toki siel­lä­kin on mie­hiä jot­ka kehu­vat valin­to­jaan (siis sitä että vai­mo päät­tää asuinpaikan).

  41. Jyr­ki Sipi­lä:
    Sinu­na minä kysyi­sin hel­sin­ki­läi­sil­tä, lisää­kö se hei­dän hyvin­voin­ti­aan, jos kau­pun­ki ahde­taan niin täy­teen, että he eivät enää halua asua siellä.

    Tuo­ta noin… kysy­myk­se­na­set­te­lusi on niin neut­raa­li, ettei sano­tuk­si saa. No leik­ki sik­seen, jos joku nykyi­nen asu­kas läh­tee kun kol­me uut­ta tulee, niin mis­sä ongel­ma? Kukin asuu siel­lä mis­sä viih­tyy ja “minä olin ensin” ei ole päte­vä argu­ment­ti. Tai no on sii­nä mie­les­sä, että nykyi­set asuk­kaat valit­se­vat val­tuu­te­tut, jot­ka vai­kut­ta­vat peräs­sä­tu­le­vien­kin asioi­hin. Mis­sä­päin Hel­sin­kiä itse muu­ten asut?

    Ollaan vie­lä jos­sain erit­täin väl­jän ja hiu­kan kau­pun­ki­mai­sen tie­tä­mil­lä Hel­sin­gis­sä. Taval­laan se minul­le sopii, kos­ka har­ras­tan maas­to­pyö­räi­lyä, mut­ta kun minul­la ei ole varaa eikä halua mak­saa maan­vuo­kraa poluis­ta, ei ole oikein varaa vaa­tia, ettei mihin­kään sai­si gryn­da­ta. Yri­tän kyl­lä pik­ka­sen vai­kut­taa sii­hen, että raken­net­tais kai­ken­maa­il­man park­ki­ken­tät rai­de­lii­ken­teen ase­mien käve­ly­sä­teel­lä (sem­mo­nen 600…800m rin­ku­la jokai­sen metuk­ka- ja juna­sei­sak­keen ympä­ril­le ja sin­ne ensin riit­tä­väs­ti; joo, haluan asua sem­moi­ses­sa ite­kin ja asun jo, ei vaan ole riit­tä­vän tehok­kaas­ti raken­net­tu tämä, mah­tuu vie­lä var­maan tuplata).

    tcrown: Minua kiin­nos­tai­si edel­leen tie­tään kenen mie­les­tä ja mil­lä perus­teel­la oli hyvä idea raken­taa 4–5 ker­rok­si­sia toi­mis­to­ra­ken­nuk­sia Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­man kupeeseen?

    Lie­kö sit­ten Jyr­ki Sipi­län ja Juho Laa­dun? Minus­ta aivan käsit­tä­mä­tön­tä tilan haas­kuu­ta ellei noi­ta teh­ty enin­tään 15-vuo­den käyt­töi­kää silmälläpitäen.

  42. R.Silfverberg:

    En tie­dä tark­kaan mikä on suku­puo­li­ja­kau­ma täl­lä foo­ru­mil­la näi­den kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­kes­kus­te­lu­jen osal­ta, mut­ta saman­lai­sia puheen­vuo­ro­ja oma­ko­tia­su­mi­sen iha­nuu­des­ta saa lukea nais­val­tai­sen Vau­va-leh­den foo­ru­mil­la, toki siel­lä­kin on mie­hiä jot­ka kehu­vat valin­to­jaan (siis sitä että vai­mo päät­tää asuinpaikan). 

    Oli­ko täl­lä tar­koi­tus vähä­tel­lä esi­tet­tyä mie­li­pi­det­tä vai pitää nais­val­tai­sen Vau­va-leh­den puheen­vuo­ro­ja mer­ki­tyk­set­tö­mi­nä? Pidän argu­men­toin­tia outona.

  43. tcrown: Minua kiin­nos­tai­si edel­leen tie­tään kenen mie­les­tä ja mil­lä perus­teel­la oli hyvä idea raken­taa 4–5 ker­rok­si­sia toi­mis­to­ra­ken­nuk­sia Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­man kupeeseen? 

    jumi­ny: Lie­kö sit­ten Jyr­ki Sipi­län ja Juho Laadun? 

    Minul­la ei ole mitään tar­pei­ta kas­vat­taa Hel­sin­gin kokoa.

    Mut­ta jos joku halu­aa jouk­ko­lii­ken­ne­kes­kei­sen Hel­sin­gin ja halu­aa kas­vat­taa kau­pun­gin kokoa, kat­son vii­saam­mak­si raken­taa (asun­to­ja ja toi­mis­to­ja) tiviis­ti jouk­ko­lii­ken­teen sol­mu­jen vie­reen kuin raken­taa puis­tot täy­teen ja tii­vis­tää (auto­ve­toi­sia) omakotialueita.

    Rau­ta­tie­a­se­man ympä­ris­töön en raken­tai­si noil­la­kaan ehdoil­la enää lisää, vaan paik­koiin, jois­sa uudis­ra­ken­nuk­set aiheut­ta­vat mah­dol­li­sim­man vähän tuhoa (siis val­lan muualle).

    Hel­sin­gin kes­kus­taan en raken­tai­si toi­mis­to­ra­ken­nuk­sia myös­kään sik­si, että siel­lä on jo enem­män toi­mis­to­ja kuin asun­to­ja. Lii­ken­teen kan­nal­ta oli­si kai parem­pi muut­taa osa Hel­sin­gin kes­kus­tan toi­mis­tois­ta asun­noik­si, niin ympä­ris­tö voi­si käy­dä viih­tyi­säm­mäk­si ja tar­ve pen­de­löi­dä vähenisi.

    Mal­li jos­sa kaik­ki maan työ­pai­kat ovat Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, mut­ta ihmi­set asu­vat Van­taal­la, Nur­mi­jär­vel­lä ja Vuo­saa­res­sa ei kuu­los­ta kovin vih­reäl­tä eikä ihmis­lä­hei­sesl­tä mal­lil­ta, vaik­ka taa­tus­ti lisää­kin auto­jen lisäk­si myös jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töä 😉 . Hel­sin­gin met­ro­po­li on jo ohit­ta­nut tuon yhden kes­kus­tan vaiheen.

  44. Jyr­ki Sipi­lä: Asu­mi­sen hin­ta Hel­sin­gis­sä ei muut­tu­ne suu­res­ti, vaik­ka asun­to­ja raken­net­tai­siin enem­män tämän­het­ki­seen ver­rat­tu­na – nyt­hän ollaan ymmär­tääk­se­ni jäl­jes­sä tie­tyis­tä ase­te­tuis­ta raken­ta­mis­ta­voit­teis­ta -, kos­ka raken­ta­mi­nen lisää myös kau­pun­kiin tuli­joi­den mää­rää, var­sin­kin mikä­li Suo­men muut seu­dut kär­vis­te­le­vät pit­kään raken­ne­muu­tok­sen kourissa.

    Mer­kit­tä­väs­ti nykyis­tä suu­rem­man asun­to­mää­rän pysy­mi­nen nykyi­sel­lä hin­ta­ta­sol­la tai kor­keam­mal­la tar­koit­taa sitä, että seu­dul­le syn­tyy run­saas­ti kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­paik­ko­ja. Muu­ten kas­va­val­la seu­dul­la ei ole mah­dol­lis­ta mak­saa kor­kei­ta hin­to­ja asunnoista.

    Ei ole näky­vis­sä mitään sel­lais­ta meka­nis­mia, jon­ka mukaan kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­pai­kat syn­tyi­si­vät muu­al­le maa­han, jos pää­kau­pun­ki­seu­tu on lii­an kal­lis asua. Jos sel­lai­nen meka­nis­mi oli­si, ihmi­set hakeu­tui­si­vat jo nyt kor­kean pal­kan ja edul­lis­ten asu­mis­kus­tan­nus­ten pariin. Ne työ­pai­kat pää­osin joko syn­ty­vät pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tai eivät syn­ny Suomeen.

    Tulo­ta­son kas­vu taas tekee sekä Hel­sin­gin että muun maan talou­del­le hyvää. Kas­va­vat tulot tar­koit­ta­vat kas­va­vaa vero­ker­ty­mää, joka mah­dol­lis­taa monen­lai­sia asioi­ta. Jos viih­ty­vyyt­tä pide­tään tär­keä­nä, sii­tä on enem­män varaa kana­voi­da rahaa viihtyvyyteen.

    Tämä argu­men­toin­ti oli­si aika eri­lais­ta, jos tavoit­tee­na oli­si raken­taa niin pal­jon asun­to­ja, että pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­jen hin­ta­ta­so putoai­si mui­den kau­pun­ki­seu­tu­jen ala­puo­lel­le. Sil­loin kysees­sä voi­si olla näi­vet­tä­vä kil­pai­lu, jos­sa pää­kau­pun­ki­seu­tu roh­muai­si muil­ta työvoiman.

    Jos otet­tai­siin se lin­ja, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­le ei enää kaa­voi­te­ta yhtään lisää, eikä anne­ta yhtään raken­nusoi­keut­ta, se joh­tai­si asun­to­jen hin­to­jen kal­lis­tu­mi­seen ja alu­een kil­pai­lu­ky­vyn heik­ke­ne­mi­seen sitä kautta. 

    Hin­to­jen kal­lis­tu­mi­ses­ta ei net­to­na oli­si hyö­tyä pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­sil­le. Maan myy­jät voit­tai­si­vat, kaik­ki muut häviäi­si­vät. Kil­pai­lu­ky­vyn heik­ke­ne­mi­nen oli­si koko maan edun kan­nal­ta huo­no, kos­ka kil­pai­lun kon­teks­ti oli­si isol­ta osin kansainvälinen.

    Väl­jä asu­mi­nen on mones­ta kivaa, tii­vis­tä­mi­nen ei. Vali­tet­ta­vas­ti väl­jyy­den yllä­pi­tä­mi­nen kas­vu­kes­kuk­ses­sa tulee erit­täin kal­liik­si sekä seu­dul­le että maal­le. On huo­mat­ta­vas­ti hedel­mäl­li­sem­pää poh­tia sitä, miten tii­vis­tä­mi­nen teh­dään mah­dol­li­sim­man vähil­lä hai­toil­la ja suu­ril­la hyödyillä.

    Hyö­ty­puo­li on help­po. Yri­te­tään tuot­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon mah­dol­li­sim­man kal­lii­ta hyvä­ta­soi­sia asun­to­ja. Hait­to­jen mini­moin­ti on pal­jon sub­jek­tii­vi­sem­paa ja vai­keam­paa ihmis­ten eri­lais­ten toi­vei­den vuoksi.

  45. jumi­ny: “Kukin asuu siel­lä mis­sä viih­tyy ja “minä olin ensin” ei ole päte­vä argumentti.”

    Kyl­lä se aina­kin tal­vi­so­das­sa oli, ja väi­tän että on vie­lä­kin. Lii­at tun­kei­li­jat on kyet­tä­vä pitä­mään loi­tol­la kotikonnuilta. 

    Asu­tus­ta tar­vi­taan tiet­ty mää­rä, mut­ta jos menee yli, niin tulee lii­an ahdas­ta ja sen myö­tä ongel­mia. Vas­taa­vaa ilmiö­tä on käsit­tääk­se­ni jos­sain eläi­mil­lä teh­dyis­sä kokeis­sa­kin tut­kit­tu. Jos popu­laa­tio altis­te­taan yli­kuor­mal­le, ovat seu­rauk­set usein ikäviä.

  46. Ymmär­rän kyl­lä että pks muu­te­taan työn peräs­sä jos sitä ei omal­la paik­ka­kun­nal­la ole. Toi­saal­ta itse en vain miten­kään käsi­tä, miten ihmees­sä se työn peräs­sä muut­ta­mi­nen voi olla jo työl­lis­te­tyil­le maa­kun­nal­li­ses­sa kas­vu­kes­kusk­ses­sa asu­val­le kan­nat­ta­vaa. Työ­paik­ka saa olla aika rup­pai­nen että muut­to pk-seu­dul­le kannattaisi.

    Mitä itse olen haa­ru­koi­nut noi­ta hin­to­ja ja palk­ko­ja, niin en vaan käsi­tä miten ihmees­sä sil­lä kor­keam­mal­la palk­ka­ta­sol­la kom­pen­soi­daan kor­keam­mat asu­mis­ku­lut. Esi­mer­kik­si sai­raan­hoi­ta­jan pal­kat eivät ole pks miten­kään mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­mat kuin muu­al­la maas­sa eivät­kä var­mas­ti­kaan niin kor­keat, että ne kat­tai­si­vat asu­mis­ku­lu­jen nousun.

    Kave­ri ketoi osa­neet noin 80 m² pari­ta­lon jos­tain Espoos­ta hin­taan 200 000 e. Toi­nen mak­soi omas­taan mel­kein 300 000. Oma noin 80% noi­ta suu­rem­pi pari­ta­lo maa­kun­nal­li­sen kas­vu­kes­kuk­sen kupees­sa mak­soi alta 200 000e. 

    En vaan käsi­tä noi­ta luku­ja. Tom­mos­ta 100 000 euron hin­tae­roa pitää mak­sel­la aika mon­ta vuot­ta ja vero­tus pitää huo­len, että isom­mas­ta pal­kas­ta jää vähem­män käteen.

  47. Jyr­ki Sipi­lä: Tämä on kyl­lä hyvin kapea näke­mys sub­jek­tii­vi­ses­ta hyvin­voin­nis­ta. Monel­le nyky­hel­sin­ki­läi­sel­le sub­jek­tii­vis­ta hyvin­voin­tia voi olla esi­mer­kik­si se, että kau­pun­kiym­pä­ris­töm­me ei ole lii­an täy­teen ahdet­tu – esi­mer­kik­si raken­nuk­sia, infra­struk­tuu­ria, kul­ku­vä­li­nei­tä ja ihmisiä.

    Kyl­lä täy­tyy ihme­tel­lä tätä väl­jyy­den ihan­noin­tia! En ymmär­rä. Toi­vo­tan ilol­la ter­ve­tul­leek­si kai­ken tii­vis­tä­mi­sen koti­seu­dul­le­ni. Suo­mes­sa väl­jyyt­tä on kaik­kial­la, teh­dään sitä tii­vis­tä edes sin­ne mihin sitä par­hai­ten syntyy.

    Lisäk­si: Mikä ihmeen _ahtaminen_? Jos mak­su­ky­kyi­siä ja ‑halui­sia asuk­kai­ta tulee ihan vapaa­eh­toi­ses­ti, mikä tekee sii­tä ahta­mis­ta? Ja mik­si niil­le ei sai­si raken­taa asuntoja?

  48. Sak­ke:

    Kyl­lä se aina­kin tal­vi­so­das­sa oli, ja väi­tän että on vie­lä­kin. Lii­at tun­kei­li­jat on kyet­tä­vä pitä­mään loi­tol­la kotikonnuilta. 

    Asu­tus­ta tar­vi­taan tiet­ty mää­rä, mut­ta jos menee yli, niin tulee lii­an ahdas­ta ja sen myö­tä ongel­mia. Vas­taa­vaa ilmiö­tä on käsit­tääk­se­ni jos­sain eläi­mil­lä teh­dyis­sä kokeis­sa­kin tut­kit­tu. Jos popu­laa­tio altis­te­taan yli­kuor­mal­le, ovat seu­rauk­set usein ikäviä.

    🙂 🙂 talvisota?
    Mun mie­les­tä on aika iro­nis­ta puhua lii­al­li­ses­ta ahtau­des­ta täs­sä koh­taa. Kes­kus­te­lun aihe on kui­ten­kin maan­käyt­tö Helsingissä… 

    Mik­si yli­pää­tään täl­lai­sia ihmi­siä kiin­nos­taa kau­pun­kien asiat, kun hei­tä ei sel­väs­ti­kään kiin­nos­ta kau­pun­gis­sa asu­mi­nen tai kau­pun­gin kehit­tä­mi­nen? Ihan vain kiusal­laan­ko heit­tä­vät kapu­loi­ta rattaisiin?

  49. jumi­ny: Tuo­ta noin… kysy­myk­se­na­set­te­lusi on niin neut­raa­li, ettei sano­tuk­si saa. No leik­ki sik­seen, jos joku nykyi­nen asu­kas läh­tee kun kol­me uut­ta tulee, niin mis­sä ongel­ma? Kukin asuu siel­lä mis­sä viih­tyy ja “minä olin ensin” ei ole päte­vä argu­ment­ti. Tai no on sii­nä mie­les­sä, että nykyi­set asuk­kaat valit­se­vat val­tuu­te­tut, jot­ka vai­kut­ta­vat peräs­sä­tu­le­vien­kin asioi­hin. Mis­sä­päin Hel­sin­kiä itse muu­ten asut?

    Ollaan vie­lä jos­sain erit­täin väl­jän ja hiu­kan kau­pun­ki­mai­sen tie­tä­mil­lä Hel­sin­gis­sä. Taval­laan se minul­le sopii, kos­ka har­ras­tan maas­to­pyö­räi­lyä, mut­ta kun minul­la ei ole varaa eikä halua mak­saa maan­vuo­kraa poluis­ta, ei ole oikein varaa vaa­tia, ettei mihin­kään sai­si gryn­da­ta. Yri­tän kyl­lä pik­ka­sen vai­kut­taa sii­hen, että raken­net­tais kai­ken­maa­il­man park­ki­ken­tät rai­de­lii­ken­teen ase­mien käve­ly­sä­teel­lä (sem­mo­nen 600…800m rin­ku­la jokai­sen metuk­ka- ja juna­sei­sak­keen ympä­ril­le ja sin­ne ensin riit­tä­väs­ti; joo, haluan asua sem­moi­ses­sa ite­kin ja asun jo, ei vaan ole riit­tä­vän tehok­kaas­ti raken­net­tu tämä, mah­tuu vie­lä var­maan tuplata).

    Lie­kö sit­ten Jyr­ki Sipi­län ja Juho Laa­dun? Minus­ta aivan käsit­tä­mä­tön­tä tilan haas­kuu­ta ellei noi­ta teh­ty enin­tään 15-vuo­den käyt­töi­kää silmälläpitäen.

    Minul­la ei ole tar­vet­ta kas­vat­taa Hel­sin­gin asu­kas­lu­kua. Asu­kas­lu­vun kas­vat­ta­mi­nen ei näet lisää suu­ren hel­sin­ki­läis­ten jou­kon sub­jek­tii­vis­ta hyvin­voin­tia. Sub­jek­tii­vi­nen hyvin­voin­ti kun ei ole pel­käs­tään tai lain­kaan asia, joka liit­tyy talou­del­li­seen toi­min­taan — esi­mer­kik­si raken­ta­mi­seen — ja sii­tä saa­ta­viin voit­toi­hin. Mut­ta se liit­tyy mm. sii­hen, miten ihmi­nen kokee ympä­ris­tön­sä, mil­tä hänes­tä tun­tuu asua ympä­ris­tös­sään. Esi­mer­kik­si Kon­tu­lan raken­nus­kan­nan tuplaa­mi­nen tus­kin saa kan­na­tus­ta kon­tu­la­lais­ten kes­kuu­des­sa. Ja Töö­lön muut­ta­mis­ta 20-ker­rok­si­sek­si “Pie­ta­rin lähiök­si” töö­lö­läi­set tus­kin hala­ja­vat. Raken­nus­fir­mois­sa ja jois­sa­kin näi­hin kyt­kök­sis­sä ole­vis­sa kun­ta­po­lii­ti­kois­sa ja kiin­teis­tö­no­mis­ta­jis­sa täl­lai­nen toki saat­taa herät­tää ihastusta.

    Hel­sin­gin kes­kus­tan kor­ke­aa raken­ta­mis­ta puol­ta­ne­vat ensi­si­jas­sa raken­nus­yh­tiöt kyt­kök­si­neen. Se vaan rik­koi­si Hel­sin­gin oma­lei­mai­suu­den ja vei­si kau­pun­gil­tam­me mat­kai­lu­val­tin. Picca­dil­ly Circuk­sen ympä­ris­tö ei ole kor­keas­ti raken­net­tua, ei Tra­fal­gar Squa­ren­kaan — mis­tä lie johtuu.

    Vali­tet­ta­vas­ti en halua ottaa kun­ni­aa Rau­ta­tie­a­se­man — Fin­lan­dia-talon — Töö­lön­lah­den-seu­dun uusis­ta asuin­ta­lois­ta. Ne edus­ta­vat ulkoi­ses­ti hyvin mie­len­kiinn­o­ton­ta ark­ki­teh­tuu­ria. On sää­li, että sel­lai­sia on saa­tu raken­taa aivan kes­kus­taan. Vie­lä kau­heam­paa tie­tys­ti oli­si, jos ne oli­si­vat ark­ki­teh­to­ni­ses­ti yhtä mie­len­kiinn­ot­to­mia mut­ta 15- tai 20-ker­rok­si­sia. Nyt ne sen­tään jää­vät ikään kuin taus­tal­le. Itse oli­sin raken­ta­nut samal­le pai­kal­le esteet­ti­ses­ti arvok­kaat asuin­ta­lot esi­mer­kik­si 200 seu­raa­vak­si vuodeksi.

  50. Annal­le: Esi­mer­kik­si Lon­toos­sa, Ams­ter­da­mis­sa ja Dubli­nis­sa suu­rin osa asuu nk. kau­pun­ki­pien­ta­lois­sa. Jokai­sel­la on on suo­jat­tu taka­pi­ha ja etu­pi­hal­le mah­tuu auto. Aluei­den kadut on raken­net­tu niin, että taka­pi­hat ovat toi­si­aan vas­ten. Usein kadut ovat ympy­rän tai puo­liym­py­rän muo­dos­sa ja kes­kel­lä asuk­kai­den yhtei­nen puis­to lähipalveluineen.

    En jak­sa ymmär­tää, mik­si meil­lä lähiöt raken­ne­taan kerrostalovaltaisiksi.Ei sil­lä taval­la syn­ny uut­ta kan­ta­kau­pun­kia vaan paik­ko­ja, jon­ne jou­du­taan, kun kaik­ki eivät mah­du kes­kus­taan, eikä viih­tyi­siä pien­ta­loa­luei­ta ole.

  51. Lee­na:
    Annal­le: Esi­mer­kik­si Lon­toos­sa, Ams­ter­da­mis­sa ja Dubli­nis­sa suu­rin osa asuu nk. kau­pun­ki­pien­ta­lois­sa. Jokai­sel­la on on suo­jat­tu taka­pi­ha ja etu­pi­hal­le mah­tuu auto. Aluei­den kadut on raken­net­tu niin, että taka­pi­hat ovat toi­si­aan vas­ten. Usein kadut ovat ympy­rän tai puo­liym­py­rän muo­dos­sa ja kes­kel­lä asuk­kai­den yhtei­nen puis­to lähipalveluineen.

    En jak­sa ymmär­tää, mik­si meil­lä lähiöt raken­ne­taan kerrostalovaltaisiksi.Ei sil­lä taval­la syn­ny uut­ta kan­ta­kau­pun­kia vaan paik­ko­ja, jon­ne jou­du­taan, kun kaik­ki eivät mah­du kes­kus­taan, eikä viih­tyi­siä pien­ta­loa­luei­ta ole.

    Joo, samaa miel­tä. Ei minun­kaan mie­les­tä­ni kai­ken raken­ta­mi­sen, var­sin­kaan lähiöis­sä, tar­vit­se olla ker­ros­ta­lo­val­tais­ta. Var­mas­ti tuol­lai­set talot ovat viih­tyi­siä. Mut­ta ei kai tuol­lais­ta­kaan aluet­ta voi kuvail­la väljäksi?

  52. Vihe­rins­si: Mer­kit­tä­väs­ti nykyis­tä suu­rem­man asun­to­mää­rän pysy­mi­nen nykyi­sel­lä hin­ta­ta­sol­la tai kor­keam­mal­la tar­koit­taa sitä, että seu­dul­le syn­tyy run­saas­ti kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­paik­ko­ja. Muu­ten kas­va­val­la seu­dul­la ei ole mah­dol­lis­ta mak­saa kor­kei­ta hin­to­ja asunnoista.

    Ei ole näky­vis­sä mitään sel­lais­ta meka­nis­mia, jon­ka mukaan kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­pai­kat syn­tyi­si­vät muu­al­le maa­han, jos pää­kau­pun­ki­seu­tu on lii­an kal­lis asua. Jos sel­lai­nen meka­nis­mi oli­si, ihmi­set hakeu­tui­si­vat jo nyt kor­kean pal­kan ja edul­lis­ten asu­mis­kus­tan­nus­ten pariin. Ne työ­pai­kat pää­osin joko syn­ty­vät pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tai eivät syn­ny Suomeen.

    Tulo­ta­son kas­vu taas tekee sekä Hel­sin­gin että muun maan talou­del­le hyvää. Kas­va­vat tulot tar­koit­ta­vat kas­va­vaa vero­ker­ty­mää, joka mah­dol­lis­taa monen­lai­sia asioi­ta. Jos viih­ty­vyyt­tä pide­tään tär­keä­nä, sii­tä on enem­män varaa kana­voi­da rahaa viihtyvyyteen.

    Tämä argu­men­toin­ti oli­si aika eri­lais­ta, jos tavoit­tee­na oli­si raken­taa niin pal­jon asun­to­ja, että pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­jen hin­ta­ta­so putoai­si mui­den kau­pun­ki­seu­tu­jen ala­puo­lel­le. Sil­loin kysees­sä voi­si olla näi­vet­tä­vä kil­pai­lu, jos­sa pää­kau­pun­ki­seu­tu roh­muai­si muil­ta työvoiman.

    Jos otet­tai­siin se lin­ja, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­le ei enää kaa­voi­te­ta yhtään lisää, eikä anne­ta yhtään raken­nusoi­keut­ta, se joh­tai­si asun­to­jen hin­to­jen kal­lis­tu­mi­seen ja alu­een kil­pai­lu­ky­vyn heik­ke­ne­mi­seen sitä kautta. 

    Hin­to­jen kal­lis­tu­mi­ses­ta ei net­to­na oli­si hyö­tyä pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­sil­le. Maan myy­jät voit­tai­si­vat, kaik­ki muut häviäi­si­vät. Kil­pai­lu­ky­vyn heik­ke­ne­mi­nen oli­si koko maan edun kan­nal­ta huo­no, kos­ka kil­pai­lun kon­teks­ti oli­si isol­ta osin kansainvälinen.

    Väl­jä asu­mi­nen on mones­ta kivaa, tii­vis­tä­mi­nen ei. Vali­tet­ta­vas­ti väl­jyy­den yllä­pi­tä­mi­nen kas­vu­kes­kuk­ses­sa tulee erit­täin kal­liik­si sekä seu­dul­le että maal­le. On huo­mat­ta­vas­ti hedel­mäl­li­sem­pää poh­tia sitä, miten tii­vis­tä­mi­nen teh­dään mah­dol­li­sim­man vähil­lä hai­toil­la ja suu­ril­la hyödyillä.

    Hyö­ty­puo­li on help­po. Yri­te­tään tuot­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon mah­dol­li­sim­man kal­lii­ta hyvä­ta­soi­sia asun­to­ja. Hait­to­jen mini­moin­ti on pal­jon sub­jek­tii­vi­sem­paa ja vai­keam­paa ihmis­ten eri­lais­ten toi­vei­den vuoksi.

    Jos Hel­sin­gis­sä oli­si nyt mer­kit­tä­väs­ti nykyis­tä enem­män asun­to­ja, nii­den hin­nat tie­tys­ti alkai­si­vat las­kea, jos asun­to­jen kysyn­tä pysyi­si ennal­laan. Tie­tys­ti tämä hin­to­jen las­ku ei toteu­tui­si saman­lai­se­na kaik­kien asun­to­tyyp­pien koh­dal­la, kos­ka niis­tä joi­hin­kin koh­dis­tuu mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi kysyn­tä kuin toi­siin. Mut­ta asun­to­jen koko­nais­ky­syn­tä ei kui­ten­kaan pysyi­si ennal­laan, vaan mark­ki­na­me­ka­nis­mi toi­mi­si, ja pian oltai­siin taas nykyi­sen kal­tai­ses­sa tilan­tees­sa, jos­sa hin­nat ja palk­ka­vaa­ti­muk­set oli­si­vat kovat, jol­lei Hel­sin­kiin koko ajan raken­net­tai­si kysyn­tää enem­män asun­to­ja, mikä on hyvin teo­reet­tis­ta ja min­kä en usko ole­van raken­nus­yh­tiöi­den, raken­nut­ta­jien enkä rahoit­ta­jien tavoi­te. Raken­nusa­la­han on ns. iso­jen poi­kien hiek­ka­laa­tik­ko, jos­sa kave­rien kans­sa ote­taan rahat pois asun­non­tar­vit­si­joil­ta nyt ja mie­lel­lään vas­tai­suu­des­sa­kin, sel­lai­sel­la asun­to­mää­räl­lä, että kysyn­tä pysyy kor­kea­na — ja hin­nat myös.

    Ei kai Sky­pen, Face­boo­kin, pelien, muun sof­tan tai edes hardwa­ren ideoin­ti ja alkuun­saat­ta­mi­nen ole tai ole ollut vain tai ollen­kaan fyy­si­ses­tä pai­kas­ta tai puit­teis­ta kiin­ni? Ei kai Har­ry Pot­te­ria tai muu­me­ja ole ollut pak­ko kir­joit­taa Tokios­sa? Lönn­rot teki Kale­va­laa Kajaa­nis­sa ja ret­kil­lä erä­mais­sa — sen tuot­ta­vuus on ollut äärim­mäi­sen kor­kea. Eivät­kö terä­vim­mät elä ja vai­ku­ta jo glo­baa­lis­sa net­ti­poh­jai­ses­sa ver­kos­tos­sa ja ammen­na siel­tä? Ehkä pitäi­si paran­taa esi­mer­kik­si suo­ma­lais­ten val­miuk­sia kan­sain­vä­li­seen ver­kos­toi­tu­mi­seen ja verkostoyhteistyöhön.

    Mark­ki­na­me­ka­nis­mi toi­mii myös niin, että jos jos­sain päin maa­tam­me on kor­keat pal­kat sen alu­een asun­to­jen hin­ta­ta­so alkaa nous­ta — aina­kin nii­den asun­to­jen osal­ta, joi­ta ne kor­kea­palk­kai­set osta­vat. Näin kävi esi­mer­kik­si Salossa.

    Mun point­ti täs­sä kes­kus­te­lus­sa on koko ajan ollut se, että kas­va­vat vero­tu­lot eivät auta lisää­mään alu­een viih­tyi­syyt­tä ja ihmis­ten sub­jek­tii­vis­ta hyvin­voin­tia, jos alue ensin on nii­den vero­tu­lo­jen saa­mi­sek­si pilat­tu lii­an tii­viil­lä raken­ta­mi­sel­la niin, että ihmis­ten koke­mus on se, että tääl­lä on lii­kaa kaik­kea eikä sik­si viihtyisää.

    Sivu­men­nen voin sanoa, että ymmär­rän hyvin kas­vu­pai­neen Hel­sin­kiä koh­taan. Ymmär­rän ja hyväk­syn myös sen, että Hel­sin­ki kas­vaa nykyi­ses­tä. Asun­to­ja ja ihmi­siä ja työ­paik­ko­ja tulee siis lisää. Mut­ta näen myös sen, että täs­sä tulee pian raja vas­taan — sen yli­me­ne­vä kas­vu ei lisää hel­sin­ki­läis­ten sub­jek­tii­vis­ta hyvin­voin­tia. Pää­kau­pun­ki­seu­tua pitäi­si­kin kehit­tää koko­nai­suu­te­na ja var­mis­taa hyvät — nopeat ja tii­viit — jul­ki­set kul­ku­yh­tey­det seu­dun sisäl­lä. Ja vähen­tää hen­ki­lö­au­to­jen käyt­töä. Pää­kau­pun­ki­seu­tu on näh­däk­se­ni se yksik­kö, jota pitäi­si ja kan­nat­tai­si tii­vis­tää, ei ydin­kau­pun­ki Helsinki.

    Jos aja­tel­laan Hel­sin­gin kiin­nos­ta­vuut­ta ulko­maa­lais­ten toi­mi­joi­den näkö­kul­mas­ta, panos­tai­sin esi­mer­kik­si nope­aan rai­deyh­tey­teen Hel­sin­ki-Van­taal­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan. Mat­kus­tin äsket­täin Arlan­das­ta Stock­holm Cityyn. 45 kilo­met­riä, 20 minuut­tia. Tähän näh­den meil­le kaa­vail­tu yhteys on hidas. Panos­tai­sin myös sii­hen, että Hel­sin­gin kes­kus­tan mata­lah­ko oma­lei­mai­suus säi­lyi­si. Hel­sin­gin kes­kus­taa ei kan­na­ta raken­taa “pik­ku joksikin”.

  53. Jyr­ki Sipi­lä: Minul­la ei ole tar­vet­ta kas­vat­taa Hel­sin­gin asu­kas­lu­kua. Asu­kas­lu­vun kas­vat­ta­mi­nen ei näet lisää suu­ren hel­sin­ki­läis­ten jou­kon sub­jek­tii­vis­ta hyvinvointia.

    Saat­taa kui­ten­kin olla, että asu­kas­lu­vun pitä­mi­nen nykyi­sel­lään väki­sin (raken­ta­mat­to­muu­del­la) hei­ken­tää suu­ren hel­sin­ki­läis­ten jou­kon hyvin­voin­tia. Raken­ta­mat­to­muus joh­taa asu­mi­sen kal­lis­tu­mi­seen ja talous­kas­vun hyytymiseen.

    Ei ole ole­mas­sa mitään sta­bii­lia tilan­net­ta, joka voi­daan säi­lyt­tää. Ei ole mah­dol­lis­ta säi­lyt­tää talou­del­lis­ta hyvin­voin­tia, pitää asun­to­jen hin­taa ennal­laan ja olla raken­ta­mat­ta uut­ta. Jos ei raken­ne­ta uut­ta, asu­mis­kus­tan­nus­ten osuus asuk­kai­den tulois­ta kasvaa.

    Aina joku hyö­tyy ja joku kokee hait­to­ja. Jos asi­aa kysy­tään vaik­ka­pa pari­kymp­pi­sil­tä, niin aika moni ehkä mie­luum­min muut­taa omaan asun­toon kuin käve­lee väl­jäs­ti kaa­voi­tet­tu­ja katu­ja pit­kin van­hem­pien luo nuk­ku­maan. Lap­si­per­heel­le voi olla tär­keäm­pää saa­da yksi huo­ne lisää kuin vähän suu­rem­pi meren­ran­ta­met­sä. Kon­tu­lan mum­mol­le voi olla tär­keäm­pää saa­da kodin­hoi­ta­ja käy­mään vähän useam­min kuin se, että naa­pu­ri­ton­til­le ei rakenneta.

    Jyr­ki Sipi­lä: Sub­jek­tii­vi­nen hyvin­voin­ti kun ei ole pel­käs­tään tai lain­kaan asia, joka liit­tyy talou­del­li­seen toi­min­taan – esi­mer­kik­si raken­ta­mi­seen – ja sii­tä saa­ta­viin voittoihin.

    Talous­ar­vo­jen sivuut­ta­mi­nen on sini­sil­mäi­syyt­tä. Yhteis­kun­ta ei toi­mi hyväl­lä tah­dol­la, yhteis­kun­ta toi­mii koval­la rahalla.

    Nime­no­maan sil­lä rahal­la jär­jes­te­tään kau­pun­ki­lais­ten hyvin­voin­ti­pal­ve­lut. Jos talous sak­kaa, niin mum­mo makaa märis­sä vai­pois­sa pidem­pään ja Niko-Pet­te­ri jou­tuu opis­ke­le­maan vii­den­kym­me­nen hen­gen integroi­dus­sa ryh­mäs­sä. Rahal­la ne kau­pun­gin vir­kis­ty­sa­lu­eet­kin yllä­pi­de­tään ja kadut aurataan.

    Mah­dol­li­sim­man halu­tun (kal­liin) asun­to­kan­nan raken­ta­mi­nen ei lii­ty kau­pun­gin saa­miin voit­toi­hin. Run­sas kaa­voi­tus joka tapauk­ses­sa vähen­tää kau­pun­gin pit­kän aika­vä­lin maan­myyn­ti­tu­lo­ja. Mut­ta mitä enem­män ja mitä halu­tum­paa asun­to­kan­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le pys­ty­tään raken­ta­maan, sitä parem­paa pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­kan­ta kes­ki­mää­rin on. 

    Kor­pi­lä­hiöi­den raken­ta­mi­nen hal­val­la oli vir­he, ei sitä kan­na­ta toistaa.

  54. Vihe­rins­si: Ei ole näky­vis­sä mitään sel­lais­ta meka­nis­mia, jon­ka mukaan kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­pai­kat syn­tyi­si­vät muu­al­le maa­han, jos pää­kau­pun­ki­seu­tu on lii­an kal­lis asua. Jos sel­lai­nen meka­nis­mi oli­si, ihmi­set hakeu­tui­si­vat jo nyt kor­kean pal­kan ja edul­lis­ten asu­mis­kus­tan­nus­ten pariin

    Ehkä vähän kär­jis­tet­ty näke­mys. Kyl­lä nii­tä kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­paik­ko­ja syn­tyy mui­hin­kin kasvukeskuksiin. 

    Jul­ki­sis­ten ja yksi­tyis­ten hal­lin­nol­lis­ten työ­paik­ko­jen mää­rän kas­vus­sa Hel­sin­ki on toki ykkö­nen. Ja hal­lin­to­han se on joka kas­vaa ja tuottaa.

    1. Jos kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­paik­ko­ja alkaa syn­tyä vil­jal­ti mui­hin kas­vu­kes­kuk­siin, pai­ne Hel­sin­kiä koh­taan las­kee ja asun­to­jen hin­ta­ta­so koh­tuul­lis­tuu. Ei voi toi­voa kuin että niin todel­la tapahtuu.

  55. AnnaJ: tal­vi­so­ta?
    Mun mie­les­tä on aika iro­nis­ta puhua lii­al­li­ses­ta ahtau­des­ta täs­sä koh­taa. Kes­kus­te­lun aihe on kui­ten­kin maan­käyt­tö Helsingissä… 

    Mik­si yli­pää­tään täl­lai­sia ihmi­siä kiin­nos­taa kau­pun­kien asiat, kun hei­tä ei sel­väs­ti­kään kiin­nos­ta kau­pun­gis­sa asu­mi­nen tai kau­pun­gin kehit­tä­mi­nen? Ihan vain kiusal­laan­ko heit­tä­vät kapu­loi­ta rattaisiin?

    Anna, nämä sinun kom­ment­ti­si ovat kovin myyntivetoisia. 

    Kyl­lä minua kiin­nos­taa Hel­sin­gis­sä asu­mi­nen ja kau­pun­gin kehit­ty­mi­nen. Olen tääl­lä koko ikä­ni asu­nut. Sik­si muis­tu­tan ihmis­ten, hel­sin­ki­läis­ten, sub­jek­tii­vi­sen hyvin­voin­nin tär­key­des­tä. Se on jotain ihan muu­ta kuin jon­kin raken­nus­yh­tiön rahal­li­nen kvar­taa­li­tuot­to. Niin kuin olen tääl­lä kuvan­nut. Sub­jek­tii­vi­sel­la hyvin­voin­nil­la on lop­pu­jen lopuk­si myös suu­ri rahal­li­nen arvo. Mut­ta sel­lai­sel­la ei tie­ten­kään ole sijaa raken­nus­yh­tiön tuloslaskelmassa.

  56. Sylt­ty: Toi­saal­ta itse en vain miten­kään käsi­tä, miten ihmees­sä se työn peräs­sä muut­ta­mi­nen voi olla jo työl­lis­te­tyil­le maa­kun­nal­li­ses­sa kas­vu­kes­kusk­ses­sa asu­val­le kan­nat­ta­vaa. Työ­paik­ka saa olla aika rup­pai­nen että muut­to pk-seu­dul­le kannattaisi.

    Olet ihan oikeassa.

    Joten joko Hel­sin­gil­lä on jotain mui­ta veto­voi­ma­te­ki­jöi­tä (joi­den vuok­si tin­gi­tään muka­vuu­des­ta), tai sit­ten Hel­sin­ki nime­no­maan työl­lis­tää nii­tä, joil­le ei ole sopi­via töi­tä muualla.

    Sari Sai­raan­hoi­ta­ja ja Ilk­ka Insi­nöö­ri voi­vat asua kah­den lap­sen­sa ja kul­tai­sen nou­ta­jan kans­sa muka­van kokoi­ses­sa oma­ko­ti­ta­los­sa kym­me­nen minuu­tin mat­kan pääs­sä taa­ja­man kes­kus­tas­sa, jos taa­ja­ma on pik­ku­kun­nas­sa. Sama paris­kun­ta saa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la miet­tiä pari­ta­lon­puo­li­kas­ta kehys­kun­nis­ta, ker­ros­ta­loa­sun­toa vähän syr­jem­mäs­tä lähiös­tä tai ahdas­ta ker­ros­ta­loa­sun­toa lähem­pää keskustaa.

    Jos­tain syys­tä kui­ten­kin Sari ja Ilk­ka halua­vat mones­ti muut­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Har­vaa on vii­me aikoi­na sii­nä aseel­la uhattu.

    En usko, että pää­kau­pun­ki­seu­dun imu koh­dis­tuu miten­kään ensi­si­jai­ses­ti esi­mer­kik­si Tam­pe­reen seu­tuun tai var­sin­kaan Ouluun, jos­sa asu­mi­nen on edul­lis­ta. En muu­ten­kaan usko, että kas­vu­kes­kus­ten menes­tys on pois toi­sil­ta kas­vu­kes­kuk­sil­ta. Kysy­mys on ihan tavan­omai­ses­ta kau­pun­gis­tu­mi­ses­ta, jos­sa väki vähe­nee nime­no­maan har­vaan asu­tuil­ta alueil­ta ja pie­nis­tä taajamista.

    Kas­vu­kes­kus­ten menes­tys luo menes­tys­tä kas­vu­kes­kuk­sis­sa. Maa­kun­ta­kes­kus­ten väli­nen kil­pai­lu alkaa sii­nä pis­tees­sä, jos­sa sitä menes­tys­tä yri­te­tään luo­da ulkoi­ses­ti tuke­mal­la. Sil­loin tues­ta tulee hel­pos­ti tap­pe­lu, ja kovin voi­mal­li­sel­la menes­ty­mät­tö­myy­teen sidon­nai­sel­la tuke­mi­sel­la saa­daan hel­pos­ti aikaan tilan­ne, jos­sa oikein mikään ei pää­se kukoistamaan.

  57. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Tänä päi­vä­nä moder­ni, iso kau­pun­gio­sa­ke on halut­ta­vam­pi lap­si­per­heil­le, kuin iso ok-talo. Näkyy Hel­sin­gin hinnoissakin.

    Täs­sä koh­das­sa logiik­ka kyl­lä ontuu kuin kol­mi­jal­kai­nen hir­vi, jos väi­te on tuos­sa yllä.

    Hel­sin­gin hin­nat ker­to­vat sen, että lähel­lä kes­kus­taa ole­vaa ker­ros­ta­lo-osa­ket­ta halu­aa suh­tees­sa useam­pi lap­si­per­he kuin kau­ka­na kes­kus­tas­ta ole­vaa omakotitaloa.

    On siis hyvin­kin mah­dol­lis­ta, että esi­mer­kik­si 70 % lap­si­per­heis­tä pitää kau­ka­na kes­kus­tas­ta ole­vaa oma­ko­ti­ta­loa arvos­tet­ta­vam­pa­na kuin kes­kus­ta­ker­ros­ta­loa. Jos näi­den asun­to­tyyp­pien jakau­ma on kui­ten­kin vaik­ka­pa 80 % kau­ka­na ole­via ok-talo­ja ja 20 % lähel­lä ole­via ker­ros­ta­lo­ja, ker­ros­ta­lo­jen hin­nat nouse­vat kor­keam­mal­le, kos­ka kysyn­tää on enem­män suh­tees­sa tar­jon­taan. (Ei absoluuttisesti.)

    Hin­ta­ver­tai­lu ei yksin­ker­tai­ses­sa muo­dos­saan pal­jas­ta myös­kään sitä, halua­vat­ko lap­si­per­heet oma­ko­ti­ta­loon vai ker­ros­ta­loon, kos­ka käy­tän­nös­sä muut­tu­ja­na on myös sijainti.

    Täs­tä asias­ta saa vähän parem­paa tie­toa kat­so­mal­la asioi­ta alueit­tain. Oma­ko­ti­ta­lo­ja on esi­mer­kik­si Laut­ta­saa­res­sa, Töö­lös­sä, Kai­vo­puis­tos­sa, Munk­ki­nie­mes­sä, Rus­kea­suol­la, Haa­gas­sa, Kuusi­saa­res­sa, Kas­ki­saa­res­sa ja Vii­kis­sä. Kai­kil­la näil­lä alueil­la vas­taa­va oma­ko­ti­ta­lo on pal­jon kal­liim­pi kuin ker­ros­ta­loa­sun­to. Kes­ki­ko­kois­ta ok-taloa Vii­kis­sä (joka ei ole ihan tar­kal­leen Hel­sin­gin kes­kus­ta) kau­pi­tel­laan par­hail­laan noin 2,4 mil­joo­nan hintaan.

    Käy­tän­nös­sä tilan­ne on se, että per­heet teke­vät kom­pro­mis­sin sijain­nin, asun­to­tyy­pin ja asu­mis­väl­jyy­den välil­lä. Täl­lä het­kel­lä hin­ta­suh­teet ker­to­vat sen, että hyväl­lä sijain­nil­la ole­vis­ta asun­nois­ta on suh­tees­sa enem­män kysyn­tää kuin kau­ka­na ole­vis­ta asun­nois­ta, ja että edes asun­to­tyyp­pien ero ei kom­pen­soi tätä.

    Asun­to­ra­ken­ta­mi­sen kes­ki­pit­kää ohjaa­mis­ta voi hyvin teh­dä hin­ta­suh­tei­den avul­la ja kaa­voit­taa sitä, mikä on kal­lis­ta. Hin­ta­suh­teet eivät kui­ten­kaan ker­ro luo­tet­ta­vaa tie­toa ihmis­ten ylei­sis­tä arvojärjestyksistä.

    1. Vihe­rins­si.
      Me emme tee mitään sil­lä tie­dol­la, haluai­si­ko Töö­lös­sä asua 100 000 vain 300 000 asu­kas­ta. Meil­le riit­tää tie­to, että Töö­lös­sä haluai­si asua useam­pi ihmi­nen kuin sin­ne pää­see asu­maan. Sik­si kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta asu­mis­ta kanant­taa raken­taa lisää ja näin myös teh­dään. Sit­ten kun asun­to­jen hin­ta kan­ta­kau­pujn­gis­sa on las­ke­nut lähiöi­den hin­nan ala­puo­lel­le, kan­nat­taa raken­taa lisää lähiöitä.

  58. Tänään töi­hin tul­les­sa mie­tin kau­pun­ki­ra­ken­teen ja pal­ve­lui­den saa­vu­tet­ta­vuu­den yhteyt­tä oman koke­muk­sen kaut­ta (työ­mat­ka­ni on vii­ti­sen kilo­met­riä, sen pyö­räi­lee alle var­tis­sa ja käve­lee kol­mes­sa vartissa).

    Mat­kan var­rel­la ei yhtä park­ki­paik­ko­jen ympä­röi­mää sisään­päin­kään­ty­nyt­tä mar­ket­ti­kes­kit­ty­mää lukuu­not­ta­mat­ta ole ainut­ta­kaan kulut­ta­jal­le suun­nat­tua pal­ve­lua jota voi­si ohi­men­nen käyt­tää het­ken mie­li­joh­tees­ta tai vaik­ka yllät­tä­vän sateen sattuessa. 

    Ei kah­vi­laa, ei kapak­kaa, ei veik­kaus­pis­tet­tä, ei kir­ja­kaup­paa, ei vaa­te­kaup­paa, ei lei­po­moa, ei par­tu­ria, ei suu­ta­ria, ei levy­kaup­paa, ei pyö­rä­kaup­paa, ei kirpputoria. 

    Ja täl­lais­ta “kau­pun­kia” suun­ni­tel­laan vie­lä 2000-luvul­la. Mal­li on oikeas­ti vii­den­kym­me­nen vuo­den takaa. Kevyt lii­ken­ne on huo­no asiakas.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­paik­ko­ja alkaa syn­tyä vil­jal­ti mui­hin kas­vu­kes­kuk­siin, pai­ne Hel­sin­kiä koh­taan las­kee ja asun­to­jen hin­ta­ta­so koh­tuul­lis­tuu. Ei voi toi­voa kuin että niin todel­la tapahtuu.

    Val­met ker­toi taas aamusel­la Tam­pe­reen kas­vu­kes­kuk­sen uutisia..

  60. Jyr­ki Sipi­lä: Asu­kas­lu­vun kas­vat­ta­mi­nen ei näet lisää suu­ren hel­sin­ki­läis­ten jou­kon sub­jek­tii­vis­ta hyvinvointia.

    Täs­sä yhdes­sä lausees­sa on niin mon­ta asi­aa väärin.

    Hel­sin­gin asu­kas­lu­kua ei “kas­va­te­ta”. Se kas­vaa, kos­ka ihmi­set halua­vat muut­taa tän­ne. On aivan huu­haa­ta kuvi­tel­la, että muut­to­lii­ke oli­si pysäy­tet­tä­vis­sä hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä. Vaih­toeh­to ei ole se, että ihmi­set pysy­vät kil­tis­ti aloil­laan, vaan asu­mi­sen hin­nan räjäh­tä­mi­nen käsiin, ympä­rys­kun­tien kas­vu ja lii­ken­teel­li­nen katastrofi.

    Asu­mi­sen Hel­sin­gis­sä täy­tyy nos­taa sub­jek­tii­vis­ta hyvin­voin­tia, kos­ka ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan sii­tä enem­män kuin asu­mi­ses­ta jos­sain muu­al­la. Mak­su­ha­luk­kuus on lah­jo­ma­ton mit­ta­ri, jota ei kumo­ta kepu­lai­sel­la nol­la­väit­teel­lä ihmis­ten todel­li­ses­ta kai­puus­ta omakotitaloon.

    Asu­kas­lu­ku sinän­sä on vain nume­ro, mut­ta tii­viin asu­tuk­sen sivu­tuot­tee­na saa­daan enem­män pal­ve­lui­ta, parem­paa jul­kis­ta lii­ken­net­tä ja kai­ken­lais­ta akti­vi­teet­tia, jota ei vaan syn­ny siel­lä, mis­sä lähin naa­pu­ri on kilo­met­rin pääs­sä. Jos lähi­pal­ve­lut eivät nos­ta sub­jek­tii­vis­ta hyvin­voin­tia, niin mikä sitten?

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Viherinssi.
    Me emme tee mitään sil­lä tie­dol­la, haluai­si­ko Töö­lös­sä asua 100 000 vain 300 000 asu­kas­ta. Meil­le riit­tää tie­to, että Töö­lös­sä haluai­si asua useam­pi ihmi­nen kuin sin­ne pää­see asu­maan. Sik­si kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta asu­mis­ta kanant­taa raken­taa lisää ja näin myös teh­dään. Sit­ten kun asun­to­jen hin­ta kan­ta­kau­pujn­gis­sa on las­ke­nut lähiöi­den hin­nan ala­puo­lel­le, kan­nat­taa raken­taa lisää lähiöitä.

    En ole mis­tään täs­tä eri miel­tä. Olin vain eri miel­tä sii­tä, mitä joh­to­pää­tök­siä hin­ta­suh­teis­ta oikeas­ti voi tehdä.

    Tois­tan vie­lä itseäni:

    Asun­to­ra­ken­ta­mi­sen kes­ki­pit­kää ohjaa­mis­ta voi hyvin teh­dä hin­ta­suh­tei­den avul­la ja kaa­voit­taa sitä, mikä on kallista. ”

  62. Tapio: Ehkä vähän kär­jis­tet­ty näke­mys. Kyl­lä nii­tä kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­paik­ko­ja syn­tyy mui­hin­kin kasvukeskuksiin. 

    Ehkä ilmai­sin itseä­ni epä­sel­väs­ti. En ollut väit­tä­mäs­sä, ettei­kö kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­paik­ko­ja syn­tyi­si muu­al­le Suo­meen. Syn­tyy toki, ja täs­sä­kin suh­tees­sa esi­mer­kik­si ja eri­tyi­ses­ti Tam­pe­reen seu­tua pitäi­si seu­ra­ta hyvin tarkasti.

    Väit­tee­ni on se, että jos pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vua kuris­te­taan, net­to­na jää syn­ty­mät­tä kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­paik­ko­ja Suo­meen. Ne työ­pai­kat jää­vät joko koko­naan syyn­ty­mät­tä maa­il­maan, tai sit­ten ne syn­ty­vät mui­hin mai­hin. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le kas­vun myö­tä syn­ty­vät kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­pai­kat eivät pää­sään­töi­ses­ti ole muil­ta kas­vu­kes­kuk­sil­ta pois. Kysees­sä ei ole nollasummapeli.

  63. Jyr­ki Sipi­lä: jol­lei Hel­sin­kiin koko ajan raken­net­tai­si kysyn­tää enem­män asun­to­ja, mikä on hyvin teo­reet­tis­ta ja min­kä en usko ole­van raken­nus­yh­tiöi­den, raken­nut­ta­jien enkä rahoit­ta­jien tavoi­te. Raken­nusa­la­han on ns. iso­jen poi­kien hiek­ka­laa­tik­ko, jos­sa kave­rien kans­sa ote­taan rahat pois asun­non­tar­vit­si­joil­ta nyt ja mie­lel­lään vas­tai­suu­des­sa­kin, sel­lai­sel­la asun­to­mää­räl­lä, että kysyn­tä pysyy kor­kea­na – ja hin­nat myös.

    Tämä onkin sit­ten jo toi­nen jut­tu. Ensi­si­jai­ses­ti itse asias­sa tar­jon­nan niuk­kuus on maa­no­mis­ta­jien etu, kos­ka maa­no­mis­ta­jat eivät toi­mi vapaas­ti kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la. Raken­nus­liik­keet voi­vat ottaa oman sii­vun­sa välis­tä, mut­ta se sii­vu on kui­ten­kin kil­pai­lun vuok­si rajallinen.

    Tämän sol­mun avaa­mi­seen avai­met ovat kui­ten­kin kau­pun­gil­la. Kaa­voit­ta­mal­la maa­ta lisää lisä­tään tont­ti­maan tar­jon­taa. Tiu­kan pai­kan tul­len sit­ten pak­ko­lu­nas­te­taan, jos ei muu­ten tule myy­tä­vää. (Yleen­sä jo uhan ole­mas­sao­lo riit­tää.) Samoin raken­ta­mat­to­man kaa­voi­te­tun maan kiin­teis­tö­ve­rol­la voi­daan moti­voi­da myymistä.

    Raken­nus­liik­kei­den sala­liit­toa vas­taan puhuu hiu­kan se seik­ka, että jos pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vii­sin­ker­tais­te­taan uudis­ra­ken­ta­mi­nen, raken­nus­liik­keil­lä on vii­sin­ker­tai­nen mää­rä työ­tä. Jos sii­nä sit­ten jou­tuu vaik­ka puo­lit­ta­maan kat­teen­sa, jäl­jel­le jää pal­jon enem­män rahaa kuin nyt.

  64. Jyr­ki Sipi­lä: Mat­kus­tin äsket­täin Arlan­das­ta Stock­holm Cityyn. 45 kilo­met­riä, 20 minuuttia.

    Ei tai­da ihan selit­tää. Täl­lä het­kel­lä mat­ka Hel­sin­gin T1:ltä rau­ta­tie­a­se­mal­le vie kes­ki­mää­rin 30 minuut­tia ja mak­saa noin 6 €. Arlan­das­ta rau­ta­tie­a­se­mal­le menee 20 minuut­tia ja mak­saa nelin­ker­tai­ses­ti. Toi­saal­ta bus­si Arlan­das­ta kes­kus­taan vie pal­jon kau­em­min kuin Hel­sin­gis­sä ja on kal­liim­pi. Tak­si Tuk­hol­mas­sa taas on yli­pää­tään vähän seik­kai­lu­rik­kaam­pi jut­tu kuin meil­lä. Ja kalliimpi.

    Jos kat­so­taan, että esi­mer­kik­si vii­den minuu­tin etu on mer­kit­tä­vä kil­pai­lue­tu, sil­loin kus­tan­nus­te­hok­kain­ta on nopeut­taa len­to­ken­tän mat­ka­ta­va­ran­kä­sit­te­lyä ja tur­va­tar­kas­tus­ta. Näis­sä Hel­sin­ki-Van­taa ei muu­ten ole ollen­kaan huo­nos­ta päästä.

    Ja toi­saal­ta jos sil­lä vii­del­lä minuu­til­la on väliä, Hel­sin­ki on jo sijain­tin­sa vuok­si sur­keas­sa pai­kas­sa muu­hun kuin idän suun­taan katsottuna.

    (Tämä ei ollut puheen­vuo­ro sitä suo­raan rataa vas­taan, se oli­si toden­nä­köi­ses­ti pitä­nyt teh­dä jo len­toa­se­man rakennusvaiheessa.)

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos kor­kean tuot­ta­vuu­den työ­paik­ko­ja alkaa syn­tyä vil­jal­ti mui­hin kas­vu­kes­kuk­siin, pai­ne Hel­sin­kiä koh­taan las­kee ja asun­to­jen hin­ta­ta­so koh­tuul­lis­tuu. Ei voi toi­voa kuin että niin todel­la tapahtuu.

    Yri­tyk­set ja koti­ta­lou­det teke­vät mitä tahtovat. 

    On edel­leen ymmär­ret­tä­vää, että hal­lin­to-Suo­mi pää­kau­pun­gis­sa on sopi­van hin­tai­nen tai jopa lii­an hal­pa sen saman kau­pun­gin asuk­kai­den mie­les­tä. Jos yllä­pi­täi­si kah­vi­laa Hel­sin­gin sydä­mes­sä mikään val­tion­hal­lin­non taso ei oli­si lii­an suu­ri. Myös turis­tit ovat mie­lis­sään kai­kis­ta hal­lin­to­ra­ken­nuk­sis­ta. Sen sijaan on ais­tit­ta­vis­sa, että hal­lin­non kus­tan­nus­ta­so on jo lii­an kor­kea muul­le Suo­mel­le. Oikein mikään ei kan­na­ta. Val­tion­va­rain­mi­nis­te­riön työ­paik­ko­ja ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta siir­tää Suo­men äet­söi­hin vaan lopet­taa koko­naan? Se aina­kin nos­tai­si Suo­men äet­sö­jen kan­sain­vä­lis­tä kil­pai­lu­ky­kyä. Vähän mut­ta kuitenkin.

  66. Vihe­rins­si: Saat­taa kui­ten­kin olla, että asu­kas­lu­vun pitä­mi­nen nykyi­sel­lään väki­sin (raken­ta­mat­to­muu­del­la) hei­ken­tää suu­ren­hel­sin­ki­läis­ten jou­kon hyvin­voin­tia. Raken­ta­mat­to­muus joh­taa asu­mi­sen kal­lis­tu­mi­seen ja talous­kas­vun hyytymiseen.

    Ei ole ole­mas­sa mitään sta­bii­lia tilan­net­ta, joka voi­daan säi­lyt­tää. Ei ole mah­dol­lis­ta säi­lyt­tää talou­del­lis­ta hyvin­voin­tia, pitää asun­to­jen hin­taa ennal­laan ja olla raken­ta­mat­ta uut­ta. Jos ei raken­ne­ta uut­ta, asu­mis­kus­tan­nus­ten osuus asuk­kai­den tulois­ta kasvaa.

    Aina joku hyö­tyy ja joku kokee hait­to­ja. Jos asi­aa kysy­tään vaik­ka­pa pari­kymp­pi­sil­tä, niin aika moni ehkä mie­luum­min muut­taa omaan asun­toon kuin käve­lee väl­jäs­ti kaa­voi­tet­tu­ja katu­ja pit­kin van­hem­pien luo nuk­ku­maan. Lap­si­per­heel­le voi olla tär­keäm­pää saa­da yksi huo­ne lisää kuin vähän suu­rem­pi meren­ran­ta­met­sä. Kon­tu­lan mum­mol­le voi olla tär­keäm­pää saa­da kodin­hoi­ta­ja käy­mään vähän useam­min kuin se, että naa­pu­ri­ton­til­le ei rakenneta.

    Talous­ar­vo­jen sivuut­ta­mi­nen on sini­sil­mäi­syyt­tä. Yhteis­kun­ta ei toi­mi hyväl­lä tah­dol­la, yhteis­kun­ta toi­mii koval­la rahalla.

    Nime­no­maan sil­lä rahal­la jär­jes­te­tään kau­pun­ki­lais­ten hyvin­voin­ti­pal­ve­lut. Jos talous sak­kaa, niin mum­mo makaa märis­sä vai­pois­sa pidem­pään ja Niko-Pet­te­ri jou­tuu opis­ke­le­maan vii­den­kym­me­nen hen­gen integroi­dus­sa ryh­mäs­sä. Rahal­la ne kau­pun­gin vir­kis­ty­sa­lu­eet­kin yllä­pi­de­tään ja kadut aurataan.

    Mah­dol­li­sim­man halu­tun (kal­liin) asun­to­kan­nan raken­ta­mi­nen ei lii­ty kau­pun­gin saa­miin voit­toi­hin. Run­sas kaa­voi­tus joka tapauk­ses­sa vähen­tää kau­pun­gin pit­kän aika­vä­lin maan­myyn­ti­tu­lo­ja. Mut­ta mitä enem­män ja mitä halu­tum­paa asun­to­kan­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le pys­ty­tään raken­ta­maan, sitä parem­paa pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­kan­ta kes­ki­mää­rin on. 

    Kor­pi­lä­hiöi­den raken­ta­mi­nen hal­val­la oli vir­he, ei sitä kan­na­ta toistaa.

    Olet oikeas­sa. Sta­bii­lia tai pikem­min­kin pysäh­ty­nyt­tä tilan­net­ta ei ole: Meis­tä jokai­nen van­he­nee. USAn ase­ma maa­il­man­jär­jes­tel­mäs­sä on hei­ken­ty­nyt, Kii­na on nous­sut ja koh­ta Ira­nil­la lie­nee ydin­a­se. Mark­ki­na­me­ka­nis­mi­kin hakee kaik­kien hyö­dyk­kei­den osal­ta koko ajan kysyn­nän ja tar­jon­nan tasa­pai­no­ti­laa. Jonain ajan­koh­ta­na het­kel­li­nen tasa­pai­no­ti­la voi olla sel­lai­nen, että hin­ta on kor­kea, kos­ka hyö­dy­ket­tä on niu­kas­ti. Näin on kiis­tä­mät­tä Hel­sin­gin asun­to­mark­ki­noil­la. Mut­ta Hel­sin­gis­sä ollaan­kin sel­väs­ti jäl­jes­sä ase­te­tuis­ta rakentamistavoitteista.

    Olet oikeas­sa. Kun pää­tök­siä yhteis­kun­nal­li­sis­ta asiois­ta teh­dään, joku hyö­tyy, joku ei. Sik­si iso­ja pää­tök­siä teh­täes­sä asioi­ta pitää kysyä niil­tä kan­sa­lai­sil­ta, joi­ta ne kos­ke­vat. Esi­mer­kik­si jos aja­tel­laan, että Hel­sin­kiin pitäi­si, sano­taan vuo­teen 2030 men­nes­sä, asut­taa 100 000 ihmis­tä lisää, asia pitää antaa nykyis­ten hel­sin­ki­läis­ten tark­kaan pun­nit­ta­vak­si; tämä­hän on ihan mah­dol­li­nen tule­vai­suus, jota suun­ni­tel­laan jo. Ja tuo­da pää­tök­sen­teon perus­tak­si kaik­ki saa­ta­vil­la ole­va tie­to asias­ta näh­tä­vil­le. Esi­merk­ki toi­ses­ta isos­ta asias­ta: osa Suo­men vien­ti­teol­li­suu­des­ta ei pidä ollen­kaan euro­jä­se­nyy­des­tä, kos­ka euron arvo on lii­an kor­kea hei­dän vien­tin­sä näkö­kul­mas­ta kat­soen. Yhteis­kun­nas­sa kui­ten­kin tar­vi­taan ja teh­dään kom­pro­mis­se­ja ja nii­den mukaan edetään.

    Yhteis­kun­taan vai­kut­ta­vat monet asiat raha­ta­lou­den lisäk­si. Ja yllät­täen näil­lä muil­la asioil­la voi olla suu­ri rahal­li­nen mer­ki­tys. Ehkä mum­mo ei jou­du vaip­poi­hin niin var­hain tai niin pit­käk­si aikaa, mikä­li mum­mon oman elä­män­sä aika­na koke­ma sub­jek­tii­vi­nen hyvin­voin­ti on ollut suuri.

    Talou­den mah­dol­li­seen sak­kaa­mi­seen vai­kut­taa Suo­mes­sa ennen kaik­kea maa­il­man­mark­ki­na­ti­lan­ne, kos­ka olem­me niin voi­mak­kaas­ti vien­ti­ve­toi­nen talous. Mei­dän pitää pys­tyä suu­rem­paan inno­va­tii­vi­suu­teen — eli parem­piin, jalos­te­tum­piin tuot­tei­siin, joi­den kilo­hin­ta on hui­kea — sekä parem­paan kan­sain­vä­li­seen myyn­ti- ja mark­ki­noin­ti­työ­hön. Ja oikei­siin stra­te­gi­siin pää­tök­siin niin yri­tys- kuin kan­san­ta­lous­ta­sol­la. Meil­tä pitäi­si löy­tyä enem­män luo­vuut­ta ja roh­keut­ta läh­teä toteut­ta­maan “pel­le­pe­lot­to­man” aja­tuk­sia. Täl­lais­ta ehkä voi sii­vit­tää parem­mak­si koet­tu asuinympäristö.

    Toki talou­den han­ka­luuk­siin vai­kut­ta­vat myös iäni­kui­set suo­ma­lai­set raken­teet. Yksi niis­tä on raken­nus­yh­tiöi­den, raken­nut­ta­jien, rahoi­tus­sek­to­rin ja joi­den­kin kun­ta­po­lii­ti­koi­den allians­si, joka tekee kaik­ken­sa nyh­tääk­seen rahat asun­non­tar­vit­si­joil­ta — onhan asun­to näil­lä levey­sas­teil­la vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dy­ke. En ole muu­ten kos­kaan luke­nut mis­tään, että Suo­men raken­nus­teol­li­suus oli­si suu­ri inno­vaat­to­ri. Enkä mis­sään Län­si-Euroo­pas­sa kuul­lut, että asun­to­ja raken­net­tai­siin niin pal­jon har­tia­pank­ki­työ­nä kuin meillä.

    Kor­pi­lä­hiöi­den raken­ta­mis­ta en tie­tääk­se­ni ole ehdot­ta­nut. Sitä kyl­lä kan­na­tan, että pää­kau­pun­ki­seu­tua tar­kas­tel­laan koko­nai­suu­te­na ja tii­vis­te­tään aluei­ta niis­sä pai­koin, jot­ka ovat hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la tai jon­ne hyvät jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det voi­daan pie­nim­min kus­tan­nuk­sin rakentaa.

  67. Vihe­rins­si: Kas­vu­kes­kus­ten menes­tys luo menes­tys­tä kas­vu­kes­kuk­sis­sa. Maa­kun­ta­kes­kus­ten väli­nen kil­pai­lu alkaa sii­nä pis­tees­sä, jos­sa sitä menes­tys­tä yri­te­tään luo­da ulkoi­ses­ti tuke­mal­la. Sil­loin tues­ta tulee hel­pos­ti tap­pe­lu, ja kovin voi­mal­li­sel­la menes­ty­mät­tö­myy­teen sidon­nai­sel­la tuke­mi­sel­la saa­daan hel­pos­ti aikaan tilan­ne, jos­sa oikein mikään ei pää­se kukoistamaan.

    Vähän täl­lai­nen­han tilan­ne on jo nyt. Esim. kou­lu­tuk­sen ja val­tion­hal­lin­non ylen­mää­räi­sel­lä sirot­te­lul­la on hai­tat­tu nii­den muu­ta­man ulko­puo­li­sen kas­vu­kes­kuk­sen luon­nol­lis­ta kehitystä.

    Kai­ken­lai­sil­la tuil­la ja rajoi­tuk­sil­la on vai­ku­tuk­sen­sa. Mikä­hän oli­si tilan­ne pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, jos asu­mis­tu­kea tai vas­taa­vaa ei oli­si ollut?

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Viherinssi.
    Me emme tee mitään sil­lä tie­dol­la, haluai­si­ko Töö­lös­sä asua 100 000 vain 300 000 asu­kas­ta. Meil­le riit­tää tie­to, että Töö­lös­sä haluai­si asua useam­pi ihmi­nen kuin sin­ne pää­see asu­maan. Sik­si kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta asu­mis­ta kanant­taa raken­taa lisää ja näin myös teh­dään. Sit­ten kun asun­to­jen hin­ta kan­ta­kau­pujn­gis­sa on las­ke­nut lähiöi­den hin­nan ala­puo­lel­le, kan­nat­taa raken­taa lisää lähiöitä.

    Noil­la perus­te­luil­la­han pitää sel­väs­ti raken­taa lisää Kai­vo­puis­toa, Eiraa ja Kas­ki­saar­ta. Töö­lö­jä vas­ta sit­ten, kun Kai­vo­puis­tot eivät enää kelpaa. 😉

  69. AnnaJ: tal­vi­so­ta?
    Mun mie­les­tä on aika iro­nis­ta puhua lii­al­li­ses­ta ahtau­des­ta täs­sä koh­taa. Kes­kus­te­lun aihe on kui­ten­kin maan­käyt­tö Helsingissä… 

    Mik­si yli­pää­tään täl­lai­sia ihmi­siä kiin­nos­taa kau­pun­kien asiat, kun hei­tä ei sel­väs­ti­kään kiin­nos­ta kau­pun­gis­sa asu­mi­nen tai kau­pun­gin kehit­tä­mi­nen? Ihan vain kiusal­laan­ko heit­tä­vät kapu­loi­ta rattaisiin?

    Kyse on kau­pun­gin asui­na­luei­den viih­tyi­syy­des­tä ja toi­mi­vuu­des­ta, johon maan­käy­töl­lä on suu­ri vai­ku­tus. Mitä enem­män ihmi­siä, sen enem­män lii­ken­net­tä. Isoon jouk­koon ihmi­siä mah­tuu hel­pom­min myös nii­tä, jot­ka eivät osaa ottaa naa­pu­rei­taan huo­mioon. Pien­ker­ros­ta­lon rapus­ta ei asun­toi­hin kan­tau­du yhtä­lail­la melua kuin isos­sa kerrostalossa.

    Suu­rem­pi jouk­ko ihmi­siä mer­kit­see myös enem­män lii­ken­net­tä. Hel­sin­gis­sä esim. rai­tio­lin­jan 8 pysäk­kien mää­rää ollaan kar­si­mas­sa, jot­ta Jät­kä­saa­ren suun­nal­ta pää­si­si nopeam­min Paa­va­lin­kir­kon suun­nal­le. Kyl­lä täs­sä vää­jää­mät­tä kär­si­mään jou­tu­vat kau­pun­gin nykyi­set asuk­kaat, esim. Mec­he­li­nin­ka­tu 19:n tai Sam­mon­ka­dun lie­peil­lä, vaik­ka heil­tä jo aiem­min vie­tiin bus­si­lin­jan 24 pysäk­ki (ao. bus­si kun siir­ret­tiin kier­tä­mään ao. asui­na­lue). Tämän esi­mer­kin tapai­nen kau­pun­ki- ja lii­ken­ne­suun­nit­te­lu ilmen­tää pyr­ki­mys­tä edis­tää uusien asui­na­luei­den halut­ta­vuut­ta nykyis­ten asuk­kai­den kustannuksella. 

    Monia eri­lai­sia esi­merk­ke­jä vas­taa­vis­ta pyr­ki­myk­sis­tä (tyyp­piä: toi­sil­le etua tois­ten kus­tan­nuk­sel­la) on hel­pos­ti havait­ta­vis­sa, ei ole mikään ihme, jos omia etu­jaan puo­lus­ta­maan herää­vien jouk­ko kasvaa.

  70. Tapio: Vähän täl­lai­nen­han tilan­ne on jo nyt. Esim. kou­lu­tuk­sen ja val­tion­hal­lin­non ylen­mää­räi­sel­lä sirot­te­lul­la on hai­tat­tu nii­den muu­ta­man ulko­puo­li­sen kas­vu­kes­kuk­sen luon­nol­lis­ta kehitystä.

    Kai­ken­lai­sil­la tuil­la ja rajoi­tuk­sil­la on vai­ku­tuk­sen­sa. Mikä­hän oli­si tilan­ne pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, jos asu­mis­tu­kea tai vas­taa­vaa ei oli­si ollut?

    Tot­ta kai tuil­la on mer­ki­tyk­sen­sä. Niil­lä yleen­sä mah­dol­lis­te­taan se, että esi­mer­kik­si ei-niin-onnek­kaat per­he­kun­nat jne. voi­vat osal­lis­tua yhteis­kun­nan toi­min­taan — mm. hakea ja teh­dä töi­tä. Jopa nii­tä töi­tä, joi­den pal­kal­la ei yksis­tään elä, vaik­ka nii­den teke­mi­nen on yhtei­sön näkö­kul­mas­ta tarpeellista.

  71. Vihe­rins­si: Ei tai­da ihan selit­tää. Täl­lä het­kel­lä mat­ka Hel­sin­gin T1:ltä rau­ta­tie­a­se­mal­le vie kes­ki­mää­rin 30 minuut­tia ja mak­saa noin 6 €. Arlan­das­ta rau­ta­tie­a­se­mal­le menee 20 minuut­tia ja mak­saa nelin­ker­tai­ses­ti. Toi­saal­ta bus­si Arlan­das­ta kes­kus­taan vie pal­jon kau­em­min kuin Hel­sin­gis­sä ja on kal­liim­pi. Tak­si Tuk­hol­mas­sa taas on yli­pää­tään vähän seik­kai­lu­rik­kaam­pi jut­tu kuin meil­lä. Ja kalliimpi.

    Jos kat­so­taan, että esi­mer­kik­si vii­den minuu­tin etu on mer­kit­tä­vä kil­pai­lue­tu, sil­loin kus­tan­nus­te­hok­kain­ta on nopeut­taa len­to­ken­tän mat­ka­ta­va­ran­kä­sit­te­lyä ja tur­va­tar­kas­tus­ta. Näis­sä Hel­sin­ki-Van­taa ei muu­ten ole ollen­kaan huo­nos­ta päästä.

    Ja toi­saal­ta jos sil­lä vii­del­lä minuu­til­la on väliä, Hel­sin­ki on jo sijain­tin­sa vuok­si sur­keas­sa pai­kas­sa muu­hun kuin idän suun­taan katsottuna.

    (Tämä ei ollut puheen­vuo­ro sitä suo­raan rataa vas­taan, se oli­si toden­nä­köi­ses­ti pitä­nyt teh­dä jo len­toa­se­man rakennusvaiheessa.)

    Tar­koi­tin tie­tys­ti sitä, että etäi­syys Hel­sin­ki-Van­taal­ta kes­kus­taan, ehkä 15 km, tait­tui­si ihan­teel­li­ses­ti 7 minuu­tis­sa, jos puit­teet oli­si­vat samat kuin Ruotsissa.

  72. Vihe­rins­si: Tämä onkin sit­ten jo toi­nen jut­tu. Ensi­si­jai­ses­ti itse asias­sa tar­jon­nan niuk­kuus on maa­no­mis­ta­jien etu, kos­ka maa­no­mis­ta­jat eivät toi­mi vapaas­ti kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la. Raken­nus­liik­keet voi­vat ottaa oman sii­vun­sa välis­tä, mut­ta se sii­vu on kui­ten­kin kil­pai­lun vuok­si rajallinen.

    Tämän sol­mun avaa­mi­seen avai­met ovat kui­ten­kin kau­pun­gil­la. Kaa­voit­ta­mal­la maa­ta lisää lisä­tään tont­ti­maan tar­jon­taa. Tiu­kan pai­kan tul­len sit­ten pak­ko­lu­nas­te­taan, jos ei muu­ten tule myy­tä­vää. (Yleen­sä jo uhan ole­mas­sao­lo riit­tää.) Samoin raken­ta­mat­to­man kaa­voi­te­tun maan kiin­teis­tö­ve­rol­la voi­daan moti­voi­da myymistä.

    Raken­nus­liik­kei­den sala­liit­toa vas­taan puhuu hiu­kan se seik­ka, että jos pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vii­sin­ker­tais­te­taan uudis­ra­ken­ta­mi­nen, raken­nus­liik­keil­lä on vii­sin­ker­tai­nen mää­rä työ­tä. Jos sii­nä sit­ten jou­tuu vaik­ka puo­lit­ta­maan kat­teen­sa, jäl­jel­le jää pal­jon enem­män rahaa kuin nyt.

    Kyl­lä, tar­jon­nan niuk­kuus on maa­no­mis­ta­jien etu. Kaa­voi­tuk­sel­la, pak­ko­lu­nas­tuk­sel­la ja vero­tuk­sel­la tähän voi­daan vai­kut­taa. Jot­kut maa­no­mis­ta­jat tun­tu­vat sel­väs­ti jat­ku­vas­ti odot­ta­van omal­ta kan­nal­taan vie­lä parem­pia aiko­ja eivät­kä sik­si myy. 

    Ehkä jot­kut maa­no­mis­ta­jat täy­tyy liit­tää mai­nit­se­maa­ni allians­siin sen yhdek­si tär­keäk­si pala­sek­si, kos­ka kaa­voit­ta­mis­ta ja pak­ko­lu­nas­tuk­sia ei tun­nu tapah­tu­van. Maa­il­ma ei toi­mi niin kuin sen tehok­kaim­min olet­tai­si tai toi­voi­si toimivan.

    Kuten sanot­tu, tätä allians­si­ra­ken­net­ta pitäi­si voi­mak­kaas­ti ravistella.

    Käy­tän­nön työ­elä­mäs­tä on monil­ta aloil­ta tut­tua, että toi­min­to­ja ei esi­mer­kik­si laa­jen­ne­ta, vaik­ka tuot­to­las­kel­mat osoit­tai­si­vat hyvää. Usein syy­nä on uskal­luk­sen puu­te. Viit­si­mät­tö­myys­kin. Se, että saa­vu­tet­tu taso riit­tää orga­ni­saa­tiol­le sil­lä erää.

  73. Juho Laa­tu: Noil­la perus­te­luil­la­han pitää sel­väs­ti raken­taa lisää Kai­vo­puis­toa, Eiraa ja Kas­ki­saar­ta. Töö­lö­jä vas­ta sit­ten, kun Kai­vo­puis­tot eivät enää kelpaa. 

    Töö­löä voi­daan raken­taa lisää laa­jen­ta­mal­la kan­ta­kau­pun­kia nykyi­sin väl­jem­min raken­ne­tuil­le esi­kau­pun­kia­lueil­le ja säteit­täis­ten pää­ka­tu­jen var­sia pit­kin hyvin aina­kin kehä I:lle saak­ka. Mihin­käs raken­tai­sit lisää Eiraa?

    Entä onko 20 heh­taa­ril­le mie­lek­kääm­pää raken­taa 1000 asuk­kaal­le 9000€/m2 arvoi­set asun­not vai 4000 asuk­kaal­le 7000€/m2 arvoi­set asun­not? Kum­man raken­ta­mi­nen kulut­tai­si asun­to­mark­ki­noil­ta enem­män mak­su­ky­kyä pois ja siten las­ki­si asun­to­jen yleis­tä hintatasoa?

  74. Jyr­ki Sipi­lä: Tot­ta kai tuil­la on mer­ki­tyk­sen­sä. Niil­lä yleen­sä mah­dol­lis­te­taan se, että esi­mer­kik­si ei-niin-onnek­kaat per­he­kun­nat jne. voi­vat osal­lis­tua yhteis­kun­nan toi­min­taan – mm. hakea ja teh­dä töi­tä. Jopa nii­tä töi­tä, joi­den pal­kal­la ei yksis­tään elä, vaik­ka nii­den teke­mi­nen on yhtei­sön näkö­kul­mas­ta tarpeellista.

    Pitää paik­kan­sa, mut­ta kysyin­kin, mikä­hän tilan­ne oli­si nyt, jos tukia ei oli­si ollut, siis ei vuosikymmeniin.

    Voi­si kuvi­tel­la, että Hel­sin­gin vuo­krat oli­si­vat alem­mat ja pal­kat kor­keam­mat kuin nyt, ja tämän seu­rauk­se­na toi­min­nan kes­kit­ty­mi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­le vähäi­sem­pää. Asu­mis­tuen ansios­ta työ­nan­ta­jan ei nyt tar­vit­se mak­saa “täyt­tä” palkkaa.

    Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa vuo­krat lie­ne­vät olleet aina niin kor­keat, että sai­raan­hoi­ta­jil­la ja muil­la mata­la­palk­kai­sil­la on ollut vai­ke­aa siel­lä asua. Aikoi­naan työ­nan­ta­jat rat­kai­si­vat pul­man hal­voil­la työ­suh­dea­sun­noil­la, mut­ta sit­ten tämä etu pis­tet­tiin verol­le, jol­loin se muut­tui taval­li­sil­le pal­kan­saa­jil­le mer­ki­tyk­set­tö­mäk­si. Mark­ki­na­vuo­krat samal­la nousivat.

    Nyt meil­lä on sit­ten asu­mis­tu­ki, enkä ole ehdot­ta­mas­sa sen pois­toa. Päin­vas­toin, kan­na­tan tukien ja palk­ka­tu­lo­jen laa­jaa yhteensovittamista.

  75. Ano­muu­mi: Töö­löä voi­daan raken­taa lisää laa­jen­ta­mal­la kan­ta­kau­pun­kia nykyi­sin väl­jem­min raken­ne­tuil­le esi­kau­pun­kia­lueil­le ja säteit­täis­ten pää­ka­tu­jen var­sia pit­kin hyvin aina­kin kehä I:lle saak­ka. Mihin­käs raken­tai­sit lisää Eiraa? 

    En raken­tai­si Hel­sin­gin kes­kus­tan lähis­töä täy­teen uut­ta Kai­vo­puis­toa tai Eiraa. Minus­ta Hel­sin­ki on ihan hyvä nykyi­sel­lään. Uudet raken­nus­pro­jek­tit muut­ta­vat Hel­sin­kiä useim­mi­ten huo­nom­paan suun­taan. Käy­tös­tä pois­tet­tu­ja sata­mia uusit­taes­sa viih­tyi­syys saat­taa hie­man nous­ta, mut­ta siel­lä­kin sat­sai­sin enem­män viih­tyi­syy­den lisää­mi­seen kuin nykyi­seen tapaan raken­nus­kan­nan ja asuk­kai­den mää­rän maksimointiin.

    En myös­kään ymmär­rä halua kas­vat­taa Suo­men väki­lu­kua, tai siir­tää ihmi­set muu­al­ta Suo­mes­ta Hel­sin­kiin. Uusil­la kehit­ty­vil­lä aloil­la Hel­sin­gin kan­sain­vä­li­nen talou­del­li­nen kil­pai­lu­ky­ky­kään ei todel­la­kaan ole kiin­ni kau­pun­gin koos­ta, vaan val­lan muis­ta teki­jöis­tä (esim. yli­opis­tot, viih­tyi­syys, luon­non­lä­hei­syys, väl­jyys). Ehkä Hel­sin­gin kas­vat­ta­mis­vim­mas­sa on eni­ten kyse ihan perin­tei­ses­tä paikallispatriotismista.

    Kai­vo­puis­ton valit­sin esi­mer­kik­si vain sik­si, että OS:n argu­men­toin­ti perus­tui sii­hen, että halut­ta­vin­ta raken­nus­muo­toa pitää tuot­taa lisää. Jos halu­taan raken­taa Hel­sin­kiin sitä mitä ihmi­set arvos­ta­vat, kai pitäi­si raken­taa puo­li­maa­lais­ta puu­tar­ha­ro­man­tiik­kaa tar­joa­vaa Kai­vo­puis­toa. Mut­ta eihän tuo aja­tus tie­ten­kään käy niil­le, joi­den tar­koi­tuk­se­na on mak­si­moi­da Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku (tai jot­ka ovat muis­ta syis­tä fik­soi­tu­neet juu­ri töö­lö­läi­seen asu­mis­mal­liin). Töö­lö­mäi­nen Kai­vo­puis­toa vähem­män hou­kut­te­le­va ympä­ris­tö on tehok­kaam­paa täs­sä asu­kas­ti­heyt­tä kas­vat­ta­vas­sa mie­les­sä. Tosin arvos­tet­tua van­han mal­lis­ta kau­pun­kia ei tie­ten­kään voi raken­taa lisää, vaan saa­tai­siin kor­kein­taan uut­ta Ruoholahtea.

    Entä onko 20 heh­taa­ril­le mie­lek­kääm­pää raken­taa 1000 asuk­kaal­le 9000€/m2 arvoi­set asun­not vai 4000 asuk­kaal­le 7000€/m2 arvoi­set asun­not? Kum­man raken­ta­mi­nen kulut­tai­si asun­to­mark­ki­noil­ta enem­män mak­su­ky­kyä pois ja siten las­ki­si asun­to­jen yleis­tä hintatasoa?

    Mie­lek­käin­tä voi­si olla jät­tää raken­ta­mat­ta. Gryn­de­rin logiik­ka toi­mii kui­ten­kin kai kuvai­le­mal­la­si taval­la. Tii­vis­tä­mi­nen voi tosin myös vähen­tää tii­vis­tä­mi­sen koh­teek­si jou­tu­nei­den kau­pun­gi­no­sien van­ho­jen asun­to­jen arvoa. Gryn­de­rien ja kau­pun­gin koon kas­vat­ta­jien int­res­sit ovat kai yhtei­set. Viih­tyi­syyt­tä tii­vis­tä­mi­nen ei pää­sään­töi­ses­ti lisää.

    Tuo asun­to­jen hin­ta­ta­son las­ke­mi­sar­gu­ment­ti ei muu­ten ole uskot­ta­va. Hel­sin­ki on kas­va­nut hyväl­lä vauh­dil­la aina­kin vii­mei­set vii­si­kym­men­tä vuot­ta. Miten asun­to­jen hin­nat ovat kehit­ty­neet? Ne ovat kai sys­te­maat­ti­ses­ti nous­seet. Tai­taa olla aivan yleis­maa­il­mal­li­nen sään­tö, että iso­jen kau­pun­kien kes­kus­tas­sa hin­nat nouse­vat (ellei tapah­du slum­miu­tu­mis­ta). Unoh­de­taan siis tuo argu­ment­ti kau­pun­gin koon kas­vat­ta­mi­ses­ta ja hin­to­jen las­ke­mi­ses­ta. Sään­tö menee toi­sin päin.

  76. Jos rap­pu­käy­tä­vän melun kokee ongel­mak­si, niin ehkä on parem­pi asua siel­lä homei­ses­sa puna­mul­tau­nel­mas­sa, jos­sain kris­til­li­sen sydän­maan peru­koil­la mis­sä ei näy edes naa­pu­rin tönöä.

    Kyse on suun­nit­te­lu­vir­hees­tä, jos rap­pu­käy­tä­väs­tä kuu­luu melua. Tii­vis ja pak­su ovi ehkäi­see tätä ongel­maa. Samoin naa­pu­ria­sun­non äänet kuu­luu var­mas­ti, jos asun­to­jen välil­lä on ilma­rei­kä. Äänion­gel­mat ovat seu­raus sur­keas­ta raken­ta­mi­ses­ta, joka rii­vaa suo­ma­lais­ta arkkitehtuuria. 

    Asun­to­jen läm­mi­tyk­seen käy­tet­tä­vät pat­te­rit ja nii­den pys­ty­suun­tai­set put­kis­tot ovat pahin ääni­saas­teen läh­de. Samoin tuu­le­tus­ka­na­vien kaut­ta kyl­lä kuu­luu naa­pu­rin kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­lut. Lii­ken­teen melun kan­tau­tu­mi­nen asun­toon ker­too sur­keis­ta ikkunoista. 

    Lii­ken­teen meluun vai­kut­taa eni­ten ajo­ra­dan ja ren­kai­den mate­ri­aa­li. sen lisäk­si ajo­no­peus. Nämä­kin ovat kont­rol­loi­ta­vis­sa ohjaa­mal­la lii­ken­net­tä pois siel­tä mis­sä oli­si tar­koi­tus viih­tyä. Enkä kyl­lä koe lii­ken­net­tä ongel­mak­si, kos­ka kau­pun­gis­sa pitää­kin olla vili­nää. Sitä vain täy­tyy ohja­ta älykkäästi.

  77. Tapio:Nyt meil­lä on sit­ten asu­mis­tu­ki, enkä ole ehdot­ta­mas­sa sen pois­toa. Päin­vas­toin, kan­na­tan tukien ja palk­ka­tu­lo­jen laa­jaa yhteensovittamista. 

    Täy­tyy myön­tää tap­pio­na, että perus­tu­lon etsik­koai­ka tai­si men­nä jo ohi. Se mikä riit­täi­si val­tao­sas­sa maan­tie­tel­lis­tä Suo­mea perus­tu­lon tasok­si on aivan lii­an vähän esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä. Ja Hel­sin­gil­lä on ala­ti pai­na­vam­pi vai­ku­tus koko maan politiikkaan.

    Vaih­toeh­toi­se­na mah­dol­li­suu­te­na näen val­tion­hal­lin­non siir­tä­mis­tä pois Hel­sin­gis­tä ja met­ro­po­lia­lu­een siir­ty­mis­tä jol­la­kin tasol­la omak­si alu­eek­seen jos­sa voi­tai­siin teh­dä pai­kal­li­sia tulon­siir­to­ja val­ta­kun­nal­li­sen perus­tu­lon pääl­le hyvän­te­ke­väi­syy­den kontekstissa.

  78. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Nuo­ris­ta sink­ku­bai­laa­vis­ta aikui­sis­ta kas­vaa kyl­lä kes­ki-ikäi­siä koti­per­hei­li­jöi­tä samaa tah­tia kuin ennen­kin. Vuo­den van­he­ne­vat vuodessa.

    Sii­nä vaan on se ero, että 2020-luvun kes­ki-ikäi­nen arvos­taa eri asioi­ta kuin 1990-luvun. Oma­ko­ti­ta­lo voi hyvin­kin olla yksi näis­tä erois­ta, kuten on kesämökkikin.

  79. Vihe­rins­si:
    En usko, että pää­kau­pun­ki­seu­dun imu koh­dis­tuu miten­kään ensi­si­jai­ses­ti esi­mer­kik­si Tam­pe­reen seu­tuun tai var­sin­kaan Ouluun, jos­sa asu­mi­nen on edul­lis­ta. En muu­ten­kaan usko, että kas­vu­kes­kus­ten menes­tys on pois toi­sil­ta kasvukeskuksilta. 

    Aina­kin IT-alal­la Hel­sin­ki on iso kil­pai­li­ja Tam­pe­reel­le. Hel­sin­gis­sä on ollut vuo­si­kau­det hyvin töi­tä tar­jol­la. Muu­al­la Suo­mes­sa ei. Tai on, mut­ta pal­kat ovat pal­jon pie­nem­piä ja valin­nan vara kapeampi. 

    Tam­pe­reel­ta saa muka­van oma­ko­ti­ta­lon met­sän reu­nas­ta 15 min kes­kus­tas­ta n. 250k hin­taan, minul­la on sellainen.
    Hel­sin­gis­tä ei vas­taa­vaa löy­dy, tai hin­ta on yli 500k tuplas­ti kauempaa. 

    Teen Hel­sin­kiin välil­lä hom­mia ja käyn siel­lä pala­ve­reis­sa. Minul­le on tar­jot­tu myös pariin ottee­seen töi­tä Hel­sin­gis­tä, palk­ka oli­si käy­tän­nös­sä 2000€/kk nykyis­tä kor­keam­pi. Mut­ta ei kan­na­ta muut­taa enkä halua muut­taa, asu­mis­mu­ka­vuus romah­tai­si (olen kyl­lä asu­nut Hel­sin­gis­sä mon­ta vuot­ta). Monet per­heet­tö­mät tutut ovat kui­ten­kin jo muut­ta­neet Hel­sin­kiin töi­den peräs­sä, kun työt maa­kun­nas­sa ovat loppuneet. 

    Kun yri­tyk­set sanee­raa­vat ja leik­kaa­vat, usein se maa­kun­nan kont­to­ri lak­kau­te­taan ja töi­tä tar­jo­taan pää­kont­to­ris­ta Hel­sin­gis­tä, jos tar­jo­taan. Mut­ta Hel­sin­ki on monel­la alal­la se ainoa paik­ka jos­sa yli­pää­tään on töi­tä tarjolla. 

    Kyse ei ole usein­kaan mis­tään “veto­voi­mas­ta”, vaan pakos­ta ja rea­li­tee­teis­ta, jos ei halua pit­kä­ai­kais­työt­tö­mäk­si tai downgrei­da­ta ammat­tin­sa. Ja oma­ko­ti­ta­lot ja riva­rit vaih­tu­vat sit­ten ker­ros­ta­lo­kak­sioi­hin ja ‑kol­mioi­hin. Uusia töi­tä on aka­tee­mi­sil­le usein vain Helsingissä.

    Minus­ta kan­nat­tai­si har­ki­ta jota­kin vero­pork­ka­naa, joka kan­nus­tai­si yri­tyk­siä palk­kaa­maan ihmi­siä myös pää­kau­pun­ki­seu­dun ulkopuolelle.

  80. kurt: Täy­tyy myön­tää tap­pio­na, että perus­tu­lon etsik­koai­ka tai­si men­nä jo ohi. Se mikä riit­täi­si val­tao­sas­sa maan­tie­tel­lis­tä Suo­mea perus­tu­lon tasok­si on aivan lii­an vähän esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä. Ja Hel­sin­gil­lä on ala­ti pai­na­vam­pi vai­ku­tus koko maan politiikkaan.

    Tämä on ydin­syy moniin ongel­miin, sil­lä sama logiik­ka toi­mii myös TES:n koh­dal­la: Mata­la­palk­ka-alo­jen alim­mat pal­kat aset­tu­vat sel­lai­sik­si, että ne ovat lii­an kal­liit maa­kun­tiin, mut­tei­vät rii­tä Helsinkiin.

    Soi­nin­vaa­ra muis­taak­se­ni esit­ti tähän hel­pon rat­kai­sun: Työl­lis­tä­mis­tu­ki annet­tai­siin joko työn vas­taa­not­ta­jal­le tai työn tee­tä­jäl­le. Edel­li­nen toi­mi­si Hel­sin­gis­sä, jäl­kim­mäi­nen syrjemmässä.

    Ei vain kel­paa muille.

  81. TL:

    Tam­pe­reel­ta saa muka­van oma­ko­ti­ta­lon met­sän reu­nas­ta 15 min kes­kus­tas­ta n. 250k hin­taan, minul­la on sellainen.
    Hel­sin­gis­tä ei vas­taa­vaa löy­dy, tai hin­ta on yli 500k tuplas­ti kauempaa. 

    Minus­ta kan­nat­tai­si har­ki­ta jota­kin vero­pork­ka­naa, joka kan­nus­tai­si yri­tyk­siä palk­kaa­maan ihmi­siä myös pää­kau­pun­ki­seu­dun ulkopuolelle.

    Ehkä ikä­luok­kaa­si kiin­nos­taa tönö pel­lon lai­dal­la, mut­ta nyt aikuis­tu­val­la suku­pol­vel­la ei enää ole sitä sidet­tä sin­ne suvun kotitilalle.

    Vero­pork­ka­na on ole­mas­sa jo, maa­ta­lous­tuet ja nii­hin ver­rat­ta­vat yritystuet. 

    Syr­jä­seu­dul­le syy­de­tään vuo­des­sa kai­ken­kaik­ki­aan yli 5 mil­jar­dia euroa Suo­men val­tion ja EU:n pus­sis­ta ja sil­ti syr­jä­seu­tu kuo­lee pystyyn.

    Kyl­lä tuo jär­kyt­tä­vä sum­ma on täy­sin riit­tä­vä kepu­lai­sel­le alue­po­li­tii­kal­le. Antaa mark­ki­noi­den sää­del­lä, mis­sä täs­sä maas­sa asu­taan, yri­te­tään tai tuo­te­taan ruokaa.

  82. Juho Laa­tu: Uudet raken­nus­pro­jek­tit muut­ta­vat Hel­sin­kiä useim­mi­ten huo­nom­paan suun­taan. Käy­tös­tä pois­tet­tu­ja sata­mia uusit­taes­sa viih­tyi­syys saat­taa hie­man nous­ta, mut­ta siel­lä­kin sat­sai­sin enem­män viih­tyi­syy­den lisää­mi­seen kuin nykyi­seen tapaan raken­nus­kan­nan ja asuk­kai­den mää­rän maksimointiin. 

    Jos Jät­kä­saa­res­sa ja Kala­sa­ta­mas­sa on raken­nus­kan­nan mak­si­moin­ti käyn­nis­sä, niin mitä esi­mer­kik­si Kru­nas­sa on aika­naan teh­ty? Mak­si­moi­tu tuplas­ti ja vähän yli? Siel­lä var­maan kuol­laan ahdistukseen.

  83. Jyr­ki Sipi­lä: Minul­la ei ole tar­vet­ta kas­vat­taa Hel­sin­gin asu­kas­lu­kua. Asu­kas­lu­vun kas­vat­ta­mi­nen ei näet lisää suu­ren hel­sin­ki­läis­ten jou­kon sub­jek­tii­vis­ta hyvin­voin­tia. Sub­jek­tii­vi­nen hyvin­voin­ti kun ei ole pel­käs­tään tai lain­kaan asia, joka liit­tyy talou­del­li­seen toi­min­taan – esi­mer­kik­si raken­ta­mi­seen – ja sii­tä saa­ta­viin voit­toi­hin. Mut­ta se liit­tyy mm. sii­hen, miten ihmi­nen kokee ympä­ris­tön­sä, mil­tä hänes­tä tun­tuu asua ympä­ris­tös­sään. Esi­mer­kik­si Kon­tu­lan raken­nus­kan­nan tuplaa­mi­nen tus­kin saa kan­na­tus­ta kon­tu­la­lais­ten kes­kuu­des­sa. Ja Töö­lön muut­ta­mis­ta 20-ker­rok­si­sek­si “Pie­ta­rin lähiök­si” töö­lö­läi­set tus­kin hala­ja­vat. Raken­nus­fir­mois­sa ja jois­sa­kin näi­hin kyt­kök­sis­sä ole­vis­sa kun­ta­po­lii­ti­kois­sa ja kiin­teis­tö­no­mis­ta­jis­sa täl­lai­nen toki saat­taa herät­tää ihastusta. 

    Aika ove­laa raken­taa oma argu­ment­tin­sa sen varaan, ettei halua Töö­lös­tä 20-ker­ros­ta “Pie­ta­ri-lähiö­tä”. Kuka muka haluaa?

    Ymmär­tääk­se­ni blo­gin luki­joi­den suu­rin pet­ty­mys koh­dis­tuu esi­mer­kik­si sii­hen, ettei sata­mil­ta vapau­tu­nei­ta “uusia kan­ta­kau­pun­gin osia” voi nyky­sään­nös­ten mukaan raken­taa lähel­le­kään yhtä tii­viik­si kuin sitä oike­aa kan­ta­kau­pun­kia, vaik­ka sel­lai­sel­le raken­ta­mi­sel­le on sel­väs­ti kysyn­tää. Kuka sii­tä oli­si kär­si­nyt, jos Jät­kä­saa­res­ta oli­si kaa­voi­tet­tu “Ruo­ho­lah­den” sijas­ta “Puna­vuo­ri”?

    Samoin tääl­lä on ihme­tel­ty Kes­ki-Pasi­lan, “uuden kes­kus­tan”, kun­nian­hi­mot­to­mia suun­ni­tel­mia. Kuka sii­tä kär­si­si, jos se hiek­ka­kuop­pa raken­net­tai­siin yhtä tii­viis­ti kuin oikea kes­kus­ta­kin on rakennettu? 

    Lisäk­si on moi­tit­tu täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­hank­kei­ta, jois­sa esi­mer­kik­si pure­tun talon tilal­le raken­ne­taan ker­ros­ta­lo rivi­ta­lon tont­ti­te­hok­kuu­del­la ja tehok­kaam­paa ei voi, kos­ka park­ki­pai­kat. Jos ton­til­le raken­ne­taan joka tapauk­ses­sa ker­ros­ta­lo, mik­sei voi raken­taa kerrostalotehokkuudella?

    Yli-inno­kas vir­ka­mies kärsisi.

  84. Jyr­ki Sipi­lä:
    Sinu­na minä kysyi­sin hel­sin­ki­läi­sil­tä, lisää­kö se hei­dän hyvin­voin­ti­aan, jos kau­pun­ki ahde­taan niin täy­teen, että he eivät enää halua asua siellä.

    He” ovat luon­nol­li­ses­ti kaik­ki, jot­ka tun­te­vat vetoa Hel­sin­gis­sä asu­mi­seen; he(-me), nykyi­set hel­sin­ki­läi­set ja he(-he), mah­dol­li­set hel­sin­ki­läi­set. Kum­mal­la­kaan poru­kal­la ei ole mitään ryh­mäe­tua ajet­ta­va­naan tai edes kuvi­tel­ta­vis­sa, vaan ympä­ris­tös­tä juon­tu­vat hyvin­voin­ti­ju­tut ovat yksi­löi­den valin­to­ja, jot­ka muut­to­lii­ke sää­tää kohdalleen.

    Hel­sin­ki­läi­se­nä kes­kus­ta-asuk­ki­na en näe mitään ongel­maa tii­viim­mäs­sä, kor­keam­mas­sa tai laa­jem­mas­sa kau­pun­gis­sa, toki Hel­sin­kiin ihmi­siä mah­tuu. Ja jos poliit­ti­sin pää­tök­sin muut­tu­va ympä­ris­tö ei jota­ku­ta miel­ly­tä, niin pois pää­see ja uusia asuk­kai­ta tulee tilalle.

    Eli minun mitään tar­vit­se kysyä, väkeä tulee ja menee kuten “he” itse halua­vat ja maksavat.

  85. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Jos rap­pu­käy­tä­vän melun kokee ongel­mak­si, niin ehkä on parem­pi asua siel­lä homei­ses­sa punamultaunelmassa,jossain kris­til­li­sen sydän­maan peru­koil­la mis­sä ei näy edes naa­pu­rin tönöä.

    Kyse on suun­nit­te­lu­vir­hees­tä, jos rap­pu­käy­tä­väs­tä kuu­luu melua. Tii­vis ja pak­su ovi ehkäi­see tätä ongel­maa. Samoin naa­pu­ria­sun­non äänet kuu­luu var­mas­ti, jos asun­to­jen välil­lä on ilma­rei­kä. Äänion­gel­mat ovat seu­raus sur­keas­ta raken­ta­mi­ses­ta, joka rii­vaa suo­ma­lais­ta arkkitehtuuria. 

    Asun­to­jen läm­mi­tyk­seen käy­tet­tä­vät pat­te­rit ja nii­den pys­ty­suun­tai­set put­kis­tot ovat pahin ääni­saas­teen läh­de. Samoin tuu­le­tus­ka­na­vien kaut­ta kyl­lä kuu­luu naa­pu­rin kah­vi­pöy­tä­kes­kus­te­lut. Lii­ken­teen melun kan­tau­tu­mi­nen asun­toon ker­too sur­keis­ta ikkunoista. 

    Lii­ken­teen meluun vai­kut­taa eni­ten ajo­ra­dan ja ren­kai­den mate­ri­aa­li. sen lisäk­si ajo­no­peus. Nämä­kin ovat kont­rol­loi­ta­vis­sa ohjaa­mal­la lii­ken­net­tä pois siel­tä mis­sä oli­si tar­koi­tus viih­tyä. Enkä kyl­lä koe lii­ken­net­tä ongel­mak­si, kos­ka kau­pun­gis­sa pitää­kin olla vili­nää. Sitä vain täy­tyy ohja­ta älykkäästi.

    Asun­non äänie­ris­tyk­sen laa­tu ei lie­ne (yksin?) ark­ki­teh­tien vas­tuul­la. Veik­kaan, että kyse on enem­män­kin raken­ta­mi­ses­ta niin hal­vas­ti kuin vain voi­daan, asuk­kais­ta piit­taa­mat­ta. Täs­sä pitäi­si astua kuvaan sää­dök­set ja viran­omais­val­von­ta, sekä polii­ti­kot, jot­ka näi­den vii­mek­si­mai­nit­tu­jen tehok­kuu­teen voi­vat vai­kut­taa. Kaik­keen, kuten rapus­ta kan­tau­tu­viin ääniin, voi sil­ti yrit­tää sopeu­tua, tai sit­ten toki voi yrit­tää muut­taa täs­sä suh­tees­sa parem­paan osoitteeseen. 

    Ympä­ris­töl­tään viih­tyi­siä­kin aluei­ta Hel­sin­gis­sä vie­lä on, kun tii­vis­tä­jät eivät ole tois­tai­sek­si ehti­neet kaik­kia kivo­ja kau­pun­gi­no­siam­me pila­ta. Mones­sa pai­kas­sa läpia­jo­lii­ken­ne on sil­ti ikä­vä ongel­ma, joka vain pahe­nee, jos/kun väkeä tulee lisää. 

    Fil­la­rit, rai­tio­vau­nut ja met­ro tus­kin voi­vat tätä täy­sin rat­kais­ta, kun kaik­kia (mm. lap­set ja van­huk­set) ei voi pakot­taa pyö­räi­le­mään ja pelk­kä kis­ko­lii­ken­ne on monin pai­koin lii­an jäyk­kä rat­kai­su. Kai­kil­la meil­lä on omat yksi­löl­li­set liikkumistarpeemme.

    Esim. Mec­he­li­nin­ka­dun kal­tai­set val­ta­väy­lät tule­vat ole­maan Jät­kä­saa­ren takia kas­va­van lii­ken­teen takia väy­län var­rel­la asu­vien kan­nal­ta pahe­ne­vas­sa tilan­tees­sa. Ikä­vää on myös Töö­lön ym. vas­taa­vien aluei­den mui­den­kin katu­jen täyt­ty­mi­nen autois­ta. Ilmiö alkoi tosin jo var­maan­kin 1920-luvul­la (miten tuol­loin oli varaa raken­taa katu­ja, joi­den var­sil­le mah­tui pysä­köi­mään?), mut­ta pahe­ni olen­nai­ses­ti vas­ta 50 vuot­ta myöhemmin. 

    Suju­van, jous­ta­van ja koh­tuul­li­sen hin­tai­sen, pääs­töt­tö­män jouk­ko­lii­ken­teen tuli­si olla kai­kil­le se halut­ta­vin vaih­toeh­to, jon­ka tar­joa­mi­nen lie­nee paras kei­no kas­va­van kau­pun­ki­lii­ken­teen ongel­mien lie­ven­tä­mi­sek­si. On sil­ti huo­mat­ta­va, että yksi rat­kai­su har­voin sopii ihan jokai­seen tarpeeseen.

    1. Töö­lön ym. vas­taa­vien aluei­den mui­den­kin katu­jen täyt­ty­mi­nen autois­ta. Ilmiö alkoi tosin jo var­maan­kin 1920-luvul­la (miten tuol­loin oli varaa raken­taa katu­ja, joi­den var­sil­le mah­tui pysäköimään?)

      Kadut raken­net­tiin leveik­si, jot­ta lumi voi­tiin kasa­ta katu­jen var­sil­le kevä­tau­rin­koa odottamaan.

  86. Juho Laa­tu: Noil­la perus­te­luil­la­han pitää sel­väs­ti raken­taa lisää Kai­vo­puis­toa, Eiraa ja Kas­ki­saar­ta. Töö­lö­jä vas­ta sit­ten, kun Kai­vo­puis­tot eivät enää kelpaa. 

    Eira ja Kai­vo­puis­to ovat tiheäm­pien aluei­den vapaamatkustajia. 

    Jos raken­net­tai­siin laa­ja alue Eiraa, jouk­ko­lii­ken­ne koos­tui­si yhdes­tä bus­si­lin­jas­ta, ja käve­ly­mat­kan pääs­sä ole­vis­ta pikkuputiikeista/kahviloista oli­si tur­ha haa­veil­la­kaan, tar­jol­la oli­si kor­kein­taan kilo­met­rin pääs­sä ole­vat lähi­kaup­pa ja heik­ko­ta­soi­nen pizzeria.

    Lisäk­si nyky­ään kau­nis ark­ki­teh­tuu­ri on pan­nas­sa jos­tain trans­sen­den­taa­li­ses­ta syys­tä. Eira voi olla vain val­koi­sia mitään­sa­no­mat­to­mia kuu­tioi­ta suu­rin lasi-ikkunoin.

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kadut raken­net­tiin leveik­si, jot­ta lumi voi­tiin kasa­ta katu­jen var­sil­le kevä­tau­rin­koa odottamaan.

    Eikö yksi syy myös ollut, että halut­tiin estää tuli­pa­lo­jen leviä­mis­tä kort­te­lis­ta toiseen?

  88. pitäs­kös sitä lumen varas­toin­tia vaik­ka kokeil­la uudes­taan muu­ta­mal­la kadul­la? eihän se ole kuin pysä­köin­ti­pai­kat pois. aika hal­pa kokeilu.

  89. ze: Jos Jät­kä­saa­res­sa ja Kala­sa­ta­mas­sa on raken­nus­kan­nan mak­si­moin­ti käyn­nis­sä, niin mitä esi­mer­kik­si Kru­nas­sa on aika­naan teh­ty? Mak­si­moi­tu tuplas­ti ja vähän yli? Siel­lä var­maan kuol­laan ahdistukseen.

    Ihmi­nen tot­tuu kaik­keen, ja oppii myös rakas­ta­maan lap­suu­ten­sa mai­se­maa, vaik­ka se oli­si beto­ni­kui­lu tai Saha­ran autio­maa. Molem­mis­sa voi hyvin näh­dä kau­neut­ta ja viih­tyi­syyt­tä. Ole­tan että Kruu­nun­haas­sa kuol­laan tai käsr­si­tään ahdis­tuk­ses­ta hie­man enem­män kun Kai­vo­puis­tos­sa. Ja Kal­lios­sa ja Puna­vuo­res­sa vie­lä hie­man enemmän.

    Ole­tan että Kruu­nun­haan raken­ta­mis­vai­hees­sa gryn­de­rei­den ja kau­pun­gi­ni­sien aja­tuk­set ovat olleet jok­seen­kin yhtä kas­vu­ha­kui­sia ja ihmi­siä pak­kaa­via kuin nyky­ään. Ja ihmis­ten kiin­ty­mys Kai­vo­puis­ton tapai­seen asu­mi­seen myös saman­suun­tais­ta kuin nyt.

  90. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Eira ja Kai­vo­puis­to ovat tiheäm­pien aluei­den vapaamatkustajia. 

    Näin on — jos tar­koi­tus on paka­ta ihmi­siä mah­dol­li­sim­man tiuhaan.

    Jos raken­net­tai­siin laa­ja alue Eiraa, jouk­ko­lii­ken­ne koos­tui­si yhdes­tä bus­si­lin­jas­ta, ja käve­ly­mat­kan pääs­sä ole­vis­ta pikkuputiikeista/kahviloista oli­si tur­ha haa­veil­la­kaan, tar­jol­la oli­si kor­kein­taan kilo­met­rin pääs­sä ole­vat lähi­kaup­pa ja heik­ko­ta­soi­nen pizzeria.

    Tuol­lais­ta kau­pun­kia Hel­sin­ki tai­taa raken­taa kai­ken aikaa tii­vis­tä­mäl­lä oma­ko­tia­luei­ta (Eiras­sa tosin on ker­ros­ta­lo­ja­kin, ja raken­nus­kan­ta on van­haa, mut­ta kar­keas­ti siis sama puo­lit­tai­sen tii­vis­tä­mi­sen juoni).

    Lisäk­si nyky­ään kau­nis ark­ki­teh­tuu­ri on pan­nas­sa jos­tain trans­sen­den­taa­li­ses­ta syys­tä. Eira voi olla vain val­koi­sia mitään­sa­no­mat­to­mia kuu­tioi­ta suu­rin lasi-ikkunoin.

    Aivan. Gryn­de­rei­tä ja kupun­gi­ni­siä kiin­nos­taa enem­män väki­mää­rä per neliö kuin viih­tyi­syys per asu­kas. Ja uut­ta asun­toa mah­dol­li­sim­man lähel­tä työ­paik­kaa etsi­vää uus­hel­sin­ki­läis­tä kiin­nos­taa asun­non hal­pa hin­ta. Ja lop­pu­tu­lok­sen näem­me Hel­sin­gis­sä — tii­vis­ty­vää kau­pun­kia, joka ei aivan vas­taa ihannekuvitelmiamme.

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kadut raken­net­tiin leveik­si, jot­ta lumi voi­tiin kasa­ta katu­jen var­sil­le kevä­tau­rin­koa odottamaan.

    Myös palon­tor­jun­ta­tar­peet lie­ne­vät aiko­jen saa­tos­sa leven­tä­neet katuja.

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si asun­nois­ta Kru­ni­kas­sa mak­se­taan noin tol­kut­to­mas­ti, jos se asui­na­lu­ee­na noin viheltäminen?

    Kruu­nun­ha­ka on var­mas­ti yksi Suo­men viih­tyi­sim­mis­tä ker­ros­ta­loa­lueis­ta. Asun­to­jen hin­taa nos­taa kui­ten­kin jon­ki­nas­tei­sen viih­tyi­syy­den lisäk­si myös moni muu seik­ka. Kuten jos­kus jo tote­sin, teh­taan vie­res­sä asun­not ovat kal­lii­ta, ja sik­si myös Kruu­nun­haas­sa. Edus­kun­ta­ta­lon lähei­syy­den vuok­si Kruu­nun­haas­sa on aina­kin 200 poten­ti­aa­lis­ta vara­kas­ta asun­to­jen osta­jaa. Lisäk­si pitää hank­kia kämp­piä “ailuk­sil­le” ja kave­reil­le. Ja jos­sain pää­könt­to­rei­den­kin väen pitää asua.

    Eikö­hän etäi­syys maan pää­kau­pun­gin kes­kus­tas­ta ole tär­kein hin­taa nos­ta­va teki­jä Kruu­nun­haas­sa. Saman­lai­nen alue kes­kel­lä kor­pea saat­tai­si jopa autioi­tua (hie­nois­ta ark­ki­teh­tuu­rin yksi­tyis­koh­dis­ta huo­li­mat­ta). Turus­sa samai­nen alue oli­si hal­vem­pi, eikä kyse ole pel­käs­tään sii­tä, että Turun Stock­mann on Hel­sin­gin Stock­man­nia pienempi.

    Raha tulee rahan luo, ja rahak­kaat ja rahak­kuu­des­ta haa­vei­le­vat kil­pai­le­vat samois­ta tonteista/neliöistä. Sama val­lan suh­teen. Rahan pesän vie­rel­lä asun­to­jen hin­nat nouse­vat — viih­tyi­sim­pien eni­ten (kuten Kai­vo­puis­ton asun­to­jen). Puna­vuo­ri, Kal­lio ja Jako­mä­ki­kin ovat kal­lii­ta, vaik­ka eivät ehkä edus­ta­kaan saman­lais­ta por­va­ril­lis­ta tyy­liä kuin Kruununhaka.

    Eli lyhyes­ti, asu­mis­viih­ty­vyys (tai asu­mis­viih­ty­vyys täy­den­net­ty­nä lähis­töl­tä löy­ty­vil­lä viih­ty­vyys­pal­ve­luil­la) ei ole ainoa eikä tär­kein hin­taa mää­rää­vä tekijä.

  93. Juho Laa­tu: Eli lyhyes­ti, asu­mis­viih­ty­vyys (tai asu­mis­viih­ty­vyys täy­den­net­ty­nä lähis­töl­tä löy­ty­vil­lä viih­ty­vyys­pal­ve­luil­la) ei ole ainoa eikä tär­kein hin­taa mää­rää­vä tekijä.

    Jep, eikä sub­jek­tii­vi­nen asu­mis­viih­ty­vyys ole ainoa hyvin­voin­tia mää­rää­vä teki­jä. Hyvin­voin­tia voi hyvin­kin olla juu­ri se rahan ja val­lan peräs­sä juok­se­mi­nen ja sta­tuk­sen koros­ta­mi­nen näen­näi­sen epä­ra­tio­naa­li­sil­la valin­noil­la. Ei kai kukaan ole kiel­tä­mäs­sä mer­su­jen myy­mis­tä­kään vaik­ka ladal­la on sama väliar­vo ja ne oli­si­vat myös kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti järkevämpiä?

    Asui­mis­viih­ty­vyy­den osaop­ti­moin­ti koko­nai­suu­den kus­tan­nuk­sel­la ei ole jär­ke­vää, niin­kuin ei ole juu­ri mikään muu­kaan osaop­ti­min­ti. Mark­ki­na­ta­lous on täl­lä het­kel­lä paras väli­ne koko­nai­suu­den opti­moin­tiin, vaik­ka toki sii­nä­kin on puut­teen­sa. Ja mark­ki­na­ta­lous on pitä­nyt kau­pun­ke­ja par­haa­na kom­pro­mis­si­nä eri tar­pei­den välil­lä koko tun­ne­tun his­to­rian­kir­joi­tuk­sen ajan. Se, että kau­pun­git näyt­täi­si­vät ole­van myös hyvä alus­ta mark­ki­na­ta­lou­den ulot­tu­mat­to­mis­sa ole­vien ympä­ris­tö­on­gel­mien rat­kai­suun on vain muka­va lisäbonus.

  94. Juho Laa­tu:Raha tulee rahan luo, ja rahak­kaat ja rahak­kuu­des­ta haa­vei­le­vat kil­pai­le­vat samois­ta tonteista/neliöistä. Sama val­lan suh­teen. Rahan pesän vie­rel­lä asun­to­jen hin­nat nousevat – 

    Tuo­hon ei ole­kaan nokan kopaut­ta­mis­ta niin kau­an kuin kil­voit­te­lu tapah­tuu yksi­tyi­sen ja kil­pail­lun talou­den kon­teks­tis­sa. Veron­mak­sa­jien pal­ve­lus­vä­ki (lue esim. kan­san­edus­tus­lai­tos) sen sijaan oli­si hyvä sijai­ta vaik­ka­pa Mikkelissä?

  95. teek­ka­ri: Mark­ki­na­ta­lous on täl­lä het­kel­lä paras väli­ne koko­nai­suu­den opti­moin­tiin, vaik­ka toki sii­nä­kin on puut­teen­sa. Ja mark­ki­na­ta­lous on pitä­nyt kau­pun­ke­ja par­haa­na kom­pro­mis­si­nä eri tar­pei­den välil­lä koko tun­ne­tun his­to­rian­kir­joi­tuk­sen ajan. 

    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa on tun­ne­tus­ti myös ongel­man­sa. Jos­sain vai­hees­sa se ajoi työn­te­ki­jöi­tä vauh­dil­la tii­vis­tet­tyi­hin kau­pun­kei­hin asu­maan ja teke­mään työ­tä teh­tais­sa huo­nol­la pal­kal­la. Seu­rauk­se­na oli jopa val­lan­ku­mous­hen­ki­syyt­tä. Sit­tem­min mark­ki­na­ta­lou­den hait­to­ja on opit­tu hil­lit­se­mään. Poh­jois­maat esi­mer­kik­si ovat seka­ta­louk­sia, jois­sa val­tio pyr­kii vah­vas­ti tasaa­maan tulo­ja ja pal­ve­lui­ta kansalaisille.

    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa vah­vim­mat tapaa­vat voit­taa, ja ilman yhteis­kun­nan aset­ta­mia jar­ru­ja vah­vim­mat saat­ta­vat kuih­dut­taa hei­koim­mat. Sik­si val­tio esi­mer­kik­si pyr­kii estä­mään mono­po­lien syn­nyn. Kai­ken val­lan ja rahan kes­kit­ty­mi­nen yksiin käsiin tai yhteen kau­pun­kiin tyy­pil­li­ses­ti hait­taa jo mark­ki­na­ta­lout­ta itseään.

    Nämä samat lait päte­vät myös pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vuun. Jos mark­ki­na­ta­lou­den anne­taan toi­mia vapaas­ti, se tyy­pil­li­ses­ti ohjaa työ­läi­set asu­maan yhteen pis­tee­seen (perin­tei­ses­ti ruuk­kiin). Tämä ei ole var­mas­ti­kaan opti­mi ihmis­ten hyvin­voin­nin kan­nal­ta. Kau­pun­geis­sa­kin gryn­de­rei­den raken­ta­mi­sin­toa jar­ru­tel­laan mää­rää­mäl­lä kaa­voi­tuk­sel­la nor­mit, joi­ta nii­den tulee nou­dat­taa, jot­ta kehi­tys pysyi­si inhimillisenä.

    Mark­ki­na­ta­lous ei siis voi hyvin, jos sen anne­taan toi­mia vapaas­ti. Suo­mi ei toi­mi hyvin, jos kaik­ki kes­kit­tyy Hel­sin­kiin rajat­ta. On Suo­men etu, että sil­lä on myös Tam­pe­re, Oulu, Nur­mi­jär­vi, Haus­jär­vi ja Hal­sua. On suo­ma­lais­ten etu jar­rut­taa jon­kin ver­ran mark­ki­na­voi­mien tai­pu­mus­ta asut­taa väes­tö vain fir­mo­jen lyhyen täh­täi­men etu­jen mukaan. Yhteis­kun­nan tulee pitää huol­ta ihmis­ten koko­nai­se­dus­ta, jos­kus mark­ki­na­voi­mien (ja ruu­kin­pat­ruu­noi­den ja suur­hel­sin­ki­läis­ten­kin) vään­töä vastaan.

    Hel­sin­ki­kes­kei­syys edus­taa täs­sä siis mono­po­li­hen­ki­syyt­tä. On hyvä että on suu­rem­pia ja pie­nem­piä kes­kuk­sia, mut­ta ei ole hyvä, jos on vain yksi super­suu­ri, ja muut kuih­tu­vat. Val­tion teh­tä­vä on aset­taa kehi­tys tasa­pai­noon ja pysäyt­tää lii­al­li­nen rahan, val­lan ja sijain­nin kes­kit­ty­mi­nen, ja toi­min­taym­pä­ris­tön yksi­puo­lis­tu­mi­nen, jos sel­lais­ta ilme­nee. Mark­ki­na­voi­mat toi­mi­vat täs­sä pelis­sä joil­tain osin ihmis­ten etua vastaan.

    Se, että kau­pun­git näyt­täi­si­vät ole­van myös hyvä alus­ta mark­ki­na­ta­lou­den ulot­tu­mat­to­mis­sa ole­vien ympä­ris­tö­on­gel­mien rat­kai­suun on vain muka­va lisäbonus. 

    Ovat­ko­han? Kuin­ka­han pal­jon kyse on city­vih­rei­den haa­ve­ku­vas­ta? On löy­det­tä­vis­sä joi­tain para­met­re­ja, joil­la mita­ten kau­pun­kia­su­mi­nen on eko­lo­gis­ta, mut­ta myös päin­vas­tai­sia. Luu­len että monet kau­pun­gis­sa pyö­räl­lä liik­ku­vat ja itu­ja syö­vät vih­reät voi­si­vat pääs­tä vie­lä parem­piin tulok­siin siir­ryt­ty­ään maal­le puo­lit­tai­seen omavaraistalouteen.

  96. kurt: Tuo­hon ei ole­kaan nokan kopaut­ta­mis­ta niin kau­an kuin kil­voit­te­lu tapah­tuu yksi­tyi­sen ja kil­pail­lun talou­den kon­teks­tis­sa. Veron­mak­sa­jien pal­ve­lus­vä­ki (lue esim. kan­san­edus­tus­lai­tos) sen sijaan oli­si hyvä sijai­ta vaik­ka­pa Mikkelissä?

    Kir­joi­tin juu­ri toi­sen pit­kän kom­men­tin. Vetoan myös täs­sä sii­hen. En antai­si aivan täyt­tä val­taa vapaal­le kil­pai­lul­le. Hyvä ren­ki mut­ta huo­no isäntä.

    Mik­ke­li oli­si ihan hyvä kokei­lu, ja oikein hyvä tes­ti hel­sin­ki­läis­ten asen­teil­le :-). Kau­ha­joel­la kan­san­edus­ta­jat jo aika­naan oli­vat. Yksi mer­kit­tä­vä etu oli­si se, että kan­san­edus­ta­jat eivät pää­si­si enää niin hel­pos­ti fir­mo­jen hal­li­tuk­siin. Poli­tiik­ka pysyi­si näin parem­min poli­tiik­ka­na, ja suo­rat hen­ki­lö­koh­tai­set sidok­set yksit­täis­ten suur­ten fir­mo­jen int­res­sei­hin vähe­ni­si­vät. Suo­mi voi­si voit­taa tuos­sa kaupassa.

  97. Juho Laa­tu: On hyvä että on suu­rem­pia ja pie­nem­piä kes­kuk­sia, mut­ta ei ole hyvä, jos on vain yksi super­suu­ri, ja muut kuih­tu­vat. Val­tion teh­tä­vä on aset­taa kehi­tys tasa­pai­noon ja pysäyt­tää lii­al­li­nen rahan, val­lan ja sijain­nin kes­kit­ty­mi­nen, ja toi­min­taym­pä­ris­tön yksi­puo­lis­tu­mi­nen, jos sel­lais­ta ilmenee.

    Ker­ro saman­tien mikä on se “tasa­pai­no” mihin val­tion pitäi­si suu­rem­mat ja pie­nem­mät kes­kuk­set lait­taa? Mten? Val­tio lät­käi­see jon­kun hel­sin­ki-veron kai­kil­le hel­sin­gis­sä asu­vil­le tai siel­lä töis­sä ole­vil­le ja kyl­vää rahat pit­kin poi­kin maakuntia?

  98. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa on tun­ne­tus­ti myös ongel­man­sa. Jos­sain vai­hees­sa se ajoi työn­te­ki­jöi­tä vauh­dil­la tii­vis­tet­tyi­hin kau­pun­kei­hin asu­maan ja teke­mään työ­tä teh­tais­sa huo­nol­la pal­kal­la.’ (Juho Laatu)
    Aina se kotio­lot voit­ti. Kuten Wiki­pe­dia asias­ta kirjoittaa:
    ‘Savon loi­set rea­goi­vat hyvin her­käs­ti mah­dol­li­suuk­siin maan sisäi­ses­sä siir­to­lai­suu­des­sa ja 1800-luvun lop­pu­puo­lel­la suu­ri jouk­ko heis­tä läh­ti koh­den lähin­nä ete­lään syn­ty­nei­tä uusia teol­li­suus­paik­ka­kun­tia ja nii­den tar­joa­maa parem­paa ja ihmi­sar­voi­sem­paa elä­mää.’ [ http://fi.wikipedia.org/wiki/Loinen_(yhteiskunta) ]

  99. Juho Laa­tu: Ovat­ko­han? Kuin­ka­han pal­jon kyse on city­vih­rei­den haa­ve­ku­vas­ta? On löy­det­tä­vis­sä joi­tain para­met­re­ja, joil­la mita­ten kau­pun­kia­su­mi­nen on eko­lo­gis­ta, mut­ta myös päin­vas­tai­sia. Luu­len että monet kau­pun­gis­sa pyö­räl­lä liik­ku­vat ja itu­ja syö­vät vihreät …

    Niin­pä. Tuos­ta on teh­ty edis­tyk­sel­li­sen (nuo­ren?) ihmi­sen muotokuva.
    Vaik­ka tosia­sias­sa fyy­si­seen voi­maan perus­tu­va liik­ku­mi­nen ja suo­ras­taan hät­käh­dyt­tä­vä aske­tis­mi on ikiai­kais­ta kaik­kial­la Suo­mes­sa. (Toki ymmär­rän, että suu­ri osa lii­ken­ne­proble­ma­tiik­ka­kes­kus­te­lus­ta liit­tyy pit­kän­mat­ka­lais­ten ns. pendelöintiin).

  100. Sak­ke: Mones­sa pai­kas­sa läpia­jo­lii­ken­ne on sil­ti ikä­vä ongel­ma, joka vain pahe­nee, jos/kun väkeä tulee lisää.

    Mitä kau­em­mas se väki jou­tuu tule­maan, sitä enem­män sitä läpia­jo­lii­ken­net­tä on. Sik­si kan­nat­taa tii­vis­tää taval­la, joka mini­moi liikkumistarvetta.

  101. ant­ti: Ker­ro saman­tien mikä on se “tasa­pai­no” mihin val­tion pitäi­si suu­rem­mat ja pie­nem­mät kes­kuk­set lait­taa? Mten? Val­tio lät­käi­see jon­kun hel­sin­ki-veron kai­kil­le hel­sin­gis­sä asu­vil­le tai siel­lä töis­sä ole­vil­le ja kyl­vää rahat pit­kin poi­kin maakuntia?

    Sään­nöt ovat aika pal­jon samat kuin tulon­jaol­le. Vai­kea sanoa, mikä on oikea taso, mut­ta raken­ne­taan jon­kin­lai­nen progres­sii­vi­nen vero­tus ja var­mis­te­taan vie­lä, että köy­him­mät­kin saa­vat tie­tyt perus­pal­ve­lut. Rik­kail­ta siis ote­taan, jot­ta koko­nai­suus toi­mi­si mah­dol­li­sim­man hyvin. Hel­sin­gin koh­dal­la saat­tai­si riit­tää se, että val­tio sijoit­tai­si omaa toi­min­taan­sa riit­tä­väs­ti myös muu­al­le Suo­meen. Lii­ken­ne­väy­lät ja perus­pal­ve­lut­han on aina­kin tähän asti toteu­tet­tu kai­kil­le (nyky­hal­li­tuk­sen aikeet voi­vat tosin olla toi­set). Hel­sin­gin tukiai­sia, kuten asun­to­tu­kia ei ehkä tar­vi­ta. Polii­tik­ko­jen ja yri­ty­se­lä­män sidok­sia voi­si vähän kar­sia, niin ei oli­si niin suur­ta int­res­siä lob­bail­la Hel­sin­gis­sä. Samoin val­tio voi­si siir­tää toi­min­taan­sa enem­män verk­koon, ja mik­sei maa­kun­tiin­kin. Kun­tien rahoi­tus­ta voi­si kor­ja­ta niin, että asuk­kai­ta ei ohjat­tai­si alem­mil­la vero­pro­sen­teil­la kau­pun­kei­hin / rik­kaim­pien asuk­kai­den luo sii­pe­le­mään (kuten Kau­niai­siin). Jos mah­dol­li­suu­det pide­tään auki koko Suo­mes­sa, Hel­sin­gin kor­kea hin­ta­ta­so pus­kee osan akti­vi­tee­teis­ta muu­al­le. Kei­no­ja on monia. Oleel­lis­ta oli­si kai sopia sii­tä, mil­lai­nen koko­ja­kau­tu­ma on paras maan kan­nal­ta, ja sit­ten tark­kail­la tiln­net­ta. Lii­an nopeat muu­tok­set ovat hai­tal­li­sia, kos­ka ihmi­set eivät pää­sään­töi­ses­ti halua muut­taa toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le työn vuok­si, vaan mie­luum­min haluai­si­vat työ­pai­kan tule­van itsen­sä luo.

  102. lurk­ki:
    ‘Mark­ki­na­ta­lou­des­sa on tun­ne­tus­ti myös ongel­man­sa. Jos­sain vai­hees­sa se ajoi työn­te­ki­jöi­tä vauh­dil­la tii­vis­tet­tyi­hin kau­pun­kei­hin asu­maan ja teke­mään työ­tä teh­tais­sa huo­nol­la pal­kal­la.’ (Juho Laatu)
    Aina se kotio­lot voit­ti. Kuten Wiki­pe­dia asias­ta kirjoittaa:
    ‘Savon loi­set rea­goi­vat hyvin her­käs­ti mah­dol­li­suuk­siin maan sisäi­ses­sä siir­to­lai­suu­des­sa ja 1800-luvun lop­pu­puo­lel­la suu­ri jouk­ko heis­tä läh­ti koh­den lähin­nä ete­lään syn­ty­nei­tä uusia teol­li­suus­paik­ka­kun­tia ja nii­den tar­joa­maa parem­paa ja ihmi­sar­voi­sem­paa elä­mää.’ [ http://fi.wikipedia.org/wiki/Loinen_(yhteiskunta) ]

    Näl­kä on tie­ten­kin hyvä moti­voi­ja. Val­tio­ta on moi­tit­tu näl­kä­vuo­sien huo­nos­ta ruo­ka­huol­los­ta. Mut­ta hal­paa työ­voi­maa kai­paa­val­le teol­li­suu­del­le ilmiö oli var­maan­kin edul­li­nen. Ilmiö tai­si kont­ri­buoi­da myös myö­hem­piin levot­to­muuk­siin Suo­mes­sa. Ehkä oli­si ollut parem­pi jär­jes­tää ruo­ka­huol­to näl­kä­vuo­si­na parem­min. En siis pidä tuol­lais­ta poli­tiik­kaa tai tilan­net­ta kovin tavoi­tel­ta­va­na. Parem­pi jär­jes­tää ihmi­sil­le mah­dol­li­suuk­sien mukaan töi­tä ja elin­mah­dol­li­suu­det rak­kail­le kotikonnuille.

  103. kurt: Niin­pä. Tuos­ta on teh­ty edis­tyk­sel­li­sen (nuo­ren?) ihmi­sen muotokuva.

    Vähän aikaa sit­ten “edis­tyk­sel­li­syys” oli vasem­mis­to­lai­suut­ta, nyt ehkä ympä­ris­tö­tie­toi­suut­ta. Ehkä edis­ty­sel­li­syys lin­ka­taan nyt myös maa­il­man­kau­pan vapau­teen, EU-vetoi­suu­teen ja aktii­vi­seen talou­den kas­vat­ta­mi­seen­kin. Vih­reys voi­si men­nä täs­sä suh­tees­sa hie­man eri laduil­le. Ehkä vih­reil­le pie­ni ja pie­nem­pi kulu­tus on kau­nis­ta. Vih­reyt­tä voi­si olla myös muu­al­la kuin suurkaupungeissa.

  104. Sak­ke: Asun­non äänie­ris­tyk­sen laa­tu ei lie­ne (yksin?) ark­ki­teh­tien vastuulla.

    Ei todel­la­kaan. Ark­ki­teh­ti piir­tää mitä tilaa­ja tah­too piirrettävän.

    Ark­ki­teh­dit var­mas­ti tah­toi­si­vat revi­tel­lä ja toteut­taa unelmiaan.

    En siis epäi­le yhtään suo­ma­lais­ten ark­ki­teh­tien ammattitaitoa.

  105. ant­ti: Ker­ro saman­tien mikä on se “tasa­pai­no” mihin val­tion pitäi­si suu­rem­mat ja pie­nem­mät kes­kuk­set lait­taa? Mten? Val­tio lät­käi­see jon­kun hel­sin­ki-veron kai­kil­le hel­sin­gis­sä asu­vil­le tai siel­lä töis­sä ole­vil­le ja kyl­vää rahat pit­kin poi­kin maakuntia?

    Muis­ta­kaa nyt hyvät ihmi­set, että Hel­sin­gis­sä on 600000 asu­kas­ta ja muis­sa kun­nis­sa 4,8 mil­joo­naa. Eikä pää­kau­pun­ki­seu­tu­kaan ole kuin run­sas mil­joo­na, siis Hel­sin­gis­sä asuu nyt noin 11% suomalaisista.

  106. jumi­ny:
    pitäs­kös sitä lumen varas­toin­tia vaik­ka kokeil­la uudes­taan muu­ta­mal­la kadul­la? eihän se ole kuin pysä­köin­ti­pai­kat pois. aika hal­pa kokeilu.

    Tätä­hän on Hel­sin­gis­sä kokeil­tu jo monet tal­vet, kun lumi­töis­tä vas­tuus­sa ole­vat eivät ole saa­neet työ­tään hoi­de­tuk­si, kuin kor­kein­taan pit­käl­lä vii­veel­lä. (Oli­si­ko ollut tarkoituskin?)

    Vihe­rins­si: Mitä kau­em­mas se väki jou­tuu tule­maan, sitä enem­män sitä läpia­jo­lii­ken­net­tä on. Sik­si kan­nat­taa tii­vis­tää taval­la, joka mini­moi liikkumistarvetta.

    Työ­mat­ka­ni kes­tää noin kah­dek­san minuut­tia, kau­an­ko sinun? Arki-iltai­sin nau­tin lähi­luon­nos­ta jalan.

    Kyse on ihmis­ten eri­lai­sis­ta liik­ku­mis­tar­peis­ta. Tii­vis­tä­mi­nen voi myös lisä­tä liik­ku­mis­ta ja läpiajoliikennettä.

  107. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:
    Jos raken­net­tai­siin laa­ja alue Eiraa, jouk­ko­lii­ken­ne koos­tui­si yhdes­tä bus­si­lin­jas­ta, ja käve­ly­mat­kan pääs­sä ole­vis­ta pikkuputiikeista/kahviloista oli­si tur­ha haa­veil­la­kaan, tar­jol­la oli­si kor­kein­taan kilo­met­rin pääs­sä ole­vat lähi­kaup­pa ja heik­ko­ta­soi­nen pizzeria.

    Lisäk­si nyky­ään kau­nis ark­ki­teh­tuu­ri on pan­nas­sa jos­tain trans­sen­den­taa­li­ses­ta syys­tä. Eira voi olla vain val­koi­sia mitään­sa­no­mat­to­mia kuu­tioi­ta suu­rin lasi-ikkunoin. 

    Ark­ki­teh­tuu­rin alen­nus­ti­las­ta samaa miel­tä, mut­ta täy­tyy sen ver­ran nipot­taa, että Eira­han oli­si lähiök­si mel­ko tii­vis. Se toki vai­kut­taa pie­ni­mit­ta­kaa­vai­se­na ja kau­nii­na alu­ee­na todel­lis­ta väl­jem­mäl­tä, eli sitä voi­si pitää sii­nä­kin mie­les­sä onnis­tu­nee­na. Aina­kin itse käyn mie­luum­min käve­lyl­lä Eiras­sa, kuin about yhtä tiheäs­ti raken­ne­tus­sa Kon­tu­las­sa, jon­ne nyt on met­rot ja täl­läi­set­kin pää­tet­ty vetää.

  108. Count­ry­boy: Muis­ta­kaa nyt hyvät ihmi­set, että Hel­sin­gis­sä on 600000 asu­kas­ta ja muis­sa kun­nis­sa 4,8 mil­joo­naa. Eikä pää­kau­pun­ki­seu­tu­kaan ole kuin run­sas mil­joo­na, siis Hel­sin­gis­sä asuu nyt noin 11% suomalaisista.

    Jokai­sel­la on tie­tys­ti vain yksi ääni, mut­ta val­ta­kun­nan­po­li­tii­kas­sa alkaa olla outo­ja pai­no­tuk­sia. Asiat ovat var­mas­ti­kin mie­lek­käi­tä ja ongel­mia rat­kai­se­via maan tiheim­mäl­lä asuin­seu­dul­la mut­ta vähin­täin­kin outo­ja val­tao­sas­sa muu­ta Suo­mea. Ote­taan nyt vaik­ka­pa Olli­lan äly­lii­ken­ne-him­me­li. Mut­ta näin­hän se on demo­kra­tias­sa pitem­män pääl­le, oppo­si­tio­ta ei his­to­ria tun­ne, vaih­toeh­dot pai­nu­vat his­to­rian hämä­riin eivät­kä tule­vai­suu­den kou­lu­lai­set niis­tä kuu­le ellei­vät omaa eri­tyis­tä mielenkiintoa.

  109. Count­ry­boy pitää ihmi­siä niin kuim­mall­si­na, että jää­vät sin­ne Kih­ni­öön­sä. Ei, he halua­vat elmää, työ­tä ja mah­dol­li­suuk­sia — ja muu­ta­vat pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Löy­tyy puo­li­so ja kum­mal­le­kin opis­ke­lu­paik­ka ja töitä.

    Suo­mi on koke­mas­sa yhtä nopean kau­pun­gis­tu­mi­sen kuin 60-luvuin lopus­sa. Pää­kau­pun­ki­seu­dun veto­voi­maa on kas­vat­ta­nut kepun alue­po­li­tiik­ka, jos­sa Hel­sin­ki on jätet­ty ainoak­si veto­voi­maik­sek­si kes­kit­ty­mäk­si ja rahat has­sat­tu näper­te­lyyn ja äänien ostamiseen.

    Nopeim­min ja tehok­kaim­min Pää­aku­pun­ki­se­dun kas­vua hil­lit­si­si yli­opis­to ja AMK paik­ko­jen raju vähen­tä­mi­nen. Sii­hen ei sinän­sä ole eri­tyis­tä estettä.

  110. Juho Laa­tu: Hel­sin­ki­kes­kei­syys edus­taa täs­sä siis mono­po­li­hen­ki­syyt­tä. On hyvä että on suu­rem­pia ja pie­nem­piä kes­kuk­sia, mut­ta ei ole hyvä, jos on vain yksi super­suu­ri, ja muut kuih­tu­vat. Val­tion teh­tä­vä on aset­taa kehi­tys tasa­pai­noon ja pysäyt­tää lii­al­li­nen rahan, val­lan ja sijain­nin kes­kit­ty­mi­nen, ja toi­min­taym­pä­ris­tön yksi­puo­lis­tu­mi­nen, jos sel­lais­ta ilme­nee. Mark­ki­na­voi­mat toi­mi­vat täs­sä pelis­sä joil­tain osin ihmis­ten etua vastaan.

    Maa­il­ma ei ole Hel­sin­ki­kes­kei­nen eikä siis edus­ta. Se on yksi pie­ni tai kes­ki­ko­koi­nen kau­pun­ki monen pal­jon suu­rem­man, suu­rem­man, samaa koko­luok­kaa edus­ta­van ja pie­nem­män joukossa.

  111. Kokeil­laan nyt tii­vis­tää edes joku van­ha ja teh­dä edes yksi uusi alue 25k as/m² ja kat­so­taan miten käy! Ei tar­vi kehit­ty­vien maa­kun­tien Suo­mes­sa täs­tä mureh­tia, ei nii­tä sin­ne tehdä!

  112. Juho Laa­tu:
    Käy­tös­tä pois­tet­tu­ja sata­mia uusit­taes­sa viih­tyi­syys saat­taa hie­man nous­ta, mut­ta siel­lä­kin sat­sai­sin enem­män viih­tyi­syy­den lisää­mi­seen kuin nykyi­seen tapaan raken­nus­kan­nan ja asuk­kai­den mää­rän maksimointiin. 

    Eli kes­ki­luok­ka kehys­kun­tiin ja kan­ta­kau­pun­gin asun­not vain vie­lä­kin har­vem­mil­le ja valituimmille?

    Juho Laa­tu:
    En myös­kään ymmär­rä halua kas­vat­taa Suo­men väki­lu­kua, tai siir­tää ihmi­set muu­al­ta Suo­mes­ta Helsinkiin. 

    Kun nykyis­tä sel­väs­ti useam­pi ihmi­nen hin­ta­ta­son perus­teel­la halu­aa tul­la Hel­sin­kiin, en ymmär­rä mik­si hei­dät pitäi­si pakot­taa jon­ne­kin muu­al­le asun­to­tar­jon­taa kei­no­te­koi­ses­ti rajoit­ta­mal­la ja siten hin­to­ja yli mak­su­ky­vyn nos­ta­mal­la. Sen enem­pää kuin nykyi­siä hel­sin­ki­läi­siä tai hei­dän lapsiaan.

    Juho Laa­tu:

    Kai­vo­puis­ton valit­sin esi­mer­kik­si vain sik­si, että OS:n argu­men­toin­ti perus­tui sii­hen, että halut­ta­vin­ta raken­nus­muo­toa pitää tuot­taa lisää. Jos halu­taan raken­taa Hel­sin­kiin sitä mitä ihmi­set arvos­ta­vat, kai pitäi­si raken­taa puo­li­maa­lais­ta puu­tar­ha­ro­man­tiik­kaa tar­joa­vaa Kaivopuistoa. 

    Puo­li­maa­lais­ta puu­tar­ha­ro­man­tiik­kaa ovat Uuden­maan pel­lot pul­lol­laan — ja löy­tyy sitä kyl­lä ihan ympä­ri Suo­mea, hyvin­kin huo­ke­aan hin­taan. Mai­nit­se­mie­si aluei­den veto­voi­ma perus­tuu — uskal­tai­sin väit­tää — nii­tä lähel­lä ole­vaan tii­vii­seen kau­pun­kiin. Jos kuvi­tel­laan tilan­ne, jos­sa nyky-Hel­sin­ki Kai­vo­puis­toa ja Eiraa lukuun otta­mat­ta sijait­si­si vaik­ka Turus­sa, tai sen tilal­la oli­si met­sää tai yhtä har­vaan asut­tua lähiö­tä, on vai­ke­aa uskoa, että ihmi­set oli­si­vat näi­den aluei­den asun­nois­ta val­mii­ta nykyi­sen­kal­tai­sia hin­to­ja maksamaan.

    Juho Laa­tu:

    Tuo asun­to­jen hin­ta­ta­son las­ke­mi­sar­gu­ment­ti ei muu­ten ole uskot­ta­va. Hel­sin­ki on kas­va­nut hyväl­lä vauh­dil­la aina­kin vii­mei­set vii­si­kym­men­tä vuot­ta. Miten asun­to­jen hin­nat ovat kehit­ty­neet? Ne ovat kai sys­te­maat­ti­ses­ti nous­seet. Tai­taa olla aivan yleis­maa­il­mal­li­nen sään­tö, että iso­jen kau­pun­kien kes­kus­tas­sa hin­nat nouse­vat (ellei tapah­du slum­miu­tu­mis­ta). Unoh­de­taan siis tuo argu­ment­ti kau­pun­gin koon kas­vat­ta­mi­ses­ta ja hin­to­jen las­ke­mi­ses­ta. Sään­tö menee toi­sin päin.

    Tämä voi olla hyvin­kin mah­dol­lis­ta. Mut­ta eikö se juu­ri ker­ro sii­tä, että asu­kas­lu­vul­taan yhä suu­rem­pi kau­pun­ki on (aina­kin Hel­sin­gin rea­lis­ti­ses­sa kas­vus­kaa­las­sa) yhä hou­kut­te­le­vam­pi asuin­paik­ka taval­li­sel­le ihmi­sil­le asua? Tämä taas oli­si ris­ti­rii­das­sa sen väit­tee­si kans­sa, että tii­vis­tä­mi­nen tekee kau­pun­gis­ta huo­nom­man ja vähem­män houkuttelevan. 

    Sil­lä par­hai­ten ihmis­ten todel­li­sis­ta arvo­jär­jes­tyk­sis­tä ker­too se, mihin he rahan­sa ovat val­mii­ta käyt­tä­mään. Jos ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan yhä enem­män asun­nois­ta tii­vis­sä kau­pun­gis­sa, ker­too tämä sii­tä, että he arvos­ta­vat asun­toa tii­viis­sä kau­pun­gis­sa ja sii­tä, että se on heil­le hyvinvointia.

    Jos joku sit­ten ahdis­tuu tii­viy­des­tä ja päät­tää muut­taa maal­le, niin tuli­joi­ta toi­seen suun­taan kyl­lä riit­tää ja kau­pun­kia­sun­nos­ta saa vaih­dos­sa vas­taa­van­ko­koi­seen asun­toon pie­nem­mäl­lä paik­ka­kun­nal­la kau­pan pääl­le hyvät rahat.

    Esi­mer­kil­lä­ni hain sitä, että 4000 ihmi­sen hyvin­voin­nin kas­vu on arvok­kaam­pi asia kuin 1000 ihmi­sen vähän suu­rem­pi hyvin­voin­nin kas­vu. Myös eriar­voi­suu­den vähe­ne­mi­sen kannalta.

  113. JTS:lle

    Olen ymmär­tä­nyt, että Hel­sin­gin väki­lu­vun kas­vu ei niin­kään joh­du maan sisäi­ses­tä muut­to­liik­kees­tä vaan maahanmuutosta(70–80%) ja syntyvyydestä.

    Aina­kin näin on vii­me aikoi­na usein uutisoitu.

    1. Hel­sin­gin seu­dun väes­tön­kas­vus­ta on tul­lut Viros­ta ja Venä­jäl­tä aika suu­ri osa, mut­ta se tai­taa kyl­lä olla tyreh­ty­mäs­sä, kos­ka elin­ta­so­kui­lu on tasoit­tu­mas­sa eikä nuo­ria muut­ta­jia eten­kään Viros­ta enää riitä.
      Tuo maan sisäi­nen muut­to­lii­ke on vähän tilas­toin­ti­jut­tu. Jos nel­jä hen­keä, kak­si paria, tule­vat Hel­sin­kiin opis­ke­le­maan, molem­mat parit teke­vät kak­si las­ta ja toi­nen pari lap­si­neen muut­taa takai­sin, tilas­to­jen mukaan ei ole ollut lain­kaan maan sisäis­tä net­to­muut­toa, vaik­ka joten­kin Hel­sin­kiin on tul­lut nelö­jä asu­kas­ta lisää.
      Syn­ty­vyy­den enem­myys on puo­let alu­een väestönkasvusta.

  114. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko Kon­tu­la yhtä tiheäs­ti raken­net­tu kuin Eira? Vai­kea uskoa.

    Kon­tu­lan väen­ti­heys on 4.821/km2 ja Eiran 5.818/km2. Molem­mat ovat siis har­vas­ti asu­tet­tu­ja kaupunginosia.

    Voi­daan ver­ra­ta esi­mer­kik­si Alp­pi­har­jun Har­juun, jos­sa on 27.166 asukasta/km2 tai Puna­vuo­reen ‑19.855/km2.

  115. jumi­ny: Maa­il­ma ei ole Hel­sin­ki­kes­kei­nen eikä siis edus­ta. Se on yksi pie­ni tai kes­ki­ko­koi­nen kau­pun­ki monen pal­jon suu­rem­man, suu­rem­man, samaa koko­luok­kaa edus­ta­van ja pie­nem­män joukossa.

    Ei tosi­aan. Hel­sin­ki­kes­kei­siä ovat ehkä vain jot­kut hel­sin­ki­läi­set. Hel­sin­gil­lä on se etu, että se on maa­il­man suu­rin suo­men kie­lel­lä toi­mi­va kau­pun­ki. Tämä takaa sil­le jon­kin­lai­sen “tukia­lu­een”, eikä Hel­sin­gin kuih­tu­mi­nen ole sik­si toden­nä­köis­tä. Maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa toki vain pike­neh­kö kau­pun­ki, jon­ka ei kan­na­ta kil­pail­la kool­la Tuk­hol­man tai Pie­ta­rin kans­sa. Ehkä parem­pi oli­si, jos yrit­täi­si olla (kaik­kien) suo­ma­lais­ten viih­tyi­sä ja edis­tyk­sel­li­nen pääkaupunki.

  116. jumi­ny:
    Kokeil­laan nyt tii­vis­tää edes joku van­ha ja teh­dä edes yksi uusi alue 25k as/m² ja kat­so­taan miten käy! Ei tar­vi kehit­ty­vien maa­kun­tien Suo­mes­sa täs­tä mureh­tia, ei nii­tä sin­ne tehdä!

    ja siis 25k as/km^2. ei mee neliölle!

  117. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko Kon­tu­la yhtä tiheäs­ti raken­net­tu kuin Eira? 

    Var­sin­kin jos kau­pun­gin­osan raja las­ke­taan sitä de fac­to rajaa­van lii­ken­ne­väy­län keskeltä. 

    Teh­taan­ka­dun kes­kel­tä ei ole kau­han suur­ta mat­kaa lähim­män asuin­ton­tin rajaan (ja kai­ken lisäk­si puna­vuo­ren tai ullan­lin­nan puo­lel­ta eiraan tule­va ei edes tajua siir­ty­vän­sä toi­seen kaupunginosaan).

    Kon­tu­la puo­les­taan on oma eril­li­nen saa­rek­keen­sa jon­ka tur­va­na on leveät varoa­lu­eet. Jot­ta jokai­nen osai­si pysyä omal­la suun­ni­tel­lul­la revii­ril­lään eikä sekot­tai­si yhdys­kun­ta­suun­ni­te­lus­sa ase­tet­tu­ja tilastotavotteita.

    Eira on (hin­ta­ta­son por­va­ril­li­suu­des­ta huo­li­mat­ta) muu­mi­maa, Kon­tu­la on (asu­jai­mis­ton pro­le­taa­ri­suu­des­ta huo­li­mat­ta) vilijonkkamaa.

  118. Ano­muu­mi: Eli kes­ki­luok­ka kehys­kun­tiin ja kan­ta­kau­pun­gin asun­not vain vie­lä­kin har­vem­mil­le ja valituimmille?

    Ei vaan hyvää kau­pun­kia kai­kil­le. Ei rik­kail­le kan­na­ta kos­taa niin, että raken­net­tai­siin Hel­sin­gin puis­tot täy­teen nykyis­tä huo­nom­pia asun­to­ja. Köy­hä ei saa hel­pos­ti kokoon kes­kus­tan asun­non hin­taa, oli raken­ta­mis­po­li­tiik­ka mikä tahan­sa (muu kuin slum­mien raken­ta­mi­nen keskustaan).

    Kun nykyis­tä sel­väs­ti useam­pi ihmi­nen hin­ta­ta­son perus­teel­la halu­aa tul­la Helsinkiin

    Ei hin­ta­ta­sos­ta voi teh­dä tuol­lai­sia joh­to­pää­tök­siä. Kir­joi­tin pit­kän kir­joi­tuk­sen osoit­taak­se­ni, että asuin­viih­ty­vyys ei ole ainoa eikä tär­kein hin­taan vai­kut­ta­va teki­jä Hel­sin­gin ydinkeskustassa.

    , en ymmär­rä mik­si hei­dät pitäi­si pakot­taa jon­ne­kin muu­al­le asun­to­tar­jon­taa kei­no­te­koi­ses­ti rajoit­ta­mal­la ja siten hin­to­ja yli mak­su­ky­vyn nostamalla.

    En kat­so asuin­ti­hey­den mak­si­ma­oi­mi­sen paran­ta­van asu­mis­viih­ty­vyyt­tä. Saam­me onne­li­sem­pia ihmi­siä, jos osa heis­tä asuu Espoossa.

    Mai­nit­se­mie­si aluei­den veto­voi­ma perus­tuu – uskal­tai­sin väit­tää – nii­tä lähel­lä ole­vaan tii­vii­seen kaupunkiin. 

    Töö­lös­sä ja Kruu­nun­haas­sa on tii­vis­tä kau­pun­kia enem­män ja lähem­pä­nä kuin Kai­vo­puis­tos­sa. Sil­ti Kai­vo­puis­to on arvos­te­tum­pi. Minus­ta tilan­ne näyt­tää sil­tä, että ihmi­set valit­se­vat väl­jän puis­to­mai­sen ympä­ris­tön, jos sii­hen on mahdollisuus.

    Mut­ta eikö se juu­ri ker­ro sii­tä, että asu­kas­lu­vul­taan yhä suu­rem­pi kau­pun­ki on (aina­kin Hel­sin­gin rea­lis­ti­ses­sa kas­vus­kaa­las­sa) yhä hou­kut­te­le­vam­pi asuin­paik­ka taval­li­sel­le ihmi­sil­le asua? 

    Riip­puu sii­tä, mitä sanal­la hou­kut­te­le­va tar­koi­te­taan. Jos tar­koi­te­taan sitä, ovat­ko ihmi­set tai hei­dän työ­nan­ta­jan­sa val­mii­ta mak­sa­maan enem­män pää­sys­tä entis­tä suu­rem­man kau­pun­gin kes­kus­taan, vas­taus on ehkä kyl­lä. Jos kysy­tään, onko asuin­viih­ty­vyys parem­pi, uskon että aina­kaan tii­vis­te­tys­sä kes­kus­tas­sa asuin­viih­ty­syys ei ole kor­keam­pi (kos­ka ihmi­set valit­se­vat mie­luum­min Kai­vo­puis­ton Stock­man­nin lähel­lä kuin Töö­lön tai Ruo­ho­lah­den Stock­man­nin lähel­lä). Jos Hel­sin­gin kes­kus­ta pysyi­si nykyi­sel­lään, ja vain ympä­rys­kun­nat ja Itä-Hel­sin­ki kas­vai­si­vat, Hel­sin­gin kes­kus­tan viih­ty­vyys voi­si pysyä lähem­pä­nä nykyistä.

    Sil­lä par­hai­ten ihmis­ten todel­li­sis­ta arvo­jär­jes­tyk­sis­tä ker­too se, mihin he rahan­sa ovat val­mii­ta käyt­tä­mään. Jos ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan yhä enem­män asun­nois­ta tii­vis­sä kau­pun­gis­sa, ker­too tämä sii­tä, että he arvos­ta­vat asun­toa tii­viis­sä kau­pun­gis­sa ja sii­tä, että se on heil­le hyvinvointia.

    Suos­tu­vat ehkä mak­sa­maan, mut­ta tus­kin arvos­ta­vat asu­mis­viih­ty­vyyt­tä. Eivät ilmei­ses­ti­kään arvos­ta tii­vein­tä kau­pun­kia yhtä pal­jon kuin Kaivopuistoa.

    Esi­mer­kil­lä­ni hain sitä, että 4000 ihmi­sen hyvin­voin­nin kas­vu on arvok­kaam­pi asia kuin 1000 ihmi­sen vähän suu­rem­pi hyvin­voin­nin kas­vu. Myös eriar­voi­suu­den vähe­ne­mi­sen kannalta.

    Toi­mi­si kai näin, jos nuo 3000 jäi­si­vät muu­ten Hel­sin­gin puis­toi­hin asunn­ot­to­mik­si. Mut­ta onnek­si hei­dät voi­daan asut­taa myös naa­pu­ri­kun­tiin, ja jät­tää Hel­sin­ki hie­man viihtyisämmäksi.

  119. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko Kon­tu­la yhtä tiheäs­ti raken­net­tu kuin Eira? Vai­kea uskoa.

    Eira 5 818/km²
    Kon­tu­la 4 821/km²

    Kon­tu­las­sa on myös oma­ko­ti­ta­loa­lue. Kon­tu­lan sii­nä osas­sa, joka on ker­ros­ta­loa­luet­ta, väes­tö­ti­heys vas­taa Eiraa. 

    Beto­nin­har­maat, mas­sii­vi­set, äärim­mil­leen yksin­ker­tais­te­tut 7‑kerroksiset talot vaan luo­vat täy­sin eri­lai­sen ympä­ris­tön kuin 3‑kerroksiset pie­net jugendtalot.

    Kon­tu­las­sa on huo­not pal­ve­lut, tie­ten­kin. Met­roa­se­man vie­res­sä on muu­ta­ma kaup­pa ja muu­ten alu­eel­la ei ole elä­mää eikä var­sin­kaan mitään jalan­kul­ki­jan kan­nal­ta mie­len­kiin­tois­ta. Sen lisäk­si enem­mis­töl­lä asuk­kais­ta on yli 500 met­rin käve­ly­mat­ka metrolle.

    Kon­tu­las­sa kan­nat­tai­si jo edel­lä mai­nit­tu­jen seik­ko­jen takia suo­rit­taa perus­teel­li­nen tii­viy­den tar­kis­tus ylös­päin yhdes­sä muu­ta­man muun alu­een kans­sa, ja aloit­taa raitiovaunuliikenne.

    Kon­tu­la ei myös­kään ole miten­kään eri­tyi­nen lähiö, vaan muis­sa­kin lähiöis­sä on yhdis­te­tys­ti rumat talot ja huo­not palvelut.

    Kon­tu­lan tyyp­pi­nen alue, siis suu­ret talot väl­jäs­ti, voi olla viih­tyi­sä sii­nä poik­keus­ta­pauk­ses­sa, että talot ovat kau­nii­ta. Täl­lai­sia aluei­ta en tie­dä mui­ta kuin Nik­ki­län van­han psy­kiat­ri­sen sai­raa­lan alu­een, jos­sa talot ovat 1900-luvun alus­ta. Alue on kau­nis mut­ta pal­ve­lui­ta ei tie­ten­kään ole. Muut tun­te­ma­ni väl­jäs­ti kaa­voi­te­tut ker­ros­ta­loa­lu­eet koos­tu­vat rumis­ta taloista.

  120. Tlas­to­tie­to­läh­de (Hel­sin­ki alueit­tain 2012) ker­too, että Kon­tu­las­sa (alue 471) on asuk­kai­ta (1.1.2012) 13287 ja maa­pin­ta-alaa 2.58 neliö­ki­lo­met­riä. Asu­kas­ti­heys on Kon­tu­las­sa siten 5150 asu­kas­ta neliö­ki­lo­me­riä kohden. 

    Eiras­sa (alue 060) ovat vas­taa­vat luvut: 1077, 0.19 ja 5668. Eiras­sa asu­kas­ti­heys on siten kes­ki­mää­rin vain noin 10% suu­rem­pi kuin Kon­tu­las­sa. Asun­to­jen hin­nois­sa pro­sen­tu­aa­li­nen ero ao. aluei­den välil­lä onkin jo sit­ten ihan tois­ta luok­kaa. Oli­si­vat­ko alu­een sijoit­tu­mi­nen, topo­gra­fia sekä onnis­tu­nut, riit­tä­vän pie­ni­mit­ta­kaa­vai­nen ark­ki­teh­tuu­ri (mm. alu­eel­la kas­va­viin pui­hin näh­den) selit­tä­viä tekijöitä?

    Eiran­ran­ta tar­jo­aa ruman kont­ras­tin Eiral­le. Vaik­ka siel­lä asun­to­jen hin­nat ovat kor­keat, on se esteet­ti­ses­sä mie­les­sä (ympä­ris­tös­tä kat­soen) suo­ra­nai­nen hir­vi­tys! Oli­si­ko syy­nä lii­an tiheä ja kor­kea rakentaminen?

    1. Eiran­ran­nan hir­vit­tä­vyys ei joh­du lii­an suu­res­ta raken­nus­te­hok­kuu­des­ta vaan sur­keas­ta talo­suun­nit­te­lus­ta. Tuli taas mie­leen, et5tä ovat­ko mei­dän kaa­vam­me sit­ten­kin lii­an väl­jiä, kun tuol­lai­nen on mahdollista.

  121. Nuo­ret eivät yksin­ker­tai­ses­ti tah­do asua tup­pu­ky­lis­sä. Kat­so­kaa Poh­jois- ja Itä-Suo­men haku­mää­riä. Ei kiinnosta. 

    Hel­sin­ki ja Tam­pe­re, haki­joi­ta on yhteen kou­lu­tus­oh­jel­maan par­haim­mil­laan tuhansia.

    Tämä tren­di tulee vain voi­mis­tu­maan ja nämä kak­si kas­va­maan entisestään.

    Myös­kään maa­han­muut­ta­jia ei kiin­nos­ta tup­pu­ky­lis­sä elä­mi­nen. On toden­nä­köis­tä että maa­han­muut­ta­jien jäl­ke­läi­set pak­kaa­vat kaman­sa tup­pu­ky­lis­tä, jon­ne hei­dän van­hem­pan­sa on sijoi­tet­tu. Kos­ka ei siel­lä näil­le­kään nuo­ril­le tule ole­maan töitä.

    Ja tähän huu­toon on vas­tat­ta­va, muu­ten hom­ma kusee ja pahasti.

    Suo­men ongel­ma on se, että val­taa käyt­tää ihmi­set, joi­den aika on ohi. Näi­tä ikä­lop­pu­ja äänes­tää val­taan mei­dän 1,5 mil­joo­naa elä­ke­läis­tä. Nämä elä­vät siel­lä Tal­vi­so­dan jäl­kei­ses­sä ajas­sa, joka meni jo ajat sit­ten ohitse.

    Nyt aikuis­tu­vat nuo­ret tar­vit­se­vat päät­tä­jien tukea, kos­ka he ovat ne jot­ka jat­ka­vat tämän maan rakentamista.

    He eivät tah­do samo­ja asioi­ta, kuin nyt eläk­keel­lä ole­vat 1,5 mil­joo­naa ihmis­tä. Se näkyy kaik­kial­la, mut­ta var­sin­kin kau­pun­kien kehitysvaatimuksissa.

    Nuo­ret äänes­tä­vät eni­ten kokoo­mus­ta ja vih­rei­tä. Täl­läi­nen sini­vih­reä aja­tus­maa­il­ma on hyvin ylei­nen nuor­ten ja nuor­ten aikuis­ten keskuudessa. 

    Perin­tei­nen puna­mul­ta kuo­lee kir­jai­mel­li­ses­ti pois. Var­sin­kin perin­tei­nen vasem­mis­to on tul­lut tien­sä päähän. 

    Vas­ta­pai­nok­si sini­vih­reäl­le tulee perus­suo­ma­lai­set, joka mitä luul­ta­vim­min “ammat­ti­mais­tuu” ajan kulues­sa. Nyt­hän perus­suo­ma­lai­sis­sa on hyvin vähän “ammat­ti­po­lii­tik­ko­ja”, mut­ta opis­ke­le­vis­sa nuo­ris­sa on myös perus­suo­ma­lai­sia ammat­ti­po­lii­ti­kon alku­ja. Perus­suo­ma­lai­set ovat hyvin suo­sit­tu­ja nuor­ten keskuudessa.

    Arve­len, että olem­me aika lyhyen aske­leen pääs­sä koalitiohallituksista. 

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa maa­il­ma muut­tuu ja nuo­ret muut­ta­vat jäl­leen sitä. Myös arvo­maa­il­ma muut­tuu, joka näkyy sit­ten kau­pun­kien kehityksessä.

    Urbaa­ni suku­pol­vi on se seu­raa­va suku­pol­vi, eikä sii­nä alue­tu­kiai­set auta. Sii­hen täy­tyy myös valmistautua.

  122. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eiran­ran­nan hir­vit­tä­vyys ei joh­du lii­an suu­res­ta raken­nus­te­hok­kuu­des­ta vaan sur­keas­ta talo­suun­nit­te­lus­ta. Tuli taas mie­leen, et5tä ovat­ko mei­dän kaa­vam­me sit­ten­kin lii­an väl­jiä, kun tuol­lai­nen on mahdollista. 

    On kaa­val­la­kin osuu­ten­sa asias­sa. Ensin pidet­tiin kil­pai­lu, mut­ta sen voit­ta­ja lytät­tiin ja teh­tiin viras­to­työ­nä pika­vauh­tia pis­te­ta­lo­kaa­va, min­kä motii­vi­na lie­nee ollut mah­dol­li­sim­man hyvä tuot­to tont­tien myynnistä…

  123. Ano­muu­mi:Sil­lä par­hai­ten ihmis­ten todel­li­sis­ta arvo­jär­jes­tyk­sis­tä ker­too se, mihin he rahan­sa ovat val­mii­ta käyt­tä­mään. Jos ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan yhä enem­män asun­nois­ta tii­vis­sä kau­pun­gis­sa, ker­too tämä sii­tä, että he arvos­ta­vat asun­toa tii­viis­sä kau­pun­gis­sa ja sii­tä, että se on heil­le hyvinvointia.

    Jos joku sit­ten ahdis­tuu tii­viy­des­tä ja päät­tää muut­taa maal­le, niin tuli­joi­ta toi­seen suun­taan kyl­lä riit­tää ja kau­pun­kia­sun­nos­ta saa vaih­dos­sa vas­taa­van­ko­koi­seen asun­toon pie­nem­mäl­lä paik­ka­kun­nal­la kau­pan pääl­le hyvät rahat. 

    Voi­tai­siin­ko asu­mi­sen tuet siis hil­jal­leen lak­kaut­taa? On siis val­miut­ta, tah­toa ja osto­voi­maa­kin. Mik­si tuo­hon pro­ses­siin tulee sekoit­taa veron­mak­sa­jien tukea asu­mis­tuen muodossa.

    Hel­sin­gin poik­keuk­sel­li­sen koon ja hin­ta­ta­son vuok­si voi­si har­ki­ta vapaa­eh­toi­sen eli yri­tys­ten ja yksi­tyis­hen­ki­löi­den hyvän­te­ke­väi­syy­teen perus­tu­via pai­kal­li­sia asu­mi­sen tukia. Näis­sä voi­si olla verohuojennuksia.

  124. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuli taas mie­leen, et5tä ovat­ko mei­dän kaa­vam­me sit­ten­kin lii­an väl­jiä, kun tuol­lai­nen on mahdollista.

    Ei Eiran­ran­ta nyt niin hir­vit­tä­vä ole, mut­ta kaa­vaa lie­nee ensin muu­tet­tu ja sit­tem­min veny­tet­ty aika tavalla.

    Aina­kin legen­dan mukaan pai­kal­le oli ensin suun­ni­tel­tu kuu­tion­omai­sia nop­pa­ta­lo­ja, jot­ka oli­si­vat istu­neet Eiran naa­pu­riin parem­min, mut­ta kau­pun­ki halusi lisää raken­nusoi­keut­ta, eli kor­keut­ta, jol­loin koko­nai­suus muut­tui vähän has­suk­si. Pis­te­ta­lo­mai­suus Eiras­ta, mut­ta mit­ta­suh­teet Munk­ki­saa­ren umpikortteleista.

    Ylim­män ker­rok­sen piti olla sisään­ve­det­ty, mut­ta tämä on kor­vat­tu jäl­kia­sen­nuk­sen oloi­sel­la pel­ti­vuo­ra­tul­la kios­ki­ra­ken­teel­la, joka lisää mas­sii­vi­suut­ta enti­ses­tään, kuten myös umpi­sei­nä puis­ton suun­taan. Jos oikein muis­tan, niin tuo eris­tet­ty piha oli raken­nus­ta­paoh­jeis­sa, sil­lä kai haet­tiin eira­mais­ta tun­nel­maa, mut­ta kort­te­lin pitui­sek­si veny­tet­ty­nä ja ei-hap­ti­se­na lop­pu­tu­los on vain kolkko.

  125. Tai­dan tois­taa itseäni.

    Kun hel­sin­ki­läis­po­lii­ti­kot tun­tu­vat kovas­ti kär­si­vän sii­tä, että väes­tö uha­kaa koko­nai­suu­des­saan muut­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, täs­sä yksi neuvo.

    Älkää haa­li­ko kaik­kia mah­dol­li­sia val­tion teh­tä­viä sin­ne — anta­kaa muil­le­kin mah­dol­li­suus. Vii­mei­nen esi­merk­ki on tämä raja­var­tio­lai­tok­sen heli­kop­te­rien huol­to­toi­min­nan kes­kit­tä­mi­nen. Se pitää saa­da Helsinki-Vantaalle.

    Kes­kit­tä­mi­sen taka­na on Val­tion­hal­lin­non alu­eel­lis­ta­mis­toi­mi­kun­ta. Jäse­ni­nä näkyy ole­van eri minis­te­riöi­den kor­kei­ta vir­ka­mie­hiä — ole­tet­ta­vas­ti hel­sin­ki­läi­siä. Ja esi­tys on var­maan­kin tul­lut raja­var­tio­lai­tok­sen joh­dol­ta — joka lie­nee helsinkiläinen. 

    Eli ohjee­ni on sama kuin lää­kä­rin ohje yli­pai­noi­sel­le: Jos haluat lopet­taa liho­mi­sen, sun pitää vähän kat­toa, mitä syöt!

    Tou­ko Mettinen
    Turku

    1. Hel­sin­ki­hän juu­ri yrit­tää hää­tää Mal­min ken­tän toi­min­toi­neen ja heli­kop­te­ri­huol­toi­neen jon­ne­kin muu­al­le, mut­ta kukaan ei halua ottaa sitä vastaan.

  126. Eiran­ran­ta edus­taa teol­lis­ta lähiö­ra­ken­ta­mis­ta kes­kel­lä kaupunkia.

    Turun paraa­ti­pai­kal­le aura­jo­ki­suu­hin oli kuvien perus­teil­la tulos­sa teol­li­ses­ti raken­net­tu­ja asuin­ta­lo­ja. Rau­ta­tie­a­se­man tie­nool­le oli koos­tet­tu, raken­ta­mi­sek­si sitä ei voi kut­sua, saman­lai­sia ker­ros­ta­lo­ja, kuin oli radan var­res­sa Lem­pää­läs­sä jne.

    Täs­tä syys­tä kir­joi­tin pari vuot­ta sit­ten Turun Sano­miin, että ensin kau­pun­ki paloi, sit­ten tuli Turun tau­ti ja arvo­ta­lo­ja puret­tiin. Nyt kau­pun­kia ollaan pilaa­mas­sa teol­li­sel­la ele­ment­ti­ta­lo­ra­ken­ta­mi­sel­la eli tuo­daan lähiö­ra­ken­ta­mi­nen kau­pun­gin keskustaan.

    Kir­joi­tin, että Turun Telak­ka­ran­taan pitäi­si teh­dä vaik­ka pil­ven­piir­tä­jä ja maa­lai­lin, että näkyi­si­kö­hän sen katol­ta Tuk­hol­man uusi Vic­to­ria pilvenpiirtäjä.

    Kir­joi­tus sai val­ta­van ja myön­tei­sen res­pons­sin. Enti­nen kau­pun­gi­nark­ki­teh­ti kir­joit­ti ehdot­ta­neen­sa samaa, ja Turun Sano­mat teki jutun pil­ven­piir­tä­jäs­tä ym. Pro­fes­so­ri tosin tote­si, että ei siel­tä aivan Tuk­hol­maan näkyisi.

    Kir­joit­te­lu oli herät­tä­vää. Nyt raken­tu­vat Telak­ka­ran­nan talot­kin ovat aivan toi­sen näköi­siä, kuin pii­rus­tuk­sis­sa näyt­ti. Ase­man seu­dun talot on “kote­loi­tu” aita­muu­ril­la ja istu­vat pal­jon parem­min kau­pun­kiym­pä­ris­töön ym. Riman huo­maa nous­seen huomattavasti.

    Turus­sa teh­tiin laa­jen­net­tiin kau­pun­gin­kir­jas­to­ki aivan upeas­ti, se sulau­tet­tiin tyy­lik­kääs­ti van­haan kir­jas­to­ta­loon raken­nuk­siin vuo­sil­ta 1818 ja 1903. 

    Tuli­si­ko­han Hel­sin­gis­tä­kin tyy­lik­kääm­pi, jos ei aina teh­täi­si tyy­lin eril­lis­ta­lo eli plä­jäy­te­tään Kias­ma tuo­hon ja Musiik­ki­ta­lo tuo­hon ja Kes­kus­ta­kir­jas­to tuo­hon ja penk­ke­jä ja nur­mik­ko ympärille. 

    Mitä jos teh­täi­siin tyy­liin embed­ded eli käy­tet­täi­sin hyväk­si van­haa raken­nus­kan­taa ja uudet raken­nuk­set teh­täi­siin tii­viis­ti nii­hin sul­keu­tuen. Aina­kin se oli­si ark­ki­teh­to­ni­ses­ti haas­teel­li­sem­paa ja eko­lo­gi­sem­paa kuin tyy­li Nurmijärvi.

  127. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki­hän juu­ri yrit­tää hää­tää Mal­min ken­tän toi­min­toi­neen ja heli­kop­te­ri­huol­toi­neen jon­ne­kin muu­al­le, mut­ta kukaan ei halua ottaa sitä vastaan.

    Saa­dak­seen vie­lä hie­man lisää tilaa lisä­li­ho­mi­sel­le. Oi voi. Eikö ano­rek­sia oli­si muo­dik­kaam­pi elintasotauti? 🙂

  128. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki­hän juu­ri yrit­tää hää­tää Mal­min ken­tän toi­min­toi­neen ja heli­kop­te­ri­huol­toi­neen jon­ne­kin muu­al­le, mut­ta kukaan ei halua ottaa sitä vastaan.

    Näin Suo­mes­sa. Ruot­sis­sa esim. jään­mur­ta­ja­lai­vas­ton tuki­koh­ta on Luu­la­jas­sa. Sin­ne päin kai se jää­kin ensik­si tulee ja vii­mei­sek­si lähtee.

    1. Tein aika­naan edus­kun­ta-aloit­teen jään­mur­ta­jien siir­ty­mi­ses­tä Poriin. Poruk­ka uhka­si lakol­la, jos näin tehdään.

  129. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tein aika­naan edus­kun­ta-aloit­teen jään­mur­ta­jien siir­ty­mi­ses­tä Poriin. Poruk­ka uhka­si lakol­la, jos näin tehdään.

    Nyt­hän Rau­mal­la oli­si tilaa.

    Monis­sa sivis­tys­mais­sa tun­ne­taan käsi­te “civil ser­vant”. Ei meillä.

  130. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tein aika­naan edus­kun­ta-aloit­teen jään­mur­ta­jien siir­ty­mi­ses­tä Poriin. Poruk­ka uhka­si lakol­la, jos näin tehdään.

    Aloi­te ei tain­nut menes­tyä? Miten sii­nä kävi? 

    Ker­rot­ko nyt vaik­ka omin sanoin, mitä lisä­ar­voa tuo siir­to oli­si tuot­ta­nut? Jää­ti­lan­ne tus­kin muuut­tuu niin nopeas­ti ettei­kö mat­kal­le voi läh­teä kau­em­paa­kin, esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­tä. Ja yleen­sä jään­mur­ta­jia tar­vi­taan vas­ta kun jää on jo huo­mat­ta­van pak­sua eikä jää­vah­vis­tet­tu alus sel­viä itse. Tai­tai­si­vat kan­san­edus­ta­jat­kin men­nä lak­koon, jos joku teki­si aloit­teen, että edus­kun­ta siir­re­tään Poriin. Tai sit­ten ei. Olen kuul­lut, että val­tion viras­to­jen haja­si­joi­tuk­sen perus­te­luis­ta löy­tyy aines­ta use­aan­kin kome­di­aan. Niin höl­mö­jä perus­te­lut ovat.

    1. Jään­mur­ta­jat työl­lis­ti­vät sil­loin muis­taak­se­ni tuhat ihmis­tä Hel­sin­gis­sä, ja vei­vät tuhat asun­toa. Naii­viut­ta­ni ajattelin,että oli­si hyvä siir­tää nämä Poriin, jos­sa asu­mi­nen­kin on hal­vem­paa, mut­ta väki arvos­ti jo sil­loin enem­män elä­mää Hel­sin­gis­sä. Aloi­tet­ta tut­kit­tiin vakavasti,mutta Se kaa­tui hen­ki­lö­kun­nan vastustukseen.

  131. On kai se aika sel­vä että jos Hel­sin­kiin raken­ne­taan lisää tii­vii­tä kau­pun­ki­mai­sia esi­kau­pun­ke­ja niin ei niis­tä Eiran tai Töö­lön veroi­sia tule, aik­na­kaan aluk­si. Eiran, Kata­ja­no­kan tai Töö­lön suo­sio ja asu­mi­sen kal­leus perus­tuu sii­hen että sin­ne muut­ta­neel­le tar­jou­tuu mah­dol­li­suus nous­ta sosi­aa­li­sel­la astei­kol­la ylös­päin. Sama kos­kee väl­jem­min raken­net­tu­ja hie­nos­toa­luei­ta kuten Wes­ten­diä, Kulos­aar­ta, Kuusi- ja Leh­ti­sar­ta, Kau­niais­ta ym. On muis­tet­ta­va myös että aika moni vara­kas, vai­ku­tus­val­tai­nen tai kul­tu­rel­li­ses­ti ansioi­tu­nut hen­ki­lö asuu kai­kes­ta huo­li­mat­ta aika vaa­ti­mat­to­mas­sa tavis-lähiös­sä tai perä­ti työ­läis­kau­pun­gin­osas­sa. Joil­le­kin kal­liil­la asun­nol­la pröys­täi­ly ei ole elää­män­teh­tä­vä vaik­ka rahaa tai mah­dol­li­suut­ta asua muo­tia­lueil­la olisi. 

    Toi­nen asia mikä pitää muis­taa että vuo­teen 2050 on liki 40 vuot­ta. Tääl­lä sään­nöl­li­ses­ti kom­men­toi­vis­ta tus­kin kukaan tulee näke­mään 860.000 asuk­kaan Helsinkiä.

  132. Kor­jaus edel­li­seen, vain sii­nä tapauk­ses­sa tule­vat näke­mään jos toteu­te­taan kun­ta­lii­tos Pk-seu­dun kau­pun­kien kes­ken, mikä ei toi­saal­ta oli­si tyh­mem­pi ajatus.

  133. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Nuo­ret eivät yksin­ker­tai­ses­ti tah­do asua tup­pu­ky­lis­sä. Kat­so­kaa Poh­jois- ja Itä-Suo­men haku­mää­riä. Ei kiinnosta. 

    Eivät ole halun­neet muu­ta­maan sataan vuo­teen, ellei nyt sat­tu­nut ole­maan peri­mys­jär­jes­tyk­ses­sä ensimmäinen.

    Jos ei men­ty kor­peen, muu­tet­tiin pait­si suu­riin kau­pun­kei­hin aina­kin yhtä suu­res­sa mää­rin pois Suo­mes­ta. Nyt sitä ei teh­dä, vaik­ka esim. Poh­jois-Nor­ja huu­taa työ­voi­maa ja pal­kat ovat oleel­li­ses­ti hel­sin­ki­läi­siä kor­keam­mat ja suo­ma­lai­set halut­tua työvoimaa.

    Työ­tä vai urbanismia?

  134. Juho Laa­tu: Ei vaan hyvää kau­pun­kia kai­kil­le. Ei rik­kail­le kan­na­ta kos­taa niin, että raken­net­tai­siin Hel­sin­gin puis­tot täy­teen nykyis­tä huo­nom­pia asun­to­ja. Köy­hä ei saa hel­pos­ti kokoon kes­kus­tan asun­non hin­taa, oli raken­ta­mis­po­li­tiik­ka mikä tahansa. 

    Ei puis­to­ja tie­ten­kään tule raken­taa täy­teen. Kuka on täl­lais­ta ehdot­ta­nut? Kysy­mys on raken­net­tu­jen aluei­den raken­ta­mi­ses­ta tii­viis­ti. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa on pin­ta-alas­ta on muis­taak­se­ni sama osuus puis­to­ja kuin koko Hel­sin­gis­sä yli­pää­tään ja jos­kus jopa enem­min (Esim. Töö­lös­sä) kuin tyy­pil­li­sis­sä lähiöis­sä. Sil­ti kan­ta­kau­pun­gin asukas/työpaikkatiheys on huo­mat­ta­vas­ti suurempi. 

    Köy­hä ei, mut­ta kes­ki­luok­ka kyl­lä. Köy­hiä­kin puo­les­taan aut­tai­si se, jos esim. uusil­le kau­pun­gin vuo­kra-asun­noil­le­kin löy­tyi­si maa­ta muu­al­ta­kin kuin jos­tain kehä III takaa.

    Juho Laa­tu
    Ei hin­ta­ta­sos­ta voi teh­dä tuol­lai­sia joh­to­pää­tök­siä. Kir­joi­tin pit­kän kir­joi­tuk­sen osoit­taak­se­ni, että asuin­viih­ty­vyys ei ole ainoa eikä tär­kein hin­taan vai­kut­ta­va teki­jä Hel­sin­gin ydinkeskustassa. 

    Asuin­viih­ty­vyys on sub­jek­tii­vis­ta. Toi­sel­le viih­tyi­sää on asua met­säs­sä, toi­sel­le tär­keä osa viih­ty­vyyt­tä on se, että löy­tää pää­osan tar­vit­se­mis­taan pal­ve­luis­ta kävelyetäisyydeltä.

    Jos “asuin­viih­ty­vyy­den” mää­ri­tel­mäs­tä raja­taan pois esim. työ­mat­kan miel­lyt­tä­vyys asuin­pai­kas­ta, lähis­tön pal­ve­lu­tar­jon­ta ym. niin on aivan sel­vää että ihmi­set arvos­ta­vat asuin­paik­kan­sa valin­nas­sa myös mui­ta hyvin­voin­tiin­sa vai­kut­ta­via teki­jöi­tä kuin “asuin­viih­ty­vyyt­tä”. Mik­si “asuin­viih­ty­vyys” sit­ten pitäi­si men­nä yli kai­ken, kun ihmi­set arvos­ta­vat kaik­kea muutakin?

    Juho Laa­tu

    En kat­so asuin­ti­hey­den mak­si­ma­oi­mi­sen paran­ta­van asu­mis­viih­ty­vyyt­tä. Saam­me onne­li­sem­pia ihmi­siä, jos osa heis­tä asuu Espoossa. 

    Tämä on sub­jek­tii­vi­nen mie­li­pi­tee­si. Toi­nen on onnel­li­nen Espoos­sa, toi­nen Kruu­nu­haas­sa. Sinä olet rajaa­mas­sa pois ihmi­sil­tä mah­dol­li­suu­den asua Kruu­nu­haas­sa ja pakot­ta­mas­sa Kruu­nu­haas­sa onnel­li­set omien miel­ty­mys­te­si mukai­seen ympä­ris­töön. Kyse ei perim­mil­tään ole asuin­ti­hey­den mak­si­moin­nis­ta, vaan hyvin­voin­nin mak­si­moin­nis­ta. Sii­tä, että ihmi­sil­lä on mah­dol­li­suus asua tii­vis­sä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä sii­nä mis­sä väl­jäs­sä­kin — ja väl­jää kyl­lä riit­tää, kuten olen jo sanonut.

    Juho Laa­tu
    Töö­lös­sä ja Kruu­nun­haas­sa on tii­vis­tä kau­pun­kia enem­män ja lähem­pä­nä kuin Kai­vo­puis­tos­sa. Sil­ti Kai­vo­puis­to on arvos­te­tum­pi. Minus­ta tilan­ne näyt­tää sil­tä, että ihmi­set valit­se­vat väl­jän puis­to­mai­sen ympä­ris­tön, jos sii­hen on mahdollisuus. 

    Äh. Tämä menee tois­tok­si. Se, että 10000 ihmi­sel­lä on mah­dol­li­suus asua Kru­ni­kas­sa tuot­taa enem­män hyvin­voin­tia kuin se, että 1000 vähän rik­kaam­paa saa asua Kai­vo­puis­tos­sa. Lisäk­si, kuten sanoin, se Kai­vo­puis­to ei oli­si juu­ri min­kään arvoi­nen ilman nii­tä tii­viis­ti raken­net­tu­ja aluei­ta sii­nä vie­res­sä — mitä yri­tin esi­mer­kil­lä­ni valottaa.

    Juho Laa­tu
    Riip­puu sii­tä, mitä sanal­la hou­kut­te­le­va tar­koi­te­taan. Jos tar­koi­te­taan sitä, ovat­ko ihmi­set tai hei­dän työ­nan­ta­jan­sa val­mii­ta mak­sa­maan enem­män pää­sys­tä entis­tä suu­rem­man kau­pun­gin kes­kus­taan, vas­taus on ehkä kyl­lä. Jos kysy­tään, onko asuin­viih­ty­vyys parem­pi, uskon että aina­kaan tii­vis­te­tys­sä kes­kus­tas­sa asuin­viih­ty­syys ei ole kor­keam­pi (kos­ka ihmi­set valit­se­vat mie­luum­min Kai­vo­puis­ton Stock­man­nin lähel­lä kuin Töö­lön tai Ruo­ho­lah­den Stock­man­nin lähel­lä). Jos Hel­sin­gin kes­kus­ta pysyi­si nykyi­sel­lään, ja vain ympä­rys­kun­nat ja Itä-Hel­sin­ki kas­vai­si­vat, Hel­sin­gin kes­kus­tan viih­ty­vyys voi­si pysyä lähem­pä­nä nykyistä. 

    Tämä viih­ty­vyys on oma mie­li­pi­tee­si. Hou­kut­te­le­va tar­koit­taa täs­sä esim. sitä, että jos ihmi­sil­le annet­tai­siin mah­dol­li­suus vali­ta tii­viin kan­ta­kau­pun­gin ja “puis­to­mai­sen ja ter­veel­li­sen” lähiön tai jon­kin muun asu­mis­muo­don välil­lä, valit­si­si nykyis­tä asuin­ti­lan­net­ta useam­pi tii­viin kan­ta­kau­pun­gin. Mis­tä osoi­tuk­se­na hinnat.

    Hou­kut­te­le­vuu­den mää­ri­tel­mä voi­si olla myös esim. kaik­ki asuin­pai­kas­ta joten­kin riip­pu­vai­set ihmi­sen arvos­ta­mat asiat: Vir­kis­tys­mah­dol­li­suu­det, työ­mat­kan miel­lyt­tä­vyys, lähi­pal­ve­lut, rauhallisuus/vilkkaus, lii­ken­neyh­tey­det yli­pää­tään, ystä­vien lähei­syys, “asu­mis­viih­ty­vyys” jne jne.

    Juho Laa­tu
    Suos­tu­vat ehkä mak­sa­maan, mut­ta tus­kin arvos­ta­vat asumisviihtyvyyttä. 

    Mitä ihmet­tä tar­koi­tat asu­mis­viih­ty­vyy­del­lä? Suos­tu­vat mak­sa­maan tar­koit­taa yhtä kuin arvos­ta­vat kokonaisuutena.

    Juho Laa­tu
    Toi­mi­si kai näin, jos nuo 3000 jäi­si­vät muu­ten Hel­sin­gin puis­toi­hin asunn­ot­to­mik­si. Mut­ta onnek­si hei­dät voi­daan asut­taa myös naa­pu­ri­kun­tiin, ja jät­tää Hel­sin­ki hie­man viihtyisämmäksi. 

    Eli 3000 mak­su­ky­vyt­tö­min­tä pitää kaa­voi­tuk­sen kei­noin pakot­taa naa­pu­ri­kun­tiin? Täs­tä­hän on reaa­li­maa­il­mas­sa kyse. Monel­la ihmi­sel­lä ei ole varaa asun­toon kan­ta­kau­pun­gis­sa (joh­tuen tar­jon­nan kei­no­te­koi­ses­ta vähäi­syy­des­tä), joten he jou­tu­vat muut­ta­maan naapurikuntiin.

    Uskoi­sin myös Hel­sin­gin ole­van pal­jon viih­tyi­säm­pi, jos esim. val­mis­tel­ta­va yleis­kaa­va satoi­ne tuhan­si­ne uusi­ne asuk­kai­neen toteutuu.

  135. Pal­jon­ko­han Suo­men BKT las­ki­si, jos pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asun­to­kaup­pa pysähtyisi?

  136. Ano­muu­mi: Ei puis­to­ja tie­ten­kään tule raken­taa täyteen. 

    Aika har­va vapaa maa­pa­la on tur­vas­sa Hel­sin­gin nykyjohdolta.

    Köy­hiä­kin puo­les­taan aut­tai­si se, jos esim. uusil­le kau­pun­gin vuo­kra-asun­noil­le­kin löy­tyi­si maa­ta muu­al­ta­kin kuin jos­tain kehä III takaa.

    Kehä III:n takaa saa ehkä oma­ko­ti­ta­lon. Hel­sin­ki voi ostaa Töö­lös­tä asun­to­ja ja vuo­kra­ta köy­hil­le (ei siis edel­ly­tä tiivistämistä).

    Mik­si “asuin­viih­ty­vyys” sit­ten pitäi­si men­nä yli kai­ken, kun ihmi­set arvos­ta­vat kaik­kea muutakin?

    Juu­ri näin. Läh­din kri­ti­soi­maan väi­tet­tä, että Hel­sin­gin kes­kus­tan ker­ros­ta­loa­luei­den kor­keat hin­nat todis­tai­si­vat, että ihmi­set haluai­si­vat asua kaik­kein eni­ten juu­ri tuon kal­tai­sil­la kerrostaloalueilla.

    Sinä olet rajaa­mas­sa pois ihmi­sil­tä mah­dol­li­suu­den asua Kruu­nu­haas­sa ja pakot­ta­mas­sa Kruu­nu­haas­sa onnel­li­set omien miel­ty­mys­te­si mukai­seen ympäristöön.

    En ole. Tote­sin vain, että jos tar­kas­te­lem­me kau­pun­gi­no­sia, jot­ka ovat suun­nil­leen yhtä kau­ka­na Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta ja sen pal­ve­luis­ta, ihmi­set halua­vat näkö­jään mak­saa enem­män asun­nos­ta väl­jäs­sä Kai­vo­puis­tos­sa kuin tiuk­kaan paka­tus­sa Kruu­nun­haas­sa, Töö­lös­sä tai Puna­vuo­res­sa. Mut­ta mei­tä on tie­tys­ti moneen junaan.

    Lisäk­si, kuten sanoin, se Kai­vo­puis­to ei oli­si juu­ri min­kään arvoi­nen ilman nii­tä tii­viis­ti raken­net­tu­ja aluei­ta sii­nä vie­res­sä – mitä yri­tin esi­mer­kil­lä­ni valottaa.

    Samat ehdot kai­kil­le alueil­le. Luu­len että Kai­vo­puis­to oli­si tihei­tä ker­ros­ta­loa­luei­ta suo­si­tum­pi myös maa­lais­kun­taan sijoitettuna.

    Hou­kut­te­le­va tar­koit­taa täs­sä esim. sitä, että jos ihmi­sil­le annet­tai­siin mah­dol­li­suus vali­ta tii­viin kan­ta­kau­pun­gin ja “puis­to­mai­sen ja ter­veel­li­sen” lähiön tai jon­kin muun asu­mis­muo­don välil­lä, valit­si­si nykyis­tä asuin­ti­lan­net­ta useam­pi tii­viin kantakaupungin.

    Ver­tai­lin Hesin­gin kes­kus­taa ympä­röi­viä (saman­lais­ten pal­ve­lui­den pii­ris­sä ole­via) asui­na­luei­ta toi­siin­sa, en lähiöi­tä tai muu­ta maata.

    Mitä ihmet­tä tar­koi­tat asu­mis­viih­ty­vyy­del­lä? Suos­tu­vat mak­sa­maan tar­koit­taa yhtä kuin arvos­ta­vat kokonaisuutena.

    Asu­mis­viih­ty­vyy­del­lä olen vii­tan­nut jon­kin kau­pun­gin­osan asun­non viih­tyi­syy­teen, mah­dol­li­ses­ti täy­den­net­ty­nä kau­pun­gin­osan tar­joa­mil­la muil­la viih­ty­vyys­pal­ve­luil­la. Mukaan ei las­ke­ta esim. etäi­syyt­tä työ­paik­kaan, etäi­syyt­tä len­to­ken­täl­le, kun­nal­lis­ve­ro­ve­ro­pro­sent­tia, asu­mis­tu­kia, oop­pe­raa, kes­kus­tan ravin­to­loi­ta, mah­dol­li­suut­ta työl­lis­tyä ja saa­da hyvä työ­paik­ka tule­vai­suu­des­sa. Siis vain itse asu­mi­seen liit­ty­vä viihtyisyys.

    Eli 3000 mak­su­ky­vyt­tö­min­tä pitää kaa­voi­tuk­sen kei­noin pakot­taa naapurikuntiin?

    Kaa­voi­tus aset­taa joka tapauk­ses­sa jot­kin rajat. Kun­ta päät­tää. Ihmi­set valit­se­vat asun­ton­sa. Hei­tä ei pako­te­ta Hel­sin­kiin eikä Espoo­seen. Molem­mis­sa on koko ajan vapai­ta asun­to­ja. Tote­sin vain, että Hel­sin­ki voi­si olla muka­vam­pi paik­ka, jos sitä ei sul­lot­tai­si mak­si­maa­li­sen täy­teen. Tote­sin myös, että hin­nat eivät toden­nä­köi­ses­ti las­ke raken­ta­mal­la­kaan (“mak­su­ky­vyt­tö­mien” tasol­le) (pait­si jos “slum­miu­te­taan”).

    Onko Hel­sin­ki muu­ten pako­ta­nut 3000 köy­hää pois Kai­vo­puis­tos­ta, kun ei ole kaa­voit­ta­nut sitä nykyis­tä tehokkaammin? 😉

  137. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Naii­viut­ta­ni ajattelin,että oli­si hyvä siir­tää nämä Poriin, jos­sa asu­mi­nen­kin on hal­vem­paa, mut­ta väki arvos­ti jo sil­loin enem­män elä­mää Helsingissä.

    Toi­seen suun­taa asia on tie­ten­kin aivan eri. Tam­pe­re­lai­set letoa­lan ihmi­set­kin innos­tui­vat kovas­ti työ­paik­ko­jen­sa siir­tä­mi­ses­tä Hel­sin­kiin. Elä­mä Tam­pe­reel­la tai­taa olla aika ankeaa. 😉

  138. Tilas­to­kes­kus­ta yri­tet­tiin muu­ta­mia vuo­sia sit­ten sijoit­taa eri puo­lil­le Suo­mea, mut­ta han­ke on kui­vu­nut kokoon kun Kivi­nie­mes­tä tuli välil­lä pää­mi­nis­te­ri lyhyek­si ajaksi.

    Tilas­to­kes­kus tai­si aivan lähiai­koi­na päät­tää että sen pie­net alue­toi­mis­tot lak­kau­te­taan, ilmei­ses­ti sen vuok­si että aina­kaan nii­hin ei voi siir­tää nykyis­tä Sör­näis­ten porukkaa… 🙂

    Hel­sin­ki var­mas­ti hyö­tyi­si Osmon perus­te­lui­den mukaan sii­tä että viras­tot, Nor­dea, SOK ja OP-Poh­jo­la siir­tyi­si­vät pois arvo­kas­ta kau­pun­ki­ti­laa viemästä… 🙂

  139. R.Silfverberg: Joil­le­kin kal­liil­la asun­nol­la pröys­täi­ly ei ole elää­män­teh­tä­vä vaik­ka rahaa tai mah­dol­li­suut­ta asua muo­tia­lueil­la olisi. 

    Tuo kuu­los­taa ihan sil­tä kuin asui­na­luei­den arvos­tus vaih­te­li­si kausit­tain. Syys­mal­lis­to Laut­ta­saa­res­sa nyt esittelyssä.

    Ber­lii­nis­sä tai New Yor­kis­sa ehkä saat­taa syn­tyä nopeas­ti­kin “tren­dik­käi­tä” kau­pun­gi­no­sia van­hoil­le työ­läis- tai teol­li­suusa­lueil­le joi­hin luo­va luok­ka muut­taa ja vähi­tel­len nos­taa kysyn­tää ja hintoja. 

    Läh­tö­koh­ta­na on sil­loin se että alue on jol­lain taval­la kes­ki­luo­kan hyl­jek­si­mä ja vuo­krat on hal­vat. Täl­lais­ta ei Hel­sin­gis­sä ole kos­ka hyl­jek­si­tyt alu­eet ovat oikeas­ti pysy­väs­ti ongelmaisia.

    Tääl­lä jon­kin­lai­nen kehi­tys työ­väen­luok­kai­ses­ta “luo­van luo­kan” alu­eek­si näkyy lähin­nä Röö­pe­ris­sä ja Kal­lios­sa ja sil­loin­kin tapah­tu­nut todel­la hitaas­ti. Ja perus­tuu alu­een kes­kei­seen sijain­tiin ja nor­me­ja edel­tä­vän ajan pie­niin asuntokokoihin.

    Ei “hie­nos­toa­lu­eet” ole kal­lii­ta sen vuok­si että ne oli­si­vat nyt eri­tyi­ses­ti muo­dis­sa vaan sik­si että niis­sä yhdis­tyy kes­kei­nen ja samal­la meren/luonnonläheinen sijainti. 

    Minus­ta asun­non­va­lin­nan kri­tee­ri­nä lyhyet etäi­syy­det pal­ve­lui­hin ja työ­hön tai viih­tyi­sän ympä­ris­tön tavoit­te­lu eivät ole mitään “ökyi­le­vää” sosi­aa­li­sen sta­tuk­sen nos­ta­tus­ta vaan arkie­lä­mää hel­pot­ta­via asioi­ta. Ne vaan on halut­tu teh­dä kal­liik­si pitä­mäl­lä tar­jon­taa pie­ne­nä kaa­voi­tuk­sen ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lun keinoin.

    Pröys­täi­lyn yhdis­tän lähin­nä kal­lii­siin mate­ri­aa­lei­hin, tilan tuh­laa­mi­seen ja itse­tar­koi­tuk­sel­li­sen eri­koi­seen muo­toi­luun. Vaik­ka jos­kus kyl­lä aja­tel­tiin että jugen­ta­lot ovat oikea mal­lie­si­merk­ki noista… 

    Nyky­ään useim­mat maal­li­kot­kin ovat sitä miel­tä että tyy­pil­li­nen jugend­ta­lo on viih­tyi­sä ja miel­lyt­tä­vä sekä asua että kat­sel­la. Ja asun­to sel­lai­ses­ta kal­lis ostaa.

  140. Kat­se­lin asun­non­vä­lit­tä­jien arvioi­ta sii­tä, mis­sä on odo­tet­ta­vis­sa suu­rin hinn­an­nousu Hel­sin­gin seu­dul­la. Lis­tas­sa oli ykkö­se­nä Espoon Tapio­la, ilmei­ses­ti met­ron vai­ku­tuk­ses­ta. Kal­lio oli sikä­li mie­len­kiin­toi­nen tapaus, että se oli sekä nouse­vien hin­to­jen lis­tal­la että lis­tal­la, jos­sa arvioi­tiin asun­to­jen hin­nan nousun pysäh­ty­vän. Hypo­teek­kiyh­dis­tyk­sen enti­sen tj:n mukaan­han Kal­lios­sa on 30–40% hintakupla.

  141. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Tuo kuu­los­taa ihan sil­tä kuin asui­na­luei­den arvos­tus vaih­te­li­si kausit­tain. Syys­mal­lis­to Laut­ta­saa­res­sa nyt esittelyssä. 

    Eri­lai­set tren­dit mää­rää­vät kyl­lä min­kä­lai­ne asu­mi­nen on muo­dis­sa. Tren­de­jä vah­vis­ta­vat media kuten eri­lai­set sisus­tus­leh­det ja TV-ohjel­mat, sekä eri­lais­ten julk­kis­ten asumispreferenssit. 

    40–60 vuot­ta sit­ten ei ollut ollen­kaan muo­di­kas­ta asua Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa, vaan uusis­sa lähiöis­sä kuten Tapio­las­sa, Laut­ta­saa­res­sa tai Munkkivuoressa. 

    30 vuot­ta sit­ten alkoi city­asu­mi­sen buu­mi kun nuo­ret bohee­mit jot­ka oli­vat käy­neet Parii­sis­sa tai ties mis­sä löy­si­vät unoh­de­tun työ­läis­kau­pun­gin­osa Röö­pe­rin, mut­ta muo­ti levi­si myös varak­kai­den kes­kuu­teen niin että koko ete­läi­ses­tä Hel­sin­gis­tä tuli halut­tu alue. 

    Laman aika­na kan­sa jakau­tui kah­tia kun osa menet­ti mah­dol­li­suu­den toteut­taa asu­mi­su­nel­man­sa, mut­ta vuo­kraa­jil­la oli mark­ki­nat, lähin­nä Kalliossa. 

    Laman jäl­keen 2000-luvun alus­sa alkoi oma­ko­ti­ta­lo­jen raken­ta­mi­sen buu­mi, lähin­nä kehys­kun­tiin Mat­ti Van­ha­sen esi­merk­kiä nou­dat­taen. Nyt vai­kut­taa sil­tä että muo­tia ovat ns loft-asun­not van­hois­sa teol­li­suusa­lueis­sa mut­ta myös koko­naan uudet asun­not kan­ta­kau­pun­gin uusil­la alueil­la. Asu­mi­ses­ta niis­sä ollaan val­miit mas­kaa monin­ker­tai­ses­ti johon­kin van­haan lähi­öön ver­rat­tu­na, vaik­ka asun­not eivät ole niin kummallisia. 

    Meren­ran­ta-asu­mi­nen on aina ollut muo­tia. Se on aiheut­ta­nut sen että Van­taaal­la ei ole ollen­kaan hie­nos­toa­luei­ta vaik­ka moni Van­taan oma­ko­tia­lue tai pie­nem­pi lähiö on luon­non­lä­hei­sel­lä pai­kal­la ja pal­ve­luil­taan­kin pesee men­nen tul­len Nur­mi­jör­vet ja Tuusu­lat, mut­ta kos­ka ne ovat Van­taal­la, ne ovat aliar­vos­tet­tu­ja ja kes­ki­luo­kan hyl­jek­si­miä. mut­ta ehkä nii­den aika jos­kus sit­ten koittaa. 

    Sit­ten taval­li­sis­ta beto­ni­lä­hiöis­tä vie­lä. Tyy­pil­li­nen lap­si­per­he, oli mis­tä yhteis­kun­ta­luo­kas­ta tahan­sa, hyl­jek­sii beto­ni­lä­hiöi­tä nii­den levot­to­muuk­sien takia ja eri­tyi­ses­ti nii­tä lähiöi­tä joi­la on huo­no mai­ne. Nim­by-ilmiö eli uudis­ra­ken­ta­mi­sen vas­tus­ta­mi­nen on osa tätä. Ei halu­ta uusia talo­ja naa­pu­riin kun ei tie­de­tä mil­lai­sia ihmi­siä uusiin taloi­hin muut­taa. Jot­kut lap­si­per­heet ovat jopa val­miit tin­ki­mään lähi­pal­ve­luis­ta ja jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sis­tä kun­han vain levot­to­muuk­sia ei jou­du kokemaan. 

    Jol­la­kin kes­ki­luok­kaan nouseel­la saat­taa olla jotain ikä­viä muis­to­ja lap­suus- tai nuo­ruusa­jan asu­mi­ses­ta beto­ni­lä­hiös­sä ja halua­vat sik­si antaa omil­le lap­sil­leen viih­tyi­säm­män kas­vu­ym­pä­ris­tön, vaik­ka se mer­kit­si­si että jou­tuu kus­kaa­maan hei­tä autol­la joka paik­kaan. Itse kuu­lun sii­hen poik­kea­vaan ryh­mään joka on teh­nyt “luok­ka­ret­ken alas­päin”, eli asu­nut lap­suu­den ja nuo­ruu­den eliit­tia­lueil­la mut­ta sen jäl­keen tavis­lä­hiös­sä ja ihmet­te­len välil­lä ihmis­ten asenteita. 

    Joil­ta­kin eli­tis­ti­nen lei­ma ei läh­de pesus­sa­kaan pois mut­ta jos on edes yrit­tä­nyt pes­tä sitä niin ei olla heti ensim­mäi­se­nä vaa­ti­mas­sa muut­to- sekä maa­han­muut­to­liil­leen kään­tä­mis­tä toi­seen suun­taan niin että “voi­daan sääs­tää kau­pun­kia lii­al­li­sel­ta raken­ta­mi­sel­ta”. Voin ihan vaka­val­la naa­mal­la myös sanoa että ei nois­sa eliit­tia­lus­sa asu­mien niin kum­mal­lis­ta ole, taval­li­sen tyl­sää suo­raan sanoen.

    1. 40–60 vuot­ta sit­ten ei ollut ollen­kaan muo­di­kas­ta asua Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa, vaan uusis­sa lähiöis­sä kuten Tapio­las­sa, Laut­ta­saa­res­sa tai Munkkivuoressa. 

      60 vuot­ta sit­ten kan­ta­kau­pun­gis­sa oli talo­koh­tai­nen hii­li­läm­mi­tys ja auto­jen moot­to­rit polt­tiv­bat vain osdan polt­toai­nees­ta syöt­täen loput pien­hiuk­ka­si­na ihmis­ten keuh­koi­hin kul­keu­tu­maan. Lisäk­si ben­saa oli teros­tet­ty her­mos­toa pilaa­val­la lyi­jyl­lä. Kan­ta­kau­pun­gin saa­vu­tet­ta­vuus oli kas­va­vien ruuh­kien takiua huo­no. Elin­aja­no­do­te kant­ga­kau­pun­gis­sa oli huo­nom­pi kuin raik­kais­sa lähiöis­sä. Nyt on kau­ko­läm­pö, lyi­jy­tön ben­sa, kata­ly­saat­to­rit jua jouk­ko­lii­ken­net­tä suo­si­va liikennepolitiikka.

  142. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    Läh­tö­koh­ta­na on sil­loin se että alue on jol­lain taval­la kes­ki­luo­kan hyl­jek­si­mä ja vuo­krat on hal­vat. Täl­lais­ta ei Hel­sin­gis­sä ole kos­ka hyl­jek­si­tyt alu­eet ovat oikeas­ti pysy­väs­ti ongelmaisia.

    Hert­to­nie­mi ja Tapio­la ovat yhtä etääl­lä kes­kus­tas­ta ja nii­den raken­nus­kan­ta on saman­lai­nen eli enim­mäk­seen 1950-luvul­la raken­net­tu­ja talo­ja. Molem­mat ovat hyvin saman­tyyp­pi­siä met­sä­lä­hiöi­tä. Kui­ten­kin Tapio­lan (Suur-Tapio­la) kes­ki­tu­lot oli­vat 43 857 € ja Län­si-Hert­to­nie­men 25 662 € vuon­na 2011. 

    Täl­löin voi­daan mie­les­tä­ni perus­tel­lus­ti väit­tää, että kes­ki­luok­ka hyl­kii Hert­to­nie­meä. Jopa Munk­ki­vuo­ri­kin on parem­pi­tu­loi­sem­pi, vaik­ka siel­tä on pidem­pi mat­ka kes­kus­taan kuin Hert­to­nie­mes­tä. En kui­ten­kaan pidä aluet­ta pysy­väs­ti ongel­mai­se­na sen sijain­nin ja raken­nus­kan­nan vuoksi.

    Se, mik­si Kum­pu­la tai Val­li­la ovat köy­hem­piä kuin Myl­ly­pu­ro tai Tapu­li­kau­pun­ki, kuu­luu­kin sit­ten nii­hin asioi­hin, joi­ta täl­lai­nen taval­li­nen kuo­le­vai­nen ei ehkä kos­kaan tule ymmärtämään.

  143. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nyt on kau­ko­läm­pö, lyi­jy­tön ben­sa, kata­ly­saat­to­rit jua jouk­ko­lii­ken­net­tä suo­si­va liikennepolitiikka. 

    Jouk­ko­lii­ken­net­tä suo­si­vas­ta lii­ken­ne­po­li­tii­kas­ta en oli­si aivan var­ma. Ehkä ollaan kor­kein­taan tasa­pe­li­ti­lan­tees­sa auto­jen ja jouk­ko­lii­ken­teen suo­si­mi­ses­sa (ja pol­ku­pyö­rät noi­ta huo­nom­mas­sa asemassa).

    1. Juho Laa­tu:

      Jouk­ko­lii­ken­net­tä suo­si­vas­ta lii­ken­ne­po­li­tii­kas­ta en oli­si aivan var­ma. Ehkä ollaan kor­kein­taan tasa­pe­li­ti­lan­tees­sa auto­jen ja jouk­ko­lii­ken­teen suo­si­mi­ses­sa (ja pol­ku­pyö­rät noi­ta huo­nom­mas­sa asemassa). 

      Olet­ko koks­kaan käy­nyt Hel­sin­gis­sä? Miten ver­tai­sit jouk­ko­lii­ken­teen tarf­jon­taa vaik­ka­pa oman kun­ta­si joukkoliikenteeseen?

  144. Suo­mes­sa liik­ku­vuus työn peräs­sä tapah­tuu kah­ders­sa elä­män­vai­hees­sa. Ensik­si läh­det­täes­sä opis­ke­lem­naan jon­ne­kin ja toi­sek­si val­mis­tu­mi­sen jäl­keen etsit­täes­sä pysy­vää työpaikkaa.

    Paik­ka­kun­nan veto­voi­ma perus­tuu mio­ni­puo­li­seen elin­ke­no­ra­ken­tee­seen ja pal­ve­lui­hin niin viih­tee­sä kuin kulttuurissa. 

    Esi­mer­kis­ki Pyhä­joen ydin­voi­ma­la­paik­ka­kun­nal­la on hie­man haas­tei­ta pal­ve­lu­puo­les­sa ja ydin­voi­ma­lal­la köyt­tö­hen­ki­lö­kun­nan saamisessa.

    Per­heen liik­ku­mi­seen vai­kut­taa puo­li­son työn saan­ti, kah­den aka­tee­mi­sen per­hees­sä tus­kin toi­nen läh­tee hann­ti­hom­miin tai leik­kaa­maan oma­ko­tiat­lon nur­mik­koa. Las­ten kou­luis­sa lukiois­sa on jo ero­ja tarjonnassa.

    Työ­pai­kat taas syn­ty­vät sin­ne mis­sä on joko raa­ka-ainet­ta, siis myös soaa­vaa hen­ki­lö­kun­taa, tai asiakkaita.

    Alue­po­liit­ti­ses­ti virat­so­jen siir­rot hau­li­kol­la ampuen ovat olleet mitä suu­rin­ta tyh­myyt­tä tai pii­lo­tu­kea Fin­nai­ril­le ja VR:lle.

    Yli­opis­to­jen koon, toi­min­to­jen ja aks­vun ohjaa­mi­sel­la on iso mer­ki­tys. Hel­sin­gin yli­opis­to ja Aal­to supis­tu­mal­la pys­tyi­si­vät ole­maan enem­män huippuyliopistoja.

    Tilas­to­kes­kus pys­tyy lajen­ta­maan toi­min­taan­sa paik­kaun­nil­la, jois­sa on hyvä alaa opet­ta­va yli­opis­to. Hel­sin­ki on täl­lai­nen paikkakunta.

    Jos Hel­sin­gin kav­sua halu­taan hil­li­tä, viras­to­ja laa­jen­ne­taan siel­lä mis­sä sii­ehn on aito mah­dol­li­suus. Käy­tön­nös­sä Tam­pe­re ja Oulu voi­si­vat olla kas­va­via kak­kos­kes­kuk­sia, kos­ka ovat jo tar­peek­si moni­puo­li­sia. Åbo voi­si olla ruot­sin­kie­li­syy­den keskittymä.

    Poliit­ti­ses­ti minis­te­ri pitää huol­ta omas­ta vali­nans­taan. Pori­lai­nen minis­te­ri ohjaa Hätä­kes­kuk­sen Poriin. Jyväs­ky­lä­läi­nen minis­te­ri jok­seen­kin var­mas­ti Val­tion tie­to­ko­ne­via­ras­ton Jyväs­ky­lään. Huo­no­ja ja kal­lii­ta päätöksiä.

  145. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Miten ver­tai­sit jouk­ko­lii­ken­teen tarf­jon­taa vaik­ka­pa oman kun­ta­si joukkoliikenteeseen? 

    Useim­mis­sa Suo­men kun­nis­sa ei ole kun­nal­lis­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä, ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä. Hel­sin­gis­sä ver­tail­tiin nykyi­syyt­tä ja men­nei­syyt­tä, ja eri teki­jöi­den vai­ku­tus­ta kes­kus­tan suosioon.

    Jos­kus aika­naan Kai­sa­nie­men­ka­tua jyrä­si run­sas bus­si­lii­ken­ne. Se tuot­ti muu­ta hait­taa, mut­ta oli jouk­ko­lii­ken­ne­kes­kei­nen rat­kai­su. Sit­tem­min tuo lii­ken­ne pai­nui pit­käl­ti maan alle ja rai­teil­le met­ron ansios­ta. Met­ro vähen­si saas­tei­ta, mut­ta ei ole vält­tä­mät­tä sen jouk­ko­lii­ken­ne­kes­kei­sem­pi. Met­ro on nopea, mut­ta vaa­tii vaih­to­ja. Kaduil­le tuli lisää tilaa henkilöautoille.

    Ehkä tilas­tois­ta näki­si, liik­ku­vat­ko itä­hel­sin­ki­läi­set ja muut pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­set nyky­ään jul­ki­sil­la kes­kus­taan suh­tees­sa enem­män kuin ennen. Useam­mal­la on var­maan­kin varaa autoon, ja tii­vis­te­tyt pien­ta­loa­lu­eet ovat auto­val­tai­sia. Hel­sin­gin kes­kus­tan katu­ti­las­ta suu­rin osa on varat­tu hel­ki­lö­au­toil­le ajoon ja pysä­köin­tiin (kak­ko­se­na käve­li­jät, sit­ten jouk­ko­lii­ken­ne, sit­ten pyö­räi­li­jät). Auto­paik­ka­nor­mit suo­si­vat hen­ki­lö­au­toi­lua. Voi­ko tämän perus­teel­la sanoa, että Hel­sin­ki suo­si­si jouk­ko­lii­ken­net­tä enem­män kuin henkilöautoliikennettä?

  146. R.Silfverberg: Meren­ran­ta-asu­mi­nen on aina ollut muotia. 

    Meren­ran­ta-asu­mi­ses­ta on tul­lut muo­tia vas­ta 1900-luvul­la. Perin­tei­ses­ti meren­ran­ta­kau­pun­geis­sa sata­mat ovat kat­kais­seet yhtey­den merel­le ja muu­ten­kin asu­mi­nen on sijoi­tet­tu mie­luum­min tuu­lel­ta ja tul­val­ta suo­jaan; jos men­nään kau­em­mas ajas­sa, kau­pun­git on mie­luum­min perus­tet­tu joen var­teen jon­kin mat­kan pää­hän meres­tä mm. kos­ka nii­tä on sil­loin hel­pom­pi puolustaa.

  147. Huon­omai­nei­siin aluei­siin liit­tyen: Haku­ni­lan läpi ajaes­sa osui sil­miin täl­lai­nen tekeil­lä ole­va täydennysrakennuskohde:

    http://www.uudiskohde.fi/wp-content/themes/uudiskohde/images/Asuntoesite_Vantaan_Merkki.pdf

    Koot 33 neliön yksiös­tä 48 neliön kak­sioon, ei asun­to­sau­naa, rans­ka­lai­set par­vek­keet. Seit­se­män asuin­ker­ros­ta, 35 asun­toa, 21 auto­paik­kaa. Hin­nat alka­neet 119 000 e:sta.

  148. Vil­le: Meren­ran­ta-asu­mi­ses­ta on tul­lut muo­tia vas­ta 1900-luvul­la. Perin­tei­ses­ti meren­ran­ta­kau­pun­geis­sa sata­mat ovat kat­kais­seet yhtey­den merel­le ja muu­ten­kin asu­mi­nen on sijoi­tet­tu mie­luum­min tuu­lel­ta ja tul­val­ta suo­jaan; jos men­nään kau­em­mas ajas­sa, kau­pun­git on mie­luum­min perus­tet­tu joen var­teen jon­kin mat­kan pää­hän meres­tä mm. kos­ka nii­tä on sil­loin hel­pom­pi puolustaa. 

    Näin­hän se tie­tys­ti on, mut­ta nyt puhu­taan vii­mei­sen 100 vuo­den ajan kehi­tyk­ses­tä ja tren­deis­tä. Hel­sin­ki oli niin pie­ni 100 vuot­ta sit­ten että Kai­vo­puis­to, Eira ja Kata­ja­nok­ka­kin oli­vat sil­loin maa­seu­tu­mais­ta joutomaata.

  149. Juho Laa­tu:

    Ehkä tilas­tois­ta näki­si, liik­ku­vat­ko itä­hel­sin­ki­läi­set ja muut pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­set nyky­ään jul­ki­sil­la kes­kus­taan suh­tees­sa enem­män kuin ennen. Useam­mal­la on var­maan­kin varaa autoon, ja tii­vis­te­tyt pien­ta­loa­lu­eet ovat autovaltaisia. 

    Elin­ta­son nousu on lisän­nyt autoi­lua pää­kau­pun­ki­seu­dull kai­ken kaik­ki­aan suh­tees­sa mui­hin liik­ku­mis­muo­toi­hin, mut­ta suh­tees­sa vähem­män met­ron ja rau­ta­tei­den var­sil­la kuin alueil­la jon­ne ei nope­aa kis­ko­lii­ken­net­tä mene. Vii­me aiko­jen tilas­to­jen mukaan jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ko­jen osuus on jopa nous­sut pk-seu­dun kau­pun­kien sisäl­lä, mut­ta kos­ka alu­eel­la liik­kuu pal­jon auto­ja ja ras­kas­ta lii­ken­net­tä muu­al­ta päin Suo­mea ja myös ulko­mail­ta niin auto­lii­ken­ne alu­eel­la on jat­ka­nut kas­vu­aan vaik­ka pk-seu­tu­lai­set itse ovat vähen­tä­neet sitä. 

    Nime­no­maan kes­kus­taan suun­tau­tu­vil­la mat­koil­la autoi­lu ei ole juu­ri kas­va­nut enää edes mää­räl­li­ses­ti, kos­ka ilmai­sia park­ki­pai­ko­ja on pal­jon vähem­män kuin 30–50 vuot­ta sit­ten ja bus­si­kais­tat, ts autoil­le sal­lit­tu­jen kais­to­jen puu­te tekee autoi­lus­ta kes­kus­taan tur­haut­ta­vaa ja aikaavievää.

    1. Autoi­lun mää­rä Hen­lin­gin niem­jel­lä ei ole kas­va­nut vuo­den 1970 jäl­keen juu­ri lain­kaan joukk­jo­lii­ken­teen suo­si­mi­sen ja pysä­köin­nin rajoit­ta­mi­sen vuoksi.

  150. Juho Laa­tu:
    Jos­kus aika­naan Kai­sa­nie­men­ka­tua jyrä­si run­sas bus­si­lii­ken­ne. Se tuot­ti muu­ta hait­taa, mut­ta oli jouk­ko­lii­ken­ne­kes­kei­nen rat­kai­su. Sit­tem­min tuo lii­ken­ne pai­nui pit­käl­ti maan alle ja rai­teil­le met­ron ansios­ta. Met­ro vähen­si saas­tei­ta, mut­ta ei ole vält­tä­mät­tä sen jouk­ko­lii­ken­ne­kes­kei­sem­pi. Met­ro on nopea, mut­ta vaa­tii vaih­to­ja. Kaduil­le tuli lisää tilaa henkilöautoille.

    Rau­ta­tien­to­ril­ta Itä-Hel­sin­kiin pää­see nyky­ään bus­sil­la kel­lo 23 jäl­keen ja päi­väl­lä menee Sipoo­seen jat­ka­via vuo­ro­ja, mut­ta bus­si on bus­si, eli täri­see, huo­juu, pysäh­te­lee jat­ku­vas­ti lii­ken­ne­va­loi­hin, lin­jas­to han­ka­lam­pi hah­mot­taa (kuka muis­taa ulkoa mikä yölin­ja menee Kon­tu­laan?) ja tie­tyl­lä pysä­kil­lä pois­jään­ti vai­ke­aa ellei tun­ne aluet­ta ennes­tään. Met­ron ja muun rai­de­lii­ken­teen laa­tu on oleel­li­ses­ti parem­pi. (Län­si­met­ro tosin on rahan­tuh­laus­ta, rai­tio­vau­nut oli­si ollut parem­pi. Sama kos­kee itämetroa.)

    Juho Laa­tu:
    Ehkä tilas­tois­ta näki­si, liik­ku­vat­ko itä­hel­sin­ki­läi­set ja muut pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­set nyky­ään jul­ki­sil­la kes­kus­taan suh­tees­sa enem­män kuin ennen. Useam­mal­la on var­maan­kin varaa autoon, ja tii­vis­te­tyt pien­ta­loa­lu­eet ovat autovaltaisia. 

    Kulos­aa­ren sil­lan ylit­tä­vis­tä mat­kois­ta enem­mis­tö teh­tiin jouk­ko­lii­ken­teel­lä jo ennen met­roa, eikä met­ro vai­kut­ta­nut kulkumuoto-osuuteen.

    Autol­li­set eivät lii­ku kes­kus­taan ollen­kaan, vaan esi­mer­kik­si Jum­boon. Autol­li­set mene­vät kes­kus­taan lähin­nä johon­kin tapah­tu­maan, esi­mer­kik­si urhei­lu­ta­pah­tu­maan tai sit­ten vaik­ka­pa ravin­to­laan. Pint­ty­neim­mät autoi­li­jat kulut­ta­vat kult­tuu­ria jon­kin ver­ran vähem­män kun pitäi­si men­nä kan­ta­kau­pun­kiin sitä varten.

    Kan­ta­kau­pun­kiin teh­tä­vien mat­ko­jen kul­ku­muo­to-osuu­det eivät siis ole mer­kit­tä­väs­ti muut­tu­neet, vaan muu­al­le suun­tau­tu­vien mat­ko­jen mää­rä on lisään­ty­nyt ja mat­kat teh­dään autolla. 

    Juho Laa­tu:
    Hel­sin­gin kes­kus­tan katu­ti­las­ta suu­rin osa on varat­tu hel­ki­lö­au­toil­le ajoon ja pysä­köin­tiin (kak­ko­se­na käve­li­jät, sit­ten jouk­ko­lii­ken­ne, sit­ten pyö­räi­li­jät). Auto­paik­ka­nor­mit suo­si­vat hen­ki­lö­au­toi­lua. Voi­ko tämän perus­teel­la sanoa, että Hel­sin­ki suo­si­si jouk­ko­lii­ken­net­tä enem­män kuin henkilöautoliikennettä? 

    Hel­sin­ki ei mis­sään tapauk­ses­sa suo­si jouk­ko­lii­ken­net­tä enem­män kuin auto­lii­ken­net­tä. Jos suo­si­si, kaik­ki asui­na­lu­eet oli­si kaa­voi­tet­tu kan­ta­kau­pun­gin tapaan ja ne kyt­key­tyi­si­vät yhteen kan­ta­kau­pun­gin kans­sa sijaan että ne oli­si rois­kit­tu pit­kin pel­to­ja. Samal­la oli­si var­mis­tet­tu enin­tään puo­len kilo­met­rin käve­ly­mat­ka rai­de­lii­ken­teen ääreen. 

    Suun­nil­leen vuo­des­ta 1960 läh­tien on kaa­voi­tet­tu sil­lä peri­aat­teel­la että autol­la tulee var­mis­taa riit­tä­vä mää­rä park­ki­paik­ko­ja, lähin moot­to­ri­tie­ver­kos­ton liit­ty­mä on aina lähel­lä ja alu­eet on kaa­voi­tet­tu niin väl­jäs­ti että kaik­ki haluk­kaat mah­tu­vat liik­ku­maan autol­la. Lähiö­den väli­sis­tä mat­kois­ta voi­daan siis teh­dä 90 % autol­la ilman että ver­kos­to menee tukkoon.

    Sitä en osaa sanoa mik­si muu­al­la Suo­mes­sa on vie­lä sur­keam­pi joukkoliikenne.

  151. Pai­net­ta Hel­sin­kiin hel­pot­tai­si, jos nuo­ret elä­ke­läi­set huo­mai­si­vat, että eläk­keen osto­voi­ma on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi jos­sa­kin lähia­lu­eel­la tai vaik­ka­pa kesä­mök­ki­kun­nas­sa, ja muut­tai­si­vat pysy­väs­ti sin­ne. Hel­sin­gin pal­ve­luis­ta pys­tyy aivan hyvin naut­ti­maan asu­mat­ta siellä.
    Toi­ses­ta pääs­tä pai­net­ta voi­tai­siin hel­pot­taa siir­tä­mäl­lä opis­ke­lu­paik­ko­jen pain­opis­tet­tä muu­al­le Suo­meen. Opis­ke­li­jat ovat aikuis­väes­töä vapaam­pia muut­ta­maan ja opin­to­jen ete­ne­mi­sen ja puhu­mat­ta­kaan nuo­ren itse­näis­ty­mi­sen kan­nal­ta muut­to van­hem­pien nur­kis­ta on pel­käs­tään hyvä asia.

  152. R.Silfverberg: Elin­ta­son nousu on lisän­nyt autoi­lua pää­kau­pun­ki­seu­dull kai­ken kaik­ki­aan suh­tees­sa mui­hin liik­ku­mis­muo­toi­hin, mut­ta suh­tees­sa vähem­män met­ron ja rau­ta­tei­den var­sil­la kuin alueil­la jon­ne ei nope­aa kis­ko­lii­ken­net­tä mene. Vii­me aiko­jen tilas­to­jen mukaan jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ko­jen osuus on jopa nous­sut pk-seu­dun kau­pun­kien sisäl­lä, mut­ta kos­ka alu­eel­la liik­kuu pal­jon auto­ja ja ras­kas­ta lii­ken­net­tä muu­al­ta päin Suo­mea ja myös ulko­mail­ta niin auto­lii­ken­ne alu­eel­la on jat­ka­nut kas­vu­aan vaik­ka pk-seu­tu­lai­set itse ovat vähen­tä­neet sitä. 

    Nime­no­maan kes­kus­taan suun­tau­tu­vil­la mat­koil­la autoi­lu ei ole juu­ri kas­va­nut enää edes mää­räl­li­ses­ti, kos­ka ilmai­sia park­ki­pai­ko­ja on pal­jon vähem­män kuin30-50 vuot­ta sit­ten ja bus­si­kais­tat, ts autoil­le sal­lit­tu­jen kais­to­jen puu­te tekee autoi­lus­ta kes­kus­taan tur­haut­ta­vaa ja aikaavievää.

    Pari huo­mio­ta:

    - Län­si­sat­man rek­ka­lii­ken­ne pois­tui, tilal­le tuli ehkä hie­man lisää hen­ki­lö­au­to­ja Espoon suun­nal­ta, ja jat­kos­sa sekä yksi­tyi­sau­to­ja että rati­koi­ta Jätkäsaaresta

    - Kan­ta­kau­pun­gin pyäs­köin­ti­paik­ko­jen muut­tu­mi­nen asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­koik­si on var­maan­kin vähen­tä­nyt park­ki­paik­kaa etsis­ke­le­vien mää­rää. Toi­saal­ta park­ki­ta­lo­jen ja park­ki­luo­lien mää­rä on kas­va­nut. Osa kan­ta­kau­pun­gin asuk­kais­ta kai käy nyt itse autoil­laan töis­sä muu­al­la, osa sei­sot­taa auto­jaan hal­voil­la parkkipaikoilla.

    - Val­ta­ka­tu­jen bus­si­kais­tat ovat tosi­aan jouk­ko­lii­ken­teen suo­si­mis­ta. Kai­sa­nie­men­ka­dul­la­kin on, mut­ta aiem­min katu oli täyn­nä bus­se­ja, ja välil­lä Pit­kä­sil­ta “bus­si­sil­ta­na”.

  153. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Autol­li­set eivät lii­ku kes­kus­taan ollenkaan 

    Luu­len että park­ki­luo­lat ja ‑talot vetä­vät kes­kus­taan jon­kin ver­ran ostok­sil­la kävi­jöi­tä. Park­ki­luo­lat ovat niin help­po­ja koh­tei­ta, että myös maa­lai­set uskal­ta­vat sin­ne sujaut­taa kau­pun­ki­reis­sun­sa ajaksi.

    Hel­sin­ki ei mis­sään tapauk­ses­sa suo­si jouk­ko­lii­ken­net­tä enem­män kuin auto­lii­ken­net­tä. Jos suo­si­si, kaik­ki asui­na­lu­eet oli­si kaa­voi­tet­tu kan­ta­kau­pun­gin tapaan ja ne kyt­key­tyi­si­vät yhteen kan­ta­kau­pun­gin kans­sa sijaan että ne oli­si rois­kit­tu pit­kin pel­to­ja. Samal­la oli­si var­mis­tet­tu enin­tään puo­len kilo­met­rin käve­ly­mat­ka rai­de­lii­ken­teen ääreen. 

    Tehok­kain jouk­ko­lii­ken­ne­ve­toi­nen kau­pun­kiark­ki­teh­tuu­ri oli­si nau­ha­kau­pun­ki, joka raken­tui­si jouk­ko­lii­ken­teen run­ko­lin­jo­jen varaan. Sen ei tar­vit­si­si olla täy­sin tii­vis, vaan nau­ho­jen välit voi­si jät­tää raken­ta­mat­ta­kin. Uusien asui­na­luei­den raken­ta­mi­nen mak­si­maa­li­sen tii­viis­ti entis­ten välei­hin tuot­taa yleen­sä köm­pe­löi­tä jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­su­ja ja run­sas­vaih­toi­sia jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä, jol­loin oma auto jää hel­pos­ti jouk­ko­lii­ken­net­tä hou­kut­te­le­vam­mak­si kulkmuodoksi.

    Sitä en osaa sanoa mik­si muu­al­la Suo­mes­sa on vie­lä sur­keam­pi joukkoliikenne.

    Kor­kea elin­ta­so (=jok­seen­kin kai­kil­la on varaa omaan autoon), kor­keat pal­kat (auton­kul­jet­ta­jien), ja alhai­nen asu­kas­ti­heys ovat hävit­tä­neet jouk­ko­lii­ken­teen haja-asu­tusa­lueil­la ja pie­nem­mis­sä kau­pun­geis­sa­kin var­sin vähiin. Ei lin­ja-auto muu­ta­mal­la mat­kus­ta­jal­la tai­da olla edes kovin eko­lo­gi­nen vaihtoehto.

    1. Kan­na­tin itse­kin aiem­min nau­ha­kaupn­kia, mut­ta aika on kul­ke­nut sen ohi. Nau­ha­kaupn­ki perus­tuu sii­hen, että ainot mat­kat ovat työ­mat­ko­ja, mut­ta työ­mat­kat ovat pie­ni vähem­mis­tö teh­dyis­tä mat­kois­ta. Nau­ha­kau­pun­gis­sa kaik­ki poi­kit­tais­lii­ken­ne perus­tuu autoi­hin. Minul­le ei ole tilas­toa, mut­ta väi­tän suo­ral­ta kädel­tä, että jär­vem­pää­läi­set käyt­tä­vät autoa pal­jon enem­män kuin Kal­lios­sa asuvat.

  154. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Autoi­lun mää­rä Hen­lin­gin niem­jel­lä ei ole kas­va­nut vuo­den 1970 jäl­keen juu­ri lain­kaan joukk­jo­lii­ken­teen suo­si­mi­sen ja pysä­köin­nin rajoit­ta­mi­sen vuoksi.

    Edel­leen hie­man kysee­na­lais­tan jouk­ko­lii­ken­teen suosimista.

    Jouk­ko­lii­ken­net­tä Hel­sin­gin poli­tiik­ka on suo­si­nut ain­kin seu­raa­vil­la tavoilla:
    — bus­si­kais­tat ja jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dut (Alek­san­te­rin­ka­tu)
    — jouk­ko­lii­ken­teen lip­pu­jen hintatuki

    Yksi­tyi­sau­toi­lua on suo­sit­tu aina­kin seu­raa­vin tavoin:
    — hal­vat asukaspysäköintipaikat
    — suu­ret asukaspysäköintipaikkavaatimukset
    — uudet pysä­köin­ti­luo­lat ja ‑talot

    Aina­kin liken­net­tä suositaan :-).

    Kadun­var­si­paik­ko­jen muut­ta­mi­nen asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­koik­si on myös vähen­tä­nyt ulko­puo­lis­ten mah­dol­li­suut­ta ilmai­seen ja pit­kä­ai­kai­seen pysä­köin­tiin kes­kus­tas­sa, mut­ta toi­saal­ta tukien kan­ta­hel­sin­ki­läi­siä autoi­li­joi­ta. Kadun­var­ret ovat edel­leen pysä­köin­ti­käy­tös­sä. Ilmai­siin paik­koi­hin ver­rat­tu­na käyt­tö on ehkä dynaam­sem­paa, vaik­ka asu­kas­py­sä­köi­jät voi­vat­kin sei­sot­taa auto­jaan yhdel­lä pai­kal­la pitkään.

    Eli jos jouk­ko­lii­ken­net­tä suo­si­taan jos­sain, niin kyl­lä auto­ja myös. Autoi­lun koko­nais­mää­rä ei ole toden­nä­köi­ses­ti pal­jon­kaan kas­va­nut, kos­ka katu­kui­lu­ja on suun­nil­len sama mää­rä kuin 1970. Bus­sien osuus autois­ta on saat­ta­nut las­kea (aina­kin idän suunnalla).

    1. Jouk­ko­lii­ken­teen osuus mat­kois­ta on Hel­sin­gis­sä yli­voi­ma­ses­ti kor­keam­pi kuin mis­sään muu­al­la Suo­mes­sa. Miten voit väit­tää juu­ri Hel­sin­gin poli­tiik­ka jouk­ko­lii­ken­ne­vas­tai­sek­si? Paljn­ko sii­tä kadun­var­si­pai­kas­ta pitää koti­kun­nas­sa­si maksaa?

  155. TimoT: Pai­net­ta Hel­sin­kiin hel­pot­tai­si, jos nuo­ret elä­ke­läi­set huo­mai­si­vat, että eläk­keen osto­voi­ma on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi jos­sa­kin lähia­lu­eel­la tai vaik­ka­pa kesä­mök­ki­kun­nas­sa, ja muut­tai­si­vat pysy­väs­ti sin­ne. Hel­sin­gin pal­ve­luis­ta pys­tyy aivan hyvin naut­ti­maan asu­mat­ta siellä.

    Eläk­keel­le jää­des­sä tulot pie­ne­ne­vät, mut­ta las­ten muut­taes­sa kotoa las­ke­vat myös menot. Lisäk­si asun­to­lai­nat alkaa olla mak­set­tu ja sääs­tö­jä­kin on ehti­nyt ker­tyä. Saat­taa­kin käy­dä niin, että moni myy lii­an suu­rek­si jää­neet riva­rin­pät­kät tai oma­ko­ti­ta­lot ja ostaa tilal­le kan­ta­kau­pun­gis­ta kaksion.

    1. moni myy lii­an suu­rek­si jää­neet riva­rin­pät­kät tai oma­ko­ti­ta­lot ja ostaa tilal­le kan­ta­kau­pun­gis­ta kaksion.

      Onnis­tuu, jos on jää­nyt sukan­var­teen niin pal­jon, että pys­tyy mak­sa­maan erotuksen. 🙂

  156. Vihe­rins­si: Ei tai­da ihan selit­tää. Täl­lä het­kel­lä mat­ka Hel­sin­gin T1:ltä rau­ta­tie­a­se­mal­le vie kes­ki­mää­rin 30 minuut­tia ja mak­saa noin 6 €. Arlan­das­ta rau­ta­tie­a­se­mal­le menee 20 minuut­tia ja mak­saa nelin­ker­tai­ses­ti. Toi­saal­ta bus­si Arlan­das­ta kes­kus­taan vie pal­jon kau­em­min kuin Hel­sin­gis­sä ja on kal­liim­pi. Tak­si Tuk­hol­mas­sa taas on yli­pää­tään vähän seik­kai­lu­rik­kaam­pi jut­tu kuin meil­lä. Ja kalliimpi.

    Var­sin­kin len­to­kent­täyh­teyk­sis­sä kes­ki­mää­räi­sel­lä mat­ka-ajal­la ei ole juu­ri­kaan väliä, oleel­li­sem­paa on se mis­sä ajas­sa voit odot­taa ole­va­si var­mas­ti peril­lä (pois­lu­kien pahim­mat force majeu­rit). Mones­sa pai­kas­sa jul­ki­sia len­to­kent­täyh­teyk­siä käyt­tä­nee­nä Hel­sin­ki on täl­lä het­kel­lä lähel­lä poh­ja­sak­kaa sii­nä. Täl­lä het­kel­lä Hel­sin­ki-Van­taa on nii­tä har­vo­ja len­to­kent­tiä maa­il­mas­sa, jos­sa minun ensi­si­jai­nen kul­ku­vä­li­ne­va­lin­ta­ni on tak­si jul­ki­sen lii­ken­teen sijaan.

    Tuk­hol­mas­sa tie­tää, että sii­tä kun tulet Arlan­da Expres­sin ase­mal­le olet 40 minuu­tis­sa keskustassa/lentoasemalla ottaen huo­mioon odo­tuk­set ja mat­ka-ajat. Ja met­ron ansios­ta on hyvin ennus­tet­ta­vis­sa kuin­ka kau­an koko mat­kaan kestää.

    Hel­sin­gis­sä sen sijaan on ihan her­ran huo­mas­sa kuin­ka kau­an mat­ka len­toa­se­mal­le kes­tää jul­ki­sil­la, eri­tyi­ses­ti jos ereh­tyy käyt­tä­mään 615:ta lähel­lä­kään ruuh­ka-aikaa. Se on usein sil­loin aivan toi­vot­to­man täyn­nä ja sen sekä ruuh­kien takia menee mil­loin sat­tuu. Se kes­ki­mää­räi­nen 30 minuu­tin mat­ka-aika ei eri­tyi­sem­min läm­mi­tä, jos mat­kaan jou­tuu varaa­maan 90 minuut­tia sil­tä varal­ta, että taas sat­tuu han­ka­la väli bussille.

    Tämän takia jo kehä­ra­ta on pal­jon suu­rem­pi len­to­kent­täyh­teyk­sien paran­nus kuin mitä pel­käs­tään ajoa­jan perus­teel­la voi­si olet­taa — tai aina­kin toi­von niin. Mat­ka-ajan ennus­tet­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen on niin tär­keä paran­nus len­to­kent­täyh­teyk­sis­sä, että var­si­nai­sen mat­ka-ajan lyhe­ne­mi­nen on tois­si­jais­ta siihen.

  157. Hel­sin­gin päät­tä­jien saa­mat­to­muus näkyy jokai­sen suo­ma­lai­sen kuk­ka­ros­sa. Hel­sin­gin asu­mis­kus­tan­nuk­set hei­jas­tu­vat muu­al­le Suo­meen asumiskustannuksiin. 

    Täs­sä tai­taa olla ongel­ma­na enem­män­kin poliit­ti­set ideo­lo­giat, kuin käy­tän­nön rat­kai­sut. Lopul­ta ollaan sii­nä tilan­tees­sa, että ne huo­nom­mat­kin rat­kai­sut ovat parem­pia, kuin ei mitään ratkaisuja.

  158. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­na­tin itse­kin aiem­min nau­ha­kaupn­kia, mut­ta aika on kul­ke­nut sen ohi. Nau­ha­kaupn­ki perus­tuu sii­hen, että ainot mat­kat ovat työ­mat­ko­ja, mut­ta työ­mat­kat ovat pie­ni vähem­mis­tö teh­dyis­tä mat­kois­ta. Nau­ha­kau­pun­gis­sa kaik­ki poi­kit­tais­lii­ken­ne perus­tuu autoi­hin. Minul­le ei ole tilas­toa, mut­ta väi­tän suo­ral­ta kädel­tä, että jär­vem­pää­läi­set käyt­tä­vät autoa pal­jon enem­män kuin Kal­lios­sa asuvat.

    Kyl­lä nau­ha­kau­pun­ki hel­pot­taa muu­ta­kin mat­kan­te­koa jul­ki­sil­la kuin työ­mat­ko­ja. Sen jouk­ko­lii­ken­teel­li­nen etu “kasa­kau­pun­kiin” ver­rat­tu­na syn­tyy lähin­nä sii­tä, että jouk­ko­lii­ken­teen vaih­to­jen mää­rä vähe­nee ja yhteyk­sien nopeus kas­vaa. Etäi­syy­det kas­va­vat, mut­ta noi­den mui­den etu­jen pitäi­si kui­ta­ta ne.

    Jär­ven­pää­läi­set käyt­tä­ne­vät auto­ja enem­män kuin kal­lio­lai­set, mut­ta kyl­lä rata hel­pot­taa huo­mat­ta­vas­ti jär­ven­pää­läis­ten kul­kua ete­lään ja poh­joi­seen. Luu­len että nur­mi­jär­ve­läi­set autoi­le­vat enem­män, ja että Jär­ven­pään ase­ma on vilk­kaas­sa käy­tös­sä. Kal­lios­sa autoi­lua vähen­tää eni­ten kai se, että se autoi­lu on teh­ty han­ka­lak­si, ei se, että jouk­ko­lii­ken­teel­lä pää­si­si eri­tyi­sen käte­väs­ti vaik­ka­pa Jär­ven­pää­hän (pait­si nau­ha­kau­pun­ki­mai­sia run­ko­lin­jo­ja met­rol­la pää­rau­tai­e­a­se­man kautta).

    Väi­tän että suu­rin vapaa­eh­toi­nen jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö­as­te saa­tai­siin nau­ha­kau­pun­ki­mal­lil­la. Se voi­si olla myös tii­viim­pi ja ver­kot­tu­neem­pi kuin yksi Hel­sin­ki-Tam­pe­re rau­ta­tie. Tär­keim­mät teki­jät ovat siis nopeat usein kul­ke­vat yhtey­det ja vähäi­nen vaih­to­tar­ve. Tar­vit­tai­siin vähän simu­loin­te­ja tuon väit­teen verifioimiseen.

    1. Hel­sin­ki raken­net­tiin vii­den nau­ha­kau­pun­gin, sor­men mal­lin mukaan. Ensim nei hyvin, mut­ta sit­ten lii­ken­ne sor­mel­ta toi­sel­le alkoi domi­noi­da lii­ken­ne­suo­ri­tet­ta, eikä poi­kit­tais­lii­ken­tees­tä sor­mi­mal­lis­sa saa kel­vol­lis­ta tekemälläkään.

  159. Oli­si­ko­han kan­nat­ta­nut kysyä työn­te­ki­jöil­tä ensin? 😀 😀

    Vain val­tiol­la voi­daan kek­siä näin haus­ko­ja temp­pu­ja. Moder­ni ver­sio väes­tön pakkosiirroista. 😀

    Ei yri­tyk­set­kään ihan hel­pos­ti läh­de siir­te­le­mään konttoreitaan.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jään­mur­ta­jat työl­lis­ti­vät sil­loin muis­taak­se­ni tuhat ihmis­tä Hel­sin­gis­sä, ja vei­vät tuhat asun­toa. Naii­viut­ta­ni ajattelin,että oli­si hyvä siir­tää nämä Poriin, jos­sa asu­mi­nen­kin on hal­vem­paa, mut­ta väki arvos­ti jo sil­loin enem­män elä­mää Hel­sin­gis­sä. Aloi­tet­ta tut­kit­tiin vakavasti,mutta Se kaa­tui hen­ki­lö­kun­nan vastustukseen.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Soi­nin­vaa­ra

  160. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jouk­ko­lii­ken­teen osuus mat­kois­ta on Hel­sin­gis­sä yli­voi­ma­ses­ti kor­keam­pi kuin mis­sään muu­al­la Suo­mes­sa. Miten voit väit­tää juu­ri Hel­sin­gin poli­tiik­ka jouk­ko­lii­ken­ne­vas­tai­sek­si? Paljn­ko sii­tä kadun­var­si­pai­kas­ta pitää koti­kun­nas­sa­si maksaa?

    En väit­tä­nyt­kään Hel­sin­gin poli­tiik­kaa jouk­ko­lii­ken­ne­vas­tai­sek­si, vaan tote­sin Hel­sin­gin poli­tii­kan suo­si­van sekä yksi­tyi­sau­to­ja että jouk­ko­lii­ken­net­tä. Lii­ken­teen ylei­nen suo­si­mi­nen ei muu­ten ole kovin vih­re­ää poli­tiik­kaa. Ehkä oli­si hyvä vähen­tää molem­pien tukea samas­sa suh­tees­sa, niin luon­to kiit­täi­si. Totean tämän sik­si, että vih­reät eivät kat­soi­si jouk­ko­lii­ken­teen tuke­mis­ta *ansiok­seen* (huo­no tor­jun­ta­voit­to jos lop­pu­tu­los on ylei­nen lii­ken­teen kas­vun tukeminen).

    P.S. Pie­nis­sä kun­nis­sa suu­rin osa park­ki­pai­kois­ta tapaa olla yksi­tyi­siä, eivät­kä ne ole kun­nan hin­noi­tel­ta­vis­sa. Tei­den var­sil­la park­ki­paik­ko­ja ei kovin pal­joa ole. Voi­si­ko­han tämän tul­ki­ta autovastaisuudeksi :-)?

  161. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki raken­net­tiin vii­den nau­ha­kau­pun­gin, sor­men mal­lin mukaan. Ensim nei hyvin, mut­ta sit­ten lii­ken­ne sor­mel­ta toi­sel­le alkoi domi­noi­da lii­ken­ne­suo­ri­tet­ta, eikä poi­kit­tais­lii­ken­tees­tä sor­mi­mal­lis­sa saa kel­vol­lis­ta tekemälläkään.

    Vii­si sor­mea ei tee yhtä nau­ha­kau­pun­kia. Tuo­lai­nen sor­mi- / täh­ti­mal­li on kai tehok­kaim­mil­laan sil­loin, kun kes­kus­ta on yli­voi­mai­sen suu­ri ver­rat­tu­na lähia­luei­siin. Toi­mii ehkä pik­ku­kun­nis­sa, mut­ta ei enää paras mal­li Hel­sin­kiin, joka on jo met­ro­po­li eikä vain kes­kus­ta täy­den­ne­ty­nä nuk­ku­ma­lä­hiöil­lä. Monet Hel­sin­gin sor­mis­ta ovat myös raken­teel­taan viuh­ko­ja eivät­kä nauhoja.

    On tie­ten­kin mah­do­lis­ta kor­ja­ta tuo­ta kehi­tyk­ses­tä jäl­keen jää­nyt­tä mal­lia. Yksi vali­tet­ta­va tar­ve on se, että pitää luo­pua sii­tä aja­tuk­ses­ta, että nie­mel­lä sijait­se­va Hel­sin­gin kes­kus­ta oli­si met­ro­po­lin ainoa lii­ken­teen sol­mu­koh­ta ja ainoa työpaikkakeskittymä.

    Mal­lia voi nau­ha­mais­taa esi­mer­kik­si niin, että Hel­sin­ki ei ole enää nau­ho­jen pää­te­py­säk­ki, vaan yksi välia­se­ma. Met­ron jat­ka­mi­nen län­teen toi­mii näin. Juna­lii­ken­ne­kin kan­nat­tai­si jär­jes­tää samaan tapaan. Suu­rin osa junis­ta voi­si ajaa pää­ra­dal­ta Tam­pe­raan suun­nas­ta suo­raan Turun suun­taan. Hel­sin­gin pysäk­ki oli­si joko Pasi­las­sa tai tun­ne­lis­sa kes­ki­kau­pun­gin alla. Pasi­la oli­si maan­tie­teel­li­ses­ti jär­ke­väm­pi paik­ka, mut­ta jos Hel­sin­ki halu­aa, voi­si se myös kus­tan­taa mas­si­vi­sen pohoi­sen ja län­nen lii­ken­teen yhdis­tä­vän tun­ne­lia­se­man. Hel­sin­ki voi olla este jär­ke­väm­pien lii­ken­ne­rat­kai­su­jen tiel­lä, sil­lä se saat­taa vaa­tia kai­ken lii­ken­teen ter­mi­noi­mis­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan (pus­keak­seen toi­me­liai­suut­ta juu­ri omaan keskustaansa).

    Sor­mien väli­nen poi­kit­tai­si­lii­ken­ne hel­pot­tui­si osin jo edel­lä kuva­tuil­la nau­ho­jen vetä­mi­sil­lä kes­kus­tan läpi. Lisäk­si kan­nat­tai­si raken­taa aina­kin yksi val­ta­väy­lä, joka yhdis­täi­si muut suu­rim­mat kes­kus­tat ja jouk­ko­lii­ken­teen sol­mut itä — län­si ‑suun­nas­sa, hie­man poh­joi­sem­pa­na. Tilan löy­tä­mi­nen on täs­sä vai­hees­sa tie­ten­kin vähän han­ka­laa, kun kaik­ki välit on jo ehdit­ty raken­taa umpeen. Pel­kän joke­ri-bus­sin ei voi olet­taa­kaan pal­ve­le­van kovin monia.

    Ja tie­ten­kin nau­ho­ja jat­ket­tai­sin tehok­kaas­ti koh­ti mui­ta kau­pun­ke­ja, eikä ter­mi­noi­tai­si viuh­ka­mai­ses­ti Hel­sin­gin esi­kau­pun­kei­hin. (Len­toa­se­man rata on muu­ten aika jär­jet­tö­mäs­ti suun­ni­tel­tu sii­nä mie­les­sä, että nyt se on rata Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan, len­toa­se­man kaut­ta. Radan toi­nen pää oli­si pitä­nyt vetää pää­ra­dan suun­taan. Nyt uusi rata ei kan­nus­ta mui­ta Suo­ma­lai­sia junan käyttöön.)

  162. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Autoi­lun mää­rä Hen­lin­gin niem­jel­lä ei ole kas­va­nut vuo­den 1970 jäl­keen juu­ri lain­kaan joukk­jo­lii­ken­teen suo­si­mi­sen ja pysä­köin­nin rajoit­ta­mi­sen vuoksi.

    Joo muis­tan kyl­lä Klauk­ka­las­ta teh­dyt ostos­ret­ket. Jos men­tiin Jum­boon niin park­ki ei mak­sa­nut mitään. Jos taas stock­kan park­kiin kes­kus­taan niin päi­vän park­ki­mak­su saat­toi olla 35 eur. Tämä kyl­lä ohja­si aika vah­vas­ti pois kes­kus­tas­ta, jos­sa sit­ten käy­tiin vain pari ker­taa vuo­des­sa. Jum­bos­sa taas joka viikonloppuu.

    Kun vie­lä nyky­ään man­ner­hei­min­tie kes­kus­tas­sa uusi­ne kais­toi­neen alkaa muis­tut­taa pujot­te­lu­ra­taa, niin eikö­hän ole aika tode­ta, että kes­kus­tas­ta voi­daan jo teh­dä käve­ly­kes­kus­ta. Tämä oli­si turis­teil­le­kin var­mas­ti mieluisaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.