Paine Helsinkiin kasvaa entisestään

Vas­ta ilmestynyt Helsin­gin seudun suun­nat ker­too, että van­ho­jen ker­rostalo­huoneis­to­jen hin­nat ovat nousseet vuo­den kol­man­nel­la neljän­nek­sel­lä vuo­den takaises­ta Espoos­sa 0,6 %, Van­taal­la 1,7 % ja Helsingis­sä 5,1 %. Jos on osta­mas­sa seit­semänkymme­nen neliön kämp­pää, jon­ka hin­ta Espoos­sa olisi 240 000 euroa, on nyt valmis mak­samaan 77 000 euroa siitä, että pääsee Espoon sijas­ta Helsinki­in — siis keskimäärin. Ero on kas­vanut vuodessa 13 000 eurol­la mikä ker­too minus­ta aika nopeas­ta pref­er­enssien muu­tok­ses­ta urbaani­in suuntaan.

Jos ihmiset halu­a­vat asua Helsingis­sä, pitäisi Helsinki­in tehdä lisää asun­to­ja ja paljon.

Tyhjää toimis­toti­laa oli Espoos­sa 17,2 %, Van­taal­la 13,4 % ja Helsingis­sä 9,8 %, mut­ta Helsin­gin keskus­tas­sa vain 4,3 %. Yri­tyk­set arvosta­vat sitä, että henkilökun­ta pääsee töi­hin joukkoli­iken­teel­lä. Espoo haaveili suures­ta toimis­tokeskit­tymästä Kehä II:n var­relle Suurpel­toon, mut­ta sitä ei tule, kos­ka yri­tyk­set eivät halua investoi­da alueelle, joka on pelkän kumipyöräli­iken­teen varassa.

Korkei­ta toimis­to­torne­ja Helsin­gin keskus­taan tai vaikka­pa Ruoholahteen?

181 vastausta artikkeliin “Paine Helsinkiin kasvaa entisestään”

  1. Korkea rak­en­t­a­mi­nen on ylipäätään kan­nat­tavaa vain alueil­la, joil­la valmi­iden tilo­jen markki­nahin­ta on korkea. Em. seik­ka johtuu korkean rak­en­tamisen suurem­mista rakentamiskustannuksista.

    Toisaal­ta mitä korkeampi jonkun alueen tilo­jen neliöhin­ta on, sitä kan­nat­tavam­paa sinne olisi rak­en­taa korkeasti, kos­ka näin samaan sijain­ti­in saadaan enem­män niitä markki­nahinnal­taan kalli­ita neliöitä.

    Eli korkeal­la rak­en­tamisel­la aluete­hokku­ut­ta voidaan kas­vat­taa. Ja ei, mikään laki ei ehdot­tomasti edel­lytä iso­ja muista raken­nuk­sista vapai­ta var­jos­tusaluei­ta niiden ympärille aluete­hokku­ut­ta alentamaan.

    Kol­man­nek­si Helsin­gin siluet­ti mereltä kat­sot­tuna olisi dynaamisem­pi ja kau­ni­impi, jos ydinkeskus­tas­sa ja sen lähialueil­la olisi onnis­tunut­ta korkeaa rakentamista.

    Näin ollen kyl­lä kiitos korkei­ta toimis­to­torne­ja Helsin­gin keskustaan.

  2. Painet­ta kas­vat­taa myös hal­li­tuk­sen kaavaile­ma työ­matkavähen­nyk­sen puolit­ta­mi­nen. Tuon jäl­keen ei ole enää varaa muut­taa Nurmijärvelle.

  3. Ei ole mikään ihme että Helsin­ki, ja varsinkin sen keskus­ta-alueet, vetävät ihmisiä puoleen­sa. Olen asunut Helsin­gin eri osis­sa 1960-luvun alus­ta saak­ka (mm. Kata­janokalla, Kamp­is­sa, Kallios­sa, Eiras­sa, Töölössä). Kaupunk­i­na Helsin­ki on kehit­tynyt huimasti näi­den vuosikym­menten aikana. Har­maas­ta ja ankeas­ta kaupungista on tul­lut monipuo­li­nen ja aika miel­lyt­tävä. On syn­tynyt oikeaa kaupunkikult­tuuria. Helsin­gin keskus­ta tulee houkut­tele­maan yhä enem­män ihmisiä. Sik­si on hienoa että van­ho­ja sata­ma-aluei­ta pystytään rak­en­ta­maan uusik­si asun­toalueik­si. Mut­ta vielä on paljon tehtävää! Helsin­gin pitää kil­pail­la omas­sa sar­jas­saan, Tukhol­man ja muiden pohjo­is­maid­en pääkaupunkien kanssa. Se on ehdot­tomasti koko Suomen etu. Ja var­maa on se, että samal­la asun­to­jen hin­nat jatka­vat nousuaan varsinkin ydinkeskus­tan liepeil­lä. Mikään ei sitä asi­aa voi muuk­si muut­taa. Saat­taa olla ajan­hukkaa sen voivottelu.

  4. Muut­to suuri­in kaupunkei­hin on globaali ilmiö. Uusia asuin­raken­nuk­sia ja uut­ta infra­struk­tu­uria pykätään niihin yhä lisää.

    Mut­ta entä jos suuren kaupun­gin asukkaat eivät enää halua paisut­taa kaupunki­aan? Jos kaupun­gin kasvu ei enää lisää sen asukkaiden sub­jek­ti­ivista hyv­in­voin­tia, onnel­lisu­ut­ta, viihtyvyyttä?

    Jos kaupun­gin asukkail­ta asi­aa jon­ain ajanko­htana esimerkik­si suo­raan kysytään, ja he vas­taa­vat: “Kiitos, ei.”

    Eikö täl­löin pidä keskit­tyä kaupun­gin muuhun kehittämiseen?

    Ymmär­rän, että uudet asukkaat lisäävät taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta, tuo­vat työ­paikko­ja ja vero­tu­lo­ja. Mut­ta entä se sub­jek­ti­ivi­nen hyvinvointi?

    Tietoni ja koke­muk­seni maail­man Helsinkiä suurem­mista kaupungeista eivät ole mairit­tele­via. On ruuhkaa, tunkua, saastei­ta, pitk­iä työ­matko­ja, lev­ot­to­muut­ta, hyvin suuria sosi­aal­isia ongelmia — esimerkiksi.

    Sik­si en pidä itseis­ar­voise­na Helsin­gin kas­vat­tamista. En toki tarkoi­ta, että sinäkään pidät, Osmo!

  5. Tässä torni­hom­mas­sa on sekin jut­tu, että kukaan sijoit­ta­ja ei ala pelaa­maan kaupun­gin ja val­tu­us­ton kanssa vuosikau­sia kestävää peliä. Sijoituk­sia tulee, jos ne ovat toiv­ot­tu­ja ja asi­at suju­vat. Tornin vain tulee olla käytän­nölli­nen, eli lat­ti­ap­in­taa tulee olla ker­rokses­sa sen ver­ran, että hom­mat eivät ole hissis­sä juok­semista, kuten For­tu­min ja Ruo­ho­lah­den torneis­sa kuulem­ma on. Ei ne sijoit­ta­jat halua rak­en­taa mitään, mikä vuokralais­ten paris­sa koetaan heikkoudek­si. Voi rajoit­taa niiden sirout­ta, mitä sil­lä nyt sit­ten kukin tarkoit­taa. Helsin­gin keskus­ta nyt näyt­tää ole­van niin heilu­va käsite, että aika varpail­laan saa men­nä, mut­ta jos asi­aa kat­selisi his­to­ri­an val­os­sa, niin keskus­taa on koko ajan raken­net­tu korkeam­mak­si siihen asti kunnes tuli stop­pi, kun kor­vaa­va arkkite­htu­uri aiheut­ti jo aikalais­tenkin silmi­in syövän. Kuitenkin keskus­tas­sa on niin vähän jäl­jel­lä yht­enäisiä aluei­ta, niin mik­si aluei­ta jot­ka ovat jo rikkaas­sa sotkus­sa, ei voisi sotkea lisää? Vas­tuu siitä, tuleeko tor­nista osa kaupunkia vai yksit­täi­nen päälle liimat­tu pötkylä, on arkkite­hdin. Jos pelkää tornin tuo­maa var­joa, niin ei ole var­maan edes käynyt kiertelemässä van­haa neljän ker­roksen kort­te­likaupunkia, jos­sa pimeys hal­lit­see talvel­la ilman torne­jakin, jos katu ei satu ole­maan auki oikeaan suuntaan. 

    Kun joukkoli­iken­teen kat­tavu­us nousee ehkä jo vuosikymme­nen sisäl­lä aivan toiselle tasolle, niin hul­lua olisi jatkaa moot­toritei­den var­sille toim­i­ti­lan rak­en­tamista. Jokainen joukkoli­iken­teen suurem­pi yhtymäko­h­ta tulisi rak­en­taa siten aivan eri mit­takaaval­la kuin mitä nyt tehdään, ja muis­taa, että ei ole järkeä tehdä mitään busi­ness parkke­ja kaupun­gin sisään, jot­ka ovat suurim­man osan ajan aivan tyhjiä aluei­ta, mut­ta hyväl­lä sijain­nil­la, jol­loin on vain menetet­ty asun­noil­ta tilaa ja samal­la ajet­tu hyvä­tu­loisia jon­nekin entiselle pel­lolle elämään yhteisöl­lisessä yksinäisyy­dessä, ja joku jos­sain raivaa lisää pel­toa. Joku hybrid­i­torni var­maan olisi tämän takia fik­suin, jol­loin hyvälle paikalle tulisi asun­to­ja hyvä­tu­loisille ja toim­i­ti­laa. Mielestäni olisi fik­sumpaa kun­tapäät­täjänä haalia hyvä­tu­loisia ja päästää tekemään rahaa, ja sit­ten kansane­dus­ta­jana pitää huol­ta hei­dän verot­tamis­es­ta. Tornin sym­bol­oimi­nen jok­sikin ahneu­den ja sosi­aalisen vääryy­den toteemik­si on tässä val­os­sa tyh­mää. Minä ainakin kat­son eri­ar­voisu­u­den syn­tyvän siel­lä eduskun­nas­sa, kun päätätte vero­tuk­ses­ta ja sosi­aalipoli­ti­ikas­ta sun muista, ei siinä, että joku rak­en­taa tornin. Oikeas­t­aan päin vas­toin, kun kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen tuot­taisi enem­män kysyn­tää palveluille ja näin työpaikkoja. 

    Jos voi kaavoit­ta­mal­la ohja­ta ihmiset raiteille ja säästää rak­en­tam­a­ton­ta maa­ta, niin ne ovat ain­oat asi­at raken­nusten ener­gian­säästön kanssa, joil­la on jotakin merkit­tävää posi­ti­ivista ekol­o­gista vaiku­tus­ta, jota kasvun olois­sa voi real­is­tis­es­ti odot­taa mas­so­jen voivan har­ras­taa. Rak­en­t­a­mi­nen kun ei ole ekoa, niin ei sit­ten rak­en­taisi sen ekon päälle, kun jo tapet­tuakin aluet­ta olisi, ja purka­mal­la ja tiivistämäl­lä tulisi lisää.

  6. Jyr­ki Sip­ilä:
    Mut­ta entä jos suuren kaupun­gin asukkaat eivät enää halua paisut­taa kaupunki­aan? Jos kaupun­gin kasvu ei enää lisää sen asukkaiden sub­jek­ti­ivista hyv­in­voin­tia, onnel­lisu­ut­ta, viihtyvyyttä?

    Tähän on help­po ratkaisu: raken­netaan niin kauan kuin hin­nat nou­se­vat. Hin­nat eivät nousisi, jollei ihmis­ten sub­jek­ti­ivi­nen hyv­in­voin­ti kas­vaisi. Ja kos­ka hin­nat nou­se­vat Helsingis­sä vauhdil­la, hukkaamme koko ajan todel­la paljon sitä hyvinvointia.

  7. Ei Helsin­gin keskus­taa pidä asuin-/hotel­li-/li­ike-/toimis­to­torneil­la pila­ta (Tallinnan tai Vuosaaren tapaan)! 

    Parem­pi kokeil­la (jos nyt sit­ten yleen­sä kokeil­la pitää) ensi alku­un vaik­ka Kes­ki-Pasi­las­sa, mon­tun poh­jal­la! Siel­lä kas­va­van liiken­teen suju­vam­mat jär­jestämis­mah­dol­lisu­udet eri ilman­su­un­ti­in ovat parem­mat, eikä kon­trasti ympäristön kanssa ole yhtä paha kuin keskustassa!

    PS. Mik­si Vuosaa­reen raken­net­ti­in vain yksi tor­ni­ta­lo? Oli­vatko koke­muk­set niin huonot?

  8. Helsin­gin pitää kil­pail­la omas­sa sar­jas­saan, Tukhol­man ja muiden pohjo­is­maid­en pääkaupunkien kanssa. Se on ehdot­tomasti koko Suomen etu. Ja var­maa on se, että samal­la asun­to­jen hin­nat jatka­vat nousuaan varsinkin ydinkeskus­tan liepeil­lä. Mikään ei sitä asi­aa voi muuk­si muut­taa. Saat­taa olla ajan­hukkaa sen voivottelu.

    Varsinkin tuo tukhol­man kanssa kil­pailua ollaan jo häviämässä. Kan­nat­taa tseka­ta että kuin­ka paljon tukhol­mas­sa on pohjo­is­mai­hin etabloitu­via yri­tyk­siä ver­rat­tuna helsinki­in. Kyl­lä ne pohjo­is­maid­en myyn­tikont­torit tup­paa­vat val­ua sinne. 

    Samoin tur­is­mia pitäisi kehit­tää huo­mat­tavasti helsingis­sä jot­ta ei ihan jäädä kauas tul­homas­ta jos­sa on kuninkaan­lin­no­ja ja djurgår­den. Mil­lä Helsingis­sä niihin vastataan?

    Kävin hil­jat­tain työ­matkalla bil­baos­sa ja näin sen guggen­heimin ulkoa. Help­po uskoa että se on oikea tur­i­s­tirysä. Täl­laisia pitäisi saa­da helsinkiinkin.

    Siis: kil­pailu nur­mi­jär­ven kanssa on lopetet­ta­va. Mit­tatikku pitää löy­tyä muista itämeren rannnoil­la ole­vista kaupungeista.

  9. Nyt pitäsi lopet­taa rin­ta­ma­l­in­jat ja antaa _kaikkien_ raken­nushankkei­den ede­tä nor­maal­isti ilman keinotekoista vas­takkainaset­telua. Tässä on eri­tyis­es­ti vihreil­lä vaka­va peili­in kat­somisen paik­ka. Se kun tun­tuu ole­van puoluista pahiten fakki­in­tunut omaan visioon­sa autot­toam­s­ta kan­takaupunki­rak­en­tamis­es­ta. Lähiö ja keskus­tarak­en­t­a­mi­nen eivät kil­paile samoista hehtaareista.

  10. Jyr­ki Sip­ilä:Sik­si en pidä itseis­ar­voise­na Helsin­gin kas­vat­tamista. En toki tarkoi­ta, että sinäkään pidät, Osmo!

    Ainakin se vaatisi ollak­seen ekol­o­gis­es­ti kestävää muutenkin radikaalia elämän­ta­van muu­tos­ta. Pelkkä autoilun vähen­tämi­nen ei ole kovin sel­l­aista. Autot­to­muus on arkipäivää pitkin Suomea. Sil­lä ei oikein paikallisia etu­ja saa. Lihatuot­tei­den tuon­tikiel­to suurkaupunkei­hin? Ainakin Lon­too olet­taa, että lon­toolaiset ymmärtävät muut­taa rajusti elämän­tyyliään vasti­neek­si “Lon­toos­ta”. Kts. vaikka­pa http://www.citylimitslondon.com/downloads/Complete%20report.pdf. Mie­lenki­in­toista seu­ra­ta. Ainakin tois­taisek­si tah­toti­la Suomes­sa on olla aset­ta­mat­ta suurkaupungeille minkään­laisia sank­tioi­ta ympäristön­suo­jelun nimis­sä vaan päinvastoin.

  11. Puhutaan korkeas­ta rak­en­tamis­es­ta — kun nyt saataisi­in edes tiivistä rak­en­tamista, niin helpot­taisi kum­masti. Yhdel­läkään toisen maail­man­so­dan jäl­keen Helsinki­in raken­netul­la alueel­la ei ole päästy tietääk­seni samoi­hin tehokkuuk­si­in kuin mitä sitä ennen raken­ne­tu­il­la kaupunki­maisil­la alueil­la. Uusien “urbaaneik­si” kehut­tu­jen aluei­den tihey­det eivät ole lähel­läkään kan­takaupun­gin umpiko­rt­telialuei­den tiheyk­siä, vaan jopa esimerkik­si mata­la Puu-Vallila on tehokku­udeltaan (e=0,53) Ara­bi­an­ran­nan (e=0,68) luokkaa. Jätkäsaarenkin aluete­hokku­us jää alle yhden, kun kan­takaupun­gin jotkin osat parhaim­mil­laan lähen­televät kolmea, ollen pääsään­töis­es­ti ~1,5–2.

    Jos pysäköinti­nor­mi on pyhä eikä kumipyöräli­iken­teen tuh­lail­e­vaan maap­in­ta-alan käyt­töön saa puut­tua, lässähtää kantakaupunkimaisuuden/tehokkaan rak­en­tamisen tavoit­telu jo lähtökohtiin.

  12. Korkei­ta toimis­to­torne­ja Helsin­gin keskus­taan tai vaikka­pa Ruoholahteen?

    Näil­lä perusteil­la Pasi­lan pitäisi olla vetovoimainen paik­ka, kun joukkoli­iken­net­tä ei ainakaan puu­tu. Tähän saak­ka rak­en­t­a­mi­nen on tain­nut lähin­nä osoit­taa, miten paljon ruma ja muuten epäon­nis­tunut arkkite­htu­uri voi paikan arvoa alen­taa. Vas­taisu­udessa vois yrit­tää pitää huol­ta siitä, että Pasi­la olisi myös arkkite­htu­urin puoles­ta halut­ta­va. Tripla-suun­nitel­ma ja Zucchin hah­mot­telemat tor­nit eivät oikein vakuuta.

  13. “Mut­ta entä jos suuren kaupun­gin asukkaat eivät enää halua paisut­taa kaupunki­aan? Jos kaupun­gin kasvu ei enää lisää sen asukkaiden sub­jek­ti­ivista hyv­in­voin­tia, onnel­lisu­ut­ta, viihtyvyyttä?”

    Ihan just näin. Kaupunki­laiset eivät tosi­aankaan halua kaupunk­in­sa ääretön­tä kas­vat­tamista, mut­ta päät­täjät ovat nyt aloit­ta­neet tämän hys­teerisen rum­mut­tamisen kasvun vält­tämät­tömyy­destä. Se, että ihmiset halu­a­vat muut­taa Helsinki­in, ei ole mikään kri­teeri millekään. Minäkin halu­aisin kaiken­näköistä elmämässäni, mut­ten voi aina saa­da. Voi-voi, sel­l­aista se on. Nyt kuitenkin viedään kaupun­gin viimeiset viher­alueet, kos­ka jokaisen tah­vanaisen täy­tyy päästä viet­tämään bailauselämää Helsinki­in, jäl­jelle jää jokunen nau­ret­ta­va ankkalampi, jos­sa kirkon­meno­jen jäl­keen sun­nun­taina syötetään sor­sia. Mikä virk­istävä koke­mus! Sit­ten voikin pala­ta täy­teen sul­lot­tuun lähiöhel­vetti­in, ilman ensim­mäistäkään puu­ta. Tämän pul­lataik­i­na­maisen laa­jen­e­m­ishöpö­tyk­sen on nyt lop­ut­ta­va, ihmiset asukoot kehyskun­nis­sa, joi­hin tulee jär­jestää kun­nol­liset, ympäri vuorokau­den toimi­vat nopeat joukkoli­iken­ney­htey­det. Ja tietenkin tehostaa tun­tu­vasti etä­työn mah­dol­lisuuk­sia. Se on paras ratkaisu pitkäl­lä aikavälil­lä. Mikä hel­vetin vika muuten on Suomen muis­sa kasvukeskuk­sis­sa, kun ne eivät yhtäkkiä enää kelpaa?

  14. Helsin­gin asun­to­jen hin­nat eivät ole mitenkään päätähuimaavia, jos­ta niitä ver­rataan oikeisi­in metrolei­hin. Eräs Dublinis­sa asu­va tut­tuni tote­si muu­ta­ma vuosi sitte, että Dublin­in asun­to­jen hin­nat ovat noin kolminker­taisia Helsinki­in ver­rat­tuna. No sen jäl­keen ne kyl­lä rom­ah­ti­vat, mut­ta ovat kuulem­ma taas alka­neet nous­ta kun Irlan­ti näyt­tää pää­sevän jaloilleen.

    Tietääk­seni Espoo kas­vaa edelleen ja ei kaik­ki muut­to helsinki­in tule Espoos­ta, vaan pääosin muual­ta. Kum­ma ja helsinkikeskeinen näkökul­ma, jos­sa van­hat fra­a­sit tois­tu­vat taas kerran.

  15. Coun­try­boy:
    Helsin­gin asun­to­jen hin­nat eivät ole mitenkään päätähuimaavia, jos­ta niitä ver­rataan oikeisi­in metrolei­hin. Eräs Dublinis­sa asu­va tut­tuni tote­si muu­ta­ma vuosi sitte, että Dublin­in asun­to­jen hin­nat ovat noin kolminker­taisia Helsinki­in ver­rat­tuna. No sen jäl­keen ne kyl­lä rom­ah­ti­vat, mut­ta ovat kuulem­ma taas alka­neet nous­ta kun Irlan­ti näyt­tää pää­sevän jaloilleen.

    Tietääk­seni Espoo kas­vaa edelleen ja ei kaik­ki muut­to helsinki­in tule Espoos­ta, vaan pääosin muual­ta. Kum­ma ja helsinkikeskeinen näkökul­ma, jos­sa van­hat fra­a­sit tois­tu­vat taas kerran.

    Mil­lä tavoin Helsinkiä pienem­pi Dublin on enem­män “oikea” metropoli?

  16. Jyr­ki Sip­ilä:

    Mut­ta entä jos suuren kaupun­gin asukkaat eivät enää halua paisut­taa kaupunki­aan? Jos kaupun­gin kasvu ei enää lisää sen asukkaiden sub­jek­ti­ivista hyv­in­voin­tia, onnel­lisu­ut­ta, viihtyvyyttä?

    Jos kaupun­gin asukkail­ta asi­aa jon­ain ajanko­htana esimerkik­si suo­raan kysytään, ja he vas­taa­vat: “Kiitos, ei.”

    Kuin­ka moni halu­aisi oikeasti päät­tää, että lapsemme eivät saa asua Helsingis­sä? Käytän­nössä, jos Helsin­gin talouskasvu jatkuu, niin moni Helsingis­sä kas­va­va joutuu muut­ta­maan pois kotikaupungis­taan. Vai­h­toe­htois­es­ti se, ettei raken­neta onnis­tuu tuhoa­maan alueen talouskasvun, jol­loin lapsemme joutu­vat muut­ta­maan pois töi­den perässä. Kumpikaan ei ainakaan min­un näkökul­mas­tani ole kovin houkut­tel­e­va vaihtoehto.

  17. Anomuu­mi:
    Puhutaan korkeas­ta rak­en­tamis­es­ta – kun nyt saataisi­in edes tiivistä rakentamista. 

    Mon­et itse­tarkoituk­sel­lisen yliko­rkean rak­en­tamisen perään haikaile­vista torni­faneista voisi­vat tutus­tua ihailemien­sa man­hat­tanin, sin­ga­poren ja hong kon­gin his­to­ri­aan — niis­sä kun tur­vaudut­ti­in korkeaan vas­ta kun oli ensin käytet­ty lop­pu­un mata­lan tiivistämisen mahdollisuudet.

  18. Jyr­ki Sip­ilä:
    Mut­ta entä jos suuren kaupun­gin asukkaat eivät enää halua paisut­taa kaupunki­aan? Jos kaupun­gin kasvu ei enää lisää sen asukkaiden sub­jek­ti­ivista hyv­in­voin­tia, onnel­lisu­ut­ta, viihtyvyyttä? 

    Siinä tapauk­ses­sa he muut­ta­vat maalle. Asum­isväljyys kas­va­nee tule­vaisu­udessakin elin­ta­son nousun myötä ja kun pelkät neliöt eivät tuo­ta noi­ta sub­jek­ti­ivisia jut­tu­ja, niin jopa nykyisen kaupun­gin ylläpitämi­nen vaatii lisärakentamista.

  19. Korkei­ta toimis­to­torne­ja Helsin­gin keskus­taan tai vaikka­pa Ruoholahteen?

    Min­ua kiin­nos­taisi edelleen tietään kenen mielestä ja mil­lä perus­teel­la oli hyvä idea rak­en­taa 4–5 ker­roksisia toimis­toraken­nuk­sia Helsin­gin rautatiease­man kupeeseen?

  20. Elmo Allén: Tähän on help­po ratkaisu: raken­netaan niin kauan kuin hin­nat nou­se­vat. Hin­nat eivät nousisi, jollei ihmis­ten sub­jek­ti­ivi­nen hyv­in­voin­ti kas­vaisi. Ja kos­ka hin­nat nou­se­vat Helsingis­sä vauhdil­la, hukkaamme koko ajan todel­la paljon sitä hyvinvointia.

    Tämä on kyl­lä hyvin kapea näke­mys sub­jek­ti­ivis­es­ta hyv­in­voin­nista. Mon­elle nyky­helsinkiläiselle sub­jek­ti­ivista hyv­in­voin­tia voi olla esimerkik­si se, että kaupunkiym­päristömme ei ole liian täy­teen ahdet­tu — esimerkik­si raken­nuk­sia, infra­struk­tu­uria, kulku­vä­lineitä ja ihmisiä.

  21. Halu­a­vatko ihmiset nimeno­maan Helsinki­in vai yleen­säkin vain urbaani­in ympäristöön? Jos vas­taus on jälkim­mäi­nen, viisaam­paa voisi olla rak­en­taa radan­var­sille Espooseen ja Van­taalle “pikkukeskus­to­ja” niin suurel­la asukasti­hey­del­lä, että niihin syn­ty­isi myös palvelui­ta ja yrityksiä. 

    Ongel­ma on, että jos halu­aa asua kun­nol­la kaupungis­sa, ei Suomes­sa voi muut­taa oikein mihinkään muualle kuin Helsinki­in. “Kun­non kaupungilla” tarkoi­tan sel­l­aista kaupunkia jos­sa koskaan ei tarvitse kävel­lä yli sataa metriä lähim­pään baari­in, kahvi­laan tai rav­in­to­laan, jos­ta löytää käve­ly­matkan päästä kotoaan auki­ol­e­van piz­za­paikan vaik­ka kolmelta yöl­lä, ja jos­sa voi matkus­taa kodin oven­su­us­ta julkisel­la liiken­nevä­li­neel­lä shop­paile­maan ihan mitä ikinä mieleen pälkähtääkään. Espoos­sa jotain tämän­su­un­taista on esim. Lep­pä­vaaras­sa. Mik­sei raken­neta lisää Leppävaaroja?

  22. Tässä ja aikaisem­mis­sa Helsin­ki-keskusteluis­sa min­ua häir­it­see se, ettei lap­sien kasvuym­päristöä huo­moi­da ollenkaan.

    En nyt ajat­tele, että Helsin­gin niemel­lä pitäisi olla mat­ti­van­has­maisia maalaisidylle­jä, mut­ta olisi edes kort­telip­i­ho­ja tai jotain sel­l­aista, johon pää­sisi muutenkin kuin autol­la tai julk­isil­la liikennevälineillä.

  23. Petri Suuro­nen:
    Ei ole mikään ihme että Helsin­ki, ja varsinkin sen keskus­ta-alueet, vetävät ihmisiä puoleen­sa. Olen asunut Helsin­gin eri osis­sa 1960-luvun alus­ta saak­ka (mm. Kata­janokalla, Kamp­is­sa, Kallios­sa, Eiras­sa, Töölössä). Kaupunk­i­na Helsin­ki on kehit­tynyt huimasti näi­den vuosikym­menten aikana. Har­maas­ta ja ankeas­ta kaupungista on tul­lut monipuo­li­nen ja aika miel­lyt­tävä. On syn­tynyt oikeaa kaupunkikult­tuuria. Helsin­gin keskus­ta tulee houkut­tele­maan yhä enem­män ihmisiä. Sik­si on hienoa että van­ho­ja sata­ma-aluei­ta pystytään rak­en­ta­maan uusik­si asun­toalueik­si. Mut­ta vielä on paljon tehtävää! Helsin­gin pitää kil­pail­la omas­sa sar­jas­saan, Tukhol­man ja muiden pohjo­is­maid­en pääkaupunkien kanssa. Se on ehdot­tomasti koko Suomen etu. Ja var­maa on se, että samal­la asun­to­jen hin­nat jatka­vat nousuaan varsinkin ydinkeskus­tan liepeil­lä. Mikään ei sitä asi­aa voi muuk­si muut­taa. Saat­taa olla ajan­hukkaa sen voivottelu.

    Helsin­ki ei varsi­nais­es­ti kil­paile eikä ole kil­pail­lut Tukhol­man tai Kööpen­ham­i­nan kanssa — ainakaan väkimäärän ja urbaanisu­u­den asteen osalta. Em. kaupun­git ovat, ja ovat aina olleet, Helsinkiä selvästi edel­lä. Viimeisim­mät tilas­tot Pohjo­is­maista ker­to­vat, että Tukhol­man seudul­la on noin 2,1 miljoon­aa asukas­ta, Kööpen­ham­i­nan vas­taaval­la noin 2 miljoon­aa, ja jälkim­mäi­nen muo­dostaa lisäk­si kak­soiskaupun­gin Malmön, n. 700 000 asukas­ta, kanssa. Helsin­gin vas­taa­va luku on 1,37 miljoon­aa, ml. mm. Nur­mi­järvi. Helsin­ki pääsee samaan luokkaan lähi­t­ule­vaisu­udessa vain avaa­mal­la kaik­ki ovet — ja luo­ma­l­la eri­ty­isin­sen­ti­ive­jä — poten­ti­aal­isille venäläisille maahanmuuttajille.

    Samaa mieltä olen siitä, että Helsin­ki on kehit­tynyt myön­teis­es­ti. Mut­ta sitä mieltä en ole, että pyrkimi­nen Tukhol­man tai Kööpen­ham­i­nan kokolu­okkaan olisi vält­tämät­tä helsinkiläis­ten hyv­in­voin­tia lisäävä asia. 

    Tukhol­man ja Kööpen­ham­i­nan kohdal­la on muuten huo­mat­ta­va, että nykyiseen tilanteeseen on edet­ty käytän­nössä ilman keskus­ta-alueen korkeaa rak­en­tamista — ja ne ovat aito­ja miljoon­akaupunke­ja! Toisin kuin esimerkik­si me ja Tallinna.

  24. B: Siinä tapauk­ses­sa he muut­ta­vat maalle. Asum­isväljyys kas­va­nee tule­vaisu­udessakin elin­ta­son nousun myötä ja kun pelkät neliöt eivät tuo­ta noi­ta sub­jek­ti­ivisia jut­tu­ja, niin jopa nykyisen kaupun­gin ylläpitämi­nen vaatii lisärakentamista.

    B: Siinä tapauk­ses­sa he muut­ta­vat maalle. Asum­isväljyys kas­va­nee tule­vaisu­udessakin elin­ta­son nousun myötä ja kun pelkät neliöt eivät tuo­ta noi­ta sub­jek­ti­ivisia jut­tu­ja, niin jopa nykyisen kaupun­gin ylläpitämi­nen vaatii lisärakentamista.

    Sin­una minä kysy­isin helsinkiläisiltä, lisääkö se hei­dän hyv­in­voin­ti­aan, jos kaupun­ki ahde­taan niin täy­teen, että he eivät enää halua asua siellä.

  25. Mikko Särelä: Kuin­ka moni halu­aisi oikeasti päät­tää, että lapsemme eivät saa asua Helsingis­sä? Käytän­nössä, jos Helsin­gin talouskasvu jatkuu, niin moni Helsingis­sä kas­va­va joutuu muut­ta­maan pois kotikaupungis­taan. Vai­h­toe­htois­es­ti se, ettei raken­neta onnis­tuu tuhoa­maan alueen talouskasvun, jol­loin lapsemme joutu­vat muut­ta­maan pois töi­den perässä. Kumpikaan ei ainakaan min­un näkökul­mas­tani ole kovin houkut­tel­e­va vaihtoehto.

    Tässä kai tärkeää on se, miten Helsin­gin talouskasvun hedelmät jakaan­tu­vat helsinkiläisille. Asia on siis yleinen tulon­jako- ja vero­tuskysymys. Lisäk­si se, mitä ja miten Helsingis­sä tuote­taan, lie­nee merkit­täväm­pää kuin pelkkä kaupun­gin määrälli­nen täy­teen ahtaminen.

  26. Vir­ta­nen:
    Painet­ta kas­vat­taa myös hal­li­tuk­sen kaavaile­ma työ­matkavähen­nyk­sen puolit­ta­mi­nen. Tuon jäl­keen ei ole enää varaa muut­taa Nurmijärvelle.

    Mis­tä olet kuul­lut tuol­lais­es­ta? Itse kuvit­telisin että jos seu­raavas­sa hal­li­tuk­ses­sa pääpuolueina ovat Keskus­ta ja Perus­suo­ma­laiset, niin työ­matkavähen­nysoikeut­ta tul­laan vain lisäämään niin että Nur­mi­järveltä ajaa käytän­nössä ilmaisek­si Helsinki­in töihin.

  27. Coun­try­boy:
    Helsin­gin asun­to­jen hin­nat eivät ole mitenkään päätähuimaavia, jos­ta niitä ver­rataan oikeisi­in metrolei­hin. Eräs Dublinis­sa asu­va tut­tuni tote­si muu­ta­ma vuosi sitte, että Dublin­in asun­to­jen hin­nat ovat noin kolminker­taisia Helsinki­in ver­rat­tuna. No sen jäl­keen ne kyl­lä rom­ah­ti­vat, mut­ta ovat kuulem­ma taas alka­neet nous­ta kun Irlan­ti näyt­tää pää­sevän jaloilleen.

    Dublin­ista tiedän vain sen että sen riesana ovat surkeat joukkoli­iken­ney­htey­det. Paikallisju­nia kul­kee vain kolmel­la lin­jal­la, metroa vas­ta suun­nitel­laan, raiti­oti­estä vain kak­si irral­lista tynkäpätkää valmi­ina, ja sik­si jos halu­aa päästä kaupun­gin ulkop­uolelta töi­hin on kul­jet­ta­va autol­la ja ruuhkat ovat kam­mot­ta­vat. Sik­si keskus­tas­sa asumis­es­ta on ylikysyn­tää Dublinis­sa, vielä pahempaa kuin meillä. 

    Irlan­nin maaseudun elinkelpoisu­us on saanut kovan kolauk­sen myös sik­si kun säädet­ti­in uudet promiller­a­jat rat­ti­juop­poudelle, aiem­min­han siel­lä on saanut ajaa n 4–5 pint­tiä nau­tit­tuaan mut­ta ei enää, ja maas­toau­toille joi­ta maalaiset ovat suosi­neet on raja nyt 0.2 promil­lea. Se on merkin­nyt katas­trofia maan maalais­pubeille, ja siitä on tul­lut poli­it­ti­nen kiis­takysymys, ja syn­nyt­tänyt maaseudul­la vas­tar­in­tali­ik­keen joka halu­aa kumo­ta rat­ti­juop­pous­lait. Eli ei se viina ole pelkästään meil­lä huvit­ta­va kuriosi­teet­ti joka pistää päät­täjät ahtaalle, vaan osa­taan muuallakin.

  28. Vir­ta­nen:
    Painet­ta kas­vat­taa myös hal­li­tuk­sen kaavaile­ma työ­matkavähen­nyk­sen puolit­ta­mi­nen. Tuon jäl­keen ei ole enää varaa muut­taa Nurmijärvelle.

    Työ­matkakus­tan­nuk­sien pitäisi olla työn­tek­i­jän ja työ­nan­ta­jan väli­nen asia. 

    Val­ti­ol­la ei pitäisi olla mitään tekemistä työ­matkakus­tan­nuk­sien kanssa. 

    Kilo­metriko­r­vauk­set pitäisi lopet­taa kokon­aan. Var­masti luokkaa 20 pros­ent­tia mak­se­tu­ista kor­vauk­sista mak­se­taan tyhjästä, kun ihmiset venyt­tää omia työ­matko­jaan. Meno ei paljoa eroa Kreikasta.

  29. Olli:
    Se kun tun­tuu ole­van puoluista pahiten fakki­in­tunut omaan visioon­sa autot­toam­s­ta kantakaupunkirakentamisesta. 

    Autop­uolue alkaa ole­maan Helsingis­sä auringonlaskun puolue. Kuten alus­sa esitel­lyt luvutkin todis­ta­vat. Joka ikisen helsinkiläisen onnek­si. Ei kiitos autoil­i­joille, jot­ka ovat oppi­neet likaiset käytöstapansa kehä-moot­toritei­den pelti­laatikoiden väli­sis­sä kiilauskilpailuissa.

  30. Jyr­ki Sip­ilä: Helsin­ki ei varsi­nais­es­ti kil­paile eikä ole kil­pail­lut Tukhol­man tai Kööpen­ham­i­nan kanssa – ainakaan väkimäärän ja urbaanisu­u­den asteen osalta. Em. kaupun­git ovat, ja ovat aina olleet, Helsinkiä selvästi edel­lä. Viimeisim­mät tilas­tot Pohjo­is­maista ker­to­vat, että Tukhol­man seudul­la on noin 2,1 miljoon­aa asukas­ta, Kööpen­ham­i­nan vas­taaval­la noin 2 miljoon­aa, ja jälkim­mäi­nen muo­dostaa lisäk­si kak­soiskaupun­gin Malmön, n. 700 000 asukas­ta, kanssa. Helsin­gin vas­taa­va luku on 1,37 miljoon­aa, ml. mm. Nur­mi­järvi. Helsin­ki pääsee samaan luokkaan lähi­t­ule­vaisu­udessa vain avaa­mal­la kaik­ki ovet – ja luo­ma­l­la eri­ty­isin­sen­ti­ive­jä – poten­ti­aal­isille venäläisille maahanmuuttajille.

    Samaa mieltä olen siitä, että Helsin­ki on kehit­tynyt myön­teis­es­ti. Mut­ta sitä mieltä en ole, että pyrkimi­nen Tukhol­man tai Kööpen­ham­i­nan kokolu­okkaan olisi vält­tämät­tä helsinkiläis­ten hyv­in­voin­tia lisäävä asia. 

    Tukhol­man ja Kööpen­ham­i­nan kohdal­la on muuten huo­mat­ta­va, että nykyiseen tilanteeseen on edet­ty käytän­nössä ilman keskus­ta-alueen korkeaa rak­en­tamista – ja ne ovat aito­ja miljoon­akaupunke­ja! Toisin kuin esimerkik­si me ja Tallinna.

    Onko tämä nyt sitä suo­ma­laista itse­tun­toa kun “oikeat” kaupun­git on aina jos­sain muual­la. Kaupun­gin väk­ilu­vul­taan kööpen­ham­i­na on 50 000 henkeä Helsinkiä pienem­pi ja kaupunkialueeltaan vain 50 000 asukas­ta isom­pi. Metropolin määrit­tämi­nen on taas sen ver­ran epämääräistä että sil­lä on turha kil­pail­la. Tukhol­man taa­ja­mas­sa taas asuu vajaa 200 000 asukas­ta enem­män mut­ta en edelleenkään puhuisi “selvästi” suurem­mas­ta kaupungista.

  31. Tallinnal­la taas ei ole lainkaan metropo­lia, eli sen toimin­nalli­nen kaupunkialue on yli puo­let pienem­pi kuin Helsingin.

  32. Helsin­ki nyt vain on Suomen ain­oa kaupunki. 

    Jos kat­so­taan pääkaupunkiseu­tua kokon­aisuute­na, niin yhtä lähiötähän se on. Varsi­naista kaupunkia on hyvin vähän yli miljoo­nan ihmisen “metropo­lik­si”.

    Koko Suomen väestön voisi lait­taa pääkaupunkiseudulle, eikä edes tek­isi tiukkaa. 

    Kaupungis­tu­mi­nen jatkuu voimakkaana, kos­ka ihmiset tah­to­vat elää kaupungeis­sa tai vähin­tään niiden lähiöissä.

    Kepu­lainen alue­poli­ti­ik­ka on kyen­nyt vain hidas­ta­maan väistämätön­tä tukirallillaan.

    Ihmiset tah­to­vat mod­erne­ja taloy­htiöitä, jois­sa eletään yhteisönä ja tilat ovat tehokkaasti hyö­tykäytössä. Esim autot kel­laris­sa, piha viihtymiseen, kuten myös katto.

    Olen­naista on se, että ostat vain kuu­tion, jon­ka sisälle luot oman asun­tosi, kuten itse haluat.

    Ok-taloa ei nuorista aikui­sista kovinkaan moni halua, varsinkaan sen jäl­keen kun on lueskel­tu, että mitkä kaik­ki asi­at ovat rajoitet­tu­ja, mitä kulu­ja on ja mitä velvoit­tei­ta on talon omistamisessa.

  33. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Ok-taloa ei nuorista aikui­sista kovinkaan moni halua. 

    Nuorista sinkkubailaav­ista aikui­sista kas­vaa kyl­lä kes­ki-ikäisiä kotiper­heil­i­jöitä samaa tah­tia kuin ennenkin. Vuo­den van­henevat vuodessa.

  34. Jyr­ki Sip­ilä: Tässä kai tärkeää on se, miten Helsin­gin talouskasvun hedelmät jakaan­tu­vat helsinkiläisille. Asia on siis yleinen tulon­jako- ja vero­tuskysymys. Lisäk­si se, mitä ja miten Helsingis­sä tuote­taan, lie­nee merkit­täväm­pää kuin pelkkä kaupun­gin määrälli­nen täy­teen ahtaminen.

    Jos Helsin­gin seudulle raken­netaan merkit­tävästi lisää asun­to­ja, niin joko seudun talous kas­vaa vah­vasti tai asumisen hin­ta muut­tuu siedet­täväm­mäk­si. Kumpi näistä oli huono jut­tu helsinkiläisille tai muille suomalaisille?

    Se nyt on selvä, että kukaan ei halua uusia asun­to­ja oma­lle reviirilleen.

  35. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Nuorista sinkkubailaav­ista aikui­sista kas­vaa kyl­lä kes­ki-ikäisiä kotiper­heil­i­jöitä samaa tah­tia kuin ennenkin. Vuo­den van­henevat vuodessa.

    Onko väit­teesi siis, että halu­a­vat omakoti­talon kun­han tule­vat keski-ikäisiksi?

    Viherinssi:
    Se nyt on selvä, että kukaan ei halua uusia asun­to­ja oma­lle reviirilleen.

    Nimeno­maan sitä halu­an. Itsekkäistä syistä. Jos ette muut ymmär­rä halu­ta, niin lie­nee enem­män mah­dol­lisuuk­sia min­ul­la siinä onnis­tua. Ter­ve­tu­loa rak­en­ta­maan tiivistä Hert­toniemeen ja Hert­toniemen­ran­taan! Vielä mahtuu!

  36. Viherinssi: Jos Helsin­gin seudulle raken­netaan merkit­tävästi lisää asun­to­ja, niin joko seudun talous kas­vaa vah­vasti tai asumisen hin­ta muut­tuu siedet­täväm­mäk­si. Kumpi näistä oli huono jut­tu helsinkiläisille tai muille suomalaisille?

    Se nyt on selvä, että kukaan ei halua uusia asun­to­ja oma­lle reviirilleen.

    Se on selvä, että kun väestö kas­vaa, taloudelli­nen toimeli­aisu­us lisääntyy. 

    Yhtä selvä on, että jonkin seudun taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den lisään­tymi­nen ja väestön ja raken­nuskan­nan kasvu ei kaikkien sen seudun asukkaiden mielestä merk­itse ko. seudun asukkaiden sub­jek­ti­ivisen hyv­in­voin­nin kasvua — se kun on paljon muu­takin kuin suo­raan rahas­sa mitat­ta­vat asiat.

    Vas­tauk­se­na retoriseen kysymyk­seesi voinee sanoa, että osa helsinkiläi­sistä ehkä näk­isi asian hyvänä, osa ei.

    Asumisen hin­ta Helsingis­sä ei muut­tune suuresti, vaik­ka asun­to­ja raken­net­taisi­in enem­män tämän­hetkiseen ver­rat­tuna — nythän ollaan ymmärtääk­seni jäl­jessä tiety­istä asete­tu­ista rak­en­tamis­tavoit­teista -, kos­ka rak­en­t­a­mi­nen lisää myös kaupunki­in tuli­joiden määrää, varsinkin mikäli Suomen muut seudut kärvis­televät pitkään raken­nemuu­tok­sen kourissa.

    Itse ajat­te­len koko helsinkiläistä kaupunkiym­päristöä, sen viihty­isyyt­tä ja sen ihmisille anta­maa sub­jek­ti­ivisen hyv­in­voin­nin koke­mus­ta, en tiet­tyä pihaa tai takapihaa.

  37. Olli: Onko tämä nyt sitä suo­ma­laista itse­tun­toa kun “oikeat” kaupun­git on aina jos­sain muual­la. Kaupun­gin väk­ilu­vul­taan kööpen­ham­i­na on 50 000 henkeä Helsinkiä pienem­pi ja kaupunkialueeltaan vain 50 000 asukas­ta isom­pi. Metropolin määrit­tämi­nen on taas sen ver­ran epämääräistä että sil­lä on turha kil­pail­la. Tukhol­man taa­ja­mas­sa taas asuu vajaa 200 000 asukas­ta enem­män mut­ta en edelleenkään puhuisi “selvästi” suurem­mas­ta kaupungista.

    No ei ole.

    Se on vain kylmä fak­ta, että sekä Tukhol­man että Kööpen­ham­i­nan metropo­lialueet ovat Helsin­gin vas­taavaa selvästi suurem­mat. Point­ti on se, että tämän voi myös hel­posti havai­ta ja tuta vaikka­pa kävelemäl­lä tun­gok­ses­sa naa­purin Drot­tning­gatanil­la tai Köpik­sen Tivolin liepeil­lä. Eikä siitä tarvitse pitää tai toivoa samaa Helsingille.

    Ainakin Tukhol­man metropo­lialue muuten kas­vaa Helsin­gin vas­taavaa selvästi enem­män, eli ero metropo­lialuei­demme välil­lä sen kuin kasvaa.

    Tukhol­ma kil­pailee hyväl­lä logis­tisel­la sijain­nil­laan suh­teessa Pohjo­is­mai­hin ja Bal­ti­aan. Ja ovathan Ruotsin markki­nat tupla suo­ma­laisi­in ver­rat­tuna. Kööpen­ham­i­na kil­pailee myös sijain­nil­laan Pohjolan ja Kes­ki-Euroopan välis­sä, port­ti­na molem­pi­in suun­ti­in. Yhteistä molem­mille on mm., että niis­sä on absolu­ut­tis­es­ti ja suh­teel­lis­es­ti Helsinkiä selvästi suurem­pi maa­han­muut­ta­javäestö, jo per­in­teis­es­ti suurem­pi kan­sain­välisessä kil­pailus­sa koetel­tu asiantun­ti­ja­joukko ynnä enem­män varallisuutta.

    Helsin­ki voi myös kil­pail­la eri tavoin. Se voi esimerkik­si säi­lyt­tää itselleen leimallisen mata­lan siluetin, ainakin keskus­ta-alueil­la, ja vält­tää liian täy­teen rak­en­tamista. Näin se voi erot­tua muista kaupungeista. Tuot­teen eri­lais­t­a­mi­nen ja erot­tumi­nen siten kil­pail­i­joista on yleen­sä hyvää markki­noin­tia. Myön­teis­es­ti erot­tumal­la voidaan tuot­teesta sitä myytäessä saa­da korkea kate.

    En usko, että esimerkik­si Kaukoidän tur­is­tit tule­vat Helsinki­in nähdäk­seen “pikku-Tokion” tai “pikku-Soulin” vaan — oma­leimaisen Helsin­gin. Brys­selin korkeasti raken­net­tua lasikeskus­taa muuten san­o­taan “Pikku Man­hat­taniksi”, siis jäljitelmäk­si, eikä sitä kehuta viihtyisäksi.

  38. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Nuorista sinkkubailaav­ista aikui­sista kas­vaa kyl­lä kes­ki-ikäisiä kotiper­heil­i­jöitä samaa tah­tia kuin ennenkin. Vuo­den van­henevat vuodessa.

    Tänä päivänä mod­erni, iso kaupun­giosake on halut­tavampi lap­siper­heille, kuin iso ok-talo. Näkyy Helsin­gin hinnoissakin.

    Juuri tästä on kyse, enää ei haaveil­la siitä kehyskun­nan punais­es­ta mök­istö ja peruna­maas­ta, kun lap­sia alkaa tulemaan.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Espookin kas­vaa, mut­ta kyl­lä asun­to­jen hin­taerot ker­to­vat eri aluei­den haluttavuudesta.

    Tiivistämäl­lä liikaa halut­tu­ja aluei­ta saadaan niistäkin hel­posti aikaan ei-halut­tu­ja. Demokra­ti­aa? Ei kiitos.

    Paran­ta­mal­la ei-halut­tu­ja aluei­ta voitaisi­in niistäkin ehkä saa­da aikaan halu­tumpia. Mielum­min näin!

  40. Anonyy­mi:

    Ongel­ma on, että jos halu­aa asua kun­nol­la kaupungis­sa, ei Suomes­sa voi muut­taa oikein mihinkään muualle kuin Helsinki­in. “Kun­non kaupungilla” tarkoi­tan sel­l­aista kaupunkia jos­sa koskaan ei tarvitse kävel­lä yli sataa metriä lähim­pään baari­in, kahvi­laan tai rav­in­to­laan, jos­ta löytää käve­ly­matkan päästä kotoaan auki­ol­e­van piz­za­paikan vaik­ka kolmelta yöl­lä, ja jos­sa voi matkus­taa kodin oven­su­us­ta julkisel­la liiken­nevä­li­neel­lä shop­paile­maan ihan mitä ikinä mieleen pälkähtääkään. Espoos­sa jotain tämän­su­un­taista on esim. Lep­pä­vaaras­sa. Mik­sei raken­neta lisää Leppävaaroja?

    Tota tota, onhan niitä aika tiivi­itä lähiökeskuk­sia, jois­sa saa piz­zaa myös yöl­lä, mut­ta eivät ne houku­ta samal­la taval­la kuin Helsin­gin keskus­ta, vaikea sinne on saa­da mui­ta ihmisiä viet­tämään iltaa kuin kes­ki-iän ohit­tanei­ta kal­javeikko­ja. Johtunee siitä että Yliopis­ton ja muiden iso­jen opinahjo­jen opiske­li­jat ja nuoret ylipään­sä halu­a­vat tava­ta toisen­sa nimeno­maan keskus­tas­sa. Jopa Otaniemen teekkar­it. Käytän­nössä ihmiset val­u­vat keskus­taan ihaile­maan naiskauneut­ta. Eli baarien määrä ei ratkaise vaan asi­akkaiden laatu. 

    Ain­oat muut kaupun­git Suomes­sa jot­ka pystyvät kil­paile­maan Helsin­gin juuri näi­den vetovoi­matek­i­jöi­den kanssa ovat Tam­pere ja Turku.

    Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Nuorista sinkkubailaav­ista aikui­sista kas­vaa kyl­lä kes­ki-ikäisiä kotiper­heil­i­jöitä samaa tah­tia kuin ennenkin 

    En tiedä tarkkaan mikä on sukupuoli­jakau­ma täl­lä foo­ru­mil­la näi­den kaupunkisu­un­nit­telukeskustelu­jen osalta, mut­ta saman­laisia puheen­vuoro­ja omako­ti­a­sumisen ihanu­ud­es­ta saa lukea nais­val­taisen Vau­va-lehden foo­ru­mil­la, toki siel­läkin on miehiä jot­ka kehu­vat val­in­to­jaan (siis sitä että vaimo päät­tää asuinpaikan).

  41. Jyr­ki Sip­ilä:
    Sin­una minä kysy­isin helsinkiläisiltä, lisääkö se hei­dän hyv­in­voin­ti­aan, jos kaupun­ki ahde­taan niin täy­teen, että he eivät enää halua asua siellä.

    Tuo­ta noin… kysymyk­se­naset­telusi on niin neu­traali, ettei san­otuk­si saa. No leik­ki sik­seen, jos joku nykyi­nen asukas läh­tee kun kolme uut­ta tulee, niin mis­sä ongel­ma? Kukin asuu siel­lä mis­sä viihtyy ja “minä olin ensin” ei ole pätevä argu­ment­ti. Tai no on siinä mielessä, että nykyiset asukkaat val­it­se­vat val­tu­ute­tut, jot­ka vaikut­ta­vat perässä­tule­vienkin asioi­hin. Mis­säpäin Helsinkiä itse muuten asut?

    Ollaan vielä jos­sain erit­täin väljän ja hiukan kaupunki­maisen tietämil­lä Helsingis­sä. Taval­laan se min­ulle sopii, kos­ka har­ras­tan maastopy­öräi­lyä, mut­ta kun min­ul­la ei ole varaa eikä halua mak­saa maan­vuokraa poluista, ei ole oikein varaa vaa­tia, ettei mihinkään saisi gryn­da­ta. Yritän kyl­lä pikkasen vaikut­taa siihen, että raken­net­tais kaiken­maail­man parkkiken­tät raideli­iken­teen asemien kävelysä­teel­lä (sem­mo­nen 600…800m rinku­la jokaisen metuk­ka- ja juna­seisak­keen ympärille ja sinne ensin riit­tävästi; joo, halu­an asua sem­moi­ses­sa itekin ja asun jo, ei vaan ole riit­tävän tehokkaasti raken­net­tu tämä, mah­tuu vielä var­maan tuplata).

    tcrown: Min­ua kiin­nos­taisi edelleen tietään kenen mielestä ja mil­lä perus­teel­la oli hyvä idea rak­en­taa 4–5 ker­roksisia toimis­toraken­nuk­sia Helsin­gin rautatiease­man kupeeseen?

    Liekö sit­ten Jyr­ki Sip­ilän ja Juho Laadun? Minus­ta aivan käsit­tämätön­tä tilan haasku­u­ta ellei noi­ta tehty enin­tään 15-vuo­den käyt­töikää silmälläpitäen.

  42. R.Silfverberg:

    En tiedä tarkkaan mikä on sukupuoli­jakau­ma täl­lä foo­ru­mil­la näi­den kaupunkisu­un­nit­telukeskustelu­jen osalta, mut­ta saman­laisia puheen­vuoro­ja omako­ti­a­sumisen ihanu­ud­es­ta saa lukea nais­val­taisen Vau­va-lehden foo­ru­mil­la, toki siel­läkin on miehiä jot­ka kehu­vat val­in­to­jaan (siis sitä että vaimo päät­tää asuinpaikan). 

    Oliko täl­lä tarkoi­tus vähätel­lä esitet­tyä mielipi­det­tä vai pitää nais­val­taisen Vau­va-lehden puheen­vuoro­ja merk­i­tyk­set­töminä? Pidän argu­men­toin­tia outona.

  43. tcrown: Min­ua kiin­nos­taisi edelleen tietään kenen mielestä ja mil­lä perus­teel­la oli hyvä idea rak­en­taa 4–5 ker­roksisia toimis­toraken­nuk­sia Helsin­gin rautatiease­man kupeeseen? 

    juminy: Liekö sit­ten Jyr­ki Sip­ilän ja Juho Laadun? 

    Min­ul­la ei ole mitään tarpei­ta kas­vat­taa Helsin­gin kokoa.

    Mut­ta jos joku halu­aa joukkoli­iken­nekeskeisen Helsin­gin ja halu­aa kas­vat­taa kaupun­gin kokoa, kat­son viisaam­mak­si rak­en­taa (asun­to­ja ja toimis­to­ja) tivi­isti joukkoli­iken­teen sol­mu­jen viereen kuin rak­en­taa puis­tot täy­teen ja tiivistää (autove­toisia) omakotialueita.

    Rautatiease­man ympäristöön en rak­en­taisi noil­lakaan ehdoil­la enää lisää, vaan paikkoi­in, jois­sa uud­is­raken­nuk­set aiheut­ta­vat mah­dol­lisim­man vähän tuhoa (siis val­lan muualle).

    Helsin­gin keskus­taan en rak­en­taisi toimis­toraken­nuk­sia myöskään sik­si, että siel­lä on jo enem­män toimis­to­ja kuin asun­to­ja. Liiken­teen kannal­ta olisi kai parem­pi muut­taa osa Helsin­gin keskus­tan toimis­toista asun­noik­si, niin ympäristö voisi käy­dä viihty­isäm­mäk­si ja tarve pen­delöidä vähenisi.

    Malli jos­sa kaik­ki maan työ­paikat ovat Helsin­gin keskus­tas­sa, mut­ta ihmiset asu­vat Van­taal­la, Nur­mi­järvel­lä ja Vuosaa­res­sa ei kuu­losta kovin vihreältä eikä ihmis­läheis­esltä mallil­ta, vaik­ka taa­tusti lisääkin auto­jen lisäk­si myös joukkoli­iken­teen käyt­töä 😉 . Helsin­gin metropoli on jo ohit­tanut tuon yhden keskus­tan vaiheen.

  44. Jyr­ki Sip­ilä: Asumisen hin­ta Helsingis­sä ei muut­tune suuresti, vaik­ka asun­to­ja raken­net­taisi­in enem­män tämän­hetkiseen ver­rat­tuna – nythän ollaan ymmärtääk­seni jäl­jessä tiety­istä asete­tu­ista rak­en­tamis­tavoit­teista -, kos­ka rak­en­t­a­mi­nen lisää myös kaupunki­in tuli­joiden määrää, varsinkin mikäli Suomen muut seudut kärvis­televät pitkään raken­nemuu­tok­sen kourissa.

    Merkit­tävästi nyky­istä suurem­man asun­tomäärän pysymi­nen nykyisel­lä hin­tata­sol­la tai korkeam­mal­la tarkoit­taa sitä, että seudulle syn­tyy run­saasti korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja. Muuten kas­vaval­la seudul­la ei ole mah­dol­lista mak­saa korkei­ta hin­to­ja asunnoista.

    Ei ole näkyvis­sä mitään sel­l­aista mekanis­mia, jon­ka mukaan korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat syn­ty­i­sivät muualle maa­han, jos pääkaupunkiseu­tu on liian kallis asua. Jos sel­l­ainen mekanis­mi olisi, ihmiset hakeu­tu­isi­vat jo nyt korkean palkan ja edullis­ten asumiskus­tan­nusten pari­in. Ne työ­paikat pääosin joko syn­tyvät pääkaupunkiseudulle tai eivät syn­ny Suomeen.

    Tulota­son kasvu taas tekee sekä Helsin­gin että muun maan taloudelle hyvää. Kas­va­vat tulot tarkoit­ta­vat kas­vavaa vero­ker­tymää, joka mah­dol­lis­taa mon­en­laisia asioi­ta. Jos viihtyvyyt­tä pide­tään tärkeänä, siitä on enem­män varaa kanavoi­da rahaa viihtyvyyteen.

    Tämä argu­men­toin­ti olisi aika eri­laista, jos tavoit­teena olisi rak­en­taa niin paljon asun­to­ja, että pääkaupunkiseudun asun­to­jen hin­tata­so putoaisi muiden kaupunkiseu­tu­jen ala­puolelle. Sil­loin kyseessä voisi olla näivet­tävä kil­pailu, jos­sa pääkaupunkiseu­tu rohmuaisi muil­ta työvoiman.

    Jos otet­taisi­in se lin­ja, että pääkaupunkiseudulle ei enää kaavoite­ta yhtään lisää, eikä anneta yhtään raken­nu­soikeut­ta, se johtaisi asun­to­jen hin­to­jen kallis­tu­miseen ja alueen kil­pailukyvyn heikken­e­miseen sitä kautta. 

    Hin­to­jen kallis­tu­mis­es­ta ei net­tona olisi hyö­tyä pääkaupunkiseu­tu­laisille. Maan myyjät voit­taisi­vat, kaik­ki muut häviäi­sivät. Kil­pailukyvyn heikken­e­m­i­nen olisi koko maan edun kannal­ta huono, kos­ka kil­pailun kon­tek­sti olisi isol­ta osin kansainvälinen.

    Väljä asum­i­nen on mon­es­ta kivaa, tiivistämi­nen ei. Valitet­tavasti väljyy­den ylläpitämi­nen kasvukeskuk­ses­sa tulee erit­täin kalli­ik­si sekä seudulle että maalle. On huo­mat­tavasti hedelmäl­lisem­pää pohtia sitä, miten tiivistämi­nen tehdään mah­dol­lisim­man vähillä haitoil­la ja suuril­la hyödyillä.

    Hyö­ty­puoli on help­po. Yritetään tuot­taa mah­dol­lisim­man paljon mah­dol­lisim­man kalli­ita hyvä­ta­soisia asun­to­ja. Hait­to­jen min­i­moin­ti on paljon sub­jek­ti­ivisem­paa ja vaikeam­paa ihmis­ten eri­lais­ten toivei­den vuoksi.

  45. juminy: “Kukin asuu siel­lä mis­sä viihtyy ja “minä olin ensin” ei ole pätevä argumentti.”

    Kyl­lä se ainakin talvi­so­das­sa oli, ja väitän että on vieläkin. Liiat tunkeil­i­jat on kyet­tävä pitämään loitol­la kotikonnuilta. 

    Asu­tus­ta tarvi­taan tiet­ty määrä, mut­ta jos menee yli, niin tulee liian ahdas­ta ja sen myötä ongelmia. Vas­taavaa ilmiötä on käsit­tääk­seni jos­sain eläimil­lä tehdyis­sä kokeis­sakin tutkit­tu. Jos pop­u­laa­tio altiste­taan ylikuor­malle, ovat seu­rauk­set usein ikäviä.

  46. Ymmär­rän kyl­lä että pks muute­taan työn perässä jos sitä ei oma­l­la paikkakun­nal­la ole. Toisaal­ta itse en vain mitenkään käsitä, miten ihmeessä se työn perässä muut­ta­mi­nen voi olla jo työl­lis­te­ty­ille maakun­nal­lises­sa kasvukeskuskses­sa asu­valle kan­nat­tavaa. Työ­paik­ka saa olla aika rup­painen että muut­to pk-seudulle kannattaisi.

    Mitä itse olen haarukoin­ut noi­ta hin­to­ja ja palkko­ja, niin en vaan käsitä miten ihmeessä sil­lä korkeam­mal­la palkkata­sol­la kom­pen­soidaan korkeam­mat asumisku­lut. Esimerkik­si sairaan­hoita­jan palkat eivät ole pks mitenkään merkit­tävästi korkeam­mat kuin muual­la maas­sa eivätkä var­mas­tikaan niin korkeat, että ne kat­taisi­vat asumisku­lu­jen nousun.

    Kaveri ketoi osa­neet noin 80 m² par­i­talon jostain Espoos­ta hin­taan 200 000 e. Toinen mak­soi omas­taan melkein 300 000. Oma noin 80% noi­ta suurem­pi par­i­ta­lo maakun­nal­lisen kasvukeskuk­sen kupeessa mak­soi alta 200 000e. 

    En vaan käsitä noi­ta luku­ja. Tom­mos­ta 100 000 euron hin­taeroa pitää mak­sel­la aika mon­ta vuot­ta ja vero­tus pitää huolen, että isom­mas­ta palka­s­ta jää vähem­män käteen.

  47. Jyr­ki Sip­ilä: Tämä on kyl­lä hyvin kapea näke­mys sub­jek­ti­ivis­es­ta hyv­in­voin­nista. Mon­elle nyky­helsinkiläiselle sub­jek­ti­ivista hyv­in­voin­tia voi olla esimerkik­si se, että kaupunkiym­päristömme ei ole liian täy­teen ahdet­tu – esimerkik­si raken­nuk­sia, infra­struk­tu­uria, kulku­vä­lineitä ja ihmisiä.

    Kyl­lä täy­tyy ihme­tel­lä tätä väljyy­den ihan­noin­tia! En ymmär­rä. Toiv­otan ilol­la ter­ve­tulleek­si kaiken tiivistämisen kotiseudul­leni. Suomes­sa väljyyt­tä on kaikkial­la, tehdään sitä tiivistä edes sinne mihin sitä parhait­en syntyy.

    Lisäk­si: Mikä ihmeen _ahtaminen_? Jos mak­sukyky­isiä ja ‑haluisia asukkai­ta tulee ihan vapaae­htois­es­ti, mikä tekee siitä ahtamista? Ja mik­si niille ei saisi rak­en­taa asuntoja?

  48. Sakke:

    Kyl­lä se ainakin talvi­so­das­sa oli, ja väitän että on vieläkin. Liiat tunkeil­i­jat on kyet­tävä pitämään loitol­la kotikonnuilta. 

    Asu­tus­ta tarvi­taan tiet­ty määrä, mut­ta jos menee yli, niin tulee liian ahdas­ta ja sen myötä ongelmia. Vas­taavaa ilmiötä on käsit­tääk­seni jos­sain eläimil­lä tehdyis­sä kokeis­sakin tutkit­tu. Jos pop­u­laa­tio altiste­taan ylikuor­malle, ovat seu­rauk­set usein ikäviä.

    🙂 🙂 talvisota?
    Mun mielestä on aika iro­nista puhua liial­lis­es­ta ahtaud­es­ta tässä kohtaa. Keskustelun aihe on kuitenkin maankäyt­tö Helsingissä… 

    Mik­si ylipäätään täl­laisia ihmisiä kiin­nos­taa kaupunkien asi­at, kun heitä ei selvästikään kiin­nos­ta kaupungis­sa asum­i­nen tai kaupun­gin kehit­tämi­nen? Ihan vain kiusal­laanko heit­tävät kapu­loi­ta rattaisiin?

  49. juminy: Tuo­ta noin… kysymyk­se­naset­telusi on niin neu­traali, ettei san­otuk­si saa. No leik­ki sik­seen, jos joku nykyi­nen asukas läh­tee kun kolme uut­ta tulee, niin mis­sä ongel­ma? Kukin asuu siel­lä mis­sä viihtyy ja “minä olin ensin” ei ole pätevä argu­ment­ti. Tai no on siinä mielessä, että nykyiset asukkaat val­it­se­vat val­tu­ute­tut, jot­ka vaikut­ta­vat perässä­tule­vienkin asioi­hin. Mis­säpäin Helsinkiä itse muuten asut?

    Ollaan vielä jos­sain erit­täin väljän ja hiukan kaupunki­maisen tietämil­lä Helsingis­sä. Taval­laan se min­ulle sopii, kos­ka har­ras­tan maastopy­öräi­lyä, mut­ta kun min­ul­la ei ole varaa eikä halua mak­saa maan­vuokraa poluista, ei ole oikein varaa vaa­tia, ettei mihinkään saisi gryn­da­ta. Yritän kyl­lä pikkasen vaikut­taa siihen, että raken­net­tais kaiken­maail­man parkkiken­tät raideli­iken­teen asemien kävelysä­teel­lä (sem­mo­nen 600…800m rinku­la jokaisen metuk­ka- ja juna­seisak­keen ympärille ja sinne ensin riit­tävästi; joo, halu­an asua sem­moi­ses­sa itekin ja asun jo, ei vaan ole riit­tävän tehokkaasti raken­net­tu tämä, mah­tuu vielä var­maan tuplata).

    Liekö sit­ten Jyr­ki Sip­ilän ja Juho Laadun? Minus­ta aivan käsit­tämätön­tä tilan haasku­u­ta ellei noi­ta tehty enin­tään 15-vuo­den käyt­töikää silmälläpitäen.

    Min­ul­la ei ole tarvet­ta kas­vat­taa Helsin­gin asukaslukua. Asukaslu­vun kas­vat­ta­mi­nen ei näet lisää suuren helsinkiläis­ten joukon sub­jek­ti­ivista hyv­in­voin­tia. Sub­jek­ti­ivi­nen hyv­in­voin­ti kun ei ole pelkästään tai lainkaan asia, joka liit­tyy taloudel­liseen toim­intaan — esimerkik­si rak­en­tamiseen — ja siitä saatavi­in voit­toi­hin. Mut­ta se liit­tyy mm. siihen, miten ihmi­nen kokee ympäristön­sä, miltä hänestä tun­tuu asua ympäristössään. Esimerkik­si Kon­tu­lan raken­nuskan­nan tuplaami­nen tuskin saa kan­na­tus­ta kon­tu­lalais­ten kesku­udessa. Ja Töölön muut­tamista 20-ker­roksisek­si “Pietarin lähiök­si” töölöläiset tuskin hala­ja­vat. Raken­nus­fir­moissa ja jois­sakin näi­hin kytkök­sis­sä ole­vis­sa kun­tapoli­itikois­sa ja kiin­teistön­o­mis­ta­jis­sa täl­lainen toki saat­taa herät­tää ihastusta.

    Helsin­gin keskus­tan korkeaa rak­en­tamista puoltane­vat ensisi­jas­sa raken­nusy­htiöt kytköksi­neen. Se vaan rikkoisi Helsin­gin oma­leimaisu­u­den ja veisi kaupungiltamme matkailu­valtin. Pic­cadil­ly Cir­cuk­sen ympäristö ei ole korkeasti raken­net­tua, ei Trafal­gar Squarenkaan — mis­tä lie johtuu.

    Valitet­tavasti en halua ottaa kun­ni­aa Rautatiease­man — Fin­lan­dia-talon — Töölön­lah­den-seudun uusista asuin­taloista. Ne edus­ta­vat ulkois­es­ti hyvin mie­lenki­in­no­ton­ta arkkite­htu­uria. On sääli, että sel­l­aisia on saatu rak­en­taa aivan keskus­taan. Vielä kauheam­paa tietysti olisi, jos ne oli­si­vat arkkite­htonis­es­ti yhtä mie­lenki­in­not­to­mia mut­ta 15- tai 20-ker­roksisia. Nyt ne sen­tään jäävät ikään kuin taustalle. Itse olisin rak­en­tanut samalle paikalle esteet­tis­es­ti arvokkaat asuin­talot esimerkik­si 200 seu­raavak­si vuodeksi.

  50. Annalle: Esimerkik­si Lon­toos­sa, Ams­ter­damis­sa ja Dublinis­sa suurin osa asuu nk. kaupunkip­i­en­talois­sa. Jokaisel­la on on suo­jat­tu takapi­ha ja etupi­halle mah­tuu auto. Aluei­den kadut on raken­net­tu niin, että takapi­hat ovat toisi­aan vas­ten. Usein kadut ovat ympyrän tai puoliympyrän muo­dos­sa ja keskel­lä asukkaiden yhteinen puis­to lähipalveluineen.

    En jak­sa ymmärtää, mik­si meil­lä lähiöt raken­netaan kerrostalovaltaisiksi.Ei sil­lä taval­la syn­ny uut­ta kan­takaupunkia vaan paikko­ja, jonne joudu­taan, kun kaik­ki eivät mah­du keskus­taan, eikä viihty­isiä pien­taloaluei­ta ole.

  51. Leena:
    Annalle: Esimerkik­si Lon­toos­sa, Ams­ter­damis­sa ja Dublinis­sa suurin osa asuu nk. kaupunkip­i­en­talois­sa. Jokaisel­la on on suo­jat­tu takapi­ha ja etupi­halle mah­tuu auto. Aluei­den kadut on raken­net­tu niin, että takapi­hat ovat toisi­aan vas­ten. Usein kadut ovat ympyrän tai puoliympyrän muo­dos­sa ja keskel­lä asukkaiden yhteinen puis­to lähipalveluineen.

    En jak­sa ymmärtää, mik­si meil­lä lähiöt raken­netaan kerrostalovaltaisiksi.Ei sil­lä taval­la syn­ny uut­ta kan­takaupunkia vaan paikko­ja, jonne joudu­taan, kun kaik­ki eivät mah­du keskus­taan, eikä viihty­isiä pien­taloaluei­ta ole.

    Joo, samaa mieltä. Ei min­unkaan mielestäni kaiken rak­en­tamisen, varsinkaan lähiöis­sä, tarvitse olla ker­rostalo­val­taista. Var­masti tuol­laiset talot ovat viihty­isiä. Mut­ta ei kai tuol­lais­takaan aluet­ta voi kuvail­la väljäksi?

  52. Viherinssi: Merkit­tävästi nyky­istä suurem­man asun­tomäärän pysymi­nen nykyisel­lä hin­tata­sol­la tai korkeam­mal­la tarkoit­taa sitä, että seudulle syn­tyy run­saasti korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja. Muuten kas­vaval­la seudul­la ei ole mah­dol­lista mak­saa korkei­ta hin­to­ja asunnoista.

    Ei ole näkyvis­sä mitään sel­l­aista mekanis­mia, jon­ka mukaan korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat syn­ty­i­sivät muualle maa­han, jos pääkaupunkiseu­tu on liian kallis asua. Jos sel­l­ainen mekanis­mi olisi, ihmiset hakeu­tu­isi­vat jo nyt korkean palkan ja edullis­ten asumiskus­tan­nusten pari­in. Ne työ­paikat pääosin joko syn­tyvät pääkaupunkiseudulle tai eivät syn­ny Suomeen.

    Tulota­son kasvu taas tekee sekä Helsin­gin että muun maan taloudelle hyvää. Kas­va­vat tulot tarkoit­ta­vat kas­vavaa vero­ker­tymää, joka mah­dol­lis­taa mon­en­laisia asioi­ta. Jos viihtyvyyt­tä pide­tään tärkeänä, siitä on enem­män varaa kanavoi­da rahaa viihtyvyyteen.

    Tämä argu­men­toin­ti olisi aika eri­laista, jos tavoit­teena olisi rak­en­taa niin paljon asun­to­ja, että pääkaupunkiseudun asun­to­jen hin­tata­so putoaisi muiden kaupunkiseu­tu­jen ala­puolelle. Sil­loin kyseessä voisi olla näivet­tävä kil­pailu, jos­sa pääkaupunkiseu­tu rohmuaisi muil­ta työvoiman.

    Jos otet­taisi­in se lin­ja, että pääkaupunkiseudulle ei enää kaavoite­ta yhtään lisää, eikä anneta yhtään raken­nu­soikeut­ta, se johtaisi asun­to­jen hin­to­jen kallis­tu­miseen ja alueen kil­pailukyvyn heikken­e­miseen sitä kautta. 

    Hin­to­jen kallis­tu­mis­es­ta ei net­tona olisi hyö­tyä pääkaupunkiseu­tu­laisille. Maan myyjät voit­taisi­vat, kaik­ki muut häviäi­sivät. Kil­pailukyvyn heikken­e­m­i­nen olisi koko maan edun kannal­ta huono, kos­ka kil­pailun kon­tek­sti olisi isol­ta osin kansainvälinen.

    Väljä asum­i­nen on mon­es­ta kivaa, tiivistämi­nen ei. Valitet­tavasti väljyy­den ylläpitämi­nen kasvukeskuk­ses­sa tulee erit­täin kalli­ik­si sekä seudulle että maalle. On huo­mat­tavasti hedelmäl­lisem­pää pohtia sitä, miten tiivistämi­nen tehdään mah­dol­lisim­man vähillä haitoil­la ja suuril­la hyödyillä.

    Hyö­ty­puoli on help­po. Yritetään tuot­taa mah­dol­lisim­man paljon mah­dol­lisim­man kalli­ita hyvä­ta­soisia asun­to­ja. Hait­to­jen min­i­moin­ti on paljon sub­jek­ti­ivisem­paa ja vaikeam­paa ihmis­ten eri­lais­ten toivei­den vuoksi.

    Jos Helsingis­sä olisi nyt merkit­tävästi nyky­istä enem­män asun­to­ja, niiden hin­nat tietysti alka­isi­vat laskea, jos asun­to­jen kysyn­tä pysy­isi ennal­laan. Tietysti tämä hin­to­jen lasku ei toteu­tu­isi saman­laise­na kaikkien asun­to­tyyp­pi­en kohdal­la, kos­ka niistä joi­hinkin kohdis­tuu merkit­tävästi suurem­pi kysyn­tä kuin toisi­in. Mut­ta asun­to­jen kokon­aiskysyn­tä ei kuitenkaan pysy­isi ennal­laan, vaan markki­namekanis­mi toimisi, ja pian oltaisi­in taas nykyisen kaltaises­sa tilanteessa, jos­sa hin­nat ja palkkavaa­timuk­set oli­si­vat kovat, jollei Helsinki­in koko ajan raken­net­taisi kysyn­tää enem­män asun­to­ja, mikä on hyvin teo­reet­tista ja minkä en usko ole­van raken­nusy­htiöi­den, raken­nut­ta­jien enkä rahoit­ta­jien tavoite. Raken­nusala­han on ns. iso­jen poikien hiekkalaatikko, jos­sa kave­r­ien kanssa ote­taan rahat pois asun­non­tarvit­si­joil­ta nyt ja mielel­lään vas­taisu­udessakin, sel­l­aisel­la asun­tomääräl­lä, että kysyn­tä pysyy korkeana — ja hin­nat myös.

    Ei kai Skypen, Face­bookin, pelien, muun sof­t­an tai edes hard­waren ideoin­ti ja alku­un­saat­ta­mi­nen ole tai ole ollut vain tai ollenkaan fyy­sis­es­tä paikas­ta tai puit­teista kiin­ni? Ei kai Har­ry Pot­te­ria tai muume­ja ole ollut pakko kir­joit­taa Tokios­sa? Lön­nrot teki Kale­valaa Kajaanis­sa ja retkil­lä erä­mais­sa — sen tuot­tavu­us on ollut äärim­mäisen korkea. Eivätkö terävim­mät elä ja vaiku­ta jo globaalis­sa net­tipo­h­jaises­sa verkos­tossa ja ammen­na sieltä? Ehkä pitäisi paran­taa esimerkik­si suo­ma­lais­ten valmiuk­sia kan­sain­väliseen verkos­toi­tu­miseen ja verkostoyhteistyöhön.

    Markki­namekanis­mi toimii myös niin, että jos jos­sain päin maatamme on korkeat palkat sen alueen asun­to­jen hin­tata­so alkaa nous­ta — ainakin niiden asun­to­jen osalta, joi­ta ne korkea­palkkaiset osta­vat. Näin kävi esimerkik­si Salossa.

    Mun point­ti tässä keskustelus­sa on koko ajan ollut se, että kas­va­vat vero­tu­lot eivät auta lisäämään alueen viihty­isyyt­tä ja ihmis­ten sub­jek­ti­ivista hyv­in­voin­tia, jos alue ensin on niiden vero­tu­lo­jen saamisek­si pilat­tu liian tiivi­il­lä rak­en­tamisel­la niin, että ihmis­ten koke­mus on se, että tääl­lä on liikaa kaikkea eikä sik­si viihtyisää.

    Sivu­men­nen voin sanoa, että ymmär­rän hyvin kasvu­paineen Helsinkiä kohtaan. Ymmär­rän ja hyväksyn myös sen, että Helsin­ki kas­vaa nykyis­es­tä. Asun­to­ja ja ihmisiä ja työ­paikko­ja tulee siis lisää. Mut­ta näen myös sen, että tässä tulee pian raja vas­taan — sen ylimenevä kasvu ei lisää helsinkiläis­ten sub­jek­ti­ivista hyv­in­voin­tia. Pääkaupunkiseu­tua pitäisikin kehit­tää kokon­aisuute­na ja varmis­taa hyvät — nopeat ja tiivi­it — julkiset kulkuy­htey­det seudun sisäl­lä. Ja vähen­tää henkilöau­to­jen käyt­töä. Pääkaupunkiseu­tu on nähdäk­seni se yksikkö, jota pitäisi ja kan­nat­taisi tiivistää, ei ydinkaupun­ki Helsinki.

    Jos ajatel­laan Helsin­gin kiin­nos­tavu­ut­ta ulko­maalais­ten toim­i­joiden näkökul­mas­ta, panos­taisin esimerkik­si nopeaan raidey­htey­teen Helsin­ki-Van­taal­ta Helsin­gin keskus­taan. Matkustin äsket­täin Arlan­das­ta Stock­holm Cityyn. 45 kilo­metriä, 20 min­u­ut­tia. Tähän näh­den meille kaavail­tu yhteys on hidas. Panos­taisin myös siihen, että Helsin­gin keskus­tan mata­lahko oma­leimaisu­us säi­ly­isi. Helsin­gin keskus­taa ei kan­na­ta rak­en­taa “pikku joksikin”.

  53. Jyr­ki Sip­ilä: Min­ul­la ei ole tarvet­ta kas­vat­taa Helsin­gin asukaslukua. Asukaslu­vun kas­vat­ta­mi­nen ei näet lisää suuren helsinkiläis­ten joukon sub­jek­ti­ivista hyvinvointia.

    Saat­taa kuitenkin olla, että asukaslu­vun pitämi­nen nykyisel­lään väk­isin (rak­en­ta­mat­to­muudel­la) heiken­tää suuren helsinkiläis­ten joukon hyv­in­voin­tia. Rak­en­ta­mat­to­muus johtaa asumisen kallis­tu­miseen ja talouskasvun hyytymiseen.

    Ei ole ole­mas­sa mitään stabi­il­ia tilan­net­ta, joka voidaan säi­lyt­tää. Ei ole mah­dol­lista säi­lyt­tää taloudel­lista hyv­in­voin­tia, pitää asun­to­jen hin­taa ennal­laan ja olla rak­en­ta­mat­ta uut­ta. Jos ei raken­neta uut­ta, asumiskus­tan­nusten osu­us asukkaiden tuloista kasvaa.

    Aina joku hyö­tyy ja joku kokee hait­to­ja. Jos asi­aa kysytään vaikka­pa parikymp­pisiltä, niin aika moni ehkä mielu­um­min muut­taa omaan asun­toon kuin kävelee väljästi kaavoitet­tu­ja katu­ja pitkin van­hempi­en luo nukku­maan. Lap­siper­heelle voi olla tärkeäm­pää saa­da yksi huone lisää kuin vähän suurem­pi meren­ran­tamet­sä. Kon­tu­lan mum­molle voi olla tärkeäm­pää saa­da kod­in­hoita­ja käymään vähän use­am­min kuin se, että naa­pu­ri­ton­tille ei rakenneta.

    Jyr­ki Sip­ilä: Sub­jek­ti­ivi­nen hyv­in­voin­ti kun ei ole pelkästään tai lainkaan asia, joka liit­tyy taloudel­liseen toim­intaan – esimerkik­si rak­en­tamiseen – ja siitä saatavi­in voittoihin.

    Talousar­vo­jen sivu­ut­ta­mi­nen on sin­isilmäisyyt­tä. Yhteiskun­ta ei toi­mi hyväl­lä tah­dol­la, yhteiskun­ta toimii koval­la rahalla.

    Nimeno­maan sil­lä rahal­la jär­jestetään kaupunki­lais­ten hyv­in­voin­tipalve­lut. Jos talous sakkaa, niin mum­mo makaa märis­sä vaipois­sa pidem­pään ja Niko-Pet­teri joutuu opiskele­maan viidenkymme­nen hen­gen inte­groidus­sa ryh­mässä. Rahal­la ne kaupun­gin virk­istysalueetkin ylläpi­de­tään ja kadut aurataan.

    Mah­dol­lisim­man halu­tun (kalli­in) asun­tokan­nan rak­en­t­a­mi­nen ei liity kaupun­gin saami­in voit­toi­hin. Run­sas kaavoitus joka tapauk­ses­sa vähen­tää kaupun­gin pitkän aikavälin maan­myyn­ti­t­u­lo­ja. Mut­ta mitä enem­män ja mitä halu­tumpaa asun­tokan­taa pääkaupunkiseudulle pystytään rak­en­ta­maan, sitä parem­paa pääkaupunkiseudun asun­tokan­ta keskimäärin on. 

    Kor­pilähiöi­den rak­en­t­a­mi­nen hal­val­la oli virhe, ei sitä kan­na­ta toistaa.

  54. Viherinssi: Ei ole näkyvis­sä mitään sel­l­aista mekanis­mia, jon­ka mukaan korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat syn­ty­i­sivät muualle maa­han, jos pääkaupunkiseu­tu on liian kallis asua. Jos sel­l­ainen mekanis­mi olisi, ihmiset hakeu­tu­isi­vat jo nyt korkean palkan ja edullis­ten asumiskus­tan­nusten pariin

    Ehkä vähän kär­jis­tet­ty näke­mys. Kyl­lä niitä korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja syn­tyy mui­hinkin kasvukeskuksiin. 

    Julk­i­sis­ten ja yksi­ty­is­ten hallinnol­lis­ten työ­paikko­jen määrän kasvus­sa Helsin­ki on toki ykkö­nen. Ja hallinto­han se on joka kas­vaa ja tuottaa.

    1. Jos korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja alkaa syn­tyä vil­jalti mui­hin kasvukeskuk­si­in, paine Helsinkiä kohtaan las­kee ja asun­to­jen hin­tata­so kohtu­ullis­tuu. Ei voi toivoa kuin että niin todel­la tapahtuu.

  55. AnnaJ: talvi­so­ta?
    Mun mielestä on aika iro­nista puhua liial­lis­es­ta ahtaud­es­ta tässä kohtaa. Keskustelun aihe on kuitenkin maankäyt­tö Helsingissä… 

    Mik­si ylipäätään täl­laisia ihmisiä kiin­nos­taa kaupunkien asi­at, kun heitä ei selvästikään kiin­nos­ta kaupungis­sa asum­i­nen tai kaupun­gin kehit­tämi­nen? Ihan vain kiusal­laanko heit­tävät kapu­loi­ta rattaisiin?

    Anna, nämä sin­un kom­ment­tisi ovat kovin myyntivetoisia. 

    Kyl­lä min­ua kiin­nos­taa Helsingis­sä asum­i­nen ja kaupun­gin kehit­tymi­nen. Olen tääl­lä koko ikäni asunut. Sik­si muis­tu­tan ihmis­ten, helsinkiläis­ten, sub­jek­ti­ivisen hyv­in­voin­nin tärkey­destä. Se on jotain ihan muu­ta kuin jonkin raken­nusy­htiön rahalli­nen kvar­taal­i­tuot­to. Niin kuin olen tääl­lä kuvan­nut. Sub­jek­ti­ivisel­la hyv­in­voin­nil­la on lop­pu­jen lopuk­si myös suuri rahalli­nen arvo. Mut­ta sel­l­aisel­la ei tietenkään ole sijaa raken­nusy­htiön tuloslaskelmassa.

  56. Sylt­ty: Toisaal­ta itse en vain mitenkään käsitä, miten ihmeessä se työn perässä muut­ta­mi­nen voi olla jo työl­lis­te­ty­ille maakun­nal­lises­sa kasvukeskuskses­sa asu­valle kan­nat­tavaa. Työ­paik­ka saa olla aika rup­painen että muut­to pk-seudulle kannattaisi.

    Olet ihan oikeassa.

    Joten joko Helsingillä on jotain mui­ta vetovoi­matek­i­jöitä (joiden vuok­si tin­gitään mukavu­ud­es­ta), tai sit­ten Helsin­ki nimeno­maan työl­listää niitä, joille ei ole sopivia töitä muualla.

    Sari Sairaan­hoita­ja ja Ilk­ka Insinööri voivat asua kah­den lapsen­sa ja kul­taisen nouta­jan kanssa muka­van kokoises­sa omakoti­talos­sa kymme­nen min­uutin matkan päässä taa­ja­man keskus­tas­sa, jos taa­ja­ma on pikkukun­nas­sa. Sama pariskun­ta saa pääkaupunkiseudul­la miet­tiä par­i­talon­puo­likas­ta kehyskun­nista, ker­rostaloa­sun­toa vähän syr­jem­mästä lähiöstä tai ahdas­ta ker­rostaloa­sun­toa lähempää keskustaa.

    Jostain syys­tä kuitenkin Sari ja Ilk­ka halu­a­vat mon­esti muut­taa pääkaupunkiseudulle. Har­vaa on viime aikoina siinä aseel­la uhattu.

    En usko, että pääkaupunkiseudun imu kohdis­tuu mitenkään ensisi­jais­es­ti esimerkik­si Tam­pereen seu­tu­un tai varsinkaan Oulu­un, jos­sa asum­i­nen on edullista. En muutenkaan usko, että kasvukeskusten men­estys on pois toisil­ta kasvukeskuk­sil­ta. Kysymys on ihan tavanomais­es­ta kaupungis­tu­mis­es­ta, jos­sa väki vähe­nee nimeno­maan har­vaan asu­tu­il­ta alueil­ta ja pienistä taajamista.

    Kasvukeskusten men­estys luo men­estys­tä kasvukeskuk­sis­sa. Maakun­takeskusten väli­nen kil­pailu alkaa siinä pis­teessä, jos­sa sitä men­estys­tä yritetään luo­da ulkois­es­ti tuke­mal­la. Sil­loin tues­ta tulee hel­posti tap­pelu, ja kovin voimallisel­la men­estymät­tömyy­teen sidon­naisel­la tukemisel­la saadaan hel­posti aikaan tilanne, jos­sa oikein mikään ei pääse kukoistamaan.

  57. Lau­ri Kumpu­lainen: Tänä päivänä mod­erni, iso kaupun­giosake on halut­tavampi lap­siper­heille, kuin iso ok-talo. Näkyy Helsin­gin hinnoissakin.

    Tässä kohdas­sa logi­ik­ka kyl­lä ontuu kuin kolmi­jalkainen hirvi, jos väite on tuos­sa yllä.

    Helsin­gin hin­nat ker­to­vat sen, että lähel­lä keskus­taa ole­vaa ker­rosta­lo-osaket­ta halu­aa suh­teessa use­ampi lap­siper­he kuin kaukana keskus­tas­ta ole­vaa omakotitaloa.

    On siis hyvinkin mah­dol­lista, että esimerkik­si 70 % lap­siper­heistä pitää kaukana keskus­tas­ta ole­vaa omakoti­taloa arvostet­tavam­pana kuin keskus­tak­er­rostaloa. Jos näi­den asun­to­tyyp­pi­en jakau­ma on kuitenkin vaikka­pa 80 % kaukana ole­via ok-talo­ja ja 20 % lähel­lä ole­via ker­rostalo­ja, ker­rostalo­jen hin­nat nou­se­vat korkeam­malle, kos­ka kysyn­tää on enem­män suh­teessa tar­jon­taan. (Ei absoluuttisesti.)

    Hin­taver­tailu ei yksinker­taises­sa muo­dos­saan pal­jas­ta myöskään sitä, halu­a­vatko lap­siper­heet omakoti­taloon vai ker­rostaloon, kos­ka käytän­nössä muut­tu­jana on myös sijainti.

    Tästä asi­as­ta saa vähän parem­paa tietoa kat­so­ma­l­la asioi­ta alueit­tain. Omakoti­talo­ja on esimerkik­si Laut­tasaa­res­sa, Töölössä, Kaivopuis­tossa, Munkkiniemessä, Ruskea­suol­la, Haa­gas­sa, Kuu­sisaa­res­sa, Kask­isaa­res­sa ja Viikissä. Kaikil­la näil­lä alueil­la vas­taa­va omakoti­ta­lo on paljon kalli­impi kuin ker­rostaloa­sun­to. Keskikokoista ok-taloa Viikissä (joka ei ole ihan tarkalleen Helsin­gin keskus­ta) kaupitel­laan parhail­laan noin 2,4 miljoo­nan hintaan.

    Käytän­nössä tilanne on se, että per­heet tekevät kom­pro­missin sijain­nin, asun­to­tyypin ja asum­isväljyy­den välil­lä. Täl­lä het­kel­lä hin­ta­suh­teet ker­to­vat sen, että hyväl­lä sijain­nil­la ole­vista asun­noista on suh­teessa enem­män kysyn­tää kuin kaukana ole­vista asun­noista, ja että edes asun­to­tyyp­pi­en ero ei kom­pen­soi tätä.

    Asun­torak­en­tamisen keskip­itkää ohjaamista voi hyvin tehdä hin­ta­suhtei­den avul­la ja kaavoit­taa sitä, mikä on kallista. Hin­ta­suh­teet eivät kuitenkaan ker­ro luotet­tavaa tietoa ihmis­ten ylei­sistä arvojärjestyksistä.

    1. Viherinssi.
      Me emme tee mitään sil­lä tiedol­la, halu­aisiko Töölössä asua 100 000 vain 300 000 asukas­ta. Meille riit­tää tieto, että Töölössä halu­aisi asua use­ampi ihmi­nen kuin sinne pääsee asumaan. Sik­si kan­takaupunki­maista asum­ista kanant­taa rak­en­taa lisää ja näin myös tehdään. Sit­ten kun asun­to­jen hin­ta kan­takaupu­jngis­sa on laskenut lähiöi­den hin­nan ala­puolelle, kan­nat­taa rak­en­taa lisää lähiöitä.

  58. Tänään töi­hin tul­lessa mietin kaupunki­rak­en­teen ja palvelu­iden saavutet­tavu­u­den yhteyt­tä oman koke­muk­sen kaut­ta (työ­matkani on viitisen kilo­metriä, sen pyöräilee alle var­tis­sa ja kävelee kolmes­sa vartissa).

    Matkan var­rel­la ei yhtä parkkipaikko­jen ympäröimää sisään­päinkään­tynyt­tä mar­ket­tikeskit­tymää luku­unot­ta­mat­ta ole ain­ut­takaan kulut­ta­jalle suun­nat­tua palvelua jota voisi ohi­men­nen käyt­tää het­ken mieli­jo­hteesta tai vaik­ka yllät­tävän sateen sattuessa. 

    Ei kahvi­laa, ei kapakkaa, ei veikkaus­pis­tet­tä, ei kir­jakaup­paa, ei vaatekaup­paa, ei leipo­moa, ei par­turia, ei suu­taria, ei levykaup­paa, ei pyöräkaup­paa, ei kirpputoria. 

    Ja täl­laista “kaupunkia” suun­nitel­laan vielä 2000-luvul­la. Malli on oikeasti viidenkymme­nen vuo­den takaa. Kevyt liikenne on huono asiakas.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja alkaa syn­tyä vil­jalti mui­hin kasvukeskuk­si­in, paine Helsinkiä kohtaan las­kee ja asun­to­jen hin­tata­so kohtu­ullis­tuu. Ei voi toivoa kuin että niin todel­la tapahtuu.

    Val­met ker­toi taas aamusel­la Tam­pereen kasvukeskuk­sen uutisia..

  60. Jyr­ki Sip­ilä: Asukaslu­vun kas­vat­ta­mi­nen ei näet lisää suuren helsinkiläis­ten joukon sub­jek­ti­ivista hyvinvointia.

    Tässä yhdessä lauseessa on niin mon­ta asi­aa väärin.

    Helsin­gin asukaslukua ei “kas­vate­ta”. Se kas­vaa, kos­ka ihmiset halu­a­vat muut­taa tänne. On aivan huuhaa­ta kuvitel­la, että muut­toli­ike olisi pysäytet­tävis­sä hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä. Vai­h­toe­hto ei ole se, että ihmiset pysyvät kiltisti aloil­laan, vaan asumisen hin­nan räjähtämi­nen käsi­in, ympäryskun­tien kasvu ja liiken­teelli­nen katastrofi.

    Asumisen Helsingis­sä täy­tyy nos­taa sub­jek­ti­ivista hyv­in­voin­tia, kos­ka ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan siitä enem­män kuin asumis­es­ta jos­sain muual­la. Mak­suhalukku­us on lahjo­ma­ton mit­tari, jota ei kumo­ta kepu­laisel­la nollaväit­teel­lä ihmis­ten todel­lis­es­ta kaipu­us­ta omakotitaloon.

    Asukasluku sinän­sä on vain numero, mut­ta tiivi­in asu­tuk­sen sivu­tuot­teena saadaan enem­män palvelui­ta, parem­paa julk­ista liiken­net­tä ja kaiken­laista aktivi­teet­tia, jota ei vaan syn­ny siel­lä, mis­sä lähin naa­puri on kilo­metrin päässä. Jos lähipalve­lut eivät nos­ta sub­jek­ti­ivista hyv­in­voin­tia, niin mikä sitten?

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Viherinssi.
    Me emme tee mitään sil­lä tiedol­la, halu­aisiko Töölössä asua 100 000 vain 300 000 asukas­ta. Meille riit­tää tieto, että Töölössä halu­aisi asua use­ampi ihmi­nen kuin sinne pääsee asumaan. Sik­si kan­takaupunki­maista asum­ista kanant­taa rak­en­taa lisää ja näin myös tehdään. Sit­ten kun asun­to­jen hin­ta kan­takaupu­jngis­sa on laskenut lähiöi­den hin­nan ala­puolelle, kan­nat­taa rak­en­taa lisää lähiöitä.

    En ole mis­tään tästä eri mieltä. Olin vain eri mieltä siitä, mitä johtopäätök­siä hin­ta­suhteista oikeasti voi tehdä.

    Tois­tan vielä itseäni:

    “Asun­torak­en­tamisen keskip­itkää ohjaamista voi hyvin tehdä hin­ta­suhtei­den avul­la ja kaavoit­taa sitä, mikä on kallista. ”

  62. Tapio: Ehkä vähän kär­jis­tet­ty näke­mys. Kyl­lä niitä korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja syn­tyy mui­hinkin kasvukeskuksiin. 

    Ehkä ilmaisin itseäni epä­selvästi. En ollut väit­tämässä, etteikö korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja syn­ty­isi muualle Suomeen. Syn­tyy toki, ja tässäkin suh­teessa esimerkik­si ja eri­tyis­es­ti Tam­pereen seu­tua pitäisi seu­ra­ta hyvin tarkasti.

    Väit­teeni on se, että jos pääkaupunkiseudun kasvua kuris­te­taan, net­tona jää syn­tymät­tä korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja Suomeen. Ne työ­paikat jäävät joko kokon­aan syyn­tymät­tä maail­maan, tai sit­ten ne syn­tyvät mui­hin mai­hin. Pääkaupunkiseudulle kasvun myötä syn­tyvät korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat eivät pääsään­töis­es­ti ole muil­ta kasvukeskuk­sil­ta pois. Kyseessä ei ole nollasummapeli.

  63. Jyr­ki Sip­ilä: jollei Helsinki­in koko ajan raken­net­taisi kysyn­tää enem­män asun­to­ja, mikä on hyvin teo­reet­tista ja minkä en usko ole­van raken­nusy­htiöi­den, raken­nut­ta­jien enkä rahoit­ta­jien tavoite. Raken­nusala­han on ns. iso­jen poikien hiekkalaatikko, jos­sa kave­r­ien kanssa ote­taan rahat pois asun­non­tarvit­si­joil­ta nyt ja mielel­lään vas­taisu­udessakin, sel­l­aisel­la asun­tomääräl­lä, että kysyn­tä pysyy korkeana – ja hin­nat myös.

    Tämä onkin sit­ten jo toinen jut­tu. Ensisi­jais­es­ti itse asi­as­sa tar­jon­nan niukku­us on maan­omis­ta­jien etu, kos­ka maan­omis­ta­jat eivät toi­mi vapaasti kil­pail­luil­la markki­noil­la. Raken­nus­li­ik­keet voivat ottaa oman siivun­sa välistä, mut­ta se siivu on kuitenkin kil­pailun vuok­si rajallinen.

    Tämän sol­mun avaamiseen avaimet ovat kuitenkin kaupungilla. Kaavoit­ta­mal­la maa­ta lisää lisätään tont­ti­maan tar­jon­taa. Tiukan paikan tullen sit­ten pakkol­u­naste­taan, jos ei muuten tule myytävää. (Yleen­sä jo uhan ole­mas­sao­lo riit­tää.) Samoin rak­en­ta­mat­toman kaavoite­tun maan kiin­teistöverol­la voidaan motivoi­da myymistä.

    Raken­nus­li­ikkei­den salali­it­toa vas­taan puhuu hiukan se seik­ka, että jos pääkaupunkiseudul­la viisinker­tais­te­taan uud­is­rak­en­t­a­mi­nen, raken­nus­li­ikkeil­lä on viisinker­tainen määrä työtä. Jos siinä sit­ten joutuu vaik­ka puolit­ta­maan kat­teen­sa, jäl­jelle jää paljon enem­män rahaa kuin nyt.

  64. Jyr­ki Sip­ilä: Matkustin äsket­täin Arlan­das­ta Stock­holm Cityyn. 45 kilo­metriä, 20 minuuttia.

    Ei tai­da ihan selit­tää. Täl­lä het­kel­lä mat­ka Helsin­gin T1:ltä rautatiease­malle vie keskimäärin 30 min­u­ut­tia ja mak­saa noin 6 €. Arlan­das­ta rautatiease­malle menee 20 min­u­ut­tia ja mak­saa nelink­er­tais­es­ti. Toisaal­ta bus­si Arlan­das­ta keskus­taan vie paljon kauem­min kuin Helsingis­sä ja on kalli­impi. Tak­si Tukhol­mas­sa taas on ylipäätään vähän seikkail­urikkaampi jut­tu kuin meil­lä. Ja kalliimpi.

    Jos kat­so­taan, että esimerkik­si viiden min­uutin etu on merkit­tävä kil­pailue­tu, sil­loin kus­tan­nuste­hokkain­ta on nopeut­taa lento­ken­tän matkatavarankäsit­te­lyä ja tur­vatarkas­tus­ta. Näis­sä Helsin­ki-Van­taa ei muuten ole ollenkaan huonos­ta päästä.

    Ja toisaal­ta jos sil­lä viidel­lä min­uu­til­la on väliä, Helsin­ki on jo sijaintin­sa vuok­si surke­as­sa paikas­sa muuhun kuin idän suun­taan katsottuna.

    (Tämä ei ollut puheen­vuoro sitä suo­raan rataa vas­taan, se olisi toden­näköis­es­ti pitänyt tehdä jo lentoase­man rakennusvaiheessa.)

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja alkaa syn­tyä vil­jalti mui­hin kasvukeskuk­si­in, paine Helsinkiä kohtaan las­kee ja asun­to­jen hin­tata­so kohtu­ullis­tuu. Ei voi toivoa kuin että niin todel­la tapahtuu.

    Yri­tyk­set ja koti­taloudet tekevät mitä tahtovat. 

    On edelleen ymmär­ret­tävää, että hallinto-Suo­mi pääkaupungis­sa on sopi­van hin­tainen tai jopa liian hal­pa sen saman kaupun­gin asukkaiden mielestä. Jos ylläpitäisi kahvi­laa Helsin­gin sydämessä mikään val­tion­hallinnon taso ei olisi liian suuri. Myös tur­is­tit ovat mielis­sään kaik­ista hallintoraken­nuk­sista. Sen sijaan on ais­tit­tavis­sa, että hallinnon kus­tan­nus­ta­so on jo liian korkea muulle Suomelle. Oikein mikään ei kan­na­ta. Val­tion­va­rain­min­is­ter­iön työ­paikko­ja ei vält­tämät­tä kan­na­ta siirtää Suomen äet­söi­hin vaan lopet­taa kokon­aan? Se ainakin nos­taisi Suomen äet­sö­jen kan­sain­välistä kil­pailukykyä. Vähän mut­ta kuitenkin.

  66. Viherinssi: Saat­taa kuitenkin olla, että asukaslu­vun pitämi­nen nykyisel­lään väk­isin (rak­en­ta­mat­to­muudel­la) heiken­tää suuren­helsinkiläis­ten joukon hyv­in­voin­tia. Rak­en­ta­mat­to­muus johtaa asumisen kallis­tu­miseen ja talouskasvun hyytymiseen.

    Ei ole ole­mas­sa mitään stabi­il­ia tilan­net­ta, joka voidaan säi­lyt­tää. Ei ole mah­dol­lista säi­lyt­tää taloudel­lista hyv­in­voin­tia, pitää asun­to­jen hin­taa ennal­laan ja olla rak­en­ta­mat­ta uut­ta. Jos ei raken­neta uut­ta, asumiskus­tan­nusten osu­us asukkaiden tuloista kasvaa.

    Aina joku hyö­tyy ja joku kokee hait­to­ja. Jos asi­aa kysytään vaikka­pa parikymp­pisiltä, niin aika moni ehkä mielu­um­min muut­taa omaan asun­toon kuin kävelee väljästi kaavoitet­tu­ja katu­ja pitkin van­hempi­en luo nukku­maan. Lap­siper­heelle voi olla tärkeäm­pää saa­da yksi huone lisää kuin vähän suurem­pi meren­ran­tamet­sä. Kon­tu­lan mum­molle voi olla tärkeäm­pää saa­da kod­in­hoita­ja käymään vähän use­am­min kuin se, että naa­pu­ri­ton­tille ei rakenneta.

    Talousar­vo­jen sivu­ut­ta­mi­nen on sin­isilmäisyyt­tä. Yhteiskun­ta ei toi­mi hyväl­lä tah­dol­la, yhteiskun­ta toimii koval­la rahalla.

    Nimeno­maan sil­lä rahal­la jär­jestetään kaupunki­lais­ten hyv­in­voin­tipalve­lut. Jos talous sakkaa, niin mum­mo makaa märis­sä vaipois­sa pidem­pään ja Niko-Pet­teri joutuu opiskele­maan viidenkymme­nen hen­gen inte­groidus­sa ryh­mässä. Rahal­la ne kaupun­gin virk­istysalueetkin ylläpi­de­tään ja kadut aurataan.

    Mah­dol­lisim­man halu­tun (kalli­in) asun­tokan­nan rak­en­t­a­mi­nen ei liity kaupun­gin saami­in voit­toi­hin. Run­sas kaavoitus joka tapauk­ses­sa vähen­tää kaupun­gin pitkän aikavälin maan­myyn­ti­t­u­lo­ja. Mut­ta mitä enem­män ja mitä halu­tumpaa asun­tokan­taa pääkaupunkiseudulle pystytään rak­en­ta­maan, sitä parem­paa pääkaupunkiseudun asun­tokan­ta keskimäärin on. 

    Kor­pilähiöi­den rak­en­t­a­mi­nen hal­val­la oli virhe, ei sitä kan­na­ta toistaa.

    Olet oike­as­sa. Stabi­il­ia tai pikem­minkin pysähtynyt­tä tilan­net­ta ei ole: Meistä jokainen van­he­nee. USAn ase­ma maail­man­jär­jestelmässä on heiken­tynyt, Kiina on nous­sut ja koh­ta Iranil­la lie­nee ydi­nase. Markki­namekanis­mikin hakee kaikkien hyödykkei­den osalta koko ajan kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apain­oti­laa. Jon­ain ajanko­htana het­kelli­nen tas­apain­oti­la voi olla sel­l­ainen, että hin­ta on korkea, kos­ka hyödyket­tä on niukasti. Näin on kiistämät­tä Helsin­gin asun­tomarkki­noil­la. Mut­ta Helsingis­sä ollaankin selvästi jäl­jessä asete­tu­ista rakentamistavoitteista.

    Olet oike­as­sa. Kun päätök­siä yhteiskun­nal­li­sista asioista tehdään, joku hyö­tyy, joku ei. Sik­si iso­ja päätök­siä tehtäessä asioi­ta pitää kysyä niiltä kansalaisil­ta, joi­ta ne koske­vat. Esimerkik­si jos ajatel­laan, että Helsinki­in pitäisi, san­o­taan vuo­teen 2030 men­nessä, asut­taa 100 000 ihmistä lisää, asia pitää antaa nyky­is­ten helsinkiläis­ten tarkkaan pun­nit­tavak­si; tämähän on ihan mah­dolli­nen tule­vaisu­us, jota suun­nitel­laan jo. Ja tuo­da päätök­sen­teon perus­tak­si kaik­ki saatavil­la ole­va tieto asi­as­ta nähtäville. Esimerk­ki tois­es­ta isos­ta asi­as­ta: osa Suomen vien­ti­te­ol­lisu­ud­es­ta ei pidä ollenkaan euro­jäsenyy­destä, kos­ka euron arvo on liian korkea hei­dän vientin­sä näkökul­mas­ta kat­soen. Yhteiskun­nas­sa kuitenkin tarvi­taan ja tehdään kom­pro­mis­se­ja ja niiden mukaan edetään.

    Yhteiskun­taan vaikut­ta­vat mon­et asi­at rahat­alouden lisäk­si. Ja yllät­täen näil­lä muil­la asioil­la voi olla suuri rahalli­nen merk­i­tys. Ehkä mum­mo ei joudu vaip­poi­hin niin varhain tai niin pitkäk­si aikaa, mikäli mum­mon oman elämän­sä aikana koke­ma sub­jek­ti­ivi­nen hyv­in­voin­ti on ollut suuri.

    Talouden mah­dol­liseen sakkaamiseen vaikut­taa Suomes­sa ennen kaikkea maail­man­markki­nati­lanne, kos­ka olemme niin voimakkaasti vien­tive­toinen talous. Mei­dän pitää pystyä suurem­paan inno­vati­ivi­su­u­teen — eli parem­pi­in, jaloste­tumpi­in tuot­teisi­in, joiden kilo­hin­ta on huikea — sekä parem­paan kan­sain­väliseen myyn­ti- ja markki­noin­ti­työhön. Ja oikeisi­in strate­gisi­in päätök­si­in niin yri­tys- kuin kansan­talous­ta­sol­la. Meiltä pitäisi löy­tyä enem­män luovu­ut­ta ja rohkeut­ta lähteä toteut­ta­maan “pelle­pelot­toman” ajatuk­sia. Täl­laista ehkä voi siivit­tää parem­mak­si koet­tu asuinympäristö.

    Toki talouden han­kaluuk­si­in vaikut­ta­vat myös iänikuiset suo­ma­laiset rak­en­teet. Yksi niistä on raken­nusy­htiöi­den, raken­nut­ta­jien, rahoi­tussek­torin ja joidenkin kun­tapoli­itikoiden allianssi, joka tekee kaikken­sa nyhtääk­seen rahat asun­non­tarvit­si­joil­ta — onhan asun­to näil­lä lev­eysasteil­la vält­tämät­tömyyshyödyke. En ole muuten koskaan lukenut mis­tään, että Suomen raken­nus­te­ol­lisu­us olisi suuri inno­vaat­tori. Enkä mis­sään Län­si-Euroopas­sa kuul­lut, että asun­to­ja raken­net­taisi­in niin paljon har­ti­a­pankki­työnä kuin meillä.

    Kor­pilähiöi­den rak­en­tamista en tietääk­seni ole ehdot­tanut. Sitä kyl­lä kan­natan, että pääkaupunkiseu­tua tarkastel­laan kokon­aisuute­na ja tiivis­tetään aluei­ta niis­sä paikoin, jot­ka ovat hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­rel­la tai jonne hyvät joukkoli­iken­ney­htey­det voidaan pien­im­min kus­tan­nuksin rakentaa.

  67. Viherinssi: Kasvukeskusten men­estys luo men­estys­tä kasvukeskuk­sis­sa. Maakun­takeskusten väli­nen kil­pailu alkaa siinä pis­teessä, jos­sa sitä men­estys­tä yritetään luo­da ulkois­es­ti tuke­mal­la. Sil­loin tues­ta tulee hel­posti tap­pelu, ja kovin voimallisel­la men­estymät­tömyy­teen sidon­naisel­la tukemisel­la saadaan hel­posti aikaan tilanne, jos­sa oikein mikään ei pääse kukoistamaan.

    Vähän täl­lainen­han tilanne on jo nyt. Esim. koulu­tuk­sen ja val­tion­hallinnon ylen­määräisel­lä sirot­telul­la on hai­tat­tu niiden muu­ta­man ulkop­uolisen kasvukeskuk­sen luon­nol­lista kehitystä.

    Kaiken­laisil­la tuil­la ja rajoituk­sil­la on vaiku­tuk­sen­sa. Mikähän olisi tilanne pääkaupunkiseudul­la, jos asum­is­tukea tai vas­taavaa ei olisi ollut?

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Viherinssi.
    Me emme tee mitään sil­lä tiedol­la, halu­aisiko Töölössä asua 100 000 vain 300 000 asukas­ta. Meille riit­tää tieto, että Töölössä halu­aisi asua use­ampi ihmi­nen kuin sinne pääsee asumaan. Sik­si kan­takaupunki­maista asum­ista kanant­taa rak­en­taa lisää ja näin myös tehdään. Sit­ten kun asun­to­jen hin­ta kan­takaupu­jngis­sa on laskenut lähiöi­den hin­nan ala­puolelle, kan­nat­taa rak­en­taa lisää lähiöitä.

    Noil­la perusteluil­la­han pitää selvästi rak­en­taa lisää Kaivopuis­toa, Eiraa ja Kask­isaar­ta. Töölöjä vas­ta sit­ten, kun Kaivopuis­tot eivät enää kelpaa. 😉

  69. AnnaJ: talvi­so­ta?
    Mun mielestä on aika iro­nista puhua liial­lis­es­ta ahtaud­es­ta tässä kohtaa. Keskustelun aihe on kuitenkin maankäyt­tö Helsingissä… 

    Mik­si ylipäätään täl­laisia ihmisiä kiin­nos­taa kaupunkien asi­at, kun heitä ei selvästikään kiin­nos­ta kaupungis­sa asum­i­nen tai kaupun­gin kehit­tämi­nen? Ihan vain kiusal­laanko heit­tävät kapu­loi­ta rattaisiin?

    Kyse on kaupun­gin asuinaluei­den viihty­isyy­destä ja toimivu­ud­es­ta, johon maankäytöl­lä on suuri vaiku­tus. Mitä enem­män ihmisiä, sen enem­män liiken­net­tä. Isoon joukkoon ihmisiä mah­tuu helpom­min myös niitä, jot­ka eivät osaa ottaa naa­pure­itaan huomioon. Pienker­rostalon rapus­ta ei asun­toi­hin kan­taudu yhtälail­la melua kuin isos­sa kerrostalossa.

    Suurem­pi joukko ihmisiä merk­it­see myös enem­män liiken­net­tä. Helsingis­sä esim. raiti­olin­jan 8 pysäkkien määrää ollaan kar­si­mas­sa, jot­ta Jätkäsaaren suunnal­ta pää­sisi nopeam­min Paavalinkirkon suun­nalle. Kyl­lä tässä vääjäämät­tä kär­simään joutu­vat kaupun­gin nykyiset asukkaat, esim. Meche­lininkatu 19:n tai Sam­monkadun liepeil­lä, vaik­ka heiltä jo aiem­min vieti­in bus­sil­in­jan 24 pysäk­ki (ao. bus­si kun siir­ret­ti­in kiertämään ao. asuinalue). Tämän esimerkin tapainen kaupun­ki- ja liiken­nesu­un­nit­telu ilmen­tää pyrkimys­tä edis­tää uusien asuinaluei­den halut­tavu­ut­ta nyky­is­ten asukkaiden kustannuksella. 

    Monia eri­laisia esimerkke­jä vas­taav­ista pyrkimyk­sistä (tyyp­piä: toisille etua tois­t­en kus­tan­nuk­sel­la) on hel­posti havait­tavis­sa, ei ole mikään ihme, jos omia etu­jaan puo­lus­ta­maan heräävien joukko kasvaa.

  70. Tapio: Vähän täl­lainen­han tilanne on jo nyt. Esim. koulu­tuk­sen ja val­tion­hallinnon ylen­määräisel­lä sirot­telul­la on hai­tat­tu niiden muu­ta­man ulkop­uolisen kasvukeskuk­sen luon­nol­lista kehitystä.

    Kaiken­laisil­la tuil­la ja rajoituk­sil­la on vaiku­tuk­sen­sa. Mikähän olisi tilanne pääkaupunkiseudul­la, jos asum­is­tukea tai vas­taavaa ei olisi ollut?

    Tot­ta kai tuil­la on merk­i­tyk­sen­sä. Niil­lä yleen­sä mah­dol­lis­te­taan se, että esimerkik­si ei-niin-onnekkaat per­hekun­nat jne. voivat osal­lis­tua yhteiskun­nan toim­intaan — mm. hakea ja tehdä töitä. Jopa niitä töitä, joiden pal­ka­lla ei yksistään elä, vaik­ka niiden tekem­i­nen on yhteisön näkökul­mas­ta tarpeellista.

  71. Viherinssi: Ei tai­da ihan selit­tää. Täl­lä het­kel­lä mat­ka Helsin­gin T1:ltä rautatiease­malle vie keskimäärin 30 min­u­ut­tia ja mak­saa noin 6 €. Arlan­das­ta rautatiease­malle menee 20 min­u­ut­tia ja mak­saa nelink­er­tais­es­ti. Toisaal­ta bus­si Arlan­das­ta keskus­taan vie paljon kauem­min kuin Helsingis­sä ja on kalli­impi. Tak­si Tukhol­mas­sa taas on ylipäätään vähän seikkail­urikkaampi jut­tu kuin meil­lä. Ja kalliimpi.

    Jos kat­so­taan, että esimerkik­si viiden min­uutin etu on merkit­tävä kil­pailue­tu, sil­loin kus­tan­nuste­hokkain­ta on nopeut­taa lento­ken­tän matkatavarankäsit­te­lyä ja tur­vatarkas­tus­ta. Näis­sä Helsin­ki-Van­taa ei muuten ole ollenkaan huonos­ta päästä.

    Ja toisaal­ta jos sil­lä viidel­lä min­uu­til­la on väliä, Helsin­ki on jo sijaintin­sa vuok­si surke­as­sa paikas­sa muuhun kuin idän suun­taan katsottuna.

    (Tämä ei ollut puheen­vuoro sitä suo­raan rataa vas­taan, se olisi toden­näköis­es­ti pitänyt tehdä jo lentoase­man rakennusvaiheessa.)

    Tarkoitin tietysti sitä, että etäisyys Helsin­ki-Van­taal­ta keskus­taan, ehkä 15 km, tait­tuisi ihanteel­lis­es­ti 7 min­uutis­sa, jos puit­teet oli­si­vat samat kuin Ruotsissa.

  72. Viherinssi: Tämä onkin sit­ten jo toinen jut­tu. Ensisi­jais­es­ti itse asi­as­sa tar­jon­nan niukku­us on maan­omis­ta­jien etu, kos­ka maan­omis­ta­jat eivät toi­mi vapaasti kil­pail­luil­la markki­noil­la. Raken­nus­li­ik­keet voivat ottaa oman siivun­sa välistä, mut­ta se siivu on kuitenkin kil­pailun vuok­si rajallinen.

    Tämän sol­mun avaamiseen avaimet ovat kuitenkin kaupungilla. Kaavoit­ta­mal­la maa­ta lisää lisätään tont­ti­maan tar­jon­taa. Tiukan paikan tullen sit­ten pakkol­u­naste­taan, jos ei muuten tule myytävää. (Yleen­sä jo uhan ole­mas­sao­lo riit­tää.) Samoin rak­en­ta­mat­toman kaavoite­tun maan kiin­teistöverol­la voidaan motivoi­da myymistä.

    Raken­nus­li­ikkei­den salali­it­toa vas­taan puhuu hiukan se seik­ka, että jos pääkaupunkiseudul­la viisinker­tais­te­taan uud­is­rak­en­t­a­mi­nen, raken­nus­li­ikkeil­lä on viisinker­tainen määrä työtä. Jos siinä sit­ten joutuu vaik­ka puolit­ta­maan kat­teen­sa, jäl­jelle jää paljon enem­män rahaa kuin nyt.

    Kyl­lä, tar­jon­nan niukku­us on maan­omis­ta­jien etu. Kaavoituk­sel­la, pakkol­u­nas­tuk­sel­la ja vero­tuk­sel­la tähän voidaan vaikut­taa. Jotkut maan­omis­ta­jat tun­tu­vat selvästi jatku­vasti odot­ta­van oma­l­ta kannal­taan vielä parem­pia aiko­ja eivätkä sik­si myy. 

    Ehkä jotkut maan­omis­ta­jat täy­tyy liit­tää mainit­se­maani allianssi­in sen yhdek­si tärkeäk­si palasek­si, kos­ka kaavoit­tamista ja pakkol­u­nas­tuk­sia ei tun­nu tapah­tu­van. Maail­ma ei toi­mi niin kuin sen tehokkaim­min olet­taisi tai toivoisi toimivan.

    Kuten san­ot­tu, tätä allianssir­aken­net­ta pitäisi voimakkaasti ravistella.

    Käytän­nön työelämästä on monil­ta aloil­ta tut­tua, että toim­into­ja ei esimerkik­si laa­jen­neta, vaik­ka tuot­to­laskel­mat osoit­taisi­vat hyvää. Usein syynä on uskalluk­sen puute. Viit­simät­tömyyskin. Se, että saavutet­tu taso riit­tää organ­isaa­ti­olle sil­lä erää.

  73. Juho Laatu: Noil­la perusteluil­la­han pitää selvästi rak­en­taa lisää Kaivopuis­toa, Eiraa ja Kask­isaar­ta. Töölöjä vas­ta sit­ten, kun Kaivopuis­tot eivät enää kelpaa. 

    Töölöä voidaan rak­en­taa lisää laa­jen­ta­mal­la kan­takaupunkia nyky­isin väl­jem­min raken­ne­tu­ille esikaupunkialueille ja säteit­täis­ten pääkatu­jen var­sia pitkin hyvin ainakin kehä I:lle saak­ka. Mihinkäs rak­en­taisit lisää Eiraa?

    Entä onko 20 hehtaar­ille mielekkääm­pää rak­en­taa 1000 asukkaalle 9000€/m2 arvoiset asun­not vai 4000 asukkaalle 7000€/m2 arvoiset asun­not? Kum­man rak­en­t­a­mi­nen kulut­taisi asun­tomarkki­noil­ta enem­män mak­sukykyä pois ja siten lask­isi asun­to­jen yleistä hintatasoa?

  74. Jyr­ki Sip­ilä: Tot­ta kai tuil­la on merk­i­tyk­sen­sä. Niil­lä yleen­sä mah­dol­lis­te­taan se, että esimerkik­si ei-niin-onnekkaat per­hekun­nat jne. voivat osal­lis­tua yhteiskun­nan toim­intaan – mm. hakea ja tehdä töitä. Jopa niitä töitä, joiden pal­ka­lla ei yksistään elä, vaik­ka niiden tekem­i­nen on yhteisön näkökul­mas­ta tarpeellista.

    Pitää paikkansa, mut­ta kysyinkin, mikähän tilanne olisi nyt, jos tukia ei olisi ollut, siis ei vuosikymmeniin.

    Voisi kuvitel­la, että Helsin­gin vuokrat oli­si­vat alem­mat ja palkat korkeam­mat kuin nyt, ja tämän seu­rauk­se­na toimin­nan keskit­tymi­nen pääkaupunkiseudulle vähäisem­pää. Asum­istuen ansios­ta työ­nan­ta­jan ei nyt tarvitse mak­saa “täyt­tä” palkkaa.

    Helsin­gin kan­takaupungis­sa vuokrat lienevät olleet aina niin korkeat, että sairaan­hoita­jil­la ja muil­la mata­la­palkkaisil­la on ollut vaikeaa siel­lä asua. Aikoinaan työ­nan­ta­jat ratkaisi­vat pul­man halvoil­la työ­suhdea­sun­noil­la, mut­ta sit­ten tämä etu pis­tet­ti­in verolle, jol­loin se muut­tui taval­lisille palka­nsaa­jille merk­i­tyk­set­tömäk­si. Markki­navuokrat samal­la nousivat.

    Nyt meil­lä on sit­ten asum­is­tu­ki, enkä ole ehdot­ta­mas­sa sen pois­toa. Päin­vas­toin, kan­natan tukien ja palkkat­u­lo­jen laa­jaa yhteensovittamista.

  75. Anomuu­mi: Töölöä voidaan rak­en­taa lisää laa­jen­ta­mal­la kan­takaupunkia nyky­isin väl­jem­min raken­ne­tu­ille esikaupunkialueille ja säteit­täis­ten pääkatu­jen var­sia pitkin hyvin ainakin kehä I:lle saak­ka. Mihinkäs rak­en­taisit lisää Eiraa? 

    En rak­en­taisi Helsin­gin keskus­tan lähistöä täy­teen uut­ta Kaivopuis­toa tai Eiraa. Minus­ta Helsin­ki on ihan hyvä nykyisel­lään. Uudet raken­nus­pro­jek­tit muut­ta­vat Helsinkiä useim­miten huonom­paan suun­taan. Käytöstä pois­tet­tu­ja satamia uusit­taes­sa viihty­isyys saat­taa hie­man nous­ta, mut­ta siel­läkin sat­saisin enem­män viihty­isyy­den lisäämiseen kuin nykyiseen tapaan raken­nuskan­nan ja asukkaiden määrän maksimointiin.

    En myöskään ymmär­rä halua kas­vat­taa Suomen väk­ilukua, tai siirtää ihmiset muual­ta Suomes­ta Helsinki­in. Uusil­la kehit­tyvil­lä aloil­la Helsin­gin kan­sain­vä­li­nen taloudelli­nen kil­pailukykykään ei todel­lakaan ole kiin­ni kaupun­gin koos­ta, vaan val­lan muista tek­i­jöistä (esim. yliopis­tot, viihty­isyys, luon­non­läheisyys, väljyys). Ehkä Helsin­gin kas­vat­tamisvim­mas­sa on eniten kyse ihan per­in­teis­es­tä paikallispatriotismista.

    Kaivopuis­ton val­itsin esimerkik­si vain sik­si, että OS:n argu­men­toin­ti perus­tui siihen, että halut­tavin­ta raken­nus­muo­toa pitää tuot­taa lisää. Jos halu­taan rak­en­taa Helsinki­in sitä mitä ihmiset arvosta­vat, kai pitäisi rak­en­taa puoli­maalaista puu­tarharo­man­ti­ikkaa tar­joavaa Kaivopuis­toa. Mut­ta eihän tuo aja­tus tietenkään käy niille, joiden tarkoituk­se­na on mak­si­moi­da Helsin­gin asukasluku (tai jot­ka ovat muista syistä fik­soituneet juuri töölöläiseen asum­is­malli­in). Töölömäi­nen Kaivopuis­toa vähem­män houkut­tel­e­va ympäristö on tehokkaam­paa tässä asukasti­heyt­tä kas­vat­tavas­sa mielessä. Tosin arvostet­tua van­han mallista kaupunkia ei tietenkään voi rak­en­taa lisää, vaan saataisi­in korkein­taan uut­ta Ruoholahtea.

    Entä onko 20 hehtaar­ille mielekkääm­pää rak­en­taa 1000 asukkaalle 9000€/m2 arvoiset asun­not vai 4000 asukkaalle 7000€/m2 arvoiset asun­not? Kum­man rak­en­t­a­mi­nen kulut­taisi asun­tomarkki­noil­ta enem­män mak­sukykyä pois ja siten lask­isi asun­to­jen yleistä hintatasoa?

    Mielekkäin­tä voisi olla jät­tää rak­en­ta­mat­ta. Gryn­derin logi­ik­ka toimii kuitenkin kai kuvaile­mal­lasi taval­la. Tiivistämi­nen voi tosin myös vähen­tää tiivistämisen kohteek­si joutunei­den kaupungi­nosien van­ho­jen asun­to­jen arvoa. Gryn­de­rien ja kaupun­gin koon kas­vat­ta­jien intres­sit ovat kai yhteiset. Viihty­isyyt­tä tiivistämi­nen ei pääsään­töis­es­ti lisää.

    Tuo asun­to­jen hin­tata­son laskemis­ar­gu­ment­ti ei muuten ole uskot­ta­va. Helsin­ki on kas­vanut hyväl­lä vauhdil­la ainakin viimeiset viisikym­men­tä vuot­ta. Miten asun­to­jen hin­nat ovat kehit­tyneet? Ne ovat kai sys­temaat­tis­es­ti nousseet. Taitaa olla aivan yleis­maail­malli­nen sään­tö, että iso­jen kaupunkien keskus­tas­sa hin­nat nou­se­vat (ellei tapah­du slum­mi­u­tu­mista). Uno­hde­taan siis tuo argu­ment­ti kaupun­gin koon kas­vat­tamis­es­ta ja hin­to­jen laskemis­es­ta. Sään­tö menee toisin päin.

  76. Jos rap­pukäytävän melun kokee ongel­mak­si, niin ehkä on parem­pi asua siel­lä homeises­sa puna­mul­taunel­mas­sa, jos­sain kris­til­lisen sydän­maan perukoil­la mis­sä ei näy edes naa­purin tönöä.

    Kyse on suun­nit­telu­virheestä, jos rap­pukäytävästä kuu­luu melua. Tiivis ja pak­su ovi ehkäisee tätä ongel­maa. Samoin naa­puri­a­sun­non äänet kuu­luu var­masti, jos asun­to­jen välil­lä on ilmareikä. Äänion­gel­mat ovat seu­raus surkeas­ta rak­en­tamis­es­ta, joka riivaa suo­ma­laista arkkitehtuuria. 

    Asun­to­jen läm­mi­tyk­seen käytet­tävät pat­ter­it ja niiden pysty­su­un­taiset putk­istot ovat pahin äänisaas­teen lähde. Samoin tuule­tuskanavien kaut­ta kyl­lä kuu­luu naa­purin kahvipöytäkeskuste­lut. Liiken­teen melun kan­tau­tu­mi­nen asun­toon ker­too surkeista ikkunoista. 

    Liiken­teen melu­un vaikut­taa eniten ajo­radan ja renkaiden mate­ri­aali. sen lisäk­si ajonopeus. Nämäkin ovat kon­trol­loitavis­sa ohjaa­mal­la liiken­net­tä pois sieltä mis­sä olisi tarkoi­tus viihtyä. Enkä kyl­lä koe liiken­net­tä ongel­mak­si, kos­ka kaupungis­sa pitääkin olla vil­inää. Sitä vain täy­tyy ohja­ta älykkäästi.

  77. Tapio:Nyt meil­lä on sit­ten asum­is­tu­ki, enkä ole ehdot­ta­mas­sa sen pois­toa. Päin­vas­toin, kan­natan tukien ja palkkat­u­lo­jen laa­jaa yhteensovittamista. 

    Täy­tyy myön­tää tap­pi­ona, että perus­tu­lon etsikkoai­ka taisi men­nä jo ohi. Se mikä riit­täisi val­taosas­sa maanti­etel­listä Suomea perus­tu­lon tasok­si on aivan liian vähän esimerkik­si Helsingis­sä. Ja Helsingillä on alati painavampi vaiku­tus koko maan politiikkaan.

    Vai­h­toe­htoise­na mah­dol­lisuute­na näen val­tion­hallinnon siirtämistä pois Helsingistä ja metropo­lialueen siir­tymistä jol­lakin tasol­la omak­si alueek­seen jos­sa voitaisi­in tehdä paikallisia tulon­si­ir­to­ja val­takun­nal­lisen perus­tu­lon päälle hyvän­tekeväisyy­den kontekstissa.

  78. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Nuorista sinkkubailaav­ista aikui­sista kas­vaa kyl­lä kes­ki-ikäisiä kotiper­heil­i­jöitä samaa tah­tia kuin ennenkin. Vuo­den van­henevat vuodessa.

    Siinä vaan on se ero, että 2020-luvun kes­ki-ikäi­nen arvostaa eri asioi­ta kuin 1990-luvun. Omakoti­ta­lo voi hyvinkin olla yksi näistä eroista, kuten on kesämökkikin.

  79. Viherinssi:
    En usko, että pääkaupunkiseudun imu kohdis­tuu mitenkään ensisi­jais­es­ti esimerkik­si Tam­pereen seu­tu­un tai varsinkaan Oulu­un, jos­sa asum­i­nen on edullista. En muutenkaan usko, että kasvukeskusten men­estys on pois toisil­ta kasvukeskuksilta. 

    Ainakin IT-alal­la Helsin­ki on iso kil­pail­i­ja Tam­pereelle. Helsingis­sä on ollut vuosikaudet hyvin töitä tar­jol­la. Muual­la Suomes­sa ei. Tai on, mut­ta palkat ovat paljon pienem­piä ja valin­nan vara kapeampi. 

    Tam­pereelta saa muka­van omakoti­talon met­sän reunas­ta 15 min keskus­tas­ta n. 250k hin­taan, min­ul­la on sellainen.
    Helsingistä ei vas­taavaa löy­dy, tai hin­ta on yli 500k tuplas­ti kauempaa. 

    Teen Helsinki­in välil­lä hom­mia ja käyn siel­lä palavereis­sa. Min­ulle on tar­jot­tu myös pari­in otteeseen töitä Helsingistä, palk­ka olisi käytän­nössä 2000€/kk nyky­istä korkeampi. Mut­ta ei kan­na­ta muut­taa enkä halua muut­taa, asum­is­mukavu­us rom­ah­taisi (olen kyl­lä asunut Helsingis­sä mon­ta vuot­ta). Mon­et per­heet­tömät tutut ovat kuitenkin jo muut­ta­neet Helsinki­in töi­den perässä, kun työt maakun­nas­sa ovat loppuneet. 

    Kun yri­tyk­set saneer­aa­vat ja leikkaa­vat, usein se maakun­nan kont­tori lakkaute­taan ja töitä tar­jo­taan pääkont­torista Helsingistä, jos tar­jo­taan. Mut­ta Helsin­ki on monel­la alal­la se ain­oa paik­ka jos­sa ylipäätään on töitä tarjolla. 

    Kyse ei ole useinkaan mis­tään “vetovoimas­ta”, vaan pakos­ta ja reali­teeteista, jos ei halua pitkäaikaistyöt­tömäk­si tai down­grei­da­ta ammat­tin­sa. Ja omakoti­talot ja rivar­it vai­h­tu­vat sit­ten ker­rostalokak­sioi­hin ja ‑kolmioi­hin. Uusia töitä on aka­teemisille usein vain Helsingissä.

    Minus­ta kan­nat­taisi harki­ta jotakin vero­porkkanaa, joka kan­nus­taisi yri­tyk­siä palkkaa­maan ihmisiä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

  80. kurt: Täy­tyy myön­tää tap­pi­ona, että perus­tu­lon etsikkoai­ka taisi men­nä jo ohi. Se mikä riit­täisi val­taosas­sa maanti­etel­listä Suomea perus­tu­lon tasok­si on aivan liian vähän esimerkik­si Helsingis­sä. Ja Helsingillä on alati painavampi vaiku­tus koko maan politiikkaan.

    Tämä on ydin­syy moni­in ongelmi­in, sil­lä sama logi­ik­ka toimii myös TES:n kohdal­la: Mata­la­palk­ka-alo­jen alim­mat palkat aset­tuvat sel­l­aisik­si, että ne ovat liian kalli­it maakun­ti­in, mut­teivät riitä Helsinkiin.

    Soin­in­vaara muis­taak­seni esit­ti tähän helpon ratkaisun: Työl­listämis­tu­ki annet­taisi­in joko työn vas­taan­ot­ta­jalle tai työn teetäjälle. Edelli­nen toimisi Helsingis­sä, jälkim­mäi­nen syrjemmässä.

    Ei vain kel­paa muille.

  81. TL:

    Tam­pereelta saa muka­van omakoti­talon met­sän reunas­ta 15 min keskus­tas­ta n. 250k hin­taan, min­ul­la on sellainen.
    Helsingistä ei vas­taavaa löy­dy, tai hin­ta on yli 500k tuplas­ti kauempaa. 

    Minus­ta kan­nat­taisi harki­ta jotakin vero­porkkanaa, joka kan­nus­taisi yri­tyk­siä palkkaa­maan ihmisiä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

    Ehkä ikälu­okkaasi kiin­nos­taa tönö pel­lon laidal­la, mut­ta nyt aikuis­tu­val­la sukupolvel­la ei enää ole sitä sidet­tä sinne suvun kotitilalle.

    Vero­porkkana on ole­mas­sa jo, maat­aloustuet ja niihin ver­rat­ta­vat yritystuet. 

    Syr­jäseudulle syy­de­tään vuodessa kaikenkaikki­aan yli 5 mil­jar­dia euroa Suomen val­tion ja EU:n pus­sista ja silti syr­jäseu­tu kuolee pystyyn.

    Kyl­lä tuo järkyt­tävä sum­ma on täysin riit­tävä kepu­laiselle alue­poli­ti­ikalle. Antaa markki­noiden säädel­lä, mis­sä tässä maas­sa asu­taan, yritetään tai tuote­taan ruokaa.

  82. Juho Laatu: Uudet raken­nus­pro­jek­tit muut­ta­vat Helsinkiä useim­miten huonom­paan suun­taan. Käytöstä pois­tet­tu­ja satamia uusit­taes­sa viihty­isyys saat­taa hie­man nous­ta, mut­ta siel­läkin sat­saisin enem­män viihty­isyy­den lisäämiseen kuin nykyiseen tapaan raken­nuskan­nan ja asukkaiden määrän maksimointiin. 

    Jos Jätkäsaa­res­sa ja Kalasa­ta­mas­sa on raken­nuskan­nan mak­si­moin­ti käyn­nis­sä, niin mitä esimerkik­si Krunas­sa on aikanaan tehty? Mak­si­moitu tuplas­ti ja vähän yli? Siel­lä var­maan kuol­laan ahdistukseen.

  83. Jyr­ki Sip­ilä: Min­ul­la ei ole tarvet­ta kas­vat­taa Helsin­gin asukaslukua. Asukaslu­vun kas­vat­ta­mi­nen ei näet lisää suuren helsinkiläis­ten joukon sub­jek­ti­ivista hyv­in­voin­tia. Sub­jek­ti­ivi­nen hyv­in­voin­ti kun ei ole pelkästään tai lainkaan asia, joka liit­tyy taloudel­liseen toim­intaan – esimerkik­si rak­en­tamiseen – ja siitä saatavi­in voit­toi­hin. Mut­ta se liit­tyy mm. siihen, miten ihmi­nen kokee ympäristön­sä, miltä hänestä tun­tuu asua ympäristössään. Esimerkik­si Kon­tu­lan raken­nuskan­nan tuplaami­nen tuskin saa kan­na­tus­ta kon­tu­lalais­ten kesku­udessa. Ja Töölön muut­tamista 20-ker­roksisek­si “Pietarin lähiök­si” töölöläiset tuskin hala­ja­vat. Raken­nus­fir­moissa ja jois­sakin näi­hin kytkök­sis­sä ole­vis­sa kun­tapoli­itikois­sa ja kiin­teistön­o­mis­ta­jis­sa täl­lainen toki saat­taa herät­tää ihastusta. 

    Aika ove­laa rak­en­taa oma argu­ment­tin­sa sen varaan, ettei halua Töölöstä 20-ker­rosta “Pietari-lähiötä”. Kuka muka haluaa?

    Ymmärtääk­seni blo­gin luk­i­joiden suurin pet­tymys kohdis­tuu esimerkik­si siihen, ettei satamil­ta vapau­tunei­ta “uusia kan­takaupun­gin osia” voi nykysään­nösten mukaan rak­en­taa lähellekään yhtä tiivi­ik­si kuin sitä oikeaa kan­takaupunkia, vaik­ka sel­l­aiselle rak­en­tamiselle on selvästi kysyn­tää. Kuka siitä olisi kärsinyt, jos Jätkäsaares­ta olisi kaavoitet­tu “Ruo­ho­lah­den” sijas­ta “Punavuori”?

    Samoin tääl­lä on ihme­tel­ty Kes­ki-Pasi­lan, “uuden keskus­tan”, kun­ni­an­hi­mot­to­mia suun­nitelmia. Kuka siitä kär­sisi, jos se hiekkakuop­pa raken­net­taisi­in yhtä tiivi­isti kuin oikea keskus­takin on rakennettu? 

    Lisäk­si on moitit­tu täy­den­nys­rak­en­tamis­hankkei­ta, jois­sa esimerkik­si pure­tun talon tilalle raken­netaan ker­rosta­lo riv­i­talon tont­tite­hokku­udel­la ja tehokkaam­paa ei voi, kos­ka parkkipaikat. Jos ton­tille raken­netaan joka tapauk­ses­sa ker­rosta­lo, mik­sei voi rak­en­taa kerrostalotehokkuudella?

    Yli-innokas virkamies kärsisi.

  84. Jyr­ki Sip­ilä:
    Sin­una minä kysy­isin helsinkiläisiltä, lisääkö se hei­dän hyv­in­voin­ti­aan, jos kaupun­ki ahde­taan niin täy­teen, että he eivät enää halua asua siellä.

    “He” ovat luon­nol­lis­es­ti kaik­ki, jot­ka tun­te­vat vetoa Helsingis­sä asumiseen; he(-me), nykyiset helsinkiläiset ja he(-he), mah­dol­liset helsinkiläiset. Kum­mal­lakaan porukalla ei ole mitään ryh­mäe­t­ua ajet­ta­vanaan tai edes kuviteltavis­sa, vaan ympäristöstä juon­tu­vat hyv­in­voin­ti­ju­tut ovat yksilöi­den val­in­to­ja, jot­ka muut­toli­ike säätää kohdalleen.

    Helsinkiläisenä keskus­ta-asukki­na en näe mitään ongel­maa tiivi­im­mässä, korkeam­mas­sa tai laa­jem­mas­sa kaupungis­sa, toki Helsinki­in ihmisiä mah­tuu. Ja jos poli­it­tisin päätöksin muut­tu­va ympäristö ei jotaku­ta miel­lytä, niin pois pääsee ja uusia asukkai­ta tulee tilalle.

    Eli min­un mitään tarvitse kysyä, väkeä tulee ja menee kuten “he” itse halu­a­vat ja maksavat.

  85. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Jos rap­pukäytävän melun kokee ongel­mak­si, niin ehkä on parem­pi asua siel­lä homeises­sa punamultaunelmassa,jossain kris­til­lisen sydän­maan perukoil­la mis­sä ei näy edes naa­purin tönöä.

    Kyse on suun­nit­telu­virheestä, jos rap­pukäytävästä kuu­luu melua. Tiivis ja pak­su ovi ehkäisee tätä ongel­maa. Samoin naa­puri­a­sun­non äänet kuu­luu var­masti, jos asun­to­jen välil­lä on ilmareikä. Äänion­gel­mat ovat seu­raus surkeas­ta rak­en­tamis­es­ta, joka riivaa suo­ma­laista arkkitehtuuria. 

    Asun­to­jen läm­mi­tyk­seen käytet­tävät pat­ter­it ja niiden pysty­su­un­taiset putk­istot ovat pahin äänisaas­teen lähde. Samoin tuule­tuskanavien kaut­ta kyl­lä kuu­luu naa­purin kahvipöytäkeskuste­lut. Liiken­teen melun kan­tau­tu­mi­nen asun­toon ker­too surkeista ikkunoista. 

    Liiken­teen melu­un vaikut­taa eniten ajo­radan ja renkaiden mate­ri­aali. sen lisäk­si ajonopeus. Nämäkin ovat kon­trol­loitavis­sa ohjaa­mal­la liiken­net­tä pois sieltä mis­sä olisi tarkoi­tus viihtyä. Enkä kyl­lä koe liiken­net­tä ongel­mak­si, kos­ka kaupungis­sa pitääkin olla vil­inää. Sitä vain täy­tyy ohja­ta älykkäästi.

    Asun­non äänieristyk­sen laatu ei liene (yksin?) arkkite­htien vas­tu­ul­la. Veikkaan, että kyse on enem­mänkin rak­en­tamis­es­ta niin hal­vasti kuin vain voidaan, asukkaista piit­taa­mat­ta. Tässä pitäisi astua kuvaan säädök­set ja vira­nomais­valvon­ta, sekä poli­itikot, jot­ka näi­den viimek­si­mainit­tu­jen tehokku­u­teen voivat vaikut­taa. Kaik­keen, kuten rapus­ta kan­tau­tu­vi­in ääni­in, voi silti yrit­tää sopeu­tua, tai sit­ten toki voi yrit­tää muut­taa tässä suh­teessa parem­paan osoitteeseen. 

    Ympäristöltään viihty­isiäkin aluei­ta Helsingis­sä vielä on, kun tiivistäjät eivät ole tois­taisek­si ehti­neet kaikkia kivo­ja kaupungi­nosi­amme pila­ta. Mon­es­sa paikas­sa läpi­a­joli­ikenne on silti ikävä ongel­ma, joka vain pahe­nee, jos/kun väkeä tulee lisää. 

    Fil­lar­it, raitio­vaunut ja metro tuskin voivat tätä täysin ratkaista, kun kaikkia (mm. lapset ja van­huk­set) ei voi pakot­taa pyöräilemään ja pelkkä kiskoli­ikenne on monin paikoin liian jäykkä ratkaisu. Kaikil­la meil­lä on omat yksilöl­liset liikkumistarpeemme.

    Esim. Meche­lininkadun kaltaiset val­taväylät tule­vat ole­maan Jätkäsaaren takia kas­va­van liiken­teen takia väylän var­rel­la asu­vien kannal­ta pahenevas­sa tilanteessa. Ikävää on myös Töölön ym. vas­taavien aluei­den muidenkin katu­jen täyt­tymi­nen autoista. Ilmiö alkoi tosin jo var­maankin 1920-luvul­la (miten tuol­loin oli varaa rak­en­taa katu­ja, joiden var­sille mah­tui pysäköimään?), mut­ta paheni olen­nais­es­ti vas­ta 50 vuot­ta myöhemmin. 

    Suju­van, jous­ta­van ja kohtu­ullisen hin­taisen, päästöt­tömän joukkoli­iken­teen tulisi olla kaikille se halut­tavin vai­h­toe­hto, jon­ka tar­joami­nen lie­nee paras keino kas­va­van kaupunkili­iken­teen ongelmien lieven­tämisek­si. On silti huo­mat­ta­va, että yksi ratkaisu har­voin sopii ihan jokaiseen tarpeeseen.

    1. Töölön ym. vas­taavien aluei­den muidenkin katu­jen täyt­tymi­nen autoista. Ilmiö alkoi tosin jo var­maankin 1920-luvul­la (miten tuol­loin oli varaa rak­en­taa katu­ja, joiden var­sille mah­tui pysäköimään?)

      Kadut raken­net­ti­in lev­eik­si, jot­ta lumi voiti­in kasa­ta katu­jen var­sille kevä­tau­rinkoa odottamaan.

  86. Juho Laatu: Noil­la perusteluil­la­han pitää selvästi rak­en­taa lisää Kaivopuis­toa, Eiraa ja Kask­isaar­ta. Töölöjä vas­ta sit­ten, kun Kaivopuis­tot eivät enää kelpaa. 

    Eira ja Kaivopuis­to ovat tiheämpi­en aluei­den vapaamatkustajia. 

    Jos raken­net­taisi­in laa­ja alue Eiraa, joukkoli­ikenne koos­t­u­isi yhdestä bus­sil­in­jas­ta, ja käve­ly­matkan päässä ole­vista pikkuputiikeista/kahviloista olisi turha haaveil­lakaan, tar­jol­la olisi korkein­taan kilo­metrin päässä ole­vat lähikaup­pa ja heikko­ta­soinen pizzeria.

    Lisäk­si nykyään kau­nis arkkite­htu­uri on pan­nas­sa jostain transsenden­taalis­es­ta syys­tä. Eira voi olla vain valkoisia mitään­sanomat­to­mia kuu­tioi­ta suurin lasi-ikkunoin.

  87. Osmo Soin­in­vaara: Kadut raken­net­ti­in lev­eik­si, jot­ta lumi voiti­in kasa­ta katu­jen var­sille kevä­tau­rinkoa odottamaan.

    Eikö yksi syy myös ollut, että halut­ti­in estää tuli­palo­jen lev­iämistä kort­telista toiseen?

  88. pitäskös sitä lumen varas­toin­tia vaik­ka kokeil­la uud­estaan muu­ta­mal­la kadul­la? eihän se ole kuin pysäköin­tipaikat pois. aika hal­pa kokeilu.

  89. ze: Jos Jätkäsaa­res­sa ja Kalasa­ta­mas­sa on raken­nuskan­nan mak­si­moin­ti käyn­nis­sä, niin mitä esimerkik­si Krunas­sa on aikanaan tehty? Mak­si­moitu tuplas­ti ja vähän yli? Siel­lä var­maan kuol­laan ahdistukseen.

    Ihmi­nen tot­tuu kaik­keen, ja oppii myös rakas­ta­maan lap­suuten­sa maise­maa, vaik­ka se olisi betonikuilu tai Saha­ran autiomaa. Molem­mis­sa voi hyvin nähdä kauneut­ta ja viihty­isyyt­tä. Ole­tan että Kru­u­nun­haas­sa kuol­laan tai käsr­sitään ahdis­tuk­ses­ta hie­man enem­män kun Kaivopuis­tossa. Ja Kallios­sa ja Punavuores­sa vielä hie­man enemmän.

    Ole­tan että Kru­u­nun­haan rak­en­tamis­vai­heessa gryn­derei­den ja kaupungin­isien ajatuk­set ovat olleet jok­seenkin yhtä kasvuhakuisia ja ihmisiä pakkaavia kuin nykyään. Ja ihmis­ten kiin­tymys Kaivopuis­ton tapaiseen asumiseen myös saman­su­un­taista kuin nyt.

  90. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Eira ja Kaivopuis­to ovat tiheämpi­en aluei­den vapaamatkustajia. 

    Näin on — jos tarkoi­tus on paka­ta ihmisiä mah­dol­lisim­man tiuhaan.

    Jos raken­net­taisi­in laa­ja alue Eiraa, joukkoli­ikenne koos­t­u­isi yhdestä bus­sil­in­jas­ta, ja käve­ly­matkan päässä ole­vista pikkuputiikeista/kahviloista olisi turha haaveil­lakaan, tar­jol­la olisi korkein­taan kilo­metrin päässä ole­vat lähikaup­pa ja heikko­ta­soinen pizzeria.

    Tuol­laista kaupunkia Helsin­ki taitaa rak­en­taa kaiken aikaa tiivistämäl­lä omako­tialuei­ta (Eiras­sa tosin on ker­rostalo­jakin, ja raken­nuskan­ta on van­haa, mut­ta karkeasti siis sama puolit­taisen tiivistämisen juoni).

    Lisäk­si nykyään kau­nis arkkite­htu­uri on pan­nas­sa jostain transsenden­taalis­es­ta syys­tä. Eira voi olla vain valkoisia mitään­sanomat­to­mia kuu­tioi­ta suurin lasi-ikkunoin.

    Aivan. Gryn­dere­itä ja kupungin­isiä kiin­nos­taa enem­män väkimäärä per neliö kuin viihty­isyys per asukas. Ja uut­ta asun­toa mah­dol­lisim­man läheltä työ­paikkaa etsivää uushelsinkiläistä kiin­nos­taa asun­non hal­pa hin­ta. Ja lop­putu­lok­sen näemme Helsingis­sä — tiivistyvää kaupunkia, joka ei aivan vas­taa ihannekuvitelmiamme.

  91. Osmo Soin­in­vaara: Kadut raken­net­ti­in lev­eik­si, jot­ta lumi voiti­in kasa­ta katu­jen var­sille kevä­tau­rinkoa odottamaan.

    Myös palon­tor­jun­tatarpeet lienevät aiko­jen saatossa lev­en­täneet katuja.

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si asun­noista Krunikas­sa mak­se­taan noin tolkut­tomasti, jos se asuinalueena noin viheltäminen?

    Kru­u­nun­haka on var­masti yksi Suomen viihty­isim­mistä ker­rostaloalueista. Asun­to­jen hin­taa nos­taa kuitenkin jonk­i­nasteisen viihty­isyy­den lisäk­si myös moni muu seik­ka. Kuten joskus jo totesin, tehtaan vier­essä asun­not ovat kalli­ita, ja sik­si myös Kru­u­nun­haas­sa. Eduskun­tat­alon läheisyy­den vuok­si Kru­u­nun­haas­sa on ainakin 200 poten­ti­aal­ista varakas­ta asun­to­jen osta­jaa. Lisäk­si pitää han­kkia kämp­piä “ailuk­sille” ja kavereille. Ja jos­sain pääkönt­tor­ei­denkin väen pitää asua.

    Eiköhän etäisyys maan pääkaupun­gin keskus­tas­ta ole tärkein hin­taa nos­ta­va tek­i­jä Kru­u­nun­haas­sa. Saman­lainen alue keskel­lä kor­pea saat­taisi jopa autioitua (hienoista arkkite­htu­urin yksi­tyisko­hdista huoli­mat­ta). Turus­sa samainen alue olisi halvem­pi, eikä kyse ole pelkästään siitä, että Turun Stock­mann on Helsin­gin Stock­man­nia pienempi.

    Raha tulee rahan luo, ja rahakkaat ja rahakku­ud­es­ta haaveil­e­vat kil­pail­e­vat samoista tonteista/neliöistä. Sama val­lan suh­teen. Rahan pesän vierel­lä asun­to­jen hin­nat nou­se­vat — viihty­isimpi­en eniten (kuten Kaivopuis­ton asun­to­jen). Punavuori, Kallio ja Jakomäkikin ovat kalli­ita, vaik­ka eivät ehkä edus­takaan saman­laista por­var­il­lista tyyliä kuin Kruununhaka.

    Eli lyhyesti, asum­isvi­ihtyvyys (tai asum­isvi­ihtyvyys täy­den­net­tynä lähistöltä löy­tyvil­lä viihtyvyys­palveluil­la) ei ole ain­oa eikä tärkein hin­taa määräävä tekijä.

  93. Juho Laatu: Eli lyhyesti, asum­isvi­ihtyvyys (tai asum­isvi­ihtyvyys täy­den­net­tynä lähistöltä löy­tyvil­lä viihtyvyys­palveluil­la) ei ole ain­oa eikä tärkein hin­taa määräävä tekijä.

    Jep, eikä sub­jek­ti­ivi­nen asum­isvi­ihtyvyys ole ain­oa hyv­in­voin­tia määräävä tek­i­jä. Hyv­in­voin­tia voi hyvinkin olla juuri se rahan ja val­lan perässä juok­sem­i­nen ja statuk­sen korost­a­mi­nen näen­näisen epära­tionaal­isil­la valin­noil­la. Ei kai kukaan ole kieltämässä mer­su­jen myymistäkään vaik­ka ladal­la on sama väliar­vo ja ne oli­si­vat myös kansan­taloudel­lis­es­ti järkevämpiä?

    Asuimisvi­ihtyvyy­den osaop­ti­moin­ti kokon­aisu­u­den kus­tan­nuk­sel­la ei ole järkevää, niinkuin ei ole juuri mikään muukaan osaop­ti­m­inti. Markki­na­t­alous on täl­lä het­kel­lä paras väline kokon­aisu­u­den opti­moin­ti­in, vaik­ka toki siinäkin on puut­teen­sa. Ja markki­na­t­alous on pitänyt kaupunke­ja parhaana kom­pro­miss­inä eri tarpei­den välil­lä koko tun­netun his­to­ri­ankir­joituk­sen ajan. Se, että kaupun­git näyt­täi­sivät ole­van myös hyvä alus­ta markki­na­t­alouden ulot­tumat­tomis­sa ole­vien ympäristöon­gelmien ratkaisu­un on vain muka­va lisäbonus.

  94. Juho Laatu:Raha tulee rahan luo, ja rahakkaat ja rahakku­ud­es­ta haaveil­e­vat kil­pail­e­vat samoista tonteista/neliöistä. Sama val­lan suh­teen. Rahan pesän vierel­lä asun­to­jen hin­nat nousevat – 

    Tuo­hon ei olekaan nokan kopaut­tamista niin kauan kuin kil­voit­telu tapah­tuu yksi­tyisen ja kil­pail­lun talouden kon­tek­stis­sa. Veron­mak­sajien palvelusvä­ki (lue esim. kansane­dus­tus­laitos) sen sijaan olisi hyvä sijai­ta vaikka­pa Mikkelissä?

  95. teekkari: Markki­na­t­alous on täl­lä het­kel­lä paras väline kokon­aisu­u­den opti­moin­ti­in, vaik­ka toki siinäkin on puut­teen­sa. Ja markki­na­t­alous on pitänyt kaupunke­ja parhaana kom­pro­miss­inä eri tarpei­den välil­lä koko tun­netun his­to­ri­ankir­joituk­sen ajan. 

    Markki­na­t­aloudessa on tun­netusti myös ongel­mansa. Jos­sain vai­heessa se ajoi työn­tek­i­jöitä vauhdil­la tiivis­tet­ty­i­hin kaupunkei­hin asumaan ja tekemään työtä tehtais­sa huonol­la pal­ka­lla. Seu­rauk­se­na oli jopa val­lanku­moushenkisyyt­tä. Sit­tem­min markki­na­t­alouden hait­to­ja on opit­tu hillit­semään. Pohjo­is­maat esimerkik­si ovat sekat­alouk­sia, jois­sa val­tio pyrkii vah­vasti tasaa­maan tulo­ja ja palvelui­ta kansalaisille.

    Markki­na­t­aloudessa vahvim­mat tapaa­vat voit­taa, ja ilman yhteiskun­nan aset­tamia jar­ru­ja vahvim­mat saat­ta­vat kui­h­dut­taa heikoim­mat. Sik­si val­tio esimerkik­si pyrkii estämään monop­o­lien syn­nyn. Kaiken val­lan ja rahan keskit­tymi­nen yksi­in käsi­in tai yhteen kaupunki­in tyyp­il­lis­es­ti hait­taa jo markki­na­t­alout­ta itseään.

    Nämä samat lait pätevät myös pääkaupunkiseudun kasvu­un. Jos markki­na­t­alouden annetaan toimia vapaasti, se tyyp­il­lis­es­ti ohjaa työläiset asumaan yhteen pis­teeseen (per­in­teis­es­ti ruukki­in). Tämä ei ole var­mas­tikaan opti­mi ihmis­ten hyv­in­voin­nin kannal­ta. Kaupungeis­sakin gryn­derei­den rak­en­tamis­in­toa jar­rutel­laan määräämäl­lä kaavoituk­sel­la nor­mit, joi­ta niiden tulee nou­dat­taa, jot­ta kehi­tys pysy­isi inhimillisenä.

    Markki­na­t­alous ei siis voi hyvin, jos sen annetaan toimia vapaasti. Suo­mi ei toi­mi hyvin, jos kaik­ki keskit­tyy Helsinki­in rajat­ta. On Suomen etu, että sil­lä on myös Tam­pere, Oulu, Nur­mi­järvi, Hausjärvi ja Hal­sua. On suo­ma­lais­ten etu jar­rut­taa jonkin ver­ran markki­navoimien taipumus­ta asut­taa väestö vain fir­mo­jen lyhyen tähtäi­men etu­jen mukaan. Yhteiskun­nan tulee pitää huol­ta ihmis­ten kokon­aise­dus­ta, joskus markki­navoimien (ja ruuk­in­pa­tru­unoiden ja suurhelsinkiläis­tenkin) vään­töä vastaan.

    Helsinkikeskeisyys edus­taa tässä siis monop­o­li­henkisyyt­tä. On hyvä että on suurem­pia ja pienem­piä keskuk­sia, mut­ta ei ole hyvä, jos on vain yksi super­su­uri, ja muut kui­h­tu­vat. Val­tion tehtävä on aset­taa kehi­tys tas­apain­oon ja pysäyt­tää liialli­nen rahan, val­lan ja sijain­nin keskit­tymi­nen, ja toim­intaym­päristön yksipuolis­tu­mi­nen, jos sel­l­aista ilme­nee. Markki­navoimat toimi­vat tässä pelis­sä joil­tain osin ihmis­ten etua vastaan.

    Se, että kaupun­git näyt­täi­sivät ole­van myös hyvä alus­ta markki­na­t­alouden ulot­tumat­tomis­sa ole­vien ympäristöon­gelmien ratkaisu­un on vain muka­va lisäbonus. 

    Ovatko­han? Kuinka­han paljon kyse on cityvihrei­den haaveku­vas­ta? On löy­det­tävis­sä joitain para­me­tre­ja, joil­la mitat­en kaupunki­a­sum­i­nen on ekol­o­gista, mut­ta myös päin­vas­taisia. Luulen että mon­et kaupungis­sa pyöräl­lä liikku­vat ja itu­ja syövät vihreät voisi­vat päästä vielä parem­pi­in tulok­si­in siir­ryt­tyään maalle puolit­taiseen omavaraistalouteen.

  96. kurt: Tuo­hon ei olekaan nokan kopaut­tamista niin kauan kuin kil­voit­telu tapah­tuu yksi­tyisen ja kil­pail­lun talouden kon­tek­stis­sa. Veron­mak­sajien palvelusvä­ki (lue esim. kansane­dus­tus­laitos) sen sijaan olisi hyvä sijai­ta vaikka­pa Mikkelissä?

    Kir­joitin juuri toisen pitkän kom­mentin. Vetoan myös tässä siihen. En antaisi aivan täyt­tä val­taa vapaalle kil­pailulle. Hyvä ren­ki mut­ta huono isäntä.

    Mikke­li olisi ihan hyvä kokeilu, ja oikein hyvä testi helsinkiläis­ten asen­teille :-). Kauha­joel­la kansane­dus­ta­jat jo aikanaan oli­vat. Yksi merkit­tävä etu olisi se, että kansane­dus­ta­jat eivät pää­sisi enää niin hel­posti fir­mo­jen hal­li­tuk­si­in. Poli­ti­ik­ka pysy­isi näin parem­min poli­ti­ikkana, ja suo­rat henkilöko­htaiset sidok­set yksit­täis­ten suurten fir­mo­jen intres­sei­hin väheni­sivät. Suo­mi voisi voit­taa tuos­sa kaupassa.

  97. Juho Laatu: On hyvä että on suurem­pia ja pienem­piä keskuk­sia, mut­ta ei ole hyvä, jos on vain yksi super­su­uri, ja muut kui­h­tu­vat. Val­tion tehtävä on aset­taa kehi­tys tas­apain­oon ja pysäyt­tää liialli­nen rahan, val­lan ja sijain­nin keskit­tymi­nen, ja toim­intaym­päristön yksipuolis­tu­mi­nen, jos sel­l­aista ilmenee.

    Ker­ro samantien mikä on se “tas­apaino” mihin val­tion pitäisi suurem­mat ja pienem­mät keskuk­set lait­taa? Mten? Val­tio lätkäisee jonkun helsin­ki-veron kaikille helsingis­sä asuville tai siel­lä töis­sä oleville ja kylvää rahat pitkin poikin maakuntia?

  98. ‘Markki­na­t­aloudessa on tun­netusti myös ongel­mansa. Jos­sain vai­heessa se ajoi työn­tek­i­jöitä vauhdil­la tiivis­tet­ty­i­hin kaupunkei­hin asumaan ja tekemään työtä tehtais­sa huonol­la pal­ka­lla.’ (Juho Laatu)
    Aina se koti­olot voit­ti. Kuten Wikipedia asi­as­ta kirjoittaa:
    ‘Savon loiset reagoi­vat hyvin herkästi mah­dol­lisuuk­si­in maan sisäisessä siir­to­laisu­udessa ja 1800-luvun lop­pupuolel­la suuri joukko heistä lähti kohden lähin­nä etelään syn­tyneitä uusia teol­lisu­u­s­paikkakun­tia ja niiden tar­joa­maa parem­paa ja ihmis­ar­voisem­paa elämää.’ [ http://fi.wikipedia.org/wiki/Loinen_(yhteiskunta) ]

  99. Juho Laatu: Ovatko­han? Kuinka­han paljon kyse on cityvihrei­den haaveku­vas­ta? On löy­det­tävis­sä joitain para­me­tre­ja, joil­la mitat­en kaupunki­a­sum­i­nen on ekol­o­gista, mut­ta myös päin­vas­taisia. Luulen että mon­et kaupungis­sa pyöräl­lä liikku­vat ja itu­ja syövät vihreät …

    Niin­pä. Tuos­ta on tehty edis­tyk­sel­lisen (nuoren?) ihmisen muotokuva.
    Vaik­ka tosi­asi­as­sa fyy­siseen voimaan perus­tu­va liikku­mi­nen ja suo­ras­taan hätkähdyt­tävä asketis­mi on iki­aikaista kaikkial­la Suomes­sa. (Toki ymmär­rän, että suuri osa liiken­neprob­lemati­ikkakeskustelus­ta liit­tyy pitkän­matkalais­ten ns. pendelöintiin).

  100. Sakke: Mon­es­sa paikas­sa läpi­a­joli­ikenne on silti ikävä ongel­ma, joka vain pahe­nee, jos/kun väkeä tulee lisää.

    Mitä kauem­mas se väki joutuu tule­maan, sitä enem­män sitä läpi­a­joli­iken­net­tä on. Sik­si kan­nat­taa tiivistää taval­la, joka min­i­moi liikkumistarvetta.

  101. antti: Ker­ro samantien mikä on se “tas­apaino” mihin val­tion pitäisi suurem­mat ja pienem­mät keskuk­set lait­taa? Mten? Val­tio lätkäisee jonkun helsin­ki-veron kaikille helsingis­sä asuville tai siel­lä töis­sä oleville ja kylvää rahat pitkin poikin maakuntia?

    Sään­nöt ovat aika paljon samat kuin tulon­jaolle. Vaikea sanoa, mikä on oikea taso, mut­ta raken­netaan jonkin­lainen pro­gres­si­ivi­nen vero­tus ja varmis­te­taan vielä, että köy­him­mätkin saa­vat tietyt perus­palve­lut. Rikkail­ta siis ote­taan, jot­ta kokon­aisu­us toimisi mah­dol­lisim­man hyvin. Helsin­gin kohdal­la saat­taisi riit­tää se, että val­tio sijoit­taisi omaa toim­intaansa riit­tävästi myös muualle Suomeen. Liiken­neväylät ja perus­palve­luthan on ainakin tähän asti toteutet­tu kaikille (nyky­hal­li­tuk­sen aikeet voivat tosin olla toiset). Helsin­gin tuki­aisia, kuten asun­to­tukia ei ehkä tarvi­ta. Poli­itikko­jen ja yri­ty­selämän sidok­sia voisi vähän kar­sia, niin ei olisi niin suur­ta intres­siä lob­bail­la Helsingis­sä. Samoin val­tio voisi siirtää toim­intaansa enem­män verkkoon, ja mik­sei maakun­ti­inkin. Kun­tien rahoi­tus­ta voisi kor­ja­ta niin, että asukkai­ta ei ohjat­taisi alem­mil­la vero­pros­en­teil­la kaupunkei­hin / rikkaimpi­en asukkaiden luo siipelemään (kuten Kau­ni­aisi­in). Jos mah­dol­lisu­udet pide­tään auki koko Suomes­sa, Helsin­gin korkea hin­tata­so pus­kee osan aktivi­teeteista muualle. Keino­ja on monia. Oleel­lista olisi kai sopia siitä, mil­lainen koko­jakau­tu­ma on paras maan kannal­ta, ja sit­ten tarkkail­la tilnnet­ta. Liian nopeat muu­tok­set ovat haitallisia, kos­ka ihmiset eivät pääsään­töis­es­ti halua muut­taa toiselle paikkakun­nalle työn vuok­si, vaan mielu­um­min halu­aisi­vat työ­paikan tule­van itsen­sä luo.

  102. lurk­ki:
    ‘Markki­na­t­aloudessa on tun­netusti myös ongel­mansa. Jos­sain vai­heessa se ajoi työn­tek­i­jöitä vauhdil­la tiivis­tet­ty­i­hin kaupunkei­hin asumaan ja tekemään työtä tehtais­sa huonol­la pal­ka­lla.’ (Juho Laatu)
    Aina se koti­olot voit­ti. Kuten Wikipedia asi­as­ta kirjoittaa:
    ‘Savon loiset reagoi­vat hyvin herkästi mah­dol­lisuuk­si­in maan sisäisessä siir­to­laisu­udessa ja 1800-luvun lop­pupuolel­la suuri joukko heistä lähti kohden lähin­nä etelään syn­tyneitä uusia teol­lisu­u­s­paikkakun­tia ja niiden tar­joa­maa parem­paa ja ihmis­ar­voisem­paa elämää.’ [ http://fi.wikipedia.org/wiki/Loinen_(yhteiskunta) ]

    Nälkä on tietenkin hyvä motivoi­ja. Val­tio­ta on moitit­tu nälkävu­osien huonos­ta ruokahuol­losta. Mut­ta hal­paa työvoimaa kaipaavalle teol­lisu­udelle ilmiö oli var­maankin edulli­nen. Ilmiö taisi kon­tribuoi­da myös myöhempi­in lev­ot­to­muuk­si­in Suomes­sa. Ehkä olisi ollut parem­pi jär­jestää ruokahuolto nälkävu­osi­na parem­min. En siis pidä tuol­laista poli­ti­ikkaa tai tilan­net­ta kovin tavoitelta­vana. Parem­pi jär­jestää ihmisille mah­dol­lisuuk­sien mukaan töitä ja elin­mah­dol­lisu­udet rakkaille kotikonnuille.

  103. kurt: Niin­pä. Tuos­ta on tehty edis­tyk­sel­lisen (nuoren?) ihmisen muotokuva.

    Vähän aikaa sit­ten “edis­tyk­sel­lisyys” oli vasem­mis­to­laisu­ut­ta, nyt ehkä ympäristöti­etoisu­ut­ta. Ehkä edis­ty­sel­lisyys linkataan nyt myös maail­mankau­pan vapau­teen, EU-vetoisu­u­teen ja akti­iviseen talouden kas­vat­tamiseenkin. Vihreys voisi men­nä tässä suh­teessa hie­man eri laduille. Ehkä vihreille pieni ja pienem­pi kulu­tus on kau­nista. Vihreyt­tä voisi olla myös muual­la kuin suurkaupungeissa.

  104. Sakke: Asun­non äänieristyk­sen laatu ei liene (yksin?) arkkite­htien vastuulla.

    Ei todel­lakaan. Arkkite­hti piirtää mitä tilaa­ja tah­too piirrettävän.

    Arkkite­hdit var­masti tah­toisi­vat revitel­lä ja toteut­taa unelmiaan.

    En siis epäile yhtään suo­ma­lais­ten arkkite­htien ammattitaitoa.

  105. antti: Ker­ro samantien mikä on se “tas­apaino” mihin val­tion pitäisi suurem­mat ja pienem­mät keskuk­set lait­taa? Mten? Val­tio lätkäisee jonkun helsin­ki-veron kaikille helsingis­sä asuville tai siel­lä töis­sä oleville ja kylvää rahat pitkin poikin maakuntia?

    Muis­takaa nyt hyvät ihmiset, että Helsingis­sä on 600000 asukas­ta ja muis­sa kun­nis­sa 4,8 miljoon­aa. Eikä pääkaupunkiseu­tukaan ole kuin run­sas miljoona, siis Helsingis­sä asuu nyt noin 11% suomalaisista.

  106. juminy:
    pitäskös sitä lumen varas­toin­tia vaik­ka kokeil­la uud­estaan muu­ta­mal­la kadul­la? eihän se ole kuin pysäköin­tipaikat pois. aika hal­pa kokeilu.

    Tätähän on Helsingis­sä kokeil­tu jo mon­et tal­vet, kun lumitöistä vas­tu­us­sa ole­vat eivät ole saa­neet työtään hoide­tuk­si, kuin korkein­taan pitkäl­lä viiveel­lä. (Olisiko ollut tarkoituskin?)

    Viherinssi: Mitä kauem­mas se väki joutuu tule­maan, sitä enem­män sitä läpi­a­joli­iken­net­tä on. Sik­si kan­nat­taa tiivistää taval­la, joka min­i­moi liikkumistarvetta.

    Työ­matkani kestää noin kahdek­san min­u­ut­tia, kauanko sin­un? Arki-iltaisin nautin lähilu­on­nos­ta jalan.

    Kyse on ihmis­ten eri­lai­sista liikku­mis­tarpeista. Tiivistämi­nen voi myös lisätä liikku­mista ja läpiajoliikennettä.

  107. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Jos raken­net­taisi­in laa­ja alue Eiraa, joukkoli­ikenne koos­t­u­isi yhdestä bus­sil­in­jas­ta, ja käve­ly­matkan päässä ole­vista pikkuputiikeista/kahviloista olisi turha haaveil­lakaan, tar­jol­la olisi korkein­taan kilo­metrin päässä ole­vat lähikaup­pa ja heikko­ta­soinen pizzeria.

    Lisäk­si nykyään kau­nis arkkite­htu­uri on pan­nas­sa jostain transsenden­taalis­es­ta syys­tä. Eira voi olla vain valkoisia mitään­sanomat­to­mia kuu­tioi­ta suurin lasi-ikkunoin. 

    Arkkite­htu­urin alen­nusti­las­ta samaa mieltä, mut­ta täy­tyy sen ver­ran nipot­taa, että Eira­han olisi lähiök­si melko tiivis. Se toki vaikut­taa pienimit­takaavaise­na ja kau­ni­ina alueena todel­lista väl­jem­mältä, eli sitä voisi pitää siinäkin mielessä onnis­tuneena. Ainakin itse käyn mielu­um­min käve­lyl­lä Eiras­sa, kuin about yhtä tiheästi raken­netus­sa Kon­tu­las­sa, jonne nyt on metrot ja täl­läisetkin päätet­ty vetää.

  108. Coun­try­boy: Muis­takaa nyt hyvät ihmiset, että Helsingis­sä on 600000 asukas­ta ja muis­sa kun­nis­sa 4,8 miljoon­aa. Eikä pääkaupunkiseu­tukaan ole kuin run­sas miljoona, siis Helsingis­sä asuu nyt noin 11% suomalaisista.

    Jokaisel­la on tietysti vain yksi ääni, mut­ta val­takun­nan­poli­ti­ikas­sa alkaa olla out­o­ja pain­o­tuk­sia. Asi­at ovat var­mas­tikin mielekkäitä ja ongelmia ratkai­se­via maan tiheim­mäl­lä asuin­seudul­la mut­ta vähin­täinkin out­o­ja val­taosas­sa muu­ta Suomea. Ote­taan nyt vaikka­pa Ollilan älyli­ikenne-him­meli. Mut­ta näin­hän se on demokra­ti­as­sa pitem­män päälle, oppo­si­tio­ta ei his­to­ria tunne, vai­h­toe­hdot painu­vat his­to­ri­an hämäri­in eivätkä tule­vaisu­u­den koul­u­laiset niistä kuule elleivät omaa eri­ty­istä mielenkiintoa.

  109. Coun­try­boy pitää ihmisiä niin kuim­mallsi­na, että jäävät sinne Kih­niöön­sä. Ei, he halu­a­vat elmää, työtä ja mah­dol­lisuuk­sia — ja muu­ta­vat pääkaupunkiseudulle. Löy­tyy puoliso ja kum­mallekin opiskelu­paik­ka ja töitä.

    Suo­mi on koke­mas­sa yhtä nopean kaupungis­tu­misen kuin 60-luvuin lopus­sa. Pääkaupunkiseudun vetovoimaa on kas­vat­tanut kepun alue­poli­ti­ik­ka, jos­sa Helsin­ki on jätet­ty ain­oak­si vetovoimaik­sek­si keskit­tymäk­si ja rahat has­sat­tu näperte­lyyn ja äänien ostamiseen.

    Nopeim­min ja tehokkaim­min Pääakupunkise­dun kasvua hillit­sisi yliopis­to ja AMK paikko­jen raju vähen­tämi­nen. Siihen ei sinän­sä ole eri­ty­istä estettä.

  110. Juho Laatu: Helsinkikeskeisyys edus­taa tässä siis monop­o­li­henkisyyt­tä. On hyvä että on suurem­pia ja pienem­piä keskuk­sia, mut­ta ei ole hyvä, jos on vain yksi super­su­uri, ja muut kui­h­tu­vat. Val­tion tehtävä on aset­taa kehi­tys tas­apain­oon ja pysäyt­tää liialli­nen rahan, val­lan ja sijain­nin keskit­tymi­nen, ja toim­intaym­päristön yksipuolis­tu­mi­nen, jos sel­l­aista ilme­nee. Markki­navoimat toimi­vat tässä pelis­sä joil­tain osin ihmis­ten etua vastaan.

    Maail­ma ei ole Helsinkikeskeinen eikä siis edus­ta. Se on yksi pieni tai keskikokoinen kaupun­ki mon­en paljon suurem­man, suurem­man, samaa kokolu­okkaa edus­ta­van ja pienem­män joukossa.

  111. Kokeil­laan nyt tiivistää edes joku van­ha ja tehdä edes yksi uusi alue 25k as/m² ja kat­so­taan miten käy! Ei tarvi kehit­tyvien maakun­tien Suomes­sa tästä mure­htia, ei niitä sinne tehdä!

  112. Juho Laatu:
    Käytöstä pois­tet­tu­ja satamia uusit­taes­sa viihty­isyys saat­taa hie­man nous­ta, mut­ta siel­läkin sat­saisin enem­män viihty­isyy­den lisäämiseen kuin nykyiseen tapaan raken­nuskan­nan ja asukkaiden määrän maksimointiin. 

    Eli keskilu­ok­ka kehyskun­ti­in ja kan­takaupun­gin asun­not vain vieläkin harvem­mille ja valituimmille?

    Juho Laatu:
    En myöskään ymmär­rä halua kas­vat­taa Suomen väk­ilukua, tai siirtää ihmiset muual­ta Suomes­ta Helsinkiin. 

    Kun nyky­istä selvästi use­ampi ihmi­nen hin­tata­son perus­teel­la halu­aa tul­la Helsinki­in, en ymmär­rä mik­si hei­dät pitäisi pakot­taa jon­nekin muualle asun­to­tar­jon­taa keinotekois­es­ti rajoit­ta­mal­la ja siten hin­to­ja yli mak­sukyvyn nos­ta­mal­la. Sen enem­pää kuin nyky­isiä helsinkiläisiä tai hei­dän lapsiaan.

    Juho Laatu:

    Kaivopuis­ton val­itsin esimerkik­si vain sik­si, että OS:n argu­men­toin­ti perus­tui siihen, että halut­tavin­ta raken­nus­muo­toa pitää tuot­taa lisää. Jos halu­taan rak­en­taa Helsinki­in sitä mitä ihmiset arvosta­vat, kai pitäisi rak­en­taa puoli­maalaista puu­tarharo­man­ti­ikkaa tar­joavaa Kaivopuistoa. 

    Puoli­maalaista puu­tarharo­man­ti­ikkaa ovat Uuden­maan pel­lot pul­lol­laan — ja löy­tyy sitä kyl­lä ihan ympäri Suomea, hyvinkin huokeaan hin­taan. Mainit­semiesi aluei­den vetovoima perus­tuu — uskaltaisin väit­tää — niitä lähel­lä ole­vaan tiivi­iseen kaupunki­in. Jos kuvitel­laan tilanne, jos­sa nyky-Helsin­ki Kaivopuis­toa ja Eiraa luku­un otta­mat­ta sijait­sisi vaik­ka Turus­sa, tai sen tilal­la olisi met­sää tai yhtä har­vaan asut­tua lähiötä, on vaikeaa uskoa, että ihmiset oli­si­vat näi­den aluei­den asun­noista valmi­ita nykyisenkaltaisia hin­to­ja maksamaan.

    Juho Laatu:

    Tuo asun­to­jen hin­tata­son laskemis­ar­gu­ment­ti ei muuten ole uskot­ta­va. Helsin­ki on kas­vanut hyväl­lä vauhdil­la ainakin viimeiset viisikym­men­tä vuot­ta. Miten asun­to­jen hin­nat ovat kehit­tyneet? Ne ovat kai sys­temaat­tis­es­ti nousseet. Taitaa olla aivan yleis­maail­malli­nen sään­tö, että iso­jen kaupunkien keskus­tas­sa hin­nat nou­se­vat (ellei tapah­du slum­mi­u­tu­mista). Uno­hde­taan siis tuo argu­ment­ti kaupun­gin koon kas­vat­tamis­es­ta ja hin­to­jen laskemis­es­ta. Sään­tö menee toisin päin.

    Tämä voi olla hyvinkin mah­dol­lista. Mut­ta eikö se juuri ker­ro siitä, että asukaslu­vul­taan yhä suurem­pi kaupun­ki on (ainakin Helsin­gin real­is­tises­sa kasvuskaalas­sa) yhä houkut­tel­e­vampi asuin­paik­ka taval­liselle ihmisille asua? Tämä taas olisi ris­tiri­idas­sa sen väit­teesi kanssa, että tiivistämi­nen tekee kaupungista huonom­man ja vähem­män houkuttelevan. 

    Sil­lä parhait­en ihmis­ten todel­li­sista arvo­järjestyk­sistä ker­too se, mihin he rahansa ovat valmi­ita käyt­tämään. Jos ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan yhä enem­män asun­noista tiivis­sä kaupungis­sa, ker­too tämä siitä, että he arvosta­vat asun­toa tiivi­is­sä kaupungis­sa ja siitä, että se on heille hyvinvointia.

    Jos joku sit­ten ahdis­tuu tiiviy­destä ja päät­tää muut­taa maalle, niin tuli­joi­ta toiseen suun­taan kyl­lä riit­tää ja kaupunki­a­sun­nos­ta saa vai­h­dos­sa vas­taa­vankokoiseen asun­toon pienem­mäl­lä paikkakun­nal­la kau­pan päälle hyvät rahat.

    Esimerkil­läni hain sitä, että 4000 ihmisen hyv­in­voin­nin kasvu on arvokkaampi asia kuin 1000 ihmisen vähän suurem­pi hyv­in­voin­nin kasvu. Myös eri­ar­voisu­u­den vähen­e­misen kannalta.

  113. JTS:lle

    Olen ymmärtänyt, että Helsin­gin väk­ilu­vun kasvu ei niinkään johdu maan sisäis­es­tä muut­toli­ik­keestä vaan maahanmuutosta(70–80%) ja syntyvyydestä.

    Ainakin näin on viime aikoina usein uutisoitu.

    1. Helsin­gin seudun väestönkasvus­ta on tul­lut Viros­ta ja Venäjältä aika suuri osa, mut­ta se taitaa kyl­lä olla tyre­htymässä, kos­ka elin­ta­sokuilu on tasoit­tumas­sa eikä nuo­ria muut­ta­jia etenkään Viros­ta enää riitä.
      Tuo maan sisäi­nen muut­toli­ike on vähän tilas­toin­ti­jut­tu. Jos neljä henkeä, kak­si paria, tule­vat Helsinki­in opiskele­maan, molem­mat par­it tekevät kak­si las­ta ja toinen pari lapsi­neen muut­taa takaisin, tilas­to­jen mukaan ei ole ollut lainkaan maan sisäistä net­to­muut­toa, vaik­ka jotenkin Helsinki­in on tul­lut nelöjä asukas­ta lisää.
      Syn­tyvyy­den enem­myys on puo­let alueen väestönkasvusta.

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko Kon­tu­la yhtä tiheästi raken­net­tu kuin Eira? Vaikea uskoa.

    Kon­tu­lan väen­ti­heys on 4.821/km2 ja Eiran 5.818/km2. Molem­mat ovat siis har­vasti asutet­tu­ja kaupunginosia.

    Voidaan ver­ra­ta esimerkik­si Alp­pi­har­jun Har­ju­un, jos­sa on 27.166 asukasta/km2 tai Punavuoreen ‑19.855/km2.

  115. juminy: Maail­ma ei ole Helsinkikeskeinen eikä siis edus­ta. Se on yksi pieni tai keskikokoinen kaupun­ki mon­en paljon suurem­man, suurem­man, samaa kokolu­okkaa edus­ta­van ja pienem­män joukossa.

    Ei tosi­aan. Helsinkikeskeisiä ovat ehkä vain jotkut helsinkiläiset. Helsingillä on se etu, että se on maail­man suurin suomen kielel­lä toimi­va kaupun­ki. Tämä takaa sille jonkin­laisen “tukialueen”, eikä Helsin­gin kui­h­tu­mi­nen ole sik­si toden­näköistä. Maail­man mit­takaavas­sa toki vain pikenehkö kaupun­ki, jon­ka ei kan­na­ta kil­pail­la kool­la Tukhol­man tai Pietarin kanssa. Ehkä parem­pi olisi, jos yrit­täisi olla (kaikkien) suo­ma­lais­ten viihty­isä ja edis­tyk­selli­nen pääkaupunki.

  116. juminy:
    Kokeil­laan nyt tiivistää edes joku van­ha ja tehdä edes yksi uusi alue 25k as/m² ja kat­so­taan miten käy! Ei tarvi kehit­tyvien maakun­tien Suomes­sa tästä mure­htia, ei niitä sinne tehdä!

    ja siis 25k as/km^2. ei mee neliölle!

  117. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko Kon­tu­la yhtä tiheästi raken­net­tu kuin Eira? 

    Varsinkin jos kaupungi­nosan raja las­ke­taan sitä de fac­to rajaa­van liiken­neväylän keskeltä. 

    Tehtaankadun keskeltä ei ole kauhan suur­ta matkaa lähim­män asuin­ton­tin rajaan (ja kaiken lisäk­si punavuoren tai ullan­lin­nan puolelta eiraan tule­va ei edes tajua siir­tyvän­sä toiseen kaupunginosaan).

    Kon­tu­la puolestaan on oma erilli­nen saarek­keen­sa jon­ka tur­vana on lev­eät varoalueet. Jot­ta jokainen osaisi pysyä oma­l­la suun­nitel­lul­la revi­ir­il­lään eikä sekot­taisi yhdyskun­ta­su­un­nitelus­sa asetet­tu­ja tilastotavotteita.

    Eira on (hin­tata­son por­var­il­lisu­ud­es­ta huoli­mat­ta) muumi­maa, Kon­tu­la on (asu­jaimis­ton pro­le­taarisu­ud­es­ta huoli­mat­ta) vilijonkkamaa.

  118. Anomuu­mi: Eli keskilu­ok­ka kehyskun­ti­in ja kan­takaupun­gin asun­not vain vieläkin harvem­mille ja valituimmille?

    Ei vaan hyvää kaupunkia kaikille. Ei rikkaille kan­na­ta kostaa niin, että raken­net­taisi­in Helsin­gin puis­tot täy­teen nyky­istä huonom­pia asun­to­ja. Köy­hä ei saa hel­posti kokoon keskus­tan asun­non hin­taa, oli rak­en­tamis­poli­ti­ik­ka mikä tahansa (muu kuin slum­mien rak­en­t­a­mi­nen keskustaan).

    Kun nyky­istä selvästi use­ampi ihmi­nen hin­tata­son perus­teel­la halu­aa tul­la Helsinkiin

    Ei hin­tata­sos­ta voi tehdä tuol­laisia johtopäätök­siä. Kir­joitin pitkän kir­joituk­sen osoit­taak­seni, että asuin­vi­ihtyvyys ei ole ain­oa eikä tärkein hin­taan vaikut­ta­va tek­i­jä Helsin­gin ydinkeskustassa.

    , en ymmär­rä mik­si hei­dät pitäisi pakot­taa jon­nekin muualle asun­to­tar­jon­taa keinotekois­es­ti rajoit­ta­mal­la ja siten hin­to­ja yli mak­sukyvyn nostamalla.

    En kat­so asuin­ti­hey­den mak­si­maoimisen paran­ta­van asum­isvi­ihtyvyyt­tä. Saamme onnelisem­pia ihmisiä, jos osa heistä asuu Espoossa.

    Mainit­semiesi aluei­den vetovoima perus­tuu – uskaltaisin väit­tää – niitä lähel­lä ole­vaan tiivi­iseen kaupunkiin. 

    Töölössä ja Kru­u­nun­haas­sa on tiivistä kaupunkia enem­män ja lähempänä kuin Kaivopuis­tossa. Silti Kaivopuis­to on arvoste­tumpi. Minus­ta tilanne näyt­tää siltä, että ihmiset val­it­se­vat väljän puis­tom­aisen ympäristön, jos siihen on mahdollisuus.

    Mut­ta eikö se juuri ker­ro siitä, että asukaslu­vul­taan yhä suurem­pi kaupun­ki on (ainakin Helsin­gin real­is­tises­sa kasvuskaalas­sa) yhä houkut­tel­e­vampi asuin­paik­ka taval­liselle ihmisille asua? 

    Riip­puu siitä, mitä sanal­la houkut­tel­e­va tarkoite­taan. Jos tarkoite­taan sitä, ovatko ihmiset tai hei­dän työ­nan­ta­jansa valmi­ita mak­samaan enem­män pääsys­tä entistä suurem­man kaupun­gin keskus­taan, vas­taus on ehkä kyl­lä. Jos kysytään, onko asuin­vi­ihtyvyys parem­pi, uskon että ainakaan tiivis­te­tyssä keskus­tas­sa asuin­vi­ihtysyys ei ole korkeampi (kos­ka ihmiset val­it­se­vat mielu­um­min Kaivopuis­ton Stock­man­nin lähel­lä kuin Töölön tai Ruo­ho­lah­den Stock­man­nin lähel­lä). Jos Helsin­gin keskus­ta pysy­isi nykyisel­lään, ja vain ympäryskun­nat ja Itä-Helsin­ki kas­vaisi­vat, Helsin­gin keskus­tan viihtyvyys voisi pysyä lähempänä nykyistä.

    Sil­lä parhait­en ihmis­ten todel­li­sista arvo­järjestyk­sistä ker­too se, mihin he rahansa ovat valmi­ita käyt­tämään. Jos ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan yhä enem­män asun­noista tiivis­sä kaupungis­sa, ker­too tämä siitä, että he arvosta­vat asun­toa tiivi­is­sä kaupungis­sa ja siitä, että se on heille hyvinvointia.

    Suos­tu­vat ehkä mak­samaan, mut­ta tuskin arvosta­vat asum­isvi­ihtyvyyt­tä. Eivät ilmeis­es­tikään arvos­ta tiivein­tä kaupunkia yhtä paljon kuin Kaivopuistoa.

    Esimerkil­läni hain sitä, että 4000 ihmisen hyv­in­voin­nin kasvu on arvokkaampi asia kuin 1000 ihmisen vähän suurem­pi hyv­in­voin­nin kasvu. Myös eri­ar­voisu­u­den vähen­e­misen kannalta.

    Toimisi kai näin, jos nuo 3000 jäi­sivät muuten Helsin­gin puis­toi­hin asun­not­tomik­si. Mut­ta onnek­si hei­dät voidaan asut­taa myös naa­purikun­ti­in, ja jät­tää Helsin­ki hie­man viihtyisämmäksi.

  119. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko Kon­tu­la yhtä tiheästi raken­net­tu kuin Eira? Vaikea uskoa.

    Eira 5 818/km²
    Kon­tu­la 4 821/km²

    Kon­tu­las­sa on myös omakoti­taloalue. Kon­tu­lan siinä osas­sa, joka on ker­rostaloaluet­ta, väestöti­heys vas­taa Eiraa. 

    Beton­in­har­maat, mas­si­iviset, äärim­milleen yksinker­tais­te­tut 7‑kerroksiset talot vaan luo­vat täysin eri­laisen ympäristön kuin 3‑kerroksiset pienet jugendtalot.

    Kon­tu­las­sa on huonot palve­lut, tietenkin. Metroase­man vier­essä on muu­ta­ma kaup­pa ja muuten alueel­la ei ole elämää eikä varsinkaan mitään jalankulk­i­jan kannal­ta mie­lenki­in­toista. Sen lisäk­si enem­mistöl­lä asukkaista on yli 500 metrin käve­ly­mat­ka metrolle.

    Kon­tu­las­sa kan­nat­taisi jo edel­lä mainit­tu­jen seikko­jen takia suorit­taa perus­teelli­nen tiiviy­den tark­istus ylöspäin yhdessä muu­ta­man muun alueen kanssa, ja aloit­taa raitiovaunuliikenne.

    Kon­tu­la ei myöskään ole mitenkään eri­tyi­nen lähiö, vaan muis­sakin lähiöis­sä on yhdis­te­tysti rumat talot ja huonot palvelut.

    Kon­tu­lan tyyp­pinen alue, siis suuret talot väljästi, voi olla viihty­isä siinä poikkeustapauk­ses­sa, että talot ovat kau­ni­ita. Täl­laisia aluei­ta en tiedä mui­ta kuin Nikkilän van­han psyki­a­trisen sairaalan alueen, jos­sa talot ovat 1900-luvun alus­ta. Alue on kau­nis mut­ta palvelui­ta ei tietenkään ole. Muut tun­te­mani väljästi kaavoite­tut ker­rostaloalueet koos­t­u­vat rumista taloista.

  120. Tlas­toti­etolähde (Helsin­ki alueit­tain 2012) ker­too, että Kon­tu­las­sa (alue 471) on asukkai­ta (1.1.2012) 13287 ja maap­in­ta-alaa 2.58 neliök­ilo­metriä. Asukasti­heys on Kon­tu­las­sa siten 5150 asukas­ta neliök­ilo­m­er­iä kohden. 

    Eiras­sa (alue 060) ovat vas­taa­vat luvut: 1077, 0.19 ja 5668. Eiras­sa asukasti­heys on siten keskimäärin vain noin 10% suurem­pi kuin Kon­tu­las­sa. Asun­to­jen hin­nois­sa pros­en­tu­aa­li­nen ero ao. aluei­den välil­lä onkin jo sit­ten ihan toista luokkaa. Oli­si­vatko alueen sijoit­tumi­nen, topografia sekä onnis­tunut, riit­tävän pienimit­takaavainen arkkite­htu­uri (mm. alueel­la kas­vavi­in pui­hin näh­den) selit­täviä tekijöitä?

    Eiran­ran­ta tar­joaa ruman kon­trastin Eiralle. Vaik­ka siel­lä asun­to­jen hin­nat ovat korkeat, on se esteet­tisessä mielessä (ympäristöstä kat­soen) suo­ranainen hirvi­tys! Olisiko syynä liian tiheä ja korkea rakentaminen?

    1. Eiran­ran­nan hirvit­tävyys ei johdu liian suures­ta raken­nuste­hokku­ud­es­ta vaan surkeas­ta talo­su­un­nit­telus­ta. Tuli taas mieleen, et5tä ovatko mei­dän kaavamme sit­tenkin liian väljiä, kun tuol­lainen on mahdollista.

  121. Nuoret eivät yksinker­tais­es­ti tah­do asua tup­pukylis­sä. Kat­sokaa Pohjois- ja Itä-Suomen hakumääriä. Ei kiinnosta. 

    Helsin­ki ja Tam­pere, hak­i­joi­ta on yhteen koulu­tu­so­hjel­maan parhaim­mil­laan tuhansia.

    Tämä tren­di tulee vain voimis­tu­maan ja nämä kak­si kas­va­maan entisestään.

    Myöskään maa­han­muut­ta­jia ei kiin­nos­ta tup­pukylis­sä elämi­nen. On toden­näköistä että maa­han­muut­ta­jien jälkeläiset pakkaa­vat kamansa tup­pukylistä, jonne hei­dän van­hempansa on sijoitet­tu. Kos­ka ei siel­lä näillekään nuo­rille tule ole­maan töitä.

    Ja tähän huu­toon on vas­tat­ta­va, muuten hom­ma kusee ja pahasti.

    Suomen ongel­ma on se, että val­taa käyt­tää ihmiset, joiden aika on ohi. Näitä ikälop­pu­ja äänestää val­taan mei­dän 1,5 miljoon­aa eläkeläistä. Nämä elävät siel­lä Talvi­so­dan jälkeisessä ajas­sa, joka meni jo ajat sit­ten ohitse.

    Nyt aikuis­tu­vat nuoret tarvit­se­vat päät­täjien tukea, kos­ka he ovat ne jot­ka jatka­vat tämän maan rakentamista.

    He eivät tah­do samo­ja asioi­ta, kuin nyt eläk­keel­lä ole­vat 1,5 miljoon­aa ihmistä. Se näkyy kaikkial­la, mut­ta varsinkin kaupunkien kehitysvaatimuksissa.

    Nuoret äänestävät eniten kokoomus­ta ja vihre­itä. Täl­läi­nen sinivihreä aja­tus­maail­ma on hyvin yleinen nuorten ja nuorten aikuis­ten keskuudessa. 

    Per­in­teinen puna­mul­ta kuolee kir­jaimel­lis­es­ti pois. Varsinkin per­in­teinen vasem­mis­to on tul­lut tien­sä päähän. 

    Vastapain­ok­si sinivihreälle tulee perus­suo­ma­laiset, joka mitä luul­tavim­min “ammat­ti­mais­tuu” ajan kulues­sa. Nythän perus­suo­ma­lai­sis­sa on hyvin vähän “ammat­tipoli­itikko­ja”, mut­ta opiskele­vis­sa nuoris­sa on myös perus­suo­ma­laisia ammat­tipoli­itikon alku­ja. Perus­suo­ma­laiset ovat hyvin suosit­tu­ja nuorten keskuudessa.

    Arve­len, että olemme aika lyhyen askeleen päässä koalitiohallituksista. 

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa maail­ma muut­tuu ja nuoret muut­ta­vat jälleen sitä. Myös arvo­maail­ma muut­tuu, joka näkyy sit­ten kaupunkien kehityksessä.

    Urbaani sukupolvi on se seu­raa­va sukupolvi, eikä siinä alue­tuki­aiset auta. Siihen täy­tyy myös valmistautua.

  122. Osmo Soin­in­vaara:
    Eiran­ran­nan hirvit­tävyys ei johdu liian suures­ta raken­nuste­hokku­ud­es­ta vaan surkeas­ta talo­su­un­nit­telus­ta. Tuli taas mieleen, et5tä ovatko mei­dän kaavamme sit­tenkin liian väljiä, kun tuol­lainen on mahdollista. 

    On kaaval­lakin osuuten­sa asi­as­sa. Ensin pidet­ti­in kil­pailu, mut­ta sen voit­ta­ja lytät­ti­in ja tehti­in viras­to­työnä pikavauh­tia pis­te­talokaa­va, minkä moti­iv­ina lie­nee ollut mah­dol­lisim­man hyvä tuot­to tont­tien myynnistä…

  123. Anomuu­mi:Sil­lä parhait­en ihmis­ten todel­li­sista arvo­järjestyk­sistä ker­too se, mihin he rahansa ovat valmi­ita käyt­tämään. Jos ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan yhä enem­män asun­noista tiivis­sä kaupungis­sa, ker­too tämä siitä, että he arvosta­vat asun­toa tiivi­is­sä kaupungis­sa ja siitä, että se on heille hyvinvointia.

    Jos joku sit­ten ahdis­tuu tiiviy­destä ja päät­tää muut­taa maalle, niin tuli­joi­ta toiseen suun­taan kyl­lä riit­tää ja kaupunki­a­sun­nos­ta saa vai­h­dos­sa vas­taa­vankokoiseen asun­toon pienem­mäl­lä paikkakun­nal­la kau­pan päälle hyvät rahat. 

    Voitaisi­inko asumisen tuet siis hil­jalleen lakkaut­taa? On siis valmi­ut­ta, tah­toa ja ostovoimaakin. Mik­si tuo­hon pros­es­si­in tulee sekoit­taa veron­mak­sajien tukea asum­istuen muodossa.

    Helsin­gin poikkeuk­sel­lisen koon ja hin­tata­son vuok­si voisi harki­ta vapaae­htoisen eli yri­tys­ten ja yksi­ty­ishenkilöi­den hyvän­tekeväisyy­teen perus­tu­via paikallisia asumisen tukia. Näis­sä voisi olla verohuojennuksia.

  124. Osmo Soin­in­vaara: Tuli taas mieleen, et5tä ovatko mei­dän kaavamme sit­tenkin liian väljiä, kun tuol­lainen on mahdollista.

    Ei Eiran­ran­ta nyt niin hirvit­tävä ole, mut­ta kaavaa lie­nee ensin muutet­tu ja sit­tem­min venytet­ty aika tavalla.

    Ainakin leg­en­dan mukaan paikalle oli ensin suun­nitel­tu kuu­tiono­maisia nop­pat­alo­ja, jot­ka oli­si­vat istuneet Eiran naa­puri­in parem­min, mut­ta kaupun­ki halusi lisää raken­nu­soikeut­ta, eli korkeut­ta, jol­loin kokon­aisu­us muut­tui vähän has­suk­si. Pis­te­talo­maisu­us Eiras­ta, mut­ta mit­ta­suh­teet Munkkisaaren umpikortteleista.

    Ylim­män ker­roksen piti olla sisäänvedet­ty, mut­ta tämä on kor­vat­tu jälki­asen­nuk­sen oloisel­la pel­tivuo­rat­ul­la kioski­rak­en­teel­la, joka lisää mas­si­ivi­su­ut­ta entis­es­tään, kuten myös ump­i­seinä puis­ton suun­taan. Jos oikein muis­tan, niin tuo eris­tet­ty piha oli raken­nustapao­hjeis­sa, sil­lä kai haet­ti­in eira­maista tun­nel­maa, mut­ta kort­telin pituisek­si venytet­tynä ja ei-hap­tise­na lop­putu­los on vain kolkko.

  125. Taidan tois­taa itseäni.

    Kun helsinkiläis­poli­itikot tun­tu­vat kovasti kär­sivän siitä, että väestö uhakaa kokon­aisu­udessaan muut­taa pääkaupunkiseudulle, tässä yksi neuvo.

    Älkää haa­liko kaikkia mah­dol­lisia val­tion tehtäviä sinne — antakaa muillekin mah­dol­lisu­us. Viimeinen esimerk­ki on tämä rajavar­ti­o­laitok­sen helikopte­rien huolto­toimin­nan keskit­tämi­nen. Se pitää saa­da Helsinki-Vantaalle.

    Keskit­tämisen takana on Val­tion­hallinnon alueel­lis­tamis­toimikun­ta. Jäs­en­inä näkyy ole­van eri min­is­ter­iöi­den korkei­ta virkamiehiä — oletet­tavasti helsinkiläisiä. Ja esi­tys on var­maankin tul­lut rajavar­ti­o­laitok­sen johdol­ta — joka lie­nee helsinkiläinen. 

    Eli ohjeeni on sama kuin lääkärin ohje yli­pain­oiselle: Jos halu­at lopet­taa lihomisen, sun pitää vähän kat­toa, mitä syöt!

    Touko Met­ti­nen
    Turku

    1. Helsinki­hän juuri yrit­tää häätää Malmin ken­tän toim­intoi­neen ja helikopter­i­huoltoi­neen jon­nekin muualle, mut­ta kukaan ei halua ottaa sitä vastaan.

  126. Eiran­ran­ta edus­taa teol­lista lähiörak­en­tamista keskel­lä kaupunkia.

    Turun paraati­paikalle aura­jok­isu­uhin oli kuvien perusteil­la tulos­sa teol­lis­es­ti raken­net­tu­ja asuin­talo­ja. Rautatiease­man tienoolle oli koost­et­tu, rak­en­tamisek­si sitä ei voi kut­sua, saman­laisia ker­rostalo­ja, kuin oli radan var­res­sa Lem­päälässä jne.

    Tästä syys­tä kir­joitin pari vuot­ta sit­ten Turun Sanomi­in, että ensin kaupun­ki paloi, sit­ten tuli Turun tau­ti ja arvotalo­ja puret­ti­in. Nyt kaupunkia ollaan pilaa­mas­sa teol­lisel­la ele­ment­ti­talo­rak­en­tamisel­la eli tuo­daan lähiörak­en­t­a­mi­nen kaupun­gin keskustaan.

    Kir­joitin, että Turun Telakkaran­taan pitäisi tehdä vaik­ka pil­ven­pi­irtäjä ja maalailin, että näky­isiköhän sen katol­ta Tukhol­man uusi Vic­to­ria pilvenpiirtäjä.

    Kir­joi­tus sai val­ta­van ja myön­teisen respon­ssin. Enti­nen kaupung­i­narkkite­hti kir­joit­ti ehdot­ta­neen­sa samaa, ja Turun Sanomat teki jutun pil­ven­pi­irtäjästä ym. Pro­fes­sori tosin tote­si, että ei sieltä aivan Tukhol­maan näkyisi.

    Kir­joit­telu oli herät­tävää. Nyt rak­en­tu­vat Telakkaran­nan talotkin ovat aivan toisen näköisiä, kuin piirus­tuk­sis­sa näyt­ti. Ase­man seudun talot on “koteloitu” aita­muuril­la ja istu­vat paljon parem­min kaupunkiym­päristöön ym. Riman huo­maa nousseen huomattavasti.

    Turus­sa tehti­in laa­jen­net­ti­in kaupunginkir­jas­to­ki aivan upeasti, se sulautet­ti­in tyy­likkäästi van­haan kir­jas­to­taloon raken­nuk­si­in vuosil­ta 1818 ja 1903. 

    Tulisiko­han Helsingistäkin tyy­likkäämpi, jos ei aina tehtäisi tyylin eril­lista­lo eli pläjäytetään Kias­ma tuo­hon ja Musi­ikki­ta­lo tuo­hon ja Keskus­takir­jas­to tuo­hon ja penkke­jä ja nur­mikko ympärille. 

    Mitä jos tehtäisi­in tyyli­in embed­ded eli käytet­täisin hyväk­si van­haa raken­nuskan­taa ja uudet raken­nuk­set tehtäisi­in tiivi­isti niihin sulkeutuen. Ainakin se olisi arkkite­htonis­es­ti haas­teel­lisem­paa ja ekol­o­gisem­paa kuin tyyli Nurmijärvi.

  127. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsinki­hän juuri yrit­tää häätää Malmin ken­tän toim­intoi­neen ja helikopter­i­huoltoi­neen jon­nekin muualle, mut­ta kukaan ei halua ottaa sitä vastaan.

    Saadak­seen vielä hie­man lisää tilaa lisäli­homiselle. Oi voi. Eikö anorek­sia olisi muodikkaampi elintasotauti? 🙂

  128. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsinki­hän juuri yrit­tää häätää Malmin ken­tän toim­intoi­neen ja helikopter­i­huoltoi­neen jon­nekin muualle, mut­ta kukaan ei halua ottaa sitä vastaan.

    Näin Suomes­sa. Ruot­sis­sa esim. jään­mur­ta­jalaivas­ton tukiko­h­ta on Luu­la­jas­sa. Sinne päin kai se jääkin ensik­si tulee ja viimeisek­si lähtee.

    1. Tein aikanaan eduskun­ta-aloit­teen jään­mur­ta­jien siir­tymis­es­tä Pori­in. Poruk­ka uhkasi lakol­la, jos näin tehdään.

  129. Osmo Soin­in­vaara:
    Tein aikanaan eduskun­ta-aloit­teen jään­mur­ta­jien siir­tymis­es­tä Pori­in. Poruk­ka uhkasi lakol­la, jos näin tehdään.

    Nythän Rau­mal­la olisi tilaa.

    Monis­sa sivistys­mais­sa tun­netaan käsite “civ­il ser­vant”. Ei meillä.

  130. Osmo Soin­in­vaara:
    Tein aikanaan eduskun­ta-aloit­teen jään­mur­ta­jien siir­tymis­es­tä Pori­in. Poruk­ka uhkasi lakol­la, jos näin tehdään.

    Aloite ei tain­nut men­estyä? Miten siinä kävi? 

    Ker­rotko nyt vaik­ka omin sanoin, mitä lisäar­voa tuo siir­to olisi tuot­tanut? Jääti­lanne tuskin muu­ut­tuu niin nopeasti etteikö matkalle voi lähteä kauem­paakin, esimerkik­si Helsingistä. Ja yleen­sä jään­mur­ta­jia tarvi­taan vas­ta kun jää on jo huo­mat­ta­van pak­sua eikä jää­vahvis­tet­tu alus selviä itse. Taitaisi­vat kansane­dus­ta­jatkin men­nä lakkoon, jos joku tek­isi aloit­teen, että eduskun­ta siir­retään Pori­in. Tai sit­ten ei. Olen kuul­lut, että val­tion viras­to­jen hajasi­joituk­sen perusteluista löy­tyy aines­ta use­aankin kome­di­aan. Niin hölmöjä peruste­lut ovat.

    1. Jään­mur­ta­jat työl­lis­tivät sil­loin muis­taak­seni tuhat ihmistä Helsingis­sä, ja veivät tuhat asun­toa. Nai­ivi­ut­tani ajattelin,että olisi hyvä siirtää nämä Pori­in, jos­sa asum­i­nenkin on halvem­paa, mut­ta väki arvosti jo sil­loin enem­män elämää Helsingis­sä. Aloitet­ta tutkit­ti­in vakavasti,mutta Se kaa­tui henkilökun­nan vastustukseen.

  131. On kai se aika selvä että jos Helsinki­in raken­netaan lisää tiivi­itä kaupunki­maisia esikaupunke­ja niin ei niistä Eiran tai Töölön veroisia tule, aik­nakaan aluk­si. Eiran, Kata­janokan tai Töölön suo­sio ja asumisen kalleus perus­tuu siihen että sinne muut­ta­neelle tar­joutuu mah­dol­lisu­us nous­ta sosi­aalisel­la asteikol­la ylöspäin. Sama kos­kee väl­jem­min raken­net­tu­ja hienos­toaluei­ta kuten Wes­t­endiä, Kulosaar­ta, Kuusi- ja Lehti­s­ar­ta, Kau­ni­aista ym. On muis­tet­ta­va myös että aika moni varakas, vaiku­tus­val­tainen tai kul­turel­lis­es­ti ansioitunut henkilö asuu kaikesta huoli­mat­ta aika vaa­ti­mat­tomas­sa tavis-lähiössä tai peräti työläiskaupungi­nosas­sa. Joillekin kalli­il­la asun­nol­la pröys­täi­ly ei ole eläämän­te­htävä vaik­ka rahaa tai mah­dol­lisu­ut­ta asua muo­tialueil­la olisi. 

    Toinen asia mikä pitää muis­taa että vuo­teen 2050 on liki 40 vuot­ta. Tääl­lä sään­nöl­lis­es­ti kom­men­toivista tuskin kukaan tulee näkemään 860.000 asukkaan Helsinkiä.

  132. Kor­jaus edel­liseen, vain siinä tapauk­ses­sa tule­vat näkemään jos toteutetaan kun­tali­itos Pk-seudun kaupunkien kesken, mikä ei toisaal­ta olisi tyh­mem­pi ajatus.

  133. Lau­ri Kumpu­lainen: Nuoret eivät yksinker­tais­es­ti tah­do asua tup­pukylis­sä. Kat­sokaa Pohjois- ja Itä-Suomen hakumääriä. Ei kiinnosta. 

    Eivät ole halun­neet muu­ta­maan sataan vuo­teen, ellei nyt sat­tunut ole­maan per­imysjärjestyk­sessä ensimmäinen.

    Jos ei men­ty kor­peen, muutet­ti­in pait­si suuri­in kaupunkei­hin ainakin yhtä suures­sa määrin pois Suomes­ta. Nyt sitä ei tehdä, vaik­ka esim. Pohjois-Nor­ja huu­taa työvoimaa ja palkat ovat oleel­lis­es­ti helsinkiläisiä korkeam­mat ja suo­ma­laiset halut­tua työvoimaa.

    Työtä vai urbanismia?

  134. Juho Laatu: Ei vaan hyvää kaupunkia kaikille. Ei rikkaille kan­na­ta kostaa niin, että raken­net­taisi­in Helsin­gin puis­tot täy­teen nyky­istä huonom­pia asun­to­ja. Köy­hä ei saa hel­posti kokoon keskus­tan asun­non hin­taa, oli rak­en­tamis­poli­ti­ik­ka mikä tahansa. 

    Ei puis­to­ja tietenkään tule rak­en­taa täy­teen. Kuka on täl­laista ehdot­tanut? Kysymys on raken­net­tu­jen aluei­den rak­en­tamis­es­ta tiivi­isti. Helsin­gin kan­takaupungis­sa on pin­ta-alas­ta on muis­taak­seni sama osu­us puis­to­ja kuin koko Helsingis­sä ylipäätään ja joskus jopa enem­min (Esim. Töölössä) kuin tyyp­il­li­sis­sä lähiöis­sä. Silti kan­takaupun­gin asukas/työpaikkatiheys on huo­mat­tavasti suurempi. 

    Köy­hä ei, mut­ta keskilu­ok­ka kyl­lä. Köy­hiäkin puolestaan aut­taisi se, jos esim. uusille kaupun­gin vuokra-asun­noillekin löy­ty­isi maa­ta muual­takin kuin jostain kehä III takaa.

    Juho Laatu
    Ei hin­tata­sos­ta voi tehdä tuol­laisia johtopäätök­siä. Kir­joitin pitkän kir­joituk­sen osoit­taak­seni, että asuin­vi­ihtyvyys ei ole ain­oa eikä tärkein hin­taan vaikut­ta­va tek­i­jä Helsin­gin ydinkeskustassa. 

    Asuin­vi­ihtyvyys on sub­jek­ti­ivista. Toiselle viihty­isää on asua met­sässä, toiselle tärkeä osa viihtyvyyt­tä on se, että löytää pääosan tarvit­semis­taan palveluista kävelyetäisyydeltä.

    Jos “asuin­vi­ihtyvyy­den” määritelmästä rajataan pois esim. työ­matkan miel­lyt­tävyys asuin­paikas­ta, lähistön palve­lu­tar­jon­ta ym. niin on aivan selvää että ihmiset arvosta­vat asuin­paikkansa valin­nas­sa myös mui­ta hyv­in­voin­ti­in­sa vaikut­tavia tek­i­jöitä kuin “asuin­vi­ihtyvyyt­tä”. Mik­si “asuin­vi­ihtyvyys” sit­ten pitäisi men­nä yli kaiken, kun ihmiset arvosta­vat kaikkea muutakin?

    Juho Laatu

    En kat­so asuin­ti­hey­den mak­si­maoimisen paran­ta­van asum­isvi­ihtyvyyt­tä. Saamme onnelisem­pia ihmisiä, jos osa heistä asuu Espoossa. 

    Tämä on sub­jek­ti­ivi­nen mielip­i­teesi. Toinen on onnelli­nen Espoos­sa, toinen Kru­unuhaas­sa. Sinä olet rajaa­mas­sa pois ihmisiltä mah­dol­lisu­u­den asua Kru­unuhaas­sa ja pakot­ta­mas­sa Kru­unuhaas­sa onnel­liset omien miel­tymys­te­si mukaiseen ympäristöön. Kyse ei per­im­miltään ole asuin­ti­hey­den mak­si­moin­nista, vaan hyv­in­voin­nin mak­si­moin­nista. Siitä, että ihmisil­lä on mah­dol­lisu­us asua tiivis­sä kaupunkiym­päristössä siinä mis­sä väljässäkin — ja väljää kyl­lä riit­tää, kuten olen jo sanonut.

    Juho Laatu
    Töölössä ja Kru­u­nun­haas­sa on tiivistä kaupunkia enem­män ja lähempänä kuin Kaivopuis­tossa. Silti Kaivopuis­to on arvoste­tumpi. Minus­ta tilanne näyt­tää siltä, että ihmiset val­it­se­vat väljän puis­tom­aisen ympäristön, jos siihen on mahdollisuus. 

    Äh. Tämä menee tois­tok­si. Se, että 10000 ihmisel­lä on mah­dol­lisu­us asua Krunikas­sa tuot­taa enem­män hyv­in­voin­tia kuin se, että 1000 vähän rikkaam­paa saa asua Kaivopuis­tossa. Lisäk­si, kuten sanoin, se Kaivopuis­to ei olisi juuri minkään arvoinen ilman niitä tiivi­isti raken­net­tu­ja aluei­ta siinä vier­essä — mitä yritin esimerkil­läni valottaa.

    Juho Laatu
    Riip­puu siitä, mitä sanal­la houkut­tel­e­va tarkoite­taan. Jos tarkoite­taan sitä, ovatko ihmiset tai hei­dän työ­nan­ta­jansa valmi­ita mak­samaan enem­män pääsys­tä entistä suurem­man kaupun­gin keskus­taan, vas­taus on ehkä kyl­lä. Jos kysytään, onko asuin­vi­ihtyvyys parem­pi, uskon että ainakaan tiivis­te­tyssä keskus­tas­sa asuin­vi­ihtysyys ei ole korkeampi (kos­ka ihmiset val­it­se­vat mielu­um­min Kaivopuis­ton Stock­man­nin lähel­lä kuin Töölön tai Ruo­ho­lah­den Stock­man­nin lähel­lä). Jos Helsin­gin keskus­ta pysy­isi nykyisel­lään, ja vain ympäryskun­nat ja Itä-Helsin­ki kas­vaisi­vat, Helsin­gin keskus­tan viihtyvyys voisi pysyä lähempänä nykyistä. 

    Tämä viihtyvyys on oma mielip­i­teesi. Houkut­tel­e­va tarkoit­taa tässä esim. sitä, että jos ihmisille annet­taisi­in mah­dol­lisu­us vali­ta tiivi­in kan­takaupun­gin ja “puis­tom­aisen ja ter­veel­lisen” lähiön tai jonkin muun asum­is­muodon välil­lä, val­it­sisi nyky­istä asuin­ti­lan­net­ta use­ampi tiivi­in kan­takaupun­gin. Mis­tä osoituk­se­na hinnat.

    Houkut­tele­vu­u­den määritelmä voisi olla myös esim. kaik­ki asuin­paikas­ta jotenkin riip­pu­vaiset ihmisen arvosta­mat asi­at: Virk­istys­mah­dol­lisu­udet, työ­matkan miel­lyt­tävyys, lähipalve­lut, rauhallisuus/vilkkaus, liiken­ney­htey­det ylipäätään, ystävien läheisyys, “asum­isvi­ihtyvyys” jne jne.

    Juho Laatu
    Suos­tu­vat ehkä mak­samaan, mut­ta tuskin arvosta­vat asumisviihtyvyyttä. 

    Mitä ihmettä tarkoi­tat asum­isvi­ihtyvyy­del­lä? Suos­tu­vat mak­samaan tarkoit­taa yhtä kuin arvosta­vat kokonaisuutena.

    Juho Laatu
    Toimisi kai näin, jos nuo 3000 jäi­sivät muuten Helsin­gin puis­toi­hin asun­not­tomik­si. Mut­ta onnek­si hei­dät voidaan asut­taa myös naa­purikun­ti­in, ja jät­tää Helsin­ki hie­man viihtyisämmäksi. 

    Eli 3000 mak­sukyvyt­tömintä pitää kaavoituk­sen keinoin pakot­taa naa­purikun­ti­in? Tästähän on reaal­i­maail­mas­sa kyse. Monel­la ihmisel­lä ei ole varaa asun­toon kan­takaupungis­sa (johtuen tar­jon­nan keinotekois­es­ta vähäisyy­destä), joten he joutu­vat muut­ta­maan naapurikuntiin.

    Uskoisin myös Helsin­gin ole­van paljon viihty­isämpi, jos esim. valmis­telta­va yleiskaa­va satoine tuhan­sine uusine asukkaineen toteutuu.

  135. Paljonko­han Suomen BKT lask­isi, jos pääkaupunkiseudul­la asun­tokaup­pa pysähtyisi?

  136. Anomuu­mi: Ei puis­to­ja tietenkään tule rak­en­taa täyteen. 

    Aika har­va vapaa maa­pala on tur­vas­sa Helsin­gin nykyjohdolta.

    Köy­hiäkin puolestaan aut­taisi se, jos esim. uusille kaupun­gin vuokra-asun­noillekin löy­ty­isi maa­ta muual­takin kuin jostain kehä III takaa.

    Kehä III:n takaa saa ehkä omakoti­talon. Helsin­ki voi ostaa Töölöstä asun­to­ja ja vuokra­ta köy­hille (ei siis edel­lytä tiivistämistä).

    Mik­si “asuin­vi­ihtyvyys” sit­ten pitäisi men­nä yli kaiken, kun ihmiset arvosta­vat kaikkea muutakin?

    Juuri näin. Lähdin kri­ti­soimaan väitet­tä, että Helsin­gin keskus­tan ker­rostaloaluei­den korkeat hin­nat todis­taisi­vat, että ihmiset halu­aisi­vat asua kaikkein eniten juuri tuon kaltaisil­la kerrostaloalueilla.

    Sinä olet rajaa­mas­sa pois ihmisiltä mah­dol­lisu­u­den asua Kru­unuhaas­sa ja pakot­ta­mas­sa Kru­unuhaas­sa onnel­liset omien miel­tymys­te­si mukaiseen ympäristöön.

    En ole. Totesin vain, että jos tarkastelemme kaupungi­nosia, jot­ka ovat suun­nilleen yhtä kaukana Helsin­gin keskus­tas­ta ja sen palveluista, ihmiset halu­a­vat näköjään mak­saa enem­män asun­nos­ta väljässä Kaivopuis­tossa kuin tiukkaan paka­tus­sa Kru­u­nun­haas­sa, Töölössä tai Punavuores­sa. Mut­ta meitä on tietysti mon­een junaan.

    Lisäk­si, kuten sanoin, se Kaivopuis­to ei olisi juuri minkään arvoinen ilman niitä tiivi­isti raken­net­tu­ja aluei­ta siinä vier­essä – mitä yritin esimerkil­läni valottaa.

    Samat ehdot kaikille alueille. Luulen että Kaivopuis­to olisi tiheitä ker­rostaloaluei­ta suosi­tumpi myös maalaiskun­taan sijoitettuna.

    Houkut­tel­e­va tarkoit­taa tässä esim. sitä, että jos ihmisille annet­taisi­in mah­dol­lisu­us vali­ta tiivi­in kan­takaupun­gin ja “puis­tom­aisen ja ter­veel­lisen” lähiön tai jonkin muun asum­is­muodon välil­lä, val­it­sisi nyky­istä asuin­ti­lan­net­ta use­ampi tiivi­in kantakaupungin.

    Ver­tailin Hesin­gin keskus­taa ympäröiviä (saman­lais­ten palvelu­iden piiris­sä ole­via) asuinaluei­ta toisi­in­sa, en lähiöitä tai muu­ta maata.

    Mitä ihmettä tarkoi­tat asum­isvi­ihtyvyy­del­lä? Suos­tu­vat mak­samaan tarkoit­taa yhtä kuin arvosta­vat kokonaisuutena.

    Asum­isvi­ihtyvyy­del­lä olen viitan­nut jonkin kaupungi­nosan asun­non viihty­isyy­teen, mah­dol­lis­es­ti täy­den­net­tynä kaupungi­nosan tar­joamil­la muil­la viihtyvyys­palveluil­la. Mukaan ei las­ke­ta esim. etäisyyt­tä työ­paikkaan, etäisyyt­tä lento­ken­tälle, kun­nal­lisverovero­pros­ent­tia, asum­is­tukia, oop­per­aa, keskus­tan rav­in­toloi­ta, mah­dol­lisu­ut­ta työl­listyä ja saa­da hyvä työ­paik­ka tule­vaisu­udessa. Siis vain itse asumiseen liit­tyvä viihtyisyys.

    Eli 3000 mak­sukyvyt­tömintä pitää kaavoituk­sen keinoin pakot­taa naapurikuntiin?

    Kaavoitus aset­taa joka tapauk­ses­sa jotkin rajat. Kun­ta päät­tää. Ihmiset val­it­se­vat asun­ton­sa. Heitä ei pakote­ta Helsinki­in eikä Espooseen. Molem­mis­sa on koko ajan vapai­ta asun­to­ja. Totesin vain, että Helsin­ki voisi olla mukavampi paik­ka, jos sitä ei sul­lot­taisi mak­si­maalisen täy­teen. Totesin myös, että hin­nat eivät toden­näköis­es­ti laske rak­en­ta­mal­lakaan (“mak­sukyvyt­tömien” tasolle) (pait­si jos “slum­mi­ute­taan”).

    Onko Helsin­ki muuten pakotanut 3000 köy­hää pois Kaivopuis­tos­ta, kun ei ole kaavoit­tanut sitä nyky­istä tehokkaammin? 😉

  137. Osmo Soin­in­vaara:
    Nai­ivi­ut­tani ajattelin,että olisi hyvä siirtää nämä Pori­in, jos­sa asum­i­nenkin on halvem­paa, mut­ta väki arvosti jo sil­loin enem­män elämää Helsingissä.

    Toiseen suun­taa asia on tietenkin aivan eri. Tam­pere­laiset letoalan ihmisetkin innos­tu­i­v­at kovasti työ­paikko­jen­sa siirtämis­es­tä Helsinki­in. Elämä Tam­pereel­la taitaa olla aika ankeaa. 😉

  138. Tilas­tokeskus­ta yritet­ti­in muu­tamia vuosia sit­ten sijoit­taa eri puo­lille Suomea, mut­ta han­ke on kuiv­unut kokoon kun Kiviniemestä tuli välil­lä päämin­is­teri lyhyek­si ajaksi.

    Tilas­tokeskus taisi aivan lähi­aikoina päät­tää että sen pienet alue­toimis­tot lakkaute­taan, ilmeis­es­ti sen vuok­si että ainakaan niihin ei voi siirtää nyky­istä Sörnäis­ten porukkaa… 🙂

    Helsin­ki var­masti hyö­ty­isi Osmon perustelu­iden mukaan siitä että viras­tot, Nordea, SOK ja OP-Pohjo­la siir­ty­i­sivät pois arvokas­ta kaupunki­ti­laa viemästä… 🙂

  139. R.Silfverberg: Joillekin kalli­il­la asun­nol­la pröys­täi­ly ei ole eläämän­te­htävä vaik­ka rahaa tai mah­dol­lisu­ut­ta asua muo­tialueil­la olisi. 

    Tuo kuu­lostaa ihan siltä kuin asuinaluei­den arvos­tus vai­htelisi kausit­tain. Syys­mall­is­to Laut­tasaa­res­sa nyt esittelyssä.

    Berli­inis­sä tai New Yorkissa ehkä saat­taa syn­tyä nopeastikin “trendikkäitä” kaupungi­nosia van­hoille työläis- tai teol­lisu­usalueille joi­hin luo­va luok­ka muut­taa ja vähitellen nos­taa kysyn­tää ja hintoja. 

    Lähtöko­htana on sil­loin se että alue on jol­lain taval­la keskilu­okan hyl­jek­simä ja vuokrat on hal­vat. Täl­laista ei Helsingis­sä ole kos­ka hyl­jek­si­tyt alueet ovat oikeasti pysyvästi ongelmaisia.

    Tääl­lä jonkin­lainen kehi­tys työväen­lu­okkaises­ta “luo­van luokan” alueek­si näkyy lähin­nä Rööperis­sä ja Kallios­sa ja sil­loinkin tapah­tunut todel­la hitaasti. Ja perus­tuu alueen keskeiseen sijain­ti­in ja norme­ja edeltävän ajan pieni­in asuntokokoihin.

    Ei “hienos­toalueet” ole kalli­ita sen vuok­si että ne oli­si­vat nyt eri­tyis­es­ti muodis­sa vaan sik­si että niis­sä yhdis­tyy keskeinen ja samal­la meren/luonnonläheinen sijainti. 

    Minus­ta asun­non­va­lin­nan kri­teer­inä lyhyet etäisyy­det palvelui­hin ja työhön tai viihty­isän ympäristön tavoit­telu eivät ole mitään “öky­ilevää” sosi­aalisen statuk­sen nos­ta­tus­ta vaan arkielämää helpot­tavia asioi­ta. Ne vaan on halut­tu tehdä kalli­ik­si pitämäl­lä tar­jon­taa pienenä kaavoituk­sen ja kaupunkisu­un­nit­telun keinoin.

    Pröys­täi­lyn yhdis­tän lähin­nä kalli­isi­in mate­ri­aalei­hin, tilan tuh­laamiseen ja itse­tarkoituk­sel­lisen erikoiseen muo­toilu­un. Vaik­ka joskus kyl­lä ajatelti­in että jugen­talot ovat oikea mallies­imerk­ki noista… 

    Nykyään useim­mat maal­likotkin ovat sitä mieltä että tyyp­illi­nen jugend­ta­lo on viihty­isä ja miel­lyt­tävä sekä asua että kat­sel­la. Ja asun­to sel­l­ais­es­ta kallis ostaa.

  140. Kat­selin asun­non­välit­täjien arvioi­ta siitä, mis­sä on odotet­tavis­sa suurin hin­nan­nousu Helsin­gin seudul­la. Lis­tas­sa oli ykkösenä Espoon Tapi­o­la, ilmeis­es­ti metron vaiku­tuk­ses­ta. Kallio oli sikäli mie­lenki­in­toinen tapaus, että se oli sekä nou­se­vien hin­to­jen listal­la että listal­la, jos­sa arvioiti­in asun­to­jen hin­nan nousun pysähtyvän. Hypo­teekkiy­hdis­tyk­sen entisen tj:n mukaan­han Kallios­sa on 30–40% hintakupla.

  141. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Tuo kuu­lostaa ihan siltä kuin asuinaluei­den arvos­tus vai­htelisi kausit­tain. Syys­mall­is­to Laut­tasaa­res­sa nyt esittelyssä. 

    Eri­laiset tren­dit määräävät kyl­lä minkälaine asum­i­nen on muodis­sa. Tren­de­jä vahvis­ta­vat media kuten eri­laiset sis­us­tusle­hdet ja TV-ohjel­mat, sekä eri­lais­ten julkkisten asumispreferenssit. 

    40–60 vuot­ta sit­ten ei ollut ollenkaan muodikas­ta asua Helsin­gin kan­takaupungis­sa, vaan uusis­sa lähiöis­sä kuten Tapi­o­las­sa, Laut­tasaa­res­sa tai Munkkivuoressa. 

    30 vuot­ta sit­ten alkoi citya­sumisen buu­mi kun nuoret boheemit jot­ka oli­vat käyneet Pari­i­sis­sa tai ties mis­sä löy­sivät uno­hde­tun työläiskaupungi­nosa Rööperin, mut­ta muoti lev­isi myös varakkaiden kesku­u­teen niin että koko eteläis­es­tä Helsingistä tuli halut­tu alue. 

    Laman aikana kansa jakau­tui kah­tia kun osa menet­ti mah­dol­lisu­u­den toteut­taa asum­isunel­mansa, mut­ta vuokraa­jil­la oli markki­nat, lähin­nä Kalliossa. 

    Laman jäl­keen 2000-luvun alus­sa alkoi omakoti­talo­jen rak­en­tamisen buu­mi, lähin­nä kehyskun­ti­in Mat­ti Van­hasen esimerkkiä nou­dat­taen. Nyt vaikut­taa siltä että muo­tia ovat ns loft-asun­not van­hois­sa teol­lisu­usalueis­sa mut­ta myös kokon­aan uudet asun­not kan­takaupun­gin uusil­la alueil­la. Asumis­es­ta niis­sä ollaan valmi­it maskaa moninker­tais­es­ti johonkin van­haan lähiöön ver­rat­tuna, vaik­ka asun­not eivät ole niin kummallisia. 

    Meren­ran­ta-asum­i­nen on aina ollut muo­tia. Se on aiheut­tanut sen että Van­taaal­la ei ole ollenkaan hienos­toaluei­ta vaik­ka moni Van­taan omako­tialue tai pienem­pi lähiö on luon­non­läheisel­lä paikalla ja palveluil­taankin pesee men­nen tullen Nur­mi­jörvet ja Tuusu­lat, mut­ta kos­ka ne ovat Van­taal­la, ne ovat aliar­vostet­tu­ja ja keskilu­okan hyl­jek­sim­iä. mut­ta ehkä niiden aika joskus sit­ten koittaa. 

    Sit­ten taval­li­sista betonilähiöistä vielä. Tyyp­illi­nen lap­siper­he, oli mis­tä yhteiskun­talu­okas­ta tahansa, hyl­jek­sii betonilähiöitä niiden lev­ot­to­muuk­sien takia ja eri­tyis­es­ti niitä lähiöitä joila on huono maine. Nim­by-ilmiö eli uud­is­rak­en­tamisen vas­tus­t­a­mi­nen on osa tätä. Ei halu­ta uusia talo­ja naa­puri­in kun ei tiede­tä mil­laisia ihmisiä uusi­in taloi­hin muut­taa. Jotkut lap­siper­heet ovat jopa valmi­it tin­kimään lähipalveluista ja joukkoli­iken­ney­hteyk­sistä kun­han vain lev­ot­to­muuk­sia ei joudu kokemaan. 

    Jol­lakin keskilu­okkaan nouseel­la saat­taa olla jotain ikäviä muis­to­ja lap­su­us- tai nuoru­usa­jan asumis­es­ta betonilähiössä ja halu­a­vat sik­si antaa omille lap­silleen viihty­isäm­män kasvuym­päristön, vaik­ka se merk­it­sisi että joutuu kuskaa­maan heitä autol­la joka paikkaan. Itse kuu­lun siihen poikkeavaan ryh­mään joka on tehnyt “luokkaretken alaspäin”, eli asunut lap­su­u­den ja nuoru­u­den eli­it­tialueil­la mut­ta sen jäl­keen tavis­lähiössä ja ihmette­len välil­lä ihmis­ten asenteita. 

    Joil­takin elit­isti­nen leima ei lähde pesus­sakaan pois mut­ta jos on edes yrit­tänyt pestä sitä niin ei olla heti ensim­mäisenä vaa­ti­mas­sa muut­to- sekä maa­han­muut­toli­illeen kään­tämistä toiseen suun­taan niin että “voidaan säästää kaupunkia liial­liselta rak­en­tamiselta”. Voin ihan vakaval­la naa­mal­la myös sanoa että ei nois­sa eli­it­tialus­sa asum­ien niin kum­mallista ole, taval­lisen tyl­sää suo­raan sanoen.

    1. 40–60 vuot­ta sit­ten ei ollut ollenkaan muodikas­ta asua Helsin­gin kan­takaupungis­sa, vaan uusis­sa lähiöis­sä kuten Tapi­o­las­sa, Laut­tasaa­res­sa tai Munkkivuoressa. 

      60 vuot­ta sit­ten kan­takaupungis­sa oli taloko­htainen hiililäm­mi­tys ja auto­jen moot­torit polt­tiv­bat vain osdan polt­toaineesta syöt­täen lop­ut pien­hiukkasi­na ihmis­ten keuhkoi­hin kulkeu­tu­maan. Lisäk­si ben­saa oli terostet­ty her­mostoa pilaaval­la lyi­jyl­lä. Kan­takaupun­gin saavutet­tavu­us oli kas­vavien ruuhkien tak­i­ua huono. Eli­na­jan­odote kant­gakaupungis­sa oli huonom­pi kuin raikkaissa lähiöis­sä. Nyt on kaukoläm­pö, lyi­jytön ben­sa, katalysaat­torit jua joukkoli­iken­net­tä suo­si­va liikennepolitiikka.

  142. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Lähtöko­htana on sil­loin se että alue on jol­lain taval­la keskilu­okan hyl­jek­simä ja vuokrat on hal­vat. Täl­laista ei Helsingis­sä ole kos­ka hyl­jek­si­tyt alueet ovat oikeasti pysyvästi ongelmaisia.

    Hert­tonie­mi ja Tapi­o­la ovat yhtä etääl­lä keskus­tas­ta ja niiden raken­nuskan­ta on saman­lainen eli enim­mäk­seen 1950-luvul­la raken­net­tu­ja talo­ja. Molem­mat ovat hyvin saman­tyyp­pisiä met­sälähiöitä. Kuitenkin Tapi­olan (Suur-Tapi­o­la) keski­t­u­lot oli­vat 43 857 € ja Län­si-Hert­toniemen 25 662 € vuon­na 2011. 

    Täl­löin voidaan mielestäni perustel­lusti väit­tää, että keskilu­ok­ka hylkii Hert­toniemeä. Jopa Munkkivuorikin on parem­pit­u­loisem­pi, vaik­ka sieltä on pidem­pi mat­ka keskus­taan kuin Hert­toniemestä. En kuitenkaan pidä aluet­ta pysyvästi ongel­maise­na sen sijain­nin ja raken­nuskan­nan vuoksi.

    Se, mik­si Kumpu­la tai Vallila ovat köy­hempiä kuin Myl­ly­puro tai Tapu­likaupun­ki, kuu­luukin sit­ten niihin asioi­hin, joi­ta täl­lainen tavalli­nen kuol­e­vainen ei ehkä koskaan tule ymmärtämään.

  143. Osmo Soin­in­vaara: Nyt on kaukoläm­pö, lyi­jytön ben­sa, katalysaat­torit jua joukkoli­iken­net­tä suo­si­va liikennepolitiikka. 

    Joukkoli­iken­net­tä suo­si­vas­ta liiken­nepoli­ti­ikas­ta en olisi aivan var­ma. Ehkä ollaan korkein­taan tas­apeli­ti­lanteessa auto­jen ja joukkoli­iken­teen suosimises­sa (ja polkupyörät noi­ta huonom­mas­sa asemassa).

    1. Juho Laatu:

      Joukkoli­iken­net­tä suo­si­vas­ta liiken­nepoli­ti­ikas­ta en olisi aivan var­ma. Ehkä ollaan korkein­taan tas­apeli­ti­lanteessa auto­jen ja joukkoli­iken­teen suosimises­sa (ja polkupyörät noi­ta huonom­mas­sa asemassa). 

      Oletko kok­skaan käynyt Helsingis­sä? Miten ver­taisit joukkoli­iken­teen tar­fjon­taa vaikka­pa oman kun­tasi joukkoliikenteeseen?

  144. Suomes­sa liikku­vu­us työn perässä tapah­tuu kahder­ssa elämän­vai­heessa. Ensik­si lähdet­täessä opiskelem­naan jon­nekin ja toisek­si valmis­tu­misen jäl­keen etsit­täessä pysyvää työpaikkaa.

    Paikkakun­nan vetovoima perus­tuu mion­ipuoliseen elinkeno­rak­en­teeseen ja palvelui­hin niin viih­teesä kuin kulttuurissa. 

    Esimerkis­ki Pyhäjoen ydin­voima­la­paikkakun­nal­la on hie­man haastei­ta palvelupuo­lessa ja ydin­voimalal­la köyt­töhenkilökun­nan saamisessa.

    Per­heen liikku­miseen vaikut­taa puoli­son työn saan­ti, kah­den aka­teemisen per­heessä tuskin toinen läh­tee han­nti­hom­mi­in tai leikkaa­maan omako­ti­at­lon nur­mikkoa. Las­ten kouluis­sa lukiois­sa on jo ero­ja tarjonnassa.

    Työ­paikat taas syn­tyvät sinne mis­sä on joko raa­ka-ainet­ta, siis myös soaavaa henkilökun­taa, tai asiakkaita.

    Alue­poli­it­tis­es­ti virat­so­jen siir­rot haulikol­la ampuen ovat olleet mitä suur­in­ta tyh­myyt­tä tai piilo­tukea Finnair­ille ja VR:lle.

    Yliopis­to­jen koon, toim­into­jen ja aksvun ohjaamisel­la on iso merk­i­tys. Helsin­gin yliopis­to ja Aal­to supis­tu­mal­la pysty­i­sivät ole­maan enem­män huippuyliopistoja.

    Tilas­tokeskus pystyy lajen­ta­maan toim­intaansa paikkaun­nil­la, jois­sa on hyvä alaa opet­ta­va yliopis­to. Helsin­ki on täl­lainen paikkakunta.

    Jos Helsin­gin kav­sua halu­taan hillitä, viras­to­ja laa­jen­netaan siel­lä mis­sä siiehn on aito mah­dol­lisu­us. Käytön­nössä Tam­pere ja Oulu voisi­vat olla kas­vavia kakkoskeskuk­sia, kos­ka ovat jo tarpeek­si monipuolisia. Åbo voisi olla ruotsinkielisyy­den keskittymä.

    Poli­it­tis­es­ti min­is­teri pitää huol­ta omas­ta vali­nanstaan. Pori­lainen min­is­teri ohjaa Hätäkeskuk­sen Pori­in. Jyväskyläläi­nen min­is­teri jok­seenkin var­masti Val­tion tietokoneviaras­ton Jyväskylään. Huono­ja ja kalli­ita päätöksiä.

  145. Osmo Soin­in­vaara: Miten ver­taisit joukkoli­iken­teen tar­fjon­taa vaikka­pa oman kun­tasi joukkoliikenteeseen? 

    Useim­mis­sa Suomen kun­nis­sa ei ole kun­nal­lista joukkoli­iken­net­tä, ymmär­ret­tävistä syistä. Helsingis­sä ver­tailti­in nyky­isyyt­tä ja men­neisyyt­tä, ja eri tek­i­jöi­den vaiku­tus­ta keskus­tan suosioon.

    Joskus aikanaan Kaisaniemenkat­ua jyräsi run­sas bus­sili­ikenne. Se tuot­ti muu­ta hait­taa, mut­ta oli joukkoli­iken­nekeskeinen ratkaisu. Sit­tem­min tuo liikenne painui pitkälti maan alle ja raiteille metron ansios­ta. Metro vähen­si saastei­ta, mut­ta ei ole vält­tämät­tä sen joukkoli­iken­nekeskeisem­pi. Metro on nopea, mut­ta vaatii vai­h­to­ja. Kaduille tuli lisää tilaa henkilöautoille.

    Ehkä tilas­toista näk­isi, liikku­vatko itähelsinkiläiset ja muut pääkaupunkiseu­tu­laiset nykyään julk­isil­la keskus­taan suh­teessa enem­män kuin ennen. Use­am­mal­la on var­maankin varaa autoon, ja tiivis­te­tyt pien­taloalueet ovat auto­val­taisia. Helsin­gin keskus­tan katu­ti­las­ta suurin osa on varat­tu helk­ilöau­toille ajoon ja pysäköin­ti­in (kakkose­na käveli­jät, sit­ten joukkoli­ikenne, sit­ten pyöräil­i­jät). Autopaikkanor­mit suo­si­vat henkilöau­toilua. Voiko tämän perus­teel­la sanoa, että Helsin­ki suo­sisi joukkoli­iken­net­tä enem­män kuin henkilöautoliikennettä?

  146. R.Silfverberg: Meren­ran­ta-asum­i­nen on aina ollut muotia. 

    Meren­ran­ta-asumis­es­ta on tul­lut muo­tia vas­ta 1900-luvul­la. Per­in­teis­es­ti meren­ran­takaupungeis­sa sata­mat ovat katkaisseet yhtey­den merelle ja muutenkin asum­i­nen on sijoitet­tu mielu­um­min tuulelta ja tul­val­ta suo­jaan; jos men­nään kauem­mas ajas­sa, kaupun­git on mielu­um­min perustet­tu joen var­teen jonkin matkan päähän mer­estä mm. kos­ka niitä on sil­loin helpom­pi puolustaa.

  147. Ville: Meren­ran­ta-asumis­es­ta on tul­lut muo­tia vas­ta 1900-luvul­la. Per­in­teis­es­ti meren­ran­takaupungeis­sa sata­mat ovat katkaisseet yhtey­den merelle ja muutenkin asum­i­nen on sijoitet­tu mielu­um­min tuulelta ja tul­val­ta suo­jaan; jos men­nään kauem­mas ajas­sa, kaupun­git on mielu­um­min perustet­tu joen var­teen jonkin matkan päähän mer­estä mm. kos­ka niitä on sil­loin helpom­pi puolustaa. 

    Näin­hän se tietysti on, mut­ta nyt puhutaan viimeisen 100 vuo­den ajan kehi­tyk­ses­tä ja tren­deistä. Helsin­ki oli niin pieni 100 vuot­ta sit­ten että Kaivopuis­to, Eira ja Kata­janokkakin oli­vat sil­loin maaseu­tu­maista joutomaata.

  148. Juho Laatu:

    Ehkä tilas­toista näk­isi, liikku­vatko itähelsinkiläiset ja muut pääkaupunkiseu­tu­laiset nykyään julk­isil­la keskus­taan suh­teessa enem­män kuin ennen. Use­am­mal­la on var­maankin varaa autoon, ja tiivis­te­tyt pien­taloalueet ovat autovaltaisia. 

    Elin­ta­son nousu on lisän­nyt autoilua pääkaupunkiseudull kaiken kaikki­aan suh­teessa mui­hin liikku­mis­muo­toi­hin, mut­ta suh­teessa vähem­män metron ja rautatei­den var­sil­la kuin alueil­la jonne ei nopeaa kiskoli­iken­net­tä mene. Viime aiko­jen tilas­to­jen mukaan joukkoli­iken­nematko­jen osu­us on jopa nous­sut pk-seudun kaupunkien sisäl­lä, mut­ta kos­ka alueel­la liikkuu paljon auto­ja ja raskas­ta liiken­net­tä muual­ta päin Suomea ja myös ulko­mail­ta niin autoli­ikenne alueel­la on jatkanut kasvuaan vaik­ka pk-seu­tu­laiset itse ovat vähen­täneet sitä. 

    Nimeno­maan keskus­taan suun­tau­tuvil­la matkoil­la autoilu ei ole juuri kas­vanut enää edes määräl­lis­es­ti, kos­ka ilmaisia parkkipaiko­ja on paljon vähem­män kuin 30–50 vuot­ta sit­ten ja bus­sikai­stat, ts autoille sal­lit­tu­jen kaisto­jen puute tekee autoilus­ta keskus­taan turhaut­tavaa ja aikaavievää.

    1. Autoilun määrä Hen­lin­gin niem­jel­lä ei ole kas­vanut vuo­den 1970 jäl­keen juuri lainkaan joukkjoli­iken­teen suosimisen ja pysäköin­nin rajoit­tamisen vuoksi.

  149. Juho Laatu:
    Joskus aikanaan Kaisaniemenkat­ua jyräsi run­sas bus­sili­ikenne. Se tuot­ti muu­ta hait­taa, mut­ta oli joukkoli­iken­nekeskeinen ratkaisu. Sit­tem­min tuo liikenne painui pitkälti maan alle ja raiteille metron ansios­ta. Metro vähen­si saastei­ta, mut­ta ei ole vält­tämät­tä sen joukkoli­iken­nekeskeisem­pi. Metro on nopea, mut­ta vaatii vai­h­to­ja. Kaduille tuli lisää tilaa henkilöautoille.

    Rauta­tien­to­ril­ta Itä-Helsinki­in pääsee nykyään bus­sil­la kel­lo 23 jäl­keen ja päiväl­lä menee Sipooseen jatkavia vuoro­ja, mut­ta bus­si on bus­si, eli tärisee, huo­juu, pysähtelee jatku­vasti liiken­neval­oi­hin, lin­jas­to han­kalampi hah­mot­taa (kuka muis­taa ulkoa mikä yölin­ja menee Kon­tu­laan?) ja tietyl­lä pysäkil­lä poisjään­ti vaikeaa ellei tunne aluet­ta ennestään. Metron ja muun raideli­iken­teen laatu on oleel­lis­es­ti parem­pi. (Län­simetro tosin on rahan­tuh­laus­ta, raitio­vaunut olisi ollut parem­pi. Sama kos­kee itämetroa.)

    Juho Laatu:
    Ehkä tilas­toista näk­isi, liikku­vatko itähelsinkiläiset ja muut pääkaupunkiseu­tu­laiset nykyään julk­isil­la keskus­taan suh­teessa enem­män kuin ennen. Use­am­mal­la on var­maankin varaa autoon, ja tiivis­te­tyt pien­taloalueet ovat autovaltaisia. 

    Kulosaaren sil­lan ylit­tävistä matkoista enem­mistö tehti­in joukkoli­iken­teel­lä jo ennen metroa, eikä metro vaikut­tanut kulkumuoto-osuuteen.

    Autol­liset eivät liiku keskus­taan ollenkaan, vaan esimerkik­si Jum­boon. Autol­liset menevät keskus­taan lähin­nä johonkin tapah­tu­maan, esimerkik­si urheilu­ta­pah­tu­maan tai sit­ten vaikka­pa rav­in­to­laan. Pint­tyneim­mät autoil­i­jat kulut­ta­vat kult­tuuria jonkin ver­ran vähem­män kun pitäisi men­nä kan­takaupunki­in sitä varten.

    Kan­takaupunki­in tehtävien matko­jen kulku­muo­to-osu­udet eivät siis ole merkit­tävästi muut­tuneet, vaan muualle suun­tau­tu­vien matko­jen määrä on lisään­tynyt ja matkat tehdään autolla. 

    Juho Laatu:
    Helsin­gin keskus­tan katu­ti­las­ta suurin osa on varat­tu helk­ilöau­toille ajoon ja pysäköin­ti­in (kakkose­na käveli­jät, sit­ten joukkoli­ikenne, sit­ten pyöräil­i­jät). Autopaikkanor­mit suo­si­vat henkilöau­toilua. Voiko tämän perus­teel­la sanoa, että Helsin­ki suo­sisi joukkoli­iken­net­tä enem­män kuin henkilöautoliikennettä? 

    Helsin­ki ei mis­sään tapauk­ses­sa suosi joukkoli­iken­net­tä enem­män kuin autoli­iken­net­tä. Jos suo­sisi, kaik­ki asuinalueet olisi kaavoitet­tu kan­takaupun­gin tapaan ja ne kytkey­ty­i­sivät yhteen kan­takaupun­gin kanssa sijaan että ne olisi roiskit­tu pitkin pel­to­ja. Samal­la olisi varmis­tet­tu enin­tään puolen kilo­metrin käve­ly­mat­ka raideli­iken­teen ääreen. 

    Suun­nilleen vuodes­ta 1960 läh­tien on kaavoitet­tu sil­lä peri­aat­teel­la että autol­la tulee varmis­taa riit­tävä määrä parkkipaikko­ja, lähin moot­tori­tiev­erkos­ton liit­tymä on aina lähel­lä ja alueet on kaavoitet­tu niin väljästi että kaik­ki halukkaat mah­tu­vat liikku­maan autol­la. Lähiö­den väli­sistä matkoista voidaan siis tehdä 90 % autol­la ilman että verkos­to menee tukkoon.

    Sitä en osaa sanoa mik­si muual­la Suomes­sa on vielä surkeampi joukkoliikenne.

  150. Painet­ta Helsinki­in helpot­taisi, jos nuoret eläkeläiset huo­maisi­vat, että eläk­keen ostovoima on huo­mat­tavasti parem­pi jos­sakin lähialueel­la tai vaikka­pa kesämökkikun­nas­sa, ja muut­taisi­vat pysyvästi sinne. Helsin­gin palveluista pystyy aivan hyvin naut­ti­maan asumat­ta siellä.
    Tois­es­ta päästä painet­ta voitaisi­in helpot­taa siirtämäl­lä opiskelu­paikko­jen pain­opis­tet­tä muualle Suomeen. Opiske­li­jat ovat aikuisväestöä vapaampia muut­ta­maan ja opin­to­jen eten­e­misen ja puhu­mat­takaan nuoren itsenäistymisen kannal­ta muut­to van­hempi­en nurk­ista on pelkästään hyvä asia.

  151. R.Silfverberg: Elin­ta­son nousu on lisän­nyt autoilua pääkaupunkiseudull kaiken kaikki­aan suh­teessa mui­hin liikku­mis­muo­toi­hin, mut­ta suh­teessa vähem­män metron ja rautatei­den var­sil­la kuin alueil­la jonne ei nopeaa kiskoli­iken­net­tä mene. Viime aiko­jen tilas­to­jen mukaan joukkoli­iken­nematko­jen osu­us on jopa nous­sut pk-seudun kaupunkien sisäl­lä, mut­ta kos­ka alueel­la liikkuu paljon auto­ja ja raskas­ta liiken­net­tä muual­ta päin Suomea ja myös ulko­mail­ta niin autoli­ikenne alueel­la on jatkanut kasvuaan vaik­ka pk-seu­tu­laiset itse ovat vähen­täneet sitä. 

    Nimeno­maan keskus­taan suun­tau­tuvil­la matkoil­la autoilu ei ole juuri kas­vanut enää edes määräl­lis­es­ti, kos­ka ilmaisia parkkipaiko­ja on paljon vähem­män kuin30-50 vuot­ta sit­ten ja bus­sikai­stat, ts autoille sal­lit­tu­jen kaisto­jen puute tekee autoilus­ta keskus­taan turhaut­tavaa ja aikaavievää.

    Pari huomio­ta:

    - Län­sisat­man rekkali­ikenne pois­tui, tilalle tuli ehkä hie­man lisää henkilöau­to­ja Espoon suunnal­ta, ja jatkos­sa sekä yksi­ty­isauto­ja että ratikoi­ta Jätkäsaaresta

    - Kan­takaupun­gin pyäsköin­tipaikko­jen muut­tumi­nen asukaspysäköin­tipaikoik­si on var­maankin vähen­tänyt parkkipaikkaa etsiskele­vien määrää. Toisaal­ta parkki­talo­jen ja parkkilu­olien määrä on kas­vanut. Osa kan­takaupun­gin asukkaista kai käy nyt itse autoil­laan töis­sä muual­la, osa seisot­taa auto­jaan halvoil­la parkkipaikoilla.

    - Val­takatu­jen bus­sikai­stat ovat tosi­aan joukkoli­iken­teen suosimista. Kaisaniemenkadul­lakin on, mut­ta aiem­min katu oli täyn­nä busse­ja, ja välil­lä Pitkäsil­ta “bus­sisil­tana”.

  152. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Autol­liset eivät liiku keskus­taan ollenkaan 

    Luulen että parkkilu­o­lat ja ‑talot vetävät keskus­taan jonkin ver­ran ostok­sil­la kävi­jöitä. Parkkilu­o­lat ovat niin help­po­ja kohtei­ta, että myös maalaiset uskalta­vat sinne sujaut­taa kaupunkireis­sun­sa ajaksi.

    Helsin­ki ei mis­sään tapauk­ses­sa suosi joukkoli­iken­net­tä enem­män kuin autoli­iken­net­tä. Jos suo­sisi, kaik­ki asuinalueet olisi kaavoitet­tu kan­takaupun­gin tapaan ja ne kytkey­ty­i­sivät yhteen kan­takaupun­gin kanssa sijaan että ne olisi roiskit­tu pitkin pel­to­ja. Samal­la olisi varmis­tet­tu enin­tään puolen kilo­metrin käve­ly­mat­ka raideli­iken­teen ääreen. 

    Tehokkain joukkoli­iken­n­eve­toinen kaupunkiarkkite­htu­uri olisi nauhakaupun­ki, joka rak­en­tu­isi joukkoli­iken­teen runk­olin­jo­jen varaan. Sen ei tarvit­sisi olla täysin tiivis, vaan nauho­jen välit voisi jät­tää rak­en­ta­mat­takin. Uusien asuinaluei­den rak­en­t­a­mi­nen mak­si­maalisen tiivi­isti entis­ten välei­hin tuot­taa yleen­sä köm­pelöitä joukkoli­iken­ner­atkaisu­ja ja run­sas­vai­h­toisia joukkoli­iken­ney­hteyk­siä, jol­loin oma auto jää hel­posti joukkoli­iken­net­tä houkut­tel­e­vam­mak­si kulkmuodoksi.

    Sitä en osaa sanoa mik­si muual­la Suomes­sa on vielä surkeampi joukkoliikenne.

    Korkea elin­ta­so (=jok­seenkin kaikil­la on varaa omaan autoon), korkeat palkat (autonkul­jet­ta­jien), ja alhainen asukasti­heys ovat hävit­täneet joukkoli­iken­teen haja-asu­tusalueil­la ja pienem­mis­sä kaupungeis­sakin varsin vähi­in. Ei lin­ja-auto muu­ta­mal­la matkus­ta­jal­la tai­da olla edes kovin ekologi­nen vaihtoehto.

    1. Kan­natin itsekin aiem­min nauhakaupnkia, mut­ta aika on kulkenut sen ohi. Nauhakaupn­ki perus­tuu siihen, että ain­ot matkat ovat työ­matko­ja, mut­ta työ­matkat ovat pieni vähem­mistö tehdy­istä matkoista. Nauhakaupungis­sa kaik­ki poikit­tais­li­ikenne perus­tuu autoi­hin. Min­ulle ei ole tilas­toa, mut­ta väitän suo­ral­ta kädeltä, että järvem­pääläiset käyt­tävät autoa paljon enem­män kuin Kallios­sa asuvat.

  153. Osmo Soin­in­vaara:
    Autoilun määrä Hen­lin­gin niem­jel­lä ei ole kas­vanut vuo­den 1970 jäl­keen juuri lainkaan joukkjoli­iken­teen suosimisen ja pysäköin­nin rajoit­tamisen vuoksi.

    Edelleen hie­man kyseenalais­tan joukkoli­iken­teen suosimista.

    Joukkoli­iken­net­tä Helsin­gin poli­ti­ik­ka on suos­in­ut ainkin seu­raav­il­la tavoilla:
    — bus­sikai­stat ja joukkoli­iken­nekadut (Alek­san­terinkatu)
    — joukkoli­iken­teen lip­pu­jen hintatuki

    Yksi­ty­isautoilua on suosit­tu ainakin seu­raavin tavoin:
    — hal­vat asukaspysäköintipaikat
    — suuret asukaspysäköintipaikkavaatimukset
    — uudet pysäköin­tilu­o­lat ja ‑talot

    Ainakin liken­net­tä suositaan :-).

    Kadun­var­si­paikko­jen muut­ta­mi­nen asukaspysäköin­tipaikoik­si on myös vähen­tänyt ulkop­uolis­ten mah­dol­lisu­ut­ta ilmaiseen ja pitkäaikaiseen pysäköin­ti­in keskus­tas­sa, mut­ta toisaal­ta tukien kan­ta­helsinkiläisiä autoil­i­joi­ta. Kadun­var­ret ovat edelleen pysäköin­tikäytössä. Ilmaisi­in paikkoi­hin ver­rat­tuna käyt­tö on ehkä dynaam­sem­paa, vaik­ka asukaspysäköi­jät voivatkin seisot­taa auto­jaan yhdel­lä paikalla pitkään.

    Eli jos joukkoli­iken­net­tä suosi­taan jos­sain, niin kyl­lä auto­ja myös. Autoilun kokon­ais­määrä ei ole toden­näköis­es­ti paljonkaan kas­vanut, kos­ka katukuilu­ja on suun­nillen sama määrä kuin 1970. Bussien osu­us autoista on saat­tanut laskea (ainakin idän suunnalla).

    1. Joukkoli­iken­teen osu­us matkoista on Helsingis­sä ylivoimases­ti korkeampi kuin mis­sään muual­la Suomes­sa. Miten voit väit­tää juuri Helsin­gin poli­ti­ik­ka joukkoli­iken­nev­as­taisek­si? Paljnko siitä kadun­var­si­paikas­ta pitää kotikun­nas­sasi maksaa?

  154. Tim­oT: Painet­ta Helsinki­in helpot­taisi, jos nuoret eläkeläiset huo­maisi­vat, että eläk­keen ostovoima on huo­mat­tavasti parem­pi jos­sakin lähialueel­la tai vaikka­pa kesämökkikun­nas­sa, ja muut­taisi­vat pysyvästi sinne. Helsin­gin palveluista pystyy aivan hyvin naut­ti­maan asumat­ta siellä.

    Eläk­keelle jäädessä tulot pienenevät, mut­ta las­ten muut­taes­sa kotoa laske­vat myös menot. Lisäk­si asun­to­lainat alkaa olla mak­set­tu ja säästöjäkin on ehtinyt ker­tyä. Saat­taakin käy­dä niin, että moni myy liian suurek­si jääneet rivar­in­pätkät tai omakoti­talot ja ostaa tilalle kan­takaupungista kaksion.

    1. moni myy liian suurek­si jääneet rivar­in­pätkät tai omakoti­talot ja ostaa tilalle kan­takaupungista kaksion.

      Onnis­tuu, jos on jäänyt sukan­var­teen niin paljon, että pystyy mak­samaan erotuksen. 🙂

  155. Viherinssi: Ei tai­da ihan selit­tää. Täl­lä het­kel­lä mat­ka Helsin­gin T1:ltä rautatiease­malle vie keskimäärin 30 min­u­ut­tia ja mak­saa noin 6 €. Arlan­das­ta rautatiease­malle menee 20 min­u­ut­tia ja mak­saa nelink­er­tais­es­ti. Toisaal­ta bus­si Arlan­das­ta keskus­taan vie paljon kauem­min kuin Helsingis­sä ja on kalli­impi. Tak­si Tukhol­mas­sa taas on ylipäätään vähän seikkail­urikkaampi jut­tu kuin meil­lä. Ja kalliimpi.

    Varsinkin lento­kent­täy­hteyk­sis­sä keskimääräisel­lä mat­ka-ajal­la ei ole juurikaan väliä, oleel­lisem­paa on se mis­sä ajas­sa voit odot­taa olevasi var­masti per­il­lä (pois­lukien pahim­mat force majeu­rit). Mon­es­sa paikas­sa julk­isia lento­kent­täy­hteyk­siä käyt­täneenä Helsin­ki on täl­lä het­kel­lä lähel­lä poh­jasakkaa siinä. Täl­lä het­kel­lä Helsin­ki-Van­taa on niitä har­vo­ja lento­kent­tiä maail­mas­sa, jos­sa min­un ensisi­jainen kulku­vä­lineval­in­tani on tak­si julkisen liiken­teen sijaan.

    Tukhol­mas­sa tietää, että siitä kun tulet Arlan­da Expressin ase­malle olet 40 min­uutis­sa keskustassa/lentoasemalla ottaen huomioon odotuk­set ja mat­ka-ajat. Ja metron ansios­ta on hyvin ennustet­tavis­sa kuin­ka kauan koko matkaan kestää.

    Helsingis­sä sen sijaan on ihan her­ran huo­mas­sa kuin­ka kauan mat­ka lentoase­malle kestää julk­isil­la, eri­tyis­es­ti jos ere­htyy käyt­tämään 615:ta lähel­läkään ruuh­ka-aikaa. Se on usein sil­loin aivan toiv­ot­toman täyn­nä ja sen sekä ruuhkien takia menee mil­loin sat­tuu. Se keskimääräi­nen 30 min­uutin mat­ka-aika ei eri­tyisem­min läm­mitä, jos matkaan joutuu varaa­maan 90 min­u­ut­tia siltä var­al­ta, että taas sat­tuu han­kala väli bussille.

    Tämän takia jo kehära­ta on paljon suurem­pi lento­kent­täy­hteyk­sien paran­nus kuin mitä pelkästään ajoa­jan perus­teel­la voisi olet­taa — tai ainakin toivon niin. Mat­ka-ajan ennustet­tavu­u­den paran­t­a­mi­nen on niin tärkeä paran­nus lento­kent­täy­hteyk­sis­sä, että varsi­naisen mat­ka-ajan lyhen­e­m­i­nen on tois­si­jaista siihen.

  156. Helsin­gin päät­täjien saa­mat­to­muus näkyy jokaisen suo­ma­laisen kukkarossa. Helsin­gin asumiskus­tan­nuk­set hei­jas­tu­vat muualle Suomeen asumiskustannuksiin. 

    Tässä taitaa olla ongel­mana enem­mänkin poli­it­tiset ide­olo­giat, kuin käytän­nön ratkaisut. Lop­ul­ta ollaan siinä tilanteessa, että ne huonom­matkin ratkaisut ovat parem­pia, kuin ei mitään ratkaisuja.

  157. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­natin itsekin aiem­min nauhakaupnkia, mut­ta aika on kulkenut sen ohi. Nauhakaupn­ki perus­tuu siihen, että ain­ot matkat ovat työ­matko­ja, mut­ta työ­matkat ovat pieni vähem­mistö tehdy­istä matkoista. Nauhakaupungis­sa kaik­ki poikit­tais­li­ikenne perus­tuu autoi­hin. Min­ulle ei ole tilas­toa, mut­ta väitän suo­ral­ta kädeltä, että järvem­pääläiset käyt­tävät autoa paljon enem­män kuin Kallios­sa asuvat.

    Kyl­lä nauhakaupun­ki helpot­taa muu­takin matkan­tekoa julk­isil­la kuin työ­matko­ja. Sen joukkoli­iken­teelli­nen etu “kasakaupunki­in” ver­rat­tuna syn­tyy lähin­nä siitä, että joukkoli­iken­teen vai­h­to­jen määrä vähe­nee ja yhteyk­sien nopeus kas­vaa. Etäisyy­det kas­va­vat, mut­ta noiden muiden etu­jen pitäisi kui­tata ne.

    Jär­ven­pääläiset käyt­tänevät auto­ja enem­män kuin kalli­o­laiset, mut­ta kyl­lä rata helpot­taa huo­mat­tavasti jär­ven­pääläis­ten kulkua etelään ja pohjoiseen. Luulen että nur­mi­järveläiset autoil­e­vat enem­män, ja että Jär­ven­pään ase­ma on vilkkaas­sa käytössä. Kallios­sa autoilua vähen­tää eniten kai se, että se autoilu on tehty han­kalak­si, ei se, että joukkoli­iken­teel­lä pää­sisi eri­tyisen kätevästi vaikka­pa Jär­ven­päähän (pait­si nauhakaupunki­maisia runk­olin­jo­ja metrol­la päärautaiease­man kautta).

    Väitän että suurin vapaae­htoinen joukkoli­iken­teen käyt­töaste saataisi­in nauhakaupunki­mallil­la. Se voisi olla myös tiivi­impi ja verkot­tuneem­pi kuin yksi Helsin­ki-Tam­pere rautatie. Tärkeim­mät tek­i­jät ovat siis nopeat usein kulke­vat yhtey­det ja vähäi­nen vai­h­to­tarve. Tarvit­taisi­in vähän simu­loin­te­ja tuon väit­teen verifioimiseen.

    1. Helsin­ki raken­net­ti­in viiden nauhakaupun­gin, sor­men mallin mukaan. Ensim nei hyvin, mut­ta sit­ten liikenne sormelta toiselle alkoi domi­noi­da liiken­nesuoritet­ta, eikä poikit­tais­li­iken­teestä sormi­mallis­sa saa kelvol­lista tekemälläkään.

  158. Olisiko­han kan­nat­tanut kysyä työn­tek­i­jöiltä ensin? 😀 😀

    Vain val­ti­ol­la voidaan kek­siä näin hausko­ja temp­pu­ja. Mod­erni ver­sio väestön pakkosiirroista. 😀

    Ei yri­tyk­setkään ihan hel­posti lähde siirtelemään konttoreitaan.

    Osmo Soin­in­vaara: Jään­mur­ta­jat työl­lis­tivät sil­loin muis­taak­seni tuhat ihmistä Helsingis­sä, ja veivät tuhat asun­toa. Nai­ivi­ut­tani ajattelin,että olisi hyvä siirtää nämä Pori­in, jos­sa asum­i­nenkin on halvem­paa, mut­ta väki arvosti jo sil­loin enem­män elämää Helsingis­sä. Aloitet­ta tutkit­ti­in vakavasti,mutta Se kaa­tui henkilökun­nan vastustukseen.

    Osmo Soin­in­vaara: Soin­in­vaara

  159. Osmo Soin­in­vaara:
    Joukkoli­iken­teen osu­us matkoista on Helsingis­sä ylivoimases­ti korkeampi kuin mis­sään muual­la Suomes­sa. Miten voit väit­tää juuri Helsin­gin poli­ti­ik­ka joukkoli­iken­nev­as­taisek­si? Paljnko siitä kadun­var­si­paikas­ta pitää kotikun­nas­sasi maksaa?

    En väit­tänytkään Helsin­gin poli­ti­ikkaa joukkoli­iken­nev­as­taisek­si, vaan totesin Helsin­gin poli­ti­ikan suo­si­van sekä yksi­ty­isauto­ja että joukkoli­iken­net­tä. Liiken­teen yleinen suosimi­nen ei muuten ole kovin vihreää poli­ti­ikkaa. Ehkä olisi hyvä vähen­tää molem­pi­en tukea samas­sa suh­teessa, niin luon­to kiit­täisi. Totean tämän sik­si, että vihreät eivät kat­soisi joukkoli­iken­teen tukemista *ansiok­seen* (huono tor­jun­tavoit­to jos lop­putu­los on yleinen liiken­teen kasvun tukeminen).

    P.S. Pienis­sä kun­nis­sa suurin osa parkkipaikoista tapaa olla yksi­ty­isiä, eivätkä ne ole kun­nan hin­noiteltavis­sa. Tei­den var­sil­la parkkipaikko­ja ei kovin paljoa ole. Voisiko­han tämän tulki­ta autovastaisuudeksi :-)?

  160. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki raken­net­ti­in viiden nauhakaupun­gin, sor­men mallin mukaan. Ensim nei hyvin, mut­ta sit­ten liikenne sormelta toiselle alkoi domi­noi­da liiken­nesuoritet­ta, eikä poikit­tais­li­iken­teestä sormi­mallis­sa saa kelvol­lista tekemälläkään.

    Viisi sormea ei tee yhtä nauhakaupunkia. Tuo­lainen sor­mi- / täh­ti­malli on kai tehokkaim­mil­laan sil­loin, kun keskus­ta on ylivoimaisen suuri ver­rat­tuna lähialueisi­in. Toimii ehkä pikkukun­nis­sa, mut­ta ei enää paras malli Helsinki­in, joka on jo metropoli eikä vain keskus­ta täy­den­netynä nukku­malähiöil­lä. Mon­et Helsin­gin sormista ovat myös rak­en­teeltaan viuhko­ja eivätkä nauhoja.

    On tietenkin mah­dolista kor­ja­ta tuo­ta kehi­tyk­ses­tä jäl­keen jäänyt­tä mallia. Yksi valitet­ta­va tarve on se, että pitää luop­ua siitä ajatuk­ses­ta, että niemel­lä sijait­se­va Helsin­gin keskus­ta olisi metropolin ain­oa liiken­teen sol­muko­h­ta ja ain­oa työpaikkakeskittymä.

    Mallia voi nauhamais­taa esimerkik­si niin, että Helsin­ki ei ole enää nauho­jen päätepysäk­ki, vaan yksi väliase­ma. Metron jatkami­nen län­teen toimii näin. Junali­iken­nekin kan­nat­taisi jär­jestää samaan tapaan. Suurin osa junista voisi ajaa pääradal­ta Tam­per­aan suun­nas­ta suo­raan Turun suun­taan. Helsin­gin pysäk­ki olisi joko Pasi­las­sa tai tun­nelis­sa keskikaupun­gin alla. Pasi­la olisi maanti­eteel­lis­es­ti järkevämpi paik­ka, mut­ta jos Helsin­ki halu­aa, voisi se myös kus­tan­taa mas­sivisen pohoisen ja län­nen liiken­teen yhdis­tävän tun­neliase­man. Helsin­ki voi olla este järkevämpi­en liiken­ner­atkaisu­jen tiel­lä, sil­lä se saat­taa vaa­tia kaiken liiken­teen ter­mi­noimista Helsin­gin keskus­taan (puskeak­seen toimeli­aisu­ut­ta juuri omaan keskustaansa).

    Sormien väli­nen poikit­taisili­ikenne helpot­tuisi osin jo edel­lä kuva­tu­il­la nauho­jen vetämisil­lä keskus­tan läpi. Lisäk­si kan­nat­taisi rak­en­taa ainakin yksi val­taväylä, joka yhdis­täisi muut suurim­mat kesku­s­tat ja joukkoli­iken­teen sol­mut itä — län­si ‑suun­nas­sa, hie­man pohjoisem­pana. Tilan löytämi­nen on tässä vai­heessa tietenkin vähän han­kalaa, kun kaik­ki välit on jo ehdit­ty rak­en­taa umpeen. Pelkän jok­eri-bussin ei voi olet­taakaan palvel­e­van kovin monia.

    Ja tietenkin nauho­ja jatket­taisin tehokkaasti kohti mui­ta kaupunke­ja, eikä ter­mi­noitaisi viuhka­mais­es­ti Helsin­gin esikaupunkei­hin. (Lentoase­man rata on muuten aika jär­jet­tömästi suun­nitel­tu siinä mielessä, että nyt se on rata Helsin­gin keskus­tas­ta Helsin­gin keskus­taan, lentoase­man kaut­ta. Radan toinen pää olisi pitänyt vetää pääradan suun­taan. Nyt uusi rata ei kan­nus­ta mui­ta Suo­ma­laisia junan käyttöön.)

  161. Osmo Soin­in­vaara:
    Autoilun määrä Hen­lin­gin niem­jel­lä ei ole kas­vanut vuo­den 1970 jäl­keen juuri lainkaan joukkjoli­iken­teen suosimisen ja pysäköin­nin rajoit­tamisen vuoksi.

    Joo muis­tan kyl­lä Klaukkalas­ta tehdyt ostosretket. Jos men­ti­in Jum­boon niin park­ki ei mak­sanut mitään. Jos taas stock­kan parkki­in keskus­taan niin päivän parkki­mak­su saat­toi olla 35 eur. Tämä kyl­lä ohjasi aika vah­vasti pois keskus­tas­ta, jos­sa sit­ten käyti­in vain pari ker­taa vuodessa. Jum­bossa taas joka viikonloppuu.

    Kun vielä nykyään man­ner­heim­intie keskus­tas­sa uusine kaistoi­neen alkaa muis­tut­taa pujot­telu­rataa, niin eiköhän ole aika tode­ta, että keskus­tas­ta voidaan jo tehdä käve­lykeskus­ta. Tämä olisi tur­is­teillekin var­masti mieluisaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.