Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2013

Hel­sin­gin liik­ku­mi­sen kehittämisohjelma

Mer­kit­tä­vä ohjel­ma meni läpi yhdel­lä äänes­tyk­sel­lä. Kokoo­mus esit­ti, että eri lii­ken­ne­muo­to­jen suju­vuut­ta paran­ne­taan esi­mer­kik­si maa­na­lai­sil­la väy­lä­rat­kai­suil­la. Äänes­tet­tiin nurin 5–4. Vähem­mis­tös­sä kokoo­mus ja PS.

Run­ko­bus­sien rei­ti­tys Pasila-Munkkiniemi

Esittelijän/valmistelijan käsi­tyk­sen mukaan bus­sit ratik­ka­kais­toil­le on ongel­mal­li­nen, mut­ta sel­vi­te­tään. Lisä­on­gel­mi­na val­mis­te­li­ja mai­nit­si ongel­man, miten bus­si pää­see pois ratik­ka­kais­tal­ta ja sen, että mat­kus­ta­ja stres­sau­tuu, kun pitää päät­tää, kum­mal­la pysä­kil­lä odot­taa. Run­ko­bus­sin pysäk­ki­vä­li on ratik­kaa pidem­pi ja pysäk­kia­jat pidem­mät. Mik­ko Säre­lä oli­si halun­nut esit­tää, että Joke­ri nol­la pysäy­tet­täi­siin Pasi­laan ja län­teen meni­si ratik­ka. HSL sel­vit­tää Pasi­las­ta Mei­lah­teen ratik­ka­lin­jaa, joka keven­täi­si joke­ri nol­lan taak­kaa sen ruuh­kai­sim­mal­la välillä.

Poh­jois-Haa­gan itä­osan osayleiskaava 

Ei tul­lut yhtään muis­tu­tus­ta. Tule­va Man­ner­hei­min­bu­le­var­di var­maan yleis­kaa­voi­te­taan jos­kus uudes­taan. Sil­muk­ka Nur­mi­jär­ven­tien ja Kehä ykkö­sen ris­teyk­ses­sä on heh­taa­rin kokoi­nen. Sii­hen mah­tui­si 300 pysä­köin­ti­paik­kaa (6M€). Ase­ma­kaa­vas­sa var­maan­kin voi teh­dä näin. 

Var­tio­saa­ri

Lovén (sdp) esit­ti seu­raa­van lisäyk­sen. Tul­kit­sin asian niin, ettei tämä ole ris­ti­rii­das­sa oman ratik­kayh­teyt­tä kos­ke­van pää­tök­se­ni kanssa.

Tavoit­tee­na on liit­tää Var­tio­saa­ri osak­si Kruu­nu­vuo­ren­sil­to­jen kaut­ta kul­ke­vaa rai­tio­tie­ver­kos­toa sekä vaih­toeh­to­na sel­vit­tää lii­tyn­tä­lii­ken­ne Hert­to­nie­men, Ras­ti­lan ja Vuo­saa­ren met­roa­se­mien kaut­ta rai­tio­vau­nuil­la tai bus­seil­la. Lisäk­si tar­koi­tuk­se­na on joh­taa pyö­räi­lyn laa­tu­käy­tä­vä Var­tio­saa­ren kaut­ta Vuo­saa­res­ta kes­kus­taan. Sil­lat liit­tä­vät Var­tio­saa­ren myös osak­si Itä-Hel­sin­gin kult­tuu­ri­puis­ton virkistysreittejä. 

Läpi äänin 5–3

Itse tein kol­me esi­tys­tä, jois­ta täs­tä ensim­mäi­ses­tä olin ilmoit­ta­nut, että kan­ta­ni raken­ta­mi­seen riip­puu sen hyväksymisestä.

…(Liite3) liit­tei­neen siten muu­tet­tu­na, että osay­leis­kaa­vaan lii­te­tään mää­räys, jon­ka mukaan raken­ta­mis­ta alu­eel­la ei saa aloit­taa ennen kuin rai­tio­vau­nu­yh­tey­des­tä saa­reen on teh­ty sito­va päätös.

Läpi äänin 5–2

Erik­seen sel­vi­te­tään, onko mah­dol­lis­ta teh­dä alu­ees­ta vähä­au­toi­nen sijoit­ta­mal­la pysä­köin­ti­pai­kat tai pysä­köin­ti­luo­lan suu­auk­ko Laa­ja­sa­lon puo­lel­le tai saa­ren puo­lel­la mah­dol­li­sim­man lähel­lä siltaa.

Hyväk­syt­tiin yksimielisesti

Alu­een lii­ken­ne­verk­ko suun­ni­tel­laan siten, ettei­vät autoi­li­jat voi käyt­tää saar­ta läpia­joon Vuo­saa­res­ta Laajasaloon.

Läpi äänin 7–1

Tär­kein äänes­tys kos­ki äänes­tys­tä vihe­ra­lu­een ja asun­to­vaih­toeh­don välil­lä. Raken­ta­mi­nen voit­ti äänin 7–2 Vähem­mis­tös­sä Lou­koi­la (vas) ja Moi­sio (vihr).

Vetu­ri­tien kaava

Pöy­däl­le. Vir­ka­mie­het näkö­jään täh­tää­vät sii­hen, että tol­kut­to­man kal­lis tun­ne­li teh­dään vai­heit­tain, ensin lyhyem­pä­nä ja sit­ten pidem­pä­nä. Tämä lyhyem­pi vaih­toeh­to kes­kei­siin paik­koi­hin sijoit­tu­vi­ne kau­ka­loi­neen on aivan hir­veä, eikä vai­heit­tain raken­ta­mi­nen tule aina­kaan hal­vem­mak­si. Vähän tuli sel­lai­nen aja­tus, että jos lopul­ta halu­taan kui­ten­kin pit­kä kal­lis tun­ne­li, oli­si jär­ke­vää teh­dä se ker­ral­la val­miik­si. Jokin hal­vem­pi vaih­toeh­to tar­vit­tai­siin, mut­ta ollaan­ko jo myöhässä.

Telak­ka­ran­nan kaava

Saa­tiin erin­omai­nen esit­te­ly. Täs­sä hier­tää lähin­nä se, että Kor­jaa­mon tiloi­hin Elmul­le suun­ni­tel­tu 3000 hen­gen Sali on uhat­tu­na, kun kaa­va­mää­räys­tä on väl­jen­net­ty käyt­tö­tar­koi­tuk­sen osal­ta.  Pöydälle

Suu­ta­ri­lan siirtolapuutarha-alue

Pan­tiin pöydälle.

Minä en pidä täs­tä lain­kaan. Siir­to­la­puu­tar­han saa 87 asu­kas­ta, kym­me­net tuhan­net menet­tä­vät vir­kis­ty­sa­lu­een­sa. Tämä ris­ti­rii­ta vain pahe­nee, kun sul­lom­me Hel­sin­gin sisäl­le 260 000 lisäasukasta.

Meil­lä on nis­kas­sam­me val­tuus­ton pää­tös, että siir­to­la­puu­tar­ha­pals­to­ja tar­vi­taan lisää, mut­ta ymmär­si­kö­hän val­tuus­to lain­kaan, että se tila on vir­kis­ty­sa­lueis­ta pois. Voi­si­vat­ko ne olla vähän kauempana?

Koneen van­han pää­kont­to­rin kaava

Muu­te­taan asun­to­käyt­töön ja raken­ne­taan pysä­köin­ti­luo­lan pääl­le townhouse-rivi.

Risu­pa­don alu­een kaa­va (Oulun­ky­lä)

Aika lähel­le Tuusu­lan­tie­tä raken­ne­taan taloa, mut­ta sii­tä­hän tulee miel­lyt­tä­vä bule­var­di, jos­sa aje­taan sivis­ty­nyt­tä kaupunkinopeutta.

1,4 k‑ha (14 000 k‑m2) asuin­pin­ta-alaa eli 350 asukasta.

Pirk­ko­lan urhei­lu­puis­ton kaava

Pan­tiin pöy­däl­le. Rii­taa suo­je­lun asteesta.

Vaa­san­ka­dun kävelykatukokeilu

Kokei­lu ei oikein onnis­tu­nut, kos­ka tapah­tu­miin liit­ty­vä lupa­by­ro­kra­tia on niin hidas­ta, ettei mitään oikein voi teh­dä. Jos kau­pun­ki halu­aa lisää säpi­nää, ei tar­vit­se kuin ottaa jal­ka pois jarrulta.

56 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2013”

  1. Erin­omai­sen sel­keä tuo pää­tös Vartiosaaresta.

    Ymmär­sin­kö oikein: Var­tio­saa­ren raken­ta­mi­nen riip­puu rai­tio­tie­yh­tey­des­tä, joka vuo­ros­taan edel­lyt­tää Kruu­nu­vuo­ren siltaa.

    Sil­las­ta on teh­ty suun­nit­te­lu­pää­tös? Tosin ei ole pää­tet­ty, mitä reit­tiä sil­ta kul­kee eikä miten se rahoi­te­taan. Ja voi­ko sil­lä kul­kea myös yksityisautoliikenne?

    Hie­man vai­kea seu­ra­ta asian käänteitä.

  2. Kun Var­tio­saa­ren­kin koh­dal­la saa­tet­tiin päät­tää, että “erik­seen sel­vi­te­tään” sitä ja tätä, niin mik­sei voi­nut myös tuon bus­si­kais­ta-asian kanssa? 

    Mikä sii­nä Munk­ka-Pasi­la-rati­kas­sa on niin pelottavaa?

  3. Kokei­lu ei oikein onnis­tu­nut, kos­ka tapah­tu­miin liit­ty­vä lupa­by­ro­kra­tia on niin hidas­ta, ettei mitään oikein voi teh­dä. Jos kau­pun­ki halu­aa lisää säpi­nää, ei tar­vit­se kuin ottaa jal­ka pois jarrulta.

    Oikein hyväl­tä käve­ly­ka­dul­ta se minus­ta vai­kut­ti kun joku kesä­sun­nun­tai-ilta kävin ihmet­te­le­mäs­sä. Mik­si Vaa­san­ka­dul­la pitäi­si olla lisää säpi­nää, ja mik­si säpi­nän lisää­mi­sen halua­mi­nen oli­si kau­pun­gin asia? Asuk­kaat var­maan­kin säpi­se­vät jos kat­so­vat aiheelliseksi.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mihin ne yksi­tyi­sau­tot sit­ten mene­vät, kun ne ovat sil­lä sil­lal­la. Ei voi. 

    Jos lai­te­taan riit­tä­vän kor­kea sil­ta­tul­li, yksi­tyi­sau­to­jen mää­rä voi­daan sää­tää sopivaksi…

  5. He tie­tä­vät mitä teke­vät, mut­ta teke­vät sen sil­ti. Miksi?

    Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sek­si pitäi­si kukis­taa polii­sit ja armei­jat, jot­ta pää­si­si edes kysy­mään polii­ti­koil­ta tuon kysy­myk­sen siten, että ette voi­si syöt­tää mitään viher­pes­tyä löö­pe­riä ja jou­tui­sit­te teke­mään jota­kin. Kos­ka tuo ei anna mitään toi­voa tule­vai­suu­del­ta, niin oli­si ollut sen­tään loh­dul­lis­ta, jos oli­si ymmär­ret­ty ohja­ta raken­ta­mi­nen pois raken­ta­mat­to­mal­ta maal­ta. Menee niin älyt­tö­män suu­ri alue taloik­si, tiek­si, park­ki­pai­koik­si ja pel­loik­si ete­läs­sä lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä, että jokai­nen lähes kos­ke­ma­ton alue on arvo­kas. Nyt kui­ten­kin vies­ti on men­nyt perille. 

    On vain todel­la sini­sil­mäis­tä uskoa, että täs­tä tuli­si jokin ratik­ka­lä­hiö. Yhtä sini­sil­mäis­tä on uskoa, että ihmi­set tajuai­si­vat syyt kau­pun­gin leviä­mi­sen taka­na vain sil­lä, että tiet­ty poruk­ka kes­kus­te­lee netis­sä kes­ke­nään. Näyt­tää nämä puheet tii­vis­tä­mi­ses­tä olleen vain jotain vaa­li­pup­pua, johon tuli itse­kin sini­sil­mäi­syyt­tä­ni uskot­tua. Nyt sit­ten raken­ne­taan vähä­sen joka paik­kaan, jot­ta saa­daan jokai­nen yhte­näi­nen alue hajal­le. Ihan täl­lai­seen en usko­nut tämän mene­vän. Ehkä tämä kaik­ki onkin vain peliä, jos­sa usko­tel­laan kan­sa­lai­sil­le, että polii­ti­kot ovat jota­kin teke­mäs­sä, mut­ta oikeas­ti vain jaka­vat etu­ja kes­ke­nään. Muu­ten tus­kin antai­sit­te kaik­kien nii­den tren­dien men­nä ala­mä­keen, jos­ta sanot­te ole­van­ne huo­lis­san­ne. Häl­lä­vä­liä aina­kin tulos­ten valos­sa, eikä ketään näy­tä oikeas­ti kiu­kut­ta­van, kun asiat­kin kuu­lem­ma jo rii­te­le­vät itse kes­ke­nään, jol­loin polii­tik­ko­jen ei tar­vit­se enää vai­vau­tua niis­tä rii­te­le­mään julkisesti. 

    Vali­tet­ta­vas­ti, kuten Meri-Ras­ti­la osoit­ti, niin Hesa­ri voi hil­jen­tää kri­tii­kin ja vir­ka­mie­het käsi­tel­lä vas­ta­väit­tei­tä mie­li­val­tai­ses­ti ja antaa jul­ki­suu­des­sa arvos­te­li­jois­taan vää­riä väit­tei­tä. Miten siis enää voi vai­kut­taa, kun kan­sa­lai­sen nos­taes­sa kis­san pöy­däl­le se kat­ti syö vain lei­vän­pääl­li­set ja polii­ti­kot teke­vät mitä vir­ka­mie­het sano­vat? Saman koh­ta­lon koki­vat Olki­luo­don ja Tal­vi­vaa­ran raken­ta­mi­son­gel­mis­ta huo­lis­saan olleet, mut­ta kuin­kas sit­ten kävi­kään. Älkää ihme­tel­kö jos yhä useam­mal­ta menee usko poli­tiik­kaan. Ei auta mie­le­no­soi­tuk­set, ei muu­kaan aktii­vi­suus ja lyö­dä ei sai­si, niin lusi­taan sit­ten tämä elä­mä täs­tä pois, kun puo­lu­eet tois­ten­sa jäl­keen ilmoit­ta­vat nyky­me­non kel­paa­van ja suun­nan ole­van koko ajan koh­ti parempaa.

    1. Ymmär­sin kysy­myk­sen kuu­lu­van, että mik­sei kaup­su pää­tä, että bus­si­lin­jaa Pasi­las­ta Munk­ki­nie­meen ei tule vaan että tulee ratik­ka. Se kuu­luu kyl­lä HSL:lle.

  6. Oulus­sa asuk­kai­den säpi­nä ja katu­ti­lan hal­lin­ta hoi­de­taan toisin:

    http://mattikarhula.com/2013/11/25/arvoisa-osuuskauppavaki/

    Ehkä HOK-Elan­to voi­si­kin vas­taa­vas­ti omia Vaa­san­ka­dun itsel­leen sul­je­tuk­si ravin­to­la­ti­lak­si. Hel­sin­gis­sä kun osus­kaup­pa­puo­lu­eel­la on lähes yhtä osuus val­tuus­tos­sa kuin Oulussakin.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­ken­teen suun­nit­te­lu kuu­luu HSLK:lle, ei kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

    Infra­toi­men­pi­teet, jois­ta täs­sä oli kyse, suun­nit­te­lee KSV.

  8. Olen yhä vakuut­tu­neem­pi sii­tä, että jos Kruu­nu­vuo­ren­lam­men alue oli­si kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa myös se oli­si kaa­voi­tet­tu koko­nai­suu­des­saan. Mikä mah­taa olla syy­nä sii­hen, että Var­tio­saa­ren ja Kruu­nun­vuo­ren­lam­men ympä­ris­tö arvo­te­taan eri taval­la. Kruu­nu­vuo­ri on vie­lä lähem­pä­nä kes­kus­taa ja sik­si kai vie­lä parem­pi raken­nus­maa kuin Var­tio­saa­ri. Vai odo­te­taan­ko vaan, että Aar­nion peril­li­set kyp­sy­vät ja luo­vut­ta­vat tont­tin­sa vastikkeetta.

    Apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja valit­ti Hesa­ris­sa, että luot­ta­mus­mies­ten epä­var­muus (kaa­voi­tuk­ses­sa) vaa­ran­taa asun­to­tuo­tan­non. Hah! Oli­si syy­tä kat­soa pei­liin ja miet­tiä esi­mer­kik­si sitä, mik­si tyh­jil­leen jää­neet teol­li­suus­ton­tit Pitä­jän­mäel­lä pus­ke­vat pajuk­koa ja kukaan ei ole niis­tä kiin­nos­tu­nut. Ei edes sen ver­taa, että kiin­teis­tö­vi­ras­to vai­vau­tui­si lait­ta­maan ne net­tiin vuo­krat­ta­vak­si, jos vaik­ka joku yrit­tä­jä sat­tui­si ne siel­tä löytämään.

    Kaa­voit­ta­jil­la lie­nee per­vers­si kii­nos­tus neit­seel­li­sen luon­non rais­kaa­mi­seen. Rais­kaa­mi­sen jäl­keen hei­dän kiin­nos­tus koh­tee­seen lopah­taa siihen.

  9. Minua on askar­rut­ta­nut vuo­den 2050 visios­sa arvio että nykyi­sen Hel­sin­gin rajo­jen sisäl­le on saa­ta­va 250 000 asu­kas­ta lisää, mikä edel­lyt­tää tii­vis­tä­viä kaa­vo­ja. Sehän on kyl­lä eko­lo­gi­ses­ti ja kult­tu­ri­ses­ti fik­sua – sopi­vas­sa mitassa.

    Tämä on kuin lai­van raken­ta­mis­ta pulloon. 

    Miten suun­nit­te­lu muut­tui­si, jos ei oli­si nykyi­siä kun­nan­ra­jo­ja? Onko­han näkö­kul­ma lii­an kapea?

  10. Juha­ni Salo­vaa­ra:
    He tie­tä­vät mitä teke­vät, mut­ta teke­vät sen sil­ti. Miksi?

    Älkää ihme­tel­kö jos yhä useam­mal­ta menee usko poli­tiik­kaan. Ei auta mie­le­no­soi­tuk­set, ei muu­kaan aktii­vi­suus ja lyö­dä ei sai­si, niin lusi­taan sit­ten tämä elä­mä täs­tä pois, kun puo­lu­eet tois­ten­sa jäl­keen ilmoit­ta­vat nyky­me­non kel­paa­van ja suun­nan ole­van koko ajan koh­ti parempaa.

    ***
    Var­tio­saa­ri pää­tös on tyr­mis­tyt­tä­vä. Kun­ta­la­ki mah­dol­lis­tai­si kun­ta­lais­ten kuu­le­mi­sen äänes­tyk­sel­lä. Sitä käy­te­tään har­voin. Mik­si? Var­tio­saa­ren koh­ta­lo on sel­lai­nen kysy­mys, että sen tule­vai­suu­des­ta oli­si pitä­nyt jär­jes­tää kun­nol­li­nen kuntaäänestys. 

    Ei pidä ihme­tel­lä mik­si sekä Vih­rei­den että Kokoo­muk­sen kan­na­tus­käy­rät las­ke­vat. Tämä­kin pysyy kau­an mielessä.

  11. Juha Mäke­läi­nen:
    Minua on askar­rut­ta­nut vuo­den 2050 visios­sa arvio että nykyi­sen Hel­sin­gin rajo­jen sisäl­le on saa­ta­va 250 000 asu­kas­ta lisää, mikä edel­lyt­tää tii­vis­tä­viä kaa­vo­ja. Sehän on kyl­lä eko­lo­gi­ses­ti ja kult­tu­ri­ses­ti fik­sua – sopi­vas­sa mitassa.

    Tämä on kuin lai­van raken­ta­mis­ta pulloon. 

    Miten suun­nit­te­lu muut­tui­si, jos ei oli­si nykyi­siä kun­nan­ra­jo­ja? Onko­han näkö­kul­ma lii­an kapea?

    Jos Hel­sin­ki ottaa 250 000, Espoo 150 000 ja Van­taa 150 000, niin kehys­kun­tiin jää vie­lä 50000 asuk­kaan kas­vu tuos­ta ennus­te­tus­ta 600 000 asuk­kaas­ta. Kuu­los­taa ihan fik­sul­ta lähtökohdalta. 

    Ei Hel­sin­gis­sä ole unoh­det­tu sitä, että Espoo ja Van­taa ovat ole­mas­sa. Ne ovat hoi­ta­neet vii­me vuo­si­na oman osan­sa kaa­voi­tuk­ses­ta ja raken­ta­mi­ses­ta (mää­rän osal­ta) var­sin mal­lik­kaas­ti. Hel­sin­ki ei. Ja tämä tilan­ne on tar­koi­tus korjata.

  12. Minä en pidä täs­tä lain­kaan. Siir­to­la­puu­tar­han saa 87 asu­kas­ta, kym­me­net tuhan­net menet­tä­vät virkistysalueensa.”

    Siel­lä Suu­ta­ri­lan ran­ta­puis­tos­sa voi käy­dä mm. kesäl­lä kat­so­mas­sa kuin­ka mon­ta tuhat­ta ihmis­tä siel­lä parveilee.
    Ei se ihan mikään Kai­vo­puis­to ole ja suu­rin osa sii­tä jää jäljelle. 

    Tämä on juu­ri tätä, että mihin­kään edes jou­to­maa­han ei voi koskea.

  13. Lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­jan mukaan Var­tio­saa­ren suun­nit­te­lu­pe­rus­tei­den hyväk­sy­mi­ses­sä oli kysees­sä vuo­den tär­kein pää­tös. Sinun ehdo­tuk­ses­ta­si pää­tet­tiin, että “osay­leis­kaa­vaan lii­te­tään mää­räys, jon­ka mukaan raken­ta­mis­ta alu­eel­la ei saa aloit­taa ennen kuin rai­tio­vau­nu­yh­tey­des­tä saa­reen on teh­ty sito­va pää­tös.” Lau­ta­kun­ta päät­ti sinun­kin kan­nat­ta­ma­na­si myös, että “jat­ko­suun­nit­te­lus­sa sel­vi­te­tään myös lii­tyn­tä­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­nen Hert­to­nie­men, Ras­ti­lan ja Vuo­saa­ren met­roa­se­mien kaut­ta rai­tio­vau­nuil­la tai bus­seil­la”. En oikein ymmär­rä kuin­ka nämä pää­tök­set ovat yhtä aikaa voi­mas­sa. Jäl­kim­mäi­nen pää­tös­hän hyväk­syy myös sen, että Var­tio­saa­ren asuk­kaat kul­je­te­taan Hert­to­nie­men met­roa­se­mal­le bus­sil­la ja ratik­kaa ei tule. Ontuu­ko minun logiik­ka­ni vai tar­koi­tit­ko sitä , että pää­tös rati­kas­ta voi olla myös kiel­tei­nen, kun­han se on “sito­va”?

    1. Ihan var­mas­ti Var­tio­saa­res­ta on pääs­tä­vä myös Hert­to­nie­meen, vaik­ka ratik­ka tulee­kin. Ratik­ka­pää­tös oli ehdo­ton, tämä toi­nen oli selvitys.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ymmär­sin kysy­myk­sen kuu­lu­van, että mik­sei kaup­su pää­tä, että bus­si­lin­jaa Pasi­las­ta Munk­ki­nie­meen ei tule vaan että tulee ratik­ka. Se kuu­luu kyl­lä HSL:lle.

    HSL lii­ken­nöi kis­ko­ja jot­ka raken­ne­taan. Sinän­sä on mie­len­kiin­toi­nen teo­reet­ti­nen mah­dol­li­suus, että Hel­sin­ki esi­mer­kik­si raken­taa sil­lan ja kis­kot Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan ja HSL ei vaan lii­ken­nöin niil­lä, mut­ta kuten sanot­tua teoreettinen.

  15. Oli­si kiin­nos­ta­vaa tie­tää mikä on täl­lä het­kel­lä KSL:n kan­ta asui­na­luei­den eriar­voi­tu­mi­seen. Aikai­sem­min Hesa­rin mant­ra on ollut, että aluei­den eriar­vois­tu­mi­nen ja homo­ge­ni­soi­tu­mi­nen (esim. rik­kai­den ker­ros­ta­loa­lu­eet, köy­hien ker­ros­ta­lo­lä­hiöt, maa­han­muut­ta­jien ker­ros­ta­lo­lä­hiöt, kes­ki­tu­lois­ten oma­ko­tia­lu­eet) on aina pahas­ta. Nyt Hesa­ri (27.11.2013) on pyör­tä­nyt kan­tan­sa ja pää­kir­joi­tuk­ses­sa sano­taan “On yli­mie­li­syyt­tä sanel­la ulko­puo­lel­ta, mil­lais­ta on oikean­lai­nen yhtei­söl­li­syys tai mil­lai­nen on oikea ihan­ne­lä­hiö.” Toi­vot­ta­vas­ti Hel­sin­kiin tulee enem­min­kin Toron­to-mal­lis­ta homo­ge­ni­suut­ta (Chi­na­town, Litt­le-Ita­ly, etc.) kuin Rin­ke­by-mal­lis­ta, vaik­ka­kin ennus­mer­kit ovat aika heikot.

  16. Juha­ni Salo­vaa­ra: Menee niin älyt­tö­män suu­ri alue taloik­si, tiek­si, park­ki­pai­koik­si ja pel­loik­si ete­läs­sä lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä, että jokai­nen lähes kos­ke­ma­ton alue on arvokas.

    Var­tio­saa­ren raken­ta­mi­sen puo­les­ta puhuu nime­no­maan se, että se on niin iso saa­ri. Vaik­ka sii­tä ote­taan vain puo­let raken­nus­käyt­töön, niin sin­ne mah­tui­si 5 000 — 10 000 asu­kas­ta. Tämä on mon­ta ker­taa enem­män kuin vaik­ka­pa Meri-Ras­ti­las­sa, mikä taas on se syy mik­si sen suo­je­lu on perus­tel­lum­paa. Alue on myös aika hyvin saa­vu­tet­ta­vis­sa jatkossa.

    Vas­taan taas puhuu se että kysees­sä on iso yhte­näi­nen luon­toa­lue, ja sel­lai­se­na suht har­vi­nai­nen, var­sin­kin tuol­la sijain­nil­la. Eli samat tosi­asiat, koko ja sijainti.

    Raken­ta­mis­ta kan­nat­ta­vat olet­ta­vat ettei tii­vis­tä­mäl­lä saa­da riit­tä­väs­ti raken­ta­mis­ta, vaik­ka se toki on vie­lä eri koko­luo­kan asia, jos­sa puhu­taan sadois­ta tuhan­sis­ta asuk­kais­ta. Vas­tus­ta­jat taas lie­ne­vät optimistisempia.

    Nämä on asioi­ta jois­ta aikui­set jär­ke­vät voi­vat olla eri miel­tä, ja minä olen huo­man­nut, että useim­mil­le pereh­ty­neil­le kum­paan tahan­sa suun­taan kal­lis­tu­mi­nen ei ole ollut help­poa. Sem­mois­ta se on kun hyvät asiat on vastakkain.

    Hen­ki­lo­lö­koh­tai­ses­ti olen sitä miel­tä, ole­mat­ta joh­to­pää­tök­sis­tä miten­kään innois­sa­ni, että Var­tio­saa­ri tulee raken­taa ja Meri-Ras­ti­la ei. Noin päin kos­ka 7 000 asu­kas­ta ja 2 000 asu­kas­ta. Kivi­nok­ka on han­ka­lam­pi tapaus, se osa mikä ehkä pitäi­si raken­taa on nie­men ete­lä­osa, ja nimeo­maan se on jätet­ty kaa­vas­sa siirtolapuutarhaksi.

    Muu­ten, ylei­ses­ti ottaen se että kui­ten­kin raken­ne­taan huo­nos­ti on argu­ment­ti sen puo­les­ta että se tulee raken­taa hyvin, ei sen puo­les­ta ettei voi rakentaa.

  17. Var­tio­saa­ren raken­ta­mi­nen mie­ti­tyt­tää vie­lä vas­tai­suu­den varalle.

    Hel­sin­gis­sä pitäi­si olla vie­lä raken­ta­mat­to­mien saar­ten käyt­tö­stra­te­gia, eikä niin, että saa­ret ote­taan raken­ta­mi­sen pii­riin yksi ker­ral­laan, kos­ka nyt syn­ty­neen asun­to­pu­lan pai­nees­sa raken­ta­mi­nen jyrää aina mui­den käyt­tö­vaih­teh­to­jen ohi.

    Saar­ten käyt­tö­stra­te­gias­sa tuli­si arvot­taa ja prio­ri­soi­da saar­ten mer­ki­tys nii­den ainut­laa­tui­suu­den, oma­lei­mai­suu­den, nykyis­ten kau­pun­ki­lais­ten vir­kis­ty­sa­lue­tar­peen, kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­sen toi­min­nal­li­suu­den ym. näkökulmista.

    Esi­mer­kik­si Var­tio­saa­ri on niin oma­lei­mai­nen ja ainut­laa­tui­nen paik­ka, että stra­te­gia voi­si olla, että säi­ly­te­tään Var­tio­saa­ri vir­kis­tyk­ses­sä (vrt. Pih­la­ja­saa­ri (yli­kuor­mit­tu­nut)) ja nos­te­taan raken­ta­mis­te­hok­kuut­ta muul­ta toi­min­nal­ta vapau­tu­vil­la rannoilla.
    Hel­sin­ki on Suo­mes­sa lähes ainoa paik­ka, joka kes­tää mer­kit­tä­vää ylös­päin raken­ta­mis­ta. Pik­ku­kau­pun­geil­le tyy­pil­li­seen joka­puo­lel­le leviä­mi­seen ja mer­kit­tä­vien luon­non­ko­ko­nai­suuk­sien raken­ta­mi­seen ei tar­vit­si­si läh­teä. Se ei ole sitä urbaa­nia kil­pai­lu­valt­tia ja laatua.

    Merel­li­nen, lähes raken­ta­ma­ton vir­kis­tys­saa­ri toi­mi­si kau­pun­ki­lais­ten “kesä­mök­ki­nä”. Mitä enem­män täl­lais­ta oli­si tar­jol­la sitä mie­lyt­tä­väm­pää oli­si asua muu­ten tii­viis­sä raken­tees­sa ja kor­keas­sa talossa.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­ken­teen suun­nit­te­lu kuu­luu HSLK:lle, ei kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

    Kyl­lä nyky­päi­vää pitäi­si olla se, että maan­käy­tön suun­nit­te­lua eli kau­pun­gin toi­min­nal­lis­ta suun­nit­te­lua ja lii­ken­teen suun­nit­te­lua teh­dään yhteis­työs­sä, jos­sa rat­kai­sut voi­daan liit­tää toi­siin­sa. Yleis­kaa­va­suun­nit­te­lu on juu­ri sel­lais­ta suunnittelua.

  19. Vie­lä Vartiosaaresta.
    Jos Var­tio­saa­ri ote­taan asu­mis­käyt­töön, sii­tä pitäi­si teh­dä täy­sin auto­ton, ener­giao­ma­va­rai­nen ja eko­lo­gi­nen koea­lue. Täl­lai­sel­le koea­lu­eel­le sai­si var­mas­ti rahoi­tus­ta­kin mones­ta läh­tees­tä (esim. TEKES) ja haluk­kaat asuk­kaat voi­tai­siin ottaa mukaan suun­nit­te­luun, sil­lä ilmoit­tau­tu­jia var­mas­ti löytyy.
    Näin alue voi­si herät­tää myös kan­sain­vä­lis­tä mielenkiintoa.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Asuk­kaat bsä­pi­se­vät, jos halua­vat JA SAAVAT KAIKKI TARVITTAVAT LUVAT.

    Joo, mut­ta ei lupa­by­ro­kra­tian mah­dol­li­nen kan­keus sii­hen katuun ja sen toi­mi­vuu­teen vai­ku­ta. Ate­neu­min­ku­ja­kin on erin­omai­nen käve­ly­ka­tu vaik­kei siel­lä säpis­tä lainkaan.

    Eri­tyi­sen hyvää käve­ly­ka­duk­si muu­te­tus­sa Vaa­san­ka­dus­sa oli­si rau­hal­li­nen käve­ly-ympä­ris­tö suo­raan met­roa­se­mal­le. Eeri­kin­ka­tu-mal­li­se­na­kin (kapea ajo­ra­ta, leveät jal­ka­käy­tä­vät) se toi­mi­si var­mas­ti oikein hyvin.

  21. Gre­jus:
    “Minä en pidä täs­tä lain­kaan. Siir­to­la­puu­tar­han saa 87 asu­kas­ta, kym­me­net tuhan­net menet­tä­vät virkistysalueensa.”

    Siel­lä Suu­ta­ri­lan ran­ta­puis­tos­sa voi käy­dä mm. kesäl­lä kat­so­mas­sa kuin­ka mon­ta tuhat­ta ihmis­tä siel­lä parveilee. 

    Siir­to­la­puu­tar­hoil­la on suu­rem­pi mer­ki­tys 1900-luvun alku­puo­lel­la “työ­väes­tön” vir­kis­täy­ty­mi­ses­sä ja pien­vil­je­lys­sä, mut­ta nyky­ään aluei­den arvo on lähin­nä kult­tuu­ri­his­to­rial­li­nen. Van­ho­ja siir­to­la­puu­tar­ho­ja ei pidä jyrä­tä, mut­ta mik­si raken­taa ja jael­la nii­tä puo­li-ilmai­sek­si lisää? 

    Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki nos­taa van­ho­jen ker­ros­ta­lo­jen tont­ti­vuo­kria, mikä kas­vat­taa pakol­li­sia asuin­ku­lu­ja. Samaan aikaan siir­to­la­puu­tar­hoil­le vuo­kra­taan laa­jo­ja aluei­ta edul­li­sel­la, pit­kä­ai­kai­sel­la maan­vuo­kral­la, mikä koi­tuu suo­raan puu­tar­ha­mök­kien arvon­nousuk­si. Jos uusia aluei­ta ote­taan siir­to­la­puu­tar­ha­käyt­töön, mak­set­ta­koon niis­tä markkinavuokraa. 

    En siis ymmär­rä, mik­si uusia siir­to­la­puu­tar­ha­tont­te­ja pitäi­si suo­sia ker­ros­ta­loa­suk­kai­siin verrattuna?

  22. Nyt, kun Var­tio­saa­res­ta muo­dos­tuu kah­den sil­lan port­ti Var­tio­ky­län­lah­del­le, niin kävi­kö lau­ta­kun­nan mie­les­sä että lah­den lukui­sis­ta vene­sa­ta­mis­ta tuli­si pääs­tä ulos myös pur­je­ve­neil­lä? Ram­sin­sal­men sil­ta­kor­keu­des­ta tul­lee var­sin huima?

    Jos olet­te pai­kal­la käy­neet, niin olet­te­ko huo­man­neet, että saa­ren raken­net­ta­vak­si suun­ni­tel­lut sisä­osat ovat kal­lio­ta, joka nousee pai­koin yli 25 met­riin. Sii­hen sit­ten ker­ros­ta­lo pääl­le, niin saa­daan mel­koi­nen mai­se­ma­do­mi­nant­ti, ja kovil­la neliöhinnoilla. 

    Ja lopuk­si: ei kukaan suos­tu jät­tä­mään auto­aan ran­nal­le. Ja jo raken­nus­vai­hees­sa saa­reen tar­vi­taan järeä sil­ta, joka kes­tää ras­kaan lii­ken­teen, joten kyl­lä sin­ne park­ki­ruu­tu­ja tai luo­lia tul­laan tekemään.

    Ei kai vain lau­ta­kun­ta näe nyt ruususe­nun­ta merel­lies­tä uto­pias­ta, ja sit­ten muu­ta­man vuo­den pääs­tä taas ker­ran herä­tään karuun arkeen, aivan kuten taan­noin Meri­haan suun­nit­te­lus­sa ja roi­sis­sa toteutuksessa?

    1. Saa­res­sa on suun­ni­tel­tu sen ver­ran kovaa tont­ti­te­hok­kut­ta, että pysä­köin­nin on olta­va maan alla. Kun siel­lä on hyvää kal­lio­ta, var­maan­kin luo­la. Luo­lan suu­au­kon lau­ta­kun­ta ohjeis­ti joko Laa­ja­sa­lon puo­lel­le tai aika lähel­le sil­taa. Koti­ta­lon eteen saa ajaa, jos on syy­tä, mut­ta park­kiin pitää auto kui­ten­kin vie­dä sii­hen luo­laan, joten aika vähän lii­ken­net­tä tulee saa­ren sisäosiin.

  23. Var­tio­saa­ren suun­nit­te­lu­pro­ses­si on alka­nut vai­kut­taa yhä enem­män ja enem­män näen­näis­de­mo­kra­tial­ta. Asuk­kaat toi­vei­neen ja perus­tel­tui­ne mie­li­pi­tei­neen jää­vät sii­nä menos­sa aut­ta­mat­ta jal­koi­hin. Tulee tun­ne, ettei kau­pun­ki­lais­ta kuun­nel­la, ettei kau­pun­ki­lai­sel­la ja hänen hyvin­voin­nil­laan todel­li­suu­des­sa ole päät­tä­jien ja kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den sil­mis­sä mitään väliä.

    Ja mikä pahin­ta, myös­kään eri­lai­sil­la asian­tun­ti­ja­voi­min teh­dyil­lä luon­to- ja kult­tuu­riar­vo­sel­vi­tyk­sil­lä tai tut­ki­muk­sil­la kau­pun­ki­lais­ten luon­to­suh­tees­ta ei tun­nu ole­van väliä. 

    Tii­vis­te­tään kau­pun­kia jo raken­ne­tuil­la alueil­la, ote­taan hil­je­ne­viä teol­li­suusa­luei­ta ja len­to­kent­tiä asuin­ra­ken­ta­mi­sen käyt­töön, mut­ta jäte­tään Var­tio­saa­ren kal­tai­set ainut­laa­tui­set koh­teet vir­kis­ty­sa­lueik­si. Tule­vai­suu­den yhä ruuh­kai­sem­mak­si käy­väs­sä Hel­sin­gis­sä ne ovat kul­taa­kin kalliimpia.

    1. Suo­me­la.
      Jos Var­tios­daa­res­ta oli­si pää­tet­ty kun­nal­li­sel­la kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä, miten luu­let että äänes­tys oli­si päät­ty­nyt? Vai onko jokin vie­lä demo­kraat­ti­sem­pi tapa?

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suomela.
    Jos Var­tios­daa­res­ta oli­si pää­tet­ty kun­nal­li­sel­la kan­sa­nää­nes­tyk­sel­lä, miten luu­let että äänes­tys oli­si päät­ty­nyt? Vai onko jokin vie­lä demo­kraat­ti­sem­pi tapa?

    En kom­men­tis­sa­ni puhu­nut kun­nal­li­ses­ta kan­sa­nää­nes­tyk­ses­tä tms. vaan viit­ta­sin sii­hen vai­ku­tel­maan, joka Var­tio­saa­ri-pro­ses­sis­ta on jää­nyt. On tul­lut tun­ne, että eten­kin vir­kis­ty­sa­lue­vaih­toeh­to on ollut muka­na vain ns. muo­don vuok­si, mut­ta todel­li­suu­des­sa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa on alu­nal­kaen­kin varus­tau­dut­tu vain sii­hen, että saa­ri raken­ne­taan — kun ensin on edet­ty lais­sa sää­de­tyn viral­li­sen pro­ses­sin kaut­ta ja tee­tet­ty muu­ta­mia sel­vi­tyk­siä, joi­den löy­dök­sil­lä ja pää­tel­mil­lä ei kui­ten­kaan todel­li­suu­des­sa ole mer­ki­tys­tä lop­pu­tu­lok­sen kannalta. 

    Tosin vas­taa­va vai­ku­tel­ma syn­tyy var­mas­ti hel­pos­ti mis­tä tahan­sa kaa­voi­tus­pro­ses­sis­ta, jos­sa vas­tak­kain ovat raken­ta­mi­nen ja toi­saal­ta kult­tuu­ri­mai­se­mal­li­set ja luon­to-arvot sekä asuk­kai­den vir­kis­tys­tar­peet. Eten­kin suu­ris­sa kau­pun­geis­sa raken­ta­mi­nen aja­nee lopul­ta aina vii­me­mai­nit­tu­jen ohitse.

    Erään­lais­ta demo­kra­ti­aa on toki ollut se, että kau­pun­ki­lai­sil­la on ollut mah­dol­li­suus lähet­tää palau­tet­ta ja perus­tel­tu­ja vetoo­muk­sia — eri asia sit­ten tie­ten­kin on, voi­ko sil­lä taval­la todel­la vai­kut­taa. Mut­ta juu­ri muu­ta vai­kut­ta­mi­sen tapaa­han meil­lä ei täl­lai­sis­sa yksit­täi­sis­sä kaa­va­pro­ses­seis­sa ole.

    Kan­sa­nää­nes­tys-aja­tus on sinän­sä kiin­nos­ta­va. Jos äänes­ty­sa­lu­eek­si rajat­tai­siin vaik­ka­pa Var­tio­saa­ren osal­ta saar­ta ympä­röi­vät kau­pun­gin­osat (Laa­ja­sa­lo, Tam­mi­sa­lo, Roi­hu­vuo­ri, Mar­ja­nie­mi, Puo­ti­la, Vuo­saa­ri), joi­den asuk­kai­ta asia lähim­min kos­ket­taa, lop­pu­tu­los saat­tai­si olla mielenkiintoinen.

  25. Jos todel­la­kin Pasi­la — Mei­lah­ti on suun­ni­tel­lun 0‑jokerin ruuh­kai­sin osuus, niin tämän toteut­ta­mi­ses­sa bus­si­lin­ja­na ei todel­la­kaan ole pie­nin­tä­kään jär­keä, kun lähes koko osuus on jo rai­tio­tie­tä. Juu­ri rai­de­lii­ken­ne pys­tyy huo­leh­ti­maan suu­ris­ta mat­kus­ja­mää­ris­tä. Ennus­te­tuil­la mat­kus­ta­ja­mää­ril­lä bus­se­ja tar­vit­tai­siin kah­den minuu­tin välein, kuin­ka täl­le mää­räl­le edes voi­tai­siin taa­ta mitään toi­mi­via etui­suuk­sia ja siis saa­da nope­aa runkolinjaa?

    Mitä ilmei­sim­min tämä run­ko­lin­ja Pasi­las­ta län­teen­päin tuli­si suo­siol­la hoi­taa rai­tio­vau­nuil­la, raken­taen rata Rei­jo­lan­ka­dul­le, muu­ta­ma sata met­riä! Run­ko­bus­si­lin­ja sinäl­lään voi olla tar­peen, mut­ta se kan­nat­tai­si ohja­ta Pasi­las­ta poh­joi­seen, jol­loin kuor­mi­tus oli­si pie­nem­pi, jol­loin pär­jät­täi­siin suu­rem­mal­la vuo­ro­vä­lil­lä ja siten tar­vit­ta­vat etui­suu­det run­ko­lin­jal­le pys­tyt­täi­siin anta­maan ilman koh­tuut­to­mia inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sia omiin bussiväyliin.

    Ja on tur­ha men­nä HSL:n taak­se sano­mal­la, että kyse on hei­dän asias­ta. No taval­laan on, mut­ta tar­kas­ti ottaen rai­de­lii­ken­teen kehit­tä­mi­ses­sä on kyse HSL:n ja Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lun yhtei­ses­tä asias­ta: ilman yhtei­siä pää­tök­si asias­ta ei tule yhtään mitään. Ja yhtei­siä pää­tök­siä on aika paha teh­dä, jos kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la ei ole mitään näke­mys­tä asiasta.

    Se että HSL ehdot­taa tuol­lai­sil­la lii­ken­ne­mää­ril­lä bus­si­run­ko­lin­jaa todis­taa minun mie­les­tä ennen kaik­kea sitä, että HSL:llä ei ole enää mitään uskoa sii­hen, että Hel­sin­gin kau­pun­gi­suun­nit­te­lun kans­sa voi­tai­siin jär­ke­väs­ti kehit­tää rai­tio­tie­lii­ken­net­tä: parem­pi sit­ten edes run­ko­lin­ja bus­seil­la kuin ei mitään. Käsi­tyk­sen taus­tal­la saat­taa olla rai­tio­tie­lii­ken­teen kehit­tä­mis- ja nopeut­ta­mis­suun­ni­tel­mien koh­ta­lo vii­me vuosina…

  26. Vil­le Turu­nen:
    Mitä ilmei­sim­min tämä run­ko­lin­ja Pasi­las­ta län­teen­päin tuli­si suo­siol­la hoi­taa rai­tio­vau­nuil­la, raken­taen rata Rei­jo­lan­ka­dul­le, muu­ta­ma sata met­riä! Run­ko­bus­si­lin­ja sinäl­lään voi olla tar­peen, mut­ta se kan­nat­tai­si ohja­ta Pasi­las­ta poh­joi­seen, jol­loin kuor­mi­tus oli­si pie­nem­pi, jol­loin pär­jät­täi­siin suu­rem­mal­la vuo­ro­vä­lil­lä ja siten tar­vit­ta­vat etui­suu­det run­ko­lin­jal­le pys­tyt­täi­siin anta­maan ilman koh­tuut­to­mia inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sia omiin bussiväyliin.

    Pasi­la — Mei­lah­ti on aika lyhyt run­gok­si. Enem­män­kin se on laas­ta­ri. Bus­si­lin­jan 58 (sekä 58B ja 59), jon­ka tämän run­ko­lin­jan pitäi­si kor­va­ta, kuor­mit­tu­nein väli on Pasi­la — Hert­to­nie­mi (- Itä­kes­kus). Välil­lä Pasi­la — Mei­lah­ti kul­kee ja toden­nä­köi­ses­ti myös tulee kul­ke­maan myös seu­tu­bus­se­ja, jot­ka tasaa­vat kuor­mi­tus­ta. Eli ongel­ma on se, että Mei­lah­den sai­raa­la-alu­een met­ro­lin­jan var­rel­ta tule­vat työn­te­ki­jät ja asiak­kaat halua­vat kul­kea tämän mat­kan suo­raan bus­sil­la (ja suu­res­sa mää­rin myös autol­la). Hei­dän pak­ko­vaih­to rai­tio­vau­nuun Pasi­las­sa ei ole alkuun­kaan opti­maa­li­nen rat­kai­su. Yksi vaih­toeh­to voi­si olla run­ko­lin­ja välil­lä Kala­sa­ta­ma — Mei­lah­ti (- Munk­ki­vuo­ri), johon vaih­ta­mi­nen Kala­sa­ta­mas­sa oli­si Itä-Hel­sin­ki­läi­sil­le­kin nykyis­tä suo­raa mut­ta hidas­ta bus­si­lin­jaa nopeam­pi vaihtoehto.

  27. Minä­kin ihmet­te­len mik­si met­siä raken­ne­taan, vaik­ka oli­si parem­pi ensi tii­vis­tää ne ole­mas­sa ole­vat asui­na­lu­eet. Näin ne pal­ve­lut­kin ehkä säi­lyi­si­vät lähiöis­sä. Lisäk­si pitäi­si raken­taa roh­keas­ti kor­keal­le ja vie­lä roh­keam­paa oli­si tuho­ta koko­nai­set lähiöt ja raken­taa uudel­leen kun­nol­li­se­na kau­pun­ki­na. Jos vain halu­taan, niin kaik­ki ihmi­set saa­daan kyl­lä mah­tu­maan Hel­sin­kiin kos­ke­mat­ta met­siin. Tämä äly­tön maan­tuh­laus pitää lopettaa.

  28. tpyy­luo­ma:
    Muu­ten, ylei­ses­ti ottaen se että kui­ten­kin raken­ne­taan huo­nos­ti on argu­ment­ti sen puo­les­ta että se tulee raken­taa hyvin, ei sen puo­les­ta ettei voi rakentaa.

    Lähin­nä kait kyse on sii­tä, että Soi­nin­vaa­ra­kin on vii­mei­sen kuu­kau­den aika­na ollut KSL:ssa hyväk­sy­mäs­sä kaa­vaa, joka on hänen omien sano­jen­sa mukaan “pilat­tu”.

    Eli kyl­lä se että raken­ne­taan huo­nos­ti, on nime­no­maan argu­ment­ti sen puo­les­ta, ettei voi/kannata raken­taa. Ei, ennen kuin on sel­vää, että raken­ne­taan hyvin.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ymmär­sin kysy­myk­sen kuu­lu­van, että mik­sei kaup­su pää­tä, että bus­si­lin­jaa Pasi­las­ta Munk­ki­nie­meen ei tule vaan että tulee ratik­ka. Se kuu­luu kyl­lä HSL:lle.

    Sal­lit­ko pie­nen piruilun?

    Kun puo­len vuo­den pääs­tä rai­tio­lii­ken­teen lin­jas­to tulee HSL:n hal­li­tuk­sel­le pää­tet­tä­väk­si ja sii­tä puut­tuu Pasi­la-Munk­ka-ratik­ka, niin moni tääl­lä tulee sitä esit­tä­mään, toi­vo­maan ja vaatimaan.

    Saa­daan­ko sil­loin lukea blo­gi­pos­tauk­ses­ta, että HSL ei voi päät­tää täl­lai­ses­ta rati­kas­ta, kun kau­pun­ki ei ole teh­nyt sil­le kiskoja?

    1. Kyl­lä tämä suun­nit­te­lu tapah­tuu yhteis­työs­sä, mut­ta niin kuin tie­dät, parai­kaa on menos­sa ratik­ka­lin­jas­to­jen uudis­ta­mi­nen HSL:n joh­ta­ma­na. Rei­jo­lan­ka­dul­le var­maan­kin on tulos­sa kis­kot joka tapauk­ses­sa, kos­ka jokin yhteys sil­le välil­le on tekeillä.

  30. Ja aihees­ta vähän vakavammin:

    On tie­tys­ti uusi tilan­ne, että Hel­sin­ki on ulkois­ta­nut rai­tio­lin­jas­ton­sa pää­tös­val­lan YTV:lle eli kun­tayh­ty­mäl­le, jon­ka nimek­si tuli HSL. Var­maan uusien rato­jen toteut­ta­mi­nen oli mut­kat­to­mam­paa ennen, kun sovit­tiin vaan viras­to­jen kes­ken, kuka tekee mitä­kin eikä asial­la tar­vin­nut vai­va­ta yli­kun­nal­lis­ta bus­sior­ga­ni­saa­tio­ta. Sil­ti on vas­tuun­pa­koi­lua väit­tää, ettei Kslk:lla oli­si päätösvaltaa.

    Kar­keas­ti hom­ma toi­mii teo­rias­sa nyt niin, että kau­pun­ki suun­nit­te­lee, päät­tää ja raken­taa radat. HSL hoi­taa niil­le halua­man­sa lii­ken­teen. Pak­kaa sekoit­taa se, että osa raken­nus­ra­hois­ta on sovit­tu kier­rä­tet­tä­väk­si HSL:n kaut­ta, mut­ta Hel­sin­gin rahaa sekin on. Se, mikä täs­sä bus­si­kais­ta-asias­sa meni pie­leen on, että tei­dän oli­si pitä­nyt ymmär­tää KSV:n roo­li ja tode­ta bus­si­kais­to­ja toi­vo­val­le HSL:lle ja samal­la ilmoit­taa omil­le vir­ka­mie­hil­len­ne, että

    - bus­si­kais­ta-asia voi­daan tut­kia ja kat­soa onko niil­le tilaa
    — yhteis­kais­tat ovat niin ongel­mal­li­sia että sel­lai­sia ei teh­dä vaik­ka joku toi­voi­si­kin, ei tar­vit­se edes tutkia
    — kos­ka ko. rei­til­lä on suu­rim­mak­si osak­si kis­kot val­mii­na, tut­ki­taan myös tek­ni­set mah­dol­li­suu­det toteut­taa tuo ratikkana
    HSL valit­see sit­ten ihan itse, toteut­taa­ko se nol­la­jo­ke­rin bus­si­na vai ratik­ka­na riip­puen sii­tä, mitä vaih­toeh­to­ja KSV sil­le antaa (eli voi olla että tut­ki­mi­sen lop­pu­tu­los on, että bus­si­kais­to­ja ei voi teh­dä mut­ta ratik­ka­na voi ajaa)

    Ymmär­rän, että tilan­ne on uusi, mut­ta jos jat­ku­vas­ti hei­te­tään pal­lo vain viras­tos­ta toi­seen eikä kukaan uskal­la heit­tää sitä koriin, niin peli ei pää­ty koskaan.

  31. Onko Joke­ri 0 vaih­toeh­dois­sa miet­tit­ty että lin­jan voi­si toteut­taa myös met­ro­yh­tey­te­nä idän suun­nas­ta Kala­sa­ta­ma — Pasi­la — Munk­ki­vuo­ri ja sii­tä ehkä edel­leen Lep­pä­vaa­ran suun­taan ? Näin syn­tyi­si auto­ruuh­kis­ta riip­pu­ma­ton lii­ken­neyh­teys idän suun­nal­ta Länsi-Helsinkiin.

  32. spo­ra vai sit­ten­kin met­ro ?:
    Onko Joke­ri 0 vaih­toeh­dois­sa miet­tit­ty että lin­jan voi­si toteut­taa myös met­ro­yh­tey­te­nä idän suun­nas­ta Kala­sa­ta­ma – Pasi­la – Munk­ki­vuo­ri ja sii­tä ehkä edel­leen Lep­pä­vaa­ran suun­taan ? Näin syn­tyi­si auto­ruuh­kis­ta riip­pu­ma­ton lii­ken­neyh­teys idän suun­nal­ta Länsi-Helsinkiin. 

    Met­roa Töö­lös­tä Pasi­lan kaut­ta Viik­kiin ja edel­leen Itä­kes­kuk­seen on mie­tit­ty. Var­maan mui­ta­kin saman­kal­tai­sia, vaik­kei nii­tä ole esi­tel­ty julkisuudessa.

    Met­ron ongel­ma ja hel­sin­ki­läi­sen met­ron ongel­ma eri­tyi­ses­ti on se, että se on kal­lis­ta. Lisäk­si hel­sin­ki­läi­sen met­ron sovel­tu­vuut­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa liik­ku­mi­seen, jota tuo nol­la-joke­ri­kin pää­asias­sa on, hei­ken­tää se, että met­ro­tun­ne­lit ja ase­mat ovat niin syväl­lä maan alla. Tason­vaih­toi­hin, ts. kadul­ta ase­ma­lai­tu­ril­le ja päin­vas­toin, kuluu hel­pos­ti 90 sekun­tia suun­ta. Käve­lyä­kin tulee sok­ke­loi­sis­sa ase­ma­hal­leis­sa pal­jon, ja ennen muu­ta sen vuok­si, että ase­mia ja ulos­käyn­te­jä ei ole varaa raken­taa niin tihe­ään oli­si tarvis. 

    Nykyi­sel­tä met­ro­lin­jal­ta puut­tu­vat kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la toi­set ulos­käyn­nit Sör­näi­sis­sä, Kai­sa­nie­mes­sä ja Ruo­ho­lah­des­sa. Lisäk­si puut­tuu Lep­pä­suon asema.

    Hel­sin­gin met­ro on suun­ni­tel­tu ihmis­ten kul­jet­ta­mi­seen lähiöi­den ja kort­te­li­kau­pun­gin välil­lä. Sii­nä se on hyvä. Kan­ta­kau­pun­gis­sa liik­ku­mi­seen ei, eikä nyky­met­ron kon­sep­ti kos­kaan tule sii­hen tai­pu­maan. Kadun alle kai­ve­tut rai­tio­vau­nut­kin toi­mi­si­vat parem­min, mut­ta kal­lis­ta oli­si sekin ja kadun alla jo ole­van infran ja tilo­jen vuok­si käy­tän­nös­sä mahdotonta.

  33. j‑lu: Nykyi­sel­tä met­ro­lin­jal­ta puut­tu­vat kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la toi­set ulos­käyn­nit Sör­näi­sis­sä, Kai­sa­nie­mes­sä ja Ruo­ho­lah­des­sa. Lisäk­si puut­tuu Lep­pä­suon asema. 

    Lisä­tään tähän, että aina­kin Kai­sa­nie­men toi­sen sisään­käyn­nin kan­nat­ta­vuut­ta on las­ket­tu ja tulos oli ymmär­tääk­se­ni aika rajoil­la, että kan­nat­taa­ko vai­ko ei.

    Perus­on­gel­ma on sii­nä, että ulos­käyn­nit ovat kal­lii­ta, kos­ka met­ro kul­kee syväl­lä. Ase­mat ovat kal­lii­ta jokatapauksessa.

  34. j‑lu: j‑lu: Nykyi­sel­tä met­ro­lin­jal­ta puut­tu­vat kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la toi­set ulos­käyn­nit Sör­näi­sis­sä, Kai­sa­nie­mes­sä ja Ruo­ho­lah­des­sa. Lisäk­si puut­tuu Lep­pä­suon asema. 

    Lisä­tään tähän, että aina­kin Kai­sa­nie­men toi­sen sisään­käyn­nin kan­nat­ta­vuut­ta on las­ket­tu ja tulos oli ymmär­tääk­se­ni aika rajoil­la, että kan­nat­taa­ko vai­ko ei.

    Perus­on­gel­ma on sii­nä, että ulos­käyn­nit ovat kal­lii­ta, kos­ka met­ro kul­kee syväl­lä. Ase­mat ovat kal­lii­ta jokatapauksessa.

    Logis­ti­ses­ti suu­rin puu­te on Rau­ta­tie­a­se­man län­ti­nen lip­pu­hal­li, joka aikoi­naan jätet­tiin sääs­tö­syis­tä rakentamatta.

  35. Vie­lä Var­tio­saa­ren sil­lois­ta: esi­mer­kik­si Bava­ria 42:n mas­to nousee 16 met­riä meren­pin­nas­ta. Tähän vie­lä meren­pin­nan kor­keu­den­vaih­te­lun tur­va­mar­gi­aa­li, niin Ram­sin­sal­men kevyen­lii­ken­teen sil­lan ali­tus­kor­keus voi­si hyvin­kin olla 17–18 met­riä? Men­nään siis lähes pui­den lat­va­kor­keu­del­la, aika huimaa.

    Onko tuo jo piir­ret­ty, ja jos niin satuit­te­ko kysy­mään pai­kal­lis­ten vene­ker­ho­jen kantaa?

    1. Sil­lan kor­keu­dek­si on suun­ni­tel­tu 20 met­riä. Sinän­säö on mie­len­kiin­tois­ta, että Espoon ja Laut­ta­saa­ren väli­set sil­lat estä­vät kai­ken pur­je­ve­ne­lii­ken­teen Laa­ja­lah­teen, siis esi­mer­kik­si Munk­ki­nie­meen, mut­ta tätä ei kukan pidä ongel­ma­na. Itä-.Helsingissä jou­du­taan sil­to­ja koro­to­maan muu­ta­man pur­je­ve­neen vuok­si sum­mil­la, jot­ka pur­je­ve­net­tä koh­den ovat huomattavia.

  36. Tot­ta, var­sin eri­kois­ta. Nyt kun mai­nit­sit, Laut­ta­saa­res­sa ali­tus­kor­keus on n. 5 met­riä. Voi­sin kuvi­tel­la että kun sil­lat rake­net­tiin niin joku­nen venei­li­jä saat­toi pitää sitä ongel­ma­na, mut­ta sii­tä­hän on jo aikaa — eivät ole enää kommentoimassa.

    Ais­tin­ko annok­sen popu­lis­mia tuos­sa sil­lan koro­tus­ku­lu­jen jyvit­tä­mi­ses­sä muu­ta­mal­le veneel­le? Voi­tai­siin parem­min vaik­ka las­kea per. ali­tus­ker­ta, ja pois­toa­jak­si nel­jä­kym­men­tä vuotta.

  37. spo­ra vai sit­ten­kin met­ro ?:
    Onko Joke­ri 0 vaih­toeh­dois­sa miet­tit­ty että lin­jan voi­si toteut­taa myös met­ro­yh­tey­te­nä idän suun­nas­ta Kala­sa­ta­ma – Pasi­la – Munk­ki­vuo­ri ja sii­tä ehkä edel­leen Lep­pä­vaa­ran suun­taan ? Näin syn­tyi­si auto­ruuh­kis­ta riip­pu­ma­ton lii­ken­neyh­teys idän suun­nal­ta Länsi-Helsinkiin.

    Poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä mat­kus­ta­ja­vir­rat ovat ohuem­mat ja ruuh­ka­pai­not­tei­sem­mat kuin säteit­täi­ses­sä lii­ken­tees­sä. Kun met­roa ei kus­tan­nus­mie­les­sä ole perus­tel­tua raken­taa edes säteit­täi­sil­le yhteyk­sil­le, niin ei se ole poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä­kään talou­del­li­ses­ti perusteltavissa.

    Sil­ti oli­sin val­mis tut­ki­maan met­ro­yh­tey­den Kala­sa­ta­mas­ta Pasi­laan yhdel­lä välia­se­mal­la. Se antai­si mah­dol­li­suu­den nos­taa nol­la­jo­ke­ri rai­teil­le siten, että Itis-Pasi­la on met­ro ja Pasi­la-Munk­ka on ratik­ka. Met­ron kus­tan­nuk­set ovat suu­ret, mut­ta suun­nit­te­lu­pe­rin­teet pitä­vät met­ro­rai­teen rin­nal­la Hert­to­nie­meen kul­ke­vaa ratik­kaa kovin epä­py­hä­nä. Vaan onko met­ros­sa auto­ma­ti­saa­tion jäl­keen enää kapa­si­teet­tia täl­lai­sel­le uudel­le lin­jal­le, jos rahat jos­tain löytyisivätkin?

  38. tpyy­luo­ma: HSL lii­ken­nöi kis­ko­ja jot­ka raken­ne­taan. Sinän­sä on mie­len­kiin­toi­nen teo­reet­ti­nen mah­dol­li­suus, että Hel­sin­ki esi­mer­kik­si raken­taa sil­lan ja kis­kot Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan ja HSL ei vaan lii­ken­nöin niil­lä, mut­ta kuten sanot­tua teoreettinen.

    Ei uusia kis­ko­ja raken­ne­ta, ennen kuin HSL on päät­tä­nyt lii­ken­nöi­vän­sä nii­tä. Mars­si­jär­jes­tys on nyt tämä. Rai­tio­lii­ken­teen his­to­rias­sa on esiin­ty­nyt ja esiin­tyy jat­ku­vas­ti myös hylät­ty­jä ja ei-käy­tös­sä ole­via ratao­sia, esi­merk­ki­nä nyky­ti­lan­tees­sa Toi­nen linja.

  39. Timo Puo­mio:
    “… Jos olet­te pai­kal­la käy­neet, niin olet­te­ko huo­man­neet, että saa­ren raken­net­ta­vak­si suun­ni­tel­lut sisä­osat ovat kal­lio­ta, joka nousee pai­koin yli 25 met­riin. Sii­hen sit­ten ker­ros­ta­lo pääl­le, niin saa­daan mel­koi­nen mai­se­ma­do­mi­nant­ti, ja kovil­la neliöhinnoilla. …”
    “… Ei kai vain lau­ta­kun­ta näe nyt ruususe­nun­ta merel­lies­tä uto­pias­ta, ja sit­ten muu­ta­man vuo­den pääs­tä taas ker­ran herä­tään karuun arkeen, aivan kuten taan­noin Meri­haan suun­nit­te­lus­sa ja roi­sis­sa toteutuksessa?”

    Ei polii­ti­kot noi­ta mai­se­ma­do­mi­nannt­te­ja ymmär­rä, kun KSV, gryn­de­rit yms. käyt­tä­vät mark­ki­noin­tiin viis­toil­ma­ku­via, jois­sa tule­vat suun­ni­tel­mat eivät tuo esiin sitä, mitä todel­li­suus tuli­si ihmis­sil­mien kor­keu­del­ta näh­ty­nä olemaan. 

    Kan­nat­tai­si tosi­aan käy­dä pai­kan pääl­lä eikä luot­taa mah­dol­li­ses­ti tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti vali­koi­tuun kuva-/piir­ro­sai­neis­toon.

    KSL:n pitäi­si myös ymmär­tää vaa­tia kuvia, jois­sa tilan­ne ennen ja jäl­keen tuli­si riit­tä­vän sel­väs­ti esiin. Emme me ihmi­set ole tai­vaal­la lii­te­le­viä lokkeja.”

  40. Daniel Feder­ley: Poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä mat­kus­ta­ja­vir­rat ovat ohuem­mat ja ruuh­ka­pai­not­tei­sem­mat kuin säteit­täi­ses­sä lii­ken­tees­sä. Kun met­roa ei kus­tan­nus­mie­les­sä ole perus­tel­tua raken­taa edes säteit­täi­sil­le yhteyk­sil­le, niin ei se ole poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä­kään talou­del­li­ses­ti perusteltavissa.

    Sil­ti oli­sin val­mis tut­ki­maan met­ro­yh­tey­den Kala­sa­ta­mas­ta Pasi­laan yhdel­lä välia­se­mal­la. Se antai­si mah­dol­li­suu­den nos­taa nol­la­jo­ke­ri rai­teil­le siten, että Itis-Pasi­la on met­ro ja Pasi­la-Munk­ka on ratik­ka. Met­ron kus­tan­nuk­set ovat suu­ret, mut­ta suun­nit­te­lu­pe­rin­teet pitä­vät met­ro­rai­teen rin­nal­la Hert­to­nie­meen kul­ke­vaa ratik­kaa kovin epä­py­hä­nä. Vaan onko met­ros­sa auto­ma­ti­saa­tion jäl­keen enää kapa­si­teet­tia täl­lai­sel­le uudel­le lin­jal­le, jos rahat jos­tain löytyisivätkin?

    Lyhyt haa­roi­tus Kala­sa­ta­mas­ta Pasi­laan met­rol­la ei ole tek­ni­ses­ti eikä toi­min­nal­li­ses­ti mie­le­käs­tä. Kala­sa­ta­man ase­man raken­ta­mi­nen pois­ti tek­ni­set haa­roi­tus­mah­dol­li­suu­det. Toi­min­nal­li­ses­ti haa­roi­tus toi­si kol­man­nen juna­ryh­män, joka taas joh­tai­si epä­tasái­seen vuo­ro­vä­li­tar­jon­taan haa­roil­la. Se syö kapa­si­teet­tia ja on pal­ve­lu­ta­so­na nykyis­tä sel­väs­ti huo­nom­pi ratkaisu.

    Met­ron talou­del­li­suu­des­ta näyt­tää edel­leen ole­van monen­lai­sia käsityksiä.

  41. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Ei uusia kis­ko­ja raken­ne­ta, ennen kuin HSL on päät­tä­nyt lii­ken­nöi­vän­sä nii­tä. Mars­si­jär­jes­tys on nyt tämä.

    Kehä­ra­ta, Län­si­met­ro ja Jät­kä­saa­ren ratik­ka on kaik­ki teh­ty ilman että HSL:ltä on kukaan kysy­nyt mitään. Tosin eipä sitä ollut ole­mas­sa­kaan, kun nois­ta pää­tet­tiin. Onkin mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, miten jat­kos­sa toimitaan.

    Lou­ko tah­toi­si kovas­ti pää­tät­tää val­tuus­tol­laan met­ro­jat­kon Kiven­lah­teen. Mitä HSL on asias­ta päättänyt?

    Hel­sin­ki piir­tää lii­ken­ne­suun­ni­tel­maa Telak­ka­ka­dul­le rai­tio­tei­neen. Mitä HSL on päät­tä­nyt sen liikennöinnistä?

  42. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    Met­ron talou­del­li­suu­des­ta näyt­tää edel­leen ole­van monen­lai­sia käsityksiä. 

    Sil­tä vai­kut­taa. Olet­ko Sep­po las­ke­nut Matin­ky­län-met­rol­le H/K:n nyky­ti­lan­tees­sa, kun ote­taan huo­mioon toteu­tu­vat raken­nus­kus­tan­nuk­set, auto­ma­ti­soin­ti­kus­tan­nuk­set ja bus­si­sääs­töt? Myös aika­sääs­töt tai ‑tap­piot pitää arvioi­da uudel­leen, kun “yllät­täen” ase­mia tulee­kin enem­män kuin pää­tös­tä teh­des­sä. Mah­taa­ko­han jää­dä plusmerkkiseksi?

  43. Daniel Feder­ley: Kehä­ra­ta, Län­si­met­ro ja Jät­kä­saa­ren ratik­ka on kaik­ki teh­ty ilman että HSL:ltä on kukaan kysy­nyt mitään. Tosin eipä sitä ollut ole­mas­sa­kaan, kun nois­ta pää­tet­tiin. Onkin mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, miten jat­kos­sa toimitaan.

    Lou­ko tah­toi­si kovas­ti pää­tät­tää val­tuus­tol­laan met­ro­jat­kon Kiven­lah­teen. Mitä HSL on asias­ta päättänyt?

    Hel­sin­ki piir­tää lii­ken­ne­suun­ni­tel­maa Telak­ka­ka­dul­le rai­tio­tei­neen. Mitä HSL on päät­tä­nyt sen liikennöinnistä?

    YTV on aika­naan anta­nut lausun­non, kai­ke­ti myön­tei­sen, kai­kis­ta seu­dul­li­sis­ta nyt toteu­tu­vis­ta hank­keis­ta. Lausun­to on notee­rat­tu, kun han­ke­pää­tös on syn­ty­nyt. PLJ-kier­rok­sil­la on syn­ty­nyt lop­pu­tu­lok­se­na vii­me aikoi­na seu­dul­li­nen han­ke­lis­ta, jota pui­te­so­pi­muk­sek­si­kin on nimitetty.

    HSL on enem­män kuin lausun­toap­pa­raat­ti. On aivan väis­tä­mä­tön­tä ja luon­nol­lis­ta, että vähi­tel­len syn­tyy ris­ti­rii­to­ja lin­jal­la Hel­sin­ki — muu seu­tu. Onhan tämä ase­tel­ma ollut aina, mut­ta Hel­sin­ki on voi­nut aiem­min päät­tää itse­näi­sem­min oman alu­een­sa joukkoliikenteestä.

    Met­ro­jat­ke Kiven­lah­teen on vie­lä täs­sä vai­hees­sa espoo­lais­ten haa­ve. Mitä HSL ja LVM sii­tä aika­naan päät­tä­vät, näh­dään kai­ke­ti seu­raa­van HLJ-kier­rok­sen valmistuttua.

    Telak­ka­ka­dun ratik­ka lie­nee seu­dul­li­ses­ti niin vähän into­hi­mo­ja nos­tat­ta­va han­ke, että asial­li­ses­ti sen toteu­tu­mi­nen on kiin­ni Hel­sin­gin bud­je­tin ines­toin­ti­ka­ton korkeudesta.

  44. Daniel Feder­ley: Sil­tä vai­kut­taa. Olet­ko Sep­po las­ke­nut Matin­ky­län-met­rol­le H/K:n nyky­ti­lan­tees­sa, kun ote­taan huo­mioon toteu­tu­vat raken­nus­kus­tan­nuk­set, auto­ma­ti­soin­ti­kus­tan­nuk­set ja bus­si­sääs­töt? Myös aika­sääs­töt tai ‑tap­piot pitää arvioi­da uudel­leen, kun “yllät­täen” ase­mia tulee­kin enem­män kuin pää­tös­tä teh­des­sä. Mah­taa­ko­han jää­dä plusmerkkiseksi?

    En ole las­ke­nut. Arva­ten­kin h/k‑suhde perin­tei­sel­lä taval­la las­kien kil­luu hie­man ykkö­sen ylä- tai ala­puo­lel­la. Eni­ten las­kel­man tulos on kiin­ni sii­tä, miten bus­si­lii­ken­teen yksik­kö­kus­tan­nuk­set ovat kehit­ty­neet ja kehittyvät.

    Län­si­met­ro on käyn­nis­tä­nyt suun­nit­te­lus­sa var­sin pal­jon uut­ta tii­vis­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta. Tätä las­kel­mis­sa ei ole arvioi­tu hyö­ty­puo­lel­la. Aika­naan kun arvioi­tiin Vuo­saa­ren met­ro­haa­ran h/k‑suhdetta, saa­tiin luku 0,7. Kau­pun­ki sit­ten hul­vat­to­mas­ti vain päät­ti sen raken­taa. Jäl­ki­las­ken­ta nos­ti tuon luvun yli yhden jo ilman sitä var­sin tun­tu­vaa ja näky­vää kaupunkirakennevaikutusta.

  45. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    HSL on enem­män kuin lausun­toap­pa­raat­ti. On aivan väis­tä­mä­tön­tä ja luon­nol­lis­ta, että vähi­tel­len syn­tyy ris­ti­rii­to­ja lin­jal­la Hel­sin­ki – muu seu­tu. Onhan tämä ase­tel­ma ollut aina, mut­ta Hel­sin­ki on voi­nut aiem­min päät­tää itse­näi­sem­min oman alu­een­sa joukkoliikenteestä. 

    Tähän liit­tyen minul­la oli­si­kin Sepol­le kysy­mys: Kenel­lä oli van­han HKL:n aikaan val­ta päät­tää, mil­lä laa­tu- ja nopeus­ta­sol­la rai­tio­tiet raken­ne­taan, esi­merk­ki­nä jos Vii­kin rai­tio­tie oli­si pää­tet­ty rakentaa.

    HKL-Suun­nit­te­lu­yk­si­köl­lä, HKL-Raken­nusyk­si­köl­lä vai KSV:llä? Vai ken­ties Pelastuslaitoksella…?

    Oli­ko siis HKL:n suun­nit­te­lu­joh­ta­jal­la todel­li­nen val­ta sanoa, että:“Me emme huo­li näin hidas­ta rai­tio­tie­tä tähän.” ?

    Entä kenel­lä val­ta on nykyään?

  46. Jan­ne Pel­to­la: Tähän liit­tyen minul­la oli­si­kin Sepol­le kysy­mys: Kenel­lä oli van­han HKL:n aikaan val­ta päät­tää, mil­lä laa­tu- ja nopeus­ta­sol­la rai­tio­tiet raken­ne­taan, esi­merk­ki­nä jos Vii­kin rai­tio­tie oli­si pää­tet­ty rakentaa.

    HKL-Suun­nit­te­lu­yk­si­köl­lä, HKL-Raken­nusyk­si­köl­lä vai KSV:llä? Vai ken­ties Pelastuslaitoksella…?

    Oli­ko siis HKL:n suun­nit­te­lu­joh­ta­jal­la todel­li­nen val­ta sanoa, että:”Me emme huo­li näin hidas­ta rai­tio­tie­tä tähän.” ?

    Entä kenel­lä val­ta on nykyään?

    Esit­te­le­vän vir­ka­mie­hen val­ta kun­nal­lis­de­mo­kra­tias­sa on esit­te­ly­val­taa. Lau­ta­kun­nat, kau­pun­gi­hal­li­tus ja val­tuus­to päät­tä­vät kyl­lä halua­man­sa asiat ja saa­vat ne val­mis­te­luun sil­loin kun poliit­ti­nen tah­to­ti­la syntyy

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.