Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2013

Helsin­gin liikku­misen kehittämisohjelma

Merkit­tävä ohjel­ma meni läpi yhdel­lä äänestyk­sel­lä. Kokoomus esit­ti, että eri liiken­nemuo­to­jen suju­vu­ut­ta paran­netaan esimerkik­si maanalaisil­la väyläratkaisuil­la. Äänestet­ti­in nurin 5–4. Vähem­mistössä kokoomus ja PS.

Runk­obussien reiti­tys Pasila-Munkkiniemi

Esittelijän/valmistelijan käsi­tyk­sen mukaan bus­sit ratikkakaistoille on ongel­malli­nen, mut­ta selvitetään. Lisäon­gelmi­na valmis­teli­ja mainit­si ongel­man, miten bus­si pääsee pois ratikkakaistal­ta ja sen, että matkus­ta­ja stres­sautuu, kun pitää päät­tää, kum­mal­la pysäkil­lä odot­taa. Runk­obussin pysäkkiväli on ratikkaa pidem­pi ja pysäkki­a­jat pidem­mät. Mikko Särelä olisi halun­nut esit­tää, että Jok­eri nol­la pysäytet­täisi­in Pasi­laan ja län­teen menisi ratik­ka. HSL selvit­tää Pasi­las­ta Meilah­teen ratikkalin­jaa, joka keven­täisi jok­eri nol­lan taakkaa sen ruuhkaisim­mal­la välillä.

Pohjois-Haa­gan itäosan osayleiskaava 

Ei tul­lut yhtään muis­tu­tus­ta. Tule­va Man­ner­heim­in­bule­var­di var­maan yleiskaavoite­taan joskus uud­estaan. Sil­muk­ka Nur­mi­jär­ven­tien ja Kehä ykkösen risteyk­sessä on hehtaarin kokoinen. Siihen mah­tu­isi 300 pysäköin­tipaikkaa (6M€). Ase­makaavas­sa var­maankin voi tehdä näin. 

Var­tiosaari

Lovén (sdp) esit­ti seu­raa­van lisäyk­sen. Tulk­itsin asian niin, ettei tämä ole ris­tiri­idas­sa oman ratikkay­hteyt­tä koske­van päätök­seni kanssa.

Tavoit­teena on liit­tää Var­tiosaari osak­si Kru­unuvuoren­sil­to­jen kaut­ta kulke­vaa raiti­otiev­erkos­toa sekä vai­h­toe­htona selvit­tää liityn­täli­ikenne Hert­toniemen, Rasti­lan ja Vuosaaren metroasemien kaut­ta raitio­vaunuil­la tai bus­seil­la. Lisäk­si tarkoituk­se­na on johtaa pyöräi­lyn laatukäytävä Var­tiosaaren kaut­ta Vuosaares­ta keskus­taan. Sil­lat liit­tävät Var­tiosaaren myös osak­si Itä-Helsin­gin kult­tuuripuis­ton virkistysreittejä. 

Läpi äänin 5–3

Itse tein kolme esi­tys­tä, joista tästä ensim­mäis­es­tä olin ilmoit­tanut, että kan­tani rak­en­tamiseen riip­puu sen hyväksymisestä.

…(Liite3) liit­tei­neen siten muutet­tuna, että osayleiskaavaan liitetään määräys, jon­ka mukaan rak­en­tamista alueel­la ei saa aloit­taa ennen kuin raitio­vaunuy­htey­destä saa­reen on tehty sito­va päätös.

Läpi äänin 5–2

Erik­seen selvitetään, onko mah­dol­lista tehdä alueesta vähäau­toinen sijoit­ta­mal­la pysäköin­tipaikat tai pysäköin­tilu­olan suuaukko Laa­jasa­lon puolelle tai saaren puolel­la mah­dol­lisim­man lähel­lä siltaa.

Hyväksyt­ti­in yksimielisesti

Alueen liiken­n­ev­erkko suun­nitel­laan siten, etteivät autoil­i­jat voi käyt­tää saar­ta läpi­a­joon Vuosaares­ta Laajasaloon.

Läpi äänin 7–1

Tärkein äänestys kos­ki äänestys­tä viher­alueen ja asun­to­vai­h­toe­hdon välil­lä. Rak­en­t­a­mi­nen voit­ti äänin 7–2 Vähem­mistössä Loukoila (vas) ja Moisio (vihr).

Vetu­ri­tien kaava

Pöy­dälle. Virkamiehet näköjään tähtäävät siihen, että tolkut­toman kallis tun­neli tehdään vai­heit­tain, ensin lyhyem­pänä ja sit­ten pidem­pänä. Tämä lyhyem­pi vai­h­toe­hto keskeisi­in paikkoi­hin sijoit­tuvine kaukaloi­neen on aivan hirveä, eikä vai­heit­tain rak­en­t­a­mi­nen tule ainakaan halvem­mak­si. Vähän tuli sel­l­ainen aja­tus, että jos lop­ul­ta halu­taan kuitenkin pitkä kallis tun­neli, olisi järkevää tehdä se ker­ral­la valmi­ik­si. Jokin halvem­pi vai­h­toe­hto tarvit­taisi­in, mut­ta ollaanko jo myöhässä.

Telakkaran­nan kaava

Saati­in eri­no­mainen esit­te­ly. Tässä hiertää lähin­nä se, että Kor­jaa­mon tiloi­hin Elmulle suun­nitel­tu 3000 hen­gen Sali on uhat­tuna, kun kaavamääräys­tä on väl­jen­net­ty käyt­tö­tarkoituk­sen osalta.  Pöydälle

Suu­tar­i­lan siirtolapuutarha-alue

Pan­ti­in pöydälle.

Minä en pidä tästä lainkaan. Siir­to­la­pu­u­tarhan saa 87 asukas­ta, kymmenet tuhan­net menet­tävät virk­istysalueen­sa. Tämä ris­tiri­ita vain pahe­nee, kun sul­lomme Helsin­gin sisälle 260 000 lisäasukasta.

Meil­lä on niskas­samme val­tu­us­ton päätös, että siir­to­la­pu­u­tarha­pal­sto­ja tarvi­taan lisää, mut­ta ymmär­siköhän val­tu­us­to lainkaan, että se tila on virk­istysalueista pois. Voisi­vatko ne olla vähän kauempana?

Koneen van­han pääkont­torin kaava

Muute­taan asun­tokäyt­töön ja raken­netaan pysäköin­tilu­olan päälle townhouse-rivi.

Risu­padon alueen kaa­va (Oulunkylä)

Aika lähelle Tuusu­lanti­etä raken­netaan taloa, mut­ta siitähän tulee miel­lyt­tävä bule­var­di, jos­sa aje­taan sivistynyt­tä kaupunkinopeutta.

1,4 k‑ha (14 000 k‑m2) asuin­pin­ta-alaa eli 350 asukasta.

Pirkkolan urheilupuis­ton kaava

Pan­ti­in pöy­dälle. Riitaa suo­jelun asteesta.

Vaasankadun käve­lykatukokeilu

Kokeilu ei oikein onnis­tunut, kos­ka tapah­tu­mi­in liit­tyvä lupaby­rokra­tia on niin hidas­ta, ettei mitään oikein voi tehdä. Jos kaupun­ki halu­aa lisää säpinää, ei tarvitse kuin ottaa jal­ka pois jarrulta.

56 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2013”

  1. Eri­no­maisen selkeä tuo päätös Vartiosaaresta.

    Ymmärsinkö oikein: Var­tiosaaren rak­en­t­a­mi­nen riip­puu raiti­otiey­htey­destä, joka vuorostaan edel­lyt­tää Kru­unuvuoren siltaa.

    Sil­las­ta on tehty suun­nit­telupäätös? Tosin ei ole päätet­ty, mitä reit­tiä sil­ta kul­kee eikä miten se rahoite­taan. Ja voiko sil­lä kulkea myös yksityisautoliikenne?

    Hie­man vaikea seu­ra­ta asian käänteitä.

  2. Kun Var­tiosaarenkin kohdal­la saatet­ti­in päät­tää, että “erik­seen selvitetään” sitä ja tätä, niin mik­sei voin­ut myös tuon bus­sikaista-asian kanssa? 

    Mikä siinä Munk­ka-Pasi­la-ratikas­sa on niin pelottavaa?

  3. Kokeilu ei oikein onnis­tunut, kos­ka tapah­tu­mi­in liit­tyvä lupaby­rokra­tia on niin hidas­ta, ettei mitään oikein voi tehdä. Jos kaupun­ki halu­aa lisää säpinää, ei tarvitse kuin ottaa jal­ka pois jarrulta.

    Oikein hyvältä käve­lykadul­ta se minus­ta vaikut­ti kun joku kesä­sun­nun­tai-ilta kävin ihmettelemässä. Mik­si Vaasankadul­la pitäisi olla lisää säpinää, ja mik­si säpinän lisäämisen halu­ami­nen olisi kaupun­gin asia? Asukkaat var­maankin säpi­sevät jos katso­vat aiheelliseksi.

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    Mihin ne yksi­ty­isautot sit­ten menevät, kun ne ovat sil­lä sil­lal­la. Ei voi. 

    Jos laite­taan riit­tävän korkea sil­tat­ul­li, yksi­ty­isauto­jen määrä voidaan säätää sopivaksi…

  5. He tietävät mitä tekevät, mut­ta tekevät sen silti. Miksi?

    Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misek­si pitäisi kuk­istaa poli­isit ja armei­jat, jot­ta pää­sisi edes kysymään poli­itikoil­ta tuon kysymyk­sen siten, että ette voisi syöt­tää mitään viher­pestyä lööper­iä ja jou­tu­isitte tekemään jotakin. Kos­ka tuo ei anna mitään toivoa tule­vaisu­udelta, niin olisi ollut sen­tään lohdullista, jos olisi ymmär­ret­ty ohja­ta rak­en­t­a­mi­nen pois rak­en­ta­mat­toma­l­ta maal­ta. Menee niin älyt­tömän suuri alue taloik­si, tiek­si, parkkipaikoik­si ja pel­loik­si etelässä lähivu­osikym­meninä, että jokainen läh­es koske­ma­ton alue on arvokas. Nyt kuitenkin viesti on men­nyt perille. 

    On vain todel­la sin­isilmäistä uskoa, että tästä tulisi jokin ratikkalähiö. Yhtä sin­isilmäistä on uskoa, että ihmiset tajuaisi­vat syyt kaupun­gin lev­iämisen takana vain sil­lä, että tiet­ty poruk­ka keskustelee netis­sä keskenään. Näyt­tää nämä puheet tiivistämis­es­tä olleen vain jotain vaalipup­pua, johon tuli itsekin sin­isilmäisyyt­täni uskot­tua. Nyt sit­ten raken­netaan vähäsen joka paikkaan, jot­ta saadaan jokainen yht­enäi­nen alue hajalle. Ihan täl­laiseen en uskonut tämän menevän. Ehkä tämä kaik­ki onkin vain peliä, jos­sa uskotel­laan kansalaisille, että poli­itikot ovat jotakin tekemässä, mut­ta oikeasti vain jaka­vat etu­ja keskenään. Muuten tuskin antaisitte kaikkien niiden tren­di­en men­nä alamä­keen, jos­ta san­otte ole­vanne huolis­sanne. Häl­läväliä ainakin tulosten val­os­sa, eikä ketään näytä oikeasti kiukut­ta­van, kun asi­atkin kuulem­ma jo riitelevät itse keskenään, jol­loin poli­itikko­jen ei tarvitse enää vaivau­tua niistä riitelemään julkisesti. 

    Valitet­tavasti, kuten Meri-Rasti­la osoit­ti, niin Hesari voi hiljen­tää kri­ti­ikin ja virkamiehet käsitel­lä vas­taväit­teitä mieli­v­al­tais­es­ti ja antaa julk­isu­udessa arvostelijois­taan vääriä väit­teitä. Miten siis enää voi vaikut­taa, kun kansalaisen nos­taes­sa kissan pöy­dälle se kat­ti syö vain leivän­pääl­liset ja poli­itikot tekevät mitä virkamiehet sanovat? Saman kohtalon koki­vat Olk­ilu­odon ja Tal­vi­vaaran rak­en­tamisongelmista huolis­saan olleet, mut­ta kuinkas sit­ten kävikään. Älkää ihme­telkö jos yhä use­am­mal­ta menee usko poli­ti­ikkaan. Ei auta mie­lenosoituk­set, ei muukaan akti­ivi­su­us ja lyödä ei saisi, niin lusi­taan sit­ten tämä elämä tästä pois, kun puolueet tois­t­en­sa jäl­keen ilmoit­ta­vat nyky­menon kel­paa­van ja suun­nan ole­van koko ajan kohti parempaa.

    1. Ymmärsin kysymyk­sen kuu­lu­van, että mik­sei kaup­su päätä, että bus­sil­in­jaa Pasi­las­ta Munkkiniemeen ei tule vaan että tulee ratik­ka. Se kuu­luu kyl­lä HSL:lle.

  6. Oulus­sa asukkaiden säpinä ja katu­ti­lan hallinta hoide­taan toisin:

    http://mattikarhula.com/2013/11/25/arvoisa-osuuskauppavaki/

    Ehkä HOK-Elan­to voisikin vas­taavasti omia Vaasankadun itselleen sul­je­tuk­si rav­in­to­lati­lak­si. Helsingis­sä kun osuskaup­papuolueel­la on läh­es yhtä osu­us val­tu­us­tossa kuin Oulussakin.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Liiken­teen suun­nit­telu kuu­luu HSLK:lle, ei kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

    Infratoimen­piteet, joista tässä oli kyse, suun­nit­telee KSV.

  8. Olen yhä vaku­ut­tuneem­pi siitä, että jos Kru­unuvuoren­lam­men alue olisi kaupun­gin omis­tuk­ses­sa myös se olisi kaavoitet­tu kokon­aisu­udessaan. Mikä mah­taa olla syynä siihen, että Var­tiosaaren ja Kru­u­nun­vuoren­lam­men ympäristö arvote­taan eri taval­la. Kru­unuvuori on vielä lähempänä keskus­taa ja sik­si kai vielä parem­pi raken­nus­maa kuin Var­tiosaari. Vai odote­taanko vaan, että Aarnion per­il­liset kyp­syvät ja luovut­ta­vat tont­tin­sa vastikkeetta.

    Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja valit­ti Hesaris­sa, että luot­ta­mus­mi­esten epä­var­muus (kaavoituk­ses­sa) vaaran­taa asun­to­tuotan­non. Hah! Olisi syytä kat­soa peili­in ja miet­tiä esimerkik­si sitä, mik­si tyhjilleen jääneet teol­lisu­us­ton­tit Pitäjän­mäel­lä puske­vat pajukkoa ja kukaan ei ole niistä kiin­nos­tunut. Ei edes sen ver­taa, että kiin­teistövi­ras­to vaivau­tu­isi lait­ta­maan ne net­ti­in vuokrat­tavak­si, jos vaik­ka joku yrit­täjä sat­tuisi ne sieltä löytämään.

    Kaavoit­ta­jil­la lie­nee per­verssi kiinos­tus neit­seel­lisen luon­non raiskaamiseen. Raiskaamisen jäl­keen hei­dän kiin­nos­tus kohteeseen lopah­taa siihen.

  9. Min­ua on askar­rut­tanut vuo­den 2050 visios­sa arvio että nykyisen Helsin­gin rajo­jen sisälle on saata­va 250 000 asukas­ta lisää, mikä edel­lyt­tää tiivistäviä kaavo­ja. Sehän on kyl­lä ekol­o­gis­es­ti ja kult­turis­es­ti fik­sua – sopi­vas­sa mitassa.

    Tämä on kuin laivan rak­en­tamista pulloon. 

    Miten suun­nit­telu muut­tuisi, jos ei olisi nyky­isiä kun­nan­ra­jo­ja? Onko­han näkökul­ma liian kapea?

  10. Juhani Salo­vaara:
    He tietävät mitä tekevät, mut­ta tekevät sen silti. Miksi?

    Älkää ihme­telkö jos yhä use­am­mal­ta menee usko poli­ti­ikkaan. Ei auta mie­lenosoituk­set, ei muukaan akti­ivi­su­us ja lyödä ei saisi, niin lusi­taan sit­ten tämä elämä tästä pois, kun puolueet tois­t­en­sa jäl­keen ilmoit­ta­vat nyky­menon kel­paa­van ja suun­nan ole­van koko ajan kohti parempaa.

    ***
    Var­tiosaari päätös on tyr­mistyt­tävä. Kun­ta­la­ki mah­dol­lis­taisi kun­ta­lais­ten kuulemisen äänestyk­sel­lä. Sitä käytetään har­voin. Mik­si? Var­tiosaaren kohta­lo on sel­l­ainen kysymys, että sen tule­vaisu­ud­es­ta olisi pitänyt jär­jestää kun­nolli­nen kuntaäänestys. 

    Ei pidä ihme­tel­lä mik­si sekä Vihrei­den että Kokoomuk­sen kan­na­tuskäyrät laske­vat. Tämäkin pysyy kauan mielessä.

  11. Juha Mäkeläi­nen:
    Min­ua on askar­rut­tanut vuo­den 2050 visios­sa arvio että nykyisen Helsin­gin rajo­jen sisälle on saata­va 250 000 asukas­ta lisää, mikä edel­lyt­tää tiivistäviä kaavo­ja. Sehän on kyl­lä ekol­o­gis­es­ti ja kult­turis­es­ti fik­sua – sopi­vas­sa mitassa.

    Tämä on kuin laivan rak­en­tamista pulloon. 

    Miten suun­nit­telu muut­tuisi, jos ei olisi nyky­isiä kun­nan­ra­jo­ja? Onko­han näkökul­ma liian kapea?

    Jos Helsin­ki ottaa 250 000, Espoo 150 000 ja Van­taa 150 000, niin kehyskun­ti­in jää vielä 50000 asukkaan kasvu tuos­ta ennuste­tus­ta 600 000 asukkaas­ta. Kuu­lostaa ihan fik­sul­ta lähtökohdalta. 

    Ei Helsingis­sä ole uno­hdet­tu sitä, että Espoo ja Van­taa ovat ole­mas­sa. Ne ovat hoi­ta­neet viime vuosi­na oman osansa kaavoituk­ses­ta ja rak­en­tamis­es­ta (määrän osalta) varsin mallikkaasti. Helsin­ki ei. Ja tämä tilanne on tarkoi­tus korjata.

  12. “Minä en pidä tästä lainkaan. Siir­to­la­pu­u­tarhan saa 87 asukas­ta, kymmenet tuhan­net menet­tävät virkistysalueensa.”

    Siel­lä Suu­tar­i­lan ranta­puis­tossa voi käy­dä mm. kesäl­lä kat­so­mas­sa kuin­ka mon­ta tuhat­ta ihmistä siel­lä parveilee.
    Ei se ihan mikään Kaivopuis­to ole ja suurin osa siitä jää jäljelle. 

    Tämä on juuri tätä, että mihinkään edes joutomaa­han ei voi koskea.

  13. Lau­takun­nan puheen­jo­hta­jan mukaan Var­tiosaaren suun­nit­telu­pe­rustei­den hyväksymisessä oli kyseessä vuo­den tärkein päätös. Sin­un ehdo­tuk­ses­tasi päätet­ti­in, että “osayleiskaavaan liitetään määräys, jon­ka mukaan rak­en­tamista alueel­la ei saa aloit­taa ennen kuin raitio­vaunuy­htey­destä saa­reen on tehty sito­va päätös.” Lau­takun­ta päät­ti sin­unkin kan­nat­ta­manasi myös, että “jatko­su­un­nit­telus­sa selvitetään myös liityn­täli­iken­teen jär­jestämi­nen Hert­toniemen, Rasti­lan ja Vuosaaren metroasemien kaut­ta raitio­vaunuil­la tai bus­seil­la”. En oikein ymmär­rä kuin­ka nämä päätök­set ovat yhtä aikaa voimas­sa. Jälkim­mäi­nen päätöshän hyväksyy myös sen, että Var­tiosaaren asukkaat kul­jete­taan Hert­toniemen metroase­malle bus­sil­la ja ratikkaa ei tule. Ontuuko min­un logi­ikkani vai tarkoititko sitä , että päätös ratikas­ta voi olla myös kiel­teinen, kun­han se on “sito­va”?

    1. Ihan var­masti Var­tiosaares­ta on päästävä myös Hert­toniemeen, vaik­ka ratik­ka tuleekin. Ratikkapäätös oli ehdo­ton, tämä toinen oli selvitys.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärsin kysymyk­sen kuu­lu­van, että mik­sei kaup­su päätä, että bus­sil­in­jaa Pasi­las­ta Munkkiniemeen ei tule vaan että tulee ratik­ka. Se kuu­luu kyl­lä HSL:lle.

    HSL liiken­nöi kisko­ja jot­ka raken­netaan. Sinän­sä on mie­lenki­in­toinen teo­reet­ti­nen mah­dol­lisu­us, että Helsin­ki esimerkik­si rak­en­taa sil­lan ja kiskot Kru­unuvuoren­ran­taan ja HSL ei vaan liiken­nöin niil­lä, mut­ta kuten san­ot­tua teoreettinen.

  15. Olisi kiin­nos­tavaa tietää mikä on täl­lä het­kel­lä KSL:n kan­ta asuinaluei­den eri­ar­voitu­miseen. Aikaisem­min Hesarin mantra on ollut, että aluei­den eri­ar­vois­tu­mi­nen ja homogenisoi­tu­mi­nen (esim. rikkaiden ker­rostaloalueet, köy­hien ker­rostalolähiöt, maa­han­muut­ta­jien ker­rostalolähiöt, keski­t­u­lois­t­en omako­tialueet) on aina pahas­ta. Nyt Hesari (27.11.2013) on pyörtänyt kan­tansa ja pääkir­joituk­ses­sa san­o­taan “On ylim­ielisyyt­tä sanel­la ulkop­uolelta, mil­laista on oikean­lainen yhteisöl­lisyys tai mil­lainen on oikea ihan­nelähiö.” Toiv­ot­tavasti Helsinki­in tulee enem­minkin Toron­to-mallista homogenisu­ut­ta (Chi­na­town, Lit­tle-Italy, etc.) kuin Rinke­by-mallista, vaikkakin ennus­merk­it ovat aika heikot.

  16. Juhani Salo­vaara: Menee niin älyt­tömän suuri alue taloik­si, tiek­si, parkkipaikoik­si ja pel­loik­si etelässä lähivu­osikym­meninä, että jokainen läh­es koske­ma­ton alue on arvokas.

    Var­tiosaaren rak­en­tamisen puoles­ta puhuu nimeno­maan se, että se on niin iso saari. Vaik­ka siitä ote­taan vain puo­let raken­nuskäyt­töön, niin sinne mah­tu­isi 5 000 — 10 000 asukas­ta. Tämä on mon­ta ker­taa enem­män kuin vaikka­pa Meri-Rasti­las­sa, mikä taas on se syy mik­si sen suo­jelu on perustel­lumpaa. Alue on myös aika hyvin saavutet­tavis­sa jatkossa.

    Vas­taan taas puhuu se että kyseessä on iso yht­enäi­nen luon­toalue, ja sel­l­aise­na suht harv­inainen, varsinkin tuol­la sijain­nil­la. Eli samat tosi­asi­at, koko ja sijainti.

    Rak­en­tamista kan­nat­ta­vat olet­ta­vat ettei tiivistämäl­lä saa­da riit­tävästi rak­en­tamista, vaik­ka se toki on vielä eri kokolu­okan asia, jos­sa puhutaan sadoista tuhan­sista asukkaista. Vas­tus­ta­jat taas lienevät optimistisempia.

    Nämä on asioi­ta joista aikuiset järkevät voivat olla eri mieltä, ja minä olen huo­man­nut, että useim­mille pere­htyneille kumpaan tahansa suun­taan kallis­tu­mi­nen ei ole ollut help­poa. Sem­moista se on kun hyvät asi­at on vastakkain.

    Henkilo­löko­htais­es­ti olen sitä mieltä, olemat­ta johtopäätök­sistä mitenkään innois­sani, että Var­tiosaari tulee rak­en­taa ja Meri-Rasti­la ei. Noin päin kos­ka 7 000 asukas­ta ja 2 000 asukas­ta. Kivi­nok­ka on han­kalampi tapaus, se osa mikä ehkä pitäisi rak­en­taa on niemen eteläosa, ja nimeo­maan se on jätet­ty kaavas­sa siirtolapuutarhaksi.

    Muuten, yleis­es­ti ottaen se että kuitenkin raken­netaan huonos­ti on argu­ment­ti sen puoles­ta että se tulee rak­en­taa hyvin, ei sen puoles­ta ettei voi rakentaa.

  17. Var­tiosaaren rak­en­t­a­mi­nen mieti­tyt­tää vielä vas­taisu­u­den varalle.

    Helsingis­sä pitäisi olla vielä rak­en­ta­mat­tomien saarten käyt­tös­trate­gia, eikä niin, että saaret ote­taan rak­en­tamisen piiri­in yksi ker­ral­laan, kos­ka nyt syn­tyneen asun­top­u­lan paineessa rak­en­t­a­mi­nen jyrää aina muiden käyt­tö­vai­hte­hto­jen ohi.

    Saarten käyt­tös­trate­gias­sa tulisi arvot­taa ja pri­or­isoi­da saarten merk­i­tys niiden ain­ut­laa­tu­isu­u­den, oma­leimaisu­u­den, nyky­is­ten kaupunki­lais­ten virk­istysalue­tarpeen, kaupunki­rak­en­teel­lisen toimin­nal­lisu­u­den ym. näkökulmista.

    Esimerkik­si Var­tiosaari on niin oma­leimainen ja ain­ut­laa­tu­inen paik­ka, että strate­gia voisi olla, että säi­lytetään Var­tiosaari virk­istyk­sessä (vrt. Pih­la­jasaari (ylikuor­mit­tunut)) ja nos­te­taan rak­en­tamis­te­hokku­ut­ta muul­ta toiminnal­ta vapau­tuvil­la rannoilla.
    Helsin­ki on Suomes­sa läh­es ain­oa paik­ka, joka kestää merkit­tävää ylöspäin rak­en­tamista. Pikkukaupungeille tyyp­il­liseen joka­puolelle lev­iämiseen ja merkit­tävien luon­nonkokon­aisuuk­sien rak­en­tamiseen ei tarvit­sisi lähteä. Se ei ole sitä urbaa­nia kil­pailu­valt­tia ja laatua.

    Merelli­nen, läh­es rak­en­tam­a­ton virk­istys­saari toimisi kaupunki­lais­ten “kesämökkinä”. Mitä enem­män täl­laista olisi tar­jol­la sitä mielyt­täväm­pää olisi asua muuten tiivi­is­sä rak­en­teessa ja korke­as­sa talossa.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Liiken­teen suun­nit­telu kuu­luu HSLK:lle, ei kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

    Kyl­lä nykypäivää pitäisi olla se, että maankäytön suun­nit­telua eli kaupun­gin toimin­nal­lista suun­nit­telua ja liiken­teen suun­nit­telua tehdään yhteistyössä, jos­sa ratkaisut voidaan liit­tää toisi­in­sa. Yleiskaava­su­un­nit­telu on juuri sel­l­aista suunnittelua.

  19. Vielä Var­tiosaares­ta.
    Jos Var­tiosaari ote­taan asumiskäyt­töön, siitä pitäisi tehdä täysin auto­ton, ener­giao­mavarainen ja ekologi­nen koealue. Täl­laiselle koealueelle saisi var­masti rahoi­tus­takin mon­es­ta läh­teestä (esim. TEKES) ja halukkaat asukkaat voitaisi­in ottaa mukaan suun­nit­telu­un, sil­lä ilmoit­tau­tu­jia var­masti löytyy.
    Näin alue voisi herät­tää myös kan­sain­välistä mielenkiintoa.

  20. Osmo Soin­in­vaara: Asukkaat bsäpi­sevät, jos halu­a­vat JA SAAVAT KAIKKI TARVITTAVAT LUVAT.

    Joo, mut­ta ei lupaby­rokra­t­ian mah­dolli­nen kankeus siihen katu­un ja sen toimivu­u­teen vaiku­ta. Ateneu­minku­jakin on eri­no­mainen käve­lykatu vaikkei siel­lä säpistä lainkaan.

    Eri­tyisen hyvää käve­lykaduk­si muute­tus­sa Vaasankadus­sa olisi rauhalli­nen käve­ly-ympäristö suo­raan metroase­malle. Eerikinkatu-mallise­nakin (kapea ajo­ra­ta, lev­eät jalka­käytävät) se toimisi var­masti oikein hyvin.

  21. Gre­jus:
    “Minä en pidä tästä lainkaan. Siir­to­la­pu­u­tarhan saa 87 asukas­ta, kymmenet tuhan­net menet­tävät virkistysalueensa.”

    Siel­lä Suu­tar­i­lan ranta­puis­tossa voi käy­dä mm. kesäl­lä kat­so­mas­sa kuin­ka mon­ta tuhat­ta ihmistä siel­lä parveilee. 

    Siir­to­la­pu­u­tarhoil­la on suurem­pi merk­i­tys 1900-luvun alkupuolel­la “työväestön” virk­istäy­tymisessä ja pienvil­jelyssä, mut­ta nykyään aluei­den arvo on lähin­nä kult­tuuri­his­to­ri­alli­nen. Van­ho­ja siir­to­la­pu­u­tarho­ja ei pidä jyrätä, mut­ta mik­si rak­en­taa ja jael­la niitä puoli-ilmaisek­si lisää? 

    Helsingis­sä kaupun­ki nos­taa van­ho­jen ker­rostalo­jen tont­tivuokria, mikä kas­vat­taa pakol­lisia asuinku­lu­ja. Samaan aikaan siir­to­la­pu­u­tarhoille vuokrataan laa­jo­ja aluei­ta edullisel­la, pitkäaikaisel­la maan­vuokral­la, mikä koituu suo­raan puu­tarhamökkien arvon­nousuk­si. Jos uusia aluei­ta ote­taan siir­to­la­pu­u­tarhakäyt­töön, mak­set­takoon niistä markkinavuokraa. 

    En siis ymmär­rä, mik­si uusia siir­to­la­pu­u­tarha­tont­te­ja pitäisi suosia ker­rostaloa­sukkaisi­in verrattuna?

  22. Nyt, kun Var­tiosaares­ta muo­dos­tuu kah­den sil­lan port­ti Var­tiokylän­lahdelle, niin kävikö lau­takun­nan mielessä että lah­den lukui­sista vene­sa­tamista tulisi päästä ulos myös pur­jeveneil­lä? Ram­sin­salmen sil­tako­rkeud­es­ta tullee varsin huima?

    Jos olette paikalla käyneet, niin olet­teko huo­man­neet, että saaren raken­net­tavak­si suun­nitel­lut sisäosat ovat kallio­ta, joka nousee paikoin yli 25 metri­in. Siihen sit­ten ker­rosta­lo päälle, niin saadaan melkoinen maise­madom­i­nant­ti, ja kovil­la neliöhinnoilla. 

    Ja lopuk­si: ei kukaan suos­tu jät­tämään autoaan ran­nalle. Ja jo raken­nus­vai­heessa saa­reen tarvi­taan järeä sil­ta, joka kestää raskaan liiken­teen, joten kyl­lä sinne parkkiru­u­tu­ja tai luo­lia tul­laan tekemään.

    Ei kai vain lau­takun­ta näe nyt ruususe­nun­ta merel­li­estä utopi­as­ta, ja sit­ten muu­ta­man vuo­den päästä taas ker­ran herätään karu­un arkeen, aivan kuten taan­noin Mer­i­haan suun­nit­telus­sa ja roi­sis­sa toteutuksessa?

    1. Saa­res­sa on suun­nitel­tu sen ver­ran kovaa tont­tite­hokkut­ta, että pysäköin­nin on olta­va maan alla. Kun siel­lä on hyvää kallio­ta, var­maankin luo­la. Luolan suuaukon lau­takun­ta ohjeisti joko Laa­jasa­lon puolelle tai aika lähelle sil­taa. Koti­talon eteen saa ajaa, jos on syytä, mut­ta parkki­in pitää auto kuitenkin viedä siihen luo­laan, joten aika vähän liiken­net­tä tulee saaren sisäosiin.

  23. Var­tiosaaren suun­nit­telupros­es­si on alka­nut vaikut­taa yhä enem­män ja enem­män näen­näis­demokra­tial­ta. Asukkaat toivei­neen ja perustel­tu­ine mielip­itei­neen jäävät siinä menos­sa aut­ta­mat­ta jalkoi­hin. Tulee tunne, ettei kaupunki­laista kuun­nel­la, ettei kaupunki­laisel­la ja hänen hyv­in­voin­nil­laan todel­lisu­udessa ole päät­täjien ja kaupunkisu­un­nit­telijoiden silmis­sä mitään väliä.

    Ja mikä pahin­ta, myöskään eri­laisil­la asiantun­ti­javoimin tehdy­il­lä luon­to- ja kult­tuuri­ar­vo­selvi­tyk­sil­lä tai tutkimuk­sil­la kaupunki­lais­ten luon­to­suh­teesta ei tun­nu ole­van väliä. 

    Tiivis­tetään kaupunkia jo raken­ne­tu­il­la alueil­la, ote­taan hiljeneviä teol­lisu­usaluei­ta ja lento­kent­tiä asuin­rak­en­tamisen käyt­töön, mut­ta jätetään Var­tiosaaren kaltaiset ain­ut­laa­tuiset kohteet virk­istysalueik­si. Tule­vaisu­u­den yhä ruuhkaisem­mak­si käyvässä Helsingis­sä ne ovat kul­taakin kalliimpia.

    1. Suomela.
      Jos Var­tios­daares­ta olisi päätet­ty kun­nal­lisel­la kansanäänestyk­sel­lä, miten luulet että äänestys olisi päät­tynyt? Vai onko jokin vielä demokraat­tisem­pi tapa?

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomela.
    Jos Var­tios­daares­ta olisi päätet­ty kun­nal­lisel­la kansanäänestyk­sel­lä, miten luulet että äänestys olisi päät­tynyt? Vai onko jokin vielä demokraat­tisem­pi tapa?

    En kom­men­tis­sani puhunut kun­nal­lis­es­ta kansanäänestyk­ses­tä tms. vaan viit­tasin siihen vaikutel­maan, joka Var­tiosaari-pros­es­sista on jäänyt. On tul­lut tunne, että etenkin virk­istysalue­vai­h­toe­hto on ollut mukana vain ns. muodon vuok­si, mut­ta todel­lisu­udessa kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa on alu­nalka­enkin varus­taudut­tu vain siihen, että saari raken­netaan — kun ensin on edet­ty lais­sa sääde­tyn viral­lisen pros­essin kaut­ta ja teetet­ty muu­tamia selvi­tyk­siä, joiden löy­dök­sil­lä ja päätelmil­lä ei kuitenkaan todel­lisu­udessa ole merk­i­tys­tä lop­putu­lok­sen kannalta. 

    Tosin vas­taa­va vaikutel­ma syn­tyy var­masti hel­posti mis­tä tahansa kaavoitus­pros­es­sista, jos­sa vas­takkain ovat rak­en­t­a­mi­nen ja toisaal­ta kult­tuuri­maise­malliset ja luon­to-arvot sekä asukkaiden virk­istys­tarpeet. Etenkin suuris­sa kaupungeis­sa rak­en­t­a­mi­nen aja­nee lop­ul­ta aina viimemainit­tu­jen ohitse.

    Erään­laista demokra­ti­aa on toki ollut se, että kaupunki­laisil­la on ollut mah­dol­lisu­us lähet­tää palautet­ta ja perustel­tu­ja vetoomuk­sia — eri asia sit­ten tietenkin on, voiko sil­lä taval­la todel­la vaikut­taa. Mut­ta juuri muu­ta vaikut­tamisen tapaa­han meil­lä ei täl­lai­sis­sa yksit­täi­sis­sä kaavapros­es­seis­sa ole.

    Kansanäänestys-aja­tus on sinän­sä kiin­nos­ta­va. Jos äänestysalueek­si rajat­taisi­in vaikka­pa Var­tiosaaren osalta saar­ta ympäröivät kaupungi­nosat (Laa­jasa­lo, Tam­misa­lo, Roi­hu­vuori, Mar­janie­mi, Puoti­la, Vuosaari), joiden asukkai­ta asia lähim­min kos­ket­taa, lop­putu­los saat­taisi olla mielenkiintoinen.

  25. Jos todel­lakin Pasi­la — Meilahti on suun­nitel­lun 0‑jokerin ruuhkaisin osu­us, niin tämän toteut­tamises­sa bus­sil­in­jana ei todel­lakaan ole pien­in­täkään järkeä, kun läh­es koko osu­us on jo raiti­oti­etä. Juuri raideli­ikenne pystyy huole­hti­maan suurista matkus­jamääristä. Ennuste­tu­il­la matkus­ta­jamääril­lä busse­ja tarvit­taisi­in kah­den min­uutin välein, kuin­ka tälle määrälle edes voitaisi­in taa­ta mitään toimivia etu­isuuk­sia ja siis saa­da nopeaa runkolinjaa?

    Mitä ilmeisim­min tämä runk­olin­ja Pasi­las­ta län­teen­päin tulisi suo­si­ol­la hoitaa raitio­vaunuil­la, rak­en­taen rata Rei­jolankadulle, muu­ta­ma sata metriä! Runk­obus­sil­in­ja sinäl­lään voi olla tarpeen, mut­ta se kan­nat­taisi ohja­ta Pasi­las­ta pohjoiseen, jol­loin kuor­mi­tus olisi pienem­pi, jol­loin pär­jät­täisi­in suurem­mal­la vuorovälil­lä ja siten tarvit­ta­vat etu­isu­udet runk­olin­jalle pystyt­täisi­in anta­maan ilman kohtu­ut­to­mia investoin­tikus­tan­nuk­sia omi­in bussiväyliin.

    Ja on turha men­nä HSL:n taakse sanom­al­la, että kyse on hei­dän asi­as­ta. No taval­laan on, mut­ta tarkasti ottaen raideli­iken­teen kehit­tämisessä on kyse HSL:n ja Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telun yhteis­es­tä asi­as­ta: ilman yhteisiä päätök­si asi­as­ta ei tule yhtään mitään. Ja yhteisiä päätök­siä on aika paha tehdä, jos kaupunkisu­un­nit­telul­la ei ole mitään näke­mys­tä asiasta.

    Se että HSL ehdot­taa tuol­laisil­la liiken­nemääril­lä bus­sirunk­olin­jaa todis­taa min­un mielestä ennen kaikkea sitä, että HSL:llä ei ole enää mitään uskoa siihen, että Helsin­gin kaupungisu­un­nit­telun kanssa voitaisi­in järkevästi kehit­tää raiti­otieli­iken­net­tä: parem­pi sit­ten edes runk­olin­ja bus­seil­la kuin ei mitään. Käsi­tyk­sen taustal­la saat­taa olla raiti­otieli­iken­teen kehit­tämis- ja nopeut­tamis­su­un­nitelmien kohta­lo viime vuosina…

  26. Ville Turunen:
    Mitä ilmeisim­min tämä runk­olin­ja Pasi­las­ta län­teen­päin tulisi suo­si­ol­la hoitaa raitio­vaunuil­la, rak­en­taen rata Rei­jolankadulle, muu­ta­ma sata metriä! Runk­obus­sil­in­ja sinäl­lään voi olla tarpeen, mut­ta se kan­nat­taisi ohja­ta Pasi­las­ta pohjoiseen, jol­loin kuor­mi­tus olisi pienem­pi, jol­loin pär­jät­täisi­in suurem­mal­la vuorovälil­lä ja siten tarvit­ta­vat etu­isu­udet runk­olin­jalle pystyt­täisi­in anta­maan ilman kohtu­ut­to­mia investoin­tikus­tan­nuk­sia omi­in bussiväyliin.

    Pasi­la — Meilahti on aika lyhyt run­gok­si. Enem­mänkin se on laas­tari. Bus­sil­in­jan 58 (sekä 58B ja 59), jon­ka tämän runk­olin­jan pitäisi kor­va­ta, kuor­mit­tunein väli on Pasi­la — Hert­tonie­mi (- Itäkeskus). Välil­lä Pasi­la — Meilahti kul­kee ja toden­näköis­es­ti myös tulee kulke­maan myös seu­tubusse­ja, jot­ka tasaa­vat kuor­mi­tus­ta. Eli ongel­ma on se, että Meilah­den sairaala-alueen metrolin­jan var­relta tule­vat työn­tek­i­jät ja asi­akkaat halu­a­vat kulkea tämän matkan suo­raan bus­sil­la (ja suures­sa määrin myös autol­la). Hei­dän pakko­vai­h­to raitio­vaunuun Pasi­las­sa ei ole alku­unkaan opti­maa­li­nen ratkaisu. Yksi vai­h­toe­hto voisi olla runk­olin­ja välil­lä Kalasa­ta­ma — Meilahti (- Munkkivuori), johon vai­h­t­a­mi­nen Kalasa­ta­mas­sa olisi Itä-Helsinkiläisillekin nyky­istä suo­raa mut­ta hidas­ta bus­sil­in­jaa nopeampi vaihtoehto.

  27. Minäkin ihmette­len mik­si met­siä raken­netaan, vaik­ka olisi parem­pi ensi tiivistää ne ole­mas­sa ole­vat asuinalueet. Näin ne palve­lutkin ehkä säi­ly­i­sivät lähiöis­sä. Lisäk­si pitäisi rak­en­taa rohkeasti korkealle ja vielä rohkeam­paa olisi tuho­ta kokon­aiset lähiöt ja rak­en­taa uudelleen kun­nol­lise­na kaupunk­i­na. Jos vain halu­taan, niin kaik­ki ihmiset saadaan kyl­lä mah­tu­maan Helsinki­in koske­mat­ta met­si­in. Tämä älytön maan­tuh­laus pitää lopettaa.

  28. tpyy­lu­o­ma:
    Muuten, yleis­es­ti ottaen se että kuitenkin raken­netaan huonos­ti on argu­ment­ti sen puoles­ta että se tulee rak­en­taa hyvin, ei sen puoles­ta ettei voi rakentaa.

    Lähin­nä kait kyse on siitä, että Soin­in­vaarakin on viimeisen kuukau­den aikana ollut KSL:ssa hyväksymässä kaavaa, joka on hänen omien sano­jen­sa mukaan “pilat­tu”.

    Eli kyl­lä se että raken­netaan huonos­ti, on nimeno­maan argu­ment­ti sen puoles­ta, ettei voi/kannata rak­en­taa. Ei, ennen kuin on selvää, että raken­netaan hyvin.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärsin kysymyk­sen kuu­lu­van, että mik­sei kaup­su päätä, että bus­sil­in­jaa Pasi­las­ta Munkkiniemeen ei tule vaan että tulee ratik­ka. Se kuu­luu kyl­lä HSL:lle.

    Sal­litko pienen piruilun?

    Kun puolen vuo­den päästä raiti­oli­iken­teen lin­jas­to tulee HSL:n hal­li­tuk­selle päätet­täväk­si ja siitä puut­tuu Pasi­la-Munk­ka-ratik­ka, niin moni tääl­lä tulee sitä esit­tämään, toivo­maan ja vaatimaan.

    Saadaanko sil­loin lukea blogi­postauk­ses­ta, että HSL ei voi päät­tää täl­lais­es­ta ratikas­ta, kun kaupun­ki ei ole tehnyt sille kiskoja?

    1. Kyl­lä tämä suun­nit­telu tapah­tuu yhteistyössä, mut­ta niin kuin tiedät, paraikaa on menos­sa ratikkalin­jas­to­jen uud­is­t­a­mi­nen HSL:n johta­mana. Rei­jolankadulle var­maankin on tulos­sa kiskot joka tapauk­ses­sa, kos­ka jokin yhteys sille välille on tekeillä.

  30. Ja aiheesta vähän vakavammin:

    On tietysti uusi tilanne, että Helsin­ki on ulkois­tanut raiti­olin­jas­ton­sa päätös­val­lan YTV:lle eli kun­tay­htymälle, jon­ka nimek­si tuli HSL. Var­maan uusien rato­jen toteut­ta­mi­nen oli mutkat­tomam­paa ennen, kun sovit­ti­in vaan viras­to­jen kesken, kuka tekee mitäkin eikä asial­la tarvin­nut vai­va­ta ylikun­nal­lista bus­sior­gan­isaa­tio­ta. Silti on vas­tu­un­pakoilua väit­tää, ettei Kslk:lla olisi päätösvaltaa.

    Karkeasti hom­ma toimii teo­ri­as­sa nyt niin, että kaupun­ki suun­nit­telee, päät­tää ja rak­en­taa radat. HSL hoitaa niille halu­a­mansa liiken­teen. Pakkaa sekoit­taa se, että osa raken­nus­ra­hoista on sovit­tu kier­rätet­täväk­si HSL:n kaut­ta, mut­ta Helsin­gin rahaa sekin on. Se, mikä tässä bus­sikaista-asi­as­sa meni pieleen on, että tei­dän olisi pitänyt ymmärtää KSV:n rooli ja tode­ta bus­sikaisto­ja toivo­valle HSL:lle ja samal­la ilmoit­taa omille virkamiehil­lenne, että

    - bus­sikaista-asia voidaan tutkia ja kat­soa onko niille tilaa
    — yhteiskai­stat ovat niin ongel­mallisia että sel­l­aisia ei tehdä vaik­ka joku toivoisikin, ei tarvitse edes tutkia
    — kos­ka ko. reit­il­lä on suurim­mak­si osak­si kiskot valmi­ina, tutk­i­taan myös tekniset mah­dol­lisu­udet toteut­taa tuo ratikkana
    — HSL val­it­see sit­ten ihan itse, toteut­taako se nol­la­jok­erin bussi­na vai ratikkana riip­puen siitä, mitä vai­h­toe­hto­ja KSV sille antaa (eli voi olla että tutkimisen lop­putu­los on, että bus­sikaisto­ja ei voi tehdä mut­ta ratikkana voi ajaa)

    Ymmär­rän, että tilanne on uusi, mut­ta jos jatku­vasti heit­etään pal­lo vain viras­tos­ta toiseen eikä kukaan uskalla heit­tää sitä kori­in, niin peli ei pää­ty koskaan.

  31. Onko Jok­eri 0 vai­h­toe­hdois­sa miet­tit­ty että lin­jan voisi toteut­taa myös metroy­hteytenä idän suun­nas­ta Kalasa­ta­ma — Pasi­la — Munkkivuori ja siitä ehkä edelleen Lep­pä­vaaran suun­taan ? Näin syn­ty­isi autoru­uhk­ista riip­puma­ton liiken­ney­hteys idän suunnal­ta Länsi-Helsinkiin.

  32. spo­ra vai sit­tenkin metro ?:
    Onko Jok­eri 0 vai­h­toe­hdois­sa miet­tit­ty että lin­jan voisi toteut­taa myös metroy­hteytenä idän suun­nas­ta Kalasa­ta­ma – Pasi­la – Munkkivuori ja siitä ehkä edelleen Lep­pä­vaaran suun­taan ? Näin syn­ty­isi autoru­uhk­ista riip­puma­ton liiken­ney­hteys idän suunnal­ta Länsi-Helsinkiin. 

    Metroa Töölöstä Pasi­lan kaut­ta Viikki­in ja edelleen Itäkeskuk­seen on mietit­ty. Var­maan muitakin samankaltaisia, vaikkei niitä ole esitel­ty julkisuudessa.

    Metron ongel­ma ja helsinkiläisen metron ongel­ma eri­tyis­es­ti on se, että se on kallista. Lisäk­si helsinkiläisen metron sovel­tuvu­ut­ta kan­takaupungis­sa liikku­miseen, jota tuo nol­la-jok­erikin pääasi­as­sa on, heiken­tää se, että metro­tun­nelit ja ase­mat ovat niin syväl­lä maan alla. Tason­va­i­h­toi­hin, ts. kadul­ta ase­malai­turille ja päin­vas­toin, kuluu hel­posti 90 sekun­tia suun­ta. Käve­lyäkin tulee sokkeloi­sis­sa asema­halleis­sa paljon, ja ennen muu­ta sen vuok­si, että asemia ja uloskäyn­te­jä ei ole varaa rak­en­taa niin tiheään olisi tarvis. 

    Nykyiseltä metrolin­jal­ta puut­tuvat kan­takaupun­gin alueel­la toiset uloskäyn­nit Sörnäi­sis­sä, Kaisaniemessä ja Ruo­ho­lahdessa. Lisäk­si puut­tuu Lep­pä­suon asema.

    Helsin­gin metro on suun­nitel­tu ihmis­ten kul­jet­tamiseen lähiöi­den ja kort­te­likaupun­gin välil­lä. Siinä se on hyvä. Kan­takaupungis­sa liikku­miseen ei, eikä nykymetron kon­sep­ti koskaan tule siihen taipumaan. Kadun alle kaive­tut raitio­vaunutkin toimi­si­vat parem­min, mut­ta kallista olisi sekin ja kadun alla jo ole­van infran ja tilo­jen vuok­si käytän­nössä mahdotonta.

  33. j‑lu: Nykyiseltä metrolin­jal­ta puut­tuvat kan­takaupun­gin alueel­la toiset uloskäyn­nit Sörnäi­sis­sä, Kaisaniemessä ja Ruo­ho­lahdessa. Lisäk­si puut­tuu Lep­pä­suon asema. 

    Lisätään tähän, että ainakin Kaisaniemen toisen sisäänkäyn­nin kan­nat­tavu­ut­ta on las­ket­tu ja tulos oli ymmärtääk­seni aika rajoil­la, että kan­nat­taako vaiko ei.

    Peru­songel­ma on siinä, että uloskäyn­nit ovat kalli­ita, kos­ka metro kul­kee syväl­lä. Ase­mat ovat kalli­ita jokatapauksessa.

  34. j‑lu: j‑lu: Nykyiseltä metrolin­jal­ta puut­tuvat kan­takaupun­gin alueel­la toiset uloskäyn­nit Sörnäi­sis­sä, Kaisaniemessä ja Ruo­ho­lahdessa. Lisäk­si puut­tuu Lep­pä­suon asema. 

    Lisätään tähän, että ainakin Kaisaniemen toisen sisäänkäyn­nin kan­nat­tavu­ut­ta on las­ket­tu ja tulos oli ymmärtääk­seni aika rajoil­la, että kan­nat­taako vaiko ei.

    Peru­songel­ma on siinä, että uloskäyn­nit ovat kalli­ita, kos­ka metro kul­kee syväl­lä. Ase­mat ovat kalli­ita jokatapauksessa.

    Logis­tis­es­ti suurin puute on Rautatiease­man län­ti­nen lip­puhal­li, joka aikoinaan jätet­ti­in säästösy­istä rakentamatta.

  35. Vielä Var­tiosaaren sil­loista: esimerkik­si Bavaria 42:n mas­to nousee 16 metriä meren­pin­nas­ta. Tähän vielä meren­pin­nan korkeu­den­vai­htelun tur­va­mar­giaali, niin Ram­sin­salmen kevyen­li­iken­teen sil­lan ali­tusko­rkeus voisi hyvinkin olla 17–18 metriä? Men­nään siis läh­es puiden lat­vako­rkeudel­la, aika huimaa.

    Onko tuo jo piir­ret­ty, ja jos niin sat­uit­teko kysymään paikallis­ten venek­er­ho­jen kantaa?

    1. Sil­lan korkeudek­si on suun­nitel­tu 20 metriä. Sinän­säö on mie­lenki­in­toista, että Espoon ja Laut­tasaaren väliset sil­lat estävät kaiken pur­jeveneli­iken­teen Laa­jalah­teen, siis esimerkik­si Munkkiniemeen, mut­ta tätä ei kukan pidä ongel­mana. Itä-.Helsingissä joudu­taan sil­to­ja koro­tomaan muu­ta­man pur­jeve­neen vuok­si sum­mil­la, jot­ka pur­jevenet­tä kohden ovat huomattavia.

  36. Tot­ta, varsin erikoista. Nyt kun mainit­sit, Laut­tasaa­res­sa ali­tusko­rkeus on n. 5 metriä. Voisin kuvitel­la että kun sil­lat rak­enet­ti­in niin jokunen veneil­i­jä saat­toi pitää sitä ongel­mana, mut­ta siitähän on jo aikaa — eivät ole enää kommentoimassa.

    Aistinko annok­sen pop­ulis­mia tuos­sa sil­lan koro­tusku­lu­jen jyvit­tämisessä muu­ta­malle veneelle? Voitaisi­in parem­min vaik­ka laskea per. ali­tusker­ta, ja pois­toa­jak­si neljäkym­men­tä vuotta.

  37. spo­ra vai sit­tenkin metro ?:
    Onko Jok­eri 0 vai­h­toe­hdois­sa miet­tit­ty että lin­jan voisi toteut­taa myös metroy­hteytenä idän suun­nas­ta Kalasa­ta­ma – Pasi­la – Munkkivuori ja siitä ehkä edelleen Lep­pä­vaaran suun­taan ? Näin syn­ty­isi autoru­uhk­ista riip­puma­ton liiken­ney­hteys idän suunnal­ta Länsi-Helsinkiin.

    Poikit­tais­li­iken­teessä matkus­ta­javir­rat ovat ohuem­mat ja ruuhka­pain­ot­teisem­mat kuin säteit­täisessä liiken­teessä. Kun metroa ei kus­tan­nus­mielessä ole perustel­tua rak­en­taa edes säteit­täisille yhteyk­sille, niin ei se ole poikit­tais­li­iken­teessäkään taloudel­lis­es­ti perusteltavissa.

    Silti olisin valmis tutki­maan metroy­htey­den Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan yhdel­lä väliase­mal­la. Se antaisi mah­dol­lisu­u­den nos­taa nol­la­jok­eri raiteille siten, että Itis-Pasi­la on metro ja Pasi­la-Munk­ka on ratik­ka. Metron kus­tan­nuk­set ovat suuret, mut­ta suun­nit­telu­per­in­teet pitävät metro­raiteen rin­nal­la Hert­toniemeen kulke­vaa ratikkaa kovin epäpy­hänä. Vaan onko met­rossa automa­ti­saa­tion jäl­keen enää kap­a­siteet­tia täl­laiselle uudelle lin­jalle, jos rahat jostain löytyisivätkin?

  38. tpyy­lu­o­ma: HSL liiken­nöi kisko­ja jot­ka raken­netaan. Sinän­sä on mie­lenki­in­toinen teo­reet­ti­nen mah­dol­lisu­us, että Helsin­ki esimerkik­si rak­en­taa sil­lan ja kiskot Kru­unuvuoren­ran­taan ja HSL ei vaan liiken­nöin niil­lä, mut­ta kuten san­ot­tua teoreettinen.

    Ei uusia kisko­ja raken­neta, ennen kuin HSL on päät­tänyt liiken­nöivän­sä niitä. Marssi­järjestys on nyt tämä. Raiti­oli­iken­teen his­to­ri­as­sa on esi­in­tynyt ja esi­in­tyy jatku­vasti myös hylät­tyjä ja ei-käytössä ole­via rataosia, esimerkkinä nykyti­lanteessa Toinen linja.

  39. Timo Puomio:
    “… Jos olette paikalla käyneet, niin olet­teko huo­man­neet, että saaren raken­net­tavak­si suun­nitel­lut sisäosat ovat kallio­ta, joka nousee paikoin yli 25 metri­in. Siihen sit­ten ker­rosta­lo päälle, niin saadaan melkoinen maise­madom­i­nant­ti, ja kovil­la neliöhinnoilla. …”
    “… Ei kai vain lau­takun­ta näe nyt ruususe­nun­ta merel­li­estä utopi­as­ta, ja sit­ten muu­ta­man vuo­den päästä taas ker­ran herätään karu­un arkeen, aivan kuten taan­noin Mer­i­haan suun­nit­telus­sa ja roi­sis­sa toteutuksessa?”

    Ei poli­itikot noi­ta maise­madom­i­nan­nt­te­ja ymmär­rä, kun KSV, gryn­der­it yms. käyt­tävät markki­noin­ti­in viis­toil­maku­via, jois­sa tule­vat suun­nitel­mat eivät tuo esi­in sitä, mitä todel­lisu­us tulisi ihmis­silmien korkeudelta nähtynä olemaan. 

    Kan­nat­taisi tosi­aan käy­dä paikan pääl­lä eikä luot­taa mah­dol­lis­es­ti tarkoi­tushakuis­es­ti valikoitu­un kuva-/pi­ir­ro­saineis­toon.

    KSL:n pitäisi myös ymmärtää vaa­tia kuvia, jois­sa tilanne ennen ja jäl­keen tulisi riit­tävän selvästi esi­in. Emme me ihmiset ole taivaal­la liitele­viä lokkeja.”

  40. Daniel Fed­er­ley: Poikit­tais­li­iken­teessä matkus­ta­javir­rat ovat ohuem­mat ja ruuhka­pain­ot­teisem­mat kuin säteit­täisessä liiken­teessä. Kun metroa ei kus­tan­nus­mielessä ole perustel­tua rak­en­taa edes säteit­täisille yhteyk­sille, niin ei se ole poikit­tais­li­iken­teessäkään taloudel­lis­es­ti perusteltavissa.

    Silti olisin valmis tutki­maan metroy­htey­den Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan yhdel­lä väliase­mal­la. Se antaisi mah­dol­lisu­u­den nos­taa nol­la­jok­eri raiteille siten, että Itis-Pasi­la on metro ja Pasi­la-Munk­ka on ratik­ka. Metron kus­tan­nuk­set ovat suuret, mut­ta suun­nit­telu­per­in­teet pitävät metro­raiteen rin­nal­la Hert­toniemeen kulke­vaa ratikkaa kovin epäpy­hänä. Vaan onko met­rossa automa­ti­saa­tion jäl­keen enää kap­a­siteet­tia täl­laiselle uudelle lin­jalle, jos rahat jostain löytyisivätkin?

    Lyhyt haaroi­tus Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan metrol­la ei ole teknis­es­ti eikä toimin­nal­lis­es­ti mielekästä. Kalasa­ta­man ase­man rak­en­t­a­mi­nen poisti tekniset haaroi­tus­mah­dol­lisu­udet. Toimin­nal­lis­es­ti haaroi­tus toisi kol­man­nen junaryh­män, joka taas johtaisi epä­tasáiseen vuoroväl­i­tar­jon­taan haaroil­la. Se syö kap­a­siteet­tia ja on palve­lu­ta­sona nyky­istä selvästi huonom­pi ratkaisu.

    Metron taloudel­lisu­ud­es­ta näyt­tää edelleen ole­van mon­en­laisia käsityksiä.

  41. Sep­po Vep­säläi­nen: Ei uusia kisko­ja raken­neta, ennen kuin HSL on päät­tänyt liiken­nöivän­sä niitä. Marssi­järjestys on nyt tämä.

    Kehära­ta, Län­simetro ja Jätkäsaaren ratik­ka on kaik­ki tehty ilman että HSL:ltä on kukaan kysynyt mitään. Tosin eipä sitä ollut ole­mas­sakaan, kun noista päätet­ti­in. Onkin mie­lenki­in­toista nähdä, miten jatkos­sa toimitaan.

    Louko tah­toisi kovasti päätät­tää val­tu­us­tol­laan metro­jatkon Kiven­lah­teen. Mitä HSL on asi­as­ta päättänyt?

    Helsin­ki piirtää liiken­nesu­un­nitel­maa Telakkakadulle raitiotei­neen. Mitä HSL on päät­tänyt sen liikennöinnistä?

  42. Sep­po Vep­säläi­nen:
    Metron taloudel­lisu­ud­es­ta näyt­tää edelleen ole­van mon­en­laisia käsityksiä. 

    Siltä vaikut­taa. Oletko Sep­po laskenut Matinkylän-metrolle H/K:n nykyti­lanteessa, kun ote­taan huomioon toteu­tu­vat raken­nuskus­tan­nuk­set, automa­ti­soin­tikus­tan­nuk­set ja bus­sisäästöt? Myös aikasäästöt tai ‑tap­pi­ot pitää arvioi­da uudelleen, kun “yllät­täen” asemia tuleekin enem­män kuin päätöstä tehdessä. Mah­taako­han jäädä plusmerkkiseksi?

  43. Daniel Fed­er­ley: Kehära­ta, Län­simetro ja Jätkäsaaren ratik­ka on kaik­ki tehty ilman että HSL:ltä on kukaan kysynyt mitään. Tosin eipä sitä ollut ole­mas­sakaan, kun noista päätet­ti­in. Onkin mie­lenki­in­toista nähdä, miten jatkos­sa toimitaan.

    Louko tah­toisi kovasti päätät­tää val­tu­us­tol­laan metro­jatkon Kiven­lah­teen. Mitä HSL on asi­as­ta päättänyt?

    Helsin­ki piirtää liiken­nesu­un­nitel­maa Telakkakadulle raitiotei­neen. Mitä HSL on päät­tänyt sen liikennöinnistä?

    YTV on aikanaan antanut lausun­non, kaiketi myön­teisen, kaik­ista seudulli­sista nyt toteu­tu­vista han­kkeista. Lausun­to on noteer­at­tu, kun han­kepäätös on syn­tynyt. PLJ-kier­roksil­la on syn­tynyt lop­putu­lok­se­na viime aikoina seudulli­nen han­ke­lista, jota puite­sopimuk­sek­sikin on nimitetty.

    HSL on enem­män kuin lausun­toap­pa­raat­ti. On aivan väistämätön­tä ja luon­nol­lista, että vähitellen syn­tyy ris­tiri­ito­ja lin­jal­la Helsin­ki — muu seu­tu. Onhan tämä asetel­ma ollut aina, mut­ta Helsin­ki on voin­ut aiem­min päät­tää itsenäisem­min oman alueen­sa joukkoliikenteestä.

    Metro­jatke Kiven­lah­teen on vielä tässä vai­heessa espoolais­ten haave. Mitä HSL ja LVM siitä aikanaan päät­tävät, nähdään kaiketi seu­raa­van HLJ-kier­roksen valmistuttua.

    Telakkakadun ratik­ka lie­nee seudullis­es­ti niin vähän into­hi­mo­ja nos­tat­ta­va han­ke, että asial­lis­es­ti sen toteu­tu­mi­nen on kiin­ni Helsin­gin bud­jetin inestoin­tika­ton korkeudesta.

  44. Daniel Fed­er­ley: Siltä vaikut­taa. Oletko Sep­po laskenut Matinkylän-metrolle H/K:n nykyti­lanteessa, kun ote­taan huomioon toteu­tu­vat raken­nuskus­tan­nuk­set, automa­ti­soin­tikus­tan­nuk­set ja bus­sisäästöt? Myös aikasäästöt tai ‑tap­pi­ot pitää arvioi­da uudelleen, kun “yllät­täen” asemia tuleekin enem­män kuin päätöstä tehdessä. Mah­taako­han jäädä plusmerkkiseksi?

    En ole laskenut. Arvatenkin h/k‑suhde per­in­teisel­lä taval­la lask­ien kil­luu hie­man ykkösen ylä- tai ala­puolel­la. Eniten laskel­man tulos on kiin­ni siitä, miten bus­sili­iken­teen yksikkökus­tan­nuk­set ovat kehit­tyneet ja kehittyvät.

    Län­simetro on käyn­nistänyt suun­nit­telus­sa varsin paljon uut­ta tiivistä kaupunki­raken­net­ta. Tätä laskelmis­sa ei ole arvioitu hyö­ty­puolel­la. Aikanaan kun arvioiti­in Vuosaaren metro­haaran h/k‑suhdetta, saati­in luku 0,7. Kaupun­ki sit­ten hul­vat­tomasti vain päät­ti sen rak­en­taa. Jälk­i­lasken­ta nos­ti tuon luvun yli yhden jo ilman sitä varsin tun­tu­vaa ja näkyvää kaupunkirakennevaikutusta.

  45. Sep­po Vep­säläi­nen:
    HSL on enem­män kuin lausun­toap­pa­raat­ti. On aivan väistämätön­tä ja luon­nol­lista, että vähitellen syn­tyy ris­tiri­ito­ja lin­jal­la Helsin­ki – muu seu­tu. Onhan tämä asetel­ma ollut aina, mut­ta Helsin­ki on voin­ut aiem­min päät­tää itsenäisem­min oman alueen­sa joukkoliikenteestä. 

    Tähän liit­tyen min­ul­la olisikin Sepolle kysymys: Kenel­lä oli van­han HKL:n aikaan val­ta päät­tää, mil­lä laatu- ja nopeusta­sol­la raiti­oti­et raken­netaan, esimerkkinä jos Viikin raiti­otie olisi päätet­ty rakentaa.

    HKL-Suun­nit­teluyk­siköl­lä, HKL-Raken­nusyk­siköl­lä vai KSV:llä? Vai ken­ties Pelastuslaitoksella…?

    Oliko siis HKL:n suun­nit­telu­jo­hta­jal­la todel­li­nen val­ta sanoa, että:“Me emme huoli näin hidas­ta raiti­oti­etä tähän.” ?

    Entä kenel­lä val­ta on nykyään?

  46. Janne Pel­to­la: Tähän liit­tyen min­ul­la olisikin Sepolle kysymys: Kenel­lä oli van­han HKL:n aikaan val­ta päät­tää, mil­lä laatu- ja nopeusta­sol­la raiti­oti­et raken­netaan, esimerkkinä jos Viikin raiti­otie olisi päätet­ty rakentaa.

    HKL-Suun­nit­teluyk­siköl­lä, HKL-Raken­nusyk­siköl­lä vai KSV:llä? Vai ken­ties Pelastuslaitoksella…?

    Oliko siis HKL:n suun­nit­telu­jo­hta­jal­la todel­li­nen val­ta sanoa, että:”Me emme huoli näin hidas­ta raiti­oti­etä tähän.” ?

    Entä kenel­lä val­ta on nykyään?

    Esit­televän virkamiehen val­ta kun­nal­lis­demokra­ti­as­sa on esit­te­ly­val­taa. Lau­takun­nat, kaupungi­hal­li­tus ja val­tu­us­to päät­tävät kyl­lä halu­a­mansa asi­at ja saa­vat ne valmis­telu­un sil­loin kun poli­it­ti­nen tah­toti­la syntyy

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.