Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.11.2013

[LISÄTTY KOHTA RUNKOBUSSILINJOJEN INFRATOIMISTA VÄLILLÄ PASILA-MUNKKINIEMI] Lis­taan täs­tä.

Poh­jois-Haa­gan osayleiskaava
Täy­den­nus­han­ke Poh­jois-Haa­gas­sa: pari­tu­hat­ta asu­kas­ta ja perä­ti 3700 työ­paik­kaa. Tämä käsi­tel­tiin lau­ta­kun­nas­sa 4.6.2013 ja asia on selos­tet­tu blo­gil­la sil­loin. Täs­tä ei teh­ty yhtään muis­tu­tus­ta, eivät­kä lausun­not­kaan anta­neet aihet­ta mer­kit­tä­viin muutoksiin.

Var­tio­saa­ri
(Pyö­däl­tä)
Nyt var­maan­kin äänes­te­tään. Olen halun­nut kol­mea päästöstä:
1)    Raken­ne­taan vain, jos alu­eel­le tulee ratikka
2)    Tie­verk­koa ei suun­ni­tel­la niin, että täs­tä voi­si tul­la auto­lii­ken­teen läpia­jo­yh­teys Vuo­saa­res­ta kes­kus­taan (taval­laan tur­ha ehdo­tus, kos­ka näin on tar­koi­tus teh­dä, mut­ta kun asias­ta on syn­ty­nyt epäi­ly­jä,  on hyvä lait­taa se päätökseen
3)    Alu­ees­ta pyri­tään teke­mään vähä­au­toi­nen niin, että pysä­köin­ti­luo­laan men­nään joko Laa­ja­sa­lon puo­lel­ta tai jos tämä ei onnis­tu, aivan sil­lan korvasta.

Vetu­ri­tien ete­lä­osan asemakaava
Täs­sä on tie­hank­kei­ta 80 mil­joo­nan edes­tä. Vetu­ri­tien jät­ti­hin­tai­sen tun­ne­lin osal­ta mah­dol­lis­te­taan täs­sä vai­hees­sa lyhyt tun­ne­li ja sit­ten ehkä myö­hem­min se pit­kä ja kal­lis. Esit­te­lys­tä ei saa mitään sel­vää. Kaa­vo­jen esit­tä­mi­nen kak­siu­lot­tei­sel­la kar­tal­la ei oikein sovi tilan­tei­siin, jois­sa rat­kai­sut ovat kol­miu­lot­tei­sia. Jään odot­ta­maan esit­te­lyä lautakunnassa.

Telak­ka­ran­nan kaava
Tämä pala­si meil­le lausun­to­kier­rok­sen jäl­keen. Pal­jon on vali­tet­tu lii­an kor­keis­ta asuin­ra­ken­nuk­sis­ta (12 ker­ros­ta) mut­ta tätä ei ole muu­tet­tu. Muu­tet­tu on Kone­pa­jan käyt­tö­tar­koi­tus­ta jul­ki­sis­ta pal­ve­luis­ta yksi­tyi­siin samal­la, kun suo­je­lu­mää­räyk­siä on lie­ven­net­ty (oli­si­vat olleet jär­kyt­tä­vän kal­lii­ta). Muu­tok­set kat­so­taan niin isoik­si, että kaa­va pan­naan uudes­taan näytteille.

Suu­ta­ri­lan ran­ta­puis­ton kaava
Alu­eel­le tulee 87 siir­to­la­puu­tar­ha­pals­taa. Täs­tä on tul­lut etu­kä­teen pos­tia, jos­sa vas­tus­te­taan puis­ton otta­mis­ta siir­to­la­puu­tar­ha­käyt­töön, kos­ka se ei ole sil­loin kaik­kien käytössä.

Koneen enti­sen pää­kont­to­rin kaa­va Munkkiniemessä
Lau­ta­kun­ta käsit­te­li tätä 4.6.2013, jol­loin se esi­tel­tiin myös blo­gis­sa. Koneen kiis­taa aiheut­ta­nut pää­kont­to­ri muu­te­taan asuin­käyt­töön ja ton­til­le teh­dään myös town­house-asun­to­ja. Lausun­to­jen ja muis­tu­tus­ten joh­dos­ta ei mer­kit­tä­viä muutoksia.
11 300 ker­ros­ne­liö­tä asuin­pin­ta-alaa eli mel­kein 300 asukasta.

Tuusu­lan­tien melua­lu­een kaa­va Oulunkylässä
350 asu­kas­ta on tar­koi­tus asut­taa Pato­las­sa alu­eel­le, joka var­maan­kin on jos­kus tul­kit­tu asu­mi­seen kel­paa­mat­to­mak­si, kun on Tuusu­lan­tie. Kuko­nas­kel moot­to­ri­tei­den bule­var­di­soin­nin suun­taan, mut­ta jos bule­var­di­soin­ti, pitäi­si­kö askel ottaa kun­nol­la loppuun?

Pirk­ko­lan lii­kun­ta­puis­ton kaava
Tämä­kin tuli takai­sin lausun­to­jen jäl­keen, eikä sii­hen teh­ty mer­kit­tä­viä muutoksia.

Hel­sin­gin liik­ku­mi­sen ohjelma
(pöy­däl­tä)
Kokoo­mus halusi pitää tätä pöy­däl­lä. Ohjel­ma on var­sin ilah­dut­ta­va. Lii­ken­ne­po­li­tiik­ka kehit­tyy jär­ke­vään, kau­pun­gin koko­nai­se­tua pai­not­ta­vaan suun­taan. Sopii yhteen yleis­kaa­van tavoit­tei­den kanssa.

Vaa­san­ka­dun kävelykatukokeilu
Koke­muk­set pää­sään­töi­ses­ti myön­tei­siä, mut­ta han­ket­ta ei ehdit­ty val­mis­tel­la kun­nol­la ja kau­pun­ki on kovin hidas käsit­te­le­mään lupa­ha­ke­muk­sia, joten mah­dol­li­suu­des­ta ei saa­tu kaik­kea irti. Paran­ta­mis­ta siis on, mut­ta täl­lai­sia asuk­kai­den hank­kei­ta voi­si toteut­taa enemmänkin.

Run­ko­bus­si­lin­jo­jen infra­toi­met välil­lä Pasila-Munkkiniemi

Run­ko­bus­si­lin­jat ovat hyvä ja kan­na­tet­ta­va han­ke. Jot­ta ne oli­si­vat riit­tä­vän nopei­ta, nii­tä ei voi pan­na auto­lii­ken­teen kans­sa samoi­hin, jat­ku­vas­ti pahe­ne­viin ruuh­kiin. Täs­sä esi­te­tään kah­ta vaihtoehtoa

1) Omia bus­si­kais­to­ja, jol­loin auto­lii­ken­teen käyt­tä­mä tila tie­tys­ti vähe­nee, mut­ta ruuh­kat eivät ehkä vähe­ne, kos­ka nopeu­tu­va jouk­ko­lii­ken­ne muut­tuu houkuttelevammaksi.

2) Run­ko­bus­sien pääs­tä­mis­tä ratikkakaistoille.

Tätä jäl­kim­mäis­tä pitää kyl­lä har­ki­ta pit­kään. Göte­bor­gis­sa on näin teh­ty kes­kus­tan alu­eel­la, kos­ka kes­kus­tas­sa ei ollut tilaa. Sii­nä on se vika, että bus­sit tie­tys­ti häi­rit­se­vät rati­koi­ta. Jos kais­tal­la on pal­jon lii­ken­net­tä, ei ole mah­dol­lis­ta antaa valoe­tuuk­sia, kos­ka kais­tal­le pitäi­si näyt­tää vih­re­ää valoa mel­kein koko ajan.  Lisäk­si ratik­ka­kis­kot vaa­ti­vat pal­jon enem­män huol­toa, jos nii­den pääl­lä voi ajaa kumipyörillä.

Ris­ki­nä lisäk­si on, että jokin edes­vas­tuu­ton siir­tää kaik­ki Paciuk­sen­ka­dun bus­sit ratik­ka­kis­ko­jen pääl­le, jol­loin jouk­ko­lii­ken­ne tuk­keu­tuu kokonaan.

Lain­sää­dän­töm­me ei myös­kään ole täl­lai­sen jär­jes­te­lyn tasal­la. Jos ratik­ka­kais­tal­la pys­tyy aja­maan bus­sil­la, sii­nä pys­tyy aja­maan myös kai­ken­lai­sil­la autoil­la. Jos oli­si kun­nal­li­nen kame­ra­val­von­ta, joka lähet­täi­si joka ker­ras­ta las­kun, tätä ris­kiä ei ole, mut­ta nyt jouk­ko­lii­ken­ne­kais­tal­la voi ajaa sank­tioit­ta, kos­ka polii­sil­la ei ole aikaa tähän ongelmaan.

On myös esi­tet­ty, että Pasi­las­ta län­teen mat­kus­ta­jia on niin pal­jon, että nol­la-Joke­rin voi­si jakaa kah­tia ja toteut­taa Pasi­las­ta Munk­ki­nie­meen ratikkana.

98 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.11.2013”

  1. Vois­ko bule­var­di­soin­nin aloit­taa Vetu­ri­ties­tä? Sen luu­lis ole­van help­poa, kun moot­to­ri­tie­tä ei vie­lä ole teh­ty. Esi­tet­ty suun­ni­tel­ma on Smith-Pol­vi­sen toteut­ta­mis­ta hivut­ta­mal­la parin kilo­met­rin pät­kä ker­ral­laan, ja täh­tää moot­to­ri­ka­dun teke­mi­seen Vetu­ri­tiel­tä pää­ra­dan suun­tai­ses­ti Keskustatunneliin.

  2. Var­tio­saa­ren voi­si yhdis­tää Kor­kea­saa­ren kans­sa sel­lai­sek­si kau­pun­ki­luon­to­koh­teek­si, joka hou­kut­tai­si myös lap­si­per­hei­tä kau­pun­kiin ihan turis­tee­raa­maan. Lap­si­per­heet kui­ten­kin jät­tä­vät ihan eri taval­la rahaa kau­pun­kiin. Samal­la rati­kal­la kat­so­maan ikku­nan takaa lei­jo­nan kitaan ja kor­keal­ta kal­liol­ta kauk­si merel­le, lisä­nä sit­ten vie­lä van­hat huvi­lat. Oli­si elä­myk­siä niin pie­nil­le kuin suu­ril­le ihmi­sil­le. Laa­ja­sa­lon sil­ta oli­si samal­la hou­kut­ta­va näh­tä­vyys jo itses­sään ja mah­dol­lis­tai­si samal­la edel­lä kuvail­lun, jos saa­ri yhdis­tet­täi­siin län­nes­tä yhdel­lä kevyel­lä sil­lal­la. Mik­sei Vil­lin­ki myös tähän paket­tiin lisäk­si. Oli­si help­po mark­ki­noi­da ratik­ka­mat­kaa yli suu­ren sil­lan kau­em­paa tul­leil­le ja toi­saal­ta junan tuo­mien vaih­taa ratik­kaan. Samal­la koko hom­ma avau­tui­si myös toki kaupunkilaisille.

    Laa­ja­sa­loa voi pork­ka­noin ja kepein tii­vis­tää vie­lä Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan raken­ta­mi­sen jäl­keen­kin, ja jät­tää rati­kan päät­tä­ri jon­ne­kin Var­tio­saa­ren tie­noil­le odot­ta­maan rai­tei­den jat­ka­mis­ta San­tik­seen. Eihän vuo­saa­re­lai­set tar­vit­se ratik­kayh­teyt­tä, kun Pisa­ran jäl­keen met­ro avaa heil­le suju­vat rai­deyh­tey­det vähän joka paik­kaan. Meri-Ras­ti­la ja Ram­sin­nie­mi jää­kööt sit­ten heil­le met­sik­si, ja pää­se­vät jo nykyi­sel­lään pyö­räl­lä ran­taa pit­kin Laa­ja­sa­loon ja uut­ta sil­taa pit­kin kes­kus­taan, tai vaik­ka ret­kel­le Var­tio­saa­reen. Kevyt­kin lii­ken­ne läpi Ram­sin­nie­men ja Var­tio­saa­ren pilai­si luon­non­rau­han, ja nii­den raken­ta­mi­nen mai­se­mat myös Vartiosaaresta. 

    Var­tio­saa­ren raken­ta­mi­nen tar­koit­tai­si vain yhtä uut­ta auto­lä­hiö­tä jos­sa oli­si lisä­nä ratik­ka, ihan sii­tä syys­tä, että auto­puo­lu­een sane­le­mat reu­naeh­dot sii­hen joh­ta­vat. Täl­läi­nen pilai­si mie­let­tö­mäl­lä taval­la arvok­kaan vie­lä säi­ly­neen luon­toa­lu­een, joka minus­ta on sel­lais­ta arvo­ta­va­raa, jota on jär­je­tön­tä raken­taa, var­sin­kin kun ainoa syy mik­si kau­pun­ki levi­ää tätä tah­tia on auto­puo­lu­een sane­le­mat reu­naeh­dot, jot­ka kaa­ta­vat met­sät ja pilaa­vat vie­lä kau­pun­gin viih­tyi­syy­den mis­sä tahan­sa sit­ten raken­ne­taan­kin. Koko ajan on tar­jol­la oikean kau­pun­gin raken­ta­mi­nen tehok­kaas­ti ilman val­ta­van tilan anta­mis­ta autol­le, joten luon­non­suo­je­le­mi­nen täs­sä­kään tapauk­ses­sa ei ole nim­byi­lyä, vaan jär­jen ja tun­teen yhdistämistä.

    Oli var­maan tek­nil­lis­ta­lou­del­li­ses­ti vii­sas­ta pur­kaa sekin talo Kokoo­muk­sen joh­dol­la, jos­sa tämä val­tio lai­tet­tiin pape­ril­la alul­le, mut­ta Hel­sin­ki oli­si val­ta­van pal­jon rik­kaam­pi, jos sitä ei oli­si teh­ty. Nyt näi­den luon­toa­luei­den kans­sa on saman­lai­nen tilan­ne ja oli­si syy­tä aina­kin vih­rei­den huo­ma­ta, että kun talot, jot­ka oli­vat pelk­kää kiveä, tuot­ta­vat kai­paus­ta vie­lä nyky­ään­kin, niin mitä tuot­tai­si­kaan näi­den aluei­den raken­ta­mi­nen, jot­ka vie­lä­pä ovat täy­sil­lä elä­vää luon­toa. Kaik­ki eivät löy­dä elä­mään­sä laa­tua kaupasta.

  3. Nipu­te­taan Var­tio­saa­ri, Kivi­nok­ka ja Meri-Ras­ti­la. Ei raken­ne­ta rati­kal­la eikä ilman.

  4. Setä Vih­reä:
    Nipu­te­taan Var­tio­saa­ri, Kivi­nok­ka ja Meri-Ras­ti­la. Ei raken­ne­ta rati­kal­la eikä ilman.

    Juu­ri näin. Näil­lä Itä-Hel­sin­gin luon­toa­lueil­la pitäi­si olla sama pai­noar­vo kuin keskuspuistolla.

    On sur­ku­hu­pai­saa, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa itäi­sek­si viher­sor­mek­si kut­su­taan aluet­ta, joka koos­tuu mm. golf­ken­täs­tä, jäte­mäes­tä ja enti­ses­tä kaatopaikasta.

  5. Bule­var­di­soin­ti voi onnis­tua lisä­ra­ken­ta­mi­sel­la Man­ner­hai­min­tiel­lä. Bule­var­di tar­vit­see toi­miak­seen ras­kaan raken­ta­mi­sen molem­min puo­lin, muu­ten ei syn­ny tar­vit­ta­via asu­kas tiheyk­siä, työ­paik­ka­mää­riä ja asia­kas­vir­to­ja. Hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä on ihan tur­ha yrit­tää mää­rä­tä jotain kadun pat­kää bulevardiksi.

    Ehdot­tai­sin kai­kil­le bule­var­deis­ta Hel­sin­kiin puhu­vil­le pakol­lis­ta parin vii­kon mat­kaa Parii­siin. Siel­lä ainoa­na ohjel­ma­na on istua kah­vi­las­sa bule­var­din var­rel­la ja yrit­tää ymmär­tää, mis­tä on kyse. 😉

  6. Hei mul­la on kai­kis­ta par­hain vaih­toeh­to: Ei raken­ne­ta min­ne­kään yhtään mitään. Näin voi­daan erot­taa val­tao­sa kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jois­ta, ja kau­pun­ki säästää.

  7. Esi­tys­lis­tas­sa on muka­na myös bus­sien sijoit­ta­mi­nen ratik­ka­kais­toil­le Paciuk­sen­ka­dul­la, Tuk­hol­man­ka­dul­la ja Nor­dens­kiöl­din­ka­dul­la osa­na run­ko­bus­si­lin­jo­jen infra­toi­men­pi­tei­tä. Tämän ohel­la on vie­lä vaih­toeh­to­na auto­kais­to­jen muut­ta­mi­nen bussikaistoiksi.

    Mah­taa­ko asia kiin­nos­taa lau­ta­kun­taa, kun samas­sa kokouk­ses­sa on pal­jon sek­sik­kääm­piä­kin asioi­ta? Sää­li kui­ten­kin oli­si, jos juh­la­pu­heet rai­tio­vau­nu­jen nopeut­ta­mi­ses­ta mer­kit­si­si­vät tosia­sial­li­ses­ti rai­tio­vau­nu­kais­tois­ta luopumista.

    Göte­bor­gis­sa näi­tä yhdis­tet­ty­jä jouk­ko­lii­ken­ne­kais­to­ja on pal­jon. Kun­nos­sa­pi­to­kus­tan­nuk­set ovat kak­sin­ker­tai­set ver­rat­tu­na ratikkakaistaan.

  8. Asu­mi­sen hin­ta on jär­kyt­tä­vä, mikä tar­koit­taa sitä että kaik­ki tän­ne halua­vat eivät mah­du asu­maan. Se on polii­tik­ko­jen vika, jot­ka kuun­te­le­vat vain nii­tä joi­den pai­kal­li­set edut ovat vaa­ras­sa. Itse­ni kal­tai­sel­la jo asu­val­la ei ole tie­ten­kään ongel­maa ja asun­non hin­ta se sen­kun vaan nousee, mut­ta lap­sil­la­ni oli­si — ja talou­del­li­ses­ti hei­dän kan­nat­taa asua nur­kis­sam­me niin pit­kään kuin mah­dol­lis­ta. Minus­ta kau­pun­kia kan­nat­taa laa­jen­taa. Vart­si­kas­ta sai­si hie­non pai­kan asua todel­la monel­le ja luon­toa­kin jäi­si vir­kis­täy­ty­mi­seen. Sama kos­kee Kivi­ha­kaa. Pai­kat ovat nyt oikeas­ti muu­ta­mien har­vo­jen käy­tös­sä. Siir­to­la­puu­tar­ha­mök­kei­ly on minus­ta resurs­sien tuh­laus­ta. Maa vara­taan joi­den­kin har­vo­jen satun­nai­seen lomai­luun rei­lus­ti alle sata­na päi­vä­nä vuo­des­sa. Luon­to­re­ser­vaat­te­ja ei kan­na­ta säi­lyt­tää kau­pun­gis­sa mikä­li vas­taa­via bio­toop­pe­ja on muu­al­la ja nii­tä­hän on. Kaik­ki maa kes­tä­vään asu­mi­seen tai vir­kis­täy­ty­mi­seen. Oulun­ky­län Tuusu­lan mota­rin var­teen voi­si hyvin raken­taa ja radan­kin var­res­sa Oge­li-Käpy­lä ‑välil­lä on tyh­jää joutomaata.

  9. Poh­jois-Haa­gan han­ke ei ole hyväl­lä tah­dol­la­kaan täy­den­nys­han­ke. Vähän lisää epä­kau­pun­kia mota­rin kyl­keen, kau­as rai­de­lii­ken­nea­se­mis­ta, alu­een jo val­miik­si tuk­koi­sia tei­tä tuk­ki­maan. Toi­vot­ta­vas­ti kaup­pa­kes­kus Kaa­ri mak­saa viu­lut, kun Näyt­te­li­jän­tien tukok­sia ale­taan pur­kaa leven­tä­mäl­lä Kehä I:n ylit­tä­vää sil­taa ja raken­ta­mal­la ramp­pe­ja uusiksi.

  10. Mies puto­si pyö­räl­lä mereen Hel­sin­gis­sä — ohi­kul­ki­ja heit­ti pelastusrenkaan
    Kes­ki-ikäi­nen mies ajoi vahin­gos­sa pyö­räl­lä mereen lau­an­tai­na ilta­päi­väl­lä Helsingissä.

    Mies pyö­räi­li yksin lähel­lä Län­si­sa­ta­maa Jät­kä­saa­res­sa kel­lo nel­jän jäl­keen ilta­päi­väl­lä, kun hän ilmei­ses­ti liu­kas­tui ja lipe­si pyö­ri­neen mereen. 

    Vas­ta­päi­sel­lä ran­nal­la pyö­räil­lyt ohi­kul­ki­ja näki tilan­teen, pol­ki pai­kal­le ja heit­ti löy­tä­män­sä pelas­tus­ren­kaan veden varaan joutuneelle. 

    Tapah­tu­ma­het­kel­lä oli pime­ää, ja lähel­lä putoa­mis­paik­kaa on van­ho­ja rautatiekiskoja.

    Todel­la­kin : 5 mil­joo­na kul­ki­jaa , pime­ää, liu­kas­ta, ei opas­tei­ta, putoa­mis­vaa­ra maka­sii­nien toi­sel­ta reu­nal­ta mereen ja etu­puo­lel­la voi tip­pua met­ris­tä sepe­liin. Nyly­alu­eet­kin on retu­pe­räl­lä. Ja ne rik­ka­kas­vi-istu­tuk­set kesällä. 

    Autol­la olis kivem­paa! Kävel­len ja pyö­räil­len horroria!

  11. Suu­ta­ri­las­sa on Kera­van­joen joki­laak­so arvo­kas koko­nai­suus, mitä oli­si syy­tä kehit­tää yhteis­työs­sä Van­taan kans­sa. Van­taan puo­lel­la on yhtei­nen kivi­kirk­kom­me hau­taus­maa­puu­tar­hoi­neen. Siir­to­la­puu­tar­ha-aate on peräi­sin 1800-luvun Sak­san teol­li­suus­kau­pun­geis­ta eikä sitä enää tar­vi­se meil­lä vaa­lia. Täs­sä­hän oli­si seu­rauk­se­na jon­kin­moi­nen 80 arvan sosi­aa­liar­pa­jai­nen ton­tin­tar­vit­si­joil­le ja tule­vil­le kapi­ta­lis­teil­le ellei tont­te­ja jae­ta ansioi­tu­neil­le kun­nal­lis­hen­ki­löil­le suku­lai­si­neen. — Jäl­jel­lä ole­via joki- ja puro­laak­so­ja molem­mis­sa kau­pun­geis­sa sen sijaan tuli­si vaa­lia, esi­mer­kik­si Lou­he­lan ja Kai­vok­se­lan välil­lä rau­hoi­tet­tu Mätä­ojan laak­so on upea alue min­kä reu­na­mien toi­voi­si jää­vän rakentamatta.

  12. Näin­kin päin voi kau­pun­ki­ra­ken­net­ta parantaa:

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/564300/Vuokrataloja+puretaan+omakotitonttien+tielta+Raisiossa

    Oma­ko­ti­tont­tien tiel­tä väis­ty­viä Rai­sion kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­ja ale­taan pur­kaa Jer­mun­tiel­tä Iha­las­ta ensi keväänä.

    Kol­mes­sa talos­sa on kaik­ki­aan 75 asun­toa, jois­ta alle kym­me­nes­sä on enää asukkaita.

    Vuo­kra­ta­lo­jen tilal­le noin kah­den heh­taa­rin laa­jui­sel­le alu­eel­le on mää­rä kaa­voit­taa vir­kis­ty­sa­lue ja 14 omakotitalotonttia.”

  13. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    “Oma­ko­ti­tont­tien tiel­tä väis­ty­viä Rai­sion kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­ja ale­taan pur­kaa Jer­mun­tiel­tä Iha­las­ta ensi keväänä.

    Tuo toteu­tuu niin kuin 1970-luvul­la oli tar­koi­tet­tu. Raken­net­tiin nopeas­ti ja edul­li­ses­ti ker­ros­ta­lo­ja, joi­den käyt­töi­kä oli 25–40 vuot­ta. Ne ovat nyt pur­kuiäs­sä, mut­ta kun suu­ri osa on omis­tusa­sun­toi­na, niin pur­ku­ha­lut ovat pie­net – sen sijaan teh­dään kal­liit jul­ki­si­vu- ja put­ki­re­mon­tit eli mak­se­taan oma asun­to toi­seen ker­taan ja samal­la kau­pun­ki jää tiivistämättä.

  14. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    Näin­kin päin voi kau­pun­ki­ra­ken­net­ta parantaa:

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/564300/Vuokrataloja+puretaan+omakotitonttien+tielta+Raisiossa

    Voi­si paran­taa. Ja pitäi­si, mut­ta Poh­jois-Haa­gas­sa näin ei teh­dä. Tääl­lä saman aika­kau­den paras­ta raken­nus­tek­nis­tä osaa­mis­ta edus­ta­va asun­to mak­saa 5000€ neliö:

    http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8090931

    1. Ei tuo rake­nus­ten osal­ta kan­nat­taa Rai­sios­sa­kaan, mut­ta tavoi­te tai­si olla kun­nal­lis­ta­lou­del­li­nen: vuo­kra-asuk­kaat Tur­kuun ja Turus­ta kes­ki­luok­kaa Raisioon.

  15. Daniel Feder­ley:
    …Sää­li kui­ten­kin oli­si, jos juh­la­pu­heet rai­tio­vau­nu­jen nopeut­ta­mi­ses­ta mer­kit­si­si­vät tosia­sial­li­ses­ti rai­tio­vau­nu­kais­tois­ta luopumista… 

    Olet täy­sin oikeas­sa. Maa­lais­mi­toi­te­tut isot bus­sit eivät kuu­lu kau­pun­gin kes­kus­taan. Ne vain tuk­ki­vat sekä jouk­ko­lii­ken­teen (spå­ra) että hen­ki­lö­au­to­jen kulun. Kai­kil­la mai­ni­tuil­la kaduil­la on täy­sin tur­haa ajaa bussilinjoja. 

    Sit­ten on ihan oma lukun­sa tuo yllä­pi­to. Ras­kas pyö­rä­lii­ken­ne kulut­taa tie­tä 10 000 ker­taa sen mitä hen­ki­lö­au­tot, yhd­ne ruot­sa­lai­sen tut­ki­muk­sen mukaan. Tämä yleen­sä onoh­de­taan aina bus­sien kustannuslaskelmissa.

  16. Vil­le T: Luon­to­re­ser­vaat­te­ja ei kan­na­ta säi­lyt­tää kau­pun­gis­sa mikä­li vas­taa­via bio­toop­pe­ja on muu­al­la ja nii­tä­hän on. Kaik­ki maa kes­tä­vään asu­mi­seen tai virkistäytymiseen. 

    Hel­sin­gin maa­pin­ta-ala lie­nee n. 212,67 neliö­ki­lo­met­riä. Jos koko em. pin­ta-alal­le suo­ri­tet­tai­siin tii­vis­tä­mis­tä, esim. Alp­pi­har­jun asu­kas­ti­hey­teen (1.1.2012, n. 12 944 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­lä) voi­tai­siin Hel­sin­kiin las­ken­nal­li­ses­ti asut­taa noin 2,75 mil­joo­naa asu­kas­ta. Kor­kean raken­ta­mi­sen kan­nat­ta­jat sai­si­vat kai­ke­ti luvun hel­pos­ti(?) kak­sin- tai kol­min­ker­tai­sek­si. En vain ihan ymmär­rä, miten tii­vis­tä­jät kuvit­te­le­vat ylen­palt­ti­ses­ti tii­vis­tä­mäl­lä saa­van­sa aikaan viih­tyi­sää ja hyvää kaupunkiympäristöä? 

    Viih­tyi­sään kau­pun­kiiin halu­taan tul­la, jos ei asu­maan, niin aina­kin käy­mään. ‘Luon­to­re­ser­vaa­tit’ ovat vähe­ne­vä luon­non­va­ra, ja sen vuok­si nii­den säi­lyt­tä­mis­tä tulee puo­lus­taa, ei vain Koi­jär­vel­lä vaan myös Helsingissä.

    Olen kii­tol­li­nen sii­tä, että meil­lä Hel­sin­gis­sä on vie­lä jäl­jel­lä ‘luon­to­re­ser­vaat­te­ja’, kuten esim. päi­vit­täin omas­sa ja naa­pu­reit­te­ni näkö­pii­ris­sä ole­via, tai työ­mat­ka­ni var­rel­la sijait­se­via, lähi­luon­toa­luei­ta. Seu­ra­saa­ri on myös hie­no alue, vaik­ka sin­ne en vain kovin usein ehdi, ehkä muu­ta­mia ker­to­ja vuo­des­sa. Vas­taa­va alue itä-hel­sin­ki­läis­ten ilok­si voi­si olla todel­la hyvä aja­tus. Ei kai­kil­la kau­pun­ki­lai­sil­la ole mah­dol­li­suuk­sia tai varaa läh­teä Koi­jär­vel­le, Kuusa­moon, Lap­piin tai ulkomaille.

    Näen aja­tuk­sis­sa­ni vision tule­vai­suu­den Hel­sin­gis­tä (2030 tai 2050), joka lähi­luon­toi­neen, kaik­ki­ne ‘luon­to­re­ser­vaat­tei­neen’ (jos tuo­ta nimi­tys­tä halu­taan käyt­tää) ja eri bio­tyyp­pei­neen, on tuol­loin yksi maa­il­man mie­len­kiin­toi­sim­mis­ta pai­kois­ta, Kau­pun­ki (isol­la K:lla), jos­sa luon­to on lähel­lä, jos­sa esim. ilta­len­kil­lä voi näh­dä ketun, palo­kär­jen, sot­kan tai tel­kän, viih­tyi­sä Kau­pun­ki, jos­sa sen asuk­kai­den on hyvä elää ja asua, Kau­pun­ki, jos­sa ja jon­ne tul­les­saan voi tun­ne­li- tai kui­lu­mais­ten väy­lien sei­nä­mien sijaan näh­dä nousevan/laskevan aurin­gon ja meren aavan ula­pan (tai vaik­ka molem­mat). Sel­lai­seen kau­pun­gin­osaan, jon­ka lähel­lä tämä on mah­dol­lis­ta, olen aikoi­naan kivi­kau­pun­gin yti­mes­tä (kuin janoi­nen autio­maas­ta — kei­taan luok­se) hakeu­tu­nut. En ole katunut. 

    Kau­pun­kia ei pidä lii­an tii­viik­si paka­ta, jos se mer­kit­see asuk­kai­den arvos­ta­mien kau­pun­gi­no­sien ja nii­den lähi­luon­toa­luei­den hävit­tä­mis­tä. Täl­löin mene­te­tään jotain, mikä on arvok­kaam­paa kuin raha! 

    Tule­vai­suu­des­sa näi­tä ‘kau­pun­ki­luon­to­re­ser­vaat­te­ja’ tul­laan ihai­le­maan lähel­tä ja kau­kaa, var­sin­kin siel­tä, mis­sä lähi­luon­toa tai muu­ta­kaan luon­toa ei enää ole. Kii­na­lai­nen ‘kol­le­ga­ni’ Pekin­gis­tä on Suo­meen tul­tu­aan ollut asias­ta aivan hal­tiois­saan, samoin moni muu!

    Var­sin­kin meren­ran­to­jam­me ja aluei­ta, joil­ta merel­le tai meri­luon­toon on jul­ki­set näky­mät tai pää­sy, on suo­jel­ta­va kai­kin lail­li­sin kei­noin. Jos Vih­reät eivät tätä tee, kuka sit­ten? RKP, vai perus­suo­ma­lai­set kenties …

    PS. Yllä­tyk­sek­se­ni havait­sin, että Var­tio­saar­ta kos­ke­vis­sa suun­ni­tel­mis­sa oli sen­tään ran­nat jätet­ty rau­haan. Onko muu­tok­sen tuu­li alka­nut puhaltaa?”

  17. Daniel Feder­ley: Tuo toteu­tuu niin kuin 1970-luvul­la oli tar­koi­tet­tu. Raken­net­tiin nopeas­ti ja edul­li­ses­ti ker­ros­ta­lo­ja, joi­den käyt­töi­kä oli 25–40 vuot­ta. Ne ovat nyt pur­kuiäs­sä, mut­ta kun suu­ri osa on omis­tusa­sun­toi­na, niin pur­ku­ha­lut ovat pie­net – sen sijaan teh­dään kal­liit jul­ki­si­vu- ja put­ki­re­mon­tit eli mak­se­taan oma asun­to toi­seen ker­taan ja samal­la kau­pun­ki jää tiivistämättä.

    Tuo väi­te mää­rä­ai­kai­sis­ta talois­ta on nyt esiin­ty­nyt täl­lä pals­tal­la niin mon­ta ker­taa, että oli­si hyvä saa­da joku asial­li­nen viit­taus asia­kir­jaan, jos­sa on pää­tet­ty, että raken­ne­taan talo­ja jot­ka kes­tä­vät käyt­töä mak­si­mis­saan 40 vuotta.

  18. Kivi­kau­pun­gin­kas­vat­ti: jos Hel­sin­ki tosi­aan raken­net­tai­siin Alp­pi­har­jun tapaan, niin mel­kein 3 mil­joo­nan asuk­kaan lisäk­si kau­pun­gis­ta noin kol­mas­osa oli­si puistoa.

  19. Kal­le: Olet täy­sin oikeas­sa. Maa­lais­mi­toi­te­tut isot bus­sit eivät kuu­lu kau­pun­gin kes­kus­taan. Ne vain tuk­ki­vat sekä jouk­ko­lii­ken­teen (spå­ra) että hen­ki­lö­au­to­jen kulun. Kai­kil­la mai­ni­tuil­la kaduil­la on täy­sin tur­haa ajaa bussilinjoja. 

    Kyl­lä se vähän näin on, että Euroo­pas­ta ei tun­nu löy­ty­vän Hel­sin­gin koko­luo­kan kau­pun­kia, jos­sa lähi­ju­nien, met­ron ja ratik­ka­ver­kon lisäk­si aje­taan niin val­ta­vaa mää­rää bus­se­ja kuin meil­lä, ja tosi­aan kan­ta­kau­pun­kiin ja ihan ydin­kes­kus­taan asti. Myös niis­tä pää­suun­nis­ta, jot­ka jo pal­vel­laan kiskoliikenteellä.

    Paciuk­sen­ka­dul­la ajaa ruuh­kas­sa suun­taan­sa 53 HSL-bus­sia tun­nis­sa aina­kin 18:lla eri lin­jal­la ja kau­ko­lii­ken­ne sii­hen pääl­le. Sak­sas­sa tuol­lai­sel­la kadul­la kul­ki­si 2–3 rai­tio­vau­nu­lin­jan lisäk­si pari-kol­me har­vi­nai­sia yhteys­vä­le­jä tar­joa­via, ratik­kaa tuke­via bus­si­lin­jo­ja 15–20 minuu­tin vuorovälillä.

  20. Perin­tei­nen bus­si­kais­ta ajo­ra­dan oikean­puo­li­mai­sel­la kais­tal­la ei ole kovin­kaan toi­mi­va, sil­lä siel­lä on pal­jon luva­ton­ta ja luval­li­ses­ti lii­ken­net­tä (mm. oikeal­le kään­ty­vää muu­ta lii­ken­net­tä). Mitä iki­nä pää­tät­te­kään kat­so­kaa, että se pal­ve­lee etusi­jas­sa jouk­ko­lii­ken­net­tä. Run­ko­bus­sit eivät kuu­lu per­jan­tai­ruuh­kiin pik­kuau­to­jen sekaan.

  21. Vali­tet­ta­vas­ti raken­ta­mi­sen laa­tu on kohen­tu­nut 60-luvus­ta vain hie­man. Edel­leen­kin raken­ne­taan nii­tä home­pom­me­ja jot­ka muut­tu­vat asu­mis­kel­vot­to­mik­si välit­tö­mäs­ti kun yksi­kin kos­teuse­ris­tys­ker­ros pet­tää. Ja osaa­mat­to­mat raken­nus­työ­läi­set puh­ko­vat nii­tä höy­ry­sul­ku­ja jo tekovaiheessa.

    Olin skep­ti­sem­pi Panu Kai­lan näke­mys­ten suh­teen sil­loin kun nii­hin alun perin tutus­tuin, mut­ta mitä enem­män asi­aan pereh­tyy, sitä enem­män alkaa olla samaa miel­tä. Sut­ta ja sekun­daa tulee, ja RakMk mel­kein­pä kiel­tää raken­ta­mas­ta kun­nol­lis­ta. Kun­nol­li­nen talo on sel­lai­nen, joka kes­tää vaik­ka 1000 vuot­ta pel­kil­lä kunnossapitokorjauksilla.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On notoo­ri­nen tosia­sia, että 60-luvun beto­ni­ta­lot oli tar­koi­tet­tu väliai­kai­seen käyttöön. 

    Muis­tuu mie­leen Mau­no Koi­vis­ton (onnea vaan juu­ri tänään!) muis­ti­ku­va sii­tä miten hän kuusi­kym­men­lu­vul­la kysyi gryn­de­reil­tä että miten nämä talot sit­ten aio­taan pur­kaa siis­tis­ti ja vas­tauk­se­na oli että var­maan sii­hen men­nes­sä on kehi­tet­ty jon­kin­lai­sia murs­kain­kau­ho­ja joil­la talot palas­tel­laan. Ja Koi­vis­to­han oli tuol­loin rahoituspuolella.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra: On notoo­ri­nen tosia­sia, että 60-luvun beto­ni­ta­lot oli tar­koi­tet­tu väliai­kai­seen käyttöön.

    Nykyi­sen raken­ta­mi­sen laa­dun tun­tien sanoi­sin nii­den 60-luvun talo­jen ole­van laa­duk­kaam­paa raken­ta­mis­ta kuin nykytalojen.

  24. On myös esi­tet­ty, että Pasi­las­ta län­teen mat­kus­ta­jia on niin pal­jon, että nol­la-Joke­rin voi­si jakaa kah­tia ja toteut­taa Pasi­las­ta Munk­ki­nie­meen ratikkana.”

    Niin, kun raken­tai­si vaan 100 met­riä kis­ko­ja Rei­jo­lan­ka­dul­le, niin voi­si ajaa lin­jaa Pasi­la — Munk­ki­nie­mi. Hel­pot­tai­si ruuh­kais­ta bus­si­lin­jaa 58.

    Kun vie­lä raken­tai­si rati­kan Kum­pu­lan­laak­soon, niin voi­si ajaa poi­kit­tais­ta lin­jaa (Viikki)-Arabia-Pasila-Meilahti-Munkkiniemi. Oli­si san­gen hyö­dyl­li­nen linja.

    Vaan jos­tain syys­tä näin ei vaan voi teh­dä, aina­kaan pian.

  25. newy­or­kis­ta: Tuo väi­te mää­rä­ai­kai­sis­ta talois­ta on nyt esiin­ty­nyt täl­lä pals­tal­la niin mon­ta ker­taa, että oli­si hyvä saa­da joku asial­li­nen viit­taus asia­kir­jaan, jos­sa on pää­tet­ty, että raken­ne­taan talo­ja jot­ka kes­tä­vät käyt­töä mak­si­mis­saan 40 vuotta.

    Pan­kit hank­ki tuol­loin hal­val­la maa­ta ja raken­nut­ti­vat yhteis­työ­kumm­pa­nei­den­sa kans­sa koko­nai­sia lähiöi­tä. Jul­kis­ta ohjaus­ta ei juu­ri­kaan ollut ja yksi­tyis­ten yri­tys­ten pöy­tä­kir­jat eivät ole jul­ki­sia eten­kään näi­den gryndereiden.

    Totuus kui­ten­kin on että ennem­min tai myö­hem­min 60- 70 luvun ele­ment­ti­ta­lois­ta on kor­jat­ta­va run­koa lukuu­not­ta­mat­ta kaik­ki rakennusosat.
    Ikku­nat, put­ket, vesi­kat­to, ele­ment­ti­jul­ki­si­vut, par­vek­keet, salao­jat, his­sit, pihat… yhteen­sä 2000 €/m2.

    Pät­ki­mäl­lä koko­nais­kus­tan­nus eril­li­siin pik­ku­re­mont­tei­hin totuus talo­yh­tiöis­sä ja vuo­ra­ta­lo­jen omis­ta­jil­la hämärtyy.

    Toi­nen vaih­toeh­to oli­si lait­taa talo nurin ja teh­dä nykyi­set ääne­ne­ris­tys­vaa­ti­muk­set täyt­tä­vä uusi run­ko. Van­ha run­ko estää myös­kin huo­neis­to­ja­kau­man kes­ki­pin­ta-alan muut­ta­mi­sen pie­nem­mäk­si remon­tin yhtey­des­sä, tämän voi­si kor­ja­ta samal­la (jos kaa­va sallisi).
    Isoil­le perus­kor­jausi­käi­sil­le lähiöi­den ker­ros­ta­loa­sun­noil­le on hei­kos­ti kysyn­tää, hal­van han­kin­ta­hin­nan vas­ta­pai­nok­si kun tulee suu­ret vas­tik­keet nois­ta remonteista.

    Kak­kos­vaih­toeh­to edel­lyt­täi­si kui­ten­kin näke­mys­tä ja jous­ta­vuut­ta kaa­voi­tus­pro­ses­seis­sa. Pahin ske­naa­rio on että kaik­ki talot rän­sis­ty­vät saman­ai­kai­ses­ti, kos­ka vuo­krat tai asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys ei mah­dol­lis­ta remontteja.
    Sal­li­mal­la sopi­vas­sa mää­rin uudis­ra­ken­ta­mi­nen asu­kas­ra­ken­teen sosi­aa­lis­ta rapis­tu­mis­ta voi­daan vähen­tää merkittävästi.

  26. Rau­no: Pan­kit hank­ki tuol­loin hal­val­la maa­ta ja raken­nut­ti­vat yhteis­työ­kumm­pa­nei­den­sa kans­sa koko­nai­sia lähiöi­tä. Jul­kis­ta ohjaus­ta ei juu­ri­kaan ollut ja yksi­tyis­ten yri­tys­ten pöy­tä­kir­jat eivät ole jul­ki­sia eten­kään näi­den gryndereiden. 

    Ei tuo toi­saal­ta mikään sala­liit­to­kaan ollut — kyl­lä väliai­kais­ra­ken­ta­mi­nen oli sodan­jäl­kei­si­nä aikoi­na hyvin­kin tut­tua ja ihan hyväksyttyä. 

    Mm. Kum­pu­lan ja Manu­lan para­kit oli­vat juu­ri samaa kun alue­ra­ken­ta­mis­lä­hiöt — nopeas­ti ja hal­val­la teh­ty­jä kos­ka kii­reel­lis­tä tar­vet­ta oli. 

    Eikä sil­loin oltu vie­lä mie­tit­ty mitään kan­ta­kau­pun­gin jugend­ta­lo­jen­kaan perus­kor­jaus­ta vaan sen aja­tel­tiin rat­kea­van “kau­pun­gin­osa­sa­nee­rauk­sel­la” teke­mäl­lä lähiö­kort­te­lei­ta tilalle. 

    Tar­ve­hie­ra­kias­sa oli tär­kein­tä saa­da ihmi­sil­le läm­pi­miä asun­to­ja jois­sa oli vesi­ves­sa ja säh­kö­hel­la. Kan­ta­kau­pun­gis­sa oli jär­kyt­tä­viä vuo­kra­mur­ju­ja (joi­den perus­kor­jausi­kä 50 v. alkoi tul­la täy­teen) eikä maal­ta muut­ta­nei­den läh­tö­koh­dat­kaan asun­to­tek­ni­ses­ti hui­mia olleet vaik­ka nyky­sil­min kat­sot­tu­na “romant­tis­ta jär­vi­mai­se­maa” ja “hyviä ulkoi­lu­maas­to­ja” oli­si­kin löy­ty­nyt heti pihapiiristä. 

    Yksi­tyis­ten gryn­de­rien ja pank­kien muka­na päät­tä­mäs­sä ja hyö­ty­mäs­sä oli koko yhteis­kun­ta. Työt­tö­mät pää­si­vät tyh­je­ne­väl­tä maa­seu­dul­ta seka­töis­tä kau­pun­kiin, val­tio sai vien­nin tasa­pai­noon ja jalos­tusas­teen nousuun, kau­pun­gil­le tuli vero­tu­lo­ja ja ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke sai uusia jäse­niä eli joukkovoimaa.

  27. Rau­no: Totuus kui­ten­kin on että ennem­min tai myö­hem­min 60- 70 luvun ele­ment­ti­ta­lois­ta on kor­jat­ta­va run­koa lukuu­not­ta­mat­ta kaik­ki rakennusosat.
    Ikku­nat, put­ket, vesi­kat­to, ele­ment­ti­jul­ki­si­vut, par­vek­keet, salao­jat, his­sit, pihat… yhteen­sä 2000 €/m2.

    Eikö kai­kis­ta talois­ta pidä kor­ja­ta aina­kin nämä raken­teet ennem­min tai myö­hem­min? Ei kait mikään talo kes­tä kor­jaa­mat­ta ikuisesti?

  28. Daniel Feder­ley
    Paciuk­sen­ka­dul­la ajaa ruuh­kas­sa suun­taan­sa 53 HSL-bus­sia tun­nis­sa aina­kin 18:lla eri lin­jal­la ja kau­ko­lii­ken­ne sii­hen pääl­le. Sak­sas­sa tuol­lai­sel­la kadul­la kul­ki­si 2–3 rai­tio­vau­nu­lin­jan lisäk­si pari-kol­me har­vi­nai­sia yhteys­vä­le­jä tar­joa­via, ratik­kaa tuke­via bus­si­lin­jo­ja 15–20 minuu­tin vuorovälillä. 

    Mil­lä ne sak­sa­lai­set sit­ten pää­see kotiin? Omal­la autolla?

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On notoo­ri­nen tosia­sia, että 60-luvun beto­ni­ta­lot oli tar­koi­tet­tu väliai­kai­seen käyttöön.

    Väliai­kais­ta kaik­ki on vaan…

    Van­ha talon­poi­kais­vii­saus sanoo, että talo pitää raken­taa uudes­taan kol­mas­ti vuosisadassa.

    Lähiöt ovat mai­net­taaan parempia.

  30. Rai­tio­vau­nun rata on sil­le varat­tu aluet­ta, jol­ta tulee pitää pois hen­ki­lö­au­tot, lin­ja-autot, pol­ku­pyö­rät, ja muut kul­ki­jat. Ei nii­tä met­ro­ra­dal­le­kaan pääs­te­tä. Täs­tä pitäi­si teh­dä ihan peri­aa­te­pää­tös, että yhteis­kais­tat bus­sien kans­sa ei ole vaihtoehto.

    Kysei­ses­sä tapauk­ses­sa: Pasi­la-Mei­lah­ti välil­lä on jo pit­käl­ti kis­kot sekä riit­tä­väs­ti mat­kus­ta­jia rati­kal­le. Se kan­nat­taa liikennöidä
    rati­kal­la joka tapauksessa.

  31. Rau­no: Pan­kit hank­ki tuol­loin hal­val­la maa­ta ja raken­nut­ti­vat yhteis­työ­kumm­pa­nei­den­sa kans­sa koko­nai­sia lähiöi­tä. Jul­kis­ta ohjaus­ta ei juu­ri­kaan ollut ja yksi­tyis­ten yri­tys­ten pöy­tä­kir­jat eivät ole jul­ki­sia eten­kään näi­den gryndereiden.

    Totuus kui­ten­kin on että ennem­min tai myö­hem­min 60- 70 luvun ele­ment­ti­ta­lois­ta on kor­jat­ta­va run­koa lukuu­not­ta­mat­ta kaik­ki rakennusosat.
    Ikku­nat, put­ket, vesi­kat­to, ele­ment­ti­jul­ki­si­vut, par­vek­keet, salao­jat, his­sit, pihat… yhteen­sä 2000 €/m2.

    Tämä voi olal ylä­kant­tiin arvioi­tu. Mel­ko ras­kas­kin sanee­raus tekee 1000 e/m2. Ajoitt­mal­la se noin kmme­ne­lel vuo­del­le pääs­tään koh­tuul­li­siin menoihin.

    ja uusi talo alkaa heti kulua, kun se on valmistunut.

    Äänie­ris­tys on tiet­ty vaka­vin ongel­ma. Kun ei voi huu­dat­taa kaja­rei­ta pit­kin öitä.

  32. Tapio Pel­to­nen: Kun­nol­li­nen talo on sel­lai­nen, joka kes­tää vaik­ka 1000 vuot­ta pel­kil­lä kunnossapitokorjauksilla.

    Mik­si? Tuot­taa­ko tuo koko­nais­ta­lou­del­li­sim­man ratkaisun?

    Kes­ki-Euroo­pas­sa on hie­no­ja van­ho­ja talo­ja, mut­ta eivät nekään ongel­mat­to­mia ole. Pää­sin tutus­tu­maan vähän aikaa sit­ten erään pie­nen ita­lia­lai­sen 1500-luvun lin­nan remont­tiin. Kaik­ki on homees­sa kivien sisä­puo­lia lukuu­not­ta­mat­ta, säh­kö­jen ja put­kien vetä­mi­nen on todel­la kimu­rant­tia puu­haa, huo­ne­jaon muut­ta­mi­nen ei mene ihan heit­tä­mäl­lä sekään. Run­ko kyl­lä on vas­ta käyt­töi­kän­sä alussa.

    Eikä tar­vit­se men­nä noin­kaan kau­as. Jo 60-luvun talo­jen huo­ne­ja­ko ja vaik­ka­pa keit­tiöt ovat sel­lai­sia, että aika iso­ja remp­po­ja tar­vi­taan. Jos­sain vai­hees­sa tulee kysy­mys sii­tä, mikä on remon­toin­nin hin­ta ver­rat­tu­na uuden raken­ta­mi­sen hintaan.

    Olen asu­nut tai ollut muu­ten hyvin lähei­sis­sä teke­mi­sis­sä joka vuo­si­kym­me­nen asun­to­ra­ken­ta­mi­sen kans­sa 1920-luvul­ta 2010-luvul­le (muis­taak­se­ni pois­lu­kien 40-luku). Jos ei nykyi­nen raken­ta­mi­sen laa­tu ole ihan ykkös­luok­kaa, ei se sitä ollut menneisyydessäkään.

    Lisäk­si eri­tyi­ses­ti LVIS on oikeas­ti paran­tu­nut aikaa myö­ten. Esi­mer­kik­si ilman­vaih­don moder­ni­soin­ti ole­mas­sao­le­vaan taloon on jo vähän haas­ta­van puolella.

    Kan­nat­ta­vuu­teen vai­kut­taa maan arvon kehi­tys­kin. Jos maan arvo kas­vaa kovin vauh­dil­la, raken­nus­kan­taa kan­nat­taa pitää ajan­ta­sai­se­na joko reip­paal­la remon­toin­nil­la tai uudel­leen rakentamisella.

  33. Jor­pak­ka: Mil­lä ne sak­sa­lai­set sit­ten pää­see kotiin? Omal­la autolla?

    Nopeas­ti ja täs­mäl­li­ses­ti kul­ke­vil­la suu­ri­ka­pa­si­teet­ti­sil­la rai­tio­vau­nuil­la, met­ro­ju­nil­la ja S‑Bahnilla. Oma­ko­tia­su­jat jou­tu­vat ehkä vaih­ta­maan lop­pu­pääs­sä vie­lä bus­siin het­kek­si, mut­ta aika­tau­lut on tah­dis­tet­tu niin, että bus­si läh­tee heti kis­ko­kul­ki­neen saavuttua.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tämä Val­li­lan­laak­son ratik­ka­lin­ja pitäi­si teh­dä pian. 

    Ara­bias­ta Pasi­laan kul­kee kis­kot jo nyt Hämeen­tiel­tä Stu­ren­ka­tua ja Mäke­län­ka­tua pit­kin, joten ei tar­vit­se kuin ruve­ta lii­ken­nöi­mään. Rai­tio­vau­nuil­la on omat esteet­tö­mät kais­tan­sa sekä Hämeen­tiel­lä että Mäke­län­ka­dul­la. Sitä var­ten ei siis tar­vit­se Val­li­lan­laak­sos­sa ruve­ta rai­tio­vau­nu­ja ajeluttamaan.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra: On notoo­ri­nen tosia­sia, että 60-luvun beto­ni­ta­lot oli tar­koi­tet­tu väliai­kai­seen käyttöön.

    Niin kuin Eif­fel-tor­ni­kin, tai Lasipalatsi.

  36. Mark­ku af Heur­lin: Tämä voi olal ylä­kant­tiin arvioi­tu. Mel­ko ras­kas­kin sanee­raus tekee 1000 e/m2. Ajoitt­mal­la se noin kmme­ne­lel vuo­del­le pääs­tään koh­tuul­li­siin menoihin. 

    Pel­käs­tään put­ki­re­mont­ti mak­saa pk-seu­dul­la ‑hel­pos­ti 700‑1000 euroa neliö. Paris­sa kan­ta­kau­pun­gin talos­sa olen tör­män­nyt yli ton­nin neliö­hin­toi­hin, mut­ta ne ovat olleet pää­sään­töi­ses­ti sel­lai­sia 20-luvun tai van­hem­pia talo­ja, jois­sa ei alun­pe­rin ole kyl­py­huo­net­ta ollut, vaan ne on teh­ty asun­to­koh­tai­ses­ti sii­vous­ko­me­roi­hin ja vaa­te­huo­nei­siin ja vie­lä huo­nol­la tuu­ril­la raken­ta­mi­sen “kul­ta­vuo­si­na” 60-luvun lopul­la tai 70-luvun alussa.

    Sinän­sä olen kyl­lä samaa miel­tä parin kir­joit­ta­jan kans­sa, ettei sel­lais­ta taloa ole­kaan, jos­sa ei tar­vit­si­si uusia put­kia, vesi­kat­toa, ikku­noi­ta jne. kos­ka ne ovat kulu­via raken­tei­ta, vesi ja aurin­ko liu­ot­ta­vat ja hau­ras­ta­vat. 60–70-luvun lähiö­ta­lois­sa on kui­ten­kin se perus­ta­van­laa­tui­nen ongel­ma, että nii­tä ei suun­ni­tel­tu kor­jat­ta­vik­si. Tämä nos­taa remont­tien vai­keus­as­tet­ta, työ­läyt­tä ja lopul­ta hintaa.

  37. Jor­pak­ka: Mil­lä ne sak­sa­lai­set sit­ten pää­see kotiin? Omal­la autolla?

    Daniel Feder­ley: Nopeas­ti ja täs­mäl­li­ses­ti kul­ke­vil­la suu­ri­ka­pa­si­teet­ti­sil­la rai­tio­vau­nuil­la, met­ro­ju­nil­la ja S‑Bahnilla. Oma­ko­tia­su­jat jou­tu­vat ehkä vaih­ta­maan lop­pu­pääs­sä vie­lä bus­siin het­kek­si, mut­ta aika­tau­lut on tah­dis­tet­tu niin, että bus­si läh­tee heti kis­ko­kul­ki­neen saavuttua.

    Kyl­lä Sak­sas­sa on myös yksi­tyi­sau­toi­lu kun­nias­saan. Levei­tä bah­no­ja kau­pun­kien läpi, katu­jen var­sil­la poik­ki­tain­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja jne…

  38. test

    newy­or­kis­ta:
    Tuo väi­te mää­rä­ai­kai­sis­ta talois­ta on nyt esiin­ty­nyt täl­lä pals­tal­la niin mon­ta ker­taa, että oli­si hyvä saa­da joku asial­li­nen viit­taus asia­kir­jaan, jos­sa on pää­tet­ty, että raken­ne­taan talo­ja jot­ka kes­tä­vät käyt­töä mak­si­mis­saan 40 vuotta.

    Ei sel­lais­ta pää­tös­tä aina­kaan laa­ja­mit­tai­ses­ti teh­ty. Ehkä joku yksi­lö ajat­te­li niin, mut­ta ei aina­kaan suun­nit­te­lu­toi­mis­tois­sa raken­nuk­sia suun­ni­tel­tu sel­lai­sel­la aja­tuk­sel­la, että jo 40 vuo­den pääs­tä raken­nuk­set puret­tai­siin pois. Kyl­lä ne pää­asias­sa pit­kää käyt­töi­kää var­ten teh­tiin jo alun­pe­rin. Aika­kau­den mate­ri­aa­lit eivät vaan olleet niin hyviä kuin mitä nyt on tar­jol­la, esim. vesiputket.

    Jos­kus olen jutel­lut suun­nit­te­li­joi­den kans­sa, jot­ka puo­les­taan ovat vuo­sien var­rel­la jutut­ta­neet van­hem­pia suun­nit­te­li­ja­kol­le­goi­ta. Aja­tus 40 vuo­den mak­si­mi­käyt­töiäs­tä on ollut vie­ras monel­le sel­lai­sel­le, jot­ka ovat näi­tä raken­nuk­sia aikoi­naan suun­ni­tel­leet. Ehkä joil­la­kin rahoittajilla/rakennuttajilla on ollut toi­sen­lai­nen näkö­vink­ke­li asi­aan, ja aja­tus, että saa­vat monin­ker­tai­ses­ti lii­ke­toi­min­taa aika­naan, kun sekä raken­nus pure­taan että uusi raken­ne­taan tilal­le. Mut­ta enem­mis­tö näis­tä­kin lie­nee oival­ta­nut kyl­lä sen, että ei iso­ja beot­ni­ra­ken­nuk­sia niin vaan pure­ta laa­jas­sa mitassa.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuka idioot­ti on muu­ran­nut ptu­ket sei­nän sisään sen sijaan, että ne kote­loi­daan ulkopuolelle?

    Ei se ole idioot­ti, joka tekee — vaan se, joka lat­tian tai sei­nän sisään beto­noi­dut put­ket tilaa. Ja se, joka sel­lai­sen asun­non ostaa, jos­sa niin on teh­ty, huo­mioi­mat­ta asi­aa mil­lään tavoin hinnassa.

    Syy, mik­si aikoi­naan noin teh­tiin, oli sii­nä että näin sääs­tet­tiin tilaa. Ei tar­vin­nut las­kea kat­to­ja alas (jol­loin väli­poh­jan pak­suus kas­vaa, ja myy­tä­vien neliöi­den käy­tän­nös­sä usein samal­la, kos­ka sen takia tar­vit­see nos­taa ker­ros­kor­keut­ta). Eikä tar­vin­nut teh­dä jotain kana­va­rat­kai­su­ja, jot­ka syö­vät puo­les­taan myyn­ti­ne­liöi­tä aina­kin leveys­suun­nas­sa. Rat­kai­su oli fik­su sil­tä kan­nal­ta, jos kat­so­taan asi­aa vain elin­kaa­ren alun kannalta.

    Nyky­ään eri­lai­set elin­kaa­ri­mal­li­tyyp­pi­set han­kin­ta­ta­vat ovat yleis­ty­neet. Kui­ten­kaan nykyi­set­kään elin­kaa­ri­han­kin­ta­mal­lit eivät ole Suo­mes­sa aina­kaan tie­tääk­se­ni olleet kos­kaan yli 40 vuo­den mit­tai­sia sopi­muk­sia. Ja vas­ta sen ylit­tä­vis­sä sopi­mus­pi­tuuk­sis­sa alkai­si laa­jem­min vai­kut­taa se, miten hel­pos­ti put­ki­re­mon­tit on teh­tä­vis­sä. Eipä nii­tä put­kis­to­ja edel­leen­kään asun­to­koh­teis­sa tava­ta suun­ni­tel­la hel­pon vaih­det­ta­vuu­den kan­nal­ta. Eikä mikään laki sel­lai­seen vel­voi­ta. Toi­mi­ti­lois­sa asi­aa jo huo­mioi­daan paremmin.

  40. tpyy­luo­ma:
    Rai­tio­vau­nun rata on sil­le varat­tu aluet­ta, jol­ta tulee pitää pois hen­ki­lö­au­tot, lin­ja-autot, pol­ku­pyö­rät, ja muut kul­ki­jat. Ei nii­tä met­ro­ra­dal­le­kaan pääs­te­tä. Täs­tä pitäi­si teh­dä ihan peri­aa­te­pää­tös, että yhteis­kais­tat bus­sien kans­sa ei ole vaihtoehto.

    Kysei­ses­sä tapauk­ses­sa: Pasi­la-Mei­lah­ti välil­lä on jo pit­käl­ti kis­kot sekä riit­tä­väs­ti mat­kus­ta­jia rati­kal­le. Se kan­nat­taa liikennöidä
    rati­kal­la joka tapauksessa.

    En vält­tä­mät­tä vas­tus­ta, eten­kään tuo­ta 58-ratik­kaa, mut­ta ihan mie­len­kiin­nos­ta: onko sinul­la tau­to­lo­gi­sia ratik­ka­ra­ta on rata rati­kal­le- tai pirul­le pik­kusor­mi ‑perus­te­lu­ja voi­mak­kaam­pia argu­ment­te­ja moi­sel­le kate­go­ri­sel­le kiel­lol­le? Eikö vai­ku­tuk­sia radan yllä­pi­to/­mat­ka-aika/­lii­ken­nöin­nin suju­vuus jne. kus­tan­nuk­siin kan­nat­tai­si mie­luum­min arvioi­da tapauskohtaisesti?

    Ja met­ro­ra­dan suh­teen vaik­ka­pa mah­dot­to­muus ylit­tää rataa samas­sa tasos­sa tai käyt­tää muu­ta kuin met­ro­ka­lus­toa _missään tapauksessa_ luu­li­si ole­van rat­kai­sun hait­ta- eikä hyviä puo­lia, eli mik­si ihmees­sä haluat moi­sia omi­nai­suuk­sia monis­taa muuallekin?

  41. Kuka idioot­ti on muu­ran­nut ptu­ket sei­nän sisään

    Aika moni. Suo­men raken­nus­kan­nas­ta tai­taa val­tao­sa olla näi­tä, aina­kin alun­pe­rin. Tähän men­nes­sä tiet­ty mones­sa raken­nuk­ses­sa on jo lai­tet­tu uudet put­ket pinnalle.

  42. Mark­ku af Heur­lin: Tämä voi olal ylä­kant­tiin arvioi­tu. Mel­ko ras­kas­kin sanee­raus tekee 1000 e/m2. Ajoitt­mal­la se noin kmme­ne­lel vuo­del­le pääs­tään koh­tuul­li­siin menoihin. 

    1k€ ei riitä.

    Aika hyvän arvion perus­ko­jauk­sen hin­nas­ta saa seu­raa­mal­la Hel­sin­gin kau­pun­gin asun­to­jen peruskorjauksia.

    Heka har­ras­taa kiin­teis­tö­jen­sä remp­po­ja, jos­sa kaik­ki teh­dään ker­ral­la isois­sa­kin komplek­seis­sa, kuten Sal­paus­se­län­tie 12–16 (rv. 1972) ja Puo­tin­har­jus­sa. Kus­tan­nuk­set ovat n. 2000 €/m2.

  43. Ei jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tua puis­toon: Ara­bias­ta Pasi­laan kul­kee kis­kot jo nyt Hämeen­tiel­tä Stu­ren­ka­tua ja Mäke­län­ka­tua pit­kin, joten ei tar­vit­se kuin ruve­ta lii­ken­nöi­mään. Rai­tio­vau­nuil­la on omat esteet­tö­mät kais­tan­sa sekä Hämeen­tiel­lä että Mäkelänkadulla. 

    Mäke­län­ka­dun ja Hämeen­tien välis­sä on Stu­ren­ka­tu, jos­sa kis­kot ovat auto­kais­tal­la ja kais­ta on aivan tukos­sa ruuh­ka-aikoi­na. Leveys ei rii­tä omal­le rai­tio­vau­nu­kais­tal­le, joten jär­ke­väm­pää oli­si vetää lin­ja jotain muu­ta kautta.

    Kum­pu­la­lais­ten toi­voi­si ohjaa­van ener­gi­aan­sa hie­man enem­män Kum­pu­lan­pu­ron sur­ke­aan tilan­tee­seen jouk­ko­lii­ken­teen vas­tus­ta­mi­sen sijaan. Puroon­han saa uudel­la ELY-pää­tök­sel­lä valut­taa Pasi­lan van­han kaa­to­pai­kan vedet ilman puh­dis­tus­ta ja haju ja väri ovat sen mukaisia.

    Se on oikea ongelma.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuka idioot­ti on muu­ran­nut ptu­ket sei­nän sisään sen sijaan, että ne kote­loi­daan ulkopuolelle?

    Tämä oli ihan yleis­tä näis­sä sata vuot­ta sit­ten raken­ne­tuiss arvo­ta­lois­sa. Ja vie­lä­kin näin osak­si teh­dään — sil­loin kun ei ole pik­ku­ra­has­ta puutetta.

    Täs­sä 72 raken­ne­tus­sa talos­sa nousut kul­ke­vat eril­lis­tä hor­mia (koteo­loa) pit­kin. Niis­tä vie­dyt put­ket on muu­rat­tu sei­nään. Sii­voa­mi­sen kan­nal­ta muka­vam­paa kuin avoputkitus.

    Syy­tä lisä­tä, että val­miik­si kro­ma­tut put­ket ja luo­tet­ta­vat hel­mi­lii­tuemt ovat uudem­pi ilmiö. 70-luvul­la kupa­ri­put­kien lii­tok­set juo­tet­tiin (hit­sat­tiin) kiinni. 

    kos­teu­den­kes­tä­vät raken­ne­le­vyt (gyproc) on sekin uud­me­paa kamaa.…

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuka idioot­ti on muu­ran­nut ptu­ket sei­nän sisään sen sijaan, että ne kote­loi­daan ulkopuolelle? 

    Pin­ta-asen­nuk­set ja kote­loin­nit näyt­tä­vät rumal­ta, mis­tä syys­tä nii­tä ei aina haluta.
    Nykyi­sin tosin osa­taan asen­taa vesi­joh­dot peh­mei­nä muo­vi­put­ki­na suo­ja­put­ken sisään sei­nän sisäl­lä, jol­loin aina­kin peri­aat­tees­sa on mah­dol­lis­ta vetää van­hat put­ket pois ja uudet tilal­le rik­ko­mat­ta sei­nää. Vie­mä­ri­put­ket kyl­lä vale­taan pää­sään­töi­ses­ti lat­ti­aan edelleen.
    Ehkä pitäi­si ennem­min raken­taa sei­nät niin, että ne on help­po purkaa…

  46. Mitäs jos jat­ke­taan­kin ratik­ka­lin­jaa 9 Ilma­lan sijas­ta lin­jan 58 reit­tiä Munkkiniemeen/Munkkivuoreen. Näin se hoi­tai­si sekä Mei­kun sai­raa­la-alu­een, että Val­li­lan alu­een työpaikkakeskittymän. 

    Run­ko­bus­si­lin­ja “0‑Jokeri” ajaa­kin lin­jan 59 reit­tiä vaik­ka­pa Paja­mä­keen, jon­ka mat­kal­la se muo­dos­taa vaih­to­yh­tey­den mm. lin­jal­le 550 (oli sen sit­ten run­ko­bus­si tai ‑ratik­ka). Lin­jaa 22:han on myös­kin tar­koi­tus jat­kaa Hert­to­nie­meen. Pasi­las­sa sit­ten vaih­to­hu­bi näi­den bus­si­lin­jo­jen sekä ratik­ka 9:n kanssa.

  47. ML: Nykyi­sen raken­ta­mi­sen laa­dun tun­tien sanoi­sin nii­den 60-luvun talo­jen ole­van laa­duk­kaam­paa raken­ta­mis­ta kuin nykytalojen.

    Riip­puu vähän, mitä “laa­dul­la” tar­koi­te­taan. Jos laa­tua on esi­mer­kik­si his­sit, toi­mi­va ilman­vaih­to läm­mön tal­tee­no­tol­la, mah­dol­li­ses­ti jopa ilmas­toin­ti, vetä­mät­tö­mät ikku­nat, help­po­käyt­töi­set hanat, ves­san­pön­töt, jot­ka eivät ahmi tois­ta­kym­men­tä lit­raa vet­tä joka vedol­la tai jotain tämän kal­tais­ta, niin raken­ta­mi­sen laa­tu on otta­nut harp­pauk­sia eteen­päin 50 vuodessa.

    Jos sen sijaan puhu­taan sii­tä, pal­jon­ko aikaa per työn­te­ki­jä työ­mail­la käy­tet­tiin 1960-luvul­la, niin sil­loin täy­tyy tode­ta, että vähem­män käsi­työ­tä työ­mail­la enää teh­dään. Esi­mer­kik­si hie­noil­la yksi­tyis­koh­dil­la toteu­tet­tu­ja pai­kal­la muu­rat­tu­ja tii­li­ker­ros­ta­lo­ja ei enää juu­ri lain­kaan tehdä.

    Mut­ta har­va enää halu­aa asua 1960-luvun muka­vuus­ta­son asun­nos­sa. Nyky­ään halu­taan nyky­ajan muka­vuuk­sia, kuten juu­ri­kin ener­gia­te­hok­kuut­ta, vetä­mät­tö­miä ikku­noi­ta yms. 50 vuot­ta van­ha ves­san­pönt­tö­kin las­kee asun­non arvoa, jos sitä ei ole uusit­tu — saa­ti sit­ten se, jos put­kis­tot ovat alku­pe­räi­set 1960-luvun talossa.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kuka idioot­ti on muu­ran­nut ptu­ket sei­nän sisään sen sijaan, että ne kote­loi­daan ulkopuolelle? 

    Luul­ta­vas­ti syy­nä on ollut tilan­käyt­tö. Sijoit­ta­mal­la put­ki­nousu­kui­lu esi­mer­kik­si keit­tiö ja kyl­py­huo­neen väliin sei­nien taak­se pär­jä­tään yhdel­lä nousul­la per asun­to ja molem­piin huo­nei­siin saa­daan yhte­näi­set seinäpinnat. 

    Olen seu­ran­nut lähel­tä kah­den 60-luvun ker­ros­ta­lon put­ki­re­mont­tia. Molem­mis­sa todet­tiin että lähes kaik­ki kyl­py­huo­neet kai­paa­vat kun­nos­tus­ta ja sitä halusi­vat myös asuk­kaat. Samal­la kun kyl­py­huo­ne pure­taan alku­te­ki­jöi­hin on hyvin help­poa ja hal­paa pur­kaa myös vähän kylp­pä­rin sei­nää ja vaih­taa tilal­le uudet put­ket. 50-vuo­den kulut­tua sit­ten ehkä uudes­taan, mut­ta luul­ta­vas­ti kyl­py­huo­neet tar­vit­se­vat sil­loin­kin päivitystä.

  49. Run­ko­bus­si­lin­jas­tos­ta teh­ty suun­ni­tel­ma tai­taa jää­dä jäl­leen yhdek­si toteu­tu­mat­to­mak­si hyvän tah­don eleek­si, kuten niin moni aiem­pi koko seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­määä kos­ke­va suunnitelma.

    Täs­sä ovat samat ase­tel­mat kuin aika­naan Joke­ri­lin­jan koh­dal­ta. Rai­tio­lii­ken­tee­nä toteu­tet­ta­vaa suun­ni­tel­maa ei oli­si saa­tu läpi toteu­tet­ta­vak­si, mut­ta bus­si­ver­sio saa­tiin 17 vuo­den val­mis­te­lul­la aikaan. Nyt on lii­ken­nöi­ty vuo­des­ta 2006 bus­seil­la, kun nii­den ruuh­kis­ta vapaa kul­ku saa­tiin toteu­tet­tua. Rai­de­jo­ke­ri tulee, mut­ta sitä jou­du­taan vie­lä odot­ta­maan aina­kin kuusi vuotta.

    Jos tiu­kat ratik­ka­kais­to­jen neit­seel­li­syyt­tä puo­lus­ta­vat torp­paa­vat nol­la-Joke­rin eteen­päin­me­non, pidän sitä huo­nos­ti har­kit­tu­na kan­ta­na. Tut­kit­ta­vak­si ehdo­te­tuil­la rei­teil­lä kul­kee nyt 1 — 2 rai­tio­lin­jaa, joten väli­tys­ky­kyä riit­tää 2 — 3 runkobussilinjalle. 

    Nyt ollaan vie­lä niin alku­te­ki­jöis­sä lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­suun­nit­te­lus­sa, että sel­vi­te­tään kah­ta peri­aa­te­vaih­toeh­toa. Usein paras on hyvän vihol­li­nen. Nopei­ten suun­nit­te­lu­pro­ses­si ete­nee, jos vaih­toeh­dot käy­dään läpi samal­la perus­teel­li­suu­del­la nyt. On hyvin toden­nä­köis­tä, että jos nyt tut­ki­taan vain toi­nen vaih­toeh­to, se toi­nen tut­ki­taan sit­ten parin vuo­den pääs­tä ja taas on mene­tet­ty aikaa.

  50. Mat­ti Kin­nu­nen:
    “On myös esi­tet­ty, että Pasi­las­ta län­teen mat­kus­ta­jia on niin pal­jon, että nol­la-Joke­rin voi­si jakaa kah­tia ja toteut­taa Pasi­las­ta Munk­ki­nie­meen ratikkana.”

    Niin, kun raken­tai­si vaan 100 met­riä kis­ko­ja Rei­jo­lan­ka­dul­le, niin voi­si ajaa lin­jaa Pasi­la – Munk­ki­nie­mi. Hel­pot­tai­si ruuh­kais­ta bus­si­lin­jaa 58.

    Kun vie­lä raken­tai­si rati­kan Kum­pu­lan­laak­soon, niin voi­si ajaa poi­kit­tais­ta lin­jaa (Viikki)-Arabia-Pasila-Meilahti-Munkkiniemi. Oli­si san­gen hyö­dyl­li­nen linja.

    Vaan jos­tain syys­tä näin ei vaan voi teh­dä, aina­kaan pian.

    Nol­la-Joke­ria ei kan­na­ta pilk­koa kah­dek­si lin­jak­si. Sen yksi pää­käyt­tä­jä­ryh­mä ovat idäs­tä Mei­lah­teen kul­ki­jat. Lin­ja Munk­ki­nie­mi — Viik­ki rai­tio­ver­sio­na saat­tai­si tasa­pai­not­taa nol­la-Joke­rin kuor­mi­tus­pro­fii­lia hyvin. Nykyi­nen Kos­ke­lan varik­ko tus­kin riit­tää laa­jen­net­tu­na­kaan kovin monel­le uudel­le raitilinjalle.

  51. Mik­ko Säre­lä:
    Kivi­kau­pun­gin­kas­vat­ti: jos Hel­sin­ki tosi­aan raken­net­tai­siin Alp­pi­har­jun tapaan, niin mel­kein 3 mil­joo­nan asuk­kaan lisäk­si kau­pun­gis­ta noin kol­mas­osa oli­si puistoa.

    Man­hat­tan tyy­liin Hel­sin­gin alu­eel­le mah­tui­si 5.6 mil­joo­naa ihmis­tä tai 60 km² asut­tua ja 150 km² met­sää. Barce­lo­na tyy­liin Hel­sin­gin alu­eel­le mah­tui­si 3,6 mil­joo­naa ihmis­tä tai 100 km² asut­tua ja 110 km² met­sää. Jäl­kim­mäi­sil­lä mal­leil­la asuk­kai­ta oli­si 1,6 miljoonaa.
    Hel­sin­ki haluai­si olla Helsinki.
    Yleis­kaa­va tavoit­te­li­si enem­män­kin paria­kym­men­tä Röö­pe­riä ympä­ri aluet­ta jol­la lii­kut­tai­siin enem­män pyö­ril­lä ja rati­kal­la. Ei huo­no vaih­toeh­to, toi­vot­ta­vas­ti sai­si toteu­tua sitä kaut­ta. Jos­tain voi­si tuon ase­ma­tii­vis­tä­mi­sen sit­ten aloit­taa vaik­ka kokei­luk­si. Mitä jos kau­pun­ki ottai­si nyt maan­sa hal­tuun ja kaa­tai­si muu­ta­man van­hem­man talon kokei­lun vuok­si vaik­ka kaup­pa­kar­ta­non­ka­dul­ta ja raken­tai­si tilal­le kau­pun­ki­mai­sia rat­kai­su­ja, arka­dein katuun kiin­ni raken­net­tu­ja 8 ker­rok­si­sia talo­ja tilal­le. Sitä odotellessa.

  52. Gre­jus: Mäke­län­ka­dun ja Hämeen­tien välis­sä on Stu­ren­ka­tu, jos­sa kis­kot ovat auto­kais­tal­la ja kais­ta on aivan tukos­sa ruuh­ka-aikoi­na. Leveys ei rii­tä omal­le rai­tio­vau­nu­kais­tal­le, joten jär­ke­väm­pää oli­si vetää lin­ja jotain muu­ta kautta.

    Kyl­lä se tila saa­daan riit­tä­mään, kun lai­te­taan yhdet kais­tat suun­taan­sa jae­tuik­si jouk­ko­lii­ken­ne­kais­toik­si. Jon­kun ver­ran lisä­ti­laa saa myös siten, että molem­min­puo­li­set kak­si­suun­tai­set pyö­rä­tiet muu­te­taan yksi­suun­tai­sik­si pyöräkaistoiksi.

  53. Gre­jus: n välis­sä on Stu­ren­ka­tu, jos­sa kis­kot ovat autokaistalla

    Vie­res­sä oli­si vii­va­suo­ra Some­ron­tie, jon­ka itä­pääs­tä löy­tyy jo kään­tö­sil­mu­kan kis­ko­ja. 800 met­riä uut­ta rai­det­ta ja Mäke­län­ka­dun pysä­kin siir­to vähän eri koh­taan vs. vähin­tään 2,7 km rai­det­ta laak­soon… Hin­ta­na n. 44 kadun­var­si­paik­kaa Somerontiellä. 

    Mut­ta ei se pois­tai­si myö­hem­män(?) Kala­sa­ta­ma-Pasi­la-kis­ko­tuk­sen vetoa laak­soon; vaik­ka met­reis­sä ero on vain 300 met­riä, mut­kia, ris­teyk­siä ja mäkiä on sekun­neis­sa vuo­si­ta­sol­la hirmuisesti.

  54. 11 300 ker­ros­ne­liö­tä asuin­pin­ta-alaa eli mel­kein 300 asu­kas­ta.” Hen­ki­lö­koh­tai­set neliö­mää­rät on nykyi­sin aivan val­ta­via. Ei ihme, että on raken­ta­mis­pai­net­ta Var­tis­osaa­reen­kin. Kas­vul­le pitäi­si saa­da rajat, 30–40 neliö­tä per nenä on kes­tä­mä­tön­tä ja kal­lis­ta asu­mis­ta. Täs­sä voi jokai­nen kat­soa pei­liin niin raken­ta­mi­sen puo­lus­ta­jat kuin vastustajatkin.

    Ter­vei­sia 54 neliön kak­sios­ta, jos­sa ollaan viih­dyt­ty kol­mis­teen jo yli 5 vuotta.

    1. Kaa­vaan ei mer­ki­tä sitä, kuin­ka mon­ta asu­kas­ta asun­toi­hin tulee. Kau­pun­gil­la ei ole kei­noa vai­kut­taa asu­mis­väl­jyy­teen, vaan ihmi­set päät­tä­vät sii­tä itse. Asu­mis­väl­jyys Hel­sin­gis­sä on maan pie­nin, noin 34 ASUIN neliö­tä hen­keä koh­den eli noin 40 KERROSneliötä.

  55. Tar­kis­tin tie­to­ja taval­li­ses­ti luo­tet­ta­va­na pidet­tä­väs­tä läh­tees­tä eli Kirk­ko­nu­memn Vuo­kra-asun­to­jen hal­li­tuk­sen enti­sel­tä puheenjohtajalta

    Kirk­ko­num­mel­la vast’i­kään on kor­jat­tu kak­si kun­nan vuo­kra­ta­loa Masa­las­sa (2- ja 3‑kerroksiset) täy­sin uuden­ve­roi­seen kun­toon keit­tiön kalus­tus mukaan­lu­kien. Hin­ta rei­lut 1000 e /m2.

  56. Dear Mr. Soinivaara
    like many others I have been care­ful­ly fol­lowing the way you have pro­nounced your­self publicly on the issue of Var­tio­saa­ri’s future.

    As a pre­vious voter of the Green par­ty I am surpri­sed about the line you have taken. It lacks con­sis­tency with Green par­ty values and agen­das and you have frequent­ly cont­ra­dic­ted even your­self. It would have pro­bably hel­ped if you had made the effort to gat­her first-hand infor­ma­tion about the island’s rec­rea­tio­nal value.

    The good news is that others have done this work for you, and sum­med it up in a let­ter which was pro­bably sent to you, and defi­ni­te­ly to Hel­sin­gin Sanomat:
    http://www.hs.fi/mielipide/a1385363647891?jako=a65272e617fee3086588cc050734d837&ref=email-share

    You can be cer­tain that I will be watc­hing clo­se­ly how you vote on this issue later today.
    You can also be cer­tain that this will great­ly influence which par­ty I vote for in upco­ming elections.
    Final­ly, you can be cer­tain that I will sha­re this infor­ma­tion with the thousands who have joi­ned in the Save Var­tio­saa­ri campaign.

    Since­re­ly,
    Wolf­gang Zeller

  57. Joel:
    Kas­vul­le pitäi­si saa­da rajat, 30–40 neliö­tä per nenä on kes­tä­mä­tön­tä ja kal­lis­ta asumista. 

    Oli­si­ko rat­kai­su­na vaik­ka sel­lai­nen sään­tö kuin että kel­lään ei saa olla kuin kor­kein­taan 12 ker­taa enem­män pin­ta-alaa kuin kai­kis­ta ahtaim­mal­la…? Yli jää­vät aida­taan eko­po­lii­sin toi­mes­ta piik­ki­lan­gal­la pois käy­tös­tä ja varus­te­taan gps-liiketunnistimella.

    Lisäk­si voi­daan julis­taa K‑18 sel­lai­set elo­ku­vat jois­sa yhtä satu­hah­moa koh­ti on aivan lii­kaa pin­ta-alaa sini­ses­sä tor­nis­sa. Lap­set saa­vat muu­ten vää­riä elä­mi­sen mal­le­ja ja oppi­vat epä­so­li­daa­ris­ta ahneutta.

  58. Sep­po Vep­sä­läi­nen: mikä on näke­myk­se­si akse­lin Itä-Hel­sin­ki-Kala­sa­ta­ma-Val­li­la-Pasi­la-Mei­lah­den sai­raa­la-alu­een jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­suk­si, joka ei juut­tui­si ruuh­kiin muun lii­ken­teen kans­sa ja kat­tai­si tule­vai­suu­den tarpeet?

  59. Mik­si ihmees­sä HSL on tie­ten tah­toen tois­ta­mas­sa 0‑jokerin kans­sa ori­gi­naa­li-joke­rin vir­het­tä? Siis teke­mäs­sä poi­kit­tais­ta bus­si­lin­jaa vaik­ka kysyn­tä ylit­tää bus­si­lii­ken­teen jär­ke­vän kapa­si­tee­tin? Sen nyt vie­lä voi joten­kin käsit­tää että aikoi­naan kun ei ollut koke­mus­ta poi­kit­tais­lii­ken­tees­tä, ei osat­tu täy­sin enna­koi­da, kuin­ka suo­sit­tu ensim­mäi­ses­tä poi­kit­tai­ses­ta lin­jas­ta (550) tulee. Mut­ta nyt on jo etu­kä­teen tie­dos­sa, että 0‑jokeria pitäi­si lii­ken­nöi­dä 2,5 min välein ruuh­kas­sa. Se on ihan lii­kaa, bus­sit kul­ke­vat jonois­sa ja epä­sään­nöl­li­sin välein, aivan kuten 1‑jokerilla täl­lä­kin het­kel­lä. Se että 0‑jokeri menee vie­lä kan­ta­kau­pun­gis­sa, tekee tuos­ta sump­puun­tu­mi­ses­ta vie­lä pahem­man ongel­man. Ei auta, vaik­ka uhrat­tai­siin ratik­ka­kais­tat bus­seil­le, vuo­ro­vä­li on vaan lii­an tiheä, sivu­tuot­tee­na vaan tuhot­tai­siin myös nelo­sen aikataulut.

    Voi­sit­te­ko nyt käyt­tää val­taan­ne siel­lä lau­ta­kun­nas­sa yli HSL-byro­kra­tian, ja vaa­tia suo­raan 0‑jokeria rai­teil­le, vaik­ka­pa vai­heit­tain niin että ihan ensik­si teh­täi­siin nopeal­la aika­tau­lul­la se pie­nen pie­ni pät­kä rai­det­ta Rei­jo­lan­ka­dul­le, jol­loin voi­si aloit­taa rati­kal­la Pasi­la-Munk­ka välil­lä kuten tääl­lä aiem­mat jo ehdot­ti­vat. Sit­ten heti perään vireil­le Val­li­lan­laak­son nur­mi­ra­ta ja sil­le vaih­toeh­toi­nen Stu­ren­ka­dun radan paran­nus. Tämän jäl­keen pidem­mäl­le täh­täi­mel­le yhtey­den jat­ka­mi­nen esim. Vii­kin kaut­ta Itik­seen tule­vaa joke­ri­ra­taa pit­kin, tai sit­ten tule­van tyn­kä­met­ron kapa­si­teet­tion­gel­maa hel­pot­taen Kulos­aa­ren kaut­ta Hert­to­nie­meen, jos­sa voi­daan tar­jo­ta vaih­to­yh­tey­det Laa­ja­sa­lon ratikkaan.

    Sala­liit­to­teo­riat sik­seen, mut­ta joten­kin se, että näil­le ilmi­sel­väs­ti ratik­kaa kai­paa­vil­le yhteyk­sil­le tyr­ky­te­tään ehdoin tah­doin bus­se­ja, eikä rai­de-Joke­ria vie­lä­kään ole saa­tu tote­tus­put­keen, kyl­lä häm­mäs­tyt­tää. Kenel­lä siel­lä on joku asennevamma?

  60. Jari V: Kyl­lä se tila saa­daan riit­tä­mään, kun lai­te­taan yhdet kais­tat suun­taan­sa jae­tuik­si jouk­ko­lii­ken­ne­kais­toik­si. Jon­kun ver­ran lisä­ti­laa saa myös siten, että molem­min­puo­li­set kak­si­suun­tai­set pyö­rä­tiet muu­te­taan yksi­suun­tai­sik­si pyöräkaistoiksi. 

    Vaik­ka oma rai­tio­vau­nu­kais­ta rat­kai­si ongel­man, ei se lie­ne rea­lis­tis­ta Stu­ren­ka­dul­la. Auto­lii­ken­net­tä on niin pal­jon Lah­den­tien suuntaan/suunnasta.

  61. Wolf­gang Zel­ler:
    It would have pro­bably hel­ped if you had made the effort to gat­her first-hand infor­ma­tion about the island’s rec­rea­tio­nal value. 

    Unfor­tu­na­te­ly this rec­rea­tio­nal value seems to be main­ly avai­lable to mem­bers of pri­va­te clubs, such as the one you men­tio­ned ear­lier, and not to others.

    If i had a pri­va­te para­di­se in the midd­le of Hel­sin­ki, I can unders­tand the anger if someo­ne tried to take it away.

    Howe­ver, one should think which option would bene­fit the citizens bet­ter in general.

  62. Mark­ku af Heur­lin:
    Tar­kis­tin tie­to­ja taval­li­ses­ti luo­tet­ta­va­na pidet­tä­väs­tä läh­tees­tä eli Kirk­ko­nu­memn Vuo­kra-asun­to­jen hal­li­tuk­sen enti­sel­tä puheenjohtajalta

    Hin­ta rei­lut 1000 e /m2.

    Aika edul­lis­ta!

    Minul­la ei ole mitään näin luo­tet­ta­via läh­tei­tä, mut­ta pöy­tä­kir­jois­ta löy­tyy täl­tä vuo­del­ta seuraavaa.

    Asun­to Oy Pie­ni Vil­la­saa­ren­tie 2, 80 as, rv. 1965
    perus­kor­jaus­kus­tan­nuk­set ovat 8.116.116 euroa (1.935 e/asm2).

    Heka Myl­ly­pu­ro Ala­ki­ven­tie 5, 156 as, 1975–1976
    Kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat asun­noil­le 13.557.802 euroa (1.517 e/asm2)

    Heka Val­li­la Mäke­län­ka­tu 37–43 (suo­jel­tu), 86 as, 1926
    perus­kor­jaus­kus­tan­nuk­set ovat 9.957.335 euroa (2.678 e/htm2).

  63. Hei!
    Kos­kien Suu­ta­ri­lan siir­to­la­puu­tar­ha-alu­een kaa­vaa, jos­ta toteat: se ei ole kaik­kien käy­tös­sä. Sik­si siis ilmei­se­ti vas­tus­tat siirtolapuutarhaa.
    Itse asun Itä­kes­kuk­sen lähel­lä. Täs­sä meil­lä on lähel­lä urhei­lu­puis­to. Sii­nä on val­ta­va nur­mi­pin­tai­nen pot­ku­pal­loa­lue. Kool­taan aina­kin 5–10 heh­taa­ria. Se on aidat­tu ja käy­tän­nös­sä aina tyh­ja. Ei kenen­kään maa. Ulkoi­len koi­ran kans­sa kol­mes­ti päi­väs­sä aito­ja kier­rel­len, joten aika hyvä käsi­tys täs­tä ihme­lää­ni­tyk­ses­tä on.
    Polii­tik­ko­jen mie­les­tä ehkä OK asia että ei ole kenen­kään käytössä.

    Olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että län­si-euroop­pa­lai­ses­sa ajat­te­lus­sa siir­to­la­puu­tar­ha-alu­eet ovat mitä eko­lo­gi­sin ajan­viet­to­ta­pa. Ei tar­vit­se aina läh­teä Kiteel­le mum­mo­laan vii­kon­lo­pun viet­toon. Pää­se oikeas­ti jul­ki­sin peril­le ja koko hom­ma on vähän hii­li­ja­lan­jäl­keä jättävä.

    Kat­so Talin golf­kent­tää. Kes­kel­lä asu­tus­ta. Pal­jon­ko heh­taa­re­ja? Onko alue kaik­kien käy­tös­sä? No ei var­maan ole. Olet­ko Tali-gol­fin jäsen? Kuul­lem­ma val­tao­sa sta­din kel­lok­kais­ta on. Se, että paik­ka ei ole kaik­kien käy­tös­sä on polii­tikk­ko­jen mie­les­tä ilmei­ses­ti OK

    Ja nyt näytt­täi­si siir­to­la­puu­tar­ha ole­van tosi han­ka­la asia.
    Voi­sit­ko vähän valot­taa tätä logiikkaasi.

    Poli­tiik­ka on vai­kea asia, — aina­kin ymmärtää.

    1. Olin jok­seen­kin ainoa val­tuus­tos­sa, joka olis sitä miel­tä, ettei Talin golf-ken­tän vuo­kra­so­pi­mus­ta oli­si pitä­nyt jat­kaa. Aivan tol­ku­ton­ta pela­ta kolo­pal­loa noin arvok­kaal­la pai­kal­la. Jos kent­tä lah­joi­tet­tai­siin golfglu­bil­le, ne oli­si­vat vii­kon sisäl­lä vaa­ti­mas­sa alu­een kaavoittamista.

  64. Jes­se: Man­hat­tan tyy­liin Hel­sin­gin alu­eel­le mah­tui­si 5.6 mil­joo­naa ihmis­tä tai 60 km² asut­tua ja 150 km² met­sää. Barce­lo­na tyy­liin Hel­sin­gin alu­eel­le mah­tui­si 3,6 mil­joo­naa ihmis­tä tai 100 km² asut­tua ja 110 km² met­sää. Jäl­kim­mäi­sil­lä mal­leil­la asuk­kai­ta oli­si 1,6 miljoonaa.
    Hel­sin­ki haluai­si olla Helsinki.
    Yleis­kaa­va tavoit­te­li­si enem­män­kin paria­kym­men­tä Röö­pe­riä ympä­ri aluet­ta jol­la lii­kut­tai­siin enem­män pyö­ril­lä ja rati­kal­la. Ei huo­no vaih­toeh­to, toi­vot­ta­vas­ti sai­si toteu­tua sitä kaut­ta. Jos­tain voi­si tuon ase­ma­tii­vis­tä­mi­sen sit­ten aloit­taa vaik­ka kokei­luk­si. Mitä jos kau­pun­ki ottai­si nyt maan­sa hal­tuun ja kaa­tai­si muu­ta­man van­hem­man talon kokei­lun vuok­si vaik­ka kaup­pa­kar­ta­non­ka­dul­ta ja raken­tai­si tilal­le kau­pun­ki­mai­sia rat­kai­su­ja, arka­dein katuun kiin­ni raken­net­tu­ja 8 ker­rok­si­sia talo­ja tilal­le. Sitä odotellessa.

    Pitäi­si­kö mata­lah­ko­jen talo­jen kaa­ta­mis- ja tii­vis­tä­mis­ko­kei­lu Hel­sin­gis­sä aloit­taa kui­ten­kin pikai­sem­min vaik­ka­pa Pöl­lön kort­te­lis­ta, jos­sa on vain vii­si­ker­rok­si­sia talo­ja, vaik­ka onkin ihan ydin­kes­kus­tas­sa? Vai oli­si parem­pi teh­dä tii­vis­tä siel­lä, mis­sä tii­vis­tä­mi­nen ei aiheu­ta hait­taa ole­mas­sa ole­vil­le asuk­kail­le, toi­min­noil­le ja ympäristölle?

    Toi­voi­sin kiin­ni­tet­tä­vän huo­mio­ta sii­hen, että maam­me on kes­ki­mää­rin var­sin har­vaan asut­tu. Koko kau­pun­gin alu­eel­la ei lie­ne (onnek­si!) tar­vet­ta vas­taa­vaan asu­mis­ti­hey­teen kuin Alp­pi­har­jus­sa (pahoit­te­len viit­taus­ta­ni tuon vih­rei­den van­kan kan­na­tusa­lu­een suun­taan!) saa­ti Man­hat­ta­nil­la. Kes­kus­puis­tos­sa tai­taa olla tilaa ruh­ti­naal­li­set(?) kak­si neliö­met­riä per Man­hat­ta­nin asu­kas. Alp­pi­har­jus­sa vas­taa­va puis­to- ja met­sä­mää­rä vas­tai­si kar­keas­ti noin kym­me­nes­osaa nykyi­ses­tä. Sekö riit­täi­si? Nos­ta­mal­la asu­kas­ti­heys Alp­pi­har­jus­sa Man­hat­ta­nin luke­miin voi­tai­siin sin­ne asut­taa noin 13000 asu­kas­ta lisää. Voi­daan­ko täl­lai­nen tii­vis­tys-/li­sä­asu­tus­po­ten­ti­aa­li jät­tää hyö­dyn­tä­mät­tä? Aina­kin Man­hat­ta­nil­la, ehkä­pä tule­vai­suu­den Hel­sin­gis­sä­kin, saat­tai­si toki Gug­gen­heim-museos­ta olla edes vähän loh­tua niil­le aidos­ti vih­reil­le jot­ka jäi­si­vät sure­maan pai­kal­lis­ta puis­to-/met­sä­aluei­den menetystä …

    Onnek­si ei ole tar­vet­ta ahtaa maan koko väes­töä Hel­sin­kiin, joten eikö­hän anne­ta eri kau­pun­gi­no­sien säi­lyt­tää eri­lai­set puis­to- ja met­sä­alu­een­sa, lähi­luon­ton­sa, luon­teen­sa sekä eri­tyis­piir­teen­sä. Kaik­ki suo­ma­lai­set tus­kin halua­vat muut­taa Hel­sin­kiin. Nykyi­nen ja mah­dol­li­nen lisä­väes­tö pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, ja sen kehys­kun­nis­sa tulee saa­da laa­jem­mal­le ulot­tu­van, nykyis­tä pal­jon tehok­kaam­man jul­ki­sen lii­ken­ne­jär­jes­tel­män pii­riin, jot­ta pää­kau­pun­ki­seu­tu, sen ja sin­ne joh­ta­vat väy­lät eivät tukeh­du. Se on rat­kai­su, mut­ta se ei saa mer­ki­tä sitä, että esim. nykyis­ten ja uusien met­ro- ym. ase­mien seu­tu­jen nykyi­siä ja uusia asuk­kai­ta ale­taan sul­loa kuin sil­le­jä tynnyreihin. 

    Alu­een asui­na­luei­den ja nii­den ympä­ris­tön viih­tyi­syy­den, jon­ka muo­dos­ta­mi­ses­sa lähi­luon­nol­la on tär­keä osa, tulee olla etusi­jal­la. Ei mei­dän kau­pun­ki­lais­ten­kaan tule kat­kais­ta luon­to­suh­det­tam­me. Riit­tä­vä väl­jyys ja lähi­luon­to aut­ta­vat myös kes­tä­mään pai­net­ta. Esim. lenk­ki puis­to-/met­sä-/lä­hi­luon­toa­lu­een tun­tu­mas­sa aut­taa kum­mas­ti. Kokeil­kaa vaikka!

    PS. Olet­te­ko muu­ten huo­man­neet, että näi­nä mar­ras­kuun iltoi­na on muu­ten hämärässä/pimeässä aika vai­kea erot­taa vih­re­ää tum­man­har­maan tai mus­tan syn­kis­tä sävyistä …

  65. huo­li Var­tio­saa­ren autois­tu­mi­ses­ta on hie­man van­han­ai­kais­ta. Sil­loin kun Var­tio­saa­ri val­mis­tuu, teil­lä liik­kuu enim­mäk­seen robot­ti­au­to­ja — bus­se­ja tai tak­se­ja. yksi­tyi­sau­to­ja ei tar­vi­ta. esi­mer­kik­si jen­keis­sä ennus­ta­vat auto­jen mää­rän putoa­van kym­me­nes­osaan. täl­lä het­kel­lä auto­jen käyt­tö­as­te on alle 5%

  66. Gre­jus: Aika edullista!

    Minul­la ei ole mitään näin luo­tet­ta­via läh­tei­tä, mut­ta pöy­tä­kir­jois­ta löy­tyy täl­tä vuo­del­ta seuraavaa.

    Asun­to Oy Pie­ni Vil­la­saa­ren­tie 2, 80 as, rv. 1965
    perus­kor­jaus­kus­tan­nuk­set ovat 8.116.116 euroa (1.935 e/asm2).

    Heka Myl­ly­pu­ro Ala­ki­ven­tie 5, 156 as, 1975–1976
    Kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat asun­noil­le 13.557.802 euroa (1.517 e/asm2)

    Heka Val­li­la Mäke­län­ka­tu 37–43 (suo­jel­tu), 86 as, 1926
    perus­kor­jaus­kus­tan­nuk­set ovat 9.957.335 euroa (2.678 e/htm2).

    Mitä­pä tähän muu­ta tode­ta kuin että“kallista, kal­lis­taa sanoo maalaisliittolainen”.

    Vaih­toeh­to: Pure­taan ja raken­ne­taan uusi tilal­le. Mitä oli­si kustantanut?

  67. Pent­ti Peu­ra­suo:
    Hei!
    Kos­kien Suu­ta­ri­lan siir­to­la­puu­tar­ha-alu­een kaa­vaa, jos­ta toteat: se ei ole kaik­kien käy­tös­sä. Sik­si siis ilmei­se­ti vas­tus­tat siirtolapuutarhaa.
    Itse asun Itä­kes­kuk­sen lähel­lä. Täs­sä meil­lä on lähel­lä urhei­lu­puis­to. Sii­nä on val­ta­va nur­mi­pin­tai­nen pot­ku­pal­loa­lue. Kool­taan aina­kin 5–10 heh­taa­ria. Se on aidat­tu ja käy­tän­nös­sä aina tyh­ja. Ei kenen­kään maa. Ulkoi­len koi­ran kans­sa kol­mes­ti päi­väs­sä aito­ja kier­rel­len, joten aika hyvä käsi­tys täs­tä ihme­lää­ni­tyk­ses­tä on.
    Polii­tik­ko­jen mie­les­tä ehkä OK asia että ei ole kenen­kään käytössä.

    Olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että län­si-euroop­pa­lai­ses­sa ajat­te­lus­sa siir­to­la­puu­tar­ha-alu­eet ovat mitä eko­lo­gi­sin ajan­viet­to­ta­pa. Ei tar­vit­se aina läh­teä Kiteel­le mum­mo­laan vii­kon­lo­pun viet­toon. Pää­se oikeas­ti jul­ki­sin peril­le ja koko hom­ma on vähän hii­li­ja­lan­jäl­keä jättävä.

    Kat­so Talin golf­kent­tää. Kes­kel­lä asu­tus­ta. Pal­jon­ko heh­taa­re­ja? Onko alue kaik­kien käy­tös­sä? No ei var­maan ole. Olet­ko Tali-gol­fin jäsen? Kuul­lem­ma val­tao­sa sta­din kel­lok­kais­ta on. Se, että paik­ka ei ole kaik­kien käy­tös­sä on polii­tikk­ko­jen mie­les­tä ilmei­ses­ti OK

    Ja nyt näytt­täi­si siir­to­la­puu­tar­ha ole­van tosi han­ka­la asia.
    Voi­sit­ko vähän valot­taa tätä logiikkaasi.

    Poli­tiik­ka on vai­kea asia, – aina­kin ymmärtää.

    Mene kier­tä­mään se Mar­jik­sen siir­to­la­puu­tar­ha ja ver­taa sen käyt­tä­jiä ja käyt­tö­as­tet­ta ( on tal­vi­sin sul­jet­tu kai­kil­ta ja kesäi­sin sal­lit­tu vain niil­le muu­ta­mal­le jot­ka siel­lä mök­kiä pitä­vät.) urhei­lu­kent­tään jota käy­te­tään aktii­vi­ses­ti kesät tal­vet ja pal­ve­lee vuo­sit­tain tuhan­sia ihmi­siä. Nor­maa­lis­ti ulkoi­lu­tat koi­raa­si vain 300m pääs­sä Itik­sen met­roa­se­mas­ta ja suu­res­ta kaup­pa­kes­kuk­ses­ta, koh­das­sa jos­sa oikeas­ti pitäi­si ken­tän vie­res­sä olla asun­to­ja myös Itik­sen puo­lel­la eikä koi­ran­ka­kan val­loit­ta­maa rön­sy­lil­ja­kas­vus­toa rytei­kön suo­jaa­ma­na ja muu­ta­man avo­par­kin valtaamana.
    Sii­nä oli­si todel­li­nen tii­vis­tä­mi­sen paik­ka jos vain joku haluai­si ava­ta silmiään.

  68. Kuten todet­tu, Ara­bias­ta Pasi­laan pää­see jo nyt ole­mas­sao­le­via kis­ko­ja pit­kin vie­lä­pä omil­la kais­toil­laan lyhyt­tä Stu­ren­ka­dun yhdys­pät­kää lukuu­not­ta­mat­ta. Olen­nai­sem­pi asia lie­nee kui­ten­kin yhteys Kala­sa­ta­man ja Pasi­lan välillä.

    Kart­taa kat­so­mal­la voi havai­ta, että suo­rin yhteys myös Kala­sa­ta­mas­ta Pasi­laan kul­kee Kur­vin ja Mäke­län­ka­dun kaut­ta. Mäke­län­ka­dul­la on jo kis­kot val­mii­na ja pal­jon vaih­to­yh­teyk­siä eri suun­tiin. Mik­si rai­tio­vau­nun pitäi­si kier­rel­lä jos­sain Val­li­lan­laak­sos­sa, jos­sa ei edes asu ketään?

  69. Ris­to Vor­ma­la:
    Sep­po Vep­sä­läi­nen: mikä on näke­myk­se­si akse­lin Itä-Hel­sin­ki-Kala­sa­ta­ma-Val­li­la-Pasi­la-Mei­lah­den sai­raa­la-alu­een jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­suk­si, joka ei juut­tui­si ruuh­kiin muun lii­ken­teen kans­sa ja kat­tai­si tule­vai­suu­den tarpeet?

    Pasi­la on jouk­ko­lii­ken­teen ver­kos­sa kes­kei­sim­mäl­lä pai­kal­la. Nyt sen lähia­lueil­le kan­ta­kau­pun­gis­sa ja kau­em­mas poi­kit­tais­suun­nas­sa pää­see jouk­ko­lii­ken­teel­lä hitaas­ti ja epäluotettavasti.

    Täs­sä pari hyvää vinkkiä: 

    Met­ro Itä­kes­kus — Viik­ki — Kum­pu­la — Pasi­la — Mei­lah­ti — Kamp­pi — Puna­vuo­ri teki­si kutaa. Näin nyt monet suu­ret ja hitaat mat­kus­ta­ja­vir­rat sai­si­vat apua ja koko ver­kon talou­del­li­suus paranisi.

    Pasi­laan tar­vi­taan lisäk­si omin kais­toin toi­mi­va rai­tio­reit­ti poi­kit­tais­suun­nas­sa. Mei­lah­ti — Pasi­la — Kala­sa­ta­ma on hyvä run­ko­yh­teys, jota hyvin suun­ni­tel­len voi­si­vat käyt­tää myös pari poi­kit­tais­ta bussirunkobussilinjaa. 

    Kala­sa­ta­ma — Pas­la väli on teh­tä­vä Val­li­lan laak­son jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tua pit­kin. Sii­tä on pal­jon hyö­tyä nopea­na link­ki­nä myös joil­le­kin muil­le poikttaisyhteyksille.

    Täs­sä visio, joka ei var­maan toteu­du. Joka tapauk­ses­sa pit­kän täh­täyk­sen rai­de­vi­siot elä­vät vie­lä pal­jon ennen kuin aset­tu­vat rai­teik­si ohjaa­maan myös kau­pun­ki­ra­ken­teen kasvua.

  70. Gre­jus: Vaik­ka oma rai­tio­vau­nu­kais­ta rat­kai­si ongel­man, ei se lie­ne rea­lis­tis­ta Stu­ren­ka­dul­la. Auto­lii­ken­net­tä on niin pal­jon Lah­den­tien suuntaan/suunnasta.

    Jos mie­ti­tään ihmis­ten eikä ajo­neu­vo­jen mää­rää, jouk­ko­lii­ken­ne­kais­ta kas­vat­taa väy­län kapasiteettia.

    Lah­den­tien suun­nal­ta tule­vaa auto­mää­rää voi rajoit­taa lii­ken­ne­va­loil­la. Niin teh­dään kai­kil­la sisään­tu­lo­väy­lil­lä, kos­ka mikään katu­verk­ko ei muu­ten vetäi­si sitä joka-aamuis­ta pen­de­löi­jien armadaa.

  71. Jari V: Jos mie­ti­tään ihmis­ten eikä ajo­neu­vo­jen mää­rää, jouk­ko­lii­ken­ne­kais­ta kas­vat­taa väy­län kapasiteettia. 

    Uto­pia­maa­il­mas­sa vaik­ka koko auto­lii­ken­ne voi­tai­siin samoil­la perus­teil­la lopet­taa, mut­ta se tus­kin onnis­tuu ihan lähi­vuo­si­na. Tavoit­tee­na toki hyvä.

    In the meanw­hi­le, oli­si hyvä saa­da se rai­tio­vau­nu kul­ke­maan Ara­bias­ta Pasi­laan ilman odot­te­lua auto­jen seas­sa ruuhkassa.

  72. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Pasi­laan tar­vi­taan lisäk­si omin kais­toin toi­mi­va rai­tio­reit­ti poi­kit­tais­suun­nas­sa. Mei­lah­ti – Pasi­la – Kala­sa­ta­ma on hyvä run­ko­yh­teys, jota hyvin suun­ni­tel­len voi­si­vat käyt­tää myös pari poi­kit­tais­ta bussirunkobussilinjaa.

    Kun yksi hyvän jouk­ko­suun­nit­te­lun läh­tö­koh­tia on ettei väy­läl­le lai­te­ta enem­pää kul­ku­neu­vo­ja kuin sin­ne mah­tuu täs­mäl­li­ses­ti ja luo­tet­ta­vas­ti kul­ke­maan, niin ei kyl­lä voi. Pait­si jos tar­koi­tat neli­kais­tais­ta väylää.

  73. Gre­jus: Uto­pia­maa­il­mas­sa vaik­ka koko auto­lii­ken­ne voi­tai­siin samoil­la perus­teil­la lopet­taa, mut­ta se tus­kin onnis­tuu ihan lähi­vuo­si­na. Tavoit­tee­na toki hyvä.

    1+1 auto­kais­tan uto­pia löy­tyy mm. val­tao­sal­ta Man­ner­hei­min­tie­tä, eikä Töö­lö ole näh­däk­se­ni luhistunut.

  74. Jari V: 1+1 auto­kais­tan uto­pia löy­tyy mm. val­tao­sal­ta Man­ner­hei­min­tie­tä, eikä Töö­lö ole näh­däk­se­ni luhistunut. 

    Onnek­si rai­tio­vau­nut eivät Töö­lös­sä jou­du hidas­te­le­maan bus­si­kais­toil­la, kun siel­lä on aina kai­ken­lais­ta kään­ty­jää ja jake­luau­toa tiellä 🙂

    Tuo Some­ron­tien lin­jaus ei ollut huo­no idea ollen­kaan, tosin katu­jen park­ki­paik­ko­jen pyhyys tun­tuu ole­van Hel­sin­gis­sä aihe jon­ka rin­nal­la kaik­ki kalpenee.

    Nopein oli­si kui­ten­kin Kum­pu­lan­laak­son rai­de. Liit­tyy­kö tääl­lä esiin­ty­nyt lin­jauk­sen vas­tus­tus laa­jem­paan­kin ilmi­öön, olin nimit­täin sii­nä käsi­tyk­ses­sä että Kum­pu­lan NIM­BYt vas­tus­ti­vat nime­no­maan katua, eivät ratikkakiskoja?

    Nimim. “Ei jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tua puis­toon” oli­si­kin ehkä hyvä päi­vit­tää muo­toon “Ei rai­tio­vau­nu­kis­ko­ja juna­kis­ko­jen paikalle.”

  75. Ato­mi: Mene kier­tä­mään se Mar­jik­sen siir­to­la­puu­tar­ha ja ver­taa sen käyt­tä­jiä ja käyt­tö­as­tet­ta ( on tal­vi­sin sul­jet­tu kai­kil­ta ja kesäi­sin sal­lit­tu vain niil­le muu­ta­mal­le jot­ka siel­lä mök­kiä pitä­vät.) urhei­lu­kent­tään jota käy­te­tään aktii­vi­ses­ti kesät tal­vet ja pal­ve­lee vuo­sit­tain tuhan­sia ihmi­siä. Nor­maa­lis­ti ulkoi­lu­tat koi­raa­si vain 300m pääs­sä Itik­sen met­roa­se­mas­ta ja suu­res­ta kaup­pa­kes­kuk­ses­ta, koh­das­sa jos­sa oikeas­ti pitäi­si ken­tän vie­res­sä olla asun­to­ja myös Itik­sen puo­lel­la eikä koi­ran­ka­kan val­loit­ta­maa rön­sy­lil­ja­kas­vus­toa rytei­kön suo­jaa­ma­na ja muu­ta­man avo­par­kin valtaamana.
    Sii­nä oli­si todel­li­nen tii­vis­tä­mi­sen paik­ka jos vain joku haluai­si ava­ta silmiään.

  76. Ehken vähän vai­kea kom­men­toi­da. Sanot, että tuhan­net ulkoi­li­jat käyt­tä­vät sul­jet­tua pot­ku­pal­lo­nur­mi­kent­tää. Kym­men­tä heh­taa­ria. Olen juu­ri ker­to­nut että päi­vit­täin kol­mas­ti näen kent­tien käy­tön. Kent­tää käyt­tää joku kym­men pal­loi­li­jaa. Eli tuhan­net on silk­kaa bullshittiä.

    Mut­ta point­ti ei ole Itik­sen ympä­ris­tö. Point­ti on se, että että meil­lä on Hel­sin­gis­sä pal­jon enem­män mer­kit­tä­väm­piä sul­jet­tu­ja aluei­ta kuin siir­to­la­puu­tar­ha-alu­eet. Jot­ka nekään eivät ole sul­jet­tu­ja. Esi­mer­kik­si Talin golf­ket­tä­alu­een usean kym­me­nen heh­taa­rin alue. 

    Siir­to­la­puu­tar­ha-alu­eet ovat tule­vai­suu­den vapaa-ajan­viet­toa­luei­ta lähel­lä met­ro­po­lien asukkaita.
    Jos haluam­me suun­ni­tel­la tii­vii­tä asui­na­luei­ta, vapaa-ajan­viet­to kuu­luu tähän koko­nai­suu­teen! Sik­si esi­mer­kik­si Suu­ta­ri­lan siir­to­la­puu­tar­ha-alue on jär­ke­vä tule­vai­suu­teen täh­tää­vä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­pää­tös, jos se vain osa­taan ymmär­tää. Toi­vot­ta­vas­ti lyhyt­nä­köi­nen poli­ti­koin­ti ei sös­sää asi­aa. Jos vih­rei­den edus­ta­ja ei tätä ymmär­rä, ‑niin kuka sitten? 

    Ymmär­tää­kö tätä kukaan muun­lai­nen poliitikko?

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olin jok­seen­kin ainoa val­tuus­tos­sa, joka olis sitä miel­tä, ettei Talin golf-ken­tän vuo­kra­so­pi­mus­ta oli­si pitä­nyt jat­kaa. Aivan tol­ku­ton­ta pela­ta kolo­pal­loa noin arvok­kaal­la pai­kal­la. Jos kent­tä lah­joi­tet­tai­siin golfglu­bil­le, ne oli­si­vat vii­kon sisäl­lä vaa­ti­mas­sa alu­een kaavoittamista.

    Käsit­tääk­se­ni Tlain golf­ken­tän käve­ly­tiet ovat kai­kien vapaas­ti kul­jet­ta­vis­sa lukuu­not­ta­mat­ta yhtä vii­kon­lop­pua kesäs­sä. jol­loin ken­täl­lä on tur­naus. Tämä on kau­pun­gin par­hai­ten hoi­det­tu puisto.

    Ken­täl­lä ei voi kul­kea vapaas­ti, sil­lä golf­pal­lo voi­pio­sua päähän.

    Enne van­haan pui­tois­sa ei saa­nut kävel­lä nurmnikolla.

  78. Ehkä­pä nii­den mök­kien pitäi­si olla yhteis­käy­tös­sä ja käyt­tö­as­teen nous­tes­sa riit­tä­vän lähel­le sataa voi­daan miet­tiä laa­jen­nuk­sia. Maa­poh­jal­le mark­ki­na­vuo­kra ja siten hin­noit­te­lua koh­dil­leen. Tai sit­ten vain mök­kio­sak­keil­le pörssikauppa.

  79. Ei jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tua puis­toon: Kala­sa­ta­mas­ta Pasi­laan kul­kee Kurvin

    Kor­keus­e­ro Sör­näis­ten ran­ta­tien ja Hämeen­tien välil­lä on lii­an suu­ri ja mat­ka lii­an lyhyt, pituus­kal­te­vuus ylit­tää 6 % (jota Simon­ka­dul­la käy­tet­tiin raja-arvo­na kis­ko­ja suun­ni­tel­taes­sa). Juna­tien tasos­ta Hämeen­tien alta Vääk­syn­tien kaut­ta pyö­räyt­täen kor­keus­e­ro on pie­nem­pi, n. 17 met­riä, jol­loin luis­kaa nykyi­ses­tä tasaa­mal­la pääs­tään tar­vit­taes­sa rei­lun 5 % pituus­kal­te­vuu­teen. Mut­ta se ei sovi Teol­li­suus­ka­dun roo­liin Itä­väy­län jat­kee­na, se Hämeen­tien sil­ta Juna­tien yli pitäi­si raken­taa uusik­si leveäm­pä­nä jos rati­koil­le vara­taan tila sen alta.

    Häm­men­tä­vää on toki se, että sii­tä on aikoi­naan (n. 1930-luvun kar­tat) tava­ra­ju­nat las­keu­tu­neet Sör­näis­ten sata­maan — aina­kin kis­kot — aina Kai­ku­ka­dul­le asti. Tie­toa sil­loi­sis­ta pituus­kal­te­vuuk­sis­ta tai junien ongel­mis­ta ei webis­tä löydy.

  80. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Puo­let vuo­des­ta siir­to­la­puu­tar­ha-alu­eet ovat täy­sin suljettuja.

    Niin ovat. Mut­ta onko se syy, etä siir­to­la­puu­tar­ho­ja tuli­si vas­tus­taa? Uima­ran­nat ovat tal­vi­sin kiin­ni. Tulee­ko nii­tä vas­tus­taa sen takia? Meil­lä on se ilmas­to kuin on, ja sen kans­sa on vaan elettävä.
    Siir­to­la­puu­tar­hat ovat kau­pun­gin kei­tai­ta, keuh­ko­ja, joi­ta tar­vi­taan tii­vis­ty­väs­sä kau­pun­gis­sa ja kau­pun­kie­lä­mäs­sä! Mm. kaupunkiviljelyssä.

    Kun kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ran­omai­set ker­ran­kin ovat tun­nis­ta­neet tämän tosia­sia, ja tar­jon­neet tule­vei­suu­teen täh­tää­vää mah­dol­li­suut­ta, on keh­no hom­ma jos poliii­ti­kot ymmär­tä­myt­tä­myyt­tään sös­si­vät täl­lai­sen mahdolisuuden.
    Ja vie­lä vihreät.
    Soi­nin­vaa­ra, olet­ko täs­sä asias­sa ollen­kaan edes ajan tasalla?
    Onko mie­les­tä­si siis ok että edel­leen 2000 luvul­la aina vie­te­tään vapaa-aikaa jos­sain mum­mo­lan peri­fe­rias­sa? Muu­ta­man sadan kil­san pääs­sä? Kelaa vähän. Sori vaan, siir­to­la­puu­tar­ho­jen vas­tus­ta­mi­ne­nen on jos­tain edel­li­sel­tä vuo­si­sa­dal­ta. Sen tie­dät itsekin. 

    Siir­to­la­puu­tar­hat ja kau­pu­ki­vil­je­ly ovat nykyis­tä ja tule­vai­suu­den lähituotantoa.
    Haluat­ko sinä ja muut vih­reät tätä vastustaa ? 

    Polii­tik­ko­ja tulee ja menee. Näis­tä vaan valitsemaan.

    Olla­ko siir­to­la­puu­tar­ho­jen ja kau­pun­ki­vil­je­lyn vas­tus­ta­ja vai ei. Jos kau­pun­ki­vil­je­lyä ei voi tal­vel­la toteut­taa, — tulee sen mah­dol­li­suu­det kesäi­sin myös kie­tää? Samoin kuin kesä­ui­ma­pai­kat kos­ka tal­vel­la ei voi kesäuida!

    Poli­li­tiik­ka on vai­kea laji, — aina­kin ymmärtää!

    1. Uima­ran­nat ovat tal­vi­sin kiinni

      Ei nii­tä miten­kään ole aidat­tu ja sul­jet­tu niin kuin siir­to­la­puu­tar­ha-alu­eet ovat. Kukaan ei kiel­lä käved­le­mäs­tä tai hiih­täm­sä tal­vel­la uima­ran­nal­la, mut­ta siir­to­la­puu­tar­ha-alu­eel­le ei ole mene­mis­tä. Suu­ta­ri­las­ta on tul­lut pal­jon palau­tet­ta asuk­kail­ta, jot­ka haluai­si­vat säi­lyt­tää kera­van­joen var­ren ylei­se­nä tila­na eikä påie­nen jou­kon yksi­tyi­sa­lu­ee­na. Käy sano­mas­sa heil­le, että he ovat vää­räs­sä ja että hei­dän on uhrat­ta­va virkistysalueensa.

  81. tpyy­luo­ma: Kun yksi hyvän jouk­ko­suun­nit­te­lun läh­tö­koh­tia on ettei väy­läl­le lai­te­ta enem­pää kul­ku­neu­vo­ja kuin sin­ne mah­tuu täs­mäl­li­ses­ti ja luo­tet­ta­vas­ti kul­ke­maan, niin ei kyl­lä voi. Pait­si jos tar­koi­tat neli­kais­tais­ta väylää.

    Kom­ment­ti­ni ydin­vies­ti on, että on aivan mah­dol­lis­ta suun­ni­tel­la toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne­kais­ta, jota käyt­tä­vät sekä rati­kat että bus­sit. Tot­ta maar kais­tal­le ei saa tun­kea enem­pää lii­ken­net­tä, kuin mitä se vetää. Kais­tan vetä­vyys on eni­ten kiin­ni pysäk­kien vetokyvystä. 

    Suun­nit­te­li­joil­la on aja­tus tut­kia sekä seka­kais­ta­rat­kai­sua että tupla­kais­ta­rat­kai­sua. On sel­vää, että tupla­kais­toin väli­tys­ky­ky on suu­rem­pi kuin seka­kais­tal­la. Se on vain työ­lääm­pi sovit­taa katutiloihin.

  82. Uima­ran­nat ovat tal­vi­sin kiinni”
    Ihmeel­li­siä perus­tei­ta. Aiem­min kom­men­toin tääl­lä meil­lä päin ole­van aidat­tu­ja 5–10 heh­taa­rin pot­ku­pal­lo­kent­tiä. Kor­kein­taan pari sataa käyt­tä­jää kesäl­lä ja kaik­ki sul­jet­tu tal­vel­la. Kak­si met­riä kor­keal­la aidal­la. Onko tämä perus­te vas­tus­taa vai eikö sit­ten ole. Vai vain sil­loin tällöin.
    Ras­ti­lan uusi, juu­ri hyväk­syt­ty asui­na­lue todel­li­sel­le vir­kis­ty­sa­lu­eel­le ja ennen­kaik­kea luon­toa­lu­eel­le: ker­rot­te­ko itse vih­reät polii­ti­kot, että ras­ti­la­lai­set ovat vää­räs­sä, puo­lus­taes­saan omaa vir­kis­ty­sa­luet­tan­ne, kun täl­läis­tä ehdo­tat. Ovat­ko taas itä­hel­sin­ki­läi­set vähem­piar­voi­sia kuin muut helsinkiläiset?
    Jos ja kun mie­li­val­tal­tai­ses­ti perus­te­let valin­nai­ses­ti sin­ne tän­ne perus­tein, on tur­ha jat­kaa kommentointia.
    Edel­leen; poli­tiik­ka on vai­kea laji, — ymmär­tää. Joku kum­ma poliit­ti­nen leh­män­kaup­pa on taas kysy­myk­ses­sä, kun vih­rei­den­kin täy­tyy vas­tus­taa siir­to­la­puu­tar­ha-aluei­ta ja sen myö­tä suu­res­sa nousus­sa ole­vaa kaupunkiviljelyä!
    Mikä vih­reis­sä on ns. vihreää?

  83. Pent­ti Peu­ra­suo:
    “Uima­ran­nat ovat tal­vi­sin kiinni”
    Ihmeel­li­siä perus­tei­ta. Aiem­min kom­men­toin tääl­lä meil­lä päin ole­van aidat­tu­ja 5–10 heh­taa­rin pot­ku­pal­lo­kent­tiä. Kor­kein­taan pari sataa käyt­tä­jää kesäl­lä ja kaik­ki sul­jet­tu tal­vel­la. Kak­si met­riä kor­keal­la aidal­la. Onko tämä perus­te vas­tus­taa vai eikö sit­ten ole.Vai vain sil­loin tällöin.
    Ras­ti­lan uusi, juu­ri hyväk­syt­ty asui­na­lue todel­li­sel­le vir­kis­ty­sa­lu­eel­le ja ennen­kaik­kea luon­toa­lu­eel­le: ker­rot­te­ko itse vih­reät polii­ti­kot, että ras­ti­la­lai­set ovat vää­räs­sä, puo­lus­taes­saan omaa vir­kis­ty­sa­luet­tan­ne, kun täl­läis­tä ehdo­tat. Ovat­ko taas itä­hel­sin­ki­läi­set vähem­piar­voi­sia kuin muut helsinkiläiset?
    Jos ja kun mie­li­val­tal­tai­ses­ti perus­te­let valin­nai­ses­ti sin­ne tän­ne perus­tein, on tur­ha jat­kaa kommentointia. 

    Tar­koi­tat ilmei­ses­ti Itä­kes­kuk­sen ja Myl­ly­pu­ron väli­ses­sä lii­kun­ta­puis­tos­sa ole­via nel­jää jal­ka­pal­lo­kent­tää, yhteen­sä n. 5 ha. Näil­lä saat­taa kesäl­lä tosi­aan olla 200 käyt­tä­jää päi­väs­sä, mut­ta kesän mit­taan yhteen­sä tuhan­sia käyt­tä­jiä. (ei samat naa­mat joka päi­vä) Lisäk­si käyt­töä ei ole rajat­tu vain tie­tyil­le hen­ki­löil­le kuten siir­to­la­puu­tar­has­sa. Tal­vel­la­han tuos­sa on lisäk­si kupla­hal­li ja jää­kiek­ko­kau­ka­lo, joten käyt­tä­jiä riit­tää sil­loin­kin. Ver­taus jal­ka­pal­lo­kent­tiin siis ontuu pahem­man kerran.

    Kau­pun­ki­vil­je­lyyn jär­ke­väm­piä aluei­ta ovat vil­je­ly­pals­tat. Vähem­mäl­lä alal­la saa saman sadon.

    1. Var­tio­saa­res­sa kävi­jöi­tä on kesä­ai­ka­na 10 000 hen­keä (suu­rel­ta osin samo­ja hen­kiä) eli noin sata/päivä. Saa­ren koko on vähän yli 80 heh­taa­ria. Yhtä kävi­jää koh­den siis mel­kein hehtaari/päivä. Jal­ka­pal­lo­kent­tä on pal­jon heh­taa­ria pie­nem­pi. Jouk­ku­ees­sa on 11 pelaa­jaa ja sen lisäk­si on siis se toi­nen jouk­kue. Peli kes­tää 90 minuuttia.

  84. Esim. Aurin­ko­lah­den uima­ran­ta on aika autio tähän aikaan vuo­des­ta … mut­ta sama tai­taa olla tilan­ne muuallakin.

    Pitäi­si­kö Hel­sin­gis­sä suo­sia har­ras­tus­la­je­ja, jot­ka eivät vaa­di pal­joa maa­pin­ta-alaa (tai kovin kal­lii­ta tilo­ja ja investointeja)? 

    Miten oli­si … esim. mini­golf gol­fin sijaan? (aina­kin Talis­sa oli­si tämän jäl­keen mah­ta­va poten­ti­aa­li vapau­tu­vaa maata)

    Vih­reät ja ympä­ris­tö­jär­jes­töt voi­si­vat myös ryh­tyä aja­maan F1-for­mu­la­ki­so­jen muut­ta­mis­ta pol­kuau­toil­la ajet­ta­vik­si, tai nep­pi­au­toil­la käy­tä­vik­si. Aja­tel­kaa­pa, miten pal­jon polt­toai­net­ta ja maa­poh­jaa säästyisi!

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Var­tio­saa­res­sa kävi­jöi­tä on kesä­ai­ka­na 10 000 hen­keä (suu­rel­ta osin samo­ja hen­kiä) eli noin sata/päivä. Saa­ren koko onvä­hän yli 80 heh­taa­ria. Yhtä kävi­jää koh­den siis mel­kein hehtaari/päivä. Jal­ka­pal­lo­kent­tä on pal­jon heh­taa­ria pie­nem­pi. Jouk­ku­ees­sa on 11 pelaa­jaa ja sen lisäk­si on siis se toi­nen jouk­kue. Peli kes­tää 90 minuuttia.

  86. Jep. mene­vät Var­tio­saa­ri ja Meri-Ras­ti­la hie­man sekaisin…Lisäksi arvo­maa­il­ma ei ole vih­reil­lä ihan koh­dal­laan kun ale­taan tilas­toi­da käyt­ta­jiä, mihin luvut perus­tu­vat ? Ja vie­lä tun­ne­taan ket­kä siel­lä käy­vät (futis­ken­täl­lä ei ole samo­ja käyt­tä­jiä, mut­ta Var­tio­saa­res­sa on samo­ja käyttäjiä??)
    Men­nään kui­ten­kin asian yti­meen eli kau­pun­kie­lä­mään ja mitä arvo­ja halu­taan sii­nä vaa­lia. Mitä mah­dol­li­suuk­sia kau­pun­ki halu­aa tar­jo­ta vapaa-ajan­vie­tos­sa eri ikäi­sil­le kau­pun­ki­lai­sil­le. Ei pot­ku­pal­lo­ken­til­lä pela­ta “vau­vas­ta vaa­riin”, mut­ta siir­to­la­puu­tar­hois­sa vie­te­tään aikaa har­ras­ta­mal­la kau­pun­ki­vil­je­lyä per­he­kun­nit­tain ja tutus­tu­mal­la luon­toon. Jos tilas­to­tie­to­ja halu­taan, voi­tai­siin las­kea alu­eel­la vie­te­tyn ajan mää­rä ja se on taa­tus­ti monin­ker­tai­nen kuin futis­ken­til­lä vie­tet­ty aika. Molem­mat hyviä asioi­ta, eikä nii­tä pitäi­si lait­taa vas­tak­kain, mut­ta ver­tai­lu on pai­kal­laan, kun halu­taan mitä­töi­dä esim. siir­to­la­puu­tar­ho­jen tar­peel­li­suut­ta ja arvos­te­le­mal­la nii­den muil­ta vir­kis­ty­sa­lueil­ta vie­män alu­een kokoa. Siir­to­la­puu­tar­has­sa lap­set viet­tä­vät lomai­kan­sa tur­val­li­ses­sa ympä­ris­tös­sä van­hem­pien kans­sa tutus­tuen luon­toon. Tätä­kö vih­reät halua­vat vastustaa ?

  87. Pent­ti Peu­ra­suo: Edel­leen; poli­tiik­ka on vai­kea laji, – ymmär­tää. Joku kum­ma poliit­ti­nen leh­män­kaup­pa on taas kysy­myk­ses­sä, kun vih­rei­den­kin täy­tyy vas­tus­taa siir­to­la­puu­tar­ha-aluei­ta ja sen myö­tä suu­res­sa nousus­sa ole­vaa kaupunkiviljelyä!
    Mikä vih­reis­sä on ns. vihreää?

    Rämä on nyt vähän han­ka­laa. Ensin vaa­di­taan, että vih­rei­den on kuun­nel­ta­va asuk­kai­ta ja väl­tet­tä­vä vir­kis­ty­sa­luei­den naker­ta­mis­ta. Sit­ten kun kuun­te­lee asukkaita,m jot­ka eivät halua antaa omia vir­kis­ty­sa­luei­taan pois siir­to­la­puu­tar­ha­pals­toik­si, tekee­kin taas vää­rin. Asuk­kai­den mie­li­pi­tei­tä ei täs­sä asias­sa taas saa­nut­kaan ottaa huomioon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.