Esseitä tuloerojen kasvusta (1) Miksi suuret palkat karkaavat?

Olin aikeis­sa kir­joit­taa use­am­man jutun sar­jan tulo­ero­jen kasvus­ta. Käteeni osui Lau­ri Täh­tisen ja Antti Tör­mäsen Evan pam­flet­ti­s­ar­jas­sa julkaise­ma kir­ja­nen Oikea palk­ka, jos­sa käsitelti­in kovin saman­laisia kysymyk­siä, joista aioin kir­joit­taa. Tämä kir­ja­nen on hedelmälli­nen ref­er­enssi, kos­ka siinä san­o­taan varsin hyvin moni sel­l­ainen asia, joi­ta minäkin aioin sanoa, mut­ta argu­men­toidaan toisaal­ta selkeästi väit­teitä, joista olen täysin eri mieltä.

Nou­datan tässä kir­joi­tus­sar­jas­sa löy­hästi Täh­tisen ja Tör­mäsen kir­jan raken­net­ta, voidak­seni kom­men­toi­da heitä ja esit­tääk­seni oman tulk­in­tani asi­as­ta. Jat­ka lukemista “Esseitä tulo­ero­jen kasvus­ta (1) Mik­si suuret palkat karkaavat?”

Palkkaerot ja yhteiskunnallinen tasa-arvo

(Artikke­li on julka­istu Savon Sanomis­sa 15.12.2013)

Suomes­ta katosi vuosien 1995 – 2008 aikana 300 000 keskipalkkaista työ­paikkaa lähin­nä hyvä­palkkai­sista duu­nar­i­am­mateista kuten paperite­htaista. Tilalle tuli toisaal­ta korkeaa koulu­tus­ta vaa­tivia hyvä­palkkaisia ammat­te­ja, toisaal­ta matalapalkkatöitä.

Tämä työ­paikkaka­to on keskeisenä syynä demarien ahdinkoon ja perus­suo­ma­lais­ten nousu­un aivan kuten pien­tilo­jen lakkaut­tamiset siir­sivät 1960-luvul­la äänestäjiä keskustapuolueelta ven­namo­laisille. Jatkues­saan kehi­tys uhkaa jopa yhteiskuntarauhaa.

= = =

Evan julkaise­mas­sa Lau­ri Täh­tisen ja Antti Tör­mäsen pam­fletis­sa Oikea palk­ka selitetään, mik­si kam­paa­jan työ on tuot­ta­mat­tomam­paa kuin työ peliy­htiö Super­cel­lis­sä. Kam­paa­ja voi palvel­la ker­ral­laan vain yhtä asi­akas­ta, mut­ta pele­jä voi myy­dä miljoonille. Jos tämä olisi koko tari­na, kam­paa­ja ryhty­isi tekemään pele­jä. Ero syn­tyy osaamis­es­ta ja siitä, miten monis­tet­tavu­us vaikut­taa palk­it­semiseen hyvästä laadus­ta. Hyvä kam­paa­ja voi velot­taa työstään enem­män kuin huono, mut­ta ei edes kym­menker­tais­es­ti. Pelialal­la huip­pu­laatu on kaik­ki kaikessa. Huonol­la tietokone­pelil­lä ei tien­aa mitään. Peliala kuu­luu voit­ta­ja vie kaiken ‑maail­maan. Jat­ka lukemista “Palkkaerot ja yhteiskun­nalli­nen tasa-arvo”

Perustili

Poli­it­tis­es­ti oikealle laidalle sijoit­tu­va aja­tushau­to­mo Lib­era on julkaissut esi­tyk­sen perustilistä. Se on kehit­tynyt muo­to perus­tu­losta, jos­sa on myös vahvo­ja piirteitä Sin­ga­poren sosi­aal­i­til­i­mallista. Raportin ovat kir­joit­ta­neet Paul Lill­rank, Marko Hami­lo ja Eli­na Lepomäki.

Tästä sen löytää.

Malli on sen ver­ran mon­imutkainen, että olen voin­ut ymmärtää ratkai­se­via osia väärin. Joten lukekaa täl­lä varauk­sel­la. Jat­ka lukemista “Perustili”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2013

Lau­tasaaren kaava

Lis­tan mukaan. taas yksi työ­paikka­tont­ti asun­noille. Näin syn­tyi taas  15750 ker­rosneliötä asun­to­tuotan­toa. Tai pieni osa tästä tulee muuhun käyttöön.

Toim­inta­su­un­nitel­ma

Pöy­dälle viikok­si. Tuhti paketti.

Telakkaran­nan kaava

Riita kos­ki Kor­jaa­mon käyt­tö­tarkoi­tus­ta. Kaavoite­taanko se kult­tuurikäyt­töön (Elmu) vai kau­pal­liseen käyt­töön, joka ei saa olla päivit­täis­tavarakaup­pa. Kaupungilla ei ole aikei­ta rahoit­taa Elmun han­ket­ta ja virkemiehet pelot­te­liv­at, että kaavamääräys estää koko alueen toimin­nan. Minus­ta täl­lainen päätös kuu­luu kaupung­in­hal­li­tuk­sen tehtäväk­si. Jos me kaavoita­mme siihen joko kult­tuuria tai hotellin, on selvä, ettei siihen tule kult­tuuria, kos­ka raken­nuk­sen omis­ta­jan taloudel­liset vaa­timuk­set tietysti nou­se­vat. Pää­timme Moi­sion esi­tyk­ses­tä äänin 5–4 että käyt­tö rajataan kult­tuurikäyt­töön. Vähem­mistössä kok ja ps.

Vasem­mis­toli­iton edus­ta­ja ehdot­ti tä’ydennyksenä, että kaavamerkin­nän tarkoituk­se­na on mah­dol­lis­taa Elmun toim­inta alueella.

Lisät­ti­in äänin 6–3. Rin­ta­mat vähän hajo­si­vat, kun ei oikein ymmär­ret­ty, mikä tämän lisäyk­sen tuot­ta­ma lisäin­for­maa­tio oli.

45000 ker­rosneliötä Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 10.12.2013”

Miksi äänestin Vartiosaaren rakentamisen puolesta

Var­tiosaari on vajaan neliök­ilo­metrin suu­ru­inen saari Laa­jasa­lon ja Vuosaaren välis­sä. Kaupun­ki osti sen Kansal­lis-Osake-Pankil­ta asun­tomaak­si joskus sil­loin, kun tuon nimi­nen pank­ki oli vielä ole­mas­sa. Sen käytöstä ei pystyt­ty sopi­maan yleiskaa­va 2002:n yhtey­dessä, vaan saari merkit­ti­in selvitysalueeksi.

Nykyti­las­saan saari on käytän­nössä hyvin pienen joukon revi­ir­inä. Saa­reen pääsem­i­nen edel­lyt­tää omaa venet­tä, mut­ta sekään ei riitä, kos­ka ei ole yleistä lai­turia. Teo­ri­as­sa sinne pääsee myös yhteysaluk­sel­la, mut­ta tämä on lähin­nä vain teo­ri­aa. Tätä mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää alle 500 matkus­ta­jaa kesässä. Saar­ta puo­lus­ta­vat ker­to­vat, että saarelle suun­tau­tuu 10 000 käyn­tiä vuodessa, siis noin sata käyn­tiä päivässä kesäa­jalle jaet­tuna. Maa­ta on yli 80 hehtaaria. Jat­ka lukemista “Mik­si äänestin Var­tiosaaren rak­en­tamisen puolesta”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.12.2013

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton toim­inta­su­un­nitel­ma vuosille 2014–16

Suuri määrä hyviä tavoit­tei­ta, joista ei voi mitenkään olla eri mieltä. Oikeas­t­aan toivoisi, että täl­lai­sista papereista jätet­täisi­in itses­tään­selvyy­det pois, niin ne toim­intaa oikeasti ohjaa­vat näky­i­sivät selkeämmin.

Huomioi­ta:

Sivu 9: Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekatu. Pitäisi var­maankin olla joukkoli­iken­ney­hteys, niin riideltäisi­in sisäl­löstä, kun se on esitel­ty. Vihreät oli­vat val­tu­us­tossa valmi­ita kan­nat­ta­maan tähän ratikkay­hteyt­tä, mut­ta asia tak­tikoiti­in val­tu­us­ton väliäänestyk­sis­sä niin, että ratikkavai­h­toe­hto putosi pois ja hylät­ti­in kaik­ki. Paljon on ollut kansalaisak­ti­ivi­su­ut­ta osoit­ta­mas­sa, että yhtä nopean yhtey­den saisi ole­mas­sa ole­via katu­ja pitkin. Nämä esi­tyk­set on hyvä analysoi­da tarkoin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 10.12.2013”

Vaikuttiko näytteen valinta Pisa-katastrofiin?

Olemme koh­ta viikon kärvis­telleet kansal­lises­sa häpeässä rom­ah­ta­neen Pisa-men­estyk­semme takia. Olim­me­han enää vain paras Euroopan maa edel­lämme joukko aasialaisia mai­ta tai oikeas­t­aan kaupunke­ja, mut­ta mikä pahin­ta, matem­ati­ikas­sa Viro meni ohi. Lohdu­tus­ta saa vain siitä, että Ruotsin tulok­set ovat jopa Yhdys­val­to­ja huonommat.

On syytä olla huolestunut koulu­jemme huononev­as­ta tilas­ta, kos­ka siitä on tul­lut muitakin viit­teitä, eri­tyis­es­ti sosi­aalilu­okkien ja koulu­jen välis­ten ero­jen kasvusta.

Olen pitkään ennus­tanut Pisa-men­estyk­sen kään­tymistä lasku­un, kos­ka olen uskonut, että merkit­tävä syy Suomen hyvään men­estyk­seen on se, että meil­lä melkein kaik­ki oppi­laat tule­vat vähin­tään tyy­dyt­tävistä koti­oloista. Tämä etu on meil­lä katoa­mas­sa. On yhä enem­män lap­sia, joiden koti­taus­taa ei voi kut­sua tyy­dyt­täväk­si. Eikä meil­lä ole ennen ollut mui­ta selvästi huonom­pia koulu­ja, mut­ta nyt alkaa olla.

Mut­ta ennen täy­del­liseen epä­toivoon vaipumista kan­nat­taa selvit­tää, olisiko heiken­nei­den Pisa-tulosten taustal­la myös näyt­teen val­in­tata­van muu­tos. Sain sähkö­pos­tivi­estin, jos­sa kysyt­ti­in mielipi­det­täni asi­as­ta tilas­toti­eteil­i­jänä ja huo­mautet­ti­in siitä, että tämänker­tainen näyte on valit­tu eri taval­la kuin edelli­nen. Näyt­teen, kos­ka vaik­ka sen yhtey­dessä puhutaan otok­ses­ta, tätä ei oikein voi kut­sua otok­sek­si. Jat­ka lukemista “Vaikut­tiko näyt­teen val­in­ta Pisa-katastrofiin?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 3.12.2013

Telakkaran­nan kaava

Keskustelti­in pitkään kaavamääräyk­ses­tä, joka oli kir­joitet­tu ajatellen, että Kor­jaamoon tulisi tilat Elmulle. Niitä oli väl­jen­net­ty sal­li­maan muu­takin käyt­tö­tarkoi­tus­ta, kos­ka raken­nuk­sen kor­jaami­nen Elmun tarkoituk­si­in mak­saisi 25 miljoon­aa, eikä sel­l­aiseen investoin­ti­in ole varaudut­tu. Koeäänestyk­sessä lau­takun­ta aset­tui Elmua puolta­van määräyk­sen kan­nalle. Asia joudut­ti­in pane­maan pöy­dälle, kos­ka tämä poikii joukon teknisiä muu­tok­sia autopaikkanormia myöten.

Voi olla, että kaupung­in­hal­li­tus toteaa kirstun ole­van tyhjä ja palaut­taa sal­li­vam­man kaavamerkin­nän. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 3.12.2013”

Liityntäpysäköinti, mitä maksaa ja kuka maksaa?

Pääkaupunkiseudulle tarvi­taan liityn­täpysäköin­tipaikko­ja, kos­ka muuten tulee lisää ruuhkia ja tarvi­taan lisää kalli­ita moot­toriteitä. Kos­ka Helsin­ki kär­sii lisään­tyvistä ruuhk­ista eniten, Helsinginkin pitäisi mak­saa osuuten­sa siitä, että vaikka­pa Ker­a­va rak­en­taa liityn­täpysäköin­tipaikko­ja sipoolaisille. Asia on mon­imutkaisem­pi kuin miltä se näyttää.

Helsin­gin liiken­nekomitea vieraili vuon­na 1991 Ham­puris­sa, jos­sa meille ker­rot­ti­in esimerkik­si liityn­täpysäköin­nistä. Isän­tien viesti oli, että liityn­täpysäköin­ti ei vähen­nä keskus­taan suun­tau­tu­vaa autoli­iken­net­tä, ellei vas­taavaa määrää pysäköin­tipaikko­ja vähen­netä keskus­tas­ta. Tämä on aika ymmär­ret­tävää. Jos vir­tasel­la on työ­nan­ta­jan tar­joa­ma arvokas pysäköin­tipaik­ka fir­man auto­hal­lis­sa ja hän luop­uu siitä, kun pysäköikin radan var­teen, ei kai se paik­ka jää tyhjäk­si? Se annetaan Lah­tiselle ja autoli­iken­teen määrä pysyy ennal­laan. Maail­ma ei tietenkään ole näin mekanisti­nen. Jos­sakin voi jokin paik­ka jäädä tyhjäk­sikin. San­o­taan nyt vaik­ka, että tuhat liityn­täpysäköin­tipaikkaa vähen­tää keskus­taan suun­tau­tu­vaa liiken­net­tä korkein­taan sadal­la autol­la. Jat­ka lukemista “Liityn­täpysäköin­ti, mitä mak­saa ja kuka maksaa?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.12.2013

Iso­ja asioi­ta, joi­ta on pidet­ty pöy­däl­lä joitakin pitkäänkin, mut­ta nyt päätetään. (Esi­tys­lis­taan tästä)

Helsin­gin yleiskaa­van visio

Visios­sa viitoite­taan huo­mat­tavaa muu­tos­ta kohden urban­is­mia van­has­ta lähiöa­jat­telus­ta. Tämä on pääosin hyvä, enkä ajatel­lut ryhtyä äänestyt­tämään yksi­tyisko­hdista. Muiden ryh­mien esi­tyk­sistä en vielä tiedä.

Vetu­ri­tien eteläosan ase­makaa­va Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 3.12.2013”