Esseitä tuloeroista (3) Palkkaerot tuottavat syvällisempää eriarvoisuutta kuin pääomatulot

Näkyvin irtiot­to tulo­jakau­mas­sa on tapah­tunut ylim­mässä tulode­si­ilis­sä. Tähän joukkoon kuu­luu suuria pääo­mat­u­lo­ja saavia ja näitä Rovion kaltaisia supernousi­joi­ta, jot­ka tahkoa­vat jät­tiomaisuuk­sia läh­es tyhjästä. Vaik­ka tämä kehi­tys heilut­taa voimakkaim­min Gini-ker­roin­ta, palkkaero­jen kasvu on merk­ki syvem­mästä eriarvoistumisesta.

Super­rikkaat ovat aina olleet vähän ulkop­uolista joukkoa eivätkä he voi sen takia eristäy­tyä muus­ta kansas­ta enem­pää kuin ovat jo eristäy­tyneet. Jos ole­tamme kansan­tu­lon annetuk­si, se kuin­ka suuri osa kansan­tu­losta menee rikkaimpi­en kulu­tuk­seen vaikut­taa muiden ase­maan yhtä paljon kuin kasvun hidas­tu­mi­nen tai vaikka­pa val­tion­hallinnon tehot­to­muus. Palkkaero­jen kasvu jakaa ennen yht­enäistä kansaa keskeltä kah­tia. Saman luokan oppi­lail­la toisil­la on edessään kitu­ut­ta­mi­nen mata­la­palkkai­sis­sa töis­sä ja toisil­la rahakkaissa asiantun­ti­ja-ammateis­sa. Palkkaero­jen kasvu on moot­to­ri­na asuinaluei­den sosi­aalises­sa eriy­tymisessä ja laa­jem­min elämän­muodon ja koke­mus­maail­man eri­lais­tu­mises­sa. Tunne samas­sa veneessä olemis­es­ta heikke­nee. Tässä ei ole mitään uut­ta – kovin jakau­tunut oli Suo­mi myös 1950-luvul­la eikä vain maan­omis­tuk­sen ansios­ta maaseudul­la vaan myös ja eri­tyis­es­ti kaupungeis­sa.    Jat­ka lukemista “Esseitä tulo­eroista (3) Palkkaerot tuot­ta­vat syväl­lisem­pää eri­ar­voisu­ut­ta kuin pääomatulot”

Miksi haluan ruuhkamaksuja Helsinkiin?

Helsinki­in on kaavoitet­tu kan­takaupunki­in uusia asun­to­ja noin 80 000 lisäa­sukkaalle. Yleiskaa­va 2016:ssa aio­taan kaavoit­taa moot­toriteiltä vapau­tu­valle maalle vielä vähän yli satatuhat­ta asukas­ta. Lisäk­si Helsin­ki aikoo säi­lyt­tää keskus­tan ase­man seudun ylivoimaise­na työ­paik­ka- ja ostoskeskit­tymänä. Tämä aset­taa katu­verkon aika kovalle koe­tuk­selle. Tai san­o­taan suo­raan, että jos mitään ei tehdä, liikenne jumi­u­tuu pahoi­hin ruuhki­in. Tämä vähen­tää sekä kan­takaupun­gin tavoitet­tavu­ut­ta, jol­loin sen ase­ma työ­paik­ka- ja asioin­tikeskuk­se­na heikke­nee olen­nais­es­ti samal­la, kun kan­takaupun­ki, joka on nyt Suomen tavoitel­luin­ta asuinympäristöä, muut­tuu huonok­si asuinympäristöksi.

Mitä liiken­teelle voi tehdä? Jat­ka lukemista “Mik­si halu­an ruuhka­mak­su­ja Helsinkiin?”

Kiinan ja ilmastonmuutos

Maail­man hiilid­iok­sidipäästö­jen kasvu on vain kiihtynyt 2000-luvul­la, vaik­ka niiden oli määrä kään­tyä kasvu­un. Käytän IEA:n tilas­to­ja, jot­ka koske­vat vain hiilid­iok­sidipäästöjä ilman maankäytön muu­tok­sista tule­via kor­jauk­sia. Raport­ti­in pääsee tästä. 

Vuodes­ta 2000 vuo­teen 2011 maail­man hiilid­iok­sidipäästöt kasvoivat 34 %. Kiinas­sa päästöt kasvoivat 162 % Kiinan osu­us maail­man hiilid­iok­sidipäästö­jen kasvus­ta oli noin 64 %.  Ilmas­ton kannal­ta perin murheel­lista. Kiina ei tehnyt päästö­jen vähen­tämisek­si käytän­nössä mitään. Jat­ka lukemista “Kiinan ja ilmastonmuutos”

Guangdong asetti päästöoikeuksille pohjahinnan

Kiinan Guan­dongis­sa (Kan­tonis­sa) käyn­nistyi maanan­taina yksi maan seit­semästä päästökaup­pa­pi­lo­tista. Se on EU:n jäl­keen maail­man toisek­si suurin päästökaup­pa-alue, jos­sa asuu satamiljoon­aa ihmistä. 

Toisin kuin muis­sa Kiinan päästökaup­pa­pi­loteis­sa, Guan­dongis­sa ei ole päästöille ilmaista alku­jakoa, vaan pieni osa päästöoikeuk­sista jae­taan huu­tokau­pal­la. Ilmeis­es­ti oikeuk­sia oli tar­jol­la riit­tävästi, kos­ka päästöoikeu­den hin­ta jäi poh­jahin­taan 60 jua­nia (9,85 €/tonni). Mie­lenki­in­tois­in­ta tässä on, että Guan­dongis­sa siis on päästöille poh­jahin­ta toisin kuin EU:ssa ja että poh­jahin­ta on korkeampi kuin EU:n päästökau­pan nykyi­nen hin­ta.  Tosin tässä vai­heessa vain kolme pros­ent­tia päästöistä on mak­sullisia ja lop­ut oikeudet jae­taan ilmaisek­si. Pros­ent­tio­su­u­den on tarkoi­tus nous­ta asteit­tain. Jat­ka lukemista “Guang­dong aset­ti päästöoikeuk­sille pohjahinnan”

Kilometrivero ja isoveljen valvova silmä

LISÄYS 23.12: Ollilan työryh­män raport­ti­in pääsee tästä

Tässä ketjus­sa on tarkoi­tus keskustel­la siitä vain siitä, mikä on ehdote­tun kilo­metriveron vaiku­tus tieto­suo­jan kannal­ta ja onko tuo ongel­ma väl­tet­tävis­sä. Väitän, ettei merk­i­tys ole kovin iso ja että se on vältettävissä.

Ei paljon uut­ta tietoa

Olet­takaamme, että mysti­nen isoveli pystyy aina saa­maan tietoon­sa kaiken sen datan, joka meistä kerätään mihinkään ulkop­uoliseen rek­isteri­in hyvän­sä ja että isoveli pääsee näin ollen vai­vat­tomasti kiin­ni myös kaikki­in rek­isterei­hin, joi­hin tal­lete­taan tieto­ja kilo­metriveroa varten. Täl­lä ei minus­ta ole kovin suur­ta merk­i­tys­tä, kos­ka isoveli tietää meistä jo jok­seenkin kaiken sen, mitä tuo rek­isteri sisältää. Jat­ka lukemista “Kilo­metrivero ja isovel­jen valvo­va silmä”

Kilometriveron potentiaaliset hyödyt

Oli tarkoi­tus siir­tyä blogilla kiin­nos­tavampi­in aiheisi­in, mut­ta kun Ollilan työryh­män raport­ti herät­tää noin paljon mie­lenki­in­toa, ajat­telin jatkaa keskustelua vähän struk­tur­oidum­mas­sa muo­dos­sa. Sul­jen kak­si muu­ta ketjua, kos­ka ne ovat rön­sy­illeet lukukelvot­tomik­si ja jaan keskustelun kah­teen ketjuun.

Tässä ketjus­sa keskustel­laan siitä, kuin­ka suuria hyö­tyjä kilo­metriverol­la olisi saatavis­sa nykyiseen vero­muo­toon ja ovatko nämä hyödyt hin­tansa arvoisia. Toises­sa ketjus­sa tarkastel­laan asi­aa tieto­suo­jan kannal­ta. Niin­pä en julkaise tässä ketjus­sa tieto­suo­jaa koske­via kirjoituksia.

Mik­si ylipään­sä vero­tamme autoilua? Se ei voi johtua hiilid­iok­sidipäästöistä, kos­ka pakop­utkesta tule­va hiilid­iok­si­di on saman­laista kuin öljyläm­mi­tyk­ses­tä tule­va ja öljyläm­mi­tys­tä verote­taan kovin lievästi autoon ver­rat­tuna. Alun perin halut­ti­in suo­ja­ta val­u­ut­tavaran­toa, mut­ta sit­tem­min on tul­lut esille autoilus­ta koitu­vien ulkois­t­en hait­to­jen vähen­tämi­nen. Jat­ka lukemista “Kilo­metriveron poten­ti­aaliset hyödyt”

Ollila kävi eduskunnassa

Saimme lisäti­eto­ja ehdote­tus­ta kilometriverosta.

Lisäyk­senä aikaisem­paan postauk­seen joitakin tilaisu­udessa esi­in tullei­ta tarkennuksia.

  • Suo­mi ei ole han­kkeen­sa kanssa mitenkään yksin eikä mui­ta mai­ta edel­lä vaan saman­laisia han­kkei­ta on vireil­lä melkein kaikissa mais­sa. Sak­sas­sa siir­ry­tään kilo­metriveroon ensin otta­mal­la käyt­töön aikaan sidot­tu mak­su kaikille, myös ja etenkin ulko­maalaisille autoille. Jat­ka lukemista “Ollila kävi eduskunnassa”

Esseitä tuloerojen kasvusta (2)Tuottavuuden nousu ja palkkatason kehitys

Usein kuulee san­ot­ta­van, että palkat voivat nous­ta eniten aloil­la, joil­la tuot­tavu­u­den kasvu on suur­in­ta. Jotain tämän suun­taista sanovat myös Tähti­nen ja Tör­mä­nen. Väite riip­puu pelkästään siitä, miten tuot­tavu­us määritellään.

Yleen­sä työn tuot­tavu­udel­la tarkoite­taan tehtyä tuotan­toa jaet­tuna käyte­ty­il­lä työ­tun­neil­la. Tuot­tavu­us nousee, jos työ­tun­tia kohden syn­tyy enem­män tuotantoa. 

1960-luvul­la noin 200 000 suo­ma­laista osal­lis­tui met­sätöi­hin tehden töitä jus­teerin ja hevosten avul­la. Nyt ammat­ti­maisia met­sure­i­ta on jotain 5 000 – 10 000 ja puu­ta kor­jataan met­sistä selvästi enem­män. Työn tuot­tavu­us on siis monikym­menker­tais­tunut, mut­ta met­sureista ei ole tul­lut ökyrikkai­ta. Jat­ka lukemista “Esseitä tulo­ero­jen kasvus­ta (2)Tuottavuuden nousu ja palkkata­son kehitys”

Asukkaiden keskittyminen Helsinkiin on jatkunut

Tämän vuo­den 11 ensim­mäisen kuukau­den aikana Helsin­gin seudun asukasluku on kas­vanut 16654 asukkaal­la. Näistä kehyskun­ti­in on men­nyt 1984 henkeä (12 % seudun kasvus­ta) ja pääkaupunkiseudun neljään kaupunki­in 14670 henkeä. Nopeim­min sekä suh­teessa että absolu­ut­tis­es­ti on kas­vanut Helsin­ki 8535 asukkaal­la (1,41%) ja toisek­si nopeim­min Espoo 3387 asukkaal­la (1,29 %). Jat­ka lukemista “Asukkaiden keskit­tymi­nen Helsinki­in on jatkunut”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.12.2013

 

Vuo­den viimeisen kok­ouk­sen lista on kevyt, kos­ka siivosimme pöy­dän tehokkaasti viime kerralla

KSV:n toim­inta­su­un­nitel­ma vuosille 2014–16

(Pöy­dältä)

Kokoomuk­ses­ta on tul­lut pari pien­tä muu­tosesi­tys­tä koskien kaavo­jen vaiku­tusarvioi­ta, yhteis­toim­intaa muidenkin taho­jen kuin tois­t­en hallintokun­tien kanssa (=raken­nut­ta­jat) ja kump­panu­uskaavoitus­ta. Vaikut­taa hyväksyt­tävältä. Itse esitän, että koh­ta Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekatu muute­taan muo­toon Vallilan­laak­son joukkoli­iken­ney­hteys. Katu vai ratik­ka ratkaistaan aikanaan esit­te­lyn poh­jal­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 17.12.2013”