Asukkaiden keskittyminen Helsinkiin on jatkunut

Tämän vuo­den 11 ensim­mäi­sen kuu­kau­den aika­na Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­lu­ku on kas­va­nut 16654 asuk­kaal­la. Näis­tä kehys­kun­tiin on men­nyt 1984 hen­keä (12 % seu­dun kas­vus­ta) ja pää­kau­pun­ki­seu­dun nel­jään kau­pun­kiin 14670 hen­keä. Nopeim­min sekä suh­tees­sa että abso­luut­ti­ses­ti on kas­va­nut Hel­sin­ki 8535 asuk­kaal­la (1,41%) ja toi­sek­si nopeim­min Espoo 3387 asuk­kaal­la (1,29 %). Hel­sin­gin kas­vu on jo yli polet koko seu­dun kas­vus­ta. Lähin­nä jän­ni­te­tään sitä, ylit­tyy­kö vuo­den vaih­tee­seen men­nees­sä Hel­sin­gis­sä 10 000 lisä­asuk­kaan raja. 

Vuo­den 2012 aika­na Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku kas­voi 12 kuu­kau­den aika­na 8826 asuk­kaal­la, eli vähän on kas­vu taas kiihtynyt 

 

8 vastausta artikkeliin “Asukkaiden keskittyminen Helsinkiin on jatkunut”

  1. Miten­hän on kehit­ty­nyt Hel­sin­gin alu­eel­la käy­tös­sä ole­va asuin­pin­ta-ala ja huo­ne­mää­rä? Kuin­ka pal­jon on raken­net­tu vai onko lisä­vä­ki mah­du­tet­tu enim­mäk­seen ole­mas­sao­le­viin neliöihin? 

    Ja mitä tapah­tuu tule­vai­suu­des­sa, pal­jon­ko ensi vuon­na rakennetaan?

    1. Tämän vuo­den luvut eivät ole val­mis­tu­neet, mut­ta vii­me vuon­na asun­to­ja val­mis­tui 365’000 ker­ros­ne­liö­tä eli noin 300’000 asuin­ne­liö­tä. Väki­lu­ku kas­voin 8’800 hen­gel­lä. Uus­tuo­tan­to oli siis noin 34 neliö­tä uut­ta asu­kas­ta koh­den. Tämä vas­taa aika tark­kaan kes­ki­mää­räis­tä asu­mis­väl­jyyt­tä Hel­sin­gis­sä. Tämän mukaan asu­mis­väl­jyys oli­si siis pysy­nyt ennal­laan. Tie­dos­sa­ni ei ole laa­ja­mit­tais­ta asun­to­jen pur­ka­mis­ta, joka toki las­ki­si asu­mis­väl­jyyt­tä tai se, että aiem­paa suu­rem­pi osa asun­nois­ta on “tyh­ji­nä”, siis joka on jon­kin sel­lai­sen käy­tös­sä, joka ei ole Hel­sin­gis­sä kir­joit­ta — tai sit­ten oikeas­ti tyhjänä.

  2. Onko näis­sä asu­kas­lu­vuis­sa otet­tu huo­mioon vain kir­joil­la ole­vat asuk­kaat vai myös ne, jot­ka oikeas­ti kysei­sel­lä paik­ka­kun­nal­la asu­vat. Seu­dul­la asuu huo­mat­ta­va mää­rä esim raken­nus­työ­läi­siä jot­ka ovat kir­joil­la muu­al­la vero­taak­kaan­sa keven­tääk­seen. Jos vain kir­joil­la ole­vat las­ke­taan asuk­kaik­si niin Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku on todel­li­suu­des­sa jon­kin ver­ran nykyi­siä luku­ja suurempi.

    1. Muka­na ovat vain kir­joil­la ole­vat asuk­kaat. Se, että kau­pun­gis­sa on yli 20 000 “tyh­jää” asun­toia viit­taa sii­hen, että Hel­sin­gis­sä asuu myös ihmi­siä, jot­ka eivät ole Hel­sin­gis­sä kirjoilla.

  3. Kun 60-luvun raken­nus­kan­nan pur­ka­mi­nen pää­see Suo­mes­sa vauh­tiin, ollaan mie­len­kiin­toi­ses­sa tilan­tees­sa. Kas­vu­lu­ku­jen yllä­pi­to voi olla vaikeaa. 

    HS:ssa oli jut­tu muu­ta­ma päi­vä sit­ten, miten hel­sin­ki­läi­nen talo­yh­tiö on miet­ti­nyt tule­vai­suut­taan. Jos pur­ku­kier­ros teh­dään tont­ti­ker­ral­laan, ei tulos ole yhtään parem­pi kuin nyt. 

    Kai­kil­le pää­asias­sa 60‑, 70- ja 80-luku­jen raken­nus­kan­taa sisäl­tä­vil­le alueil­le tulee teh­dä pikai­ses­ti uudet kel­vol­li­set kaa­vat, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat talou­del­li­ses­ti muu­tok­sen vie­mi­sen läpi. Veroeu­ro­ja ei tule pum­pa­ta raken­nus­kan­taan, joka on teh­ty kertakäyttöiseksi.

  4. Kiin­nos­ta­va ilmiö.

    Miten suu­ri osa on muut­to­voit­toa ja mis­tä päin maa­il­maa Hel­sin­gin seu­dul­le on muutettu?

    Mis­tä­hän joh­tuu, että ennen niin tasa­vir­tai­nen muut­to Viros­ta Suo­meen yht’äk­kiä mel­kein kak­sin­ker­tais­tui 2011 vuo­den 3597 muut­ta­jas­ta seu­raa­van 2012 vuo­den 6386 muuttajaan?

  5. Olen­nais­ta on tar­kas­tel­la myös väes­tö­li­säyk­sen rakennetta.

    Hel­sin­gis­sä siirtolaisuuden/maahanmuuton osuus on suu­ri, noin puo­let. Espoos­sa ja monis­sa muis­sa lähi­kun­nis­sa se on taas pää­osin luon­nol­lis­ta väes­tön­li­säys­tä ts. on pal­jon lap­si­per­hei­tä. Myös lähi­kun­tiin muut­taa pää­osin kou­lu­te­tum­paa väes­töä kuin Helsinkiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.