Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.12.2013

 

Vuoden viimeisen kokouksen lista on kevyt, koska siivosimme pöydän tehokkaasti viime kerralla

KSV:n toimintasuunnitelma vuosille 2014-16

(Pöydältä)

Kokoomuksesta on tullut pari pientä muutosesitystä koskien kaavojen vaikutusarvioita, yhteistoimintaa muidenkin tahojen kuin toisten hallintokuntien kanssa (=rakennuttajat) ja kumppanuuskaavoitusta. Vaikuttaa hyväksyttävältä. Itse esitän, että kohta Vallilanlaakson joukkoliikennekatu muutetaan muotoon Vallilanlaakson joukkoliikenneyhteys. Katu vai ratikka ratkaistaan aikanaan esittelyn pohjalta.

Pasilan konepaja-alueen kaavat osa-alueilta 5 ja 6

Kaavat käsiteltiin lautakunnassa 11.6.2013, jolloin ne selostettiin blogilla. Niitä voi pitää merkittävinä. Nyt ne ovat olleet lausunnoilla ja niihin on tehty vain vähäisiä muutoksia.

Kuriositeettina todettakoon, että tontinomistaja haluaisi enemmän asuntoja Sturenkadun puoleiseen päähän, mutta tähän ei ole voitu suostua, kun on kahvin hajua ilmassa. Toimistoissa saa haista kahville, asunnoissa ei.

Sinänsä on pieni ongelma, että pääkaupunkiseudun kunnat pakottavat rakentamaan kaavoissa toimistoja asuntojen sijaan. Toimistoista 10 prosenttia on tyhjillään ja osaa niistä ei kannata enää pitää kunnossa. Asuntoja ei ole tyhjillään.

Eläköön kuntien välinen kilpailu! (?)

Lausunto Jape Lovénin valtuustoaloitteesta jalankulkuolosuhteista Vuotiellä

Jalankulkijat oikaisevat Vuotien yli vähän mistä sattuu, koska virallinen reitti edellyttäisi pitkää kiertomatkaa. Suorempaa pääsisi ostosparatiisin kautta, mutta se on kiinni silloin, kun kaupat eivät saa olla auki. Tätä se julkisen tilan privatisointi teettää.

13 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.12.2013”

  1. Täällä puuttuu mahdollisuus ja vapaus valita itselleen jotain ”huonompaa”, kuten asua kahvin hajussa tai vähän epänormatiivisessa asunnossa.

    Jos sellainen mahdollisuus olisi, siellä kahvipaahtimon naapurissa tai varjoisan kujan perällä asuisivat ne, joita kahvin haju tai huoneistoon tuleva normia vähäisempi valon määrä eivät haittaa ja jos sittenkin sattuisi haittaamaan, niin he muuttaisivat pois. Jos lisäksi riittävän suurta osaa väestöstä haittaisivat nämä asiat, niin alueen hintataso tippuisi, jolloin joku muu voisi taas tehdä tietoisen valinnan ja tietoisesti sietää jotain enemmän, jotta saa maksaa vähemmän. Sekin on mahdollisuus, joka nykyisin usein puuttuu.

    Tuntuu, että kukaan ei saa joutua kärsimään mistään, mistä joku muu saattaisi joskus potentiaalisesti kärsiä. Ja kaikki sitten maksavat siitä.

  2. Hyviin asumisoloihin normittaminen ei olisi ongelma, jos vähemmän hyvät korvattaisiin kaavoissa paremmilla ja kokonaismäärä pysyisi samana.

    Käytännössä asuntojen määrä vaan jää pienemmäksi, kun hyviä tuotetaan saman verran, mutta vähemmän laadukkaita asuntoja ei sitten tehdäkään lainkaan.

    Jotenkin vaan ne vanhojen talojen 15 neliön kopperotkin vuokrataan ja vieläpä aika kovaan neliöhintaan.

  3. Simo Melenius: ja tietoisesti sietää jotain enemmän, jotta saa maksaa vähemmän.

    Noinhan se toimisi, jos asunnoista olisi ylitarjontaa alueella. Käytännössä niin moni (myös työssäkäyvä) ei pysty maksamaan kuin sen ”vähemmän”, joten he joutuvat pakotettuna sietämään tätä jotain, jos alueelta on juuri vapautunut asunto muuttopakon osuessa kohdalle. Lopulta haitan piirissä asuisivat pääosin vain ne, jotka eivät kykene itse maksamaan suurempaa vuokraa.

  4. hukkaan meni: Noinhan se toimisi, jos asunnoista olisi ylitarjontaa alueella. Käytännössä niin moni (myös työssäkäyvä) ei pysty maksamaan kuin sen “vähemmän”, joten he joutuvat pakotettuna sietämään tätä jotain, jos alueelta on juuri vapautunut asunto muuttopakon osuessa kohdalle. Lopulta haitan piirissä asuisivat pääosin vain ne, jotka eivät kykene itse maksamaan suurempaa vuokraa.

    Nykytilanteeseen verrattuna noiden asuntojen rakentaminen vain parantaisi pieni- ja keskituloisten asemaa. Valinnan mahdollisuuksia olisi nykyisen asuntokannan lisäksi myös nuo asunnot, joissa saa haistella kahvin tuoksua.

    Nytkin moni työssäkäyvä ei pysty maksamaan kuin sen ”vähemmän”, mikä rajoittaa asuntomahdollisuudet kauas kantakaupungista. Jos tämän rinnalla olisi vaihtoehto asua kantakaupungissa kahvintuoksussa, miksi tämä on ongelma?

  5. Mikko Särelä: Jos tämän rinnalla olisi vaihtoehto asua kantakaupungissa kahvintuoksussa, miksi tämä on ongelma?

    Kun EU:n laajuisesti päätetiin kieltää häkkikanalat, ne käytännössä purettiin. Ei niitä säilytetty uusien kanaloiden rinnalla, että kanoille olisi ollut enemmän paikkoja.

    Johonkin raja on laitettava, niin ihmisillä kuin eläimilläkin, kuten tässäkin esimerkissä: päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen jatkuva ympärivuorokautinen kahvin haju omassa kodissa ei kovin kauaa ole tuoksu. Toimisto tuollaiselle paikalle on ehdottomasti parempi ratkaisu.

  6. Koti-isä: Kun EU:n laajuisesti päätetiin kieltää häkkikanalat, ne käytännössä purettiin. Ei niitä säilytetty uusien kanaloiden rinnalla, että kanoille olisi ollut enemmän paikkoja.

    Eri säädösten säätäjien pitää suhtautua asukkaisiin ja kansalaisiin kuin kanoihin, jotka ovat kykenemättömiä tekemään päätöksiä omasta elämästään? Kanoilla tähän tietysti vaikuttaa ne suljetut häkit, ilmeisesti pelkän aivotoiminnan vajavaisuuden täytyy olla selittävä tekijä ihmisille?

    (Saa myös viitata siihen tutkimukseen, jonka mukaan paahtimon haju on (tavanomaisen kaupunki-ilman ylittävä) fyysinen tai psykologinen terveyshaitta)

  7. Simo Melenius: Täällä puuttuu mahdollisuus ja vapaus valita itselleen jotain “huonompaa”, kuten asua kahvin hajussa

    Puuttuu myös vapaus järjestää ihmiskoe aiheuttaako tai pahentaako pitkäaikainen asuminen kahvinhajussa astmaa, allergiaa tai muita hengityselinten sairauksia.

  8. Koti-isä: Kun EU:n laajuisesti päätetiin kieltää häkkikanalat, ne käytännössä purettiin. Ei niitä säilytetty uusien kanaloiden rinnalla, että kanoille olisi ollut enemmän paikkoja.

    Johonkin raja on laitettava, niin ihmisillä kuin eläimilläkin, kuten tässäkin esimerkissä: päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen jatkuva ympärivuorokautinen kahvin haju omassa kodissa ei kovin kauaa ole tuoksu. Toimisto tuollaiselle paikalle on ehdottomasti parempi ratkaisu.

    Missähän se sopiva raja tässä asiassa sitten menee? Minä en ainakaan koe ongelmaksi asua pienessä kämpässä hyvällä alueella, mutta virkamiehet ja poliitikot ovat kuitenkin päättäneet, että ihmisten parhaaksi olisi, jos näin ei asuttaisi. This is for your safety?

    Kahvin haju ei kyllä mitenkään voi olla syy olla rakentamatta asuntoja. Esimerkiksi sellutehtaan haju on monin verroin hirveämpi ja kyllä niidenkin lähellä asutaan.

    1. Kahvin haju tuottaa kaikenlaista tuskaa ja allergiaa, jos sitä hengittää asunnossaan, mutta on täysin harmitonta ja turvallista, jos sitä hengittää työpaikallaan. Tästä valikoivasta allergeenista voisi saada vaikka lääketieteen nobelin.

  9. Ennemmin tai myöhemmin paahtimo häipyy, uusintainvestointien sijaan etsitään halvempi ja logistisesti parempi paikka.

  10. Tampereella asustin aikoinaan 14 neliön entisessä palvelijanhuoneessa. Pelastus oli huoneen n. kolmimetrinen korkeus ja etenkin sijainti runsaan puolen kilometrin päässä Tammerkoskesta. Saaneeko sellaisia sopukoita enää rakentaa?

  11. Nyt ylittyi vanhan vallilalaisen ärsytyskynnys niin, että on pakko hypätä kehään ensimmäistä kertaa.

    Koti-isä: Kun EU:n laajuisesti päätetiin kieltää häkkikanalat, ne käytännössä purettiin. Ei niitä säilytetty uusien kanaloiden rinnalla, että kanoille olisi ollut enemmän paikkoja.Johonkin raja on laitettava, niin ihmisillä kuin eläimilläkin, kuten tässäkin esimerkissä: päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen jatkuva ympärivuorokautinen kahvin haju omassa kodissa ei kovin kauaa ole tuoksu. Toimisto tuollaiselle paikalle on ehdottomasti parempi ratkaisu.

    Kahvia ei paahdeta 24/7/365. Välillä tuoksuu kahvi, välillä jokin jouluinen mauste ja yleensä ei mikään. Aina tulee hyvä mieli, kun tuoksuu.

    antti: Puuttuu myös vapaus järjestää ihmiskoe aiheuttaako tai pahentaako pitkäaikainen asuminen kahvinhajussa astmaa, allergiaa tai muita hengityselinten sairauksia.

    Tämä ihmiskoe on jo järjestetty; Vallilan paahtimon naapurissa Aleksis Kivenkadulla asutaan ja on asuttu vuosikymmeniä. Kysymys on tällä blogilla tunnetusta perusongelmasta: uudessa kaavoituksessa on täysin mahdotonta toteuttaa ratkaisuja, joiden kanssa on tyytyväisenä eletty kaupungissa iät ja ajat.

    No, hienoa että viranomaiset ovat heränneet tarttumaan tähän katastrofaaliseen terveyskriisiin. Jään odottamaan päätöstä, kuinka laajalla säteellä paahtimosta Alppilan ja Vallilan asukkaat pitää evakuoida. Perustetaanhan pakolaisleiri varmasti hajuttomaan ympäristöön?

  12. Osmo Soininvaara:
    Kahvin haju tuottaa kaikenlaista tuskaa ja allergiaa, jos sitä hengittää asunnossaan, mutta on täysin harmitonta ja turvallista, jos sitä hengittää työpaikallaan. Tästä valikoivasta allergeenista voisi saada vaikka lääketieteen nobelin.

    Ongelma työpaikoilla on ratkaistu sillä, että usealla työpaikalla on käytössä Autobar automaatit. Noista ei minusta tule oikeaa kahvia, eikä kahvin tuoksua. Valitettavasti.

    Pikkuisen kevyeltä perusteelta tuntuu rajoittaa rakentamista kahvin tuoksun perusteella. Pakokaasupaikkoihinkin annetaan rakennuslupia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.