Kiinan Guandongissa (Kantonissa) käynnistyi maanantaina yksi maan seitsemästä päästökauppapilotista. Se on EU:n jälkeen maailman toiseksi suurin päästökauppa-alue, jossa asuu satamiljoonaa ihmistä.
Toisin kuin muissa Kiinan päästökauppapiloteissa, Guandongissa ei ole päästöille ilmaista alkujakoa, vaan pieni osa päästöoikeuksista jaetaan huutokaupalla. Ilmeisesti oikeuksia oli tarjolla riittävästi, koska päästöoikeuden hinta jäi pohjahintaan 60 juania (9,85 €/tonni). Mielenkiintoisinta tässä on, että Guandongissa siis on päästöille pohjahinta toisin kuin EU:ssa ja että pohjahinta on korkeampi kuin EU:n päästökaupan nykyinen hinta. Tosin tässä vaiheessa vain kolme prosenttia päästöistä on maksullisia ja loput oikeudet jaetaan ilmaiseksi. Prosenttiosuuden on tarkoitus nousta asteittain.
Kiinalla on hyvin kunnianhimoiset tavoitteet päästöjen hillitsemisessä, kunnianhimoisemmat kuin EU:ssa. Kiina ei kuitenkaan lupaa mitään päästöjen määrästä, vaan lupaa alentaa päästöintensiteettiä, päästöjen suhdetta BKT:hen peräti 40–45 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Guandongille keskushallinto on antanut tavoitteeksi vähentää päästöintensiteettiä 19,5 % vuodesta 2011 vuoteen 2015.
Lisää voi lukea tästä.
Kiitän Heikki Sairasta Twitterissä annetsta vinkistä.
(Ethän ymmärrä tätä kommenttia väärin.)
Kiinan CO2-päästöt henkeä kohden ohittivat juuri EU:n CO2-päästöt henkeä kohden. Valuuttansa arvon keinotekoisen alhaalla pitävän Kiinan laskennallinen BKT henkeä kohden on n. 19% EU:n laskennallisesta BKT:sta henkeä kohden ( ~ $6k / ~ $32k ). Kiinan laskennallinen päästöintensiteetti on siis peräti viisinkertainen EU:hun verrattuna ja tätä päästöintensiteettiä, ei päästöjä, Kiina lupaa laskea “peräti” 45% vuoteen 2020 mennessä. Kiinan päästöintensiteetti EU:hun verrattuna tulee olemaan vuonna 2020 siis “vain” n. kolminkertainen. Tästä muuten suuri osa on saavutettavissa jo pelkällä valuuttakurssin vapautuksella, minkä he ehkä muutoinkin aikovat tehdä, koska keskiluokka on käymässä tyytymättömäksi ja kansan suunnalta konsumeristiset vaateet lisääntyvät. Koska he ovat hyvin kunnianhimoisia, paljon kunnianhimoisempia kuin EU:ssa, jossa ilmastonmuutosta ei oteta tosissaan, toisin kuin Kiinassa. Samaan aikaan Kiinan talous tulee kasvamaan päästöintensiteetin laskua voimakkaammin, joten heidän tosiasialliset päästönsä henkeä kohden tulevat olemaan vuonna 2020 selvästi EU:ta korkeammat, kun ne nyt ovat vain hieman korkeammat.
Pari graafia toistona edellisistä keskusteluista, jotka sinulta ilmeisesti jäivät huomaamatta:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/61/Electricity_Production_in_China.svg
ja
http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/files/2013/11/Kuvankaappaus-2013–11-20-kello-10.58.06.png
*
Tuossa, mitä nyt itsepäisesti toistelet Kiinan edistyksellisyydestä ei ole mitään perusteltavissa olevaa järkeä tilastotieteellisesti. Ilmakehä, jos uhka katsotaan todelliseksi, ei välitä siitä, kuka tai miten CO2:n ilmakehään päästää vaan kyse on päästöjen kokonaismäärän laskusta. Kyse on todennäköisesti identiteetillisestä, psykologisesta vääristymästä, jossa EU, laajemmin länsimaat halutaan asettaa vastuupositioon. Yksi, jälleen viimeisimmässä ilmastokokouksessa, esiin tullut muunnos tästä on “ilmastovelan” käsite, jossa päästöt haluttaisiin laskea synneiksi aina 1700-luvulta saakka. Länsi olisi siis muulle maailmalle velkaa siitä teknologisesta edistyksellisyydestään, jonka myötä myös muun maailman eliniänodote on enemmän kuin kaksinkertaistunut. He eläisivät yhä primitiivisessä kurjuudessaan ilman tätä lännen suurta syntiä, josta “ollaan velkaa”. Moraalirikos, joka tapahtui tietämättömyydessä, ja josta pitää isien synneistä rangaista kymmenenteen polveen, jotta länsi, maailman primääri roisto, on alleviivatusti syyllinen. Ja ainakin maksu- ja tulonsiirtovelvollinen.
Tulee mieleen Greenpeacen ilmasto-ohjelma (yksi lukuisista) n. kymmenen vuoden takaa, jossa Kiinan päästöjen katsottiin voivan kasvaa aina 2040-luvulle asti. Ei heillä ollut käsitystäkään, miten ne tulisivat kasvamaan, kuten ei tunnu olevan sinullakaan. Siitä huolimatta tätä narratiivia Kiinan suhteellisesta edistyksellisyydestä EU:hun nähden on toisteltu (heti tulee Greenpeacen ohella mieleen mm. Tynkkynen, Hassi ja moni moni muu) nämä viimeiset kymmenen vuotta, jona aikana Kiinan päästöt kasvoivat valtavan paljon enemmän kuin edistyksellisyydestä puhuvat ennustivat edes pahimmissa skenaarioissaan. Ette osanneet kuvitellakaan, että edistyksellinen Kiina voisi niin nopeasti ohittaa EU:n per capita ‑päästöissä, tai päästä edes lähelle. Näetkö ristiriidan? Numeroiden ja narratiivin yhteensovittamattomuuden. Tämä keskustelu on nyt hieman rasittavaa, koska nuo väitteesi ovat tilastoin kumottavissa, mutta et välitä niistä tilastoista. Niiden lainaamisella ei tunnu olevaan mitään vaikutusta.
Aivan kuin joku ilmastonmuutoksen, tai tarkemmin ilmastomoralismin metanarratiivi ylittäisi sen tiedollisen ulottuvuuden, minkä pitäisi olla ydinosaamistasi. Mutta se harhautuu tässä täysin, kuten harhautuu ydinvoimassa. Perustelukyvyttömään mittasuhteettomuuteen, argumentatiiviseen umpikujaan, johon olet näkökantasi ajanut. Sinulla ei ole jalustaa, jolta ilmastopolitiikasta puhua. Siinä ei ole mittasuhteellista, numeroilla todistettavaa perustaa.
Jos todella olet ilmastonmuutoksesta huolissasi, niin Kiinan, ja Intian, ja Indonesian, ja Brasilian ja jne. kasvun ja korkean päästöintensiteetin maailmassa ei ole mitään väittämääsi edistyksellisyyttä, ei tosissaan ottamista, ei mitään nähtävissä olevaa reaalista päästöjen laskua. Se ei ratkea moralisoimalla nurmijärveläinen henkilöautoilija ympäristörikolliseksi. Narratiivia, vähäpätöistä, numerot roskiin heittänyttä.
Aivan kuin eräässä toisessa Greenpeacen kertomuksessa ilmastosta, sillä metafysiikkaa nämä ovat eivät tilastotiedettä, jossa maailma ei voi välttää yli 2C lämpenemistä, ellei EU! laske päästöjään kaavaillun 20% sisään 30%:lla vuoteen 2020 mennessä. EU:n vertailulähtökohdan päästöt tulevat olemaan vuoden 2020 globaaleista päästöistä hyvä jos 10%. Eli 20%:n ja 30%:n leikkauksen ero on 1%(!) maailman kokonaispäästöistä (miinus hiilivuoto ja miinus resurssit, jotka olisi voitu vaihtoehtoisesti suunnata teknologiseen kehitykseen). Tällaisilla luvuilla, tällaisilla mielettömillä mittasuhteettomuuksilla politikoidaan ja kampanjoidaan ja moralisoidaan, kun todellisuuslinssinä on metanarratiivi eikä numeroilla ajattelu. Toinen taikavarpu on kehitysmaiden ilmastorahastot, joiden voi jo nyt ennustaa muodostuvan pohjattomaksi resurssien tehottomaksi tuhlaamiseksi valtavassa rent-seekingin ja korruption ympäristössä olemattomin konkreettisin päästövähennyksin.
Numeroilla ajattelemisesta. Todellinen huoli ilmastosta ei olisi ikinä voinut vastustaa ydinvoimaa, ei edes 1980-luvulla. Sinulle on ei-ilmastonmuutoksellisista syistä toki henkilökohtaisesti mielekästä toistaa kertomusta, jossa “te olitte oikeassa”, mutta ette te olleet. Ilmastohuolestuneisuuden näkökulmasta suurin ilmastorikos oli pysäyttää ja hidastaa ydinvoiman tutkimusta ja teknologista kehitystyötä lähes kolmeksi vuosikymmeneksi. Ilman tuota “oikeassa olemistanne” voisi olla jo kehitettyinä mm. kaupallisia versioita pienikokoisista voimaloista kaukolämpöön, ja hyötöreaktorit piakkoin tulossa markkinoille. Niillä pystyttäisiin tuottamaan teoriassa sekä käytännössä, tarkoittaen riittävän edullisesti ja luotettavasti teollistuneiden maiden tarvitsema energia vuosisadoiksi eteenpäin. Mitä EI pystytä riittävässä määrin tuottamaan, eikä siksi tulla tuottamaan tuulivoimalla, aurinkoenergialla, puuhakkeella, ruokohelvellä tai muilla kalliilla, epävarmoilla ja mahdottomilla utopioilla, jossa tähdättäisiin “työvaltaiseen tai osaamiseen perustuvaan teollisuuteen, energiavaltaisen sijaan” (perusteesi ydinvoiman vastustamiselle lainattuna toisesta ketjusta). Teknologia tulee kehittymään, ihminen on utelias, eikä tyydy jo olevaan vaan haluaa uutta, ja sen uuden tekeminen vie energiaa, kuten tietokoneiden valmistaminen on hyvin energiaa kuluttavaa. Niin sanottu “materiaaliton” kulutus kuluttaa yllättävän paljon energiaa. Katso esimerkiksi kuulu esimerkki yhden googlehaun energiankulutuksesta.
Olet johdonmukaisesti ollut ja olet hyvin väärässä ilmastopolitiikasta ja ilmastotaloudesta, kun näkökulmana on ilmastohuolestuneisuus, jonka pohjalta argumentoidaan numeroin pienempien ja suurempien riskien ja haittojen arviointia tehden, ja jossa CO2-päästöjen tosiasiallinen vähentyminen on järkeilyn ohjaavana tekijänä. Huomioiden epävarmuustekijät, todennäköisyydet ja tarvittavat marginaalit. Ydinvoimaa ei kehitetä ja rakenneta yhdessä yössä, jos ja kun sinun ajamasi vaihtoehto osoittautuu näillä reunaehdoilla täysin riittämättömäksi. Mitä siitä todella ajattelet? Eikö se ole sinulle huoli? Eikö mahdu varovaisuusperiaatteen sisälle?
Ilmastopoliittiset näkökantasi ovat mittasuhteellisesti johdonmukaisia ja täten reaalisesti ilmastohuolestuneita vain jonkin vääristävän ideologisen, sosiaalistuneen ja/tai henkilökohtaisen ilmastonarratiivin kautta ymmärrettynä, metafyysisen kehystarinan, kertomuksen ilmastosta kuin kertomuksen hyvästä ja pahasta, josta et pysty päästämään irti, koska tunteiden inertia on järjen inertiaa suurempi, ja jota kerran toisensa jälkeen perustelet tunteilulla, mutta et konkreettisilla numeroilla, koska tunteet osaavat hyvin petollisesti selittää itseään järjeksi.
Onko näin suora näkemyksen ilmaisu loukkaus? Onko siitä hypoteettisen premissin näkökulmasta, että valtava katastrofaalinen ilmastoriski todella uhkaa maailmaa? Mikä sinulle siinä yhtälössä todella merkitsee? Kertomus omasta ja viiteryhmäsi oikeassa olosta 1980-luvulta nykypäivään, jolle ilmastonmuutoksella ja kaikella siihen liittyvällä on alisteinen välinefunktio? Palaa taaksepäin tähän lähtöruutuun: kynä, paperi, numerot. Alista narratiivit saamillesi numeerisille vastauksille, älä toisinpäin.
Vai että rikos?
Missä ydinvoiman tutkimusta ja teknologista kehitystyötä on hidastettu ja pysäytetty? Milloin? Ei ainakaan Suomessa, koska Suomi ei ole alan huippua (eikä ole ollut 30 vuotta sittenkään).
Hieman numerollista ajattelua tähän, please!
Nähtävästi ei ole enää mitään syytä miettiä väestönkasvun roolia tai sitä, että ihmiskunta rasittaa järjestelmää joka vuosi enemmän kaikessa, ja sellainen järjestelmä romahtaa. Nähtävästi on kuitenkin vain yksi ongelma maailmassa ja se on energiantuotanto. Muulla ylikulutuksella ei ole väliä ja voidaan loputtomiin kalastaa meristä, ja on ihan sama mitä maankäytössä tehdään. Pistetään vaan metsät pelloksi, jotta riittää sisäfileelle syötävää. Kunhan ihmiset saavat teknoutopiansa, niin samalla saa pyyhkiä kaiken muun maan pinnalta. Nähtävästi ajatus on se, että nälänhätä hoitaa ongelmat, ja rikkaissa maissa voidaan keskittyä omaan teknoutopiaan. Millään sukupuuttoaallolla ei saa olla mitään merkitystä ja luonnonsuojelemista tulee pyytää anteeksi. Edes kaupunkisuunnittelu ei saa olla järkevää, koska Kiina.
Miksi muuten vihreät eivät käytä tätä järjettömän suurta valtaansa, jolla voi az:n mukaan määrätä mitä maailmassa tehdään, siihen että vihreiden ohjelmat toteutettaisiin?
Rikos, jos päästöjen vähentämisen realismi on tärkeää. Ei kahta sanaa.
Ydinvoiman vastainen liike oli globaali ilmiö, eikä Suomi tästä irrallinen saareke. “Me olimme 1980-luvulla oikeassa” on viittaus Osmon tällä blogillakin useamman kerran toistamaan väitteeseen. Voinee itse tarkentaa, jos kokee tarpeen, mutta tuskin hän sillä on tarkoittanut Suomea, vaan nimenomaan tätä globaalia liikettä, johon hän, Suomen vihreä liike, vihreä puolue identifioituivat. Väitätkö, ettei tuon liikkeen menestys vaikuttanut ydinvoiman kehittämiseen, siihen suunnattuihin resursseihin?
Ja kyllä näkyvän vihreän vaikuttajan voimakas kannanotto ydinvoiman puolesta todennäköisesti ylittäisi media-arvollaan maiden rajoja eikä olisi siinä mielessä merkityksetön. Olisi ainakin yritys rikkoa sitä sosiaalisesti sanktioitua konsensusta, jossa ydinvoiman kannattaminen ei vihreän liikkeen sisällä ole vain väärä mielipide, vaan paha mielipide, moraalinen väärinteko omaa sisäryhmää kohtaan, aihe, josta ei tulisi edes keskustella, kuten uskovaiset eivät kovin mielellään rupea keskenään kiistämään Jumalan olemassaoloa. On täysin perusteltua kutsua sitä vihreille metafyysiseksi, ei tiedolliseksi kysymykseksi.
Spekuloinpa nyt, että Osmo todennäköisesti tietää kaiken tämän ja kannattaisi ydinvoimaa erilaisilla sosiaalisilla taustaehdoilla. Siksi kysyn yllä, että mikä hänelle todella on tärkeää, millä todella on merkitystä tässä yhtälössä, jos todella oletetaan valtavan mittaluokan katastrofin uhkaavan.
En kyllä löydä tekstistäni mitään tuon suuntaistakaan väitettä. Voisitko eritellä, mihin kohtaan viittaat?
Lajien sukupuuton torjunnasta olen kanssasi samaa mieltä. Näiden lajien sukupuuttouhat ovat akuutteja kehitysmaissa ja kehittyvissä talouksissa, joissa luonnonsuojelulla ei ole korkeaa arvoa tavoitehierarkiassa. Jangtsen makean veden delfiini jo kuoli sukupuuttoon aivan hiljattain. Jääkarhun populaatio on historiallisen vahva tällä hetkellä, mutta useampi kissaeläin on Itä-Aasiassa sukupuuttouhassa, kädellisiä Afrikassa ja ainakin yksi sarvikuonolaji. Painostusta ja resursseja näiden ja muiden sukupuuttouhassa olevien lajien ja ekosysteemien suojelemiseksi on tullut erityisesti länsimaiden taholta. Luonnonsuojelun arvo nousee tavoitehierarkiassa ja väestönkasvu laskee yhteiskunnan vaurastuessa.
Vähättelemäsi globaali energiantuotanto on tälle kehitykselle avainkysymys, eikä mikään teknoutopia. Eikä teknoutopiaa ole myöskään se, että kulutuksen jätevuoret, kaatopaikat, tulevaisuudessa tullaan koneellisesti lajittelemaan ja kierrättämään. Tässä mielessä ei ole ylittämätöntä ympäristöllistä uhkakuvaa. Mutta sitä energiaa tullaan tarvitsemaan runsaasti, sitä tullaan käyttämään runsaasti, sitä tullaan kuluttamaan runsaasti. Kyse on siitä, miten se voidaan riittävissä määrin, riittävän luotettavasti ja riittävän edullisesti toteuttaa. Sekä vähäpäästöisesti, jos se tärkeäksi nähdään. Vaihtoehto, jossa tätä energiaa ei tultaisi vaatimaan, haluamaan ja kuluttamaan, ei ole realismia. Siksi realismin ytimessä on kysymys siitä, miten tuo energia pidemmällä aikavälillä tuotetaan. Jos siinä yhtälössä ei ole mukana ydinvoimaa, niin todellakin kehotan tekemään kynän ja paperin kanssa yhteenlaskuharjoituksia.
Hassua, että kommentit ovat monta kertaa pidempiä kuin Osmon kirjoitukset. Ihan vinkkinä: ei kukaan jaksa lukea montaa ruudullista kommenttia. Lyhyestä kommentti kaunis.
Olisi syytä miettiä, mutta se ei vihervasemistolaiseen ajatelutapaan taivu koska ainoastaan länsimainen valkonaama on kaiken pahan alku ja juuri. Olisi poliittisesti epäkorrektia arvioida kriittisesti ei-länsimaisten maanosien väestömääriä.
Jos kaikki imastonmuutoksen estämiseen käytetyt rahat olisi käytetty ilmaisiin ehkäisyvälineisin ja niiden tehokkaaseen käyttöön niin lopputulos olisi kentis parempi maapallon kannalta.
Mistä tuon kuvaajan data on peräisin? Esim. http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_carbon_dioxide_emissions_per_capita kertoo toista.
Ei ole pysäytetty
http://www.iter.org/proj/iterandbeyond
mutta suomalaisillakin on roolinsa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/ITER
Suomi osallistuu ITER-projektiin mm. eri yliopistoissa tehtävällä plasma- ja materiaalifysiikan tutkimuksella, pyrkimällä saamaan suomalaiselle teollisuudelle tilauksia, ja luomalla testiympäristön ITERin Tokamak-reaktorin huoltojärjestelmälle. Tutkimusta tehdään VTT:llä, TKK:lla, HY:ssä, TTY:ssä ja LTY:ssä (Lappeenrannan teknillinen yliopisto).Testiympäristöä varten VTT:n Tampereen osastolle on perustettu ITER:in huoltojärjestelmien eurooppalainen testauskeskus. Projektin toteutusta varten Tampereelle rakennetaan mittasuhteiltaan identtinen, neljäsosan alkuperäisestä kattava jäljennös Tokamak-reaktorista. Tarkoituksena on testata reaktorin huoltorobotin toimintaa reaktoritoruksen sisällä. Projektin rahoitus tulee ITER-projektin lisäksi TEKESiltä ja VTT:ltä.
Kuvaajan data on peräisin IEA:n vuoden 2012 tilastoista. Ks. Eija-Riitta Korholan blogikirjoitus aiheesta, josta linkitetty graafi: http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2013/11/20/purista-vetta-kivesta/
Wikipedian vuoteen 2011 päättyvät tilastot ovat peräisin United States Department of Energy:lta. Siinä tilastossa vuoden 2011 päästöt henkeä kohden ovat Kiinassa 7,2 ja EU:ssa 8,6 yksikköä. Ei ole sovittamattomassa ristiriidassa sen kanssa, että IEA:n tilastoissa Kiina ohitti EU:n vuonna 2012. Eli ei tuo nyt niin “toista” kerro. Mittaluokassa ollaan kuitenkin virhemarginaalin sisällä, eikä se siten muuta pointtia päästöintensiteetistä.
EU:n päästöjen määrittäminen on paljon helpompaa kuin Kiinan, sillä Kiinassa on valtavasti ns. laittomia hiilivoimaloita, joiden tilastoiminen on hyvin haasteellista, eikä kansainvälisiä arvioijia päästetä helposti maahan. Perusteltu oletus on, että Kiinan päästöarviot ovat pikemminkin ala- kuin yläkanttiin.
Kiitos. Kandee aina mainita lähde, erityisesti jos URLissa on “eija-riitta-korhola”, niin se ei varsinaisesti herätä luottamusta.
Lähes identtiset käppyrät
Korhola:
Y.……1990..2009
USA..19,1..17,2
EU.……8,8.….8,1
CHN.…2,2.….6,2
Wikipedia:
USA.…5,0.….4,5
EU.……2,5.….2,0
CHN.…0,5.…..1,5
En väitä mitään, vaan pyydän niitä rakastamiasi numerotietoja.
Toki ydinvoiman vastainen liike on ollut olemassa Hiroshimasta lähtien, mutta mitä käytännön vaikutusta sillä on ollut.
Siis: mitä ydinvoiman tutkimusta ja teknologista kehitystyötä on hidastettu ja pysäytetty? Esim. jokunen projektin nimi ja milloin pysäytetty tai miten hidastettu.
Päästöt henkeä kohden ei kerro päästöjen kulutuksesta henkeä kohden. Kiinalaiset eivät kuluta läheskään kaikkia Kiinassa CO2 päästöillä tuotettuja hyödykkeitä. EU, Yhdysvallat ja Japani ovat ulkoistaneet suuren osan CO2 päätöistään Kiinalle.
Kiinnostava tutkimus aiheeseen: The supply chain of CO2 emissions , Steven J. Davisa,1, Glen P. Petersb, and
Ken Caldeiraa. Katso myös http://supplychainco2.stanford.edu/
Eija-Ritta Korholan “lähde” on täyttä huuhaata, yllätys yllätys.
IEA:n oikeat numerot löytyvät täältä: http://www.iea.org/co2highlights/co2highlights.pdf sivulta 99 alkaen.
2010 CO2 emissions/population, tonnes CO2/capita
Finland: 11.73
OECD Europe : 6.99
European Union: 7.29
China: 5.40
Ihan asiaa perehtyä tähänkin.
1. kysymys (T. Tyhmä) Missä helkkarissa Guandong oikein sijaitsee? Vastaus. Etelä-Kiinassa, tunnetaan paremmin Kantonin maakuntana.
2. huomautus. Tutkiskelin maailman tuotantotilastoja alkaen teräksestä ja harkkoraudasta päätyen sanomalehtipaperiin ja kai kanamuniinkin. Kiina aina ykkösenä, ja kirkkaasti. Luvut tälle ihmispoloiselle käsittämättömiä.
(Matti Kinnunen, tämä on pidempi viesti. Se on pitkä, koska asia on monimutkainen ja vaikea. Älä lue.)
Korhola puhuu uusimmista luvuista. Linkitit nyt vuoden 2010 lukuihin, joiden niidenkin mittaluokka on saman suuntainen. 7,3 yksikköä vs 5,4 yksikköä. (Sivuhuomautuksena; me kaikki varmasti toivomme, että kattavat, päivitetyimmät tilastot olisivat helpommin ja avoimemmin saatavilla. Eivätkä niin usein esimerkiksi maksumuurin takana, kuten IEA:n World Energy Outlook 2013.)
Jos katsot sitä wikipedian taulukkoa USA:n energiaviraston luvuista, niin siinä Kiinan päästöt nousevat vuoden 2000 2,7 yksiköstä vuoden 2011 7,2 yksikköön. Vuoden 2005 päästöt henkeä kohden ovat 3,9 yksikköä. Vuonna 2005 Kiina asetti viisivuotissuunnitelmassaan “edistyksellisen”, “kunnianhimoisen” tavoitteen päästöintensiteetin laskusta vuoteen 2010 mennessä 20%:lla.
Kiinan juhlapuheiden tavoitteet, joissa ei ole minkäänlaista velvoittavuutta tai välttämättä edes todellista aikomusta niihin pyrkiä, ja jotka onkin jätetty kerran toisensa jälkeen sanoiksi paperilla, muuttuvat edistykselliseksi ilmastopolitiikaksi siitä ja vain siitä psykologisesta syystä, että tyypilliselle länsimaisen ympäristöliikkeen edustajalle länsimaat kerta kaikkiaan on saatava keskeiseen ja korostettuun syyllisyyspositioon. Hänen tunnepohjainen ja identiteetillinen moraalinen kartastonsa edellyttää sitä. Länsimainen ihminen, joka on kehittänyt itselleen ns. negatiivisen identiteetin suhteessaan omaan yhteiskuntaansa, kokee omaa merkitystään ylemmyydessään kanssalänkkäreihinsä nähden, joten kanssalänkkäreiden kuvan painaminen mahdollisimman alas palvelee hänen
oman merkityksensä korostamista. (“[Negative identity] can become a general dislike for everything [in immediate community] and an irrational overestimation of everything foreign, or the reverse. Life and strenght seem to exist only where one is not, while decay and danger threaten wherever one happens to be.” — Erik H. Erikson)
Tavassa ja motivaatiossa esittää supplychain-teorioita on usein vaikutteita tästä, vaikka niissä toki on rajallinen osatotuutensa. Kuten diodin viittaamassa “mielenkiintoisessa” tutkimuksessa. Kiinan asema maailman bulkkitehtaana ei suinkaan ole kasvanut samassa suhteessa päästöjen kanssa. Päinvastoin on ollut paljon arvioita Kiinan aseman heikkenemisestä bulkin tuottajana palkkakulujen noustessa ja tuotantoa onkin jo siirtynyt mm. Kambodzhaan, Vietnamiin ja Bangladeshiin, usein kiinalaisten itsensä myös toimiessa sijoittajina. Kuten kiinalaiset toimivat sijoittajina maailman suurimmalla sijoitusrahastollaan ympäri maailmaa, erityisesti Afrikassa, ihmisoikeuksista piittaamatta.
Kiinan päästöjen kasvuun vaikuttavat valtavat infrastruktuurihankkeet (tässä oli pelto, nyt siinä on miljoonakaupunki) sekä kasvava kotimaan kulutus (maailman suurin keskiluokka). Eli vaikka Kiinan bulkkitehtaan asema on heikkenemässä, niin arvioihin Kiinan päästöjen kasvusta tällä ei ole ratkaisevaa merkitystä. Tässä jutussa http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/asia/china/8793269/China-population-to-become-worlds-biggest-polluters.html mainitun hollantilaisen tutkimuksen mukaan Kiinan päästöt henkeä kohden eivät suinkaan ole taittumassa, vaan kasvavat huimaa vauhtia ja uhkaavat tavoittaa Yhdysvallat jo ennen vuotta 2020 (siinä tapauksessa ne olisivat jo yli kaksinkertaiset EU:hun nähden, joka pyrkii omia päästöjään alentamaan vuoteen 2020 mennessä). Muutaman vuoden päästä voit lainata minkä tahansa tutkimuslaitoksen lukuja ja Kiinan päästöt per capita ovat selvästi EU:ta suuremmat.
Sotisi toki edistyksellisen Kiinan ja nurmijärveläisen ympäristörikollisen narratiivia vastaan nostaa esimerkiksi esille kysymys Kiinan alhaisen energiatehokkuuden syistä paikallistasojen korruptiosta ja rent-seekingistä alkaen. Varsovan taannoisessa ilmastokokouksessa Kiina oli irvokkaasti kehitysmaiden ryhmän johdossa vaatimassa länsimailta korvauksia aiheutetuista ilmastotuhoista ja ilmastopäästöjen huomioon ottamista 250 vuoden ajalta. Sellaisessa laskennassa länsimaiden edistyksellinen politiikka post WWII muuttuu hyvitettäväksi rikokseksi ja Mao Tsetungin oman maansa runtelu ja peltoon polkeminen ansioksi. Hyvinvointivaltion rakentaminen ilmastosynniksi, kulttuurivallankumous ilmastoteoksi. Onnea ilmastosopimuksen laatimiseen (Yhdysvallat ja Japani eivät jaa EU:n synnintuntoa) ja päästöjen vähentämiseen näiden asenteiden pohjalta!
Kiinaa (ja muita kehittyviä talouksia) rohkaisevat ja ruokkivat tällaiseen uhriutuvaan ja hedelmättömään asenteeseen länsimaiden Hassit ja Soininvaarat, jotka mielellään korostavat länsimaiden syyllisyyttä ja velvollisuutta ja puhuvat Kiinan edistyksellisyydestä. (Mutta eivät vahingossakaan esimerkiksi Ranskan edistyksellisyydestä, vaikka johtavan ydinvoimavaltion CO2-päästöt ovat poikkeavan alhaiset. Esimerkiksi 30% alhaisemmat kuin vihreiden uusiutuvan energian mallimaana mainostaman Tanskan. Sen sijaan Ranskan ja laajemmin Euroopan ympäristöliike painostaa näiden voimaloiden ennenaikaiseen sulkemiseen.)
Ja Varsovassa vielä Kiinaakin vaikeampi änkyrä oli Intia, toinen maailman insinööritehtaista ja potentiaalisesti aivan yhtä älykäs ja kykenevä kansakunta. Nyt noin 15 vuotta Kiinaa jäljessä teollisessa kehityksessä. Pian heidät päästönsä asettuvat vastaavan suuntaiselle nousukäyrälle kuin mitä Kiinan päästöt ovat kulkeneet ja väestökin menee Kiinasta ohitse ja kahta miljardia kohden. Mutta länsimaista ympäristöliikettä kuunnellessaan on helppoa erehtyä luulemaan, että vain länkkärien päästöillä on jokin erityisen syntinen ilmastonmuutosta aiheuttava ominaisuutensa.
Olen nyt kirjoittanut tästä ikuisuusaiheesta tavallista intensiivisemmin, koska minua todella kiinnostaa ymmärtää, kuinka niinkin älykäs ihminen kuin Osmo voi pitää kiinni niin järjellä perustelemattomasta rakennelmasta, kuin mitä hänen ilmastopoliittiset kantansa ydinvoiman vastaisuuksineen ja Kiinan edistyksellisyyden painottamisineen edustaa ja samaan aikaan moralisoida katastrofaalisesta uhasta, joka pitäisi ottaa vakavasti. Miksi hän, tilastotieteilijä kaiken lisäksi, ei aloita tätä vakavasti ottamista oman näkökantansa perustojen numeroin lasketusta tarkastuksesta ja uudelleen arvioinnista. Jos sen vertaa eivät oma identiteetti, ylpeys ja sosiaalinen ehdollistuminen anna periksi muuttaa selkeän virheellisiä näkökantojaan tiedon ja analyysin valossa, niin mitä pohjaa oikeasti on toivoa minkäänlaista laajempaa muutosta ihmisten käsityksissä ja asenteissa yleisemmin.
Miksi esimerkiksi Suomessa Olkiluoto 3:sta alettiin rakentamaan vasta 2000-luvulla, eikä 10v aikaisemmin? Miksi Fortum ei ole tällä hetkellä rakentamassa ydinvoimalaitosta Suomeen?
Miksi Bill Clinton veti 90-luvulla töpselin hyötöreaktoritutkimukselta?
Nimimerkki “diodi” kirjoitti:
Niin nuo ovat vuodelta 2010. Jos yritän Eija-Riitta Korholan kuvaajasta [1] tihrustaa vuoden 2010 tilannetta, niin:
EU: 2 tC/hlö/v
Kiina: 1.7 tC/hlö/v
Ja muunnetaan nämä kertoimella 3.66 niin saadaan hiilen sijaan hiilidioksidia:
EU: 7.32 tCO2/hlö/v
Kiina: 6.22 tCO2/hlö/v
Onko se nyt niin suuri ero, jos yksi lähde on vuodelle 2010 arvioinut Kiinan päästöiksi 5.4 ja toinen lähde 6.22? Eroa on 15%, ja ehkä Kiinasta on vaikea saada tarkkaa dataa?
Kiistatonta lienee, että vuoden 2010 jälkeen Kiina on kasvattanut päästöjään nopeammin kuin EU, ja on saavuttamassa EU:ta?
[1] http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/files/2013/11/Kuvankaappaus-2013–11-20-kello-10.58.06.png
diodi:
Huomasit kai, että Korholan blogissa olevassa kuvassa on päästöille eri yksikkö (hiili eikä CO2)?
En nyt kutsuisi hänen lähdettään täydeksi huuhaaksi, vaikka kirjoitus onkin epäselvä ja siitä voi saada käsityksen, että näissä tuoreimmissakin luvuissa on kyse IEA:sta.
Ainakin blogissa oleva kuva on peräisin täältä (sivu 13)
http://www.globalcarbonproject.org/carbonbudget/13/files/GCP_budget_2013.pdf
Tässä Wikipedian linkki, jossa tietoja tuosta projektista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Global_Carbon_Project
Korhola ilmoitti lähteen väärin.
Alkuperäinen lähde on muuten lähde on CDIAC joka tosiaan käyttää hiltä ei hiilidioksidia mittayksikkönä. Raaka data:
Absoluuttiset CO2 päästöt
Suhteelliset CO2 päästöt asukasta kohden
Poimin muutaman maan mielenkiinnosta:
sijoitus/maa/metristä tonnia C per asukas
22 FINLAND 3.14
63 CHINA (MAINLAND) 1.68
71 SWEDEN 1.53
Euroopan maista ainoastaan Luxemburg, Viro ja Norja ovat Suomea pahempia CO2 päästöjen tuottajia.