Guangdong asetti päästöoikeuksille pohjahinnan

Kiinan Guan­dongis­sa (Kan­tonis­sa) käyn­nistyi maanan­taina yksi maan seit­semästä päästökaup­pa­pi­lo­tista. Se on EU:n jäl­keen maail­man toisek­si suurin päästökaup­pa-alue, jos­sa asuu satamiljoon­aa ihmistä. 

Toisin kuin muis­sa Kiinan päästökaup­pa­pi­loteis­sa, Guan­dongis­sa ei ole päästöille ilmaista alku­jakoa, vaan pieni osa päästöoikeuk­sista jae­taan huu­tokau­pal­la. Ilmeis­es­ti oikeuk­sia oli tar­jol­la riit­tävästi, kos­ka päästöoikeu­den hin­ta jäi poh­jahin­taan 60 jua­nia (9,85 €/tonni). Mie­lenki­in­tois­in­ta tässä on, että Guan­dongis­sa siis on päästöille poh­jahin­ta toisin kuin EU:ssa ja että poh­jahin­ta on korkeampi kuin EU:n päästökau­pan nykyi­nen hin­ta.  Tosin tässä vai­heessa vain kolme pros­ent­tia päästöistä on mak­sullisia ja lop­ut oikeudet jae­taan ilmaisek­si. Pros­ent­tio­su­u­den on tarkoi­tus nous­ta asteittain. 

Kiinal­la on hyvin kun­ni­an­hi­moi­set tavoit­teet päästö­jen hillit­semisessä, kun­ni­an­hi­moi­sem­mat kuin EU:ssa. Kiina ei kuitenkaan lupaa mitään päästö­jen määrästä, vaan lupaa alen­taa päästöin­ten­si­teet­tiä, päästö­jen suhdet­ta BKT:hen peräti 40–45 pros­ent­tia vuo­teen 2020 men­nessä ver­rat­tuna vuo­den 2005 tasoon. Guan­dongille keskushallinto on antanut tavoit­teek­si vähen­tää päästöin­ten­si­teet­tiä 19,5 % vuodes­ta 2011 vuo­teen 2015.

Lisää voi lukea tästä.

Kiitän Heik­ki Sairas­ta Twit­teris­sä annet­s­ta vinkistä. 

 

 

 

21 vastausta artikkeliin “Guangdong asetti päästöoikeuksille pohjahinnan”

  1. Kiinal­la on hyvin kun­ni­an­hi­moi­set tavoit­teet päästö­jen hillit­semisessä, kun­ni­an­hi­moi­sem­mat kuin EU:ssa. Kiina ei kuitenkaan lupaa mitään päästö­jen määrästä, vaan lupaa alen­taa päästöin­ten­si­teet­tiä, päästö­jen suhdet­ta BKT:hen peräti 40–45 pros­ent­tia vuo­teen 2020 men­nessä ver­rat­tuna vuo­den 2005 tasoon.

    (Ethän ymmär­rä tätä kom­ment­tia väärin.)

    Kiinan CO2-päästöt henkeä kohden ohit­ti­vat juuri EU:n CO2-päästöt henkeä kohden. Val­u­ut­tansa arvon keinotekoisen alhaal­la pitävän Kiinan lasken­nalli­nen BKT henkeä kohden on n. 19% EU:n lasken­nal­lis­es­ta BKT:sta henkeä kohden ( ~ $6k / ~ $32k ). Kiinan lasken­nalli­nen päästöin­ten­si­teet­ti on siis peräti viisinker­tainen EU:hun ver­rat­tuna ja tätä päästöin­ten­si­teet­tiä, ei päästöjä, Kiina lupaa laskea “peräti” 45% vuo­teen 2020 men­nessä. Kiinan päästöin­ten­si­teet­ti EU:hun ver­rat­tuna tulee ole­maan vuon­na 2020 siis “vain” n. kolminker­tainen. Tästä muuten suuri osa on saavutet­tavis­sa jo pelkäl­lä val­u­ut­takurssin vapau­tuk­sel­la, minkä he ehkä muu­toinkin aiko­vat tehdä, kos­ka keskilu­ok­ka on käymässä tyy­tymät­tömäk­si ja kansan suunnal­ta kon­sumeris­tiset vaa­teet lisään­tyvät. Kos­ka he ovat hyvin kun­ni­an­hi­moisia, paljon kun­ni­an­hi­moi­sem­pia kuin EU:ssa, jos­sa ilmas­ton­muu­tos­ta ei ote­ta tosis­saan, toisin kuin Kiinas­sa. Samaan aikaan Kiinan talous tulee kas­va­maan päästöin­ten­si­teetin laskua voimakkaam­min, joten hei­dän tosi­asial­liset päästön­sä henkeä kohden tule­vat ole­maan vuon­na 2020 selvästi EU:ta korkeam­mat, kun ne nyt ovat vain hie­man korkeammat.

    Pari graafia tois­tona edel­li­sistä keskusteluista, jot­ka sin­ul­ta ilmeis­es­ti jäivät huomaamatta: 

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/61/Electricity_Production_in_China.svg

    ja

    http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/files/2013/11/Kuvankaappaus-2013–11-20-kello-10.58.06.png

    *

    Tuos­sa, mitä nyt itsepäis­es­ti tois­telet Kiinan edis­tyk­sel­lisyy­destä ei ole mitään perusteltavis­sa ole­vaa järkeä tilas­toti­eteel­lis­es­ti. Ilmake­hä, jos uhka kat­so­taan todel­lisek­si, ei väl­itä siitä, kuka tai miten CO2:n ilmake­hään päästää vaan kyse on päästö­jen kokon­ais­määrän laskus­ta. Kyse on toden­näköis­es­ti iden­ti­teetil­lis­es­tä, psykol­o­gis­es­ta vääristymästä, jos­sa EU, laa­jem­min län­si­maat halu­taan aset­taa vas­tu­u­po­si­tioon. Yksi, jälleen viimeisim­mässä ilmas­tokok­ouk­ses­sa, esi­in tul­lut muun­nos tästä on “ilmas­tove­lan” käsite, jos­sa päästöt halut­taisi­in laskea syn­neik­si aina 1700-luvul­ta saak­ka. Län­si olisi siis muulle maail­malle velkaa siitä tek­nol­o­gis­es­ta edis­tyk­sel­lisyy­destään, jon­ka myötä myös muun maail­man elin­iän­odote on enem­män kuin kaksinker­tais­tunut. He eläi­sivät yhä prim­i­ti­ivisessä kur­ju­udessaan ilman tätä län­nen suur­ta syn­tiä, jos­ta “ollaan velkaa”. Moraalirikos, joka tapah­tui tietämät­tömyy­dessä, ja jos­ta pitää isien syn­neistä ran­gaista kymme­nen­teen polveen, jot­ta län­si, maail­man primääri rois­to, on alle­vi­iva­tusti syylli­nen. Ja ainakin mak­su- ja tulonsiirtovelvollinen.

    Tulee mieleen Green­pea­cen ilmas­to-ohjel­ma (yksi lukui­sista) n. kymme­nen vuo­den takaa, jos­sa Kiinan päästö­jen kat­sot­ti­in voivan kas­vaa aina 2040-luvulle asti. Ei heil­lä ollut käsi­tys­täkään, miten ne tuli­si­vat kas­va­maan, kuten ei tun­nu ole­van sin­ul­lakaan. Siitä huoli­mat­ta tätä nar­rati­ivia Kiinan suh­teel­lis­es­ta edis­tyk­sel­lisyy­destä EU:hun näh­den on tois­tel­tu (heti tulee Green­pea­cen ohel­la mieleen mm. Tynkky­nen, Has­si ja moni moni muu) nämä viimeiset kymme­nen vuot­ta, jona aikana Kiinan päästöt kasvoivat val­ta­van paljon enem­män kuin edis­tyk­sel­lisyy­destä puhu­vat ennus­ti­vat edes pahim­mis­sa ske­naar­i­ois­saan. Ette osan­neet kuvitel­lakaan, että edis­tyk­selli­nen Kiina voisi niin nopeasti ohit­taa EU:n per capi­ta ‑päästöis­sä, tai päästä edes lähelle. Näetkö ris­tiri­idan? Numeroiden ja nar­rati­ivin yhteenso­vit­ta­mat­to­muu­den. Tämä keskustelu on nyt hie­man rasit­tavaa, kos­ka nuo väit­teesi ovat tilas­toin kumot­tavis­sa, mut­ta et väl­itä niistä tilas­toista. Niiden lainaamisel­la ei tun­nu ole­vaan mitään vaikutusta.

    Aivan kuin joku ilmas­ton­muu­tok­sen, tai tarkem­min ilmas­to­moral­is­min meta­nar­rati­ivi ylit­täisi sen tiedol­lisen ulot­tuvu­u­den, minkä pitäisi olla ydi­nosaamis­tasi. Mut­ta se harhau­tuu tässä täysin, kuten harhau­tuu ydin­voimas­sa. Perustelukyvyt­tömään mit­ta­suh­teet­to­muu­teen, argu­men­tati­iviseen umpiku­jaan, johon olet näkökan­tasi ajanut. Sin­ul­la ei ole jalus­taa, jol­ta ilmastopoli­ti­ikas­ta puhua. Siinä ei ole mit­ta­suh­teel­lista, numeroil­la todis­tet­tavaa perustaa.

    Jos todel­la olet ilmas­ton­muu­tok­ses­ta huolis­sasi, niin Kiinan, ja Int­ian, ja Indone­sian, ja Brasil­ian ja jne. kasvun ja korkean päästöin­ten­si­teetin maail­mas­sa ei ole mitään väit­tämääsi edis­tyk­sel­lisyyt­tä, ei tosis­saan ottamista, ei mitään nähtävis­sä ole­vaa reaal­ista päästö­jen laskua. Se ei ratkea moral­isoimal­la nur­mi­järveläi­nen henkilöau­toil­i­ja ympäristörikol­lisek­si. Nar­rati­ivia, vähäpätöistä, numerot roski­in heittänyttä.

    Aivan kuin eräässä toises­sa Green­pea­cen ker­to­muk­ses­sa ilmas­tos­ta, sil­lä metafysi­ikkaa nämä ovat eivät tilas­totiedet­tä, jos­sa maail­ma ei voi vält­tää yli 2C läm­pen­e­mistä, ellei EU! laske päästöjään kaavail­lun 20% sisään 30%:lla vuo­teen 2020 men­nessä. EU:n ver­tailulähtöko­hdan päästöt tule­vat ole­maan vuo­den 2020 globaaleista päästöistä hyvä jos 10%. Eli 20%:n ja 30%:n leikkauk­sen ero on 1%(!) maail­man kokon­ais­päästöistä (mii­nus hiilivuo­to ja mii­nus resurssit, jot­ka olisi voitu vai­h­toe­htois­es­ti suun­na­ta tek­nol­o­giseen kehi­tyk­seen). Täl­laisil­la luvuil­la, täl­laisil­la mielet­tömil­lä mit­ta­suh­teet­to­muuk­sil­la poli­tikoidaan ja kam­pan­joidaan ja moral­isoidaan, kun todel­lisu­uslinss­inä on meta­nar­rati­ivi eikä numeroil­la ajat­telu. Toinen taikavarpu on kehi­tys­maid­en ilmas­tora­has­tot, joiden voi jo nyt ennus­taa muo­dos­tu­van poh­jat­tomak­si resurssien tehot­tomak­si tuh­laamisek­si val­tavas­sa rent-seekingin ja kor­rup­tion ympäristössä olemat­tomin konkreet­tisin päästövähennyksin.

    Numeroil­la ajat­telemis­es­ta. Todel­li­nen huoli ilmas­tos­ta ei olisi ikinä voin­ut vas­tus­taa ydin­voimaa, ei edes 1980-luvul­la. Sin­ulle on ei-ilmas­ton­muu­tok­sel­li­sista syistä toki henkilöko­htais­es­ti mielekästä tois­taa ker­to­mus­ta, jos­sa “te olitte oike­as­sa”, mut­ta ette te olleet. Ilmas­to­huolestuneisu­u­den näkökul­mas­ta suurin ilmas­torikos oli pysäyt­tää ja hidas­taa ydin­voiman tutkimus­ta ja tek­nol­o­gista kehi­tystyötä läh­es kolmek­si vuosikymmenek­si. Ilman tuo­ta “oike­as­sa olemis­tanne” voisi olla jo kehitet­ty­inä mm. kau­pal­lisia ver­sioi­ta pienikokoi­sista voimaloista kaukoläm­pöön, ja hyötöreak­torit piakkoin tulos­sa markki­noille. Niil­lä pystyt­täisi­in tuot­ta­maan teo­ri­as­sa sekä käytän­nössä, tarkoit­taen riit­tävän edullis­es­ti ja luotet­tavasti teol­lis­tunei­den maid­en tarvit­se­ma ener­gia vuo­sisadoik­si eteen­päin. Mitä EI pystytä riit­tävässä määrin tuot­ta­maan, eikä sik­si tul­la tuot­ta­maan tuulivoimal­la, aurinkoen­er­gial­la, puuhak­keel­la, ruoko­helvel­lä tai muil­la kalli­il­la, epä­var­moil­la ja mah­dot­tomil­la uto­pi­oil­la, jos­sa tähdät­täisi­in “työ­val­taiseen tai osaamiseen perus­tu­vaan teol­lisu­u­teen, ener­giaval­taisen sijaan” (perus­teesi ydin­voiman vas­tus­tamiselle lainat­tuna tois­es­ta ketjus­ta). Teknolo­gia tulee kehit­tymään, ihmi­nen on utelias, eikä tyy­dy jo ole­vaan vaan halu­aa uut­ta, ja sen uuden tekem­i­nen vie ener­giaa, kuten tietokonei­den valmis­t­a­mi­nen on hyvin ener­giaa kulut­tavaa. Niin san­ot­tu “mate­ri­aali­ton” kulu­tus kulut­taa yllät­tävän paljon ener­giaa. Kat­so esimerkik­si kuu­lu esimerk­ki yhden google­haun energiankulutuksesta.

    Olet johdon­mukaises­ti ollut ja olet hyvin väärässä ilmastopoli­ti­ikas­ta ja ilmas­to­taloud­es­ta, kun näkökul­mana on ilmas­to­huolestuneisu­us, jon­ka poh­jal­ta argu­men­toidaan numeroin pienem­pi­en ja suurem­pi­en riskien ja hait­to­jen arvioin­tia tehden, ja jos­sa CO2-päästö­jen tosi­asialli­nen vähen­tymi­nen on järkeilyn ohjaa­vana tek­i­jänä. Huomioiden epä­var­muustek­i­jät, toden­näköisyy­det ja tarvit­ta­vat mar­gin­aalit. Ydin­voimaa ei kehitetä ja raken­neta yhdessä yössä, jos ja kun sin­un aja­masi vai­h­toe­hto osoit­tau­tuu näil­lä reunae­hdoil­la täysin riit­tämät­tömäk­si. Mitä siitä todel­la ajat­telet? Eikö se ole sin­ulle huoli? Eikö mah­du varovaisu­us­pe­ri­aat­teen sisälle?

    Ilmastopoli­it­tiset näkökan­tasi ovat mit­ta­suh­teel­lis­es­ti johdon­mukaisia ja täten reaalis­es­ti ilmas­to­huolestunei­ta vain jonkin vääristävän ide­ol­o­gisen, sosi­aal­is­tuneen ja/tai henkilöko­htaisen ilmas­tonar­rati­ivin kaut­ta ymmär­ret­tynä, metafy­y­sisen kehys­tari­nan, ker­to­muk­sen ilmas­tos­ta kuin ker­to­muk­sen hyvästä ja pahas­ta, jos­ta et pysty päästämään irti, kos­ka tun­tei­den iner­tia on jär­jen iner­ti­aa suurem­pi, ja jota ker­ran toisen­sa jäl­keen perustelet tun­teilul­la, mut­ta et konkreet­tisil­la numeroil­la, kos­ka tun­teet osaa­vat hyvin petol­lis­es­ti selit­tää itseään järjeksi.

    Onko näin suo­ra näke­myk­sen ilmaisu loukkaus? Onko siitä hypo­teet­tisen pre­missin näkökul­mas­ta, että val­ta­va katas­tro­faa­li­nen ilmas­toris­ki todel­la uhkaa maail­maa? Mikä sin­ulle siinä yhtälössä todel­la merk­it­see? Ker­to­mus omas­ta ja viiteryh­mäsi oike­as­sa olosta 1980-luvul­ta nykypäivään, jolle ilmas­ton­muu­tok­sel­la ja kaikel­la siihen liit­tyväl­lä on alis­teinen väline­funk­tio? Palaa taak­sepäin tähän lähtöru­u­tu­un: kynä, paperi, numerot. Alista nar­rati­iv­it saamille­si numeerisille vas­tauk­sille, älä toisinpäin.

    Vastaa

  2. az:
    ‘snip’
    Ilmas­to­huolestuneisu­u­den näkökul­mas­ta suurin ilmas­torikos oli pysäyt­tää ja hidas­taa ydin­voiman tutkimus­ta ja tek­nol­o­gista kehi­tystyötä läh­es kolmek­si vuosikymmeneksi.
    ‘snip’

    Vai että rikos?
    Mis­sä ydin­voiman tutkimus­ta ja tek­nol­o­gista kehi­tystyötä on hidastet­tu ja pysäytet­ty? Mil­loin? Ei ainakaan Suomes­sa, kos­ka Suo­mi ei ole alan huip­pua (eikä ole ollut 30 vuot­ta sittenkään).

    Hie­man numerol­lista ajat­telua tähän, please!

    Vastaa

  3. Nähtävästi ei ole enää mitään syytä miet­tiä väestönkasvun roo­lia tai sitä, että ihmiskun­ta rasit­taa jär­jestelmää joka vuosi enem­män kaikessa, ja sel­l­ainen jär­jestelmä rom­ah­taa. Nähtävästi on kuitenkin vain yksi ongel­ma maail­mas­sa ja se on ener­giantuotan­to. Muul­la yliku­lu­tuk­sel­la ei ole väliä ja voidaan lop­ut­tomi­in kalas­taa meristä, ja on ihan sama mitä maankäytössä tehdään. Pis­tetään vaan met­sät pel­lok­si, jot­ta riit­tää sisä­fileelle syötävää. Kun­han ihmiset saa­vat teknoutopi­ansa, niin samal­la saa pyyhk­iä kaiken muun maan pinnal­ta. Nähtävästi aja­tus on se, että nälän­hätä hoitaa ongel­mat, ja rikkaissa mais­sa voidaan keskit­tyä omaan teknoutopi­aan. Mil­lään sukupu­ut­toaal­lol­la ei saa olla mitään merk­i­tys­tä ja luon­non­suo­jelemista tulee pyytää anteek­si. Edes kaupunkisu­un­nit­telu ei saa olla järkevää, kos­ka Kiina.

    Mik­si muuten vihreät eivät käytä tätä jär­jet­tömän suur­ta val­taansa, jol­la voi az:n mukaan määrätä mitä maail­mas­sa tehdään, siihen että vihrei­den ohjel­mat toteutettaisiin?

    Vastaa

  4. Raimo K: Vai että rikos?
    Mis­sä ydin­voiman tutkimus­ta ja tek­nol­o­gista kehi­tystyötä on hidastet­tu ja pysäytet­ty? Mil­loin? Ei ainakaan Suomes­sa, kos­ka Suo­mi ei ole alan huip­pua (eikä ole ollut 30 vuot­ta sittenkään).

    Hie­man numerol­lista ajat­telua tähän, please!

    Rikos, jos päästö­jen vähen­tämisen real­is­mi on tärkeää. Ei kah­ta sanaa. 

    Ydin­voiman vas­tainen liike oli globaali ilmiö, eikä Suo­mi tästä irralli­nen saareke. “Me olimme 1980-luvul­la oike­as­sa” on viit­taus Osmon täl­lä blogillakin use­am­man ker­ran tois­ta­maan väit­teeseen. Voinee itse tarken­taa, jos kokee tarpeen, mut­ta tuskin hän sil­lä on tarkoit­tanut Suomea, vaan nimeno­maan tätä globaalia liiket­tä, johon hän, Suomen vihreä liike, vihreä puolue iden­ti­fioi­tu­i­v­at. Väitätkö, ettei tuon liik­keen men­estys vaikut­tanut ydin­voiman kehit­tämiseen, siihen suun­nat­tui­hin resursseihin?

    Ja kyl­lä näkyvän vihreän vaikut­ta­jan voimakas kan­nan­ot­to ydin­voiman puoles­ta toden­näköis­es­ti ylit­täisi media-arvol­laan maid­en rajo­ja eikä olisi siinä mielessä merk­i­tyk­setön. Olisi ainakin yri­tys rikkoa sitä sosi­aalis­es­ti sank­tioitua kon­sen­sus­ta, jos­sa ydin­voiman kan­nat­ta­mi­nen ei vihreän liik­keen sisäl­lä ole vain väärä mielipi­de, vaan paha mielipi­de, moraa­li­nen väärin­teko omaa sisäryh­mää kohtaan, aihe, jos­ta ei tulisi edes keskustel­la, kuten usko­vaiset eivät kovin mielel­lään rupea keskenään kiistämään Jumalan ole­mas­saoloa. On täysin perustel­tua kut­sua sitä vihreille metafy­y­sisek­si, ei tiedol­lisek­si kysymykseksi.

    Speku­loin­pa nyt, että Osmo toden­näköis­es­ti tietää kaiken tämän ja kan­nat­taisi ydin­voimaa eri­laisil­la sosi­aal­isil­la taus­tae­hdoil­la. Sik­si kysyn yllä, että mikä hänelle todel­la on tärkeää, mil­lä todel­la on merk­i­tys­tä tässä yhtälössä, jos todel­la olete­taan val­ta­van mit­talu­okan katas­trofin uhkaavan.

    Vastaa

  5. Yler­mi:
    Mik­si muuten vihreät eivät käytä tätä jär­jet­tömän suur­ta val­taansa, jol­la voi az:n mukaan määrätä mitä maail­mas­sa tehdään, siihen että vihrei­den ohjel­mat toteutettaisiin? 

    En kyl­lä löy­dä tek­stistäni mitään tuon suun­tais­takaan väitet­tä. Voisitko eritel­lä, mihin kohtaan viittaat? 

    Lajien sukupu­u­ton tor­jun­nas­ta olen kanssasi samaa mieltä. Näi­den lajien sukupu­ut­touhat ovat aku­ut­te­ja kehi­tys­mais­sa ja kehit­tyvis­sä talouk­sis­sa, jois­sa luon­non­suo­jelul­la ei ole korkeaa arvoa tavoite­hier­arki­as­sa. Jangt­sen makean veden delfi­i­ni jo kuoli sukupu­ut­toon aivan hil­jat­tain. Jääkarhun pop­u­laa­tio on his­to­ri­al­lisen vah­va täl­lä het­kel­lä, mut­ta use­ampi kissaeläin on Itä-Aasi­as­sa sukupu­ut­touhas­sa, kädel­lisiä Afrikas­sa ja ainakin yksi sarvikuono­la­ji. Pain­os­tus­ta ja resursse­ja näi­den ja muiden sukupu­ut­touhas­sa ole­vien lajien ja ekosys­teemien suo­jelemisek­si on tul­lut eri­tyis­es­ti län­si­maid­en tahol­ta. Luon­non­suo­jelun arvo nousee tavoite­hier­arki­as­sa ja väestönkasvu las­kee yhteiskun­nan vaurastuessa. 

    Vähät­telemäsi globaali ener­giantuotan­to on tälle kehi­tyk­selle avainkysymys, eikä mikään teknoutopia. Eikä teknoutopi­aa ole myöskään se, että kulu­tuk­sen jäte­vuoret, kaatopaikat, tule­vaisu­udessa tul­laan koneel­lis­es­ti lajit­tele­maan ja kier­rät­tämään. Tässä mielessä ei ole ylit­tämätön­tä ympäristöl­listä uhkaku­vaa. Mut­ta sitä ener­giaa tul­laan tarvit­se­maan run­saasti, sitä tul­laan käyt­tämään run­saasti, sitä tul­laan kulut­ta­maan run­saasti. Kyse on siitä, miten se voidaan riit­tävis­sä määrin, riit­tävän luotet­tavasti ja riit­tävän edullis­es­ti toteut­taa. Sekä vähäpäästöis­es­ti, jos se tärkeäk­si nähdään. Vai­h­toe­hto, jos­sa tätä ener­giaa ei tul­taisi vaa­ti­maan, halu­a­maan ja kulut­ta­maan, ei ole real­is­mia. Sik­si real­is­min ytimessä on kysymys siitä, miten tuo ener­gia pidem­mäl­lä aikavälil­lä tuote­taan. Jos siinä yhtälössä ei ole mukana ydin­voimaa, niin todel­lakin kehotan tekemään kynän ja paperin kanssa yhteenlaskuharjoituksia.

    Vastaa

  6. Has­sua, että kom­men­tit ovat mon­ta ker­taa pidem­piä kuin Osmon kir­joituk­set. Ihan vinkkinä: ei kukaan jak­sa lukea mon­taa ruudullista kom­ment­tia. Lyhyestä kom­ment­ti kaunis.

    Vastaa

  7. Yler­mi:
    Nähtävästi ei ole enää mitään syytä miet­tiä väestönkasvun roolia …

    Olisi syytä miet­tiä, mut­ta se ei viher­vasemis­to­laiseen ajate­lu­ta­paan taivu kos­ka ain­oas­taan län­si­mainen valkon­aa­ma on kaiken pahan alku ja juuri. Olisi poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­tia arvioi­da kri­it­tis­es­ti ei-län­si­mais­ten maanosien väestömääriä.
    Jos kaik­ki imas­ton­muu­tok­sen estämiseen käyte­tyt rahat olisi käytet­ty ilmaisi­in ehkäisyvä­lineisin ja niiden tehokkaaseen käyt­töön niin lop­putu­los olisi ken­tis parem­pi maa­pal­lon kannalta.

    Vastaa

  9. Raimo K: Vai että rikos?
    Mis­sä ydin­voiman tutkimus­ta ja tek­nol­o­gista kehi­tystyötä on hidastet­tu ja pysäytet­ty? Mil­loin? Ei ainakaan Suomes­sa, kos­ka Suo­mi ei ole alan huip­pua (eikä ole ollut 30 vuot­ta sittenkään).

    Hie­man numerol­lista ajat­telua tähän, please!

    Ei ole pysäytetty

    http://www.iter.org/proj/iterandbeyond

    mut­ta suo­ma­laisil­lakin on roolinsa:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/ITER

    Suo­mi osal­lis­tuu ITER-pro­jek­ti­in mm. eri yliopis­tois­sa tehtäväl­lä plas­ma- ja mate­ri­aal­i­fysi­ikan tutkimuk­sel­la, pyrkimäl­lä saa­maan suo­ma­laiselle teol­lisu­udelle tilauk­sia, ja luo­ma­l­la testiym­päristön ITERin Toka­mak-reak­torin huolto­jär­jestelmälle. Tutkimus­ta tehdään VTT:llä, TKK:lla, HY:ssä, TTY:ssä ja LTY:ssä (Lappeen­ran­nan teknilli­nen yliopisto).Testiympäristöä varten VTT:n Tam­pereen osas­tolle on perustet­tu ITER:in huolto­jär­jestelmien euroop­palainen tes­tauskeskus. Pro­jek­tin toteu­tus­ta varten Tam­pereelle raken­netaan mit­ta­suhteil­taan ident­ti­nen, neljä­sosan alku­peräis­es­tä kat­ta­va jäl­jen­nös Toka­mak-reak­torista. Tarkoituk­se­na on tes­ta­ta reak­torin huoltoro­botin toim­intaa reak­tori­toruk­sen sisäl­lä. Pro­jek­tin rahoi­tus tulee ITER-pro­jek­tin lisäk­si TEKE­Siltä ja VTT:ltä.

    Vastaa

  10. Har­ri: Mis­tä tuon kuvaa­jan data on peräisin? Esim. http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_carbon_dioxide_emissions_per_capita ker­too toista.

    Kuvaa­jan data on peräisin IEA:n vuo­den 2012 tilas­toista. Ks. Eija-Riit­ta Korholan blogikir­joi­tus aiheesta, jos­ta linkitet­ty graafi: http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2013/11/20/purista-vetta-kivesta/

    Wikipedi­an vuo­teen 2011 päät­tyvät tilas­tot ovat peräisin Unit­ed States Depart­ment of Energy:lta. Siinä tilas­tossa vuo­den 2011 päästöt henkeä kohden ovat Kiinas­sa 7,2 ja EU:ssa 8,6 yksikköä. Ei ole sovit­ta­mat­tomas­sa ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että IEA:n tilas­tois­sa Kiina ohit­ti EU:n vuon­na 2012. Eli ei tuo nyt niin “toista” ker­ro. Mit­talu­okas­sa ollaan kuitenkin virhe­mar­gin­aalin sisäl­lä, eikä se siten muu­ta point­tia päästöintensiteetistä. 

    EU:n päästö­jen määrit­tämi­nen on paljon helpom­paa kuin Kiinan, sil­lä Kiinas­sa on val­tavasti ns. lait­to­mia hiilivoimaloi­ta, joiden tilas­toimi­nen on hyvin haas­teel­lista, eikä kan­sain­välisiä arvioi­jia päästetä hel­posti maa­han. Perustel­tu ole­tus on, että Kiinan päästöarviot ovat pikem­minkin ala- kuin yläkanttiin.

    Vastaa

  11. az: Kuvaa­jan data on peräisin IEA:n vuo­den 2012 tilastoista. 

    Kiitos. Kandee aina maini­ta lähde, eri­tyis­es­ti jos URLis­sa on “eija-riit­ta-korho­la”, niin se ei varsi­nais­es­ti herätä luottamusta.

    Vastaa

  13. az: Rikos, jos päästö­jen vähen­tämisen real­is­mi on tärkeää. Ei kah­ta sanaa. 

    Ydin­voiman vas­tainen liike oli globaali ilmiö, eikä Suo­mi tästä irralli­nen saareke. “Me olimme 1980-luvul­la oike­as­sa” on viit­taus Osmon täl­lä blogillakin use­am­man ker­ran tois­ta­maan väit­teeseen. Voinee itse tarken­taa, jos kokee tarpeen, mut­ta tuskin hän sil­lä on tarkoit­tanut Suomea, vaan nimeno­maan tätä globaalia liiket­tä, johon hän, Suomen vihreä liike, vihreä puolue iden­ti­fioi­tu­i­v­at. Väitätkö, ettei tuon liik­keen men­estys vaikut­tanut ydin­voiman kehit­tämiseen, siihen suun­nat­tui­hin resursseihin?
    ‘snip’

    En väitä mitään, vaan pyy­dän niitä rakas­tami­asi numerotietoja.

    Toki ydin­voiman vas­tainen liike on ollut ole­mas­sa Hiroshi­mas­ta läh­tien, mut­ta mitä käytän­nön vaiku­tus­ta sil­lä on ollut.

    Siis: mitä ydin­voiman tutkimus­ta ja tek­nol­o­gista kehi­tystyötä on hidastet­tu ja pysäytet­ty? Esim. jokunen pro­jek­tin nimi ja mil­loin pysäytet­ty tai miten hidastettu.

    Vastaa

  14. az: (Ethän ymmär­rä tätä kom­ment­tia väärin.)

    Kiinan CO2-päästöt henkeä kohden ohit­ti­vat juuri EU:n CO2-päästöt henkeä kohden. V 

    Päästöt henkeä kohden ei ker­ro päästö­jen kulu­tuk­ses­ta henkeä kohden. Kiinalaiset eivät kulu­ta läh­eskään kaikkia Kiinas­sa CO2 päästöil­lä tuotet­tu­ja hyödykkeitä. EU, Yhdys­val­lat ja Japani ovat ulkois­ta­neet suuren osan CO2 päätöistään Kiinalle. 

    Kiin­nos­ta­va tutkimus aiheeseen: The sup­ply chain of CO2 emis­sions , Steven J. Davisa,1, Glen P. Petersb, and
    Ken Caldeiraa. Kat­so myös http://supplychainco2.stanford.edu/

    Vastaa

  15. az: (Ethän ymmär­rä tätä kom­ment­tia väärin.)

    Eija-Rit­ta Korholan “lähde” on täyt­tä huuhaa­ta, yllä­tys yllätys. 

    IEA:n oikeat numerot löy­tyvät täältä: http://www.iea.org/co2highlights/co2highlights.pdf sivul­ta 99 alkaen. 

    2010 CO2 emissions/population, tonnes CO2/capita

    Fin­land: 11.73
    OECD Europe : 6.99
    Euro­pean Union: 7.29
    Chi­na: 5.40

    Vastaa

  16. Ihan asi­aa pere­htyä tähänkin.

    1. kysymys (T. Tyh­mä) Mis­sä helkkaris­sa Guan­dong oikein sijait­see? Vas­taus. Etelä-Kiinas­sa, tun­netaan parem­min Kan­tonin maakuntana.

    2. huo­mau­tus. Tutkiske­lin maail­man tuotan­toti­las­to­ja alka­en teräk­ses­tä ja harkko­rau­das­ta pää­tyen sanomale­hti­pa­peri­in ja kai kana­mu­ni­inkin. Kiina aina ykkösenä, ja kirkkaasti. Luvut tälle ihmis­poloiselle käsittämättömiä.

    Vastaa

  17. dio­di: Eija-Rit­ta Korholan “lähde” on täyt­tä huuhaa­ta, yllä­tys yllätys. 

    IEA:n oikeat numerot löy­tyvät täältä: http://www.iea.org/co2highlights/co2highlights.pdf sivul­ta 99 alkaen. 

    2010 CO2 emissions/population, tonnes CO2/capita

    Fin­land: 11.73
    OECD Europe : 6.99
    Euro­pean Union: 7.29
    Chi­na: 5.40

    (Mat­ti Kin­nunen, tämä on pidem­pi viesti. Se on pitkä, kos­ka asia on mon­imutkainen ja vaikea. Älä lue.)

    Korho­la puhuu uusim­mista luvuista. Linki­tit nyt vuo­den 2010 lukui­hin, joiden niidenkin mit­talu­ok­ka on saman suun­tainen. 7,3 yksikköä vs 5,4 yksikköä. (Sivuhuo­mau­tuk­se­na; me kaik­ki var­masti toivomme, että kat­ta­vat, päivite­ty­im­mät tilas­tot oli­si­vat helpom­min ja avoimem­min saatavil­la. Eivätkä niin usein esimerkik­si mak­sumuurin takana, kuten IEA:n World Ener­gy Out­look 2013.) 

    Jos kat­sot sitä wikipedi­an taulukkoa USA:n ener­giavi­ras­ton luvuista, niin siinä Kiinan päästöt nou­se­vat vuo­den 2000 2,7 yksiköstä vuo­den 2011 7,2 yksikköön. Vuo­den 2005 päästöt henkeä kohden ovat 3,9 yksikköä. Vuon­na 2005 Kiina aset­ti viisivuo­tis­su­un­nitel­mas­saan “edis­tyk­sel­lisen”, “kun­ni­an­hi­moi­sen” tavoit­teen päästöin­ten­si­teetin laskus­ta vuo­teen 2010 men­nessä 20%:lla.

    Kiinan juh­la­puhei­den tavoit­teet, jois­sa ei ole minkään­laista velvoit­tavu­ut­ta tai vält­tämät­tä edes todel­lista aiko­mus­ta niihin pyrk­iä, ja jot­ka onkin jätet­ty ker­ran toisen­sa jäl­keen sanoik­si paper­il­la, muut­tuvat edis­tyk­sel­lisek­si ilmastopoli­ti­ikak­si siitä ja vain siitä psykol­o­gis­es­ta syys­tä, että tyyp­il­liselle län­si­maisen ympäristöli­ik­keen edus­ta­jalle län­si­maat ker­ta kaikki­aan on saata­va keskeiseen ja korostet­tuun syyl­lisyys­po­si­tioon. Hänen tun­nepo­h­jainen ja iden­ti­teetill­i­nen moraa­li­nen kar­tas­ton­sa edel­lyt­tää sitä. Län­si­mainen ihmi­nen, joka on kehit­tänyt itselleen ns. negati­ivisen iden­ti­teetin suh­teessaan omaan yhteiskun­taansa, kokee omaa merk­i­tys­tään ylem­myy­dessään kanssalänkkärei­hin­sä näh­den, joten kanssalänkkärei­den kuvan painami­nen mah­dol­lisim­man alas palvelee hänen
    oman merk­i­tyk­sen­sä korostamista. (“[Neg­a­tive iden­ti­ty] can become a gen­er­al dis­like for every­thing [in imme­di­ate com­mu­ni­ty] and an irra­tional over­es­ti­ma­tion of every­thing for­eign, or the reverse. Life and strenght seem to exist only where one is not, while decay and dan­ger threat­en wher­ev­er one hap­pens to be.” — Erik H. Erikson)

    Tavas­sa ja moti­vaa­tios­sa esit­tää sup­ply­chain-teo­ri­oi­ta on usein vaikut­tei­ta tästä, vaik­ka niis­sä toki on rajalli­nen osato­tuuten­sa. Kuten diodin viit­taa­mas­sa “mie­lenki­in­toises­sa” tutkimuk­ses­sa. Kiinan ase­ma maail­man bulkkite­htaana ei suinkaan ole kas­vanut samas­sa suh­teessa päästö­jen kanssa. Päin­vas­toin on ollut paljon arvioi­ta Kiinan ase­man heikken­e­mis­es­tä bulkin tuot­ta­jana palkkaku­lu­jen noustes­sa ja tuotan­toa onkin jo siir­tynyt mm. Kam­bodzhaan, Viet­nami­in ja Bangladeshi­in, usein kiinalais­ten itsen­sä myös toimies­sa sijoit­ta­ji­na. Kuten kiinalaiset toimi­vat sijoit­ta­ji­na maail­man suurim­mal­la sijoi­tus­ra­has­tol­laan ympäri maail­maa, eri­tyis­es­ti Afrikas­sa, ihmisoikeuk­sista piittaamatta. 

    Kiinan päästö­jen kasvu­un vaikut­ta­vat val­ta­vat infra­struk­tu­uri­hankkeet (tässä oli pel­to, nyt siinä on miljoon­akaupun­ki) sekä kas­va­va koti­maan kulu­tus (maail­man suurin keskilu­ok­ka). Eli vaik­ka Kiinan bulkkite­htaan ase­ma on heikken­emässä, niin arvioi­hin Kiinan päästö­jen kasvus­ta täl­lä ei ole ratkai­se­vaa merk­i­tys­tä. Tässä jutus­sa http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/asia/china/8793269/China-population-to-become-worlds-biggest-polluters.html maini­tun hol­lan­ti­laisen tutkimuk­sen mukaan Kiinan päästöt henkeä kohden eivät suinkaan ole tait­tumas­sa, vaan kas­va­vat huimaa vauh­tia ja uhkaa­vat tavoit­taa Yhdys­val­lat jo ennen vuot­ta 2020 (siinä tapauk­ses­sa ne oli­si­vat jo yli kaksinker­taiset EU:hun näh­den, joka pyrkii omia päästöjään alen­ta­maan vuo­teen 2020 men­nessä). Muu­ta­man vuo­den päästä voit laina­ta minkä tahansa tutkimus­laitok­sen luku­ja ja Kiinan päästöt per capi­ta ovat selvästi EU:ta suuremmat.

    Sotisi toki edis­tyk­sel­lisen Kiinan ja nur­mi­järveläisen ympäristörikol­lisen nar­rati­ivia vas­taan nos­taa esimerkik­si esille kysymys Kiinan alhaisen ener­giate­hokku­u­den syistä paikallis­ta­so­jen kor­rup­tios­ta ja rent-seekingistä alka­en. Varso­van taan­noises­sa ilmas­tokok­ouk­ses­sa Kiina oli irvokkaasti kehi­tys­maid­en ryh­män joh­dos­sa vaa­ti­mas­sa län­si­mail­ta kor­vauk­sia aiheute­tu­ista ilmas­to­tuhoista ja ilmastopäästö­jen huomioon ottamista 250 vuo­den ajal­ta. Sel­l­aises­sa lasken­nas­sa län­si­maid­en edis­tyk­selli­nen poli­ti­ik­ka post WWII muut­tuu hyvitet­täväk­si rikok­sek­si ja Mao Tse­tun­gin oman maansa run­telu ja pel­toon polkem­i­nen ansiok­si. Hyv­in­voin­ti­val­tion rak­en­t­a­mi­nen ilmas­tosyn­niksi, kult­tuuri­val­lanku­mous ilmas­to­teok­si. Onnea ilmas­tosopimuk­sen laa­timiseen (Yhdys­val­lat ja Japani eivät jaa EU:n syn­nin­tun­toa) ja päästö­jen vähen­tämiseen näi­den asen­tei­den pohjalta! 

    Kiinaa (ja mui­ta kehit­tyviä talouk­sia) rohkai­se­vat ja ruokki­vat täl­laiseen uhri­u­tu­vaan ja hedelmät­tömään asen­teeseen län­si­maid­en Has­sit ja Soin­in­vaarat, jot­ka mielel­lään korosta­vat län­si­maid­en syyl­lisyyt­tä ja velvol­lisu­ut­ta ja puhu­vat Kiinan edis­tyk­sel­lisyy­destä. (Mut­ta eivät vahin­gos­sakaan esimerkik­si Ran­skan edis­tyk­sel­lisyy­destä, vaik­ka johta­van ydin­voimaval­tion CO2-päästöt ovat poikkea­van alhaiset. Esimerkik­si 30% alhaisem­mat kuin vihrei­den uusi­u­tu­van ener­gian malli­maana main­os­ta­man Tan­skan. Sen sijaan Ran­skan ja laa­jem­min Euroopan ympäristöli­ike pain­os­taa näi­den voimaloiden ennenaikaiseen sulkemiseen.)
    Ja Varso­vas­sa vielä Kiinaakin vaikeampi änkyrä oli Intia, toinen maail­man insinöörite­htaista ja poten­ti­aalis­es­ti aivan yhtä älykäs ja kykenevä kansakun­ta. Nyt noin 15 vuot­ta Kiinaa jäl­jessä teol­lises­sa kehi­tyk­sessä. Pian hei­dät päästön­sä aset­tuvat vas­taa­van suun­taiselle nousukäyrälle kuin mitä Kiinan päästöt ovat kulke­neet ja väestökin menee Kiinas­ta ohitse ja kah­ta mil­jar­dia kohden. Mut­ta län­si­maista ympäristöli­iket­tä kuun­nel­lessaan on help­poa ere­htyä luule­maan, että vain länkkärien päästöil­lä on jokin eri­tyisen syn­ti­nen ilmas­ton­muu­tos­ta aiheut­ta­va ominaisuutensa.

    Olen nyt kir­joit­tanut tästä ikuisu­u­sai­heesta taval­lista inten­si­ivisem­min, kos­ka min­ua todel­la kiin­nos­taa ymmärtää, kuin­ka niinkin älykäs ihmi­nen kuin Osmo voi pitää kiin­ni niin jär­jel­lä perustelemat­tomas­ta raken­nel­mas­ta, kuin mitä hänen ilmastopoli­it­tiset kan­tansa ydin­voiman vas­taisuuksi­neen ja Kiinan edis­tyk­sel­lisyy­den pain­ot­tamisi­neen edus­taa ja samaan aikaan moral­isoi­da katas­tro­faalis­es­ta uhas­ta, joka pitäisi ottaa vakavasti. Mik­si hän, tilas­toti­eteil­i­jä kaiken lisäk­si, ei aloi­ta tätä vakavasti ottamista oman näkökan­tansa perus­to­jen numeroin las­ke­tus­ta tarkas­tuk­ses­ta ja uudelleen arvioin­nista. Jos sen ver­taa eivät oma iden­ti­teet­ti, ylpeys ja sosi­aa­li­nen ehdol­lis­tu­mi­nen anna perik­si muut­taa selkeän virheel­lisiä näkökan­to­jaan tiedon ja ana­lyysin val­os­sa, niin mitä poh­jaa oikeasti on toivoa minkään­laista laa­jem­paa muu­tos­ta ihmis­ten käsi­tyk­sis­sä ja asen­teis­sa yleisemmin.

    Vastaa

  18. Raimo K:Toki ydin­voiman vas­tainen liike on ollut ole­mas­sa Hiroshi­mas­ta läh­tien, mut­ta mitä käytän­nön vaiku­tus­ta sil­lä on ollut.

    Mik­si esimerkik­si Suomes­sa Olk­ilu­o­to 3:sta alet­ti­in rak­en­ta­maan vas­ta 2000-luvul­la, eikä 10v aikaisem­min? Mik­si For­tum ei ole täl­lä het­kel­lä rak­en­ta­mas­sa ydin­voimalaitos­ta Suomeen?

    Mik­si Bill Clin­ton veti 90-luvul­la töpselin hyötöreaktoritutkimukselta?

    Vastaa

  19. Nim­imerk­ki “dio­di” kirjoitti:

    2010 CO2 emissions/population, tonnes CO2/capita

    Euro­pean Union: 7.29
    Chi­na: 5.40

    Niin nuo ovat vuodelta 2010. Jos yritän Eija-Riit­ta Korholan kuvaa­jas­ta [1] tihrus­taa vuo­den 2010 tilan­net­ta, niin:

    EU: 2 tC/hlö/v
    Kiina: 1.7 tC/hlö/v

    Ja muun­netaan nämä ker­toimel­la 3.66 niin saadaan hiilen sijaan hiilidioksidia:

    EU: 7.32 tCO2/hlö/v
    Kiina: 6.22 tCO2/hlö/v

    Onko se nyt niin suuri ero, jos yksi lähde on vuodelle 2010 arvioin­ut Kiinan päästöik­si 5.4 ja toinen lähde 6.22? Eroa on 15%, ja ehkä Kiinas­ta on vaikea saa­da tarkkaa dataa?

    Kiis­ta­ton­ta lie­nee, että vuo­den 2010 jäl­keen Kiina on kas­vat­tanut päästöjään nopeam­min kuin EU, ja on saavut­ta­mas­sa EU:ta?

    [1] http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/files/2013/11/Kuvankaappaus-2013–11-20-kello-10.58.06.png

    Vastaa

  20. dio­di:

    Eija-Rit­ta Korholan “lähde” on täyt­tä huuhaa­ta, yllä­tys yllätys.

    Huo­m­a­sit kai, että Korholan blo­gis­sa olevas­sa kuvas­sa on päästöille eri yksikkö (hiili eikä CO2)?

    En nyt kut­su­isi hänen lähdet­tään täy­dek­si huuhaak­si, vaik­ka kir­joi­tus onkin epä­selvä ja siitä voi saa­da käsi­tyk­sen, että näis­sä tuor­eim­mis­sakin luvuis­sa on kyse IEA:sta.
    Ainakin blo­gis­sa ole­va kuva on peräisin täältä (sivu 13)
    http://www.globalcarbonproject.org/carbonbudget/13/files/GCP_budget_2013.pdf

    Tässä Wikipedi­an link­ki, jos­sa tieto­ja tuos­ta projektista:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Global_Carbon_Project

    Vastaa

  21. pekka:
    diodi:

    En nyt kut­su­isi hänen lähdet­tään täy­dek­si huuhaak­si, vaik­ka kir­joi­tus onkin epä­selvä ja siitä voi saa­da käsi­tyk­sen, että näis­sä tuor­eim­mis­sakin luvuis­sa on kyse IEA:sta.
    Ainakin blo­gis­sa ole­va kuva on peräisin täältä (sivu 13)

    Korho­la ilmoit­ti läh­teen väärin. 

    Alku­peräi­nen lähde on muuten lähde on CDIAC joka tosi­aan käyt­tää hiltä ei hiilid­iok­sidia mit­tayk­sikkönä. Raa­ka data:
    Absolu­ut­tiset CO2 päästöt
    Suh­teel­liset CO2 päästöt asukas­ta kohden

    Poimin muu­ta­man maan mielenkiinnosta:

    sijoitus/maa/metristä ton­nia C per asukas

    22 FINLAND 3.14
    63 CHINA (MAINLAND) 1.68
    71 SWEDEN 1.53

    Euroopan maista ain­oas­taan Lux­em­burg, Viro ja Nor­ja ovat Suomea pahempia CO2 päästö­jen tuottajia.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.