Miksi haluan ruuhkamaksuja Helsinkiin?

Hel­sin­kiin on kaa­voi­tet­tu kan­ta­kau­pun­kiin uusia asun­to­ja noin 80 000 lisä­asuk­kaal­le. Yleis­kaa­va 2016:ssa aio­taan kaa­voit­taa moot­to­ri­teil­tä vapau­tu­val­le maal­le vie­lä vähän yli sata­tu­hat­ta asu­kas­ta. Lisäk­si Hel­sin­ki aikoo säi­lyt­tää kes­kus­tan ase­man seu­dun yli­voi­mai­se­na työ­paik­ka- ja ostos­kes­kit­ty­mä­nä. Tämä aset­taa katu­ver­kon aika koval­le koe­tuk­sel­le. Tai sano­taan suo­raan, että jos mitään ei teh­dä, lii­ken­ne jumiu­tuu pahoi­hin ruuh­kiin. Tämä vähen­tää sekä kan­ta­kau­pun­gin tavoi­tet­ta­vuut­ta, jol­loin sen ase­ma työ­paik­ka- ja asioin­ti­kes­kuk­se­na heik­ke­nee olen­nai­ses­ti samal­la, kun kan­ta­kau­pun­ki, joka on nyt Suo­men tavoi­tel­luin­ta asui­nym­pä­ris­töä, muut­tuu huo­nok­si asuinympäristöksi.

Mitä lii­ken­teel­le voi tehdä?

1)    Voi antaa lii­ken­teen ruuh­kau­tua. Kun liik­ku­mi­nen vie aikaa ja her­mo­ja, toi­min­nat suun­ni­tel­laan niin, että liik­ku­mis­tar­ve mini­moi­tuu. Sii­nä mene­te­tään suu­ren kau­pun­gin idea, joka on juu­ri suu­res­sa kes­ke­nään vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa ole­va­na työs­sä­käyn­tia­lu­ees­sa ja kasau­tu­mi­sen tuot­ta­mis­sa agglo­re­maa­tio­eduis­sa. Ruuh­kai­suus saa­vut­taa tasa­pai­non niin kuin se on saa­vut­ta­nut jo nyt Hel­sin­gis­sä niin, että kun lii­ken­ne alkaa hidas­tua, hel­poi­ten väl­tet­tä­vis­sä ole­va liik­ku­mi­nen jää pois. Ruuh­kau­tu­mi­nen on type­rä tapa sää­del­lä lii­ken­teen mää­rää. Se on erään­lai­nen katu­mak­su, jota ei mak­se­ta raha­na vaan mene­tet­ty­nä aikana.

2)    Voi­daan yrit­tää taa­ta jouk­ko­lii­ken­teel­le ruuh­kat­to­mat väy­lät. Auto­lii­ken­teel­le jää sil­loin käyt­töön vähem­män tilaa, mut­ta auto­lii­ken­tees­tä­kin tulee suju­vam­paa. Kun autol­la liik­ku­mi­sel­le on tar­jol­la suju­vam­pi vaih­toeh­to, tasa­pain­opis­te ruuh­kan ja lii­ken­teen mää­rän välil­lä siir­tyy koh­ti pie­nem­piä ruuh­kia ja pie­nem­pää auto­lii­ken­net­tä. Kun aika­naan pahas­ti ruuh­kau­tu­neel­le Itä­väy­läl­le saa­tiin bus­si­kais­tat, auto­lii­ken­ne­kin alkoi sujua parem­min, vaik­ka kais­tat oli otet­tu autoil­ta. Tämä tapah­tui siis ennen metroa.

3)    Voi­daan teh­dä auto­lii­ken­teel­le tun­ne­lei­ta. Kos­ka ruuh­kai­suus sää­te­lee auto­lii­ken­teen mää­rää, ruuh­kat vähe­ne­vät vain vähän. Pää­asial­li­nen vai­ku­tus on auto­lii­ken­teen mää­rän kas­vu. Tämä taas tar­koit­taa, että auto­lii­ken­ne lisään­tyy niil­lä katuo­suuk­sis­sa, jot­ka eivät vie­lä ole olleet ruuh­kau­tu­nei­ta. kos­ka niil­le lii­ken­net­tä syöt­tä­vät sekä uudet tun­ne­lit että van­hat väy­lät. Asu­mis­viih­ty­vyys kan­ta­kau­pun­gis­sa heik­ke­nee, mut­ta toki kes­kus­tan tavoi­tet­ta­vuus para­nee, kos­ka on enem­män autoliikennettä.

4)    Sää­del­lään auto­lii­ken­teen mää­rä hin­nan (ruuh­ka­mak­su­jen) avul­le vas­taa­maan katu­ver­kon väli­tys­ky­kyä. Täs­sä on ruuh­kau­tu­mi­seen näh­den kol­me etua: se on ympä­ris­tö- ja keuh­ko­ys­tä­väl­li­sem­pää kuin ruuh­kau­tu­mi­nen, toi­sek­si se koh­dis­tuu jär­ke­väm­min kuin ruuh­kan avul­la sään­te­ly, kos­ka niuk­kaa katu­verk­koa tar­vin­nee eni­ten se, jol­le aika on kal­lein­ta ja kol­man­nek­si ruuh­ka­mak­sui­na kerä­tyt rahat voi­daan käyt­tää johon­kin kan­nat­ta­vaan toi­min­taa toi­sin kun ruuh­kis­sa mene­tet­ty aika, joka menee vain hukkaan.

5)    Ruuh­ka­mak­sui­hin voi­daan yhdis­tää har­kin­nan mukaan vaih­toeh­don 3 mukai­sia auto­lii­ken­teen tun­ne­lei­ta, joi­ta Hel­sin­kiin on tar­jol­la mil­jar­dien edes­tä. Tun­ne­lei­ta on vas­tus­tet­tu, kos­ka ne ovat kal­lii­ta ja kos­ka ne eivät paran­na olo­suh­tei­ta maan pääl­lä, vaan toden­nä­köi­ses­ti jopa hei­ken­tä­vät. Jos auto­lii­ken­teen mää­rä vakioi­daan, ei kukaan voi väit­tää, ettei autois­ta maan alla oli­si vähem­män hait­taa kuin maan pääl­lä. Täl­löin oli­si mah­dol­lis­ta ottaa huo­mat­ta­vas­ti tilaa autoil­ta muu­hun käyt­töön, käve­ly­alueik­si ja joukkoliikennekaistoiksi.

Täl­lai­nen yhdis­tel­mä oli­si paras: lii­ken­ne oli­si kai­kil­la lii­ken­ne­vä­li­neil­lä suju­vaa, jol­loin kes­kus­ta oli­si hyvin saa­vu­tet­ta­vis­sa ole­va koh­de ja asu­mis- ja käve­ly­olo­suh­teet maan pääl­lä para­ni­si­vat. Kan­ta­kau­pun­gin hou­kut­te­le­vuus sekä asui­na­lu­ee­na että työ­paik­ka- ja asioin­tia­lu­ee­na sekä seu­dul­li­se­na vapaa-ajan pal­ve­lu­kes­kit­ty­mä­nä para­ni­si entisestään.

Se paran­tai­si olen­nai­ses­ti myös Hel­sin­gin ase­maa seu­dun kun­tien väli­ses­sä kilpailussa.

Olen­nais­ta täs­sä ovat ne ruuh­ka­mak­sut. Sel­lai­sen voi toteut­taa Tuk­hol­man tyy­liin tul­li­ra­jal­la, mut­ta työ­vä­li­nee­nä se on kovin epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen. Pitäi­si sää­del­lä lii­ken­teen mää­rää tul­li­ra­jan sisäl­lä eikä sitä, kuin­ka mon­ta ker­taa tul­li­ra­ja yli­te­tään. Jos tul­li­ra­jan sisäl­lä asu­kas­lu­ku kas­vaa 200 000 asuk­kaal­la, oli­si hyvä sää­del­lä nii­den­kin liik­ku­mis­ta, jot­ka liik­ku­vat vain tul­li­ra­jan sisä­puo­lel­la ylit­tä­mät­tä sitä lain­kaan. Sik­si olen niin tykäs­ty­nyt satel­liit­ti­poh­jai­siin ruuh­ka­mak­sui­hin. Kiin­teä tul­li­mak­su on kuin kiin­nit­täi­si ruu­via sei­nään vasa­ral­la ruu­vi­meis­se­lin sijaan.

Ehkä ne kan­nat­tai­si siis aloit­taa Hel­sin­gis­tä ja jät­tää muu Suo­mi rau­haan. Täl­löin mene­te­tään mah­dol­li­suus alen­taa autoi­lun kus­tan­nuk­sia haja-asu­tusa­lu­eel­la, mut­ta se ei tavoit­tee­na näy­tä ketään kiinnostavan.

On sano­mat­ta­kin sel­vää, että kun mak­su kos­ki­si vain Hel­sin­kiä, mak­su tulee tulout­taa Hel­sin­gil­le sii­nä mis­sä pysäköntimaksutkin.

197 vastausta artikkeliin “Miksi haluan ruuhkamaksuja Helsinkiin?”

  1. Autoi­li­ja mak­saa tie­ver­kon käy­tös­tä ruuh­ka-aika­na joko aika­na tai raha­na. Koko­nais­hy­vin­voin­nin kan­nal­ta rahal­la mak­sa­mi­nen on aina parem­pi rat­kai­su, sil­lä rahan ansait­se­mi­sek­si autoi­li­ja jou­tuu teke­mään yhteis­kun­taa hyö­dyt­tä­vää työ­tä. Pie­ni­tu­loi­nen kau­pan kas­sa voi kom­pen­soi­da ruuh­ka­mak­sun ext­ra­vuo­roil­la. Tämä ei kui­ten­kaan ole hänen vapaa-ajas­taan pois, sil­lä ruuh­ka­mak­sut­to­mas­sa vaih­toeh­dos­sa hän jou­tui­si käyt­tä­mään vähin­tään saman ajan ruuh­kas­sa odottamiseen.

  2. Näke­myk­se­si on toki kan­na­tet­ta­va, mut­ta pai­not­tuu hie­man lii­kaa kan­ta­kau­pun­kiin. Siel­lä kadut eivät ole ruuhkautumassa. 

    Lii­ken­ne­mi­nis­te­riön kart­to­jen mukaan ruuh­kia on tulos­sa sisään­tu­lo­väy­lil­le. Tun­ne­lit eivät miten­kään auta tähän ongelmatiikkaan. 

    Ruuh­ka­mak­su­ra­hoil­la pitäi­si siis vah­vis­taa ensi­si­jai­ses­ti joukkoliikennettä.

    1. Lii­ken­ne­mi­nis­te­riön kar­tois­sa ei ole sisäl­lä 200 000 uut­ta asu­kas­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa. Jätin täs­tä pois sen, että Kehä I tulee ruuh­kau­tu­maan joka tapauk­ses­sa ja pahas­ti, kos­ka kes­ki­tyin kantakaupunkiin.

  3. Mikä on Hel­sin­gin lii­ken­ne­väy­lien todel­li­nen väli­tys­ky­ky? Nyt­hän empi­ria­na on punai­nen aal­to ja monet muut lii­ken­teen suju­vuu­den hei­ken­tä­mis­kei­not. Esim bus­si­py­sä­kin pysäyt­tä­vät monel­la kadul­la lii­ken­teen bus­sin sii­hen pysähtyessä.

    Käyt­tä­jän näkö­kul­mas­ta väli­tys­ky­ky on tie­toi­ses­ti pai­net­tu poten­ti­aa­lia huo­mat­ta­vas­ti alem­mak­si. Mik­si lis­tas­ta­si puut­tuu nykyi­sen infra­struk­tuu­rin optimointi?

  4. Kokoo­mus (ei kaik­ki) kan­nat­taa neu­vos­to­liit­to­lais­ta mal­lia, jos­sa tien­käyt­töä sään­nös­tel­lään jonoil­la. Täl­löin 1. 100 % “ruuh­ka­mak­sus­ta” eli jono­tusa­jas­ta menee huk­kaan ja 2. “ruuh­ka­mak­su” on lii­an alhai­nen, joten epä­op­ti­maa­li­sen moni tulee ruuh­kaut­ta­maan tei­tä ja saas­tut­ta­maan sin­ne, mis­sä asuu tiheim­min kärsijöitä.

    Vih­reät kan­nat­ta­vat mark­ki­na­ta­lous­mal­lia, jos­sa sään­nös­tel­lään rahal­la ja hin­ta toi­vot­ta­vas­ti vas­taa raja­hait­taa. Kal­leim­mis­sa­kin mal­leis­sa vain muu­ta­ma % menee mal­lin kului­hin eikä 100 %. Vasem­mis­to­liit­to tai­taa olla lähem­pä­nä mark­ki­na­ta­lout­ta kuin kokoomuskommunismia.

    Kan­na­tan tark­kaa mak­su­ve­loi­tus­ta heti, kun tiheäm­min asut­tu­jen mai­den suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa on kehi­tet­ty toi­mi­va, koh­tuu­hin­tai­nen ja yksi­tyi­syy­den suh­teen sie­det­tä­vä mal­li. Polii­ti­kot ovat saa­neet Suo­men ikio­mis­ta sovel­luk­sis­ta jär­kyt­tä­vän kal­lii­ta ja usein hei­kos­ti toimivia.

  5. Ymmär­sin­kö oikein, että haluat ruuh­ka­mak­sun mak­sa­jik­si kan­ta­kau­pun­gin sisäl­lä aja­vat riip­pu­mat­ta sii­tä, mis­sä he asu­vat tai mihin ovat menossa?

    Satel­liit­ti­poh­jai­sel­la seu­ran­nal­la tämä tosi­aan oli­si help­poa. Eri alueil­la oli­si eri­hin­tai­set mak­sut ja vain kilo­met­rit rat­kai­si­si­vat — ei suun­ta, eikä päämäärä.

    Mitä­hän kan­ta­kau­pun­gin asuk­kaat moi­ses­ta pitäisivät?

  6. Ruuh­ka­mak­sut ovat vält­tä­mät­tö­miä jo ruuh­kau­tu­van kehä­mäi­sen lii­ken­teen pitä­mi­sek­si toi­mi­va­na. Kun noin kym­me­nen vuot­ta sit­ten seu­dul­la sel­vi­tet­tiin PLJ-kier­rok­sen ana­ly­soin­neis­sa kym­me­niä eri­lai­sia kei­no­ja saa­da kul­ku­ta­po­ja ohjat­tua nykyis­tä enem­män jouk­ko­lii­ken­teen, pyö­räi­lyn ja käve­lyn käyt­töön, ruuh­ka­mak­sut osoit­tau­tui­vat sel­väs­ti vai­kut­ta­vim­mik­si keinoiksi.

    Kan­ta­kau­pun­kiin suun­tau­tu­vas­sa lii­ken­tees­sä on pys­tyt­ty yllä­pi­tä­mään tasa­pai­noa eri kul­ku­ta­po­jen välil­lä koh­tuul­li­ses­ti, mut­ta poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä tilan­ne on huo­non­tu­nut aivan vii­me aiko­ja lukuunottamatta.

    Toi­mi­vat kau­pun­ki­lii­ken­teen ver­kot saa­daan aikaan käyt­täen mui­ta­kin kei­no­ja ruuh­ka­mak­su­jen rin­nal­la, mut­ta ilman uut­ta mak­su­käy­tän­töä jou­du­taan vai­keuk­siin. Uusim­mat Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­lun lin­jauk­set näyt­tä­vät roh­kai­se­vil­ta. Toi­vot­ta­vas­ti koko met­ro­po­lia­lue on mukana.

  7. Jul­ki­nen lii­ken­ne voi­si toi­mia Hel­sin­gis­sä aika hyvin, mut­ta jos ongel­ma­na on ympä­rys­kun­nis­ta kan­ta­kau­pun­kiin suun­tau­tu­va työ­mat­ka­lii­ken­ne hen­ki­lö­au­toil­la, niin eikö oli­si yksin­ker­tai­sin­ta rajoit­taa sitä esim. rekis­te­ri­tun­nuk­sen vii­mei­sen nume­ron perus­teel­la, tar­peen mukaan sää­del­len, kuten Kii­nas­sa (ks. ‘http://en.wikipedia.org/wiki/Road_space_rationing_in_Beijing’).

    Esim. maa­nan­tai­sin voi­si ajo­kiel­to kos­kea esim. nume­roi­ta 1 ja 6, tiis­tai­sin nume­roi­ta 2 ja 7, jne. Bus­se­ja, tak­se­ja, ambu­lans­se­ja, paloau­to­ja ja muu­ta hyö­ty­lii­ken­net­tä jär­jes­tel­mä ei koskisi. 

    Täl­lä yksin­ker­tai­sel­la sys­tee­mil­lä saa­tai­siin vähen­net­tyä hen­ki­lö­au­to­ja sen pii­rik­si mää­ri­te­tyl­lä alu­eel­la noin 20%. Sak­ko rik­ko­muk­sis­ta voi­si olla riit­tä­vän kor­kea ja ker­ta ker­ral­ta asteit­tain nouse­va teho­tak­seen myös ns. ‘pato­lo­gi­siin’ tapauksiin.

  8. Ehkä ne kan­nat­tai­si siis aloit­taa Hel­sin­gis­tä ja jät­tää muu Suo­mi rau­haan. Täl­löin mene­te­tään mah­dol­li­suus alen­taa autoi­lun kus­tan­nuk­sia haja-asu­tusa­lu­eel­la, mut­ta se ei tavoit­tee­na näy­tä ketään kiinnostavan”

    Ehkä tosi­aan. Nimit­täin aloit­taa ja lopet­taa. Aika moni kom­men­toi­ja täl­lä­kin blo­gil­la on sitä yrit­tä­nyt osoittaa.

    Lai­nauk­sen lop­puo­sa toki on sitä itse­ään, eli lei­ki­tään mart­tyy­ria, kun tämä mei­dän sta­si­jär­jes­tel­mäm­me ei jos­tain syys­tä kel­paa kiit­tä­mät­tö­mil­le maa­lai­sil­le. Autoi­lun kus­tan­nuk­sia haja-asu­tusa­lu­eel­la­han kun ei voi alen­taa mil­lään muul­la kei­nol­la kuin seu­raa­mal­la jokais­ta ajoa­si satel­liit­ti­pai­kan­nuk­sel­la… esi­mer­kik­si veron­alen­nuk­set ja ‑vähen­nyk­set ovat ilmei­ses­ti täy­sin tun­te­ma­ton keksintö.

  9. Mik­si väi­tät, että tun­ne­leis­ta ei ole iloa maan pääl­lä, tai ettei­vät ne vähen­nä lii­ken­net­tä maan pääl­lä? Minus­ta esi­mer­kik­si Alek­sin seu­dun huol­to ja pysä­köin­ti tun­ne­lei­den kaut­ta paran­taa mer­kit­tä­väs­ti katumiljöötä.

  10. Ruuh­kia voi­daan tehok­kaas­ti vähen­tää myös sijoit­ta­mal­la työ­paik­ko­ja kan­ta­kau­pun­gin ja Hel­sin­gin ulko­puo­lel­le. Ja näin­hän näyt­tää koko ajan myös tapahtuvan.

    1. Ruuh­kia työ­paik­ko­jen haja­si­joit­ta­mi­nen voi vähen­tää, mut­ta lii­ken­net­tä nii­den sirot­te­lu pit­kin savi­pel­to­ja kyl­lä lisää ja paljon.
      Työ­paik­ko­jen mää­rä kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la on kyl­lä kas­va­nut, mut­ta lähin­nä sik­si, ettei kan­ta­kau­pun­gis­sa ole osoi­tet­tu niil­le kas­vun mah­dol­li­suuk­sia. Toi­mis­toj­jen kysyn­tä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on kovaa, eikä nii­tä ole juu­ri tyh­jil­lään. Muu­al­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, eri­tyi­ses­ti Espoos­sa, toi­mis­tois­ta on tyh­jil­lään kuu­den­nes, toi­mi­ti­lo­jen vuo­krat las­ke­vat koko ajan ja yhä enem­män on kiin­teis­töl­jä, joi­ta ei kan­na­ta enää pitää kun­nos­sa. Pom­mi tikit­tää ja lau­ke­aa, jos Hel­sin­ki kaa­voit­taa lisää tilo­ja kes­kus­taan. Sin­ne ei mah­du kuin ylös­päin, mut­ta Ruo­ho­lah­teen, Kala­sa­ta­maan ja Pasi­laan mahtuu.

    1. Minul­le on monel­la suul­la vakuu­tet­tu, ettei Hel­sin­gis­sä ole mitään ruuh­kia. Jos mitään ruuh­kia ei ole, ei kai kan­na­ta pan­na rahaa nii­den poistamiseen?

  11. Tun­ne­li — ruuh­ka­mak­su ‑yhdis­tel­mää voi­si olla hel­pom­pi myy­dä: kun mak­sat, saat uut­ta suju­vuut­ta. Tämä­hän tuli juu­ri mie­leen Pie­ta­rin uuti­sia kat­sel­les­sa. Ja sit­ten olit­kin jo kir­joit­ta­nut siitä 🙂

  12. Vali­tet­ta­vas­ti eten­kin näin vaa­le­ja lähel­lä ainoa tulos on, että vih­rei­den kan­na­tus las­kee val­ta­kun­nal­li­ses­ti kun puo­lue lei­mau­tuu satel­liit­ti­seu­ran­nan kan­nat­ta­jik­si. Per­sut nau­ra­vat par­taan­sa jal­kaan­sa-ampu­jia ja koko hom­ma jumittuu. 

    Ei saa­da tie­tul­le­ja, ei saa­da ruuh­ka­mak­su­ja, ei saa­da tun­ne­lei­ta, eu-par­la­ment­tiin saa­daan yksi paik­ka, uusiu­tu­vien tuet lei­ka­taan ja rahaa kan­ne­taan kai­voon pön­del­le mil­jar­di­tol­kul­la kun kepu+persut muo­dos­ta­vat seu­raa­van hallituksen.

    Stop jo!

  13. Pie­ni­tu­loi­nen kau­pan kas­sa voi kom­pen­soi­da ruuh­ka­mak­sun extravuoroilla.”

    Hyvä vit­si, nyt­kin kaik­ki ext­ra­vuo­rot on täy­tet­ty, joten uusia vuo­roa ei ole.

    Eikä kau­pan kas­sa nyt­kään aje­le omal­la autol­la kuin vain poik­keus­ta­pauk­sis­sa . Useim­mat kau­em­pa­na pie­ni­palk­kai­set kau­pan­työn­te­ki­jät ovat ensin­nä­kin nai­sia ja toi­sek­si pie­ni­palk­kai­si­na hei­dän ei kan­na­ta nyt­kään mat­kus­taa kau­as työhön

    Niin­pä he ovat näi­tä kotiäi­te­jä, työt­tö­mä­nä tai vanhempainvapaalla.

    Ja jos he jos­kus lähtevät/pääsevät töi­hin niin mat­kat teh­dään julkisella

  14. Kyl­lä ruuh­ka­mak­suil­le, ei gps-seurantajärjestelmälle.

    Tuk­hol­man mal­li toi­mii hyvin mm. Tuk­hol­mas­sa, mik­si ei siis meil­lä­kin. Olli­lan sys­tee­mi ei toi­mi mis­sään muu­al­la kuin työ­ryh­män omis­sa visiois­sa, kus­tan­nus­ten ja käy­tän­nön toi­mi­vuu­den jää­den täy­sin arvai­lu­jen varaan. Ja sit­ten on vie­lä se tietoturva.

    Eikö­hän kan­na­ta kes­kit­tyä aja­maan perin­tei­sel­lä tyy­lil­lä toteu­tet­ta­vaa pk-seu­dun ruuh­ka­mak­sua jos­sa luu­li­si ole­van riit­tä­väs­ti tar­vet­ta ja työn­sar­kaa. Olli­lan pape­ri voi­daan kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa siir­tää kel­vot­to­mien suun­ni­tel­mien arkis­toon, eli map­pi ööhön.

    1. Tuk­hol­man mal­li toi­mii hyvin mm. Tuk­hol­mas­sa, mik­si ei siis meil­lä­kin. Olli­lan sys­tee­mi ei toi­mi mis­sään muu­al­la kuin työ­ryh­män omis­sa visiois­sa, kus­tan­nus­ten ja käy­tän­nön toi­mi­vuu­den jää­den täy­sin arvai­lu­jen varaan.

      Tek­nii­kan toi­mi­vuut­ta on tar­koi­tus kokeil­la ensi vuon­na. Mal­tet­tai­siin­ko odot­taa sii­hen saak­ka ennen kuin men­nään vuo­ren­var­mas­ti juliks­ta­maan, että se ei toi­mi. Tuo­hon nyt ei vaa­di kovin­kaan kum­mois­ta jär­jes­tel­mää. Yhtä iso ongel­ma teleoe­raat­to­reil­la on ketä­tä tie­dot puhe­lin­las­kua var­ten. Näyt­tää toimivan.

  15. Osmo, tuos­ta puut­tuu logiik­ka! 😀 Jos kes­kus­ta pide­tään halut­ta­va­na tyopaikka‑, pal­ve­lu- ja asu­mi­sa­lu­ee­na, on yksi kes­kei­sim­piä teki­jöi­tä hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen suju­vuu­den takaaminen. 

    Koh­das­sa kak­si on myös logiik­ka­vir­he? Mie­les­tä­ni rai­de­lii­ken­ne ja hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne eivät koh­taa kuin sil­lä osin, kun spå­ra­kis­kot on vedet­ty kadul­le. Vain kis­koil­la kul­ke­va jul­ki­nen lii­ken­ne voi­daan saa­da edes joten­kin kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si hen­ki­lö­au­ton kans­sa. Bus­si­lii­ken­ne kau­pun­gis­sa on kulue­rä, joka pitää mini­moi­da täy­sin = lopet­taa. Se edis­tää sekä hen­ki­lö­au­to- että jul­kis­ta liikennettä. 🙂

    En tuo­mit­se täy­sin ruuh­ka­mak­su­ja. Pro­fes­so­ri var­tiai­nen selit­ti muu­ta­ma vuo­si sit­ten radio­haas­tat­te­lus­sa aika hyvin, miten ne toi­mi­vat Tuk­hol­mas­sa. Hel­sin­kiin tuo­tu­na jär­jes­tel­mä mah­dol­lis­taa osta­vien espoo­lais­ten asiak­kai­den liik­ku­mi­sen, mut­ta kar­sii köy­hät itä-hel­sin­ki­läi­set (Rin­ke­by ver­taus). 😉 Kun tämä sel­vi­ää eri int­res­si­ryh­mil­le, en ole var­ma, että kan­na­tus on riittävä.

  16. Vaik­ka ei suo­ra­nai­ses­ti lii­ty tähän, niin tois­tan taas ehdo­tuk­sen lai­vo­jen rek­ka­lii­ken­teen siir­tä­mi­ses­tä Vuo­saa­reen. Tämä on Tal­lin­nan-lii­ken­teen osal­ta täy­sin mah­dol­lis­ta ja jär­ke­vää. Rek­ka­lii­ken­ne kes­kus­tan kaduil­la on aivan vihon­vii­mei­sen häi­rit­se­vää ja tur­haa. Asia pitäi­si päät­tää ja ilmoit­taa aika­tau­lu lai­vayh­tiöil­le, esim. luok­kaa 10 — 15 v. Kun pää­tös on teh­ty, pääs­tään sata­ma-aluei­ta suun­nit­te­le­maan uudel­ta poh­jal­ta viih­tyi­sik­si ja parem­paan käyttöön.

  17. Halu­aa­ko Osmo seu­raa­vak­si ottaa val­von­nan pii­riin HSL:n mat­ka­kor­tit, jot­ta voi­daan las­kut­taa met­rin tark­kuu­del­la jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den käy­tös­tä nii­tä­kin kun­nial­li­sia vih­rei­tä jot­ka valit­se­vat asun­ton­sa­kin rai­de­lii­ken­net­tä suosien?

    Ensik­si he vei­vät autoi­li­joi­den yksi­tyi­syy­den, ja vai­ke­nin kosk’ en omis­ta­nut henkilöautoa…

  18. Ja tämän päi­vän Hel­sin­gin Sano­mien mukaan samat polii­si­vir­ka­mie­het joil­le ole­tet­ta­vas­ti annet­tai­siin kan­sa­lais­ten auto­jen sijain­ti­tie­don val­von­ta rik­ko­vat tut­kin­nois­saan sekä lain hen­keä että kir­jain­ta sään­nöl­li­ses­ti esi­mies­ten hil­jai­sel­la suos­tu­muk­sel­la. Kukaan osal­li­nen ei näe toi­min­nas­sa mitään vää­rää, kos­ka “tulok­sia on syn­ty­nyt”, ja sitä­pait­si eivät­hän polii­sin rikok­sen koh­dis­tu kuin rikol­li­siin, sil­lä eihän polii­si tut­ki mui­ta kuin rikollisia…?

    Ja Soi­nin­vaa­ral­le tär­kein­tä on saa­da vero­tu­lo­ja mah­dol­li­sim­man yksi­tyis­koh­tai­ses­ti. Eikö tul­li­ra­jan sisä­puo­lel­la pysy­vil­le autoil­le voi­tai­si vaik­ka mää­rit­tää koti­paik­ka ja verot­taa sen mukaan?

    1. Eikö tul­li­ra­jan sisä­puo­lel­la pysy­vil­le autoil­le voi­tai­si vaik­ka mää­rit­tää koti­paik­ka ja verot­taa sen mukaan?

      Jos on tar­koi­tus hil­li­tä auton käyt­töä tul­li­ra­jan sisäl­lä, miten tuo sii­hen vaikuttaa?

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­ken­ne­mi­nis­te­riön kar­tois­sa ei ole sisäl­lä 200 000 uut­ta asu­kas­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa. Jätin täs­tä pois sen, että Kehä I tulee ruuh­kau­tu­maan joka tapauk­ses­sa ja pahas­ti, kos­ka kes­ki­tyin kantakaupunkiin.

    Ette var­maan­kaan vuo­teen 2020 men­nes­sä hom­maa nii­tä 200 000 uut­ta asu­kas­ta? Sivul­ta 29 löy­tyy ruuh­ka­mak­susel­vi­tyk­ses­tä hyvä kart­ta, jos­sa on 2020 men­nes­sä ruuh­kau­tu­vat väy­lät. Nii­tä ei ihan hir­veäs­ti kes­kus­tas­sa ole, joten kan­nat­tai­si rat­koa tätä ruuh­kaa ensin. Eikä raken­nel­la tunneita:

    Ruh­ka­mak­susel­vi­tys löy­tyy tääl­tä ja ruuh­kau­tu­miss­ke­naa­rio siis sivul­ta 29:
    http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1551284&name=DLFE-11705.pdf&title=Julkaisuja%205‑2011

    1. Jos­kus voi­si kat­soa vähän pidem­mäl­le­kin kuin kuusi vuot­ta eteen­päin. Vuo­teen 2020 men­nes­sä tulee vaa­ti­mat­to­mat 50 000 asu­kas­ta lisää.

  20. joten­kin tämä autoi­li­joi­den vään­tö on niin väsy­nyt­tä. Autoi­lu pitäi­si saa­da mak­sat­taa kilo­met­ri­kor­vauk­sil­la veron­mak­sa­jil­la eikä mitään uudis­tuk­sia sai­si teh­dä. Äkkiä vain kilo­met­ri­ve­ro voimaan.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tek­nii­kan toi­mi­vuut­ta on tar­koi­tus kokeil­la ensi vuonna. 

    Eli siis jär­jes­tel­mää ale­taan raken­ta­maan eri­lai­sil­la kokei­lu- ja tuo­te­ke­hi­tys­mää­rä­ra­hoil­la yms. tis­kin alta puo­li­lait­to­mas­ti jae­tuil­la varoil­la vaik­ka kaik­ki pää­tök­set, lain­sää­dän­tö jne. ovat täy­sin alkutekijöissään?

    Tar­koi­tuk­se­na on siis jos­kus 2020 saat­taa poliit­ti­set päät­tä­jät tilan­tee­seen, jos­sa sys­tee­miin on has­sat­tu jo mil­jar­di — ja “vahin­gos­sa” huo­nos­ti teh­ty­jen sopi­mus­ten mukaan meni­si vie­lä toi­nen­kin mil­jar­di vaik­kei sta­si­kyt­täys­tä ote­tai­si­kaan käyt­töön. Ei muu­ta kuin pika­lait äkkiä Edus­kun­nan kumi­lei­mai­si­men läpi, ettei moi­nen “sijoi­tus” meni­si täy­sin hukkaan.

    On kyl­lä aika jän­nä jut­tu, että kont­rol­li­kii­mai­nen vihe­ri­deo­lo­gia on luo­nut ja luo edel­leen kaik­kien aiko­jen suu­rin­ta lail­lis­ta rahas­tusau­to­maat­tia suur­pää­omal­le, polii­tik­ko­jen suku­lai­sil­le ja muil­le ympä­ril­lä toi­mi­vil­le koi­ja­reil­le (ilman­kos mm. van­ho­jen raha­su­ku­jen edus­ta­jat ovat niin kiin­nos­tu­nei­ta vihe­raat­tees­ta). Nau­ret­ta­vin­ta täs­sä on se, että vih­reät keh­taa­vat väit­tää rat­kai­sun ole­van mark­ki­na­ta­lou­den mukainen…

    No, demo­kra­tia ja yksi­lön­va­pau­det ovat täs­sä ehkä vie­lä hidas­tee­na, mut­ta eivät­kö­hän vir­heät yhdes­sä vasem­mis­to­hen­kis­ten tek­no­kraat­tien vir­ka­mie­se­lii­tin ja raha­su­ku­jen kans­sa hoi­da pika­puo­leen tämän ongel­man ilmas­to­so­pi­mus­ten ja mui­den sala­myh­käi­ses­ti suh­mu­roi­tu­jen dii­lien kanssa.

  22. Sak­ke: Täl­lä yksin­ker­tai­sel­la sys­tee­mil­lä saa­tai­siin vähen­net­tyä hen­ki­lö­au­to­ja sen pii­rik­si mää­ri­te­tyl­lä alu­eel­la noin 20%.

    Täl­lä taval­la saa­daan lisät­tyä per­hei­den kolmosautoja.

  23. Osmon ske­na­riot toteu­tui­si­vat pal­jon parem­min muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä — esi­mer­kik­si Por­voos­sa. Mut­ta mik­si maan pää­kau­pun­gin tuli­si olla niin eris­tet­ty esim. lii­ken­teen osal­ta, kuten Osmo kaavailee.

  24. Täs­sä visios­sa on yksi fiba ja se on se, että kes­kus­ta on jo menet­tä­nyt veto­voi­man­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun ostos­kes­kuk­se­na. Kehien ostos­pa­ra­tii­seis­sa liik­kuu pal­jon enem­män rahaa. 

    Mikä sit­ten oli­si ruuh­ka­mak­su­jen vai­ku­tus kes­kus­tan veto­voi­maan ostosparatiisina?

    1- oli­si epäi­le­mät­tä hyvä jos kes­kus­taan autol­la ajoa hel­po­te­taan esim. tam­pe­reen suun­nas­ta — tämä oli­si positiivista
    2- ostos­pa­ra­tii­si logiik­ka ei toi­mi jos osta­ja ei tule autol­la jol­la sit­ten kul­je­te­taan ostok­set pois.

    Epäi­len että jos autol­la kes­kus­taan ajoa rajoi­te­taan niin lähiöis­tä suun­na­taan kehil­le ostok­sil­le mis­sä saa esim. pysä­köi­dä ilmai­sek­si. Bus­sis­sa on tosi han­ka­la kul­jet­taa ostok­set lähiöön.

    Oma kan­ta­ni on, että kes­kus­tan voi “pelas­taa” vain teke­mäl­lä sii­tä autot­to­man alu­een turis­te­ja ja ravin­to­loi­ta varten.

  25. 6) Paran­ne­taan jouk­ko­lii­ken­net­tä? Jos autol­la menee vart­ti ja jouk­ko­lii­ken­teel­lä tun­ti, ruuh­ka­mak­su on vain autoi­li­jan ruos­ki­mis­ta. Jouk­ko­lii­ken­teel­lä pää­see vain kan­ta­kau­pun­gis­ta lähiöi­hin, ei lähiös­tä lähi­öön eikä lähiön sisällä. 

    Pyhä ja Täy­del­li­nen Ohje­nuo­ra on, että lähiöi­hin saa men­nä vain bus­si­ral­li ja eräil­le alueil­le juna/metro, jol­la pää­see kes­kus­taan mut­ta ei muu­al­le. Aamen.

  26. On sano­mat­ta­kin sel­vää, että kun mak­su kos­ki­si vain Hel­sin­kiä, mak­su tulee tulout­taa Hel­sin­gil­le sii­nä mis­sä pysäköntimaksutkin.

    Suu­ri osa mak­sa­jis­ta asu­vat muu­al­la. Iso osa lii­ken­nein­fras­ta on val­tion tuke­maa. Näi­den takia ruuh­ka­mak­sut tulee tulout­taa val­tiol­le, joka jakaa nämä sin­ne min­ne tar­vi­taan. Jouk­ko­lii­ken­net­tä on ympä­ri maan.

    1. Suu­ri osa mak­sa­jis­ta asu­vat muu­al­la. Iso osa lii­ken­nein­fras­ta on val­tion tuke­maa. Näi­den takia ruuh­ka­mak­sut tulee tulout­taa val­tiol­le, joka jakaa nämä sin­ne min­ne tar­vi­taan. Jouk­ko­lii­ken­net­tä on ympä­ri maan.
      Hyvä kom­pro­mis­si tai­taqi­si olla, että mak­su val­tion tie­tä aja­mi­ses­ta menee val­tiol­le ja kau­pun­gin katu­ver­kos­sa aja­mi­ses­ta kau­pun­gil­le. Hel­sin­kil las­kut­taa myös katu­var­res­sa pysä­köin­nis­tä ja mak­sa­jat ovat usein muu­al­ta, mut­ta tämä raha ei kyl­lä mene val­tiol­le. Miten kadun käyt­tö­mak­su eroai­si täs­tä kadul­la pysä­köin­nin maksusta?

  27. Lee­na:
    haluat ruuh­ka­mak­sun mak­sa­jik­si kan­ta­kau­pun­gin sisäl­lä aja­vat riip­pu­mat­ta sii­tä, mis­sä he asu­vat tai mihin ovat menossa? 

    Jokai­ses­ta aje­tus­ta kes­kus­ta­met­ris­tä ja ‑sekun­nis­ta pitäi­si veloit­taa hait­to­ja vas­taa­va hait­ta­ve­ro. Nykyi­sel­lä ale­hin­nal­la ihmi­set aja­vat kes­kus­tas­sa epä­op­ti­maa­li­sen pal­jon. Työ- tai asuin­paik­ka ei miten­kään vai­ku­ta hai­tan suu­ruu­teen, mut­ta tämä vai­kut­taa osal­la nii­den valintaan.

    Jos tämä leik­kaa pois jotain talou­del­lis­ta toi­min­taa, sen toi­min­nan hai­tat ylit­tä­vät hyö­dyt. (Tämä pää­tel­mä kär­sii sii­tä, että tulo­ve­ro yms. pai­na­vat tap­piol­le myös kan­nat­ta­vaa toi­min­taa, mut­ta mitä enem­män annam­me alen­nus­ta hai­tois­ta, sitä enem­män jou­dum­me peri­mään tulo­ve­roa, joten hait­ta­ve­roa­le on sitä­kin haitallisempaa.)

    Hait­to­ja ovat saas­teet ja melu (kär­si­jöi­tä asuu tiheäs­sä lähel­lä), autoi­lun vaa­ti­ma kal­lis tila (raja­kus­tan­nusa­jat­te­lus­sa ruuh­kat, jot­ka ovat kal­lii­ta muil­le autoi­li­joil­le) sekä ne hai­tat, jot­ka ovat maaseudullakin.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    sumimh.
    Miten ajat­te­lin noin käy­tän­nös­sä alen­taa autoi­lun vero­ja haja-asu­tusa­lueil­la ja vain siellä? 

    Jos ole­te­taan, että tämä oli minul­le osoi­tet­tu kysy­mys, eikä reto­ris­ta äänee­na­jat­te­lua, niin esi­tin jo aiem­mas­sa ket­jus­sa esi­mer­kik­si sitä, että kilo­met­ri­ve­ron voi­si toteut­taa puh­taas­ti mat­ka­mit­ta­ri­poh­jai­ses­ti, min­kä lisäk­si voi­si vaik­ka­pa hakea vähen­nys­tä joko yksin­ker­tai­ses­ti koti­pai­kan perus­teel­la (lie­nee koh­tuul­li­nen ole­tus, että Juu­pa­joel­la vaki­tui­ses­ti asu­va hen­ki­lö ei aina­kaan päi­vit­tän kuor­mi­ta vih­rei­den rakas­ta Hel­sin­gin katu­verkk­koa) tai vapaa­eh­toi­ses­ti GPS-perus­teis­ten lokien tms. avulla.

    Vie­lä yksin­ker­tai­sem­paa oli­si tie­ten­kin huo­ma­ta, että autoi­lun kus­tan­nuk­sia voi­tai­siin ensin alen­taa kai­kil­ta esim. auto­ve­ron ja käyt­tö­voi­ma­ve­ron pois­ta­mi­sel­la ja sen jäl­keen nos­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vaik­ka­pa juu­ri ruuh­ka­mak­suin. Myön­ny­tyk­se­nä vih­reil­le polt­toai­ne­ve­ro­ja voi­si täs­sä ske­naa­rios­sa korot­taa jon­kin ver­ran (haja-asu­tusa­luei­den pidem­mät maan­tie­a­jot kulut­ta­vat kui­ten­kin vähem­män polt­toai­net­ta kuin kau­pun­kia­jo). Kaik­ki voit­ta­vat, eikä tar­vi­ta kal­lii­ta epä­suo­sit­tu­ja jär­jes­tel­miä. Se voi­si oikeas­ti olla näin helppoa.

  29. Tuo­hon nyt ei vaa­di kovin­kaan kum­mois­ta jär­jes­tel­mää. Yhtä iso ongel­ma teleoe­raat­to­reil­la on ketä­tä tie­dot puhe­lin­las­kua var­ten. Näyt­tää toimivan.”

    Itse asias­sa tuo puhe­lu­las­ku­tus on pla­jon moni­mut­kai­sem­pi, ysk­si­tään yhden puhe­lun tie­dois­sa eli ike­til­lä on n 20–30 eri­lais­ta tie­toa, jot­ka käsi­tel­lään laskutusjärjestelmässä.

    Auton seu­ran­ta vas­taa lähin­nä eli säsh­kö­mit­ta­rin kau­ko­luen­taa edel­lyt­täen , että las­kut­su­da­ta pro­ses­soi­daan auton tie­to­ko­nees­sa. Se ei ole moni­mut­kai­nen, dataa syn­tyy hadel­la taval­la eli kun auto liik­kuu niin ohjel­ma seu­raa mis­sä koor­di­naat­ti­jou­kos­sa eli vero alu­eel­la auto liik­kuu ja mihin aikaan . Toin­ne funk­tio on , että kone las­kee koor­di­naa­teis­ta kul­je­tun matkan.

    Ja tal­len­ta mat­kat ao veroalueen/ajan laskuriin

    Lisäk­si tar­vi­taan tukioh­jel­mis­to­ja poik­keus­ti­lan­tei­den hallintaan

    Kes­ki­tet­tyyn las­ku­tuk­seen siir­re­tään vain las­ku­rei­den kil­met­ri­da­ta muu­ta­man ker­ran viikossa.

    Puhe­lin­las­ku­tuk­seen ver­rat­tu­na pare­met­re­jä on vähän ja siir­ret­tä­vää dataa, kun koor­di­naat­te­ja ei lähe­te­tä, vähän, joten lii­ken­ne­ku­lut ovat vähäiset.

    Jos koor­di­naat­ti­da­ta­kin siir­re­tään niin var­maan var­kot tuk­keu­tu­vat kaupungeissa

  30. Gps-pai­kan­nuk­seen perus­tu­van ruuh­ka­mak­sun tilal­le ehdo­tan seu­raa­vaa: Tie­tyn alu­een sisäl­lä (esim. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki) yksi­tyi­sau­tol­la liik­ku­val­la täy­tyi­si olla muka­naan mat­kus­tusoi­keut­ta sisäl­tä­vä HSL:n mat­ka­kort­ti. Auton olles­sa lail­li­ses­ti pysä­köi­ty­nä tai pois alu­eel­ta, kor­til­la voi­si yksi ihmi­nen mat­kus­taa jul­ki­sil­la, ei siis oli­si hen­ki­lö­koh­tai­nen vaan auto­koh­tai­nen kort­ti. Kort­tia val­voi­si polii­si nor­maa­lin lii­ken­ne­val­von­nan yhtey­des­sä ja pysä­köin­nin­val­vo­jat voi­si­vat tar­kis­taa kor­tin myös rekis­te­ri­nu­me­ron avul­la. Tämä oli­si huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa kuin uudet pai­kan­nus­jär­jes­tel­mät ja nii­den yllä­pi­to. Lisäk­si tämä pois­tai­si ruuh­kia, kos­ka yksi auto oli­si pois käy­tös­tä ruuh­ka-alu­eel­ta aina, kun mat­ka­kort­ti oli­si matkustuskäytössä.

    1. Enem­mis­töl­lä hel­sin­ki­läi­sis­tä on jo nyt HSL:n näyt­tö­lip­pu. Myös sään­nöl­li­ses­ti autoi­le­vil­la. Ei tuo toi­si sii­hen mitään lisää.

  31. Yksin­ker­tai­sin­ta ja kai­kin puo­lin edul­li­sin­ta on siir­tää Hel­sin­ki toi­seen paik­kaan. Näin on teh­ty ennen­kin ja hyvin tulok­sin. Ympä­rys­kun­nat voii­vat sit­ten vähi­tel­len levit­täy­tyä vapau­tu­val­le alueelle.

  32. Jos tul­li­ra­jan sisäl­lä asu­kas­lu­ku kas­vaa 200 000 asuk­kaal­la, oli­si hyvä sää­del­lä nii­den­kin liik­ku­mis­ta, jot­ka liik­ku­vat vain tul­li­ra­jan sisä­puo­lel­la ylit­tä­mät­tä sitä lain­kaan. Sik­si olen niin tykäs­ty­nyt satel­liit­ti­poh­jai­siin ruuhkamaksuihin. 

    Mik­si satel­liit­ti­poh­jai­sen jär­jes­tel­män vaih­toeh­dok­si on valit­tu sel­lai­nen tul­li­jär­jes­tel­mä, jos­sa tul­li­ra­jan sisä­puo­lis­ta lii­ken­net­tä ei sää­del­lä lain­kaan? Näyt­tää sil­tä, että satel­liit­ti­poh­jai­nen jär­jes­tel­mä halu­taan esi­tel­lä hyväs­sä valos­sa, kun ver­tai­lu­koh­dak­si on otet­tu jär­jes­tel­mä, joka ei täy­tä ase­tet­tu­ja vaatimuksia.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Enem­mis­töl­lä hel­sin­ki­läi­sis­tä on jo nyt HSL:n näyt­tö­lip­pu. Myös sään­nöl­li­ses­ti autoi­le­vil­la. Ei tuo toi­si sii­hen mitään lisää.

    Mat­ka­kor­tin tuli­si­kin olla auto­koh­tai­nen eli tuli­si nykyis­ten kort­tien lisäksi.

  34. sunimh: Vie­lä yksin­ker­tai­sem­paa oli­si tie­ten­kin huo­ma­ta, että autoi­lun kus­tan­nuk­sia voi­tai­siin ensin alen­taa kai­kil­ta esim. auto­ve­ron ja käyt­tö­voi­ma­ve­ron pois­ta­mi­sel­la ja sen jäl­keen nos­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vaik­ka­pa juu­ri ruuh­ka­mak­suin. Myön­ny­tyk­se­nä vih­reil­le polt­toai­ne­ve­ro­ja voi­si täs­sä ske­naa­rios­sa korot­taa jon­kin ver­ran (haja-asu­tusa­luei­den pidem­mät maan­tie­a­jot kulut­ta­vat kui­ten­kin vähem­män polt­toai­net­ta kuin kau­pun­kia­jo). Kaik­ki voit­ta­vat, eikä tar­vi­ta kal­lii­ta epä­suo­sit­tu­ja jär­jes­tel­miä. Se voi­si oikeas­ti olla näin helppoa.

    Usein yksin­ker­tai­sin rat­kai­su on myös paras. Käyt­tö­voi­ma­ve­ron pois­ton ja auto­ve­ron pois­ton (tai las­ke­mi­sen) voi­si kor­va­ta 1:1 polt­toai­ne­ve­ron nos­tol­la. Myös vuo­tui­sen ajo­neu­vo­ve­ron mää­rä voi­si mää­räy­tyä ajo­neu­von hal­ti­jan koti­pai­kan mukaan.

    Ruuh­ka­mak­sun voi toteut­taa ihan perin­tei­ses­ti por­teil­la, esim kol­mel­la vyö­hyk­keel­lä: kehät 3 ja 1 sekä kan­ta­kau­pun­gin raja. Vyö­hy­ke­ra­jan yli­tys maksaa. 

    Ei täy­del­lis­tä, mut­ta tes­tat­tua ja toimivaa.

    Jot­tei mene pel­käk­si työ­mat­ka­lais­ten verot­ta­mi­sek­si, käy­te­tään mak­sun tuot­to lyhen­tä­mät­tö­mä­nä pk-seu­dun joukkoliikenneinvestointeihin.

  35. banaa­ni:
    joten­kin tämä autoi­li­joi­den vään­tö on niin väsy­nyt­tä. Autoi­lu pitäi­si saa­da mak­sat­taa kilo­met­ri­kor­vauk­sil­la veron­mak­sa­jil­la eikä mitään uudis­tuk­sia sai­si teh­dä. Äkkiä vain kilo­met­ri­ve­ro voimaan. 

    Kes­keis­ten tuo­tan­to­pa­nos­ten, kuten pää­oman, lii­ken­teen ja ener­gian, vero­tus ei ole ihan täys­jär­kis­ten puu­haa. Sil­lä lei­ka­taan vain suo­ma­lais­ten elin­ta­soa ver­rat­tu­na mui­hin euroop­pa­lai­siin. Lii­ken­ne on erit­täin ongel­mal­li­nen vero­tus­koh­de, kos­ka etäi­syy­det Suo­mes­sa ovat pidem­mät kuin pää­osas­sa kilpailijamaitamme.

    EU:n sisäi­nen vero­kil­pai­lu hoi­taa koko­nai­suu­den, joten vero­tu­lot tule­vat joka­ta­pauk­ses­sa las­ke­maan. Kaik­ki suun­ni­tel­mat tulee teh­dä lake­vien vero­tuot­to­jen mukaan. Pää­osa yhteis­kun­nan menois­ta, yli 70%, on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja. Kol­mas huo­mat­ta­va osuus on kou­lu­tus. Kaik­ki muut: tur­val­li­suus, infra jne. ovat koko­nais­me­no­jen kan­nal­ta merkityksettömiä. 

    Vaik­ka kaik­ki Hel­sin­gin sisään­tu­lo­väy­lät raken­net­tai­siin kah­dek­san­kais­tai­sik­si moot­to­ri­teik­si, ei sil­lä oli­si mitään mer­ki­tys­tä yhteis­kun­nan koko­nais­me­no­jen suh­teen. Sitä­pait­si pää­osa lähi­vuo­si­kym­men­ten tar­pees­ta hoi­tuu pois­ta­mal­la tar­peet­to­mat bus­si­kais­tat ja anta­mal­la ne mak­sa­vil­le asiak­kail­le, hen­ki­lö­au­toil­le. 🙂 On toi­vot­ta­vaa, että kes­kus­te­lus­sa ymmär­re­tään suuruusluokat.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minul­le on monel­la suul­la vakuu­tet­tu, ettei Hel­sin­gis­sä ole mitään ruuh­kia. Jos mitään ruuh­kia ei ole, ei kai kan­na­ta pan­na rahaa nii­den poistamiseen?

    ei ruuh­kat ole sii­nä mit­ta­kaa­vas­sa kuin “oikeis­sa ruuh­kiss­sa”. (eikä Hel­sin­ki ole met­ro­po­li, sorry)

  37. Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa esi­te­tyt tavoit­teet ovat aika sel­väs­ti kes­kit­tä­viä ja ruuh­kaut­ta­via. Sata­tu­hat­ta uut­ta asu­kas­ta, Hel­sin­gin kes­kus­tan ase­man seu­dun säi­lyt­tä­mi­nen yli­voi­mai­se­na työ­paik­ka- ja ostos­kes­kit­ty­mä­nä, ja Hel­sin­gin ase­man paran­ta­mi­nen kun­tien väli­ses­sä kil­pai­lus­sa (joka tämä­kin on ole­tet­ta­vas­ti kes­kit­tä­mis­tä, työ­paik­ko­jen kalast­lua, ja rik­kai­den ja taval­lis­ten asuk­kai­den kalas­te­lua). Näil­lä toi­mil­la Hel­sin­gin kes­kus­taan saa­daan kyl­lä ruuh­kia. Ja Hel­sin­gin kes­kus­tan työ- ja ostos­paik­ka­roo­lin koros­ta­mi­nen lisää liik­ku­mis­tar­vet­ta kehä­kun­tien ja Hel­sin­gin syr­jä­seu­tu­jen asuinalueilta.

    On hyvä, että Suo­mes­sa on urbaa­nei­ta aluei­ta, ja on hyvä, että hel­sin­ki­läi­set valit­se­vat tavoit­teen­sa itse, mut­ta täs­sä on jo vähän ähkyn makua. Ehkä tii­vis­tä­mi­sel­lä ei ole mitään rajo­ja, vaan hsto­rial­lis­ta kes­kus­taa ja sin­ne ympä­ris­tös­tä valu­vaa ihmis­vir­taa halua­taan tii­vis­tää loputtomiin.

    Vaih­toeh­to voi­si olla his­to­rial­li­sen kes­kus­tan ja mui­den­kin jo raken­net­tu­jen aluei­den pitä­mi­nen ennal­laan tai vain nii­den viih­ty­vyy­den paran­ta­mi­nen. Kes­kus­taa koros­ta­van mal­lin vaih­toeh­to voi­si olla mal­li, jos­sa jokai­sen työ­paik­ka­kes­kit­ty­män ympä­ris­tös­sä oli­si jok­seen­kin vas­taa­va mää­rä asun­to­ja. Tämä vähen­täi­si kes­ki­mää­räis­tä pen­de­löin­nin tar­vet­ta. Kun­tien välis­tä kil­pai­lua par­hais­ta asuk­kais­ta val­tio voi­si vähen­tää muut­ta­mal­la rahoi­tus­mal­lia niin, että ker­man kuo­rin­ta ei oli­si niin kan­nat­ta­vaa kuin se nyt on.

  38. >kan­ta­kau­pun­ki, joka on nyt Suo­men tavoi­tel­luin­ta asui­nym­pä­ris­töä, muut­tuu huo­nok­si asuinympäristöksi.

    Ei todel­la­kaan ole Suo­men tavoi­tel­luin, mis­tä näi­tä aivo­pie­ru­ja tulee? Hel­sin­ki­läi­sel­tä joku luu­lee näin?

    >Ruuh­kau­tu­mi­nen on type­rä tapa sää­del­lä lii­ken­teen mää­rää. Se on erään­lai­nen katu­mak­su, jota ei mak­se­ta raha­na vaan mene­tet­ty­nä aikana
    Ja kun jul­ki­sel­la lii­ken­ne­vä­li­neel­lä menee kol­min­ker­tai­nen aika työ­mat­kaan, se ei ole mene­tet­tyä aikaa? Tuo­hon pääl­le vie­lä lap­set päiväkotiin/pois niin työ­mat­ka-aika onkin n 5x.. 

    > kerä­tyt rahat voi­daan käyt­tää johon­kin kan­nat­ta­vaan toi­min­taa toi­sin kun ruuh­kis­sa mene­tet­ty aika, joka menee vain hukkaan.
    Edel­leen, bus­sis­sa istu­mi­seen käy­tet­tyä aika ei ole huk­ka-aikaa? Haloo…

    >Auto­lii­ken­teel­le jää sil­loin käyt­töön vähem­män tilaa, mut­ta auto­lii­ken­tees­tä­kin tulee sujuvampaa.
    Kun autol­la liik­ku­mi­sel­le on tar­jol­la suju­vam­pi vaih­toeh­to, tasa­pain­opis­te ruuh­kan ja lii­ken­teen mää­rän välil­lä siirtyy
    koh­ti pie­nem­piä ruuh­kia ja pie­nem­pää autoliikennettä.
    Kun on vää­rä sana. Jul­ki­sen lii­ken­teen ver­kos­to ei kos­kaan voi olla niin jous­ta­va ja aika­tau­lu­ton kuin sen pitäi­si olla.
    Saat­taa­ko Osmo olla niin että samaan aikaan Itä­väy­lää muu­ten­kin parannettiin?

    >se on ympä­ris­tö- ja keuh­ko­ys­tä­väl­li­sem­pää kuin ruuhkautuminen
    Hiuk­kas­pääs­töt tule­vat tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­sen myö­tä pie­ne­ne­mään mer­kit­tä­väs­ti eten­kin pie­nau­tois­sa. Mut­ta ruuh­ka-mak­su pitää “kek­siä” jot­ta VEROTULOT autoi­lus­ta eivät las­ki­si. Autoi­lus­ta kupat­ta­van tulo­vir­ran yllä­pi­to on suu­rim­pa­na “taka­pi­ru­na” koko projektissa.

    >Kan­ta­kau­pun­gin hou­kut­te­le­vuus sekä asui­na­lu­ee­na että työ­paik­ka- ja asioin­tia­lu­ee­na ja seu­dul­li­se­na vapaa-ajan pal­ve­lu­kes­kit­ty­mä­nä para­ni­si entisestään.
    Mik­si, oi mik­si, kan­ta­kau­pun­kiin pitäi­si kerä­tä kaik­ki pal­ve­lut? Että ihmis­ten on pak­ko liik­kua ja sit­ten voi­daan vie­lä kepil­lä pakot­taa käyttämään
    sub­ven­toi­tua jouk­ku­lii­ken­net­tä ja verot­taa mui­ta? Siir­re­tään työ­pai­kat pois ja hajau­te­taan pal­ve­lut sin­ne MISSÄ IHMISET HALUAVAT ASUA (eli ei kan­ta­kau­pun­gis­sa) niin liik­ku­mi­sen tar­ve kan­ta­kau­pun­kiin vähe­nee. Lii­an yksin­ker­tai­nen rat­kai­su, joka ei kel­paa Hel­sin­ki­läi­sel­le, joka halu­aa vain säi­lyt­tää vero­tu­lon­sa yrityksiltä
    ja ihmisiltä?

    Jos vaik­ka kes­ki­te­tään “äly­lii­ken­teen” kehit­tä­mi­nen vaik­ka kimp­pa­kyy­ti­vaih­toeh­to­jen luo­mi­seen some-maa­il­mas­sa ja älyliikennevaloihin.
    Panos/tuotos on var­mas­ti parempi.

    Lop­puun Syken tut­ki­jan kom­ment­ti: “Vaik­ka me tääl­lä Suo­mes­sa lopet­tai­sim­me kai­ken teke­mi­sen ja söi­sim­me pelk­kiä nau­rii­ta, ilmas­ton muu­tos ei hei­lah­tai­si suun­taan eikä toi­seen. Ongel­miin on haet­ta­va suu­ren mit­ta­kaa­van rat­kai­su­ja kas­va­sis­sa talouk­sis­sa, mis­sä väkea on paljon.

    Lyhyes­ti siis: oman väen olo­jen jat­ku­va kur­jis­ta­mi­nen ei paran­na maailmaa.

    1. sumimh
      Jos ihmi­set mak­sa­vat 8 000 euroa neliöl­tä asun­nos­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa, kun voi­si­vat ostaa asun­non hal­vem­mal­la mis­tä hyvän­sä Suo­mes­ta, eivät­kö nämä asun­no­nos­ta­jat sil­loin halua eni­ten asua kan­ta­kau­pun­gis­sa? Vai vovat he vain tyhmiä?

  39. 5) Ruuh­ka­mak­sui­hin voi­daan yhdis­tää har­kin­nan mukaan vaih­toeh­don 3 mukai­sia auto­lii­ken­teen tunneleita 

    Onko vaih­toeh­to 5 tosi­aan vih­reil­le parem­pi kuin vaih­toeh­to 4? Voi kai olet­taa, että jo ruuh­ka­mak­sut ohjai­si­vat osan lii­ken­tees­tä jul­ki­siin kul­ku­neu­voi­hin, ja lii­ken­teen väli­tys­ky­ky para­ni­si jo näin. Lisä­tun­ne­lit autoil­le toi­si­vat kes­kus­taan yhä enem­män liikennettä.

    Mut­ta ehkä koko ehdo­tuk­sen kan­ta­va aja­tus on kes­kus­tan vili­nän kas­vat­ta­mi­nen kai­kin mah­dol­li­sin kei­noin, samal­la pahe­ne­vat ruuh­kat vält­täen. Näin aja­tel­len mal­li näyt­tää toi­mi­val­ta. Mut­ta en tie­dä viih­tyi­sin­kö tuol­lai­ses­sa kes­kus­tas­sa. Pitää ottaa huo­mioon, että myös Stock­man­nin ja Foru­min kort­te­lei­den sisä­ti­lo­jen käve­li­jöi­den väli­tys­ky­ky lop­puu jos­sain vai­hees­sa, ja pahim­mat ruuh­kat ovat pian käve­ly­ruuh­kia. Ehkä sit­ten raken­net­tai­siin Hel­sin­gin kes­kus­taa ylös­päin use­aan tasoon.

    (Vah­toeh­to oli­si kai raken­taa tuol­lai­nen hype­rur­baa­ni tii­vis­ty­mä jon­ne­kin muu­al­le, ehkä jon­ne­kin parem­pien lii­ken­neyh­teyk­sien solmukohtaan.)

  40. On sano­mat­ta­kin sel­vää, että kun mak­su kos­ki­si vain Hel­sin­kiä, mak­su tulee tulout­taa Hel­sin­gil­le sii­nä mis­sä pysäköntimaksutkin. 

    Var­maan­kin täl­lai­nen lisä­ra­ha on hel­sin­ki­läi­sen polii­ti­kon toi­veu­ni. Ehkä pää­tös on vie­lä val­tion tas­kus­sa, ja se voi päät­tää, anne­taan­ko Hel­sin­gil­le täl­lai­nen uusi vero­tusoi­keus vai ei. Sinän­sä ihan luon­te­vaa, että tei­den yllä­pi­tä­jä saa myös rahaa tei­den yllä­pi­toon. Kun­tien rahoi­tus on kui­ten­kin hie­man moni­mut­kai­sem­pi ongel­ma. Jos aja­tel­laan, että kun­tien perus­teh­tä­vä on perus­pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­nen kun­ta­lai­sil­le, ja että kun­nat tar­vit­se­vat tähän työ­hön jok­seen­kin saman mää­rän rahaa per asu­kas, rik­kai­den kun­tien vapaa rik­kai­den asuk­kai­den­sa vero­tusoi­keus joh­taa vain tar­pee­seen lisä­tä tulon­ta­sauk­sia toi­saal­la. Sik­si ylel­li­syys­ve­ro­jen ja vas­taa­vien kier­rät­tä­mi­nen val­tion kas­san kaut­ta voi olla toi­mi­vam­paa. Suo­mel­la on kai peri­aat­tees­sa yksi yhtei­nen kas­sa, eli rik­kaat mak­sa­vat osan köy­hien kuluista.

  41. Gps-poh­jai­sen ruuh­ka­mak­sun ulot­ta­mi­nen vain Hel­sin­kiin louk­kaa kyl­lä lai­nop­pi­nei­den hel­li­mää yhde­ver­tai­suut­ta perustuslaissa.

    Aivan yhtä voi­tai­siin sää­tää eril­li­nen tie­mak­su, joka kos­ki­si moot­to­ri- ja moot­to­ri­lii­ken­ne­tei­tä sekä Kehä I:stä ja III:sta.

    Lii­ken­teel­li­ses­ti on aivan jär­je­tön­tä, että laut­ta­ter­mi­naa­lit sijait­se­vat kan­ta­kau­pun­gis­sa. Nii­den siir­to Vuo­saa­reen pitäi­si käyn­nis­tää pikim­mi­ten. Toteui­si esim. 5–10 vuo­den kuluttua.

    Kol­man­te­na pitä­si toteut­taa Aal­lon suun­ni­tel­ma Vapau­den­ka­dus­ta Pasi­lan hal­ki. Siel­lä ei nyt ole asu­tus­ta, vain rata­pi­haa ja rek­ka­ter­mi­naa­lia. Myös vauh­ti­tie­tä pitäi­si leven­tää lii­ken­net­tä vastaavaksi.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­kus voi­si kat­soa vähän pidem­mäl­le­kin kuin kuusi vuot­ta eteen­päin. Vuo­teen 2020 men­nes­sä tulee vaa­ti­mat­to­mat 50 000 asu­kas­ta lisää.

    Tuos­sa tai­taa olla help­po rat­kai­su aivan näky­vil­lä. Äänes­tät­te vain sen puo­les­ta, että asu­kas­mää­rää ei lisä­tä. Problem sol­ved. Väes­tön mää­rän kas­vus­sa on siis kyse omas­ta valin­nas­ta, ei ulkoi­ses­ta luonnonlaista.

  43. Tun­ne­lei­ta on vas­tus­tet­tu, kos­ka ne ovat kal­lii­ta ja kos­ka ne eivät paran­na olo­suh­tei­ta maan pääl­lä vaan toden­nä­köi­ses­ti jopa hei­ken­tä­vät. Jos auto­lii­ken­teen mää­rä vakioi­daan, ei kukaan voi väit­tää, ettei autois­ta maan alla oli­si vähem­män hait­taa kuin maan pääl­lä. Täl­löin oli­si mah­dol­lis­ta ottaa huo­mat­ta­vas­ti tilaa autoil­ta muu­hun käyt­töön, käve­ly­alueik­si ja joukkoliikennekaistoiksi.

    Näin, jos ole­tam­me että tun­ne­li vähen­tää auto­lii­ken­teen vie­mää tilaam maan pääl­lä. Ei tule mie­leen yhtään suun­ni­tel­maa Hel­sin­gis­tä, jos­sa näin kävi­si. Siis ihan mate­maat­ti­se­na tosi­asia­na, enem­män neliö­tä jää auto­väy­lien alle kun teh­dään esim. Sör­näis­ten tun­ne­li, kos­ka ne sisään­ajo­ram­pit ovat niin val­ta­via (vrt. moot­to­ri­tei­den liit­ty­mät) ja ne muo­dos­ta­vat moot­to­ri­tie­mäi­sen esteen.

    Eli ensin pitäi­si olla sel­lai­nen tun­ne­li­suun­ni­tel­ma, joka vie autot maan alle ihan oikeas­ti eikä reto­ri­ses­ti. Jos sel­lai­sia saa­daan, niin asi­aa voi harkita.

    1. Näin, jos ole­tam­me että tun­ne­li vähen­tää auto­lii­ken­teen vie­mää tilaam maan pääl­lä. Ei tule mie­leen yhtään suun­ni­tel­maa Hel­sin­gis­tä, jos­sa näin kävisi. 

      Kes­kus­tan huoltotunneli?

  44. Muu­ta­ma näkökulma:

    Ongel­man ydin on yksi­tyi­sau­toi­lus­sa. Tule­vai­suu­den kau­pun­git eivät voi tii­vis­tyä ja kas­vaa, jos yksi­tyi­sau­toi­lul­le ei kehi­te­tä mer­kit­tä­viä vaih­to­he­to­ja ja rajoi­tuk­sia. Tämä tar­koit­taa autot­to­mien kes­kus­to­jen ja asun­toa­luei­den roh­ke­aa kehit­tä­mis­tä yhdes­sä parem­min pal­ve­le­vien jouk­ko- ja kevyen­lii­ken­teen ver­kos­to­jen kans­sa. Tar­vit­tai­siin kau­pun­kien liik­ku­mis­jär­jes­tel­män innovaatiokilpailu!

    Osa Hel­sin­gin kas­vus­ta on posi­tii­vis­ta ja osa pak­ko­muut­toa työ­pai­kan peräs­sä joh­tuen kan­nat­ta­vien alo­jen muu­tok­ses­ta ja ikä­ra­ken­teen elä­köi­ty­mi­ses­tä, joka hil­jen­tää muun Suo­men aktii­vis­ten kes­kus­ten työ­paik­ka­tar­jon­taa. Täs­sä tilan­tees­sa näki­sin, että yksi olen­nai­nen kei­no sekä Hel­sin­gin yli­kuu­me­ne­mi­sen ehkäi­syyn että lii­ken­neon­gel­mien lie­ven­tä­mi­seen oli­si seu­dul­li­sen LIITYNTÄPYSÄKÖINNIN voi­ma­kas keit­tä­mi­nen yhdes­sä RAIDELIIKENTEEN LIPUNHINTOJEN olen­nai­sen ALENTAMISEN kans­sa. (Sii­hen mis­tä pus­sis­ta Uuden­maan lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin kehit­tä­mi­sen rahat tuli­si­vat, en ota kantaa.)

    Lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin kehit­tä­mi­sel­lä noin 100km säteel­lä Hel­sin­gis­tä oli­si se ehdo­ton etu, että ympä­röi­vät kun­nat pysyi­si­vät elin­voi­mai­si­na — aktii­vi­ses­sa iäs­sä ole­via voi­si muut­taa nii­hin­kin! Nyt kehi­tys joh­taa nuo­ren ja työi­käi­sen väes­tön muut­toon PKS:lle, mikä myös nos­taa asun­to­jen hin­to­ja Hel­sin­gis­sä. Uudel­la­maal­la on kun­tia joi­den työt­tö­myy­sas­te on yli 20% ja vero­äy­ri 22. Samaan aikaan näis­sä kun­nis­sa jää infra­struk­tuu­ria vajaa­käyt­töön ja edul­lis­ta tont­ti­maa­ta löy­tyi­si lähel­tä ase­maa ja palveluja.
    Tämä kehi­tys ei pysäh­dy kun­tia yhdis­tä­mäl­lä, ellei kak­ki lopuk­si yhdis­ty Helsinkiin.

    Toi­nen esi­merk­ki tulee mie­leen Salos­ta. Onko posi­tii­vis­ta, että inno­va­tii­vi­set ja aktii­vi­set ihmi­set Salos­ta muut­ta­vat Hel­sin­kiin vai se, että Salos­ta pendelöidään?

  45. Jos halu­taan vain ruuh­kis­ta eroon, niin se on help­poa. Kiel­le­tään autoi­lu (tai yksi­tyi­sau­toi­lu) kai­kil­la autoteillä. 

    Eli var­maan­kin autoi­lu tuo jotain muu­ta mitä halu­taan säi­lyt­tää. Seu­raa­va kysy­mys onkin, miten sen voi­si toteut­taa ilman autoja. 

    Tai ehkä vain kan­nat­taa odot­taa että robot­ti­säh­kö­aö­utot tule­vat parin vuo­den pääs­tä ja kor­jaa­vat kaik­ki ongelmat.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Enem­mis­töl­lä hel­sin­ki­läi­sis­tä on jo nyt HSL:n näyt­tö­lip­pu. Myös sään­nöl­li­ses­ti autoi­le­vil­la. Ei tuo toi­si sii­hen mitään lisää. 

    Miten tämä voi pitää paik­kan­sa? Vuon­na 2012 HSL sai hel­sin­ki­läi­sil­tä 161 mil­joo­naa lip­pu­tu­lo­ja, ja nois­ta yli puo­let tuli tie­tääk­se­ni arvo­li­puis­ta. Kes­ki­mää­räi­nen kuu­kausi­li­pun hin­ta jäi­si jon­ne­kin 20 euron tun­tu­maan. Onko Hel­sin­gis­sä tosi­aan noin pal­jon ilmais- sekä alennuslippulaisia?

    1. Näyt­tö­lip­pu on noin 200 000 aikui­sel­la ja hel­sin­gis­sä on työi­käi­siä noin 400 000. Saat­taa olla, että tuos­sa 200 000 ovat muka­na myös elä­ke­läi­set, jol­loin se jää niu­kak­si vähem­mis­tök­si. Joka tapauk­ses­sa näyt­tö­lip­pu on sen ver­ran hal­pa, että se ei rii­tä tie­mak­suk­si, eri­tyi­ses­ti, jos sil­lä pää­see vie­lä ratikkaankin.

  47. Osmo:
    “Kan­ta­kau­pun­gin hou­kut­te­le­vuus sekä asui­na­lu­ee­na että työ­paik­ka- ja asioin­tia­lu­ee­na ja seu­dul­li­se­na vapaa-ajan pal­ve­lu­kes­kit­ty­mä­nä para­ni­si entisestään.
    Se paran­tai­si olen­nai­ses­ti myös Hel­sin­gin ase­maa seu­dun kun­tien väli­ses­sä kilpailussa.”

    Onko kuvaa­mal­le­si tavoit­teis­tol­le ja kil­pai­lul­le tar­vet­ta kantakaupungissa?

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suu­ri osa mak­sa­jis­ta asu­vat muu­al­la. Iso osa lii­ken­nein­fras­ta on val­tion tuke­maa. Näi­den takia ruuh­ka­mak­sut tulee tulout­taa val­tiol­le, joka jakaa nämä sin­ne min­ne tar­vi­taan. Jouk­ko­lii­ken­net­tä on ympä­ri maan.
    Hyvä kom­pro­mis­si tai­taqi­si olla, että mak­su val­tion tie­tä aja­mi­ses­ta menee val­tiol­le ja kau­pun­gin katu­ver­kos­sa aja­mi­ses­ta kaupungille. 

    Ilmei­ses­ti täs­sä puhu­taan siis tilan­tees­ta, jos­sa auto­ve­ro ja käyt­tö­voi­ma­ve­ro on jo pois­tet­tu? Nykyi­sel­lään­hän ns. muu­al­la maassa(kin) asu­vat autoi­li­jat mak­sa­vat näis­sä ja muis­sa suo­raan lii­ken­tee­seen liik­ku­vis­sa verois­sa jo monin­ker­tai­ses­ti sen, mitä val­tio käyt­tää tienpitoon.

    Kuu­los­taa kyl­lä iha­nan libe­raa­lil­ta, jopa uus-sel­lai­sel­ta, mut­ta niin kau­an kuin vih­reät usko­vat mark­ki­na­ta­lou­teen vain sil­loin kun se heil­le sopii (eikä esi­mer­kik­si luku­kausi­mak­su­jen, jouk­ko­lii­ken­teen, tai­te­li­joi­den jne koh­dal­la), koko­nai­suus kuu­los­taa vähän epäuskottavalta.

    1. Nykyi­sel­lään­hän ns. muu­al­la maassa(kin) asu­vat autoi­li­jat mak­sa­vat näis­sä ja muis­sa suo­raan lii­ken­tee­seen liik­ku­vis­sa verois­sa jo monin­ker­tai­ses­ti sen, mitä val­tio käyt­tää tienpitoon.

      Tämä menee tois­tok­si, mut­ta puhuit taas vain val­tion menois­ta tien­pi­toon, unoh­taen, että kun­nat vas­taa­vat kaduis­ta. Lisäk­si luvus­ta pouut­tu­vat tei­den vaa­ti­man maa­poh­jan arvo, mikä on kus­tan­nuk­se­na enem­män kuin kaik­ki muu yhteen­sä. Pel­käs­tään Kehä I:n sisäl­lä moot­to­ri­tei­den melua­lu­eet vie­vät asun­non yli sadal­ta­tu­han­nel­ta ihmiseltä.

  49. Count­ry­boy:
    Ruuh­kia voi­daan tehok­kaas­ti vähen­tää myös sijoit­ta­mal­la työ­paik­ko­ja kan­ta­kau­pun­gin ja Hel­sin­gin ulkopuolelle… 

    Tuos­sa­kin on omat ongel­man­sa. Kun haja­si­joi­te­taan, pitää haja­si­joit­taa elin­kel­poi­siin kes­kuk­siin: Espoo, Tam­pe­re, Tur­ku ehkä Oulu. Jois­sa­kin yksit­täis­ta­pauk­sis­sa pie­nem­mät maa­kun­nal­li­set kes­kuk­set, kuten Vaa­sa, Kuo­pio ja Jyväs­ky­lä tule­vat kysy­myk­seen. Haja­si­joit­ta­mi­nen muu­al­le on yleen­sä tuhoon­tuo­mit­tua, kuten esi­mer­kit Rova­nie­mel­tä ja Sei­nä­joell­ta osoittavat.

    Haja­si­joit­ta­mi­nen, tapah­tuu se vaik­ka vain Espoo­seen saa­ti kau­em­mas, tar­koit­taa aina lisään­ty­viä mat­ka­kus­tan­nuk­sia. Kun on ensin haja­si­joi­tet­tu, ei pidä ihme­tel­lä mat­ka­kus­tan­nus­ten kasvua.

    Laa­je­ta­mal­la kan­ta­kau­pun­kia pääs­tään kus­tan­nus­te­hok­kaim­paan rat­kai­suun. Aloi­te­taan Haa­gan, Ara­bian­ran­nan ja Hert­to­nie­men kaa­voit­ta­mi­sel­la kaupunkimaisesti.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Hyvä kom­pro­mis­si tai­taqi­si olla, että mak­su val­tion tie­tä aja­mi­ses­ta menee val­tiol­le ja kau­pun­gin katu­ver­kos­sa aja­mi­ses­ta kau­pun­gil­le. Hel­sin­kil las­kut­taa myös katu­var­res­sa pysä­köin­nis­tä ja mak­sa­jat ovat usein muu­al­ta, mut­ta tämä raha ei kyl­lä mene val­tiol­le. Miten kadun käyt­tö­mak­su eroai­si täs­tä kadul­la pysä­köin­nin maksusta?

    Ja hel­sin­ki tie­tys­ti myös mak­saa tul­lien tar­vit­se­man infran itse. 

    Et var­maan­kaan tar­koi­ta­nut, että val­tio perus­taa ja mak­saa ruuh­ka­mak­su­jär­jes­tel­män ja hoi­taa las­ku­tuk­sen vain tulout­taak­seen rahat helsingille.

  51. Voi­si­ko nii­tä melu­nor­me­ja vähän tar­kas­tel­la? Ensi­si­jai­nen ongel­ma on melu sisäl­lä, piha­me­lu on myös häi­rit­se­vää. Piha­me­lus­ta pää­see eroon lait­ta­mal­la talot pihan ja tien väliin. Sisä­me­lu ei uusis­sa talois­sa ole ongel­ma. 100 m Itä­väy­läl­le, polii­sin pil­lit juu­ri kuu­lee jos huo­maa vilk­ku­va­lot, auto­ja ei kuu­le. Ero van­hoi­hin taloi­hin on käsittämätön.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Näyt­tö­lip­pu on noin 200 000 aikui­sel­la ja hel­sin­gis­sä on työi­käi­siä noin 400 000. Saat­taa olla, että tuos­sa 200 000 ovat muka­na myös elä­ke­läi­set, jol­loin se jää niu­kak­si vähem­mis­tök­si. Joka tapauk­ses­sa näyt­tö­lip­pu on sen ver­ran hal­pa, että se ei rii­tä tie­mak­suk­si, eri­tyi­ses­ti, jos sil­lä pää­see vie­lä ratikkaankin.

    Auto­koh­tai­sen mat­ka­kor­tin hin­ta­han voi­tai­siin mää­ri­tel­lä uusiksi.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä menee tois­tok­si, mut­ta puhuit taas vain val­tion menois­ta tien­pi­toon, unoh­taen, että kun­nat vas­taa­vat kaduista. 

    Ja nii­tä kun­tien yllä­pi­tä­miä katu­ja edel­leen­kin käyt­tä­vät muut­kin kuin yksi­tyi­sau­toi­li­jat. Siis sen lisäk­si, että kadut nyt aina­kin joi­den­kin meis­tä mie­les­tä ovat kiin­teä osa moder­nin yhteis­kun­nan infraa sii­nä mis­sä vaik­ka­pa vesi- ja vie­mä­ri­ver­kos­to; sil­ti jäl­kim­mäi­siä­kään ei tie­tääk­se­ni rahoi­te­ta eril­li­sil­lä koh­den­ne­tuil­la veroilla.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lisäk­si luvus­ta pouut­tu­vat tei­den vaa­ti­man maa­poh­jan arvo, mikä on kus­tan­nuk­se­na enem­män kuin kaik­ki muu yhteen­sä. Pel­käs­tään Kehä I:n sisäl­lä moot­to­ri­tei­den melua­lu­eet vie­vät asun­non yli sadal­ta­tu­han­nel­ta ihmiseltä. 

    Eli siis pure­taan Kehä I jol­loin nii­den alta vapau­tu­van maa­poh­jan arvo tie­ten­kin säi­lyy enti­sel­lään, vaik­ka lii­ken­neyh­tey­det muut­tu­vat­kin olen­nai­ses­ti huo­nom­mik­si ja raken­ne­taan lisää asun­to­ja 100.000:lle ihmi­sel­le, jot­ka sit­ten liik­ku­vat töi­hin, kaup­poi­hin jne… kävel­len? Bussilla?

    Joten­kin veik­kaan, että noi­ta moot­to­ri­tei­tä ei ole raken­net­tu ihan puh­taas­ti sii­tä syys­tä, että joi­den­kin paho­jen ihmis­ten mie­les­tä ne vain ovat hur­jan hie­no­ja, vaan ilman nii­tä tei­tä myös ympä­röi­vien aluei­den arvo oli­si vas­taa­vas­ti pie­nem­pi. Puhu­mat­ta­kaan nii­den vai­ku­tuk­ses­ta muu­hun talou­del­li­seen toi­me­liai­suu­teen. En nimit­täin ihan usko että Suo­men kokoi­ses­sa 5,3 mil­joo­nan asuk­kaan maas­sa on ihan noin rajua pulaa tont­ti­maas­ta, vaik­ka polii­ti­kot ja gryn­de­rit toki par­haan­sa tekevätkin.

    Ja kuten sanot­tua, muu­al­la maas­sa asu­vat auto­li­jat mak­sa­vat aivan saman auto­ve­ron ja käyt­tö­voi­ma­ve­ron sii­tä huo­li­mat­ta, että juu­ri Hel­sin­gin seu­dul­la on raken­nel­tu moot­to­ri­tei­tä, joi­den alle jää arvo­kas­ta tont­ti­maa­ta, vaik­ka maan arvo muu­al­la maas­sa on mur­to-osa. Sik­si ehdo­tan­kin edel­leen, että kes­ki­tyt­te rat­ko­maan pää­kau­pun­ki­seu­dun lii­ken­ne- ja maan arvo ‑ongel­mia vaik­ka pakot­ta­mal­la jokai­sen alu­een asuk­kaan pitä­mään nah­kais­ta piik­ki­pan­taa, mut­ta jätät­te mei­dät tyh­mät maa­lai­set rau­haan. Kat­so­taan sit­ten 10 vuo­den kulut­tua miten pali­kat putoavat.

    1. yhteis­kun­nan infraa sii­nä mis­sä vaik­ka­pa vesi- ja vie­mä­ri­ver­kos­to; sil­ti jäl­kim­mäi­siä­kään ei tie­tääk­se­ni rahoi­te­ta eril­li­sil­lä koh­den­ne­tuil­la veroilla.

      Käyt­tä­jät mak­sav­bat vesi- ja vie­mä­ri­ver­kon kulut koko­naan, toi­sin kuin katu­ver­kon kulut, jot­ka pei­te­tään kunnallisverosta.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    sumimh
    Jos ihmi­set mak­sa­vat 8 000 euroa neliöl­tä asun­nos­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa, kun voi­si­vat ostaa asun­non hal­vem­mal­la mis­tä hyvän­sä Suo­mes­ta, eivät­kö nämä asun­no­nos­ta­jat sil­loin halua eni­ten asua kan­ta­kau­pun­gis­sa? Vai vovat he vain tyhmiä?

    Täs­tä on vään­net­ty kät­tä jo kym­me­niä ker­to­ja. Halua­mi­sel­la on aina­kin kak­si eri­lais­ta mää­ri­tel­mää, joi­ta ei pidä sekoit­taa. Joku voi viha­ta kivi­kau­pun­gis­sa asu­mis­ta, mut­ta voi sil­ti mak­saa asun­nos­taan 8 000 euroa neliöl­tä, kos­ka halu­aa asun­non hyvä­palk­kai­sen työ­paik­kan­sa lähel­tä. Siis haluaa(1) asua siel­lä, mut­ta ei halua(2) asua siel­lä. Kave­ri oli­si toden­nä­köi­ses­ti onnel­li­sem­pi, jos (nykyis­tä hal­vem­pi) asun­to ja työ­paik­ka oli­si­vat jos­sain toi­ses­sa paikassa.

    Jos asun­to­jen kal­liit hin­nat ovat perus­te tii­vis­tä­mi­sel­le, kai pitäi­si tii­vis­tää Kas­ki­saar­ta ja mui­ta kal­lii­ta aluei­ta eikä nii­tä hal­vem­paa kes­kus­taa. Tai jos vali­taan tii­vis­tys­koh­teek­si Hel­sin­gin kes­kus­ta, mik­si ei myös Itä­kes­kus­ta ja lähi­kun­tien vas­taa­via kes­kus­to­ja? Onko kyse vain kil­pai­lus­ta mah­ta­vuu­des­sa naa­pu­ri­kun­tien kans­sa? (tai jois­tain yhden super­ras­kas­sar­ja­lai­sen yti­men ole­te­tuis­ta eduista)

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    sumimh
    Jos ihmi­set mak­sa­vat 8 000 euroa neliöl­tä asun­nos­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa, kun voi­si­vat ostaa asun­non hal­vem­mal­la mis­tä hyvän­sä Suo­mes­ta, eivät­kö nämä asun­no­nos­ta­jat sil­loin halua eni­ten asua kan­ta­kau­pun­gis­sa? Vai vovat he vain tyhmiä? 

    Veik­kaan, että sekoi­tat minut nyt nimi­merk­kiin janimh, mut­ta vas­ta­taan sil­ti. Jätän täs­sä nyt erik­seen mai­nit­se­mat­ta, mikä on mie­li­pi­tee­ni tuos­ta jäl­kim­mäi­ses­tä kysy­myk­ses­tä (*köh* kyl­lä *köh*), kos­ka maku­asiois­ta­han on tur­ha kiistellä.

    Eli: jos Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa on 1000 asun­toa, jol­le on 10.000 poten­ti­aa­lis­ta osta­jaa, mut­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la on 2 mil­joo­naa asun­toa, joil­le on 4 mil­joo­naa poten­ti­aa­lis­ta osta­jaa, lie­nee sel­vää, että kan­ta­kau­pun­ki on suh­teel­li­ses­ti halu­tum­paa aluet­ta, vaik­ka ei abso­luut­ti­ses­ti oli­si­kaan. Luvut hatus­ta vedet­ty­jä, toim. huom.

    Täähn lisäk­si tule­vat sit­ten ulko­maa­lai­set osta­jat, kiin­teis­tö­si­joit­ta­jat jne. Tai vaik­ka se, että alu­eel­la on pal­jon pie­niä asun­to­ja(?), mikä nos­taa nime­no­maan neliö­hin­to­ja. Toi­sin sanoen kan­ta­kau­pun­ki saat­taa olla tai ei halu­tuin­ta aluet­ta omis­taa kiinteistö/osake, mut­ta ihan pelk­kien neliö­hin­to­jen perus­teel­la en vält­tä­mät­tä vetäi­si joh­to­pää­tös­tä, että se on myös abso­luut­ti­ses­ti halu­tuin­ta asuinaluet­ta.

    Todet­ta­koon myös, että on tie­ten­kin ymmär­ret­tä­vää, mik­si hel­sin­ki­läis­po­lii­tik­ko halu­aa paran­taa Hel­sin­gin (kan­ta­kau­pun­gin) kil­pai­lue­tua muu­hun pää­kau­pun­ki­seu­tuun ja maa­han näh­den, mut­ta vas­taa­vas­ti lie­nee ymmär­ret­tä­vää, mik­si ei-hel­sin­ki­läi­set ovat sitä vas­taan. Eten­kin kun läh­de­tään teke­mään val­ta­kun­nal­li­sia (liikenne)poliittisia lin­jauk­sia sen perus­tel­la, mikä sopii Hel­sin­gin kantakaupunkiin.

  56. . Hel­sin­kiin tuo­tu­na jär­jes­tel­mä mah­dol­lis­taa osta­vien espoo­lais­ten asiak­kai­den liik­ku­mi­sen, mut­ta kar­sii köy­hät itä-helsinkiläiset 

    plus­sa­na se, että kaduil­la lii­ku­van auto­kan­nan ulko­nä­kö paranee 🙂
    Saa­ko mak­sut vähen­tää vero­tuk­ses­sa jos ja kun se(espoolais- tai KEVA-)auto on työsuhdeauto ?

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Käyt­tä­jät mak­sav­bat vesi- ja vie­mä­ri­ver­kon kulut koko­naan, toi­sin kuin katu­ver­kon kulut, jot­ka pei­te­tään kunnallisverosta.
    — näin­kö se on? Minä olen luul­lut, että katu­ver­kon raken­ta­mi­nen kus­tan­ne­taan myy­mäl­lä taik­ka vuo­kraa­mal­la kau­pun­gin omis­ta­maa tonttimaata ?

  58. Ruuh­ka­mak­su on hin­ta niu­kas­ta hyö­dyk­kees­tä eli ties­tä ruuhka-aikaan.

    Vähän­kin lii­ken­net­tä seu­raa­va huo­maa, että todel­li­nen ongel­ma ei ole Hel­sin­gin kes­kus­ta. Siel­lä on hin­ta­va tie­tul­li, jota tosin kut­su­aan pysä­köin­ti­mak­suk­si. Se pitää ruuh­kat lähes­tul­koon poissa.

    Todel­li­nen ja jat­ku­vas­ti kär­jis­ty­vä ongel­ma ovat poi­kit­tais­väy­lät. Nii­den kapa­si­tee­tis­ta on enää n 20 pro­sent­tia vapaa­na. Sit­ten lii­ken­ne puuroutuu.

    Minus­ta oikein ruuh­kais­kun mää­rit­te­ly­ta­pa on kak­si- tai kol­mi­por­tai­nen, siis 3- 4 tai 6 ‑7 euroa. Se peri­tään alle 3,5, ton­nin moot­to­ria­jo­neu­voil­ta kau­pun­kia­lu­een sisään­tu­lo-. ja kehä­väy­lil­tä luon­nol­li­sin poik­keuk­sin aamu­päi­vi­sin klo 6.30 — 9.30, siis yhden ker­ran. Voin perus­tel­la näkökohtani.

    Täl­lä ei saa­da eikä tar­vit­se­kaan saa­da aikaan ehdo­ton­ta tul­li­ra­jaa. Hen­ki­lö voi sääs­tää ruuh­ka­mak­sun kul­ke­mal­la pit­kin sivu­reit­te­jä, mut­ta tämä on aika­vam­paa. Ja tie­ten­kin har­mit­taa ko. tei­den var­rel­la asuvia.

    Ruuh­ka­mak­su ohjaa lii­ken­net­tä ja se nopeut­taa sel­lai­sen kul­kua, jol­la on todel­li­nen eikä vain kuvi­tel­tu tar­ve kul­kea omal­la autol­la ko. aikaan. Tar­koi­tus on pysäyt­tää yksi­tyi­sau­to­lii­ken­teen kas­vu, ja nopeasti.

    Miten ruuh­ka­mak­su toteu­te­taan, on sit­ten käy­tän­nön kysymys

    Tie­ten­kin mak­su tun­tuu kipeäm­mäl­tä köy­hän kuk­ka­ros­sa. Niin köy­häl­le kos­kis­pul­loon sisäl­ty­vä alko­ho­li­ve­ro tun­tuu kovem­mal­ta kuin rik­kaal­le hänen konjakkilasilliseensa.

    Tur­ha väi­tel­lä sii­tä, mihin rahat pitäi­si käyt­tää. Kyl­lä VM:ssä on ark­ki­kam­ree­ri, joka las­kee alu­een vero­tu­lo­jen koko­nais­tuo­ton ja kek­sii, miten se pitäi­si sit­ten jakaa. Toden­nä­köi­ses­ti pereh­ty­mi­nen hel­sin­ki­läis­ten kun­nal­lis­po­lii­tik­ko­jen kir­joi­tuk­siin on vakuut­ta­nut hänet sii­tä, että aina­kaan heil­le sen jaka­mis­ta ei pidä antaa.

    Noin pääs­sä­las­kien ruuh­ka­mak­sun vuo­si­tuot­to oli­si sii­nä 100 Me, jos­ta osa­puil­leen puo­let menee keräys­kus­tan­nuk­siin ja jul­ki­sen lii­ken­teen nykyis­ten yhteyk­sien parantamiseen.

    Sijoit­taan­ko lop­pu­ra­hat esim. Pisa­ra-rataan on toi­nen kysymys.

    Tuk­hol­mas­sa tie­tul­li peri­tään vain maas­sa rekis­te­röi­dyil­tä autoil­ta. Osak­si käy­tän­nön syis­tä. Osak­si syys­tä, että on jo joka tapauk­ses­sa jo ole­mas­sa tie­tul­li, joka rajoit­taa kau­pun­kiin tule­vien ulko­mais­ten auto­jen mää­rää: autoil­le var­sin kor­kea lai­va­li­pun hinta.

    Satel­liit­ti­pai­kan­nuk­ses­ta pari sanaa: Varo­kei­nois­ta huo­li­mat­ta jär­jes­tel­mää voi­daan käyt­tää vää­rin. Ja jär­jes­tel­mä, jota voi­daan käyt­tää vää­rin, myös ennem­min tai myö­hem­min käy­te­tään vää­rin. Myös tul­li­port­te­ja voi­daan käyt­tää vää­rin, mut­ta mah­dol­li­suu­det ovat rajoitetummat.

    Mei­dän on jopa varau­dut­ta­va niin ikä­vään mah­dol­li­suu­teen kuin maan mie­hit­tä­mi­seen. Sitä ei ole mei­dän koh­dal­lam­me tapah­tu­nut yli kah­teen­sa­taan vuo­teen. Kes­ki-Euroo­pan mais­sa asia näh­dään toisin.

  59. Olen­nais­ta täs­sä ovat ne ruuh­ka­mak­sut. Sel­lai­sen voi toteut­taa Tuk­hol­man tyy­liin tul­li­ra­jal­la, mut­ta työ­vä­li­nee­nä se on kovin epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen. Pitäi­si sää­del­lä lii­ken­teen mää­rää tul­li­ra­jan sisäl­lä eikä sitä, kuin­ka mon­ta ker­taa tul­li­ra­ja yli­te­tään. Jos tul­li­ra­jan sisäl­lä asu­kas­lu­ku kas­vaa 200 000 asuk­kaal­la, oli­si hyvä sää­del­lä nii­den­kin liik­ku­mis­ta, jot­ka liik­ku­vat vain tul­li­ra­jan sisä­puo­lel­la ylit­tä­mät­tä sitä lain­kaan. Sik­si olen niin tykäs­ty­nyt satel­liit­ti­poh­jai­siin ruuh­ka­mak­sui­hin. Kiin­teä tul­li­mak­su on kuin kiin­nit­täi­si ruu­via sei­nään vasa­ral­la ruu­vi­meis­se­lin sijaan.

    Toki tuo­hon on ole­mas­sa myös rat­kai­su mihin ei tar­vi­ta tais­te­lu­pa­ria Tie­to-Accen­tu­re raken­ta­maan järjestelmiä.
    Lii­ma­taan tuu­li­la­siin tar­ra. Tar­ro­ja on eri väri­siä ja tar­ras­sa lukee isol­la vii­mei­nen voi­mas­sao­lo­päi­vä. Voi­daan vie­lä koo­da­ta niin, että vuo­si 2014 kir­joi­te­taan vih­reäl­lä ja 2015 punai­sel­la (sama kuu­kausil­le) jol­loin näkee jo kau­kaa van­hat päi­vät. Tai teh­dään tar­rat erimuotoisiksi. 

    Kel­tai­sel­la tar­ral­la saa ajaa ja park­kee­ra­ta vapaas­ti Pit­kän­sil­lan ja Hes­pe­rian­ka­dun ete­lä­puo­lel­la sekä Laut­ta­saa­ren­sil­lan itä­puo­lel­la. Sini­sel­lä tar­ral­la kehäyk­kö­sen sisä­puo­lel­la. (Tämä siis kon­sep­ti­ta­sol­la. Jätän aluei­den rajan­ve­don suo­siol­la viisaammilleni) 

    Tar­ro­ja voi ostaa niin eri­lai­sik­si ajoik­si. päi­väk­si, vii­kok­si, kuu­kau­dek­si tai vuo­dek­si. Jos jää kiin­ni tar­rat­ta ajos­ta, nap­sah­taa vaik­ka nyt alkuun sata­sen sak­ko. Toi­ses­ta ker­ras­ta ton­ni ja kol­man­nes­ta kymppitonni.

    En ymmär­rä juri­dii­kas­ta enkä poli­tii­kas­ta mikä tämän estäi­si, mut­ta olen var­ma, että pul­lon­kau­la ei aina­kaan ole tek­no­lo­gian, jake­lu­ka­na­vien tai val­von­ta­ko­neis­ton puu­te tai jär­jes­tel­män kalleus.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hyvä siis suh­teel­li­ses­ti halu­tuin­ta. Mut­ta eikö se sil­loin tar­koi­ta, että sitä on raken­net­ta­va lisää?

    Ei. Tai riip­puu sii­tä, mitä halu­tuim­mal­la tar­koi­tat. Jos tar­koi­tat kal­lis­ta, sitä ei halu­ta (paa­it­si jos puhu­taan raken­nut­ta­jan talou­del­li­sis­ta int­res­sei­sä). Jos tar­koi­tat kor­ke­aa asu­mis­viih­ty­vyyt­tä, sel­lais­ta lisää. Jos tar­koi­tat viih­tyi­sän ympä­ris­tön tii­vis­tä­mis­tä, pitää ede­tä varoen, ettei viih­tyi­syys kär­si. Jos tar­koi­tat kal­lii­den aluei­den tii­vis­tä­mis­tä, se ei mones­sa­kaan koh­tees­sa ole jär­ke­vää (ehkä esim. Kas­ki­saa­res­sa, Kai­vo­puis­tos­sa ja Eirassa).

    Haluan edel­leen koros­taa sitä, että noi­ta ter­me­jä pitäi­si käyt­tää täs­mäl­liss­ti, kos­ka muu­ten vas­tauk­set­kin jää­vät epä­tar­koik­si. Se aja­tus, että kal­leim­mat kau­pun­gin­osat pitäi­si aina tii­vis­tää, on aika kestämätön.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Käyt­tä­jät mak­sav­bat vesi- ja vie­mä­ri­ver­kon kulut koko­naan, toi­sin kuin katu­ver­kon kulut, jot­ka pei­te­tään kunnallisverosta.

    Vesi- ja vie­mä­ri­ver­kon kus­tan­ta­mi­nen tai­taa olla kuntakohtaista.

  62. Itse sijoit­tai­sin val­tion viras­to­ja ja var­sin­kin tut­ki­mus­lai­tok­sia radan­var­teen, esi­mer­kik­si Tik­ku­ri­laan. Sin­ne­hän on parem­mat yhtey­det junal­la ja len­to­ken­täl­tä kuin Hel­sin­kiin. Mis­tä­hän joh­tuu että monet inno­vat­ti­vi­sem­mat teno­lo­gia­kes­kuk­set ja kor­kea­kou­lut eivät sijait­se suur­kau­pun­kin kes­kus­tois­sa vaan nii­den ulko­puo­li­sil­la kam­puk­sil­la pik­ku­kau­pun­geis­sa (Silicon Val­ley, MIT, Research Triangle Park, Ota­nie­mi jne.). Labo­ra­to­rioi­den raken­ta­mi­sel­le on edul­lis­ta, jos ne voi­daan sijoit­taa yhteen ker­rok­seen mm. tur­val­li­suus- ja huol­to­syis­tä. Radan var­si Tik­ku­ri­la ja mik­sei Rii­hi­mä­ki voi­si olla OK.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra ja useim­mat kom­men­toi­jat kier­tä­vät ja vält­te­le­vät joko tar­koi­tuk­sel­la tai ymmär­tä­mät­tö­myyt­tään (herkullista/myrkyllistä) pih­viä. Oleel­li­nen kysy­mys­hän tiet­ty liit­tyy hen­ki­lö­au­toa käyt­tä­vien kan­sa­lais­ten satel­liit­ti­seu­ran­taan. Yhtääl­tä han­ke on viher­va­sem­mis­ton ja tek­nofriik­kien (Kyl­lö­nen & Olli­la, ja nyt Soi­nin­vaa­ra, sic!) epä­py­hän allians­sin mär­kä uni, toi­saal­ta se on enem­mis­töä intui­tii­vi­ses­ti kau­his­tut­ta­va ja ahdis­ta­va pai­na­jais­mai­nen tule­vai­suu­den visio.
    Ensim­mäis­tä ker­taa ihmis­kun­nan his­to­rias­sa tek­no­lo­gia mah­dol­lis­taa jokai­sen kan­sa­lai­sen jokai­sen liik­keen seu­raa­mi­sen reaa­lia­jas­sa. Ava­taan­ko tämä ihmis­ten seu­raa­mi­sen Pan­do­ran lipas ensim­mäi­se­nä Suo­mes­sa on mer­ki­tyk­sel­tään gigant­ti­nen ja his­to­rial­li­nen kysy­mys, jon­ka Soi­nin­vaa­ra sivuut­taa kyl­mää­vän kevyes­ti, vies­tien näin pitä­vän­sä aspek­tia jok­seen­kin toisarvoisena.
    Seu­ran­nan kan­nat­ta­jat vähät­te­le­vät yksi­lö­noi­keus­u­lot­tu­vuut­ta sano­mal­la, että autoa täs­sä seu­ra­taan eikä ihmis­tä. Tois­tai­sek­si autot kui­ten­kin ovat ihmis­ten kul­jet­ta­mia ja yksi auto pää­osin yhden ja saman. Toi­nen usein tois­tet­tu vähät­te­ly­ar­gu­ment­ti on viit­taus mat­ka­pu­he­lin­tek­no­lo­gi­aan liit­ty­vään pai­kan­nus­mah­dol­li­suu­teen, vaik­ka tähän uudes­taan ja uudes­taan tode­taan, että puhe­li­men voi (ja vie­lä saa) sul­kea halutessaan.
    Minä vas­tus­ta­ja­na sanon, että satel­liit­ti­seu­ran­ta louk­kaa perus­ta­vaa laa­tua ole­val­la taval­la ihmi­syk­si­lön ja ylei­sem­min ihmi­syy­den arvok­kuut­ta (dig­ni­ty) ja, että nimen­omai­ses­ti täs­tä syys­tä täl­le tiel­le ei mis­sään tapauk­ses­sa pidä läh­teä, oli­vat hyö­ty­pe­rus­te­lut asian puo­les­ta mit­kä tahan­sa. Kaik­ki muut sinän­sä hyvin­kin perus­tel­lut satel­liit­ti­seu­ran­nan vas­tus­tusar­gu­men­tit ovat toisarvoisia.

    1. Ensim­mäis­tä ker­taa ihmis­kun­nan his­to­rias­sa tek­no­lo­gia mah­dol­lis­taa jokai­sen kan­sa­lai­sen jokai­sen liik­keen seu­raa­mi­sen reaaliajassa.

      Ensim­mäi­sen ker­ran ja jokai­sen? Tämä aihe näyt­tää sumen­ta­van ajattelua.
      Auto­ja ei ole jokai­sel­la ja nekin, joil­la sel­lai­nen on, eivät istu koko aikaa autos­saan. Ei siis jokais­ta ihmis­tä eikä jokai­sen ihmi­sen jokais­ta lii­ket­tä, mut­ta edes ensim­mäis­tä ker­taa. Kän­nyk­kä on pal­jon useam­mal­la kuin auto ja kän­nyk­kä on pääl­lä vuo­ro­kau­des­sa pal­jon kau­em­min kuin autol­la ajateen.

  64. Ruuh­ka­mak­sut ovat var­mas­ti vält­tä­mö­tö­miä pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä, mut­ta ne eivät vali­tet­ta­vas­ti tehok­kas­ti rajoi­ta lii­ken­net­tä niin kau­an kun mak­sut ovat koh­tuul­li­sel­la tasolla.

    Ruuh­ka­mak­suil­la on sama efek­ti kun ben­san hin­nal­la — kaik­keen tot­tuu! Ei ben­san hin­ta­kaan rajoi­ta lii­ken­net­tää, sil­lä sitä voi­daan hila­ta ylös­päin niin hitaas­ti, että ihmi­set ehtii tot­tua kovem­piin kului­hin ja aja­vat silti.

    Lisäk­si kes­kus­taa pal­jon tär­keäm­pää on rajoit­taa kehä­tei­den lii­ken­net­tä, joten ruuh­ka­mak­sut pitäi­si aloit­taa niistä.

    Joka puo­lu­eel­la on omat sumu­tuk­sen­sa ja vih­reil­lä se on väi­te, että tuke­mal­la jouk­ko­lii­ken­net­tä voi­daan vähen­tää yksi­tyi­sau­toi­lua — autoi­li­joi­ta ei saa bussiin/junaan niin kau­an kun omal­la autol­la aja­mi­ses­ta ei kat­kais­ta sormia/varpaita…

  65. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Menee huti kan­ta­kau­pun­gis­ta, mut­ta sai­si­ko Kehä I:n ja sii­tä ulos­päin ruuh­kia rat­koa ihan vaan väylärakentamisellakin

    Aina­kaan län­si­pääs­sä raken­ta­mi­nen ei ole juu­ri­kaan vähen­tä­nyt ruuh­kaa vaan ainoas­taan lisän­nyt auto­jen määrää.

    åke: Kehien ostos­hel­ve­teis­sä liik­kuu pal­jon enem­män rahaa.

    FTFY

    Ant­ti: Mat­ka­kor­tin tuli­si­kin olla autokohtainen

    Joo, bus­si­kus­ki saa mak­saa mun matkat.

    janimh: ei ruuh­kat ole sii­nä mit­ta­kaa­vas­sa kuin “oikeis­sa ruuhkisssa”.

    Minus­ta nykyi­nen lii­ken­ne­kin on lii­kaa, kos­ka se on mui­den tiel­lä ja hait­ta­na. Minul­le aina­kin on muu­ten täy­sin sama kuin­ka pal­jon hen­ki­lö­au­to­ja jos­sain sei­soo, kun­han ne eivät sei­so kevyen ja jul­ki­sen lii­ken­teen tiel­lä ja pilaa ilmaa. Koko tie­verk­ko myös kau­pun­gis­sa on raken­net­tu täy­sin autoi­lun ehdoil­la mui­den tappioksi.
    Eli oli “oikei­ta ruuh­kia” tai ei, hoi­da sinä ne sit­ten muu­al­le. Pyö­ri­tä nii­tä vaik­ka omas­sa kämpässäsi.

    Juho Laa­tu: Lisä­tun­ne­lit autoil­le toi­si­vat kes­kus­taan yhä enem­män liikennettä.

    Toi­saal­ta autot voi­si koko­naan siir­tää tun­ne­lei­hin. Kau­pun­gin viih­ty­vyys paran­tui­si huomattavasti.

    Jus­si: piha­me­lu on myös häiritsevää.

    Oli­si syy­tä puut­tua myös katu- ja kaup­pa­me­luun, jne. Näil­lä aiheu­te­taan pait­si musiik­kia kuun­te­le­val­le kan­san­osal­le kuu­lo­vau­rioi­ta myös tur­haa stres­siä muil­le ihmisille.

  66. Mat­ti: Gps-poh­jai­sen ruuh­ka­mak­sun ulot­ta­mi­nen vain Hel­sin­kiin louk­kaa kyl­lä lai­nop­pi­nei­den hel­li­mää yhde­ver­tai­suut­ta perustuslaissa.

    No mik­si sit­ten esi­mer­kik­si tul­li­port­ti­poh­jai­sen ruuh­ka­mak­sun (kuten Tuk­hol­mas­sa) ulot­ta­mi­nen vain Hel­sin­kiin ei sitä tekisi?

  67. Andy:
    Muu­ta­ma näkökulma:

    Ongel­man ydin on yksi­tyi­sau­toi­lus­sa. Tule­vai­suu­den kau­pun­git eivät voi tii­vis­tyä ja kas­vaa, jos yksi­tyi­sau­toi­lul­le ei kehi­te­tä mer­kit­tä­viä vaih­to­he­to­ja ja rajoituksia.

    Maa­il­mas­sa tai­taa olla aika mon­ta met­ro­po­lia, jos­sa asuu väkeä monin­ker­tai­ses­ti koko Suo­men väki­lu­kuun ver­rat­tu­na. Näi­den mega­po­lis­ten koh­dal­la pitä­nee var­maan­kin hyvin paik­kan­sa, ettei kas­vu ja tii­vis­ty­mi­nen voi jat­kua autoi­lun varassa.

    On kui­ten­kin jote­kin lii­oit­te­lua väit­tää, ettei­kö pk-seu­tu voi­si kas­vaa sin­ne jon­ne­kin parin mil­joo­nan koko­luok­kaan nykyi­sil­lä eväil­lä — esi­merk­ke­jä enem­män tai vähem­män vähem­män hyvin toi­mi­vis­ta parin mil­joo­nan asuk­kaan (auto)kaupungeista löy­tyy ihan riit­tä­väs­ti. Meil­lä ei siis tar­vit­se läh­teä kek­si­mään pyö­rää uudes­taan vaan voim­me sovel­taa mui­den koke­muk­sia (var­sin­kin, kun se uudel­leen­kek­sit­ty pyö­rä näyt­tää sisäl­tä­vän sta­si­val­vo­nan, val­li­nan­va­pauk­sien lak­kau­ta­mi­sen ja asu­mis­mu­ka­vuu­den kurjistamisen).

  68. tpyy­luo­ma: Eli ensin pitäi­si olla sel­lai­nen tun­ne­li­suun­ni­tel­ma, joka vie autot maan alle ihan oikeas­ti eikä reto­ri­ses­ti. Jos sel­lai­sia saa­daan, niin asi­aa voi harkita.

    Teh­dään siis sel­lai­nen tun­ne­li, joka todel­la vie hen­ki­lö­au­tot ymv. maan alle. Kes­kus­tan­kin alla tai­taa olla var­sin hyvin tilaa ~50 met­riä pin­nan alla. 

    Yhdis­te­tään Län­si­väy­lä ja Itäväylä/Lahdenväylä 4–6‑kaistaisella syväl­lä tun­ne­lil­la ja raken­ne­taan jon­ne­kin Man­ner­hei­min­tien paik­keil­le poi­kit­tai­nen suu­ri “pysä­köin­ti­ka­tu” suun­nil­leen Oop­pe­ral­ta Erot­ta­jal­le, jos­ta his­siyh­tey­det pin­nal­le. 2,5 km mat­kal­le sopi­si n. 10000 paik­kaa (2 pysä­köin­ti­hol­via + katu, kah­teen kerrokseen).

    Tun­ne­li oli­si suo­ra tun­ne­li ilman lii­ken­net­tä hidas­ta­via ris­teyk­siä. Liit­ty­mä pysä­köin­ti­ka­dul­le toteu­tet­tai­siin eri­ta­so­liit­ty­min. Eri­ta­so­rat­kai­sut pysy­vät mitoi­tuk­sel­taan koh­tuul­li­si­na, kun pai­kat mitoi­tet­tai­siin esim. suu­rel­le paket­ti­au­tol­le (~8 m x 2.2 m x 2.8 m), eikä täy­si­ko­koi­sel­le rekal­le tai edes 15-met­ri­sel­le bussille. 

    Täl­lä luo­tai­siin kevyel­le moot­to­ri­lii­ken­teel­le koko­naan uusi, vah­va poi­kit­tai­syh­teys, mikä alen­tai­si ruuh­kau­tu­van Kehä‑I:n kuor­mi­tus­ta. Rat­kai­su kas­vat­tai­si kes­kus­tan pysä­köin­ti­ka­pa­si­teet­tia val­ta­vas­ti mut­ta ei toi­si kes­kus­tan kaduil­le ainoa­ta­kaan uut­ta autoa.

    Kal­lion tie­noil­le voi­si teh­dä toi­sen pysä­köin­ti­ka­dun, joka voi­si pal­vel­la enem­män asu­kas­py­sä­köin­tiä. Näin Kal­lioon voi­tai­siin kaa­voit­taa run­saas­ti lisää asun­to­ja kah­den met­roa­se­man ja hyvien ratik­kayh­teyk­sien äärelle.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Käyt­tä­jät mak­sav­bat vesi- ja vie­mä­ri­ver­kon kulut koko­naan, toi­sin kuin katu­ver­kon kulut, jot­ka pei­te­tään kunnallisverosta.

    Vesi- ja vie­mä­ri­ver­kos­ton käyt­tä­jät mak­sa­vat monin pai­koin käy­tän­nös­sä osan kun­tien tulois­ta, kos­ka vero­äy­ri halu­taan pitää kei­no­te­koi­sen alhaal­la. Samaan aikaan ko. ver­kos­tot rap­peu­tu­vat kor­jaus­kel­vot­to­maan kuntoon.

    Oleel­li­sen infra­struk­tuu­rin yllä­pi­to pitäi­si­kin heti­mi­ten vie­dä pois kun­nal­lis­po­lii­tik­ko­jen ulot­tu­vil­ta ennen täy­del­lis­tä romah­dus­ta. Vesi­lai­tok­set pitäi­si yhtiöit­tää ja täs­sä mal­lia voi­si ottaa vaik­ka­pa säh­kön­ja­ke­lu­verk­ko­yh­tiöi­den säätelystä.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    sumimh
    Jos ihmi­set mak­sa­vat 8 000 euroa neliöl­tä asun­nos­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa, kun voi­si­vat ostaa asun­non hal­vem­mal­la mis­tä hyvän­sä Suo­mes­ta, eivät­kö nämä asun­no­nos­ta­jat sil­loin halua eni­ten asua kan­ta­kau­pun­gis­sa? Vai vovat he vain tyhmiä?

    Ehkä he vähän ajat­te­le­mat­to­mia ovat. Toi­saal­ta asun­non hank­ki­mis­ta eivät monet­kaan pidä meno­na vaan sijoi­tuk­se­na, jos­sa raha on var­mas­sa tal­les­sa. Aina­kin Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa. Tämä on ehkä syy, että toden­teol­la tähän asun­to­jen hin­to­jen nousuun ei ole puu­tut­tu. Halu­taan vain tur­va­ta omai­suu­den arvo. Luin jou­lun seu­tuun artik­ke­lin Texa­sis­ta, jos­sa asun­to­jen hin­to­jen ei ole annet­tu nous­ta pil­viin muis­ta USA:n suur­kau­pun­geis­ta poi­ke­ten. Täs­tä on seu­ran­nut mah­ta­va talous­kas­vu koko Texa­sin alueelle.

    1. Hel­sin­gin asun­nois­ta on tyh­jil­lään n 25000 eli n 7,5 % koko asuntokannasta.

      Kuin­ka mon­ta ker­taa tuo Lii­an Van­han väi­te pitää kor­ja­ta? Asun­to ei ole tyh­jil­lään, jos sii­nä ei ole ketään kir­joil­la. Suii­nä voi asua opis­ke­li­ja, joka on kir­joil­la koti­kun­nas­saan, kan­san­edus­ta­ja, for­mu­la­kul­jet­ta­ja, joka on kir­joil­la Monacos­sa. Asun­to voi olla maa­kun­nas­sa toi­mi­van yri­tyk­sen hotel­li­käy­tös­sä työn­te­ki­jöi­den­sä Hel­sin­gin mat­ko­ja aja­tel­len, sii­nä voi asua venä­läi­siä oloi­gar­ge­ja, joi­den kir­jat ovat Pie­ta­ris­sa tai ihan mis­sä hyvän­sä. Hel­sin­gis­sä työs­ken­te­lee yli kym­me­nen tuhat­ta viro­lais­ta, jot­ka ovat vero­tuk­sen takia kir­joil­la Viros­sa, ja jos­sa­kin nii­den­kin pitää yöpyä. Todel­la tyh­jiä asun­to­ja on hyvin vähän

  71. Itse asias­sa kan­ta­kau­pun­ki on tyh­jen­ty­nyt 60-luvul­ta lähtien.
    Hel­sin­gin nie­men asu­kas­lu­ku oli vuon­na 1967 noin 300 000, sii­tä se on vähen­ty­nyt puo­leen eli 170 000 asuk­kaa­seen vuo­teen 2006 mennessä.

    Syy­nä oli työ­paik­ko­jen mää­rän kas­vu ja asun­to­jen koon suureneminen

    Hel­sin­gin kau­pun­gin kes­kus­taa kuor­mit­ta­vat jul­ki­sen sek­to­rin työpaikat.
    Hel­sin­gis­sä on jul­ki­sen sek­to­rin työ­paik­ko­ja n 120000

    On äly­tön­tä vero­ra­ho­jen tuh­laus­ta pitää jul­ki­set työ­pai­kat Suo­men kal­leim­mil­la alueilla.

    Syr­jem­mäl­lä hin­nat ovat var­maan vain puo­let ja alle­kin kan­ta­kau­pun­gin hinnoista.

    Muut­ta­mal­la toi­mis­tot asun­noi­kis saa­daan asun­to­jen hin­taa hilat­tua alas kun tar­jon­ta kes­kus­tas­sa lisääntyy.

    Ja kun toi­mis­tot ovat jos­sain kehä I tie­noil­la tai sen taka­na niin lii­ken­ne­ruuh­kat­kin vähe­ne­vät ilman mitään ruuhamaksuja

    1. Jos­tain syys­tä yri­tyk­set tule­vat mie­luum­min Hel­sin­gin kes­kus­taan kuin Espoon pel­loil­le haja­si­joi­tet­tu­na. Espoos­sa on joka kuu­des toi­mis­to­ne­liö tyh­jil­lään ja vuo­kra­ta­so on las­ke­nut niin alas, ettei kiin­teis­tö­jä kan­na­ta pitää kun­nos­sa. Luu­len kovas­ti, että samat syys, joi­den takia Hel­sin­ki on edul­li­sem­pi paik­ka yri­tyk­sil­le päte­vät myös jul­ki­seen sektoriin

  72. jätit yhden koh­dan kir­jaa­mat­ta, kun puhuit ruuh­ka­mak­su­jen eduis­ta ja hai­tois­ta. Tar­koi­tan sitä, että ruuh­ka­mak­sun suu­ruu­det, ajan­koh­dat ja pai­kat ovat TÄYSIN polii­tik­ko­jen mää­rät­tä­vis­sä ja nopeal­la aika­tau­lul­la muu­tet­ta­vis­sa sopiviksi.

    On hel­pos­ti ymmär­ret­tä­vää, että täl­lai­nen val­ta nos­taa polii­ti­kon rin­ta­ke­hää ja tar­jo­aa mah­dol­li­suu­det suo­sia hyviä ystä­viä. Ja on hie­noa, jos on ystä­viä, var­sin­kin varak­kai­ta ja vai­ku­tus­val­tai­sia ystäviä.

  73. janimh: ei ruuh­kat ole sii­nä mit­ta­kaa­vas­sa kuin “oikeis­sa ruuh­kiss­sa”. (eikä Hel­sin­ki ole met­ro­po­li, sorry) 

    Eikä Hel­sin­gis­tä tätä menoa tule met­ro­po­lia! 🙂 Ensin­nä­kin tar­vi­taan kau­pun­ki­mais­ta kaa­voi­tus­ta pal­jon nykyis­tä laa­jem­min. Jopa Mei­lah­ti, Haa­ga ja Hert­to­nie­mi tulee kaa­voit­taa kaupunkimaisesti. 😀 

    Lisäk­si kun­ta­uu­dis­tus, jos­sa Hel­sin­ki jae­taan toi­mi­viin kun­tayk­si­köi­hin ja lää­ni­ja­ko uusi­taan niin että pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat Kehä I:tä myö­ten eriy­te­tään lää­ni­jaos­ta, aut­taa kehi­tys­tä. Nyky­me­nol­la seu­tu vain hajau­tuu ja kuihtuu.

  74. ano­nyy­mi: Toi­saal­ta autot voi­si koko­naan siir­tää tun­ne­lei­hin. Kau­pun­gin viih­ty­vyys paran­tui­si huomattavasti.

    Tuo oli­si tek­ni­ses­ti toi­mi­va rat­kai­su, mut­ta aika kal­lis, ja toden­nä­köi­ses­ti kau­pun­gin mak­si­maa­li­seen kas­vuun täh­tää­vät polii­ti­kot pitäi­si­vät lopul­ta sekä maan­pääl­li­sen lii­ken­ne­ver­kon että tunnelit.

  75. Mark­ku af Heur­lin:
    … poi­kit­tais­väy­lät. Nii­den kapa­si­tee­tis­ta on enää n 20 pro­sent­tia vapaa­na. Sit­ten lii­ken­ne puuroutuu… 

    Väit­tees­sä­si on pari­kin heik­koa koh­taa. Pois­ta­mal­la tar­peet­to­mat bus­si­kais­tat, bus­si­py­sä­kit ja vasem­mal­le­kään­ty­mi­set väli­tys­ky­ky lisään­tyy oleel­li­ses­ti ja samal­la tur­val­li­suus paran­tuu. Mat­ka-aiko­ja­kin voi­daan pie­nen­tää nos­ta­mal­la osin nopeuksia.

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­tain syys­tä yri­tyk­set tule­vat mie­luum­min Hel­sin­gin kes­kus­taan kuin Espoon pel­loil­le haja­si­joi­tet­tu­na. Espoos­sa on joka kuu­des toi­mis­to­ne­liö tyh­jil­lään ja vuo­kra­ta­so on las­ke­nut niin alas, ettei kiin­teis­tö­jä kan­na­ta pitää kun­nos­sa. Luu­len kovas­ti, että samat syys, joi­den takia Hel­sin­ki on edul­li­sem­pi paik­ka yri­tyk­sil­le päte­vät myös jul­ki­seen sektoriin 

    Osmo, olet peri­aat­tees­sa oikeans­sa, mut­ta edel­ly­tyk­siä ei ole täl­lä het­kel­lä. Ruu­tu­kaa­voi­tet­tua aluet­ta on aivan lii­an vähän, ruu­tu­kaa­voi­te­tul­la alu­eel­la ei ole riit­tä­viä pysä­köin­tie­del­ly­tyk­siä ja vähien uusien aluei­den tehok­kuus ei rii­tä pal­ve­lui­den muodostumiseen.

    Pal­ve­luil­la tar­koi­tan myös jul­kis­ta lii­ken­net­tä! Ehkä spå­raa ja lähi­ju­na­lii­ken­net­tä lukuu­not­ta­mat­ta Hel­sin­gin seu­dun jul­ki­nen lii­ken­ne on kan­nat­ta­ma­ton­ta ja tul­laan aja­maan alas raho­jen loput­tua. Kan­nat­ta­va jul­ki­nen lii­ken­ne vaa­tii riit­tä­vän tii­viin väes­tö­poh­jan. Muut aja­koot omil­la autoillaan.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­tain syys­tä yri­tyk­set tule­vat mie­luum­min Hel­sin­gin kes­kus­taan kuin Espoon pel­loil­le haja­si­joi­tet­tu­na. Espoos­sa on joka kuu­des toi­mis­to­ne­liö tyh­jil­lään ja vuo­kra­ta­so on las­ke­nut niin alas, ettei kiin­teis­tö­jä kan­na­ta pitää kun­nos­sa. Luu­len kovas­ti, että samat syys, joi­den takia Hel­sin­ki on edul­li­sem­pi paik­ka yri­tyk­sil­le päte­vät myös jul­ki­seen sektoriin

    Kum­mas­ti nii­tä uusia toi­mis­to­ta­lo­ja kui­ten­kin koko ajan raken­ne­taan tän­ne “pel­to­jen keskelle”.

    Oikeas­ti Espoon toi­mis­to­ti­la­mark­ki­noi­den ongel­ma­na ovat van­hat pie­net epä­käy­tän­nöl­li­set toi­mis­to­kiin­teis­töt, jot­ka monas­ti vie­lä sijait­se­vat vää­räs­sä pai­kas­sa. Täl­lai­sil­la ajas­taan jäl­keen­jää­neil­lä tiloil­la ei ole nykyi­sil­lä mark­ki­noil­la käy­tän­nös­sä ollen­kaan kysyntää.

    …mut­ta tie­tys­ti, jos kuvi­tel­ma sii­tä, ettei­vät yri­tyk­set halua “pel­to­jen kes­kel­le”, antaa hel­sin­ki­läis­päät­tä­jil­le mie­len­rau­han, niin mik­si­pä sitä illuusio­ta rikkomaan…

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    sumimh
    Jos ihmi­set mak­sa­vat 8 000 euroa neliöl­tä asun­nos­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa, kun voi­si­vat ostaa asun­non hal­vem­mal­la mis­tä hyvän­sä Suo­mes­ta, eivät­kö nämä asun­no­nos­ta­jat sil­loin halua eni­ten asua kan­ta­kau­pun­gis­sa? Vai vovat he vain tyhmiä?

    Kyse on vali­koi­dus­ta ja raja­tus­ta jou­kos­ta joka halu­aa asua (tai omis­taa asun­non jos­sa he eivät itse asu) Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa. Kaik­ki eivät halua. Se että se rajat­tu jouk­ko on isom­pi kuin mitä asun­to­ja on tar­jol­la, nos­taa hintoja.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Auto­ja ei ole jokai­sel­la ja nekin, joil­la sel­lai­nen on, eivät istu koko aikaa autos­saan. Ei siis jokais­ta ihmis­tä eikä jokai­sen ihmi­sen jokais­ta lii­ket­tä, mut­ta edes ensim­mäis­tä kertaa. 

    Eikö aja­tus kan­sa­lais­ten aukot­to­mas­ta, pakol­li­ses­ta seu­ran­nas­ta ole kui­ten­kin niin kau­his­tut­ta­vaa tota­li­ta­ris­mia, että jokai­sen omil­la aivoil­laan ajat­te­le­van polii­ti­kon luu­li­si kavah­ta­van sitä?
    On pal­jon ihmi­siä, joil­le oma auto on pää­asial­li­nen liik­ku­mis­vä­li­ne. Se, että joil­la­kin on mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja aina­kin osaan liik­ku­mis­tar­peis­taan ei tee autoi­li­joi­den seu­ran­nas­ta yhtään oikeutetumpaa.

  80. On mie­li­puo­lis­ta kes­kus­tel­la sii­tä onko ruuh­kia vai ei ja tämä kes­kus­te­lu on rön­syn­nyt asu­mi­seen ja asun­to­jen hin­toi­hin vaik­ka kuten Soi­nin­vaa­ra nos­ti esil­le — ruuh­kat on täy­sin todel­li­sia ja tämän ongel­maan Soi­nin­vaa­ra tar­jo­si ruuh­ka­mak­su­ja — ei asun­to­jen yli­hin­taan Helsingissä!

    Kan­na­tan ruuh­ka­mak­su­ja sii­tä huo­li­mat­ta, että ne ovat tehot­to­mia lii­ken­teen rajoit­ta­jia, sil­lä niil­lä voi­tai­siin käte­väs­ti rahoit­taa lii­ken­teen paran­ta­mi­nen ja vähäi­ses­sä mää­rin ehkä vähen­tää ruuh­kia­kin. Tulo­ja oli­si vai­kea kor­va­mer­ki­tä, mut­ta ehkä päät­tä­jät osai­si­vat las­kea 1+2 kun oli­si kon­kreet­ti­nen tulo­mo­ment­ti jota käyt­tää Hel­sin­gin tun­ne­lit­ta­mi­seen esimerkiksi.

    Onko ruuh­ka­mak­sun taso­ja kukaan kui­ten­kaan edes aja­tel­lut käy­tän­nös­sä (mie­tin­nös­sä­kin tämä vähän sivuu­tet­tii poliit­ti­sis­ta syis­tä)? Mil­lai­sil­la ruuhkamaksuilla/veroilla oli­si mitään vai­ku­tuk­sia lii­ken­teen mää­riin? Mie­les­tä­ni Hel­sin­gin kes­kus­taan suu­tau­tu­van työ­mat­kan pitäi­si kal­lis­tua 5–10€ sivu, jot­ta sil­lä oli­si mer­kit­tä­vää lii­ken­teen mää­riä ohjaa­vaa vai­ku­tus­ta — ne meis­tä jot­ka liik­ku­vat päi­vit­täin työn takia kes­kus­taan töi­hin autol­la voi­vat arvioi­da jäi­si­kö yksi­kään mat­ka teke­mät­tä jos ruu­hak­mak­su oli­si 0.5€-1€ — tus­kim­pa. Isom­mat mak­sut taas oli­si­vat täy­sin koh­tuut­to­mia ja ihmi­siä lii­kaa eriar­vois­ta­via. Emme var­maan halua pää­kau­pun­ki­seu­tua, jos­sa vain yky­rik­kaat voi­vat liik­kua autolla? 

    Toki nii­tä jot­ka voi­vat liik­kua vain pyö­räl­lä ja kevel­len ei yleen­sä yhtään kiin­nos­ta miten mah­do­ton­ta autoi­lu oli­si 5–10€ lisäkululla/päivä, mut­ta täl­läi­nen ajat­te­lu ei ole­kaan yhteis­kun­ta­po­liit­ti­ses­ti jär­ke­vää ja arvo­kas­ta poh­dis­kua — ainoas­taan omaan napaan tui­jot­ta­mis­ta — jul­ki­nen lii­ken­ne ei ole vaih­toeh­to kaikille.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­tain syys­tä yri­tyk­set tule­vat mie­luum­min Hel­sin­gin kes­kus­taan kuin Espoon pel­loil­le haja­si­joi­tet­tu­na. Espoos­sa on joka kuu­des toi­mis­to­ne­liö tyh­jil­lään ja vuo­kra­ta­so on las­ke­nut niin alas, ettei kiin­teis­tö­jä kan­na­ta pitää kun­nos­sa. Luu­len kovas­ti, että samat syys, joi­den takia Hel­sin­ki on edul­li­sem­pi paik­ka yri­tyk­sil­le päte­vät myös jul­ki­seen sektoriin

    Jul­ki­nen sek­to­ri toi­mii vero­va­roin ja sen kus­tan­nuk­sia ei rajoi­ta kilpailu.Julkinen sek­to­ri siis toi­mii kus­tan­nus­ta­son vedättäjänä . 

    On todel­la pöy­ris­tyt­tä­vää, että jul­ki­nen sek­to­ri tuh­laa rajal­li­sia resurs­se­ja , vero­va­ro­ja ja osal­lis­tuu hin­to­jen vedättämiseen.

    Mitä hyö­tyä veron­mak­sa­jal­le on mak­saa kor­kei­ta kulu­ja pel­kis­tä seinistä ?

    Kyl­lä nii­tä työ­paik­ka­kes­kit­ty­miä löy­tyy Kehä I takaa, Espoo on huo­no esi­merk­ki, kos­ka siel­lä on raken­net­tu pal­jon kes­kel­le kor­pea ja jul­ki­nen lii­ken­ne on onnetonta

  82. Kuin­ka mon­ta ker­taa tuo Lii­an Van­han väi­te pitää kor­ja­ta? Asun­to ei ole tyh­jil­lään, jos sii­nä ei ole ketään kir­joil­la. Suii­nä voi asua opis­ke­li­ja, joka on kir­joil­la koti­kun­nas­saan, kan­san­edus­ta­ja, for­mu­la­kul­jet­ta­ja, joka on kir­joil­la Monacos­sa. Asun­to voi olla maa­kun­nas­sa toi­mi­van yri­tyk­sen hotel­li­käy­tös­sä työn­te­ki­jöi­den­sä Hel­sin­gin mat­ko­ja aja­tel­len, sii­nä voi asua venä­läi­siä oloi­gar­ge­ja, joi­den kir­jat ovat Pie­ta­ris­sa tai ihan mis­sä hyvänsä.”

    Tila­päi­nen­kin oles­ke­lu asun­nos­sa on rekisteröitävä.

    Sot­ket vero­tuk­sen ja asu­mi­sen keskenään.

    Jos oles­ke­lee asun­nos­sa enem­män kuin 3 kk vuo­des­sa niin sil­loin on rekis­te­röi­dyt­tä­vä asujaksi.

    1. Tilas­to, johon vetoat ker­too asun­nois­ta, jos­sa kukaan ei asu vaki­tui­ses­ti. Jos mää­ri­telwet tilas­ton sisäl­lön uudes­taan, sinun on kai­vet­ta­va esil­le myös uudet luvut.

  83. Se satel­liit­ti­seu­ran­ta on aivan lii­an kal­lis ja vaa­tii kah­den­ne­tun jär­jes­tel­män rin­nal­leen tai kään­ne­tyn todis­tus­vel­vol­li­suu­den, jot­ta vää­rin­käy­tök­set saa­daan kuriin.

    Kame­rat joka iki­seen ris­teyk­seen ruuh­ka­mak­sua­lueil­le ja jokai­sel­le sisään­tu­lo­väy­läl­le saa­vat aikaan aivan riit­tä­vän seu­ran­nan tason, ja on suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä hal­vem­paa. Ja nii­tä kame­roi­ta tulee luul­ta­vas­ti joka tapauk­ses­sa koko ajan lisää, mik­sei nii­tä siis käy­tet­täi­si? Tosin sil­loin ei voi­da mak­sua koh­dis­taa kilo­met­riin. Mik­si se muu­ten pitää koh­dis­taa kilo­met­riin? Oleel­li­nen yksik­kö kait on tun­ti ker­taa neliö­met­ri, jos katu­ti­lan käyt­tö kat­so­taan sik­si “pal­ve­luk­si” jos­ta mak­su kerätään.

    Mak­sun voi mää­rit­tää esim. niin, että kame­ran havai­tes­sa ruuh­ka­mak­sua­lu­eel­la ruuh­ka­mak­suai­kaan liik­ku­van auton, se lukee rekis­te­ri­kil­ven ja kir­jaa las­ku­tus­jär­jes­tel­mään las­kun seu­raa­val­le tun­nil­le. Las­kut voi­daan lähet­tää auton hal­ti­jal­le vaik­ka kuu­kausit­tain ja periä ulko­maa­lai­sil­ta maas­ta pois­tu­mi­sen yhteydessä.

  84. Ant­ti: Gps-pai­kan­nuk­seen perus­tu­van ruuh­ka­mak­sun tilal­le ehdo­tan seu­raa­vaa: Tie­tyn alu­een sisäl­lä (esim. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki) yksi­tyi­sau­tol­la liik­ku­val­la täy­tyi­si olla muka­naan mat­kus­tusoi­keut­ta sisäl­tä­vä HSL:n matkakortti. 

    Hin­ta­luok­ka on vää­rä, jos tar­koi­tuk­se­na on paran­taa lii­ken­teen suju­vuut­ta. Jot­ta ruuh­ka­mak­su toi­mi­si, sen pitäi­si oikeas­ti teh­dä lovea kuk­ka­roon. Ruuh­kai­sim­mil­la alueil­la ja aikoi­na toi­mi­va suu­ruus­luok­ka lie­nee euron kilo­met­ri, ehkä enemmänkin.

    Ruuh­ka­mak­sus­sa ei myös­kään saa olla mitään tuk­kua­len­nus­ta. Tien­käyt­tä­jän toi­sil­le tien­käyt­tä­jil­le aiheut­ta­ma hait­ta ei vähe­ne yhtään sii­tä, jos tien­käyt­tä­jä on hait­taa­mas­sa mui­ta joka päivä.

    Las­ku­tus­jär­jes­tel­mis­sä toki voi olla jokin alen­nus vakio­käyt­tä­jil­le, mut­ta täl­löin­kin päi­vit­täis­käyt­tä­jät ja pari ker­taa kuus­sa käyt­tä­vät pitää lait­taa samal­le viivalle.

  85. a_l: Usein yksin­ker­tai­sin rat­kai­su on myös paras. Käyt­tö­voi­ma­ve­ron pois­ton ja auto­ve­ron pois­ton (tai las­ke­mi­sen) voi­si kor­va­ta 1:1 polt­toai­ne­ve­ron nos­tol­la. Myös vuo­tui­sen ajo­neu­vo­ve­ron mää­rä voi­si mää­räy­tyä ajo­neu­von hal­ti­jan koti­pai­kan mukaan.

    Ei toi­mi kah­des­ta­kaan syys­tä. Fis­kaa­li­sel­ta kan­nal­ta polt­toai­ne­ve­ro vuo­taa sekä vaih­toeh­toi­siin polt­toai­nei­siin että naa­pu­ri­mai­hin. Ruuh­ka­mak­su­kan­nal­ta taas polt­toai­ne­ve­rol­la ei ole mitään ohjaus­vai­ku­tus­ta. PIhi hen­ki­lö­au­to vie kau­pun­kia­jos­sa vii­des­tä seit­se­mään lit­raan sata­sel­la, joten Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa aje­le­mal­la alkaa olla vai­kea saa­da edes euroa kasaan päi­väs­sä. (Kes­kus­ta lop­puu kesken.)

    Asuin­pai­kan perus­teel­la verot­ta­mi­nen taas täyt­täi­si Espoon Män­ty­har­jul­le rekis­te­röi­dyil­lä autoilla.

    a_l: Ruuh­ka­mak­sun voi toteut­taa ihan perin­tei­ses­ti por­teil­la, esim kol­mel­la vyö­hyk­keel­lä: kehät 3 ja 1 sekä kan­ta­kau­pun­gin raja. Vyö­hy­ke­ra­jan yli­tys maksaa.

    Tämä ei toi­mi näin kar­keal­la jaol­la, kos­ka tul­lien pitää olla aika kovia joka yli­tyk­ses­tä. Se aset­taa ihmi­siä pien­ten asuin­paik­kae­ro­jen perus­teel­la kovin eri­lai­seen ase­maan, ja tul­li­ra­jo­jen kier­tä­mi­nen aiheut­tai­si tar­pee­ton­ta läpia­joa vää­ris­sä paikoissa.

    Peri­aa­te on kui­ten­kin toi­mi­va, jos tul­li­port­te­ja on kai­kis­sa ruuh­kai­sis­sa ris­teyk­sis­sä ja ruuh­kau­tu­vil­la väy­lil­lä sään­nöl­li­sin välein. Täl­löin mak­sut voi­vat olla koh­tuul­li­sen pie­niä, eikä yksit­täis­tä port­tia kan­na­ta läh­teä väistelemään.

    Minus­ta tämä on se ske­naa­rio, jota kan­nat­tai­si läh­teä ver­taa­maan GPS-mal­liin. Saat­taa olla, että satel­liit­ti­pai­kan­nus hoi­taa asian edul­li­sem­min ja fik­sum­min, mut­ta ilman ver­tai­lua asi­aa on vai­kea tietää.

  86. Hel­sin­gin kes­kus­ta hou­kut­te­lee asian­tun­ti­jay­ri­tyk­siä, kos­ka se on sopi­va paik­ka tava­ta asiak­kai­ta ja hou­ku­tel­la työn­te­ki­jöi­tä. Työn­te­ki­jöis­tä kun on ihan muka­vaa käy­dä lou­naal­la Hel­sin­gin kes­kus­tan ravin­to­lois­sa, ja sin­ne pääsee
    sopi­vas­ti jul­ki­sil­la. Syr­jäi­seen kont­to­riin on vai­keam­pi hou­ku­tel­la työn­te­ki­jöi­tä ym. syistä.

    Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin suo­sio ei minus­ta joh­du sii­tä, että se on tii­vis­tä kan­ta­kau­pun­kia, vaan sik­si että se on pää­kau­pun­gin kes­kus ja siel­lä nyt vain sijait­see mon­ta ainoa­ta asi­aa Suo­mes­sa loke­mat­to­mien pää­kont­to­rien ohella.

    Ihmi­set eivät siis vält­tä­mät­tä *halua* asua kan­ta­kau­pun­gis­sa sinäl­lään, vaan halua­vat asua pää­kau­pun­gin yti­mes­sä pää­kont­to­rin vieressä.

    Siir­re­tään Hel­sin­gin yli­opis­to Kera­val­le ja luo­daan Kera­vas­ta yri­tys­ve­ro­va­paa vyö­hy­ke. Ja kas, Kera­van asun­to­jen hin­nat kol­min­ker­tais­tu­vat, Kera­vas­ta tulee tren­di­käs alue ja Hel­sin­gin ruuh­kat helpottavat.

    PS. Mie­tin että vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen aika­na olen aja­nut Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ainoas­taan sik­si, että olen men­nyt Tal­lin­nan tai Ruot­sin lau­toil­le. Tääl­tä poh­joi­ses­ta kat­soen Hel­sin­ki on se ruuh­kai­nen sata­ma­kau­pun­ki, jos­sa on kirei­tä ihmi­siä, ja jon­ka kes­kus­tan läpi on pak­ko ajaa pääs­täk­seen laivalle.

  87. Aivan kuin kes­kus­te­li­jat oli­si­vat unoh­ta­neet, että tii­viis­ti raken­ne­tus­sa kes­kus­tas­sa paras tapa liik­kua ei ole autol­la, eikä edes busil­la tai rati­kal­la. Vaan pol­ku­pyö­räl­lä tai kävel­len. Tänä vuon­na on ollut noin 9 kuu­kaut­ta täy­del­li­set kesä­ke­lit pyö­räi­lyyn ja ilmas­ton­muu­tok­sen myö­tä parin vii­me tal­ven täy­sin poik­keuk­sel­li­set lumi­mää­rät (jol­loin ainut var­ma liik­ku­mis­muo­to oli suk­set) tule­vat jää­mään historiaan.

    Kal­le:

    EU:n sisäi­nen vero­kil­pai­lu hoi­taa koko­nai­suu­den, joten vero­tu­lot tule­vat joka­ta­pauk­ses­sa las­ke­maan. Kaik­ki suun­ni­tel­mat tulee teh­dä lake­vien vero­tuot­to­jen mukaan. Pää­osa yhteis­kun­nan menois­ta, yli 70%, on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja. Kol­mas huo­mat­ta­va osuus on kou­lu­tus. Kaik­ki muut: tur­val­li­suus, infra jne. ovat koko­nais­me­no­jen kan­nal­ta merkityksettömiä. 

    Mis­tä ale­taan leik­kaa­maan? Eri­tyis­sai­raan­hoi­to, perus­ter­vey­den­huol­to, lää­ke­kor­vauk­set, perus- ja jat­ko­kou­lu­tus, las­ten- ja vanhustenhoito…?

    Juho Laa­tu:

    Kes­kus­taa koros­ta­van mal­lin vaih­toeh­to voi­si olla mal­li, jos­sa jokai­sen työ­paik­ka­kes­kit­ty­män ympä­ris­tös­sä oli­si jok­seen­kin vas­taa­va mää­rä asun­to­ja. Tämä vähen­täi­si kes­ki­mää­räis­tä pen­de­löin­nin tarvetta. 

    Et ole luke­nut soi­nin­vaa­raa­si? Mer­kit­tä­vin ja ala­ti kas­va­va osa ihmis­ten liik­ku­mi­ses­ta ei enää lii­ty työ­hön, vaan vapaa-aikaan.

    janimh:
    kan­ta­kau­pun­ki… Ei todel­la­kaan ole Suo­men tavoi­tel­luin, mis­tä näi­tä aivo­pie­ru­ja tulee?

    Käy esi­mer­kik­si Oiko­tiel­lä teke­mäs­sä pien­tä hintavertailua.

    janimh:

    Ja kun jul­ki­sel­la lii­ken­ne­vä­li­neel­lä menee kol­min­ker­tai­nen aika työ­mat­kaan, se ei ole mene­tet­tyä aikaa?

    Oman auton yllä­pi­toon kulu­va aika ja raha vs. läm­pi­mä­nä pysä­kil­le saa­pu­va bus­si tai ratik­ka, jos­sa ajan voi viet­tää vaik­ka­pa leh­teä lukien?

    janimh:

    Hiuk­kas­pääs­töt tule­vat tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­sen myö­tä pie­ne­ne­mään mer­kit­tä­väs­ti eten­kin pienautoissa.

    Katu­pö­ly on mer­kit­tä­vin autoi­lus­ta aiheu­tu­va hait­ta ja sitä ei moot­to­ri­tek­niik­ka vähen­nä. Autoi­li­jat halua­vat käyt­tää nas­to­ja, oli maa sit­ten miten mus­ta tahansa.

    Espoo­lai­nen autoi­li­ja:
    Yhdis­te­tään Län­si­väy­lä ja Itäväylä/Lahdenväylä 4–6‑kaistaisella syväl­lä tun­ne­lil­la ja raken­ne­taan jon­ne­kin Man­ner­hei­min­tien paik­keil­le poi­kit­tai­nen suu­ri “pysä­köin­ti­ka­tu” suun­nil­lee­nOop­pe­ral­ta Erot­ta­jal­le, jos­ta his­siyh­tey­det pin­nal­le. 2,5 km mat­kal­le sopi­si n. 10000 paik­kaa (2 pysä­köin­ti­hol­via + katu, kah­teen kerrokseen).

    Eikä mak­sa paljon 🙂 🙂

    Lii­an van­ha: …Espoo on huo­no esi­merk­ki, kos­ka siel­lä on raken­net­tu pal­jon kes­kel­le kor­pea ja jul­ki­nen lii­ken­ne on onnetonta

    Help­poa olla samaa miel­tä. Kysei­nen nopeas­ti pel­toi­hin ja met­siin levit­täy­ty­vä Suo­men auto-onne­la on erit­täin huo­no esi­merk­ki. Mut­ta sai­vat­pa­han sen­tään Suur­pel­toon Suo­men­lin­nan van­han kontti-Siwan.

  88. Mik­ko H: Onko ruuh­ka­mak­sun taso­ja kukaan kui­ten­kaan edes aja­tel­lut käy­tän­nös­sä (mie­tin­nös­sä­kin tämä vähän sivuu­tet­tii poliit­ti­sis­ta syis­tä)? Mil­lai­sil­la ruuhkamaksuilla/veroilla oli­si mitään vai­ku­tuk­sia lii­ken­teen mää­riin? Mie­les­tä­ni Hel­sin­gin kes­kus­taan suu­tau­tu­van työ­mat­kan pitäi­si kal­lis­tua 5–10€ sivu, jot­ta sil­lä oli­si mer­kit­tä­vää lii­ken­teen mää­riä ohjaa­vaa vai­ku­tus­ta – ne meis­tä jot­ka liik­ku­vat päi­vit­täin työn takia kes­kus­taan töi­hin autol­la voi­vat arvioi­da jäi­si­kö yksi­kään mat­ka teke­mät­tä jos ruu­hak­mak­su oli­si 0.5€-1€ – tus­kim­pa. Isom­mat mak­sut taas oli­si­vat täy­sin koh­tuut­to­mia ja ihmi­siä lii­kaa eriar­vois­ta­via. Emme var­maan halua pää­kau­pun­ki­seu­tua, jos­sa vain yky­rik­kaat voi­vat liik­kua autolla? 

    Käy­tän­nös­sä­hän ruuh­kat muo­dos­tu­vat vii­mei­ses­tä noin 20% lisäyk­ses­tä auto­mää­rään. Eli jos ruuh­kas­ta kar­si­taan vii­des­osa autois­ta pois, ei ruuh­kaa ole enää oikeas­taan lainkaan. 

    Vaik­ka pois kar­siu­tu­va osa mää­räy­tyi­si täy­sin tulo­ta­son mukaan (mikä ei mie­les­tä­ni ole miten­kään täy­sin var­maa), ei kol­mas autoi­li­joi­den desii­li nyt mie­les­tä­ni vie­lä ihan “öky­rik­kaan” mää­ri­tel­mää täytä.

  89. Tämä aihe näyt­tää sumen­ta­van lue­tun ymmär­tä­mis­tä. En sano­nut, että suun­ni­tel­tu hen­ki­lö­au­ton­kul­jet­ta­jien seu­ran­ta tar­koit­taa (vie­lä) jokai­sen ihmi­sen seu­ran­taa. Sen sijaan toin esil­le his­to­rial­li­ses­ti tär­keän tek­no­lo­gian kehi­tys­vai­heen, sen, että nyt jokai­sen ihmi­sen jokai­sen liik­keen seu­raa­mi­nen on ensim­mäis­tä ker­taa mahdollista. 

    Ja taas (zil­joo­nan­nen) ker­ran: puhe­li­men voi itse halu­tes­saan sul­kea (tai käyt­tää esim. pre­paid ‑liit­ty­mää).

    On mie­len­kiin­tois­ta tode­ta, miten vih­reil­lä on vieh­ty­mys­tä tota­li­ta­ris­ti­siin toi­min­ta­ta­poi­hin, vaik­ka he toden­nä­köi­ses­ti hyvin ymmär­tä­vät seuraukset.

  90. Ennen kal­liin ja kam­mot­ta­van satel­liit­ti­pai­kan­nuk­sen käyt­töön­ot­toa tuli­si muut­taa nykyi­set auto­ve­rot ym. ‑mak­sut pel­käs­tään polt­toai­ne­ve­rok­si hävit­täen kaik­ki kiin­teät käyt­tö- ja ympä­ris­tö­mak­sut. Vero rasit­tai­si täl­löin eri­tyi­ses­ti pal­jon aja­vien, pal­jon pääs­tä­vien, ruuh­kis­sa sei­so­vien, pal­jon kulut­ta­vien, lii­an van­ho­jen, lii­an kook­kai­den, lii­an kovaa aja­vien ja tur­hia huvia­je­lu­ja teke­vien auto­jen kul­jet­ta­jia. Kaik­ki nämä sei­kat ovat posi­tii­vi­sia ja tavoi­tel­ta­via ja lisäk­si menet­te­ly oli­si kun­non edis­ty­sas­kel säh­kö­au­to­jen yleis­ty­mi­sel­le. Muu­tos­ta ei tie­ten­kään pitäi­si toteut­taa ker­ral­la, mut­ta aloit­taa sii­hen siir­ty­mi­nen välittömästi.

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ensim­mäi­sen ker­ran ja jokai­sen? Tämä aihe näyt­tää sumen­ta­van ajattelua.
    Auto­ja ei ole jokai­sel­la ja nekin, joil­la sel­lai­nen on, eivät istu koko aikaa autos­saan. Ei siis jokais­ta ihmis­tä eikä jokai­sen ihmi­sen jokais­ta lii­ket­tä, mut­ta edes ensim­mäis­tä ker­taa. Kän­nyk­kä on pal­jon useam­mal­la kuin auto ja kän­nyk­kä on pääl­lä vuo­ro­kau­des­sa pal­jon kau­em­min kuin autol­la ajateen. 

    Kän­ny­kän sijain­nin tie­tää läh­tö­koh­tai­ses­ti vain puhe­li­no­pe­raat­to­ri, jota viran­omais­ten pitää erik­seen tie­dus­tel­la: auto­ve­ro­val­von­ta-GPS vaa­tii että auton sijain­tia rekis­te­röi­dään jat­ku­vas­ti ja arkis­toi­daan ties kuin­ka pit­käk­si aikaa viranomaisrekisteriin.

    Kyl­lä sii­tä­kin syn­tyi­si pal­jon porua, jos yllät­täen hal­li­tus esit­täi­si että kän­ny­köi­den sijain­ti­tie­to­ja alet­tai­sin koo­ta ja arkis­toi­da yhte­näi­seen sisä­mi­nis­te­riön rekisteriin. 

    Pas­sien sor­men­jäl­ki­re­kis­te­ri­kin piti olla vain ‘pas­si­tar­koi­tuk­siin’ (niin vir­kai­li­jan nok­ka­ni eteen lyk­kää­mäs­sä pape­ris­sa sei­soi), mut­ta kuin­kas sit­ten kävi­kään? Kun polii­sin mie­les­tä olin­kin yllät­täen tar­peek­si poten­ti­aa­li­nen riko­li­nen jot­ta sor­me­ni yksi­löi­vä jäl­ki on heil­le vält­tä­mä­tön tie­to rikol­li­suu­den ehkäi­se­mik­sek­si, en ollut ainoa joka valitti.

    Eikö vih­rei­den pitä­nyt olla ihmi­soi­keuk­sien puo­lus­ta­jia, vai kos­kee­ko se vain itä­ra­jan taka­na tapah­tu­via loukkauksia?

    1. eri ano­nyy­mi,
      Olet­ko lain­kaan luke­nut, miten Olli­lan työ­ryh­mä suun­nit­te­li jär­jes­tel­män toi­min­taa? Sii­nä viran­omais­ten on aivan yhtä vai­kea pääs­tä seu­ran­ta­tie­toi­hin kuin puhe­li­nopåe­raat­to­rei­den tie­toi­hin nyt. Pää­see, mut­ta tar­vit­see hyvän syyn, yleen­sä tuo­miois­tu­men luvan.

  92. Pari asi­aa. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa mak­se­taan tosi har­voin 8.000 euroa neliöl­tä. Olen vii­me aikoi­na etsi­nyt lähei­sil­le­ni kol­mio­ta “ratik­ka­vyö­hyk­keel­tä” ja kes­ki­mää­rin hin­ta­pyyn­nöt liik­ku­vat vii­den­tu­han­nen molem­min puolen. 

    Toteu­tu­neet kau­pat voi jokai­nen käy­dä luke­mas­sa; vii­mei­sin kol­mio on myy­ty Taka-Töö­lös­sä 108 m², hin­ta 480t(4.444 m²),muita mm. Kal­lio 91 m² 405t(4451), Etu-Töö­lö 102 m² 390t(3824 m²), Taka-Töö­lö 92m2t 405t(4402 m²) Ainoas­taan Eiras­sa ovat 8000 euron neliö­hin­nat todellisuutta. 

    Sii­tä pääs­tään­kin Eiran­ran­ran­taan ja tyh­jiin asun­toi­hin. Enti­nen naa­pu­ri­ni asuu siel­lä ja sii­nä talos­sa puo­let asun­nois­ta on tyh­jä­nä suu­rim­man osan vuot­ta. Nyt uuden­vuo­den aikaan moniin ikku­noi­hin syt­ty­vät valot ja his­sis­sä kuu­lee naa­pu­ri­maan kieltä.

  93. Mak­sun voi mää­rit­tää esim. niin, että kame­ran havai­tes­sa ruuh­ka­mak­sua­lu­eel­la ruuh­ka­mak­suai­kaan liik­ku­van auton, se lukee rekis­te­ri­kil­ven ja kir­jaa las­ku­tus­jär­jes­tel­mään las­kun seu­raa­val­le tun­nil­le. Las­kut voi­daan lähet­tää auton hal­ti­jal­le vaik­ka kuu­kausit­tain ja periä ulko­maa­lai­sil­ta maas­ta pois­tu­mi­sen yhteydessä.”

    Vähän rapaa rekis­te­riin ja mak­sua ei voi­da mää­rä­tä tai se ohjau­tuu vää­rään autoon.

    Tuo edlyt­täis myös kaik­kien autol­la mah­dol­lis­ten pois­tu­mis­väy­lien mie­hit­tä­mis­tä perintäpisteillä.

    Eikä tuo­kaan ole ilmai­nen, kame­roi­ta on kyl­lä pal­jon, mut­ta ei nii­den luku ja hal­lin­ta ole kes­ki­tet­tyä ja esim 10000 kame­ran asen­nus ‚yllä­pi­to ja tie­to­lii­ken­neyh­tey­det mak­sa­vat nekin.

    Eikä nykyi­siä kama­roi­ta voi edes käyt­tää, suu­rin osa on edel­len ana­lo­gi­sia huo­no­laa­tui­sia kame­roi­ta, joten luke­mi­nen on mah­do­ton­ta tai virheellistä

  94. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kuin­ka mon­ta ker­taa tuo Lii­an Van­han väi­te pitää kor­ja­ta? Asun­to ei ole tyh­jil­lään, jos sii­nä ei ole ketään kir­joil­la. Suii­nä voi asua opis­ke­li­ja, joka on kir­joil­la koti­kun­nas­saan, kan­san­edus­ta­ja, for­mu­la­kul­jet­ta­ja, joka on kir­joil­la Monacos­sa. Asun­to voi olla maa­kun­nas­sa toi­mi­van yri­tyk­sen hotel­li­käy­tös­sä työn­te­ki­jöi­den­sä Hel­sin­gin mat­ko­ja aja­tel­len, sii­nä voi asua venä­läi­siä oloi­gar­ge­ja, joi­den kir­jat ovat Pie­ta­ris­sa tai ihan mis­sä hyvän­sä. Hel­sin­gis­sä työs­ken­te­lee yli kym­me­nen tuhat­ta viro­lais­ta, jot­ka ovat vero­tuk­sen takia kir­joil­la Viros­sa, ja jos­sa­kin nii­den­kin pitää yöpyä. Todel­la tyh­jiä asun­to­ja on hyvin vähän

    Pari for­mu­la­kul­jet­ta­jaa ei toki vai­ku­ta tyh­jien asun­to­jen mää­rään nii­tä näi­tä mut­ta mie­les­tä­ni tyh­jien asun­to­jen ongel­maa ei pidä vähä­tel­lä täs­sä mitas­sa. Kut­sun raken­teel­li­sek­si tyh­jyy­dek­si sitä, että kan­ta­ka­pun­gis­sa on jat­ku­vas­ti val­ta­va mää­rä huo­neis­to­ja tyh­jä­nä mitä eris­kum­mal­li­sim­mas­ta syistä. 

    Kun omis­ta­ja kuo­lee, peri­kun­ta yleen­sä pitää asun­toa myy­mät­tä perin­tö­ve­ron mää­rää­mi­seen asti. Perin­tö­ve­ro mää­rä­tään todel­li­sen myyn­ti­hin­nan mukaan, kun asun­to myy­dään heti ja hypo­teet­ti­sen hin­nan mukaan, kun todel­lis­ta ei ole käy­tet­tä­vis­sä. Näin peri­kun­ta sääs­tää huo­mat­ta­via sum­mia perin­tö­ve­ros­sa vii­vyt­te­le­mäl­lä myyn­tiä. Verot­ta­ja toi­mii perin­tö­ve­ros­sa aivan samoin kuin luon­toi­se­tu­jen arvon mää­rit­tä­mi­ses­sä — arvo ei ole markkina-arvo. 

    Pin­ta­re­mont­tien ajan kaik­ki huo­neis­tot ovat tyh­jil­lään. Jos kat­se­len oman asuin­ta­lo­ni remont­tien kes­to­ja, niin taval­li­sem­paa on, että remont­ti kes­tää puo­li vuot­ta tai yli­kin kuin alle 3 kk. Lisäk­si tulee vie­lä myyn­tiai­ko­jen piden­ty­mi­nen, jol­loin asun­not ovat tyh­jil­lään. Asu­mas­sa­ni 100 huo­neis­ton ker­ros­ta­los­sa asu­kas­lu­ku on täl­lä het­kel­lä noin 150, kun se vie­lä 60-luvul­la oli 300–400. Pal­jon asun­to­ja on koko ajan tyh­jil­lään. Pää­osin 100 neliön huo­neis­tos­sa asuu nyt täs­mäl­leen 1 henkilö.

    Suo­ma­lai­set kapi­ta­lis­tit käyt­tä­vät Hel­sin­gin asun­to­kan­taa sijoi­tusin­stru­ment­ti­nä. Tar­koi­tus ei ole kos­kaan asua tai vuo­kra­ta nii­tä vaan spe­ku­loi­da arvon­nousul­la. Huo­mat­ta­va osa yri­tys­myyn­neis­sä saa­duis­ta tuo­tois­ta ohjau­tuu kan­ta­kau­pun­gin sijoitusasuntoihin.

    On häm­mäs­tyt­tä­vää, että Hel­sin­gin par­haim­mal­la pai­kal­la Neit­syt­pol­ku 1:ssä on ollut 10 vuot­ta ker­ros­ta­lo tyh­jä­nä odot­ta­mas­sa koh­ta­lo­aan. Onko omis­ta­ja van­ki­lei­ril­lä Sipe­rias­sa vai mis­tä on kysy­mys? Jos oli­gark­ki menet­tää mah­dol­li­suu­ten­sa hal­li­ta omai­suut­taan, ei kau­pun­gil­la kai ole pal­jon mah­dol­li­suuk­sia puut­tua tyh­ji­nä pidet­tä­viin asuntoihin.

    Vali­tet­ta­vaa on, että Hel­sin­gin kau­pun­gin tilas­to­toi­mis­to ei pys­ty tuot­ta­maan vali­dia tilas­toai­neis­toa pää­tä­jien käyt­töön. Yhtä pihal­la on Tilas­to­kes­kus. Ongel­ma ei ole sii­nä, ettei­kö dataa oli­si ole­mas­sa vaan sii­tä, että graa­fis­ten esi­tys­ten tuot­ta­mi­nen tak­ku­aa. Kat­so­kaa­pa 1900-luvun alun tilas­tol­li­sia kart­ta­kir­jo­ja. Ne ker­to­vat pal­jon kai­ken­lai­ses­ta yhteis­kun­nal­li­ses­ta kehi­tyk­ses­tä. Nyt val­tio­va­rain­mi­nis­te­riö ei tajua elin­kei­no­ra­ken­teen muu­tok­ses­ta “mitään” — kii­tos Tilas­to­kes­kuk­sen! Nau­ret­ta­vaa on myös­kin Hel­sin­gin lii­ken­ne­las­ken­ta, kun kak­si ker­taa vuo­des­sa pis­te­tään opis­ke­li­jat tien­ris­teyk­seen vetä­mään pys­ty­vii­vo­ja sini­seen vih­koon­sa. Kiel­tä­mät­tä satel­lit­ti­seu­ran­ta antai­si mah­ta­vat eväät liikennesuunnittelulle.

    Mitä tulee ruuh­ka­mak­sui­hin, Hämeen­tul­lia ja Espoon­tul­lia ei oli­si pitä­nyt kos­kaan pur­kaa. Kun kat­soo Mag­nus von Wrigh­tin tau­lua Hämeen­tul­lis­ta vuo­del­ta 1837 http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kokoelmat/suomi/taide/taide02.html
    ei voi kun ihme­tel­lä sitä, miten vuo­det vie­ri­vät ja kysy­myk­set säi­ly­vät suku­pol­ves­ta toiseen.

    Tul­lin­puo­min kivet ovat pai­kal­laan vain puo­mi ja var­tio­kop­pi puut­tu­vat. Hämeen­tul­lin nykyi­set kivet pitäi­si Her­man­nis­sa siir­tää sil­lan poh­jois­puo­lel­le. Johan alkai­si taas hom­ma pelittämään.

  95. Tapio Ris­ti­mä­ki:

    Minä vas­tus­ta­ja­na sanon, että satel­liit­ti­seu­ran­ta louk­kaa perus­ta­vaa laa­tua ole­val­la taval­la ihmi­syk­si­lön ja ylei­sem­min ihmi­syy­den arvok­kuut­ta (dig­ni­ty) ja, että nimen­omai­ses­ti täs­tä syys­tä täl­le tiel­le ei mis­sään tapauk­ses­sa pidä läh­teä, oli­vat hyö­ty­pe­rus­te­lut asian puo­les­ta mit­kä tahan­sa. Kaik­ki muut sinän­sä hyvin­kin perus­tel­lut satel­liit­ti­seu­ran­nan vas­tus­tusar­gu­men­tit ovat toisarvoisia.

    Juu­ri näin!
    Seu­raa­han tie­tys­ti puhe­lin­kin sijain­tia ja navi­goin­ti­so­vel­luk­set sun muut vie­lä tar­kem­min. Näi­tä kui­ten­kin pys­tyy itse sää­tä­mään, jos viit­sii. Samoin voi käyt­tää nimi­merk­kiä sovel­luk­siin kir­jau­tues­sa vaik­ka se ei todel­li­suu­des­sa pal­joa auta. Sivu­per­soo­naa luo­des­sa tekee kui­ten­kin jon­kin vir­heen ja Google&kumppanit pää­se­vät jäljille.

    Olli­lan vero­vai­nu­koi­ra taas pitäi­si pitää käyn­nis­sä koko ajan sakon ja lin­na­tuo­mion uhalla.

    Näis­sä ruuh­ka­mak­su ja seu­ran­ta­ju­tuis­sa on muu­ta­ma asia, jois­ta on oltu ihmeen hiljaa.

    1. Tak­si on ilmei­ses­ti jul­kis­ta lii­ken­net­tä ja vapau­tet­tai­siin Olli­lan vero­ko­nees­ta ja ruuh­ka­mak­suis­ta. Miten jäl­ji­te­tään ja vero­te­taan tak­sin yksityisajo?

    2. Hal­lit­si­joi­dem­me “vir­ka-autot”, seu­ra­taan­ko nii­tä ja jul­kais­taan­ko ala­mais­ten ilok­si nii­den rei­tit ja kilo­met­rit vai saa­vat­ko ruh­ti­naat ajel­la kan­san kus­tan­nuk­sel­la mie­len­sä mukaan?

    3. Yksi­tyis­tiet, park­ki­pai­kat ja muut yksi­tyi­sa­lu­eet. Niil­lä liik­ku­mi­nen ei ole yhteis­kun­nan asia, ero­tel­lan­ko ne suun­ni­tel­luis­sa vero­mal­leis­sa, saa­ko veron­mak­sa­ja niis­tä erittelyn.

    4. Käy­kö niin, ettei mak­sa­ja (auton hal­ti­ja) saa tie­toa vero­tuk­sen tai mak­su­jen perus­tee­na ole­vis­ta mat­kois­ta. Pei­te­tään­kö tie­dois­ta jotain kuten puhe­lin­las­kun erittelyssä?

  96. Itse asias­sa kame­ra­val­von­nas­ta­kin saa hyvin kattavan,nytkin tie­tä val­vo­taan sadoil­la val­von­ta­ka­me­roil­la + polii­sin nopeusvalvonnalla.

    Yleis­tä tie­tä on n 80000 km .
    Jos val­von­ta orga­ni­soi­daan esim 10 m välein niin tar­vi­taan n 8000 kamerapaikkaa .

    Kau­pun­geis­sa tar­vi­taan pari kame­raa per risteys.
    En osaa sanoa pal­jon­ko ris­teyk­siä on mut­ta ei nii­tä­kään ääre­tön­tä mää­rää ole , joten tar­vi­taan ehkä 40000 kame­ra­paik­kaa( puh­das arvaus)

    Näil­lä voi­daan toteut­taa saman tasoi­nen seu­ran­ta kuin on GPS/GSM seurannalla.

    Ja sii­hen voi­daan yhdis­tää myös polii­sin nopeusvalvonta.

    Kau­pan­pääl­li­se­nä saa­daan kuvaa myös autos­sa istuvista,ainain etu­penk­ki­läi­sis­tä ja kas­vo­jen tun­nis­tuk­sel­la voi­daan tun­nis­taa myös henkilöt.

    Jos kuvaan ilmes­tyy auto, jos­ta ei voi­da tun­nis­taa autoa eikä hen­ki­löi­tä niin par­tio perään.

    Val­von­ta ei ole tek­nii­kas­ta kiin­ni vaan voi­daan toteut­taa mysö tuol­la Tuk­hol­man mal­li­sel­la ruuhkamaksujärjestelmälläkin.

    Sen vuok­si ei kan­na­ta vas­tus­taa tek­niik­kaa vaan sen käyttöä.

    Ja jos halu­taan eroon kän­ny­kän seu­ran­nas­ta niin pitäi­si lopet­taa puhe­lu­koh­tai­nen laskutus.

    Talou­del­li­ses­ti se oli­si jo perus­tel­tua, mut­ta viran­omai­set haraa­vat sitä vas­taan kyn­sin hampain.

    Puhe­lii­ken­teen osuus tie­to­lii­ken­teen siir­ros­sa on jo sen ver­ran vähäis­tä, että kal­lis puhe­lu­koh­tai­nen las­ku­tus ei ole perusteltua.
    Las­ku­tus voi­tai­siin kor­va­ta kuukausimaksulla.

    Yri­tyk­siä oli jo 2000-luvun puo­li­vä­lis­sä, mut­ta ne kil­pis­tyi­vät juu­ri regulaattoriin .

    Paik­ka­tie­don seu­ran­taa se ei pois­tai­si totaa­li­ses­ti, sil­lä sitä tar­vi­taan edel­leen roa­min­gin yllä­pi­toon, mut­ta kuka soit­taa kenel­le on puh­taas­ti viran­omais­asia sen jälkeen

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Käyt­tä­jät mak­sav­bat vesi- ja vie­mä­ri­ver­kon kulut koko­naan, toi­sin kuin katu­ver­kon kulut, jot­ka pei­te­tään kunnallisverosta.

    No kysyn­pä vie­lä ker­ran; onko H:n kau­pun­ki todel­la­kin niin tyh­mä, että se ei ota myy­mis­tään tai vuo­kraa­mis­taan ton­teis­ta sel­lai­sia hin­to­ja, että niil­lä voi­daan kus­tan­taa ao asui­na­lu­een katu­jen rakentaminen ?

    1. No kysyn­pä vie­lä ker­ran; onko H:n kau­pun­ki todel­la­kin niin tyh­mä, että se ei ota myy­mis­tään tai vuo­kraa­mis­taan ton­teis­ta sel­lai­sia hin­to­ja, että niil­lä voi­daan kus­tan­taa ao asui­na­lu­een katu­jen rakentaminen ?

      Omai­suu­den myy­mi­nen jon­kin asian rahoit­ta­mi­sek­si ei tee täs­tä rahoi­tet­ta­vas­ta asias­ta ilmais­ta. Uusia asuk­kai­ta var­ten pitää raken­taa myös kou­lut, päi­vä­ko­dit, ter­veys­a­se­mat, puis­tot ja niin edelleen.

  98. Täl­lä­kin foo­ru­mil­la on mon­ta ker­taa todet­tu, että kes­kus­taan tule­vien auto­jen mää­rä ei ole kas­va­nut pariin­kym­me­neen vuo­teen. Ja syy­kin on ker­rot­tu; ei ole ilmai­sia tai edul­li­sia park­ki­paik­ko­ja. Mis­sään ennus­tees­sa­kaan ei mitään mer­kit­tä­vää lisäys­tä odoteta.

    Sen sijaan kan­ta­kau­pun­gin väki­lu­ku voi kas­vaa seu­raa­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä jopa 200.000:lla. Ole­tet­ta­vaa on, että samal­la kas­vaa mer­kit­tä­väs­ti myös Hel­sin­gin automäärä(nyt yli 260.000) Ja sii­tä syn­tyy se pel­ko kes­kus­tan ruuhkautumisesta. 

    Satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen perus­tu­vas­sa ruuh­ka­mak­sus­sa Kata­ja­no­kal­ta Taka-Töö­löön aja­va­kin mak­sai­si kilo­met­rien perus­teel­la — ja kal­leim­man mukaan!

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    eri anonyymi,
    Olet­ko lain­kaan luke­nut, miten Olli­lan työ­ryh­mä suun­nit­te­li jär­jes­tel­män toi­min­taa? Sii­nä viran­omais­ten on aivan yhtä vai­kea pääs­tä seu­ran­ta­tie­toi­hin kuin puhe­li­nopåe­raat­to­rei­den tie­toi­hin nyt. Pää­see, mut­ta tar­vit­see hyvän syyn, yleen­sä tuo­miois­tu­men luvan.

    Nuo tuo­miois­tui­men luvat ovat hyvin löy­säs­sä eikä nii­tä juu­ri kotrolloida.

    Juo­daan kah­vit ja syö­dään pul­lat ker­ran vuo­des­sa val­vo­van viran­omai­sen kanssa .

    Tär­kein­tä on, että sys­tee­mi näyt­tää luo­tet­ta­val­ta ja kontrolloidulta.

    Ja kuun­te­lu ja seu­ran­ta koh­dis­tuu aina pää­osin sivul­li­siin, sil­lä eivät rikol­li­set asioi vain keskenään.

    Mitä näil­le oheis­tie­doil­le tapah­tuu ei ole mis­sään kont­rol­lis­sa, kuun­nel­lul­le sivul­li­sel­le kun ei tar­vit­se ilmoit­taa mitään eikä laki vel­voi­ta viran­omai­sia mihinkään.

    Viran­omai­set­kin ova vain ihmi­siä ja juo­rua­vat toi­sil­leen työs­sä saa­tu­ja tie­to­ja esim tyy­liin tie­dät­kö, että sekin seu­rus­te­lee rikol­lis­ten kanssa

    Ainoas­taan riko­ses­ta epäil­lyn oikeus­tur­va on sää­del­ty laeissa

  100. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    eri anonyymi,
    Olet­ko lain­kaan luke­nut, miten Olli­lan työ­ryh­mä suun­nit­te­li jär­jes­tel­män toi­min­taa? Sii­nä viran­omais­ten on aivan yhtä vai­kea pääs­tä seu­ran­ta­tie­toi­hin kuin puhe­li­nopåe­raat­to­rei­den tie­toi­hin nyt. Pää­see, mut­ta tar­vit­see hyvän syyn, yleen­sä tuo­miois­tu­men luvan.

    Olet­ko lain­kaan seu­ran­nut miten polii­si on vähi­tel­leen vaa­ti­nut ja saa­nut laa­jem­pia ja laa­jem­pia oikeuk­sia tele­tie­toi­hin. Ei kovin suu­ria ennus­ta­jan lah­jo­ja tar­vi­ta polii­sin tule­vien vaa­ti­mus­ten enna­koi­mi­seen satel­liit­ti­seu­ran­nas­ta saa­ta­vien tie­to­jen suhteen.

  101. Ant­sa:
    Kun omis­ta­ja kuo­lee, peri­kun­ta yleen­sä pitää asun­toa myy­mät­tä perin­tö­ve­ron mää­rää­mi­seen asti. Perin­tö­ve­ro mää­rä­tään todel­li­sen myyn­ti­hin­nan mukaan, kun asun­to myy­dään heti ja hypo­teet­ti­sen hin­nan mukaan, kun todel­lis­ta ei ole käy­tet­tä­vis­sä. Näin peri­kun­ta sääs­tää huo­mat­ta­via sum­mia perin­tö­ve­ros­sa vii­vyt­te­le­mäl­lä myyn­tiä. Verot­ta­ja toi­mii perin­tö­ve­ros­sa aivan samoin kuin luon­toi­se­tu­jen arvon mää­rit­tä­mi­ses­sä – arvo ei ole markkina-arvo. 

    Täl­lä tavoin mene­tel­len verot­ta­ja saa enem­män, jos asun­to kui­ten­kin myy­dään. Myyn­ti­voit­to­ve­ro on näet yleen­sä suu­rem­pi kuin perin­tö­ve­ro. Myyn­ti­voit­toa on perin­tö­ve­roar­von ylit­tä­vä osa myyn­ti­hin­nas­ta. Jos peril­li­nen ottaa asun­non omaan käyt­töön, niin sil­loin perin­tö­ve­ro kan­nat­taa minimoida.

  102. Yksi­tyis­tiet, park­ki­pai­kat ja muut yksi­tyi­sa­lu­eet” Samaa miel­tä. Lisäk­si lumen vähäi­syys tar­koit­taa Auto-juna yhdis­tel­mia, niin sil­loin auto lii­kuu, mut­ta ei ole tuos­sa mie­les­sä vero­tet­ta­vaa tuloa. Lisäk­si minä en halua mak­saa mök­kil­le joh­ta­vaa lossi/yksityistietä, kos­ka jo nyt se ei saa mitään tukea vaan me asuk­kaat mak­se­taan kaik­ki kulut.
    Ja pal­jon loh­jan 1‑tien ja muis­sa tun­ne­leis­sa seä pysä­köin­ti­hal­leis­sa kul­ke­neen, niin nuo navi­goin­ti sys­tee­mit ei vaan toi­mi. Joten miten PK-seu­dul­la voi­daan mak­saa GPS poh­jais­ta mak­su, jos aje­taan tun­ne­leis­sa. Onko se sit­ten vero­va­paa­ta liikkumista?

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    eri anonyymi,
    Olet­ko lain­kaan luke­nut, miten Olli­lan työ­ryh­mä suun­nit­te­li jär­jes­tel­män toi­min­taa? Sii­nä viran­omais­ten on aivan yhtä vai­kea pääs­tä seu­ran­ta­tie­toi­hin kuin puhe­li­nopåe­raat­to­rei­den tie­toi­hin nyt. Pää­see, mut­ta tar­vit­see hyvän syyn, yleen­sä tuo­miois­tu­men luvan. 

    Vii­ta­ten mai­nit­se­maa­ni pas­si­ta­pauk­seen, kuka muka uskoo moi­seen? Ei sil­lä että oli­sin eri­tyi­sen tyy­ty­väi­nen nykyi­seen eri­lais­ten tele­tie­to­jen käy­tön sääntelyyn.

  104. Usein näis­sä kes­kus­te­luis­sa tois­tuu aja­tus, että pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­ta­ra­jat ovat kei­no­te­koi­sia ja hait­taa­vat suun­nit­te­lua. Tämä on aina­kin osit­tain tot­ta, mut­ta pätee mie­les­tä­ni myös Osmon esit­tä­miin tilas­tol­li­siin tar­kas­te­lui­hin toi­mis­tois­ta. Kun­nat ovat monis­sa asiois­sa lii­an suu­ria tilas­to­yk­si­köi­tä, jot­ta nii­den kaut­ta voi­si vetää joh­to­pää­tök­siä pää­kau­pun­ki­seu­dun sisäi­ses­tä kehi­tyk­ses­tä. Esi­me­rik­si Hel­sin­gin koh­dal­la pitäi­si aina­kin teh­dä ero kan­ta­kau­pun­gin ja muun Hel­sin­gin välil­le. Espoon ja Van­taan tapauk­ses­sa kan­nat­tai­si ehkä erot­taa uudem­mat suu­ret toi­mis­to­kes­kit­ty­mät kuten Kei­la­ni­mi, Lep­pä­vaa­ra ja Avia­po­lis muis­ta alueista.

  105. Koti-isä: Et ole luke­nut soi­nin­vaa­raa­si? Mer­kit­tä­vin ja ala­ti kas­va­va osa ihmis­ten liik­ku­mi­ses­ta ei enää lii­ty työ­hön, vaan vapaa-aikaan. 

    Ok. Vapaa-ajan lii­ken­net­tä ei ole ehkä aivan yhtä help­po arvioi­da kuin työ­mat­ka­pen­de­lön­tiä. Kos­ka tavoit­tei­siin kuu­lui myös Hel­sin­gin kes­kus­tan kas­vat­ta­mi­nen ostos­kes­kit­ty­mä­nä, kes­kus­taan suun­tau­tu­va vapaa-ajan lii­ken­ne ilmei­ses­ti kas­vai­si työ­paik­ka­lii­ken­teen tapaan. Var­maan­kin tuo poli­tiik­ka täh­tää kes­kus­tan roo­lin kas­vat­ta­mi­seen myös muil­la vapaa-aikaan liit­ty­vil­lä aloil­la (elo­ku­va­teat­te­rit, ravin­to­lat jne.).

    Näyt­täi­si sil­tä, että tuo poli­tiik­ka yrit­tää yllä­pi­tää perin­teis­tä kes­kus­ta + nuk­ku­ma­lä­hiöt ‑mal­lia.

  106. Ant­sa: Kun omis­ta­ja kuo­lee, peri­kun­ta yleen­sä pitää asun­toa myy­mät­tä perin­tö­ve­ron mää­rää­mi­seen asti. Perin­tö­ve­ro mää­rä­tään todel­li­sen myyn­ti­hin­nan mukaan, kun asun­to myy­dään heti ja hypo­teet­ti­sen hin­nan mukaan, kun todel­lis­ta ei ole käy­tet­tä­vis­sä. Näin peri­kun­ta sääs­tää huo­mat­ta­via sum­mia perin­tö­ve­ros­sa vii­vyt­te­le­mäl­lä myyntiä.

    (Täl­lä ei tie­tys­ti ole mitään teke­mi­sät ket­jun aiheen kans­sa, mut­ta) Jos ne peril­li­set ovat lap­sia (tai las­ten­lap­sia) kuten tavan­omais­ta on, perin­tö­ve­ro on kui­ten­kin hel­lem­pi kuin myyn­ti­voit­to­ve­ro (mak­se­taan peri­tyl­lä omai­suu­del­la perin­tö­ve­ro­tuk­sen ja myyn­ti­hin­nan väli­ses­tä ero­tuk­ses­ta). Odot­te­lul­la tosin juu­ri perin­tö­ve­ron mää­rää­mi­sen asti ei ole mitään vai­ku­tus­ta, kos­ka verot­ta­ja ihan oma-aloit­tei­ses­ti täl­löin päi­vit­tää perin­tö­ve­ro­tuk­sen myyn­nin jälkeen.

    Kuten täl­lä blo­gis­sa­kin on tul­lut mai­nit­tua van­hus­ten lai­tos­hoi­don tulos­i­don­nai­set mak­sut luul­ta­vas­ti ovat ihan oikeas­ti mer­kit­tä­vä tyh­jiä asun­to­ja yllä­pi­tä­vä voima.

  107. Vihe­rins­si: Ei toi­mi kah­des­ta­kaan syys­tä. Fis­kaa­li­sel­ta kan­nal­ta polt­toai­ne­ve­ro vuo­taa sekä vaih­toeh­toi­siin polt­toai­nei­siin että naapurimaihin. 

    Vähän epäi­len, että siel­tä Haa­pa­ran­nas­ta tai Vii­pu­ris­ta nyt kovin laa­ja­mit­tai­ses­ti läh­de­tään ben­saa tro­kaa­maan. Lii­ken­ne- ja vero­tus­po­lii­ti­kan läh­tö­koh­ta­na taas ei voi olla se, että tär­kein­tä on puris­taa autoi­li­jat mah­dol­li­sim­man kuiviin.

    Vihe­rins­si: Ruuh­ka­mak­su­kan­nal­ta taas polt­toai­ne­ve­rol­la ei ole mitään ohjausvaikutusta. 

    Sik­si ehdo­tin­kin, että vero­jen las­kun ohes­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le saat­te raken­taa vaik­ka min­kä­lai­sen ruuh­ka­mak­su­jär­jes­tel­män, kun­han pidät­te näp­pin­ne eros­sa val­ta­kun­nal­li­ses­ta lainsäädännöstä.

    Vihe­rins­si:
    Asuin­pai­kan perus­teel­la verot­ta­mi­nen taas täyt­täi­si Espoon Män­ty­har­jul­le rekis­te­röi­dyil­lä autoilla. 

    Miten tämä nyt sit­ten toi­mi­si? Onko kai­kil­la espoo­lai­sil­la kak­ko­sa­sun­to Män­ty­har­jul­la, jos­sa he ovat kir­joil­la? Kai vero­tus nyt kui­ten­kin perus­tui­si auton omis­ta­jan asuinpaikkaan.

    Eero Pere:
    Ennen kal­liin ja kam­mot­ta­van satel­liit­ti­pai­kan­nuk­sen käyt­töön­ot­toa tuli­si muut­taa nykyi­set auto­ve­rot ym. ‑mak­sut pel­käs­tään polt­toai­ne­ve­rok­si hävit­täen kaik­ki kiin­teät käyt­tö- ja ympä­ris­tö­mak­sut. Vero rasit­tai­si täl­löin eri­tyi­ses­ti pal­jon aja­vien, pal­jon pääs­tä­vien, ruuh­kis­sa sei­so­vien, pal­jon kulut­ta­vien, lii­an van­ho­jen, lii­an kookkaiden,liian kovaa aja­vien ja tur­hia huvia­je­lu­ja teke­vien auto­jen kuljettajia. 

    Olen koit­ta­nut sanoa aivan samaa jo vaik­ka kuin­ka monel­la taval­la. Sen sijaan, että läh­de­tään aja­maan epä­var­mo­ja ja tie­to­tur­van sekä toi­mi­vuu­den kan­nal­ta arve­lut­ta­via häk­ky­röi­tä, poi­mit­tai­siin nyt ensin ns. “low han­ging fruit”, eli teh­täi­siin hel­pot, oikean­suun­tai­set muu­tok­set, joil­la saa­vu­te­taan 20% vai­val­la 80% tavoitteista.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sii­nä viran­omais­ten on aivan yhtä vai­kea pääs­tä seu­ran­ta­tie­toi­hin kuin puhe­li­nopåe­raat­to­rei­den tie­toi­hin nyt. 

    Kun nyt ker­ran Vih­reät niin kovas­ti koros­taa mark­ki­na­ta­lous­hen­ki­syyt­tään, niin mik­sei koko ros­kaa voi­si antaa mark­ki­noi­den teh­tä­väk­si? Kilo­met­ri­ve­ro­han voi­si olla kon­sep­ti­na ennem­min­kin alen­nus jos­tain könt­tä­sum­mas­ta, joka voi­si olla pakol­li­sen lii­ken­ne­va­kuu­tuk­sen ohes­sa. Alen­nuk­sen sai­si (tai ei, jos ylit­tää x km vuo­des­sa) joko puh­taas­ti kat­sas­tuk­sen yhtey­des­sä mat­ka­mit­ta­ris­ta luke­mal­la tai sit­ten anta­mal­la lii­ken­ne­va­kuu­tus­yh­tiön­sä asen­taa autoon­sa GPS-seu­ran­ta­lait­teen, jon­ka tie­to­jen perus­teel­la sit­ten alen­nus las­ket­tai­siin. Suu­rin osa täs­tä­kin infras­ta on jo ole­mas­sa, ja lop­pu perus­tui­si pork­ka­naan kepin sijas­ta. Lisäk­si sijain­ti­tie­dot eivät oli­si suo­raan val­tion hal­lus­sa lain­kaan, vaan (ana­lo­gi­ses­ti puhe­lu­tie­toi­hin) “pal­ve­lun­tar­joa­jan” vas­tuul­la, mikä paran­tai­si luot­toa järjestelmään.

    1. Miten tämä nyt sit­ten toi­mi­si? Onko kai­kil­la espoo­lai­sil­la kak­ko­sa­sun­to Män­ty­har­jul­la, jos­sa he ovat kir­joil­la? Kai vero­tus nyt kui­ten­kin perus­tui­si auton omis­ta­jan asuinpaikkaan.

      Röm­pän Ukko omis­taa auton ja “lai­naa” sitä kau­pun­gis­sa asu­val­le. Minul­le­kin eräs espoo­lai­nen ehdot­ti, että enkä voi­si ottaa nimii­ni hänen auto­aan, niin hän sai­si asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen työ­mat­ka­py­sä­köin­ti­ään varten.

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­tain syys­tä yri­tyk­set tule­vat mie­luum­min Hel­sin­gin kes­kus­taan kuin Espoon pel­loil­le haja­si­joi­tet­tu­na. Espoos­sa on joka kuu­des toi­mis­to­ne­liö tyh­jil­lään ja vuo­kra­ta­so on las­ke­nut niin alas, ettei kiin­teis­tö­jä kan­na­ta pitää kun­nos­sa. Luu­len kovas­ti, että samat syys, joi­den takia Hel­sin­ki on edul­li­sem­pi paik­ka yri­tyk­sil­le päte­vät myös jul­ki­seen sektoriin

    Tämä väi­te on minus­ta aika hata­ra. Espoos­sa on käsit­tääk­se­ni hyvin­kin koko­aan vas­taa­va mää­rä Suo­men suu­rim­pia pörs­siy­ri­tyk­siä: Nokia, Kone, For­tum, Nes­te Oil, Tie­to, F‑Secure, Tekla jne. Kei­la­nie­mi on yri­tyk­sil­le aivan yhtä hou­kut­te­le­va kuin Hel­sin­gin kes­kus­ta tai Ruo­ho­lah­ti. Kala­sa­ta­ma pai­nii aivan eri sar­jas­sa ja en usko sen ykkös­sar­jaan iki­nä nousevankaan.

    Espoo on pin­ta-alal­taan Hel­sin­kiä suu­rem­pi ja toi­mi­ti­lo­jen kes­ki­mää­räi­sen hin­nan taak­se mah­tuu monen­lais­ta. Tyh­jien toi­mi­ti­lo­jen mää­rä ker­too lähin­nä sen, että toi­mi­ti­lo­ja on raken­net­tu pal­jon ja yri­ty­se­lä­män muut­tues­sa monet van­hat toi­mi­ti­lat ovat sijain­tin­sa tai tilo­jen­sa huo­nos­ti kilpailukykyisiä.

    Oli­si­ko parem­pi mit­ta­ri kat­soa mihin etu­ri­vin yri­tyk­set sijoit­tu­vat tilo­jaan muut­taes­saan? En tie­dä luku­ja mut­ta näp­pi­tun­tu­ma­ni on että suh­tees­sa Hel­sin­kiin Espool­la menee ihan ok.

    Ruuh­ka­mak­suil­la Hel­sin­gis­sä on vai­kea uskoa Hel­sin­gin kil­pai­lu­ky­vyn paran­tu­van yri­tys­ten sijain­ti­paik­ka­na. Auto­lii­ken­ne ehkä nopeu­tui­si mikä on plus­saa, mut­ta perus­on­gel­ma eli jär­ke­vän hin­tais­ten park­ki­paik­ko­jen vähyys ei sil­lä muu­tu mihinkään.

  109. Ant­sa: Perin­tö­ve­ro mää­rä­tään todel­li­sen myyn­ti­hin­nan mukaan, kun asun­to myy­dään heti ja hypo­teet­ti­sen hin­nan mukaan, kun todel­lis­ta ei ole käy­tet­tä­vis­sä. Näin peri­kun­ta sääs­tää huo­mat­ta­via sum­mia perin­tö­ve­ros­sa vii­vyt­te­le­mäl­lä myyntiä.

    Jos peri­kun­ta myy asun­non peru­kir­ja-arvoa kor­keam­mal­la arvol­la, ero­tuk­ses­ta menee luo­vu­tus­voi­ton vero (30/32 %), Tämä on kun­nol­la kan­nat­ta­vaa ainoas­taan sil­loin, kun peri­jä on II-luo­kan peri­jä (ei suo­raan yle­ne­väs­sä tai ale­ne­vas­sa pol­ves­sa) ja perin­töä on tulos­sa yli mil­joo­na (vero 35 %).

    Käy­tän­nös­sä peri­kun­nat ovat yleen­sä lap­sia, jot­ka mak­sa­vat peru­kir­ja-arvos­ta enim­mil­lään 19 %, joten jos käm­pän aikoo myy­dä, se kan­nat­taa arvot­taa oikein perukirjaan.

    Syy peri­kun­tien myy­mät­tö­miin asun­toi­hin on toden­nä­köi­ses­ti prag­maat­ti­sem­pi. Mum­mon ja papan irtai­mis­toa on töö­lö­läis­kämp­pä täyn­nä, eikä kukaan peri­kun­nas­ta kai­paa juu­ri sil­lä het­kel­lä käteis­tä. Lap­set eivät sen­ti­men­taa­li­sis­ta syis­tä saa kämp­pää siivottua.

    Jos asial­le halut­tai­siin teh­dä jotain, oli­si kak­si teho­kas­ta tapaa:

    1. Suo­ja­taan lai­tok­seen pysy­väs­ti muut­ta­neen ihmi­sen omis­ta­man asun­non vuo­kra­tu­lot siten, ettei nii­tä vie­dä asia­kas­mak­sui­hin (nyt niis­tä jää 10 %, jol­la omais­ten ei kan­na­ta teh­dä mitään vaivalloista).

    2. Huo­leh­di­taan, että kiin­teis­tö­ve­ro on riit­tä­vän iso pro­sent­ti asun­non todel­li­ses­ta arvosta.

    Ensim­mäi­sen voi teh­dä tänään, jäl­kim­mäi­nen vaa­tii pit­käh­kön siir­ty­mä­ajan mut­ta paran­taa mon­ta muu­ta­kin pulmaa.

  110. Joku kir­joit­ti:

    Kun omis­ta­ja kuo­lee, peri­kun­ta yleen­sä pitää asun­toa myy­mät­tä perin­tö­ve­ron mää­rää­mi­seen asti. Perin­tö­ve­ro mää­rä­tään todel­li­sen myyn­ti­hin­nan mukaan, kun asun­to myy­dään heti ja hypo­teet­ti­sen hin­nan mukaan, kun todel­lis­ta ei ole käy­tet­tä­vis­sä. Näin peri­kun­ta sääs­tää huo­mat­ta­via sum­mia perin­tö­ve­ros­sa vii­vyt­te­le­mäl­lä myyn­tiä. Verot­ta­ja toi­mii perin­tö­ve­ros­sa aivan samoin kuin luon­toi­se­tu­jen arvon mää­rit­tä­mi­ses­sä – arvo ei ole markkina-arvo.” 

    Peri­ku­nan int­res­sis­sä on myyn­ti­ti­lan­tees­sa kor­kea perin­tö­ve­roar­vo, sil­lä myyn­ti­voit­toa vero­te­taan perin­tö­ve­roar­von ja myyn­ti­hin­nan ero­tuk­ses­ta kor­keam­man vero­kan­nan mukaan.

  111. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    eri anonyymi,
    Olet­ko lain­kaan luke­nut, miten Olli­lan työ­ryh­mä suun­nit­te­li jär­jes­tel­män toi­min­taa? Sii­nä viran­omais­ten on aivan yhtä vai­kea pääs­tä seu­ran­ta­tie­toi­hin kuin puhe­li­nopåe­raat­to­rei­den tie­toi­hin nyt. Pää­see, mut­ta tar­vit­see hyvän syyn, yleen­sä tuo­miois­tu­men luvan.

    Mikä­kö­hän se hyvä syy oli­si??? Täs­sä ava­tan tie­tä vira­noam­si­ten mie­li­val­lal­le eli kaf­ka­mai­seen maailmaan.

  112. Koti-isä:

    Espoo­lai­nen autoilija:
    Yhdis­te­tään Län­si­väy­lä ja Itäväylä/Lahdenväylä 4–6‑kaistaisella syväl­lä tun­ne­lil­la ja raken­ne­taan jon­ne­kin Man­ner­hei­min­tien paik­keil­le poi­kit­tai­nen suu­ri “pysä­köin­ti­ka­tu” …

    Eikä mak­sa paljon 🙂 🙂

    Kyl­lä se mak­saa pal­jon, suu­ruus­luok­ka lie­nee ver­rat­ta­vis­sa Pisa­ra­ra­taan ilman hulp­pei­ta asemia.

    Toi­saal­ta pal­jon­ko park­ki­paik­ko­jen “vuo­kraa­mi­ses­ta” autoi­li­joil­le sai­si tulo­ja? Jotain arvoa pitäi­si las­kea myös nykyis­tä lukui­sam­mil­le kes­kus­tas­sa asioi­vil­le autoi­li­joil­le, kes­kus­tas­sa ja seu­dul­li­ses­ti (uusi, vah­va poi­kit­tai­syh­teys) vähen­ty­vil­le autoi­lun ulkois­hai­toil­le ja muul­le lisään­ty­väl­le talou­del­li­sel­le toimeliaisuudelle.

    1. Kyl­lä se mak­saa pal­jon, suu­ruus­luok­ka lie­nee ver­rat­ta­vis­sa Pisa­ra­ra­taan ilman hulp­pei­ta asemia.

      Pelk­kä kak­si­kais­tai­nen kes­kus­ta­tun­nel­ki, joka oli­si huo­mat­ta­vas­ti tuo­ta lyhyem­pi, mak­sai­si mil­jar­din. Pelas­tus­lai­tos vaa­ti­si tuon raken­net­ta­vak­si nel­jä­nä tai kuu­te­na eril­li­se­nä tun­ne­li­na ja hätä­pois­tu­mis­tie nii­den lisäk­si. Kol­me mil­jar­dia? Yhden mat­kan nih­hank­si tuli­si 15–20 euroa.

  113. Osmo Soi­nin­vaa­ra: sumimh­Jos ihmi­set mak­sa­vat 8 000 euroa neliöl­tä asun­nos­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa, kun voi­si­vat ostaa asun­non hal­vem­mal­la mis­tä hyvän­sä Suo­mes­ta, eivät­kö nämä asun­no­nos­ta­jat sil­loin halua eni­ten asua kan­ta­kau­pun­gis­sa? Vai vovat he vain tyhmiä?

    Hel­sin­gis­tä käy­dään pal­jon töis­sä muis­sa kun­nis­sa (noin 65 500 v. 2011). Iso osa toki muu­al­ta kuin kan­ta­kau­pun­gis­ta, mut­ta minus­ta tämä sil­ti vah­vis­taa Osmon näke­mys­tä, jon­ka mukaan ihmi­set halua­vat asua kan­ta­kau­pun­gis­sa. He eivät siis asu siel­lä käy­tän­nön pakos­ta, kuten jot­kut näyt­tä­vät arve­le­van. Omal­ta ja monien tun­te­mie­ni hen­ki­löi­den osal­ta asia on juu­ri näin. Mie­luum­min kävi­sin töis­sä­kin kes­kus­tas­sa, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti työ­paik­ka­ni on haja­si­joi­tet­tu Espooseen.

  114. Ant­sa: Suo­ma­lai­set kapi­ta­lis­tit käyt­tä­vät Hel­sin­gin asun­to­kan­taa sijoi­tusin­stru­ment­ti­nä. Tar­koi­tus ei ole kos­kaan asua tai vuo­kra­ta nii­tä vaan spe­ku­loi­da arvonnousulla.

    Voi­ko noi­ta taka­va­ri­koi­da jol­lain tekosyyllä?
    Ei kai nyt maan halu­tuim­mal­la alu­eel­la ole­via kiin­teis­tö­jä tyh­jä­nä sai­si pitää? Vaih­taa vaik­ka päit­täin tyh­jään taloon jos­sain muualla?

  115. Eikö siel­lä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa kaa­voi­tus­ta kos­ke­via pää­tök­siä teh­täes­sä yhtään mie­ti­tä, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä pää­tök­set kan­nat­tai­si tehdä?

    LVM:n jul­kai­se­ma “Hel­sin­gin seu­dun ruuh­ka­mak­su, Jat­ko­sel­vi­tys” tote­aa (s. 19): “Hel­sin­gin seu­dun asu­kas- ja työ­paik­ka­mää­rä kas­vaa mer­kit­tä­väs­ti seu­raa­vien 30 vuo­den aika­na, mikä lisää lii­ken­teen mää­rää ja ruuh­kau­tu­mis­ta. Ruuh­kau­tu­mi­nen hei­ken­tää seu­dun sisäis­tä ja ulkois­ta saa­vu­tet­ta­vuut­ta ja kilpailukykyä.” 

    Asu­kas- ja työ­paik­ka­mää­rä kas­vaa, jos sitä kaa­voi­tuk­sel­la kas­va­te­taan. Onko nyt kaa­voi­tuk­sel­la siis vaa­ran­net­tu kil­pai­lu­ky­ky? Eikö ensin oli­si pitä­nyt kehit­tää talou­del­li­nen ja teho­kas lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää (kaik­ki­ne eri­lai­si­ne, suo­sit­tui­ne, vaih­toeh­toi­si­ne osi­neen), joka mah­dol­lis­tai­si kas­vun, mene­mät­tä tukkoon? 

    Ihmi­set liik­ku­ne­vat nykyi­sin enem­män kuin kos­kaan. Eri­lai­siin liik­ku­mis­tar­pei­siin­sa he tar­vit­se­vat eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja. Lisäk­si he halua­vat (toden­nä­köi­ses­ti) myös teh­dä itse­näi­siä pää­tök­siä sii­tä mikä kul­ku­vä­li­ne mil­loin­kin on heil­le yksi­lön valin­ta­na sopivin
    (yhdis­tel­mä nopeut­ta, edul­li­suut­ta, muka­vuut­ta, ter­veel­li­syyt­tä jne.). Vai pitää­kö kai­kil­le tar­jo­ta vain yhtä saapaskokoa?

  116. Tuo­ta… vois­ko tos­sa sys­tee­mis­sä olla ano­nyy­mi­nap­pi, se poh­jas­sa men­nään kor­keim­man mak­sun mukaan ja gep­si on pois pääl­tä. Mat­ka­mit­ta­ris­ta tulee kil­sat. Vähän sama kuin mat­ka­kor­tis­sa­kin on, jos kul­jen bus­sil­la kor­til­la, jos­sa on mak­set­tua kaut­ta, niin jäl­ki jää. Jos ostan irto­li­pun kätei­sel­lä, niin ei jää.

    Sit­te asiaan:
    Olen kyl­lä vähän sitä miel­tä, että lai­te­taan täy­sin avoin tar­jous­kil­pai­lu pys­tyyn, jos­sa spek­si­nä on vain kor­keal­la tasol­la mihin halu­taan pääs­tä (jos sii­tä pääs­tään jos­kus sopuun). Sit­te vuos aikaa ja tar­jouk­set kans­sa 100% jul­ki­si­na — aina­kin siis otsik­ko­ta­so ja sen hin­ta — jot­ta kukin kyn­nel­le kyke­ne­vä voi kat­toa mitä vie­lä puut­tuu. Ettei se ole vain kol­men ison leik­kiä. Toi vois — tai sen var­maan ihan pitäis — olla open source ‑pro­jek­ti, jot­ta toi­mit­ta­ja­louk­ku­ja syn­tyy mah­dol­li­sim­man vähän. Ei?

  117. Ajan aamui­sin Turun suun­nas­ta töi­hin Hel­sin­kiin ja ilta­päi­väl­lä päi­vas­toin. Turun­väy­lää emme täy­tä me maa­seu­dul­ta tule­vat. Tie täyt­tyy vähi­tel­len Loh­jal­ta. Num­me­las­ta ja Veik­ko­las­ta. Tuo­ma­ri­lan liit­ty­mä on pahin, kos­ka siel­tä tule­vat ne espoo­lai­set, joil­la oli­si mah­dol­li­sus vali­ta jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­ne. Moot­to­ri­tien siis täyt­tä­vät ne, joil­la oli­si mah­dol­li­suus kul­kea jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neil­lä, mut­ta eivåt halua.

  118. Espoo­lai­nen autoilija:
    Yhdis­te­tään Län­si­väy­lä ja Itäväylä/Lahdenväylä 4–6‑kaistaisella syväl­lä tun­ne­lil­la ja raken­ne­taan jon­ne­kin Man­ner­hei­min­tien paik­keil­le poi­kit­tai­nen suu­ri “pysä­köin­ti­ka­tu” suun­nil­lee­nOop­pe­ral­ta Erot­ta­jal­le, jos­ta his­siyh­tey­det pin­nal­le. 2,5 km mat­kal­le sopi­si n. 10000 paik­kaa (2 pysä­köin­ti­hol­via + katu, kah­teen kerrokseen).

    Eikä mak­sa paljon 🙂 🙂 

    Entä sit­ten, kun nämä­kin park­ki­pai­kat ovat täynnä?

  119. Park­kia­luei­den ja jul­ki­sen lii­ken­teen yhdis­tel­mä. Mat­ka­lau­kuis­sa pai­na­vien tava­roi­den kul­je­tus autoon.

  120. Osmo: “Sik­si olen niin tykäs­ty­nyt satel­liit­ti­poh­jai­siin ruuh­ka­mak­sui­hin. Kiin­teä tul­li­mak­su on kuin kiin­nit­täi­si ruu­via sei­nään vasa­ral­la ruu­vi­meis­se­lin sijaan.
    Ehkä ne kan­nat­tai­si siis aloit­taa Hel­sin­gis­tä ja jät­tää muu Suo­mi rauhaan.”
    Miten satel­lit­ti­poh­jai­nen ruuh­ka­mak­su toteu­tet­tai­siin käy­tän­nös­sä vain Hel­sin­gis­sä? Tuli­si­ko satel­liit­ti­pai­kan­nus­jär­jes­tel­mät pakol­li­sik­si kai­kil­le, jot­ka jos­kus Hel­sin­gis­sä aja­vat? Vai kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le? Vai jär­jes­tet­täi­siin­kö satun­nais­kä­vi­jil­le jokin vaih­toeh­toi­nen sys­tee­mi? Kuu­los­taa haasteelliselta..

    1. Miten satel­lit­ti­poh­jai­nen ruuh­ka­mak­su toteu­tet­tai­siin käy­tän­nös­sä vain Hel­sin­gis­sä? Tuli­si­ko satel­liit­ti­pai­kan­nus­jär­jes­tel­mät pakol­li­sik­si kai­kil­le, jot­ka jos­kus Hel­sin­gis­sä aja­vat? Vai kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le? Vai jär­jes­tet­täi­siin­kö satun­nais­kä­vi­jil­le jokin vaih­toeh­toi­nen sys­tee­mi? Kuu­los­taa haasteelliselta.

      Satun­nais­käyt­tä­jil­le tuli­si vin­jet­ti­mak­su, joka oli­si kui­ten­kin niin kor­kea, ettei se hou­kut­te­le vakikäyttäjiä.

  121. eri ano­nyy­mi: Kän­ny­kän sijain­nin tie­tää läh­tö­koh­tai­ses­ti vain puhe­li­no­pe­raat­to­ri, jota viran­omais­ten pitää erik­seen tie­dus­tel­la: auto­ve­ro­val­von­ta-GPS vaa­tii että auton sijain­tia rekis­te­röi­dään jat­ku­vas­ti ja arkis­toi­daan ties kuin­ka pit­käk­si aikaa viranomaisrekisteriin.

    Saaa­tan olla vää­räs­sä, mut­ta aina­kin GSM-aikoi­na sen puhe­li­men sijain­nin “tie­si” enem­män tai vähem­män jat­ku­vas­ti yksi tai useam­pi tie­to­ko­ne tai ser­ve­ri jos­sain Man­ner-Euroo­pas­sa. Tavoit­tee­na oli verk­koon kyt­key­ty­mi­sen nopeut­ta­mi­nen. Ei joka ker­ta tar­vin­nut scree­na­ta 10 M+ tukiasemaa.

    Lii­an Van­ha tie­tää täs­tä sys­tee­mis­tä ja sen tie­to­tur­vas­ta minua enemmän.

    Näis­sä kes­kus­te­luis­sa pitäi­si läh­tö­koh­tai­ses­ti tun­nus­taa jo ajat sit­ten käyt­töön ote­tut tek­nil­li­set jär­jes­tel­mät, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat Orwel­lin dysu­to­piat. Mene­te­tyn viat­to­muu­den perään on tur­ha hai­kail­la. Kysy­mys on pel­käs­tään sii­tä, ket­kä nii­tä mah­dol­li­suuk­sia kont­rol­loi­vat, siis demokratiasta.

  122. Osmo, etkö polii­tik­ko­na edus­kun­nas­sa ryh­tyi­si esit­tä­mään työt­tö­mil­le työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia esim. lii­ken­teen val­von­nan pii­ris­tä. Tut­ka- ja kän­ny­kän­käyt­tö­kurs­si (=sak­ko­la­pun lähet­tä­mi­nen kes­kus­tie­to­ko­neel­le) työt­tö­mäl­le ja sii­tä sit­ten vaan tien äären auto­jen nopeuk­sia mit­tai­le­maan — ja sakottamaan. 

    Nykyi­sin kun työt­tö­mil­lä halu­taan teet­tät­tää tyh­jää, eikä kan­san­ta­lou­dell­li­ses­ti jär­ke­vää työttömyystyötä.

  123. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tek­nii­kan toi­mi­vuut­ta on tar­koi­tus kokeil­la ensi vuon­na. Mal­tet­tai­siin­ko odot­taa sii­hen saak­ka ennen kuin men­nään vuo­ren­var­mas­ti juliks­ta­maan, että se ei toi­mi. Tuo­hon nyt ei vaa­di kovin­kaan kum­mois­ta jär­jes­tel­mää. Yhtä iso ongel­ma teleoe­raat­to­reil­la on ketä­tä tie­dot puhe­lin­las­kua var­ten. Näyt­tää toimivan.

    Näyt­tää toimivan?
    Mut­ta mihin hintaan?
    Pal­jon­ko Suo­mes­sa toi­mi­vat ope­raat­to­rit mak­sa­vat las­ku­tuk­ses­taan? Veik­kai­sin, että sato­ja mil­joo­nia vuodessa.

    Toi­nen yhtä epä­tark­ka heit­to on sum­ma, joka Ruot­sis­sa on onnis­tut­tu upot­ta­maan tie­tul­lei­hin. Ainoa mitä se ker­too on, että sekin on mah­dol­lis­ta. Vähän sama hom­ma kun Suo­mes­sa tuh­lat­tiin var­maan tois­ta­sa­taa mil­joo­naa säh­köi­sen iden­ti­tee­tin kehit­tä­mi­seen, jota ei sit­ten tul­lut ja Viros­sa sys­tee­mi pol­kas­tiin toi­min­taan paril­la mil­joo­nal­la. GPS-veros­ta voi hyvin tul­la seu­raa­va Apot­ti. Jos koko Suo­mes­sa siir­ryt­täi­siin gps-veroon, niin sil­loin ruuh­ka­mak­sun sai­si var­maan sys­tee­miin kyl­kiäi­se­nä. Mut­ta kun km-vero voi­daan vil­kas­ta mat­ka­mit­ta­ris­ta ilman mitään kulu­ja, niin mik­si muu maa haluai­si gps-veroa?
    Jat­kos­sa autois­sa vois olla myös “ener­gian­ku­lu­tus­mit­ta­ri”, jol­la tasat­tai­siin hie­man pik­ku­rät­tä­nien ja öky­maas­tu­rei­den eroja.
    Sinän­sä ihan fik­su idea sekin, että jos autoi­li­ja halu­aa vero­vä­hen­nyk­sen, niin sil­loin toi­mit­taa oma- ja vapaa­eh­toi­ses­ti oman gps:nsä login todis­teek­si. Täs­sä on se tar­vit­ta­va peri­aat­teel­li­nen ero Orwel­lin THX-maailmaan.

    Vihe­rins­si: Tämä ei toi­mi näin kar­keal­la jaol­la, kos­ka tul­lien pitää olla aika kovia joka yli­tyk­ses­tä. Se aset­taa ihmi­siä pien­ten asuin­paik­kae­ro­jen perus­teel­la kovin eri­lai­seen ase­maan, ja tul­li­ra­jo­jen kier­tä­mi­nen aiheut­tai­si tar­pee­ton­ta läpia­joa vää­ris­sä paikoissa.

    Peri­aa­te on kui­ten­kin toi­mi­va, jos tul­li­port­te­ja on kai­kis­sa ruuh­kai­sis­sa ris­teyk­sis­sä ja ruuh­kau­tu­vil­la väy­lil­lä sään­nöl­li­sin välein. Täl­löin mak­sut voi­vat olla koh­tuul­li­sen pie­niä, eikä yksit­täis­tä port­tia kan­na­ta läh­teä väistelemään.

    Minus­ta tämä on se ske­naa­rio, jota kan­nat­tai­si läh­teä ver­taa­maan GPS-mal­liin. Saat­taa olla, että satel­liit­ti­pai­kan­nus hoi­taa asian edul­li­sem­min ja fik­sum­min, mut­ta ilman ver­tai­lua asi­aa on vai­kea tietää.

    Juu­ri­kin näin. Hom­ma voi­daan toteut­taa kame­roil­la ja visu­aa­li­sil­la ajo­lu­vil­la tai vaik­ka rfid-tageil­lä. Luku­lait­teet voi­vat olla hel­pos­ti siir­ret­tä­viä. Ruuh­ka­ve­roon riit­tää rajo­jen ylit­tä­mi­ses­tä las­ku­tus, park­kee­rauk­sen rajoit­ta­mi­seen riit­tää jo ole­mas­sao­le­vat keinot.

    Lopuk­si jää vie­lä ihme­tyt­tä­mään se, että mik­si jouk­ko­lii­ken­tee­seen riit­tää epä­rei­lut ja yli­kar­keat vyö­hyk­keet, mut­ta yksi­tyi­sau­toi­li­joil­le pitää tar­jo­ta pullamössöä?

  124. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Röm­pän Ukko omis­taa auton ja “lai­naa” sitä kau­pun­gis­sa asu­val­le. Minul­le­kin eräs espoo­lai­nen ehdot­ti, että enkä voi­si ottaa nimii­ni hänen auto­aan, niin hän sai­si asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen työ­mat­ka­py­sä­köin­ti­ään varten. 

    Ja sit­ten 500.000–1.000.000 pää­kau­pun­ki­seu­tu­lais­ta alkaa kik­kai­le­maan kes­ke­nään tähän tapaan? Uskottavaa.

  125. Vihe­rins­si: Ei toi­mi kah­des­ta­kaan syys­tä. Fis­kaa­li­sel­ta kan­nal­ta polt­toai­ne­ve­ro vuo­taa sekä vaih­toeh­toi­siin polt­toai­nei­siin että naapurimaihin. 

    Kum­mal­la­kaan asial­la ei ole min­kään­lais­ta käy­tän­nön merkitystä.

    Auton tank­kiin mah­tuu kes­kim. 50 l polt­toai­net­ta, ja uusi auto kulut­taa kes­kim. 6 l / 100 km. Polt­toai­ne­ve­ron voi hel­pos­ti kak­sin­ker­tais­taa, ja sil­ti 99% suo­ma­lai­sis­ta asuu niin kau­ka­na hal­van ben­san naa­pu­ri­maas­ta, että tank­kaus­reis­su ei kan­nat­tai­si. Tämä ilman min­kään­lais­ta arvoa tank­kaus­mat­kaan käy­te­tyl­le ajalle.

    Vaih­toeh­toi­sia polt­toai­nei­ta ei joko ole ole­mas­sa, tai ne ovat niin kal­lii­ta, että veron koro­tuk­sel­la ei ole vai­ku­tus­ta. Tilan­teen mah­dol­li­ses­ti muut­tues­sa nii­tä­kin voi­si toki verottaa.

    Säh­kö­au­tois­ta on puhut­tu jo vuo­si­kym­men, mut­ta nii­tä ei ole kau­pas­sa eikä lii­ken­tees­sä, kos­ka hinta/ajettu km tai suo­ri­tus­ky­ky ei ole lähel­lä­kään jat­ku­vas­ti talou­del­li­suut­taan paran­ta­via polt­to­moot­to­ria­jo­neu­vo­ja. Edes hybri­din han­kin­ta ei kannata.

    Polt­toai­ne­ve­ro ohjaa sekä ympä­ris­tön että vaih­to­ta­seen kan­nal­ta oike­aan suuntaan. 

    Tämä ei toi­mi näin kar­keal­la jaol­la, kos­ka tul­lien pitää olla aika kovia joka yli­tyk­ses­tä. Se aset­taa ihmi­siä pien­ten asuin­paik­kae­ro­jen perus­teel­la kovin eri­lai­seen ase­maan, ja tul­li­ra­jo­jen kier­tä­mi­nen aiheut­tai­si tar­pee­ton­ta läpia­joa vää­ris­sä paikoissa.Periaate on kui­ten­kin toi­mi­va, jos tul­li­port­te­ja on kai­kis­sa ruuh­kai­sis­sa ris­teyk­sis­sä ja ruuh­kau­tu­vil­la väy­lil­lä sään­nöl­li­sin välein. Täl­löin mak­sut voi­vat olla koh­tuul­li­sen pie­niä, eikä yksit­täis­tä port­tia kan­na­ta läh­teä väistelemään.Minusta tämä on se ske­naa­rio, jota kan­nat­tai­si läh­teä ver­taa­maan GPS-mal­liin. Saat­taa olla, että satel­liit­ti­pai­kan­nus hoi­taa asian edul­li­sem­min ja fik­sum­min, mut­ta ilman ver­tai­lua asi­aa on vai­kea tietää.

    Port­tien sijain­tia voi hioa miten pit­käl­le iki­nä halu­aa, mut­ta kan­nat­taa käy­dä kysy­mäs­sä koke­muk­sia niis­tä lukui­sis­ta kau­pun­geis­ta jois­sa vas­taa­via jär­jes­tel­miä on jo käytössä. 

    Tie­mak­su­jär­jes­tel­mäs­tä ei todel­la­kaan tar­vit­se teh­dä mitään rakettitiedettä.

  126. sunimh: Ja sit­ten 500.000–1.000.000 pää­kau­pun­ki­seu­tu­lais­ta alkaa kik­kai­le­maan kes­ke­nään tähän tapaan? Uskottavaa.

    Joo var­sin­kin Hel­sin­gis­sä mis­sä tar­vi­taan asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nus. Sääs­tät sata­sen vuo­tuis­ta käyt­tö­mak­sua ja mak­sat kaik­ki pysä­köin­nit mittariin…

  127. Saaa­tan olla vää­räs­sä, mut­ta aina­kin GSM-aikoi­na sen puhe­li­men sijain­nin “tie­si” enem­män tai vähem­män jat­ku­vas­ti yksi tai useam­pi tie­to­ko­ne tai ser­ve­ri jos­sain Manner-Euroopassa. ”

    Kysy­mys on var­maan roa­min­gis­ta. Eli kun mat­kus­tat esim Viroon niin puhe­li­me­si rekis­te­röi­tyy esim EMT verk­koon. Puhe­li­me­si rekis­te­röi­tyy EMT vie­rai­li­ja­re­kis­te­riin ja EMT kes­kus lähet­tää tie­don Suo­meen ja sil­loin Suo­mes­sa­kin kes­kus tie­tää, että olet Viros­sa ja yhdis­tää puhe­lut EMT verk­koon ja puhe­lut rekis­te­röi­ty­vät EMT verkossa.

    Viron sisäi­set puhe­lut kul­ke­vat vain Viros­sa eikä Suo­men verk­koa tarvita.

    Perin­tei­set kes­kuk­set ovat häviä­mäs­sä ja koh­ta kes­kus on vain sof­tan pät­kä serverifarmissa

  128. Eikö asioi­ta todel­la­kaan voi­da kokeil­la ensin käy­tän­nös­sä vapaa­eh­toi­sil­la ja vas­ta sit­ten sää­tää lakeja?

    Itse kokei­li­sin vaik­ka heti pai­kan­nus­poh­jais­ta km-veroa. Jos sys­tee­min toi­mit­taa Tie­to ja se toi­mii kuten VR:n lip­pusys­tee­mi, sil­loin se oli­si käyttökelvoton.

  129. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tek­nii­kan toi­mi­vuut­ta on tar­koi­tus kokeil­la ensi vuon­na. Mal­tet­tai­siin­ko odot­taa sii­hen saak­ka ennen kuin men­nään vuo­ren­var­mas­ti juliks­ta­maan, että se ei toi­mi. Tuo­hon nyt ei vaa­di kovin­kaan kum­mois­ta jär­jes­tel­mää. Yhtä iso ongel­ma teleoe­raat­to­reil­la on ketä­tä tie­dot puhe­lin­las­kua var­ten. Näyt­tää toimivan.

    Voi Osmo! Et edes ymmär­rä mil­lais­ta jär­jes­tel­mää se vaa­tii. Älä siis kom­men­toi kun et tie­dä. Se vaa­tii jat­ku­vaa tes­taus­ta ja yllä­pi­toa, ohjel­mis­to­jen päi­vit­tä­mis­tä (kat­sas­tus­kont­to­reil­la? arva­ten­kin mak­sul­lis­ta), mah­dol­lis­ten vää­rin­käy­tös­ten havait­se­mis­ta ja bugien paik­kaus­ta, tie­don­siir­to­yh­teyk­sien yllä­pi­toa ja kehi­tys­tä, asia­kas­por­taa­lien luo­mis­ta kan­sa­lai­sil­le, ym. ym. Tämä on lopu­ton suo, jos­ta eni­ten hyö­tyy näi­den jär­jes­tel­mien kehit­tä­jät ja ylläpitäjät!

  130. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Satun­nais­käyt­tä­jil­le tuli­si vin­jet­ti­mak­su, joka oli­si kui­ten­kin niin kor­kea, ettei se hou­kut­te­le vakikäyttäjiä. 

    Satel­liit­ti­lai­te ei siis oli­si pakol­li­nen. Sen hank­ki­mi­nen ja käyt­tä­mi­nen oli­si kai talou­del­lis­ta lähin­nä kan­ta­kau­pun­gis­sa jat­ku­vas­ti autoi­le­vil­le. (Ehkä har­voin autoi­le­vat kan­ta­kau­pun­ki­lai­set­kin sai­si­vat käyt­tää vinjettimaksua.)

    Kau­pun­gin pitää val­voa, että kan­ta­kau­pun­gin läpi aja­vil­la autoil­la on joko pääl­lä ole­va satel­liit­ti­lai­te tai vin­jet­ti­mak­su mak­set­tu­na. Liik­keel­lä ole­via auto­ja voi­si val­voa esi­mer­kik­si lait­tees­sa ole­val­la yli­mää­räi­sel­lä lähi­ra­diol­la, RFID-tun­nis­teen perus­teel­la, tai havait­tu­jen rekis­te­ri­nu­me­roi­den perus­teel­la. Tuu­li­la­sil­la ole­via lipuk­kei­ta ja mak­su­lait­teen vilk­ku­via lede­jä voi kai tehok­kaas­ti tark­kail­la vain pysä­köi­dyis­tä autois­ta. Rat­sia­tyy­li­set pis­to­ko­keet saat­tai­si­vat hai­ta­ta lii­ken­teen suju­vuut­ta lii­kaa (ja kul­jet­ta­ja voi­si ehkä irrot­taa folio­suo­jan satel­liit­ti­lait­teen pääl­tä nopeastikin).

    Nämä tek­ni­set yksi­tyis­koh­dat ovat mie­len­kiin­toi­sia sik­si, että jos kau­pun­ki jou­tuu raken­ta­maan kan­ta­kau­pun­gin läpi liik­ku­vien auto­jen val­von­ta­jär­jes­tel­män, se voi­si ehkä toteut­taa saman tien samal­la tek­nii­kal­la tul­li­poh­jai­sen jär­jes­tel­män — siis koko­naan ilman satel­liit­ti­kom­po­nent­tia ja ilman mak­su­jen jälkiraportointijärjestelmää.

    Kysy­mys siis kuu­luu, miten täs­sä jär­jes­tel­mäs­sä val­vot­tai­siin, että pysäh­ty­mät­tä kan­ta­kau­pun­gin läpi aja­vat autot ovat mak­sa­neet satel­liit­ti- tai vinjettimaksun?

    1. Juho
      Kan­nat­taa nyt kui­ten­kin muis­taas, että sen satel­lit­ti­lait­teen hin­nak­si suun­ni­tel­tiin 10€/vuosi, joten kyl­lä sen hank­ki­mi­nen kan­nat­taa aika monelle.

  131. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kän­nyk­kä on pal­jon useam­mal­la kuin auto ja kän­nyk­kä on pääl­lä vuo­ro­kau­des­sa pal­jon kau­em­min kuin autol­la ajateen. 

    Ei sitä ole pak­ko pitää pääl­lä. Tämä pak­ko ei ole ihan pie­ni asia täs­sä kokonaisuudessa.

  132. Minul­la on vie­lä parem­pi aja­tus: Jokai­seen tulia­see­seen on kiin­teäs­ti lii­tet­tä­vä pai­kan­nin, ja jos sig­naa­li kat­ke­aa ennal­ta ilmoit­ta­mat­ta, polii­sit tule­vat heti.

  133. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Satun­nais­käyt­tä­jil­le tuli­si vin­jet­ti­mak­su, joka oli­si kui­ten­kin niin kor­kea, ettei se hou­kut­te­le vakikäyttäjiä. 

    Vaa­ti­si siis mak­sul­li­sen ajo­lu­pa­jär­jes­tel­män rin­nal­le (esim aiem­min ehdo­te­tut vyö­hy­ke­pe­rus­tei­set tar­rat ikku­nas­sa). Ehkä voi­si aloit­taa täs­tä ja sit­ten tar­jol­le satel­liit­ti­seu­ran­ta­jär­jes­tel­mä vapaa­eh­toi­sil­le pie­nem­mil­lä mak­suil­la kun tek­niik­ka on saa­tu valmiiksi?
    Mie­luus­ti tuo satel­liit­ti­jär­jes­tel­mä vie­lä kau­pal­li­sel­la peri­aat­teel­la niin, että kau­pun­ki aset­tai­si lähin­nä reu­naeh­dot ja yri­tyk­set loi­si­vat jär­jes­tel­mät ja tar­joi­si­vat pal­ve­lui­ta kau­pun­gil­le. Jos kau­pal­li­sia jär­jes­tel­miä ei ilmaan­tui­si, nii­den luo­mi­nen ei lie­ne oli­si kovin help­poa ja/tai ris­kit onnis­tu­mi­sel­le oli­si lii­an suuret.

  134. Voi Osmo! Et edes ymmär­rä mil­lais­ta jär­jes­tel­mää se vaa­tii. Älä siis kom­men­toi kun et tie­dä. Se vaa­tii jat­ku­vaa tes­taus­ta ja yllä­pi­toa, ohjel­mis­to­jen päi­vit­tä­mis­tä (kat­sas­tus­kont­to­reil­la? arva­ten­kin mak­sul­lis­ta), mah­dol­lis­ten vää­rin­käy­tös­ten havait­se­mis­ta ja bugien paik­kaus­ta, tie­don­siir­to­yh­teyk­sien yllä­pi­toa ja kehi­tys­tä, asia­kas­por­taa­lien luo­mis­ta kan­sa­lai­sil­le, ym. ym. Tämä on lopu­ton suo, jos­ta eni­ten hyö­tyy näi­den jär­jes­tel­mien kehit­tä­jät ja ylläpitäjät!”

    Ei tuo GPS/GSM las­ku­tus mitään raket­ti­tie­det­tä ole .Kuor­ma-auto­ja on seu­rat­tu jo 20 vuot­ta, joten tek­niik­ka on fied pro­ven tekniikkaa.

    Ja säh­kö­mit­ta­rei­ta on juu­ri ajet­tu kau­ko­luen­taan ja minun­kin mit­ta­ri on toi­mi­nut muu­ta­man vuo­den ilman jat­ku­vaa ronkkimista.

    Eikä las­ku­tus­va­li­tus­ten mää­rä ole räjähtänyt

    Jokai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä on las­ten­tau­te­ja ja aina joku yrit­tää hui­ja­ta systeemejä.
    Nii­den estä­mi­nen on arki­päi­vää oli sys­tee­mi manu­aa­li­nen tai digitaalinen.

  135. Paras rat­kai­su pää­kau­pun­ki­seu­dun lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mi­son­gel­miin oli­si jakaa val­tion työ­pai­kat tasai­ses­ti vaik­ka 20 suu­rim­man kau­pun­gin kes­ken. Seu­rauk­se­na oli­si mer­kit­tä­vä muut­to­lii­ke pois pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta ja näi­den 19 muun kau­pun­gin nopea kehit­ty­mi­nen hyvin pal­kat­tu­jen val­tion työn­te­ki­jöi­den osto­voi­man jakaan­tues­sa tasai­sem­min ympä­ri maata.

  136. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Satun­nais­käyt­tä­jil­le tuli­si vin­jet­ti­mak­su, joka oli­si kui­ten­kin niin kor­kea, ettei se hou­kut­te­le vakikäyttäjiä.

    Tämä ei kuu­los­ta hyväl­tä. Perus­tee­na se, että vin­je­tin hin­nan pitää olla kor­keam­pi kuin kenen­kään rea­lis­ti­ses­ti pai­kan­nus­jär­jes­tel­män kans­sa päi­väs­sä kerää­mä mak­su. Muus­sa tapauk­ses­sa jär­jes­tel­mä alkaa vuo­taa ylä­pääs­tään, mikä ei ole ollen­kaan hyvä.

    Jos ruuh­ka­mak­sut ovat rea­lis­ti­sel­la tasol­la ruuh­kan tal­tut­ta­mi­sek­si, vin­je­tin pitäi­si mak­saa esi­mer­kik­si suu­ruus­luok­kaa 50 euroa päivältä.

    Hin­ta on sit­ten jo niin kor­kea, että on fik­sum­paa ja rei­lum­paa vuo­kra­ta lai­na­las­ku­tin. Sään­nöl­lis­kä­vi­jäl­lä on varaa ostaa muu­ta­man kym­pin veh­je itsel­leen, satun­nais­kä­vi­jäl­lä on aikaa käväis­tä huolt­si­kal­la vuo­kraa­mas­sa ja palaut­ta­mas­sa laite.

    Trans­pon­de­rien kans­sa näin toi­mi­taan­kin maa­il­mal­la eri pai­kois­sa. Sys­tee­mi ei ole vai­kea, ja vaik­ka kaik­ki R‑kioskit, sata­mat ja huol­toa­se­mat voi­vat toi­mia vuo­kra­pis­tei­nä. Lait­tees­ta voi nou­to­pis­tees­sä ottaa lait­teen hin­nan kokoi­sen pan­tin, jol­loin palau­tuk­sel­la ei ole niin väliä.

    Tosin satel­liit­ti­poh­jai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä ei ole oikein jär­keä yhden kau­pun­gin kokoi­se­na, kun samal­la sii­tä voi teh­dä kan­sal­li­sen ja hoi­taa ne muut asiat, jois­sa on kor­jaa­mis­ta. Trans­pon­de­ri­poh­jai­nen taas on luon­nol­li­ses­ti yhden kau­pun­gin kokoinen.

    Tämän asian mur­he­ti­mi­nen kuu­luu sekin kier­rok­sel­le 2, jos ensin pääs­tää tavoit­teis­ta yksimielisyyteen.

  137. sunimh: Ja sit­ten 500.000–1.000.000 pää­kau­pun­ki­seu­tu­lais­ta alkaa kik­kai­le­maan kes­ke­nään tähän tapaan? Uskottavaa. 

    Jos sil­lä alkaa sääs­tää esi­mer­kik­si sata­sia vuo­des­sa, niin ihan var­mas­ti Hel­sin­kiin rekis­te­röi­ty­jen auto­jen mää­rä vähe­nee ja muu­al­le rekis­te­röi­ty­jen lisään­tyy. Sys­tee­mi on epä­rei­lu jo sii­nä vai­hees­sa, jos muu­ta­ma pro­sent­ti on vapaamatkustajia.

  138. a_l: Säh­kö­au­tois­ta on puhut­tu jo vuo­si­kym­men, mut­ta nii­tä ei ole kau­pas­sa eikä lii­ken­tees­sä, kos­ka hinta/ajettu km tai suo­ri­tus­ky­ky ei ole lähel­lä­kään jat­ku­vas­ti talou­del­li­suut­taan paran­ta­via polt­to­moot­to­ria­jo­neu­vo­ja. Edes hybri­din han­kin­ta ei kannata.

    Ladat­ta­van hybri­din lisä­hin­ta tai­taa olla täl­lä het­kel­lä noin 5000 euroa ja las­ke­maan päin. Jos auto vie 2 l/100 km ben­sii­niä ja 150 Wh/100 km säh­köä, hin­nak­si tulee nykyi­sel­lään noin 5 snt/km. Pelk­käl­lä ben­sii­nil­lä samal­la autol­la hin­ta oli­si noin 10 snt/km. Lisä­hin­ta tulee katet­tua noin 100 000 km:lla, mikä on jo kan­nat­ta­vaa korot­kin huo­mioi­den. Jos ben­sa­ve­ro tupla­taan, kan­nat­ta­vuus para­nee. (Nyt asi­aa paik­kail­laan vuo­si­ve­rol­la, joka ei oikein ohjaa mitään.)

    Ladat­ta­vien hybri­dien ja säh­kö­au­to­jen hin­nat ovat tulos­sa alas­päin jol­lain aika­vä­lil­lä. Säh­kö­au­to­hy­pen aikaan muu­ta­ma vuo­si sit­ten kau­pas­ta ei saa­nut säh­köä­au­toa. Nyt nii­tä saa, ja omi­nai­suu­det (ajo­mat­ka, hin­ta, kul­je­tus­ky­ky) para­ne­vat hil­jal­leen. Ei niis­tä tasai­sel­la maa­pe­räl­lä saa kan­nat­ta­via vie­lä pariin vuo­si­kym­me­neen, mut­ta jos vero­tus on kovin vino, kan­nat­ta­vuus löy­tyy nopeam­min — veron­mak­sa­jien haitaksi.

    Säh­kö­au­ton osta­ja ei ole val­tion unel­ma sik­si, että auton osto­hin­nas­ta isom­pi osa menee ulko­mail­le, eikä polt­toai­nees­ta saa kerät­tyä mer­kit­tä­väs­ti veroja.

    Ben­sii­nin veron kak­sin­ker­tais­ta­mi­nen teki­si myös kaa­su- ja eta­no­li­au­tois­ta pal­jon hou­kut­te­le­vam­pia kuin nyt. Näis­tä ei myös­kään kan­ne­ta samal­la taval­la veroa kuin ben­sii­nis­tä, joten taas val­tio häviäi­si tehot­to­mam­paan vaih­toeh­toon siir­ryt­täes­sä. Toki veroa voi­si sit­ten lait­taa lisää näihn­kin, mut­ta samal­la voi tul­la vähän vai­keuk­sia uusiu­tu­vien kanssa.

    Yksi yksi­tyis­koh­ta on vie­lä sekin, että Venä­jän vii­su­mi­pa­kon ja raja­jo­no­jen pois­tues­sa rajan yli alkai­si kul­kea pal­jon ben­sii­niä. Nyt­kin näin käy, mut­ta tois­tai­sek­si rajal­la tank­kaa­mi­nen on jou­to­hen­ki­löi­den hommaa.

    a_l: Polt­toai­ne­ve­ron voi hel­pos­ti kak­sin­ker­tais­taa, ja sil­ti 99% suo­ma­lai­sis­ta asuu niin kau­ka­na hal­van ben­san naa­pu­ri­maas­ta, että tank­kaus­reis­su ei kannattaisi. 

    Haluat­ko arvioi­da uudel­leen? Kymen­laak­sos­sa ja Ete­lä-Kar­ja­las­sa ja Län­si-Lapis­sa on yhteen­sä kui­ten­kin noin 200 000 hen­ki­lö­au­toa. Jos tan­kil­li­sen tan­ka­tes­saan sääs­tää esi­mer­kik­si 50 euroa, sil­lä ajaa tyy­pil­li­sel­lä autoi­lun mar­gi­naa­li­hin­nal­la suu­ruus­luok­kaa 100–150 km suun­taan­sa. Kun sit­ten samal­ta reis­sul­ta tuo­daan muu­kin hal­vem­pi, niin eten­kin itä­ra­jal­la on kivaa.

    Jos aika­kus­tan­nus jyvi­te­tään mukaan, niin se vaih­te­lee rajus­ti hen­ki­löit­täin. Joka tapauk­ses­sa vie­lä kovem­pi polt­toai­ne­ve­ro alkaa teh­dä mel­kois­ta vinou­maa asuin­pai­kan mukaan.

    a_l: Port­tien sijain­tia voi hioa miten pit­käl­le iki­nä halu­aa, mut­ta kan­nat­taa käy­dä kysy­mäs­sä koke­muk­sia niis­tä lukui­sis­ta kau­pun­geis­ta jois­sa vas­taa­via jär­jes­tel­miä on jo käytössä.

    Toi­sis­sa pai­kois­sa hom­ma toi­mii, toi­sis­sa ei. Toi­mi­vis­sa pai­kois­sa mak­sut ovat aika kor­kei­ta, jol­loin yksi­löi­den yhden­ver­tai­suu­den vuok­si on syy­tä lait­taa port­te­ja aika tiheäs­ti, jos men­nään porttiteknologialla.

    Toi­saal­ta jos tar­koi­tus on vain kerä­tä rahaa, niin päi­vit­täi­nen ker­ta­mak­su käy hyvin. Ei se ruuh­kia estä, mut­ta tulee­pa­han rahaa kas­saan. JA estää se ruuh­kia­kin, jos mak­su on oikein kor­kea, mut­ta sil­loin sen nega­tii­vi­set vai­ku­tuk­set talou­teen ja yksi­löil­le osu­vat kovin arpomalla.

  139. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho
    Kan­nat­taa nyt kui­ten­kin muis­taas, että sen satel­lit­ti­lait­teen hin­nak­si suun­ni­tel­tiin 10€/vuosi, joten kyl­lä sen hank­ki­mi­nen kan­nat­taa aika monelle.

    Ok, jos kus­tan­nus ajo­mak­su­jen lisäk­si (sisäl­täen alkuin­ves­toin­nit ja asen­nuk­set) on 10€/vuosi, ja vin­jet­ti­mak­su nos­te­taan sel­väs­ti satel­liit­ti­mak­sua kal­liim­mak­si per kilo­met­ri tai tun­ti, monil­le satel­liit­ti­lai­te voi muut­tua edul­li­sem­mak­si vaih­toeh­dok­si. Moni voi tosin suo­sia hie­man kal­liim­paa vin­jet­ti­mak­sua, jos pitää yksi­tyi­syy­des­tä, ja vin­jet­ti­mak­su tar­jo­aa sellaista.

    Toi­saal­ta esi­tin poh­din­taa sii­tä, että jos satel­liit­ti­jär­jes­tel­mään liit­tyy myös maan­pääl­li­nen val­von­ta­jär­jes­tel­mä (liik­ku­vien auto­jen val­vo­mi­sek­si por­teil­la tai satun­nai­sis­sa pai­kois­sa ole­vil­la val­von­ta­lait­teil­la), tul­li­jär­jes­tel­mä voi­si tul­la satel­liit­ti­poh­jais­ta jär­jes­tel­mää hal­vem­mak­si, kos­ka sii­nä sel­vit­täi­siin pel­käl­lä maan­pääl­li­sel­lä val­von­ta­jär­jes­tel­mäl­lä, eikä satal­liit­te­ja ja jäl­ki­ra­por­toin­tia tar­vit­tai­si lain­kaan. Yksin­ker­tai­sim­mil­laan tul­li­jär­je­tel­män auto­lait­teet voi­si­vat olla pelk­kiä RFID-tunnisteita.

    Molem­mis­sa jär­jes­tel­mis­sä tar­vi­taan kai rat­kai­su satun­nai­sil­le käyt­tä­jil­le (vin­jet­ti­mak­su tai muu). Tul­li­jär­jes­tel­mäs­sä se voi­si kat­taa kaik­ki­kin autot. Mut­ta toki sii­nä­kin vakio­käyt­tä­jil­le voi­si jär­jes­tää eri­lai­sia lip­pu­ja (esim. alen­net­tu­ja, pit­kä­ai­kai­sia, tiet­tyyn autoon sidottuja).

    Onko siis satel­liit­ti­jär­jes­tel­mäs­sä myös maan­pääl­li­nen auto­jen val­von­ta? Ja jos on, riit­täi­si­kö tuo val­von­ta­jär­jes­tel­mä toteut­ta­maan jär­jes­tel­män jo ilman satel­liit­te­ja ja auto­lait­tei­den suo­rit­ta­maa tie­to­jen keräi­lyä ja lähettämistä?

  140. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Satun­nais­käyt­tä­jil­le tuli­si vin­jet­ti­mak­su, joka oli­si kui­ten­kin niin kor­kea, ettei se hou­kut­te­le vakikäyttäjiä.

    Näin­hän saa­tai­siin tehok­kaas­ti tor­jut­tua vaik­ka nii­tä hel­sin­kiin rahaa kan­ta­via venä­läi­siä turisteja 😉

  141. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kan­nat­taa nyt kui­ten­kin muis­taas, että sen satel­lit­ti­lait­teen hin­nak­si suun­ni­tel­tiin 10€/vuosi, joten kyl­lä sen hank­ki­mi­nen kan­nat­taa aika monelle.

    Oikeas­ti? Näi­den lait­tei­den (kei­no­te­koi­ses­ti aikaan­saa­tu) elin­kaa­ri on muu­ta­ma vuo­si, ja kus­tan­nus juu­ri niin kor­kea kuin lob­baa­mal­la saa­vu­tet­tu oli­go­po­li mahdollistaa.

    Kym­pil­lä vuo­des­sa ei saa autoon edes vara-avain­ta.

    Vero­va­roin har­joi­tet­tu sub­ven­toin­ti ei juu­ri täs­sä koh­taa tun­nu hyväl­tä idealta.

    1. Se lai­te on siis aivan tol­kut­to­man yksin­ker­tai­nen. Jos tuol­lai­nen lisä­omi­nai­suus lii­tet­täi­siin äly­pu­he­li­meen, lisä­kus­tan­nus jäi­si alle euroon. Vuon­na 2025 autois­sa on pakol­li­se­na varus­tee­na muu­ta­kin elekt­ro­niik­kaa, myös sel­lais­ta, johon sisäl­tyy paikannusominaisuus.
      Et saa autoon vara-avain­ta kym­pil­lä, mut­ta jos tilai­sit mil­joo­na saman­lais­ta vara-avain­ta, hin­nak­si tuli­si pal­jon vähem­män kuin kym­me­nen euroa kappaleelta. 

  142. Esi­merk­ki tol­kut­to­man hal­van, puhe­li­meen integroi­dun GPS:n toi­min­nas­ta; https://www.facebook.com/sportstracking/posts/579879925385301

    Tuos­sa tapauk­ses­sa 21 km käve­ly­len­kil­le sof­ta ilmoit­ti tupla­pi­tuu­den 42 km. a sof­ta ei mitä ilmei­sim­min ollut edes hovi­hank­ki­jan (Tie­to) teke­mää vaan oikeaop­pi­sen pik­ku­fir­man (taik­ka tie­dä vaik­ka oli­si­vat teet­tä­neet Tie­dol­la ali­han­kin­ta­na, tai ihan mis­sä tahan­sa). Mitä se Olli­la ehdot­ti­kaan että miten nuo saa tarkistettua?

  143. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kan­nat­taa nyt kui­ten­kin muis­taas, että sen satel­lit­ti­lait­teen hin­nak­si suun­ni­tel­tiin 10€/vuosi,

    Tuo siis on hin­ta, jol­la asi­aa syö­te­tään poliit­ti­seen pää­tök­sen­te­koon. Toteu­tu­va hin­ta on sit­ten jotain ihan muu­ta. Perin­tei­nen kuvio. Kan­nat­taa­ko tätä nyt tosi­aan­kaan tees­ken­nel­lä uskovansa?

  144. Vihe­rins­si: Jos sil­lä alkaa sääs­tää esi­mer­kik­si sata­sia vuo­des­sa, niin ihan var­mas­ti Hel­sin­kiin rekis­te­röi­ty­jen auto­jen mää­rä vähe­nee ja muu­al­le rekis­te­röi­ty­jen lisään­tyy. Sys­tee­mi on epä­rei­lu jo sii­nä vai­hees­sa, jos muu­ta­ma pro­sent­ti on vapaamatkustajia. 

    Edel­leen­kin perään sitä meka­nis­mia, joka mah­dol­lis­tai­si “auton muu­al­le rekis­te­röi­mi­sen” käy­tän­nös­sä. Suo­mes­sa jokai­sen pitää tie­tääk­se­ni olla kir­joil­la jos­sain, ja saat­taa olla hie­man han­ka­laa pääs­tä Espoos­sa ter­veys­kes­kuk­seen tai las­ten kou­luun, jos koti­paik­ka­na on Män­ty­har­ju. Myös (pakol­li­sen) auto­va­kuu­tuk­sen otta­mi­nen tai auton osta­mi­nen ja myy­mi­nen vai­keu­tuu kum­mas­ti, kun auto ei ole omis­sa nimis­sä. Entäs sit­ten kun polii­si pysäyt­tää minut, pyy­tää “ajo­kort­ti ja rekis­te­rio­te”, ja käy ilmi että auto­ni “omis­ta­ja” on Osmo Soininvaara?

    Puhu­mat­ta­kaan siis sii­tä, ettei täl­lai­nen toi­min­ta ole/olisi yhtään sen lail­li­sem­paa kuin jos vaik­ka­pa minä ajai­sin Ruot­sin kil­vis­sä ole­val­la autol­la. Siis kun en ole minis­te­ri. Minus­ta tämä vai­kut­taa aika vah­vas­ti täy­sin tuu­les­ta tem­ma­tul­ta “ongel­mal­ta”. Yhtä hyvin mitä tahan­sa lakia voi­daan vas­tus­taa sil­lä perus­teel­la, että on ole­mas­sa ihmi­siä, jot­ka eivät nou­da­ta sitä.

  145. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se lai­te on siis aivan tol­kut­to­man yksinkertainen. 

    Tol­kut­to­man yksin­ker­tai­nen, äärim­mäi­sen luo­tet­ta­va ja mah­do­ton hui­ja­ta — eikä mak­sa kuin euron per kpl suu­ris­sa erissä.

    No, on näil­lä jär­jes­tel­mää kau­pit­te­le­vil­la fir­moil­la aina­kin hyvät myyn­ti­ty­kit. Kan­nat­tai­si­ko­han asias­ta kui­ten­kin kysyä toi­nen­kin mie­li­pi­de ennen kuin lake­ja ale­taan rus­taa­maan? Ettei vain jäl­keen­päin har­mit­tai­si, jos huo­maa tul­leen­sa koijatuksi?

    Tie­tys­ti, jos asias­sa pai­naa ainoas­taan Hyvä Syy, niin eipä se kait sit­ten pal­joa pai­na vaik­ka rahaa palai­si 10–100x alku­pe­räis­ten lupaus­ten verran…

  146. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pelk­kä kak­si­kais­tai­nen kes­kus­ta­tun­nel­ki, joka oli­si huo­mat­ta­vas­ti tuo­ta lyhyem­pi, mak­sai­si mil­jar­din. Pelas­tus­lai­tos vaa­ti­si tuon raken­net­ta­vak­si nel­jä­nä tai kuu­te­na eril­li­se­nä tun­ne­li­na ja hätä­pois­tu­mis­tie nii­den lisäk­si. Kol­me mil­jar­dia? Yhden mat­kan nih­hank­si tuli­si 15–20 euroa.

    Ver­tai­lun vuok­si Kehä I:n Mes­ta­rin­tun­ne­li-hank­keen koko kus­tan­nusar­vio oli 147 M€. Sil­lä saatiin
    * 520 m tie­tun­ne­lia, jos­sa 4 kais­taa /suunta
    * kak­si uut­ta eritasoliittymää
    * Kehä I:n ja Turun­väy­län liit­ty­miä parannettiin
    * 8 kpl uusia risteyssiltoja
    * 9 kpl ylikulkukäytäviä
    * 8 kpl alikulkukäytäviä
    * 9,1 km ramp­pe­ja ja rinnakkaisramppeja
    * 4,6 km kevyen­lii­ken­teen väyliä
    * 6 km meluesteitä.

    Kehä I:n tun­ne­li on poik­ki­leik­kauk­sel­taan var­sin hulp­pean kokoi­nen, kevyel­le moot­to­ri­lii­ken­teel­le mitoi­tet­tu tun­ne­li voi­si olla ahtaam­pi. Kes­kus­ta­tun­ne­li on kal­lis, kos­ka sii­tä mer­kit­tä­vä osa pitäi­si teh­dä haas­ta­val­la cut’n’co­ver-tek­nii­kal­la pin­nal­ta käsin.

    Ver­tai­lun vuok­si, Pisa­ra­ra­ta-suun­ni­tel­mien mukaan 6 km tun­ne­lit ja radat nii­hin mak­sai­si­vat n. 190 milj €. Län­si­väy­lä-Kala­sa­ta­ma-tun­ne­li oli­si n. 4,5 km. Pisa­ra-tun­ne­lien poik­ki­leik­kaus on 8x8m, tie­tun­ne­lien pitäi­si var­maan olla vähän leveäm­piä mut­ta mata­lam­pia. Ehkä eri ajo­suun­nat voi­si teh­dä osas­toi­tui­na yhteen tun­ne­liin päällekkäin?

  147. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se lai­te on siis aivan tol­kut­to­man yksin­ker­tai­nen. Jos tuol­lai­nen lisä­omi­nai­suus lii­tet­täi­siin äly­pu­he­li­meen, lisä­kus­tan­nus jäi­si alle euroon. Vuon­na 2025 autois­sa on pakol­li­se­na varus­tee­na muu­ta­kin elekt­ro­niik­kaa, myös sel­lais­ta, johon sisäl­tyy paikannusominaisuus.
    Et saa autoon vara-avain­ta kym­pil­lä, mut­ta jos tilai­sit mil­joo­na saman­lais­ta vara-avain­ta, hin­nak­si tuli­si pal­jon vähem­män kuin kym­me­nen euroa kappaleelta. 

    Osmo, mai­nit­set tois­tu­vas­ti, kuin­ka hal­pa ja yksin­ker­tai­nen lai­te on. Tämä on var­mas­ti tot­ta, elekt­ro­niik­ka on hal­paa. Ymmär­rät­kö sinä, että se kaik­ki muu ympä­ril­le kasat­ta­va pal­ve­lu ja yllä­pi­to täs­sä tulee mak­sa­maan? Vai etkö vain halua ymmär­tää sitä? Tämä on tul­lut jo mones­sa kom­men­tis­sa ilmi. Jos kysyt asi­aa ns. “myyn­ti­mie­hil­tä”, on vas­taus var­mas­ti juu­ri tuo: “Kym­pin mok­ku­la vain tarvitaan”

  148. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Et saa autoon vara-avain­ta kym­pil­lä, mut­ta jos tilai­sit mil­joo­na saman­lais­ta vara-avain­ta, hin­nak­si tuli­si pal­jon vähem­män kuin kym­me­nen euroa kappaleelta. 

    Lait­teen ja sof­tan teo­reet­ti­nen val­mis­tus­kus­tan­nus on koko­nais­hin­nas­ta häviä­vän pie­ni osuus. Kon­teks­ti rat­kai­see, eri­tyi­ses­ti jul­kis­sek­to­rin han­kin­nois­sa jos­sa ei toi­mi­ta vapaan kil­pai­lun pii­ris­sä. Jul­kis­sek­to­rin muka­nao­lo nos­taa kus­tan­nuk­sia, ei las­ke niitä.

    Ote­taan ajan­koh­tai­nen esi­merk­ki: Huol­to­var­muus­kes­kus halu­aa vuo­kra­ta kuusi laa­du­kas­ta pal­ve­lin­ta. Se mak­saa veron­mak­sa­jil­le (kil­pai­lut­ta­mat­ta, tie­tys­ti) 20000 eur/kk. Kun haluan teh­dä saman, se mak­saa yri­tyk­sel­le­ni alle 2000 eur/kk. Hin­tae­ro selit­tyy taval­la jol­la jul­ki­nen sek­to­ri kat­soo par­haak­si toi­mia eli on siis täy­sin itseaiheutettu.

    Jul­kis­sek­to­rin IT-hank­keis­sa oheis­toi­min­ta ja pro­jek­tien ympä­ril­lä moit­teet­to­mas­ti oles­ke­lu mak­saa niin pos­ket­to­mas­ti että yleen­sä oli­si jär­ke­vää olla ryh­ty­mät­tä nii­hin lain­kaan ja yrit­tää tul­la toi­meen sil­lä mitä mark­ki­noil­la on jo olemassa.

  149. sunimh: Edel­leen­kin perään sitä meka­nis­mia, joka mah­dol­lis­tai­si “auton muu­al­le rekis­te­röi­mi­sen” käy­tän­nös­sä. Suo­mes­sa jokai­sen pitää tie­tääk­se­ni olla kir­joil­la jos­sain, ja saat­taa olla hie­man han­ka­laa pääs­tä Espoos­sa ter­veys­kes­kuk­seen tai las­ten kou­luun, jos koti­paik­ka­na on Män­ty­har­ju. Myös (pakol­li­sen) auto­va­kuu­tuk­sen otta­mi­nen tai auton osta­mi­nen ja myy­mi­nen vai­keu­tuu kum­mas­ti, kun auto ei ole omis­sa nimis­sä. Entäs sit­ten kun polii­si pysäyt­tää minut, pyy­tää “ajo­kort­ti ja rekis­te­rio­te”, ja käy ilmi että auto­ni “omis­ta­ja” on Osmo Soininvaara? 

    Nykyi­sel­lä lain­sää­dän­nöl­lä yksi­tyi­nen ihmi­nen saa omis­taa niin mon­ta autoa kuin halu­aa ja saa olla niin monen auton hal­ti­ja kuin halu­aa. Lisäk­si Suo­meen rekis­te­röi­tyä autoa saa ajaa kuka hyvän­sä asian­mu­kai­sen ajo­kor­tin haltija.

    Toi­sin sanoen polii­si on ihan tyy­ty­väi­nen, kun esi­tät aja­va­si autoa, jon­ka omis­taa Nor­dea Rahoi­tus, joka on rekis­te­röi­ty Uts­joel­le, ja jon­ka hal­ti­ja on Nils-Aslak.

    Pih­ti­pu­taal­la asu­van veli­po­jan nimis­sä voi siis olla koko per­heen autot, jos Pih­ti­pu­taal­la pää­see halvalla.

    Täl­lä het­kel­lä­kin ihmi­set aje­le­vat vaik­ka kuin­ka pal­jon muil­le paik­ka­kun­nil­le rekis­te­röi­ty­jä auto­ja, usein nime­no­maan suku­lais­ten auto­ja. Talou­del­lis­ta insen­tii­viä täs­sä ei kui­ten­kaan ole kuin pie­ni ero vakuu­tus­mak­suis­sa, mut­ta käy­tän­nös­sä vakuu­tuk­sen bonus­jär­jes­tel­mät teke­vät ero­jen hyö­dyn­tä­mi­sen mahdottomaksi.

    En väi­tä, että jokai­nen Suo­men kan­sa­lai­nen pys­tyi­si hyö­dyn­tä­mään tuo­ta por­saan­rei­kää, kos­ka ei kai­kil­la ole vel­jeä Pih­ti­pu­taal­la. Jär­jes­tel­mä on kui­ten­kin susi jos mer­kit­tä­vä osa poru­kas­ta voi käyt­tää täl­lai­sia vippaskonsteja.

    Sit­ten asia muut­tuu toi­sen­lai­sek­si, jos Suo­men sisäl­lä­kin vaa­di­taan, että autoa ajaa auton hal­ti­ja. Sen jäl­keen por­saan­rei­kiä ei ole. Samal­la hel­pot­tuu moni sakot­ta­mi­seen liit­ty­vä asia, kun auton hal­ti­ja on aina ole­tusar­voi­ses­ti ratissa.

  150. ant­ti: Tuos­sa tapauk­ses­sa 21 km käve­ly­len­kil­le sof­ta ilmoit­ti tupla­pi­tuu­den 42 km.

    Saman­kal­tai­sia koke­muk­sia, juu­ri­kin käy­tiin 20km käve­lyl­lä, muka­na kak­si puhe­lin­ta, ero ident­ti­sel­lä rei­til­lä tois­ta kilo­met­riä. Edel­li­sel­lä ker­ral­la sof­ta meni joten­kin sol­muun, eikä suos­tu­nut mit­taa­maan lain­kaan vaik­ka GPS-näky­vyys oli moit­tee­ton. Epä­vi­ral­li­sen android-distri­buu­tion kans­sa GPS-lokaa­tio löy­tyi vas­ta vii­den minuu­tin pääs­tä. Sel­lai­nen­kin puhe­lin löy­tyy jos­sa navi­goin­ti lopet­taa toi­min­tan­sa heti kun kadut muut­tu­vat riit­tä­vän kapeik­si. Hyö­dy­tön kaik­kial­la mis­sä on perin­teis­tä jalan­kul­ki­ja­mit­ta­kaa­van kaupunkia.

    Eipä sil­ti, var­mas­ti toi­mi­via­kin GPS-lait­tei­ta löy­tyy, mut­ta uskoi­sin että nii­den sisäl­tä löy­tyy jotain muu­ta kuin kulut­ta­ja­ta­son rautaa.

  151. Kal­le: Ymmär­rät­kö sinä, että se kaik­ki muu ympä­ril­le kasat­ta­va pal­ve­lu ja yllä­pi­to täs­sä tulee maksamaan?

    Yllä­pi­don tuot­ta­mi­nen ei mak­sa oleel­li­ses­ti mitään, eikä pal­ve­lun­kaan jos tyy­dy­tään teleoperaattoritasoon.

    Se mikä mak­saa on suun­ni­tel­miin, direk­tii­vei­hin, pro­ses­sei­hin, lop­pu­tuot­tei­siin ja yli­pää­tään koko jär­jes­tel­män toi­min­taan hii­pi­vä kit­ka sekä loba­tut epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­det ja mark­ki­na­häi­riöt, sanal­la sanoen jul­kis­sek­to­rin modus operandi.

  152. Vihe­rins­si: Toi­sis­sa pai­kois­sa hom­ma toi­mii, toi­sis­sa ei. Toi­mi­vis­sa pai­kois­sa mak­sut ovat aika kor­kei­ta, jol­loin yksi­löi­den yhden­ver­tai­suu­den vuok­si on syy­tä lait­taa port­te­ja aika tiheäs­ti, jos men­nään porttiteknologialla.Toisaalta jos tar­koi­tus on vain kerä­tä rahaa, niin päi­vit­täi­nen ker­ta­mak­su käy hyvin. Ei se ruuh­kia estä, mut­ta tulee­pa­han rahaa kas­saan. JA estää se ruuh­kia­kin, jos mak­su on oikein kor­kea, mut­ta sil­loin sen nega­tii­vi­set vai­ku­tuk­set talou­teen ja yksi­löil­le osu­vat kovin arpomalla.

    Hie­noa teo­ri­aa, mut­ta har­mil­li­ses­ti empi­ria ei sitä tue. Ruuh­ka­mak­su­jen toi­min­taa in hyö­dy­tön­tä itsek­seen mie­tis­kel­lä, kos­ka nii­tä on jo käytössä

    Tuk­hol­mas­sa vyö­hyk­kei­tä on yksi ja kor­kein mak­su on eur 2,41 / ker­ta. Vas­toin poh­din­taa­si Wiki­pe­dian mukaan: “A stu­dy of 5 years of ope­ra­tion showed a dec­rea­se in con­ges­tion, with some moto­rists tur­ning to public trans­port. Public atti­tu­de had chan­ged from oppo­sed to in favour

    Tuk­hol­ma­lais­ten mie­les­tä “arvo­tut nega­tii­vi­set vai­ku­tuk­set” eivät lie­ne lii­an pahat? 

    Tuk­hol­man lisäk­si ruuh­ka­mak­su­ja on käy­tös­sä aina­kin Göte­bor­gis­sa, Oslos­sa, Ber­ge­nis­sä, Trond­hei­mis­sä, Lon­toos­sa, Mila­nos­sa, Roo­mas­sa ja Sin­ga­po­res­sa. Lisää on tulossa.

    Ilmei­ses­ti Suo­ma­lai­set Eri­koi­so­lo­suh­teet™ estä­vät vas­taa­via jär­jes­tel­miä vähen­tä­mäs­tä ruuh­kia meillä.

  153. Espoo­lai­nen autoi­li­ja: Ver­tai­lun vuok­si Kehä I:n Mestarintunneli-hankkeen 

    Kes­kus­ta­tun­ne­lin ongel­ma on se, että hal­paa tun­ne­lia ei tar­vi­ta ja kal­lii­seen ei ole varaa. Itä- ja Län­si­väy­lil­tä aje­taan eri puo­lil­le kes­kus­taa ja kan­ta­kau­pun­kia, väy­läl­tä toi­sel­le kau­pun­gin läpi ajaa nykyi­sin ehkä 1000–2000 autoa vuo­ro­kau­des­sa. Suo­ra tun­ne­li väy­läl­tä toi­sel­le ei siis vähen­nä lii­ken­net­tä kan­ta­kau­pun­gis­sa kuin mar­gi­naa­li­ses­ti. Jos taas lii­ken­net­tä eri puo­lil­le kes­kus­taa halu­taan ohja­ta tun­ne­liin, tar­vi­taan pal­jon maa­na­lai­sia liit­ty­miä pysä­köin­ti­hal­lei­hin ja ulos­käyn­te­jä eri puo­lil­le kes­kus­taa. Met­roa­se­mat ovat hal­paa hupia nii­hin verrattuna.

    Yksi iso pysä­köin­ti­hal­li kes­kel­lä kau­pun­kia on taas puh­das­ta sci­fiä, autoi­li­jat­ko jät­täi­si­vät kot­te­ron­sa sin­ne lii­tyn­tä­park­kiin ja jat­kai­si­vat kävel­len tai spo­ral­la eteen­päin? Mak­sai­si­vat park­ki­pai­kas­ta vie­lä jotain? Oman koke­muk­se­ni mukaan ainoa tapa jol­la autoi­li­jan saa käve­le­mään 100 met­riä enem­pää on tar­jo­ta mak­su­ton parkkipaikka.

  154. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se lai­te on siis aivan tol­kut­to­man yksin­ker­tai­nen. Jos tuol­lai­nen lisä­omi­nai­suus lii­tet­täi­siin äly­pu­he­li­meen, lisä­kus­tan­nus jäi­si alle euroon. Vuon­na 2025 autois­sa on pakol­li­se­na varus­tee­na muu­ta­kin elekt­ro­niik­kaa, myös sel­lais­ta, johon sisäl­tyy paikannusominaisuus.
    Et saa autoon vara-avain­ta kym­pil­lä, mut­ta jos tilai­sit mil­joo­na saman­lais­ta vara-avain­ta, hin­nak­si tuli­si pal­jon vähem­män kuin kym­me­nen euroa kappaleelta. 

    Itse auto­lai­te ei ole var­maan­kaan taval­liis­ta kän­nyk­kää kum­mem­pi eikä kal­liim­pi. Sil­ti ihmi­siä ymmär­ret­tä­väs­ti har­mit­taa, jos heil­le mää­rä­tään pakol­li­nen seu­ran­ta­lai­te, jon­ka he vie­lä jou­tu­vat mak­sa­maan­kin. Lisä­kus­tan­nuk­sia tulee las­ku­tus­jär­jes­tel­mäs­tä ja sen yllä­pi­dos­ta. Ja lisä­har­me­ja voi tul­la vie­lä jär­jes­tel­män val­von­nas­sa, sil­lä ihmi­set vält­te­le­vät mak­su­ja jos voi­vat, folion avul­la tai muil­la kikoilla.

    Auto­lait­teen hal­vah­ko­kin hin­ta voi muut­tua kal­liik­si ja moni­mut­kai­nen lai­te tar­peet­to­mak­si jos sama toi­min­nal­li­suus voi­daan toteut­taa yksin­ker­tai­sem­min. Sik­si tote­sin, että jos satel­liit­ti­poh­jai­nen jär­jes­tel­mä edel­lyt­tää maan­pääl­lis­tä lait­tei­den pääl­lä­olon val­von­taa, jo tuo val­von­ta­kom­po­nent­ti voi riit­tää toteut­ta­maan koko jär­jes­tel­män. Hal­vim­mil­laan auto­lai­te voi­si olla RFID-tun­nis­te, eli men­nään aika rei­lus­ti satel­liit­ti­lait­teen hin­nan alle.

    Jos hom­ma siis hoi­tuu hal­vem­mal­la ja ilman iso­ve­li­val­von­taa, kai jär­jes­tel­mä tule toteut­taa niin. Tai jos on jokin muu tar­ve toteut­taa iso­ve­li­val­von­ta, sen voi­si ker­toa ääneeen, niin tilan­teen voi­si arvioi­da uudel­leen. Se että ihmi­siä val­vo­taan jo nyt tai että tek­niik­ka on tule­vai­suu­des­sa saa­ta­vil­la ei ole hyvä perus­te­lu sil­le, että pitäi­si seu­ra­ta lisää, entis­tä tiu­kem­min ja pakol­la. Kan­nat­taa siis tut­kia myös muut vaih­toeh­dot kuin tuo aina­kin joi­tain ilmei­siä han­ka­luuk­sia sisäl­tä­vä satelliittimalli.

  155. Kän­nyk­kää ja autoa ei oikein kan­na­ta ver­ra­ta. Kän­nyk­kä on useam­mal­la kuin auto ja se on yleen­sä pääl­lä 24/7. Toki sen voi sul­kea, jos ei halua itse­ään seu­rat­ta­van. Autol­la aje­taan kes­ki­mää­rin 17 000 km 40–50 km/h kes­ki­no­peu­del­la eli 4–5 % ajas­ta. Aika kau­ka­na kokoai­kai­ses­ta seurannasta.

  156. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    sumimh
    Jos ihmi­set mak­sa­vat 8 000 euroa neliöl­tä asun­nos­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa, kun voi­si­vat ostaa asun­non hal­vem­mal­la mis­tä hyvän­sä Suo­mes­ta, eivät­kö nämä asun­no­nos­ta­jat sil­loin halua eni­ten asua kan­ta­kau­pun­gis­sa? Vai vovat he vain tyhmiä?

    Nämä muu­ta­mat on eri asia kuin “maan tavoi­tel­luin”. Jos anne­taan puo­lel­le mil­joo­nal­le Suo­ma­lai­sel­le puo­li mil­joo­naa euroa, ostaa­ko niis­tä suu­rin osa (jos oli­si tar­jol­la..) kak­sion kan­ta­kau­pun­gis­ta. Tuskin..

  157. spot­tu: Eipä sil­ti, var­mas­ti toi­mi­via­kin GPS-lait­tei­ta löy­tyy, mut­ta uskoi­sin että nii­den sisäl­tä löy­tyy jotain muu­ta kuin kulut­ta­ja­ta­son rautaa.

    On hyvä muis­taa, että GPS on nime­no­maan pai­kan­nus­tek­no­lo­gi­aa, eikä tek­no­lo­gi­aa mat­kan mit­taa­mi­seen. Se on suun­ni­tel­tu maa­lien pai­kan­ta­mi­seen ja tyy­pil­li­ses­ti len­tä­vien asei­den kuten ohjus­ten ohjaa­mi­seen ko. maa­lei­hin. Satun­nai­set vir­heet pai­kan­nuk­ses­sa eivät täs­sä juu­ri hait­taa, mut­ta kul­je­tun mat­kan mää­rit­tä­mi­nen tulee epätarkaksi. 

    GPS toi­mii var­sin hyvin, kun näky­vyys satel­liit­tei­hin on estee­tön: ava­ruu­des­sa, ilmas­sa ja merel­lä. Sen sijaan esim. (kaupunki)viidakon sii­mek­ses­sä pai­kan­nus onnis­tuu olen­nai­ses­ti huo­nom­min. Se on liki huo­noin mah­dol­li­nen tek­no­lo­gia mit­taa­maan kau­pun­gin yti­mes­sä kul­jet­tua mat­kaa: kau­pun­gis­sa on taval­lis­ta saa­da aivan kuu­ta­mol­la ole­via, muka var­mo­ja tuloksia. 

    Sitä­kään ei para­ne unoh­taa, että mis­sään ei ole toteu­tet­tu kat­ta­vaa GPS-perus­tais­ta tie­ve­roa hen­ki­lö­au­toil­le. Onko­han sit­ten­kään kyse pel­käs­tä poliit­ti­sen tuen puut­tees­ta? Hol­lan­nin jär­jes­tel­mää­kään ei ole osoi­tet­tu toi­mi­vak­si. Sak­san rek­ka­ve­ro vuo­taa kuin seu­la ja val­von­nan kus­tan­nuk­set ovat mit­ta­vat. Ei ole oikein uskot­ta­vaa, että Suo­mi voi­si pakot­taa jär­jes­tel­män vas­ten­tah­toi­sil­le autoi­li­joil­le kohtuukustannuksin.

    Ehkä­pä tie­ve­ro­suun­ni­tel­mat oli­si Suo­mes­sa­kin paras­ta vain hau­da­ta suosiolla?

  158. spot­tu: Saman­kal­tai­sia koke­muk­sia, juu­ri­kin käy­tiin 20km käve­lyl­lä, muka­na kak­si puhe­lin­ta, ero ident­ti­sel­lä rei­til­lä tois­ta kilometriä.

    Tämä on kyl­lä enem­män kiin­ni sur­keas­ta sof­tas­ta kuin rau­das­ta. Auton kul­ke­man mat­kan mit­taa­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­pi kuin käve­li­jän kos­ka auto kul­kee nopeam­min, sen voi­daan olet­taa kul­ke­van tie­tä pit­kin, ja GPS:n anten­nin voi lait­taa osoit­ta­maan jon­ne­kin muu­al­le kuin hölk­kää­jän reit­tä koh­ti. Nor­maa­lit sport­ti­sof­tat eivät tun­nu oikein osaa­van alkeel­lis­ta­kaan signaalinkäsittelyä.

    Nuo kän­nyk­kä­sof­tat ovat muu­ten­kin kuraa. Oma lenk­ki­kän­nyk­kä­ni kyl­lä mit­taa saman met­säs­sä­kin kul­ke­van len­kin alle pro­sen­tin tark­kuu­del­la saman mit­tai­sek­si käy­tän­nös­sä joka ker­ta — jos sof­ta ei sit­ten kaa­du matkalla.

    Nyky­hin­noil­la Osmon mai­nit­se­ma 10 €/v tun­tuu vähän hal­val­ta, mut­ta kym­peis­sä se vuo­si­hin­ta kui­ten­kin on, ei sata­sis­sa. Lisäk­si kun puhu­taan vuo­des­ta 2020+, niin käy­tös­sä voi olla pal­jon muu­ta­kin kuin GPS. Ei se näi­hin kaadu.

  159. a_l: Tuk­hol­ma­lais­ten mie­les­tä “arvo­tut nega­tii­vi­set vai­ku­tuk­set” eivät lie­ne lii­an pahat?

    Sitä­hän tuos­sa ei sanot­tu. Jos 40 % käve­lee ja 40 % joka tapauk­ses­sa mak­saa, niin 20 % saa olla ihan niin naa­ma nurin kuin huvit­taa, eikä se vai­ku­ta kyse­ly­tu­lok­siin enem­mis­tö­ta­sol­la. (Minul­la ei vali­tet­ta­vas­ti ollut näp­pä­rää pää­syä tuo­hon Bör­jes­son & al.:n esi­tyk­seen, mut­ta sitee­raa­net sii­tä näil­tä osin rele­van­tit numerot.)

    En halua täl­lä väit­tää, että Tuk­hol­man jär­jes­tel­mä oli­si koko­naan huo­no. Toden­nä­köi­ses­ti se on tyh­jää parem­pi, mut­ta parem­paa­kin voi­si yrit­tää. Ruuh­ka­mak­sul­la on kui­ten­kin pal­jon vai­ku­tuk­sia niin ihmi­sil­le kuin taloudellekin.

  160. Kal­le: Osmo, mai­nit­set tois­tu­vas­ti, kuin­ka hal­pa ja yksin­ker­tai­nen lai­te on. Tämä on var­mas­ti tot­ta, elekt­ro­niik­ka on hal­paa. Ymmär­rät­kö sinä, että se kaik­ki muu ympä­ril­le kasat­ta­va pal­ve­lu ja yllä­pi­to täs­sä tulee mak­sa­maan? Vai etkö vain halua ymmär­tää sitä? Tämä on tul­lut jo mones­sa kom­men­tis­sa ilmi. Jos kysyt asi­aa ns. “myyn­ti­mie­hil­tä”, on vas­taus var­mas­ti juu­ri tuo: “Kym­pin mok­ku­la vain tarvitaan”

    No ei se ympä­ril­le­kän kasat­ta­va sof­ta kovin moni­mut­kais­ta ole. Sof­ta kir­jaa mis­sä koor­di­naat­ti­jou­kos­sa auto kul­kee, las­kee kul­je­tun mat­kan, jota voi­daan ver­ra­ta auton omaan mit­ta­riin ja kir­jaa aje­tut km aika/vyöhyke laskureihin.

    Vas­taa­van­ta­soi­set toi­min­not löy­ty­vät nyky­ai­kai­ses­ta kau­ko­lue­tus­ta sähkömittarista.

    Var­maan täs­sä­kin pal­ve­lus­sa on alus­sa las­ten­tau­te­ja, mut­ta häviä­vät aikanaan.

    Ja nyt­kin autos­sa on pal­jon elet­ro­niik­kaa ja esim polt­toai­neen syöt­tö on tie­to­ko­neel­la ohjat­tua eikä sitä tar­vit­se päi­vit­tää eikä vaih­taa kuin vika­ta­pauk­sis­sa eli kes­tää auton eliniän.

    Ja kas­va­vien tur­val­li­suus­vaa­ti­mus­ten vuok­si GPS/GSM yhdis­tel­mä on pakol­li­nen tule­vai­suu­des­sa kai­kis­sa autois­sa ja mon­ta sovel­lus­ta tukeu­tuu ao yhdistelmään 

    Pit­kä­kes­toi­nen yhteen­so­pi­vuus on ammat­ti­lait­tei­den hank­ki­mi­ses­sa yksi perus­ta­vaa laa­tua ole­va vaatimus.Niinpä ver­kos­sa voi edel­leen käyt­tää var­sin van­ho­ja kännyköitä.

    Hal­pa kulut­ta­jae­let­ro­nik­ka on eri asia, sehän on teh­ty­kin rik­koon­tu­maan esim minul­la oli digi­bok­se­ja ja kun ensim­mäi­nen sär­kyi niin pie­ni tut­ki­mus osoit­ti, että lait­teen vir­ta­läh­tees­sä oli tahal­laan käy­tet­ty kon­den­saat­to­rei­ta, jot­ka van­he­ni­vat muu­ta­mas­sa vuo­des­sa ja rik­koi­vat kovalevyn. 

    Ostin eurol­la uudet kom­po­nen­tit mui­hin ja eli­ni­kä jat­kui aina­kin 15 vuoteen.

    Ei ammat­ti­lait­teis­sa käy­te­tä hal­vim­pia kom­po­nent­te­ja, mut­ta kuten esi­merk­ki­ni osoit­ti niin hin­ta­ro hal­pik­sen ja nor­maa­lin välil­lä ei ole valtava.

    Hui­jauk­set ovat joka­päi­vää oli jär­jes­tel­mä mikä tahan­sa, kame­raa voi hämä­tä mutaa­mal­la kil­vet tai pis­tä­mäl­lä pris­ma­la­si kil­ven eteen

    Len­to­lii­ken­ne käyt­tää GPS , samoin laivaliikenne

    Ja tus­kin­pa nii­tä ris­tei­ly­oh­juk­sia­kaan lähe­tel­täi­siin GPS varas­sa , jos se saat­tai­si pää­tyä useas­ti omien jouk­ko­jen niskaan

  161. Ehkä koko ruuh­ka­mak­sua­sia on aja­tel­tu vää­rin­päin eli tek­no­lo­gia ja kont­rol­li edel­lä. Käy­tän­nös­sä nämä ovat vain väli­nei­tä var­mis­ta­maan että

    1. ajo­neu­vol­la on lupa oles­kel­la alu­eel­la A
    2. luvat­to­mas­ta oles­ke­lus­ta jää kiinni

    Samat ongel­mat siis kuin jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä liput­to­mien mat­kus­ta­jien suh­teen ja nekin on osat­tu rat­kais­ta ilman satel­liit­ti­val­von­taa. Toi­saal­ta, jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä mat­kaa mita­taan vain sum­mit­tai­ses­ti kos­ka yleen­sä ajan mit­taa­mi­nen riittää.

    Yksi­tyi­sau­toi­luun sovel­let­tu­na jouk­ko­lii­ken­tees­tä kopioi­tu aika­poh­jai­nen mal­li toi­mi­si kai­kes­sa yksin­ker­tai­suu­des­saan seuraavasti:

    Kau­pun­kiin saa­pues­sa lii­ken­ne­merk­ki ker­too tul­li­ra­jan alka­mi­ses­ta (vrt. met­roa­se­man kel­tai­nen vii­va). Tul­li­ra­jan sisä­puo­lel­la autol­la tulee olla voi­mas­sao­le­va lip­pu, insen­tii­vi­nä tarkastusmaksu.

    Lipun osta­mi­nen on asiak­kaan (autoi­li­jan) ongel­ma aivan kuten jouk­ko­lii­ken­tees­sä­kin, ja asia­kas­pal­ve­lu­ra­ja­pin­ta kan­nat­taa jät­tää yksi­tyi­sen sek­to­rin hoi­det­ta­vak­si. Teleo­pe­raat­to­rit tie­tä­vät tilaa­jan sijain­nin riit­tä­väl­lä (kau­pun­gis­sa muu­ta­man sadan met­rin) tark­kuu­del­la kun­han autos­sa on joku kiin­teä mobii­li­vem­pe­le, esi­mer­kik­si se pakol­li­sek­si tule­va avun­hä­lyt­tä­jä, eli ne voi­vat tar­jo­ta lipu­nos­toa auto­ma­ti­soi­tu­na pal­ve­lu­na. Täs­sä yksin­ker­tais­te­tus­sa mal­lis­sa lait­tee­na oikeas­ti voi toi­mia joku kym­pin mok­ku­la tai perus­pu­he­lin joka kes­tää ker­ral­laan pys­tys­sä sen aikaa kun auto on käynnissä.

    Pro­ses­si­mie­les­sä mer­kit­tä­vin ero jouk­ko­lii­ken­ne­li­pun ostoon on että tie­to ajo­neu­vo­koh­tai­sen lipun hank­ki­mi­ses­ta ei kul­je vain ajo­neu­von muka­na, vaan hoi­de­taan kes­ki­te­tys­ti. Pal­ve­luo­pe­raat­to­rit toi­mit­ta­vat lip­pu­tie­to­ja koko ajan viran­omai­sil­le, jot­ka yllä­pi­tä­vät tilan­ne­tie­toa sii­tä mil­lä ajo­neu­vol­la on voi­mas­sao­le­va lip­pu. Tätä tie­toa käy­te­tään val­von­nas­sa, joka voi olla juu­ri niin teho­kas­ta ja tek­nis­tä kuin lain­sää­dän­tö antaa myö­ten. Rekis­te­ri­nu­me­ro on jo jul­ki­nen tie­to, on vai­kea kuvi­tel­la että oleel­li­ses­ti saman tie­don pakol­li­nen lähet­tä­mi­nen (trans­pon­de­ril­la) auton lähiym­pä­ris­töön rik­koi­si kenen­kään yksi­tyi­syyt­tä, mut­ta jo kame­ral­la ja kone­näöl­lä, ja mik­sei ihan manu­aa­li­ses­ti­kin pääs­täi­siin riit­tä­vän tehok­kaa­seen pelot­tee­seen. Pelo­te on siis lipun­tar­kas­ta­ja joka osoit­taa että auto on tul­li­ra­jan sisä­puo­lel­la liik­keel­lä ilman voi­mas­sao­le­vaa lippua.

    Mal­li voi­si toi­mia joko niin että kau­pun­ki toi­mii kes­ki­tet­ty­nä lipun­myy­jä­nä, ja pal­ve­luo­pe­raat­to­rit (esim. teleo­pe­raat­to­rit) vain jake­le­vat lip­pu­ja edel­leen asiak­kail­leen, tai hybri­di­nä jol­loin osa pal­ve­luo­pe­raat­to­reis­ta on “luo­tet­tu­ja” eli saa­vat luo­da lip­pu­ja tyh­jäs­tä ja rapor­toi­da ne (pie­nel­lä) vii­veel­lä viranomaiselle.

    Kil­pai­lun takaa­mi­sek­si yksi tapa ostaa lip­pu oli­si Olli­lan sys­tee­min tapai­nen autoon kiin­teäs­ti asen­ne­tus­sa lait­tees­sa pyö­ri­vä sof­ta joka sijain­nin tal­let­ta­mi­sen sijaan ostaa auto­maat­ti­ses­ti lip­pu­ja tar­peen mukaan sil­loin kun ollaan tul­li­ra­jan sisä­puo­lel­la ja auto on liik­keel­lä. Tämän sof­tan toi­min­ta oli­si asiak­kaan ja sof­ta­toi­mit­ta­jan väli­nen asia, eikä sen oli­si tar­peen välit­tää viran­omai­sil­le mitään (uut­ta) sijain­ti­tie­toa mis­sään olo­suh­teis­sa. Äly­pu­he­lin tie­tys­ti ker­too teleo­pe­raat­to­ril­le koko ajan mis­sä se on menos­sa mut­ta tämän tie­don käsit­te­lyyn on jo lainsäädäntö.

  162. Vie­tin juu­ri pit­kän vii­kon­lo­pun (ml. kak­si arki­päi­vää) Lon­toos­sa lähin­nä turis­min mer­keis­sä. Lon­toos­sa­han ruuh­ka­mak­sut ovat käy­tös­sä. Tein seu­raa­via havaintoja: 

    - Päi­vä­sai­kaan hen­ki­lö­au­to­ja näkyi sil­miin­pis­tä­vän vähän kes­kus­tas­sa, pait­si tak­se­ja. Illal­la taas enemmän.
    — Jul­ki­nen lii­ken­ne pela­si erit­täin hyvin. Emme käyt­tä­neet tak­sia ker­taa­kaan, vaan lii­kuim­me lähin­nä bus­seil­la, jot­ka kul­ki­vat päi­väl­lä­kin suju­vas­ti. Vuo­ro­vä­lit oli­vat tyy­pil­li­ses­ti 5 — 15 minuuttia.
    — Huo­mat­ta­van moni bus­si oli hybri­di. Nii­den moot­to­ri sam­mui jar­ru­tuk­sis­sa, ja bus­si läh­ti liik­keel­le pel­käl­lä akul­la. Pysä­kil­tä tai valois­ta läh­ties­sä polt­to­moot­to­ri ei usein ehti­nyt käyn­nis­tyä ennen seu­raa­vaa jar­ru­tus­ta. Meno oli tasais­ta ja hil­jais­ta eikä noki­pil­viä näky­nyt. Tek­niik­ka on näkö­jään ole­mas­sa, mik­si näi­tä ei ole Helsingissä?
    — Lähes kaik­ki bus­sit oli­vat kak­si­ker­rok­si­sia. Muka­vaa turis­til­le, mut­ta myös teho­kas­ta. Mik­si näi­tä­kään ei ole Hel­sin­gis­sä? Onhan tääl­lä kak­si­ker­rok­si­sia sight see­ing ‑bus­se­ja­kin. Vapau­tui­si­ko lii­kaa tilaa henkilöautoille:)

    Viral­lis­ta ja muu­ta infoa Lon­toon jär­jes­te­lyis­tä ja koke­muk­sis­ta löy­tyy run­saas­ti. Myös tie­to­suo­jas­ta ja mak­su­jen käy­tös­tä. Tai­ka­sa­nat ovat Lon­don con­ges­tion charge.

    1. Kak­si­ker­rok­si­set bus­sit voi­si­vat liiik­kua Hel­sin­gis­sä vain hyvin raja­tuil­la rei­teil­lä, kos­ka ali­kul­ku­ja ei ole teh­ty nii­den korkuisiksi.

  163. Koti-isä:
    Mis­tä ale­taan leik­kaa­maan? Eri­tyis­sai­raan­hoi­to, perus­ter­vey­den­huol­to, lää­ke­kor­vauk­set, perus- ja jat­ko­kou­lu­tus, las­ten- ja vanhustenhoito…? 

    Jär­ke­vin­tä on aloit­taa perus­ter­vey­den­huol­lon sanee­rauk­ses­ta ja sosi­aa­li­tuis­ta: DDR:stä kopioi­tu ter­veys­kes­kus­jär­jes­tel­mä, taval­li­set ham­mas­lää­kä­ri­käyn­nit, asu­mis­tuet… Mer­kit­tä­viä leik­kauk­sia pys­tyy teke­mään jopa ilman vai­ku­tus­ta pal­ve­lu­ta­soon, siir­tä­mäl­lä vas­tuu­ta pie­nis­sä mää­rin ihmi­sil­le itsel­leen. Minus­ta hal­li­tut leik­kauk­set ovat parem­pi tie kuin hallitsemattomat.

  164. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kak­si­ker­rok­si­set bus­sit voi­si­vat liiik­kua Hel­sin­gis­sä vain hyvin raja­tuil­la rei­teil­lä, kos­ka ali­kul­ku­ja ei ole teh­ty nii­den korkuisiksi.

    Voi olla. Wiki­pe­dian mukaan Lon­toon bus­sien kor­keus on 4,38 m. Lain mukaan Suo­mes­sa “auton ja perä­vau­nun suu­rin sal­lit­tu kor­keus on 4,40 met­riä. Tämä mit­ta ei saa ylit­tyä ajo­neu­von olles­sa kuor­maa­mat­to­ma­na tai akse­lin­nos­to­lai­te ylä­asen­nos­sa. Jos ajo­neu­von kor­keus on yli 4,20 met­riä, kul­je­tuk­sen suo­rit­ta­jan ja kul­jet­ta­jan on var­mis­tet­ta­va, että kul­je­tuk­sen suo­rit­ta­mi­nen käy­tet­tä­väl­lä kul­je­tus­rei­til­lä on mah­dol­lis­ta ilman ris­kiä osu­mi­ses­ta tien ylä­puo­li­siin rakenteisiin.”

  165. Tuk­hol­man ruuh­ka­mak­su ei ole mikään pie­ni ulko­maa­lai­sil­le. Ruot­sa­lai­set saa­vat ajaa hal­val­la, mut­ta Suo­meen pos­ti­tet­tua las­kua ei lomai­li­ja ehdi mak­sa­maan ja se on sit­ten yli 500 kruu­nua, kun sen lopul­ta voi suorittaa. 

    Hel­sin­ki voi­si vas­ta­ve­to­na teh­dä kai­kil­le ruot­sin kil­vil­le aja­vil­le saman hal­pa­mai­sen tempun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.