Telakkarannan kaava
Keskusteltiin pitkään kaavamääräyksestä, joka oli kirjoitettu ajatellen, että Korjaamoon tulisi tilat Elmulle. Niitä oli väljennetty sallimaan muutakin käyttötarkoitusta, koska rakennuksen korjaaminen Elmun tarkoituksiin maksaisi 25 miljoonaa, eikä sellaiseen investointiin ole varauduttu. Koeäänestyksessä lautakunta asettui Elmua puoltavan määräyksen kannalle. Asia jouduttiin panemaan pöydälle, koska tämä poikii joukon teknisiä muutoksia autopaikkanormia myöten.
Voi olla, että kaupunginhallitus toteaa kirstun olevan tyhjä ja palauttaa sallivamman kaavamerkinnän.
Yleiskaavan visiot
Lautakunta liitti muutaman painostusponnen päätökseen yksimielisesti. Aivan mullistava yleiskaavavisio hyväksyttiin yksimielisesti! Vau!
Keski-Pasilan Veturitien eteläosan kaava
Itse kaava oli ongelmaton ja se päästettiin läpi. Sen sijaan ongelmia on liikennesuunnitelmassa. Se pantiin pöydälle. Ilmeisesti ei saada kelvollista ratkaisua muuta kuin sillä pitkällä tunnelilla. Pintaratkaisut johtavat kovin huonoon ja ruuhkautuvaan ympäristöön. Nyt esitetty pitkän tunnelin tekeminen vaiheittain on aivan järjetöntä, kallista ja tuottaa suurta haittaa rakennustöiden aikana. Jos lopulta kuitenkin pitkä tunneli, tehtäköön se kerralla, vaikka investointikatto meneekin puhki.
Suutarilan rantapuistoalueen kaava
Meni läpi yksimielisesti siirtolapuutarhoineen. Vähän oli ajatusta siirtää siirtolapuutarha toiseen paikkaan, mutta ympäristöviranomaisten mukaan siirtolapuutarhoja koskevat samat melumääräyksen kuin asumista, joten ei käynyt päinsä.
Pirkkolan asemakaava
Äänestettiin rakennussuojelusta. Esittelijä loivensi esitystään, mutta Risto Rautava olisi halunnut palauttaa määräysten edelleen lieventämiseksi. Äänestettiin 6–3, kokoomus vastaan muut. Jouduin vähän arpomaan omaa mielipidettäni.
Sompasaaren kaava
Hyväksyttiin kiitoksin. Tässä sovelletaan uutta pysäköintiperiaatetta, jonka mukaan velvoitepaikoista on rakennettava 65 % ja loput, jos joku haluaa. Tämä toimii, jos paikan hinta irrotetaan asunnon hinnasta.
Perustamiskustannukset 40 M€, mutta tonttien arvo yli 100 M€. On se hyvä, että kaupunki omistaa maan. Helsinkiläistä kuusikerroksista korttelirakennetta, joukossa joitakin vähän korkeampia torneja. Tulee suosittua asuinalue!
Suutarilan siltalanpuiston asuinalue
Puistoa nakerretaan, mutta nyt puiston laidalla puistoa katsovat asunnot, aiemmin pysäköintialueet. Taas tuli 37 000 kerrosneliötä.
Tapulikaupungin kaavasta tehdyt muistukset
Listan mukaan.
Veturitie:
Näiden tunneleiden osalta olisi hyvä ymmärtää kuinka tavattoman rumaa ympäristöä niiden suuaukkojen ympärille syntyy.
Mallia voi käydä katsomassa vaikka Hakamäentiellä tai Kehä I:llä Leppävaarassa ja kuvitella samat näkymät kaupunkiin, kuten Sörnäisiin tai Pasilaan. Ne ovat todellisia kaupunkimotareita.
Saman tien olisi voitu siirtyä pelkkään maksimipysäköintinormiin, mutta ehkä tämä on hyvä alku.
asuntotonttien osalta normi on miniminormi, eikä maksimia ole lainkaan, toimistojen osalta maksimi ilman minimiä.
“Helsinkiläistä kuusikerroksista korttelirakennetta, joukossa joitakin vähän korkeampia torneja. Tulee suosittu asuinalue!”
Parempi tulisi ilman noita torneja. Varjostavat.
Suutarila äkkiä jäihin, tulee uusia asukkaita = huono investointi. Samalla Sompasaaresta voi saada vielä enemmän. Muutakin kaavoitusta rajoittamalla siitä saa vielä enemmän ja koko Suomen talous lähtee nousuun (myydään ylihintaista maata toisillemme velkarahalla).
Terveisin,
Junan tuoma huono investointi
Elmun pitää saada tuo halli. Nähtävästi Skanska keksinyt ihan sinänsä järkevää toimintaa, mutta Helsingin etu on Elmu ja tuo tila sen käyttöön, ei uusi toimistohotelli ja Elmu jossain pienessä entisessä hikipajassa Suvilahdessa, tai minne sitä nyt ollaan sullomassakaan. Sinänsä varmaan hyvä, jos sinnekin tulee yhä lisää kaikkea, mutta nyt tässä on kyseessä mahdollisuus poikkeukselliseen symbioosiin ihmiselämän ja kuolleen kiven välillä toteutuessaan.
Tästä piti tulla tapahtumakaupunki, mutta taas mennään metsään, joka muuten piti suojella, mutta sekin menee. Miksi puolueet tekevät sopimuksia kaupungin suunnasta, mutta sitten kuitenkin heti hypätään polulta kun joku heiluttaa setelitukkoa ja kaupungin kokonaisetu kaikkoaa, varsinkin kun enemmistö on ensin päättänyt mikä on se kokonaisetu. Aika vähän tulee julkisuutta jostain toimistohotellista kaupungille, mutta kolmen tuhannen henkilön konserteista tulevat dynaamiset vaikutukset voivat olla jopa erittäin dynaamisia. Ja sitten se kaikki muu toiminta siihen päälle. Virkamiestenhän täällä pitäisi vain toteuttaa sitä mitä poliitikot sanovat, ja sen sanoman poliitikot saavat vaalilupauksistaan. Tylsyyttä vastaan oli aika moni joka pääsi läpi, joten onko Elmun toiminta tylsää?
Jos tämä investointikatto johtaa siihen, että asioita tehdään kalliimmin erissä, niin joku tarvitsee taas kepistä. Muutenkin jos tämä kokoomuslaisten leikkaushalu menee siihen, että ei tunnisteta rahaa tuovaa investointia tuhlauksesta, tai investointia joka säästää rahaa tulevaisuudessa, niin taas toivoisi kuulevan kepin leikkaavan suhisten ilmaa.
Tässä näkee sen totuuden: lähes kaikki kaupunginsuunnittelussa kiteytyy autosaatanaan. Ilman autoja, mailmassa vallitsisi rauha ja rakkaus.
Kannattaisiko Veturitien suunnitelmasta karsia liittymät Pasilan sisällä? Tunneli Vauhtitieltä Nordenskiödinkadun ali Hakamäentielle tulisi varmasti halvemmaksi, kun ei tarvittaisi monikerroksisia ympyräliittymiä. Nordenskiödinkatu ei tukkeutuisi ja Pasilan kaduista voisi tehdä paljon vähemmän jalankulkua estävät.
Ongelma lienee kaupunkisuunnittelun tapa pilkkoa projektit niin pieniin osiin ettei niitä voi muuttaa repimättä samalla auki kaikkia alueen suunnitelmia.
Suurin osa Helsingin väestönkasvusta, siis siitä huonosta investoinnista, perustuu tilastojen mukaan maahanmuuttoon, ei maassamuuttoon.
>velvoitepaikoista on rakennettava 65 % ja loput, jos joku haluaa.
Mitä tämä tarkoittaa tarkemmin avattuna? Kuka saa haluta? Milloin paikat on rakennettava? 5v rakennuksen käyttöönoton jälkeen?
Alueen pohjoisosa rakennetaan ensin. Noiden talojen alle ei mahdu kuin tuo 65 % paikoista. Kun rakentaminen etenee etelämmäksi, entisen Sompasaaren päälle, taloyhtiöiden on kerrottava, haluavatko ne varata ja rahoittaa autopaikkoja tuolta alueelta, jonne niitä on helpompi rakentaa, koska saari on kalliota. Paikat maksavat 20 000 — 30 000 euroa. Taoiteltavaa on, että pysäköinnin hintaa ei millään tavalla iitetä asunnon hintaan.
“siirtolapuutarhoja koskevat samat melumääräyksen kuin asumista”
Onko tässä mitään järkeä?
Veturitie.
Päättäjät pyytävät suunnittelijoilta halvempaa ratkaisua ja suunnittelijat esittelevät saman suunnitelman pilkottuna ja kallimmpana. Kenkää ja parempia suunnittelijoita tilalle!
Eikö Veturitien voisi aluksi rakentaa tavallisena 2+2 katuna? Autoilijat ovat sen verran skarppia porukkaa, että osaavat välttää paikan jos huomaavat, että liikenne ei vedä. Jos sitten tulevaisuudessa ennustetut liikennemäärät toteutuvat (EIVÄT TOTEUDU JOS EI TOTEUTETA) ja todetaan,että Keski-Pasila tarvitsee Pohjois-Etelä suuntaisen ohitustunnelin, voidaan semmoinen rakentaa. (Eikä sitä tarvitsisi juuri tuohon kohtaan rakentaa. Suotuisampaa maaperää tunnelille löytyy raiteiden alta, Ratapihantien alta, Pasilankadun alta..)
Jotta kaupungissa olisi edes vaikea rakastaa, niin pitäisi olla sitä kaupunkia.
Mitä nyt tuota käytännön kaavoitusta on seurannut, niin kyllä se nimenomaan pyörii sen ympärillä, että paljonko tilaa ne nelipyöräiset vaatii ja mistä se arvotaan, kuka sen maksaa. Jargonilla liikenteen reunaehdot kaavoitukselle.
Muutos joka on tapahtumassa on yksinkertaisesti että lakataan arpomasta niiden autojen kanssa, korttelikaupungisas on katuverkko jonne mahtuu sen verran autoja kuin mahtuu, ja ei tämä ole ennenkään ollut mikään ongelma. Kaupungin reunaehdot liikenteelle.
Näinä aikoina pimeyden keskellä, kun lähtee töihin ja tulee töistä ilman luonnonvaloa, tulee mietittyä näitten “varjostaa”-foobikkojen olemassaolon tarkoitusta.
Mikäs siinä Leppävaaran tunnelissa nyt niin rumaa on? Mielestäni ympäristöä rumentaa lähinnä aseman kohdalla oleva Kehä I:n silta ja eritasoliittymät siihen. Jos Kehä I olisi laitettu tunneliin jo Turunväylän kohdalta, niin tulos olisi ollut paljon siistimpi, eikä Kehä I katkaisisi Leppävaaraa kahtia. Ratkaisu olisi tietysti ollut paljon kalliimpi.
Kokeilepa reflektiota. Tässä: jos luonnonvalo ei olisi niin merkityksellistä, tuskin sinäkään tuollaisia asioita miettisit.
Tuo Pasila voisi olla kyllä hyvä pilottikohde autopaikkojen miniminormeille, ja juurikin sillä perusteella, että liikenneinvestoinnit ovat noin tolkuttoman hintaisia nykysuunnitelmilla. Eli otetaan liikenne haltuun pysäköinnin avulla. Asukkaille voitaisiin myös tarjota autopaikkoja vaikka alueen ulkopuoleltakin, kun joukkoliikenneyhteydet ovat niin erinomaisia. Jos kerta sinne Helsinkiin juuri nyt on niin kauhea tunku, niin eikö Helsingillä pitäisi olla varaa valita, valita asukkaita ja firmoja, jotka eivät tuo kuin vain vähän autoliikennettä mukanaan.
Ja Mäkelänkatua on turha sääliä, kansainvälisen kokemuksen mukaan ruuhkan helpottuminen on vain väliaikaista, noin viiden vuoden sisään liikenne on palannut vanhoihin lukemiin. Autoliikenne käyttää kaiken käytettävissä olevan resurssin.
Sitä paitsi ruuhkautumista vältellään aivan suotta. Kaupunki on “ekosysteemi”, jonka olennaisena osana ovat erilaiset takaisinkytkennät, pääosin rajoittavat. Niiden varaan rakentuu kompelksisuus, siis monimuotoisuus. Ruuhkautuminen on yksi näistä palautesilmukoista. Tavoitteena ruuhkaton kaupunki on suunnilleen yhtä mielekäs kuin kaupunki, jossa kaikki asunnot ovat kohtuuhintaisia ja jokainen liikepaikka myös. Eli voihan tuota tavoitella ja ehkä jopa onnistua, mutta voi vain kuvitella, mitä se tekisi kaupungin monimuotoisuudelle. Sen sijaan tulee tavoitella riittävää määrää kohtuuhintaisia asuntoja, liiketiloja, ruuhkattomia reittejä ja kulkumuotoja. Ruuhkaisuus ohjaa liikennettä ja ennen kaikkea liikkumistottumuksia tarkoituksenmukaisiksi aivan samoin kuin vuokrataso maankäyttöä.
… ja kansa, varsinkin perheelliset, kantaisi raskaita kauppakasseja kuin muulit!
Minä olen perheellinen ja ostan useimmiten perheen ruokakassin keskutasta matkalla kotiin ja tuon sen ratikalla. Vaivattomamapaa kuin seikkailu pysäköintihalleissa ja pysäköintipaikan etsiminen kotikadulta.
Hei, nämä nyt vaan eivät ole esim. huutoäänestyksellä ratkaistavia asioita: leveysaste, vuoden- ja vuorokaudenaika määräävät sen miten matalalta aurinko paistaa.
Vain 34 päivää tästä eteenpäin on auringon atsimuutin osalta pimeämpää aikaa kuin nyt. Talvipäivän seisaus on 21. joulukuuta. Loput 331 päivää on sitten tässä suhteessa vähän valoisampaa aikaa. Kesälläkään ei aurinko keskipäivällä kipua kovin korkealle, joten varjojen muodostamaa synkkyyttä helpommin kuin
eteläisemmillä seuduilla.
Kaamoksenkin keskellä tai ns. porvarillisen hämärän aikaan (ks. esim. “http://www.astro.utu.fi/zubi/atphenom/twi2.htm”) voi silti taivas auringon suunnalla olla valoa ympäristöömme tuottava, kunhan väliin ei rakenneta liian korkeita varjostavia seinämiä.
P.o. “Kesälläkään ei aurinko keskipäivällä kipua kovin korkealle, joten varjojen muodostamaa synkkyyttä syntyy Suomessa helpommin kuin
eteläisemmillä seuduilla.”
Näille lakeuksien tieinsinööreille pitäisi takoa päähän, että mikä tahansa ratkaisu, jossa kaupungin katuverkkoon ohjataan enemmän autoja kuin se pystyy vetämään, johtaa huonoon ja ruuhkautuvaan ympäristöön. Silloin on herttaisen yhdentekevää, minkä mittaisesta tunnelista autot tupsahtavat niihin moottorikadun päässä oleviin liikennevaloihin.
Koitapa nyt muistuttaa, mitä yleiskaavan visioon juuri kirjattiin. Valtaväylien ja katuverkon kohtaamispisteitä pitäisi hivuttaa kauemmaksi kantakaupungista, ei tuoda Pasilan ohi lähemmäksi keskustaa kuin koskaan ennen. Tämä suuruudenhullu päähänpinttymä on vastoin kaikkea sitä edistystä, mitä kaupunkisuunnittelussa on viime aikoina nähty.
Niin tekisi kaikki muutkin jos olisi veronmaksajien kustantama vapaa ratikkalippu taskussa ja veronmaksajien kustantama taksikortti toisessa
KariS:
Piditkö tätä kommenttiasi nyt ihan asianmukaisena? Minulla todellakin on valtuustosta saatu Helsingin sisäinen matkakortti, jota verotetaan työsuhde-etuna. Tällainen on jo 60 000 hengellä pääkaupunkiseudulla, ellei luku ole jo vähän korkeampikin. Yli 200 000 helsinkiläisellä on taskussaan näyttölippu. Miten tuo lippu on maksettu ei vaikuta lainkaan siihen, kuinka helppoa tai hankalaa kauppakassin kuljettaminen ratikassa on. Joka tapauksessa matka on marginaalikustannuksiltaan matkustajalle ilmainen, jos hänellä kerran on näyttölippu.
Kansanedustajilla on oikeus käyttää taksia eduskuntatyöhön liittyvillä matkoilla. Matka Stockalta kotiin ei menisi mitenkään läpi seulasta. Enkä todellakaan ole sellaista taksimatkaa tehnyt ikinä, en omilla rahoillani enkä eduskunnan rahoilla.
Ei silleen, että kannattaisin em. etuuksia, mutta onko sinulla vaikeuksia hahmottaa asioiden mittasuhteita?
Johtuu siitä että puutarhuri jätetty suunnitelman ulkopuolelle tai saanut jo lopputilin, jolloin hoitokin laiminlyödään.
Seurauksena rämettyvä ympäristö insinöörien jäljiltä.
Ympäri Suomea tuhlataan hoidon puuttuessa. Hoidetaan saneerauksilla, tulee siistiksi kerralla, mutta tulee tempputyöllisyyttä ja raha palaa.
Tämä on kyllä hauskin kommentti täällä pitkiin aikoihin. Se ratikkalippu maksaa 1,50 päivässä, lie tuskin kynnyskysymys sulle tai mullekaan? Aika velho saat olla laskemaan, jos automatka omenajumboselloon tulee halvemmaksi. Puhumattakaan ajankäytöstä – maito unohtui, kävele 400 metriä. Vaikka saahan siinä liikuntaa, kun lykkii kärryjä Prismassa.
Toissapäivänä katsoin suojatiellä, kun varjoni ylettyi koko 6‑kaistaisen tien poikki. Varjoja on aina, on talot minkä korkuisia tahansa.
Vancouverin downtown on viehättävä pienkerrostaloalue puistokatuineen. Lisäksi siellä on puolisen tusinaa 23-kerroksista asuintaloa ja hotellia. http://goo.gl/maps/QFshf
Kävelijän kokemukseen tornitalot vaikuttavat varsin kohtuullisesti, koska osittain ne piileksivät enimmäkseen puistopuiden takana. Yhdessä kohdassa naapuritalon varjo on ehkä pari tuntia päivässä etäisyydestä riippuen.
Sou? Huutoäänestys? Atsimuutti? höhöö
Tuo tornitalojen varjofobia (fobia= irrationaalinen pelko) ei taida oikein kestää tarkastelua koska “leveysaste, vuoden- ja vuorokaudenaika määräävät sen miten matalalta aurinko paistaa.”
Yhtä hyvin 6- tai 4‑, 3‑, 2- ja jopa yksikerroksisen talon taakse syntyy varjo, eikä se tunnu ketään haittaavan. Meidän talossamme on 6 kerrosta ja umpipiha eikä sinne aurinko paista. Mikä on oikeastaan hyväkin, koska silloin siellä olisi sietämättömän kuuma kesäisin. Julkisivun puolella ei ole minkäänlaista varjostusta ja sen huomaa kyllä.
Kyllä tornitaloista huolimatta suurissa kaupungeissa on valoisaa päiväsaikaan. Ne jotka haluavat haitallisia määriä auringonpaistetta iholleen, menkööt rannalle kesällä.
Ja myös kansanedustajan palkka, jolla hankkia asunto keskustasta.
Olen muuttanut Katajanokalle vuonna 1982 ja tullut valituksi eduskuntaan ensimmäisen kerran vuona 1987.
En yhtään ihmettele, että Helsingin kulut/asukas ovat lähes suurimmat maassamme, jos Elmulle lohkeaa tosta vaan 25 miljoonaa ja samaan aikaan terveyskeskuksissa on jonoa. Olisiko niin, että rakentamisesta ja ympäristöstä vastaavalla kaupunginjohtajalla (Sauri) olisi läheiset välit ko. yhdistykseksen kanssa ?
Miksi muuten vihreät valitsi poliittisella mandaatilla apulaiskaunginjohtajaksi psykologin ? Kyllä kai vihreistä joku arkkitehti tai rakennusalan ihminenkin olisi löytynyt. Vai oliko kyseessä palkinto aktiivisesta poliittisesta toiminnasta.
Varmaan joo kun Vancouver on yhtä etelässä kuin Reims, eli vähän Pariisista pohjoiseen. Tuossa osassa Pohjois-Amerikkaa tulee kasvillisuuden ja ajoittaisen kurjan/viileän sään johdosta helposti illuusio yhtäläisyyksistä Suomeen. Yhdysvaltalaisittain pohjoinen Seattle on kuitenkin Zürichin korkeudella ja San Francisco Sevillan.
Okei, olette kateellisia ettekä pääse kauppaan ilman autoa. Nyt kun tämä on käsitelty, niin takaisin asiaan. Eikun…
…minäkin olen tosi kiinnostava henkilö (joo en oikeasti ole), joten: maksan ite puolet lipuistani suoraan käteisellä ja lopun maksaa Juho Laatu (hähää, Juho, jätkä on nettomaksaja ja helsinkiläinen vientityöläinen pelkkä loinen, sorry hirveesti, mut tämmöstä tää on tää keskittämispolitiikka!).
Ai niin — hitas, joka suo kaikille halukkaille mahdollisuuden asua edukkaasti ja silti kaupunkimaisesti…
2010 luvun sovellus Hitaksesta on 80 lukua nerokkaampi, nyt Hitaksia subventoidaan aidosti rakennuskustannuksissa.
Luovutetaan koko kortteli rakennusliikkeelle 50 % Hitas-velvoitteella, määrätään Hitakselle “sopiva” hinta ja grynderi jyvittää urakan alihinnan korttelin vapaarahoitteisin asuntoihin.
Viikissä ei tarvitse Hitaksia arpoa ja kalasataman kohteiden arpajaisiin osallistuvat sellaisetkin hakijat joilla ei ole muita asunnonvaihtoaikeita muuttavat jos arpa sattuu kohdalle.
Kyllä se haittaa. Katso esim. viite: “http://yle.fi/uutiset/d‑vitamiinin_puute_voi_heikentaa_iakkaiden_alyllisia_toimintoja/1872778”. Kaikesta huolimatta saatan ymmärtää, miksi joku voi mielipiteittesi kaltaisia ajatuksia esittää.
Olen itse asunut, huoneeni 6‑kerroksisen umpikorttelin ylimmässä kerroksessa, ikkunani sisäpihan suuntaan. Luonnonvaloa tuli sisään sentään enemmän kuin alempana oleviin kerroksiin, joiden asukkaita en kadehtinut tuolloin, enkä tänäkään päivänä.
Jos ja kun jatkossa lähes kaikki vanhukset ovat vain kotihoidossa, ei yhteiskunnassa riitä hoitajia viemään heistä huonojalkaisimpia rannoille. Sitäpaitsi kohtahan Helsinki on kaavoittanut kaikki rannat ökyasunnoiksi, joten vapaita rantojakaan ei taida pian enää löytyä, ellemme pistä ajoissa hanttiin.
Asuinalueet ja talot tulee suunnitella siten, että luonnonvaloa saadaan kaikkiin asuntoihin riittävästi. Tästä taitaa olla ihan omat määräyksensä. Omakotitaloalueillakaan ei käsittääkseni saa rakentaa (naapuria kuulematta) siten, että se toisen taloa tai pihapiiriä liikaa varjostaisi. Miksi asia olisi toisin kaupungissa?
PS. Vanhainkodeissa tämä asia (vanhusten d‑vitamiinin saanti luonnollisella tavalla, kuten moni muukin) saattaisi sujua tehokkaammin ja vapauttaa asuntoja esim. lapsiperheiden käyttöön (mikäli asianomaiset itse eivät enää yksin kotonaan haluaisi asua ja siellä pärjäisi).
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00682
Ikkunalasi suodattaa auringonvalosta UVB-säteilyn, joka muodostaa iholla D‑vitamiinia.
Luonnonvalo ikkunan läpi on siis kirjaimellisesti valohoitoa, joka ei tarjoa mitattavaa terveyshyötyä. Henkiseen hyötyyn en ota kantaa.
Oikeasti. Mistä ihmeestä tämä varjostushöpinä on peräisin? Onko Oslo niin suunnattoman paljon etelämpänä kuin Helsinki, että siellä 37 kerroksinen hotelli (Radisson) ja yli kymmenkerroksiset toimistorakennukset rautatieaseman kyljessä ovat ihan ok, mutta Helsingissä nuo tekevät kaupungista sietämättömän? Vai tekevätkö ne Oslonkin sietämättömäksi? Jos tekevät, ehdottaisin, että ne, jotka eivät modernista korkeasta kaupungista pidä, muuttavat muualle.
Se henkinen hyöty on merkittävä. Valveutuneet työnantajat hankkivat työtiloja, joihin tulee joko oikeaa luonnonvaloa tai sitä vastaavaa keinovaloa, koska valo pitää ihmiset pirteämpinä ja aktiivisempina. Sinänsä on nurinkurista, että lainsäädännöllä vaaditaan asuintiloihin luonnonvaloa, mutta työtiloista ei ole niin väliä — monet kun viettävät valveillaoloajastaan ison osan työpaikalla, ja kotona käydään nukkumassa tai verhot on kiinni, että näkee katsoa televisiota 😉
Myös liikenteen pitää sujua. Olin kehäteiden suunnittelussa mukana alusta alkaen eli esitin idean, josta homma lähti liikkeelle. Myös Leppävaaran tunneli on samaan ketjuun asetettu uusi tuote. Emme voi mitään liikennejärjestelyille kas, kun ne pitää saada läpi kaupunkien päättävissä elimissä. 1980-luvulla luotiin kolme ideaa, Helsingin ja Uudenmaan viemärien rakentaminen, Päijännetunneli turvaamaan veden saannin ja Vuosaaren satama. Nekin tehtiin ja huuto oli kova.
Ja nykyään sitä keinovaloa voi tehdä monenlaisilla valaisimilla juuri sellaisella spektrillä, kun sattuu olemaan tarvetta. Tuijotan tässä juuri kattolamppua, jota eräs vieras ajatteli kattoikkunaksi. Kunnes hämmentyneenä tajusi, että katolle on aika monta metriä matkaa pystysuunnassa…
Tässäkin olisi hyvä ihan oikeasti miettiä, mitä pitää saada aikaan ja määritellä se. Ei kertoa, miten asiat pitää saada aikaan. Jos maisema on tärkeä, tarvitaan ikkuna. Jos valo on tärkeä, tarvitaan valolähde. Jos D‑vitamiini on tärkeää, tarvitaan UVB:tä tai pilleripurkki.
Jos kaupunkisuunnittelu olisi jotenkin helppoa, meillä ja muualla olisi vain esteettisesti korkeatasoisia ja toimivia kaupunkeja. Varjostus on yksi niitä kaupunkimiljöön viihtyisyyteen vaikuttavia asioita jotka tulee huomioida asukkaan ja jalankulkijan näkökulmasta jo suunnitteluvaiheessa.
Tämä varjostushöpinä on ollut mukana normitasolla Helsingissä (Töölö) ainakin jo 1908 alkaen, ja ihan hyvää kaupunkiympäristöä kuusi kerrosta ja umpikortteli ‑metodilla on sielläkin syntynyt. Oikotiestä voi tarkistaa kuinka hyvin tämä suunnitteluperiaate on kestänyt aikaa. On tavallaan erikoista että muita malleja nykyään Helsingin kantakaupungissa ja sen lähettyvillä edes kokeillaan, vaikka jokseenkin kaikki valon, varjon ja katutilan kombinaatiot ja niiden tulokset yli sadan vuoden ajalta ovat jo olemassa ja kenen tahansa havainnoitavissa.
Kalasatamaa sivuten, Kaupunkifillari-blogissa on Marjut Ollitervon kirjoitus Capellanin puistotien pyörätiestä, jonka suunnitelman HKR on pistänyt uusiksi omine lupineen käymättä kaupunkisuunnittelulautakunnan kautta:
http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2013/12/07/tapaus-capellan-puistotie/
Viihtyisää ja toimivaa kaupunkiin soveltuvaa piha- ja katutilaa.
Ei pistelaskelma, vaan valovuon pallointegraali. Bonusterminä mukaan voi ottaa UGR-indeksin sijaintikertoimella (valitaan suhteessa näkökenttään) painotetun osuuden.