Isoja asioita, joita on pidetty pöydällä joitakin pitkäänkin, mutta nyt päätetään. (Esityslistaan tästä)
Helsingin yleiskaavan visio
Visiossa viitoitetaan huomattavaa muutosta kohden urbanismia vanhasta lähiöajattelusta. Tämä on pääosin hyvä, enkä ajatellut ryhtyä äänestyttämään yksityiskohdista. Muiden ryhmien esityksistä en vielä tiedä.
Veturitien eteläosan asemakaava
Investointiraamista neuvoteltaessa todettiin, että ns. pitkään tunneliin ei ole rahaa ja kehotettiin selvittämään kevyempiä vaihtoehtoja. Virkamiesten esitys on ymmärtääkseni sama pitkä tunneli tehtynä vaiheittain. Tämä on vaihtoehdoista huonoin. Vaiheittain tehtynä se tulee vielä paljon kalliimmaksi, minkä lisäksi alue on työmaana pitkään ja moneen kertaan. Tämä välivaihe, lyhyt tunneli on aivan hirveä, koska tunneliin liittyvä kaukalo on aivan Pasilan keskustassa muodostaen pahan esteen liikkumiselle. Kaukaloa kun ei voi ylittää.
En tiedä, mikä saa tarrautumaan tähän tunneliin, mutta olsii se nyt ainakin hyvä perustella eikä vain jättää muita vaihtoehtoja selvittämättä.
Aion vaatia, että ennen päätöstä selvitetään vielä kevyempiä vaihtoehtoja, joissa liikenne kulkee pinnassa ja risteykset siis ovayt myös samassa tasossa. Tällöin ei ole mahdollista kääntää Tuusulantien liikennettä Veturitielle (Mäkelänkatu, olen pahoillani). Se osa mahdollisesta tunnelista, joka on rakennettava nyt, voidaan rakentaa. Onhan alueelle tulossa yksi turha ja hyvin kallis metroasemakin. Voi olla, että tämänkin jälkeen tunneli on paras, muitta en usko ennen kuin näen. (Minusta tunneli on sinänsä paras ratkaisu, mutta maksaa aivan liikaa)
Telakkarannan kaava
”Asukkailta” on tullut kovin paljon palautetta, että noin paljon ei saa rakentaa, mutta lautakunnassa suunnitelmalle on ollut vankka kannatus. Merkittävä on toki huomio, että mikään ei takaa, että lopputulos on mainoskuvien näköinen.
Varsinainen ongelma koskee Korjaamoa ja Elmulle luvattua 3000 hengen salia. Hankkeesta on tulossa niin kallis, ettei se ole rahoitettavissa. Kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ole näitä rahoja, emmekä me voi sen takia päättää käyttötarkoituksesta.
Suutarilan rantapuistoalue
Ristiriita asukkaiden kanssa, jotka säilyttäisivät mielellään viheralueensa ‚ja runsaan 80 siirtolapuutarhapalstan välillä. On esitetty, että siirtolapuutarhapalstat voisivat olla vähän toisessa, valitettavasti vähän meluisemmassa paikassa.
Pirkkolan liikuntapuiston kaava
Tämä on meillä lausuntojen jälkeen. Ongelmana on vain rakennussuojeluun liittyvä seikka; suojellaanko liiallisesti ja liian kalliilla.
Sompasaaren asemakaava
Sompasaaresta tehdään kahden kanavan avulla uudestaan saari.
Tiukkaa ruutukaavaa ja keskellä kapea korttelipuisto.
Pysäköinnissä sovelletaan ensimmäisen kerran uuden pysäköintipolitiikan periaatteita. Kaava mahdollistaa normin mukaisen pysäköintipaikkamäärän, mutta osan paikoista voi rakentaa sitten, kun niitä tarvitaan.
Suutarilan Siltalanpuiston asemakaava
36 900 k‑m2:n verran uutta asuinkerrosalaa Suutarilaan. Joukossa on myös muutama 4–6 ‑kerroksinen kerrostalo, mistä on tullut kielteistä palautetta. Yleiskaavassa alue on kerrostalovaltaista aluetta.
Aluetehokkuus noin 0,3, ilman 5,5 hehtaarin puistoa noin 0,4. Puisto pienenee kuudella hehtaarilla.
Tapulikaupungin maatullin kaava
Tämä on tullut uudestaan lausuntojen jälkeen. Aluetta tiivistetään, eivätkä kaikki siitä pidä. Kävin katsomassa aluetta fillarilla. Ihmettelin, kuka on aikoinaan kaavoittanut noin väljästi ja maata haaskaten. Väljät kaavat tarkoittavat, että asumiseen ja sen lievealueisiin menee kohtuuttomasti maata, mikä on pois oikeista viheralueista.
Elmua tulisi auttaa siinä, että ainakaan suhteettomat museoväen vaatimukset eivät torppaa hanketta. Ei ole mitään järkeä siinä, että teollinen rakennus muuttuu koskemattomaksi sen jälkeen, kun se teollinen toiminta siinä lakkaa. Teollisen toiminnan aikana sen telomisesta ei olisi kukaan ollut kiinnostunut. Parempi laittaa arvokas arkkitehtuuri käyttökuntoon, eikä seisottaa tai laittaa johonkin kirpparikäyttöön. Olisi hyvä myös, että yleisöä keräävät palvelut levitettäisiin laajemmalle kaupunkiin, eikä siihen rysään, vaikka itäinen suunta olisi tietysti parempi. Telakkaranta ilman hotellia ja Elmua olisi aika paha kolaus taas elävälle kaupungille.
Tuusulantien kääntö ei Mäkelänkatua auttaisi. Liikennesimulaatioissa Tuusulantien käännön jälkeen Mäkelänkadulla kulki muistaakseni parituhatta autoa vähemmän vuorokaudessa, mikä on nykyisistä 40000 auton vuorokausimäärästä siis noin viiden(!) prosentin lasku. Hankala pitää tuota millään mittapuulla sen sadan miljoonan arvoisena (arvioitu Stetson-Harrison-menetelmällä), mitä kääntö maksaisi. Veturitietä pitkin saataisiin sitten samaan syssyyn kymmeniä tuhansia (oliko se noin 30000?) autoja vuorokaudessa tukkimaan keskustan katuverkkoa.
Induced demand ‑ilmiön vuoksi ainoat tavat vähentää autoliikennettä ja sen tuottamia haittoja nykyisenkaltaisessa yhdyskuntarakenteessa ovat nähdäkseni 1) välityskyvyn rajoittaminen/laskeminen ja ruuhkautumisen salliminen; tällöin ruuhkat tulisi mieluiten rajata liikennevaloilla sen verran kauas kaupunkialueelta, että päästöhaitat saadaan minimoitua 2) ruuhkamaksut, jotka asetettaisiin sellaiselle tasolle, että liikennemäärät saataisiin sopeutettua välityskykyyn (jota voidaan sitten muuttaa sen mukaan kuinka paljon/vähän liikennettä haittoineen halutaan).
Niin joo ja sekin auttaisi, että pysäköintipaikkojen hintaa ei ainakaan tuettaisi muiden kukkarosta nykymallin mukaan.
Onneksi ja toivottavasti uudessa yleiskaavassa päästään tästä liikennehankkeiden mammuttitaudista eroon. Kun ensin suunnitellaan kokonaisuutena miljardien liikenneverkko, johon ei ole varaa ja sitten toteutellaan resurssien asettamissa rajoissa palasittain ja karsittuna sitä sun tätä sinne sun tänne, niin käytännössä koko kokonaissuunnittelusta on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä. Loputkin rahat menevät vaillinaisesti toteutettujen suurhankkeiden pikkuparanteluihin.
J. Jäky kysyy, mikä ihmeen into on tehdä kaupunkiin keinotekoisesti kanavia, joilla ei ole todellista liikenteellistä merkitystä. Me emme tosiaan elä Venetsiassa, joka ei ole kaupunki vaan mielentila.
Kuka lukijoista muuten on ollut taksisvenessä lumimyrskyssä Venetsian laguunilla? Ihan mieleenpainuva kokemus.
Telakkarannan kaava ja Hernesaaren aiheuttama kasvava liikenne muuttaa Telakkakadun meluisaksi ja varjoisaksi kuiluksi, joka ei sinänsä haittaa koska jalankulku (ja pyöräily ?) siirtyvät rantaan.
Telakkapuistikon kohdalla lisääntyvä melu ei ole toivottavaa koska päiväkotien käytössä 8–17 (?) oleva leikkipuisto on meluisa jo nyt, ja puiston länsipää on tästä syystä joutomaata. Lisääntyvä varjostus ei juuri haittaa koska se osuu iltaan jolloin puisto on jo tyhjä.
Meluongelmaa voisi helpottaa pengertämällä Telakkapuistikko Perämiehenkadun tasaan, mahdollisesti käyttämällä radan pengerryksistä ylijääviä graniittilohkareita esteettisenä komponenttina kuten Kallion Pengerpuistossa. Vähentäisi oleellisesti puistoon kantautuvaa melua, ja mahdollistaisi leikkipuiston laajentamisen katuun asti. Toinen vaihtoehto olisi sijoittaa Telakkakadun ja leikkipuiston väliin jokin matalahko meluesterakennus.
Sompasaaren, toisin kuin Hernesaaren suunnitelmassa on tajuttu että rannalla tuulee, eli puistot ja oleskelualueet kuten ratikkapysäkit tulee suojata lounastuulelta, vaikka Sompasaari nyt kohtuullisen suojainen onkin.
Sen sijaan korkeusasema 3.3m on hätävarjelun liioittelua, se tekee rantakaduista ja kävelyreiteistä tympeitä. Kävelyreittien pitäisi sijaita jokseenkin vesirajassa, vrt. Olympialaiturilta etelään. Välimeren maissa rantarakentamiseen osataan suhtautua pragmaattisemmin vaikka kadut ja torit tulvivat säännöllisesti.
Talojen korkeudet menevät Sompasaaren korttelikaavoissa hassusti, aivan itälaidassa on kuusi kerrosta ja lounaaseen pahimmillaan 12. Helsingin valokulmilla umpikorttelirakenteessa kuusi kerrosta pitäisi olla maksimi, alueen itä- ja pohjoislaidoilla sitten enemmän jos halutaan. Korttelipihan varjostaminen lounaskulman 12 kerroksella on ajattelematonta.
Sisäänvedettyjä koilliskulmia en tajua lainkaan. Rikkovat katujatkumon ja ovat suurimman osan päivää varjossa eli vailla käyttöä. Sisäänvedetyt lounaiskulmat ovat perustellumpia, mutta ei niilläkään ole käyttöä kuin touko-syyskuussa. Jos sisäänvedetyt lounaiskulmat ovat kivikenttää kuten havainnekuvasta voisi tulkita, esteettinen lisäarvo on negatiivinen. Aurinkoinen kulmapuisto sen sijaan voisi olla ihan kiva.
Pohjoisemman saaren rantojen mittakaava näyttää hyvältä, mutta eteläisellä saarella rannat hajoavat aukioiksi. Näin mitoitetaan itäranta, ei näin. Jos aukiot meren rannalla olisivat jotenkin viihtyisiä, kojuista tyhjennetty Kauppatori parveilisi ihmisiä iltaisin.
Edelleen ihmetyttää, miksi tässä bulevardien kaupungissa tulisi Pasilaan tarjota esteettömät ja nopeat läpiajokadut houkuttelemaan lisää autoliikennettä. Itä-Pasilassakin sentään kadut ja autot pyrittiin painamaan maan alle ja Länsi-Pasila on lähes autoton.
Pasila on kaiken mahdollisen joukkoliikenteen risteyskohta, sinne on koko maan parhaat joukkoliikenneyhteydet, melkein kaikilla mahdollisilla joukkoliikennevälineillä. Ja vastaavasti kävellen ja polkupyörällä pääsee nopeasti joka suuntaan.
Tehdään Keski-Pasilasta autoton ja varataan äärimmäisen arvokas maa-ala asukkaille ja toimistoille.
Hullu ajatus takentaa nelikaistainen moottoritie Pasilan läpi mukamas ruuhkia helpottamaan. Tällainen uusi Vapaudenkatu jymähtäisi Pasilan eteläpuolella Eläintarhan Nesteen kohdalla Nordenskiöldinkadun ruuhkiin ja autot seisovat sitten siinä.
Tai ehkä myös nykyinen Vauhtitie Eläintarhan urheilukentän kupeessa on tarkoitus leventää moottoritieksi? Sen jälkeen seuraavaksi seisottaisiin Helsinginkadulla, ja vastassa on Töölönlahti.
On Sovittu taitaa olla taas asialla. Laajennettaisiinpa raitioteitäkin samalla on mentaliteetilla: “raitiovaunu kuitenkin tulee Viikkiin” eikä kuten nyt: “metro on tulossa vuonna 2050, ei tehdä mitään”
Nimenomaan tämmöinen hahmotelma vanhoissa suunnitelmissa on, ja sitten kun rahaa jostain siunaantuu tai muuten vaan ollaan kyllästytty seisomaan Helsinginkadulla, niin moottorikatua on tarkoitus jatkaa maan alla Vauhtitieltä suoraan etelään Keskustatunneliin. Nyt esitetty Veturitien suunnitelma on osa Smith-Polvista.
Itse ihastelen noita pikkusiltoja Pietarissa kesät talvet. Talvella rutsari on hieman huono ja Venetsiassa ei ole talvea joka jäädyttää veden. Jääreitti avaa uudet liikkumisen muodot talveksi. Kannatan 😉
Länsi-Pasila onkin malliesimerkki joka usein unohdetaan. Aluehan on pieni mutta aivan upea nurkkaus oikean metsän vieressä ja ratikka kulkee toisella laidalla.
Väljät kaavat tarkoittavat, että asumiseen ja sen lievealueisiin menee kohtuuttomasti maata, mikä on pois oikeista viheralueista.
Edellä mainittu lisättynä avoparkkipaikoilla on juuri ne kynnyskysymykset jotka ovat Helsingin nastat kantapäässä.
Radikaali avoparkkipaikkamuutos ja tiheät asemapaikat olisivat pelastus. Niitä odotellen.
Lumimyrskyä laguunilla en muista, kun en ole kokenut, mutta yhden kapeahkon kanaalin päästä(ehkei ihan!) nousevan ison täysikuun muistan!
Toivottavasti Helsingissä oltaisiin nykyisin jo aiempaa järkevämpiä, eikä hassattaisi veronmaksajien rahoja enää samalla tavalla kuin Aurinkolahden (ent. Mustalahti) reunalle tehtyyn kanavaan. Onhan se hieno, mutta edellytän kyllä kaupungin kohtelevan kaikkia asukkaitaan ja asuinalueitaan (uusia ja vanhoja) edes jossain määrin tasapuolisesti! Vai onko niin, että tässä kaupungissa vain uusille asuinalueille on luvassa rahaa moisiin tarkoituksiin? Jos rahat käytetään yhtäällä ei niitä tietty enää riitä muualle …
Vahinko vain että nuo kanavat Helsingissä eivät taida edes tuoda paikalle turismin tuloja.
Vision, eli harhakuvan lisäksi on jo aika myös toimia. Jos tehdään kaupunkia, niin tehdään kaupunkia: 6 kerrosta tiukassa ruutukaavassa. Jos tehdään esikaupunkia, niin tehdään sitten esikaupunkia: rivareita ja omakotitaloja tiiviisti. Ne jotka halauavat asua maalla, asukoot sitten maalla.
Kun katsoo Arabianrataa tai Öljysataman aluetta, niin ei voi muuta kuin ihmetellä. Mitä kaavoittajalla on oikein mielessä??? 😀
Helsingin tehtävä tuossa jaossa on rakentaa sitä kaupunkia. Se on myös lähikuntien, kuten Haagan, Pasilan ja Lauttasaaren kaupunkien tehtävä.
Kyllä. Ja tähän voi lisätä, että Länsi-Pasilassa on asisointiopaikkoja autoille.