Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.12.2013

Iso­ja asioi­ta, joi­ta on pidet­ty pöy­däl­lä joitakin pitkäänkin, mut­ta nyt päätetään. (Esi­tys­lis­taan tästä)

Helsin­gin yleiskaa­van visio

Visios­sa viitoite­taan huo­mat­tavaa muu­tos­ta kohden urban­is­mia van­has­ta lähiöa­jat­telus­ta. Tämä on pääosin hyvä, enkä ajatel­lut ryhtyä äänestyt­tämään yksi­tyisko­hdista. Muiden ryh­mien esi­tyk­sistä en vielä tiedä.

Vetu­ri­tien eteläosan asemakaava

Investoin­ti­raamista neu­voteltaes­sa todet­ti­in, että ns. pitkään tun­neli­in ei ole rahaa ja kehotet­ti­in selvit­tämään kevyem­piä vai­h­toe­hto­ja. Virkami­esten esi­tys on ymmärtääk­seni sama pitkä tun­neli tehtynä vai­heit­tain. Tämä on vai­h­toe­hdoista huonoin. Vai­heit­tain tehtynä se tulee vielä paljon kalli­im­mak­si, minkä lisäk­si alue on työ­maana pitkään ja mon­een ker­taan. Tämä väli­vai­he, lyhyt tun­neli on aivan hirveä, kos­ka tun­neli­in liit­tyvä kauka­lo on aivan Pasi­lan keskus­tas­sa muo­dostaen pahan esteen liikku­miselle. Kaukaloa kun ei voi ylittää.

En tiedä, mikä saa tar­rautu­maan tähän tun­neli­in, mut­ta olsii se nyt ainakin hyvä perustel­la eikä vain jät­tää mui­ta vai­h­toe­hto­ja selvittämättä.

Aion vaa­tia, että ennen päätöstä selvitetään vielä kevyem­piä vai­h­toe­hto­ja, jois­sa liikenne kul­kee pin­nas­sa ja risteyk­set siis ovayt myös samas­sa tasos­sa. Täl­löin ei ole mah­dol­lista kään­tää Tuusu­lantien liiken­net­tä Vetu­ri­tielle (Mäkelänkatu, olen pahoil­lani). Se osa mah­dol­lis­es­ta tun­nelista, joka on raken­net­ta­va nyt, voidaan rak­en­taa. Onhan alueelle tulos­sa yksi turha ja hyvin kallis metroase­makin. Voi olla, että tämänkin jäl­keen tun­neli on paras, muit­ta en usko ennen kuin näen. (Minus­ta tun­neli on sinän­sä paras ratkaisu, mut­ta mak­saa aivan liikaa)

Telakkaran­nan kaava

”Asukkail­ta” on tul­lut kovin paljon palautet­ta, että noin paljon ei saa rak­en­taa, mut­ta lau­takun­nas­sa suun­nitel­malle on ollut vank­ka kan­na­tus. Merkit­tävä on toki huomio, että mikään ei takaa, että lop­putu­los on main­osku­vien näköinen.

Varsi­nainen ongel­ma kos­kee Kor­jaamoa ja Elmulle luvat­tua 3000 hen­gen salia. Han­kkeesta on tulos­sa niin kallis, ettei se ole rahoitet­tavis­sa. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nal­la ei ole näitä raho­ja, emmekä me voi sen takia päät­tää käyttötarkoituksesta.

Suu­tar­i­lan rantapuistoalue

Ris­tiri­ita asukkaiden kanssa, jot­ka säi­lyt­täi­sivät mielel­lään viher­alueen­sa ‚ja run­saan 80 siir­to­la­pu­u­tarha­pal­stan välil­lä. On esitet­ty, että siir­to­la­pu­u­tarha­pal­stat voisi­vat olla vähän toises­sa, valitet­tavasti vähän meluisem­mas­sa paikassa.

Pirkkolan liikun­ta­puis­ton kaava

Tämä on meil­lä lausun­to­jen jäl­keen. Ongel­mana on vain raken­nus­suo­jelu­un liit­tyvä seik­ka; suo­jel­laanko liial­lis­es­ti ja liian kalliilla.

Som­pasaaren asemakaava

Som­pasaares­ta tehdään kah­den kana­van avul­la uud­estaan saari.

Tiukkaa ruu­tukaavaa ja keskel­lä kapea korttelipuisto.

Pysäköin­nis­sä sovel­letaan ensim­mäisen ker­ran uuden pysäköin­tipoli­ti­ikan peri­aat­tei­ta. Kaa­va mah­dol­lis­taa normin mukaisen pysäköin­tipaikkamäärän, mut­ta osan paikoista voi rak­en­taa sit­ten, kun niitä tarvitaan.

Suu­tar­i­lan Sil­ta­lan­puis­ton asemakaava

36 900 k‑m2:n ver­ran uut­ta asuinker­rosalaa Suu­tar­i­laan. Joukos­sa on myös muu­ta­ma 4–6 ‑ker­roksi­nen ker­rosta­lo, mis­tä on tul­lut kiel­teistä palautet­ta. Yleiskaavas­sa alue on ker­rostalo­val­taista aluetta.

Aluete­hokku­us noin 0,3, ilman 5,5 hehtaarin puis­toa noin 0,4. Puis­to piene­nee kuudel­la hehtaarilla.

Tapu­likaupun­gin maat­ullin kaava

Tämä on tul­lut uud­estaan lausun­to­jen jäl­keen. Aluet­ta tiivis­tetään, eivätkä kaik­ki siitä pidä. Kävin kat­so­mas­sa aluet­ta fil­lar­il­la. Ihmettelin, kuka on aikoinaan kaavoit­tanut noin väljästi ja maa­ta haaskat­en. Väljät kaa­vat tarkoit­ta­vat, että asumiseen ja sen lie­vealueisi­in menee kohtu­ut­tomasti maa­ta, mikä on pois oikeista viheralueista.

 

16 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.12.2013”

  1. Elmua tulisi aut­taa siinä, että ainakaan suh­teet­tomat museoväen vaa­timuk­set eivät torp­paa han­ket­ta. Ei ole mitään järkeä siinä, että teolli­nen raken­nus muut­tuu koske­mat­tomak­si sen jäl­keen, kun se teolli­nen toim­inta siinä lakkaa. Teol­lisen toimin­nan aikana sen telomis­es­ta ei olisi kukaan ollut kiin­nos­tunut. Parem­pi lait­taa arvokas arkkite­htu­uri käyt­tökun­toon, eikä seisot­taa tai lait­taa johonkin kirp­parikäyt­töön. Olisi hyvä myös, että yleisöä keräävät palve­lut levitet­täisi­in laa­jem­malle kaupunki­in, eikä siihen rysään, vaik­ka itäi­nen suun­ta olisi tietysti parem­pi. Telakkaran­ta ilman hotel­lia ja Elmua olisi aika paha kolaus taas elävälle kaupungille.

  2. Tuusu­lantien kään­tö ei Mäkelänkat­ua aut­taisi. Liiken­nes­im­u­laa­tiois­sa Tuusu­lantien kään­nön jäl­keen Mäkelänkadul­la kul­ki muis­taak­seni par­ituhat­ta autoa vähem­män vuorokaudessa, mikä on nyky­i­sistä 40000 auton vuorokausimäärästä siis noin viiden(!) pros­entin lasku. Han­kala pitää tuo­ta mil­lään mit­ta­pu­ul­la sen sadan miljoo­nan arvoise­na (arvioitu Stet­son-Har­ri­son-menetelmäl­lä), mitä kään­tö mak­saisi. Vetu­ri­ti­etä pitkin saataisi­in sit­ten samaan syssyyn kym­meniä tuhan­sia (oliko se noin 30000?) auto­ja vuorokaudessa tukki­maan keskus­tan katuverkkoa.

    Induced demand ‑ilmiön vuok­si ain­oat tavat vähen­tää autoli­iken­net­tä ja sen tuot­tamia hait­to­ja nykyisenkaltaises­sa yhdyskun­tarak­en­teessa ovat nähdäk­seni 1) väl­i­tyskyvyn rajoittaminen/laskeminen ja ruuhkau­tu­misen sal­lim­i­nen; täl­löin ruuhkat tulisi mieluiten raja­ta liiken­neval­oil­la sen ver­ran kauas kaupunkialueelta, että päästöhai­tat saadaan min­i­moitua 2) ruuhka­mak­sut, jot­ka asetet­taisi­in sel­l­aiselle tasolle, että liiken­nemäärät saataisi­in sopeutet­tua väl­i­tyskykyyn (jota voidaan sit­ten muut­taa sen mukaan kuin­ka paljon/vähän liiken­net­tä hait­toi­neen halutaan). 

    Niin joo ja sekin aut­taisi, että pysäköin­tipaikko­jen hin­taa ei ainakaan tuet­taisi muiden kukkaros­ta nyky­mallin mukaan.

    Onnek­si ja toiv­ot­tavasti uudessa yleiskaavas­sa päästään tästä liiken­nehankkei­den mam­mut­ti­taud­ista eroon. Kun ensin suun­nitel­laan kokon­aisuute­na mil­jar­di­en liiken­n­ev­erkko, johon ei ole varaa ja sit­ten toteutel­laan resurssien aset­tamis­sa rajois­sa pal­a­sit­tain ja kar­sit­tuna sitä sun tätä sinne sun tänne, niin käytän­nössä koko kokon­ais­su­un­nit­telus­ta on ollut enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Lop­utkin rahat menevät vail­li­nais­es­ti toteutet­tu­jen suurhankkei­den pikkuparanteluihin.

  3. J. Jäky kysyy, mikä ihmeen into on tehdä kaupunki­in keinotekois­es­ti kanavia, joil­la ei ole todel­lista liiken­teel­listä merk­i­tys­tä. Me emme tosi­aan elä Venet­si­as­sa, joka ei ole kaupun­ki vaan mielentila.

    Kuka luk­i­joista muuten on ollut tak­sisve­nessä lumimyrskyssä Venet­sian lagu­u­nil­la? Ihan mieleen­painu­va kokemus.

  4. Telakkaran­nan kaa­va ja Her­ne­saaren aiheut­ta­ma kas­va­va liikenne muut­taa Telakkakadun meluisak­si ja var­joisak­si kuiluk­si, joka ei sinän­sä hait­taa kos­ka jalankulku (ja pyöräi­ly ?) siir­tyvät rantaan.

    Telakka­puis­tikon kohdal­la lisään­tyvä melu ei ole toiv­ot­tavaa kos­ka päiväko­tien käytössä 8–17 (?) ole­va leikkipuis­to on meluisa jo nyt, ja puis­ton län­sipää on tästä syys­tä joutomaa­ta. Lisään­tyvä var­jos­tus ei juuri hait­taa kos­ka se osuu iltaan jol­loin puis­to on jo tyhjä.

    Melu­on­gel­maa voisi helpot­taa pengertämäl­lä Telakka­puis­tikko Perämiehenkadun tasaan, mah­dol­lis­es­ti käyt­tämäl­lä radan penger­ryk­sistä yli­jääviä grani­it­tilohkare­i­ta esteet­tisenä kom­po­nent­ti­na kuten Kallion Penger­puis­tossa. Vähen­täisi oleel­lis­es­ti puis­toon kan­tau­tu­vaa melua, ja mah­dol­lis­taisi leikkipuis­ton laa­jen­tamisen katu­un asti. Toinen vai­h­toe­hto olisi sijoit­taa Telakkakadun ja leikkipuis­ton väli­in jokin mata­lahko meluesterakennus.

  5. Som­pasaaren, toisin kuin Her­ne­saaren suun­nitel­mas­sa on tajut­tu että ran­nal­la tuulee, eli puis­tot ja oleskelu­alueet kuten ratikkapysäk­it tulee suo­ja­ta lounas­tu­ulelta, vaik­ka Som­pasaari nyt kohtu­ullisen suo­jainen onkin.

    Sen sijaan korkeusase­ma 3.3m on hätä­var­jelun liioit­telua, se tekee rantakaduista ja käve­lyre­it­eistä tym­peitä. Käve­lyre­it­tien pitäisi sijai­ta jok­seenkin vesir­a­jas­sa, vrt. Olympialai­turil­ta etelään. Välimeren mais­sa rantarak­en­tamiseen osa­taan suh­tau­tua prag­maat­tisem­min vaik­ka kadut ja torit tul­vi­vat säännöllisesti.

    Talo­jen korkeudet menevät Som­pasaaren kort­te­likaavois­sa has­susti, aivan itälaidas­sa on kuusi ker­rosta ja lounaaseen pahim­mil­laan 12. Helsin­gin val­okul­mil­la umpiko­rt­telirak­en­teessa kuusi ker­rosta pitäisi olla mak­si­mi, alueen itä- ja pohjois­laidoil­la sit­ten enem­män jos halu­taan. Kort­telip­i­han var­jost­a­mi­nen lounaskul­man 12 ker­roksel­la on ajattelematonta. 

    Sisäänvedet­tyjä koil­liskul­mia en tajua lainkaan. Rikko­vat katu­jatku­mon ja ovat suurim­man osan päivää var­jos­sa eli vail­la käyt­töä. Sisäänvede­tyt lounaiskul­mat ovat perustel­lumpia, mut­ta ei niil­läkään ole käyt­töä kuin touko-syysku­us­sa. Jos sisäänvede­tyt lounaiskul­mat ovat kivikent­tää kuten havain­neku­vas­ta voisi tulki­ta, esteet­ti­nen lisäar­vo on negati­ivi­nen. Aurinkoinen kulma­puis­to sen sijaan voisi olla ihan kiva.

    Pohjoisem­man saaren ranto­jen mit­takaa­va näyt­tää hyvältä, mut­ta eteläisel­lä saarel­la ran­nat hajoa­vat aukioik­si. Näin mitoite­taan itäran­ta, ei näin. Jos aukiot meren ran­nal­la oli­si­vat jotenkin viihty­isiä, kojuista tyh­jen­net­ty Kaup­pa­tori par­veil­isi ihmisiä iltaisin.

  6. Edelleen ihme­tyt­tää, mik­si tässä bule­var­di­en kaupungis­sa tulisi Pasi­laan tar­jo­ta esteet­tömät ja nopeat läpi­a­jokadut houkut­tele­maan lisää autoli­iken­net­tä. Itä-Pasi­las­sakin sen­tään kadut ja autot pyrit­ti­in paina­maan maan alle ja Län­si-Pasi­la on läh­es autoton.

    Pasi­la on kaiken mah­dol­lisen joukkoli­iken­teen risteysko­h­ta, sinne on koko maan parhaat joukkoli­iken­ney­htey­det, melkein kaikil­la mah­dol­lisil­la joukkoli­iken­nevä­lineil­lä. Ja vas­taavasti kävellen ja polkupyöräl­lä pääsee nopeasti joka suuntaan.

    Tehdään Kes­ki-Pasi­las­ta auto­ton ja varataan äärim­mäisen arvokas maa-ala asukkaille ja toimistoille.

  7. Hul­lu aja­tus tak­en­taa nelikaistainen moot­tori­tie Pasi­lan läpi muka­mas ruuhkia helpot­ta­maan. Täl­lainen uusi Vapau­denkatu jymähtäisi Pasi­lan eteläpuolel­la Eläin­tarhan Nes­teen kohdal­la Nor­den­skiöldinkadun ruuhki­in ja autot seiso­vat sit­ten siinä.

    Tai ehkä myös nykyi­nen Vauhti­tie Eläin­tarhan urheiluken­tän kupeessa on tarkoi­tus lev­en­tää moot­tori­tiek­si? Sen jäl­keen seu­raavak­si seisot­taisi­in Helsinginkadul­la, ja vas­tas­sa on Töölönlahti.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Onhan alueelle tulos­sa yksi turha ja hyvin kallis metroasemakin. 

    On Sovit­tu taitaa olla taas asial­la. Laa­jen­net­taisi­in­pa raitioteitäkin samal­la on men­tal­i­teetil­la: “raitio­vaunu kuitenkin tulee Viikki­in” eikä kuten nyt: “metro on tulos­sa vuon­na 2050, ei tehdä mitään”

  9. Tai ehkä myös nykyi­nen Vauhti­tie Eläin­tarhan urheiluken­tän kupeessa on tarkoi­tus lev­en­tää moot­tori­tiek­si? Sen jäl­keen seu­raavak­si seisot­taisi­in Helsinginkadul­la, ja vas­tas­sa on Töölönlahti.

    Nimeno­maan täm­möi­nen hah­motel­ma van­hois­sa suun­nitelmis­sa on, ja sit­ten kun rahaa jostain siu­naan­tuu tai muuten vaan ollaan kyl­lästyt­ty sei­so­maan Helsinginkadul­la, niin moot­torikat­ua on tarkoi­tus jatkaa maan alla Vauhti­tieltä suo­raan etelään Keskus­tatun­neli­in. Nyt esitet­ty Vetu­ri­tien suun­nitel­ma on osa Smith-Polvista.

  10. Markku af Heurlin:
    J. Jäky kysyy, mikä ihmeen into on tehdä kaupunki­in keinotekois­es­ti kanavia, joil­la ei ole todel­lista liiken­teel­listä merk­i­tys­tä. Me emme tosi­aan elä Venet­si­as­sa, joka ei ole kaupun­ki vaan mielentila.

    Kuka luk­i­joista muuten on ollut tak­sisve­nessä lumimyrskyssä Venet­sian lagu­u­nil­la? Ihan mieleen­painu­va kokemus.

    Itse ihaste­len noi­ta pikkusil­to­ja Pietaris­sa kesät tal­vet. Talvel­la rut­sari on hie­man huono ja Venet­si­as­sa ei ole talvea joka jäädyt­tää veden. Jääre­it­ti avaa uudet liikku­misen muodot talvek­si. Kannatan 😉

  11. Koti-isä:
    Edelleen ihme­tyt­tää, mik­si tässä bule­var­di­en kaupungis­sa tulisi Pasi­laan tar­jo­ta esteet­tömät ja nopeat läpi­a­jokadut houkut­tele­maan lisää autoli­iken­net­tä. Itä-Pasi­las­sakin sen­tään kadut ja autot pyrit­ti­in paina­maan maan alle ja Län­si-Pasi­la on läh­es autoton.

    Pasi­la on kaiken mah­dol­lisen joukkoli­iken­teen risteysko­h­ta, sinne on koko maan parhaat joukkoli­iken­ney­htey­det, melkein kaikil­la mah­dol­lisil­la joukkoli­iken­nevä­lineil­lä. Ja vas­taavasti kävellen ja polkupyöräl­lä pääsee nopeasti joka suuntaan.

    Tehdään Kes­ki-Pasi­las­ta auto­ton ja varataan äärim­mäisen arvokas maa-ala asukkaille ja toimistoille.

    Län­si-Pasi­la onkin mallies­imerk­ki joka usein uno­hde­taan. Alue­han on pieni mut­ta aivan upea nurkkaus oikean met­sän vier­essä ja ratik­ka kul­kee toisel­la laidalla.

  12. Väljät kaa­vat tarkoit­ta­vat, että asumiseen ja sen lie­vealueisi­in menee kohtu­ut­tomasti maa­ta, mikä on pois oikeista viheralueista.
    Edel­lä mainit­tu lisät­tynä avoparkkipaikoil­la on juuri ne kyn­nyskysymyk­set jot­ka ovat Helsin­gin nas­tat kantapäässä.
    Radikaali avoparkkipaikka­muu­tos ja tiheät asema­paikat oli­si­vat pelas­tus. Niitä odotellen.

  13. Markku af Heurlin:
    J. Jäky kysyy, mikä ihmeen into on tehdä kaupunki­in keinotekois­es­ti kanavia, joil­la ei ole todel­lista liiken­teel­listä merk­i­tys­tä. Me emme tosi­aan elä Venet­si­as­sa, joka ei ole kaupun­ki vaan mielentila.

    Kuka luk­i­joista muuten on ollut tak­sisve­nessä lumimyrskyssä Venet­sian lagu­u­nil­la? Ihan mieleen­painu­va kokemus.

    Lumimyrskyä lagu­u­nil­la en muista, kun en ole kokenut, mut­ta yhden kapeahkon kanaalin päästä(ehkei ihan!) nou­se­van ison täysiku­un muistan!

    Toiv­ot­tavasti Helsingis­sä oltaisi­in nyky­isin jo aiem­paa järkevämpiä, eikä has­sat­taisi veron­mak­sajien raho­ja enää samal­la taval­la kuin Aurinko­lah­den (ent. Musta­lahti) reunalle tehtyyn kanavaan. Onhan se hieno, mut­ta edel­lytän kyl­lä kaupun­gin kohtel­e­van kaikkia asukkaitaan ja asuinalueitaan (uusia ja van­ho­ja) edes jos­sain määrin tas­a­puolis­es­ti! Vai onko niin, että tässä kaupungis­sa vain uusille asuinalueille on luvas­sa rahaa moisi­in tarkoituk­si­in? Jos rahat käytetään yhtääl­lä ei niitä tiet­ty enää riitä muualle …

    Vahinko vain että nuo kana­vat Helsingis­sä eivät tai­da edes tuo­da paikalle tur­is­min tuloja.

  14. Vision, eli harhaku­van lisäk­si on jo aika myös toimia. Jos tehdään kaupunkia, niin tehdään kaupunkia: 6 ker­rosta tiukas­sa ruu­tukaavas­sa. Jos tehdään esikaupunkia, niin tehdään sit­ten esikaupunkia: rivare­i­ta ja omakoti­talo­ja tiivi­isti. Ne jot­ka halaua­vat asua maal­la, asukoot sit­ten maalla. 

    Kun kat­soo Ara­bi­an­rataa tai Öljysa­ta­man aluet­ta, niin ei voi muu­ta kuin ihme­tel­lä. Mitä kaavoit­ta­jal­la on oikein mielessä??? 😀 

    Helsin­gin tehtävä tuos­sa jaos­sa on rak­en­taa sitä kaupunkia. Se on myös lähikun­tien, kuten Haa­gan, Pasi­lan ja Laut­tasaaren kaupunkien tehtävä.

  15. Jesse: Län­si-Pasi­la onkin mallies­imerk­ki joka usein uno­hde­taan. Alue­han on pieni mut­ta aivan upea nurkkaus oikean met­sän vier­essä ja ratik­ka kul­kee toisel­la laidalla.

    Kyl­lä. Ja tähän voi lisätä, että Län­si-Pasi­las­sa on asisoin­tiopaikko­ja autoille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.