Miksi äänestin Vartiosaaren rakentamisen puolesta

Var­tio­saa­ri on vajaan neliö­ki­lo­met­rin suu­rui­nen saa­ri Laa­ja­sa­lon ja Vuo­saa­ren välis­sä. Kau­pun­ki osti sen Kan­sal­lis-Osa­ke-Pan­kil­ta asun­to­maak­si jos­kus sil­loin, kun tuon nimi­nen pank­ki oli vie­lä ole­mas­sa. Sen käy­tös­tä ei pys­tyt­ty sopi­maan yleis­kaa­va 2002:n yhtey­des­sä, vaan saa­ri mer­kit­tiin selvitysalueeksi.

Nyky­ti­las­saan saa­ri on käy­tän­nös­sä hyvin pie­nen jou­kon revii­ri­nä. Saa­reen pää­se­mi­nen edel­lyt­tää omaa venet­tä, mut­ta sekään ei rii­tä, kos­ka ei ole yleis­tä lai­tu­ria. Teo­rias­sa sin­ne pää­see myös yhtey­sa­luk­sel­la, mut­ta tämä on lähin­nä vain teo­ri­aa. Tätä mah­dol­li­suut­ta käyt­tää alle 500 mat­kus­ta­jaa kesäs­sä. Saar­ta puo­lus­ta­vat ker­to­vat, että saa­rel­le suun­tau­tuu 10 000 käyn­tiä vuo­des­sa, siis noin sata käyn­tiä päi­väs­sä kesä­ajal­le jaet­tu­na. Maa­ta on yli 80 hehtaaria.

Nyt koit­ti aika päät­tää, mitä sii­tä teh­dään. Lähes täy­si yksi­mie­li­syys syn­tyi sii­tä, ettei tuo ´pää­osin kau­pun­gin omis­ta­ma saa­ri voi olla hyvin pie­nen pii­rin yksi­tyi­sa­luet­ta. Vir­kis­tys­vaih­toeh­to käsit­ti kevyen lii­ken­teen sil­lan Laa­ja­sa­los­ta. Saa­ren nyky­ti­lan puo­lus­ta­jat teki­vät suu­ren vir­heen ilmoit­ta­mal­la, ettei­vät hyväk­sy sil­taa, joka tuo arve­lut­ta­vaa väkeä piir­tä­mään graf­fit­te­ja kallionseiniin.

Pää­vaih­toeh­dot oli­vat asu­mi­nen tai vir­kis­tys­käyt­tö. Olin näi­den suh­teen hyvin epä­var­ma. Olin val­mis puo­lus­ta­maan asu­mis­ta, jos samas­sa yhtey­des­sä pää­te­tään kovin vajaa­käyt­töi­sen saa­ris­tom­me voi­ma­pe­räi­ses­tä otta­mi­ses­ta kaik­kien hel­sin­ki­läis­ten käyt­töön. Täl­lai­nen yhtei­nen tah­to kir­jat­tiin­kin, ei tähän pää­tök­seen, vaan yleis­kaa­van visioihin.

En ollut pääs­syt vie­lä itse­ni kans­sa yksi­mie­li­syy­teen, kun kävi ilmi, että vir­kis­tys­käyt­tö ei tule mis­sään tapauk­ses­sa saa­maan enem­mis­töä. Pys­tyin vai­kut­ta­maan vain sii­hen, kaa­tuu­ko se äänin 2–7 vai 3–6. Minun moraa­li­ni mukaan minun on toi­mit­ta­va niin, että lop­pu­tu­los on niin hyvä kuin mah­dol­lis­ta, eikä pes­tä omia käsiä pää­tök­sis­tä. Sik­si pää­tin kes­kit­tyä asu­mis­vaih­toeh­don sisältöön.

Jäl­jel­lä oli eri­lai­sia asu­mis­vaih­toeh­to­ja. Kokoo­mus oli alun perin halun­nut saa­res­ta ”parem­man väen” oma­ko­tia­luet­ta, mut­ta tämä vaih­toeh­to oli myös jo pois las­kuis­ta. Jäl­jel­lä oli enää ker­ros­ta­lo­val­tai­nen alue joko kumi­pyö­rä­lii­ken­teen tai rati­kan varaan. Osa­na ratik­ka-Hel­sin­kiä tämä oli­si hyvä, kumi­pyö­rä­lii­ken­teen varas­sa ole­va­na pus­sin­pe­rä­nä huo­no. Ilmoi­tin, että voin kan­nat­taa asu­mis­vaih­toeh­toa jos ja vain jos se lii­te­tään Kruu­nu­vuo­ren ratik­kayh­tey­teen ja jos alu­ees­ta teh­dään vähä­au­toi­nen niin, että pysä­köin­ti­luo­laan aje­taan joko Laa­ja­sa­lon puo­lel­ta tai jos Var­tio­saa­ren puo­lel­ta, mah­dol­li­sim­man lähel­tä sil­taa. Jos neu­vot­te­lua­se­ma­ni oli­si ollut parem­pi, oli­sin yrit­tä­nyt saa­da alu­ees­ta vähä­au­tois­ta ”hip­pia­luet­ta”, mut­ta jos kädes­sä on vitos­hai, ei neu­vot­te­luis­sa pys­ty ihan mihin hyvän­sä. Molem­mat esi­tyk­se­ni meni­vät läpi yksi­mie­li­ses­ti. Olen näis­tä kah­des­ta kir­jauk­ses­ta hyvin ylpeä.

Ratik­ka­verk­koon kyt­ke­mis­tä pidän tär­keä­nä, kos­ka se kyt­kee saa­ren osak­si kan­ta­kau­pun­kia tuke­vaa elä­män­muo­toa. Munk­ki­nie­mi on nelo­sen rati­kan ansios­ta kan­ta­kau­pun­gin jat­ke vaik­ka sijait­see­kin lii­to­sa­lueil­la. Asia oli­si aivan toi­sin, jos rati­kan sijas­ta oli­si lii­tyn­tä­bus­si Huo­pa­lah­den asemalle.

Vaik­ka pää­dyin äänes­tä­mään raken­ta­mis­ta vas­ta, kun vir­kis­ty­sa­lue­vaih­toeh­toa ei enää ollut, en syy­tä raken­ta­mi­ses­ta mui­ta. Raken­ta­mi­nen on monel­la tavoin perusteltua.

Ensin­nä­kin tar­vi­taan asun­to­ja. Hyviä esi­tyk­siä kor­vaa­vis­ta alueis­ta on esi­tet­ty. Niis­sä on vain se vika, että ne ovat kaik­ki sel­lai­sia, jot­ka ovat joka tapauk­ses­sa ohjel­mas­sa. Var­tio­saa­ren 7000 asu­kas­ta oli­si­vat vain jää­neet ilman asun­toa Hel­sin­gis­sä. Jon­ne­kin ne asun­not oli­si teh­ty ja sin­ne jon­ne­kin oli­si tar­vit­tu taas vähän lisää moot­to­ri­tie­tä. Hel­sin­gin seu­dun kau­pun­ki­ra­ken­teen pääs­tä­mi­nen hajoa­maan on ympä­ris­tö­ri­kos. Olen vaa­li­kam­pan­jas­sa­ni sano­nut aika sel­keäs­ti, että kan­na­tan kau­pun­ki­ra­ken­teen voi­ma­kas­ta tii­vis­tä­mis­tä. Minul­la on sekä oikeus että vel­vol­li­suus toi­mia lupauk­se­ni mukaan.

Toi­sek­si Var­tio­saa­ren vir­kis­tys­mah­dol­li­suuk­sia ei tuhot­tu sil­lä, että saa­ren kes­kel­le tulee asu­tus­ta. Eikö muka Meri-Ras­ti­lan ran­ta­puis­tol­la ole vir­kis­ty­sar­voa? Sii­nä­hän on myös asu­tus­ta ihan vie­res­sä. Ran­nat jää­vät ylei­seen vir­kis­tys­käyt­töön. Ne ovat nii­den 7 000 asuk­kaan lähi­vir­kis­ty­sa­luet­ta, min­kä lisäk­si sil­to­jen ansios­ta ne avau­tu­vat laa­ja­sa­lo­lai­sil­le ja vuo­saa­re­lai­sil­le. Nykyi­seen näh­den vir­kis­ty­sar­vot lisään­ty­vät huo­mat­ta­vas­ti, kun ote­taan huo­mioon käyt­tä­jien lukumäärä.

Kan­nat­taa miet­tiä kak­si ker­taa ennen kuin väit­tää, että asu­mi­nen vie vir­kis­ty­sar­von. Sil­loin­han Meri-Ras­ti­lan ran­ta­puis­tol­la­kaan ei ole virkistysarvoa.

On väi­tet­ty, että Var­tio­saa­res­ta tulee rik­kai­den reser­vaat­ti. Sinän­sä ei oli­si hai­tak­si, vaik­ka Itä-Hel­sin­kiin tuli­si myös hyvä­tu­loi­sia, mut­ta kyl­lä tän­ne on tulos­sa 20 % sosi­aa­lis­ta vuo­kra-asun­to­tuo­tan­toa, 40 % väli­muo­don asu­mis­ta (Hitas mm.) ja vain 40 % kovan rahan tuotantoa.

Mut­ta Hel­sin­gin saa­ris­to pitää ottaa parem­paan käyt­töön ja ote­taan­kin. Val­li­saa­res­ta ja Kunin­kaan­saa­res­ta vapau­tuu 120 heh­taa­ria upe­aa saa­ri­luon­toa armei­jal­ta. Vil­lin­ki pitää ava­ta suk­ku­la­lii­ken­teel­lä kaik­kien nau­tit­ta­vak­si ja ulom­piin saa­riin pitää pääs­tä yhteysveneellä.

Mut­ta ennen kaik­kea: Var­tio­saa­res­ta tulee todel­la hie­no asui­na­lue, jol­la on lois­ta­vat lähivirkistysalueet!

118 vastausta artikkeliin “Miksi äänestin Vartiosaaren rakentamisen puolesta”

  1. Mie­les­tä­ni pää­tös ja sen perus­te­lut ovat hyviä, mut­ta mik­si tun­tuu, että kir­joi­tuk­ses­sa on vähän lii­an selit­te­ve­lä sävy. Alue on nyky muo­dos­saan hyvin etäi­nen suu­rel­le osas­ta helsinkiläisiä.

  2. Jon­ne­kin ne asun­not oli­si teh­ty ja sin­ne jon­ne­kin oli­si tar­vit­tu taas vähän lisää moottoritietä.”

    Mik­sei voi tii­vis­tää ole­mas­sa ole­via aluei­ta ja raken­taa kor­ke­aa ratik­kayh­teyk­sien pääs­sä ensin?

  3. Läpi saa­dut pää­tök­set asuin­ra­ken­ta­mi­sen sito­mi­ses­ta Kruu­nu­vuo­ren ratik­kayh­tey­teen, pysä­köin­ti­luo­laan ajos­ta ainoas­taan alu­een reu­nal­ta sekä asun­to­jen jakau­ma (vuo­kra, hitas, omis­tus) ovat erin­omai­sia saa­vu­tuk­sia. Suun­ta on vakaas­ti koh­ti kes­tä­väm­pää kaupunkirakennetta.

  4. Kruu­nu­vuo­ren ran­nan ja Laa­ja­sa­lon kes­kus­tan asuk­kai­den lii­ken­ne pitää jär­jes­tää Sör­näis­ten ran­ta­tien kaut­ta Rau­ta­tie­a­se­mal­le. Nivel­bus­sit voi maa­la­ta orans­sil­la, ja kut­sua jär­jes­tel­mää vaik­ka ”hybri­di­met­rok­si”. Metro/liityntäbussijärjestelmään ei pidä suh­tau­tua tue­han ortodoksisesti.
    Orwel­li­lai­ses­ti ”Kruunu”sillaksi nimet­ty mega­lo­maa­ni­nen teräs­tur­ha­ke tuhoai­si kilo­met­ri­kau­pal­la paras­ta Hel­sin­ki­läis­tä saa­ris­to­mai­se­maa. No onko Vuo­saa­ri Osmon mie­les­tä peri­fe­ri­aa kun se sijait­see ”kor­son mat­kan” pääs­sä Rau­ta­tie­a­se­mal­ta. Aurin­ko­lah­des­sa, kuten ei Kruu­nu­vuo­ren­ran­na­sa­kaan asun­to­jen hin­taa ei mää­ri­tä etäi­syys Kol­men sepän pat­saal­ta, sen mää­rit­tää merenranta.
    Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta ei kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti ole osa kan­ta­kau­pun­kia, se Laa­ja­sa­lon kylä. Seu­raa­va­na hie­rar­kias­sa on Hert­to­nie­men kes­kus­tan oma­va­rai­sek­si kehit­ty­vä keskus.
    Laa­ja­sa­lo­lai­sia, kuten ei kulos­aa­re­lai­sai­kaan pidä kiusa­ta lii­tyn­tä­bus­sil­la, niil­le pitää jär­jes­tää suo­ra nons­top-run­ko­lin­ja Hert­to­nie­men kaut­ta Rautatieasemalle.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Teo­rias­sa sin­ne pää­see myös yhtey­sa­luk­sel­la, mut­ta tämä on lähin­nä vain teo­ri­aa. Tätä mah­dol­li­suut­ta käyt­tää alle 500 mat­kus­ta­jaa kesässä. 

    Itse olen käyt­tä­nyt menes­tyk­sek­kääs­ti yhtey­sa­lus­ta. En sit­ten tie­dä pitäi­si­kö hau­li­kol­la uha­ta ihmi­siä kyy­tiin, vai onko niin ettei tie­dä­tä koko saa­ren, tai aina­kaan aluk­sen, olemassaolosta.

    Saa­rel­le voi raken­taa sil­lat ja sitä voi myös mark­ki­noi­da. Saa­ren vir­kis­tys­käy­tön lisää­mi­nen ja asuk­kai­den sijoit­ta­mi­nen muu­al­le lisäi­si eni­ten hyvinvointia. 

    Ymmär­rän, mik­si saa­ret asuk­kaat vas­tus­ta­vat sil­to­ja, sil­lä nyt paik­ka on yöl­lä kau­pun­gin tur­val­li­sin, kun taas sil­to­jen raken­ta­mi­sen jäl­keen saa­rel­la liik­ku­mi­nen yöl­lä oli­si pelot­ta­vaa. Täs­sä koh­taa yhtei­nen etu voi kui­ten­kin men­nä muu­ta­man asuk­kaan edun yli.

    Toi­vo­tan ter­ve­tul­leek­si 500 asu­kas­ta koti­ni lähel­lä ole­vaan pie­neen met­sik­köön ja sora­jou­to­maal­le. Eikö­hän mui­ta­kin vir­kis­ty­sar­vol­taan mität­tö­miä paik­ko­ja löy­dy 7 000 asukkaalle.

    Var­tio­saa­ri ei kuu­lu ollen­kaan nyky­ai­kai­sia ääniä, se on täy­sin auto­va­paa kint­tu­pol­ku­jen olles­sa ainoi­na kul­ku­tei­nä ja van­hat raken­nuk­set muo­dos­ta­vat kau­niin, har­mo­ni­sen koko­nai­suu­den, vuo­den 1950 jäl­keen raken­net­tu­ja talo­ja ei ole ollen­kaan. Tämä jo tekee saa­res­ta ainut­laa­tui­sen, sil­lä siel­lä voi kokea mil­lais­ta oli ennen 1900-lukua.

  6. Oli­pa hyvää luet­ta­vaa. Kun­pa kaik­ki polii­ti­kot viit­si­si­vät perus­tel­la (mer­kit­tä­viä) pää­tök­si­ään täl­lä tavoin! Sil­loin on hel­pom­pi hyväk­syä nekin pää­tök­set, jois­ta itse on eri mieltä.

    Jos Var­tio­saa­reen kye­tään teke­mään tii­vis asui­na­lue, jon­ka hal­ki kul­kee rai­tio­vau­nu ja jon­ka hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne on yhtä kuin alu­een ulko­puo­lel­la sijait­se­va park­ki­hal­lin suu­auk­ko, niin minus­ta saam­me olla aika tyy­ty­väi­siä. Kuvi­tel­kaa, jos Var­tio­saa­ri oli­si raken­net­tu 1960-luvulla!

  7. Selit­te­lyn maku tulee sii­tä, että koko hom­ma on kään­net­ty pää­lael­leen. Tähän asti ratik­kayh­tey­den raken­ta­mis­ta on perus­tel­tu sil­lä, että se kan­nat­taa, jos alu­eel­la on vähin­tään 5000 asu­kas­ta. Nyt Var­tio­saa­reen täy­tyy raken­taa ker­ros­ta­lot vähin­tään 5000 asuk­kaal­le, kos­ka sin­ne on etu­kä­teen val­miik­si kuvi­tel­tu tois­tai­sek­si ole­ma­ton ratik­ka­lin­ja. Näin löy­tyi näp­pä­räs­ti perus­te saa­ren rakentamiselle.

  8. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Ymmär­rän, mik­si saa­ret asuk­kaat vas­tus­ta­vat sil­to­ja, sil­lä nyt paik­ka on yöl­lä kau­pun­gin tur­val­li­sin, kun taas sil­to­jen raken­ta­mi­sen jäl­keen saa­rel­la liik­ku­mi­nen yöl­lä oli­si pelottavaa. 

    Pie­ni kysy­mys. Kum­pi on ylei­sem­pää Hel­sin­gis­sä: Tul­la vie­raan hiip­pai­li­jan tap­pa­mak­si vai saa­da tap­pa­va sai­raus­koh­taus? Kau­an­ko ambu­lans­si tulee Var­tio­saa­reen? Mitä se vai­kut­taa esi­mer­kik­si eri­lais­ten sai­raus­koh­tauk­sien ennusteeseen?

  9. Ratik­ka­verk­koon kyt­ke­mis­tä pidän tär­keä­nä, kos­ka se kyt­kee saa­ren osak­si kan­ta­kau­pun­kia tuke­vaa elä­män­muo­toa. Munk­ki­nie­mi on nelo­sen rati­kan ansios­ta kan­ta­kau­pun­gin jat­ke vaik­ka sijait­see­kin lii­to­sa­lueil­la. Asia oli­si aivan toi­sin, jos rati­kan sijas­ta oli­si lii­tyn­tä­bus­si Huo­pa­lah­den asemalle.”

    Mui­nai­suu­des­sa kokoo­mus piti yllä hoke­maa, että ei ole väliä min­kä­vä­ri­siä bus­se­ja kau­pun­gis­sa liik­kuu. Nyt meil­lä on kai­ken­vä­ri­siä bus­se­ja. Vih­reät ovat otta­neet hoke­mak­seen, että ei ole väliä, min­kä­vä­ri­siä rati­koi­ta kau­pun­gis­sa liik­kuu, mut­ta kun­han ne eivät ole busseja.

    Kan­ta­kau­pun­kia tuke­vaa elä­män­muo­toa — tar­koi­tet­ta­neen täs­sä kai­ke­ti tii­vis­tä kau­pun­kia, jos­sa lii­ku­taan pää­osin jouk­ko­lii­ken­teel­lä ja kävel­len — on kyl­lä aikaan­saa­ta­vis­sa jouk­ko­lii­ken­teen kai­kil­la kuljetusmuodoilla.

  10. Kuu­los­taa sil­tä, että Hel­sin­gin väki­mää­rän kas­vat­ta­mi­nen on täs­sä kes­kei­sin tavoi­te. Ilmei­ses­ti kaik­ki vie­lä vapaat neliö­met­rit, myös saa­ret tulee raken­taa kes­ki­kau­pun­gin tii­viy­den tasolle.

    Oli­si hal­vem­paa, lii­ken­teel­li­ses­ti toi­mi­vam­paa ja luon­nol­le vähem­män vahin­gol­lis­ta, jos pää­kau­pun­kia laa­jen­net­tai­siin man­te­reen suun­taan (jos nyt yli­pää­tään laa­jen­taa tarvitsee).

    Hyviä esi­tyk­siä kor­vaa­vis­ta alueis­ta on esi­tet­ty. Niis­sä on vain se vika, että ne ovat kaik­ki sel­lai­sia, jot­ka ovat joka tapauk­ses­sa ohjel­mas­sa. Var­tio­saa­ren 7000 asu­kas­ta oli­si­vat vain jää­neet ilman asun­toa Helsingissä. 

    Ilman asun­toa Hel­sin­gis­sä? Onko asun­to Van­taal­la joten­kin kel­vo­ton? Ja onko jo ole­mas­sao­le­van raken­nus­oh­jel­man kas­vat­ta­mi­nen enti­ses­tään se kes­kei­sin tavoi­te? Ei ikui­nen vapai­den luon­toa­luei­den tii­vis­tä­mi­nen ole uusien eikä van­ho­jen asuk­kai­den edun mukais­ta sen enem­pää kuin kes­kus­puis­ton tai Kai­vo­puis­ton tiivistäminen.

    Kan­nat­taa miet­tiä kak­si ker­taa ennen kuin väit­tää, että asu­mi­nen vie vir­kis­ty­sar­von. Sil­loin­han Meri-Ras­ti­lan ran­ta­puis­tol­la­kaan ei ole virkistysarvoa. 

    Tuo kuu­los­taa iäni­kui­sel­ta kes­kus­puis­ton loh­ko­mis­tak­tii­kal­ta. Var­maan­kin jokai­nen uusi raken­net­tu met­sä ja asui­na­lu­een tii­vis­tä­mi­nen lisää jäl­jel­le jää­nei­den vir­kis­ty­sa­luei­den arvoa jos­sain mielessä ;-).

  11. Urbaa­ni Mik­ko:
    Mie­les­tä­ni pää­tös ja sen perus­te­lut ovat hyviä, mut­ta mik­si tun­tuu, että kir­joi­tuk­ses­sa on vähän lii­an selit­te­le­vä sävy. 

    Pää­tös on asial­li­nen ja perus­te­lu­ja tosi­aan enem­män kuin lää­kä­ri mää­rää. Ei vas­taa­vaa yleen­sä tar­vi­ta taval­li­sis­sa kaa­voi­tus­koh­teis­sa ja ihan kenel­le tahan­sa taval­li­sel­le kau­pun­ki­lai­sel­le ei ker­ro­ta mik­si juu­ri hänen naa­pu­rus­tos­saan tapah­tuu muu­tok­sia. Hyvä kun edes ker­ro­taan mitä tulos­sa on.

    Selit­te­lyä tar­vi­taan kun eduis­taan kiin­ni pitä­vät ovat kai yrit­tä­neet masi­noi­da jon­kin­lais­ta kam­pan­jaa jos­sa Hel­sin­gin vih­reät yri­te­tään esit­tää gryn­de­rien kilt­tei­nä apu­lai­si­na jot­ka ahneu­den ja talou­del­li­sen kas­vun vuok­si tuhoa­vat kai­kil­le köy­hil­le kan­sa­lai­sil­le potentiaalisesti/hypoteettisesti saa­vu­tet­ta­vis­sa ole­van mie­len­ter­veys­hoi­dol­li­ses­ti voi­maan­nut­ta­van lähi­luon­non. Asioil­la on monia nimiä.

    Vas­tas­sa on kai­ken lisäk­si niin val­veu­tu­nut­ta väkeä että luul­ta­vas­ti kai­kis­ta alu­ee­seen liit­ty­vis­tä kaa­va­pää­tök­sis­tä käy­dään vie­lä ne nor­maa­lit valituskierrokset…

  12. Mai­nio kir­joi­tus Ode
    Hyvin perus­tel­tu kan­ta ja rat­kai­su. Tosin asun­to­tuo­tan­non jakau­ma oli koko 5500 asun­non tuo­tan­to­ja­kau­ma. Jot­ta sii­hen pääs­täi­siin, tuli­si jakau­ma kau­pu­gin maal­la eli myös V‑saaressa olla 25/50/25, kos­ka yksi­tyi­sel­lä eikä aina val­tion­kaan maal­la ole ARA-tuo­tan­toa eikä kos­kaan Hitasta.

  13. Äänes­tit ihan oikein. Eri­tyi­ses­ti oli­sin pitä­nyt sii­tä, jos saa­rel­le oli­si tul­lut enem­män­kin kovan rahan asun­to­ja tai jopa pien­ta­lo­ja. Kau­pun­gin itä-puo­li tar­vit­si­si enem­män mass­byn, sipoon­ran­nan, aurin­ko­ran­nan jne tyyp­pi­siä aluei­ta kos­ka ne aut­ta­vat nos­ta­maan koko ilman­suun­nan profiilia. 

    Lisäk­si, olen asu­nut ikä­ni Hel­sin­gis­sä ja viet­tä­nyt pal­jon aikaa myös ran­noil­la ja vesil­lä. Enpä ole iki­nä miel­tä­nyt var­tio­saar­ta mik­si­kään vir­kis­ty­sa­lu­eek­si. Sii­nä mie­les­sä uskon, ertä ana­lyy­si­si saa­ren nykyi­ses­tä vir­kis­tys­käy­tös­tä osuu toden­nä­köi­ses­ti ihan oikeaan.

  14. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    Kan­ta­kau­pun­kia tuke­vaa elä­män­muo­toa – tar­koi­tet­ta­neen täs­sä kai­ke­ti tii­vis­tä kau­pun­kia, jos­sa lii­ku­taan pää­osin jouk­ko­lii­ken­teel­lä ja kävel­len – on kyl­lä aikaan­saa­ta­vis­sa jouk­ko­lii­ken­teen kai­kil­la kuljetusmuodoilla.

    Mut­ta kun kau­pun­ki­lai­set tyk­kää­vät niis­tä rati­kois­ta. Ei Valio­kaan lope­ta man­sik­ka­jää­te­lön val­mis­tus­ta ja sano, että kyl­lä te voit­te mui­ta­kin jää­te­löi­tä syö­dä, yhtä pal­jon kalo­rei­ta niis­sä­kin on.

  15. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Itse olen käyt­tä­nyt menes­tyk­sek­kääs­ti yhtey­sa­lus­ta. En sit­ten tie­dä pitäi­si­kö hau­li­kol­la uha­ta ihmi­siä kyy­tiin, vai onko niin ettei tie­dä­tä koko saa­ren, tai aina­kaan aluk­sen, olemassaolosta. 

    Poh­jois-Kore­aan­kin pää­see turis­ti­mat­kal­le, kun­han jak­saa näh­dä riit­tä­väs­ti vaivaa.

  16. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    “Ratik­ka­verk­koon kyt­ke­mis­tä pidän tär­keä­nä, kos­ka se kyt­kee saa­ren osak­si kan­ta­kau­pun­kia tuke­vaa elä­män­muo­toa. Munk­ki­nie­mi on nelo­sen rati­kan ansios­ta kan­ta­kau­pun­gin jat­ke vaik­ka sijait­see­kin lii­to­sa­lueil­la. Asia oli­si aivan toi­sin, jos rati­kan sijas­ta oli­si lii­tyn­tä­bus­si Huo­pa­lah­den asemalle.”

    Mui­nai­suu­des­sa kokoo­mus piti yllä hoke­maa, että ei ole väliä min­kä­vä­ri­siä bus­se­ja kau­pun­gis­sa liik­kuu. Nyt meil­lä on kai­ken­vä­ri­siä bus­se­ja. Vih­reät ovat otta­neet hoke­mak­seen, että ei ole väliä, min­kä­vä­ri­siä rati­koi­ta kau­pun­gis­sa liik­kuu, mut­ta kun­han ne eivät ole busseja.

    Kan­ta­kau­pun­kia tuke­vaa elä­män­muo­toa – tar­koi­tet­ta­neen täs­sä kai­ke­ti tii­vis­tä kau­pun­kia, jos­sa lii­ku­taan pää­osin jouk­ko­lii­ken­teel­lä ja kävel­len – on kyl­lä aikaan­saa­ta­vis­sa jouk­ko­lii­ken­teen kai­kil­la kuljetusmuodoilla.

    Vii­saas­ti kir­joi­tet­tu. Laa­ja­sa­loon muu­ten sopi­si par­hai­ten trol­lik­ka — aivan kuten Munkkaankin.

  17. HIENOA että sait läpi rai­tio­tie­vaih­toeh­don ja tii­viin raken­ta­mi­sen (ker­ran vir­kis­tys­kort­ti ei ollut mahdollinen).

    Pari reto­ris­ta kommenttia:

    Saa­ren nykyi­sen käy­tön “tehot­to­muu­del­la” ei voi perus­tel­la muu­ta kuin sen, että poten­ti­aa­lia muu­hun on ole­mas­sa. Jut­tua lukies­sa tuli sel­lai­nen kuva kuin nykyi­nen käyt­tö oli­si joten­kin tor­pan­nut virkistyssaarikehitysvaihtoehtoa.

    Sanoit luvan­nee­si: “kan­na­tan kau­pun­ki­ra­ken­teen voi­ma­kas­ta tii­vis­tä­mis­tä”. Vaik­ka tavoi­te kuu­los­taa “vih­reäl­tä” se voi olla yksiu­lot­tei­se­na kaa­va­na aika vaa­ral­li­nen var­sin­kin, kun suun­ni­tel­laan Suo­men jo urbaa­nein­ta kau­pun­kia. Mie­les­tä­ni toi­min­nal­li­sem­pi tavoi­te oli­si urbaa­nin kau­pun­ki­ra­ken­teen jat­ka­mi­nen ja urbaa­nin lii­ken­teen edis­tä­mi­nen. (Kuten Var­tio­saa­res­sa tapah­tui­kin) En ole kos­kaan ymmär­tä­nyt jo tii­vii­den aluei­den tii­vis­tä­mis­tä entisestään.
    — Jo nyt tii­viis­ti asu­via ei pitäi­si ran­kais­ta: koi­ran­pis­sa­läm­pä­reet voi­vat tun­tua arvok­kaan kau­pun­ki­maan jou­to­käy­töl­tä, mut­ta niil­lä on olen­nai­nen toi­min­nal­li­nen mer­ki­tys kau­pun­ki­las­ten elä­mäs­sä ja sosi­aa­lis­ten ver­kos­to­jen kehittymisessä.

  18. Tämän päi­vän Hesa­ris­sa oli koko­si­vun mak­set­tu ilmoi­tus: “Ket­kä heis­tä ovat vii­meis­ten kau­pun­ki­met­siem­me tuhoajia?”
    Kuvas­sa naa­ma­ku­vat polii­ti­kois­ta ja moot­to­ri­sa­ha sojot­ta­mas­sa uhkaa­vas­ti koh­ti mah­dol­li­sia tuhoajia.
    Met­ro­leh­des­sä sama hom­ma pait­si enem­män moottorisahoja.
    Vaa­tii Soi­nin­vaa­ral­ta uskal­lus­ta ja kan­sa­lais­roh­keut­ta kan­nan­ot­toon­sa. Respect.

    Kuka “Pien­ten mesien ystä­vä” ilmoit­tau­tuu omal­la nimel­lään kam­pan­jan ja sen toteu­tuk­sen alullepanijaksi?
    Net­tiadres­sin ensim­mäi­nen allekirjoittaja?

    http://www.adressit.com/allekirjoitukset/vetoomus_meri-rastilan_kivinokan_ja_vartiosaaren_puolesta/

  19. Daniel Feder­ley: Jos Var­tio­saa­reen kye­tään teke­mään tii­vis asui­na­lue, jon­ka hal­ki kul­kee rai­tio­vau­nu ja jon­ka hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne on yhtä kuin alu­een ulko­puo­lel­la sijait­se­va park­ki­hal­lin suu­auk­ko, niin minus­ta saam­me olla aika tyy­ty­väi­siä. Kuvi­tel­kaa, jos Var­tio­saa­ri oli­si raken­net­tu 1960-luvulla! 

    Eli teh­dään viih­tyi­sä asui­na­lue, jos­sa ei ole hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen aiheut­ta­mia häi­riöi­tä mut­ta kui­ten­kin mah­dol­lis­te­taan auton pitä­mi­nen. Ts. aiheu­te­taan sitä häi­riö­tä mui­den asui­na­luei­den asuk­kail­le. Tämä on idea­na samaa sar­jaa lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den mää­rit­te­le­mis­tä kokoo­ja­ka­duis­ta, joil­le lii­ken­ne kuu­lem­ma pitäi­si ohja­ta asuin­ka­duil­ta. Haluai­sin vaan näh­dään sen kadun jon­ka varrella/lähellä ei asu ihmi­siä Helsingissä.

  20. 7000/400000. Tuo­hon has­sut­te­lu­vi­sioon suh­teu­tet­tu­na vai­kut­tai­si kyl­lä sil­tä että Var­tio­saa­ren gryn­daa­mi­sel­la ei nyt ihan tuli­pa­lo­kii­re ole. Ratik­ka ei myös­kään ole mikään itsei­sar­vo, joka ohjaa kaa­voi­tus­ta. Ope­tel­kaa ensin kaa­voit­ta­maan man­te­reel­la ennen kuin läh­det­te saarille.

  21. Juho Laa­tu:
    Kuu­los­taa sil­tä, että Hel­sin­gin väki­mää­rän kas­vat­ta­mi­nen on täs­sä kes­kei­sin tavoi­te. Ilmei­ses­ti kaik­ki vie­lä vapaat neliö­met­rit, myös saa­ret tulee raken­taa kes­ki­kau­pun­gin tii­viy­den tasolle.

    Oli­si hal­vem­paa, lii­ken­teel­li­ses­ti toi­mi­vam­paa ja luon­nol­le vähem­män vahin­gol­lis­ta, jos pää­kau­pun­kia laa­jen­net­tai­siin man­te­reen suun­taan (jos nyt yli­pää­tään laa­jen­taa tarvitsee).

    Hei kan­nat­taa (myös blo­gin pitä­jän) lukea aka­tee­mi­ses­ta talous­blo­gis­ta löy­tä­mä­ni jut­tu. Se on jul­kais­tu Kan­san­ta­lou­del­li­nen aika­kaus­kir­jas­sa 4/2013 https://www.dropbox.com/s/qldi6gocw9b1y5e/KAK4_2013_laakso_loikkanen.pdf

    Mie­len­kiin­tois­ta teks­tiä tii­vis­tä­mi­ses­tä, tar­jon­nan lisää­mi­ses­tä, … Väki­mää­rän lisää­mi­nen saat­tai­si olla hyvä investointi.

  22. Daniel Feder­ley: Poh­jois-Kore­aan­kin pää­see turis­ti­mat­kal­le, kun­han jak­saa näh­dä riit­tä­väs­ti vaivaa. 

    Ei se Var­tio­saa­reen mene­mi­nen vaa­di muu­ta kuin mene­mi­sen kel­lo 10 tai 17 Haka­nie­men­ran­taan. 😀 Lii­ken­net­tä on vali­tet­ta­vas­ti vain osan vuodesta.

    Mut­ta huo­not kul­ku­yh­tey­det nykyi­sel­lään on täy­sin epä­pä­te­vä perus­te sil­le mik­si Var­tio­saar­ta ei voi jät­tää vir­kis­tys­käyt­töön. Riit­tää että Laa­ja­sa­los­ta Var­tio­saa­reen raken­ne­taan vaa­ti­ma­ton puusil­ta. Tämän jäl­keen Var­tio­saa­ren luok­se pää­see bus­sil­la 10 min välein, lisäk­si käve­lye­täi­syy­del­lä on tule­vai­suu­des­sa pal­jon asukkaita.

    Mie­les­tä­ni tätä voi ver­ra­ta sii­hen että Seu­ra­saa­reen meni­si yhtey­sa­lus kah­des­ti päi­väs­sä, kos­ka kau­pun­ki ei sub­ven­toi sitä eikä suos­tu raken­ta­maan sil­taa, ja sit­ten Seu­ra­saa­ri raken­net­tai­siin täy­teen asu­tus­ta kun kävi­jöi­tä on vain 500 vuodessa.

    Meri-Ras­ti­lan, Kivi­no­kan ja Var­tio­saa­ren tapauk­sis­sa myös ympä­röi­vien aluei­den sosio­eko­no­mi­sel­la raken­teel­la lie­nee vai­ku­tuk­sen­sa. Jos Län­si-Hert­to­nie­men kes­ki­tu­lo oli­si 50 000 €/a ei Kivi­no­kan raken­ta­mis­ta ehdot­tai­si vaka­vis­saan kukaan.

    1. Var­tio­saa­ren asuk­kaat ovat näi­hin päi­viin asti sit­keäs­ti vas­tus­ta­neet sil­taa. Sik­si sitä ei ole rakennettu.

  23. Hyvä lop­pu­tu­los, tai­ta­vaa toi­min­taa äänes­tä­jil­le etu­kä­teen luva­tun lin­jan puo­les­ta ja erin­omai­nen selos­tus perus­te­lui­neen! Kiitos!

    Toi­vot­ta­vas­ti tämä esi­merk­ki saa seuraajia!

  24. Voi­si­ko miten­kään aja­tel­la, että näil­le uusil­le alueil­le suun­ni­tel­tai­siin suun­nil­leen saman ver­ran työ­paik­ko­ja kuin niil­le teh­dään asun­to­ja? Vas­ta se teki­si näis­tä pus­sin­pe­ris­tä elä­viä kau­pun­gi­no­sia myös päi­väl­lä. Muu­toin­kin työs­sä­käyn­nin pain­opis­te on lii­kaa län­nen puolella.

  25. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    Kan­ta­kau­pun­kia tuke­vaa elä­män­muo­toa – tar­koi­tet­ta­neen täs­sä kai­ke­ti tii­vis­tä kau­pun­kia, jos­sa lii­ku­taan pää­osin jouk­ko­lii­ken­teel­lä ja kävel­len – on kyl­lä aikaan­saa­ta­vis­sa jouk­ko­lii­ken­teen kai­kil­la kuljetusmuodoilla. 

    Ei ole. Muut kul­je­tus­muo­dot kuin ratik­ka tar­koit­taa sitä että alu­een sisäi­set mat­kat täy­tyy men­nä joko kävel­len tai autolla. 

    Käy­tän­nös­sä on poik­keuk­sel­lis­ta, että ras­kaal­la rai­de­lii­ken­teel­lä pää­see mene­mään jär­ke­väs­ti alle kol­men kilo­met­rin mat­kan siten että sekä läh­tö­pai­kas­ta että mää­rän­pääs­tä on alle 300 met­riä ase­mal­le eikä tar­vit­se odot­taa pitkään.

    Teo­rias­sa bus­sil­la voi­si teh­dä lyhyi­tä mat­ko­ja, mut­ta tämä on Osmon sanoin vain teo­ri­aa. Bus­si ei hou­kut­te­le teke­mään lyhyi­tä mat­ko­ja, vaan yli kilo­met­rin­kin mat­kat men­nään kävel­len tai autol­la. On har­vi­nais­ta näh­dä, että lähiö­bus­sis­sa teh­täi­siin alle kah­den kilo­met­rin mat­ka. Jos­kus kun olen nous­sut kyy­tiin pysä­kil­tä, jol­ta on 900 met­riä pää­te­py­sä­kil­le, kus­ki on luul­lut minun nous­seen vää­rään bussiin.

    Lisäk­si bus­si on laa­tu­ta­sol­taan niin heik­ko, että se kar­kot­taa osan mak­su­ky­kyi­ses­tä väes­tön­osas­ta. Mut­ta metro/junavetoisessa jär­jes­tel­mäs­sä on pak­ko olla busseja. 

    Rai­tio­vau­nu­jär­jes­tel­mäs­sä sen sijaan ei vält­tä­mät­tä tar­vi­ta ollen­kaan bus­se­ja. Kata­ja­no­kal­le, Kai­vo­puis­toon tai Jät­kä­saa­reen ei mene ainut­ta­kaan bus­sia, ja Kaar­tin­kau­pun­ki­kin on bus­si­va­paa lukuu­not­ta­mat­ta län­si­reu­nas­sa kul­ke­vaa katua. Sen sijaan ainoat juna-ase­mat Hel­sin­gin seu­dul­la jon­ne ei mene bus­sia ovat vähäs­sä käy­tös­sä ole­vat Kera ja Mankki.

  26. Daniel Feder­ley:
    Oli­pa hyvää luet­ta­vaa. Kun­pa kaik­ki polii­ti­kot viit­si­si­vät perus­tel­la (mer­kit­tä­viä) pää­tök­si­ään täl­lä tavoin! Sil­loin on hel­pom­pi hyväk­syä nekin pää­tök­set, jois­ta itse on eri mieltä.

    Jos Var­tio­saa­reen kye­tään teke­mään tii­vis asui­na­lue, jon­ka hal­ki kul­kee rai­tio­vau­nu ja jon­ka hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne on yhtä kuin alu­een ulko­puo­lel­la sijait­se­va park­ki­hal­lin suu­auk­ko, niin minus­ta saam­me olla aika tyy­ty­väi­siä. Kuvi­tel­kaa, jos Var­tio­saa­ri oli­si raken­net­tu 1960-luvulla!

    Saa­nen täy­den­tää, että rati­kan on olta­va nime­no­maan 1000 mm. Muu­ten­han koko kau­pun­gin­osan raken­ta­mi­ses­ta ei ole Sta­din rati­kat Oy:lle mitään hyötyä!

  27. Jää­vät­kö Van­han kau­pun­gin lah­den ran­nat raken­ta­mat­ta? Vii­kin pel­lot? Roi­hu­pel­lon ja Myl­ly­pu­ron lie­peet? Kivi­kos­sa ulkoi­lu­rei­tin ympä­ris­tö? Val­ta­via aluei­ta tyh­jä­nä, mut­ta lii­ken­teel­li­ses­ti han­ka­lan saa­ren raken­ta­mi­nen on nyt listalla?

  28. Var­tio­saa­rel­le vaih­toeh­to­ja on vaik­ka kuin­ka, lähel­lä (ja oikeas­ti kan­ta­kau­pun­kiin kyt­key­tyen) esi­mer­kik­si Hert­to­nie­men pien­teol­li­suusa­lue, joka on yleis­kaa­van visios­sa jätet­ty asu­mat­to­mak­si työ­paik­ka-alu­eek­si. Jokai­nen alu­eel­la käy­nyt näkee, että tämän tyy­li­set alu­eet lau­ta­tar­hoi­neen ja auto­liik­kei­den park­ki­kent­ti­neen on jo aiko­ja sit­ten muu­al­la rai­vat­tu lähin­nä asuin­käyt­töön tai Ruo­ho­lah­den tapaan toi­min­to­jen kes­ken jyvit­täen. Auto­liik­keil­le on tilaa esi­mer­kik­si Vii­kin teol­li­suusa­luet­ta jär­jes­te­le­mäl­lä, sin­ne ei Natu­ra-alu­een takia voi raken­taa juu­ri­kaan asuntoja.

    Itse pää­ky­sy­myk­ses­sä on sel­vää, että luon­no­nar­vo­jen puo­lus­ta­mi­nen edes tääl­lä yhte­näi­ses­ti oli­si teh­nyt muil­le luon­non hävit­tä­mi­sen vai­keam­mak­si myös muu­al­la ja eten­kin Var­tio­saa­res­sa. Ja kul­tuu­riar­vo­jen hävit­tä­mi­sen, Soi­nin­vaa­ran äänes­tä­mä vaih­toeh­to on Museo­vi­ras­ton mie­les­tä täy­sin sopi­ma­ton Vartiosaareen.

  29. Hel­sin­gin päät­tä­jil­le tun­tuu ole­van usko­mat­to­man han­ka­laa ymmär­tää, että kan­sa­lai­sen ääni pitäi­si kuu­lua pää­tök­sis­sä. Nyt(kään) täs­sä ei kuun­nel­la hel­sin­ki­läis­tä asu­kas­ta, vaan suun­ni­tel­laan kil­paa ratik­ka­reit­te­jä hei­dän ton­teil­leen kuin ne oli­si­vat elinehto! 

    Pää­tös tuho­ta lähes luon­non­ti­las­sa ole­va saa­ri ja hää­tää tämän asuk­kaat on kama­la osoi­tus sii­tä, miten kuka tahan­sa voi sanoa itse­ään “vih­reäk­si” ja sit­ten kään­tää tak­kin­sa täy­sin. Kesäl­lä­hän tei­tä vih­rei­tä kävi tut­ki­mas­sa Vart­si­kaa ja totea­mas­sa, että paik­ka on jätet­tä­vä rau­haan. Aika hei­kos­ti on vies­ti men­nyt ryh­mäl­len­ne peril­le, jos ker­ran lop­pu­tu­los on tämä!

    Nii­tä kovan rahan eliit­tia­sun­to­ja en muu­ten osaa näh­dä yhtä paha­na vaih­toeh­to­na kuin kasaa kau­pun­gin vuo­kra­tö­nö­jä. Mik­si? Kos­ka olen asu­nut ns. eliit­tia­lu­eel­la sekä ns. vuo­kras­lum­mis­sa, ja jäl­kim­mäi­nen alue oli tun­net­tu ros­kis­taan sekä ympä­ris­töä van­da­li­soi­vas­ta poru­kas­ta! Kovan rahan alu­eet ovat lähes poik­keuk­set­ta hyvin­hoi­de­tun siis­te­jä, mil­tä­kö­hän näyt­tää Var­tio­saa­ri 20 vuo­den pääs­tä? Eikö tän­ne itään voi yhtään paik­kaa jät­tää raken­ta­mat­ta, johan Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta asut­taa 10 000 ihmis­tä? Ja KETÄ tän­ne on muut­ta­mas­sa, eikö tei­tä päät­tä­jiä huo­les­tu­ta että oikeat veron­mak­sa­jat lop­pu­vat koh­ta kesken?

  30. OS: “Saa­ren nyky­ti­lan puo­lus­ta­jat teki­vät suu­ren vir­heen ilmoit­ta­mal­la, ettei­vät hyväk­sy sil­taa, joka tuo arve­lut­ta­vaa väkeä piir­tä­mään graf­fit­te­ja kallionseiniin.”

    Elä­män ei ehkä pitäi­si olla shak­ki­pe­liä, jos­sa mie­li­pi­teet ilmais­taan vas­ta jon­kin­lais­ten tak­tis­ten spe­ku­laa­tio­tar­kas­te­lui­den jälkeen.

    Eni­ten itseä­ni arve­lut­taa se, että kaa­voi­tus­työ­tä teh­dään ja sii­tä pää­te­tään ikään­kuin kir­joi­tus­pöy­tä­työ­nä ilman, että asian­omai­sil­la on oma­koh­tai­sia koke­muk­sia suun­nit­te­lu­koh­teis­taan. Var­tio­saa­ren onnis­tu­mi­nen asui­na­lu­ee­na ei lopul­ta kui­ten­kaan ole kiin­ni sen enem­pää yleis- kuin ase­ma­kaa­vas­ta­kaan vaan rakennusluvista.

    Raken­nus­suun­nit­te­lun avul­la Munk­ki­saa­res­ta­kin oli­si voi­tu teh­dä ainut­laa­tui­nen kau­pun­kiym­pä­ris­tö. Nyt se ei sitä ole, eikä kukaan käys­ken­te­le huvik­seeen alu­een sisäl­lä niin­kuin hyväs­sä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä tilan­teen pitäi­si olla.

  31. Olen saa­nut käsi­tyk­sen, ettei Vih­reät oikeas­ti ole mikään ympä­ris­tö­puo­lue, kos­ka aina­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la alu­een har­vat vihe­ra­lu­eet saa­vat men­nä kovin surut­ta met­sän­rai­vaus­ko­neen alle ja kaik­ki lii­ke­ne­vät Suo­men asuk­kaat samoin kuin monet muu­al­ta­kin tule­vat halu­taan ahtaa Kehä I:n sisä­puo­li­sen alu­een joka kolk­kaan. Mitä enem­män jou­kos­sa on toi­meen­tu­lo­tuen tai mui­den sosi­aa­li­tu­kien varas­sa ole­via, sitä parem­pi Vih­reil­le näyt­tää olevan.

    Tun­tuu siis sil­tä, että Vih­reät on otta­nut etu­ryh­mik­seen eri­lai­sia Hel­sin­gin nykyi­siä ja tule­via pie­ni­tu­loi­sia väes­tö­no­sia ja rat­sas­taa pal­jon vasem­man lai­dan “kateus”-teemoilla, jos­sa tie­tyt asiat, kuten asu­mis­väl­jyys ja liik­ku­mis­va­paus omal­la autol­la kat­so­taan ylel­li­syyk­sik­si. Samas­ta syys­tä golf­kent­tää­kään ei viit­si­tä las­kea viher- tai vir­kis­ty­sa­lu­eek­si, vaan sel­lai­sen pääl­le voi­daan raken­taa vaik­ka mil­lai­nen beto­ni­vii­dak­ko, ei niin väliä, vaik­ka samal­la meni­si his­to­rial­li­nen kar­ta­no meno­jaan. Myös­kään lii­ke-elä­män toi­min­tae­del­ly­tyk­set, kuten ulko­maan­rah­ti tai teol­li­suus- ja ener­gia­po­li­tiik­ka eivät kiin­nos­ta, kos­ka niis­tä­kin näh­dään tip­pu­van aivan lii­an vähän muru­ja oman kan­nat­ta­ja­kun­nan tarpeisiin.

    Kun täl­lai­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta sit­ten teh­dään kis­san­hän­nän­ve­toa ja pela­taan pele­jä mui­den eri prio­ri­tee­teil­la toi­mi­vien val­tuus­to­ryh­mien kans­sa, jou­du­taan pal­jon aikaa ja rahaa tuh­laa­maan myös sel­lai­siin hank­kei­siin, jot­ka kaik­ki tie­tä­vät epä­rea­lis­ti­sik­si. Jo täl­lä het­kel­lä on sel­vää, ettei Hel­sin­gin Visio 2050:tä suu­rim­mal­ta osin toteu­te­ta lain­kaan, mut­ta sen sijaan, että oli­si teh­ty toteut­ta­mis­kel­poi­sem­pi suun­ni­tel­ma, jou­du­taan jat­kos­sa lii­ken­teen vähim­mäi­se­del­ly­tyk­set­kin tur­vaa­maan leh­män­kaup­po­jen ja tar­vit­taes­sa kaa­va­va­li­tus­ten ja nii­den uhkien kans­sa tempoilemalla.

    Vii­mei­sin esi­merk­ki on Val­li­lan­laak­son ja Pasi­lan alu­een tie­lii­ken­ne­suun­ni­tel­mat, jois­sa myös epä­suo­ras­ti puo­lus­te­taan Itä­väy­län moot­to­ri­tie­mäi­se­nä säi­lyt­tä­mi­sen vält­tä­mät­tö­myyt­tä ja aiem­min tänä vuon­na Län­si­väy­län moot­to­ri­tie­nä säi­ly­mi­sen tar­vet­ta on onnis­tu­nees­ti pön­ki­tet­ty jat­ka­mal­la moot­to­ri­tie Kirk­ko­num­mel­le ja laa­jen­ta­mal­la Län­si­sa­ta­man toi­min­taa. Pasi­lan Ikea-han­ke vas­taa­vas­ti toi­mii poh­jois­ten moot­to­ri­tie­väy­lien puo­lus­tus­lin­nak­kee­na, sanoi­vat “vision” pape­rit mitä sanoivat.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Var­tio­saa­ren asuk­kaat ovat näi­hin päi­viin asti sit­keäs­ti vas­tus­ta­neet sil­taa. Sik­si sitä ei ole rakennettu.

    Var­tio­saa­res­sa asuu 31 hen­keä, tai asui pari­sen vuot­ta sit­ten. Täy­tyy olla sit­kei­tä sil­lan vas­tus­ta­ja. Eikö­hän “tyh­jän kuk­ka­ron dik­ta­tuu­ri” ole asi­aa sanellut.

    Oma vie­hä­ty­ken­sä on sii­nä­kin, että saa­ri on saa­ri, ja sin­ne pää­see vain yhteys­ve­neel­lä, joi­ta muu­ten keä­siin kul­kee Jatan­sal­men ran­nas­ta koh­tuul­li­sen usein. Sare­sa voi­si olla parem­mat uimamahdollisuudet.

  33. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Ei se Var­tio­saa­reen mene­mi­nen vaa­di muu­ta kuin mene­mi­sen kel­lo 10 tai 17 Haka­nie­men­ran­taan. Lii­ken­net­tä on vali­tet­ta­vas­ti vain osan vuodesta.

    Mut­ta huo­not kul­ku­yh­tey­det nykyi­sel­lään on täy­sin epä­pä­te­vä perus­te sil­le mik­si Var­tio­saar­ta ei voi jät­tää vir­kis­tys­käyt­töön. Riit­tää että Laa­ja­sa­los­ta Var­tio­saa­reen raken­ne­taan vaa­ti­ma­ton puusil­ta. Tämän jäl­keen Var­tio­saa­ren luok­se pää­see bus­sil­la 10 min välein, lisäk­si käve­lye­täi­syy­del­lä on tule­vai­suu­des­sa pal­jon asukkaita.

    Mie­les­tä­ni tätä voi ver­ra­ta sii­hen että Seu­ra­saa­reen meni­si yhtey­sa­lus kah­des­ti päi­väs­sä, kos­ka kau­pun­ki ei sub­ven­toi sitä eikä suos­tu raken­ta­maan sil­taa, ja sit­ten Seu­ra­saa­ri raken­net­tai­siin täy­teen asu­tus­ta kun kävi­jöi­tä on vain 500 vuodessa.

    Meri-Ras­ti­lan, Kivi­no­kan ja Var­tio­saa­ren tapauk­sis­sa myös ympä­röi­vien aluei­den sosio­eko­no­mi­sel­la raken­teel­la lie­nee vai­ku­tuk­sen­sa. Jos Län­si-Hert­to­nie­men kes­ki­tu­lo oli­si 50 000 €/a ei Kivi­no­kan raken­ta­mis­ta ehdot­tai­si vaka­vis­saan kukaan.

    Joil­le­kin mene­mi­nen Haka­nie­men­ran­taan on jo vai­kea­ta, yli­voi­mais­ta. Vain pilal­le hem­mo­tel­luil­le pitää olla ratik­ka joka vie peril­le asti. 

    Huo­not kul­ku­yh­tey­det ovat saa­reen mene­mi­sen vai­va, ja sen arvois­ta. Olen viet­tä­nyt todel­la monia kesiä Hgin isoil­la saa­ril­la, jois­sa on telt­tai­lu­mah­dol­li­suus. Ikimuistoisia. 

    Sel­lai­nen ulkoi­lue­lä­mä teki­si hyvää soke­ri­munk­ka­lai­sil­le­kin. Vai­val­loi­nen mat­ka ja alkeel­li­set olot pari viik­koa kesäs­sä, eikä tart­ti­si läh­teä hake­maan saman­kal­tai­sia luon­toe­lä­myk­siä yhtään kau­em­paa. Vaan hie­no­hel­mai­sim­mat hel­sin­ki­läi­set tart­te­vat näkö­jään jul­ki­sen lii­ken­teen kye­täk­seen lii­kah­ta­maan, kas kun ei toi­vo­ta kyy­tiä kotio­vel­ta asti.

    No, olen vähän ilkeä, mut­ta Var­tio­saa­ren tuhoa­mi­nen on minus­ta ympä­ris­tö­ri­kos. Asun­to­ja tar­vi­taan (ehkä), mut­ta nii­tä voi raken­taa poh­jois­puo­lel­le, ja mik­sei myös itä­puo­lel­le­kin lisää. Met­ro kul­kee ja bus­sit. Saa­ret sai­si jät­tää rau­haan raken­ta­mi­sel­ta, ne ovat todel­la tär­kei­tä vir­kis­ty­sa­luei­ta kaupunkilaisille.

  34. Kau­pun­ki­ra­ken­teen tiivistämistavoitteesta:

    Puna­vuo­ri-ilmiös­sä (jota voi­daa pitää esi­merk­ki­nä posi­tii­vi­ses­ta urbaa­nis­mis­ta) tii­viys on tar­vit­ta­va mut­ta ei riit­tä­vä ele­ment­ti. Puna­vuo­ri-ilmiö ei siis ole pel­kän tii­viy­den funk­tio niin, että “puna­vuo­ri­ke­hi­tys” läh­tee käyn­tiin pel­käs­tään tii­vis­tä­mäl­lä. Kysy­mys onkin, mit­kä ele­men­tit, tii­viy­den lisäk­si, ovat puna­vuo­ri-ilmiös­sä olennaisia?

    Väi­tän, että Hel­sin­gin van­ho­ja lähiöi­tä tii­vis­tä­mäl­lä tämä ilmiö ei kui­ten­kaan käyn­nis­ty. Miksi?

    Itä­kes­kuk­ses­sa ei ole puu­tet­ta tii­viy­des­tä eikä pal­ve­lu­tar­jon­nas­ta. Sil­ti kau­pun­ki ei toimi.

  35. Ihan sulaa hul­luut­ta raken­taa saa­ret tii­viik­si pää­osin sosi­aa­li­sen asun­non­tuo­tan­non ker­ros­ta­los­lum­meik­si ihan vaan että saa­tai­siin ratik­ka ja tukea jotain kuvi­tel­tua elämänmuotoa.

  36. Andy: Itä­kes­kuk­ses­sa ei ole puu­tet­ta tii­viy­des­tä eikä pal­ve­lu­tar­jon­nas­ta. Sil­ti kau­pun­ki ei toimi.

    Minä en aina­kaan näe Itä­kes­kuk­ses­sa ensim­mäis­tä­kään kau­pun­ki­mai­sen asu­tuk­sen ele­ment­tiä, vaan päin­vas­toin juu­ri ne kaik­ki pahim­mat vir­heet, joil­la este­tään kau­pun­gin muo­dos­tu­mi­nen. Pysä­köin­ti on park­kia­lueil­la talo­jen väleis­sä, pää­ka­dut (esim. Kaup­pa­kar­ta­non­tie) kes­ki­kais­toi­neen tol­kut­to­man levei­tä ja pal­ve­lut pää­osin kaup­pa­kes­kuk­ses­sa, joka on eri puo­lel­la koko alu­een hal­ko­vaa mota­ria kuin asutus.

  37. Bus­sin­vi­haa­jar ry:n aktii­vi­jä­sen Mak­ka­ra­ta­lon hau­tuuu­maa kirjoitti:

    …Kaar­tin­kau­pun­ki­kin on bus­si­va­paa lukuu­not­ta­mat­ta län­si­reu­nas­sa kul­ke­vaa katua. Sen sijaan ainoat juna-ase­mat Hel­sin­gin seu­dul­la jon­ne ei mene bus­sia ovat vähäs­sä käy­tös­sä ole­vat Kera ja Mankki.”

    Kat­so­taan­pa muu­ta­mia ran­ta­dan ase­mien käyttäjämääriä:

    Kirk­ko­num­mi 3246 /vrk
    Tol­sa (oma­ni) 332 / vrk
    Masa­la 2133 / vrk
    Mank­ki 91 / vrk

    Kera 2947 / vrk (mer­kit­tä­vä toimitila-alue)

  38. Jari V:Itä­kes­kuk­ses­sa juu­ri ne kaik­ki pahim­mat vir­heet, joil­la este­tään kau­pun­gin muodostuminen. 

    Poh­jois­puo­lel­la on 60-luvun kun­niak­kaim­pien perin­tei­den mukaan raken­net­tu vapaas­ti som­mi­tel­tu met­sä­lä­hiö jota ei ole tii­vis­tet­ty perus­kor­jauk­sen yhteydessä. 

    Itse kaup­pa­kes­kus on “sisän­päin­kään­ty­nyt” kau­pun­ki­ti­lan irvi­ku­va jon­ka sisäl­lä alu­eet ovat kyl­lä nimet­ty rai­teik­si ja aukioik­si mut­ta ulos­päin näkyy park­ki­hal­lin ramp­pe­ja ja kiin­teis­tö­huol­lon laitteita.

    Ete­lä­puo­lel­la auto­kaup­pa ja yksi­ker­rok­si­nen pel­ti­hal­li­mar­ket­ti park­ki­ken­tän lai­dal­la. Sekä poh­jois­ta hie­man uudem­pi kau­pun­gin­osa jos­sa on muu­ta­ma kivi­jal­ka­lii­ke­ti­la mut­ta esi­mer­kik­si uusin kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten raken­net­tu täy­den­nys­koh­de on täy­sin umpi­nai­nen jal­ka­käy­tä­väl­le päin. 

    Hyvä puo­li on että tii­vis­tä­mis­mah­dol­li­suuk­sia on vie­lä pal­jon, esi­mer­kik­si city­mar­ke­tin ja toy­ota­kau­pan lii­ke­ta­lou­del­lis­tek­ni­nen arvo alkaa olla jo tie­nat­tu eli ne voi sii­vo­ta pois mel­ko helposti. 

    Kun­han vaan sitä itä­väy­län ja kehä i:n ris­teys­tä ei men­nä nyt tur­haan kii­reh­tien pilaa­maan mil­lään luo­taan­työn­tä­väl­lä moni­ta­so­rat­kai­sul­la vuosikymmeniksi.

  39. Jari V: Minä en aina­kaan näe Itä­kes­kuk­ses­sa ensim­mäis­tä­kään kau­pun­ki­mai­sen asu­tuk­sen ele­ment­tiä, vaan päin­vas­toin juu­ri ne kaik­ki pahim­mat vir­heet, joil­la este­tään kau­pun­gin muo­dos­tu­mi­nen. Pysä­köin­ti on park­kia­lueil­la talo­jen väleis­sä, pää­ka­dut (esim. Kaup­pa­kar­ta­non­tie) kes­ki­kais­toi­neen tol­kut­to­man levei­tä ja pal­ve­lut pää­osin kaup­pa­kes­kuk­ses­sa, joka on eri puo­lel­la koko alu­een hal­ko­vaa mota­ria kuin asutus. 

    Kuu­los­taa ihan Kes­ki-Pasi­lal­ta sil­lä ero­tuk­sel­la, että pysä­köin­ti on maan alla ja talo­jen vie­res­sä ratapiha.

    Tii­viys ei tosi­aan yksin rii­tä miel­lyt­tä­vän kau­pun­gin raken­ta­mi­seen. Miel­lyt­tä­vä ei tosin tai­da olla kovin in, teho­kas sen sijaan on.

  40. Gre­jus:
    Tii­viys ei tosi­aan yksin rii­tä miel­lyt­tä­vän kau­pun­gin raken­ta­mi­seen. Miel­lyt­tä­vä ei tosin tai­da olla kovin in, teho­kas sen sijaan on.

    Mis­sä on sil­loin tuo­rein onnis­tu­mi­nen? Sel­lai­nen jota voi­si kuvi­tel­la monis­ta­van­sa sadoil­le tuhan­sil­le ihmi­sil­le. Tavoi­tel­laan­ko tii­viy­del­lä maa­il­maa jota ei enää edes ole. Esi­mer­kik­si basaa­ri ei tai­da onnis­tua? Min­kään­lai­nen vapaa här­del­li ei myös­kään. Suo­ma­lai­set rakas­ta­vat mai­nit­se­maa­si tehok­kuut­ta. Kai sil­le nyt voi­daan ihan läh­tö­koh­tai­ses­ti­kin olet­taa omat kirouk­sen­sa. Aina­han aukioil­le ja kadun­kul­mil­le voi­daan antaa eksoot­ti­sia ja tavoi­tel­ta­via nimiä mut­ta ei se vält­tä­mät­tä tavoi­ta todel­li­suut­ta. Lisät­tä­köön, että on oleen­nai­sen hyvä jut­tu jos löy­tyy onnis­tu­nut uudeh­ko alue, joka esim. blo­gi-isän­tää miellyttää.

  41. Nyt tar­vi­taan vain 400 mil­joo­nan euron perus­in­ves­toin­ti infraan, että saa­daan rai­tio­vau­nu saa­reen. Osmo mie­les­tä saa­ri on luon­nol­li­nen rai­tio­vau­nu reitti.

    Var­tio­saa­reen ei ole raken­net­tu sil­taa, jol­loin vir­kis­ty­käyt­töä ei ole voi­tu kehit­tää järkevästi.

    Mikään lii­ke­toi­min­ta ei toi­mi pel­kän yhteys­ve­neen varassa.

    Ihmet­te­len suu­res­ti, ettei kai­ta­lah­den ran­to­ja voi raken­taa ensin täy­teen. Näil­lä alueiil­la ole­vat puu­ta­lot ovat mädän­ty­neet pys­tyyn kau­pun­gin ja museo­vi­ras­ton jär­jet­tö­mien kiel­to­jen takia.

  42. Saa­ret sai­si jät­tää rau­haan raken­ta­mi­sel­ta, ne ovat todel­la tär­kei­tä vir­kis­ty­sa­luei­ta kaupunkilaisille.

    En ymmär­rä miten saa­ret, jois­sa 99% hel­sin­ki­läi­sis­tä ei ole toden­nä­köi­ses­ti kos­kaan käy­nyt, ovat tär­kei­tä vir­kis­ty­sa­luei­ta kaupunkilaisille? 

    Yhteis­kun­nal­li­nen eliit­ti vara­si meren­ran­nat 1800-luvul­la huvi­loil­leen, teol­li­suu­del­le ja soti­las­toi­min­nal­le. Nyt kun saa­rien otta­mis­ta taval­lis­ten kau­pun­ki­lais­ten käyt­töön suun­ni­tel­laan, se eliit­ti, jon­ka käy­tös­sä merel­li­nen hel­sin­ki on, lob­baa isol­la rahal­la saa­rien käyt­töä vastaan. 

    Kuten asia­kir­jois­ta sel­vi­ää, Var­tio­saa­ren huvi­laym­pä­ris­tö säi­ly­te­tään ennal­laan, ainoas­taan saa­ren sisä­osa raken­ne­taan. Toi­sin sanoen, saa­ret kult­tuu­riar­vo säi­lyy ennal­laan. Lisäk­si vas­taa­via mil­jöi­tä on muu­al­la­kin, mm. Vil­lin­gis­sä, joka säi­ly­nee kos­ke­mat­to­ma­na jat­kos­sa­kin, kos­ka on val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vä kult­tuu­riym­pä­ris­tö. Ongel­ma Var­tio­saa­res­sa tun­tuu­kin ole­van se, että taval­li­set hel­sin­ki­läi­set uhkaa­vat levit­täy­tyä nii­den etuoi­keu­tet­tu­jen revii­ril­le, joi­den käy­tös­sä saa­ri tähän asti on ollut.

  43. ylei­ses­ti:
    Hel­sin­gin päät­tä­jil­le tun­tuu ole­van usko­mat­to­man han­ka­laa ymmär­tää, että kan­sa­lai­sen ääni pitäi­si kuu­lua pää­tök­sis­sä. Nyt(kään) täs­sä ei kuun­nel­la hel­sin­ki­läis­tä asu­kas­ta, vaan suun­ni­tel­laan kil­paa ratik­ka­reit­te­jä hei­dän ton­teil­leen kuin ne oli­si­vat elinehto! 

    Minä hel­sin­ki­läi­se­nä asuk­kaa­na haluan tän­ne lisää asun­to­ja, kos­ka nykyi­nen asun­to­pu­la ja sii­tä aiheu­tu­vat hyvin­voin­ti­tap­piot ovat niin mer­kit­tä­viä. Ehkä Var­tio­saa­ri ei oli­si minun lis­tal­la­ni ensim­mäi­nen gryn­dat­ta­va, vaan esi­mer­kik­si Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan raken­net­tai­siin suun­ni­tel­tua tehok­kaam­min, mut­ta tur­ha koit­taa esit­tää asi­aa niin, että kaik­ki täs­sä kau­pun­gis­sa oli­si­vat NIMBYjä.

  44. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Teo­rias­sa bus­sil­la voi­si teh­dä lyhyi­tä mat­ko­ja, mut­ta tämä on Osmon sanoin vain teo­ri­aa. Bus­si ei hou­kut­te­le teke­mään lyhyi­tä mat­ko­ja, vaan yli kilo­met­rin­kin mat­kat men­nään kävel­len tai autol­la. On har­vi­nais­ta näh­dä, että lähiö­bus­sis­sa teh­täi­siin alle kah­den kilo­met­rin matka. 

    Jos tämä pitäi­si paik­kan­sa, niin oli­si har­vi­nais­ta, että bus­sis­ta jäi­si kukaan pois alle kah­den kilo­met­rin säteel­lä sen pää­te­py­sä­kis­tä. Oma koke­muk­se­ni Itä-Hel­sin­gin lii­tyn­tä­lii­ken­teen moni­vuo­ti­se­na, joka­päi­väi­se­nä käyt­tä­jä­nä on kui­ten­kin, että lähes jokai­sel­la pysä­kil­lä jää joku pois — aivan ensim­mäis­tä, muu­ta­man sadan met­rin pääs­sä pää­te­py­sä­kil­tä ole­vaa pysäk­kiä lukuun ottamatta.

    Käyt­tä­mil­lä­ni rei­teil­lä on kah­den kilo­met­rin sisäl­lä pää­te­py­sä­kis­tä kuusi pysäk­kiä, jois­ta vii­del­lä siis jää sään­nön­mu­kai­ses­ti joku pois.

    Sitee­rat­tu väi­te on siis häkel­lyt­tä­vän absurdi.

  45. Hie­man off topic.

    Mää täs­sä vaan mie­tin, oli­ko eilen mak­set­tu ilmoi­tus Pien­ten met­sien puo­les­ta Meri-Ras­ti­lan tont­te­ja himoit­se­vien gryn­de­re­dien järk­kää­mä. Lois­ta­va kei­no saa­da epä­var­mat val­tuu­etut kh:n ehdo­tuk­sen taakse.

    Suo­ras­taan provokaatio

    Voi­si olal fik­suin­ta pan­na asia vie­lä pöy­däl­le odot­ta­maan sel­vi­tys­tä ilmoi­tuk­sen maksajista.

  46. En ymmär­rä miten saa­ret, jois­sa 99% hel­sin­ki­läi­sis­tä ei ole toden­nä­köi­ses­ti kos­kaan käy­nyt, ovat tär­kei­tä vir­kis­ty­sa­luei­ta kaupunkilaisille?”

    Jahas. Mis­täs ihmees­tä tämä tie­to on peräisin?

    Mah­taa­ko olla ihan fak­ta­tie­to vai­ko luu­lo­tie­to, että vain 1% (vain muu­ta­ma tuhat) hel­sin­ki­läi­sis­tä oli­si kos­kaan käy­nyt yhdel­lä­kään vir­kis­tys­käy­tös­sä ole­val­la saarilla?

    Muu­ta­mia kävijäryhmiä:

    Var­tio­saa­res­sa on viet­tä­nyt kesä­lo­ma­päi­vi­ään useat tuhan­net hel­sin­ki­läis­nuo­ret, kos­ka siel­lä on ollut vuo­si­kym­me­niä Nuo­ri­so­asian­kes­kuk­sen kesä­toi­min­taa. Hel­sin­gin kau­pun­ki on Suo­men suu­rin työ­nan­ta­ja, hen­ki­lös­töl­lä on mah­dol­li­suus viet­tää vapaa-aikaan­sa useil­la­kin saarilla. 

    Var­tio­saa­reen pää­see kuka tahan­sa joka sin­ne halu­aa men­nä, se on luon­to­ko­ko­nai­suus jol­lais­ta ei mon­taa löydy. 

    En tie­dä onko päät­tä­jis­tä moni­kaan viet­tä­nyt aikaan­sa siel­lä tai yksi­kään heis­tä joi­den mie­les­tä se on raken­net­ta­va. Olet­kos sinä?

  47. Vie­lä, en mil­lään ymmär­rä kei­tä Tuo­mas tar­koit­taa hel­sin­ki­läi­sil­lä jot­ka eivät muka käy­tä Var­tio­saar­ta vir­kis­tys­käyt­töön. Ole­tan kui­ten­kin, että pro­sent­ti­lu­ku meni vää­rin, ehkä se on vain se 1% joka ei osaa sin­ne mennä.

    Var­tio­saa­ri on nime­no­maan sel­lai­ses­sa käy­tös­sä jos­sa sen tuli­si olla jatkossakin:

    Virkistys‑, seik­kai­lu- ja ope­tus­käyt­tö ovat kaik­ki luon­te­via tee­mo­ja Var­tio­saa­rel­le, kuten vuo­sit­tain tuhan­net kou­lu­lai­set ja muut ulkoi­li­jat ovat toden­neet. Alu­een sie­ni- ja mar­ja­maat ovat Hel­sin­gin par­haas­ta pääs­tä, ja siel­lä toi­mii pals­ta­vil­jel­mä. Saa­rel­la on kau­pun­gin nuo­ri­so­ta­lo. Tal­vi­sin saa­ri tar­jo­aa upeat hiih­to­mah­dol­li­suu­det ja pulk­ka­mäet sekä suo­jai­san met­säe­ta­pin jäil­lä­kä­ve­li­jöil­le. Saa­ren yhtei­sö­jen puit­teis­sa toi­min­taa on lai­das­ta lai­taan: huos­taa­no­tet­tu­jen las­ten ja eri ammat­ti­ryh­mien vir­kis­tys­pai­kois­ta tai­tei­li­ja­ta­loon ja Vail­la vaki­nais­ta asun­toa ‑yhdis­tyk­seen.

    Läh­de: http://kaupunginosat.net/vartiosaari/

  48. kurt: Mis­sä on sil­loin tuo­rein onnis­tu­mi­nen? Sel­lai­nen jota voi­si kuvi­tel­la monis­ta­van­sa sadoil­le tuhan­sil­le ihmi­sil­le. Tavoi­tel­laan­ko tii­viy­del­lä maa­il­maa jota ei enää edes ole. 

    http://www.youtube.com/watch?v=lfnynzD0yDI

    Direc­tor of City Desig­nin esi­tys Mel­bour­nen koke­muk­sis­ta, hie­man yli tun­nin mit­tai­nen. Toi­vot­ta­vas­ti tuos­ta mää­rä­tie­toi­ses­ta kym­me­nien vuo­sien ura­kas­ta vois­tai­siin ottaa oppia.

    Lähin­nä esi­tyk­ses­tä tulee mie­leen ettei kau­pun­kia voi luo­da jol­lain tem­pul­la tai kokei­lul­la jos­sain yksit­täi­ses­sä paikassa.

  49. Gre­jus: Tii­viys ei tosi­aan yksin rii­tä miel­lyt­tä­vän kau­pun­gin rakentamiseen.

    Ei toki, kos­ka miel­lyt­tä­vä kau­pun­ki tar­koit­taa jokai­sel­le vähän eri asioi­ta. Jos puhu­taan monien miel­lyt­tä­vä­nä pitä­mäs­tä kan­ta­kau­pun­gis­ta, niin sil­loin­kin tii­viys on kyl­lä edel­ly­tys, mut­tei mis­sään nimes­sä tae.

  50. Daniel Feder­ley: Mut­ta kun kau­pun­ki­lai­set tyk­kää­vät niis­tä rati­kois­ta. Ei Valio­kaan lope­ta man­sik­ka­jää­te­lön val­mis­tus­ta ja sano, että kyl­lä te voit­te mui­ta­kin jää­te­löi­tä syö­dä, yhtä pal­jon kalo­rei­ta niis­sä­kin on.

    Haus­ka ver­taus. Ei kai kukaan ole puhu­nut rai­tio­lii­ken­teen lopet­ta­mi­ses­ta. Rai­tio­lii­ken­teen laa­jen­ta­mi­nen on parai­kaa niin aktu­aa­li van­ho­jen sata­ma-aluei­den muut­tues­sa tii­viik­si kau­pun­kiym­pä­ris­tök­si, että kau­pun­gil­la on kyl­lä jo niis­sä pon­nis­tuk­sen paik­ka. Uut­ta kalus­toa ja varik­ko­ti­laa on inves­toi­ta­va rato­jen ja lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jen lisäk­si. Käyt­tö­kus­tan­nus­puo­len kas­vu saat­taa olla yllätys.

    Lin­jas­to­suun­nit­te­lus­sa olen kyl­lä huo­man­nut, että yhtäk­kiä jopa 20 pysä­köin­ti­pai­kan säi­lyt­tä­mi­nen on mer­kit­tä­väm­pi jut­tu pai­kal­li­ses­ti kuin valin­ta bus­si vai ratik­ka. Kan­ta­kau­pun­ki­bus­si­lin­jat ovat olleet ylei­ses­ti ottaen ihan hyviä pai­kal­li­ses­sa palvelussa. 

    Aina­kin men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä pal­vu­lu­jen luo­tet­ta­vuu­den kan­nal­ta oli mer­ki­tyk­sel­lis­tä, että oli sekä bus­si- että rai­tio­lin­jo­ja. Kivi­kau­pun­gis­sa on pal­jon poik­keus­ti­lan­tei­ta lii­ken­tees­sä ja bus­si pelas­taa mones­ti jäy­kem­min ope­roi­van rai­tio­lii­ken­teen takkuillessa.

    Var­tio­saa­ri on nykyi­sin peri­fe­ri­aa aivan eri taval­la kuin Munk­ki­nie­mi tai Käpy­lä. Teet­tää aika pal­jon töi­tä, jos kuvi­tel­laan sin­ne syn­ty­vän kan­ta­kau­pun­ki­mai­nen ima­go rati­kan luo­man ääni­mail­man avulla.

  51. saa­ret jätet­tä­vä rau­haan: Vie­lä, en mil­lään ymmär­rä kei­tä Tuo­mas tar­koit­taa hel­sin­ki­läi­sil­lä jot­ka eivät muka käy­tä Var­tio­saar­ta vir­kis­tys­käyt­töön. Ole­tan kui­ten­kin, että pro­sent­ti­lu­ku meni vää­rin, ehkä se on vain se 1% joka ei osaa sin­ne mennä.

    Pro­sent­ti tai kak­si, en usko että se oli kriit­ti­sin teki­jä teh­dys­sä rata­ki­sus­sa. Var­mas­ti monet ovat käy­neet siel­lä, vie­lä useam­mal­la on ollut sii­hen mah­dol­li­suus — käy­tän­nös­sä jokai­sel­la. Mikä­li saa­ren säi­lyt­tä­mis­tä vir­kis­tys­käy­tös­sä halu­aa vie­lä ajaa, en usko että kävi­jä­lu­vuil­la kenen­kään päät­tä­jän mie­li muut­tuu. Eikä monen muun­kaan raken­ta­mis­ta kannattavan.

  52. jei­kei:
    Nyt tar­vi­taan vain 400 mil­joo­nan euron perus­in­ves­toin­ti infraan, että saa­daan rai­tio­vau­nu saa­reen. Osmo mie­les­tä saa­ri on luon­nol­li­nen rai­tio­vau­nu reitti.

    Haluai­sit­ko mie­luum­min bussirallin?

    Kau­koi­dän koh­dal­la polii­ti­kot koh­ka­si­vat ensin sii­tä, että pitää teh­dä met­roa, ja sit­ten vas­ta mie­tit­tiin, että min­kä­lais­ta asu­mis­ta sin­ne tulee ja min­ne eli saa­daan­ko sil­le met­rol­le mat­kus­ta­jia­kin (ei saa­da). Kau­koi­dän suun­nit­te­lu on jon­kin­lai­ses­sa stag­naa­tio­vai­hees­sa, kun siel­tä on löy­ty­nyt niin pal­jon “viher­sor­mia”, ettei sitä asu­tus­ta saa jär­ke­väs­ti minnekään.

    Var­tio­saa­ren koh­dal­la sen sijaan ei olla teh­ty lain­kaan kuvaa­mal­la­si taval­la. On pää­tet­ty, että asuk­kai­ta tulee 7000 ja sit­ten todet­tu, että bus­si­ral­lin sijaan on fik­sua raken­taa rai­tio­tie. Noin päin sen kuu­luu men­nä­kin – kos­me­tiik­kaa on sit­ten se, että ehkä bus­si­lä­hiöl­le oli­si riit­tä­nyt pari­tu­hat­ta asu­kas­ta vähemmänkin.

  53. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Haus­ka ver­taus. Ei kai kukaan ole puhu­nut rai­tio­lii­ken­teen lopettamisesta. 

    Ei kai. Mut­ta Valio myy sitä man­sik­ka­jää­te­löä uusis­sa­kin kau­pun­gi­no­sis­sa, eikö vaan?

    Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    Kan­ta­kau­pun­ki­bus­si­lin­jat ovat olleet ylei­ses­ti ottaen ihan hyviä pai­kal­li­ses­sa palvelussa. 

    Mik­si nii­tä ei sit­ten kukaan käy­tä? Jos ver­taa vaik­ka edes­men­nyt­tä bus­sia 16 ja Puna­vuo­ren rati­koi­ta, niin aika eri suu­ruus­luo­kas­sa siel­lä oli kuormat.

    Ratik­ka­mai­nen Län­si-Hel­sin­gin run­ko­bus­si­lin­ja 14/18/39 on tuos­sa poik­keus – ja ratik­ka­mai­nen pait­si vuo­ro­vä­lin ja lii­ken­nöin­tia­ko­jen, myös mat­ka­no­peu­den ja suju­vuu­den osal­ta. Valitettavasti.

    Sep­po Vep­sä­läi­nen:Var­tio­saa­ri on nykyi­sin peri­fe­ri­aa aivan eri taval­la kuin Munk­ki­nie­mi tai Käpy­lä. Teet­tää aika pal­jon töi­tä, jos kuvi­tel­laan sin­ne syn­ty­vän kan­ta­kau­pun­ki­mai­nen ima­go rati­kan luo­man ääni­mail­man avulla. 

    Rai­tio­vau­nu ei ole ääni­maa­il­ma vaan pal­ve­lu­lu­paus. Se kul­kee var­hai­ses­ta aamus­ta ilta­myö­hään kaik­ki­na vuo­ro­kau­de­nai­koi­na, riit­tä­vän tiheäs­ti ja aina samal­la rei­til­lä ilman lin­ja­tun­nus­ten seka­mels­kaa. Sil­loin­kin, kun se on poik­keus­rei­til­lä, vai­ki­käyt­tä­jä tie­tää koke­muk­ses­ta taval­li­sim­mat poikkeusreittivariantit.

    Kun Articit lisään­ty­vät ja Variot­ram-kalus­to pois­tuu, saat­taa rati­koi­den muut­tu­nut ääni­maa­il­ma yllättää.

  54. Ainut­laa­tui­sen raken­ne­tun ympä­ris­tön ja luon­non koko­nai­suu­den hävit­tä­mis­tä ei ole perus­tel­tu. Jos asia ei kiin­nos­ta, sanot­ta­koon suo­raan. Raken­nus­maa­ta löy­tyy muu­al­ta­kin kuin kan­ta­kau­pun­gis­ta ja saa­ris­tos­ta. Lii­ken­neyh­teyk­sil­lä perus­te­lu ei vakuu­ta. Poli­tiik­ka on vaih­toeh­to­jen tai­det­ta, ei lyhyt­nä­köi­sen spekuloinnin.

  55. Har­mi että kan­san­edus­ta­ja Tomm­my Taber­man pois­tui aivan lii­an aikai­sin kes­kuu­des­tam­me. Oli­si ollut tosi hedel­mäl­lis­tä saa­da kuul­la hänen käsi­tyk­si­ään esim. ammat­ti­po­lii­ti­kois­ta, jot­ka vuo­des­ta toi­seen huu­dat­ta­vat itsen­sä edus­kun­taan mas­so­jen avuilla. 

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tommy_Tabermann

  56. Andy:
    Itä­kes­kuk­ses­sa ei ole puu­tet­ta tiiviydestä. 

    On taas tul­lut aika pitää heli­kop­te­ri­ku­vien esittäjäiset.

    Heli­kop­te­ri­ku­va Puna­vuo­res­ta: http://goo.gl/6Z4aK0

    ja kak­si Itäkekusksesta:
    http://goo.gl/Y9fWYT http://goo.gl/n9P3j2

    Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­jal­la oli niin erin­omai­nen kir­joi­tus Itä­kes­kuk­ses­ta ettei minul­la ole sii­hen mitään lisättävää. 

    Olen­ko ainut jol­la tulee Itä­kes­kuk­sen kuvis­ta mie­leen enem­män Det­roit tai Atlan­ta kuin Helsinki?

  57. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Ei se Var­tio­saa­reen mene­mi­nen vaa­di muu­ta kuin mene­mi­sen kel­lo 10 tai 17 Haka­nie­men­ran­taan. Lii­ken­net­tä on vali­tet­ta­vas­ti vain osan vuodesta.

    Mut­ta huo­not kul­ku­yh­tey­det nykyi­sel­lään on täy­sin epä­pä­te­vä perus­te sil­le mik­si Var­tio­saar­ta ei voi jät­tää vir­kis­tys­käyt­töön. Riit­tää että Laa­ja­sa­los­ta Var­tio­saa­reen raken­ne­taan vaa­ti­ma­ton puusil­ta. Tämän jäl­keen Var­tio­saa­ren luok­se pää­see bus­sil­la 10 min välein, lisäk­si käve­lye­täi­syy­del­lä on tule­vai­suu­des­sa pal­jon asukkaita.

    Mik­si sil­taa ei raken­ne­ta Tam­mi­sa­los­ta Var­tio­saa­reen? Mat­kaa on puo­let vähem­män. Lisäk­si Tam­mi­sa­los­ta on lyhyem­pi mat­ka Herttoniemeen. 

    Lisäk­si Tam­mi­sa­lon ja Var­tio­saa­ren väli­nen vesi­lii­ken­ne on vähäis­tä ver­rat­tu­na Laa­ja­sa­lon ja Var­tio­saa­ren välis­sä Tam­mi­sa­lon kana­van kaut­ta kul­ke­vaan kau­pal­li­seen lii­ken­tee­seen( vesibussit). 

    Laa­ja­sa­lon ympä­ri tulee pääs­tä tule­vai­suu­des­sa­kin veneellä!

    1. Sil­taa ei raken­ne­ta Tam­mi­sa­los­ta, kos­ka nie­mi on asut­tu ja yksi­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa. Täs­sä oloi­si toki voi­tu toi­mia toisinkin.

  58. Urbaa­ni Mik­ko: Pro­sent­ti tai kak­si, en usko että se oli kriit­ti­sin teki­jä teh­dys­sä rata­ki­sus­sa. Var­mas­ti monet ovat käy­neet siel­lä, vie­lä useam­mal­la on ollut sii­hen mah­dol­li­suus – käy­tän­nös­sä jokai­sel­la. Mikä­li saa­ren säi­lyt­tä­mis­tä vir­kis­tys­käy­tös­sä halu­aa vie­lä ajaa, en usko että kävi­jä­lu­vuil­la kenen­kään päät­tä­jän mie­li muut­tuu. Eikä monen muun­kaan raken­ta­mis­ta kannattavan.

    Hgis­sä pää­tök­sen­te­ko on jois­sain asiois­sa niin pien­ten pii­rien kes­ki­näis­tä puu­hai­lua ettei se ole ihme, että siel­lä tul­laan tuhoa­maan vie­lä mui­ta­kin kai­kil­le avoi­mia, yhtei­siä ympä­ris­tö­jä ja ulkoilupaikkoja. 

    Var­tio­saa­ri-Case ei ole vie­lä tässä.

  59. Daniel Feder­ley: Haluai­sit­ko mie­luum­min bussirallin?

    Kau­koi­dän koh­dal­la polii­ti­kot koh­ka­si­vat ensin sii­tä, että pitää teh­dä met­roa, ja sit­ten vas­ta mie­tit­tiin, että min­kä­lais­ta asu­mis­ta sin­ne tulee ja min­ne eli saa­daan­ko sil­le met­rol­le mat­kus­ta­jia­kin (ei saa­da). Kau­koi­dän suun­nit­te­lu on jon­kin­lai­ses­sa stag­naa­tio­vai­hees­sa, kun siel­tä on löy­ty­nyt niin pal­jon “viher­sor­mia”, ettei sitä asu­tus­ta saa jär­ke­väs­ti minnekään.

    Var­tio­saa­ren koh­dal­la sen sijaan ei olla teh­ty lain­kaan kuvaa­mal­la­si taval­la. On pää­tet­ty, että asuk­kai­ta tulee 7000 ja sit­ten todet­tu, että­bus­si­ral­lin sijaan on fik­sua raken­taa rai­tio­tie. Noin päin sen kuu­luu men­nä­kin – kos­me­tiik­kaa on sit­ten se, että ehkä bus­si­lä­hiöl­le oli­si riit­tä­nyt pari­tu­hat­ta asu­kas­ta vähemmänkin.

    DF:ltä jäl­leen taa­tun epä­asial­lis­ta suh­tau­tu­mis­ta eri lii­ken­ne­vä­li­nei­siin. Mik­set kut­su 4–10 ‑lii­ken­net­tä yhtä vähät­te­le­väs­ti ratik­ka­ral­lik­si? Naker­rat vain omaa uskot­ta­vuut­ta­si suu­ren ylei­sön sil­mis­sä vaa­ti­mal­la jouk­ko­lii­ken­nein­ves­toin­tien koh­dis­ta­mis­ta ainos­taan met­rin rai­de­le­vey­den ratikkaan.

    Vau­nu­mää­rään tai sii­hen kuin­ka nyt vaan rati­kal­la on kapa­si­teet­tia, kos­ka se on ratik­ka, on tur­ha vedo­ta. Lin­jo­jen nykyi­set vau­nut kun ovat kapa­si­tee­til­taan yhte­ne­viä bus­sien kans­sa, jos sei­so­ma­ti­laa arvioi­daan pin­ta-alan, eikä Val­me­tin hihas­ta vede­tyn sei­so­ma­paik­ka­mää­rän, perusteella.

    Ratik­ka­ral­li toki rii­vaa asuk­kai­ta bus­si­ral­lia vähem­män, kos­ka ope­raat­to­ril­la on tapa­na mil­loin mis­tä­kin syys­tä jät­tää jokin ratao­sa aja­mat­ta parik­si tun­nik­si. Tänään­kin tar­kas­tel­tu­na on HKL-RL:ltä jää­nyt nel­jä­nä peräk­käi­se­nä päi­vä­nä ratao­sia ajamatta.

    Ratik­ka­har­ras­ta­jien ja ‑feti­sis­tien pääl­lim­mäi­se­nä ongel­ma­na on se, ettei­vät he suos­tu kes­kus­te­le­maan enää kult­tin­sa ulko­puo­lis­ten kans­sa. Täs­sä blo­gis­sa, Jouk­ko­lii­ken­ne­foo­ru­mil­la ja Lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin ‑ryh­mäs­sä saa hep­poi­sil­la anek­doo­teil­la ja samo­jen kulu­nei­den fraa­sien peu­kut­te­lul­la omil­le kulu­neil­le ste­reo­ty­pioil­leen hel­pos­ti lisä­vah­vis­tus­ta. Tode­taan ja toi­sel­laan kuo­ros­sa rati­kan takaa­van iha­nat ja kat­ta­vat lähi­pal­ve­lut, ole­van itse­kan­nat­ta­va ja hou­kut­te­le­va. Perus­te­luk­si kor­kein­taan tode­taan jotain epä­mää­räis­tä kes­kieu­roop­pa­lai­suu­des­ta. Samal­la kui­ten­kin sul­je­taan sil­mät koko­naan Pik­ku-Huo­pa­lah­den totaa­li­sel­ta pal­ve­lut­to­muu­del­ta, HKL:n sur­keil­ta poik­keus­jär­jes­te­lyil­tä ja toi­saal­ta sak­sa­lais­ten mas­sii­vi­sil­ta hen­ki­lö­au­to- ja autokaupunki-investoinneilta.

    Mik­si ratik­ka takai­si Var­tio­saa­ren autuu­den asuin­paik­ka­na tai jopa työ- ja asioin­ti­paik­ka­na? Puh­taan loo­gi­ses­ti aja­tel­tu­na ratik­ka ei tuo­ta autuut­ta, pal­ve­lui­ta tai työ­paik­ko­ja. Jos nämä oli­si­vat rati­kan seu­rauk­sia, ei Pik­ku-Huo­pa­lah­den kal­tai­sia ratik­ka-autuu­den anti­tee­se­jä oli­si ole­mas­sa. Peri­fe­ri­nen pus­sin­pe­rä on peri­fe­ri­nen pus­sin­pe­rä; oli sen nimi Pik­ku-Huo­pa­lah­ti, Lato­kar­ta­no tai Vartiosaari.

  60. saa­ret jätet­tä­vä rau­haan: Hgis­sä pää­tök­sen­te­ko on jois­sain asiois­sa niin pien­ten pii­rien kes­ki­näis­tä puu­hai­lua ettei se ole ihme, että siel­lä tul­laan tuhoa­maan vie­lä mui­ta­kin kai­kil­le avoi­mia, yhtei­siä ympä­ris­tö­jä ja ulkoilupaikkoja. 

    Var­tio­saa­ri-Case ei ole vie­lä tässä.

    Heh. Samaan aikaan toi­saal­la: “Vaih­toeh­to­jen avul­la hah­mo­tel­laan, mil­lai­nen asui­na­lue Var­tio­saa­ri voi­si .…. oli­si myös hyvä, jos saa­rel­la oli­si kah­vi­la, jos­sa voi­si ren­tou­tua ja käy­dä wc:ssä”.

    Mil­loin seu­raa­va laut­ta Var­tio­saa­reen läh­tee­kään? Vai ollaan­ko nyt het­ki ihan vaan jää­tien varassa?

  61. Kom­ment­ti­ket­jus­sa ovat jo tul­leet esil­le monet argu­men­tit Var­tio­saa­ren vir­kis­tys­käy­tön puolesta.

    Ensim­mäi­nen todel­la omi­tui­nen vas­ta-argu­ment­ti on tämä “kos­ka saa­reen ei tähän asti ole pääs­syt tar­peek­si hyvin, se on nyt raken­net­ta­va.” Höpö höpö. Saa­ri on säi­ly­tet­tä­vä ja var­mis­tet­ta­va, että sin­ne pää­see hyvin. Tämä on useim­pien saa­ren suo­je­li­joi­den jaka­ma näke­mys. Saa­res­sa on ollut ja voi­daan jär­jes­tää moni­muo­tois­ta luon­to- ja kult­tuu­ri­toi­min­taa kai­kil­le kaupunkilaisille.

    Toi­nen, absur­diu­des­saan aivan hil­peä aja­tus on “saa­ren asuk­kaat ovat vas­tus­ta­neet sil­taa ja sik­si sitä ei ole raken­net­tu”. Yllä joku tote­si­kin, että saa­res­sa asuu kou­ral­li­nen ihmi­siä. Suu­rin osa niis­tä (tuhan­sis­ta), jot­ka puo­lus­ta­vat saa­ren luon­toa ja vir­kis­tys­käyt­töä, ei asu itse saa­res­sa eikä omis­ta siel­lä mitään. Tätä perus­tee­ton­ta, syyl­lis­tä­vää nim­by-kort­tia näkee sil­ti käy­tet­tä­vän. “Nim­by” on akro­nyy­mi sanois­ta “not in my back yard”. Var­tio­saa­ren suo­je­li­jat ovat yhtei­sel­lä, eivät omal­la, asial­la, kos­ka hei­dän omat taka­pi­han­sa ovat aivan muu­al­la kuin Vartiosaaressa.

    Olen hyvin pet­ty­nyt rat­kai­suun raken­taa Var­tio­saa­ri. Kyse on äärim­mäi­ses­tä kau­ko­nä­kö­ra­joit­tei­suu­des­ta. Ja, kuten joku ylem­pä­nä tote­si, ympäristörikoksesta. 

    Raken­ta­va raken­ta­ma­ton vaih­toeh­to on kun­nol­li­set kul­ku­yh­tey­det saa­reen ja moni­puo­li­set vir­kis­tys­mah­dol­li­suu­det. Kai­kil­le. Saa­ri on ainu­taa­tui­nen, ja kun se ker­ran tuho­taan, sitä ei saa takaisin.

    Kuten moni on täs­sä­kin kom­men­toi­nut, raken­nus­ti­laa on aivan var­mas­ti mah­dol­lis­ta löy­tää muu­al­ta­kin, hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­ta. Pöpe­lik­köä riit­tää. Vaik­ka tääl­lä minun taka­pi­hal­la­ni Aurinkolahdessa.

  62. Hie­no päätös! 

    Vies­ti­ket­jun poh­jal­ta voi­daan tode­ta seuraavaa
    — Var­tio­saa­ri on kau­pun­gin omis­ta­ma saa­ri var­sin lähel­lä kantakaupunkia
    — Siel­lä asuu vaki­tui­ses­ti 31 asukasta
    — Nii­den 31 asuk­kaan mie­les­tä saa­ri edus­taa hie­no­ja luon­toar­vo­ja. He halua­vat naut­tia luon­toar­vois­ta — kau­pun­gin omis­ta­mal­la saa­rel­la — mie­lui­ten ihan keskenään.
    — Moni hel­sin­ki­läi­nen kokee, ettei pää­se naut­ti­maan luon­toar­vois­ta. Hei­tä valis­te­taan ystä­väl­li­ses­ti: yhtei­sa­lus läh­tee jos­tain päin Haka­nie­meä pari ker­taa päi­väs­sä, mut­tei ihan kaik­ki­na päi­vi­nä ja vain osan vuot­ta. Sil­taa ei saa­rel­le sovi rakentaa.

    Ainoa arve­lut­ta­va asia raken­nus­pää­tök­ses­sä on sosi­aa­li­sen vuo­kra-asu­mi­sen val­ta­van suu­ri pro­sent­tio­suus. Kes­tää­kö muus­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta vähän irral­laan ole­va “lähiö” täl­lais­ta sosi­aa­lis­ten vuo­kra-asun­to­jen määrää?

  63. Kim­mo:

    Mik­si ratik­ka takai­si Var­tio­saa­ren autuu­den asuin­paik­ka­na tai jopa työ- ja asioin­ti­paik­ka­na? Puh­taan loo­gi­ses­ti aja­tel­tu­na ratik­ka ei tuo­ta autuut­ta, pal­ve­lui­ta tai työ­paik­ko­ja. Jos nämä oli­si­vat rati­kan seu­rauk­sia, ei Pik­ku-Huo­pa­lah­den kal­tai­sia ratik­ka-autuu­den anti­tee­se­jä oli­si ole­mas­sa. Peri­fe­ri­nen pus­sin­pe­rä on peri­fe­ri­nen pus­sin­pe­rä; oli sen nimi Pik­ku-Huo­pa­lah­ti, Lato­kar­ta­no tai Vartiosaari.

    Rai­tio­tie sopii Var­tio­saa­reen sik­si kos­ka se oli­si vain parin kilo­met­rin jat­ke Laja­sa­lon rai­tio­tiel­le, ja var­tio­saa­re­lai­set pää­si­si­vät suo­raan KEs­kus­taan vaih­dot­to­mal­la yhtey­del­lä. Var­mas­ti bus­se­ja­kin sin­ne aje­tai­siin mut­ta nii­den suun­ta oli­si Hert­to­nie­mi ja Itäkeskus. 

    On paik­ko­ja jon­ne rai­tio­tie sopii ja paik­ko­ja jonen ne eivät sovi. Itse en läh­ti­si raken­ta­maan rai­tio­tie­tä esim niin kau­as kuin Öster­sun­do­miin kos­ka sii­tä ei tuli­si nini nopea yhteys kuin met­ros­ta tai junas­ta, tai edes bussista.

  64. Nimi­mer­kil­le Kim­mo: Sekoi­tat nyt nykyi­sen todel­li­suu­den ja kes­kus­te­lun sii­tä, miten asioi­den pitäi­si olla. Jos jat­ku­vas­ti hoe­taan, että rati­kat ovat “hitai­ta, kal­lii­ta ja epä­luo­tet­ta­via”, niin sit­ten ne ovat sitä myös 5 ja 10 vuo­den pääs­tä. Sen sijaan jos kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät sekö puhu­vat sii­tä, että “10 vuo­den sisäl­lä Hel­sin­gis­sä on Euroo­pan moder­nein rai­tio­tie­ver­kos­to”, sel­vit­tä­vät estei­tä tämän toteut­ta­mi­sel­le ja myös toi­mi­vat näi­den estei­den pois­ta­mi­sek­si, niin kyl­lä sel­lai­nen saa­daan toteutettua.

    Sama jut­tu kau­pun­ki­suun­nit­te­lun kans­sa. Erin­omai­set rat­kai­sut eivät usein­kaan ole kal­lii­ta, vaan mones­ti nämä vesit­ty­vät vää­rin­kä­si­tys­ten, yksit­täis­ten suun­nit­te­li­joi­den pää­hän­pint­ty­mien, kau­pun­gin jon­kin yksi­kön vakiin­tu­nei­den toi­min­ta­mal­lien tai “ajan hen­gen” joh­dos­ta. Tapaus Capel­lan puis­to­tie on tuo­re esi­merk­ki juu­ri täl­läi­ses­tä tapauk­ses­ta, jos­sa tote­tus on jotain aivan muu­ta kuin mitä luot­ta­muse­li­mis­sä on pää­tet­ty: http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2013/12/10/tapaus-capellan-puistotie-osa-2-lautakunnan-poytakirjat/

    Toi­nen esi­merk­ki voi­si olla KSV:n pää­hän­pint­ty­mä teh­dä joka paik­kaan katu, mihin teh­dään rai­tio­tie­tä. Pik­ku-Huo­pa­lah­ti voi­si olla aivan eri­nä­köi­nen kun tätä mah­dol­li­suut­ta oli­si hyö­dyn­net­ty. Samoin oli­sin itse toteut­ta­nut Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa sen ete­läi­sen rai­tio­tien haa­ran näin. Oli­ko nyt Haa­ko­nin­lah­den­ka­tu nimeltään?

    Pik­ku-Huo­pa­lah­den perus­on­gel­ma on minus­ta se, että sen läpi ei kul­je lii­ken­teen pää­väy­lää, jol­loin myös­kään kaup­poi­hin ja mui­hin pal­ve­lui­hin ei tule ohi­kul­ke­via asiak­kai­ta. Lisäk­si kun alu­een kaik­ki kol­me ruo­ka­kaup­paa, Rus­kea­suon Ale­pa, ex. K‑Market Kaar­nik­ka ja Paciuk­sen­kaa­ren K‑Market sijait­se­vat kaik­ki alu­een lai­doil­la, niin ei ihme­kään että Til­kan­to­ri vai­kut­taa autiol­ta. Tie­tys­ti jos ver­tai­lu­koh­ta­na on tyypillisen

    Rai­tio­lii­ken­teen kapa­si­tee­tis­ta vie­lä sen ver­ran, että HKL-Rai­tio­lii­ken­neyk­sik­kö sai­si arvio­ni mukaan paris­sa vuo­des­sa toteu­tet­tua nykyi­siin Val­me­tin nivel­vau­nui­hin­kin kak­sin­ajo­mah­dol­li­suu­den, jos todel­lis­ta tah­toa ja tar­vet­ta oli­si. Vrt. välio­sa­pro­jek­ti. Mut­ta niin kau­an kun HSL ei suun­nit­te­le lii­ken­net­tä, jos­sa täl­läi­sel­le kapa­si­tee­til­le oli­si käyt­töä, niin ei HKL:llä myös­kään ole eri­tyis­tä kiin­nos­tus­ta läh­teä toteut­ta­maan täl­läis­tä kehit­tä­mis­pro­jek­tia. Perus­te­lu­na nimit­täin käy­te­tään sitä, ettei HKL:llä ole sopi­vaa kalus­toa. Klas­si­nen kehä­pää­tel­mä tai muna-kana ‑ongel­ma siis.

    Nimi­merk­ki Kim­mol­le suo­sit­te­li­sin tar­kem­paa tutus­tu­mis­ta lii­ken­ne­suun­nit­te­lun, kau­pun­ki­ta­lou­den ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lun his­to­rian teok­siin, jos nämä aut­tai­si­vat ymmär­tä­mään sitä mitä on teh­ty ja mik­si. Ellet sit­ten jos­tain syys­tä ole aller­gi­nen kir­jal­li­sel­le tiedolle…

  65. Jan­ne Pel­to­la:

    Rai­tio­lii­ken­teen kapa­si­tee­tis­ta vie­lä sen ver­ran, että HKL-Rai­tio­lii­ken­neyk­sik­kö sai­si arvio­ni mukaan paris­sa vuo­des­sa toteu­tet­tua nykyi­siin Val­me­tin nivel­vau­nui­hin­kin kak­sin­ajo­mah­dol­li­suu­den, jos todel­lis­ta tah­toa ja tar­vet­ta oli­si. Vrt. välio­sa­pro­jek­ti. Mut­ta niin kau­an kun HSL ei suun­nit­te­le lii­ken­net­tä, jos­sa täl­läi­sel­le kapa­si­tee­til­le oli­si käyt­töä, niin ei HKL:llä myös­kään ole eri­tyis­tä kiin­nos­tus­ta läh­teä toteut­ta­maan täl­läis­tä kehit­tä­mis­pro­jek­tia. Perus­te­lu­na nimit­täin käy­te­tään sitä, ettei HKL:llä ole sopi­vaa kalus­toa. Klas­si­nen kehä­pää­tel­mä tai muna-kana ‑ongel­ma siis.

    Luul­ta­vas­ti nopeam­min­kin kuin kah­des­sa vuo­des­sa. Olen anta­nut itse­ni ymmär­tää, että lait­teis­toa on ole­mas­sa ja se on ver­rat­tain halpaa.

    Ongel­ma ei kui­ten­kaan ole sii­nä, ettei­kö noi­ta rati­koi­ta sai­si kul­ke­maan juni­na, vaan sii­nä, että katu­ti­las­ta on muu­ten­kin kova tap­pe­lu eri lii­ken­ne­muo­to­jen välil­lä. Tai siis lähin­nä yksi­tyi­sau­toi­lun ja jouk­ko­lii­ken­teen välil­lä. Pidem­mät rai­tio­vau­nut vaa­ti­si­vat pidem­piä pysäk­ke­jä, eli enem­män katutilaa.

    Jos on seu­ran­nut, kuin­ka vai­ke­aa on suun­ni­tel­la Tope­liuk­sen­ka­dul­le rai­tio­vau­nu­ra­taa, kun yksi­kään park­ki­paik­ka ei saa hävi­tä, niin ymmär­tää kyl­lä, mik­si KSV:ssä ei ole oma-aloit­teis­ta intoa läh­teä sovit­te­le­maan uusia pidem­piä pysäk­ke­jä ahtaa­seen katu­kui­luun nykyi­sil­le rai­tio­vau­nu­lin­joil­le. Aikan­sa voi käyt­tää parem­min­kin kuin bume­ran­gi­na lau­ta­kun­nas­ta takai­sin tule­viin suunnitelmiin.

    Pidem­mät rai­tio­vau­nut ovat poliit­ti­nen pää­tös. Ensim­mäi­nen askel oli­si sel­vit­tää poten­ti­aa­li­set lii­ken­nöin­ti­sääs­töt. Nii­tä on ole­tet­ta­vas­ti pal­jon, mut­ta onko kenel­lä­kään int­res­seis­sä teh­dä selvitystä?

  66. Jan­ne Pel­to­la:
    Nimi­mer­kil­le Kim­mo: Sekoi­tat nyt nykyi­sen todel­li­suu­den ja kes­kus­te­lun sii­tä, miten asioi­den pitäi­si olla. Jos jat­ku­vas­ti hoe­taan, että rati­kat ovat “hitai­ta, kal­lii­ta ja epä­luo­tet­ta­via”, niin sit­ten ne ovat sitä myös 5 ja 10 vuo­den pääs­tä. Sen sijaan jos kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät sekö puhu­vat sii­tä, että “10 vuo­den sisäl­lä Hel­sin­gis­sä on Euroo­pan moder­nein rai­tio­tie­ver­kos­to”, sel­vit­tä­vät estei­tä tämän toteut­ta­mi­sel­le ja myös toi­mi­vat näi­den estei­den pois­ta­mi­sek­si, niin kyl­lä sel­lai­nen saa­daan toteutettua.

    Hin­ta­lap­pu.

    Sama jut­tu kau­pun­ki­suun­nit­te­lun kans­sa. Erin­omai­set rat­kai­sut eivät usein­kaan ole kal­lii­ta, vaan mones­ti nämä vesit­ty­vät vää­rin­kä­si­tys­ten, yksit­täis­ten suun­nit­te­li­joi­den pää­hän­pint­ty­mien, kau­pun­gin jon­kin yksi­kön vakiin­tu­nei­den toi­min­ta­mal­lien tai “ajan hen­gen” joh­dos­ta. Tapaus Capel­lan puis­to­tie on tuo­re esi­merk­ki juu­ri täl­läi­ses­tä tapauk­ses­ta, jos­sa tote­tus on jotain aivan muu­ta kuin mitä luot­ta­muse­li­mis­sä on pää­tet­ty: http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2013/12/10/tapaus-capellan-puistotie-osa-2-lautakunnan-poytakirjat/

    On pyö­räi­li­jöi­den­kin etu, että kaa­vois­sa huo­mioi­daan myös autoi­li­joi­den tar­peet, ellei tiel­le ole var­ta vas­ten ja alun­pe­rin suun­ni­tel­tu ajo­kiel­to­ja ja mui­ta autoi­luun koh­dis­tu­via rajoi­tuk­sia, kuten varaa­mis­ta vain jouk­ko­lii­ken­teel­le. Jos kaa­voi­te­taan vain pyö­räi­li­jöi­den näkö­kul­mas­ta ja kuvi­tel­laan auto­lii­ken­teen jos­ta­kin tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä vain katoa­van jon­ne­kin tai vähen­ty­vän kym­me­nen vuo­den pääs­tä, ollaan hakoteillä.

    Pyö­rä­tie­suun­ni­tel­ma, joka näyt­tää hyväl­tä kadun olles­sa tyh­jä autois­ta, voi olla todel­la huo­no ja vaa­ral­li­nen, jos katu on kui­ten­kin tosia­sial­li­ses­ti vil­kas­lii­ken­tei­nen eten­kin työ­mat­ka­ruuh­kien aikaan. Sen perus­teel­la, mitä kat­soin tuon artik­ke­lin esi­merk­ke­jä, näyt­tää kaa­vo­ja muu­te­tun lop­pu­pe­leis­sä juu­ri täl­lai­sis­ta syis­tä. Toki oli­si parem­pi, jos ne kaa­vat saa­tai­siin ulos val­miik­si täl­lai­set sei­kat huo­mioi­den lautakunnista.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta raken­ne­taan kyl­lä var­sin tehokkaasti.

    On se kyl­lä huo­mat­ta­vas­ti lähem­pä­nä lähiö­tä, kuin kau­pun­kia. Mik­sei sii­tä sil­las­ta voi­da puris­taa enem­pää kaa­voi­tus­hyö­tyä irti?

    Kim­mo: Samal­la kui­ten­kin sul­je­taan sil­mät koko­naan Pik­ku-Huo­pa­lah­den totaa­li­sel­ta pal­ve­lut­to­muu­del­ta, HKL:n sur­keil­ta poik­keus­jär­jes­te­lyil­tä ja toi­saal­ta sak­sa­lais­ten mas­sii­vi­sil­ta hen­ki­lö­au­to- ja autokaupunki-investoinneilta.

    Mik­si ratik­ka takai­si Var­tio­saa­ren autuu­den asuin­paik­ka­na tai jopa työ- ja asioin­ti­paik­ka­na? Puh­taan loo­gi­ses­ti aja­tel­tu­na ratik­ka ei tuo­ta autuut­ta, pal­ve­lui­ta tai työ­paik­ko­ja. Jos nämä oli­si­vat rati­kan seu­rauk­sia, ei Pik­ku-Huo­pa­lah­den kal­tai­sia ratik­ka-autuu­den anti­tee­se­jä oli­si ole­mas­sa. Peri­fe­ri­nen pus­sin­pe­rä on peri­fe­ri­nen pus­sin­pe­rä; oli sen nimi Pik­ku-Huo­pa­lah­ti, Lato­kar­ta­no tai Vartiosaari.

    No ei kai se spo­ra mikään itsei­sar­vo ole. Pik­ku-Huo­pa­lah­den koh­dal­la voi miet­tiä, mikä vai­ku­tus on sil­lä, että nii­den spo­ra­py­säk­kien koh­dal­la on täl­läis­tä “kau­pun­kiym­pä­ris­töä”: http://goo.gl/maps/Guq5D

    Var­tio­saa­ren koh­dal­la on toki vähän sama ongel­ma. 7000 asu­kas­ta ei vält­tä­mät­tä rii­tä kovin pit­käl­le, kun pal­ve­luis­ta puhu­taan. Mut­ta jos se saa­ri ker­ran tul­laan gryn­daa­maan, niin kai se Kruu­nu­vuo­ren ratik­ka­lin­ja kan­nat­taa sin­ne jat­kaa bus­si­ral­lin sijaan.

  68. Daniel Feder­ley: Poh­jois-Kore­aan­kin pää­see turis­ti­mat­kal­le, kun­han jak­saa näh­dä riit­tä­väs­ti vaivaa.

    Mut­ta sen ole­mas­sao­los­ta muis­tu­te­taan leh­des­sä ja mediois­sa ympä­ri­maa­il­maa har­va se päivä.

    Samal­la mai­nos­tuk­sel­la oli­si Var­tio­saa­ren­kin kävi­jä­mää­rät hie­man eri luvuilla.

  69. j‑lu: Ongel­ma ei kui­ten­kaan ole sii­nä, ettei­kö noi­ta rati­koi­ta sai­si kul­ke­maan juni­na, vaan sii­nä, että katu­ti­las­ta on muu­ten­kin kova tap­pe­lu eri lii­ken­ne­muo­to­jen välil­lä. Tai siis lähin­nä yksi­tyi­sau­toi­lun ja jouk­ko­lii­ken­teen välil­lä. Pidem­mät rai­tio­vau­nut vaa­ti­si­vat pidem­piä pysäk­ke­jä, eli enem­män katutilaa.

    Tämä toki on ongel­ma, jos tilan­net­ta ajat­te­lee cete­ris pari­bus. Mutta: 

    * Nykyis­tä pidem­pien rai­tio­vau­nu­jen avul­la voi­daan kor­va­ta eri­tyi­ses­ti Kehä I:n sisä­puo­lel­le päät­ty­viä säteit­täi­siä bus­si­lin­jo­ja, kun­han rato­ja jat­ke­taan sin­ne Kehä I:n tasalle.

    * Nykyi­set pysä­kit sal­li­si­vat pää­väy­lil­lä jo nyt 40–55 m pit­kän kalus­ton käy­tön, kun­han vau­nut kul­ki­si­vat tasa­vä­li­ses­ti. Tämä vaa­tii sekä samat tai ker­ran­nal­li­set vuo­ro­vä­lit samo­ja reit­tio­suuk­sia käyt­tä­vil­le lin­joil­le että valo-ohjauk­sen toteut­ta­mi­sen niin, että se tukee vau­nu­jen tasa­vä­lis­tä kul­kua. Niin ja sen kul­jet­ta­ja­ra­has­tuk­sen pois­ton, jot­ta pysäk­kiai­ko­jen hajon­ta saa­daan kuriin.

    j‑lu: Jos on seu­ran­nut, kuin­ka vai­ke­aa on suun­ni­tel­la Tope­liuk­sen­ka­dul­le rai­tio­vau­nu­ra­taa, kun yksi­kään park­ki­paik­ka ei saa hävi­tä, niin ymmär­tää kyl­lä, mik­si KSV:ssä ei ole oma-aloit­teis­ta intoa läh­teä sovit­te­le­maan uusia pidem­piä pysäk­ke­jä ahtaa­seen katu­kui­luun nykyi­sil­le rai­tio­vau­nu­lin­joil­le. Aikan­sa voi käyt­tää parem­min­kin kuin bume­ran­gi­na lau­ta­kun­nas­ta takai­sin tule­viin suunnitelmiin.

    Vir­ka­mies­ten oli­si syy­tä ker­toa polii­ti­koil­le, että rai­tio­lii­ken­teel­le huo­no­jen jär­jes­te­ly­jen teke­mi­nen ei ole ilmais­ta. Aina­kin kokoo­mus­ta luu­li­si tämän puo­len kiin­nos­ta­van. Noh, aina voi tie­tys­ti raken­taa met­roa ja pes­tä käten­sä kau­pun­ki­suun­nit­te­lun valin­nois­ta. Samal­la rahal­la tosin teki­si mon­ta park­ki­hal­lia, johon ne asuk­kai­den autot voi­si sii­tä kadun­var­res­ta siirtää.

    j‑lu: Pidem­mät rai­tio­vau­nut ovat poliit­ti­nen pää­tös. Ensim­mäi­nen askel oli­si sel­vit­tää poten­ti­aa­li­set lii­ken­nöin­ti­sääs­töt. Nii­tä on ole­tet­ta­vas­ti pal­jon, mut­ta onko kenel­lä­kään int­res­seis­sä teh­dä selvitystä?

    HSL:ä aina­kin luu­li­si kiin­nos­ta­van. Samoin Hel­sin­gin kau­pun­kior­ga­ni­saa­tios­sa aina­kin HKL:ä ja Talous- ja suunnittelukeskusta.

  70. Mik­ko Num­me­lin: Hin­ta­lap­pu.

    Nyt en ymmär­tä­nyt point­tia­si. Eten­kin kun tuo­hon ei edes tar­vit­tai­si sil­to­ja tai tun­ne­lei­ta. Vai hie­man lisää resurs­se­ja lii­ken­ne­va­lo­jen suun­nit­te­luun, mah­dol­li­ses­ti muu­ta­man park­ki­hal­lin ja rai­tio­tei­den jat­kot Kehä I:n tasalle.

    Vai tar­koi­tit­ko, että hin­ta­lap­pu on lii­an pie­ni, eikä tämä sen vuok­si kiin­nos­tai­si keskiverto-poliitikkoa? 😉

    Mik­ko Num­me­lin:On pyö­räi­li­jöi­den­kin etu, että kaa­vois­sa huo­mioi­daan myös autoi­li­joi­den tar­peet, ellei tiel­le ole var­ta vas­ten ja alun­pe­rin suun­ni­tel­tu ajo­kiel­to­ja ja mui­ta autoi­luun koh­dis­tu­via rajoi­tuk­sia, kuten varaa­mis­ta vain jouk­ko­lii­ken­teel­le. Jos kaa­voi­te­taan vain pyö­räi­li­jöi­den näkö­kul­mas­ta ja kuvi­tel­laan auto­lii­ken­teen jos­ta­kin tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä vain katoa­van jon­ne­kin tai vähen­ty­vän kym­me­nen vuo­den pääs­tä, ollaan hakoteillä.

    Onko maan pääl­lä kul­ke­va met­ro- tai lähi­ju­na­ra­ta mie­les­tä­si auto­lii­ken­teen hait­taa­mis­ta? Tai jalan­ku­lul­le ja pyö­räi­lyl­le varat­tu tie met­sän läpi? Jos ei, niin mil­lä perus­teel­la vain bus­si- tai rai­tio­lii­ken­teel­le varat­tu väy­lä sitä olisi?

    Mik­ko Num­me­lin:Pyö­rä­tie­suun­ni­tel­ma, joka näyt­tää hyväl­tä kadun olles­sa tyh­jä autois­ta, voi olla todel­la huo­no ja vaa­ral­li­nen, jos katu on kui­ten­kin tosia­sial­li­ses­ti vil­kas­lii­ken­tei­nen eten­kin työ­mat­ka­ruuh­kien aikaan. Sen perus­teel­la, mitä kat­soin tuon artik­ke­lin esi­merk­ke­jä, näyt­tää kaa­vo­ja muu­te­tun lop­pu­pe­leis­sä juu­ri täl­lai­sis­ta syis­tä. Toki oli­si parem­pi, jos ne kaa­vat saa­tai­siin ulos val­miik­si täl­lai­set sei­kat huo­mioi­den lautakunnista.

    Muu­al­la Euroo­pas­sa nou­da­te­tut käy­tän­nöt eivät siis mie­les­tä­si toi­mi Suo­mes­sa? Ei se pyö­rä­kais­ta tai eten­kään kol­mi­ta­soi­nen pyö­rä­tie (mal­lia Köö­pen­ha­mi­na) nimit­täin mikään satu­jen rat­kai­su ole.

  71. Kim-Jong Un: Saa­nen täy­den­tää, että rati­kan on olta­va nime­no­maan 1000 mm. Muu­ten­han koko kau­pun­gin­osan raken­ta­mi­ses­ta ei ole Sta­din rati­kat Oy:lle mitään hyötyä!

    Mitäs hyö­tyä saa­ren ja rati­kan raken­ta­mi­ses­ta on Oy Sta­din Rati­kat Ab:lle?

  72. Kim­mo: Ratik­ka­har­ras­ta­jien ja ‑feti­sis­tien pääl­lim­mäi­se­nä ongel­ma­na on se, ettei­vät he suos­tu kes­kus­te­le­maan enää kult­tin­sa ulko­puo­lis­ten kans­sa. Täs­sä blo­gis­sa, Jouk­ko­lii­ken­ne­foo­ru­mil­la ja Lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin ‑ryh­mäs­sä saa hep­poi­sil­la anek­doo­teil­la ja samo­jen kulu­nei­den fraa­sien peu­kut­te­lul­la omil­le kulu­neil­le ste­reo­ty­pioil­leen hel­pos­ti lisä­vah­vis­tus­ta. Tode­taan ja toi­sel­laan kuo­ros­sa rati­kan takaa­van iha­nat ja kat­ta­vat lähi­pal­ve­lut, ole­van itse­kan­nat­ta­va ja houkutteleva.

    Hyviä huo­mioi­ta. Rati­koil­le on kyl­lä paik­kan­sa (joke­ri rai­teil­le heti!), mut­ta eivät rati­kat mitään ihmei­tä tee. Rai­tio­vau­nu on Hel­sin­gin lii­ken­ne­vä­li­neis­tä sel­väs­ti hitain, ahtain ja häi­riö­alt­tein. Paran­nus­suun­ni­tel­mia on kyl­lä vaik­ka mil­lä mital­la, mut­ta kon­kre­ti­aa hyvin vähän.

    Mie­lel­lään vedo­taan johon­kin K‑Euroopan ratik­ka­jär­jes­tel­miin, mut­ta eivät ne siel­lä­kään aina kovin hyvin toi­mi. Jos­sain Ams­ter­da­mis­sa tai Lis­sa­bo­nis­sa rai­tio­lii­ken­ne on lähin­nä joko käve­ly­vauh­tis­ta mate­lua tai turis­tien viih­dy­ket­tä. Kai­kis­sa suu­rem­mis­sa euroop­pa­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa lii­ken­ne tukeu­tuu met­roon ja juniin.

    1. Jos­sain Ams­ter­da­mis­sa tai Lis­sa­bo­nis­sa rai­tio­lii­ken­ne on lähin­nä joko käve­ly­vauh­tis­ta mate­lua tai turis­tien viihdykettä. 

      Olet­ko käy­nyt Ams­ter­da­mis­sa? Rati­kat kul­ke­vat katu­ver­kos­sa ihen hyvin omil­la kais­toil­laan ja kau­pun­gin ulko­puo­lel­la var­sin met­ro­mai­ses­ti junan­rai­tei­ta muis­tut­ta­vil­la reiteillä.

  73. ze: 7000 asu­kas­ta ei vält­tä­mät­tä rii­tä kovin pit­käl­le, kun pal­ve­luis­ta puhutaan. 

    Roi­hu­vuo­res­sa on 7000 asu­kas­ta. Riit­tää elät­tä­mään kol­me kaup­paa (S, K ja Siwa), 5 räkä­lää, 3 pit­se­ri­aa, fil­la­ri­kor­jaa­mon, joo­gas­tu­dion, kam­paa­mon, sus­hi­ra­flan, thai­ra­flan ja kah­vi­lan. Kah­vi­la on tosin kii­kun kaakun. 

    Eli aika pal­jon saa 7000 asuk­kaal­la­kin. Var­tio­saa­res­sa ehkä jopa enem­män, kos­ka siel­tä on vai­keam­paa läh­teä illal­la vaik­ka oli­si­kin ratikka.

  74. Kim­mo tyk­kää bus­seis­ta, minä tyk­kään rati­kois­ta. Jos jaet­tai­siin sta­di­lai­set kah­teen jen­giin, niin vähän epäi­len, että mun jen­gis­sä oli­si enem­män pelaa­jia. Ei kai se rati­kan suo­sio, jos­ta KSV, HKL ja HSL:kin puhu­vat, ihan tuu­les­ta tem­mat­tua voi olla.

    Kim­mo: DF:ltä jäl­leen taa­tun epä­asial­lis­ta suh­tau­tu­mis­ta eri lii­ken­ne­vä­li­nei­siin. Mik­set kut­su 4–10 ‑lii­ken­net­tä yhtä vähät­te­le­väs­ti ratik­ka­ral­lik­si? Naker­rat vain omaa uskot­ta­vuut­ta­si suu­ren ylei­sön sil­mis­sä vaa­ti­mal­la jouk­ko­lii­ken­nein­ves­toin­tien koh­dis­ta­mis­ta ainos­taan met­rin rai­de­le­vey­den ratikkaan. 

    Heh. Kyl­lä Mans­kul­la on ratik­ka­ral­li. Mitä inves­toin­tei­hin tulee, niin län­si­met­ro­mil­jar­din jäl­keen voi­si tie­tys­ti aja­tel­la, että ratik­kaan­kin käy­te­tään vaik­ka­pa vii­des­osa sii­tä. Vai onko se liikaa?

    Kim­mo:Vau­nu­mää­rään tai sii­hen kuin­ka nyt vaan rati­kal­la on kapa­si­teet­tia, kos­ka se on ratik­ka, on tur­ha vedo­ta. Lin­jo­jen nykyi­set vau­nut kun ovat kapa­si­tee­til­taan yhte­ne­viä bus­sien kans­sa, jos sei­so­ma­ti­laa arvioi­daan pin­ta-alan, eikä Val­me­tin hihas­ta vede­tyn sei­so­ma­paik­ka­mää­rän, perusteella. 

    Bus­se­ja on HSL-alu­eel­la monen­ko­koi­sia, paket­ti­au­tois­ta teli­bus­sei­hin. Rati­koi­ta­kin on monen­ko­koi­sia. Pie­nin ratik­ka on suu­rem­pi kuin suu­rin bus­si. Suu­rim­mas­sa rati­kas­sa on 75 istu­ma­paik­kaa. Bus­seis­sa sei­so­mi­nen ei käy­tän­nös­sä ole vaih­toeh­to laa­duk­kaas­sa joukkoliikenteessä.

    Kim­mo:Mik­si ratik­ka takai­si Var­tio­saa­ren autuu­den asuin­paik­ka­na tai jopa työ- ja asioin­ti­paik­ka­na? Puh­taan loo­gi­ses­ti aja­tel­tu­na ratik­ka ei tuo­ta autuut­ta, pal­ve­lui­ta tai työ­paik­ko­ja. Jos nämä oli­si­vat rati­kan seu­rauk­sia, ei Pik­ku-Huo­pa­lah­den kal­tai­sia ratik­ka-autuu­den anti­tee­se­jä oli­si ole­mas­sa. Peri­fe­ri­nen pus­sin­pe­rä on peri­fe­ri­nen pus­sin­pe­rä; oli sen nimi Pik­ku-Huo­pa­lah­ti, Lato­kar­ta­no tai Vartiosaari.

    Meil­lä tai­taa olla vähän eri­lai­set käsi­tyk­set Pik­kik­ses­tä. Mä asun täs­sä muu­ta­man sadan met­rin pääs­sä sii­tä. Tulee käy­tyä aika usein.

  75. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta:

    - Siel­lä asuu vaki­tui­ses­ti 31 asukasta
    — Nii­den 31 asuk­kaan mie­les­tä saa­ri edus­taa hie­no­ja luon­toar­vo­ja. He halua­vat naut­tia luon­toar­vois­ta – kau­pun­gin omis­ta­mal­la saa­rel­la – mie­lui­ten ihan keskenään.

    On var­sin arro­gant­tia väit­tää että saa­ri voi­daan raken­taa kos­ka se hyö­dyt­tää nykyi­sel­lään vain 31 asu­kas­ta. Saa­ri hyö­dyt­tää jo nyt suu­rem­paa jouk­koa, ja se mik­si se ei hyö­dy­tä vie­lä suu­rem­paa jouk­koa kuin nyt on kau­pun­gin syy­tä. Vai pitäi­si­kö nii­den 31 asuk­kaan raken­taa sil­ta saa­rel­le, jot­ta Vih­reät oli­si­vat tyytyväisiä?

    Jos Var­tio­saa­reen raken­net­tai­siin se sil­ta, uskoi­sin kävi­jä­mää­rien vas­taa­van Kes­kus­puis­ton kävi­jä­mää­riä, kun mää­rät suh­teu­te­taan käve­lye­täi­syy­del­lä ole­viin asukkaisiin.

  76. Muu­al­la Euroo­pas­sa nou­da­te­tut käy­tän­nöt eivät siis mie­les­tä­si toi­mi Suo­mes­sa? Ei se pyö­rä­kais­ta tai eten­kään kol­mi­ta­soi­nen pyö­rä­tie (mal­lia Köö­pen­ha­mi­na) nimit­täin mikään satu­jen rat­kai­su ole.

    Minun oli­si pitä­nyt var­maan heti tar­ken­taa, että tar­koi­tin ongel­mal­li­sil­la pyö­rä­tie­rat­kai­suil­la auto­lii­ken­teen tasos­sa ilman reu­na­ki­veys­tä ole­via pyö­rä­kais­to­ja tai (kään­ty­vis­tä autois­ta joh­tuen) täl­lais­ten pyö­rä­kais­to­jen kul­ke­mis­ta suo­raan ris­teys­ten läpi ilman “sivu­kouk­kaus­ta” vilk­kail­la kaduil­la ja ris­teyk­sis­sä. Nämä ovat juu­ri nii­tä yksi­tyis­koh­tia, jot­ka ovat raken­nus­suun­ni­tel­mis­sa hel­pos­ti len­tä­neet mappi‑Ö:hön, kos­ka raken­nusin­si­nöö­rit ovat näh­neet asian kans­sa­ni samal­la tavalla.

    Myös­kään yksi­suun­tai­set pyö­rä­kais­tat eri puo­lil­la auto­tie­tä eivät ole hyviä rat­kai­su­ja, kos­ka ne saat­ta­vat pakot­taa pyö­räi­li­jät joko ylit­tä­mään tie­tä epäe­dul­li­sen usein tai jopa vää­ris­tä pai­kois­ta, ellei­vät sit­ten suo­raan sor­ru aja­maan pyö­rä­kais­taa vää­rään suun­taan tai pouk­koi­le jalkakäytävälle.

    Oma suo­sik­ki­ni on edel­leen yhdis­tet­ty jalan­kul­ku- ja pyö­rä­tie, jos­sa sekä jalan­kul­ki­jat että pyö­räi­li­jät nou­dat­ta­vat oikea­puo­lis­ta lii­ken­net­tä, mikä­li tilaa var­si­nai­siin leveäm­piin pyö­rä­kais­toi­hin ei ole osoittaa.

    Minun mie­les­tä­ni kau­pun­ki­fil­la­ri-blo­gis­ta ja monis­ta muis­ta­kin puheen­vuo­rois­ta pais­taa läpi haa­ve auto­lii­ken­teen heit­tä­mi­ses­tä pois kaduil­ta jäl­ki­kä­teen sää­de­tyil­lä kiel­loil­la, kun osoit­tau­tui­si, että autois­ta oli­si vää­rän lii­ken­ne­suun­nit­te­lun vuok­si pyö­räi­li­jöil­le haittaa.

  77. a_l: Rai­tio­vau­nu on Hel­sin­gin lii­ken­ne­vä­li­neis­tä sel­väs­ti hitain, ahtain ja häiriöalttein. 

    Tähän lis­taan on pak­ko kom­men­toi­da se, että joku sii­tä hitau­des­ta ja häi­riö­alt­tiu­des­ta­kin pitää, jos ker­ran ne spo­rat ovat kai­ken lisäk­si ahtaitakin.

    Hitaus on hel­sin­ki­läi­sit­täin toteu­te­tun rai­tio­tie­ver­kos­ton sisään­ra­ken­net­tu omi­nai­suus, jol­le on vai­kea teh­dä kovin pal­jon. Pysä­kin­vä­le­jä piden­tä­mäl­lä saa lisää vauh­tia, samoin uudet rai­teet voi teh­dä nykyis­tä nopeam­mik­si. Oli­si­ko bus­si yhtään nopeam­pi samoil­la rei­teil­lä ja pysä­kin­vä­leil­lä? Lii­ken­ne­vä­li­nei­den kiih­ty­vyy­se­rot ovat pie­niä, ja aina­kin ruuh­kas­sa rai­tio­vau­nul­la on vähän vähem­män ruuhkaa.

    Häi­riö­alt­tius taas — tilas­to­ja näke­mät­tä — tai­taa olla pal­jol­ti var­sin pie­nil­lä toi­men­pi­teil­lä kor­jat­ta­vis­sa, jos tah­toa riit­tää. Ehkä minul­la on käy­nyt hyvä tuu­ri rai­tio­vau­nu­jen ja huo­no tuu­ri lähi­ju­nien kans­sa, mut­ta pro­sen­tu­aa­li­ses­ti enem­män ongel­mia on ollut junien kans­sa. Voi kyl­lä olla lin­jois­ta­kin kiinni.

    Toi­saal­ta minul­ta on livah­ta­nut ohi sil­mien se rat­kai­su, jon­ka voi teh­dä rai­tio­vau­nuil­la mut­ta ei bus­seil­la. Sii­nä mie­les­sä rai­tio­vau­nu­jen mark­ki­noin­ti ainoa­na oikea­na rat­kai­su­na on vähän har­haan­joh­ta­vaa. Tykät­ty­jä ne kui­ten­kin näyt­tä­vät käyt­tä­jä­mää­rien valos­sa olevan.

  78. a_l:Rai­tio­vau­nu on Hel­sin­gin lii­ken­ne­vä­li­neis­tä sel­väs­ti hitain, ahtain ja häiriöalttein. 

    Tämä ei ole mikään ylei­nen rai­tio­vau­nun annet­tu omi­nai­suus vaan ihan sii­tä kiin­ni mil­lai­set edel­ly­tyk­set rai­tio­vau­nul­le on pää­tet­ty kus­sa­kin kau­pun­gis­sa antaa.

    Maa­il­mal­la voi käy­dä mat­kus­ta­mas­sa myös nopeal­la rati­kal­la jota vää­rin pysä­köi­dyt autot eivät hait­taa ja joka ei pysäh­dy sadan met­rin välein pysä­keil­le ja heti perään liikennevaloihin. 

    Hel­sin­gis­sä “on sovit­tu” että rai­tio­vau­nul­la ei yleen­sä lii­ku­ta kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le ja sil­loin kun lii­ku­taan, on rata suun­ni­tel­tu tar­koi­tuk­sel­la saman­lai­sek­si kuin sielläkin. 

    Toi­sin­kin voi­si olla — jos niin vaan päätetään.

  79. Mat­ti Kin­nu­nen: Roi­hu­vuo­res­sa on 7000 asu­kas­ta. Riit­tää elät­tä­mään kol­me kaup­paa (S, K ja Siwa), 5 räkä­lää, 3 pit­se­ri­aa, fil­la­ri­kor­jaa­mon, joo­gas­tu­dion, kam­paa­mon, sus­hi­ra­flan, thai­ra­flan ja kah­vi­lan. Kah­vi­la on tosin kii­kun kaakun. 

    Eli aika pal­jon saa 7000 asuk­kaal­la­kin. Var­tio­saa­res­sa ehkä jopa enem­män, kos­ka siel­tä on vai­keam­paa läh­teä illal­la vaik­ka oli­si­kin ratikka.

    Sanoi­sin, että on mah­ta­vat palvelut…

  80. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta: Nii­den 31 asuk­kaan mie­les­tä saa­ri edus­taa hie­no­ja luon­toar­vo­ja. He halua­vat naut­tia luon­toar­vois­ta – kau­pun­gin omis­ta­mal­la saa­rel­la – mie­lui­ten ihan keskenään.
    — Moni hel­sin­ki­läi­nen kokee, ettei pää­se naut­ti­maan luon­toar­vois­ta. Hei­tä valis­te­taan ystä­väl­li­ses­ti: yhtei­sa­lus läh­tee jos­tain päin Haka­nie­meä pari ker­taa päi­väs­sä, mut­tei ihan kaik­ki­na päi­vi­nä ja vain osan vuotta. 

    Punk­ku­vuo­re­lai­nen Hei, et ole liik­kun­nut sta­dis­sa tätä ennen? Tämä­hän nyt val­lan kum­mas­tut­taa ihmis­tä joka on syn­ty­nyt ja elä­nyt koti­kau­pun­gis­saan jo 1950-luvul­ta läh­tien ja teh­nyt siel­lä “uh, itä-lähiös­sä” duuniakin.

    Moni hel­sin­ki­läi­nen kokee…” sanot, mut­ta en minä tie­dä kei­den monien puo­les­ta puhut.

    Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta, kuin­kas monen itä-hel­sin­ki­läi­sen arve­let koke­van että mei­tä ei tääl­lä nyt kuun­nel­la ihan oikeasti. 

    Var­tio­saa­ri on ollut siel­lä kau­em­min kuin sinä olet elä­nyt. Se on saa­ri jos­sa on voi­nut käy­dä, kuten kau­pun­gin omis­ta­mis­sa muis­sa­kin saa­ris­sa, ne ovat aika pie­nen vai­va­näön taka­na. Todel­li­sia Aar­tei­ta kokeak­seen täy­tyy kyl­lä näh­dä ihan itse vaivaa.

    Ei siel­lä ole vain 31 ihmis­tä pys­syt kädes­sä var­tioi­mas­sa omia oikeuk­si­aan jos menet sin­ne. Kyse ON ihan oikeas­ti saa­res­ta joka on jää­nyt hyvin monen tuhan­nen hel­sin­ki­läi­sen sie­luun, ja sitä sinä et vaan tajua, kos­ka sinul­la ei ole sii­tä min­kään­lais­ta kokemusta.

    Tämä saa­ri edus­taa sinul­le jotain mitä se EI ole. Sin­ne pää­see tal­vel­la kävel­len, jos noin muu­ta­man sadan met­rin vesi jää­tyy riiit­tä­väs­ti (useim­mi­ten jää­tyy sii­tä koh­taa). No, jos pidäm­me oikein hyvää huol­ta sii­tä ettei Suo­mes­sa tai Hgis­sä enää­kah­den­kym­me­nen vuo­den kulutt­tua mikään jää­dy tal­vel­la, niin sit­ten voi olla han­kal­la tal­vel­la sin­ne päästä. 

    Sou­tu­ve­nei­tä ja ystä­väl­li­siä ihmi­siä on aina ole­mas­sa, heil­le jot­ka ovat sitä myös — täs­sä vajoa­vien val­tio­ve­nei­den maailmassa.

  81. Daniel Feder­ley:
    Bus­se­ja on HSL-alu­eel­la monen­ko­koi­sia, paket­ti­au­tois­ta teli­bus­sei­hin. Rati­koi­ta­kin on monen­ko­koi­sia. Pie­nin ratik­ka on suu­rem­pi kuin suu­rin bus­si. Suu­rim­mas­sa rati­kas­sa on 75 istu­ma­paik­kaa. Bus­seis­sa sei­so­mi­nen ei käy­tän­nös­sä ole vaih­toeh­to laa­duk­kaas­sa joukkoliikenteessä. 

    Mikä sii­tä rati­kas­sa sei­so­mi­ses­ta tekee niin olen­nai­ses­ti laa­duk­kaam­paa? Kään­tyi­lee ja nykii sekin.

  82. Heh heh Nyt Osmo äänes­ti Meri­ras­ti­lan Met­sien raken­ta­mis­ta vastaan.

    Pai­kas­sa jos­sa on val­mis Infra kul­jet­ta­maan iso­ja­kin ihmismääriä.(metro)

    Mut­ta rai­to­vau­nu pitää saa­da vartiosaaareen.
    Ilmei­ses­ti Kun Osmo ei saa­nu San­ta­ha­mi­naa asun­to­käyt­töön niin, joku saa­ri pitää saada.

    1. Äänes­tin Meri-Ras­ti­lan raken­ta­mis­ta vas­taan, kos­ka rin­nal­le oli tul­lut tämä OurCi­ty suun­ni­tel­ma, joka toi­si yhtä pal­jon asuk­kais­ta ja vie­lä lähem­mäs met­roa­se­maa. Vario­saa­reen jää saman­lai­nen viha­ra­lue ran­nal­le kuin Meri-Rastilassakin.

  83. Ris­to: Mikä sii­tä rati­kas­sa sei­so­mi­ses­ta tekee niin olen­nai­ses­ti laa­duk­kaam­paa? Kään­tyi­lee ja nykii sekin.

    http://www.hs.fi/kaupunki/Vanhus+kaatui+bussissa+Helsingissä+ja+kuoli+vammoihinsa/a1305760155472?ref=hs-art-new‑9

    Rai­tio­vau­nus­sa kiih­dy­tyk­set ja jar­ru­tuk­set ovat tasai­sem­pia. Ehkä kul­jet­ta­jien asen­teel­la­kin on mer­ki­tys­tä, mut­ta jos­kus bus­si­kus­kit tun­tu­vat ennem­min kil­pa-aja­jil­ta. Lii­ken­neym­pä­ris­töl­lä­kin on var­maan vaikutusta.

  84. Vihe­rins­si: Hitaus on hel­sin­ki­läi­sit­täin toteu­te­tun rai­tio­tie­ver­kos­ton sisään­ra­ken­net­tu omi­nai­suus, jol­le on vai­kea teh­dä kovin paljon.

    Ei tilan­ne ihan noin loh­du­ton ole, vaik­ka kan­ta­kau­pun­gin kapeat kadut ja ratik­ka­lii­ken­teen suu­ri mää­rä aset­ta­vat­kin omat rajoit­teen­sa. Ne lii­ken­ne­va­loe­tuu­det pitäi­si vaan saa­da kun­toon. Nyky­ti­lan­ne­han on se, että etuus kyl­lä anne­taan, mut­ta vaih­te­le­val­la vii­veel­lä. Hait­ta muul­le lii­ken­teel­le on siis jo ole­mas­sa, mut­ta hyö­ty huka­taan, kun vau­nun pitää kui­ten­kin jar­rut­taa, odot­taa ja kiih­dyt­tää taas vauhtiin.

    Häi­riö­alt­tiu­teen ei vai­ku­ta juu­ri mikään muu kuin se, miten hyvin muu lii­ken­ne pide­tään pois kis­koil­ta, ja tämä jos mikä on valin­ta­ky­sy­mys. Koko­nai­suu­te­na ongel­ma ei kui­ten­kaan lie­ne kovin suu­ri, ja ilmei­ses­ti se on kes­kit­ty­nyt tie­tyil­le lin­joil­le, kos­ka omas­sa päi­vit­täi­ses­sä käy­tös­sä­ni kat­kok­sia ei käy­tän­nös­sä ole.

    Toi­saal­ta minul­ta on livah­ta­nut ohi sil­mien se rat­kai­su, jon­ka voi teh­dä rai­tio­vau­nuil­la mut­ta ei bus­seil­la. Sii­nä mie­les­sä rai­tio­vau­nu­jen mark­ki­noin­ti ainoa­na oikea­na rat­kai­su­na on vähän harhaanjohtavaa.

    Ei kai kukaan ainoas­ta oikeas­ta rat­kai­sus­ta ole puhu­nut. Rat­kai­se­vaa on kapa­si­tee­tin tar­ve. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki­mais­ten aluei­den tihey­del­lä näyt­täi­si syn­ty­vän kysyn­tää, johon ratik­ka sovel­tuu kapa­si­teet­tin­sa puo­les­ta hyvin. Lähiö­ti­hey­del­lä bus­si on kan­nat­ta­vam­pi, ja met­ron laa­jen­ta­mi­nen taas vaa­ti­si ihan eri mit­ta­luo­kan asukastiheyttä.

  85. Ris­to: Mikä sii­tä rati­kas­sa sei­so­mi­ses­ta tekee niin olen­nai­ses­ti laa­duk­kaam­paa? Kään­tyi­lee ja nykii sekin.

    Tätä voi tes­ta­ta ihan empii­ri­ses­ti. Kokei­le lukea leh­teä bus­sis­sa seisten.

  86. Ris­to: Mikä sii­tä rati­kas­sa sei­so­mi­ses­ta tekee niin olen­nai­ses­ti laa­duk­kaam­paa? Kään­tyi­lee ja nykii sekin.

    Pysäk­ki­tas­ku­jen ja hidas­te­töys­sy­jen ja pai­nu­nei­den kai­von­kan­sien puu­te. Lisäk­si 90 asteen kään­nök­siä on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män ratik­ka- kuin bus­si­ver­kol­la noin keskimäärin.

    Help­po­ja tes­te­jä: Pys­tyt­kö kir­joit­ta­maan jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nees­sä? Pys­tyt­kö luke­maan istues­sas­si sel­kä meno­suun­taan noin 15 minuut­tia niin, ettei tule huo­no olo?

  87. Mik­ko Num­me­lin: Minun oli­si pitä­nyt var­maan heti tar­ken­taa, että tar­koi­tin ongel­mal­li­sil­la pyö­rä­tie­rat­kai­suil­la auto­lii­ken­teen tasos­sa ilman reu­na­ki­veys­tä ole­via pyö­rä­kais­to­ja tai (kään­ty­vis­tä autois­ta joh­tuen) täl­lais­ten pyö­rä­kais­to­jen kul­ke­mis­ta suo­raan ris­teys­ten läpi ilman “sivu­kouk­kaus­ta” vilk­kail­la kaduil­la ja ris­teyk­sis­sä. Nämä ovat juu­ri nii­tä yksi­tyis­koh­tia, jot­ka ovat raken­nus­suun­ni­tel­mis­sa hel­pos­ti len­tä­neet mappi‑Ö:hön, kos­ka raken­nusin­si­nöö­rit ovat näh­neet asian kans­sa­ni samal­la tavalla. 

    Jos­tain syys­tä näi­tä rat­kai­su­ja kui­ten­kin käy­te­tään juu­ri sel­lai­si­sa mais­sa ja kau­pun­geis­sa, jois­sa pyö­räi­ly on sel­väs­ti Hel­sin­kiä ja Suo­mea suo­si­tum­paa. Ilmas­toe­rot ja maas­to­kaan eivät voi niin suu­ria ero­ja selit­tää. Joten oli­si­ko sinul­la tut­ki­mus­näyt­töä sii­tä, että kak­si­suun­tai­set jal­ka­käy­tä­vän kans­sa yhdis­te­tyt pyö­rä­tiet nime­no­maan _lisäävät_ pyö­räi­lyn suo­sio­ta ja ovat todel­li­sel­ta tur­val­li­suu­del­taan parem­pia kuin nuo mai­nit­se­ma­si kes­ki-euroop­pa­lai­set ratkaisut?

    Perim­mäi­nen kysy­mys on myös se, että suh­tau­dut­ko pyö­räi­lyyn tasa­ve­roi­se­na liik­ku­mis­muo­to­na vai sun­nun­tai­a­je­luun sopi­va­na ja “tri­koo­pel­le­jen” harrasteena.

    Kes­ki­ver­to raken­nusin­si­nöö­ri on muu­ten aika kon­ser­va­tii­vi­nen, eten­kin jos ei ole kau­heas­ti mat­kus­tel­lut tuol­la Län­si-Euroo­pas­sa avoi­min sil­min tai muu­ten pereh­ty­nyt mui­hin­kin vaih­toeh­toi­hin kuin sii­hen, mitä Suo­mes­sa on teh­ty vii­mei­set 50 vuot­ta. Kos­kee niin pyö­räi­lyä, rati­koi­ta kuin jopa lii­ken­ne­suun­nit­te­lua yleisesti.

    Myös­kään yksi­suun­tai­set pyö­rä­kais­tat eri puo­lil­la auto­tie­tä eivät ole hyviä rat­kai­su­ja, kos­ka ne saat­ta­vat pakot­taa pyö­räi­li­jät joko ylit­tä­mään tie­tä epäe­dul­li­sen usein tai jopa vää­ris­tä pai­kois­ta, ellei­vät sit­ten suo­raan sor­ru aja­maan pyö­rä­kais­taa vää­rään suun­taan tai pouk­koi­le jalkakäytävälle.

    Oma suo­sik­ki­ni on edel­leen yhdis­tet­ty jalan­kul­ku- ja pyö­rä­tie, jos­sa sekä jalan­kul­ki­jat että pyö­räi­li­jät nou­dat­ta­vat oikea­puo­lis­ta lii­ken­net­tä, mikä­li tilaa var­si­nai­siin leveäm­piin pyö­rä­kais­toi­hin ei ole osoittaa.

    Minun mie­les­tä­ni kau­pun­ki­fil­la­ri-blo­gis­ta ja monis­ta muis­ta­kin puheen­vuo­rois­ta pais­taa läpi haa­ve auto­lii­ken­teen heit­tä­mi­ses­tä pois kaduil­ta jäl­ki­kä­teen sää­de­tyil­lä kiel­loil­la, kun osoit­tau­tui­si, että autois­ta oli­si vää­rän lii­ken­ne­suun­nit­te­lun vuok­si pyö­räi­li­jöil­le haittaa.

  88. Perim­mäi­nen kysy­mys on myös se, että suh­tau­dut­ko pyö­räi­lyyn tasa­ve­roi­se­na liik­ku­mis­muo­to­na vai sun­nun­tai­a­je­luun sopi­va­na ja “tri­koo­pel­le­jen” harrasteena.

    Olen jos­kus kesäi­sin pyö­räil­lyt omaa työ­mat­kaa­ni pää­kau­pun­ki­seu­dun hal­ki Espoon Ola­ris­ta Itä-Hel­sin­gin Hert­to­nie­meen, mut­ta tal­vi­sai­kaan en sitä teki­si. Mat­ka on sen ver­ran pit­kä ja han­ka­la näin tai­tet­tu­na, että sii­hen saa kulu­maan yhteen­kin suun­taan vähin­tään 1 h 15 minuut­tia ja vaat­tei­den­vaih­dot ja suih­kut mukaan luet­tu­na päi­väs­tä hupe­ni­si työ­mat­koi­hin täy­det kol­me tun­tia. En omis­ta autoa ja tyy­pil­li­ses­ti käy­tän jouk­ko­lii­ken­net­tä eli Län­si­väy­län bus­se­ja ja metroa.

    Jos oli­si per­heel­li­nen ja asui­si vähää­kään syr­jem­mäl­lä, niin auto alkai­si olla vält­tä­mä­tön. Nykyi­sen­kal­tais­ten lii­ken­neyh­teyk­sien varas­sa ja mai­ni­tul­la etäi­syy­del­lä Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta minul­la ei oli­si varaa hank­kia tila­vam­paa asun­toa kuin nykyi­nen sau­nal­li­nen kak­sio­ni on.

  89. LH:
    Tämä saa­ri edus­taa sinul­le jotain mitä se EI ole. Sin­ne pää­see tal­vel­la kävel­len, jos noin muu­ta­man sadan met­rin vesi jää­tyy riiit­tä­väs­ti (useim­mi­ten jää­tyy sii­tä kohtaa).

    Sou­tu­ve­nei­tä ja ystä­väl­li­siä ihmi­siä on aina ole­mas­sa, heil­le jot­ka ovat sitä myös – täs­sä vajoa­vien val­tio­ve­nei­den maailmassa.

    Tar­ken­nuk­ses­ta huo­maam­me, että rah­vas pää­see Var­tio­saa­reen muu­ten­kin kuin kak­si ker­taa päi­väs­sä (ei kui­ten­kaan joka päi­vä) kul­ke­val­la yhtey­sa­luk­sel­la. Tal­vi­sin voi kävel­lä jää­tä pit­kin ja kesäl­lä lai­na­ta soutuvenettä!

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olet­ko käy­nyt Ams­ter­da­mis­sa? Rati­kat kul­ke­vat katu­ver­kos­sa ihen hyvin omil­la kais­toil­laan ja kau­pun­gin ulko­puo­lel­la var­sin met­ro­mai­ses­ti junan­rai­tei­ta muis­tut­ta­vil­la reiteillä.

    Olen asu­nut siel­lä ja kul­jin rati­kal­la osan työmatkaani.

    Kau­pun­gis­sa on eri­lai­sia rati­koi­ta ja lin­jo­ja. Esim. pikaratikka/metrojuna Ams­tel­vee­niin ei pel­käs­tään kul­je met­ro­mai­ses­ti, vaan suu­rel­ta osin met­ro­rai­teil­la ja ‑tun­ne­leis­sa. Toi­saal­ta kau­pun­gis­sa on yksi­rai­tei­sia koh­tia, jois­sa ratik­ka jää odot­ta­maan vas­taan­tu­li­jaa. Ver­tai­lu­koh­ta on tosin epä­rei­lu, sil­lä his­to­rial­li­nen kes­kus­ta on suun­ni­tel­tu sato­ja vuo­sia sit­ten lähin­nä vesi­lii­ken­teen tar­pei­siin. Met­ro­lin­jan­kin raken­ta­mi­nen on siel­lä vaikeaa.

    Kes­ki­mää­rin rati­koi­den kul­ku nopeu­tuu mitä kau­em­mas kes­kus­tas­ta men­nään, aivan kuten meilläkin. 

    En mis­sään tapauk­ses­sa kate­go­ri­ses­ti tuo­mit­se ratik­kaa kul­ku­neu­vo­na. Sil­lä on monia hyviä puo­lia. Vie­ras­tan alan har­ras­ta­jien tapaa esit­tää rai­tio­lii­ken­ne jonain kau­pun­ki­suun­nit­te­lun hopea­luo­ti­na joka paran­taa kai­ken kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta palvelutarjontaan.

  91. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Tämä ei ole mikään ylei­nen rai­tio­vau­nun annet­tu omi­nai­suus vaan ihan sii­tä kiin­ni mil­lai­set edel­ly­tyk­set rai­tio­vau­nul­le on pää­tet­ty kus­sa­kin kau­pun­gis­sa antaa.

    Maa­il­mal­la voi käy­dä mat­kus­ta­mas­sa myös nopeal­la rati­kal­la jota vää­rin pysä­köi­dyt autot eivät hait­taa ja joka ei pysäh­dy sadan met­rin välein pysä­keil­le ja heti perään liikennevaloihin. 

    Hel­sin­gis­sä “on sovit­tu” että rai­tio­vau­nul­la ei yleen­sä lii­ku­ta kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le ja sil­loin kun lii­ku­taan, on rata suun­ni­tel­tu tar­koi­tuk­sel­la saman­lai­sek­si kuin sielläkin. 

    Toi­sin­kin voi­si olla – jos niin vaan päätetään.

    Tuo­ta kuu­lee usein sanot­ta­van, mut­ta miten pal­jon sii­nä on todel­li­suus­poh­jaa? Var­mas­ti kan­ta­kau­pun­gin rai­tio­lii­ken­net­tä pys­tyt­täi­siin hie­man nopeut­ta­maan, mut­ta saa­tai­siin­ko mer­kit­tä­viä muu­tok­sia aikaan ilman rai­tei­den edes osit­tais­ta kai­va­mis­ta tun­ne­lei­hin tai pysäk­ki­mää­rän mer­kit­tä­vää vähentämistä?

    1. Ratik­ka on men­nyt kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le Munk­ki­nie­meen jo vuo­si­kym­me­niä. Nyt suun­ni­ty­gerl­laan rai­de­jo­ke­ria, jon­ka lin­ja on koko­naan kan­ta­kau­pun­gin ulkopuoella.

  92. a_l: …saa­tai­siin­ko mer­kit­tä­viä muu­tok­sia aikaan ilman rai­tei­den edes osit­tais­ta kai­va­mis­ta tun­ne­lei­hin tai pysäk­ki­mää­rän mer­kit­tä­vää vähentämistä? 

    Pysäk­kien sijain­tia isoim­pien ris­teys­ten lähel­lä hie­man ruk­kaa­mal­la ja tah­dis­ta­mal­la lii­ken­ne­va­lot pysä­kil­le pysäh­ty­mis­ten kans­sa saa­tai­siin kes­ki­no­peut­ta lisät­tyä mer­kit­tä­väs­ti kun ei pysäh­dyt­täi­si ris­teyk­sis­sä aina kah­ta ker­taa (eli ensin odot­ta­maan mat­kus­ta­jia ja sit­ten autoja). 

    Niin toi­mi­taan mm. Ber­lii­nis­sä. Hel­sin­gis­sä ei ole mitään eri­tyi­so­lo­suh­tei­ta (kuten suo­ma­lais­ten huo­no vii­na­pää, suo­men kie­len vai­kea opit­ta­vuus, pit­kät valoi­sat kesäyöt, geneet­ti­nen altis­tu­mi­nen sydän- ja veri­suo­ni­tau­deil­le, pro­tes­tant­ti­sen etii­kan yhdis­ty­mi­nen slaa­vi­lai­seen melan­ko­li­aan, tai edes met­rin rai­de­le­veys), jot­ka estäi­si­vät saman toteut­ta­mi­sen täällä.

    Ratik­ka­kis­ko­jen ei myös­kään tar­vit­se päät­tyä heti ensim­mäi­seen lähiö­kau­pun­gin­osaan kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Ne voi­vat jat­kua kehä 1:lle tai aina­kin joke­ril­le asti. Ja uusien päät­tä­rien sijain­nin voi vali­ta niin että nii­den ympä­ril­le saa raken­net­tua pal­jon ja tii­viis­ti. Lin­ja jon­ka molem­mat päät kuor­mit­tu­vat tasai­ses­ti on lii­ken­teel­li­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti aina parem­pi kuin lähiö­tä koh­ti har­ve­ne­va poronsarvikaavio. 

    Munk­ki­nie­men rata on poik­keus, pie­nen ihmeen kaut­ta säi­ly­nyt his­to­rial­li­nen jään­ne yksi­tyi­sen yhtiön ajoil­ta. Toi­sen haa­ran raken­ta­mi­nen isom­man mat­kus­ta­ja­poh­jan tar­joa­vaan Munk­ki­vuo­reen on sen sijaan ollut mahdottomuus…

    Ja Joke­ri on hyvä esi­merk­ki sii­tä miten jouk­ko­lii­ken­teen suun­nit­te­lu kes­tää 30 vuot­ta ja läh­tö­koh­dat ovat sii­tä kiin­ni mitä pie­ni pii­ri vir­ka­mie­hiä on päät­tä­nyt. Alun­pe­rin las­ken­ta­mal­lit (tai suun­nit­te­li­joi­den ideo­lo­gia ja pint­ty­neet ennak­ko­luu­lot) ker­toi että ei, ei, ei — kuka ihme nyt haluai­si mat­kus­taa poi­kit­tain käy­mät­tä ensin Rau­ta­tien­to­rin kaut­ta: käyt­tä­jiä ei ole tar­peek­si että lin­ja kan­nat­tai­si edes bus­seil­la. Ja kun mah­dol­li­suus sit­ten tuli ja sitä käyt­tä­mään “lii­kaa” mat­kus­ta­jia, osoit­tau­tui bus­si­lii­ken­ne yli­kuor­mit­tu­vak­si, haa­voit­tu­vak­si, hitaak­si ja epä­luo­tet­ta­vak­si (eikös nämä ollut­kaan rati­kan ominaisuuksia?).

  93. a_l: Vie­ras­tan alan har­ras­ta­jien tapaa esit­tää rai­tio­lii­ken­ne jonain kau­pun­ki­suun­nit­te­lun hopea­luo­ti­na joka paran­taa kai­ken kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta palvelutarjontaan.

    Joo, mut­ta kyl­lä täs­sä tapauk­ses­sa pitää myön­tää että rai­tio­vau­nu oli­si muka­vam­pi, jos­kin bussi+metro ‑kom­bi­naa­tio­ta hitaam­pi tapa mat­kus­taa Var­tio­saa­res­ta kan­ta­kau­pun­kiin. Luul­ta­vas­ti muka­vuut­ta arvos­tet­tai­siin enemmän.

  94. a_l:
    En mis­sään tapauk­ses­sa kate­go­ri­ses­ti tuo­mit­se ratik­kaa kulkuneuvona.Sillä on monia hyviä puolia.Vierastan alan har­ras­ta­jien tapaa esit­tää rai­tio­lii­ken­ne jonain kau­pun­ki­suun­nit­te­lun hopea­luo­ti­na joka paran­taa kai­ken kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta palvelutarjontaan. 

    Minä aina­kin ajat­te­len asian niin, että kyse ei ole pel­käs­tään jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neen nimes­tä, vaan samal­la ote­taan myös kan­taa jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kon raken­tee­seen ja jopa kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen muu­ten­kin. Eli ras­kas­rai­tee­seen ja lii­tyn­tä­bus­sei­hin perus­tu­va puu­mai­nen jouk­ko­lii­ken­ne­lin­jas­to tuot­taa läh­tö­koh­tai­ses­ti eri­lais­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, kuin verk­ko­mai­nen raitiolinjasto.

    Esi­merk­ki voi­si löy­tyä juu­ri Laa­ja­sa­los­ta, jos­ta tähän asti kaik­ki jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det (pl. yöbus­sit) ovat olleet vaih­dol­li­sia Hert­to­nie­men kaut­ta. Kruu­nu­vuo­ren sil­lan myö­tä on mah­dol­lis­ta jär­jes­tää Laa­ja­sa­los­ta suo­rat rai­de­lii­ken­neyh­tey­det sekä kes­kus­taan, Kala­sa­ta­maan, Kum­pu­laan että Pasi­laan. Ja jopa pidem­mäl­le­kin, riip­puen ihan miten lin­jas­to suun­ni­tel­laan. Tie­tys­ti­kään Kruu­nu­vuo­ren sil­ta ei yksi­nään näi­tä mah­dol­lis­ta, vaan nime­no­maan osa­na Kala­sa­ta­man rai­tio­tei­den kokonaisuutta.

    Bus­sei­hin tai joh­di­nau­toi­hin perus­tu­val­la run­ko­lin­jas­tol­la voi­tai­siin toki toteut­taa vas­taa­va verk­ko­mai­nen lin­jas­to, mut­ta täl­lä jää kui­ten­kin moni rai­tio­lii­ken­teen etu saa­vut­ta­mat­ta. Kuten kapa­si­teet­ti, mat­kus­tus­mu­ka­vuus ja riip­pu­mat­to­muus katuverkosta.

    Samoin lähel­lä maan­pin­taa kul­ke­val­la maa­na­lai­sel­la met­rol­la pys­tyt­täi­siin myös vas­taa­vaan, mut­ta asuk­kai­ta pitäi­si olla kuin Parii­sis­sa, jot­ta tätä edes kan­nat­tai­si har­ki­ta. Kes­ki­no­peus ei kui­ten­kaan nousi­si lyhyes­tä pysäk­ki­vä­lis­tä joh­tuen kovin­kaan pal­jon kor­keam­mak­si kuin hyvin toteu­te­tul­la pin­ta­rat­kai­sul­la, joten oli­si­ko tämä kui­ten­kaan lisä­hin­tan­sa arvoinen?

    Tii­vis­te­tys­ti: Lii­ken­ne­suun­nit­te­luun on eri­lai­sia “tuot­tei­ta” ja minus­ta “ratik­ka­kau­pun­kis­sa” on tuot­tee­na huo­mat­ta­va poten­ti­aa­li. Kun­han se vain toteu­te­taan oikein, eikä vesi­te­tys­ti kuten nyt näyt­tää eri­tyi­ses­ti Kala­sa­ta­mas­sa ole­van tapahtumassa.

  95. a_l: Tuo­ta kuu­lee usein sanot­ta­van, mut­ta miten pal­jon sii­nä on todel­li­suus­poh­jaa? Var­mas­ti kan­ta­kau­pun­gin rai­tio­lii­ken­net­tä pys­tyt­täi­siin hie­man nopeut­ta­maan, mut­ta saa­tai­siin­ko mer­kit­tä­viä muu­tok­sia aikaan ilman rai­tei­den edes osit­tais­ta kai­va­mis­ta tun­ne­lei­hin tai pysäk­ki­mää­rän mer­kit­tä­vää vähentämistä?

    Tar­ken­ne­taan hie­man: Rai­tio­lii­ken­ne kul­kee täl­lä het­kel­lä Hel­sin­gin pää­ka­duil­la hitaam­min, kuin mitä pysäk­ki­vä­li ja nopeu­ra­joi­tuk­set sal­li­si­vat. Joh­tuen eri­tyi­ses­ti sii­tä, että pysäk­kien välil­lä jou­du­taan pysäh­ty­mään lii­ken­ne­va­lois­sa. Tämä kun saa­daan vähe­ne­mään 90 % nykyi­ses­tä, niin minus­ta rai­tio­lii­ken­ne on sil­loin pää­sään­töi­ses­ti ihan riit­tä­vän nopeaa.

    Oop­pe­ran — Kur­vin lin­jan ete­lä­puo­lel­la etäi­syy­det ovat muu­ten niin lyhyi­tä, että maa­na­lais­ten rat­kai­su­jen nopeus­hyö­ty huk­kuu hel­pos­ti tason­vaih­toi­hin kulu­vaan aikaan. Eri­tyi­ses­ti, kun ei pys­tyt­tä­ne raken­ta­maan välit­tö­mäs­ti kadun alla kul­ke­via rat­kai­su­ja. Ja tämä mak­saa niin pal­jon, että samal­la rahal­la saa­nee lisät­tyä enem­män jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kus­tus­ta jat­ka­mal­la ratik­ka­lin­jo­ja entis­tä pidem­mäl­le lähiöi­hin tai raken­ta­mal­la Palo­hei­nän tun­ne­lin kal­tai­sia oiko­reit­te­jä joukkoliikenteelle.

  96. Jan­ne Pel­to­la: Pysäk­ki­tas­ku­jen ja hidas­te­töys­sy­jen ja pai­nu­nei­den kai­von­kan­sien puu­te. Lisäk­si 90 asteen kään­nök­siä on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män ratik­ka- kuin bus­si­ver­kol­la noin keskimäärin.

    Help­po­ja tes­te­jä: Pys­tyt­kö kir­joit­ta­maan jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nees­sä? Pys­tyt­kö luke­maan istues­sas­si sel­kä meno­suun­taan noin 15 minuut­tia niin, ettei tule huo­no olo?

    Ihan asial­lia­sia kysy­myk­siä. Toi­saal­ta: pys­tyn­kö teke­me­ään sen rai­to­vau­nus­sa täl­lä 60 vuo­den iällä?

    Kysy­mys busisn ja rai­tio­vau­nun parem­mu­duet­sa on huo­nos­ti ase­tet­tu. Kum­mal­la­kin on etunsa. 

    Miten me paran­tai­sim­me koh­tuul­li­sin kus­tan­nuk­sien bus­sien mat­kus­tus­mu­ka­vuut­ta. Nii­tä joka tapauk­ses­sa tar­vi­taan sekä esi­kau­pun­ki- että kes­ki­kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä. Ns. run­ko­lin­ja­pe­ri­aa­te (bus­sil­la meto­ra­se­ma­lel, sii­tä kek­sus­taan) ei toi­mi kai­kis­sa tapaukisissa.

    Mat­ka bussl­la kam­pis­ta Hes­pe­rian­ka­dul­le vie n 5 min. Sen mat­kan sei­soo, jos­kus kuin sil­lit suo­las­sa eikä juu­ri ehdi lukea. Rai­tio­vau­nu­jen kap­si­teet­ti ei riitä.

  97. Kuu­los­taa taas kommunismilta !

    Luon­non rais­kaa­jak­si siis Soi­nin­vaa­ra­kin pn päätynyt !

  98. Jos aika jou­lu­na käy pit­käk­si, täs­sä vink­ki­nä yksi vaih­toeh­to ajankuluksi/ihailtavaksi/ihmeteltäväksi/tiedoksi: ks. “http://yle.fi/ohjelmat/2464436”. Oli tänään uusin­ta­na tv:ssä.

    Kai­kis­ta mah­dol­li­sis­ta mie­li­pi­de-erois­ta huo­li­mat­ta, hyvää jou­lua jokaiselle!

  99. Nyt tuli mit­ta­ri täy­teen kun kuun­te­lee tätä pas­kaa mik­si ihmees­sä suo­men kokoi­seen maa­han tai hel­sin­gin kokoi­seen kau­pun­kiin pitää yrit­tää tuk­kia enem­män asuk­kai­ta kuin sin­ne mah­tuu mikä ihme hin­ku sii­tä on väen vän­gäl­lä yri­tet­tä­vä teh­dä jotain new york­kia ei suo­mi ole mikään ame­rik­ka jos tila lop­puu kes­ken niin sil­loin se lop­puu nau­ret­ta­vaa kun vii­mei­siä ran­to­ja ja vir­kis­tys eli vihe­ra­luei­ta ja leh­ti­met­siä pitää raken­taa jopa kes­kus­puis­toon on ehdo­tet­tu kaa­voi­tuk­sia joka on heln­sin­ki­läis­ten lenk­kei­ly ja muu vir­kis­täy­ty­mi­sa­lue ja myös eläi­ten tur­va­paikk­ka ja kul­ku­reit­ti kau­pun­gin sydä­meen ja siel­tä pois kun niis­tä toden­näi­ses­ti on jo hävi­tet­ty 99,9 pro­sent­tia ja jäjel­lä ovat ne 0,1 pro­sent­tia tämä menee jo yli ja nau­ret­ta­vak­si suo­men pitäi­si suo­jel­la ihmi­siä jot­ka halua­vat naut­tia luon­non rik­kauk­sis­ta ja uha­na­lais­ta eliö­la­jis­toa ei kukaan viih­dy pelk­kien beto­ni­bunk­ke­rien ympu­röi­mä­nä eivät ihmi­set eivät­kä eläimet.

  100. hup­sis:
    Ihan sulaa hul­luut­ta raken­taa saa­ret tii­viik­si pää­osin sosi­aa­li­sen asun­non­tuo­tan­non ker­ros­ta­los­lum­meik­si ihan vaan että saa­tai­siin ratik­ka ja tukea jotain kuvi­tel­tua elämänmuotoa.

    Sinä­pä sen Hup­sis sanoit. Kyl­lä Soi­nin­vaa­ra lei­juu teo­riois­saan ja visiois­saan met­rin ilmas­sa, Mitä vih­reyt­tä on uhra­ta ainut­laa­tui­nen ja kult­tuu­ri­ses­ti hie­no saa­ri tii­viil­le raken­ta­mi­sel­le sisäl­täen ns sosi­aa­lis­ta asuntotuotantoa,ja ainut­laa­tui­sen ympä­ris­tön tuhoa­mi­sen siu­naa se, että sin­ne tuli­si vie­lä ratik­ka­lin­ja ‑voi tai­va­han tali­kynt­ti­lät. Mitä vih­reyt­tä tämä on? Ympä­ris­tö­ri­kok­sen lisäk­si soi­nin­vaa­ra­lai­sia ei tun­nu tosi­aan­kaan hait­taa­van demo­kra­tian igno­roin­ti. Täl­lä en tar­koi­ta sitä val­tuus­to­pe­lia ja suh­mu­roin­tia puo­luei­den kes­ken, vaan kova­kor­vai­suut­ta kau­pun­ki­lais­ten mie­li­pi­teil­le, jot­ka val­tao­sal­taan puo­lus­ta­vat saa­ren vir­kis­tys­käy­tön tur­vaa­mis­ta ja kehit­tä­mis­tä. Kokoo­muk­sen puis­to-osas­ton lii­ka­ni­mes­sä­kin pitäi­si näkö­jään puis­to ‑osa kor­va­ta sopi­vam­mal­la. Ehdotuksia?
    Toi­vot­ta­vas­ti näin massiivisisten(ja kal­lii­den) suun­ni­tel­mien toteu­tu­mi­nen (menos­sa on jo usei­den uusien aluei­den raken­ta­mi­nen) ei kui­ten­kaan ole kuu­lu­tet­tu kir­kos­sa. Parem­pien­kin (?)visio­nää­rien , kuten vaik­ka­pa Saa­ri­sen kes­kus­ta­suun­ni­tel­mat ovat jää­neet toteutumatta.

  101. Soi­nin­vaa­ran näke­mys ei ole edes looginen.Millaista naii­viut­ta ja hai­hat­te­lua on luul­la, ettei iso raha ja kokoo­mus apu­lai­si­neen (vih­reät) käyt­täi­si annet­tua mah­dol­li­suut­ta rahas­taa raken­ta­mi­ses­ta mah­dol­li­sim­man hyvä tuot­to. Jos näin hie­no paik­ka raken­net­tai­siin kai sin­ne ennem­min­kin tuli­si mah­dol­li­sim­man arvok­kai­ta koh­tei­ta. Tämä aja­tus sii­tä, että sin­ne tuli­si sosi­aa­lis­ta raken­ta­mis­ta tai että tämän saa­ren raken­ta­mi­sel­la joten­kin autet­tai­siin Hel­sin­gin asun­to­pu­laa on mah­do­ton, epä­loo­gi­nen ja epäuskottava.Muu kuin kovan rahan asun­to­tuo­tan­to tar­koit­taa sitä että raken­nut­ta­jat saa­vat edul­lis­ta lai­naa ‑siis se on sitä yhteis­kun­nan tuke­maa tuo­tan­toa aja­tuk­se­na että edul­li­sem­mat raken­nus­kus­tan­nuk­set siir­tyi­si­vät asuk­kail­le edul­li­sim­mik­si hin­noik­si ja vuokriksi.(Näinhän ei edes aina tapahdu).Tätä n.s. sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non etua raken­nut­ta­jat hyö­dyn­tä­vät yhtä tuot­ta­vas­ti. Luon­non­ti­lai­seen Var­tio­saa­reen siis hal­val­la, huo­nos­ti raken­net­tu­ja ja suun­ni­tel­tu­ja sosi­aa­li­sen raken­ta­mi­sen asun­to­ja ja Hel­sin­gin asun­to­pu­la helpottuu!

    En mal­ta olla vie­lä ihmet­te­le­mät­tä tätä jois­ta­kin kom­men­teis­ta pais­ta­vaa (köyhän)kansan hal­vek­sun­taa. “Kaup­pa­kar­to­non­ka­tu ja Itä­kes­kus” kuin Det­rot. LOL. Mikä sit­ten city­vih­rei­den mie­les­tä ei ole? Mikä kel­paa? Se kuu­lui­sa Punavuori?

    1. Var­tio­saa­res­sa nou­da­te­taan MAL-ohjel­maa, kuten nou­da­te­taan jopa Jät­kä­saa­res­sa, eli sin­ne tulee 20% sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa ja lisäk­si HITAS-asun­to­ja.. Lisäk­si kaik­ki asun­to­tuo­tan­to vähen­tää asun­to­pu­laa, sil­lä jos alu­eel­le muut­tai­si suu­ri­tu­loi­sia, joka muut­tai­si hei­tä vapau­tu­vaan asun­toon ja niin edelleen.

  102. Mamu: En mal­ta olla vie­lä ihmet­te­le­mät­tä tätä jois­ta­kin kom­men­teis­ta pais­ta­vaa (köyhän)kansan hal­vek­sun­taa. “Kaup­pa­kar­to­non­ka­tu ja Itä­kes­kus” kuin Det­rot. LOL.

    Ei ole köy­hän kan­san hal­vek­sun­taa jos perään­kuu­lut­taa kun­nol­lis­ta suun­nit­te­lua myös vähem­män mak­su­ky­kyi­sen väes­tön­osan asuinalueille.

    Itä­kes­kuk­sen maa­mer­kin Kaup­pa­kar­ta­non­ka­tuun rajoit­tu­va ympä­ris­tö muis­tut­taa kyl­lä hylät­tyä ame­rik­ka­lais­ta kaup­pa­kes­kus­ta. Koko itä­kes­kuk­sen alue kai­paa radi­kaa­lia uudel­lee­na­jat­te­lua jon­ka läh­tö­koh­ta on jotain muu­ta kuin lii­ken­teen sujuvuus.

  103. Aivan jär­je­tön­tä tuho­ta hel­sin­gin vii­mei­set­kin luon­toa­lu­eet ja vie­lä saa­ri! Jos ihmi­set eivät viit­si näh­dä pien­tä vai­vaa pääs­täk­seen saa­rel­le, niin ei sin­ne edes oikeas­ti halua mennä!
    Mik­sei raken­ne­ta ensin kala­sa­ta­maa, vii­kin­mä­keä, kruu­nu­vuo­ren­ran­taa ja mui­ta meneil­lään ole­via lop­puun. Kat­so­taan mon­ta asun­toa siel­tä myy­mät­tä ja oiko­tien asun­to­tar­jon­ta hel­sin­gis­sä ihan jär­je­tön lai­das­ta laitaan!
    Mis­sä asun­to­pu­lan kri­tee­rit menee? Enem­män myy­tä­vää, kuin kysyntää!

    1. Nuo mai­ni­tut alu­eet raken­ne­taan kyl­lä kaik­ki. On aika epä’­toi­vois­ta väit­tää, ettei Hel­sin­gis­sä ole asun­to­pu­laa. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa myy­tä­vä ei kos­kaan lopu, mut­ta sen hin­ta nousee.

  104. Ihan hul­lun hom­maa! 50-luvul­ta läh­tien tätä epä­toi­vois­ta han­ket­ta yri­tet­ty ajaa läpi,huonoin tuloksin.Onko Tam­mi­sa­lo joten­kin pyhi­tet­ty alue ettei sil­taa voi­da sin­ne lait­taa vaik­ka kau­pun­ki omis­taa kaik­ki ran­ta-alu­eet?? Täs­sä tai­taa raha puhua jär­jen sijaan ja rasi­te­taan jo muu­ten­kin ahtaak­si käy­viä väy­lia Laa­ja­sa­los­sa ja Ylis­ky­läs­sä Kruu­nu­vuo­ren raken­ta­mi­sen myötä?

  105. Tämä tulee aika myö­häs­sä eikä ehkä kos­ke kovin lähei­ses­ti itse pää­asi­aa, mut­ta “vitos­hai” tai­taa olla mah­do­ton käsi vii­den kor­tin poke­ris­sa. Jos vito­nen on kor­kein kort­ti, mui­den nel­jän on olta­va pie­nem­piä, jol­loin kädes­sä on vähin­tään kakkospari. 🙂

  106. Mik­sei Kivinokka?

    Kivi­nok­ka on saman kokoi­nen saa­ri kuin Var­tio­saa­ri. Mik­si tuh­la­ta mil­joo­nia kau­pun­ki­lais­ten varo­ja infran raken­ta­mi­seen kun Nau­ris­saa­res­sa on val­mis infra, sil­lat, kau­ko­läm­pö, säh­köt, tiet, met­rot ja bus­si. Näh­däk­se­ni sen raken­ta­mi­ses­sa on vaan yksi iso este, kesä­mä­jat. Nii­den takia­ko se on siir­ret­ty sivuun kes­kus­te­lus­ta? Kuka­han mah­taa omis­taa nau­ris­saa­ren kesä­ma­jo­ja, ettei vaan poliit­ti­sis­sa puo­lueis­sa toi­mi­via kau­pun­gin päättäjiä?

  107. Hal­lin­to-oikeus tote­si Var­tio­saa­ren raken­ta­mi­sen lait­to­mak­si. Eri­kois­ta ja surul­lis­ta, että tar­vi­taan laki­mie­hiä, jot­ta saa­daan suh­teel­li­suu­den­ta­jua kaa­voi­tuk­seen. Mikä sii­nä on, että vih­reät vas­tus­ta­vat panii­kin­omai­ses­ti Van­han­kau­pun­gin lah­den ympä­ris­tön raken­ta­mis­ta. Aluet­ta on pal­jon ja se on aivan eri­ta­val­la kyt­ket­tä­vis­sä hyviin lii­ken­neyh­teyk­siin kuin Vartiosaari.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.