Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.12.2013

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton toi­min­ta­suun­ni­tel­ma vuo­sil­le 2014–16

Suu­ri mää­rä hyviä tavoit­tei­ta, jois­ta ei voi miten­kään olla eri miel­tä. Oikeas­taan toi­voi­si, että täl­lai­sis­ta pape­reis­ta jätet­täi­siin itses­tään­sel­vyy­det pois, niin ne toi­min­taa oikeas­ti ohjaa­vat näkyi­si­vät selkeämmin.

Huo­mioi­ta:

Sivu 9: Val­li­lan­laak­son jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu. Pitäi­si var­maan­kin olla jouk­ko­lii­ken­neyh­teys, niin rii­del­täi­siin sisäl­lös­tä, kun se on esi­tel­ty. Vih­reät oli­vat val­tuus­tos­sa val­mii­ta kan­nat­ta­maan tähän ratik­kayh­teyt­tä, mut­ta asia tak­ti­koi­tiin val­tuus­ton väli­ää­nes­tyk­sis­sä niin, että ratik­ka­vaih­toeh­to puto­si pois ja hylät­tiin kaik­ki. Pal­jon on ollut kan­sa­lai­sak­tii­vi­suut­ta osoit­ta­mas­sa, että yhtä nopean yhtey­den sai­si ole­mas­sa ole­via katu­ja pit­kin. Nämä esi­tyk­set on hyvä ana­ly­soi­da tarkoin.

Sivu 15: osal­lis­tu­taan aktii­vi­ses­ti eri­lais­ten uudis­tus­hank­kei­den val­mis­te­luun. Tien­käyt­tö­mak­su­jen osal­ta voi­si har­ki­ta sitä, että kau­pun­ki ottai­si ennen kilo­met­ri­poh­jai­sen jär­jes­tel­män val­mis­tu­mis­ta käyt­töön van­han­ai­kai­set kiin­te­ään tul­li­ra­jaan perus­tu­vat ruuh­ka­mak­sut, sil­lä tuo Olli­lan työ­ryh­män esi­tys voi vie­dä pit­kän ajan. Tie­lii­ken­ne­la­kiin tar­vit­tai­siin vapaa­eh­toi­set pyö­rä­tiet pakol­lis­ten rinnalle.

Sivu 28: Kar­tas­sa osa yhteyk­sis­tä on koko­naan pois pai­kal­taan, eikä kuvas­ta sik­si oikein saa sel­vää, mut­ta hank­keet ovat tut­tu­ja. Tai niin ne aina­kin näky­vät minun näytölläni.

Telak­ka­ran­nan kaava

Pan­tiin vii­mek­si pöy­däl­le, kun lau­ta­kun­nan enem­mis­tö halusi Kor­jaa­mon kaa­va­mer­kin­nän sel­lai­sek­si, että se sitoi­si käyt­tö­tar­koi­tuk­sen käy­tän­nös­sä Elmun käyt­töön. Tämä muu­tos tuot­taa jou­kon tek­ni­siä muu­tok­sia, joi­ta vir­ka­mie­het ovat val­mis­tel­leet. Raken­nuk­sen kor­jaa­mi­nen Elmul­le sopi­vaan kun­toon mak­saa 25 mil­joo­naa, joka on pal­jon rahaa, jos sitä ver­taa kult­tuu­ri­bud­jet­tiin ja aika vähän, jos sitä ver­taa vaik­ka Vetu­rie­tie­hen. Me pää­täm­me niin kuin pää­täm­me ja kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää aika­naan niin kuin kau­pun­gin­hal­li­tus päät­tää. Meil­lä ei ole rahaa, kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­la voi olla.

Jät­kä­saa­ren puu­kort­te­lin kaava

Täs­sä 16-ker­rok­si­nen hotel­li­tont­ti las­ke­taan kah­dek­san­ker­rok­si­sek­si. Täs­sä yhtey­des­sä on puhut­tu puu­kort­te­lis­ta, mut­ta se näyt­tää­kin ole­van enää tavoit­tee­na (en saa­nut itse kaa­va­ku­vaa auki, joten ei voi­nut tar­kis­taa). Tämä kaa­va­muu­tos tekee lopul­li­ses­ti mah­dot­to­mak­si toteut­taa niin sanot­tu tor­ni­ho­tel­li 16-ker­rok­si­se­na ja vaa­ka­ta­sos­sa isompana.

Minua häi­rit­see havain­ne­ku­vas­sa näky­vä vino­py­sä­köin­ti (tai ei vino­py­sä­köin­ti, kos­ka auton nok­ka on koh­ti­suo­raan jal­ka­käy­tä­vään) Täs­tä ei tule viih­tyi­sää katu­ti­laa ja ihmet­te­len täl­lais­ta tilan haas­kaus­ta noin kal­liil­la paikalla.

Taas tont­ti­koh­tai­nen kaa­va Vattuniemessä

Toi­mi­ta­lo muu­te­taan asuin­ta­lok­si. Näin kan­nat­taa teh­dä, mut­ta kun näi­tä tont­ti­koh­tai­sia kaa­vo­ja on tul­lut peräk­käin aika pal­jon, oli­si ollut hyvä käsi­tel­lä jon­kin­lai­nen alu­een yleis­suun­ni­tel­ma ja yrit­tää teh­dä syn­ty­väl­le kau­pun­ki­ku­val­li­sel­le koko­nai­suu­del­le jotain.

Tont­ti­te­hok­kuus 2,3. Talon alle vähin­tään 160 pai­kan autohalli.

Konst­sam­fun­de­til­le lisää van­hus­te­na­sun­to­ja Ruskeasuolle

Tämä tont­ti on sii­nä koh­dal­la, jos­sa Laak­sos­ta tule­va pyörä/kävelyreitti alit­taa Man­ner­hei­min­tien mat­kal­la Pik­ku-Huo­pa­lah­teen. Lisää raken­nusoi­keut­ta 7500 k‑m2. Man­ner­hei­min­ties­tä tulee taas vähän katumaisempi.

Kon­tu­lan osta­rin ehostus

Kon­tu­lan osta­rin vuo­ro kohot­taa ilmet­tään. Sen katol­le raken­ne­taan asun­to­ja tai jotain muu­ta. Kaa­va on käyt­tö­tar­koi­tuk­sen osal­ta yllät­tä­vän väl­jä. Kos­ka pysä­köin­nin hin­ta täl­lai­ses­sa jär­jes­te­lys­sä oli­si aivan tol­ku­ton, nor­mia on lie­ven­net­ty (alue on met­roa­se­man pääl­lä!) tai pois­tet­tu koko­naan, jos kiin­teis­tö tekee pit­kä­ai­kai­sen sopi­muk­sen CityCarClu­bin tai jon­kin muun yhteis­käyt­töy­ri­tyk­sen (ei ole mui­ta) kans­sa. Kai täl­lai­nen ehto on laillinen.

Lisää raken­nusoi­keut­ta 22 000 ker­ros­ne­liö­tä eli ei ihan vähän. Asuk­kai­ta yli 500 lisää.

Vetu­ri­tien suunnitelma

Täs­sä ovat vaih­toeh­dot aika vähis­sä. Maan­pääl­li­set rat­kai­sut eivät oikein peli­tä, kos­ka vuo­den 2002 yleis­kaa­vas­sa tämä yhteys on mer­kit­tä­vä läpia­jo­väy­lä Teol­li­suus­ka­dul­ta poh­joi­seen. Näin ei pitäi­si teh­dä, mut­ta tai­taa olla myö­häis­tä puuttua.

Tun­ne­li tuot­taa lyhye­nä niin huo­noa ympä­ris­töä, ettei sel­lais­ta voi teh­dä. Nyt esi­te­tään­kin oikeas­taan pit­kän tun­ne­lin teke­mis­tä vai­heit­tain, mikä on rat­kai­suis­ta huo­noin mah­dol­li­nen. Se tuli­si vie­lä pal­jon kal­liim­mak­si ja mer­kit­si­si suu­ria raken­nus­töi­den aikai­sia haittoja.

Koko han­ke heti toteu­tet­tu­na mak­sai­si jotain 120 mil­joo­naa eli ihan mah­dot­to­man pal­jon. Toi­saal­ta kes­kus­ta­kort­te­lien ja rata­pi­ha­kort­te­lien yhtei­nen hin­ta lie­nee pari mil­jar­dia. Noi­den kort­te­lei­den kan­nat­tai­si mak­saa aika pal­jon parem­mas­ta ympä­ris­tös­tä, mut­ta miten ne saa maksamaan?

Jos ei ole muu­ta vaih­toeh­toa kuin pää­tyä lopul­ta kui­ten­kin pit­kään tun­ne­liin, se pitäi­si teh­dä ker­ral­la sanoo inves­toin­ti­kat­to mitä hyvänsä.

Tai sit­ten pitää ava­ta koko Pasi­lan lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma, mut­ta se voi jar­rut­taa alu­een raken­tu­mis­ta paljon.

Pol­ku­pyö­rien pysä­köin­nin kehit­tä­mis­oh­jel­ma 2014–18

Tähän on tul­tu. Pyö­räi­lyn suo­sio kas­vaa niin nopeas­ti, että käsis­sä on pysä­köin­tion­gel­ma. Kuvas­sa fil­la­ri­py­sä­köin­tiä Müns­te­ris­sä Saksassa.

pyöräparkit

17 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.12.2013”

  1. Val­li­lan jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu on iki­liik­ku­ja. Ehdo­tuk­sia “ole­mas­sa ole­vien katu­jen käyt­tä­mi­ses­tä”, “kut­su­lii­ken­tees­tä” jne. on sel­vi­tel­ty jo yli nel­jä vuot­ta, mut­ta onhan se muka­va aina aloit­taa sel­vit­te­ly uudes­taan. Luu­li­si, että tuos­sa ajas­sa kaik­ki aidos­ti toi­mi­vat vaih­toeh­dot oli­si ehdit­ty jo tuo­da esiin ja pui­da jo moneen kertaan. 

    Haas­tan kaik­ki asias­ta kiin­nos­tu­neet kokei­le­maan, kuin­ka “nopea” ja “aika­tau­lus­sa aja­va” bus­siyh­teys 506 nyky­ään nor­maa­li­na ruuh­ka-aika­na kysei­sel­lä välil­lä on.

  2. Vetu­ri­tien suunnitelma
    …vuo­den 2002 yleis­kaa­vas­sa tämä yhteys on mer­kit­tä­vä läpia­jo­väy­lä Teol­li­suus­ka­dul­ta pohjoiseen… 

    Tai sit­ten pitää ava­ta koko Pasi­lan lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma, mut­ta se voi jar­rut­taa alu­een raken­tu­mis­ta paljon.”

    Pitää ava­ta!

    Se, että vuon­na 2002 on yleis­kaa­vas­sa lin­jat­tu, että Teol­li­suus­ka­dul­ta ohjat­tai­siin läpia­jo­lii­ken­ne Kes­ki-Pasi­lan kaut­ta poh­joi­seen, ei voi olla ainut vaih­toeh­to vuon­na 2013, kun kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa lopul­ta­kin puhal­ta­vat uudet tuu­let. Eten­kään, kun sen seu­rauk­se­na jou­du­taan alis­ta­maan autoi­lul­le uusi asui­na­lue kau­pun­gin lähes kaik­kien jul­kis­ten lii­ken­ne­vä­li­nei­den risteyskohdassa.

    Mitä jär­keä on raken­taa taas yksi säteit­täi­nen yksi­tyi­sau­toi­lun moot­to­ri­tie­mäi­nen val­ta­väy­lä läh­te­mään syväl­tä kan­ta­kau­pun­gis­ta, kun vas­ta on kään­net­ty kat­seet koh­ti bulevardeja?

  3. Katu­ra­taa kul­kea­va ratik­kaa Kum­pu­la — Pasi­la voi ruve­ta lii­ken­nöi­mään huo­men­na, pari pik­ku­jut­tua Stu­ren­ka­dul­la pitää lait­taa kun­toon, mut­tei mitään ihmeel­lis­tä. Eli kokeil­laan vaik­ka vuo­si, kat­so­taan miten on mat­kus­ta­jia, ja samal­la sel­vi­ää nopeus tai sen puu­te käy­tän­nös­sä. Toi on suht nopea ratao­suus, mut­ta toki laak­son kaut­ta kul­ke­va oli­si nopeam­pi välil­lä Kum­pu­la-Pasi­la. Mut­ta siis sitä odotellessa.

  4. Maan­pääl­li­set rat­kai­sut eivät oikein peli­tä, kos­ka vuo­den 2002 yleis­kaa­vas­sa tämä yhteys on mer­kit­tä­vä läpia­jo­väy­lä Teol­li­suus­ka­dul­ta pohjoiseen.

    Tot­ta­kai sii­tä tulee mer­kit­tä­vä läpia­jo­väy­lä, jos se teh­dään sel­lai­sek­si. Sehän täs­sä suu­rin ongel­ma onkin, että vie­lä vuon­na 2013 ollaan vetä­mäs­sä kah­den mota­rin (Itä­väy­lä, Tuusu­lan­tie) välis­tä läpia­jo­lii­ken­net­tä kan­ta­kau­pun­gin läpi.

    Eihän kel­lään nyt ole jää­nyt huo­maa­mat­ta, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lun prio­ri­tee­tit ja kau­pun­gin talou­del­li­nen tilan­ne ovat muut­tu­neet aika mer­kit­tä­väs­ti sit­ten vuo­den 2002?

  5. Osmo: Minua häi­rit­see havain­ne­ku­vas­sa näky­vä vino­py­sä­köin­ti (tai ei vino­py­sä­köin­ti, kos­ka auton nok­ka on koh­ti­suo­raan jalkakäytävään). 

    Ne havain­ne­ku­van pysä­köin­ti­pai­kat kuu­lu­vat sil­le Lai­va­po­jan­ka­dun ja Ruo­ho­lah­den kana­van välis­sä ole­val­le talol­le, ne on piir­ret­ty sin­ne jos­kus 1990-luvun alus­sa. Kel­lään ei var­maan ole halua hank­kia kor­vaa­via paik­ko­ja, nii­tä kun ei pää­se mak­sat­ta­maan asukkailla.

  6. Kon­tu­la: Kos­ka pysä­köin­nin hin­ta täl­lai­ses­sa jär­jes­te­lys­sä oli­si aivan tol­ku­ton, nor­mia on lie­ven­net­ty (alue on met­roa­se­man pääl­lä!) tai pois­tet­tu kokonaan.
    Lois­ta­vaa ja vih­doin­kin, toi­vot­ta­vas­ti tämä tuli­si nor­mik­si. Jos muut­taa muu­ta­man sadan met­rin pää­hän ase­mas­ta, (Kulos­aa­ri, Hert­to­nie­mi, Sii­li­tie, Itä­kes­kus, Myl­ly­pu­ro, Puo­ti­la, Ras­ti­la, Vuo­saa­ri, Mel­lun­ky­lä) niin nime­no­maan noi­hin tuli­si raken­taa pääl­le ja ilman auto­paik­kaa. Teh­dään nii­tä tii­vii­tä ase­ma­paik­ko­ja kau­pun­ki­mai­sik­si ja juu­ri tuol­ta poh­jal­ta, ilman autopaikkoja.
    Bule­var­de­ja odottaen.

  7. Pal­jon on ollut kan­sa­lai­sak­tii­vi­suut­ta osoit­ta­mas­sa, että yhtä nopean yhtey­den sai­si ole­mas­sa ole­via katu­ja pit­kin. Nämä esi­tyk­set on hyvä ana­ly­soi­da tarkoin.”

    No tus­kin se Stu­ren­ka­dun kaut­ta aivan yhtä nopea on, mut­ta voi­si­han tuo­ta kokeil­la niin kuin tpyy­luo­ma ehdottikin.

    Tien­käyt­tö­mak­su­jen osal­ta voi­si har­ki­ta sitä, että kau­pun­ki ottai­si ennen kilo­met­ri­poh­jai­sen jär­jes­tel­män val­mis­tu­mis­ta käyt­töön van­han­ai­kai­set kiin­te­ään tul­li­ra­jaan perus­tu­vat ruuh­ka­mak­sut, sil­lä tuo Olli­lan työ­ryh­män esi­tys voi vie­dä pit­kän ajan”

    Olli­lan työ­ryh­män ehdo­tuk­ses­sa ei käsit­tääk­se­ni ollut mitään ruuh­kae­le­ment­tiä. Mitä se aut­taa ruuh­kiin, jos sama ruuh­kai­nen pät­kä mak­saa ruuh­ka-aika­na 6,8 snt/km ja ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­la 6,8 snt/km??

    1. Jos tuo Olli­lan jär­jes­telm­nä saa­daan toi­mi­maan, sii­hen voi hyvin lisä­tä kun­nal­li­sen ruuh­ka­mak­suo­suu­den, jos­sa por­ras­tus voi­si olla hyvin­kin jyrkkä.

  8. Nää auto­tun­ne­lit muis­tut­taa met­ro vs. pika­ra­tik­ka ‑ase­tel­maa, eli hyvin kar­keas­ti hei­tet­ty­nä pin­ta­rat­kai­sul­la saa­vu­te­taan 80% hyö­dyis­tä 20% kus­tan­nuk­sil­la — ja saa­daan huo­mat­ta­vas­ti jous­ta­vam­pi jär­jes­tel­mä tule­vai­suu­den muut­tu­viin tarpeisiin.

    Maan­pääl­li­set rat­kai­sut eivät oikein peli­tä, kos­ka vuo­den 2002 yleis­kaa­vas­sa tämä yhteys on mer­kit­tä­vä läpia­jo­väy­lä Teol­li­suus­ka­dul­ta pohjoiseen.”

    Niin, toi­saal­ta kysei­sel­le Vetu­ri­tien pät­käl­le EI ole mer­kit­ty maa­na­lais­ta tie­tä, vaan ihan taval­li­nen, edul­li­sem­pi ja kau­pun­ki­mai­sem­pi pin­ta­rat­kai­su, vaik­ka kysei­ses­sä yleis­kaa­vas­sa onkin koval­la innol­la piir­ret­ty kym­me­niä kilo­met­re­jä auto­tun­ne­lia kuvaa­via kat­ko­vii­vo­ja ympä­ri Hel­sin­kiä (ja joo, met­ro­tun­ne­lia­kin riit­tää). Täs­sä mie­les­sä jän­nää perus­tel­la tun­ne­lia yleiskaavalla.

    Samal­la lail­la pää­ka­duk­si mer­kit­ty­jä väy­liä vuo­den 2002 yleis­kaa­vas­sa ovat myös esi­mer­kik­si Stu­ren­ka­tu ja Mannerheimintie. 

    Moottori“kaduksi” mer­ki­tyl­le Haka­mäen­tiel­le on yksi täl­lai­nen tun­ne­li­hir­vi­tys ennä­tet­ty raken­taa; toi­vot­ta­vas­ti lau­ta­kun­ta on käy­nyt tutus­tu­mas­sa jalan ympä­ris­töön, jon­ka ympä­ril­le nyt ollaan suun­nit­te­le­mas­sa kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­ta­mis­ta. Onnea vaan tuol­lai­sen ympä­ris­tön muut­ta­mi­seen jalan­kul­ki­jays­tä­väl­li­sek­si. Haka­mäen­tien jat­kei­siin on ollut ilmei­ses­ti kova usko.

    Yleis­kaa­vaa ja sen lii­ken­ne­verk­koa tuli­si tar­kas­tel­la koko­nai­suu­te­na, kun näi­tä yksit­täi­siä pää­tök­siä teh­dään. Sii­hen samai­seen yhtey­teen oli piir­ret­ty ne jo mai­nit­se­ma­ni Haka­mäen­tien tun­ne­li­jat­keet Lah­den- ja Turun­väy­läl­le ja nii­den lisäk­si Tuusu­lan­väy­län kään­tö Käpy­län ase­mal­ta alkaen, tun­ne­li Nor­dens­kiöl­din­ka­dul­ta (Auro­ran sai­raa­lan koh­dal­ta) Paciuk­sen­ka­dul­le Tuk­hol­man­ka­dun alit­se ja tun­ne­li Kum­pu­lan kam­puk­sen alit­se (johon sisäl­tyy maa­na­lai­nen liit­ty­mä Turun­väy­län ja Lah­den­väy­län väli­seen tun­ne­liin). Vain lähim­mät, tähän nyt pää­tet­tä­vään pät­kään liit­ty­vät mai­ni­tak­se­ni. Kuin­ka pal­jon näi­den raken­ta­mi­nen mak­sai­si, kak­si-kol­me mil­jar­dia euroa? Riit­tää­kö? Onko näi­hin oikeas­ti tule­vai­suu­des­sa rahaa sen enem­pää kuin poliit­tis­ta tah­toa­kaan, kuin­ka moni löi­si omil­la rahoil­laan vetoa näi­den puo­les­ta? Entä yhtei­sil­lä rahoil­la — onko mitään jär­keä pis­tää lähes sataa mil­joo­naa pät­kään, joka on osa mitä toden­nä­köi­sem­min kos­kaan toteu­tu­ma­ton­ta kokonaisuutta?

    Palaut­tai­sin val­mis­te­luun. Lyhye­nä teh­tyä tun­ne­lia on umpi­sur­kea kom­pro­mis­si, joka tulee koko­nai­suu­des­sa hyvin pal­jon vaih­toeh­to­ja kal­liim­mak­si. Toteu­tet­ta­koon pin­ta­tie­nä ja jätet­tä­köön mie­luum­min varaus sil­le pit­käl­le tun­ne­lil­le, joka toteu­te­taan vaik­ka sit­ten kun edes Tuusu­lan­väy­län kään­töön on löy­det­ty rahat. Jos auto­lii­ken­tee­seen on pis­tet­tä­vä rahaa, niin tun­ne­loi­kaa vaik­ka kehä ykkö­nen Pukin­mäen ase­man ympä­ris­tös­sä tai Met­sä­län­tie kes­kus­puis­ton ali!

  9. Koti-isä:

    Mitä jär­keä on raken­taa taas yksi säteit­täi­nen yksi­tyi­sau­toi­lun moot­to­ri­tie­mäi­nen val­ta­väy­lä läh­te­mään syväl­tä kan­ta­kau­pun­gis­ta, kun vas­ta on kään­net­ty kat­seet koh­ti bulevardeja?

    Vetu­ri­tien voi raken­taa pin­nas­sa mota­ri­na. Sil­loin sitä pää­see nopeas­ti Pasi­lan ohi esim Jum­boon, jos­sa on sen­tään riit­tä­väs­ti parkkipaikkoja.

    Jos Pasi­lan alu­een suun­ni­tel­mia läh­de­tään avai­le­maan, kan­nat­tai­si koko alu­een kaa­voi­tus muut­taa ihmi­siä var­ten teh­dyk­si, eli kävel­tä­väk­si eikä ihail­ta­vak­si auton ikku­nas­ta ylinopeudellakin.

    Mikä­li ei muu­te­ta, Kes­ki-Pasi­la kan­nat­taa raken­taa täy­teen mas­sii­vis­ta ark­ki­teh­tuu­ria. Saa­dan­pa­han Hel­sin­gis­tä sit­ten edes hie­no­ja ilmakuvia.

  10. Mitäs jos Vetu­ri­tie oli­si­kin Hel­sin­gin ensim­mäi­nen kau­pun­ki­bu­le­var­di? Kukaan ei vas­tus­ta mota­rin muut­ta­mis­ta, kun sitä mota­ria ei vie­lä ole. Pin­nas­sa, kau­niit puu­ri­vit, nel­jä auto­kais­taa, tasos­sa ole­vat kau­pun­ki­ris­teyk­set ja kor­keat talo­ri­vit molem­min puolin.

    Vaik­ka palau­tus ja uudel­leen­val­mis­te­lu vei­si puo­li vuot­ta, hidas­tel­len vuo­den­kin, niin koko­nai­suu­den kan­nal­ta sil­lä ei ole mitään merkitystä.

  11. Ara­bian ja Pasi­lan väliä kan­nat­tai­si tosi­aan ruve­ta lii­ken­nöi­mään Stu­ren­ka­dun ja Mäke­län­ka­dun kaut­ta, mis­sä kis­kot ovat jo val­mii­na. Lisäk­si täl­lai­nen lin­ja pal­ve­li­si koko Val­li­lan aluet­ta. Puis­toon raken­net­ta­va rai­tio­lin­ja ei pal­ve­le ketään, kos­ka puis­tos­sa ei asu kuin puutarhatonttuja.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos tuo Olli­lan jär­jes­telm­nä saa­daan toimimaan

    … niin sii­hen saa­daan por­ras­tus, jol­la eri­tyi­sen pal­jon vero­ja kerä­tään maa­seu­dul­la ja ei-ruuh­ka-aikaan aja­mi­ses­ta, kos­ka sil­loin ei ole vaih­toeh­to­ja. Koko hom­man idea on kerä­tä lisää vero­ja, muu­ta sil­tä on tur­ha odottaa.

    1. Kilomwet­ri­ve­ro kor­vaa ben­sa­ve­ron, kun siir­ry­tään säh­kö­au­toi­hin. Ben­sa­ve­roa mak­se­taan myös maa­seu­dul­la. Haja-asu­tusa­lueil­la benm­sa­ve­ro ei rii­tä kat­ta­maan tei­den yllä­pi­to­kus­tan­nuk­sia, kos­ka lii­ken­net­tä on harvakseltaan.

  13. Daniel Feder­ley: Mitäs jos Vetu­ri­tie oli­si­kin Hel­sin­gin ensim­mäi­nen kau­pun­ki­bu­le­var­di? Kukaan ei vas­tus­ta mota­rin muut­ta­mis­ta, kun sitä mota­ria ei vie­lä ole.

    Lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den salat­tu visio on, että kun ne kau­pun­ki­bu­le­var­dit jos­kus teh­dään, nii­den alle tulee autoil­le tun­ne­lit. Niin ne bule­var­di­soin­nit vali­tet­ta­vas­ti ovat men­neet muu­al­la­kin, esim. Hollannissa.

  14. Haja-asu­tusa­lueil­la benm­sa­ve­ro ei rii­tä kat­ta­maan tei­den yllä­pi­to­kus­tan­nuk­sia, kos­ka lii­ken­net­tä on harvakseltaan.”

    Polt­toai­ne­ve­roa kerä­tään noin 2.5 mil­jar­dia, ja sii­hen vie­lä puo­li mil­jar­dia veron osuu­des­ta kerät­tä­vää alv:tä. Val­tion tie­mää­rä­ra­hat sisäl­täen perus­tien­pi­don ja kehit­tä­mi­sen ovat noin 0.8 mil­jar­dia. Täl­lä 4:1 suh­de­lu­vul­la aika ison osuu­den haja-asu­tusa­lu­een ties­tös­tä­kin kat­taa itsen­sä; kun­han ei las­ke niin että jon­kun sam­ma­tin alu­een pitäi­si kus­tan­taa alu­eel­laan kul­ke­va sii­vu tur­ku-hel­sin­ki moottoritietä.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kilomwet­ri­ve­ro kor­vaa ben­sa­ve­ron, kun siir­ry­tään säh­kö­au­toi­hin. Ben­sa­ve­roa mak­se­taan myös maa­seu­dul­la. Haja-asu­tusa­lueil­la benm­sa­ve­ro ei rii­tä kat­ta­maan tei­den yllä­pi­to­kus­tan­nuk­sia, kos­ka lii­ken­net­tä on harvakseltaan.

    Eikös maa­seu­dul­la enää peri­tä (yksi­tyis­tei­den) käyt­tä­jil­tä tiemaksuja? 

    Onko kilo­met­ri oikea perus­te liik­ku­mi­seen perus­tu­val­le verol­le? Ehkä sil­loin, jos tar­koi­tuk­se­na on saa­da ihmi­set (tai autot) liik­ku­maan mah­dol­li­sim­man vähän, mikä edel­lyt­tä­nee kes­kit­ty­mis­tä tii­viil­le alu­eel­le. Tämän tavoit­teen toteu­tu­man huip­puar­vo saa­vu­tet­ta­neen jouk­ko­hau­das­sa, mis­sä kaik­ki tii­viis­ti yhdes­sä, pie­nel­lä alu­eel­la, mis­sä kukaan (toi­vot­ta­vas­ti) ei lii­ku lainkaan?

    Pin­ta-alal­taan suh­teel­li­sen laa­jas­sa, mut­ta har­vaan asu­tus­sa maas­sam­me pitäi­si ehkä miet­tiä ja käy­dä kes­kus­te­lua sii­tä, min­kä­lai­nen kehi­tys­suun­ta oli­si hyvä ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen, talou­del­li­set vai­ku­tuk­set huo­mioi­den. Kysy­myk­set sii­tä, mitä mak­saa ja kuka mak­saa, ovat tär­kei­tä. Kaik­kea ei pidä sälyt­tää yhteis­kun­nan vero­tu­loil­laan kan­ta­mak­si, mut­ta jon­kin­lais­ta koh­tuul­lis­ta sub­ven­tio­ta koko maam­me asut­tu­na pitä­mi­sek­si lie­nee sil­ti syy­tä rajoi­te­tus­sa mää­rin harjoittaa. 

    Pak­ko­siir­rot tai lii­an voi­mak­kaat talou­del­li­set pakot­teet tähän suun­taan eivät ole mis­sään nimes­sä oikea tapa. Tyh­jik­si jää­vät asun­not ympä­ri maa­ta (ja toi­saal­ta hin­ta­ta­soa rajus­ti nos­ta­va asun­to­pu­la kes­kuk­sis­sa) ei myös­kään lie­ne yhteis­kun­nan etu. Toi­saal­ta yhteis­kun­nan­kaan ei tuli­si mak­saa itse­ään kipeäk­si sii­tä, että ympä­ri maa­tam­me, joka nie­mes­sä ja not­kos­sa, tuli­si olla täs­mäl­leen sama ajas­sa mitat­ta­va yhteis­kun­nan jul­ki­sen puo­len tar­joa­ma pal­ve­lu­ta­so (mak­soi mitä mak­soi!) kuin kaupunkikeskittymissä.

    Toi­min­ta edel­lyt­tää lii­ket­tä ja sil­loin voi­si olla jär­ke­väm­pää verot­taa (aina­kin osak­si) myös ener­gian, täs­sä tapauk­ses­sa säh­kön, kulu­tus­ta per kul­jet­tu mat­ka. Tämä antai­si parem­man motii­vin kehit­tää talou­del­li­sem­pia liik­ku­mis­vä­li­nei­tä kuin pelk­kä kilo­met­rei­hin perus­tu­va vero­tus. Jos koti­maas­sam­me oli­si säh­kö­au­to­jen tuo­tan­toa, oli­si myös syy­tä har­ki­ta mah­dol­li­suut­ta alen­taa (sähkö)autokohtaisen, kul­je­tus­ta mat­kas­ta riip­pu­mat­to­man veron osuut­ta aina­kin jos­sain määrin. 

    Kes­tä­vän kehi­tyk­sen kan­nal­ta ei ole hyvä, jos auto­ja vaih­det­tai­siin yhtä tiu­haan kuin esim. kän­ny­köi­tä, ja van­hat (sähkö)autot pää­tyi­si­vät kaa­to­pai­koil­le ennen aiko­jaan. Auto­jen ja nii­den kier­rä­tet­tä­vyy­des­tä­kin voi­si ehkä myön­tää jotain vero­tuk­sel­lis­ta lisäe­tua, jos las­ken­ta­pe­rus­teis­ta oli­si mah­dol­lis­ta saa­vut­taa ylei­ses­ti hyväk­syt­tä­vä, koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­vä ratkaisu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.