Lautasaaren kaava
Listan mukaan. taas yksi työpaikkatontti asunnoille. Näin syntyi taas 15750 kerrosneliötä asuntotuotantoa. Tai pieni osa tästä tulee muuhun käyttöön.
Toimintasuunnitelma
Pöydälle viikoksi. Tuhti paketti.
Telakkarannan kaava
Riita koski Korjaamon käyttötarkoitusta. Kaavoitetaanko se kulttuurikäyttöön (Elmu) vai kaupalliseen käyttöön, joka ei saa olla päivittäistavarakauppa. Kaupungilla ei ole aikeita rahoittaa Elmun hanketta ja virkemiehet pelottelivat, että kaavamääräys estää koko alueen toiminnan. Minusta tällainen päätös kuuluu kaupunginhallituksen tehtäväksi. Jos me kaavoitamme siihen joko kulttuuria tai hotellin, on selvä, ettei siihen tule kulttuuria, koska rakennuksen omistajan taloudelliset vaatimukset tietysti nousevat. Päätimme Moision esityksestä äänin 5-4 että käyttö rajataan kulttuurikäyttöön. Vähemmistössä kok ja ps.
Vasemmistoliiton edustaja ehdotti tä’ydennyksenä, että kaavamerkinnän tarkoituksena on mahdollistaa Elmun toiminta alueella.
Lisättiin äänin 6-3. Rintamat vähän hajosivat, kun ei oikein ymmärretty, mikä tämän lisäyksen tuottama lisäinformaatio oli.
45000 kerrosneliötä
Jätkäsaaren puukorttelin kaava
Läpi yksimielisesti. Harmiteltiin vähän huonoa kaupunkikuvaa, koska katua vierustaa pysäköintilaitoksen kahdeksan metriä korkea seinä. 32500 kerrosneliötä.
Folkhälsanin kaava Ruskdeasuolla
Läpi yksimielisesti. 7500 kerrosneliötä
Kontulan ostoskeskus
Listan mukaan, 22100 kerrosneliötä
Toinenkin kaava kontulassa
Kerrostalo vanhojen väliin. (3150 kerrosneliötä) Kyllä on alue kaavoitettu maata haaskaten.
Vuosaaren kaava
10300 kerrosneliötä. Tämä oli vain lausuntojen jälkeen uudestaan tarkasteltavana.
Veturitie
Hyväksyttiin esitys, mutta lisättiin esityksestäni kanta, että olisi parempi rakentaa kerralla kuin vaiheittain.
Fillaripysäköinnin ohjelma
Listan mukaan. Asiat menevät eteenpäin
Hyvä kokous, 107 700 kerrosneliötä.
”Puukorttelin” pysäköintilaitos on kaiken lisäksi varmaankin aidon rehellisesti teräsbetonirakenteinen…
Jos näin on, voisi oikeasti harkita eikö surkuhupaisan ironian sijasta voisi käyttää puuta siellä mihin se oikeasti sopii eikä väkisin ajaa pöljää mukaekologista suomalaista metsäklusteridesignea paikkoihin joissa sillä ei ole luonnollisia edellytyksiä.
Kaupungin tasapainoinen kehitys huolestuttaa. Jos alueelle jää vain asuntoja, tarkoittaa se käytännössä palveluiden kuihtumista. Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että kyetään takaamaan toimintaedellytykset sekä kaupalle että erilaisille toimitiloille.
Määrällisesti riittävä ja kohtuuhintainen paikoitus on keskeinen toimintaedellytys. Kyse on niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin paikoituksesta. Asukaspaikoitus on tarkoituksenmukaisinta painaa talojen alle ja senkin on oltava kohtuuhintaista ja saavutettavissa.
Välillä tuntuu, että kaavoitetaan ja rakennetaan ymmärtämättä kokonaisuutta. Minä haluan pitää lähipalveluni, esimerkiksi kaupan, ruokaravintolat ja kahvilat. Ne vaativat sekä asiakaspaikoitusta että asiakas virtoja myös päivällä.
Mikä peruste ”puukorttelin” kohdalla on, ettei pysäköintiä tarvitse sijoittaa maan alle?
Minua kiinnostaisi tietää, miten kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun prosessi on päätynyt sellaiseksi, että kaavoihin päätyy tämän tästä asioita, joita ei haluta, mutta joille ei voi tehdä mitään.
Ymmärrän, ettei jokaisen yksityiskohtaan voi ajankäytöllisistä syistä puuttua, mutta kun nytkin puhutaan kaupunkikuvallisesti asiasta, jollaisen ei Kehä I:n sisäpuolella pitäisi päätyä edes luonnokseen, saati sitten lautakunnan listalle osana kokonaisuutta, johon ei voi enää koskea hajottamatta korttitaloa.
Tässä välissä tuli mieleeni aiheen sivusta Ison-Roobertinkadun tapaus, joka on ollut kävelykatuna paljon pidempään kuin mitä Vaasankadun kokeilu kesti. On havaittu ensinnäkin, että Isolta-Roobertinkadulta ovat muut kuin ravintolapalvelut kuihtuneet ja lisäksi kadulla on paljon huoltoajoa siihen nähden, että sen pitäisi olla kävelykatu. Siksi pitäisi huolellisesti miettiä ennen liiallista heittäytymistä idealismiin, miten eri alueet oikeasti toimivat ”autottomina”.
Kannattaisi Robaa päivitellessä kuitenkin myös muistaa, että esimerkiksi Pursimiehenkatu on aikanaan ollut kauppakatu. Kauppojen vähentymisessä on paljon muustakin kysymys kuin autoista, esimerkiksi ihan siitä että tehokkuutta on kasvatettu käyttämällä tilaa tehokkaammin.
Huoltoajon muuten saa kuriin valvomalla sitä. Jos näin ei haluta tehdä, niin se on toinen juttu.
Ravintola- ja varsinkin yökerhoelämä keskittyy kaupungeissä yleensä tiety(i)lle aluee(/i)lle, eikä sillä tarvitse olla mitään tekemistä autottomuuden kanssa.
Punavuoressa asujaimisto on muuttunut viime vuosikymmeninä paljon, se oli pitkään Helsingin nuorekkain ja trendikkäin kaupunginosa (nykyään Kallio on vahvasti kisassa mukana, mutta ostovoima on edelleen Punavuoressa kovempi). Toisaalta keskittyminen itsessään vahvistaa ja vauhdittaa muutosta: kun Punavuoresta tuli rautatieasemalta viikonloppuiltaisin tapahtuvan kansainvaelluksen pääsuunta, alueella oltiin nopeasti tilanteessa, että liiketiloille sai paremman tuoton pitämällä baaria kuin ompelutarvikeliikettä.
Eli toisin sanoen autottomuuden vaikutus Ison-Roban palvelutarjonnan muutokseen on jotain väliltä erittäin vähäinen – olematon.
Voisikohan se johtua siitä, että viranomainen on saanut valtuudet Venäjän Tsaarilta ja joku lautakunta, kaupunginhallitus tai valtuusto on vain hidaste viranomaisen mielivallalle? Virasto palkkaa itsenäisesti lisää virastolaisia ja kuten on huomattu ideologinen näkökanta ei saa olla este virkaan palkkaamiselle. Moni virkamies on astunut virkaansa 60-luvun lopun kultaisina vuosina ja lähtevät eläkkeelle näinä päivinä vieden mukanaan aikansa ideologiset suunnittelumielipiteensä. Kuten Ode joskus hieman kitkerästi huomautti lautakunta on virastolle vain yksi sidosryhmä muiden joukossa. Se demokratiasta.
Miksi tuota Veturitietä ei voinut tehdä pintaratkaisuna? Olisiko siitä tulossa liian leveä vai onko juuri tunneli kirjattu kaupungin, valtion ja YIT:n sopimukseen?
Laskelmien mukaan Veturiten risteys Teollisuuskadun kanssa menisi tukkaan ja liikenne leviäisi kaduille, joille sitä ei toivota. Näin se siis selitettiin.
”Kerrostalo vanhojen väliin. (3150 kerrosneliötä) Kyllä on alue kaavoitettu maata haaskaten.”
Tuokin Tanhuantien talo on 500 metrin sisällä ostarista ja metroasemasta. (Pitäisiköhän nuo avoparkkipaikat hakea museoviraston puolesta suojeluksen alle jos tällä tavoin tilaa vallataan asunnoille.)
Onkohan tutkittu paljonko Kontulaan oikeasti saisi mahtumaan nykyisten talojen kupeeseen jos tavoiteltaisiin kaupunkimaista tiivistystä aseman liepeille?
Jos Kontula kaavoitettaisiin nyt, sen asukasluku olisi 3-6 -kertainen nykyiseen verrattuna. Noin paljon ei voi tiivistää purkamatta vanhaa.
Ehkä pitäisi vielä tarkentaa edellistä sanomaani. Eli kaupunkisuunnitteluviraston sidosryhmät esiteltiin lautakunnalle muistanko oikein niin, että lautakunta on asiakas? Harmi että blogin hakumahdollisuus on niin kankea. Viraston näkemys lautakunnasta oli siis pointti, johon Ode otti kantaa blogissa taannoin. Menikö vaikeaksi?
Huomasin Lauttasaaren teollisuuskorttelin muutossuunnitelmassa ilmakuvan, joka on valaiseva monessa mielessä myös täydennysrakentamista mietittäessä.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-12-10_Kslk_34_El/1A74DDFC-A056-4F43-8200-E1B8D6753244/Liite.pdf
Kuvan oikeassa laidassa rajoittuu puistoon mm. entinen Luottokunnan talo ja vanha Shellin huoltoasema. Onko mahdollista, että kaupunki olisi aktiivinen näiden sekä vastaavien tonttien jalostamisen nopeuttamisessa. Samanlaista on koko Helsinki täynnä. Kiinteistönomistajatkin voisivat olla kiinnostuneita heitä hyödyttävistä win-win sopimuksista ja sitten saataisiin jotain järkeä kaupungin tiivistämiseen.
Nyt tuntuu, että kaupunki vain odottaa, ja odottaessa kaavoittaa viimeiset luonnontilaiset alueet.
Valitettavasti näillä laskelmilla ei ole mitään erityistä arvoa tämän tapaisessa tilanteessa. Liikennemallit selviävät kohtuudella autoliikenteen suuntautumisesta ja asettumisesta eri reiteille, mutta muiden kulkumuotojen suuntautumista ja varsinkaan muutoksia kulkutapajakaumissa ne eivät selitä juurikaan. Nämä perustuvat regressiomalleihin ja tilastotieteilijänä voit itse vaivatta vahvistaa tämän asian katsomalla tilastollisen selittävyyden tunnusluvut HSL:n nettisivuilla olevista eri liikennemallien raporteista.
Aika selkeästi nämä mallit aliarvioivat muutoksia liikennekäyttäytymisessä ja muutoksia maankäytössä ne eivät mallinna lainkaan. Jonkinlaista vahvistusta antaa tälle väitteelle Strafican tekemä liikennemallinnus bulevardisoinnin pohjatyöksi. Siinä laskentamallit antavat isoja muutoksia liikenteessä kuluvaan aikaan, joita empiiristen havaintojen perusteella koko liikennejärjestemän tasolla ei merkittävässä määrin tule. Eli aikasäästöt tai -tappiot ulosmitataan tai kompensoidaan täysimääräisesti, muutoksina maankäytössä ja liikkumistottumuksissa.
Valitettavasti parempiakaan laskentamenetelmiä ei ole, joten kehitystä ei voi arvioida kovinkaan tarkasti. Mutta sen verran uskaltaisin sanoa, että tuolla sijainnilla ihmisillä on niin paljon vaihtoehtoja kulkemisen, asioimisen ja työssäkäynnin suhteen, yrityksillä sijoittumisen suhteen, että ruuhkautuminen tuossa kohtaa on suunnilleen vakio riippumatta siitä mitä tehdään. Tietysti autolla liikkumisen mahdollisuudet sitten vaikuttavat aika paljonkin siihen, millaista toimintaa tuonne uuteen kaupunginosaan tulee.
Sitä paitsi, jos asia on ongelmallinen, voi kysyä, kannattaako Tuusulanväylän liikennettä tuoda lainkaan Veturitielle. Tämähän on kyseenalaista jo siksikin, että luodaan paikallisjunille kilpailukykyinen autotoiluvaihtoehto, varsinkin jos yhteyttä jatketaan Itäväylälle. Nythän junalla on selvä kilpailuetu, kun se tuo suoraan Pasilaan, mutta autolla täytyy kiertää.
Kun Kontula aikonaan rakennettiin, olettaisin sen asukastiheyden olleen hyvinkin 3-6 kertainen nykyiseen verrattuna.
Kirjailija Leo kalervo muutti perheineen joskus 60-luvun alkupuolella hartiapankkitaloon Kajaaninlinantielle, joka tosin taitaa olla Puotinharjua. ”Oli mahtvaa spatseerailla 48 neliön kaksion avarissa saleissa.”
Ei liikenteellä ole omaa tahtoa. Sitä on kaduilla sen verran kuin mahtuu tai päästetään. Surullinen tuulahdus menneestä, kun toisaalla jo hahmotellaan oikeaa kaupunkia.
Kontula oli tiheimmillään vuonna 1973:
Kontulan asukasmäärä saavutti huippunsa vuonna 1973, jolloin Kontulassa asui 21 667 ihmistä kontula.com sivun mukaan.
Vuosikirjan tilastojen mukaan nyt siellä lienee 13287 asukasta ja siten asukastiheys 5150/km2
Kolminkertaistettuna asukastiheys olisi 15 000/km2 paikkeilla.
Kuusinkertaistettuna asukastiheys olisi jo 30 000/ km2 paikkeilla.
Jotenkin arvaisin että jos autopaikat jätettäisiin pois tiivistyvän aseman viereltä vaikka 400 metrin säteellä ja alue tiivistettäisiin nykyisten talojen viereen niin päästäisiin helposti tuohon kolminkertaiseen arvoon. Asukkaita olisi silloin nykyisen 13287 asukkaan sijasta n.40 000, asukastiheyden ollessa silloin vielä hyvinkin siedettävä n.15 000/km2.
Onko kaupungilla varaa tuhlata kaikki viheralueet vain sen vuoksi että avoparkkipaikkoja ja nurmikenttiä pidetään talojen ympärillä keskeisillä asemien liepeillä? Hyvä kysymys. Miksi näin tehdään? lienee toinen hyvä kysymys.
Kukahan tuohon voisi vaikuttaa?
Täysin aiheeseen liittymättä: olisikohan mahdollista saada blogipostaus, jossa analysoisit tuota Liberan perustili-ehdotusta?
Kiitoksia.
Analyysi perstilimallista tulee, kun ehdin sen kirjoittaa. Nyt on aika paljontöitä.
Uskaltaisin vähintäänkin epäillä, että parilla vaikutusalueella olevalla pankilla ja osuuskunnallisella toimijalla, jotka maksavat merkittävän osan kaupungin kassaan kertyvästä yhteisöverosta, on tässä päätöksessä näppinsä pelissä.
Teollisuuskadusta tehdään nyt osa kaupunkimoottoritietä, joka yhdistyy Itäväylään ja nyt Pasilan kautta Tuusulanväylään. Ja kaupunkisuunnittelulautakunta myötäilee eikä investointikatto yhtäkkiä olekaan enää ongelma – sitä käytetään taas sitten, kun pitäisi rakentaa pyöräteitä. Käsittämätöntä ja järkyttävää 2010-luvun metropolissa, jossa näiden muutaman yrityksen lisäksi on yli puoli miljoonaa asukasta ja veronmaksajaa.
Kyllä, kyse on myös paikoituksesta. Jos ei ole paikoitustilaa riittävän lähellä, on takuu varmaa, että kaikki tuloksellinen toiminta kuihtuu pois. Pursimiehenkadullakaan ei ole kovin ruhtinaallisesti paikoitustilaa.
Samoin hieman ihmetyttää jakeluautojen jahtaaminen. Jos ei ole jakeluliikennettä, niin ei myöskään ole mitään jaeltavaa. Eli ilman jakeluliikennettä kaikki kauppa häviää.
Välillä tuntuu, että halutaan elävää kaupunkia, mutta samalla pyritään eliminoimaan kaikki sen edellytykset.
Tuo pitää täysin paikkansa! 🙂 Kun tuohon lisää vielä, että on paljon tyhjiä alueita lähempänä kaupunkia, kuin Kontula ja että Kontulan raekennuskanta on teknisesti kohtuu huonoa aikansa tuotetta, niin taloudellisesti järkevää tapaa hoitaa ongelma ei ole olemassa.
Kontulaan ei kannata satsata euroakaan. Annetaan rapistua ja ajetaan lopulta puskutraktorilla yli. Noin kaukana kaupungista ei ole mitään järkeä rakentaa uusia neukkukuutioita, vaan alue pitää kaavoittaa tiiviisti pientaloille.
Missäs sinä asut? Minä tulen ensi yönä ja ajan puskutraktorilla sinun tönösi nurin.
Millä ihmeen oikeutuksilla te ”vihreät” puhutte toisten ihmisten omistamien asuntojen purkamisesta? Kyllä täällä Kontulassa on ihan hyvässä kunnossa olevia YKSITYISESSÄ OMISTUKSESSA OLEVIA TALOYHTIÖITÄ, JOISSA ASUU TAVALLISIA TYÖSSÄKÄYVIÄ JA VEROJA MAKSAVIA KANSALAISIA. EIKÄ MUUTEN OLE OLTU PÄIVÄÄKÄÄN TYÖTTÖMÄNÄ EIKÄ SAIRAANA KOHTA 42 VUODEN TYÖSSÄOLON JÄLKEEN (JA TYÖT SEN KUN JATKUVAT)
Aloitetaan se Helsingin tiivistysrakentaminen vihreiden hipstereiden asuttamasta Käpylästä. Ne haisevat, lahot, mustat talorumilukset pitää purkaa heti kiiremmiten ja rakentaa tilalle umpikortteleita 100 000 asukkaalle. Ettekä sitten jätä oljenkorttakaan pystyyn. Urbaania sen olla pitää, sano cityvihreä, kun Käpylän lanas. Ja Käpylästä voitte jatkaa purkuhommia Taliin, siellä on kokoomuskavereittenne golfkenttä keskellä Helsinkiä. VOI PYHÄ SYLVI MITÄ RAKENNUSMAAN TUHLAUSTA.
Vaikka te vihreät olette kaikki akateemisesti koulutettuja, teillä on suuria puutteita empatian kanssa. Te ette kykene asettumaan kenenkään muun kuin oman rakkaan itsenne asemaan. Jos joku ei halua asua Helsingin keskustassa, te ette sitä ymmärrä vaan puratte vihaanne vaikka sitten toisten ihmisten asuntoja ja asuinaluetta kohtaan.
Vai on Kontula kaukana kaikesta, ei ainakaan minulle. Työmatka 10 min, lähes kaikki palvelut ostarilla tai Itäkeskuksessa. Helsingin keskustassa käyn ehkä kerran pari vuodessa, Hietaniemen hautausmaalla muistelemassa omaisiani.
Me ollaan ihan tyytyväisiä täällä Kontulassa nurmikkokaistalaisiimme ja parkkipaikkoihimme. Kun te puhutte ongelmalähiöistä, te otatte aina Kontulan esimerkiksi. Onhan noita ”neukkokuutioita” myös Käpylän kupeessa, Koskelassa ja Oulunkylässä. Samoin Maunulassa, Pihlajamäessä, Pihlajistossa, Malmilla, Tapulikaupungissa ja Vantaalla sekä Espoossa lukemattomia lähiöitä. Jotka eivät muuten paljon eroa Kontulan taloista. Osoittaa vain älyllistä laiskuutta olla etsimättä muita esimerkkejä. On suorastaan kulunut fraasi tämä ”ongelmalähiö Kontula”.
Toisaalta ”vihreiden” vihan Kontulaa kohtaan ymmärtää, kun tietää että tämä lähiö on aikoinaan rakennettu teollisuus- ja palvelualojen työläisille, kun heitä aikoinaan virtasi Helsinkiin kaikkialta Suomesta. Vihreät vihaavat teollisuutta, se on nähty vihreiden politiikasta. Vihreät ovat tuhonneet suomalaisen teollisuuden ajamalla EU:ssa täysin Suomen etujen vastaista politiikkaa. Toisin sanoen ovat kusseet suomalaisten teollisuusyritysten ja tavallisten kansalaisten muroihin.
Tähän voiis lisätä, että parikin Iso Roban tienoilla asuvaa tuttuani oli valitellut muka-käevelykatua, joka ei johda mistään mihinkään. Aika suutuinen se on.
Rauhoitu. Jos olisit lukenut tätä blogia vähänkään enemmän, kävisi aika selväksi että niin ”Kalle” kuin kovinkaan moni muukaan täällä kommentoiva ei ole kauhean ”vihreä” (siinä stereotyyppisessä puoluepoliittisessa mielessä). Ja hyvä niin.
Pari päivää sitten hesarissa oli mellunmäkeläinen ratkaisu jossa ihmiset haluaisivat ihan itse purkaa omistamansa kuusikymmenluvun lähiöasunnot. Olettaen että he saavat samanlaiset mutta parempikuntoiset tilalle kun tontille tehdään purettavien tilalle reilusti enemmän taloja.
Näin sen pitäisi mennä. Kaikki voittavat:
– asukkaat saavat parempikuntoiset kämpät
– helsinki saa uusia asukkaita
– raksaliike saa rahaa
– duunarit saa töitä
– mellunmäen yritykset saa lisää asiakkaita
– jne.
Ei ole olemassa sellaista taloudellista logiikkaa, joilla vanhoja lähiöitä voitaisiin järjellisesti korjata. Ainakaan yhteiskunnan rahoja ei niihin pidä tuhlata. Ruotsissa on jo purettu kokonaisia lähiöitä.
Asun omistusasunnossa, jota ei ole tehty 60-, 70- eikä 80-luvulla. Ymmärrän sen verran rakennustekniikasta, etten koskaan laittaisi omia rahojani kiinni lähiöiden elementtitaloihin.
Montako kertaa Käpylän haisevat puutalot on korjattu yhteiskunnan(?) varoin. Minun elinaikanani ainakin kolmesti. Onko se ollut järkevää. Samanlaisia työläiskortteleita löytyy kyllä muualtakin Suomesta, ei niitä Käpylän puutaloja olisi tarvinnut säästää purkamiselta, tontithan on niin kalliita Helsingissä. Alas vaan, ja umpikortteleita 100 000 asukkaalle.
Me kontulalaiset emme ole pyytäneet senttiäkään yhteiskunnan varoja talojemme korjaamiseen. IHAN ON ITSE RAHOITETTU NYKYISETKIN KORJAUKSET. Ja mitä se sinua liikuttaa minkä ikäisissä asunnoissa me asumme. Emme ole tulossa sinun rahapussillesi. Saat ihan itse pitää rahasi ja ostaa vaikka Kaivopuistosta asunnon, se ei minua liikuta pätkääkään.
Mutta tämä jatkuva Kontulan ja kontulalaisten dissaaminen ottaa päähän. Ottaisitte nyt edes kerran huonon asuinpaikan esimerkin jostain muualta, vaikkapa Espoon Suvelasta. Jos minä levittäisin tietoa, että tietyt vähemmistökansalaiset ovat sitä tai tätä, olisin pian poliisin kuulusteltavana. Mutta te ”rikkaammat” voitte kyllä luoda kontulalaisista vaikka minkälaisia stereotypioita joutumatta siitä vastuuseen. Samoin on sanomalehtien laita, HS etunenässä. Jos siellä jokin juttu on Kontulasta, vaikka jokin hyväkin asia, ei juttua ole voitu kirjoittaa positiivisessa äänensävyssä.
Kun kumartaa kantakaupunkiin, pyllistää lähiöön. Kallion ”kaupunkisuunnitteluosaajat” tekevät juuri näin.
Katselin vähän asuntojen hintoja Kontulassa.: osapuilleen 1900 – 2500e /m2 eli smaa luokkaa kuin täällä Kirkkonumemn Heikkilässä. Yllättävän vähän myynnissä, noin 20 isolla alueella.
Tämähän kuulostaa vähältä, mutta siirrytäänpä markkoihin: 11.400 – 15.000 mk/m2. Vertailun vuoksi. Vuonna 1989 100 m2 rivitalo Tapiolassa maksoi 900.000 markkaa, so 9000 mk/m2. Ja toimisto Kaartinkaupungissa 25.000 mk/m2.
Elinkustannusindeksikerroin on likimäärin 1,6.
Voisiko joku viisas kertoa, mitä rakentaminen maksaa nykyään per neliö? Ja mikä on rakennusoiekiduen arvo Kontulassa?
Jo talossa ei ole tehty putki- eikä julkisivuremonttia, peruskorjaus maksaa osapuilleen 1000 e/m2. Mutta sitä ei tarvitse ajoittaa yhteen vuoteen.
Tavalliset ihmiset muuten arvostavat sitä väljyyttä, jonka iso pihapiiri ja lähellä oleva metsä antavat. Muuten arkielämä on aika lailla aamulla töihin, päivän työ ja illalla töiden jälkeen kotiin. Viikonloppuna mökille tai vaunulle.
Kontulan nykyinen väestöntiheys (2,71 km2) on likimäärin 4800 as/km2. Ei jää paljon jälkeen Eirasta (5800 as(km 2, pa 0,17 km2). Tosin viereisessä Punavuoressa sitten asutaankn ahtaammin: n. 20.000 as/km2 tai 8400 asukasta.
Minusta tuollainen asenne on hölmö. Ihan kuin kannettaisiin valoa tupaan säkissä. 😀 Julkista liikennettä ei kannata pönkittää, kun se on kilpailukyvytöntä. Julkinen liikenne on kaupunkimaisen ja esikaupunkimaisen asutuksen liikennemuoto, joten se toimii kun tehdään lisää kaupunkia. Tarvitaan kaupunki johon pendlata ja esikaupukeja joista pendlata.
Lähijunaliikenne muodostuu kilpailukykyiseksi kun asemien seudut rakennetaan tiiviisti. Nyt ainoa terve asemanseutu on Grani! 🙂 Eli tarvitaan kuntauudistusta. Lisää noin 10 000 asukkaan kaupunkeja pitkin radan vartta.
Oikoradan suunta on menetetty, joten sinne ei kannata rakentaa. Motari ja raideliiekenne eivät saa olla samassa käytävässä, jos halutaan tervettä yhdyskuntarakennetta radan varteen. Motarin tulee olla 5 – 10 km päässä raiteista. Eli uusia kaupunkeja kannattaa katsella rantaradan ja ehkä Porvoon radan varteen.