Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2013

Lau­ta­saa­ren kaava

Lis­tan mukaan. taas yksi työ­paik­ka­tont­ti asun­noil­le. Näin syn­tyi taas  15750 ker­ros­ne­liö­tä asun­to­tuo­tan­toa. Tai pie­ni osa täs­tä tulee muu­hun käyttöön.

Toi­min­ta­suun­ni­tel­ma

Pöy­däl­le vii­kok­si. Tuh­ti paketti.

Telak­ka­ran­nan kaava

Rii­ta kos­ki Kor­jaa­mon käyt­tö­tar­koi­tus­ta. Kaa­voi­te­taan­ko se kult­tuu­ri­käyt­töön (Elmu) vai kau­pal­li­seen käyt­töön, joka ei saa olla päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­pa. Kau­pun­gil­la ei ole aikei­ta rahoit­taa Elmun han­ket­ta ja vir­ke­mie­het pelot­te­li­vat, että kaa­va­mää­räys estää koko alu­een toi­min­nan. Minus­ta täl­lai­nen pää­tös kuu­luu kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen teh­tä­väk­si. Jos me kaa­voi­tam­me sii­hen joko kult­tuu­ria tai hotel­lin, on sel­vä, ettei sii­hen tule kult­tuu­ria, kos­ka raken­nuk­sen omis­ta­jan talou­del­li­set vaa­ti­muk­set tie­tys­ti nouse­vat. Pää­tim­me Moi­sion esi­tyk­ses­tä äänin 5–4 että käyt­tö raja­taan kult­tuu­ri­käyt­töön. Vähem­mis­tös­sä kok ja ps.

Vasem­mis­to­lii­ton edus­ta­ja ehdot­ti tä’ydennyksenä, että kaa­va­mer­kin­nän tar­koi­tuk­se­na on mah­dol­lis­taa Elmun toi­min­ta alueella.

Lisät­tiin äänin 6–3. Rin­ta­mat vähän hajo­si­vat, kun ei oikein ymmär­ret­ty, mikä tämän lisäyk­sen tuot­ta­ma lisäin­for­maa­tio oli.

45000 ker­ros­ne­liö­tä

 Jät­kä­saa­ren puu­kort­te­lin kaava

Läpi yksi­mie­li­ses­ti. Har­mi­tel­tiin vähän huo­noa kau­pun­ki­ku­vaa, kos­ka katua vie­rus­taa pysä­köin­ti­lai­tok­sen kah­dek­san met­riä kor­kea sei­nä. 32500 kerrosneliötä. 

Folk­häl­sa­nin kaa­va Ruskdeasuolla

Läpi yksi­mie­li­ses­ti. 7500 kerrosneliötä

Kon­tu­lan ostoskeskus

Lis­tan mukaan, 22100 kerrosneliötä

Toi­nen­kin kaa­va kontulassa

Ker­ros­ta­lo van­ho­jen väliin. (3150 ker­ros­ne­liö­tä) Kyl­lä on alue kaa­voi­tet­tu maa­ta haaskaten.

Vuo­saa­ren kaava

10300 ker­ros­ne­liö­tä. Tämä oli vain lausun­to­jen jäl­keen uudes­taan tarkasteltavana.

Vetu­ri­tie

Hyväk­syt­tiin esi­tys, mut­ta lisät­tiin esi­tyk­ses­tä­ni kan­ta, että oli­si parem­pi raken­taa ker­ral­la kuin vaiheittain.

Fil­la­ri­py­sä­köin­nin ohjelma

Lis­tan mukaan. Asiat mene­vät eteenpäin

 Hyvä kokous, 107 700 kerrosneliötä.

 

 

 

 

31 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2013”

  1. Puu­kort­te­lin” pysä­köin­ti­lai­tos on kai­ken lisäk­si var­maan­kin aidon rehel­li­ses­ti teräsbetonirakenteinen…

    Jos näin on, voi­si oikeas­ti har­ki­ta eikö sur­ku­hu­pai­san iro­nian sijas­ta voi­si käyt­tää puu­ta siel­lä mihin se oikeas­ti sopii eikä väki­sin ajaa pöl­jää mukae­ko­lo­gis­ta suo­ma­lais­ta met­säklus­te­ri­de­sig­nea paik­koi­hin jois­sa sil­lä ei ole luon­nol­li­sia edellytyksiä.

  2. Kau­pun­gin tasa­pai­noi­nen kehi­tys huo­les­tut­taa. Jos alu­eel­le jää vain asun­to­ja, tar­koit­taa se käy­tän­nös­sä pal­ve­lui­den kuih­tu­mis­ta. Sen takia on äärim­mäi­sen tär­ke­ää, että kye­tään takaa­maan toi­min­tae­del­ly­tyk­set sekä kau­pal­le että eri­lai­sil­le toimitiloille.

    Mää­räl­li­ses­ti riit­tä­vä ja koh­tuu­hin­tai­nen pai­koi­tus on kes­kei­nen toi­min­tae­del­ly­tys. Kyse on niin työn­te­ki­jöi­den kuin asiak­kai­den­kin pai­koi­tuk­ses­ta. Asu­kas­pai­koi­tus on tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sin­ta pai­naa talo­jen alle ja sen­kin on olta­va koh­tuu­hin­tais­ta ja saavutettavissa.

    Välil­lä tun­tuu, että kaa­voi­te­taan ja raken­ne­taan ymmär­tä­mät­tä koko­nai­suut­ta. Minä haluan pitää lähi­pal­ve­lu­ni, esi­mer­kik­si kau­pan, ruo­ka­ra­vin­to­lat ja kah­vi­lat. Ne vaa­ti­vat sekä asia­kas­pai­koi­tus­ta että asia­kas vir­to­ja myös päivällä.

  3. Mikä perus­te “puu­kort­te­lin” koh­dal­la on, ettei pysä­köin­tiä tar­vit­se sijoit­taa maan alle?

  4. Har­mi­tel­tiin vähän huo­noa kau­pun­ki­ku­vaa, kos­ka katua vie­rus­taa pysä­köin­ti­lai­tok­sen kah­dek­san met­riä kor­kea seinä.

    Minua kiin­nos­tai­si tie­tää, miten kaa­voi­tuk­sen ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lun pro­ses­si on pää­ty­nyt sel­lai­sek­si, että kaa­voi­hin pää­tyy tämän täs­tä asioi­ta, joi­ta ei halu­ta, mut­ta joil­le ei voi teh­dä mitään.

    Ymmär­rän, ettei jokai­sen yksi­tyis­koh­taan voi ajan­käy­töl­li­sis­tä syis­tä puut­tua, mut­ta kun nyt­kin puhu­taan kau­pun­ki­ku­val­li­ses­ti asias­ta, jol­lai­sen ei Kehä I:n sisä­puo­lel­la pitäi­si pää­tyä edes luon­nok­seen, saa­ti sit­ten lau­ta­kun­nan lis­tal­le osa­na koko­nai­suut­ta, johon ei voi enää kos­kea hajot­ta­mat­ta korttitaloa.

  5. Täs­sä välis­sä tuli mie­lee­ni aiheen sivus­ta Ison-Roo­ber­tin­ka­dun tapaus, joka on ollut käve­ly­ka­tu­na pal­jon pidem­pään kuin mitä Vaa­san­ka­dun kokei­lu kes­ti. On havait­tu ensin­nä­kin, että Isol­ta-Roo­ber­tin­ka­dul­ta ovat muut kuin ravin­to­la­pal­ve­lut kuih­tu­neet ja lisäk­si kadul­la on pal­jon huol­toa­joa sii­hen näh­den, että sen pitäi­si olla käve­ly­ka­tu. Sik­si pitäi­si huo­lel­li­ses­ti miet­tiä ennen lii­al­lis­ta heit­täy­ty­mis­tä idea­lis­miin, miten eri alu­eet oikeas­ti toi­mi­vat “autot­to­mi­na”.

  6. Mik­ko Num­me­lin:
    Täs­sä välis­sä tuli mie­lee­ni aiheen sivus­ta Ison-Roo­ber­tin­ka­dun tapaus, joka on ollut käve­ly­ka­tu­na pal­jon pidem­pään kuin mitä Vaa­san­ka­dun kokei­lu kes­ti. On havait­tu ensin­nä­kin, että Isol­ta-Roo­ber­tin­ka­dul­ta ovat muut kuin ravin­to­la­pal­ve­lut kuih­tu­neet ja lisäk­si kadul­la on pal­jon huol­toa­joa sii­hen näh­den, että sen pitäi­si olla käve­ly­ka­tu. Sik­si pitäi­si huo­lel­li­ses­ti miet­tiä ennen lii­al­lis­ta heit­täy­ty­mis­tä idea­lis­miin, miten eri alu­eet oikeas­ti toi­mi­vat “autot­to­mi­na”.

    Kan­nat­tai­si Robaa päi­vi­tel­les­sä kui­ten­kin myös muis­taa, että esi­mer­kik­si Pur­si­mie­hen­ka­tu on aika­naan ollut kaup­pa­ka­tu. Kaup­po­jen vähen­ty­mi­ses­sä on pal­jon muus­ta­kin kysy­mys kuin autois­ta, esi­mer­kik­si ihan sii­tä että tehok­kuut­ta on kas­va­tet­tu käyt­tä­mäl­lä tilaa tehokkaammin.

    Huol­toa­jon muu­ten saa kuriin val­vo­mal­la sitä. Jos näin ei halu­ta teh­dä, niin se on toi­nen juttu.

  7. Mik­ko Num­me­lin:
    Täs­sä välis­sä tuli mie­lee­ni aiheen sivus­ta Ison-Roo­ber­tin­ka­dun tapaus, joka on ollut käve­ly­ka­tu­na pal­jon pidem­pään kuin mitä Vaa­san­ka­dun kokei­lu kes­ti. On havait­tu ensin­nä­kin, että Isol­ta-Roo­ber­tin­ka­dul­ta ovat muut kuin ravin­to­la­pal­ve­lut kuih­tu­neet ja lisäk­si kadul­la on pal­jon huol­toa­joa sii­hen näh­den, että sen pitäi­si olla käve­ly­ka­tu. Sik­si pitäi­si huo­lel­li­ses­ti miet­tiä ennen lii­al­lis­ta heit­täy­ty­mis­tä idea­lis­miin, miten eri alu­eet oikeas­ti toi­mi­vat “autot­to­mi­na”.

    Ravin­to­la- ja var­sin­kin yöker­hoe­lä­mä kes­kit­tyy kau­pun­geis­sä yleen­sä tiety(i)lle aluee(/i)lle, eikä sil­lä tar­vit­se olla mitään teke­mis­tä autot­to­muu­den kanssa. 

    Puna­vuo­res­sa asu­jai­mis­to on muut­tu­nut vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä pal­jon, se oli pit­kään Hel­sin­gin nuo­rek­kain ja tren­dik­käin kau­pun­gin­osa (nyky­ään Kal­lio on vah­vas­ti kisas­sa muka­na, mut­ta osto­voi­ma on edel­leen Puna­vuo­res­sa kovem­pi). Toi­saal­ta kes­kit­ty­mi­nen itses­sään vah­vis­taa ja vauh­dit­taa muu­tos­ta: kun Puna­vuo­res­ta tuli rau­ta­tie­a­se­mal­ta vii­kon­lop­puil­tai­sin tapah­tu­van kan­sain­vael­luk­sen pää­suun­ta, alu­eel­la oltiin nopeas­ti tilan­tees­sa, että lii­ke­ti­loil­le sai parem­man tuo­ton pitä­mäl­lä baa­ria kuin ompelutarvikeliikettä.

    Eli toi­sin sanoen autot­to­muu­den vai­ku­tus Ison-Roban pal­ve­lu­tar­jon­nan muu­tok­seen on jotain välil­tä erit­täin vähäi­nen — olematon.

  8. Jari V: Minua kiin­nos­tai­si tie­tää, miten kaa­voi­tuk­sen ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lun pro­ses­si on pää­ty­nyt sel­lai­sek­si, että kaa­voi­hin pää­tyy tämän täs­tä asioi­ta, joi­ta ei halu­ta, mut­ta joil­le ei voi teh­dä mitään.

    Voi­si­ko­han se joh­tua sii­tä, että viran­omai­nen on saa­nut val­tuu­det Venä­jän Tsaa­ril­ta ja joku lau­ta­kun­ta, kau­pun­gin­hal­li­tus tai val­tuus­to on vain hidas­te viran­omai­sen mie­li­val­lal­le? Viras­to palk­kaa itse­näi­ses­ti lisää viras­to­lai­sia ja kuten on huo­mat­tu ideo­lo­gi­nen näkö­kan­ta ei saa olla este vir­kaan palk­kaa­mi­sel­le. Moni vir­ka­mies on astu­nut vir­kaan­sa 60-luvun lopun kul­tai­si­na vuo­si­na ja läh­te­vät eläk­keel­le näi­nä päi­vi­nä vie­den muka­naan aikan­sa ideo­lo­gi­set suun­nit­te­lu­mie­li­pi­teen­sä. Kuten Ode jos­kus hie­man kit­ke­räs­ti huo­maut­ti lau­ta­kun­ta on viras­tol­le vain yksi sidos­ryh­mä mui­den jou­kos­sa. Se demokratiasta.

  9. Mik­si tuo­ta Vetu­ri­tie­tä ei voi­nut teh­dä pin­ta­rat­kai­su­na? Oli­si­ko sii­tä tulos­sa lii­an leveä vai onko juu­ri tun­ne­li kir­jat­tu kau­pun­gin, val­tion ja YIT:n sopimukseen?

    1. Las­kel­mien mukaan Vetu­ri­ten ris­teys Teol­li­suus­ka­dun kans­sa meni­si tuk­kaan ja lii­ken­ne leviäi­si kaduil­le, joil­le sitä ei toi­vo­ta. Näin se siis selitettiin.

  10. Ker­ros­ta­lo van­ho­jen väliin. (3150 ker­ros­ne­liö­tä) Kyl­lä on alue kaa­voi­tet­tu maa­ta haaskaten.”

    Tuo­kin Tan­huan­tien talo on 500 met­rin sisäl­lä osta­ris­ta ja met­roa­se­mas­ta. (Pitäi­si­kö­hän nuo avo­park­ki­pai­kat hakea museo­vi­ras­ton puo­les­ta suo­je­luk­sen alle jos täl­lä tavoin tilaa val­la­taan asunnoille.)
    Onko­han tut­kit­tu pal­jon­ko Kon­tu­laan oikeas­ti sai­si mah­tu­maan nykyis­ten talo­jen kupee­seen jos tavoi­tel­tai­siin kau­pun­ki­mais­ta tii­vis­tys­tä ase­man liepeille?

    1. Jos Kon­tu­la kaa­voi­tet­tai­siin nyt, sen asu­kas­lu­ku oli­si 3–6 ‑ker­tai­nen nykyi­seen ver­rat­tu­na. Noin pal­jon ei voi tii­vis­tää pur­ka­mat­ta vanhaa.

  11. Ehkä pitäi­si vie­lä tar­ken­taa edel­lis­tä sano­maa­ni. Eli kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton sidos­ryh­mät esi­tel­tiin lau­ta­kun­nal­le muis­tan­ko oikein niin, että lau­ta­kun­ta on asia­kas? Har­mi että blo­gin haku­mah­dol­li­suus on niin kan­kea. Viras­ton näke­mys lau­ta­kun­nas­ta oli siis point­ti, johon Ode otti kan­taa blo­gis­sa taan­noin. Meni­kö vaikeaksi?

    Huo­ma­sin Laut­ta­saa­ren teol­li­suus­kort­te­lin muu­tos­suun­ni­tel­mas­sa ilma­ku­van, joka on valai­se­va mones­sa mie­les­sä myös täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta mietittäessä. 

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-12–10_Kslk_34_El/1A74DDFC-A056-4F43-8200-E1B8D6753244/Liite.pdf

    Kuvan oikeas­sa lai­das­sa rajoit­tuu puis­toon mm. enti­nen Luot­to­kun­nan talo ja van­ha Shel­lin huol­toa­se­ma. Onko mah­dol­lis­ta, että kau­pun­ki oli­si aktii­vi­nen näi­den sekä vas­taa­vien tont­tien jalos­ta­mi­sen nopeut­ta­mi­ses­sa. Saman­lais­ta on koko Hel­sin­ki täyn­nä. Kiin­teis­tö­no­mis­ta­jat­kin voi­si­vat olla kiin­nos­tu­nei­ta hei­tä hyö­dyt­tä­vis­tä win-win sopi­muk­sis­ta ja sit­ten saa­tai­siin jotain jär­keä kau­pun­gin tiivistämiseen. 

    Nyt tun­tuu, että kau­pun­ki vain odot­taa, ja odot­taes­sa kaa­voit­taa vii­mei­set luon­non­ti­lai­set alueet.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Las­kel­mien mukaan Vetu­ri­ten ris­teys Teol­li­suus­ka­dun kans­sa meni­si tuk­kaan ja lii­ken­ne leviäi­si kaduil­le, joil­le sitä ei toi­vo­ta. Näin se siis selitettiin.

    Vali­tet­ta­vas­ti näil­lä las­kel­mil­la ei ole mitään eri­tyis­tä arvoa tämän tapai­ses­sa tilan­tees­sa. Lii­ken­ne­mal­lit sel­viä­vät koh­tuu­del­la auto­lii­ken­teen suun­tau­tu­mi­ses­ta ja aset­tu­mi­ses­ta eri rei­teil­le, mut­ta mui­den kul­ku­muo­to­jen suun­tau­tu­mis­ta ja var­sin­kaan muu­tok­sia kul­ku­ta­pa­ja­kau­mis­sa ne eivät seli­tä juu­ri­kaan. Nämä perus­tu­vat regres­sio­mal­lei­hin ja tilas­to­tie­tei­li­jä­nä voit itse vai­vat­ta vah­vis­taa tämän asian kat­so­mal­la tilas­tol­li­sen selit­tä­vyy­den tun­nus­lu­vut HSL:n net­ti­si­vuil­la ole­vis­ta eri lii­ken­ne­mal­lien raporteista.

    Aika sel­keäs­ti nämä mal­lit aliar­vioi­vat muu­tok­sia lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­ses­sä ja muu­tok­sia maan­käy­tös­sä ne eivät mal­lin­na lain­kaan. Jon­kin­lais­ta vah­vis­tus­ta antaa täl­le väit­teel­le Stra­fican teke­mä lii­ken­ne­mal­lin­nus bule­var­di­soin­nin poh­ja­työk­si. Sii­nä las­ken­ta­mal­lit anta­vat iso­ja muu­tok­sia lii­ken­tees­sä kulu­vaan aikaan, joi­ta empii­ris­ten havain­to­jen perus­teel­la koko lii­ken­ne­jär­jes­te­män tasol­la ei mer­kit­tä­väs­sä mää­rin tule. Eli aika­sääs­töt tai ‑tap­piot ulos­mi­ta­taan tai kom­pen­soi­daan täy­si­mää­räi­ses­ti, muu­tok­si­na maan­käy­tös­sä ja liikkumistottumuksissa.

    Vali­tet­ta­vas­ti parem­pia­kaan las­ken­ta­me­ne­tel­miä ei ole, joten kehi­tys­tä ei voi arvioi­da kovin­kaan tar­kas­ti. Mut­ta sen ver­ran uskal­tai­sin sanoa, että tuol­la sijain­nil­la ihmi­sil­lä on niin pal­jon vaih­toeh­to­ja kul­ke­mi­sen, asioi­mi­sen ja työs­sä­käyn­nin suh­teen, yri­tyk­sil­lä sijoit­tu­mi­sen suh­teen, että ruuh­kau­tu­mi­nen tuos­sa koh­taa on suun­nil­leen vakio riip­pu­mat­ta sii­tä mitä teh­dään. Tie­tys­ti autol­la liik­ku­mi­sen mah­dol­li­suu­det sit­ten vai­kut­ta­vat aika pal­jon­kin sii­hen, mil­lais­ta toi­min­taa tuon­ne uuteen kau­pun­gin­osaan tulee.

    Sitä pait­si, jos asia on ongel­mal­li­nen, voi kysyä, kan­nat­taa­ko Tuusu­lan­väy­län lii­ken­net­tä tuo­da lain­kaan Vetu­ri­tiel­le. Tämä­hän on kysee­na­lais­ta jo sik­si­kin, että luo­daan pai­kal­lis­ju­nil­le kil­pai­lu­ky­kyi­nen auto­toi­lu­vaih­toeh­to, var­sin­kin jos yhteyt­tä jat­ke­taan Itä­väy­läl­le. Nyt­hän junal­la on sel­vä kil­pai­lue­tu, kun se tuo suo­raan Pasi­laan, mut­ta autol­la täy­tyy kiertää.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Kon­tu­la kaa­voi­tet­tai­siin nyt, sen asu­kas­lu­ku oli­si 3–6 ‑ker­tai­nen nykyi­seen ver­rat­tu­na. Noin pal­jon ei voi tii­vis­tää pur­ka­mat­ta vanhaa.

    Kun Kon­tu­la aiko­naan raken­net­tiin, olet­tai­sin sen asu­kas­ti­hey­den olleen hyvin­kin 3–6 ker­tai­nen nykyi­seen verrattuna.

    Kir­jai­li­ja Leo kaler­vo muut­ti per­hei­neen jos­kus 60-luvun alku­puo­lel­la har­tia­pank­ki­ta­loon Kajaa­nin­li­nan­tiel­le, joka tosin tai­taa olla Puo­tin­har­jua. “Oli maht­vaa spat­see­rail­la 48 neliön kak­sion ava­ris­sa saleissa.”

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Las­kel­mien mukaan Vetu­ri­ten ris­teys Teol­li­suus­ka­dun kans­sa meni­si tuk­kaan ja lii­ken­ne leviäi­si kaduil­le, joil­le sitä ei toi­vo­ta. Näin se siis selitettiin.

    Ei lii­ken­teel­lä ole omaa tah­toa. Sitä on kaduil­la sen ver­ran kuin mah­tuu tai pääs­te­tään. Surul­li­nen tuu­lah­dus men­nees­tä, kun toi­saal­la jo hah­mo­tel­laan oike­aa kaupunkia.

  15. Mark­ku af Heur­lin: Kun Kon­tu­la aiko­naan raken­net­tiin, olet­tai­sin sen asu­kas­ti­hey­den olleen hyvin­kin 3–6 ker­tai­nen nykyi­seen verrattuna.

    Kir­jai­li­ja Leo kaler­vo muut­ti per­hei­neen jos­kus 60-luvun alku­puo­lel­la har­tia­pank­ki­ta­loon Kajaa­nin­li­nan­tiel­le, joka tosin tai­taa olla Puo­tin­har­jua. “Oli maht­vaa spat­see­rail­la 48 neliön kak­sion ava­ris­sa saleissa.”

    Kon­tu­la oli tiheim­mil­lään vuon­na 1973:
    Kon­tu­lan asu­kas­mää­rä saa­vut­ti huip­pun­sa vuon­na 1973, jol­loin Kon­tu­las­sa asui 21 667 ihmis­tä kontula.com sivun mukaan.
    Vuo­si­kir­jan tilas­to­jen mukaan nyt siel­lä lie­nee 13287 asu­kas­ta ja siten asu­kas­ti­heys 5150/km2
    Kol­min­ker­tais­tet­tu­na asu­kas­ti­heys oli­si 15 000/km2 paikkeilla.
    Kuusin­ker­tais­tet­tu­na asu­kas­ti­heys oli­si jo 30 000/ km2 paikkeilla.
    Joten­kin arvai­sin että jos auto­pai­kat jätet­täi­siin pois tii­vis­ty­vän ase­man vie­rel­tä vaik­ka 400 met­rin säteel­lä ja alue tii­vis­tet­täi­siin nykyis­ten talo­jen vie­reen niin pääs­täi­siin hel­pos­ti tuo­hon kol­min­ker­tai­seen arvoon. Asuk­kai­ta oli­si sil­loin nykyi­sen 13287 asuk­kaan sijas­ta n.40 000, asu­kas­ti­hey­den olles­sa sil­loin vie­lä hyvin­kin sie­det­tä­vä n.15 000/km2.
    Onko kau­pun­gil­la varaa tuh­la­ta kaik­ki vihe­ra­lu­eet vain sen vuok­si että avo­park­ki­paik­ko­ja ja nur­mi­kent­tiä pide­tään talo­jen ympä­ril­lä kes­kei­sil­lä ase­mien lie­peil­lä? Hyvä kysy­mys. Mik­si näin teh­dään? lie­nee toi­nen hyvä kysymys.
    Kuka­han tuo­hon voi­si vaikuttaa?

  16. Täy­sin aihee­seen liit­ty­mät­tä: oli­si­ko­han mah­dol­lis­ta saa­da blo­gi­pos­taus, jos­sa ana­ly­soi­sit tuo­ta Libe­ran perustili-ehdotusta?

    Kii­tok­sia.

  17. Vil­le Turu­nen:
    Mut­ta sen ver­ran uskal­tai­sin sanoa, että tuol­la sijain­nil­la ihmi­sil­lä on niin pal­jon vaih­toeh­to­ja kul­ke­mi­sen, asioi­mi­sen ja työs­sä­käyn­nin suh­teen, yri­tyk­sil­lä sijoit­tu­mi­sen suh­teen, että ruuh­kau­tu­mi­nen tuos­sa koh­taa on suun­nil­leen vakio riip­pu­mat­ta sii­tä mitä tehdään…

    Uskal­tai­sin vähin­tään­kin epäil­lä, että paril­la vai­ku­tusa­lu­eel­la ole­val­la pan­kil­la ja osuus­kun­nal­li­sel­la toi­mi­jal­la, jot­ka mak­sa­vat mer­kit­tä­vän osan kau­pun­gin kas­saan ker­ty­väs­tä yhtei­sö­ve­ros­ta, on täs­sä pää­tök­ses­sä näp­pin­sä pelissä.

    Teol­li­suus­ka­dus­ta teh­dään nyt osa kau­pun­ki­moot­to­ri­tie­tä, joka yhdis­tyy Itä­väy­lään ja nyt Pasi­lan kaut­ta Tuusu­lan­väy­lään. Ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta myö­täi­lee eikä inves­toin­ti­kat­to yhtäk­kiä ole­kaan enää ongel­ma — sitä käy­te­tään taas sit­ten, kun pitäi­si raken­taa pyö­rä­tei­tä. Käsit­tä­mä­tön­tä ja jär­kyt­tä­vää 2010-luvun met­ro­po­lis­sa, jos­sa näi­den muu­ta­man yri­tyk­sen lisäk­si on yli puo­li mil­joo­naa asu­kas­ta ja veronmaksajaa.

  18. tpyy­luo­ma: Kan­nat­tai­si Robaa päi­vi­tel­les­sä kui­ten­kin myös muis­taa, että esi­mer­kik­si Pur­si­mie­hen­ka­tu on aika­naan ollut kaup­pa­ka­tu. Kaup­po­jen vähen­ty­mi­ses­sä on pal­jon muus­ta­kin kysy­mys kuin autoista… 

    Kyl­lä, kyse on myös pai­koi­tuk­ses­ta. Jos ei ole pai­koi­tus­ti­laa riit­tä­vän lähel­lä, on takuu var­maa, että kaik­ki tulok­sel­li­nen toi­min­ta kuih­tuu pois. Pur­si­mie­hen­ka­dul­la­kaan ei ole kovin ruh­ti­naal­li­ses­ti paikoitustilaa.

    Samoin hie­man ihme­tyt­tää jake­luau­to­jen jah­taa­mi­nen. Jos ei ole jake­lu­lii­ken­net­tä, niin ei myös­kään ole mitään jael­ta­vaa. Eli ilman jake­lu­lii­ken­net­tä kaik­ki kaup­pa häviää.

    Välil­lä tun­tuu, että halu­taan elä­vää kau­pun­kia, mut­ta samal­la pyri­tään eli­mi­noi­maan kaik­ki sen edellytykset.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Kon­tu­la kaa­voi­tet­tai­siin nyt, sen asu­kas­lu­ku oli­si 3–6 ‑ker­tai­nen nykyi­seen ver­rat­tu­na. Noin pal­jon ei voi tii­vis­tää pur­ka­mat­ta vanhaa. 

    Tuo pitää täy­sin paik­kan­sa! 🙂 Kun tuo­hon lisää vie­lä, että on pal­jon tyh­jiä aluei­ta lähem­pä­nä kau­pun­kia, kuin Kon­tu­la ja että Kon­tu­lan rae­ken­nus­kan­ta on tek­ni­ses­ti koh­tuu huo­noa aikan­sa tuo­tet­ta, niin talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää tapaa hoi­taa ongel­ma ei ole olemassa.

    Kon­tu­laan ei kan­na­ta sat­sa­ta euroa­kaan. Anne­taan rapis­tua ja aje­taan lopul­ta pus­kut­rak­to­ril­la yli. Noin kau­ka­na kau­pun­gis­ta ei ole mitään jär­keä raken­taa uusia neuk­ku­kuu­tioi­ta, vaan alue pitää kaa­voit­taa tii­viis­ti pientaloille.

  20. Kal­le: Tuo pitää täy­sin paik­kan­sa! Kun tuo­hon lisää vie­lä, että on pal­jon tyh­jiä aluei­ta lähem­pä­nä kau­pun­kia, kuin Kon­tu­la ja että Kon­tu­lan rae­ken­nus­kan­ta on tek­ni­ses­ti koh­tuu huo­noa aikan­sa tuo­tet­ta, niin talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää tapaa hoi­taa ongel­ma ei ole olemassa.

    Kon­tu­laan ei kan­na­ta sat­sa­ta euroa­kaan. Anne­taan rapis­tua ja aje­taan lopul­ta pus­kut­rak­to­ril­la yli. Noin kau­ka­na kau­pun­gis­ta ei ole mitään jär­keä raken­taa uusia neuk­ku­kuu­tioi­ta, vaan alue pitää kaa­voit­taa tii­viis­ti pientaloille.

    Mis­säs sinä asut? Minä tulen ensi yönä ja ajan pus­kut­rak­to­ril­la sinun tönö­si nurin. 

    Mil­lä ihmeen oikeu­tuk­sil­la te “vih­reät” puhut­te tois­ten ihmis­ten omis­ta­mien asun­to­jen pur­ka­mi­ses­ta? Kyl­lä tääl­lä Kon­tu­las­sa on ihan hyväs­sä kun­nos­sa ole­via YKSITYISESSÄ OMISTUKSESSA OLEVIA TALOYHTIÖITÄ, JOISSA ASUU TAVALLISIA TYÖSSÄKÄYVIÄ JA VEROJA MAKSAVIA KANSALAISIA. EIKÄ MUUTEN OLE OLTU PÄIVÄÄKÄÄN TYÖTTÖMÄNÄ EIKÄ SAIRAANA KOHTA 42 VUODEN TYÖSSÄOLON JÄLKEEN (JA TYÖT SEN KUN JATKUVAT)

    Aloi­te­taan se Hel­sin­gin tii­vis­tys­ra­ken­ta­mi­nen vih­rei­den hips­te­rei­den asut­ta­mas­ta Käpy­läs­tä. Ne hai­se­vat, lahot, mus­tat talo­ru­mi­luk­set pitää pur­kaa heti kii­rem­mi­ten ja raken­taa tilal­le umpi­kort­te­lei­ta 100 000 asuk­kaal­le. Ette­kä sit­ten jätä oljen­kort­ta­kaan pys­tyyn. Urbaa­nia sen olla pitää, sano city­vih­reä, kun Käpy­län lanas. Ja Käpy­läs­tä voit­te jat­kaa pur­ku­hom­mia Taliin, siel­lä on kokoo­mus­ka­ve­reit­ten­ne golf­kent­tä kes­kel­lä Hel­sin­kiä. VOI PYHÄ SYLVI MITÄ RAKENNUSMAAN TUHLAUSTA

    Vaik­ka te vih­reät olet­te kaik­ki aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja, teil­lä on suu­ria puut­tei­ta empa­tian kans­sa. Te ette kyke­ne aset­tu­maan kenen­kään muun kuin oman rak­kaan itsen­ne ase­maan. Jos joku ei halua asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, te ette sitä ymmär­rä vaan purat­te vihaan­ne vaik­ka sit­ten tois­ten ihmis­ten asun­to­ja ja asui­na­luet­ta kohtaan. 

    Vai on Kon­tu­la kau­ka­na kai­kes­ta, ei aina­kaan minul­le. Työ­mat­ka 10 min, lähes kaik­ki pal­ve­lut osta­ril­la tai Itä­kes­kuk­ses­sa. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa käyn ehkä ker­ran pari vuo­des­sa, Hie­ta­nie­men hau­taus­maal­la muis­te­le­mas­sa omaisiani. 

    Me ollaan ihan tyy­ty­väi­siä tääl­lä Kon­tu­las­sa nur­mik­ko­kais­ta­lai­siim­me ja park­ki­paik­koi­him­me. Kun te puhut­te ongel­ma­lä­hiöis­tä, te otat­te aina Kon­tu­lan esi­mer­kik­si. Onhan noi­ta “neuk­ko­kuu­tioi­ta” myös Käpy­län kupees­sa, Kos­ke­las­sa ja Oulun­ky­läs­sä. Samoin Mau­nu­las­sa, Pih­la­ja­mäes­sä, Pih­la­jis­tos­sa, Mal­mil­la, Tapu­li­kau­pun­gis­sa ja Van­taal­la sekä Espoos­sa luke­mat­to­mia lähiöi­tä. Jot­ka eivät muu­ten pal­jon eroa Kon­tu­lan talois­ta. Osoit­taa vain älyl­lis­tä lais­kuut­ta olla etsi­mät­tä mui­ta esi­merk­ke­jä. On suo­ras­taan kulu­nut fraa­si tämä “ongel­ma­lä­hiö Kontula”. 

    Toi­saal­ta “vih­rei­den” vihan Kon­tu­laa koh­taan ymmär­tää, kun tie­tää että tämä lähiö on aikoi­naan raken­net­tu teol­li­suus- ja pal­ve­lua­lo­jen työ­läi­sil­le, kun hei­tä aikoi­naan vir­ta­si Hel­sin­kiin kaik­kial­ta Suo­mes­ta. Vih­reät vihaa­vat teol­li­suut­ta, se on näh­ty vih­rei­den poli­tii­kas­ta. Vih­reät ovat tuhon­neet suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den aja­mal­la EU:ssa täy­sin Suo­men etu­jen vas­tais­ta poli­tiik­kaa. Toi­sin sanoen ovat kus­seet suo­ma­lais­ten teol­li­suus­yri­tys­ten ja taval­lis­ten kan­sa­lais­ten muroihin.

  21. Mik­ko Num­me­lin:
    Täs­sä välis­sä tuli mie­lee­ni aiheen sivus­ta Ison-Roo­ber­tin­ka­dun tapaus, joka on ollut käve­ly­ka­tu­na pal­jon pidem­pään kuin mitä Vaa­san­ka­dun kokei­lu kes­ti. On havait­tu ensin­nä­kin, että Isol­ta-Roo­ber­tin­ka­dul­ta ovat muut kuin ravin­to­la­pal­ve­lut kuih­tu­neet ja lisäk­si kadul­la on pal­jon huol­toa­joa sii­hen näh­den, että sen pitäi­si olla käve­ly­ka­tu. Sik­si pitäi­si huo­lel­li­ses­ti miet­tiä ennen lii­al­lis­ta heit­täy­ty­mis­tä idea­lis­miin, miten eri alu­eet oikeas­ti toi­mi­vat “autot­to­mi­na”.

    Tähän voiis lisä­tä, että pari­kin Iso Roban tie­noil­la asu­vaa tut­tua­ni oli vali­tel­lut muka-käe­ve­ly­ka­tua, joka ei joh­da mis­tään mihin­kään. Aika suu­tui­nen se on.

  22. TPi:
    Mil­lä ihmeen oikeu­tuk­sil­la te “vih­reät” puhut­te tois­ten ihmis­ten omis­ta­mien asun­to­jen purkamisesta? 

    Rau­hoi­tu. Jos oli­sit luke­nut tätä blo­gia vähän­kään enem­män, kävi­si aika sel­väk­si että niin “Kal­le” kuin kovin­kaan moni muu­kaan tääl­lä kom­men­toi­va ei ole kau­hean “vih­reä” (sii­nä ste­reo­tyyp­pi­ses­sä puo­lue­po­liit­ti­ses­sa mie­les­sä). Ja hyvä niin.

    Pari päi­vää sit­ten hesa­ris­sa oli mel­lun­mä­ke­läi­nen rat­kai­su jos­sa ihmi­set haluai­si­vat ihan itse pur­kaa omis­ta­man­sa kuusi­kym­men­lu­vun lähiö­asun­not. Olet­taen että he saa­vat saman­lai­set mut­ta parem­pi­kun­toi­set tilal­le kun ton­til­le teh­dään puret­ta­vien tilal­le rei­lus­ti enem­män taloja. 

    Näin sen pitäi­si men­nä. Kaik­ki voittavat:

    — asuk­kaat saa­vat parem­pi­kun­toi­set kämpät
    — hel­sin­ki saa uusia asukkaita
    — rak­sa­lii­ke saa rahaa
    — duu­na­rit saa töitä
    — mel­lun­mäen yri­tyk­set saa lisää asiakkaita
    — jne.

  23. TPi:

    Mil­lä ihmeen oikeu­tuk­sil­la te “vih­reät” puhut­te tois­ten ihmis­ten omis­ta­mien asuntojen … 

    Ei ole ole­mas­sa sel­lais­ta talou­del­lis­ta logiik­kaa, joil­la van­ho­ja lähiöi­tä voi­tai­siin jär­jel­li­ses­ti kor­ja­ta. Aina­kaan yhteis­kun­nan raho­ja ei nii­hin pidä tuh­la­ta. Ruot­sis­sa on jo puret­tu koko­nai­sia lähiöitä.

    Asun omis­tusa­sun­nos­sa, jota ei ole teh­ty 60‑, 70- eikä 80-luvul­la. Ymmär­rän sen ver­ran raken­nus­tek­nii­kas­ta, etten kos­kaan lait­tai­si omia raho­ja­ni kiin­ni lähiöi­den elementtitaloihin.

  24. Kal­le: Ei ole ole­mas­sa sel­lais­ta talou­del­lis­ta logiik­kaa, joil­la van­ho­ja lähiöi­tä voi­tai­siin jär­jel­li­ses­ti kor­ja­ta. Aina­kaan yhteis­kun­nan raho­ja ei nii­hin pidä tuh­la­ta. Ruot­sis­sa on jo puret­tu koko­nai­sia lähiöitä.

    Asun omis­tusa­sun­nos­sa, jota ei ole teh­ty 60‑, 70- eikä 80-luvul­la. Ymmär­rän sen ver­ran raken­nus­tek­nii­kas­ta, etten kos­kaan lait­tai­si omia raho­ja­ni kiin­ni lähiöi­den elementtitaloihin.

    Mon­ta­ko ker­taa Käpy­län hai­se­vat puu­ta­lot on kor­jat­tu yhteis­kun­nan(?) varoin. Minun elin­ai­ka­na­ni aina­kin kol­mes­ti. Onko se ollut jär­ke­vää. Saman­lai­sia työ­läis­kort­te­lei­ta löy­tyy kyl­lä muu­al­ta­kin Suo­mes­ta, ei nii­tä Käpy­län puu­ta­lo­ja oli­si tar­vin­nut sääs­tää pur­ka­mi­sel­ta, ton­tit­han on niin kal­lii­ta Hel­sin­gis­sä. Alas vaan, ja umpi­kort­te­lei­ta 100 000 asukkaalle.

    Me kon­tu­la­lai­set emme ole pyy­tä­neet sent­tiä­kään yhteis­kun­nan varo­ja talo­jem­me kor­jaa­mi­seen. IHAN ON ITSE RAHOITETTU NYKYISETKIN KORJAUKSET. Ja mitä se sinua lii­kut­taa min­kä ikäi­sis­sä asun­nois­sa me asum­me. Emme ole tulos­sa sinun raha­pus­sil­le­si. Saat ihan itse pitää raha­si ja ostaa vaik­ka Kai­vo­puis­tos­ta asun­non, se ei minua lii­ku­ta pätkääkään.

    Mut­ta tämä jat­ku­va Kon­tu­lan ja kon­tu­la­lais­ten dis­saa­mi­nen ottaa pää­hän. Ottai­sit­te nyt edes ker­ran huo­non asuin­pai­kan esi­mer­kin jos­tain muu­al­ta, vaik­ka­pa Espoon Suve­las­ta. Jos minä levit­täi­sin tie­toa, että tie­tyt vähem­mis­tö­kan­sa­lai­set ovat sitä tai tätä, oli­sin pian polii­sin kuu­lus­tel­ta­va­na. Mut­ta te “rik­kaam­mat” voit­te kyl­lä luo­da kon­tu­la­lai­sis­ta vaik­ka min­kä­lai­sia ste­reo­ty­pioi­ta jou­tu­mat­ta sii­tä vas­tuuseen. Samoin on sano­ma­leh­tien lai­ta, HS etu­ne­näs­sä. Jos siel­lä jokin jut­tu on Kon­tu­las­ta, vaik­ka jokin hyvä­kin asia, ei jut­tua ole voi­tu kir­joit­taa posi­tii­vi­ses­sa äänensävyssä.

  25. TPi: Kal­le: Ei ole ole­mas­sa sel­lais­ta talou­del­lis­ta logiik­kaa, joil­la van­ho­ja lähiöi­tä voi­tai­siin jär­jel­li­ses­ti kor­ja­ta. Aina­kaan yhteis­kun­nan raho­ja ei nii­hin pidä tuh­la­ta. Ruot­sis­sa on jo puret­tu koko­nai­sia lähiöitä.

    Asun omis­tusa­sun­nos­sa, jota ei ole teh­ty 60‑, 70- eikä 80-luvul­la. Ymmär­rän sen ver­ran raken­nus­tek­nii­kas­ta, etten kos­kaan lait­tai­si omia raho­ja­ni kiin­ni lähiöi­den elementtitaloihin.

    Mon­ta­ko ker­taa Käpy­län hai­se­vat puu­ta­lot on kor­jat­tu yhteis­kun­nan(?) varoin. Minun elin­ai­ka­na­ni aina­kin kol­mes­ti. Onko se ollut jär­ke­vää. Saman­lai­sia työ­läis­kort­te­lei­ta löy­tyy kyl­lä muu­al­ta­kin Suo­mes­ta, ei nii­tä Käpy­län puu­ta­lo­ja oli­si tar­vin­nut sääs­tää pur­ka­mi­sel­ta, ton­tit­han on niin kal­lii­ta Hel­sin­gis­sä. Alas vaan, ja umpi­kort­te­lei­ta 100 000 asukkaalle.

    Me kon­tu­la­lai­set emme ole pyy­tä­neet sent­tiä­kään yhteis­kun­nan varo­ja talo­jem­me kor­jaa­mi­seen. IHAN ON ITSE RAHOITETTU NYKYISETKIN KORJAUKSET. Ja mitä se sinua lii­kut­taa min­kä ikäi­sis­sä asun­nois­sa me asum­me. Emme ole tulos­sa sinun raha­pus­sil­le­si. Saat ihan itse pitää raha­si ja ostaa vaik­ka Kai­vo­puis­tos­ta asun­non, se ei minua lii­ku­ta pätkääkään.

    Mut­ta tämä jat­ku­va Kon­tu­lan ja kon­tu­la­lais­ten dis­saa­mi­nen ottaa pää­hän. Ottai­sit­te nyt edes ker­ran huo­non asuin­pai­kan esi­mer­kin jos­tain muu­al­ta, vaik­ka­pa Espoon Suve­las­ta. Jos minä levit­täi­sin tie­toa, että tie­tyt vähem­mis­tö­kan­sa­lai­set ovat sitä tai tätä, oli­sin pian polii­sin kuu­lus­tel­ta­va­na. Mut­ta te “rik­kaam­mat” voit­te kyl­lä luo­da kon­tu­la­lai­sis­ta vaik­ka min­kä­lai­sia ste­reo­ty­pioi­ta jou­tu­mat­ta sii­tä vas­tuuseen. Samoin on sano­ma­leh­tien lai­ta, HS etu­ne­näs­sä. Jos siel­lä jokin jut­tu on Kon­tu­las­ta, vaik­ka jokin hyvä­kin asia, ei jut­tua ole voi­tu kir­joit­taa posi­tii­vi­ses­sa äänensävyssä.

    (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    Kun kumar­taa kan­ta­kau­pun­kiin, pyl­lis­tää lähi­öön. Kal­lion “kau­pun­ki­suun­nit­te­luo­saa­jat” teke­vät juu­ri näin.

  26. Kat­se­lin vähän asun­to­jen hin­to­ja Kon­tu­las­sa.: osa­puil­leen 1900 — 2500e /m2 eli smaa luok­kaa kuin tääl­lä Kirk­ko­nu­memn Heik­ki­läs­sä. Yllät­tä­vän vähän myyn­nis­sä, noin 20 isol­la alueella.

    Tämä­hän kuu­los­taa vähäl­tä, mut­ta siir­ry­tään­pä mark­koi­hin: 11.400 — 15.000 mk/m2. Ver­tai­lun vuok­si. Vuon­na 1989 100 m² rivi­ta­lo Tapio­las­sa mak­soi 900.000 mark­kaa, so 9000 mk/m2. Ja toi­mis­to Kaar­tin­kau­pun­gis­sa 25.000 mk/m2.

    Elin­kus­tan­nusin­dek­si­ker­roin on liki­mää­rin 1,6.

    Voi­si­ko joku vii­sas ker­toa, mitä raken­ta­mi­nen mak­saa nyky­ään per neliö? Ja mikä on raken­nusoi­e­ki­duen arvo Kontulassa?

    Jo talos­sa ei ole teh­ty put­ki- eikä jul­ki­si­vu­re­mont­tia, perus­kor­jaus mak­saa osa­puil­leen 1000 e/m2. Mut­ta sitä ei tar­vit­se ajoit­taa yhteen vuoteen.

    Taval­li­set ihmi­set muu­ten arvos­ta­vat sitä väl­jyyt­tä, jon­ka iso piha­pii­ri ja lähel­lä ole­va met­sä anta­vat. Muu­ten arkie­lä­mä on aika lail­la aamul­la töi­hin, päi­vän työ ja illal­la töi­den jäl­keen kotiin. Vii­kon­lop­pu­na mökil­le tai vaunulle.

  27. Kon­tu­lan nykyi­nen väes­tön­ti­heys (2,71 km²) on liki­mää­rin 4800 as/km2. Ei jää pal­jon jäl­keen Eiras­ta (5800 as(km 2, pa 0,17 km²). Tosin vie­rei­ses­sä Puna­vuo­res­sa sit­ten asu­taankn ahtaam­min: n. 20.000 as/km2 tai 8400 asukasta.

  28. Vil­le Turu­nen:
    …Sitä pait­si, jos asia on ongel­mal­li­nen, voi kysyä, kan­nat­taa­ko Tuusu­lan­väy­län lii­ken­net­tä tuo­da lain­kaan Vetu­ri­tiel­le. Tämä­hän on kysee­na­lais­ta jo sik­si­kin, että luo­daan pai­kal­lis­ju­nil­le kil­pai­lu­ky­kyi­nen auto­toi­lu­vaih­toeh­to, var­sin­kin jos yhteyt­tä jat­ke­taan Itä­väy­läl­le. Nyt­hän junal­la on sel­vä kil­pai­lue­tu, kun se tuo suo­raan Pasi­laan, mut­ta autol­la täy­tyy kiertää. 

    Minus­ta tuol­lai­nen asen­ne on höl­mö. Ihan kuin kan­net­tai­siin valoa tupaan säkis­sä. 😀 Jul­kis­ta lii­ken­net­tä ei kan­na­ta pön­kit­tää, kun se on kil­pai­lu­ky­vy­tön­tä. Jul­ki­nen lii­ken­ne on kau­pun­ki­mai­sen ja esi­kau­pun­ki­mai­sen asu­tuk­sen lii­ken­ne­muo­to, joten se toi­mii kun teh­dään lisää kau­pun­kia. Tar­vi­taan kau­pun­ki johon pend­la­ta ja esi­kau­pu­ke­ja jois­ta pendlata.

    Lähi­ju­na­lii­ken­ne muo­dos­tuu kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si kun ase­mien seu­dut raken­ne­taan tii­viis­ti. Nyt ainoa ter­ve ase­man­seu­tu on Gra­ni! 🙂 Eli tar­vi­taan kun­ta­uu­dis­tus­ta. Lisää noin 10 000 asuk­kaan kau­pun­ke­ja pit­kin radan vartta.

    Oiko­ra­dan suun­ta on mene­tet­ty, joten sin­ne ei kan­na­ta raken­taa. Mota­ri ja rai­de­lii­eken­ne eivät saa olla samas­sa käy­tä­väs­sä, jos halu­taan ter­vet­tä yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta radan var­teen. Mota­rin tulee olla 5 — 10 km pääs­sä rai­teis­ta. Eli uusia kau­pun­ke­ja kan­nat­taa kat­sel­la ran­ta­ra­dan ja ehkä Por­voon radan varteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.