Sote-ratkaisu.

Sote-sovus­ta ei oikein ota selvää läpi luke­mal­la. Se kuitenkin tiede­tään, että aika isol­la pens­selil­lä se on kir­joitet­tu. Sopimus­ta voi soveltaa melkein miten tahansa. Jatkoke­hit­te­ly ja viidessä sote-piiris­sä tehtävät päätök­set siis ratkai­se­vat paljon.

Vähän vaikut­taa siltä, että tuli kameli – siis komitean piirtämä hevo­nen. Sen ver­ran tuskalli­nen on pros­es­si vier­estä seu­rat­tuna ollut, että vähään aikaan ei var­maankaan lake­ja täl­lä taval­la valmis­tel­la. Poli­itikot ovat tässä väärässä roolis­sa. Yleis­lin­jauk­set kuu­lu­vat poli­ti­ikalle, mut­ta valmis­telu virkamiehille.

Yksi tulk­in­ta sovus­ta on, ettei tässä muu­tu mikään – pait­si, että nyky­is­ten organ­isaa­tioiden päälle tulee yksi hallinnolli­nen por­ras lisää. Tämä on aivan mah­dolli­nen lop­putu­los, mut­ta voidaan näis­sä puit­teis­sa tehdä paljon muu­takin. Jat­ka lukemista “Sote-ratkaisu.”

Raideinvestoinnit Stubbin hallituksen ohjelmassa

Stub­bin hal­li­tus on luvan­nut val­tion tuke­van (seu­raaval­la vaa­likaudel­la!) investoin­te­ja Pis­ara-rataan, Län­simetron jatkoon ja Tam­pereen ratikkaan, jos kun­nat sitoutu­vat lisäämään asun­tomaan kaavoitus­ta. Eduskun­nas­sa oppo­si­tio, eri­tyis­es­ti keskus­ta, arvosteli tänään tätä siitä, että investoin­ti­ra­haa tarvit­taisi­in paran­ta­maan tiev­erkkoa maakun­nis­sa eikä raitei­ta kasvukeskuk­sis­sa. Sip­ilä puut­tui eri­tyis­es­ti Anni Sin­nemäen puheeseen, että nämä raidein­vestoin­nit ovat hyvää talous­poli­ti­ikkaa, kos­ka kokon­aisu­us aut­taa ihmisiä muut­ta­maan sinne, mis­sä on työ­paikko­ja. Sip­ilän mukaan tämä osoit­taa, että pyritään keskit­tävään politiikkaan.

Sip­ilä muuten sanoi myös, ettei Pis­araa tarvi­ta, kos­ka aina­han voidaan lisätä raitei­ta Helsin­gin rat­api­hal­la. Hänen täy­tyi tarkoit­taa, että Kaisaniemen puis­to uhrataan rat­api­hak­si, kos­ka ei niitä mihinkään muuhun suun­taankaan voi lisätä. Aja­tus on bar­baari­nen! Jat­ka lukemista “Raidein­vestoin­nit Stub­bin hal­li­tuk­sen ohjelmassa”

Tase ja tulos

Kun talout­ta ter­ve­hdytetään ja tor­ju­taan pitkän ajan velka­an­tu­mista, kan­nat­taisi erot­taa toi­sis­taan tulot ja tase. Val­tion ja kun­tien bud­jet­te­ja tehdessä nämä asi­at menevät ilois­es­ti sekaisin.

Tase koos­t­uu veloista ja omaisu­ud­es­ta. Tase huononee, jos ote­taan lainaa tai myy­dään tuot­tavaa omaisu­ut­ta. Lainan otta­mi­nen ja tuot­ta­van omaisu­u­den myymi­nen ovat yhtä paho­ja asioi­ta. Kumpi on pahempi, riip­puu omaisu­u­den (oikein las­ke­tus­ta) tuo­to­s­ta ja lainan koros­ta. Tase ei heikkene siitä, että ote­taan lainaa ja käytetään se investoin­ti­in, joka on joka tapauk­ses­sa tehtävä tai joka tuot­taa silkkaa rahaa. Vält­tämät­tömiä investoin­te­ja ei ole mitään järkeä lykätä huonoina aikoina, jol­loin rak­en­t­a­mi­nen on hal­paa, jos vain on mah­dol­lista saa­da lainaa. Home­k­oulu kan­nat­taa kor­ja­ta pian, ellei sitä ole tarkoi­tus jos­sain vai­heessa purkaa. Jat­ka lukemista “Tase ja tulos”

Lääketutkimuksen rahoitus uusittava

Lääke­tutkimuk­sen rahoi­tus perus­tuu patent­tei­hin. Aiem­min Suomes­sa myön­net­ti­in patent­te­ja vain menetelmille tuot­taa lääke­molekyyle­jä, nyt myön­netään patent­te­ja itse molekyylille. Patent­ti on voimas­sa pääsään­töis­es­ti 20 vuot­ta. Tämä 20 vuot­ta ei kuitenkaan ole tehokkaan rahas­tuk­sen aikaa, kos­ka lääket­tä ei saa­da markki­noille heti paten­toimisen jäl­keen, vaan molekyylin tur­val­lisu­ut­ta ja vaikut­tavu­ut­ta on vielä selvitettävä.

Lääke­molekyylin kehit­tämji­nen kaikkine vaa­dit­tavine tur­val­lisu­us- ja vaikut­tavu­us­tutkimuksi­neen on hyvin kallista. Huo­mat­ta­va osa pro­jek­teista epäon­nis­tuu. Tämä pakot­taa tutki­van lääke­te­ol­lisu­u­den hyvin suurik­si yksiköik­si, jot­ta epäon­nis­tu­misen ris­ki saadaan katetuksi.

Lääke­tutkimus­ta ei syn­ny ilman rahoi­tus­ta, mut­ta tämä rahoi­tusarkkite­htu­uri on aika huono. Siinä on esimerkik­si seu­raavia ongelmia: Jat­ka lukemista “Lääke­tutkimuk­sen rahoi­tus uusittava”

Toimistoista asuntoja: raha ratkaisee vai politiikka?

Toimis­to­jen muut­tamista asun­noik­si ei tarvitse tukea veron­mak­sajien rahoin. Riit­tää, että se sallitaan. 

Stub­bin hal­li­tuk­sen tiedo­nan­nos­sa eduskun­nalle löy­tyy täl­lainenkin virke:

Pääkaupunkiseudul­la ote­taan käyt­töön käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tosavus­tus edis­tämään toimis­to- ja teol­lisu­us­raken­nusten muut­tamista vuokra-asuntokäyttöön. 

Onko nyt niin, että jos jotain asi­aa halu­taan edis­tää, siihen ei löy­dy mui­ta keino­ja kuin veron­mak­sajien rahan käyt­tämi­nen? Helsingis­sä ainakin on huo­mat­tavasti van­ho­ja toimis­to­ja ja teol­lisu­us­raken­nuk­sia, jot­ka omis­ta­ja halu­aisi muut­taa asun­noik­si. Siihen ei tarvi­ta val­tion rahaa. Riit­täisi, että se sallittaisiin.

Viimek­si Pitäjän­mäen yri­tysalueen maankäytön muu­tospe­ri­aat­tei­ta käsiteltäessä tör­mät­ti­in taas kysymyk­seen, kum­mat ovat oike­as­sa, suun­nit­teli­jat vai markki­nat? On yllät­tävä asetel­ma, että vihreät tun­te­vat enem­män viehtymys­tä markki­noi­hin luot­tamiseen kuin kokoomus­laiset. Esit­telijä puo­lusti kiel­teistä kan­taansa maan­omis­ta­jien etu­jen ajamiseen (hyi, keinot­telua!) sil­lä kaupungis­sa tarvi­taan työ­paikko­ja ja jos niitä nyt muute­taan asun­noik­si, muu­tos on peru­ut­tam­a­ton. Jat­ka lukemista “Toimis­toista asun­to­ja: raha ratkaisee vai politiikka?”

Aloite investointiraamin muuttamisesta osittain nettomääräiseksi

Tein val­tu­us­tossa alla ole­van val­tu­us­toaloit­teen. Aja­tus tähän syn­tyi eilisessä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Olemme jou­tu­mas­sa asun­to­tuotan­nos­sa ja eri­tyis­es­ti Jätkäsaaren kaavoituk­ses­sa epä-älyl­liseen tilanteeseen, kun joudumme kar­si­maan investoin­neista  sel­l­aisi­akin, jot­ka mak­saisi­vat itsen­sä välit­tömästi takaisin. Aloit­teen allekir­joit­ti 45 valtuutettua.

Aloite kuu­luu näin: Jat­ka lukemista “Aloite investoin­ti­raamin muut­tamis­es­ta osit­tain nettomääräiseksi”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.6.2014

Jätkäsaaren ter­mi­naali

En pidä siitä, että Tallinnan liikenne laa­je­nee Jätkäsaa­res­sa, kos­ka Tallinnas­ta tule­vaa kumipyöräli­iken­net­tä pitäisi siirtää Vuosaa­reen. Sen sijaan autot­tomien matkus­ta­jien tuomi­nen on järkevää Jätkäsaa­reen samas­ta syys­tä kun mekin halu­amme matkus­taes­samme Tallinnaan, että lai­va ajaa Tallinnaan eikä Muu­gaan. En kuitenkaan pitänyt loogise­na vas­tus­taa tätä kaavaa, koska

  1. Jos val­tu­us­tos­ta löy­tyy enem­mistö, joka halu­aa muut­taa Helsin­gin satamapoli­ti­ikkaa, kuu­lun siihen enem­mistöön, mut­ta satamapoli­ti­ikas­ta ei päätetä kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
  2. Tässä laa­jen­net­ti­in ahtaak­si käyvää ja väärässä paikas­sa sijait­se­vaa matkus­ta­jater­mi­naalia, jota autol­la liikku­vat eivät käytä lainkaan.

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 17.6.2014”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.6.2014

Listal­la on kesä­tauon kun­ni­ak­si vain pöy­dälle pan­tu­ja asioi­ta, jot­ka ovatkin sit­ten sitä isom­pia (Lis­taan tästä)

Jätkäsaaren matkus­ta­jasa­ta­man asemakaava

Kinkki­nen asia. Onko järkevää ohja­ta näin paljon kumipyöräli­iken­net­tä Jätkäsaaren kaut­ta? Eikö osaa siitä saataisi siir­re­tyk­si Vuosaa­reen? Ja toisek­si, kuka mak­saa nämä jät­timäiset infrain­vestoin­nit. Jos se on otet­ta­va viras­ton raamista, en voi muu­ta kuin suosit­taa, ettei kaavaa toteuteta. Samat ongel­mat ovat edessä kuitenkin Jätkäsaa­res­sa muutenkin. Maan­lu­ovu­tus­tu­lot ovat suuret, mut­ta suuria investoin­te­ja ne myös vaa­ti­vat. Brut­tomääräi­nen investoin­ti­raa­mi ei toi­mi alku­unkaan tarkoituk­sen­mukaises­ti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 17.6.2014”

Historian huonoin hallitus?

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Joskus van­hal­ta sotarat­sul­takin ote her­paan­tuu haas­tat­telus­sa ja tulee sanoneek­si, mitä ajat­telee, vaik­ka pitäisi ajatel­la, mitä sanoo. Helsin­gin Sanomat julka­isi näyt­tävästi, että pidän nyky­istä hal­li­tus­ta his­to­ri­an huonoim­pana. Raimo Sailas on kuulem­ma oikonut väitet­täni sanoen, että vas­ta toisek­si huonoin heti Mart­ti Miet­tusen hätäti­la­hal­li­tuk­sen jälkeen.

Mikä tässä nyt on niin huonoa?

Hal­li­tus, jota kukaan ei halun­nut. Vaaleis­sa perus­suo­ma­laiset sai­vat jät­tivoiton ja kaik­ki muut puolueet hävi­sivät. Perus­suo­ma­laisia yritet­ti­in taivut­taa hal­li­tuk­seen kaikin tavoin – min­ua suo­ras­taan ihme­tyt­ti, mil­laisia eri­oikeuk­sien heille olisi hal­li­tuk­ses­sa tar­jot­tu – mut­ta pääasi­as­sa ensik­er­ta­lai­sista kansane­dus­ta­jista koos­t­u­va puolue kat­soi vii­saim­mak­si har­joitel­la oppo­si­tios­sa. Puolueen omaa etua ajatellen rin­ta­makarku­ru­us oli ehkä viisas­ta, mut­ta rin­ta­makarku­ru­ut­ta se silti oli. Jat­ka lukemista “His­to­ri­an huonoin hallitus?”

Olisi aika verotuksen kokonaisuudistukselle

Eduskun­nan vero­jaos­toa on viimeaikoina infor­moitu run­saasti vero­tuk­sen rak­en­teel­li­sista vai­h­toe­hdoista. Ensin kävimme Hanasaa­res­sa sem­i­naaris­sa kuule­mas­sa Ruotsin ver­ou­ud­is­tuk­ses­ta ja sen nyky­vai­heesta, ja sit­ten Eli­na Pylkkä­nen VM:n vero-osas­tos­ta piti meille luen­toa opti­maalis­es­ta verotuksesta.

Ruot­sis­sa tehti­in suuri ver­ou­ud­is­tus vuon­na 1991 ja vähän aikaa vero­jär­jestelmä olikin trim­mis­sä. Sit­ten sitä on pop­ulis­tis­es­ti paikkail­tu ja sen rakenne alkaa olla uuden kokon­ais­re­mon­tin tarpeessa. Ruot­salaiset katu­vat syvästi kiin­teistöveron romut­tamista. Siitä on seu­ran­nut – kuten piti arva­ta – asun­to­jen hin­to­jen voimakas nousu samal­la, kun on menetet­ty vero­tu­lo­ja kaikkein hai­tat­tomim­mas­ta veros­ta. Jat­ka lukemista “Olisi aika vero­tuk­sen kokonaisuudistukselle”