Toimistoista asuntoja: raha ratkaisee vai politiikka?

Toi­mis­to­jen muut­ta­mis­ta asun­noik­si ei tar­vit­se tukea veron­mak­sa­jien rahoin. Riit­tää, että se sallitaan. 

Stub­bin hal­li­tuk­sen tie­don­an­nos­sa edus­kun­nal­le löy­tyy täl­lai­nen­kin virke:

Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ote­taan käyt­töön käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­to­sa­vus­tus edis­tä­mään toi­mis­to- ja teol­li­suus­ra­ken­nus­ten muut­ta­mis­ta vuokra-asuntokäyttöön. 

Onko nyt niin, että jos jotain asi­aa halu­taan edis­tää, sii­hen ei löy­dy mui­ta kei­no­ja kuin veron­mak­sa­jien rahan käyt­tä­mi­nen? Hel­sin­gis­sä aina­kin on huo­mat­ta­vas­ti van­ho­ja toi­mis­to­ja ja teol­li­suus­ra­ken­nuk­sia, jot­ka omis­ta­ja haluai­si muut­taa asun­noik­si. Sii­hen ei tar­vi­ta val­tion rahaa. Riit­täi­si, että se sallittaisiin.

Vii­mek­si Pitä­jän­mäen yri­ty­sa­lu­een maan­käy­tön muu­tos­pe­ri­aat­tei­ta käsi­tel­täes­sä tör­mät­tiin taas kysy­myk­seen, kum­mat ovat oikeas­sa, suun­nit­te­li­jat vai mark­ki­nat? On yllät­tä­vä ase­tel­ma, että vih­reät tun­te­vat enem­män vieh­ty­mys­tä mark­ki­noi­hin luot­ta­mi­seen kuin kokoo­mus­lai­set. Esit­te­li­jä puo­lus­ti kiel­teis­tä kan­taan­sa maa­no­mis­ta­jien etu­jen aja­mi­seen (hyi, kei­not­te­lua!) sil­lä kau­pun­gis­sa tar­vi­taan työ­paik­ko­ja ja jos nii­tä nyt muu­te­taan asun­noik­si, muu­tos on peruuttamaton.

Kui­ten­kin meil­lä on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la aina­kin mil­joo­na ker­ros­ne­liö­tä toi­mis­to­ti­laa lii­kaa. Jat­kos­sa sitä on vie­lä lisää, kos­ka lii­ken­teen sol­mu­koh­tiin raken­ne­taan lisää (kan­na­tet­ta­vaa!) ja väl­jyys toi­mis­tois­sa vähe­nee nopeas­ti uuden tek­no­lo­gian ansiosta.

Suun­nit­te­li­ja näkee asian niin, ettei toi­mis­to­ja kan­na­ta pois­taa hyvil­tä alueil­ta, jol­lai­nen Pitä­jän­mä­ki­kin jos­sain mää­rin on. Kes­kei­set alu­eet ovat hyviä liki kai­kel­le toi­min­nal­le. Sekä asun­to­jen että toi­mis­to­jen on edul­lis­ta olla hyvien lii­ken­neyh­teyk­sin äärel­lä. Rat­kai­se­vak­si tulee­kin suh­teel­li­nen etu, kum­mal­le sijain­nis­ta on enem­män hyö­tyä. Sii­hen taas koh­ta­lai­sen hyvä mit­ta­ri on raha. Jos asuk­kaat ovat val­miit mak­sa­maan kysei­ses­tä sijain­nis­ta enem­män kuin toi­mis­tot, joh­to­pää­tös on, että asuk­kaat tar­vit­se­vat sitä vie­lä enem­män kuin toi­mis­tot. Asia ei ole aivan näin yksin­ker­tai­nen eri­lais­ten ulkois­vai­ku­tus­ten vuok­si, mut­ta todis­tus­taak­ka on kyl­lä sil­lä, joka muu­ta väit­tää. Täs­sä ei ole kyse kei­not­te­lus­ta vaan käyt­tä­jien suh­teel­lis­ten pre­fe­rens­sien kun­nioit­ta­mi­ses­ta. Jos asiak­kaat ovat val­mii­ta mak­sa­maan man­sik­ka­jää­te­lös­tä enem­män kuin suklaa­jää­te­lös­tä, emme pidä kei­not­te­li­ja­na jää­te­lö­kaup­pias­ta, joka lisää man­sik­ka­jää­te­lön tarjontaa.

Nois­ta mil­joo­nas­ta tur­has­ta toi­mis­to­ne­liös­tä kan­nat­tai­si todel­la teh­dä asun­to­ja. Tuo­hon pin­ta-alaan mah­tui­si suun­nil­leen 20 000 asu­kas­ta. Antai­sin kui­ten­kin mark­ki­noi­den aika pit­käl­ti rat­kais­ta, mit­kä toi­mis­tot muu­tet­tai­siin asun­noik­si. Muu­tos on jär­ke­vin­tä siel­lä, mis­sä se on kan­nat­ta­vin­ta, siis mis­sä asun­nois­ta mak­set­ta­va hin­ta tai vuo­kra ylit­täi­si sel­vim­min toi­mis­tois­ta mak­set­ta­van. Joka muu­ta väit­tää, on perus­te­lun vel­kaa. Tämä taas tar­koit­taa, ettei asun­noik­si muu­tet­ta­van toi­mis­ton tar­vit­se vält­tä­mät­tä olla tyh­jil­lään. Kos­ka haluk­kai­ta on ilmai­sek­si­kin, en ymmär­rä, mihin täs­sä veron­mak­sa­jien rahaa tarvitaan.

En kai­pai­si myös­kään jul­ki­sen rahan väliin­tu­loa pää­tök­seen, onko jär­ke­väm­pää pur­kaa van­ha toi­mis­to ja raken­taa tilal­le uusi asuin­ta­lo vai remon­toi­da toi­mis­tos­ta joten­kin asu­mis­kel­pois­ta tilaa.

Suo­mi on yksi maa­il­man vähi­ten kor­rup­toi­tu­nei­ta mai­ta. Sil­ti ehdo­tet­tuun muu­to­sa­vus­tuk­seen voi liit­tyä piir­tei­tä, jos­sa kii­reh­di­tään aut­ta­maan huo­non inves­toin­nin teh­nyt­tä kave­ria. Huo­nos­ti saa­vu­tet­ta­va toi­mis­to­ta­lo on arvo­ton, mut­ta ei huo­no sijain­ti ole hyvä asunnoillekaan.

48 vastausta artikkeliin “Toimistoista asuntoja: raha ratkaisee vai politiikka?”

  1. Oli­si haus­kaa saa­da joku filo­so­fi­nen taus­ta sil­le mil­loin poliit­ti­nen suun­nit­te­lu on oikein (esim. kau­pun­gin vuo­kra-asun­not, joi­den myön­tä­mi­nen ja asuin­käy­tön yksi­tyis­koh­dat eivät täy­tä oikein min­kään­lai­sen tehok­kuu­den kri­tee­re­jä) ja mil­loin mark­ki­na­te­hok­kuus (tämän blo­gi­kir­joi­tuk­sen aihe).

  2. Lisä­hap­pi ja nit­ro­purk­ki tulee tar­pee­seen, kun näi­tä lukee. Tämä­kin asia tun­tuu itses­tään sel­väl­tä ja vai­kea näh­dä mik­si joku polii­tik­ko vas­tus­taa, kun samal­la jau­he­taan asun­to- ja työ­pu­las­ta sekä vel­kaan­tu­mi­ses­ta. Kun yksi­tyi­nen jär­jes­täi­si näi­tä kaik­kea parem­paan suun­taan “ilmai­sek­si” niin vas­tus­te­taan, mut­ta sit­ten ale­taan työn­tä­mään omaa rahaa samoil­le, kun ensin on sanot­tu ei. Oikea käsi voi­si tutus­tua vasem­paan käteen täs­sä­kin kau­pun­gis­sa. Kovin pal­jon type­räm­pää tuh­laa­mis­ta on vai­kea kek­siä kuin tyh­jil­lään ole­vat raken­nuk­set vain sen takia, että niis­tä ei voi teh­dä sel­lai­sia jot­ka sai­si myy­tyä. No, hal­li­tus kek­si vie­lä type­räm­män tavan tuh­la­ta samoi­hin taloi­hin. Kan­sal­li­nen sosia­lis­ti­nen kyky­puo­lue näyt­ti taas maailmalle.

    Aika hel­pos­ti monen alu­een ilme kohen­tui­si, eikä tar­vit­tai­si heti uut­ta raken­nus­maa­ta sekä Pasi­lan raken­ta­mi­nen sai­si pot­kun per­suuk­sil­le — voi­si sit­ten Pitä­jän­mäes­tä puk­sut­taa töi­hin Pasi­laan ja sit­ten takai­sin golf­faa­maan. Voi­si vai­kut­taa asun­to­jen hin­taan­kin, jos yhtäk­kiä syn­tyi­si sato­ja ellei tuhan­sia asun­to­ja vain remon­toi­mal­la uudis­tuo­tan­non lisäk­si. Jos tuol­lai­sen ral­lin sai­si käyn­tiin vain vapaut­ta­mal­la kaa­voi­tus­ta, niin vir­ka­mie­het tuot­taa hir­vei­tä tap­pioi­ta kau­pun­gil­le — onnea heil­le, että ovat kau­pun­gil­la töis­sä, eikä oikeis­sa fir­mois­sa. Parem­pi lie­nee muu­ten­kin, että kau­pun­ki kerää asuk­kaik­si hyviä veron­mak­sa­jia jot­ka käy­vät ehkä muu­al­la töis­sä kuin toisinpäin.

  3. Vää­rin sam­mu­tet­tu? Mul­le kel­pai­si kai­kes­ta huo­li­mat­ta — jos on varaa myl­ler­tää Man­ner­hei­min­tie­tä yhden pyö­rä­tien takia, niin kyl­lä sitä riit­tää asuntoihinkin.

  4. Löy­tyi­si­kö siis hal­li­tuk­sel­ta mui­ta kei­no­ja edis­tää asi­aa kuin jakaa veron­mak­sa­jien rahaa? Kun ker­ran perus­tus­lais­sa taa­taan kun­nal­li­nen itse­hal­lin­to, niin ei kai hal­li­tus voi suo­raan puut­tua sii­hen mitä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa teette.

  5. Onko ilmiö (tyh­jät tilat) seu­raus­ta talou­den mata­la­suh­dan­teen ohel­la (lii­an?) alhai­ses­ta kor­ko­kan­nas­ta? Miten omis­ta­jil­la oli­si muu­ten varaa pitää nii­tä tyhjillään?

    Kenen käsis­sä (omis­tuk­ses­sa) nuo tyh­jil­lään ole­vat toi­mis­to­ti­lat ovat? Valui­si­ko tuki ulkomaille?

    Raken­nus­ten muu­tos­töis­sä tar­vi­taan työ­voi­maa. Aut­taa­ko se vähen­tä­mään työt­tö­myyt­tä Suo­mes­sa riit­tä­vän tehok­kaas­ti? (Län­si­met­ron erääl­lä työ­maal­la las­kin vii­me kuus­sa 21 työn­te­ki­jän autos­ta ole­van suo­ma­lai­sin rekis­te­ri­kil­vin 4kpl, mui­ta oli 17kpl.)

    Joten­sa­kin tuo aja­tus kiin­teis­tö­bis­nek­sien tuke­mi­ses­ta vai­kut­taa minus­ta­kin hyvin­kin kysee­na­lai­sel­ta. Talous­ti­lan­teen muut­tues­sa (ja kor­ko­jen nous­tes­sa?) oltai­siin ehkä taas kinua­mas­sa rahaa päin­vas­tai­siin muu­tok­siin, jot­ta yri­tys­toi­min­ta sai­si tar­vit­se­man­sa neliöt?

    Miten nopeas­ti nuo vuo­kra-asun­not oli­si otet­ta­vis­sa uudel­leen toi­mis­to­käyt­töön, jos talous elpyy? Pitäi­si­kö ne vuo­kra­ta aina vain vuo­dek­si ker­ral­laan (koko talo, tai ker­ros), jot­ta “jää­te­lö­kaup­pias” voi­si riit­tä­vän ajois­sa havai­ta muu­tok­sen seu­rauk­set, eli “onko suklaa­jää­te­lö jäl­leen ohit­ta­nut asiak­kai­den suo­sios­sa mansikkajäätelön”?

    Yhteis­kun­nan tuki, jos sitä yli­pää­tään tar­vi­taan, tuli­si koh­dis­taa Suo­mes­sa sin­ne, mis­sä se toi­mii tehok­kaim­min ja mis­sä tuki­ra­han pää­ty­mi­nen “vää­riin käsiin”(?) voi­daan estää. Oli­si­ko asu­mi­nen Suo­mes­sa edul­li­sem­paa, jos sitä ei tuet­tai­si lainkaan?

  6. Ehkä­pä tuki­muo­to on vain vale­maa­li joka voi­daan vaa­lien jäl­kei­sis­sä kepun kans­sa käy­tä­vis­sä hal­li­tus­oh­jel­ma­neu­vot­te­luis­sa suu­rie­lei­ses­ti uhra­ta jon­kin rele­van­tim­man tavoit­teen hyväksi.

    Toi­sek­seen, tuki­muo­don mää­rit­te­ly on pal­jon voi­mak­kaam­pi tapa koros­taa tah­to­ti­laa koh­ti jär­jel­lis­tä kaa­voit­ta­mis­ta kuin pelk­kä tavoit­teen lausu­mi­nen ääneen. Toi­vot­ta­vas­ti se nos­taa Hel­sin­gis­sä kyn­nys­tä tar­peet­to­maan toimitilakaavoittamiseen.

    Kol­man­nek­si, var­si­nai­nen ongel­ma­han on kan­nus­ti­met yri­tys­ten haa­li­mi­seen oman kun­nan alu­eel­le eli käy­tän­nös­sä kun­tien osuus yhtei­sö­ve­ron tuo­tos­ta. Toi­mi­ti­lan yli­tar­jon­ta voi­daan näh­dä tämän kan­nus­ti­men seu­rauk­se­na ja siis Hel­sin­gin tie­toi­se­na elin­kei­no­po­liit­ti­se­na pää­tök­se­nä. Nyt kun pää­kau­pun­ki­seu­dun asunto/toimitila ‑asia on viral­li­ses­ti hal­li­tus­oh­jel­mas­sa, ja met­ro­po­li­hal­lin­nos­ta tulos­sa Kokoo­muk­sel­le elä­mää suu­rem­pi kyn­nys­ky­sy­mys, oli­si hyvä het­ki kehi­tel­lä mal­le­ja joil­la met­ro­po­li­hal­lin­to­pro­jek­tis­sa voi­tai­siin teh­dä sotet eli saa­vut­taa kaa­voi­tuk­sen jär­jel­lis­tä­mis­ta­voi­te jon­kin kevyen prag­maat­ti­sen siir­ron avul­la. Esi­mer­kik­si: entä­pä jos yhtei­sö­ve­ron kun­tao­suus yksin­ker­tai­ses­ti tasat­tai­siin met­ro­po­li­kun­tien kesken?

  7. Idea avus­tuk­ses­ta on päh­kä­hul­lu. 🙁 Onko mitään tie­toa, kenen älyn­vä­läys se on? Kaik­ki tuet tut­ki­tus­ti vain mene­vät hintoihin. 

    Oleel­lis­ta on teh­dä kau­pun­ki­mai­set kaa­vat Hel­sin­kiä ympä­röi­vil­le alueil­le: Laut­ta­saa­ri, Munk­ki­vuo­ri, Mei­lah­ti, Haa­ga jne. Se mah­dol­lis­taa myös asun­to­ra­ken­ta­mi­sen. Yhteis­kun­nan teh­tä­vä on mah­dol­lis­taa, ei rakentaa.

  8. Hel­sin­kiin tar­vi­taan monen­lai­sia aluei­ta, niin raken­net­tu­ja kuin raken­ta­mat­to­mia. Myös putot ja vir­kis­ty­sa­lu­eet ovat tar­peen. Lii­an yksi­puo­li­nen kes­kit­ty­mi­nen pelk­kään asun­to­tuo­tan­toon ei sekään ole jär­ke­vää politiikkaa.

  9. Ole­te­taan että mutok­sia teh­dään alu­eel­la, jol­la asun­to­ne­liöis­tä mak­set­tai­siin enem­män kuin toi­mis­to­ne­liöis­tä (muu­tos­ku­lut peit­tä­vä mää­rä enemmän).

    Jos näin, niin mitä jär­keä on mak­saa muu­to­sa­vus­tuk­sia uudes­ta kaa­vas­ta jo muu­ten­kin hyö­ty­vil­le toi­mis­to­jen omistajille.

    Tont­te­ja kun­nat tapaa­vat käsi­tel­lä niin, että osta­vat raa­ka­maa­ta, kaa­voit­ta­vat sen, ja myy­vät sit­ten maan uuteen käyt­töö­tar­koi­tuk­seen­sa. Käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tos­pro­ses­sis­sa voi­si yrit­tää nou­dat­taa samo­ja peri­aat­tei­ta. Kun­ta voi­si siis peri­aat­tees­sa ostaa toi­mis­to­ja, muut­taa kaa­vaa ja myy­dä talot uuteen käyt­töön­sä, ottaen kaa­voi­tus­hyö­dyt (tai tap­piot, jos asun­nois­ta mak­se­taan alu­eel­la vähem­män) itselleen.

    Ehdo­tuk­sen sana­muo­to viit­taa siis sii­hen, että ole­te­taan, että asun­to­ne­liöis­tä mak­se­taan vähem­män eikä enem­män (muu­tos­ku­lut huo­mioi­den), ja kyse on omis­ta­jien pakot­ta­mi­ses­ta heil­le vähem­män edul­li­seen uuteen kaavaan.

    Jos tilan­ne kui­ten­kin on joi­sain avus­tus­koh­teis­sa toi­sin päin (asun­to­ne­liö mak­saa muu­tos­kus­tan­nus­ten vähen­tä­mi­sen jäl­keen enem­män), kyse on joko kor­rup­tio­ra­has­ta omis­ta­jil­le tai/ja jon­kun city­puo­lu­een (kuka­ties vih­rei­den) yri­tyk­ses­tä tukea pää­kau­pun­ki­seu­tua val­tion rahoilla.

    Uusi hal­li­tus­oh­jel­ma sisäl­tää jo yksi­nä mer­kit­tä­vim­pi­nä koh­ti­naan sil­muk­ka­ra­dan ja län­si­met­ron laa­jen­nuk­sen. Jos täl­lai­sia tukiai­sia yli­pään­sä halu­taan täl­lai­si­na lama-aika­na mak­saa, val­tio voi­si kyl­lä tukea mui­ta­kin kuin Suo­men kaik­kein vau­raim­pia ja menes­ty­vim­piä seutuja.

    Koko­nai­suu­te­na tuo näyt­tää sil­tä, että val­tion ja pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien pitäi­si miet­tiä rei­lun pelin sään­nöt uudel­leen. Eikä hal­li­tus­oh­jel­man­kaan pitäi­si olla val­tion rahoil­la tapah­tu­vaan pää­kau­pun­ki­seu­dun rahoit­ta­mi­seen keskittyvä.

  10. Juho Laa­tu: …Uusi hal­li­tus­oh­jel­ma sisäl­tää jo yksi­nä mer­kit­tä­vim­pi­nä koh­ti­naan sil­muk­ka­ra­dan ja län­si­met­ron laa­jen­nuk­sen. Jos täl­lai­sia tukiai­sia yli­pään­sä halu­taan täl­lai­si­na lama-aika­na mak­saa, val­tio voi­si kyl­lä tukea mui­ta­kin kuin Suo­men kaik­kein vau­raim­pia ja menes­ty­vim­piä seutuja… 

    Sil­muk­ka ollee tek­ni­ses­ti jär­ke­vä inves­toin­ti lisä­tä radan väli­tys­ky­kyä ja hel­pot­taa töö­lö­läis­ten liik­ku­mis­ta len­to­ken­täl­le, mut­ta rahan pump­paa­mi­nen Län­si­met­roon on huk­kaan hei­tet­tyä rahaa. Met­ro on kau­pun­ki­mai­sen asu­tuk­sen lii­ken­ne­muo­to. Espoos­ta puut­tuu se kau­pun­ki! 😉 Töö­lön rai­de oli­si ehkä ollut jär­jel­lis­tä rahankäyttöä.

    Espoos­sa on toden­nä­köi­ses­ti kan­nat­ta­vaa raken­taa kevyt­rai­de­lii­ken­net­tä var­ten kis­ko­ja. Sekin vaa­tii aika pal­jon tiivistämistä.

  11. Lai­naus:
    “Jos asuk­kaat ovat val­miit mak­sa­maan kysei­ses­tä sijain­nis­ta enem­män kuin toi­mis­tot, joh­to­pää­tös on, että asuk­kaat tar­vit­se­vat sitä vie­lä enem­män kuin toimistot. ”

    Asuk­kaat eivät ole val­mii­ta mak­sa­maan Pitä­jän­mäel­lä asu­mi­ses­ta enem­pää kuin yri­tyk­set toi­mis­tois­ta. Alu­eel­la asu­nee­na voin tode­ta, että siel­lä nyt asu­vis­ta mer­kit­tä­vä osa ei mak­sa asu­mis­taan itse. Tämä joh­taa sii­hen, että omil­la (netto)tuloillaan asu­mi­sen­sa mak­sa­vat eivät halua mak­saa asu­mis­taan siel­lä. Minä muu­tin pois.

    Pits­kus­ta tulee slum­mi. Paras­ta alu­eel­la on ABB, joka tekee hyviä tuot­tei­ta kuten tuu­li­voi­ma­ge­ne­raat­to­rei­ta ja mak­saa veroja.

  12. > Sii­hen ei tar­vi­ta val­tion rahaa. Riit­täi­si, että
    > se sallittaisiin.

    Val­tion rahaa ei pal­joa käy­te­tä. Kyse on ehkä vain yhdes­tä tai kah­des­ta ammat­ti­liit­to­jen omis­ta­mas­ta vir­he­si­joi­tuk­ses­ta, jot­ka val­tion rahal­la teh­dään kannattavaksi.

    Täl­lä taval­la Ant­ti Rin­ne mak­saa vel­kan­sa ammat­ti­lii­toil­le, jot­ka rahoit­ti­vat hänet ministeriksi.

    Poli­tics as usual.

  13. Kal­le: Sil­muk­ka ollee tek­ni­ses­ti jär­ke­vä inves­toin­ti lisä­tä radan väli­tys­ky­kyä ja hel­pot­taa töö­lö­läis­ten liik­ku­mis­ta len­to­ken­täl­le, mut­ta rahan pump­paa­mi­nen Län­si­met­roon on huk­kaan hei­tet­tyä rahaa. Met­ro on kau­pun­ki­mai­sen asu­tuk­sen lii­ken­ne­muo­to. Espoos­ta puut­tuu se kau­pun­ki! Töö­lön rai­de oli­si ehkä ollut jär­jel­lis­tä rahankäyttöä.

    Espoos­sa on toden­nä­köi­ses­ti kan­nat­ta­vaa raken­taa kevyt­rai­de­lii­ken­net­tä var­ten kis­ko­ja. Sekin vaa­tii aika pal­jon tiivistämistä.

    Mut­ta mik­si val­tio osal­lis­tuu Töö­lön pai­kal­lis­lii­ken­teen rahoit­ta­mi­seen? Eikö oli­si fik­sum­paa, että Hel­sin­ki mui­den kun­tien tapaan kus­tan­tai­si asu­ma­lä­hiöi­den­sä lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt itse? Val­tiol­la ei lie­ne täl­lä het­kel­lä raho­ja hei­tet­tä­väk­si ihan min­ne tahan­sa (pait­si näkö­jään pää­kau­pun­ki­seu­dun rikastuttamiseen).

    P.S. Koko len­to­kent­tä­ra­ta raken­net­tiin höl­mös­ti Hel­sin­gin ja Van­taan pai­kal­lis­ra­dak­si. Muul­le Suo­mel­le radas­ta ei juu­ri ole hyö­tyä. Kuka­han mak­saa tuon radan kustannukset?

  14. O.S: “Muu­tos on jär­ke­vin­tä siel­lä, mis­sä se on kan­nat­ta­vin­ta, siis mis­sä asun­nois­ta mak­set­ta­va hin­ta tai vuo­kra ylit­täi­si sel­vim­min toi­mis­tois­ta mak­set­ta­van. Joka muu­ta väit­tää, on perus­te­lun velkaa. ”

    Täs­tä seu­raa se, että asun­nois­ta tuli­si älyt­tö­män kal­lii­ta. Mik­si pitäi­si asua vie­lä nykyis­tä­kin kal­liim­min.? Siis ainoas­taan tyh­jil­lään ole­via toi­mis­to­ti­lo­ja kan­nat­taa muut­taa asun­noik­si, eikä sii­hen tar­vi­ta yhteis­kun­nan rahaa. Lue ei vero­ra­hoil­la pää­oma­pii­rien tukemista.

    Pitä­jän­mäel­lä­kin on todel­la pal­jon tyh­jää toi­mis­to­ti­laa, joten Soi­nin­vaa­ra­kin voi huo­let­ta jät­tää Talin ja siir­to­la­puu­tar­han ahdistelun.

    Tapio­laan raken­ne­taan kiih­ty­väl­lä vau­dil­la uusia toi­mis­to­ti­lo­ja tule­van met­ron lähel­le. Mis­tä tämä raha tulee? Kun samal­la hylä­tään “van­ho­ja” toi­mis­to­ra­ken­nuk­sia ja raken­ne­taan uusia , kalliimpia.

    Se, että työn­te­ki­jöi­den on hel­pom­pi tul­la met­rol­la uusiin tiloi­hin, ei rii­tä seli­tyk­sek­si. Eikä se, että Suo­mes­ta yri­tyk­set läh­te­vät Viroon.

  15. eemil:
    O.S: “Muu­tos on jär­ke­vin­tä siel­lä, mis­sä se on kan­nat­ta­vin­ta, siis mis­sä asun­nois­ta mak­set­ta­va hin­ta tai vuo­kra ylit­täi­si sel­vim­min toi­mis­tois­ta mak­set­ta­van. Joka muu­ta väit­tää, on perus­te­lun velkaa. ”

    Täs­tä seu­raa se, että asun­nois­ta tuli­si älyt­tö­män kal­lii­ta. Mik­si pitäi­si asua vie­lä nykyis­tä­kin kal­liim­min.? Siis ainoas­taan tyh­jil­lään ole­via toi­mis­to­ti­lo­ja kan­nat­taa muut­taa asun­noik­si, eikä sii­hen tar­vi­ta yhteis­kun­nan rahaa. Lue ei vero­ra­hoil­la pää­oma­pii­rien tukemista.

    Pitä­jän­mäel­lä­kin on todel­la pal­jon tyh­jää toi­mis­to­ti­laa, joten Soi­nin­vaa­ra­kin voi huo­let­ta jät­tää Talin ja siir­to­la­puu­tar­han ahdistelun.

    Tapio­laan raken­ne­taan kiih­ty­väl­lä vau­dil­la uusia toi­mis­to­ti­lo­ja tule­van met­ron lähel­le. Mis­tä tämä raha tulee? Kun samal­la hylä­tään “van­ho­ja” toi­mis­to­ra­ken­nuk­sia ja raken­ne­taan uusia , kalliimpia.

    Se, että työn­te­ki­jöi­den on hel­pom­pi tul­la met­rol­la uusiin tiloi­hin, ei rii­tä seli­tyk­sek­si. Eikä se, että Suo­mes­ta yri­tyk­set läh­te­vät Viroon. 

    Asun­not­han ovat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, mut­ta myös muu­al­la Suo­mes­sa aivan jär­jet­tö­män kal­lii­ta. Toi­saal­ta, kun ker­ran toi­mi­va, hyvä kau­pun­ki tar­vit­see niin asuin‑, liike‑, toimisto‑, hal­lin­to­ti­lo­ja, toki myös jopa teol­li­suus­tont­te­ja, kou­lu­ja, yli­opis­to­ja, kir­jas­to­ja, ym. sekä HYVÄT LIIKENNEYHTEYDET (par­hai­ten lii­ken­ne­ver­kos­to­na, eikä vain Hel­sin­gin met­ron kal­tai­se­na put­ke­na tai nau­ha­na) toi­mi­vaa logis­tiik­kaa var­ten, ja nii­den lisäk­si niin aukioi­ta, tore­ja, puis­to­ja, ulkoi­lu- ja vir­kis­ty­sa­luei­ta, niin näi­den kaik­kien säi­ly­mi­ses­tä pitäi­si jon­kun kan­taa huol­ta (vink­ki Osmol­le), eikä pyr­kiä vain tii­vis­tä­mään asu­tus­ta, muus­ta piit­taa­mat­ta, raken­ta­mal­la kau­pun­ki lii­an täy­teen, eli umpeen.

    Kau­pun­ki on toi­mi­va ainoas­taan niin kau­an kuin sen tar­joa­mat edut ylit­tä­vät sen (lii­an tii­viin asu­mi­sen) hai­tat. Vii­mek­si­mai­ni­tut voi­si­vat täl­lä­kin pals­tal­la olla, tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä, esil­lä pal­jon läpi­nä­ky­väm­min myös pals­tan­pi­tä­jän kir­joi­tuk­sis­sa. Onko tii­vis­tä­jil­le tul­lut edes mie­leen ris­kia­na­lyy­sin teko sii­tä, mitä seu­ran­nais­vai­ku­tuk­sia tii­vis­tys­po­li­tii­kal­la saat­taa olla?

    Kau­pun­ke­ja voi­tiin aikoi­naan perus­taa, kun maan­vil­je­lys- ja kar­jan­hoi­to tehos­tui­vat siten että suu­ri tii­viis­ti asu­va ihmis­mää­rä kyet­tiin huol­ta­maan. Kau­pun­kien muu­rit tar­jo­si­vat myös suo­jaa maa­ta ja sen asuk­kai­ta vai­noa­via vihol­li­sia vas­taan. Nyky­ai­ka­na ihmis­kes­kit­ty­mät sitä­vas­toin tar­joa­vat hel­pom­pia koh­tei­ta mm. mas­sa­tu­hoa­seil­le ja ter­ro­ri­teoil­le, kuin haja­nai­sem­pi asu­tus. Urbaa­ni, tii­vis asu­tus voi luo­da tehok­kuut­ta, asteit­tain sitä paran­taen, mut­ta opti­min jäl­keen (lisää tii­vis­tet­täes­sä) sitä hei­ken­täen. Haa­voit­tu­vuut­ta tii­vis­tä­mi­nen lisää var­mas­ti (toi­sin kuin ehkä jos­kus aikoinaan).

    Yhden asian liik­keet voi­vat olla vaa­ral­li­sia. Vii­mek­si­mai­nit­tui­hin luen “lisää kau­pun­kia kaupunkiin”-ideologian, joka voi pahim­mil­laan teh­dä Hel­sin­gis­tä jopa elin­kel­vot­to­man. Lap­si­per­hei­den mää­rän kehi­tys on yksi alu­een elin­kel­poi­suu­den osoit­ti­mis­ta (indi­kaat­to­reis­ta), vaik­kei suin­kaan ainoa. Jos kau­pun­gis­ta kato­aa viih­tyi­syys, on vaa­ra­na mm. slum­miu­tu­mi­nen ja rikol­li­suu­den kas­vu, jot­ka rii­vaa­vat usei­ta tii­viis­ti asut­tu­ja suurkaupunkeja.

    Oli­si­ko tuon “toi­mis­tot asunnoiksi”-tuen tavoit­tee­na olla halu teh­dä bis­nes­tä tai luo­da sii­hen mah­dol­li­suuk­sia kont­rol­loi­mal­la gent­ri­fi­kaa­tion ja sen vas­ta­koh­dan “slum­miu­tu­mi­sen” mää­rää? Hal­lit­se­mal­la näi­tä pro­ses­se­ja tai vai­kut­ta­mal­la nii­hin, esim. lob­baa­mal­la, voi­si ehkä teh­dä mel­kois­ta­kin bis­nes­tä, jos­sa hyvän kau­pun­gin piir­teet ovat toden­nä­köi­ses­ti kaik­kein vähim­mäl­lä huomiolla.

    Kun esi­mer­kik­si Töö­lös­sä saa­daan asun­to­jen hin­ta­ta­so las­ke­maan perus­ta­mal­la alu­eel­le sen “sosi­aa­li­sen kan­to­ky­kyyn vedo­ten” vero­va­roin taval­lis­ta kal­liim­paa tuet­tua asu­mis­ta edus­ta­via talo­ja, las­kee lähia­lu­een yksi­tyi­so­mis­tuk­ses­sa ole­vien asun­to­jen hin­ta­ta­so var­mas­ti, ehkä vuo­kra­ta­so­kin. Sen jäl­keen kan­nat­taa sijoit­ta­jien ostaa alu­eel­ta tukut­tain vapau­tu­via asun­to­ja, joi­den hin­nat voi taas myö­hem­min hila­ta jäl­leen pil­viin, kun em. sosi­aa­li­ta­pauk­set saa­ta­neen myö­hem­min sijoi­tet­tua muil­le, veron­mak­sa­jien kan­nal­ta edul­li­sem­mil­le, alem­man vuo­kra­ta­son (ja vuo­kra­tuen tar­peen) alueille. 

    Suu­ri mää­rä (ei-tuet­tu­ja) vuo­kra-asun­to­ja saat­taa, toki vuo­kra­ta­sos­ta riip­puen, vai­kut­taa samaan, hin­to­ja alen­ta­vaan suun­taan mil­lä hyvän­sä alu­eel­la. Tämä ei kui­ten­kaan ole vält­tä­mät­tä mikään posi­tii­vi­nen asia, vaan voi olla alkusoit­to ei-toi­vo­tul­le slummiutumiskehitykselle

    Muut­ta­mal­la tiet­ty­jä aluei­ta huo­noik­si (tai huo­nom­mik­si) aja­tel­laan ehkä esi­mer­kik­si tii­vis­tä­mäl­lä, tai lii­ken­neyh­teyk­siä hei­ken­tä­mäl­lä, saa­ta­van aikaan kysyn­tää muil­la, ns. parem­mik­si kehi­tet­tä­vil­lä alueil­la, tai aina­kin sel­lai­si­na mark­ki­noi­duil­la, alu­een aiem­mal­la hyväl­lä mai­neel­la rat­sas­ta­vil­la uusil­la osa- tai lii­tän­näi­sa­lueil­la, joi­den asun­not eivät ehkä muu­toin meni­si kau­pak­si samas­sa mää­rin, tai aina­kaan yhtä kor­kein hin­noin. (Töö­lö vs. Jät­kä­saa­ri? Laut­ta­saa­ri vs. Koivusaari? … )

  16. Hyvin kokoo­mus­lai­nen idea että yhtei­sis­tä varois­ta teh­täi­siin tulon­siir­to­ja teol­li­suus- ja toi­mis­to­kiin­teis­tö­jen omistajille. 

    Jos ko. kiin­teis­töt voi kan­nat­ta­vas­ti muut­taa asun­noik­si ja ansai­ta rahaa vuo­kra­tu­loi­na, niin mie­les­tä­ni ainoa jär­ke­vä roo­li yhteis­kun­nal­la on olla ole­mat­ta toi­min­nan estee­nä ja kat­soa pääl­le ettei toi­min­ta ns pis­si yhtei­siin muroi­hin (eli nor­maa­li kaa­voi­tus­toi­min­ta ja raken­nus­val­von­ta). Kan­nat­ta­viin ja jär­ke­viin bis­nes­hank­kei­siin saa rahaa markkinoiltakin. 

    Jos taas kiin­teis­tö­jen muut­ta­mi­nen vuo­kra-asun­noik­si ei ole kan­nat­ta­vaa, niin ei voi kuin ihme­tel­lä että mik­si yhtei­sis­tä varois­ta pitäi­si sub­ven­toi­da kan­nat­ta­ma­ton­ta liiketoimintaa?

    Tai­dan kir­joit­taa täs­tä aihees­ta itsel­le­ni twee­tin heti kun pos­tan­nut tämän sel­fie­ni blo­gii­ni… Sad.

  17. Pitä­jän­mäen teol­li­suusa­lue ei ole eri­tyi­sen viih­tyi­sä asui­na­lu­ee­na. Teh­tai­den ja kont­to­rei­den välis­sä on muu­ta­ma uudeh­ko asuin­ker­ros­ta­lo mut­ta ei käy kateek­si. Pal­ve­lut ovat alu­eel­la huo­not, ainoas­taan lii­ken­neyh­tey­det menettelevät.
    Epä­viih­tyi­säk­si alu­een tekee juu­ri mas­sii­vi­ne lii­ken­ne, Vih­din­tie ja Turun­tie aina täyn­nä auto­ja ruuh­ka-aikaan, ja itse alu­een kaduil­la jat­ku­va ral­li kun aje­taan töi­hin, unoh­ta­mat­ta ABB:n tava­ra­kul­je­tuk­sia isoil­la rekoilla. 

    Ihmet­te­len mik­si Vih­din­tien itä­reu­na on aivan tyh­jä parin, kol­men kilo­met­rin mat­kal­la Haa­gan lii­ken­neym­py­räs­tä kehäyk­kö­sel­le asti. Sen var­teen voi­si raken­taa nii­tä asun­to­ja, ne kyt­key­tyi­si­vät Ete­lä- ja Poh­jois-Haa­gan palveluihin.

  18. Sam Hardwick: Oli­si haus­kaa saa­da joku filo­so­fi­nen taus­ta sil­le mil­loin poliit­ti­nen suun­nit­te­lu on oikein (esim. kau­pun­gin vuo­kra-asun­not, joi­den myön­tä­mi­nen ja asuin­käy­tön yksi­tyis­koh­dat eivät täy­tä oikein min­kään­lai­sen tehok­kuu­den kri­tee­re­jä) ja mil­loin mark­ki­na­te­hok­kuus (tämän blo­gi­kir­joi­tuk­sen aihe). 

    Tämä on helppo.

    Mark­ki­na­te­hok­kuus” on “oikein” sil­loin, kun kat­so­taan omien hyö­ty­vän sii­tä enem­män kuin poliit­ti­ses­ta suun­nit­te­lus­ta, ja toi­sin­päin. Kapi­ta­lis­tit tyk­kää­vät siis suun­nit­te­lus­ta sil­loin, kun omat poru­kat saa­vat sii­tä hyö­dyn. Lop­pu­jen lopuk­si tuol­ta suun­nal­ta löy­tyy aika vähän aat­teen paloa, jos aatet­ta seu­raa­mal­la nap­sah­taa omaan nilk­kaan, var­sin­kin, jos tuo “aate” on (kun­kin) oman edun tavoittelua.

  19. Sak­ke: “Muut­ta­mal­la tiet­ty­jä aluei­ta huo­noik­si (tai huo­nom­mik­si) aja­tel­laan ehkä esi­mer­kik­si tii­vis­tä­mäl­lä, tai lii­ken­neyh­teyk­siä hei­ken­tä­mäl­lä, saa­ta­van aikaan kysyn­tää muil­la, ns. parem­mik­si kehi­tet­tä­vil­lä alueil­la, tai aina­kin sel­lai­si­na mark­ki­noi­duil­la, alu­een aiem­mal­la hyväl­lä mai­neel­la rat­sas­ta­vil­la uusil­la osa- tai lii­tän­näi­sa­lueil­la, joi­den asun­not eivät ehkä muu­toin meni­si kau­pak­si samas­sa mää­rin, tai aina­kaan yhtä kor­kein hin­noin. (Töö­lö vs. Jät­kä­saa­ri? Laut­ta­saa­ri vs. Koivusaari? … ”

    Tämä pro­ses­si­han on Hel­sin­gis­sä käyn­nis­sä koko ajan. Jät­kä­saa­ren huo­nos­ti kau­pak­si mene­viä asun­to­ja yri­te­tään saa­da myy­dyk­si lisää­mäl­lä koko ajan lii­ken­neyh­teyk­siä, jot­ka on vie­ty “van­hoil­ta” kan­ta­kau­pun­gin alueil­ta. Seu­raa­vak­si Jät­kä­saa­reen halu­taan kään­tää Kruu­nun­haan ainoa kun­nol­la toi­mi­va lii­ken­neyh­teys eli seis­kan ratik­ka. Sitä ennen Jät­kä­saa­reen on kehi­tet­ty jo ratik­ka nro 9, joka vie­tiin Ete­lä-Hel­sin­gin asuk­kail­ta ja 8, jon­ka pysä­kit pois­te­taan mat­kan var­rel­ta Töö­lös­tä ja Hel­sin­gin­ka­dul­ta, jot­ta Jät­kä­saa­ren yhtey­det “para­ne­vat”. Mui­ta­kin esi­merk­ke­jä var­maan löy­tyy. Vir­ka­mie­het ja polii­ti­kot kuvit­te­le­vat, että kan­ta­kau­pun­gin van­hat asuk­kaat saa pako­tet­tua min­kä­lai­siin huo­non­nuk­siin tahan­sa ilman, että nii­hin rea­goi­daan mil­lään lail­la. Eivät ole kos­kaan kuul­leet, että äänes­tää voi myös jaloillaan.

    1. En ole kuul­lut, että Jät­kä­saa­res­sa oli­si vai­keuk­sia saa­da asun­to­ja kau­pak­si. Alu­eel­le tulee pel­käs­tään lai­va­mat­kus­ta­jia 20000 päi­väs­sä, joten jokin lii­ken­neyh­teys sin­ne­kin on olta­va olemassa.

  20. Osmo, onko täy­sin pois­sul­jet­tu aja­tus, että ongel­maa rat­kot­tai­siin hel­pot­ta­mal­la kaa­voi­tus­ta? Pois­tet­tai­siin lais­ta kun­tien mah­dol­li­suus sää­del­lä tont­tien käyt­tö­tar­koi­tus­ta. Ton­tin omis­ta­ja sai­si ihan itse päät­tää, mitä ton­til­laan tekee? 🙂

    Muu­tos oli­si ilmai­nen! Se jopa sääs­täi­si rahaa, kos­ka tur­hat kaa­va­muu­tok­set jäi­si­vät pois. Huo­no puo­li on tie­tys­ti se, ettei­vät polii­ti­kot pää­se käyt­tä­mään meil­tä veron­mak­sa­jil­ta kerät­ty­jä raho­ja vahin­gol­li­siin tukiin tai tar­peet­to­maan suunnitteluun. 😉

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En ole kuul­lut, että Jät­kä­saa­res­sa oli­si vai­keuk­sia saa­da asun­to­ja kau­pak­si. Alu­eel­le tulee pel­käs­tään lai­va­mat­kus­ta­jia 20000 päi­väs­sä, joten jokin lii­ken­neyh­teys sin­ne­kin on olta­va olemassa.

    Tämä tie­to hitaas­ta myy­mi­ses­tä on peräi­sin suu­ren raken­nut­ta­jan kiin­teis­tö­pääl­li­köl­tä. Luu­li­si hänen tietävän. 

    Jokin lii­ken­neyh­teys” tar­koit­taa näkö­jään nel­jää ratik­ka­lin­jaa, jois­ta osa on vie­ty muil­ta kau­pun­gi­no­sil­ta. Ja mat­kai­li­jan etu menee näkö­jään asuk­kaan edun edelle.

    Nopeim­mat ovat muu­ten jo ehti­neet muut­taa pois Jät­kä­saa­res­ta. Kävim­me kevääl­lä yhden “paluu­muut­ta­jan” tupa­reis­sa. Kävi muu­ta­man kuu­kau­den kokei­le­mas­sa, mil­tä mais­tuu asu­mi­nen Jät­kä­saa­res­sa. Ei oikein maistunut.

    1. Jos jotain myy­dään hitaas­ti, ne ovat var­maan­kin nii­tä vapaa­ra­hoit­tei­sia, jois­ta saa yrit­tää ottaa kuin­ka kor­kaa hin­taa hyvän­sä. Kysyit­kö kiin­teis­tö­pääl­li­köl­tä, mil­lai­nen on hintapyyntö?

  22. Jalan­kul­ki­ja: Tämä tie­to hitaas­ta myy­mi­ses­tä on peräi­sin suu­ren raken­nut­ta­jan kiinteistöpäälliköltä. 

    Ei pitäi­si olla yllä­tys, että myyn­ti on hidas­ta, jos pyyn­ti alkaa 7 per neliö, ja lop­puu tyk­kä­nään, jos pyy­de­tään 9? Hita­sia saa teh­tyä kui­ten­kin alle 5000 egee per neliö ja ne revi­tään edel­leen käsis­tä, Jät­kä­saa­res­sa siis.

  23. Pek­ka Pes­si: Ei pitäi­si olla yllä­tys, että myyn­ti on hidas­ta, jos pyyn­ti alkaa 7 per neliö, ja lop­puu tyk­kä­nään, jos pyy­de­tään 9? Hita­sia saa teh­tyä kui­ten­kin alle 5000 egee per neliö ja ne revi­tään edel­leen käsis­tä, Jät­kä­saa­res­sa siis. 

    Jos ali­hin­taan myy­dään, niin tot­ta Moo­ses asun­not revi­tään käsis­tä. Tuo­hon­han perus­tuu mel­kein jokai­nen alennusmyynti. 

    Mikä­li raken­nus­fir­mat raken­ta­vat Hitas-asun­not oma­kus­tan­nus­hin­taan ja sisäl­lyt­tä­vät yri­tyk­sil­le (vaih­te­le­vas­sa mää­rin) tär­keän kat­teen yksi­no­maan vapaa­ra­hoit­teis­ten asun­to­jen hin­toi­hin, ei ole mikään ihme, että jäl­kim­mäis­ten hin­ta­ta­so on Suo­mes­sa niin kor­kea. Ihme­tel­lä sopii sen sijaan polii­tik­ko­ja, jot­ka vapaut­ta­vat Hitas-asun­to­ja hin­ta­sään­nös­te­lys­tä, kuten ilmei­ses­ti jos­sain (Kata­jan­no­kan kär­jes­sä?) on teh­ty. Eikö oli­si rei­lum­paa, että peli­sään­nöt oli­si­vat samat kaikille? 

    Muka­na kuviois­sa ovat edel­lis­ten lisäk­si vie­lä pan­kit lai­noi­neen, välit­tä­jät (tar­koi­tan siis asun­non­vä­li­tys­tä har­joit­ta­vat tahot) sekä verot­ta­ja kor­ko­vä­hen­nyk­si­neen. Eivät­hän nuo vapaa­ra­hoit­tei­set tai­tai­si edes muu­ten men­nä kau­pak­si. Se, joka hal­lit­see ja kyke­nee siis sää­te­le­mään tar­jon­taa niuk­kuu­den ja ylen­palt­ti­sen run­sau­den välil­lä, voi teh­dä kui­ten­kin tuot­toi­saa bisnestä. 

    Jär­jes­tel­män tuli­si olla läpi­nä­ky­vä ja peli­sään­tö­jen pitäi­si olla kai­kil­le samat, eikä pro­ses­sin pitäi­si toi­mia siten, että kun­nal­lis­po­lii­ti­kot voi­vat pyl­lis­tää kau­pun­gin nykyi­sil­le asuk­kail­le (hei­dän eli­no­lo­suh­tei­taan, mm. lii­ken­neyh­teyk­si­ään sekä veneily‑, ulkoi­lu- ja vir­kis­täy­ty­mis­mah­dol­li­suuk­si­aan hei­ken­tä­mäl­lä) halu­tes­saan kumar­taa todel­la nöy­räs­ti ja syvään mah­dol­li­ses­ti tule­vien, uusien asuk­kai­den suun­taan. Tätä asi­aa voi­si­vat mm. Vih­reät miet­tiä, nyt kun seu­raa­viin (kunnallis-)vaaleihin on vie­lä jon­kin aikaa.

  24. Sak­ke: “Jär­jes­tel­män tuli­si olla läpi­nä­ky­vä ja peli­sään­tö­jen pitäi­si olla kai­kil­le samat, eikä pro­ses­sin pitäi­si toi­mia siten, että kun­nal­lis­po­lii­ti­kot voi­vat pyl­lis­tää kau­pun­gin nykyi­sil­le asuk­kail­le (hei­dän eli­no­lo­suh­tei­taan, mm. lii­ken­neyh­teyk­si­ään sekä veneily‑, ulkoi­lu- ja vir­kis­täy­ty­mis­mah­dol­li­suuk­si­aan hei­ken­tä­mäl­lä) halu­tes­saan kumar­taa todel­la nöy­räs­ti ja syvään mah­dol­li­ses­ti tule­vien, uusien asuk­kai­den suun­taan. Tätä asi­aa voi­si­vat mm. Vih­reät miet­tiä, nyt kun seu­raa­viin (kunnallis-)vaaleihin on vie­lä jon­kin aikaa.”

    Juu­ri näin. Eikä kenel­lä­kään ole mitään takei­ta sii­tä, ovat­ko “uudet” veron­mak­sa­jat edes parem­pia kuin nämä “van­hat”, joil­le kau­pun­ki samal­la pyl­lis­tää, kuun uusil­le kumar­re­taan. Kaik­ki­han me tie­däm­me, miten ahneil­le yleen­sä käy, ja se kos­kee myös kunnallispoliitikkoja. 

    Vakiin­tu­neen asu­kas­kan­nan suu­tut­ta­mi­nen ja kar­kot­ta­mi­nen on todel­la lyhyt­nä­köis­tä poli­tiik­kaa. Kau­pun­ki ilmei­ses­ti kuvit­te­lee, että van­hat hel­sin­ki­läi­set eivät katoa mihin­kään, koh­te­lee hei­tä sit­ten miten hyvänsä.

  25. Kul­jin tänään Käpy­läs­sä mm. Poh­jo­lan­ka­tua pit­kin, sekä Hel­sin­gin­ka­tua Töö­lön­lah­den sivuit­se (ja toki muu­al­la­kin). Ei Hel­sin­ki toti­ses­ti mikään slum­mi ole, aina­kaan vielä!

  26. Sak­ke:
    Kul­jin tänään Käpy­läs­sä mm. Poh­jo­lan­ka­tua pit­kin, sekä Hel­sin­gin­ka­tua Töö­lön­lah­den sivuit­se (ja toki muu­al­la­kin). Ei Hel­sin­ki toti­ses­ti mikään slum­mi ole, aina­kaan vielä!

    Eipä ole vie­lä, mut­ta jäl­jet alka­vat pelot­taa. Kala­sa­ta­ma on niin tihe­ään raken­net­tu, että se ei vai­ku­ta alkuun­kaan viih­tyi­säl­tä. Ja kaik­ki kaa­vail­lut vihe­ra­luei­den raken­ta­mi­set vie­vät sitä epä­toi­vot­ta­vaan suun­taan. Ihmi­nen tar­vit­see luon­to­yh­teyt­tä myös kau­pun­gis­sa. Luu­li­si vih­rei­den tämän ymmär­tä­vän. “Enem­män kau­pun­kia kau­pun­kiin” on äly­tön idea, jos se joh­taa betonierämaahan.

    1. Jalan­kul­ki­ja,
      Sää­lit­tää oikein ihm­ni­siä, jot­ka jou­tu­vat asu­maan Kruu­nun­haas­sa. Töö­lös­sä, Puna­vuo­res­sa ja Eiras­sa, jot­ka ovat sel­väs­ti Kala­sa­ta­maa tiheäm­min raken­net­tu­ja. On todel­la epiäs­tä, että noin kur­jas­sa ympä­ris­tös­sä ole­vis­ta asun­nois­ta jou­tuu vie­lä mak­sa­maan niin sika­mai­sia hintoja.

  27. joo­nas s:
    Hel­sin­ki on slummi

    Hel­sin­ki on hyvin­kin halut­tua, osin jopa vie­hät­tä­vää aluet­ta. Kau­ka­na slum­mis­ta. Var­si­nais­ta slum­mia ei pää­kau­pun­ki­seu­dul­la onnek­si ole, mitä nyt eräät itä-hel­sin­ki­läi­set lähiöt vähän oireilevat. 

    Täl­lä het­kel­lä on kak­si haastetta:
    — lähiöi­den raken­nus­kan­nan elin­kaa­ren lop­pu­mi­nen ja
    — kes­kus­tan toi­mi­ti­lo­jen muut­tu­mi­nen asunnoiksi.

    Molem­mat saat­ta­vat aiheut­taa slum­miu­tu­mis­ta. Ensim­mäi­nen nopeas­tik­kin ja toi­nen pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä. Ensin­mai­nit­tuun ei ole oikein muu­ta lää­ket­tä kuin pus­kut­rak­to­ri ja uudel­leen kaa­voi­tus, mikä tulee ole­maan todel­la vai­kea pro­ses­si. Toi­seen taas lääk­kee­nä on mm. toi­mi­va spå­ra­lii­ken­ne ja koh­tuu­hin­tai­nen pysäköinti.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos jotain myy­dään hitaas­ti, ne ovat var­maan­kin nii­tä vapaa­ra­hoit­tei­sia, jois­ta saa yrit­tää ottaa kuin­ka kor­kaa hin­taa hyvän­sä. Kysyit­kö kiin­teis­tö­pääl­li­köl­tä, mil­lai­nen on hintapyyntö?

    Asun­to­ra­ken­ta­mi­sen pää­omi­tus on Suo­mes­sa epä­ter­veel­lä poh­jal­la. Gryn­de­rin teh­tä­vä­nä on vain mak­si­moi­da oma voit­ton­sa, mikä on sinän­sä ihan oikein. Se vain ei tuo­ta laa­du­kas­ta tulos­ta saa­ti sel­lai­sia asun­to­ja jot­ka tyy­dyt­täi­si­vät kuluttajaa.

    Nyt gryn­de­rei­tä on vain muu­ta­mia ja ter­veel­tä poh­jal­ta raken­ta­mis­ta rahoit­ta­vien tulo mark­ki­noil­le yri­te­tään mah­dol­li­suuk­sien mukaan estää. Kort­te­lien pilk­ko­mi­nen pie­nem­mik­si ton­teik­si ja nii­den anta­mi­nen muil­le kuin raken­nus­liik­keil­le aut­taa. Ongel­mak­si muo­dos­tuu täs­sä­kin, ettei Suo­mes­sa ole tar­vit­ta­vaa pääomaa.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jalankulkija,
    Sää­lit­tää oikein ihm­ni­siä, jot­ka jou­tu­vat asu­maan Kruu­nun­haas­sa. Töö­lös­sä, Puna­vuo­res­sa ja Eiras­sa, jot­ka ovat sel­väs­ti Kala­sa­ta­maa tiheäm­min raken­net­tu­ja. On todel­la epiäs­tä, että noin kur­jas­sa ympä­ris­tös­sä ole­vis­ta asun­nois­ta jou­tuu vie­lä mak­sa­maan niin sika­mai­sia hintoja. 

    Eiran asu­kas­ti­heys ei käsit­tääk­se­ni yli­tä Kala­sa­ta­maan suunniteltua.

    Eira: 0,19 km^2 ja 1083 asu­kas­ta tekee kes­ki­mää­rin 5700 asu­kas­ta per neliökilometri.

    Kala­sa­ta­ma: 177 heh­taa­ria, eli 1,77 km^2 ja 18000 asu­kas­ta tekee kes­ki­mää­rin 10169 asu­kas­ta per neliökilometri.

    Onko jokin tie­dois­ta las­kuis­sa­ni vää­rä tai muuttunut?

    1. Kau­pun­gi­no­sien asu­kas­ti­hey­det riip­pu­vat kovas­ti sii­tä, miten kau­pun­gi­no­sien rajat piir­re­tään. >Tont­ti­te­hok­kuus Eiras­sa on var­sin korkea.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jalankulkija,
    Sää­lit­tää oikein ihm­ni­siä, jot­ka jou­tu­vat asu­maan Kruu­nun­haas­sa. Töö­lös­sä, Puna­vuo­res­sa ja Eiras­sa, jot­ka ovat sel­väs­ti Kala­sa­ta­maa tiheäm­min raken­net­tu­ja. On todel­la epiäs­tä, että noin kur­jas­sa ympä­ris­tös­sä ole­vis­ta asun­nois­ta jou­tuu vie­lä mak­sa­maan niin sika­mai­sia hintoja. 

    Olen sano­nut jo moneen ker­taan, ettei Hel­sin­gis­sä kan­na­ta käyt­tää maal­ta muut­ta­nei­ta kaa­voit­ta­jia. Uusien aluei­den tehok­kuus ei rii­tä kun­nol­lis­ten pal­ve­lui­den syn­ty­mi­seen. Ara­bian­ran­ta on oma lukun­sa ja uskoi­sin tii­vis­tä­mi­sen onnis­tu­van. Miten Jät­kä­saa­ri ja Kala­sa­ta­ma aio­taan tii­vis­tää? Oli­si­ko pitä­nyt alun­pe­rin teh­dä kunnolla?

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­gi­no­sien asu­kas­ti­hey­det riip­pu­vat kovas­ti sii­tä, miten kau­pun­gi­no­sien rajat piir­re­tään. >Tont­ti­te­hok­kuus Eiras­sa on var­sin korkea. 

    En nyt kovin hyvin muis­ta, oli­ko Eiras­sa lap­sil­le leik­ki­puis­toa, mut­ta mis­sä siel­lä on oles­ke­lu­paik­ko­ja kou­lui­käi­sil­le ja nuo­ril­le? Hyväs­sä kau­pun­gis­sa on tilaa ja aluei­ta kaikenikäisille. 

    Osal­le van­huk­sis­ta (ja muis­ta­kin, kuten Osmo?) saat­taa riit­tää puis­tot penk­kei­neen ja geo­met­ri­set kuk­kais­tu­tuk­set, mut­ta par­haim­mil­la alueil­la on myös lähi­luon­toa, jota mm. Sak­ke suu­res­ti arvos­taa. Lähi­luon­nos­sa on (useim­mi­ten) tilaa kai­kil­le, ja jota­kin lähes jokai­sel­le, sitä arvos­ta­val­le, kun­han väkeä ei yri­te­tä tun­kea sin­ne lii­kaa tai ao. aluei­ta ei enempää 

    Meri­kin on osa luon­toa, sata­ma-altai­ta ja kana­via ehkä lukuu­not­ta­mat­ta. Miet­ti­kää­pä mitä esi­mer­kik­si Eiran, tai Kai­vo­puis­ton, meren­puo­lis­ten osien vie­hä­tyk­sel­le tapah­tui­si, jos ran­nan eteen raken­net­tai­siin meren­pin­nas­ta 3,5 met­rin kor­keu­del­le (ja sitä­kin kor­keam­mal­le) kohoa­van kivi­lou­hees­ta ja soras­ta koos­tu­van “kakun” pääl­le 4–5‑, tai jopa 9‑kerroksisten talo­jen tii­vis lähiö noin 5000 ihmiselle?

    Hyväs­sä kau­pun­gis­sa on usei­ta lähi­luon­toa­luei­ta, joil­la on erit­täin tär­keä mer­ki­tys useim­mil­le kau­pun­ki­lai­sil­le. Nii­tä pitäi­si riit­tää kai­ke­ni­käi­sil­le. Kuka voi­si ne kaik­ki Hel­sin­gis­sä­kään edes hyvin tun­tea, pai­kal­li­sia asuk­kai­ta lukuunottamatta. 

    Ilman lähi­luon­toa voi ihmi­sen suh­de luon­toon vää­ris­tyä, mikä voi mah­dol­lis­taa asen­teet ja teot, jot­ka pilaa­vat ympä­ris­töä pahas­ti ja laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa myös “siel­lä jos­sa­kin kau­em­pa­na”. Koke­muk­set luon­nos­ta (tai nii­den puu­te) ja tie­tys­ti moni muu­kin asia voi vai­kut­taa asi­aan. Onko osa kau­pun­ki­lai­sis­ta (Osmo­kin?) jo tämän “mene­te­tyn luon­to­suh­teen” uhreja?

    Kau­pun­gin tii­vis­tä­mi­nen, “uudet asui­na­lu­eet” tai niis­tä saa­ta­va, mah­dol­li­ses­ti saa­ta­va suu­ri­kin talou­del­li­nen hyö­ty, sijain­nis­ta riip­pu­mat­ta, eivät sai­si olla mikään nyky­ajan epä­ju­ma­la, jon­ka alt­ta­ril­le hei­te­tään kaik­ki se, mikä on säi­lyt­tä­mi­sen arvois­ta (Hel­sin­gis­sä tai muu­al­la­kaan). Monet muu­tok­set, joi­ta ihmi­sel­lä on mah­dol­li­suus teh­dä, voi­vat olla käy­tän­nös­sä peruuttamattomia. 

    Hel­sin­kiin tulee mah­tua riit­tä­vä mää­rä lähi­luon­toa, sekä ulkoi­lu- ja vir­kis­tys­käy­tös­sä ole­via aluei­ta, jot­ta lähi­luon­toa­luei­ta riit­tää jat­kos­sa­kin. Täs­tä ei pidä lii­kaa tinkiä. 

    Väi­tän, että lähi­luon­toa­luei­den suo­je­lu Hel­sin­gis­sä voi olla jopa tär­keäm­pää, kuin vas­taa­van kokois­ten aluei­den (ei toki kaik­kien) suo­je­lu kau­em­pa­na, etääm­mäl­lä Hel­sin­gin rajo­jen ulkopuolella. 

    On myös muis­tet­ta­va, että yksi­kin “pilaan­tu­nut hedel­mä” voi jos­kus pila­ta koko “koril­li­sen hedel­miä”. Täl­lä viit­taan sii­hen tilan­tee­seen, mis­sä esi­mer­kik­si laa­jan, ava­ran alu­een kes­kel­le, näky­väl­le pai­kal­le, kumo­taan iso lan­ta­ka­sa. Keon hui­pul­la istu­va kuk­ko tai kär­pä­nen ehkä naut­tii näkö­alois­taan, huo­maa­mat­ta lain­kaan, miten ikä­väs­ti tuo kor­kea lan­ta­ka­sa vai­kut­taa ympä­ris­tön­sä näkymiin. 

    Lii­an tiheä asu­tus ja sen mah­dol­lis­ta­va raken­ta­mi­nen (var­sin­kin meren­täy­töin) voi vai­kut­taa ympä­ris­töön­sä hai­tal­li­ses­ti, kuten lan­ta­ka­sa­kin, joka ei ympä­ris­tön viih­tyi­syyt­tä ihmis­ten kan­nal­ta paran­na. Osai­si­ko Osmo ker­toa, mil­lä tuon “kukon ja kär­pä­set” sai­si par­hai­ten ymmär­tä­mään yli­mi­toi­te­tun raken­ta­mi­sen vai­ku­tus­ten hai­tal­li­suu­den, var­sin­kin ranta-alueilla?

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jalankulkija,
    Sää­lit­tää oikein ihm­ni­siä, jot­ka jou­tu­vat asu­maan Kruu­nun­haas­sa. Töö­lös­sä, Puna­vuo­res­sa ja Eiras­sa, jot­ka ovat sel­väs­ti Kala­sa­ta­maa tiheäm­min raken­net­tu­ja. On todel­la epiäs­tä, että noin kur­jas­sa ympä­ris­tös­sä ole­vis­ta asun­nois­ta jou­tuu vie­lä mak­sa­maan niin sika­mai­sia hintoja.

    Kai asu­mis­viih­tyi­syy­del­le on mui­ta­kin kri­tee­re­jä kuin asu­kas­ti­heys. Van­hat kau­pun­gin­osat ovat suo­sit­tu­ja (ja kal­lii­ta) muun muas­sa sik­si, että nii­den katu­ti­lat ovat kui­ten­kin ava­ria, vih­rei­tä sekä väri­tyk­sel­tään että raken­nus­tyy­lil­tään vaihtelevia.

    Hana­saa­ren suun­nit­te­lua esit­te­le­väs­sä asu­ka­sil­las­sa muu­ta­ma vuo­si sit­ten kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton pääl­lik­kö­hen­ki­lö (joka itse asui Meri­ka­dul­la) yrit­ti todis­taa, että Hel­sin­gis­sä näky­mät pysy­vät ava­ri­na sik­si, että kadun leveys pide­tään sama­na kuin vie­rei­sen raken­nuk­sen kor­keus. Ehkä tämä peri­aa­te on jos­kus pitä­nyt paik­kan­sa, mut­ta ei sitä aina­kaan Kala­sa­ta­mas­sa ole nou­da­tet­tu. Kala­sa­ta­man poh­jois­reu­nan talot Kulos­aa­ren sil­lan vie­res­sä ovat niin lähel­lä toi­si­aan, että vas­ta­päi­seen taloon voi­si mel­kein toi­vot­taa käsi­päi­vää. Kun reu­nat ovat lisäk­si täyn­nä mon­o­to­ni­sen tum­ma­sä­vyi­siä jär­kä­le­mäi­siä talo­mas­so­ja, niin eipä viih­tyi­sä ole se mää­ri­tel­mä, joka ensim­mäi­se­nä tulee mieleen.

  33. Juho Laa­tu:
    P.S. Koko len­to­kent­tä­ra­ta raken­net­tiin höl­mös­ti Hel­sin­gin ja Van­taan pai­kal­lis­ra­dak­si. Muul­le Suo­mel­le radas­ta ei juu­ri ole hyö­tyä. Kuka­han mak­saa tuon radan kustannukset?

    Ran­ta­ra­dan suun­nas­ta vaih­to on Pasi­las­sa ja pää­ra­dan suun­nas­ta tule­vil­la taas Tik­ku­ri­las­sa. Kuin­ka uusien ase­mien suun­nit­te­lus­sa on onnis­tut­tu, saa näh­dä. Ihmi­set liik­ku­vat tule­vai­suu­des­sa noil­la ase­mil­la työ­mat­ka­lii­ken­net­tä suu­rem­pien mat­ka­lauk­ku­jen kans­sa, joten nykyi­set mitoi­tus­pe­rus­teet eivät toimi.

    En ole kyl­lä mis­sään muu­al­la näh­nyt kau­ko­lii­ken­teen ase­maa len­to­ken­täl­lä kuin Char­les de Gaul­le’l­la. Nor­maa­li­käy­tän­tö on kau­pun­gin kes­kus­tan ja len­to­ken­tän väli­nen suo­ra lin­ja. Hel­sin­ki — Van­taa­ta aut­tai­si lähin­nä suo­ra yhteys Tal­lin­na — Ber­lii­ni rei­til­le, mut­ta sii­tä puut­tuu vie­lä yksi pik­ku tunneli.

    Haas­tee­na Hel­sin­ki — Van­taan osal­ta­han on, ettei nykyi­sel­lä kis­ko­tuk­sel­la tai­da onnis­tua suo­ra junayh­teys Hel­sin­ki — Pasi­la — len­toa­se­ma, vaan on pysäh­dyt­tä­vä myös väliasemilla?

  34. Jalan­kul­ki­ja: …Van­hat kau­pun­gin­osat ovat suo­sit­tu­ja (ja kal­lii­ta) muun muas­sa sik­si, että nii­den katu­ti­lat ovat kui­ten­kin ava­ria, vih­rei­tä sekä väri­tyk­sel­tään että raken­nus­tyy­lil­tään vaihtelevia… 

    Tuo väit­tä­mä ei ole tilan käy­tön osal­ta kyl­lä aina­kaan täs­tä todel­li­suu­des­ta. 😀 Ota vaik­ka Google maps satel­liit­ti­ku­va ja kat­so Baa­nan vie­res­tä Lapin­lah­den­ka­dun ja Ruu­ne­ber­gin kadun väli­nen alue. Kum­pi­ko kort­te­leis­ta on van­haa, halut­tua Hel­sin­kiä ja kum­mas­sa on tilaa tuh­lat­tu vihreälle? 

    Van­han Ber­lii­nin raken­nus­sään­nön mukaan joka kuu­des tai kah­dek­sas katu (kum­pi?) piti olla leveä bule­var­di. Syy oli palo­mää­räyk­sis­sä, mut­ta se tuot­ti samal­la mm. ihan riit­tä­väs­ti tuo­ta pal­jon puhut­tua kau­pun­ki­vih­re­ää. Hel­sin­kiä suun­ni­tel­tiin aikoi­naan noil­la peri­aat­teil­la, jot­ka vali­tet­ta­vas­ti unoh­det­tiin sodan jälkeen.

    Hel­sin­gin kaa­voi­tus on vii­me­vuo­si­na ollut lii­an har­vaa. Uudet alu­eet eivät ole kau­pun­ki­mai­sia. Pahim­mat epä­on­nis­tu­mi­set, kuten Ara­bian­ran­ta, onnis­tu­taan tii­vi­tä­mään, mut­ta entä esi­mer­kik­si Jätkäsaaari?

    Oma ehdo­tuk­se­ni on, että kai­kil­le kaa­voi­tuk­seen osal­lis­tu­vil­le vir­ka- ja luot­ta­mus­mie­hil­le oste­taan len­to­lip­pu Parii­siin. He saa­vat istua jos­sain kul­ma­kup­pi­las­sa, kun­nes ymmär­tä­vät sanan “kau­pun­ki” merkityksen. 😉

    Sii­nä olet oikeas­sa, että yskit­täis­ten raken­nus­ten ark­ki­teh­tuu­ri oli aikai­sem­min laa­duk­kaam­paa. Ton­tit oli­vat pie­nem­piä ja talot rahoi­tet­tiin käyt­tä­jien toi­mes­ta. Raken­ta­ja vain raken­si kil­pai­lu­tuk­sen jäl­keen, ei vai­kut­ta­nut suun­nit­te­luun saa­ti markkinointiin.

    Suo­mes­ta puut­tuu yksi­tyis­tä pää­omaa, jol­la voi­tai­siin raken­taa laa­duk­kaam­pia ker­ros­ta­lo­ko­ko­nai­suuk­sia. Raham­me riit­tä­vät vain yksit­täis­ten laa­duk­kai­den oma­ko­ti­ta­lo­jen tekoon. Sitä saa mitä tilaa. Pää­oma­ve­ro­tus, jon­ka ainoa läh­tö­koh­ta on sai­ras kateus, näkyy tässäkin. 🙁

  35. Kal­le:
    En ole kyl­lä mis­sään muu­al­la näh­nyt kau­ko­lii­ken­teen ase­maa len­to­ken­täl­lä kuin Char­les de Gaulle’lla. Nor­maa­li­käy­tän­tö on kau­pun­gin kes­kus­tan ja len­to­ken­tän väli­nen suo­ra linja. 

    Itse olen otta­nut Ams­ter­da­min len­to­ken­täl­tä suo­ran junan parin tun­nin pää­hän Eindhoveniin.

    Köö­pen­ha­mi­nan kes­kus­tas­ta Ruot­sin puo­lel­le mene­väs­tä juna­lii­ken­tees­tä aina­kin osa kul­kee len­to­ken­tän kaut­ta, ja aina­kin Lun­diin tai Mal­mö­hön meni­jät voi­vat hypä­tä len­to­ken­täl­tä kyy­tiin. Kau­ko­ju­nien pysäh­ty­mi­ses­tä tuol­la len­to­ken­täl­lä minul­la ei ole varmuutta.

    Mui­ta esi­merk­ke­jä ei tule täs­sä mieleen.

  36. Kal­le: Tuo väit­tä­mä ei ole tilan käy­tön osal­ta kyl­lä aina­kaan täs­tä todel­li­suu­des­ta. Ota vaik­ka Google maps satel­liit­ti­ku­va ja kat­so Baa­nan vie­res­tä Lapin­lah­den­ka­dun ja Ruu­ne­ber­gin kadun väli­nen alue. Kum­pi­ko kort­te­leis­ta on van­haa, halut­tua Hel­sin­kiä ja kum­mas­sa on tilaa tuh­lat­tu vihreälle? 

    Van­han Ber­lii­nin raken­nus­sään­nön mukaan joka kuu­des tai kah­dek­sas katu (kum­pi?) piti olla leveä bule­var­di. Syy oli palo­mää­räyk­sis­sä, mut­ta se tuot­ti samal­la mm. ihan riit­tä­väs­ti tuo­ta pal­jon puhut­tua kau­pun­ki­vih­re­ää. Hel­sin­kiä suun­ni­tel­tiin aikoi­naan noil­la peri­aat­teil­la, jot­ka vali­tet­ta­vas­ti unoh­det­tiin sodan jälkeen.

    Hel­sin­gin kaa­voi­tus on vii­me­vuo­si­na ollut lii­an har­vaa. Uudet alu­eet eivät ole kau­pun­ki­mai­sia. Pahim­mat epä­on­nis­tu­mi­set, kuten Ara­bian­ran­ta, onnis­tu­taan tii­vi­tä­mään, mut­ta entä esi­mer­kik­si Jätkäsaaari?

    Oma ehdo­tuk­se­ni on, että kai­kil­le kaa­voi­tuk­seen osal­lis­tu­vil­le vir­ka- ja luot­ta­mus­mie­hil­le oste­taan len­to­lip­pu Parii­siin. He saa­vat istua jos­sain kul­ma­kup­pi­las­sa, kun­nes ymmär­tä­vät sanan “kau­pun­ki” merkityksen. 

    Sii­nä olet oikeas­sa, että yskit­täis­ten raken­nus­ten ark­ki­teh­tuu­ri oli aikai­sem­min laa­duk­kaam­paa. Ton­tit oli­vat pie­nem­piä ja talot rahoi­tet­tiin käyt­tä­jien toi­mes­ta. Raken­ta­ja vain raken­si kil­pai­lu­tuk­sen jäl­keen, ei vai­kut­ta­nut suun­nit­te­luun saa­ti markkinointiin.

    Suo­mes­ta puut­tuu yksi­tyis­tä pää­omaa, jol­la voi­tai­siin raken­taa laa­duk­kaam­pia ker­ros­ta­lo­ko­ko­nai­suuk­sia. Raham­me riit­tä­vät vain yksit­täis­ten laa­duk­kai­den oma­ko­ti­ta­lo­jen tekoon. Sitä saa mitä tilaa. Pää­oma­ve­ro­tus, jon­ka ainoa läh­tö­koh­ta on sai­ras kateus, näkyy tässäkin. 

    Minä puo­les­ta­ni suo­sit­te­len opin­to­ret­ke­nä mie­lum­min esim. pyö­rä­ret­keä, lai­va- tai bus­si­mat­kaa Por­voo­seen. Van­ha Rau­ma­kin kävi­si opin­to­ret­ken koh­teek­si. Se tuli­si Hel­sin­gin veron­mak­sa­jil­le pal­jon hal­vem­mak­si ja oli­si pal­jon ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pi ret­ki. Par­haim­mil­laan se saat­tai­si ehkä jopa joh­taa aja­tuk­set takai­sin oikeil­le uril­le, koh­ti viih­tyi­säm­män kau­pun­kiym­pä­ris­tön luomista.

  37. Kal­le: En ole kyl­lä mis­sään muu­al­la näh­nyt kau­ko­lii­ken­teen ase­maa len­to­ken­täl­lä kuin Char­les de Gaulle’lla. Nor­maa­li­käy­tän­tö on kau­pun­gin kes­kus­tan ja len­to­ken­tän väli­nen suo­ra linja. 

    Kau­ko­lii­ken­teen ase­ma on vähän huo­no kri­tee­ri kun kes­kieu­roop­pa­lai­sel­la asu­kas­ti­hey­del­lä kau­pun­kien välil­lä lii­ken­nöi­dään usein lähi­lii­ken­net­tä. Vähän yllät­täen monel­ta euroop­pa­lai­sel­ta len­toa­se­mal­ta pää­see vaik­ka min­ne, asi­aa voi läh­teä sel­vit­te­le­mään IATA-koo­deil­la varus­te­tuil­ta rau­ta­tie­a­se­mil­ta alkaen.

  38. Poh­jois­mai­sis­sa eri­koi­so­lo­suh­teis­sa puo­les­taan Kastru­pis­ta pää­see junal­la suo­raan esi­mer­kik­si Tuk­hol­maan ja Århusiin, Arlan­das­ta vaik­ka Sunds­val­liin ja Gar­der­moe­nil­ta aina­kin Trond­hei­miin asti. Kai­kil­le noil­le väleil­le on myös len­to­yh­teys, eli eivät ne nyt ihan pai­kal­lis­lii­ken­net­tä ole.

  39. Sak­ke: …Oli­si­ko asu­mi­nen Suo­mes­sa edul­li­sem­paa, jos sitä ei tuet­tai­si lainkaan?

    On, kun nois­ta type­ris­tä tuis­ta päästään.

  40. Jalan­kul­ki­ja: Eipä ole vie­lä, mut­ta jäl­jet alka­vat pelot­taa. Kala­sa­ta­ma on niin tihe­ään raken­net­tu, että se ei vai­ku­ta alkuun­kaan viihtyisältä. 

    Kävin vii­me per­jan­tai­na pyö­räi­le­mäs­sä ja valo­ku­vaa­mas­sa Kala­sa­ta­man uudel­la alu­eel­la. Raken­nus­ti­heys vai­kut­ti hyväl­tä, nyt alue näyt­tää­kin ihan oikeas­ti kau­pun­gil­ta, eikä taas uudel­ta lähiöil­tä. Leon­ka­dul­le oli ker­ros­ta­lo­jen lomaan saa­tu jän­näs­ti pientalojakin.

    Mii­nus­ta sen sijaan tulee autiois­ta kadun­var­sis­ta, edes katu­jen kul­mis­sa ei ole lii­ke­ti­laa (vih­je alu­een jat­ko­suun­nit­te­luun). Samoin jul­ki­si­vu­jen tum­muus pis­ti sil­mään ja tum­mat sisään­ve­de­tyt ikku­na­puit­teet vie­lä koros­ta­vat tätä.

    Vir­kis­tyk­ses­tä: Kala­sa­ta­man kes­kuk­sen ete­lä­puo­lel­le on tulos­sa puis­toa. Ara­bian­ran­taan eikä edes Kivi­nok­kaan ole kovin pit­kä mat­ka tuol­ta Kala­sa­ta­mas­ta. Lisäk­si tule­vai­suu­des­sa esim. Laa­ja­sa­loon tulee pää­se­mään rati­kal­la. Vaa­ti­mal­la se puo­len heh­taa­rin met­sä joka talon vie­reen on Hel­sin­gis­sä ja Hel­sin­gin seu­dul­la teh­ty jo ihan tar­peek­si lähiö­tä. Jot­ka sit­ten ovat syö­neet tilaa monel­ta 50 heh­taa­rin met­säl­tä Hel­sin­gin seudulla.

  41. Sak­ke: Minä puo­les­ta­ni suo­sit­te­len opin­to­ret­ke­nä mie­lum­min esim. pyö­rä­ret­keä, lai­va- tai bus­si­mat­kaa Porvooseen… 

    Idea­na hyvä ja kan­na­tet­ta­va, jos ajaa pol­ku­pyö­räl­lä, mut­ta opin­to­ret­ke­nä kel­vo­ton. Por­voo ja Rau­ma ovat jää­neet niin mon­ta ker­ta­luok­kaa pie­nem­mik­si kuin Hel­sin­ki, ettei mat­kal­la opi mitään. 

    Epäi­len hel­sin­gin nykyi­sen kaa­voit­ta­jan ole­van kotoi­sin jos­tain pik­ku­kau­pun­gis­ta tai pahim­mil­laan Espoos­ta, jos­sa hän ei ole näh­nyt min­kään­lais­ta kau­pun­kia. Kau­pun­ki on: 6 ker­ros­ta, umpi kort­te­lit ja joka kah­dek­sas katu vähän leveämpi.

  42. Kal­le: Idea­na hyvä ja kan­na­tet­ta­va, jos ajaa pol­ku­pyö­räl­lä, mut­ta opin­to­ret­ke­nä kel­vo­ton. Por­voo ja Rau­ma ovat jää­neet niin mon­ta ker­ta­luok­kaa pie­nem­mik­si kuin Hel­sin­ki, ettei mat­kal­la opi mitään. 

    Epäi­len hel­sin­gin nykyi­sen kaa­voit­ta­jan ole­van kotoi­sin jos­tain pik­ku­kau­pun­gis­ta tai pahim­mil­laan Espoos­ta, jos­sa hän ei ole näh­nyt min­kään­lais­ta kau­pun­kia. Kau­pun­ki on: 6 ker­ros­ta, umpi kort­te­lit ja joka kah­dek­sas katu vähän leveämpi. 

    Kaa­voit­ta­jil­la on pal­jon­kin oppi­mis­ta viih­tyi­sän kau­pun­kiym­pä­ris­tön suun­nit­te­lun osal­ta. Kuvai­le­ma­si kau­pun­ki on juu­ri sel­lais­ta ympä­ris­töä, jos­ta Sakel­la­kin on pal­jon koke­mus­ta asui­nym­pä­ris­tö­nä. Se ei ole yhtä muka­vaa ympä­ris­töä kuin voi­si kuvi­tel­la. Se sopii kor­kein­taan har­val­le ikä­ryh­mäl­le. Tois­ta maa­ta ovat puu­tar­ha­kau­pun­git ja kau­pun­gin­osat, jois­sa on tar­jol­la niin valoa (kuin puit­ten var­joa) sekä tie­ten­kin vih­reyt­tä ja tilaa hen­git­tää. Kyl­lä nii­hin­kin voi­daan ihmis­ten tapaa­mis­paik­ko­ja raken­taa. Kau­pun­geis­ta ei pidä kui­ten­kaan raken­taa lii­an tii­vii­tä, vaan viih­tyi­siä. Se on mah­dol­lis­ta, jos niin vain halutaan.

    Mik­si­kö­hän muu­ten v. Hertze­nin pamfle­tis­ta “Koti vai­ko kasar­mi lap­sil­lem­me” on teh­ty tuo­reen oloi­nen näköis­pai­nos? Ehkä vii­saat kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat ovat jo havain­neet puut­teet ammat­ti­kun­nan osaa­mi­ses­sa ja käy­neet esit­tä­mäs­sä kus­tan­ta­jal­le toi­veen­sa, jot­ta voi­si­vat pai­ka­ta aukot sivis­tyk­ses­sä, sil­tä osin kuin nii­tä ammat­ti­kun­nas­sa esiintyy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.