Toimistoista asuntoja: raha ratkaisee vai politiikka?

Toimis­to­jen muut­tamista asun­noik­si ei tarvitse tukea veron­mak­sajien rahoin. Riit­tää, että se sallitaan. 

Stub­bin hal­li­tuk­sen tiedo­nan­nos­sa eduskun­nalle löy­tyy täl­lainenkin virke:

Pääkaupunkiseudul­la ote­taan käyt­töön käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tosavus­tus edis­tämään toimis­to- ja teol­lisu­us­raken­nusten muut­tamista vuokra-asuntokäyttöön. 

Onko nyt niin, että jos jotain asi­aa halu­taan edis­tää, siihen ei löy­dy mui­ta keino­ja kuin veron­mak­sajien rahan käyt­tämi­nen? Helsingis­sä ainakin on huo­mat­tavasti van­ho­ja toimis­to­ja ja teol­lisu­us­raken­nuk­sia, jot­ka omis­ta­ja halu­aisi muut­taa asun­noik­si. Siihen ei tarvi­ta val­tion rahaa. Riit­täisi, että se sallittaisiin.

Viimek­si Pitäjän­mäen yri­tysalueen maankäytön muu­tospe­ri­aat­tei­ta käsiteltäessä tör­mät­ti­in taas kysymyk­seen, kum­mat ovat oike­as­sa, suun­nit­teli­jat vai markki­nat? On yllät­tävä asetel­ma, että vihreät tun­te­vat enem­män viehtymys­tä markki­noi­hin luot­tamiseen kuin kokoomus­laiset. Esit­telijä puo­lusti kiel­teistä kan­taansa maan­omis­ta­jien etu­jen ajamiseen (hyi, keinot­telua!) sil­lä kaupungis­sa tarvi­taan työ­paikko­ja ja jos niitä nyt muute­taan asun­noik­si, muu­tos on peruuttamaton.

Kuitenkin meil­lä on pääkaupunkiseudul­la ainakin miljoona ker­rosneliötä toimis­toti­laa liikaa. Jatkos­sa sitä on vielä lisää, kos­ka liiken­teen sol­muko­hti­in raken­netaan lisää (kan­natet­tavaa!) ja väljyys toimis­tois­sa vähe­nee nopeasti uuden teknolo­gian ansiosta.

Suun­nit­teli­ja näkee asian niin, ettei toimis­to­ja kan­na­ta pois­taa hyviltä alueil­ta, jol­lainen Pitäjän­mäkikin jos­sain määrin on. Keskeiset alueet ovat hyviä liki kaikelle toimin­nalle. Sekä asun­to­jen että toimis­to­jen on edullista olla hyvien liiken­ney­hteyksin äärel­lä. Ratkai­se­vak­si tuleekin suh­teelli­nen etu, kum­malle sijain­nista on enem­män hyö­tyä. Siihen taas kohta­laisen hyvä mit­tari on raha. Jos asukkaat ovat valmi­it mak­samaan kyseis­es­tä sijain­nista enem­män kuin toimis­tot, johtopäätös on, että asukkaat tarvit­se­vat sitä vielä enem­män kuin toimis­tot. Asia ei ole aivan näin yksinker­tainen eri­lais­ten ulkois­vaiku­tusten vuok­si, mut­ta todis­tus­taak­ka on kyl­lä sil­lä, joka muu­ta väit­tää. Tässä ei ole kyse keinot­telus­ta vaan käyt­täjien suh­teel­lis­ten pref­er­enssien kun­nioit­tamis­es­ta. Jos asi­akkaat ovat valmi­ita mak­samaan man­sikka­jäätelöstä enem­män kuin suk­laa­jäätelöstä, emme pidä keinot­teli­jana jäätelökaup­pi­as­ta, joka lisää man­sikka­jäätelön tarjontaa.

Noista miljoonas­ta turhas­ta toimi­s­toneliöstä kan­nat­taisi todel­la tehdä asun­to­ja. Tuo­hon pin­ta-alaan mah­tu­isi suun­nilleen 20 000 asukas­ta. Antaisin kuitenkin markki­noiden aika pitkälti ratkaista, mitkä toimis­tot muutet­taisi­in asun­noik­si. Muu­tos on järkev­in­tä siel­lä, mis­sä se on kan­nat­tavin­ta, siis mis­sä asun­noista mak­set­ta­va hin­ta tai vuokra ylit­täisi selvim­min toimis­toista mak­set­ta­van. Joka muu­ta väit­tää, on perustelun velkaa. Tämä taas tarkoit­taa, ettei asun­noik­si muutet­ta­van toimis­ton tarvitse vält­tämät­tä olla tyhjil­lään. Kos­ka halukkai­ta on ilmaisek­sikin, en ymmär­rä, mihin tässä veron­mak­sajien rahaa tarvitaan.

En kaipaisi myöskään julkisen rahan väli­in­tu­loa päätök­seen, onko järkeväm­pää purkaa van­ha toimis­to ja rak­en­taa tilalle uusi asuin­ta­lo vai remon­toi­da toimis­tos­ta jotenkin asumiskelpoista tilaa.

Suo­mi on yksi maail­man vähiten kor­rup­toitunei­ta mai­ta. Silti ehdotet­tuun muu­tosavus­tuk­seen voi liit­tyä piirteitä, jos­sa kiire­hditään aut­ta­maan huonon investoin­nin tehnyt­tä kave­ria. Huonos­ti saavutet­ta­va toimis­to­ta­lo on arvo­ton, mut­ta ei huono sijain­ti ole hyvä asunnoillekaan.

48 vastausta artikkeliin “Toimistoista asuntoja: raha ratkaisee vai politiikka?”

  1. Olisi hauskaa saa­da joku filosofinen taus­ta sille mil­loin poli­it­ti­nen suun­nit­telu on oikein (esim. kaupun­gin vuokra-asun­not, joiden myön­tämi­nen ja asuinkäytön yksi­tyisko­h­dat eivät täytä oikein minkään­laisen tehokku­u­den kri­teere­jä) ja mil­loin markki­nate­hokku­us (tämän blogikir­joituk­sen aihe).

  2. Lisähap­pi ja nitrop­urk­ki tulee tarpeeseen, kun näitä lukee. Tämäkin asia tun­tuu itses­tään selvältä ja vaikea nähdä mik­si joku poli­itikko vas­tus­taa, kun samal­la jauhetaan asun­to- ja työpu­las­ta sekä velka­an­tu­mis­es­ta. Kun yksi­tyi­nen jär­jestäisi näitä kaikkea parem­paan suun­taan “ilmaisek­si” niin vas­tuste­taan, mut­ta sit­ten ale­taan työn­tämään omaa rahaa samoille, kun ensin on san­ot­tu ei. Oikea käsi voisi tutus­tua vasem­paan käteen tässäkin kaupungis­sa. Kovin paljon type­r­äm­pää tuh­laamista on vaikea kek­siä kuin tyhjil­lään ole­vat raken­nuk­set vain sen takia, että niistä ei voi tehdä sel­l­aisia jot­ka saisi myy­tyä. No, hal­li­tus kek­si vielä type­r­äm­män tavan tuh­la­ta samoi­hin taloi­hin. Kansalli­nen sosial­isti­nen kyky­puolue näyt­ti taas maailmalle.

    Aika hel­posti mon­en alueen ilme kohen­tu­isi, eikä tarvit­taisi heti uut­ta raken­nus­maa­ta sekä Pasi­lan rak­en­t­a­mi­nen saisi potkun per­suuk­sille — voisi sit­ten Pitäjän­mäestä puk­sut­taa töi­hin Pasi­laan ja sit­ten takaisin golf­faa­maan. Voisi vaikut­taa asun­to­jen hin­taankin, jos yhtäkkiä syn­ty­isi sato­ja ellei tuhan­sia asun­to­ja vain remon­toimal­la uud­is­tuotan­non lisäk­si. Jos tuol­laisen rallin saisi käyn­ti­in vain vapaut­ta­mal­la kaavoitus­ta, niin virkamiehet tuot­taa hirveitä tap­pi­oi­ta kaupungille — onnea heille, että ovat kaupungilla töis­sä, eikä oikeis­sa fir­moissa. Parem­pi lie­nee muutenkin, että kaupun­ki kerää asukkaik­si hyviä veron­mak­sajia jot­ka käyvät ehkä muual­la töis­sä kuin toisinpäin.

  3. Väärin sam­mutet­tu? Mulle kel­paisi kaikesta huoli­mat­ta — jos on varaa myllertää Man­ner­heim­inti­etä yhden pyörä­tien takia, niin kyl­lä sitä riit­tää asuntoihinkin.

  4. Löy­ty­isikö siis hal­li­tuk­selta mui­ta keino­ja edis­tää asi­aa kuin jakaa veron­mak­sajien rahaa? Kun ker­ran perus­tus­lais­sa taataan kun­nalli­nen itse­hallinto, niin ei kai hal­li­tus voi suo­raan puut­tua siihen mitä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa teette.

  5. Onko ilmiö (tyhjät tilat) seu­raus­ta talouden mata­la­suh­dan­teen ohel­la (liian?) alhais­es­ta korkokan­nas­ta? Miten omis­ta­jil­la olisi muuten varaa pitää niitä tyhjillään?

    Kenen käsis­sä (omis­tuk­ses­sa) nuo tyhjil­lään ole­vat toimis­toti­lat ovat? Valuisiko tuki ulkomaille?

    Raken­nusten muu­tostöis­sä tarvi­taan työvoimaa. Aut­taako se vähen­tämään työt­tömyyt­tä Suomes­sa riit­tävän tehokkaasti? (Län­simetron erääl­lä työ­maal­la laskin viime kuus­sa 21 työn­tek­i­jän autos­ta ole­van suo­ma­laisin rek­isterik­il­vin 4kpl, mui­ta oli 17kpl.)

    Joten­sakin tuo aja­tus kiin­teistöbis­nek­sien tukemis­es­ta vaikut­taa minus­takin hyvinkin kyseenalaiselta. Talousti­lanteen muuttues­sa (ja korko­jen noustes­sa?) oltaisi­in ehkä taas kin­ua­mas­sa rahaa päin­vas­taisi­in muu­tok­si­in, jot­ta yri­tys­toim­inta saisi tarvit­se­mansa neliöt?

    Miten nopeasti nuo vuokra-asun­not olisi otet­tavis­sa uudelleen toimis­tokäyt­töön, jos talous elpyy? Pitäisikö ne vuokra­ta aina vain vuodek­si ker­ral­laan (koko talo, tai ker­ros), jot­ta “jäätelökaup­pias” voisi riit­tävän ajois­sa havai­ta muu­tok­sen seu­rauk­set, eli “onko suk­laa­jäätelö jälleen ohit­tanut asi­akkaiden suo­sios­sa mansikkajäätelön”?

    Yhteiskun­nan tuki, jos sitä ylipäätään tarvi­taan, tulisi kohdis­taa Suomes­sa sinne, mis­sä se toimii tehokkaim­min ja mis­sä tuki­ra­han pää­tymi­nen “vääri­in käsi­in”(?) voidaan estää. Olisiko asum­i­nen Suomes­sa edullisem­paa, jos sitä ei tuet­taisi lainkaan?

  6. Ehkäpä tukimuo­to on vain vale­maali joka voidaan vaalien jälkei­sis­sä kepun kanssa käytävis­sä hal­li­tu­so­hjel­ma­neu­vot­teluis­sa suurieleis­es­ti uhra­ta jonkin rel­e­van­tim­man tavoit­teen hyväksi.

    Toisek­seen, tukimuodon määrit­te­ly on paljon voimakkaampi tapa korostaa tah­toti­laa kohti jär­jel­listä kaavoit­tamista kuin pelkkä tavoit­teen lausum­i­nen ääneen. Toiv­ot­tavasti se nos­taa Helsingis­sä kyn­nys­tä tarpeet­tomaan toimitilakaavoittamiseen.

    Kol­man­nek­si, varsi­nainen ongelma­han on kan­nus­timet yri­tys­ten haal­imiseen oman kun­nan alueelle eli käytän­nössä kun­tien osu­us yhteisöveron tuo­to­s­ta. Toim­i­ti­lan yli­tar­jon­ta voidaan nähdä tämän kan­nus­ti­men seu­rauk­se­na ja siis Helsin­gin tietoise­na elinkei­nop­o­li­it­tise­na päätök­senä. Nyt kun pääkaupunkiseudun asunto/toimitila ‑asia on viral­lis­es­ti hal­li­tu­so­hjel­mas­sa, ja metropoli­hallinnos­ta tulos­sa Kokoomuk­selle elämää suurem­pi kyn­nyskysymys, olisi hyvä het­ki kehitel­lä malle­ja joil­la metropoli­hallinto­pro­jek­tis­sa voitaisi­in tehdä sotet eli saavut­taa kaavoituk­sen jär­jel­listämis­tavoite jonkin kevyen prag­maat­tisen siir­ron avul­la. Esimerkik­si: entäpä jos yhteisöveron kun­tao­su­us yksinker­tais­es­ti tasat­taisi­in metropo­likun­tien kesken?

  7. Idea avus­tuk­ses­ta on pähkähul­lu. 🙁 Onko mitään tietoa, kenen älyn­väläys se on? Kaik­ki tuet tutk­i­tusti vain menevät hintoihin. 

    Oleel­lista on tehdä kaupunki­maiset kaa­vat Helsinkiä ympäröiville alueille: Laut­tasaari, Munkkivuori, Meilahti, Haa­ga jne. Se mah­dol­lis­taa myös asun­torak­en­tamisen. Yhteiskun­nan tehtävä on mah­dol­lis­taa, ei rakentaa.

  8. Helsinki­in tarvi­taan mon­en­laisia aluei­ta, niin raken­net­tu­ja kuin rak­en­ta­mat­to­mia. Myös putot ja virk­istysalueet ovat tarpeen. Liian yksipuo­li­nen keskit­tymi­nen pelkkään asun­to­tuotan­toon ei sekään ole järkevää politiikkaa.

  9. Olete­taan että mutok­sia tehdään alueel­la, jol­la asun­toneliöistä mak­set­taisi­in enem­män kuin toimi­s­toneliöistä (muu­tosku­lut peit­tävä määrä enemmän).

    Jos näin, niin mitä järkeä on mak­saa muu­tosavus­tuk­sia uud­es­ta kaavas­ta jo muutenkin hyö­tyville toimis­to­jen omistajille.

    Tont­te­ja kun­nat tapaa­vat käsitel­lä niin, että osta­vat raaka­maa­ta, kaavoit­ta­vat sen, ja myyvät sit­ten maan uuteen käyt­töö­tarkoituk­seen­sa. Käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tospros­es­sis­sa voisi yrit­tää nou­dat­taa samo­ja peri­aat­tei­ta. Kun­ta voisi siis peri­aat­teessa ostaa toimis­to­ja, muut­taa kaavaa ja myy­dä talot uuteen käyt­töön­sä, ottaen kaavoitushyödyt (tai tap­pi­ot, jos asun­noista mak­se­taan alueel­la vähem­män) itselleen.

    Ehdo­tuk­sen sana­muo­to viit­taa siis siihen, että olete­taan, että asun­toneliöistä mak­se­taan vähem­män eikä enem­män (muu­tosku­lut huomioiden), ja kyse on omis­ta­jien pakot­tamis­es­ta heille vähem­män edulliseen uuteen kaavaan.

    Jos tilanne kuitenkin on joi­sain avus­tusko­hteis­sa toisin päin (asun­toneliö mak­saa muu­toskus­tan­nusten vähen­tämisen jäl­keen enem­män), kyse on joko kor­rup­tio­ra­has­ta omis­ta­jille tai/ja jonkun city­puolueen (kukaties vihrei­den) yri­tyk­ses­tä tukea pääkaupunkiseu­tua val­tion rahoilla.

    Uusi hal­li­tu­so­hjel­ma sisältää jo yksinä merkit­tävimp­inä kohti­naan sil­mukkaradan ja län­simetron laa­jen­nuk­sen. Jos täl­laisia tuki­aisia ylipään­sä halu­taan täl­laisi­na lama-aikana mak­saa, val­tio voisi kyl­lä tukea muitakin kuin Suomen kaikkein vau­raimpia ja men­estyvimpiä seutuja.

    Kokon­aisuute­na tuo näyt­tää siltä, että val­tion ja pääkaupunkiseudun kun­tien pitäisi miet­tiä reilun pelin sään­nöt uudelleen. Eikä hal­li­tu­so­hjel­mankaan pitäisi olla val­tion rahoil­la tapah­tu­vaan pääkaupunkiseudun rahoit­tamiseen keskittyvä.

  10. Juho Laatu: …Uusi hal­li­tu­so­hjel­ma sisältää jo yksinä merkit­tävimp­inä kohti­naan sil­mukkaradan ja län­simetron laa­jen­nuk­sen. Jos täl­laisia tuki­aisia ylipään­sä halu­taan täl­laisi­na lama-aikana mak­saa, val­tio voisi kyl­lä tukea muitakin kuin Suomen kaikkein vau­raimpia ja men­estyvimpiä seutuja… 

    Sil­muk­ka ollee teknis­es­ti järkevä investoin­ti lisätä radan väl­i­tyskykyä ja helpot­taa töölöläis­ten liikku­mista lento­ken­tälle, mut­ta rahan pump­paami­nen Län­simetroon on hukkaan heit­et­tyä rahaa. Metro on kaupunki­maisen asu­tuk­sen liiken­nemuo­to. Espoos­ta puut­tuu se kaupun­ki! 😉 Töölön raide olisi ehkä ollut jär­jel­listä rahankäyttöä.

    Espoos­sa on toden­näköis­es­ti kan­nat­tavaa rak­en­taa kevy­traideli­iken­net­tä varten kisko­ja. Sekin vaatii aika paljon tiivistämistä.

  11. Lain­aus:
    “Jos asukkaat ovat valmi­it mak­samaan kyseis­es­tä sijain­nista enem­män kuin toimis­tot, johtopäätös on, että asukkaat tarvit­se­vat sitä vielä enem­män kuin toimistot. ”

    Asukkaat eivät ole valmi­ita mak­samaan Pitäjän­mäel­lä asumis­es­ta enem­pää kuin yri­tyk­set toimis­toista. Alueel­la asuneena voin tode­ta, että siel­lä nyt asu­vista merkit­tävä osa ei mak­sa asum­is­taan itse. Tämä johtaa siihen, että omil­la (netto)tuloillaan asumisen­sa mak­sa­vat eivät halua mak­saa asum­is­taan siel­lä. Minä muutin pois.

    Pit­skus­ta tulee slum­mi. Paras­ta alueel­la on ABB, joka tekee hyviä tuot­tei­ta kuten tuulivoim­a­gen­er­aat­tor­e­i­ta ja mak­saa veroja.

  12. > Siihen ei tarvi­ta val­tion rahaa. Riit­täisi, että
    > se sallittaisiin.

    Val­tion rahaa ei paljoa käytetä. Kyse on ehkä vain yhdestä tai kahdes­ta ammat­tili­it­to­jen omis­ta­mas­ta virhe­si­joituk­ses­ta, jot­ka val­tion rahal­la tehdään kannattavaksi.

    Täl­lä taval­la Antti Rinne mak­saa velka­nsa ammat­tili­itoille, jot­ka rahoit­ti­vat hänet ministeriksi.

    Pol­i­tics as usual.

  13. Kalle: Sil­muk­ka ollee teknis­es­ti järkevä investoin­ti lisätä radan väl­i­tyskykyä ja helpot­taa töölöläis­ten liikku­mista lento­ken­tälle, mut­ta rahan pump­paami­nen Län­simetroon on hukkaan heit­et­tyä rahaa. Metro on kaupunki­maisen asu­tuk­sen liiken­nemuo­to. Espoos­ta puut­tuu se kaupun­ki! Töölön raide olisi ehkä ollut jär­jel­listä rahankäyttöä.

    Espoos­sa on toden­näköis­es­ti kan­nat­tavaa rak­en­taa kevy­traideli­iken­net­tä varten kisko­ja. Sekin vaatii aika paljon tiivistämistä.

    Mut­ta mik­si val­tio osal­lis­tuu Töölön paikallis­li­iken­teen rahoit­tamiseen? Eikö olisi fik­sumpaa, että Helsin­ki muiden kun­tien tapaan kus­tan­ta­isi asumalähiöi­den­sä liiken­nejär­jeste­lyt itse? Val­ti­ol­la ei liene täl­lä het­kel­lä raho­ja heit­et­täväk­si ihan minne tahansa (pait­si näköjään pääkaupunkiseudun rikastuttamiseen).

    P.S. Koko lento­kent­tära­ta raken­net­ti­in hölmösti Helsin­gin ja Van­taan paikallis­radak­si. Muulle Suomelle radas­ta ei juuri ole hyö­tyä. Kuka­han mak­saa tuon radan kustannukset?

  14. O.S: “Muu­tos on järkev­in­tä siel­lä, mis­sä se on kan­nat­tavin­ta, siis mis­sä asun­noista mak­set­ta­va hin­ta tai vuokra ylit­täisi selvim­min toimis­toista mak­set­ta­van. Joka muu­ta väit­tää, on perustelun velkaa. ”

    Tästä seu­raa se, että asun­noista tulisi älyt­tömän kalli­ita. Mik­si pitäisi asua vielä nyky­istäkin kalli­im­min.? Siis ain­oas­taan tyhjil­lään ole­via toimis­totilo­ja kan­nat­taa muut­taa asun­noik­si, eikä siihen tarvi­ta yhteiskun­nan rahaa. Lue ei verora­hoil­la pääomapi­irien tukemista.

    Pitäjän­mäel­läkin on todel­la paljon tyhjää toimis­toti­laa, joten Soin­in­vaarakin voi huo­let­ta jät­tää Tal­in ja siir­to­la­pu­u­tarhan ahdistelun.

    Tapi­o­laan raken­netaan kiihtyväl­lä vaudil­la uusia toimis­totilo­ja tule­van metron lähelle. Mis­tä tämä raha tulee? Kun samal­la hylätään “van­ho­ja” toimis­toraken­nuk­sia ja raken­netaan uusia , kalliimpia.

    Se, että työn­tek­i­jöi­den on helpom­pi tul­la metrol­la uusi­in tiloi­hin, ei riitä seli­tyk­sek­si. Eikä se, että Suomes­ta yri­tyk­set lähtevät Viroon.

  15. eemil:
    O.S: “Muu­tos on järkev­in­tä siel­lä, mis­sä se on kan­nat­tavin­ta, siis mis­sä asun­noista mak­set­ta­va hin­ta tai vuokra ylit­täisi selvim­min toimis­toista mak­set­ta­van. Joka muu­ta väit­tää, on perustelun velkaa. ”

    Tästä seu­raa se, että asun­noista tulisi älyt­tömän kalli­ita. Mik­si pitäisi asua vielä nyky­istäkin kalli­im­min.? Siis ain­oas­taan tyhjil­lään ole­via toimis­totilo­ja kan­nat­taa muut­taa asun­noik­si, eikä siihen tarvi­ta yhteiskun­nan rahaa. Lue ei verora­hoil­la pääomapi­irien tukemista.

    Pitäjän­mäel­läkin on todel­la paljon tyhjää toimis­toti­laa, joten Soin­in­vaarakin voi huo­let­ta jät­tää Tal­in ja siir­to­la­pu­u­tarhan ahdistelun.

    Tapi­o­laan raken­netaan kiihtyväl­lä vaudil­la uusia toimis­totilo­ja tule­van metron lähelle. Mis­tä tämä raha tulee? Kun samal­la hylätään “van­ho­ja” toimis­toraken­nuk­sia ja raken­netaan uusia , kalliimpia.

    Se, että työn­tek­i­jöi­den on helpom­pi tul­la metrol­la uusi­in tiloi­hin, ei riitä seli­tyk­sek­si. Eikä se, että Suomes­ta yri­tyk­set lähtevät Viroon. 

    Asun­nothan ovat pääkaupunkiseudul­la, mut­ta myös muual­la Suomes­sa aivan jär­jet­tömän kalli­ita. Toisaal­ta, kun ker­ran toimi­va, hyvä kaupun­ki tarvit­see niin asuin‑, liike‑, toimisto‑, hallintotilo­ja, toki myös jopa teol­lisu­us­tont­te­ja, koulu­ja, yliopis­to­ja, kir­jas­to­ja, ym. sekä HYVÄT LIIKENNEYHTEYDET (parhait­en liiken­n­ev­erkos­tona, eikä vain Helsin­gin metron kaltaise­na putke­na tai nauhana) toimi­vaa logis­ti­ikkaa varten, ja niiden lisäk­si niin aukioi­ta, tore­ja, puis­to­ja, ulkoilu- ja virk­istysaluei­ta, niin näi­den kaikkien säi­lymis­es­tä pitäisi jonkun kan­taa huol­ta (vink­ki Osmolle), eikä pyrk­iä vain tiivistämään asu­tus­ta, muus­ta piit­taa­mat­ta, rak­en­ta­mal­la kaupun­ki liian täy­teen, eli umpeen.

    Kaupun­ki on toimi­va ain­oas­taan niin kauan kuin sen tar­joa­mat edut ylit­tävät sen (liian tiivi­in asumisen) hai­tat. Viimek­si­maini­tut voisi­vat täl­läkin pal­stal­la olla, tas­a­puolisu­u­den nimis­sä, esil­lä paljon läpinäkyväm­min myös pal­stan­pitäjän kir­joituk­sis­sa. Onko tiivistäjille tul­lut edes mieleen riski­ana­lyysin teko siitä, mitä seu­ran­nais­vaiku­tuk­sia tiivistyspoli­ti­ikalla saat­taa olla?

    Kaupunke­ja voiti­in aikoinaan perus­taa, kun maanvil­jelys- ja kar­jan­hoito tehos­tu­i­v­at siten että suuri tiivi­isti asu­va ihmis­määrä kyet­ti­in huolta­maan. Kaupunkien muu­rit tar­jo­si­vat myös suo­jaa maa­ta ja sen asukkai­ta vain­oavia vihol­lisia vas­taan. Nykyaikana ihmiskeskit­tymät sitä­vas­toin tar­joa­vat helpom­pia kohtei­ta mm. mas­sat­uhoa­seille ja ter­ror­i­teoille, kuin hajanaisem­pi asu­tus. Urbaani, tiivis asu­tus voi luo­da tehokku­ut­ta, asteit­tain sitä paran­taen, mut­ta opti­min jäl­keen (lisää tiivis­tet­täessä) sitä heiken­täen. Haavoit­tuvu­ut­ta tiivistämi­nen lisää var­masti (toisin kuin ehkä joskus aikoinaan).

    Yhden asian liik­keet voivat olla vaar­al­lisia. Viimek­si­mainit­tui­hin luen “lisää kaupunkia kaupunkiin”-ideologian, joka voi pahim­mil­laan tehdä Helsingistä jopa elinkelvot­toman. Lap­siper­hei­den määrän kehi­tys on yksi alueen elinkelpoisu­u­den osoit­timista (indikaat­tor­eista), vaikkei suinkaan ain­oa. Jos kaupungista katoaa viihty­isyys, on vaarana mm. slum­mi­u­tu­mi­nen ja rikol­lisu­u­den kasvu, jot­ka riivaa­vat usei­ta tiivi­isti asut­tu­ja suurkaupunkeja.

    Olisiko tuon “toimis­tot asunnoiksi”-tuen tavoit­teena olla halu tehdä bisnestä tai luo­da siihen mah­dol­lisuuk­sia kon­trol­loimal­la gen­tri­fikaa­tion ja sen vas­tako­hdan “slum­mi­u­tu­misen” määrää? Hal­lit­se­mal­la näitä pros­esse­ja tai vaikut­ta­mal­la niihin, esim. lob­baa­mal­la, voisi ehkä tehdä melkois­takin bisnestä, jos­sa hyvän kaupun­gin piir­teet ovat toden­näköis­es­ti kaikkein vähim­mäl­lä huomiolla.

    Kun esimerkik­si Töölössä saadaan asun­to­jen hin­tata­so laske­maan perus­ta­mal­la alueelle sen “sosi­aalisen kan­tokykyyn vedoten” verovaroin taval­lista kalli­im­paa tuet­tua asum­ista edus­tavia talo­ja, las­kee lähialueen yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa ole­vien asun­to­jen hin­tata­so var­masti, ehkä vuokrata­sokin. Sen jäl­keen kan­nat­taa sijoit­ta­jien ostaa alueelta tukut­tain vapau­tu­via asun­to­ja, joiden hin­nat voi taas myöhem­min hila­ta jälleen pil­vi­in, kun em. sosi­aal­i­ta­pauk­set saata­neen myöhem­min sijoitet­tua muille, veron­mak­sajien kannal­ta edullisem­mille, alem­man vuokrata­son (ja vuokrat­uen tarpeen) alueille. 

    Suuri määrä (ei-tuet­tu­ja) vuokra-asun­to­ja saat­taa, toki vuokrata­sos­ta riip­puen, vaikut­taa samaan, hin­to­ja alen­tavaan suun­taan mil­lä hyvän­sä alueel­la. Tämä ei kuitenkaan ole vält­tämät­tä mikään posi­ti­ivi­nen asia, vaan voi olla alku­soit­to ei-toiv­o­tulle slummiutumiskehitykselle

    Muut­ta­mal­la tiet­tyjä aluei­ta huonoik­si (tai huonom­mik­si) ajatel­laan ehkä esimerkik­si tiivistämäl­lä, tai liiken­ney­hteyk­siä heiken­tämäl­lä, saata­van aikaan kysyn­tää muil­la, ns. parem­mik­si kehitet­tävil­lä alueil­la, tai ainakin sel­l­aisi­na markki­noiduil­la, alueen aiem­mal­la hyväl­lä maineel­la rat­sas­tavil­la uusil­la osa- tai liitän­näisalueil­la, joiden asun­not eivät ehkä muu­toin menisi kau­pak­si samas­sa määrin, tai ainakaan yhtä korkein hin­noin. (Töölö vs. Jätkäsaari? Laut­tasaari vs. Koivusaari? … )

  16. Hyvin kokoomus­lainen idea että yhtei­sistä varoista tehtäisi­in tulon­si­ir­to­ja teol­lisu­us- ja toimis­toki­in­teistö­jen omistajille. 

    Jos ko. kiin­teistöt voi kan­nat­tavasti muut­taa asun­noik­si ja ansai­ta rahaa vuokrat­u­loina, niin mielestäni ain­oa järkevä rooli yhteiskun­nal­la on olla olemat­ta toimin­nan esteenä ja kat­soa päälle ettei toim­inta ns pis­si yhteisi­in muroi­hin (eli nor­maali kaavoitus­toim­inta ja raken­nus­valvon­ta). Kan­nat­tavi­in ja järke­vi­in bis­ne­shankkeisi­in saa rahaa markkinoiltakin. 

    Jos taas kiin­teistö­jen muut­ta­mi­nen vuokra-asun­noik­si ei ole kan­nat­tavaa, niin ei voi kuin ihme­tel­lä että mik­si yhtei­sistä varoista pitäisi sub­ven­toi­da kan­nat­tam­a­ton­ta liiketoimintaa?

    Taidan kir­joit­taa tästä aiheesta itsel­leni tweet­in heti kun postan­nut tämän self­ieni blogi­i­ni… Sad.

  17. Pitäjän­mäen teol­lisu­usalue ei ole eri­tyisen viihty­isä asuinalueena. Tehtaiden ja kont­tor­ei­den välis­sä on muu­ta­ma uudehko asuinker­rosta­lo mut­ta ei käy kateek­si. Palve­lut ovat alueel­la huonot, ain­oas­taan liiken­ney­htey­det menettelevät.
    Epävi­ihty­isäk­si alueen tekee juuri mas­si­ivine liikenne, Vihd­in­tie ja Turun­tie aina täyn­nä auto­ja ruuh­ka-aikaan, ja itse alueen kaduil­la jatku­va ral­li kun aje­taan töi­hin, uno­hta­mat­ta ABB:n tavarakul­je­tuk­sia isoil­la rekoilla. 

    Ihmette­len mik­si Vihd­in­tien itäre­una on aivan tyhjä parin, kol­men kilo­metrin matkalla Haa­gan liiken­neympyrästä kehäykköselle asti. Sen var­teen voisi rak­en­taa niitä asun­to­ja, ne kytkey­ty­i­sivät Etelä- ja Pohjois-Haa­gan palveluihin.

  18. Sam Hard­wick: Olisi hauskaa saa­da joku filosofinen taus­ta sille mil­loin poli­it­ti­nen suun­nit­telu on oikein (esim. kaupun­gin vuokra-asun­not, joiden myön­tämi­nen ja asuinkäytön yksi­tyisko­h­dat eivät täytä oikein minkään­laisen tehokku­u­den kri­teere­jä) ja mil­loin markki­nate­hokku­us (tämän blogikir­joituk­sen aihe). 

    Tämä on helppo.

    “Markki­nate­hokku­us” on “oikein” sil­loin, kun kat­so­taan omien hyö­tyvän siitä enem­män kuin poli­it­tis­es­ta suun­nit­telus­ta, ja tois­in­päin. Kap­i­tal­is­tit tykkäävät siis suun­nit­telus­ta sil­loin, kun omat porukat saa­vat siitä hyö­dyn. Lop­pu­jen lopuk­si tuol­ta suunnal­ta löy­tyy aika vähän aat­teen paloa, jos aatet­ta seu­raa­mal­la nap­sah­taa omaan nilkkaan, varsinkin, jos tuo “aate” on (kunkin) oman edun tavoittelua.

  19. Sakke: “Muut­ta­mal­la tiet­tyjä aluei­ta huonoik­si (tai huonom­mik­si) ajatel­laan ehkä esimerkik­si tiivistämäl­lä, tai liiken­ney­hteyk­siä heiken­tämäl­lä, saata­van aikaan kysyn­tää muil­la, ns. parem­mik­si kehitet­tävil­lä alueil­la, tai ainakin sel­l­aisi­na markki­noiduil­la, alueen aiem­mal­la hyväl­lä maineel­la rat­sas­tavil­la uusil­la osa- tai liitän­näisalueil­la, joiden asun­not eivät ehkä muu­toin menisi kau­pak­si samas­sa määrin, tai ainakaan yhtä korkein hin­noin. (Töölö vs. Jätkäsaari? Laut­tasaari vs. Koivusaari? … ”

    Tämä pros­es­si­han on Helsingis­sä käyn­nis­sä koko ajan. Jätkäsaaren huonos­ti kau­pak­si meneviä asun­to­ja yritetään saa­da myy­dyk­si lisäämäl­lä koko ajan liiken­ney­hteyk­siä, jot­ka on viety “van­hoil­ta” kan­takaupun­gin alueil­ta. Seu­raavak­si Jätkäsaa­reen halu­taan kään­tää Kru­u­nun­haan ain­oa kun­nol­la toimi­va liiken­ney­hteys eli seiskan ratik­ka. Sitä ennen Jätkäsaa­reen on kehitet­ty jo ratik­ka nro 9, joka vieti­in Etelä-Helsin­gin asukkail­ta ja 8, jon­ka pysäk­it pois­te­taan matkan var­relta Töölöstä ja Helsinginkadul­ta, jot­ta Jätkäsaaren yhtey­det “paranevat”. Muitakin esimerkke­jä var­maan löy­tyy. Virkamiehet ja poli­itikot kuvit­tel­e­vat, että kan­takaupun­gin van­hat asukkaat saa pakotet­tua minkälaisi­in huonon­nuk­si­in tahansa ilman, että niihin reagoidaan mil­lään lail­la. Eivät ole koskaan kuulleet, että äänestää voi myös jaloillaan.

    1. En ole kuul­lut, että Jätkäsaa­res­sa olisi vaikeuk­sia saa­da asun­to­ja kau­pak­si. Alueelle tulee pelkästään laiva­matkus­ta­jia 20000 päivässä, joten jokin liiken­ney­hteys sin­nekin on olta­va olemassa.

  20. Osmo, onko täysin pois­sul­jet­tu aja­tus, että ongel­maa ratkot­taisi­in helpot­ta­mal­la kaavoitus­ta? Pois­tet­taisi­in laista kun­tien mah­dol­lisu­us säädel­lä tont­tien käyt­tö­tarkoi­tus­ta. Ton­tin omis­ta­ja saisi ihan itse päät­tää, mitä ton­til­laan tekee? 🙂

    Muu­tos olisi ilmainen! Se jopa säästäisi rahaa, kos­ka turhat kaava­muu­tok­set jäi­sivät pois. Huono puoli on tietysti se, etteivät poli­itikot pääse käyt­tämään meiltä veron­mak­sajil­ta kerät­tyjä raho­ja vahin­gol­lisi­in tuki­in tai tarpeet­tomaan suunnitteluun. 😉

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    En ole kuul­lut, että Jätkäsaa­res­sa olisi vaikeuk­sia saa­da asun­to­ja kau­pak­si. Alueelle tulee pelkästään laiva­matkus­ta­jia 20000 päivässä, joten jokin liiken­ney­hteys sin­nekin on olta­va olemassa.

    Tämä tieto hitaas­ta myymis­es­tä on peräisin suuren raken­nut­ta­jan kiin­teistöpääl­liköltä. Luulisi hänen tietävän. 

    “Jokin liiken­ney­hteys” tarkoit­taa näköjään neljää ratikkalin­jaa, joista osa on viety muil­ta kaupungi­nosil­ta. Ja matkail­i­jan etu menee näköjään asukkaan edun edelle.

    Nopeim­mat ovat muuten jo ehti­neet muut­taa pois Jätkäsaares­ta. Kävimme kevääl­lä yhden “palu­umuut­ta­jan” tupareis­sa. Kävi muu­ta­man kuukau­den kokeile­mas­sa, miltä mais­tuu asum­i­nen Jätkäsaa­res­sa. Ei oikein maistunut.

    1. Jos jotain myy­dään hitaasti, ne ovat var­maankin niitä vapaara­hoit­teisia, joista saa yrit­tää ottaa kuin­ka korkaa hin­taa hyvän­sä. Kysy­itkö kiin­teistöpääl­liköltä, mil­lainen on hintapyyntö?

  22. Jalankulk­i­ja: Tämä tieto hitaas­ta myymis­es­tä on peräisin suuren raken­nut­ta­jan kiinteistöpäälliköltä. 

    Ei pitäisi olla yllä­tys, että myyn­ti on hidas­ta, jos pyyn­ti alkaa 7 per neliö, ja lop­puu tykkänään, jos pyy­de­tään 9? Hita­sia saa tehtyä kuitenkin alle 5000 egee per neliö ja ne revitään edelleen käsistä, Jätkäsaa­res­sa siis.

  23. Pekka Pes­si: Ei pitäisi olla yllä­tys, että myyn­ti on hidas­ta, jos pyyn­ti alkaa 7 per neliö, ja lop­puu tykkänään, jos pyy­de­tään 9? Hita­sia saa tehtyä kuitenkin alle 5000 egee per neliö ja ne revitään edelleen käsistä, Jätkäsaa­res­sa siis. 

    Jos ali­hin­taan myy­dään, niin tot­ta Moos­es asun­not revitään käsistä. Tuo­hon­han perus­tuu melkein jokainen alennusmyynti. 

    Mikäli raken­nus­fir­mat rak­en­ta­vat Hitas-asun­not omakus­tan­nush­in­taan ja sisäl­lyt­tävät yri­tyk­sille (vai­htel­evas­sa määrin) tärkeän kat­teen yksi­no­maan vapaara­hoit­teis­ten asun­to­jen hin­toi­hin, ei ole mikään ihme, että jälkim­mäis­ten hin­tata­so on Suomes­sa niin korkea. Ihme­tel­lä sopii sen sijaan poli­itikko­ja, jot­ka vapaut­ta­vat Hitas-asun­to­ja hin­tasään­nöstelystä, kuten ilmeis­es­ti jos­sain (Kata­jan­nokan kär­jessä?) on tehty. Eikö olisi reilumpaa, että pelisään­nöt oli­si­vat samat kaikille? 

    Mukana kuviois­sa ovat edel­lis­ten lisäk­si vielä pankit lain­oi­neen, välit­täjät (tarkoi­tan siis asun­non­väl­i­tys­tä har­joit­ta­vat tahot) sekä verot­ta­ja korkovähen­nyksi­neen. Eiväthän nuo vapaara­hoit­teiset taitaisi edes muuten men­nä kau­pak­si. Se, joka hal­lit­see ja kyke­nee siis säätelemään tar­jon­taa niukku­u­den ja ylen­palt­tisen run­sauden välil­lä, voi tehdä kuitenkin tuot­toisaa bisnestä. 

    Jär­jestelmän tulisi olla läpinäkyvä ja pelisään­tö­jen pitäisi olla kaikille samat, eikä pros­essin pitäisi toimia siten, että kun­nal­lispoli­itikot voivat pyl­listää kaupun­gin nyky­isille asukkaille (hei­dän eli­nolo­suhteitaan, mm. liiken­ney­hteyk­siään sekä veneily‑, ulkoilu- ja virk­istäy­tymis­mah­dol­lisuuk­si­aan heiken­tämäl­lä) halutes­saan kumar­taa todel­la nöyrästi ja syvään mah­dol­lis­es­ti tule­vien, uusien asukkaiden suun­taan. Tätä asi­aa voisi­vat mm. Vihreät miet­tiä, nyt kun seu­raavi­in (kunnallis-)vaaleihin on vielä jonkin aikaa.

  24. Sakke: “Jär­jestelmän tulisi olla läpinäkyvä ja pelisään­tö­jen pitäisi olla kaikille samat, eikä pros­essin pitäisi toimia siten, että kun­nal­lispoli­itikot voivat pyl­listää kaupun­gin nyky­isille asukkaille (hei­dän eli­nolo­suhteitaan, mm. liiken­ney­hteyk­siään sekä veneily‑, ulkoilu- ja virk­istäy­tymis­mah­dol­lisuuk­si­aan heiken­tämäl­lä) halutes­saan kumar­taa todel­la nöyrästi ja syvään mah­dol­lis­es­ti tule­vien, uusien asukkaiden suun­taan. Tätä asi­aa voisi­vat mm. Vihreät miet­tiä, nyt kun seu­raavi­in (kunnallis-)vaaleihin on vielä jonkin aikaa.”

    Juuri näin. Eikä kenel­läkään ole mitään takei­ta siitä, ovatko “uudet” veron­mak­sa­jat edes parem­pia kuin nämä “van­hat”, joille kaupun­ki samal­la pyl­listää, kuun uusille kumar­retaan. Kaikki­han me tiedämme, miten ahneille yleen­sä käy, ja se kos­kee myös kunnallispoliitikkoja. 

    Vaki­in­tuneen asukaskan­nan suu­tut­ta­mi­nen ja karkot­ta­mi­nen on todel­la lyhyt­näköistä poli­ti­ikkaa. Kaupun­ki ilmeis­es­ti kuvit­telee, että van­hat helsinkiläiset eivät katoa mihinkään, kohtelee heitä sit­ten miten hyvänsä.

  25. Kuljin tänään Käpylässä mm. Pohjolankat­ua pitkin, sekä Helsinginkat­ua Töölön­lah­den sivuitse (ja toki muual­lakin). Ei Helsin­ki totis­es­ti mikään slum­mi ole, ainakaan vielä!

  26. Sakke:
    Kuljin tänään Käpylässä mm. Pohjolankat­ua pitkin, sekä Helsinginkat­ua Töölön­lah­den sivuitse (ja toki muual­lakin). Ei Helsin­ki totis­es­ti mikään slum­mi ole, ainakaan vielä!

    Eipä ole vielä, mut­ta jäl­jet alka­vat pelot­taa. Kalasa­ta­ma on niin tiheään raken­net­tu, että se ei vaiku­ta alku­unkaan viihty­isältä. Ja kaik­ki kaavail­lut viher­aluei­den rak­en­tamiset vievät sitä epä­toiv­ot­tavaan suun­taan. Ihmi­nen tarvit­see luon­toy­hteyt­tä myös kaupungis­sa. Luulisi vihrei­den tämän ymmärtävän. “Enem­män kaupunkia kaupunki­in” on älytön idea, jos se johtaa betonierämaahan.

    1. Jalankulk­i­ja,
      Säälit­tää oikein ihm­nisiä, jot­ka joutu­vat asumaan Kru­u­nun­haas­sa. Töölössä, Punavuores­sa ja Eiras­sa, jot­ka ovat selvästi Kalasa­ta­maa tiheäm­min raken­net­tu­ja. On todel­la epiästä, että noin kur­jas­sa ympäristössä ole­vista asun­noista joutuu vielä mak­samaan niin sika­maisia hintoja.

  27. joonas s:
    Helsin­ki on slummi

    Helsin­ki on hyvinkin halut­tua, osin jopa viehät­tävää aluet­ta. Kaukana slum­mista. Varsi­naista slum­mia ei pääkaupunkiseudul­la onnek­si ole, mitä nyt eräät itä-helsinkiläiset lähiöt vähän oireilevat. 

    Täl­lä het­kel­lä on kak­si haastetta:
    — lähiöi­den raken­nuskan­nan elinkaaren lop­pumi­nen ja
    — keskus­tan toim­i­tilo­jen muut­tumi­nen asunnoiksi.

    Molem­mat saat­ta­vat aiheut­taa slum­mi­u­tu­mista. Ensim­mäi­nen nopeastikkin ja toinen pidem­mäl­lä aikavälil­lä. Ensin­mainit­tuun ei ole oikein muu­ta lääket­tä kuin pusku­trak­tori ja uudelleen kaavoitus, mikä tulee ole­maan todel­la vaikea pros­es­si. Toiseen taas lääk­keenä on mm. toimi­va spårali­ikenne ja kohtu­uhin­tainen pysäköinti.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos jotain myy­dään hitaasti, ne ovat var­maankin niitä vapaara­hoit­teisia, joista saa yrit­tää ottaa kuin­ka korkaa hin­taa hyvän­sä. Kysy­itkö kiin­teistöpääl­liköltä, mil­lainen on hintapyyntö?

    Asun­torak­en­tamisen pääomi­tus on Suomes­sa epäter­veel­lä poh­jal­la. Gryn­derin tehtävänä on vain mak­si­moi­da oma voit­ton­sa, mikä on sinän­sä ihan oikein. Se vain ei tuo­ta laadukas­ta tulosta saati sel­l­aisia asun­to­ja jot­ka tyy­dyt­täi­sivät kuluttajaa.

    Nyt gryn­dere­itä on vain muu­tamia ja ter­veeltä poh­jal­ta rak­en­tamista rahoit­tavien tulo markki­noille yritetään mah­dol­lisuuk­sien mukaan estää. Kort­telien pilkkomi­nen pienem­mik­si ton­teik­si ja niiden anta­mi­nen muille kuin raken­nus­li­ikkeille aut­taa. Ongel­mak­si muo­dos­tuu tässäkin, ettei Suomes­sa ole tarvit­tavaa pääomaa.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Jalankulkija,
    Säälit­tää oikein ihm­nisiä, jot­ka joutu­vat asumaan Kru­u­nun­haas­sa. Töölössä, Punavuores­sa ja Eiras­sa, jot­ka ovat selvästi Kalasa­ta­maa tiheäm­min raken­net­tu­ja. On todel­la epiästä, että noin kur­jas­sa ympäristössä ole­vista asun­noista joutuu vielä mak­samaan niin sika­maisia hintoja. 

    Eiran asukasti­heys ei käsit­tääk­seni ylitä Kalasa­ta­maan suunniteltua.

    Eira: 0,19 km^2 ja 1083 asukas­ta tekee keskimäärin 5700 asukas­ta per neliökilometri.

    Kalasa­ta­ma: 177 hehtaaria, eli 1,77 km^2 ja 18000 asukas­ta tekee keskimäärin 10169 asukas­ta per neliökilometri.

    Onko jokin tiedoista laskuis­sani väärä tai muuttunut?

    1. Kaupungi­nosien asukasti­hey­det riip­pu­vat kovasti siitä, miten kaupungi­nosien rajat piir­retään. >Tont­tite­hokku­us Eiras­sa on varsin korkea.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Jalankulkija,
    Säälit­tää oikein ihm­nisiä, jot­ka joutu­vat asumaan Kru­u­nun­haas­sa. Töölössä, Punavuores­sa ja Eiras­sa, jot­ka ovat selvästi Kalasa­ta­maa tiheäm­min raken­net­tu­ja. On todel­la epiästä, että noin kur­jas­sa ympäristössä ole­vista asun­noista joutuu vielä mak­samaan niin sika­maisia hintoja. 

    Olen sanonut jo mon­een ker­taan, ettei Helsingis­sä kan­na­ta käyt­tää maal­ta muut­tanei­ta kaavoit­ta­jia. Uusien aluei­den tehokku­us ei riitä kun­nol­lis­ten palvelu­iden syn­tymiseen. Ara­bi­an­ran­ta on oma lukun­sa ja uskoisin tiivistämisen onnis­tu­van. Miten Jätkäsaari ja Kalasa­ta­ma aio­taan tiivistää? Olisiko pitänyt alun­perin tehdä kunnolla?

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupungi­nosien asukasti­hey­det riip­pu­vat kovasti siitä, miten kaupungi­nosien rajat piir­retään. >Tont­tite­hokku­us Eiras­sa on varsin korkea. 

    En nyt kovin hyvin muista, oliko Eiras­sa lap­sille leikkipuis­toa, mut­ta mis­sä siel­lä on oleskelu­paikko­ja kouluikäisille ja nuo­rille? Hyvässä kaupungis­sa on tilaa ja aluei­ta kaikenikäisille. 

    Osalle van­huk­sista (ja muis­takin, kuten Osmo?) saat­taa riit­tää puis­tot penkkei­neen ja geometriset kukkaistu­tuk­set, mut­ta parhaim­mil­la alueil­la on myös lähilu­on­toa, jota mm. Sakke suuresti arvostaa. Lähilu­on­nos­sa on (useim­miten) tilaa kaikille, ja jotakin läh­es jokaiselle, sitä arvostavalle, kun­han väkeä ei yritetä tunkea sinne liikaa tai ao. aluei­ta ei enempää 

    Merikin on osa luon­toa, sata­ma-altai­ta ja kanavia ehkä luku­unot­ta­mat­ta. Miet­tikääpä mitä esimerkik­si Eiran, tai Kaivopuis­ton, meren­puolis­ten osien viehä­tyk­selle tapah­tu­isi, jos ran­nan eteen raken­net­taisi­in meren­pin­nas­ta 3,5 metrin korkeudelle (ja sitäkin korkeam­malle) kohoa­van kivilouheesta ja soras­ta koos­t­u­van “kakun” päälle 4–5‑, tai jopa 9‑kerroksisten talo­jen tiivis lähiö noin 5000 ihmiselle?

    Hyvässä kaupungis­sa on usei­ta lähilu­on­toaluei­ta, joil­la on erit­täin tärkeä merk­i­tys useim­mille kaupunki­laisille. Niitä pitäisi riit­tää kaikenikäisille. Kuka voisi ne kaik­ki Helsingis­säkään edes hyvin tun­tea, paikallisia asukkai­ta lukuunottamatta. 

    Ilman lähilu­on­toa voi ihmisen suhde luon­toon vääristyä, mikä voi mah­dol­lis­taa asen­teet ja teot, jot­ka pilaa­vat ympäristöä pahasti ja laa­jas­sa mit­takaavas­sa myös “siel­lä jos­sakin kauem­pana”. Koke­muk­set luon­nos­ta (tai niiden puute) ja tietysti moni muukin asia voi vaikut­taa asi­aan. Onko osa kaupunki­lai­sista (Osmokin?) jo tämän “menete­tyn luon­to­suh­teen” uhreja?

    Kaupun­gin tiivistämi­nen, “uudet asuinalueet” tai niistä saata­va, mah­dol­lis­es­ti saata­va suurikin taloudelli­nen hyö­ty, sijain­nista riip­pumat­ta, eivät saisi olla mikään nykya­jan epäju­mala, jon­ka alt­tar­ille heit­etään kaik­ki se, mikä on säi­lyt­tämisen arvoista (Helsingis­sä tai muual­lakaan). Mon­et muu­tok­set, joi­ta ihmisel­lä on mah­dol­lisu­us tehdä, voivat olla käytän­nössä peruuttamattomia. 

    Helsinki­in tulee mah­tua riit­tävä määrä lähilu­on­toa, sekä ulkoilu- ja virk­istyskäytössä ole­via aluei­ta, jot­ta lähilu­on­toaluei­ta riit­tää jatkos­sakin. Tästä ei pidä liikaa tinkiä. 

    Väitän, että lähilu­on­toaluei­den suo­jelu Helsingis­sä voi olla jopa tärkeäm­pää, kuin vas­taa­van kokois­t­en aluei­den (ei toki kaikkien) suo­jelu kauem­pana, etääm­mäl­lä Helsin­gin rajo­jen ulkopuolella. 

    On myös muis­tet­ta­va, että yksikin “pilaan­tunut hedelmä” voi joskus pila­ta koko “koril­lisen hedelmiä”. Täl­lä viit­taan siihen tilanteeseen, mis­sä esimerkik­si laa­jan, avaran alueen keskelle, näkyvälle paikalle, kumo­taan iso lan­takasa. Keon huip­ul­la istu­va kukko tai kär­pä­nen ehkä naut­tii näköalois­taan, huo­maa­mat­ta lainkaan, miten ikävästi tuo korkea lan­takasa vaikut­taa ympäristön­sä näkymiin. 

    Liian tiheä asu­tus ja sen mah­dol­lis­ta­va rak­en­t­a­mi­nen (varsinkin mer­en­täytöin) voi vaikut­taa ympäristöön­sä haitallis­es­ti, kuten lan­takasakin, joka ei ympäristön viihty­isyyt­tä ihmis­ten kannal­ta paran­na. Osaisiko Osmo ker­toa, mil­lä tuon “kukon ja kär­päset” saisi parhait­en ymmärtämään ylim­i­toite­tun rak­en­tamisen vaiku­tusten haitallisu­u­den, varsinkin ranta-alueilla?

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Jalankulkija,
    Säälit­tää oikein ihm­nisiä, jot­ka joutu­vat asumaan Kru­u­nun­haas­sa. Töölössä, Punavuores­sa ja Eiras­sa, jot­ka ovat selvästi Kalasa­ta­maa tiheäm­min raken­net­tu­ja. On todel­la epiästä, että noin kur­jas­sa ympäristössä ole­vista asun­noista joutuu vielä mak­samaan niin sika­maisia hintoja.

    Kai asum­isvi­ihty­isyy­delle on muitakin kri­teere­jä kuin asukasti­heys. Van­hat kaupungi­nosat ovat suosit­tu­ja (ja kalli­ita) muun muas­sa sik­si, että niiden katu­ti­lat ovat kuitenkin avaria, vihre­itä sekä väri­tyk­seltään että raken­nustyyliltään vaihtelevia.

    Hanasaaren suun­nit­telua esit­televässä asukasil­las­sa muu­ta­ma vuosi sit­ten kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton pääl­likköhenkilö (joka itse asui Merikadul­la) yrit­ti todis­taa, että Helsingis­sä näkymät pysyvät ava­ri­na sik­si, että kadun lev­eys pide­tään samana kuin viereisen raken­nuk­sen korkeus. Ehkä tämä peri­aate on joskus pitänyt paikkansa, mut­ta ei sitä ainakaan Kalasa­ta­mas­sa ole nou­datet­tu. Kalasa­ta­man pohjois­re­unan talot Kulosaaren sil­lan vier­essä ovat niin lähel­lä toisi­aan, että vastapäiseen taloon voisi melkein toiv­ot­taa käsipäivää. Kun reunat ovat lisäk­si täyn­nä monot­o­nisen tum­masävy­isiä järkälemäisiä talo­mas­so­ja, niin eipä viihty­isä ole se määritelmä, joka ensim­mäisenä tulee mieleen.

  33. Juho Laatu:
    P.S. Koko lento­kent­tära­ta raken­net­ti­in hölmösti Helsin­gin ja Van­taan paikallis­radak­si. Muulle Suomelle radas­ta ei juuri ole hyö­tyä. Kuka­han mak­saa tuon radan kustannukset?

    Rantaradan suun­nas­ta vai­h­to on Pasi­las­sa ja pääradan suun­nas­ta tulevil­la taas Tikkuri­las­sa. Kuin­ka uusien asemien suun­nit­telus­sa on onnis­tut­tu, saa nähdä. Ihmiset liikku­vat tule­vaisu­udessa noil­la asemil­la työ­matkali­iken­net­tä suurem­pi­en matkalaukku­jen kanssa, joten nykyiset mitoi­tus­pe­rus­teet eivät toimi.

    En ole kyl­lä mis­sään muual­la näh­nyt kaukoli­iken­teen ase­maa lento­ken­täl­lä kuin Charles de Gaulle’l­la. Nor­maa­likäytän­tö on kaupun­gin keskus­tan ja lento­ken­tän väli­nen suo­ra lin­ja. Helsin­ki — Van­taa­ta aut­taisi lähin­nä suo­ra yhteys Tallinna — Berli­i­ni reit­ille, mut­ta siitä puut­tuu vielä yksi pikku tunneli.

    Haas­teena Helsin­ki — Van­taan osalta­han on, ettei nykyisel­lä kisko­tuk­sel­la tai­da onnis­tua suo­ra junay­hteys Helsin­ki — Pasi­la — lentoase­ma, vaan on pysähdyt­tävä myös väliasemilla?

  34. Jalankulk­i­ja: …Van­hat kaupungi­nosat ovat suosit­tu­ja (ja kalli­ita) muun muas­sa sik­si, että niiden katu­ti­lat ovat kuitenkin avaria, vihre­itä sekä väri­tyk­seltään että raken­nustyyliltään vaihtelevia… 

    Tuo väit­tämä ei ole tilan käytön osalta kyl­lä ainakaan tästä todel­lisu­ud­es­ta. 😀 Ota vaik­ka Google maps satel­li­it­tiku­va ja kat­so Baanan vier­estä Lapin­lah­denkadun ja Ruuneber­gin kadun väli­nen alue. Kumpiko kort­teleista on van­haa, halut­tua Helsinkiä ja kum­mas­sa on tilaa tuh­lat­tu vihreälle? 

    Van­han Berli­inin raken­nussään­nön mukaan joka kuudes tai kahdek­sas katu (kumpi?) piti olla lev­eä bule­var­di. Syy oli palomääräyk­sis­sä, mut­ta se tuot­ti samal­la mm. ihan riit­tävästi tuo­ta paljon puhut­tua kaupunkivihreää. Helsinkiä suun­nitelti­in aikoinaan noil­la peri­aat­teil­la, jot­ka valitet­tavasti uno­hdet­ti­in sodan jälkeen.

    Helsin­gin kaavoitus on viime­vu­osi­na ollut liian har­vaa. Uudet alueet eivät ole kaupunki­maisia. Pahim­mat epäon­nis­tu­miset, kuten Ara­bi­an­ran­ta, onnis­tu­taan tiiv­itämään, mut­ta entä esimerkik­si Jätkäsaaari?

    Oma ehdo­tuk­seni on, että kaikille kaavoituk­seen osal­lis­tuville vir­ka- ja luot­ta­mus­miehille oste­taan lentolip­pu Pari­isi­in. He saa­vat istua jos­sain kul­makup­pi­las­sa, kunnes ymmärtävät sanan “kaupun­ki” merkityksen. 😉

    Siinä olet oike­as­sa, että yskit­täis­ten raken­nusten arkkite­htu­uri oli aikaisem­min laadukkaam­paa. Ton­tit oli­vat pienem­piä ja talot rahoitet­ti­in käyt­täjien toimes­ta. Rak­en­ta­ja vain rak­en­si kil­pailu­tuk­sen jäl­keen, ei vaikut­tanut suun­nit­telu­un saati markkinointiin.

    Suomes­ta puut­tuu yksi­ty­istä pääo­maa, jol­la voitaisi­in rak­en­taa laadukkaampia ker­rostalokokon­aisuuk­sia. Rahamme riit­tävät vain yksit­täis­ten laadukkaiden omakoti­talo­jen tekoon. Sitä saa mitä tilaa. Pääo­mavero­tus, jon­ka ain­oa lähtöko­h­ta on sairas kateus, näkyy tässäkin. 🙁

  35. Kalle:
    En ole kyl­lä mis­sään muual­la näh­nyt kaukoli­iken­teen ase­maa lento­ken­täl­lä kuin Charles de Gaulle’lla. Nor­maa­likäytän­tö on kaupun­gin keskus­tan ja lento­ken­tän väli­nen suo­ra linja. 

    Itse olen ottanut Ams­ter­damin lento­ken­tältä suo­ran junan parin tun­nin päähän Eindhoveniin.

    Kööpen­ham­i­nan keskus­tas­ta Ruotsin puolelle menevästä junali­iken­teestä ainakin osa kul­kee lento­ken­tän kaut­ta, ja ainakin Lundi­in tai Malmöhön meni­jät voivat hypätä lento­ken­tältä kyyti­in. Kauko­ju­nien pysähtymis­es­tä tuol­la lento­ken­täl­lä min­ul­la ei ole varmuutta.

    Mui­ta esimerkke­jä ei tule tässä mieleen.

  36. Kalle: Tuo väit­tämä ei ole tilan käytön osalta kyl­lä ainakaan tästä todel­lisu­ud­es­ta. Ota vaik­ka Google maps satel­li­it­tiku­va ja kat­so Baanan vier­estä Lapin­lah­denkadun ja Ruuneber­gin kadun väli­nen alue. Kumpiko kort­teleista on van­haa, halut­tua Helsinkiä ja kum­mas­sa on tilaa tuh­lat­tu vihreälle? 

    Van­han Berli­inin raken­nussään­nön mukaan joka kuudes tai kahdek­sas katu (kumpi?) piti olla lev­eä bule­var­di. Syy oli palomääräyk­sis­sä, mut­ta se tuot­ti samal­la mm. ihan riit­tävästi tuo­ta paljon puhut­tua kaupunkivihreää. Helsinkiä suun­nitelti­in aikoinaan noil­la peri­aat­teil­la, jot­ka valitet­tavasti uno­hdet­ti­in sodan jälkeen.

    Helsin­gin kaavoitus on viime­vu­osi­na ollut liian har­vaa. Uudet alueet eivät ole kaupunki­maisia. Pahim­mat epäon­nis­tu­miset, kuten Ara­bi­an­ran­ta, onnis­tu­taan tiiv­itämään, mut­ta entä esimerkik­si Jätkäsaaari?

    Oma ehdo­tuk­seni on, että kaikille kaavoituk­seen osal­lis­tuville vir­ka- ja luot­ta­mus­miehille oste­taan lentolip­pu Pari­isi­in. He saa­vat istua jos­sain kul­makup­pi­las­sa, kunnes ymmärtävät sanan “kaupun­ki” merkityksen. 

    Siinä olet oike­as­sa, että yskit­täis­ten raken­nusten arkkite­htu­uri oli aikaisem­min laadukkaam­paa. Ton­tit oli­vat pienem­piä ja talot rahoitet­ti­in käyt­täjien toimes­ta. Rak­en­ta­ja vain rak­en­si kil­pailu­tuk­sen jäl­keen, ei vaikut­tanut suun­nit­telu­un saati markkinointiin.

    Suomes­ta puut­tuu yksi­ty­istä pääo­maa, jol­la voitaisi­in rak­en­taa laadukkaampia ker­rostalokokon­aisuuk­sia. Rahamme riit­tävät vain yksit­täis­ten laadukkaiden omakoti­talo­jen tekoon. Sitä saa mitä tilaa. Pääo­mavero­tus, jon­ka ain­oa lähtöko­h­ta on sairas kateus, näkyy tässäkin. 

    Minä puolestani suosit­te­len opin­toretkenä mielum­min esim. pyöräretkeä, lai­va- tai bus­si­matkaa Por­vooseen. Van­ha Rau­makin kävisi opin­toretken kohteek­si. Se tulisi Helsin­gin veron­mak­sajille paljon halvem­mak­si ja olisi paljon ympäristöys­täväl­lisem­pi ret­ki. Parhaim­mil­laan se saat­taisi ehkä jopa johtaa ajatuk­set takaisin oikeille urille, kohti viihty­isäm­män kaupunkiym­päristön luomista.

  37. Kalle: En ole kyl­lä mis­sään muual­la näh­nyt kaukoli­iken­teen ase­maa lento­ken­täl­lä kuin Charles de Gaulle’lla. Nor­maa­likäytän­tö on kaupun­gin keskus­tan ja lento­ken­tän väli­nen suo­ra linja. 

    Kaukoli­iken­teen ase­ma on vähän huono kri­teeri kun keskieu­roop­palaisel­la asukasti­hey­del­lä kaupunkien välil­lä liiken­nöidään usein lähili­iken­net­tä. Vähän yllät­täen mon­elta euroop­palaiselta lentoase­mal­ta pääsee vaik­ka minne, asi­aa voi lähteä selvit­telemään IATA-kood­eil­la varuste­tu­il­ta rautatieasemil­ta alkaen.

  38. Pohjo­is­mai­sis­sa erikoisolo­suhteis­sa puolestaan Kas­trupista pääsee junal­la suo­raan esimerkik­si Tukhol­maan ja Århusi­in, Arlan­das­ta vaik­ka Sundsval­li­in ja Gar­der­moe­nil­ta ainakin Trond­heimi­in asti. Kaikille noille väleille on myös lentoy­hteys, eli eivät ne nyt ihan paikallis­li­iken­net­tä ole.

  39. Sakke: …Olisiko asum­i­nen Suomes­sa edullisem­paa, jos sitä ei tuet­taisi lainkaan?

    On, kun noista type­r­i­stä tuista päästään.

  40. Jalankulk­i­ja: Eipä ole vielä, mut­ta jäl­jet alka­vat pelot­taa. Kalasa­ta­ma on niin tiheään raken­net­tu, että se ei vaiku­ta alku­unkaan viihtyisältä. 

    Kävin viime per­jan­taina pyöräilemässä ja val­oku­vaa­mas­sa Kalasa­ta­man uudel­la alueel­la. Raken­nusti­heys vaikut­ti hyvältä, nyt alue näyt­tääkin ihan oikeasti kaupungilta, eikä taas uudelta lähiöiltä. Leonkadulle oli ker­rostalo­jen lomaan saatu jän­nästi pientalojakin.

    Mii­nus­ta sen sijaan tulee autioista kadun­var­sista, edes katu­jen kul­mis­sa ei ole liiketi­laa (vih­je alueen jatko­su­un­nit­telu­un). Samoin julk­i­sivu­jen tum­muus pisti silmään ja tum­mat sisäänvede­tyt ikku­na­puit­teet vielä korosta­vat tätä.

    Virk­istyk­ses­tä: Kalasa­ta­man keskuk­sen eteläpuolelle on tulos­sa puis­toa. Ara­bi­an­ran­taan eikä edes Kivi­nokkaan ole kovin pitkä mat­ka tuol­ta Kalasa­ta­mas­ta. Lisäk­si tule­vaisu­udessa esim. Laa­jasa­loon tulee pääsemään ratikalla. Vaa­ti­mal­la se puolen hehtaarin met­sä joka talon viereen on Helsingis­sä ja Helsin­gin seudul­la tehty jo ihan tarpeek­si lähiötä. Jot­ka sit­ten ovat syöneet tilaa mon­elta 50 hehtaarin met­sältä Helsin­gin seudulla.

  41. Sakke: Minä puolestani suosit­te­len opin­toretkenä mielum­min esim. pyöräretkeä, lai­va- tai bus­si­matkaa Porvooseen… 

    Ideana hyvä ja kan­natet­ta­va, jos ajaa polkupyöräl­lä, mut­ta opin­toretkenä kelvo­ton. Por­voo ja Rau­ma ovat jääneet niin mon­ta ker­talu­okkaa pienem­mik­si kuin Helsin­ki, ettei matkalla opi mitään. 

    Epäilen helsin­gin nykyisen kaavoit­ta­jan ole­van kotoisin jostain pikkukaupungista tai pahim­mil­laan Espoos­ta, jos­sa hän ei ole näh­nyt minkään­laista kaupunkia. Kaupun­ki on: 6 ker­rosta, umpi kort­telit ja joka kahdek­sas katu vähän leveämpi.

  42. Kalle: Ideana hyvä ja kan­natet­ta­va, jos ajaa polkupyöräl­lä, mut­ta opin­toretkenä kelvo­ton. Por­voo ja Rau­ma ovat jääneet niin mon­ta ker­talu­okkaa pienem­mik­si kuin Helsin­ki, ettei matkalla opi mitään. 

    Epäilen helsin­gin nykyisen kaavoit­ta­jan ole­van kotoisin jostain pikkukaupungista tai pahim­mil­laan Espoos­ta, jos­sa hän ei ole näh­nyt minkään­laista kaupunkia. Kaupun­ki on: 6 ker­rosta, umpi kort­telit ja joka kahdek­sas katu vähän leveämpi. 

    Kaavoit­ta­jil­la on paljonkin oppimista viihty­isän kaupunkiym­päristön suun­nit­telun osalta. Kuvaile­masi kaupun­ki on juuri sel­l­aista ympäristöä, jos­ta Sakel­lakin on paljon koke­mus­ta asuinympäristönä. Se ei ole yhtä mukavaa ympäristöä kuin voisi kuvitel­la. Se sopii korkein­taan har­valle ikäryh­mälle. Toista maa­ta ovat puu­tarhakaupun­git ja kaupungi­nosat, jois­sa on tar­jol­la niin val­oa (kuin puit­ten var­joa) sekä tietenkin vihreyt­tä ja tilaa hen­git­tää. Kyl­lä niihinkin voidaan ihmis­ten tapaami­s­paikko­ja rak­en­taa. Kaupungeista ei pidä kuitenkaan rak­en­taa liian tiivi­itä, vaan viihty­isiä. Se on mah­dol­lista, jos niin vain halutaan.

    Mik­siköhän muuten v. Hertzenin pam­fletista “Koti vaiko kasar­mi lap­sillemme” on tehty tuoreen oloinen näköi­s­pain­os? Ehkä viisaat kaupunkisu­un­nit­teli­jat ovat jo havain­neet puut­teet ammat­tikun­nan osaamises­sa ja käyneet esit­tämässä kus­tan­ta­jalle toiveen­sa, jot­ta voisi­vat paika­ta aukot sivistyk­sessä, siltä osin kuin niitä ammat­tikun­nas­sa esiintyy.

Vastaa käyttäjälle spottu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.