Aloite investointiraamin muuttamisesta osittain nettomääräiseksi

Tein val­tuus­tos­sa alla ole­van val­tuus­toa­loit­teen. Aja­tus tähän syn­tyi eili­ses­sä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa. Olem­me jou­tu­mas­sa asun­to­tuo­tan­nos­sa ja eri­tyi­ses­ti Jät­kä­saa­ren kaa­voi­tuk­ses­sa epä-älyl­li­seen tilan­tee­seen, kun jou­dum­me kar­si­maan inves­toin­neis­ta  sel­lai­sia­kin, jot­ka mak­sai­si­vat itsen­sä välit­tö­mäs­ti takai­sin. Aloit­teen alle­kir­joit­ti 45 valtuutettua.

Aloi­te kuu­luu näin:

Hel­sin­gin kau­pun­ki on otta­nut pää­oma­me­no­jen hil­lit­se­mi­sek­si käyt­töön inves­toin­ti­raa­min, jok­si on sovit­tu 435 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Tämän tar­koi­tus on hyvä ja nykyi­ses­sä talou­del­li­ses­sa tilan­tees­sa kan­nat­ta­va. Raa­mi ei kos­ke kau­pun­gin omis­ta­mien lii­ke­lai­tos­ten ja yri­tys­ten inves­toin­te­ja. Raa­min jäyk­kä tul­kin­ta tuot­taa kui­ten­kin ilmeis­tä hait­taa ja suo­ra­nai­sia talou­del­li­sia tap­pioi­ta kau­pun­gil­le sil­loin, kun se brut­to­mää­räi­se­nä estää myös voit­toa tuot­ta­via inves­toin­te­ja. Kau­pun­gin­val­tuus­to on päät­tä­nyt nopeut­taa kaa­voi­tus­ta asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­sek­si. Inves­toin­ti­raa­mi vai­keut­taa tämän pää­mää­rän toteut­ta­mis­ta. Asun­to­tuo­tan­to edel­lyt­tää aina inves­toin­te­ja infra­struk­tuu­riin ja tont­tien saat­ta­mi­sek­si raken­nus­kel­poi­sik­si. Yleen­sä nämä inves­toin­nit kui­ten­kin paran­ta­vat kau­pun­gin talout­ta, kos­ka ne ovat mak­set­ta­vis­sa enem­män kuin koko­naan ton­tin­luo­vu­tus­tu­loil­la. Tämä pakot­taa suun­nit­te­le­maan hal­val­la toteu­tet­ta­vaa huo­noa kau­pun­kia, vaik­ka parem­pi ja vähän kal­liim­pi oli­si kau­pun­gil­le koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti edul­li­sem­pi. Edel­leen se jar­rut­taa asun­to­tuo­tan­toa, mitä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena.

Tämän takia me alle­kir­joit­ta­neet esi­täm­me, että pää­tös inves­toin­ti­raa­mis­ta muu­te­taan net­to­mää­räi­sek­si siten, että maan­käyt­töä pal­ve­le­vis­sa inves­toin­neis­sa las­ke­taan raa­mia rasit­ta­vak­si vain se osa, jota inves­toin­nin mah­dol­lis­ta­mat ton­tin­luo­vu­tus­tu­lot tai muut maan­käy­tös­tä koi­tu­vat tulot eivät kata. Jot­ta tämä peri­aa­te ei pakot­tai­si myy­mään tont­ti­maa­ta sil­loin kun sen vuo­kraa­mi­nen on kau­pun­gil­le edul­li­sem­paa, ton­tin­luo­vu­tus­tu­loik­si las­ket­tai­siin maa­ta vuo­krat­taes­sa sen nyky­het­keen dis­kon­tat­tu vuo­kra­tuot­to. Kos­ka tämä muut­taa raa­min käsi­tet­tä, raa­min euro­mää­räi­nen raja on neu­vo­tel­ta­va uudes­taan jon­kin ver­ran nykyis­tä raa­mia alemmas.

Kos­ka on mah­do­ton­ta laa­tia kaik­kiin kuvi­tel­ta­vis­sa ole­viin tilan­tei­siin sopi­vaa sään­töä sii­tä, kuin­ka pal­jon mikin inves­toin­ti kau­pun­gil­le ton­tin­luo­vu­tus­tu­lo­ja tuot­taa, esi­täm­me, että pää­tös inves­toin­nin hyvit­tä­mi­ses­tä ton­tin­luo­vu­tus­tu­loil­la teh­dään tapaus­koh­tai­ses­ti kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa kau­pun­gin­joh­ta­jan esityksestä.

 

18.6.2014

 

Osmo Soi­nin­vaa­ra

ja 44 muu­ta allekirjoittajaa

38 vastausta artikkeliin “Aloite investointiraamin muuttamisesta osittain nettomääräiseksi”

  1. Hyvä aja­tus!
    Vih­doin­kin joku taju­aa, mikä ero on inves­toin­nil­la ja “inves­toin­nil­la”.
    Ylei­ses­ti inves­toin­nil­la tar­koi­te­taan sijoi­tus­ta, joka tuot­taa tule­vai­suu­des­sa hin­tan­sa takai­sin ja sit­ten myös voittoa.
    Kun­nal­li­set “inves­toin­nit” taas yleen­sä tuot­ta­vat vain lisää kus­tan­nuk­sia käyt­tö­ku­lui­na — ja kun esim. Kun­ta­liit­to kan­nus­taa kun­tia inves­toi­maan, tar­koi­te­taan pää­asias­sa vain “inves­toin­te­ja”.

  2. jär­ke­vää, mut­ta pitää käyt­tää sanaa dis­kont­taus, eli nyky­ar­von laskenta.Rediskonttaus on ihan toi­nen juttu.

  3. Jos sitä kas­vua on saa­ta­va kai­ken­nä­köis­tä, niin on tämä nyt sit­ten parem­pi näin, että käy­te­tään edes vähän jär­keä, eikä muni­ta jokais­ta kaa­vaa jon­kun leik­ku­rin takia. Oikeas­taan kun näyt­tää, että ilmas­ton- ja luon­non­suo­je­le­mi­ses­ta ei tule mitään, niin käy­tet­täi­siin edes sit­ten rahat tehok­kaas­ti nii­tä tuho­tes­sa, niin ei tar­vit­si­si verot­taa ihmi­siä niin kovas­ti. Ikä­vä täl­lai­nen jul­ki­nen talous, joka pakot­taa osal­lis­tu­maan tuo­hon tuhoa­mi­seen näin kovas­ti, ja toi­saal­ta sitä vas­taan var­jo­nyrk­kei­le­vään viherpesuun.

  4. Mil­tä ajal­ta nuo vuo­kra­tuo­tot (tai itse asias­sa arvio vuo­kra­tuo­tois­ta, nehän voi­vat jos­kus myös jää­dä saa­mat­ta,) kau­pun­gin inves­toin­ti­las­kel­mis­sa sit­ten pitäi­si laskea? 

    Jos las­ken­ta-ajan kans­sa pela­taan, on ehkä kan­nat­ta­mat­to­mat­kin hank­keet mah­dol­lis­ta saa­da näyt­tä­mään kan­nat­ta­vil­ta. Toi­saal­ta, tule­vai­suut­ta on kovin pit­käl­le lähes mah­do­ton­ta ennustaa …

    1. Jos se dis­kon­ta­taan vaik­ka nel­jän pro­sen­tin korol­la, ei se hän­tä niin pal­jon pai­na, mut­ta peri­aat­tees­sa vuo­kra­tuot­to pitäi­si las­kea hyvin pit­käl­le, ei nyt aurin­gon räjäh­tä­mi­seen asti, mut­ta sadeak­si vuo­dek­si nyt ainakin.

  5. Hyvä idea. Ham­pu­ris­sa tämä rat­kais­tu toi­sin­päin. Väli­nee­nä on kun­nal­li­nen developpariyritys.
    How is HafenCi­ty financed?
    The lion’s sha­re of invest­ment comes from pri­va­te inves­tors which will invest around EUR 8bn in HafenCi­ty land and buil­dings at today’s prices and which acqui­re them from the Special Fund for City and Port mana­ged by HafenCi­ty Ham­burg GmbH. The special fund inclu­des urban sites in HafenCi­ty; after acqui­si­tion of even lar­ger areas of land in recent years, 97 % of HafenCi­ty sites are the pro­per­ty of Ham­burg. The proceeds of sales of buil­ding sites (around 50 % of the area) will finance infra­struc­tu­re, roads, brid­ges, pro­me­na­des, parks but also reloca­tion of busi­nes­ses, site clea­rance, plan­ning, acqui­si­tion of inves­tors and com­mu­nica­tion. The goal of HafenCi­ty deve­lop­ment is that reve­nues from special assets should balance out with the costs of deve­lop­ment in the end, to achie­ve high urban qua­li­ty, but not to gene­ra­te any kind of deficit. Since deve­lop­ment costs run ahead of sales of land, loans for inte­rim financing are taken up at local aut­ho­ri­ty cre­dit conditions.

  6. Aloi­te on peri­aat­tees­sa hyvä, mut­ta osoit­taa miten kau­pun­ki kää­rii rahaa kiin­teis­tö­bis­nek­sel­lä. Ongel­ma muo­do­su­tuu kau­pun­gin mono­po­lis­ta omis­taa, kaa­voit­taa ja pak­ko­lu­nas­taa maa­ta. Ei kovin ter­ve yhtä­lö, enkä usko että se käy­tän­nös­sä tuot­taa par­haan tulok­sen. Aina­kin teo­rian mukaan nyky käy­tän­tö on mal­li esi­merk­ki, miten asioi­ta ei saa hoitaa.

    1. Kal­le
      Jos kau­pun­ki ei omiks­tai­si maa­ta eikä voi­si sitä lunas­taa, kau­punk­gin ei myös­kään kan­nat­tai­si teh­dä mitään jon­kin yksi­tyi­sen omis­ta­man maan arvon nos­ta­mi­sek­si, siis inves­toi­mi­sek­si parem­min toi­mi­vaan ja miel­lyt­tä­väm­po­ään ja kau­niin­paan ympä­ris­töön. Sel­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa­ko haluai­sit asua? Miten sii­nä kau­pun­gis­sa rahoi­tet­tai­siin tiet, rati­kat, ran­to­jen kunos­ta­mi­nen, puistot?

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos se dis­kon­ta­taan vaik­ka nel­jän pro­sen­tin korol­la, ei se hän­tä niin pal­jon pai­na, mut­ta peri­aat­tees­sa vuo­kra­tuot­to pitäi­si las­kea hyvin pit­käl­le, ei nyt aurin­gon räjäh­tä­mi­seen asti, mut­ta sadeak­si vuo­dek­si nyt ainakin. 

    Eli, läh­ti­sit­kö siis kan­nat­ta­maan hank­kei­ta, joi­den usko­taan (las­ke­taan, ehkä epä­var­moi­hin­kin arvioi­hin perus­tuen,) pää­se­vän talou­del­li­ses­ti omil­leen vas­ta sadan vuo­den kuluttua?

    1. Jos minul­la on mah­dol­lis­ta joko
      a) myy­dä tont­ti nyt ja saa­da sii­tä mil­joo­na euroa ja lyhen­tää sil­lä lai­naa, jon­ka kor­ko on 2% tai
      b) vuo­ra­ta tont­ti ja saa­da sii­tä vuo­kaa 30 000 euroa vuodessa
      Se on kan­nat­ta­va heti.
      Edel­leen, jos teke­mäl­lä mil­joo­nan euron inves­toin­nin paran­nan ton­tin arvoa niin, että sen vuo­kra nousee 30 000 eurol­la ja lai­naa saa edel­leen kah­den pro­sen­tin korol­la, tuo inves­to­pin­ti kan­nat­taa tehdä.

  8. Ehkä aja­tuk­se­ni kul­kee “kam­ree­ri­mai­ses­ti”, mut­ta miten­kä mikään las­ken­ta­mal­li vähen­täi­si juu­ri täs­sä ja nyt, tänä vuon­na tar­vit­ta­van oikean rahan mää­rää, jos teh­dään inves­toin­te­ja ja upo­te­taan euro­ja kadun alle ver­kos­toi­hin tai maan pääl­le päi­vä­ko­tei­hin ja mui­hin pal­ve­lu­ra­ken­nuk­siin? Tar­koi­tus­han oli kat­kais­ta lai­na­mää­rän kas­vu. Tie hel­vet­tiin on kivet­ty hyvil­lä tar­koi­tus­pe­ril­lä. Elä­kää nyt siel­lä val­tuus­tos­sa teke­mien­ne lin­jaus­ten kanssa!

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …kau­punk­gin ei myös­kään kan­nat­tai­si teh­dä mitään jon­kin yksi­tyi­sen omis­ta­man maan arvon nostamiseksi… 

    Tuo on juu­ri se asen­ne, jos­ta en pidä. Tot­ta kai kau­pun­gin kan­nat­taa sil­loin­kin teh­dä kaik­ken­sa kau­pun­gin kehit­tä­mi­sek­si, mut­ta kaa­voi­tus tapah­tuu sil­loin enem­män kau­pun­ki­lais­ten ehdoil­la. Mono­po­li on aina teho­ton ja nyky­jär­jes­tel­mäs­sä kau­pun­gil­la on maan­käyt­töön mono­po­li, mikä vali­tet­ta­vas­ti näkyy tuloksissa.

    Toki asia voi­daan jär­keis­tää toi­sel­la­kin taval­la. Mur­re­taan kau­pun­gin kaa­voi­tus­mo­no­po­li. Kau­pun­gil­le jää vain jon­ki­nas­tei­sen yleis­kaa­van tasoi­sen pää­väy­lien maan­käy­tön suun­nit­te­lu ja kaa­voi­tuk­sen hoi­taa kukin omis­ta­ja itse. Voi­si tuo­da mie­len­kiin­toi­sia tuloksia.

    Joka­ta­pauk­ses­sa nyt olem­me tilan­tees­sa, jos­sa polii­ti­koil­la on lii­kaa val­taa maan­käyt­töön ja se näkyy huo­no­na laa­tu­na sekä tehot­to­muu­te­na. Kaa­vat ovat näper­te­lyä ja/tai hir­vei­tä kom­pro­mis­se­ja. Nyky­jär­jes­te­ly tuot­taa vain Ara­bia­na­ran­nan ja Öjy­sa­ta­man kal­tai­sia katastrofeja.

    1. Kel­le,
      Tuo aja­tuk­se­si, että kau­pun­ki verot­tai­si suu­ria sum­mia asuk­kail­taan nos­taak­seen yksi­tyis­ten omis­ta­mien tont­tien arvoa ja lah­joit­tai­si tämän maa­no­mis­ta­jil­le, ei kuu­lu län­si­mai­seen mark­ki­na­ta­lous­a­jat­te­luun. Venä­jäl­lä tätä sovel­le­taan ja Ukrai­nas­sa. Jos yhtei­sin pon­nis­tuk­sin nos­tam­me maan käyt­tö­ar­voa ja siten myös mark­ki­na-arvoa, kyl­lä hyö­ty nois­ta inves­toin­neis­ta kuu­luu yhtei­ses­ti nau­tit­ta­vak­si eikä joil­le­kin yksi­tyi­sil­le maanomistajille.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kalle
    Jos kau­pun­ki ei omiks­tai­si maa­ta eikä voi­si sitä lunas­taa, kau­punk­gin ei myös­kään kan­nat­tai­si teh­dä mitään jon­kin yksi­tyi­sen omis­ta­man maan arvon nos­ta­mi­sek­si, siis inves­toi­mi­sek­si parem­min toi­mi­vaan ja miel­lyt­tä­väm­po­ään ja kau­niin­paan ympä­ris­töön. Sel­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa­ko haluai­sit asua? Miten sii­nä kau­pun­gis­sa rahoi­tet­tai­siin tiet, rati­kat, ran­to­jen kunos­ta­mi­nen, puistot?

    Kun­nal­lis­ve­ro­tuo­tol­la noi­ta on aina­kin ennen raken­net­tu. Se mitä moni vas­tus­taa, on kau­pun­gin epä-älyl­li­nen tapa pan­ta­ta tont­ti­maa­ta ja kaa­voi­tus­ta ja spe­ku­loi­da arvonnousulla.

    1. Kun­nal­lis­ve­ro­tuo­tol­la noi­ta on aina­kin ennen rakennettu

      Ajat­te­lit, että vaik­ka­pa Aurin­ko­lah­den kana­vaa var­ten kerä­tään rahat kai­kil­ta hel­sin­ki­läi­sil­tä ja ja käy­te­tään se noi­den muu­ta­man kort­te­lin olo­suh­tei­den mer­kit­tä­vään paran­ta­mi­seen ja lah­joi­te­taan hyö­ty tuon alu­een maanomistajille.

  11. Onko kau­pun­ki saa­nut vakaa­ta vuo­kra­tuot­toa jokai­sel­ta omis­ta­mal­taan alu­eel­ta, jon­ka joku muu (kuin kau­pun­ki tai kau­pun­ki­kon­ser­niin kuu­lu­va yhtiö) on vuo­kran­nut vii­meis­ten sadan vuo­den aikana?

    (Vuo­kraa­mi­nen lie­nee sinän­sä useim­mi­ten fik­sum­paa kuin myy­mi­nen, jos vuo­kraeh­toi­hin sisäl­tyy myös alu­een enti­söin­ti tar­vit­taes­sa. Entä­pä, jos vuo­kraa­ja raken­taa esim. “pyra­mi­din”, mut­ta menee­kin sen jäl­keen kon­kurs­siin? Kenen piik­kiin tuon “pyra­mi­din” pur­ku rahoi­te­taan, jos sen pur­ku ja alu­een enti­söin­ti havait­tai­siin jat­kos­sa vält­tä­mät­tö­mäk­si? Onko ole­mas­sa mui­ta­kin pii­lo­kus­tan­nuk­sia, jot­ka voi­vat jää­dä hel­pos­ti huomaamatta?)

  12. Kal­le:.. Nyky­jär­jes­te­ly tuot­taa vain Ara­bia­na­ran­nan ja Öjy­sa­ta­man kal­tai­sia katastrofeja.

    Kal­le, en tie­dä kuvit­te­let­ko että Ara­bian ran­taan oli­si voi­tu teh­dä enem­män sitä kovas­ti kai­vat­tua “ruu­tu­kaa­vaa”, mut­ta maa­pe­rä oli siel­lä niin huo­noa että lähem­mäs ran­taa ei voi­nut rakentaa.

    Nyt ne talot on ryh­mi­tel­ty ran­taan avau­tu­vaan U‑muotoon että saa­tai­siin mah­dol­li­sim­man monel­le hin­to­ja nos­ta­vaa “meri­nä­kö­alaa”.

    Mikä tämä Ara­bian­ran­nan kata­stro­fi oikein on?

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ajat­te­lit, että vaik­ka­pa Aurin­ko­lah­den kana­vaa var­ten kerä­tään rahat kai­kil­ta hel­sin­ki­läi­sil­tä ja ja käy­te­tään se noi­den muu­ta­man kort­te­lin olo­suh­tei­den mer­kit­tä­vään paran­ta­mi­seen ja lah­joi­te­taan hyö­ty tuon alu­een maanomistajille.

    Tuol­lai­nen kana­va ei tuo­ta mitään lisä­ar­voa maailmaan. 

    Kysy­mys nyt kui­ten­kin kuu­luu, kuu­luu­ko tuol­lai­sia raha­rei­kiä yleen­sä raken­taa. Samaan kate­go­ri­aan kuu­luu mm. miljoona-baana.

  14. Dis­kont­taus­kaa­va löy­tyy mm. Wiki­pe­dias­ta hakusa­nal­la “dis­kont­taus”.

    Olen aiem­mas­sa kom­men­tis­sa­ni puut­tu­nut kau­pun­gin tapaan hal­li­ta ton­tin­luo­vu­tus­ta siten, että vain mar­gi­naa­li­nen osa ton­teis­ta kau­pa­taan mark­ki­naeh­toi­ses­ti kovan rahan asun­noil­le. Jäl­jel­le jää­vien tont­tien hin­ta mää­ri­tel­lään hal­lin­nol­li­ses­ti kovan rahan tont­tien mukai­ses­ti eikä aidon koko­nais­ky­syn­nän ja asuk­kai­den mak­su­ky­vyn varaan. Kau­pun­ki siis vipu­aa kort­te­lin yhden nur­kan varas­sa koko kort­te­lin asu­mi­sen hin­nan mikä sit­ten vaih­te­lee epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti mak­sa­jan sosi­aa­li­sen asu­miss­ta­tuk­sen mukaan.

    Muu­toin olen sitä miel­tä, että jul­ki­nen kir­jan­pi­to oli­si vii­mein saa­tet­ta­va nyky­ajan tasol­le siten että meno- ja tulo­puo­li ero­te­taan inves­toin­neis­ta kuten yri­tys­ten taseis­sa. Ehkä vie­lä tär­keäm­pää oli­si jul­kis­ten aito­jen kon­ser­ni­ta­sei­den laa­din­ta, kun­nal­li­set enro­nit ovat arki­päi­vää kun eriä vis­pa­taan sää­tiöi­den ja lii­ke­lai­tos­ten ja kun­nal­lis­ten yri­tys­ten välillä.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kalle
    Jos kau­pun­ki ei omiks­tai­si maa­ta eikä voi­si sitä lunas­taa, kau­punk­gin ei myös­kään kan­nat­tai­si teh­dä mitään jon­kin yksi­tyi­sen omis­ta­man maan arvon nos­ta­mi­sek­si, siis inves­toi­mi­sek­si parem­min toi­mi­vaan ja miel­lyt­tä­väm­po­ään ja kau­niin­paan ympä­ris­töön. Sel­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa­ko haluai­sit asua? Miten sii­nä kau­pun­gis­sa rahoi­tet­tai­siin tiet, rati­kat, ran­to­jen kunos­ta­mi­nen, puistot? 

    Tämä kysy­myk­se­si koos­tuu kah­des­ta osas­ta. Ensim­mäi­ses­sä poh­dit sitä, miten kau­pun­gil­le syn­tyy omaan etuun perus­tu­va tar­ve paran­taa kau­pun­kia eli­nym­pä­ris­tö­nä. Toi­ses­sa osas­sa poh­dit rahoitusta.

    Ensim­mäi­sen osan kysy­myk­se­na­set­te­lu on vir­heel­li­nen. Kau­pun­ki ei ole, eikä se saa olla, talous­tie­teen tar­koit­ta­ma ratio­naa­li­nen toi­mi­ja kiin­teis­tö­mark­ki­noil­la. Kau­pun­ki on näet jäsen­ten­sä muo­dos­ta­ma pak­ko­yh­tei­sö, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on demo­kraat­ti­ses­ti pää­te­tyin tavoin jär­jes­tää kan­sa­lais­ten eli­nym­pä­ris­tö, perus- ja toi­se­nas­teen kou­lu­tus, ter­veys- ja sosi­aa­li­pal­ve­lut ja muut itsel­leen otta­man­sa tehtävät.

    Näin ollen “kau­pun­gil­la” on luon­nos­taan syy paran­taa ihmis­ten eli­nym­pä­ris­töä, mikä­li kan­sa­lai­set tun­te­vat tar­vet­ta täl­lai­seen. Puis­to­ja hoi­de­taan ja kadun­var­sia kau­nis­te­taan, jos kau­pun­gin­val­tuus­to niin halu­aa vero­va­ro­ja käyt­tää. Kysy­myk­se­na­set­te­lusi on jär­ke­vä vain, jos ole­tam­me “kau­pun­gin” toi­mi­van orga­ni­saa­tio­na omien talou­del­lis­ten etu­jen­sa mak­si­moi­mi­sek­si sekä vir­ka­mies­ten työn hel­pot­ta­mi­sek­si. Koke­neen kun­nal­lis­po­lii­ti­kon lausu­ma­na se on surul­li­sen kyyninen.

    Toi­nen kysy­mys on sit­ten käy­tän­nöl­li­sem­pi: mis­tä rahat? Tämän suh­teen olen kans­sa­si samaa miel­tä. Kaa­voi­tus­hyö­ty on ulos­mi­tat­ta­va kan­sal­le ja käy­tet­tä­vä yhtei­sek­si hyväksi.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kelle,
    Tuo aja­tuk­se­si, että kau­pun­ki verot­tai­si suu­ria sum­mia asuk­kail­taan nos­taak­seen yksi­tyis­ten omis­ta­mien tont­tien arvoa ja lah­joit­tai­si tämän maa­no­mis­ta­jil­le, ei kuu­lu län­si­mai­seen mark­ki­na­ta­lous­a­jat­te­luun. Venä­jäl­lä tätä sovel­le­taan ja Ukrai­nas­sa. Jos yhtei­sin pon­nis­tuk­sin nos­tam­me maan käyt­tö­ar­voa ja siten myös mark­ki­na-arvoa, kyl­lä hyö­ty nois­ta inves­toin­neis­ta kuu­luu yhtei­ses­ti nau­tit­ta­vak­si eikä joil­le­kin yksi­tyi­sil­le maanomistajille.

    Jos hyö­dyt halu­taan jakaa oikeu­den­mu­kai­ses­ti, anne­taan myös val­tion toi­mien aiheut­ta­mat hyö­dyt val­tiol­le eikä yksit­täi­sil­le kunnille.

  17. Rai­mo K: Vih­doin­kin joku taju­aa, mikä ero on inves­toin­nil­la ja “inves­toin­nil­la”.

    Kuin­ka­ko­han moni näis­tä alle­kir­joit­ta­neis­ta kan­nat­taa myös voi­tol­li­sen val­tion­omai­suu­den myymistä?

    Noil­la kun vie­lä­pä tun­tuu ole­van aina sama kaava:
    * Julis­te­taan miten val­tio tekee mark­ki­na­hin­tais­ta “voit­toa” myynnillä.
    * Uusi omis­ta­ja tekee PR:ää, maa­laa sei­niä ja istuu omai­suu­den pääl­lä vii­si vuotta.
    * Sit­ten se myy­dään ulko­mail­le aina­kin kol­min­ker­tai­sel­la hinnalla.
    * Uusi omis­ta­ja siir­tää tuo­tan­non muu­al­le ja suo­ma­lai­sia kortistoon.
    * Yri­tys säi­lyt­tää Suo­mes­sa (ja muu­al­la­kin) markkina-asemansa.

  18. Toi­vo­taan tuol­lais­ta jat­te­lua myös Valtiolla.

    Tul­lin rajut sääs­töt tun­tu­vat lähin­nä jär­jet­tö­mil­tä, kun hei­dän toi­min­tan­saa tuo sekä tulo­ja että pitää hai­tal­li­sia asioi­ta rajo­jen ulkopuolella.

    Sil­ti, ikä­vä­hän tul­le­ja on ollut aina maksella…

    Val­tion tuot­ta­vuus­oh­jel­ma on jo kla­sik­koe­si­merk­ki täy­sin jär­jest­tö­mäs­tä ja kal­lis­ta sääs­tä­mi­ses­tä, vaik­ka jatus oli­kin ehkä jos­kus tolkullinen.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kelle,
    Tuo aja­tuk­se­si, että kau­pun­ki verot­tai­si suu­ria sum­mia asuk­kail­taan nos­taak­seen yksi­tyis­ten omis­ta­mien tont­tien arvoa ja lah­joit­tai­si tämän maanomistajille… 

    Tuo kuu­los­taa minun kor­vis­sa­ni sosia­lis­mil­ta. Luu­lin sen ole­van jo kon­kurs­sis­sa. 😀 Tai sit­ten en ymmär­rä mitä yhtei­siä pon­nis­tuk­sia tarkoitat.

    Kun­nal­le kuu­luu katu­ver­kon ja kai­ke­ti aina­kin osit­tain vie­mä­ri­ver­kon­kin raken­ta­mi­nen. Ne lisää­vät maan arvoa, mut­ta niin ne lisää­vät maan arvoa kaik­kial­la muu­al­la­kin kaupungissa.

  20. Mikä luon­non­la­ki sane­lee sen, että kau­pun­kien pitäi­si olla jon­kun “ereh­ty­mät­tö­män” kes­kus­joh­don huo­lel­la suun­nit­te­le­mia? Saa­ti sit­ten sen, että samai­sen kes­kus­joh­don oli­si myös pak­ko vas­ta­ta kai­kes­ta infra­struk­tuu­ris­ta — ja suo­ma­lai­sen kun­nal­lis­so­sia­lis­min olois­sa mel­kein kai­kes­ta muus­ta­kin (jos nyt ei ihan suo­raan, niin aina­kin lii­ke­lai­tos­ten kautta)?

    Vai oli­si­ko ennem­min niin, että kau­pun­git raken­tu­vat etu­pääs­sä sen vuok­si, että ne pal­ve­le­vat ihmis­ten etu­ja par­hai­ten? Monas­ti­han näyt­tää sil­tä, että kau­pun­kien raken­tei­ta mm. pal­ve­lui­den ja toi­min­to­jen sijoit­tu­mis­ta ohjaa­vat ennem­min yksin­ker­tai­set itseor­ga­ni­soi­tu­vuu­den sään­nöt kuin ylhääl­tä laa­di­tut suunnitelmat.

    Voi­tai­siin ehkä jopa väit­tää, että kes­ki­tet­ty suun­nit­te­lu ja (infran) toteu­tus par­haim­mil­laan­kin vain hidas­taa kau­pun­gin kehi­tys­tä ja tekee sii­tä tur­hien invi­ses­toin­tien kaut­ta ehkä kal­lin­paa ja että pahim­mil­laan suun­nit­te­lu saa kau­pun­gin taan­tu­maan ja raken­teet rapistumaan.

    Jos tämä kuu­los­taa has­sul­ta, niin ehkä suo­ma­lai­ses­ta byro­kra­tian ja kes­kus­joh­toi­suu­den täyt­tä­mäs­tä nyky­päin vink­ke­lis­tä voi olla vai­kea muis­taa, että kau­pun­ke­ja on aiko­jen saa­tos­sa kas­va­nut ympä­ri­maa­il­man hyvin eri­lais­ten ja monas­ti jopa kaoot­tis­ten pro­ses­sien kautta.

    Hyvä esi­merk­ki voi­si olla vaik­ka­pa Manc­hes­ter, joka teol­li­sen val­lan­ku­mouk­sen aikai­ses­ta voi­mak­kaas­ta kas­vus­ta huo­li­mat­ta ei saa­nut kau­pun­kioi­keuk­sia kuin vas­ta jos­kus 1800-luvun puo­li­vä­lis­sä. Manc­hes­ter kas­voi nopeim­man kas­vun­sa siis täy­sin ilman suun­ni­tel­mia ja kont­rol­lia. Joi­tain aika­lai­sia häm­mäs­tyt­ti kui­ten­kin se, että kau­pun­ki vai­kut­ti samal­la­lail­la suun­ni­tel­lul­ta kuin mikä tahan­sa muu kau­pun­ki hie­nos­to- ja työ­läi­sa­luei­neen, puis­to­ka­tui­neen ynnä mui­neen. No, itseor­ga­ni­soi­tu­vuus ei tain­nut tul­la aika­lai­sil­le mie­leen ja mm. Engels piti syn­ty­nyt­tä jär­jes­tys­tä todis­tee­na riis­to­por­va­rei­den pro­le­ta­ri­aat­tia riis­tä­väs­tä salaliitosta…

  21. Mik­si suo­ma­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa ei sai­si olla fave­loi­ta? Mik­si pitää olla kaa­va tai suun­ni­tel­ma? Eikö omis­ta­jan omis­tusoi­keus oli­si rii­tä­vä perus­ta kau­pun­gin raken­teen muodostumiselle?

  22. jlbl: Kal­le, en tie­dä kuvit­te­let­ko että Ara­bian ran­taan oli­si voi­tu teh­dä enem­män sitä kovas­ti kai­vat­tua “ruu­tu­kaa­vaa”, mut­ta maa­pe­rä oli siel­lä niin huo­noa että lähem­mäs ran­taa ei voi­nut rakentaa.

    Nyt ne talot on ryh­mi­tel­ty ran­taan avau­tu­vaan U‑muotoon että saa­tai­siin mah­dol­li­sim­man monel­le hin­to­ja nos­ta­vaa “meri­nä­kö­alaa”.

    Mikä tämä Ara­bian­ran­nan kata­stro­fi oikein on?

    En usko, että täs­sä nyt tar­koi­tet­tiin ran­taa vaan sitä, että alue on mones­sa mie­les­sä lähem­pä­nä lähiö­tä kuin oike­aa kau­pun­kia. Ihan kiva esi­kau­pun­kia­lue — jos ei lähiök­si halu­ta hauk­kua — mut­ta voi­si olla jotain pal­jon parem­paa­kin. Hukat­tu mahdollisuus.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aika vakaa­ta vuo­kra­tuot­toa on tul­lut asun­to­ton­teis­ta. Ne ovat kau­pun­gin omai­suu­den ydin. 

    No näin var­maan kes­ki­mää­rin ehkä onkin ollut, mut­ta sitä inves­toin­nin takai­sin­mak­suai­kaa oli­si ehkä sil­ti hyvä ver­ra­ta myös kau­pun­gin mui­hin, kil­pai­le­viin investointikohteisiin …

    Peruu­tus­pei­liin kat­so­mal­la voi tule­vai­suu­den enna­koin­ti olla epä­var­mal­la poh­jal­la, vaik­ka tie­tyt lai­na­lai­suu­det aika ajoin tois­tui­si­vat­kin. Epä­var­muusa­na­lyy­si lie­nee myös pai­kal­laan, aina­kin iso­jen inves­toin­ti­hank­kei­den kohdalla. 

    Oli­ko kau­pun­gin saa­ma vuo­kra­tuot­to ton­teis­taan vakaa­ta myös raken­nus­yri­tys­ten vuo­kraa­mil­ta ton­teil­ta, esim. 1920-luvul­la, sota­vuo­si­na ja 1990-luvun alkupuolella?
    (Muis­tuu täs­sä mie­leen eräs­kin tapaus, jos­ta enem­män esim. läh­tees­sä: “http://fi.wikipedia.org/wiki/Haka_%28rakennusliike%29#Rakennusalan_romahdus_ja_Hakan_konkurssi”.)

    Miten käy sil­loin, jos jol­le­kin kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa pidet­tä­väl­le ton­til­le raken­net­ta­vaan taloon saa­daan­kin suun­ni­tel­luis­ta asuk­kais­ta vain mur­to-osa? Jos täl­tä alkaa vai­kut­taa, veik­kaan, että jär­ke­vä raken­nus­yh­tiö hidas­taa raken­ta­mi­sen tah­tia alu­eel­la, mikä toi­saal­ta hidas­taa alu­een val­mis­tu­mis­ta sekä piden­tää kau­pun­gin inves­toin­nin takaisinmaksuaikaa.

    Miten on ris­kin­hal­lin­ta nykyi­sin hoi­det­tu asuk­kai­den (asun­to­yh­tiön osak­kai­den) edun osal­ta ja toi­saal­ta kau­pun­gin edun osalta?

  24. Kal­le: Toki asia voi­daan jär­keis­tää toi­sel­la­kin taval­la. Mur­re­taan kau­pun­gin kaa­voi­tus­mo­no­po­li. Kau­pun­gil­le jää vain jon­ki­nas­tei­sen yleis­kaa­van tasoi­sen pää­väy­lien maan­käy­tön suun­nit­te­lu ja kaa­voi­tuk­sen hoi­taa kukin omis­ta­ja itse. Voi­si tuo­da mie­len­kiin­toi­sia tuloksia.

    Löy­tyy­kö esi­merk­ki­kau­pun­ke­ja, jois­sa oma kaa­voi­tus on tuot­ta­nut sel­väs­ti parem­paa jäl­keä kuin kaa­va­mo­no­po­li kun muut teki­jät vakioidaan?

  25. Austrian: Mik­si suo­ma­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa ei sai­si olla fave­loi­ta? Mik­si pitää olla kaa­va tai suun­ni­tel­ma? Eikö omis­ta­jan omis­tusoi­keus oli­si rii­tä­vä perus­ta kau­pun­gin raken­teen muodostumiselle?

    Täl­läi­nen joh­taa pahoi­hin lii­ken­ne­ruuh­kiin, vir­kis­ty­sa­luei­den ja jul­ki­sen tilan puut­tu­mi­seen ym. ja kuten sanoit aluei­den sosio­eko­no­mi­seen epä­ta­sa­pai­noon. Tus­kin moni täl­läis­tä ongel­mal­lis­ta kau­pun­kia haluaa.

  26. Joa­kim: Löy­tyy­kö esi­merk­ki­kau­pun­ke­ja, jois­sa oma kaa­voi­tus on tuot­ta­nut sel­väs­ti parem­paa jäl­keä kuin kaa­va­mo­no­po­li kun muut teki­jät vakioidaan?

    Onhan noi­ta, vaik­ka­pa Madrid, jos­sa näp­pä­räs­ti saa­tiin ilman ayun­ta­mien­ton hidas­ta­vaa vai­ku­tus­ta raken­net­tua vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä asun­not mil­joo­nal­le uudel­le asuk­kaal­le vain seit­se­mäs­sä vuo­des­sa. Kome­aa, uut­ta kau­pun­ki­ra­ken­ta­mis­ta rakennuttajavetoisesti.

  27. Kal­le K.: Onhan noi­ta, vaik­ka­pa Madrid, jos­sa näp­pä­räs­ti saa­tiin ilman ayun­ta­mien­ton hidas­ta­vaa vai­ku­tus­ta raken­net­tua vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä asun­not mil­joo­nal­le uudel­le asuk­kaal­le vain seit­se­mäs­sä vuo­des­sa. Kome­aa, uut­ta kau­pun­ki­ra­ken­ta­mis­ta rakennuttajavetoisesti.

    Kyl­lä myös ark­ki­teh­dit mie­luum­min jät­täi­si­vät enem­män raken­nus­suun­nit­te­lun ja ‑val­von­nan vas­tuul­le, ja teki­si­vät kevyem­piä kaa­vo­ja. Ongel­ma on lähin­nä lain­sää­dän­nöl­li­nen: kaa­va on kau­pun­gin ainoa kei­no hal­li­ta raken­ta­mis­ta, ja sitä on sik­si pak­ko käyt­tää vaik­ka se on tar­pee­seen näh­den aivan vää­rä ja lii­an kan­kea työkalu.

    Eli ei muu­ta kuin val­tuus­toa­loit­teen sijaan lakia­loi­tet­ta pöy­tään edus­kun­nas­sa että saa­daan kau­pun­geil­le jous­ta­vam­pia työ­ka­lu­ja raken­ta­mi­sen sään­te­lyyn. Sil­loin voi­tai­siin ede­tä raken­ta­mi­ses­sa enem­män ite­ra­tii­vi­sen kaik­ki osa­puo­let mukaan otta­van suun­ni­tel­ma-kom­men­toin­ti-pro­ses­sin kuin kes­kus­joh­toi­sen jäy­kän byro­kra­tian kautta.

    Sys­tee­min tie­tää ole­van rik­ki, kun kaa­vo­ja jo nyky­ti­lan­tees­sa piir­re­tään yksi yhteen ark­ki­teh­ti­suun­ni­tel­mien mukaan. Ei kaa­va­lain­sää­dän­töä olla sel­lai­seen tar­koi­tuk­seen tehty.

  28. teek­ka­ri: Eli ei muu­ta kuin val­tuus­toa­loit­teen sijaan lakia­loi­tet­ta pöy­tään edus­kun­nas­sa että saa­daan kau­pun­geil­le jous­ta­vam­pia työ­ka­lu­ja raken­ta­mi­sen sääntelyyn. 

    Mis­tä­kö­hän tätä blo­gia luke­maan saa­tai­siin kansanedustajia?

  29. Joku voi­si heit­tää esi­merk­ki­kau­pun­gin, joka on saa­nut kas­vaa itseoh­jau­tu­vas­ti, vapaa­na jul­ki­sen toi­mi­jan har­joit­ta­mas­ta suun­nit­te­lus­ta, kaa­voi­tuk­ses­ta ja muis­ta vas­taa­vis­ta turhuuksista. 

    Tie­dän vain lähin­nä kata­stro­fiin rin­nas­tet­ta­via esimerkkejä.

  30. Sha­keem: Joku voi­si heit­tää esi­merk­ki­kau­pun­gin, joka on saa­nut kas­vaa itseoh­jau­tu­vas­ti, vapaa­na jul­ki­sen toi­mi­jan har­joit­ta­mas­ta suun­nit­te­lus­ta, kaa­voi­tuk­ses­ta ja muis­ta vas­taa­vis­ta turhuuksista. 

    Hous­ton nyt tulee ensim­mäi­se­nä mie­leen. Täs­sä haus­ka taval­laan vaka­vis­saan kir­joi­tet­tu artik­ke­li sii­tä kuin­ka asun­to­jen edul­li­suus Hous­to­nis­sa parem­min suun­ni­tel­tui­hin kau­pun­kei­hin ver­rat­tu­na on todis­te kon­sep­tin onnis­tu­mi­ses­ta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.