Aloite investointiraamin muuttamisesta osittain nettomääräiseksi

Tein val­tu­us­tossa alla ole­van val­tu­us­toaloit­teen. Aja­tus tähän syn­tyi eilisessä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Olemme jou­tu­mas­sa asun­to­tuotan­nos­sa ja eri­tyis­es­ti Jätkäsaaren kaavoituk­ses­sa epä-älyl­liseen tilanteeseen, kun joudumme kar­si­maan investoin­neista  sel­l­aisi­akin, jot­ka mak­saisi­vat itsen­sä välit­tömästi takaisin. Aloit­teen allekir­joit­ti 45 valtuutettua.

Aloite kuu­luu näin:

Helsin­gin kaupun­ki on ottanut pääo­ma­meno­jen hillit­semisek­si käyt­töön investoin­ti­raamin, jok­si on sovit­tu 435 miljoon­aa euroa vuodessa. Tämän tarkoi­tus on hyvä ja nykyisessä taloudel­lises­sa tilanteessa kan­nat­ta­va. Raa­mi ei koske kaupun­gin omis­tamien liike­laitosten ja yri­tys­ten investoin­te­ja. Raamin jäykkä tulk­in­ta tuot­taa kuitenkin ilmeistä hait­taa ja suo­ranaisia taloudel­lisia tap­pi­oi­ta kaupungille sil­loin, kun se brut­tomääräisenä estää myös voit­toa tuot­tavia investoin­te­ja. Kaupung­in­val­tu­us­to on päät­tänyt nopeut­taa kaavoitus­ta asun­to­tuotan­non lisäämisek­si. Investoin­ti­raa­mi vaikeut­taa tämän päämäärän toteut­tamista. Asun­to­tuotan­to edel­lyt­tää aina investoin­te­ja infra­struk­tu­uri­in ja tont­tien saat­tamisek­si raken­nuskelpoisik­si. Yleen­sä nämä investoin­nit kuitenkin paran­ta­vat kaupun­gin talout­ta, kos­ka ne ovat mak­set­tavis­sa enem­män kuin kokon­aan ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loil­la. Tämä pakot­taa suun­nit­tele­maan hal­val­la toteutet­tavaa huonoa kaupunkia, vaik­ka parem­pi ja vähän kalli­impi olisi kaupungille kokon­aistaloudel­lis­es­ti edullisem­pi. Edelleen se jar­rut­taa asun­to­tuotan­toa, mitä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena.

Tämän takia me allekir­joit­ta­neet esitämme, että päätös investoin­ti­raamista muute­taan net­tomääräisek­si siten, että maankäyt­töä palvele­vis­sa investoin­neis­sa las­ke­taan raamia rasit­tavak­si vain se osa, jota investoin­nin mah­dol­lis­ta­mat ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lot tai muut maankäytöstä koitu­vat tulot eivät kata. Jot­ta tämä peri­aate ei pakot­taisi myymään tont­ti­maa­ta sil­loin kun sen vuokraami­nen on kaupungille edullisem­paa, ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loik­si las­ket­taisi­in maa­ta vuokrat­taes­sa sen nyky­het­keen diskon­tat­tu vuokratuot­to. Kos­ka tämä muut­taa raamin käsitet­tä, raamin euromääräi­nen raja on neu­votelta­va uud­estaan jonkin ver­ran nyky­istä raamia alemmas.

Kos­ka on mah­do­ton­ta laa­tia kaikki­in kuviteltavis­sa ole­vi­in tilanteisi­in sopi­vaa sään­töä siitä, kuin­ka paljon mikin investoin­ti kaupungille ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lo­ja tuot­taa, esitämme, että päätös investoin­nin hyvit­tämis­es­tä ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loil­la tehdään tapausko­htais­es­ti kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa kaupung­in­jo­hta­jan esityksestä.

 

18.6.2014

 

Osmo Soin­in­vaara

ja 44 muu­ta allekirjoittajaa

38 vastausta artikkeliin “Aloite investointiraamin muuttamisesta osittain nettomääräiseksi”

  1. Hyvä aja­tus!
    Vih­doinkin joku tajuaa, mikä ero on investoin­nil­la ja “investoin­nil­la”.
    Yleis­es­ti investoin­nil­la tarkoite­taan sijoi­tus­ta, joka tuot­taa tule­vaisu­udessa hin­tansa takaisin ja sit­ten myös voittoa.
    Kun­nal­liset “investoin­nit” taas yleen­sä tuot­ta­vat vain lisää kus­tan­nuk­sia käyt­töku­luina — ja kun esim. Kun­tali­it­to kan­nus­taa kun­tia investoimaan, tarkoite­taan pääasi­as­sa vain “investoin­te­ja”.

  2. järkevää, mut­ta pitää käyt­tää sanaa diskont­taus, eli nyk­yarvon laskenta.Rediskonttaus on ihan toinen juttu.

  3. Jos sitä kasvua on saata­va kaiken­näköistä, niin on tämä nyt sit­ten parem­pi näin, että käytetään edes vähän järkeä, eikä muni­ta jokaista kaavaa jonkun leikkurin takia. Oikeas­t­aan kun näyt­tää, että ilmas­ton- ja luon­non­suo­jelemis­es­ta ei tule mitään, niin käytet­täisi­in edes sit­ten rahat tehokkaasti niitä tuhotes­sa, niin ei tarvit­sisi verot­taa ihmisiä niin kovasti. Ikävä täl­lainen julki­nen talous, joka pakot­taa osal­lis­tu­maan tuo­hon tuhoamiseen näin kovasti, ja toisaal­ta sitä vas­taan var­jonyrkkeilevään viherpesuun.

  4. Miltä ajal­ta nuo vuokratuo­tot (tai itse asi­as­sa arvio vuokratuo­toista, nehän voivat joskus myös jäädä saa­mat­ta,) kaupun­gin investoin­ti­laskelmis­sa sit­ten pitäisi laskea? 

    Jos lasken­ta-ajan kanssa pelataan, on ehkä kan­nat­ta­mat­tomatkin han­kkeet mah­dol­lista saa­da näyt­tämään kan­nat­tavil­ta. Toisaal­ta, tule­vaisu­ut­ta on kovin pitkälle läh­es mah­do­ton­ta ennustaa …

    1. Jos se diskon­tataan vaik­ka neljän pros­entin korol­la, ei se hän­tä niin paljon paina, mut­ta peri­aat­teessa vuokratuot­to pitäisi laskea hyvin pitkälle, ei nyt auringon räjähtämiseen asti, mut­ta sadeak­si vuodek­si nyt ainakin.

  5. Hyvä idea. Ham­puris­sa tämä ratkaistu tois­in­päin. Väli­neenä on kun­nalli­nen developpariyritys.
    How is HafenCi­ty financed?
    The lion’s share of invest­ment comes from pri­vate investors which will invest around EUR 8bn in HafenCi­ty land and build­ings at today’s prices and which acquire them from the Spe­cial Fund for City and Port man­aged by HafenCi­ty Ham­burg GmbH. The spe­cial fund includes urban sites in HafenCi­ty; after acqui­si­tion of even larg­er areas of land in recent years, 97 % of HafenCi­ty sites are the prop­er­ty of Ham­burg. The pro­ceeds of sales of build­ing sites (around 50 % of the area) will finance infra­struc­ture, roads, bridges, prom­e­nades, parks but also relo­ca­tion of busi­ness­es, site clear­ance, plan­ning, acqui­si­tion of investors and com­mu­ni­ca­tion. The goal of HafenCi­ty devel­op­ment is that rev­enues from spe­cial assets should bal­ance out with the costs of devel­op­ment in the end, to achieve high urban qual­i­ty, but not to gen­er­ate any kind of deficit. Since devel­op­ment costs run ahead of sales of land, loans for inter­im financ­ing are tak­en up at local author­i­ty cred­it conditions.

  6. Aloite on peri­aat­teessa hyvä, mut­ta osoit­taa miten kaupun­ki käärii rahaa kiin­teistöbis­nek­sel­lä. Ongel­ma muo­dosu­tuu kaupun­gin monop­o­lista omis­taa, kaavoit­taa ja pakkol­u­nas­taa maa­ta. Ei kovin ter­ve yhtälö, enkä usko että se käytän­nössä tuot­taa parhaan tulok­sen. Ainakin teo­ri­an mukaan nyky käytän­tö on malli esimerk­ki, miten asioi­ta ei saa hoitaa.

    1. Kalle
      Jos kaupun­ki ei omik­staisi maa­ta eikä voisi sitä lunas­taa, kaupunk­gin ei myöskään kan­nat­taisi tehdä mitään jonkin yksi­tyisen omis­ta­man maan arvon nos­tamisek­si, siis investoimisek­si parem­min toimi­vaan ja miel­lyt­täväm­poään ja kau­ni­in­paan ympäristöön. Sel­l­aises­sa kaupungis­sako halu­aisit asua? Miten siinä kaupungis­sa rahoitet­taisi­in tiet, ratikat, ranto­jen kunos­t­a­mi­nen, puistot?

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos se diskon­tataan vaik­ka neljän pros­entin korol­la, ei se hän­tä niin paljon paina, mut­ta peri­aat­teessa vuokratuot­to pitäisi laskea hyvin pitkälle, ei nyt auringon räjähtämiseen asti, mut­ta sadeak­si vuodek­si nyt ainakin. 

    Eli, lähtisitkö siis kan­nat­ta­maan han­kkei­ta, joiden usko­taan (las­ke­taan, ehkä epä­var­moi­hinkin arvioi­hin perustuen,) pää­sevän taloudel­lis­es­ti omilleen vas­ta sadan vuo­den kuluttua?

    1. Jos min­ul­la on mah­dol­lista joko
      a) myy­dä tont­ti nyt ja saa­da siitä miljoona euroa ja lyhen­tää sil­lä lainaa, jon­ka korko on 2% tai
      b) vuo­ra­ta tont­ti ja saa­da siitä vuokaa 30 000 euroa vuodessa
      Se on kan­nat­ta­va heti.
      Edelleen, jos tekemäl­lä miljoo­nan euron investoin­nin paran­nan ton­tin arvoa niin, että sen vuokra nousee 30 000 eurol­la ja lainaa saa edelleen kah­den pros­entin korol­la, tuo investopin­ti kan­nat­taa tehdä.

  8. Ehkä ajatuk­seni kul­kee “kam­reer­i­mais­es­ti”, mut­ta mitenkä mikään lasken­ta­malli vähen­täisi juuri tässä ja nyt, tänä vuon­na tarvit­ta­van oikean rahan määrää, jos tehdään investoin­te­ja ja upote­taan euro­ja kadun alle verkos­toi­hin tai maan päälle päiväkotei­hin ja mui­hin palvelu­raken­nuk­si­in? Tarkoi­tushan oli katkaista lainamäärän kasvu. Tie hel­vetti­in on kivet­ty hyvil­lä tarkoi­tus­per­il­lä. Eläkää nyt siel­lä val­tu­us­tossa tekemi­enne lin­jausten kanssa!

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    …kaupunk­gin ei myöskään kan­nat­taisi tehdä mitään jonkin yksi­tyisen omis­ta­man maan arvon nostamiseksi… 

    Tuo on juuri se asenne, jos­ta en pidä. Tot­ta kai kaupun­gin kan­nat­taa sil­loinkin tehdä kaikken­sa kaupun­gin kehit­tämisek­si, mut­ta kaavoitus tapah­tuu sil­loin enem­män kaupunki­lais­ten ehdoil­la. Monop­o­li on aina teho­ton ja nykyjär­jestelmässä kaupungilla on maankäyt­töön monop­o­li, mikä valitet­tavasti näkyy tuloksissa.

    Toki asia voidaan järkeistää toisel­lakin taval­la. Mur­re­taan kaupun­gin kaavoitus­mo­nop­o­li. Kaupungille jää vain jonk­i­nasteisen yleiskaa­van tasoisen pääväylien maankäytön suun­nit­telu ja kaavoituk­sen hoitaa kukin omis­ta­ja itse. Voisi tuo­da mie­lenki­in­toisia tuloksia.

    Jokat­a­pauk­ses­sa nyt olemme tilanteessa, jos­sa poli­itikoil­la on liikaa val­taa maankäyt­töön ja se näkyy huonona laatu­na sekä tehot­to­muute­na. Kaa­vat ovat näperte­lyä ja/tai hirveitä kom­pro­mis­se­ja. Nykyjär­jeste­ly tuot­taa vain Ara­bi­a­naran­nan ja Öjysa­ta­man kaltaisia katastrofeja.

    1. Kelle,
      Tuo ajatuk­sesi, että kaupun­ki verot­taisi suuria sum­mia asukkail­taan nos­taak­seen yksi­ty­is­ten omis­tamien tont­tien arvoa ja lahjoit­taisi tämän maan­omis­ta­jille, ei kuu­lu län­si­maiseen markki­na­t­alousa­jat­telu­un. Venäjäl­lä tätä sovel­letaan ja Ukrainas­sa. Jos yhteisin pon­nis­tuksin nos­tamme maan käyt­töar­voa ja siten myös markki­na-arvoa, kyl­lä hyö­ty noista investoin­neista kuu­luu yhteis­es­ti nau­tit­tavak­si eikä joillekin yksi­ty­isille maanomistajille.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle
    Jos kaupun­ki ei omik­staisi maa­ta eikä voisi sitä lunas­taa, kaupunk­gin ei myöskään kan­nat­taisi tehdä mitään jonkin yksi­tyisen omis­ta­man maan arvon nos­tamisek­si, siis investoimisek­si parem­min toimi­vaan ja miel­lyt­täväm­poään ja kau­ni­in­paan ympäristöön. Sel­l­aises­sa kaupungis­sako halu­aisit asua? Miten siinä kaupungis­sa rahoitet­taisi­in tiet, ratikat, ranto­jen kunos­t­a­mi­nen, puistot?

    Kun­nal­lisvero­tuo­tol­la noi­ta on ainakin ennen raken­net­tu. Se mitä moni vas­tus­taa, on kaupun­gin epä-älylli­nen tapa pan­ta­ta tont­ti­maa­ta ja kaavoitus­ta ja speku­loi­da arvonnousulla.

    1. Kun­nal­lisvero­tuo­tol­la noi­ta on ainakin ennen rakennettu

      Ajat­telit, että vaikka­pa Aurinko­lah­den kanavaa varten kerätään rahat kaik­il­ta helsinkiläisiltä ja ja käytetään se noiden muu­ta­man kort­telin olo­suhtei­den merkit­tävään paran­tamiseen ja lahjoite­taan hyö­ty tuon alueen maanomistajille.

  11. Onko kaupun­ki saanut vakaa­ta vuokratuot­toa jokaiselta omis­ta­mal­taan alueelta, jon­ka joku muu (kuin kaupun­ki tai kaupunkikon­serni­in kuu­lu­va yhtiö) on vuokran­nut viimeis­ten sadan vuo­den aikana?

    (Vuokraami­nen lie­nee sinän­sä useim­miten fik­sumpaa kuin myymi­nen, jos vuokrae­htoi­hin sisäl­tyy myös alueen entisöin­ti tarvit­taes­sa. Entäpä, jos vuokraa­ja rak­en­taa esim. “pyra­midin”, mut­ta meneekin sen jäl­keen konkurssi­in? Kenen piikki­in tuon “pyra­midin” purku rahoite­taan, jos sen purku ja alueen entisöin­ti havait­taisi­in jatkos­sa vält­tämät­tömäk­si? Onko ole­mas­sa muitakin piilokus­tan­nuk­sia, jot­ka voivat jäädä hel­posti huomaamatta?)

  12. Kalle:.. Nykyjär­jeste­ly tuot­taa vain Ara­bi­a­naran­nan ja Öjysa­ta­man kaltaisia katastrofeja.

    Kalle, en tiedä kuvit­teletko että Ara­bi­an rantaan olisi voitu tehdä enem­män sitä kovasti kai­vat­tua “ruu­tukaavaa”, mut­ta maaperä oli siel­lä niin huonoa että lähem­mäs rantaa ei voin­ut rakentaa.

    Nyt ne talot on ryh­mitel­ty rantaan avau­tu­vaan U‑muotoon että saataisi­in mah­dol­lisim­man mon­elle hin­to­ja nos­tavaa “mer­inäköalaa”.

    Mikä tämä Ara­bi­an­ran­nan katas­trofi oikein on?

  13. Osmo Soin­in­vaara: Ajat­telit, että vaikka­pa Aurinko­lah­den kanavaa varten kerätään rahat kaik­il­ta helsinkiläisiltä ja ja käytetään se noiden muu­ta­man kort­telin olo­suhtei­den merkit­tävään paran­tamiseen ja lahjoite­taan hyö­ty tuon alueen maanomistajille.

    Tuol­lainen kana­va ei tuo­ta mitään lisäar­voa maailmaan. 

    Kysymys nyt kuitenkin kuu­luu, kuu­luuko tuol­laisia rahareik­iä yleen­sä rak­en­taa. Samaan kat­e­go­ri­aan kuu­luu mm. miljoona-baana.

  14. Diskont­tauskaa­va löy­tyy mm. Wikipedi­as­ta haku­sanal­la “diskont­taus”.

    Olen aiem­mas­sa kom­men­tis­sani puut­tunut kaupun­gin tapaan hal­li­ta ton­tin­lu­ovu­tus­ta siten, että vain mar­gin­aa­li­nen osa ton­teista kau­pataan markki­nae­htois­es­ti kovan rahan asun­noille. Jäl­jelle jäävien tont­tien hin­ta määritel­lään hallinnol­lis­es­ti kovan rahan tont­tien mukaises­ti eikä aidon kokon­aiskysyn­nän ja asukkaiden mak­sukyvyn varaan. Kaupun­ki siis vipuaa kort­telin yhden nurkan varas­sa koko kort­telin asumisen hin­nan mikä sit­ten vai­htelee epäoikeu­den­mukaises­ti mak­sa­jan sosi­aalisen asumis­statuk­sen mukaan.

    Muu­toin olen sitä mieltä, että julki­nen kir­jan­pito olisi viimein saatet­ta­va nykya­jan tasolle siten että meno- ja tulop­uoli erote­taan investoin­neista kuten yri­tys­ten taseis­sa. Ehkä vielä tärkeäm­pää olisi julk­isten aito­jen kon­ser­ni­ta­sei­den laad­in­ta, kun­nal­liset enronit ovat arkipäivää kun eriä vis­pataan säätiöi­den ja liike­laitosten ja kun­nal­lis­ten yri­tys­ten välillä.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle
    Jos kaupun­ki ei omik­staisi maa­ta eikä voisi sitä lunas­taa, kaupunk­gin ei myöskään kan­nat­taisi tehdä mitään jonkin yksi­tyisen omis­ta­man maan arvon nos­tamisek­si, siis investoimisek­si parem­min toimi­vaan ja miel­lyt­täväm­poään ja kau­ni­in­paan ympäristöön. Sel­l­aises­sa kaupungis­sako halu­aisit asua? Miten siinä kaupungis­sa rahoitet­taisi­in tiet, ratikat, ranto­jen kunos­t­a­mi­nen, puistot? 

    Tämä kysymyk­sesi koos­t­uu kahdes­ta osas­ta. Ensim­mäisessä pohdit sitä, miten kaupungille syn­tyy omaan etu­un perus­tu­va tarve paran­taa kaupunkia elinympäristönä. Toises­sa osas­sa pohdit rahoitusta.

    Ensim­mäisen osan kysymyk­se­naset­telu on virheelli­nen. Kaupun­ki ei ole, eikä se saa olla, talousti­eteen tarkoit­ta­ma ratio­naa­li­nen toim­i­ja kiin­teistö­markki­noil­la. Kaupun­ki on näet jäsen­ten­sä muo­dosta­ma pakkoy­hteisö, jon­ka tarkoituk­se­na on demokraat­tis­es­ti pääte­tyin tavoin jär­jestää kansalais­ten elinympäristö, perus- ja toise­nas­teen koulu­tus, ter­veys- ja sosi­aali­palve­lut ja muut itselleen otta­mansa tehtävät.

    Näin ollen “kaupungilla” on luon­nos­taan syy paran­taa ihmis­ten elinympäristöä, mikäli kansalaiset tun­te­vat tarvet­ta täl­laiseen. Puis­to­ja hoide­taan ja kadun­var­sia kau­nis­te­taan, jos kaupung­in­val­tu­us­to niin halu­aa verovaro­ja käyt­tää. Kysymyk­se­naset­telusi on järkevä vain, jos ole­tamme “kaupun­gin” toimi­van organ­isaa­tiona omien taloudel­lis­ten etu­jen­sa mak­si­moimisek­si sekä virkami­esten työn helpot­tamisek­si. Koke­neen kun­nal­lispoli­itikon lausumana se on surullisen kyyninen.

    Toinen kysymys on sit­ten käytän­nöl­lisem­pi: mis­tä rahat? Tämän suh­teen olen kanssasi samaa mieltä. Kaavoitushyö­ty on ulos­mi­tat­ta­va kansalle ja käytet­tävä yhteisek­si hyväksi.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Kelle,
    Tuo ajatuk­sesi, että kaupun­ki verot­taisi suuria sum­mia asukkail­taan nos­taak­seen yksi­ty­is­ten omis­tamien tont­tien arvoa ja lahjoit­taisi tämän maan­omis­ta­jille, ei kuu­lu län­si­maiseen markki­na­t­alousa­jat­telu­un. Venäjäl­lä tätä sovel­letaan ja Ukrainas­sa. Jos yhteisin pon­nis­tuksin nos­tamme maan käyt­töar­voa ja siten myös markki­na-arvoa, kyl­lä hyö­ty noista investoin­neista kuu­luu yhteis­es­ti nau­tit­tavak­si eikä joillekin yksi­ty­isille maanomistajille.

    Jos hyödyt halu­taan jakaa oikeu­den­mukaises­ti, annetaan myös val­tion toimien aiheut­ta­mat hyödyt val­ti­olle eikä yksit­täisille kunnille.

  17. Raimo K: Vih­doinkin joku tajuaa, mikä ero on investoin­nil­la ja “investoin­nil­la”.

    Kuinkako­han moni näistä allekir­joit­taneista kan­nat­taa myös voitol­lisen val­tiono­maisu­u­den myymistä?

    Noil­la kun vieläpä tun­tuu ole­van aina sama kaava:
    * Julis­te­taan miten val­tio tekee markki­nahin­taista “voit­toa” myynnillä.
    * Uusi omis­ta­ja tekee PR:ää, maalaa seiniä ja istuu omaisu­u­den pääl­lä viisi vuotta.
    * Sit­ten se myy­dään ulko­maille ainakin kolminker­taisel­la hinnalla.
    * Uusi omis­ta­ja siirtää tuotan­non muualle ja suo­ma­laisia kortistoon.
    * Yri­tys säi­lyt­tää Suomes­sa (ja muual­lakin) markkina-asemansa.

  18. Toiv­otaan tuol­laista jat­telua myös Valtiolla.

    Tullin rajut säästöt tun­tu­vat lähin­nä jär­jet­tömiltä, kun hei­dän toim­intansaa tuo sekä tulo­ja että pitää haitallisia asioi­ta rajo­jen ulkopuolella.

    Silti, ikävähän tulle­ja on ollut aina maksella…

    Val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­ma on jo klasikkoes­imerk­ki täysin jär­jest­tömästä ja kallista säästämis­es­tä, vaik­ka jatus olikin ehkä joskus tolkullinen.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Kelle,
    Tuo ajatuk­sesi, että kaupun­ki verot­taisi suuria sum­mia asukkail­taan nos­taak­seen yksi­ty­is­ten omis­tamien tont­tien arvoa ja lahjoit­taisi tämän maanomistajille… 

    Tuo kuu­lostaa min­un korvis­sani sosial­is­mil­ta. Luulin sen ole­van jo konkurssis­sa. 😀 Tai sit­ten en ymmär­rä mitä yhteisiä pon­nis­tuk­sia tarkoitat.

    Kun­nalle kuu­luu katu­verkon ja kaiketi ainakin osit­tain viemäriverkonkin rak­en­t­a­mi­nen. Ne lisäävät maan arvoa, mut­ta niin ne lisäävät maan arvoa kaikkial­la muual­lakin kaupungissa.

  20. Mikä luon­non­la­ki sanelee sen, että kaupunkien pitäisi olla jonkun “ere­htymät­tömän” keskusjo­hdon huolel­la suun­nit­telemia? Saati sit­ten sen, että samaisen keskusjo­hdon olisi myös pakko vas­ta­ta kaikesta infra­struk­tu­urista — ja suo­ma­laisen kun­nal­lis­sosial­is­min olois­sa melkein kaikesta muus­takin (jos nyt ei ihan suo­raan, niin ainakin liike­laitosten kautta)?

    Vai olisiko ennem­min niin, että kaupun­git rak­en­tu­vat etupäässä sen vuok­si, että ne palvel­e­vat ihmis­ten etu­ja parhait­en? Monas­ti­han näyt­tää siltä, että kaupunkien rak­en­tei­ta mm. palvelu­iden ja toim­into­jen sijoit­tumista ohjaa­vat ennem­min yksinker­taiset itse­or­gan­isoitu­vu­u­den sään­nöt kuin ylhäältä laa­di­tut suunnitelmat.

    Voitaisi­in ehkä jopa väit­tää, että keskitet­ty suun­nit­telu ja (infran) toteu­tus parhaim­mil­laankin vain hidas­taa kaupun­gin kehi­tys­tä ja tekee siitä turhien invises­toin­tien kaut­ta ehkä kallinpaa ja että pahim­mil­laan suun­nit­telu saa kaupun­gin taan­tu­maan ja rak­en­teet rapistumaan.

    Jos tämä kuu­lostaa has­sul­ta, niin ehkä suo­ma­lais­es­ta byrokra­t­ian ja keskusjo­htoisu­u­den täyt­tämästä nykypäin vinkke­listä voi olla vaikea muis­taa, että kaupunke­ja on aiko­jen saatossa kas­vanut ympäri­maail­man hyvin eri­lais­ten ja monas­ti jopa kaoot­tis­ten pros­essien kautta.

    Hyvä esimerk­ki voisi olla vaikka­pa Man­ches­ter, joka teol­lisen val­lanku­mouk­sen aikaises­ta voimakkaas­ta kasvus­ta huoli­mat­ta ei saanut kaupunkioikeuk­sia kuin vas­ta joskus 1800-luvun puo­livälis­sä. Man­ches­ter kasvoi nopeim­man kasvun­sa siis täysin ilman suun­nitelmia ja kon­trol­lia. Joitain aikalaisia häm­mästyt­ti kuitenkin se, että kaupun­ki vaikut­ti samal­lalail­la suun­nitel­lul­ta kuin mikä tahansa muu kaupun­ki hienos­to- ja työläisaluei­neen, puis­toka­tu­ineen ynnä muineen. No, itse­or­gan­isoitu­vu­us ei tain­nut tul­la aikalaisille mieleen ja mm. Engels piti syn­tynyt­tä järjestys­tä todis­teena riisto­por­varei­den pro­le­tari­aat­tia riistävästä salaliitosta…

  21. Mik­si suo­ma­lai­sis­sa kaupungeis­sa ei saisi olla faveloi­ta? Mik­si pitää olla kaa­va tai suun­nitel­ma? Eikö omis­ta­jan omis­tu­soikeus olisi riitävä perus­ta kaupun­gin rak­en­teen muodostumiselle?

  22. jlbl: Kalle, en tiedä kuvit­teletko että Ara­bi­an rantaan olisi voitu tehdä enem­män sitä kovasti kai­vat­tua “ruu­tukaavaa”, mut­ta maaperä oli siel­lä niin huonoa että lähem­mäs rantaa ei voin­ut rakentaa.

    Nyt ne talot on ryh­mitel­ty rantaan avau­tu­vaan U‑muotoon että saataisi­in mah­dol­lisim­man mon­elle hin­to­ja nos­tavaa “mer­inäköalaa”.

    Mikä tämä Ara­bi­an­ran­nan katas­trofi oikein on?

    En usko, että tässä nyt tarkoitet­ti­in rantaa vaan sitä, että alue on mon­es­sa mielessä lähempänä lähiötä kuin oikeaa kaupunkia. Ihan kiva esikaupunkialue — jos ei lähiök­si halu­ta haukkua — mut­ta voisi olla jotain paljon parem­paakin. Hukat­tu mahdollisuus.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika vakaa­ta vuokratuot­toa on tul­lut asun­to­ton­teista. Ne ovat kaupun­gin omaisu­u­den ydin. 

    No näin var­maan keskimäärin ehkä onkin ollut, mut­ta sitä investoin­nin takaisin­mak­suaikaa olisi ehkä silti hyvä ver­ra­ta myös kaupun­gin mui­hin, kil­paile­vi­in investointikohteisiin …

    Peru­u­tus­peili­in kat­so­ma­l­la voi tule­vaisu­u­den ennakoin­ti olla epä­var­mal­la poh­jal­la, vaik­ka tietyt lainalaisu­udet aika ajoin tois­tu­isi­vatkin. Epä­var­muu­s­ana­lyysi lie­nee myös paikallaan, ainakin iso­jen investoin­ti­hankkei­den kohdalla. 

    Oliko kaupun­gin saa­ma vuokratuot­to ton­teis­taan vakaa­ta myös raken­nusyri­tys­ten vuokraamil­ta ton­teil­ta, esim. 1920-luvul­la, sotavu­osi­na ja 1990-luvun alkupuolella?
    (Muis­tuu tässä mieleen eräskin tapaus, jos­ta enem­män esim. läh­teessä: “http://fi.wikipedia.org/wiki/Haka_%28rakennusliike%29#Rakennusalan_romahdus_ja_Hakan_konkurssi”.)

    Miten käy sil­loin, jos jollekin kaupun­gin omis­tuk­ses­sa pidet­tävälle ton­tille raken­net­tavaan taloon saadaankin suun­nitel­luista asukkaista vain mur­to-osa? Jos tältä alkaa vaikut­taa, veikkaan, että järkevä raken­nusy­htiö hidas­taa rak­en­tamisen tah­tia alueel­la, mikä toisaal­ta hidas­taa alueen valmis­tu­mista sekä piden­tää kaupun­gin investoin­nin takaisinmaksuaikaa.

    Miten on riskin­hallinta nyky­isin hoidet­tu asukkaiden (asun­toy­htiön osakkaiden) edun osalta ja toisaal­ta kaupun­gin edun osalta?

  24. Kalle: Toki asia voidaan järkeistää toisel­lakin taval­la. Mur­re­taan kaupun­gin kaavoitus­mo­nop­o­li. Kaupungille jää vain jonk­i­nasteisen yleiskaa­van tasoisen pääväylien maankäytön suun­nit­telu ja kaavoituk­sen hoitaa kukin omis­ta­ja itse. Voisi tuo­da mie­lenki­in­toisia tuloksia.

    Löy­tyykö esimerkkikaupunke­ja, jois­sa oma kaavoitus on tuot­tanut selvästi parem­paa jälkeä kuin kaava­mo­nop­o­li kun muut tek­i­jät vakioidaan?

  25. Aus­tri­an: Mik­si suo­ma­lai­sis­sa kaupungeis­sa ei saisi olla faveloi­ta? Mik­si pitää olla kaa­va tai suun­nitel­ma? Eikö omis­ta­jan omis­tu­soikeus olisi riitävä perus­ta kaupun­gin rak­en­teen muodostumiselle?

    Täl­läi­nen johtaa pahoi­hin liiken­neru­uhki­in, virk­istysaluei­den ja julkisen tilan puut­tumiseen ym. ja kuten sanoit aluei­den sosioekonomiseen epä­tas­apain­oon. Tuskin moni täl­läistä ongel­mallista kaupunkia haluaa.

  26. Joakim: Löy­tyykö esimerkkikaupunke­ja, jois­sa oma kaavoitus on tuot­tanut selvästi parem­paa jälkeä kuin kaava­mo­nop­o­li kun muut tek­i­jät vakioidaan?

    Onhan noi­ta, vaikka­pa Madrid, jos­sa näp­pärästi saati­in ilman ayun­tamien­ton hidas­tavaa vaiku­tus­ta raken­net­tua viime vuosikymmenel­lä asun­not miljoon­alle uudelle asukkaalle vain seit­semässä vuodessa. Komeaa, uut­ta kaupunki­rak­en­tamista rakennuttajavetoisesti.

  27. Kalle K.: Onhan noi­ta, vaikka­pa Madrid, jos­sa näp­pärästi saati­in ilman ayun­tamien­ton hidas­tavaa vaiku­tus­ta raken­net­tua viime vuosikymmenel­lä asun­not miljoon­alle uudelle asukkaalle vain seit­semässä vuodessa. Komeaa, uut­ta kaupunki­rak­en­tamista rakennuttajavetoisesti.

    Kyl­lä myös arkkite­hdit mielu­um­min jät­täi­sivät enem­män raken­nus­su­un­nit­telun ja ‑valvon­nan vas­tu­ulle, ja tek­i­sivät kevyem­piä kaavo­ja. Ongel­ma on lähin­nä lain­säädän­nölli­nen: kaa­va on kaupun­gin ain­oa keino hal­li­ta rak­en­tamista, ja sitä on sik­si pakko käyt­tää vaik­ka se on tarpeeseen näh­den aivan väärä ja liian kankea työkalu.

    Eli ei muu­ta kuin val­tu­us­toaloit­teen sijaan lakialoitet­ta pöytään eduskun­nas­sa että saadaan kaupungeille jous­tavampia työkalu­ja rak­en­tamisen sään­te­lyyn. Sil­loin voitaisi­in ede­tä rak­en­tamises­sa enem­män iter­ati­ivisen kaik­ki osa­puo­let mukaan otta­van suun­nitel­ma-kom­men­toin­ti-pros­essin kuin keskusjo­htoisen jäykän byrokra­t­ian kautta.

    Sys­teemin tietää ole­van rik­ki, kun kaavo­ja jo nykyti­lanteessa piir­retään yksi yhteen arkkite­htisu­un­nitelmien mukaan. Ei kaavalain­säädän­töä olla sel­l­aiseen tarkoituk­seen tehty.

  28. teekkari: Eli ei muu­ta kuin val­tu­us­toaloit­teen sijaan lakialoitet­ta pöytään eduskun­nas­sa että saadaan kaupungeille jous­tavampia työkalu­ja rak­en­tamisen sääntelyyn. 

    Mis­täköhän tätä blo­gia luke­maan saataisi­in kansanedustajia?

  29. Joku voisi heit­tää esimerkkikaupun­gin, joka on saanut kas­vaa itseo­h­jau­tu­vasti, vapaana julkisen toim­i­jan har­joit­ta­mas­ta suun­nit­telus­ta, kaavoituk­ses­ta ja muista vas­taav­ista turhuuksista. 

    Tiedän vain lähin­nä katas­trofi­in rin­nastet­tavia esimerkkejä.

  30. Sha­keem: Joku voisi heit­tää esimerkkikaupun­gin, joka on saanut kas­vaa itseo­h­jau­tu­vasti, vapaana julkisen toim­i­jan har­joit­ta­mas­ta suun­nit­telus­ta, kaavoituk­ses­ta ja muista vas­taav­ista turhuuksista. 

    Hous­ton nyt tulee ensim­mäisenä mieleen. Tässä haus­ka taval­laan vakavis­saan kir­joitet­tu artikke­li siitä kuin­ka asun­to­jen edullisu­us Hous­tonis­sa parem­min suun­nitel­tu­i­hin kaupunkei­hin ver­rat­tuna on todiste kon­septin onnis­tu­mis­es­ta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.