Historian huonoin hallitus?

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu Savon Sanomissa)

Jos­kus van­hal­ta sota­rat­sul­ta­kin ote her­paan­tuu haas­tat­te­lus­sa ja tulee sano­neek­si, mitä ajat­te­lee, vaik­ka pitäi­si aja­tel­la, mitä sanoo. Hel­sin­gin Sano­mat jul­kai­si näyt­tä­väs­ti, että pidän nykyis­tä hal­li­tus­ta his­to­rian huo­noim­pa­na. Rai­mo Sai­las on kuu­lem­ma oiko­nut väi­tet­tä­ni sanoen, että vas­ta toi­sek­si huo­noin heti Mart­ti Miet­tusen hätä­ti­la­hal­li­tuk­sen jälkeen.

Mikä täs­sä nyt on niin huonoa?

Hal­li­tus, jota kukaan ei halun­nut. Vaa­leis­sa perus­suo­ma­lai­set sai­vat jät­ti­voi­ton ja kaik­ki muut puo­lu­eet hävi­si­vät. Perus­suo­ma­lai­sia yri­tet­tiin tai­vut­taa hal­li­tuk­seen kai­kin tavoin – minua suo­ras­taan ihme­tyt­ti, mil­lai­sia erioi­keuk­sien heil­le oli­si hal­li­tuk­ses­sa tar­jot­tu – mut­ta pää­asias­sa ensi­ker­ta­lai­sis­ta kan­san­edus­ta­jis­ta koos­tu­va puo­lue kat­soi vii­saim­mak­si har­joi­tel­la oppo­si­tios­sa. Puo­lu­een omaa etua aja­tel­len rin­ta­ma­kar­ku­ruus oli ehkä vii­sas­ta, mut­ta rin­ta­ma­kar­ku­ruut­ta se sil­ti oli.

Hävin­neis­tä piti muo­dos­taa hal­li­tus poh­jal­le, jota kukaan ei halun­nut. Mitään yhteis­tä val­mis­te­lua ei ymmär­tääk­se­ni ollut teh­ty, vaan hal­li­tus­oh­jel­ma jou­dut­tiin impro­vi­soi­maan sovit­taen yhteen ris­ti­rii­tai­sia näke­myk­siä sii­tä, mitä oikein pitäi­si teh­dä. Ohjel­mas­ta tuli juu­ri sen näköi­nen kuin näis­sä olo­suh­teis­sa voi kuvi­tel­la tulevan.

Pih­ti­syn­ny­tys tuot­ti hal­li­tuk­sen, jon­ka osa­puo­let eivät koke­neet toi­si­aan liit­to­lai­sik­seen. Vas­tus­ta­jat löy­tyi­vät toi­sis­ta hal­li­tus­puo­lueis­ta, kun nii­den oli­si pitä­nyt löy­tyä oppo­si­tios­ta. Tämä oli jo läh­tö­koh­ta­na huo­no ja huo­nom­mak­si se vain kävi. Asen­noi­tu­mi­nen hal­li­tuk­sen työs­ken­te­lyyn on ollut hal­li­tus­puo­lueis­sa puo­lus­tuk­sel­li­nen. On kes­ki­tyt­ty vah­ti­maan sitä, ettei mitään ikä­vää pää­tet­täi­si. Hal­li­tuk­ses­sa pitäi­si ajaa innol­la ja näke­myk­sel­lä asioi­ta eteen­päin eikä kes­kit­tyä jarruttamiseen.

Lii­an laa­ja poh­ja? Jos se täs­tä on joh­tu­nut, vika oli kris­til­li­sis­sä, sil­lä muut vii­si puo­luet­ta toi­mi­vat hyvin yhteen Lip­po­sen hal­li­tuk­sis­sa. Vika tai­si olla sii­nä, ettei Lip­po­nen joh­ta­nut tätä hal­li­tus­ta – eikä dema­rei­ta – eikä Suvi-Anne Sii­mes joh­ta­nut vasem­mis­to­liit­toa. Moni­puo­lue­hal­li­tuk­sen joh­ta­mi­nen on vaa­ti­va teh­tä­vä, mut­ta ei mahdoton.

Dema­rei­den neu­vot­to­muus. Hal­li­tuk­sen toi­min­nan puu­rout­ta­mi­seen ei ole tar­vit­tu pie­niä puo­luei­ta. Asiat ovat men­neet junt­tu­raan useim­mi­ten kokoo­muk­sen ja dema­rien välil­lä. Dema­rit pani­koi­vat eivät­kä kyke­ne pää­tök­siin. Syy­nä lie­nee perus­suo­ma­lais­ten pel­ko, mut­ta on kyse myös aidos­ta neu­vot­to­muu­des­ta. Työ­elä­män raken­ne­muu­tos ja tek­no­lo­gian kehi­tys ovat pois­ta­neet run­saas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä Suo­mes­ta 300 000 dema­rien unel­ma-ammat­tia. Dema­rei­den tai­vaas­sa kaik­ki ovat pape­ri­työ­läi­siä, ja tämä unel­ma on rik­ki. Puo­lu­een kat­seet ovat kään­ty­neet taak­se­päin: Neu­vos­to­liit­to takai­sin ja sel­lun keit­to euka­lyp­tuk­ses­ta kiellettävä!

Kokoo­mus. Suo­mes­sa kokoo­mus on yhä sekoi­tus vaa­lior­ga­ni­saa­tio­ta ja media­toi­mis­toa. Kokoo­muk­sen pahin puo­li ei ole puo­lu­een oikeis­to­lai­suus vaan yhteis­kun­nal­li­sen stra­te­gian puu­te. Kateel­li­se­na kat­soo, miten joh­don­mu­kai­nen ja tulok­se­kas ohjel­ma on Ruot­sin por­va­ri­hal­li­tuk­sel­la. Sitä työs­tet­tiin­kin pit­kään ennen vaa­le­ja. Jos kokoo­muk­sel­la on joh­don­mu­kai­nen tule­vai­suus­stra­te­gia Suo­mel­le, ei se ole sitä aina­kaan muil­le kertonut.

Lob­ba­rit ovat pääs­seet suo­raan val­lan yti­meen. Val­tio­va­rain­va­lio­kun­ta moit­ti minis­te­rei­den avuk­si tul­leen avus­ta­ja- ja val­tio­sih­tee­riar­mei­jan pai­su­mis­ta. Mää­rän lisäk­si ongel­ma­na on laa­tu. Ihmeen vähän on kes­kus­tel­tu avus­ta­ja­kun­nan jää­viy­des­tä. Huo­mat­ta­val­la osal­la vaki­tui­nen työ­paik­ka on jos­sain etu­jär­jes­tös­sä tai lob­bausor­ga­ni­saa­tios­sa. Lob­ba­rin asen­ne on aivan vää­rä, kos­ka hän on oppi­nut kat­so­maan asi­aa vain yhdel­tä kan­nal­ta. Teh­tä­vä­ja­ko avus­ta­jien ja vir­ka­mies­kun­nan välil­lä on epä­sel­vä eikä iso­ja­kaan pää­tök­siä val­mis­tel­la kun­nol­la. Ohuin tie­doin liik­keel­lä ole­vat avus­ta­jat ohit­ta­vat vir­ka­mies­val­mis­te­lun. Yön neu­vot­te­luis­sa on pää­dyt­ty mitä ihmeel­li­sim­piin rat­kai­sui­hin, joi­ta on sit­ten myö­hem­min jou­dut­tu peru­maan. Eri­tyi­ses­ti vero­tus­ta kos­ke­vat pää­tök­set ovat olleet välil­lä yksi­puo­li­ses­ti val­mis­tel­tua eikä nii­den vai­ku­tuk­sia ole arvioi­tu. Osin­ko­ve­ro­uusi­tus oli alku­pe­räi­ses­sä muo­dos­saan aivan koh­tuu­ton ja niin­pä sitä jou­dut­tiin kor­jaa­maan. Kokoo­muk­sen aloit­tees­ta ammut­tiin rik­ki yhtei­sö­ve­ron poh­ja, vaik­ka kaik­ki asian­tun­ti­jat sanoi­vat, että oli­si jär­ke­väm­pää alen­taa vero­kan­taa kuin antaa alen­nus­ta mil­loin mis­tä­kin. Se ehti laik­si asti, mut­ta perut­tiin pikaisesti.

On avus­ta­jien mää­räl­lä­kin mer­ki­tys­tä. Mitä isom­mat armei­jat tais­te­le­vat kes­ke­nään, sitä toden­nä­köi­sem­min tais­te­lut juut­tu­vat juoksuhautoihin.

Päät­tä­mät­tö­myys. Pahin­ta eivät ole huo­not pää­tök­set vaan se, ettei ole pää­tet­ty lain­kaan. Sii­tä me kaik­ki kär­sim­me. Maa on lähes talou­del­li­ses­sa hätä­ti­las­sa eikä osa­ta teh­dä mitään muu­ta kuin pakon edes­sä lei­ka­ta meno­ja. Sitä pait­si mil­jar­di­sääs­töt kun­tien teh­tä­vis­tä ovat vie­lä yksi­löi­mät­tä. Kat­so­kaa, kuin­ka hyvin Ruot­sil­la menee ja kuin­ka huo­nos­ti meil­lä menee! Poli­tii­kal­la on väliä.

Yhden huo­non hal­li­tuk­sen maa vie­lä kes­täi­si, mut­ta nii­tä on ollut peräk­käin kol­me. Kor­jaus­vel­kaa on kasaan­tu­nut. Paras-han­ke epä­on­nis­tui uudis­ta­maan sote-pal­ve­lu­ja ja Sata-komi­tea epä­on­nis­tui tuo­maan sosi­aa­li­tur­van 2000-luvul­le, vaik­ka hank­kee­seen panos­tet­tiin val­ta­vas­ti. Kol­mes­sa vii­mei­ses­sä hal­li­tuk­ses­sa on kokeil­tu kaik­kia hal­li­tus­poh­jia – rin­ta­ma­kar­ku­rei­ta lukuun otta­mat­ta – joten mikään puo­lue ei voi syyt­tää muita.

Oikea kysy­mys ei tai­da olla, mik­si tämä hal­li­tus on niin huo­no, vaan mitä on tapah­tu­nut kyvyl­le teh­dä pää­tök­siä Suomessa.

 

158 vastausta artikkeliin “Historian huonoin hallitus?”

  1. Uskon väit­tee­see­si hal­li­tuk­sen huonoudesta.

    Ihmet­te­len edes­sä ole­via MINI­hal­li­tus­neu­vot­te­lu­ja. Anne­taan yum­mär­tää, että hal­li­tus­puo­lu­eet, mukaan­lu­kien VIHREÄT, jat­ka­vat peri­aat­tees­sa nykyi­sen hal­li­tuk­sen lin­joil­la. Vain joi­ta­kin näen­näi­siä muu­tok­si hal­li­tus­po­li­tiik­kaan teh­tä­neen MINI­hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa. Halu­taan siis jat­kaa nykyi­sen Suo­men huo­noim­man hal­li­tuk­sen linjoilla?

    Nor­maa­lis­ti hal­li­tuk­sen vaih­to edel­lyt­tää neu­vot­te­lu­ja osal­lis­tu­jien kes­ken. Yhteiym­mär­ryk­sen syn­nyt­tyä muo­dos­te­taan hallitus.

    Nyt syn­ty­väl­lä uudel­la hal­li­tuk­sel­la oli­si luon­ty­ai­nen mah­dol­lis­ta vaih­taa aja­man­sa poli­tiik­ka parem­paan. Näin ei kui­ten­kaan ole tar­koi­tus teh­dä. Muo­dos­te­taan uusi hal­li­tus, joka jat­kaa edel­li­sen hal­li­tuk­sen huo­nok­si todet­tua poli­tiik­kaa. Miksi?

    Ainoa syy lie­nee puo­luei­den ja nii­den joh­ta­jien val­lan­ki­pey­des­sä ja tilan­teen mak­si­maa­li­ses­sa hyö­dyn­tä­mi­ses­sä. Uudet todel­li­set neu­vot­te­lut toi­si­vat ehkä esiin Suo­men ongel­mat ja aiheut­tai­si­vat kis­maa hal­li­tus­puo­luei­den välil­lä. Seu­rauk­se­na saat­tai­si olla uudet vaa­lit ja hal­li­tus­puo­luei­den tappio. 

    Oman ase­man tur­vaa­mi­sek­si var­min­ta on jat­kaa enti­sel­lä hal­li­tus­oh­jel­mal­la. Siten voi­daan var­mis­taa paik­ka mää­rää­jien pöy­dis­sä. Suo­men etun on sit­ten­kin vain tois­si­jai­nen. Tär­kein­tä on oma ja puo­lu­een etu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. minua suo­ras­taan ihme­tyt­ti, mil­lai­sia erioi­keuk­sien heil­le oli­si hal­li­tuk­ses­sa tar­jot­tu – mut­ta pää­asias­sa ensi­ker­ta­lai­sis­ta kan­san­edus­ta­jis­ta koos­tu­va puo­lue kat­soi vii­saim­mak­si har­joi­tel­la oppo­si­tios­sa. Puo­lu­een omaa etua aja­tel­len rin­ta­ma­kar­ku­ruus oli ehkä vii­sas­ta, mut­ta rin­ta­ma­kar­ku­ruut­ta se sil­ti oli.

    Siis kun puo­lue ei halun­nut astua yhds­sä rin­ta­mas­sa aja­maan euroop­pa- ja talous­po­li­tiik­kaa, joka on ollut, kuten arva­ta saat­toi, tuhoi­saa Suo­mel­le ja Euroo­pal­le niin tämä on rin­ta­ma­kar­ku­ruut­ta? No, ehkä se on, tosin mie­les­tä­ni on kun­ni­aak­kaam­paa kara­ta ampun­ma­lin­jas­ta, joka on kään­net­ty omia kan­sa­lai­sia vas­taan kuin pysyä sii­nä. Täs­tä­hän oli kysy­mys, per­suil­le annet­tin mah­dol­li­suus paris­sa äänes­tyk­ses­sä äänes­tää hall­tiuk­sen lin­jaa vas­taan, ja muu­ten olla rivissä. 

    Tuos­sa vie­lä Soi­nin omat kom­men­tit kol­men vuo­den takaa: http://timosoini.fi/2011/06/hallituskelvoton-vai-kelvoton-hallitus/

    Sekä Suo­men että euroa­lu­een tilan­ne on sel­väs­ti huo­nom­pi kuin kol­me vuot­ta sit­ten, eikä har­joi­te­tul­la poli­tii­kal­la muu­ta oli­si voi­nut olettaakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Heh, joo tämä voi olla vähän epä­rei­lu kom­ment­ti, mut­ta kun näi­tä raken­ne­pa­ket­te­ja sil­loin jul­kais­taiin niin ainoa asia mis­tä oltiin pääs­ty oikeas­ti yhtei­sym­mär­ryk­seen oli koti­hoi­don­tuen jakaminen.

    Maa on syök­sy­kier­tees­sä, raken­tei­ta pitäi­si uudis­taa ja hal­li­tus tulee ylpeä­nä ulos:“Kotihoidontuki jaetaan!!!!”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Ainoa syy lie­nee puo­luei­den ja nii­den joh­ta­jien val­lan­ki­pey­des­sä ja tilan­teen mak­si­maa­li­ses­sa hyödyntämisessä.

    Tämä ei var­maan voi­si hen­ki­löi­tyä sen sel­vem­min kuin Alexan­der Stub­bis­sa. Hän on jo sano­nut var­sin sel­väs­ti, että ei yri­tä­käään teh­dä hal­li­tus­kau­den lopul­la muu­ta kuin omaa uraansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Hie­noa kui­ten­kin, että Katai­nen ymmär­si läh­teä. Ymmär­si, että ei täs­tä mitään hänen joh­dol­laan tule.

    Katai­nen tosin haas­tat­te­lus­sa puo­lus­te­li, että ei Suo­men hal­li­tus mitään mah­da, kun glo­baa­lit tsu­na­mit iske­vät. Ruot­sin hal­li­tus — ja kan­sa euro-äänes­tyk­ses­sä — oli tosin eri miel­tä. Kun on itse­näi­syyt­tä, on ketteryyttä.

    Onnek­si Suo­mes­sa kui­ten­kin menee tosi hyvin, kos­ka on varaa mak­saa maa­ta­lous- ja Kreik­ka, eiku Kai­nuu-tukia enem­män kun kai mis­sään muu­al­la suh­tees­sa maksukykyyn.

    Tai miten niin “onnek­si”? Mik­si minun pitäi­si välit­tää, miten täs­sä taka­pa­ju­las­sa menee? Olen EU-kan­sa­lai­nen ja tavoit­tee­ni on siir­tyä sin­ne, mis­sä tule­vai­suus on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Van­ha­sen I aikaan meni lii­an hyvin, oli­si pitä­nyt pys­tyä teke­mään pää­tök­siä mut­ta ei…

    Paras — hank­kees­ta tuli fars­si, joka seu­raa­vas­sa muo­dos­sa oli jo tragikomediaa.

    Nämä asiat osoit­ta­vat hyvin miten suu­ria vai­ku­tuk­sia kol­lek­ti­vis­ti­set talou­del­li­set ja sosi­aa­li­set poli­tii­kat voi­vat epä­on­nis­tues­saan aiheut­taa. Kun val­tiol­la on yhtei­sön resurs­sit totaa­li­ses­ti hal­lus­saan, niin epä­on­nis­tu­mi­sen­kin lop­pu­tu­los on totaalinen.. 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Perus­suo­ma­lai­sia yri­tet­tiin tai­vut­taa hal­li­tuk­seen kai­kin tavoin …
    … rintamakarkuruus 

    Tuo nyt on vähän vää­rä todis­tus. Perus­suo­ma­lai­set eivät tie­ten­kään halun­neet hal­li­tuk­seen, joka ajoi tasan vas­tak­kai­sia asioi­ta kuin nii­tä, joil­la perus­suo­ma­lai­set oli­vat juu­ri vaa­li­voit­ton­sa saa­neet. Ja muut eivät halun­neet kir­joit­taa hal­li­tus­oh­jel­maa perus­suo­ma­lais­ten aja­mia tee­mo­ja sisäl­tä­väk­si. Kut­sui­sin perus­suo­ma­lais­ten asen­net­ta mie­luum­min suo­ra­sel­käi­syy­dek­si kuin rin­ta­ma­kar­ku­ruu­dek­si. Tuo­hon hal­li­tuk­seen meno oli­si ollut perus­suo­ma­lai­sil­le sel­vä takin kään­tä­mi­nen heti vaa­lien jälkeen.

    Hävin­neis­tä piti muo­dos­taa hal­li­tus poh­jal­le, jota kukaan ei halunnut. …
    … Ohjel­mas­ta tuli juu­ri sen näköi­nen kuin näis­sä olo­suh­teis­sa voi kuvi­tel­la tulevan. 

    Tai­si olla per­sus­suo­ma­lais­ten ja perus­suo­ma­lais­ten lin­jan vas­tai­suus se kan­ta­va tee­ma. Muut sie­ti­vät jopa tus­kas­tut­ta­van pit­kät hal­li­tus­neu­vot­te­lut ja yhtei­sen lin­jan puut­tu­mi­sen, kun pal­kin­to­na oli se, ettei tar­vin­nut hyväk­syä perus­suo­ma­lais­ten lin­jan mukai­sia rat­kai­su­ja hallitusohjelmaan.

    Perus­suo­ma­lais­ten kas­vu pelot­ti usei­ta puo­luei­ta (esim. vih­rei­tä), ei vain dema­rei­ta. Kes­kus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten ympä­ril­le raken­tu­va, ehkä perus­suo­ma­lais­ten ohjel­maa lähem­pä­nä ole­va hal­li­tus tai­si olla mah­do­ton aja­tus näis­tä syistä.

    Jos kokoo­muk­sel­la on joh­don­mu­kai­nen tule­vai­suus­stra­te­gia Suo­mel­le, ei se ole sitä aina­kaan muil­le kertonut. 

    Minus­ta hal­li­tuk­sen lin­ja ja kokoo­muk­sen lin­ja ovat olleet aika lähel­lä toi­si­aan. Kokoo­mus var­mas­ti onnit­te­lee itse­ään hal­li­tuk­sen lin­ja­va­lin­nois­ta. Vih­reät saat­toi­vat hyväk­syä kokoo­muk­sen joh­ta­van roo­lin hal­li­tuk­ses­sa pal­jol­ti perus­suo­ma­lais­vas­tai­suu­ten­sa ja ‑pel­ko­jen­sa vuoksi.

    Lob­ba­rit ovat pääs­seet suo­raan val­lan ytimeen. 

    Hyvä huo­mio. Ehkä asia menee vähän niin, että mitä Brys­se­li edel­lä, sitä Hel­sin­ki peräs­sä. Val­ta on siir­ty­nyt osin kabi­net­tei­hin ja lob­ba­reil­le myös niin, että monet asiat tule­vat pöy­tään val­miik­si pures­kel­tui­na, Brys­se­lis­tä tai suo­ma­lais­ten käy­mis­tä yöl­li­sis­tä neu­vot­te­luis­ta Brys­se­lis­sä. Ehkä sama kos­kee myös koti­maan yöl­li­siä neu­vot­te­lui­ta. Myös hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa lob­ba­rei­den vai­ku­tus­val­lan on näh­ty kasvaneen.

    Lob­ba­rin asen­ne on aivan vää­rä, kos­ka hän on oppi­nut kat­so­maan asi­aa vain yhdel­tä kannalta. 

    Lob­ba­rit on pal­kat­tu aja­maan oman taus­ta­ryh­män­sä tavoit­tei­ta eikä yhteis­kun­nan yleis­tä etua. Heil­le tuo yksi näkö­kul­ma on usein pää­mää­rä, eivät­kä he siis edes tavoit­te­le moni­puo­li­sem­paa näke­mys­tä (muus­sa mie­les­sä kuin lavei­na perus­te­lui­na oman kan­nan aja­mi­sek­si). Lob­ba­rei­den asen­ne on siis “oikea”. Polii­tik­ko­jen pitää ymmär­tää hei­dän yksi­puo­li­nen näkö­kul­man­sa ja suh­tau­tua hei­hin sen mukaan.

    Oikea kysy­mys ei tai­da olla, mik­si tämä hal­li­tus on niin huo­no, vaan mitä on tapah­tu­nut kyvyl­le teh­dä pää­tök­siä Suomessa. 

    Yksi kes­kei­nen syy, joka tekee täs­tä hal­li­tuk­ses­ta näen­näi­ses­ti huo­non on koh­dal­le sat­tu­nut ensim­mäi­nen euroa­jan taan­tu­ma. Suo­men polii­ti­kot eivät yksin­ker­tai­ses­ti vie­lä ymmär­rä, miten täl­lai­sia taan­tu­mia tuli­si euroai­ka­na hoi­taa. Ennen euroai­kaa rat­kai­su oli­si ollut deval­voi­tu­mi­nen tai deval­vaa­tio, mut­ta nyt ollaan jäh­me­tyt­ty pai­kal­leen, osaa­mat­ta teh­dä mitään sel­väs­ti tilan­net­ta parantavaa.

    En usko että mikään toi­nen­kaan hal­li­tus­ko­koon­pa­no oli­si ollut täs­sä tilan­tees­sa kovin pal­jon toi­mi­vam­pi (no jaa, ehkä perus­suo­ma­lai­set oli­si­vat vaih­ta­neet euron mar­kak­si, mikä oli­si ollut vama osa­rat­kai­su, vaik­ka­kaan ei vält­tä­mät­tä paras sellainen).

    Toi­nen syy on tuon jo mai­ni­tun lob­bauk­sen ja Brys­se­li­ve­toi­suu­den lisään­ty­mi­nen. Eihän Suo­mes­sa ja Suo­men poliit­tis­ten puo­luei­den kes­ken enää teh­dä samaa mää­rää poliit­ti­sia pää­tök­siä kuin ennen.

    Kol­mas edel­li­siä pie­nem­pi syy voi­si olla perus­suo­ma­lai­set. Perus­suo­ma­lais­ten läs­nä­olo ken­tän toi­sel­la lai­dal­la ohja­si hallituksen 

    - — -

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että nykyis­tä hal­li­tus­ta voi aika hyvin perus­tein pitää Suo­men huo­noim­pa­na hal­li­tuk­se­na — osin sen toteut­ta­man poli­tii­kan vuok­si, osin sen sisäi­sen haja­nai­suu­den vuoksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Vih­reät voi­si­vat kat­soa omaa­kin toi­min­taan­sa ja pis­tää ensik­si vaik­ka Tal­vi­vaa­ran ja sen ympä­ris­tön asiat kun­toon. Samal­la voi­si miet­tiä, miten vas­taa­vat ympä­ris­tös­kan­daa­lit voi­daan estää jo enna­kol­ta. Tuo Tal­vi­vaa­ran tähä­nas­ti­nen tari­na on häpeäk­si, ei vain Vih­reil­le, vaan koko maalle!

    Jokai­nen voi­si myös miet­tiä omia teko­jaan. Mik­si Hel­sin­ki (katui­neen, torei­neen, puis­toi­neen, met­si­köi­neen ja ran­toi­neen) on täyn­nä ros­kia? Ulko­mail­ta takai­sin palat­tua huo­maa par­hai­ten todel­la ison eron eri­kau­pun­kien siis­tey­des­sä. Onko meil­lä lii­kaa “slaa­vi­lais­pe­räis­tä ‘nitshe­voo’ kult­tuu­ria ja asennetta”?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Yhden huo­non hal­li­tuk­sen maa vie­lä kes­täi­si, mut­ta nii­tä on ollut peräk­käin kolme.

    Ja mitä näil­le kai­kil­le on yhteistä?
    Käy­tän­nös­sä kyvyk­kääs­ti joh­ta­mas­sa on ollut Kokoomus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Osa­te­ki­jä täs­sä saat­taa olla poli­tii­kan mah­dol­li­nen ulko­nä­kö­pai­not­tei­suu­den lisään­ty­mi­nen. Päät­tä­viin ase­miin ede­tään enem­meän ulko­näön avul­la kuin ennen. Vapaa­vuo­ri oli­si ollut var­maan päte­vin kokoo­muk­sen joh­toon, mut­ta Stubb oli komein ja haus­kin. Joten­kin tun­tuu, että esim. eten­kin monet nai­sää­nes­tä­jät valit­se­vat ehdok­kaan­sa ulko­näön perusteella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Itsel­tä­ni on aina­kin men­nyt usko poli­tiik­kaan, kun ongel­mia on ja ne kas­va­vat, mut­ta mitään ei näy­tä tapah­tu­van. On aivan sel­vää, että leik­kaus­tar­ve, niin pääs­töis­sä kuin jul­ki­ses­sa talou­des­sa kas­vaa, mut­ta oikeas­ti tätä ei näy­te­tä ymmär­tä­vän. Kun on tot­tu­nut yrit­tä­jä­nä ja omais­hoi­don paris­sa pär­jäi­le­mään ilman suur­ta tukea muu­al­ta, niin pää­tyy sii­hen, että oli­si parem­pi lei­ka­ta sit­ten oikeas­ti kun­nol­la myös jul­kis­ta talout­ta ja pis­tää per­heet pitä­mään huol­ta itses­tään. Leik­kauk­sia vas­taan per­hei­tä pitäi­si sit­ten vau­ras­tut­taa pois­ta­mal­la ja vähen­tä­mäl­lä tiet­ty­jä vero­ja, kuten juu­ri perin­tö­ve­ro, jon­ka pois­to antai­si pus­ku­ria vähe­ne­vää jul­kis­ta tuke­mis­ta vas­taan laa­jal­le osal­le kan­sas­ta. Per­het­tä ei tar­vit­se näh­dä nyt minään perin­tei­se­nä, vaan sel­lai­se­na yksik­kö­nä, jos­sa pie­ni ryh­mä pitää toi­sis­taan huolta. 

    Kun luon­non­suo­je­le­mi­nen näyt­tää mah­dot­to­mal­ta — nyt Teno ja Tor­nion­jo­ki­kin ovat vaa­ras­sa kai­vos­ten takia — niin ei sitä halua myös­kään näh­dä omien vero­ra­ho­jen mene­vän näi­den kai­vos­ten tuke­mi­seen tai yli­pää­tään luon­non tuhoa­mi­seen. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa voi­si teo­rias­sa vai­kut­taa osto­va­lin­noil­laan, mut­ta täl­lai­ses­sa val­tioi­den tuke­mas­sa kapi­ta­lis­mis­sa sitä­kään vaih­toeh­toa ei ole. Jos kokoo­mus kat­se­lee maa­il­maa nyt uusin sil­min, niin vih­rei­den­kin oli­si syy­tä koh­da­ta nämä ongel­mat oikeas­ti, eikä yrit­tää usko­tel­la ihmi­sil­le rat­kai­su­jen ole­van help­po­ja ja pie­niä säätämisiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Laa­ja­poh­jai­suus on ollut sil­ti hyvä asia. Perus­so­ma­lais­ten ja Kepun hei­tet­tyä pyyh­keen kehään ja kiel­täy­dyt­tyä edis­tä­mäs­tä mitään, jär­ke­vää poliit­tis­ta kes­kus­te­lua ei ole syntynyt.

    Hal­li­tus on jou­tu­nut itse sovit­te­le­maan ja tasa­pai­not­ta­maan eilai­sia näkö­kul­mia ja etu­ris­ti­rii­to­ja. Se on poli­tiik­kaa ja hyvä asia. Toden­nä­köi­ses­ti se on syn­nyt­tä­nyt parem­man lop­pu­tu­lok­sen kuin jokin muu toi­min­ta­ta­pa, jos­sa oppo­sio­tio oli­si vain jyrätty.

    Suo­ma­lai­ses­sa mal­lis­sa on olta­va laa­ja­poh­jai­nen hlli­tus, kos­ka oppois­tios­sa voi vain kek­siä vitsejä.

    Avus­ta­jat, juu­ri näin ja kai­kil­la puo­lueil­la. Hei­di Hau­ta­lan koh­ta­lok­si tuli­vat hänen omat avus­ta­ja­va­lin­tan­sa, ammat­ti­tai­dot­to­mia kun olivat.

    Neli­vuo­ti­nen talou­den ihme­kään­tee­seen perus­tu­nut ohjel­man poh­ja oli huo­no idea. Samoin kun­nal­li­sen itse­mää­rää­mi­soi­keu­den taak­se lin­noit­tau­tu­neet oman val­tan­sa suojelijat.

    Ehkä pahi­ta, uskal­lus puut­tui. Lop­pu­jen lopuk­si vie­lä arvos­te­taan ihmi­siä, jot­ka uskalt­vat ottaa omaa ris­kiä tule­vas­ta menes­ty­mi­ses­tä. Eteen­kin Vasem­mis­tol­lii­to otti var­man päälle.

    Poliit­ti­ses­ti tilan­ne on kiins­ta­va. SDP suun­taa ay-lii­keen suun­taan, Per­sut koh­ti kon­ser­va­tii­vi­lor­de­ja, Kepu arvo­kon­ser­va­tis­miin ja Kokoo­mus mark­ki­na­hen­ki­syy­teen. Pern­tei­sel­le libe­ra­lis­mil­le kes­ku­tas­sa ja liik­ku­vien äänes­tä­jien sydä­mes­sä avau­tuu iso avoin kent­tä. Sin­ne ei näy­tä ole­van veto­voi­maa mil­lään puolueella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Yksi asia Soi­nin­vaa­ran asial­li­ses­sa kir­joi­tuk­ses­sa jäi mie­ti­tyt­tä­mään. Ovat­ko Vih­reät tuo­neet jotain omaa panos­taan tähän kuvioon vai ovat­ko he olleet vain sivustakatsojina?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Erit­täin hyvä ana­lyy­si Osmol­ta. Eri­tyi­sen tyy­ty­väi­nen olen hänen laa­jaan kat­san­to­kan­taan­sa. Vie­lä oli­si voi­nut poh­tia vih­rei­den­kin kyvyt­tö­myyt­tä usei­siin pää­tök­siin, mut­ta antaa nyt olla…

    Eri­tyi­sen pet­ty­nyt olen dema­rien alen­nus­ti­laan, hal­vaan­tu­mi­seen. Jut­te­lin noin viik­ko sit­ten yhden vai­ku­tus­val­tai­sen dema­rin kans­sa ja tämä ihan vaka­vis­saan selit­ti, että voi­sim­me pala­ta 80-luvun mal­liin: “Mik­si se ei toi­mi­si nyt kun se toi­mi sil­loin?” En oikein ymmär­tä­nyt, mikä se mal­li oli­si, mut­ta Neu­vos­to­liit­to aina­kin pitäi­si palaut­taa takai­sin. Sii­hen tosin pyr­kii osit­tain myös Putin, eli hyväl­lä tiel­lä ollaan. Ja dema­rien kan­na­tus saa­vut­taa jat­ku­vas­ti uusia ennä­tyk­siä, mata­luusen­nä­tyk­siä. Elä­köön työväenaate…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Suo­men talou­den tilan heik­ke­ne­mi­nen ei joh­du hal­li­tuk­ses­ta vaan ulko­puo­li­sis­ta seikoista:
    1) Nokian heik­ko pär­jää­mi­nen kapeal­la kulut­ta­ja­seg­men­til­la, romah­dus ja myyn­ti pilk­ka­hin­nal­la Microsoftille
    2) Väli­me­ren mai­den talouskriisit
    3) USA:n heik­ke­ne­vä talous, maa­il­man­po­lii­si­na ole­mi­sen hin­ta, ara­bi­mai­den levottomuus
    4) Ukrai­na-Venä­jä-EU-Nato krii­si, Venä­jän halut­to­muus neu­vo­tel­la Ukrai­nan itse­näi­ses­tä ase­mas­ta ja pakot­teet puo­lin ja toisin
    5) Val­mis­ta­van tuo­tan­non ja myös kor­kean tek­no­lo­gian sek­to­rin töi­den siir­ty­mi­nen kaukoitään
    6) Elä­ke­läis­ten kas­va­va osuus väestöstä

    Ei mikään hal­li­tus pys­ty rat­ko­maan näi­tä ongel­mia kovin hel­pos­ti. Parem­pi että sekä oikeis­toa että vasem­mis­toa että kes­kus­ta­li­be­raa­le­ja on mukana. 

    Oma käsi­tyk­se­ni on kans­sa että perus­suo­ma­lai­sia ei halu­nut hal­li­tuk­seen kukaan muis­ta puo­lueis­ta tosis­saan pait­si ehkä dema­rei­den AY-sii­pi, jos muis­tat­te niin hal­li­tus­neu­vot­te­lu­jen alku­vai­hees­sa Hei­nä­luo­ma yrit­ti savus­taa Kokoo­muk­sen ulos neu­vot­te­luis­ta pää­mää­rä­nään uudet vaa­lit ja puna­mus­tan kan­san­rin­ta­ma­hal­li­suk­sen luo­mi­nen, mut­ta muut puo­lu­eet kau­his­te­li­vat kyl­lä “jyt­kyä”. Olen kyl­lä kii­tol­li­nen että ei tar­vit­se asua maas­sa jos­sa Perus­suo­ma­lais­ten “hal­li­tus­oh­jel­ma” oli­si toteutunut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Mut saa miet­te­li­ääk­si Vih­rei­den puo­lue­ko­kous suh­tees­sa tähän uuteen tilan­tee­seen. Vih­rei­den uudet lin­jauk­set ovat aika val­tio­ve­toi­sia, eivät­kä eri­tyi­sen hyvin sovi yhteen por­va­ri­po­li­tii­kan kans­sa. Tämä on sää­li, sil­lä Vih­reät ovat kui­ten­kin osit­tain yrittäjäpuolue.

    Tun­tuu sil­tä, että SDP ei ole toi­pu­nut Lip­po­sen ajas­ta. Niin vah­van joh­ta­jan jäl­keen on saat­ta­nut olla vai­ke­aa pala­ta nor­maa­lei­hin joh­ta­jiin. Täs­tä sit­ten syn­tyy mai­nit­se­ma­si sop­pa. Mua mie­ti­tyt­tää puna­vih­reys. Dema­rit eivät aina­kaan Hel­sin­gis­sä oikein kan­na­ta tii­vis­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, eivät­kä oikein tue tavoi­tet­ta tii­vis­ty­mi­ses­tä. Dema­rei­den todel­li­nen poli­tiik­ka tai track record ei niin ollen ole kau­hean hyvää kau­pun­ki­ta­lous­po­li­tiik­kaa. Hel­sin­gis­sä kui­ten­kin tuo­te­taan enem­män kan­san­tuo­tet­ta per pää kuin muil­la alueil­la. Me tar­vit­sem­me tuot­ta­vuu­den kas­vua, jot­ta voim­me olla vih­reäm­piä. Tii­vis sääs­täi­si vih­re­ää ja samal­la tuot­tai­si tehok­kaam­paa talout­ta. SDP:n ase­moi­tu­mi­nen suur­teol­li­suu­den ja autoi­lun tuki­ja­na on eri­koi­nen ja men­nees­tä maailmasta.

    Vih­reät on pie­ni puo­lue, mut­ta jos oli­sim­me edes kar­van ver­ran kuri­na­lai­sem­pia ja ajai­sim­me agen­daam­me tiu­kem­min yhteis­tuu­min por­va­ri­puo­luei­den kans­sa, voi­si jon­kin­lai­nen suvait­se­vai­nen sosi­aa­li­li­be­raa­li kehi­tys­kul­ku olla mah­dol­li­nen. Oli­han Mil­ton Fried­man­kin pie­ni­tu­loi­sil­le nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron kannalla.

    En kui­ten­kaan halua soi­ma­ta SDP:tä. Joten­kin pikem­min­kin tun­tuu ajal­lem­me ole­van lei­mal­lis­ta se, että jän­te­vää kuri­na­lais­ta poli­tiik­kaa ei halua teh­dä mikään puo­lue. Nyky­ajan indi­vi­dua­lis­ti­nen eetos roh­kai­see eri polii­tik­ko­ja kerää­mään irto­pis­tei­tä mil­loin mis­tä­kin, vaik­ka tar­vit­si­sim­me yksi­tuu­mai­suut­ta. Urho Kek­ko­sen sanoin (vaik­ka en muu­ten ole UKK:sta eri­tyi­sen innois­sa­ni): onko meil­lä malt­tia vaurastua?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Jos ker­ran kysees­sä on huo­noin hal­li­tus, niin eikö sen kaa­tu­mi­nen oli­si Suo­men koko­nai­se­dun mukais­ta? Mik­sei her­ra Soi­nin­vaa­ra patis­ta puo­luet­taan oppo­si­tioon? Ei hal­li­tus kes­tä enää kovin mon­taa lähtijää. 

    Vai onko hal­li­tus huo­nou­des­taan huo­li­mat­ta samal­la paras mah­dol­li­nen, siis Vih­rei­den mielestä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Mitä­hän täs­tä­kin tulee? Stubb ei mai­nin­nut lin­ja­pu­hees­saan ulko­po­liit­ti­sia asioi­ta eikä avan­nut uusia yhteis­kun­ta­po­liit­ti­sia visioita.

    Häpeän suo­ma­lai­se­na, jos Stubb Euroop­pa-neu­vos­ton ryh­mä­ku­vis­sa ryh­tyy vie­lä nap­si­maan sel­fiei­tä kel­tai­sel­la homo­mai­sel­la kamerallaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Perus­suo­ma­lai­sia yri­tet­tiin tai­vut­taa hal­li­tuk­seen kai­kin tavoin – minua suo­ras­taan ihme­tyt­ti, mil­lai­sia erioi­keuk­sien heil­le oli­si hal­li­tuk­ses­sa tarjottu 

    Ei asi­aa tuol­la lail­la aina­kin jul­ki­suu­des­sa esi­tet­ty silloin.

    Perus­suo­ma­lais­ten vaa­li­kam­pan­jan yti­me­nä oli vas­tus­taa Kreik­ka-tukien ja Euroo­pan vakaus­me­ka­nis­min rahoit­ta­mis­ta, ja käsit­tääk­se­ni muut puo­lu­eet (pait­si ehkä Vasem­mis­to­liit­to) halusi­vat näi­tä rahoit­taa niin kiven­ko­vaa että asias­ta ei voi­tu neu­vo­tel­la eikä Per­su­ja ottaa hallitukseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Demo­kra­tia on hyvä jär­jes­tel­mä, kun talou­des­sa menee hyvin eikä vihol­li­nen­kaan uhkaa .

    Aina ja kaik­kial­la, kun talou­den las­kusuun­ta lyö pääl­le, myös yhteis­kun­ta­mo­raa­li rapau­tuu. Se näkyy rötös­te­ly­nä ja vas­tuun heik­ke­ne­mi­se­nä. Oma etu tulee tär­keäm­mäk­si ja muut jou­taa vähem­mäl­le. Demo­kraat­ti­nen hal­lin­tom­me tak­kui­lee nor­maa­lia­kin pahem­min. Mil­lään tahol­la ei ole ” varaa” huo­leh­tia hei­koim­mis­ta — tuloe­rois­ta vain paasataan.

    Toki pal­jon aina joh­tuu joh­ta­jien kyvyis­tä, mut­ta vai­keat ajat eivät tuo­ta suur­mie­hiä, kor­kein­taan kysee­na­lai­sin kei­noin toi­mi­via sota­san­ka­rei­ta. Täl­lä yri­tän osoit­taa, että nyky­suh­dan­teis­sa ei ker­ta kaik­ki­aan voi olla kii­tos­ta ansait­se­vaa hal­li­tus­ta. Jos hal­li­tus sai­si jotain aikaan, sekin osoit­tau­tui­si vää­räk­si poli­tii­kak­si, kos­ka toi­vot­tua tulos­ta ei syn­ny. Elvyt­ti­hän hal­li­tus aluk­si, mut­ta se vei vain ojas­ta allik­koon. Sama jut­tu, kun yri­tys­ve­roa rut­kas­ti alen­net­tiin — kovin vähän näkyy yri­tys­ten toi­mia — aina­kaan vielä.

    Mie­luum­min hauk­kui­sin aikai­sem­pia hal­li­tuk­sia, jos ener­gi­aa tuh­la­taan jäl­ki­vii­sau­teen. Niis­tä puut­tui jämäk­kyyt­tä raken­taa pus­ku­rei­ta nyky­ti­lan ja vas­taa­vien varal­le, lii­kaa niis­sä kosis­kel­tiin äänes­tä­jiä kai­ken­lai­sel­la mukavalla.

    Jos suh­dan­teet para­nee, löy­tyy uusia päte­viä minis­te­rei­tä vas­tuul­li­sis­ta puo­lueis­ta. Jos taas lama jat­kuu, toi­vot­ta­vas­ti löy­tyy edes päte­viä taus­ta­vai­kut­ta­jia, mut­ta teois­taan, jot­ka on pak­ko teh­dä, kii­tos­ta he eivät tule saamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Nämä val­tion mil­jar­di­so­peu­tuk­set on suu­rim­mal­ta osin toteu­tet­tu siir­tä­mäl­lä kus­tan­nus­pai­net­ta kuntaveroon.

    Kun­tien teh­tä­vien mil­jar­di­vä­hen­nyk­ses­tä on tosi­aan sovit­tu vain otsik­ko­ta­sol­la. Virk­ku­nen on pari kyse­ly­kier­ros­ta minis­te­riöi­hin teh­nyt, ja vas­taa­jat eivät ole oikein vaka­vis­saan teh­tä­vään suh­tau­tu­neet. Virk­ku­nen ei ole tätä­kään hom­maa ole lop­puun kait­se­mas­sa ja tulok­sia pitäi­si saa­da aikaan vaa­li­vuon­na. Jos jo Sote-sopu pur­kaa jul­kis­ta mono­po­lia, niin samaan suun­taan vai­kut­taa kai­ken jär­jen mukaan tämä kun­tien vel­voit­tei­den vähen­tä­mi­nen. Vähem­mäs­tä­kin ideo­lo­gi­ses­ti kipeäs­tä aihees­ta on par­taa päristetty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra: 2003–2007 kokoo­mus oppo­si­tios­sa ja 2007–2011 kes­kus­ta­lai­nen pääministeri. 

    Oli kyl­lä har­vi­nai­sen kokoo­mus­ve­tois­ta poli­tiik­kaa sil­loin­kin, kos­ka Van­ha­sen aika­na pää­mi­nis­te­ri ei kyl­lä ohjan­nut toi­min­taa mil­lään tavoin. Ja ne mai­nit­se­ma­si kol­me peräk­käis­tä hal­li­tus­ta ovat:
    * Van­ha­sen II hallitus
    * Kivi­nie­men hallitus
    * Katai­sen hallitus

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minä tarj­koi­tin hal­li­tuk­sil­la näi­tä vaa­li­kausien mit­tai­sia koa­li­tio­ta, jois­sa toki minis­te­re­jä vaih­det­tiin. Muo­dol­li­ses­ti tie­tys­ti hal­li­tus vaih­tuu, kun pää­mi­nis­te­riä vaih­de­taan. Jos tätä ter­mi­no­lo­gi­aa halu­taan käyt­tää niin sano­taan, että vii­si vii­meis­tä hal­li­tus­ta ovat olleet aika saa­mat­to­mia. Lip­po­sen ja Ahon hal­li­tus­ten poli­tii­kas­ta voi olla mon­taa miel­tä, mut­ta kukaan ei voi väit­tää, ettei­vät ne pys­ty­neet päätöksiin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Juho Laa­tu: Perus­suo­ma­lais­ten kas­vu pelot­ti usei­ta puo­luei­ta (esim. vih­rei­tä), ei vain dema­rei­ta. Kes­kus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten ympä­ril­le raken­tu­va, ehkä perus­suo­ma­lais­ten ohjel­maa lähem­pä­nä ole­va hal­li­tus tai­si olla mah­do­ton aja­tus näis­tä syistä. 

    Kes­kus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten ympä­ril­le raken­tu­va hal­li­tus oli mah­do­ton, kos­ka kes­kus­ta ilmoit­ti heti ole­van­sa oppo­si­tios­sa. Kes­kus­ta myös piti tiu­kas­ti lin­jan­sa, suos­tut­te­li­joi­ta var­mas­ti oli.

    Jos kes­kus­ta oli­si ollut pelis­sä muka­na, neu­vot­te­lut oli­si­vat olleet aidot neu­vot­te­lut. Nyt peli oli aika sel­vä, kun kak­si isom­man pään puo­luet­ta ilmoit­tau­tui saman tien oppo­si­tioon. Lop­pu­tu­lok­se­na oli Katai­sen pakkoavioliitto.

    Juho Laa­tu: Val­ta on siir­ty­nyt osin kabi­net­tei­hin ja lob­ba­reil­le myös niin, että monet asiat tule­vat pöy­tään val­miik­si pures­kel­tui­na, Brys­se­lis­tä tai suo­ma­lais­ten käy­mis­tä yöl­li­sis­tä neu­vot­te­luis­ta Brysselissä.

    Sinul­la on ihan­teel­li­nen aja­tus­maa­il­ma men­nees­tä maa­il­mas­ta. Olen samaa miel­tä lob­ba­rien tur­han vah­vas­ta ase­mas­ta, mut­ta meno oli men­nees­sä maa­il­mas­sa vie­lä pal­jon korruptoituneempaa.

    Juho Laa­tu: Suo­men polii­ti­kot eivät yksin­ker­tai­ses­ti vie­lä ymmär­rä, miten täl­lai­sia taan­tu­mia tuli­si euroai­ka­na hoi­taa. Ennen euroai­kaa rat­kai­su oli­si ollut deval­voi­tu­mi­nen tai deval­vaa­tio, mut­ta nyt ollaan jäh­me­tyt­ty pai­kal­leen, osaa­mat­ta teh­dä mitään sel­väs­ti tilan­net­ta parantavaa.

    Tilan­ne on ollut han­ka­la, mut­ta miten deval­vaa­tio teh­dään kel­lu­val­le valuu­tal­le vel­kai­ses­sa maas­sa? Euro voi kyl­lä olla hyvin­kin osa­syy ongel­miim­me, mut­ta ongel­ma ei ole mei­dän kuu­lu­mi­sem­me euroon, vaan Euroo­pan jat­ku­va taan­tu­ma. Hal­vem­pi euron kurs­si oli­si tie­ten­kin meil­le kivam­pi, mut­ta ei mei­dän oma kel­lu­va valuut­tam­me sen hal­vem­pi olisi.

    Täs­sä oli­si tar­vit­tu hal­li­tus, joka ottaa jon­kin sel­vän lin­jan ja nou­dat­taa sitä oman kan­na­tuk­sen­sa uhal­la. Joten­kin kuvaa­vaa tilan­teel­le on se, että moni puo­lue voi­si kaa­taa halu­tes­saan hal­li­tuk­sen, mut­ta kukaan ei sitä halua teh­dä. Joko kaik­ki ovat opti­mis­te­ja oman kan­na­tuk­sen­sa kas­vun suh­teen, tai sit­ten kaik­kia pelot­taa. Täl­lä het­kel­lä uusia vaa­le­ja huu­taa vain kes­kus­ta, joka pel­kää kan­na­tus­piik­kin­sä sulamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kes­kus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten ympä­ril­le raken­tu­va hal­li­tus oli mah­do­ton, kos­ka kes­kus­ta ilmoit­ti heti ole­van­sa oppo­si­tios­sa. Kes­kus­ta myös piti tiu­kas­ti lin­jan­sa, suos­tut­te­li­joi­ta var­mas­ti oli.

      Oli sii­nä sel­lai­nen­kin vai­he, että neu­vo­tel­tiin por­va­ri­hal­li­tuk­ses­ta, mut­ta sen kaa­toi­vat vihreät.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Masi: Jos ker­ran kysees­sä on huo­noin hal­li­tus, niin eikö sen kaa­tu­mi­nen oli­si Suo­men koko­nai­se­dun mukais­ta? Mik­sei her­ra Soi­nin­vaa­ra patis­ta puo­luet­taan oppo­si­tioon? Ei hal­li­tus kes­tä enää kovin mon­taa lähtijää.

    Vai onko hal­li­tus huo­nou­des­taan huo­li­mat­ta samal­la paras mah­dol­li­nen, siis Vih­rei­den mielestä?

    Hal­li­tuk­sen kaa­ta­mi­nen kan­nat­taa sil­le, joka olet­taa saa­van­sa uusis­sa edus­kun­ta­vaa­leis­sa parem­man ase­man val­las­sa. Nyt­hän on sil­lä taval­la eri­koi­nen tilan­ne, että hal­li­tuk­sen kaa­ta­mi­nen mel­kein väis­tä­mät­tä joh­taa uusiin vaa­lei­hin joh­tuen puo­luei­den tasapainosta.

    Kokoo­mus ei halua juu­ri nyt vaa­le­ja, kos­ka se on pää­mi­nis­te­ri­puo­lue, ja sen kan­na­tus on taas kipua­mas­sa ykkö­sek­si. Lisäk­si puheen­joh­ta­ja­vaih­dos­ta tar­vit­see vähän sulatella.

    SDP ei halua uusia vaa­le­ja, kos­ka sitä ei kiin­nos­ta mit­taut­taa todel­lis­ta kan­na­tus­taan ja ryh­tyä oppo­si­tion pienpuolueeksi.

    Vih­reil­lä ei ole nyt eväi­tä kovin pal­jon suu­rem­paan paik­ka­mää­rään, eikä sitä kaut­ta parem­paan ase­maan hal­li­tuk­ses­sa. Lisäk­si hal­li­tuk­sen kaa­ta­mi­sel­la saa vähän han­ka­lan mai­neen, mikä voi pitää pie­nem­män puo­lu­een ulko­na hal­li­tuk­ses­ta tulevaisuudessa.

    RKP:lle asia on ihan det sam­ma, kos­ka kan­na­tus ja hal­li­tus­paik­ka ovat vakioi­ta. KD voi jou­tua oppo­si­tioon, vaik­ka kan­na­tus onkin suun­nil­leen vakio.

    Toden­nä­köi­sin tapa ase­tel­man muut­tu­mi­seen on se, että SDP ottaa voi­mak­kaas­ti sel­lai­sen stra­te­gian, että nyt ote­taan kun­nol­la nenään ja hae­taan nel­jä vuot­ta vauh­tia oppo­si­tios­ta. Se vaa­ti­si Rin­teel­tä aika kovaa asen­net­ta, kun puo­lu­een vaa­li­ko­neis­to­kaan ei nyt ole ihan prii­ma­kun­nos­sa. Joh­ta­juut­ta se kyl­lä osoittaisi.

    = = =

    Vaa­lien jäl­keen tilan­ne on sii­nä mie­len­kiin­toi­nen, että jos dema­rit ilmoit­ta­vat vaa­li­tap­pion jäl­keen ole­van­sa oppo­si­tios­sa, tulok­se­na on por­va­ri­hal­li­tus. Perus­suo­ma­lai­set tus­kin saa­vat enem­pää paik­ko­ja kuin vii­mek­si, ja oppo­si­tio­tai­val jatkunee.

    Vali­tet­ta­vas­ti vain tuos­ta hal­li­tuk­ses­ta saa­daan hel­pos­ti yhtä toi­min­ta­ky­vy­tön kuin nykyi­ses­tä, jos kyse on pak­koa­vio­lii­tos­ta silloinkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Sekä Suo­men että euroa­lu­een tilan­ne on sel­väs­ti huo­nom­pi kuin kol­me vuot­ta sit­ten, eikä har­joi­te­tul­la poli­tii­kal­la muu­ta oli­si voi­nut olettaakaan. 

    Mil­lä tavoin euroa­lu­een tilan­ne on “sel­väs­ti huo­nom­pi” kuin 2011. Kun itse euro­krii­si ja luot­to­krii­si on jo takanpäin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Ode:

    Lii­an laa­ja poh­ja? Jos se täs­tä on joh­tu­nut, vika oli kris­til­li­sis­sä, sil­lä muut vii­si puo­luet­ta toi­mi­vat hyvin yhteen Lip­po­sen hal­li­tuk­sis­sa. Vika tai­si olla sii­nä, ettei Lip­po­nen joh­ta­nut tätä hal­li­tus­ta – eikä dema­rei­ta – eikä Suvi-Anne Sii­mes joh­ta­nut vasem­mis­to­liit­toa. Moni­puo­lue­hal­li­tuk­sen joh­ta­mi­nen on vaa­ti­va teh­tä­vä, mut­ta ei mahdoton.

    Oli­si­ko kui­ten­kin myös niin, että Lip­po­sen hal­li­tus­ten aika­na val­lin­neel­la voi­mak­kaal­la talou­den nousu­kau­del­la “yli­le­veän” hal­li­tus­poh­jan yhteis­työ oli pal­jon hel­pom­paa. Polii­tik­ko­jen on pal­jon hel­pom­pi sopia “jako­va­ran” tör­sää­mi­ses­tä kuin nyky­hal­li­tuk­sen leikkauksista.

    Toki Lip­po­sen joh­ta­juu­del­la oli oma iso roo­lin­sa (Tosin nyky­päi­vän Lip­po­sen haas­tat­te­lu­ja kuun­nel­les­sa ei voi kuin ihme­tel­lä, kuin­ka val­tio­mie­hes­tä on tul­lut kat­ke­ra eläkeläinen)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Juho Laa­tu: Tuo nyt on vähän vää­rä todis­tus. Perus­suo­ma­lai­set eivät tie­ten­kään halun­neet hal­li­tuk­seen, joka ajoi tasan vas­tak­kai­sia asioi­ta kuin nii­tä, joil­la perus­suo­ma­lai­set oli­vat juu­ri vaa­li­voit­ton­sa saa­neet. Ja muut eivät halun­neet kir­joit­taa hal­li­tus­oh­jel­maa perus­suo­ma­lais­ten aja­mia tee­mo­ja sisäl­tä­väk­si. Kut­sui­sin perus­suo­ma­lais­ten asen­net­ta mie­luum­min suo­ra­sel­käi­syy­dek­si kuin rin­ta­ma­kar­ku­ruu­dek­si. Tuo­hon hal­li­tuk­seen meno oli­si ollut perus­suo­ma­lai­sil­le sel­vä takin kään­tä­mi­nen heti vaa­lien jälkeen. 

    Eli kun ei saa omaa kan­taan­sa sel­lai­se­naan ja koko­nai­suu­des­saan läpi niin on parem­pi olla saa­mat­ta sii­tä mitään läpi? 

    Hal­li­tuk­ses­sa olles­saan Perus­suo­ma­lai­set oli­si­vat var­mas­ti jou­tu­neet anta­maan perik­si jois­sain asiois­sa, mut­ta koko­nai­suu­des­saan Suo­mi oli­si nyt Perus­suo­ma­lai­sem­pi jos he oli­si­vat sin­ne men­neet. Minun mie­les­tä­ni hyvä näin, mut­ta Perus­suo­ma­lais­ten aja­tuk­sia kan­nat­ta­vien näkö­kul­mas­ta hal­li­tuk­ses­ta pois­jää­mi­ses­sä on vai­kea näh­dä mitään järkeä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Oli sii­nä sel­lai­nen­kin vai­he, että neu­vo­tel­tiin por­va­ri­hal­li­tuk­ses­ta, mut­ta sen kaa­toi­vat vihreät.

    Ker­ro­taan Rea­lo-vih­rei­den hal­lit­se­man puo­lue­hal­li­tuk­sen olleen val­mis por­va­ri­hal­li­tuk­seen, mut­ta puo­lue­val­tuus­tos­sa enem­mis­tö­nä olleet Fun­dit päät­ti­vät: Ei.
    Vaa’an­kie­lia­se­man käyt­töä konkreettisimmillaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Seu­raa­va hal­li­tus on sekin huo­no, eikä pys­ty rat­kai­se­maan Suo­men ongelmia.

    Lääk­kei­nä ovat SoTe ‑uudis­tus ja työ­urien piden­tä­mi­nen. Tau­din diag­noo­si vää­rä ja vää­rät lääk­keet pahen­ta­vat tau­tia ja hei­ken­tä­vät poti­las­ta entisestään.

    Suo­mi on vää­räs­sä valuut­ta-alu­ees­sa, eikä Suo­mel­la ole omaa talous- tai rahapolitiikkaa.

    Mon­ta­ko­han hal­li­tus­ta, mil­lai­nen kur­juus, ja pal­jon­ko val­tion vel­kaa tar­vi­taan, että tämä tunnustetaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Masi: Jos ker­ran kysees­sä on huo­noin hal­li­tus, niin eikö sen kaa­tu­mi­nen oli­si Suo­men koko­nai­se­dun mukais­ta? Mik­sei her­ra Soi­nin­vaa­ra patis­ta puo­luet­taan oppo­si­tioon? Ei hal­li­tus kes­tä enää kovin mon­taa lähtijää.

    En näe asias­sa mitään ihmeel­lis­tä Polii­ti­koil­le, mukaan lukien Soi­nin­vaa­ra, tulee aina ensin oma etu, sit­ten puo­lu­een etu ja pal­jon myö­hem­min Suo­men etu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Viher­sins­si. Aika pal­jon sinul­ta jäi puo­luei­ta oppo­si­tioon. Vie­lä pitäi­si kui­ten­kin saa­da hal­li­tuk­sen taak­se enem­mis­tö. Tosin vähem­mis­tö­hal­li­tus ei ole mah­do­ton aja­tus sekään.

    Ote­taan­pa vie­lä ker­ran tuo päät­te­ly vähän enem­män kir­joi­tet­tu­na. Ajat­te­len tilan­net­ta, jos­sa mini­hal­li­tus­neu­vot­te­lut epä­on­nis­tu­vat ja saa­daan uudet vaa­lit. Tein nel­jä mie­les­tä­ni koh­tuul­li­sen paik­kan­sa­pi­tä­vää oletusta:

    1. puo­luei­den kan­na­tus nou­dat­taa nykyis­tä kyselykannatusta.

    2. SDP ilmoit­taa jää­vän­sä oppo­si­tioon huo­non kan­na­tuk­sen vuoksi.

    3. PS on edel­leen ulko­na peleis­tä käy­tet­ty­ään kovaa kiel­tä vaalikamppailussa.

    4. Syn­tyy enemmistöhallitus.

    Tämän jäl­keen tilan­ne puolueittain:

    - kok: pak­ko olla hal­li­tuk­ses­sa, muu­ten ei ole enemmistöä
    — kesk: pak­ko olla hal­li­tuk­ses­sa, muu­ten ei ole enemmistöä
    — rkp: sisäl­lä kuten aina
    — vihr: voi valita
    — kd: voi valita
    — ps: ulko­na suo­ra­sel­käi­syyt­tään (tai jääräpäisyyttään)
    — sdp: ei halua mukaan vaa­li­tap­pion vuoksi
    — vas: ulko­na, kos­ka inho por­va­rei­ta koh­taan on molemminpuolinen

    Ei tuol­la pale­til­la oikein saa muu­ta kuin por­va­ri­hal­li­tus­ta, jos vaa­lit pidet­täi­siin nyt.

    Ole­tuk­set ovat toki aina ole­tuk­sia. Täs­sä vähän jon­kin­lais­ta ana­lyy­siä nii­den uskottavuudesta:

    1. Jos vaa­lit pide­tään nyt, kan­na­tuk­sen hei­tot jää­vät suh­teel­li­sen pie­nek­si kyse­ly­kan­na­tuk­ses­ta (kevät­vaa­lei­hin ehtii­kin sit­ten tapah­tua yhtä ja toista).

    2. Jos dema­rit halua­vat­kin hal­li­tuk­seen, peli­va­raa tulee vähän lisää. Sil­loin kok­ka­rit ja per­sut voi­vat pitää seu­raa toi­sil­leen oppo­si­tios­sa. Tämä tun­tuu kui­ten­kin dema­rien kan­nal­ta han­ka­lal­ta, kos­ka vai­kea­na aika­na toi­mi­van hal­li­tuk­sen apu­puo­lu­een on vai­kea paran­taa kan­na­tus­taan radikaalisti.

    3. Per­su­jen on vai­kea samaan aikaan teh­dä hyvin ääniä kerää­vää vaa­li­kam­pan­jaa ja pys­tyä mene­mään hal­li­tuk­seen. Jos perus­suo­ma­lais­ten puheet muut­tu­vat jous­ta­vam­mik­si, sit­ten meil­lä on toden­nä­köi­ses­ti pie­nem­pi mut­ta hal­li­tus­kel­poi­nen puo­lue, ja jako menee uusiksi.

    4. Pidin enem­mis­tö­hal­li­tus­ta aika lail­la annet­tu­na asia­na suo­ma­lai­ses­sa demo­kra­tias­sa, mut­ta ehkä olen­kin vää­räs­sä? Vähem­mis­tö toi­mii, jos oppo­si­tio on haja­nai­nen ja riitainen.

    Olen­ko jät­tä­nyt jotain olen­nais­ta laskuista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Ans­si V: Eli vih­reät valit­si mie­luum­min tämän his­to­rian huo­noim­man hal­li­tuk­sen kuin porvarihallituksen. 

    Jos vih­reät onnis­tui­vat kaa­ta­maan hal­li­tus­poh­jan, hal­li­tuk­sel­la oli alun alkaen­kin kovin kapea poh­ja. Hal­li­tuk­ses­ta on vai­kea saa­da toi­min­ta­ky­kyis­tä, jos siel­lä on lii­kaa vaa’an­kie­liä. Voi­sin vei­ka­ta, että jos tuos­ta oli­si saa­tu por­va­ri­hal­li­tus kasaan, sii­tä oli­si tul­lut his­to­rian huo­noin hallitus.

    Edel­lis­ten vaa­lien tulos nyt vain sat­tui näyt­tä­mään suo­ma­lais­tyyp­pi­sen demo­kra­tian hei­kon koh­dan. Tähän asti on ole­tet­tu, että kuka tahan­sa voi olla kenen tahan­sa kans­sa hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta yhden suu­ren puo­lu­een irtoa­mi­nen täs­tä teki tilan­tees­ta vaikean.

    Eikä mikään sano, ettei­kö sama oli­si edes­sä seu­raa­vis­sa­kin vaaleissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. ij:
    Joku voi­si teh­dä huvik­seen las­kel­man, mikä oli­si jul­ki­sen talou­den tila jos meil­lä yhä oli­si 1980-luvun väes­tö­ra­ken­ne ja työl­li­syys. Vaan ei ole kumpaakaan. 

    Ja pal­ve­lu­ra­ken­ne sekä sosi­aa­li­tur­va. Halu­aa­ko joku ihan oikeas­ti takai­sin 80-luvulle?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Soi­nin­vaa­ra unoh­taa sen, että toden­nä­köi­ses­ti Suo­mi suo­ras­taan kihi­see Gla­dion agent­te­ja, gla­di­aat­to­rei­ta. Toden­nä­köi­ses­ti kaik­ki poliit­ti­set pää­tök­set Suo­mes­sa on suo­raan näi­den sane­le­mia. Ei itse­näi­syy­des­tä eikä demo­kra­tias­ta ole rip­pua­kaan jäl­jel­lä, jos nii­tä kos­kaan olikaan.
    Kyl­lä aikoi­naan puhut­tiin koti­rys­sis­tä, mut­ta kuin­kas ne kotijenkit?
    Kaik­ki puhu­vat desant­ti­do­sen­tis­ta, mut­ta entäs ne län­ti­set desantit?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Mikael: Vih­reät on pie­ni puo­lue, mut­ta jos oli­sim­me edes kar­van ver­ran kuri­na­lai­sem­pia ja ajai­sim­me agen­daam­me tiu­kem­min yhteis­tuu­min por­va­ri­puo­luei­den kans­sa, voi­si jon­kin­lai­nen suvait­se­vai­nen sosi­aa­li­li­be­raa­li kehi­tys­kul­ku olla mahdollinen. 

    Syys­tä tai toi­ses­ta vih­reä lii­ke on mones­sa maas­sa puna­sä­vyi­nen, sini­vih­reys on aika har­vi­nais­ta. Tähän voi kek­siä syi­tä ihmis­ten ajat­te­lus­ta (ylei­nen hyvän­tah­toi­suus), äänes­tä­jien ikä­ra­ken­tees­ta (nuo­ret äänes­tä­vät vih­rei­tä, nuo­ret ajat­te­le­vat vasem­mis­to­lai­sem­min) tai sit­ten vaik­ka sii­tä, että oikeis­to­lai­sil­le vih­rey­den vaa­ti­muk­set osu­vat enem­män omaan lompsaan.

    Vih­rey­des­sä on myös jako­lin­ja toi­sel­la akse­lil­la, tek­no­vih­rei­den ja hör­hö­vih­rei­den välil­lä. Tätä­hän me tämän­kin blo­gin kom­men­teis­sa olem­me jau­ha­neet. Ei ehkä ole huo­no veik­kaus, että näi­den jako­lin­jo­jen välis­sä on kor­re­laa­tio (oikeis­to­lai­ses­ti ajat­te­le­vat hör­hö­vih­reät ovat harvinaisuus).

    Reu­no­jen välil­lä on jo nyt mel­koi­sen pit­kä mat­ka. Ydin­voi­maan myön­tei­ses­ti suh­tau­tu­van espoo­lai­sen insi­nöö­rin ja keu­ruu­lai­sen bio­dy­naa­mi­sen luo­mu­vil­je­li­jän näkö­kul­mia alkaa olla vai­kea sovit­taa samaan puo­lu­ee­seen. Jos puo­lue siir­tyy jon­ne­kin, reu­nas­ta puto­aa väkeä.

    Itse toki näki­sin mie­lel­lä­ni sen, että vih­reät meni­si­vät vähän oikeal­le ja koh­ti tek­no­kraat­ti­sem­paa ajat­te­lua (Ode minus­ta hyvä­nä esi­merk­ki­nä). En kui­ten­kaan rehel­li­ses­ti sanot­tu­na ole ihan var­ma sii­tä, teki­si­kö se puo­lu­een kan­na­tuk­sel­le hyvää, kos­ka iso osa nykyi­sis­tä kan­nat­ta­jis­ta ei sitä ymmär­täi­si. Se voi­si sataa aika kovas­ti Arhin­mäen laariin.

    Minus­ta­kin on sää­li, jos vih­reät pää­ty­vät puna­vih­reäk­si pien­puo­lu­eek­si. Vah­val­le libe­raa­lil­le ja ympä­ris­tö­ar­vo­ja aja­val­le kes­kus­ta­oi­keis­to­lai­sel­le puo­lu­eel­le oli­si käyt­töä. Äänes­tä­jiä voi vain olla vai­keam­pi löytää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    VFiherinssi
    Teit hal­li­tuk­sen kes­kus­tan, kokoo­muk­sen ja RKP:n varaan ja ole­tit vaa­li­tu­lok­sen nou­dat­ta­van mie­li­pi­de­tie­dus­te­lu­ja. Sil­loin noil­la kol­mel­la puo­lu­eel­la ei oli­si enemmistöä.

    Itse tul­kits­tin Vihe­rins­sin ehdo­tuk­sen siten, että Vih­reät ja KD oli­si­vat myös hallituksessa.

    Itse olen hyvin pit­käl­ti Vihe­rins­sin kans­sa samoil­la lin­joil­la. Voit­ti sit­ten kes­kus­ta tai kokoo­mus, dema­rit jää jat­ku­van tur­piin saa­mi­sen vuok­si otta­maan lukua ja por­va­ri­hal­li­tus on varma.

    Ainoa epä­sel­vyys on ote­taan­ko hal­li­tuk­seen lisäk­si per­sut, vai vih­reät, ruot­sa­lai­set ja KD avuk­si. Per­su­jen pääs­tä­mi­nen vaa’an­kie­lek­si ei var­mas­ti oli­si Sipi­län tai Stub­bin mieleen. 

    Pal­jon tie­ten­kin riip­puu myös perus­suo­mais­ten menes­tyk­ses­tä ja sii­tä, min­kä­lai­sia hiih­tä­jiä perus­suo­ma­lais­ten edus­ta­jik­si vali­koi­tuu ja min­kä­lais­ta ryh­mä­ku­ria Soi­ni pys­tyy hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa lupaamaan.

    Ja tie­tys­ti ään­ten liik­ku­mi­nen akse­lil­la vih­reät-vasem­mis­to­liit­to on myös mer­kit­tä­vä teki­jä. Vas­sa­rit kun ovat myös pelan­neet itsen­sä ulos seu­raa­vas­ta hallituksesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. teek­ka­ri: Itse tul­kits­tin Vihe­rins­sin ehdo­tuk­sen siten, että Vih­reät ja KD oli­si­vat myös hallituksessa.

    Nime­no­maan. Toi­sin sanoen kok+kesk+rkp pakol­li­si­na kuvioi­na, vihr ja kd saa­vat itse vali­ta. Ehkä tein sen vir­heen, että kut­suin tätä por­va­ri­hal­li­tuk­sek­si, mut­ta eivät­kö kaik­ki nämä oikeas­taan ole porvaripuolueita?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. kak­si teo­ri­aa 3:een perät­täi­seen huo­noon hal­li­tuk­seen. ei täy­sin seli­tä kaikkea.

    teo­ria 1

    elä­köi­ty­nyt äänes­tä­jä­kun­ta ja plus mel­kein eläk­keel­lä olevat
    nämä ryh­mät ajat­te­le­vat enim­mäk­seen omaa etu­aan jot­ka ovat eläk­keet ja ter­vey­den­huol­to jot­ka kum­mat­kin käy kal­liik­si yhteis­kun­nal­le. eläk­keet mak­se­taan työ­elä­ke­mak­su­jen kaut­ta suo­ri­na rahan­siir­toi­na ja ter­vey­den­huol­to enim­mäk­seen kun­tien kautta.
    elä­ke ja mel­kein eläk­keel­lä ole­vat myös ahke­ria äänes­tä­jiä. nämä ryh­mät eivät ole niin aktii­vi­sia muis­sa asiois­sa. sik­si asiat jun­naa pai­kal­laan ja yhteis­kun­nal­li­sia muu­tok­sia ei saa­da hel­pos­ti aikaiseksi.

    teo­ria 2

    media ja inter­net. 90-luvul­la ihmi­set seu­ra­si­vat lähin­nä val­ta-medioi­ta kuten yle, hs ja muut. jot­ka edus­ti suh­teel­li­nen kes­ki­mää­räis­tä ja hil­lit­tyä lin­jaa jol­loin puo­lu­eet eivät olleet niin sitou­tu­nei­ta omaa yti­meen­sä. nykyi­sin net­ti-aika­na ihmi­set voi­vat seu­ra­ta just omia mie­li­pi­tei­tä netis­tä ja media mm ilta-päi­vä leh­det voi­vat jul­kais­ta mitä tahan­sa vas­tuu­ton­ta. seu­raus näkyy puo­lueis­sa yhteis­ky­vyn puut­tu­mi­se­na ja halua tin­kiä omis­ta vaatimuksistaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Vihe­rins­si: Nyt peli oli aika sel­vä, kun kak­si isom­man pään puo­luet­ta ilmoit­tau­tui saman tien oppositioon. 

    Kes­kus­ta ilmoit­tau­tui aika vah­vas­ti oppo­si­tioon, mut­ta perus­suo­ma­lai­set ei niin tehnyt.

    Voi olla että perus­suo­ma­lai­set sisäl­tä­vä hal­li­tus oli mah­do­ton sik­si, että muut puo­lu­eet eivät halun­neet sel­lais­ta hal­li­tus­oh­jel­maa, joka oli­si kel­van­nut perus­suo­ma­lai­sil­le. Perus­suo­ma­lai­set sisäl­tä­vän hal­li­tuk­sen hal­li­tus­oh­jel­mas­sa oli­si ehkä pitä­nyt lukea jotain euro­pa­ket­tien loppumisesta.

    Kai nuo kuusi puo­luet­ta las­ki­vat, että huo­no hal­li­tus on parem­pi vaih­toeh­to kuin perus­suo­ma­lais­ten ydin­tee­mo­ja sisäl­tä­vä hallitus.

    Sinul­la on ihan­teel­li­nen aja­tus­maa­il­ma men­nees­tä maa­il­mas­ta. Olen samaa miel­tä lob­ba­rien tur­han vah­vas­ta ase­mas­ta, mut­ta meno oli men­nees­sä maa­il­mas­sa vie­lä pal­jon korruptoituneempaa. 

    En sano­nut, että men­nyt maa­il­ma oli­si ollut kor­rup­tios­ta vapaa. Toki lob­ba­rei­ta on ollut ennen­kin. Täs­tä huo­li­mat­ta OS:n huo­mio sii­tä, että lob­ba­rit ovat pääs­seet val­laan yti­meen on hyvä. Aiem­mat huo­not koke­muk­set lob­bauk­ses­ta eivät tar­koi­ta, että lob­baus­ta oli­si hyvä saa­da lisää. Tais­tel­kaam­me siis sivus­ta tule­van, demo­kra­tian vas­tai­sen val­lan vähen­tä­mi­sek­si, tai sen muut­ta­mi­sek­si vain pyy­det­täes­sä saa­ta­vak­si asiantuntija-avuksi.

    Tilan­ne on ollut han­ka­la, mut­ta miten deval­vaa­tio teh­dään kel­lu­val­le valuu­tal­le vel­kai­ses­sa maassa? 

    Kel­lu­va valuut­ta deval­voi­tuu kun talous sak­kaa. Sitä ei tar­vit­se devalvoida.

    Euro voi kyl­lä olla hyvin­kin osa­syy ongel­miim­me, mut­ta ongel­ma ei ole mei­dän kuu­lu­mi­sem­me euroon, vaan Euroo­pan jat­ku­va taantuma. 

    En sano­nut, että euroon kuu­lu­mi­nen oli­si ongel­ma, mut­ta sanoin, että polii­tik­kom­me eivät hal­lit­se tilan­net­ta, jos­sa olem­me ensim­mäis­tä ker­taa taan­tu­mas­sa yhteis­va­luu­tan aikana.

    Hal­vem­pi euron kurs­si oli­si tie­ten­kin meil­le kivam­pi, mut­ta ei mei­dän oma kel­lu­va valuut­tam­me sen hal­vem­pi olisi. 

    Polii­tik­kom­me osai­si­vat toi­mia oman kel­lu­van valuu­tan maa­il­mas­sa. Sik­si se oli­si toden­nä­köi­ses­ti toi­mi­nut parem­min täs­sä taantumavaiheessa.

    Oma valuut­ta kel­lui­si sopi­val­le tasol­le. Euro ei kel­lu Suo­men talou­den tilan mukai­sel­le (Suo­men toi­vo­mal­le) tasol­le, kos­ka Suo­men talous on vain pie­ni osa euroa­lu­een talout­ta. Euron kel­lu­mi­nen ei myös­kään muu­ta Suo­men ase­maa suh­tees­sa suh­tees­sa mui­hin euro­mai­hin (eikä siis kor­jaa kil­pai­lu­ti­lan­net­ta suh­tees­sa niihin).

    Täs­sä oli­si tar­vit­tu hal­li­tus, joka ottaa jon­kin sel­vän lin­jan ja nou­dat­taa sitä oman kan­na­tuk­sen­sa uhalla. 

    Voi olla että tuo huo­no­na pidet­ty kuu­den puo­lu­een hal­li­tus oli paras enem­mis­tö­hal­li­tus, joka sil­loi­ses­sa tilan­tees­sa voi­tiin saa­da aikaan. Vaih­toeh­to oli­si voi­nut olla lin­jak­kaam­pi vähemmistöhallitus.

    Tai kuka­ties, jos kuu­den puo­lu­een neu­vot­te­lut oli­si­vat kaa­tu­neet, ehkä jokut puo­lu­eet oli­si­vat nöyr­ty­neet ja men­neet mukaan perus­suo­ma­lais­ten vetä­mään (tai vah­vas­ti muo­toi­le­maan) enem­mis­tö­hal­li­tuk­seen, joka oli­si lait­ta­nut tul­pan euroavustuksille.

    Joten­kin kuvaa­vaa tilan­teel­le on se, että moni puo­lue voi­si kaa­taa halu­tes­saan hal­li­tuk­sen, mut­ta kukaan ei sitä halua tehdä. 

    Tuo­ta ilmiö­tä kut­su­taan usein Audin taka­pen­kik­si. Vain vasem­mis­to­liit­to on luo­pu­nut Audin taka­pen­kis­tä mui­den tavoit­te­le­mien­sa asioi­den vuok­si, mut­ta sen läh­tö ei vie­lä riit­tä­nyt hal­li­tuk­sen kaa­tu­mi­seen. Nyt vii­si puo­luet­ta halu­aa jat­kaa Audin taka­pen­kil­lä vie­lä vuo­den ver­ran, vaik­ka moni pitää­kin hal­li­tus­ta ennä­tyk­sel­li­sen huonona.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Ano­nyy­mi: Eli kun ei saa omaa kan­taan­sa sel­lai­se­naan ja koko­nai­suu­des­saan läpi niin on parem­pi olla saa­mat­ta sii­tä mitään läpi? 

    Kai­kil­la puo­lueil­la on joi­tain kyn­nys­ky­sy­myk­siä. Vih­reät eivät meni­si hal­li­tuk­seen, joka lopet­taa tuu­li­tu­kiai­set ja lisää ydin- ja tur­ve­voi­maa. Perus­suo­ma­lais­ten näkö­kul­mas­ta nyky­hal­li­tuk­sen lin­ja on sel­väs­ti hei­dän ydin­ta­voit­tei­den­sa vas­tai­nen. Ei vih­reil­le riit­täi­si oikeus äänes­tää tyh­jää ydin­voi­ma­lu­vis­ta pää­tet­täes­sä, eikä perus­suo­ma­lai­sil­le oikeus äänes­tää tyh­jää euroa­pu­pa­ke­teis­ta päätettäessä.

    Hal­li­tuk­ses­sa olles­saan Perus­suo­ma­lai­set oli­si­vat var­mas­ti jou­tu­neet anta­maan perik­si jois­sain asiois­sa, mut­ta koko­nai­suu­des­saan Suo­mi oli­si nyt Perus­suo­ma­lai­sem­pi jos he oli­si­vat sin­ne menneet. 

    Voi myös aja­tel­la, että jos perus­suo­ma­lai­set oli­si­vat men­neet nyky­hal­li­tuk­seen, ja aja­neet euroa­pu­pa­ket­te­ja, euro­pan­kii­rien val­lan kas­vat­ta­mis­ta jne., hei­dän vaa­leis­sa saa­vut­ta­man­sa kan­na­tuk­sen taso oli­si sula­nut pois paris­sa kuu­kau­des­sa. Äänes­tä­jä oli­si­vat voi­neet kään­tää sel­kän­sä tuol­lai­sil­le takinkääntäjille.

    Nyt perus­suo­ma­lai­set ovat oikeas­taan olleet pää­op­po­si­tio­puo­lue koko hal­li­tus­kau­den ajan. On mah­dol­lis­ta, että hal­li­tus on jou­tu­nut myö­täi­le­määän perus­suo­ma­lais­ten lin­jaa enem­män perus­suo­ma­lais­ten olles­sa oppo­si­tios­sa, kuin se oli­si teh­nyt, jos perus­suo­ma­lai­set oli­si saa­tu mukaan Audin taka­pen­kil­le hal­li­tuk­sen yhteis­tä lin­jaa puolustamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Mie­les­tä­ni kir­joi­tuk­sen asen­ne on vää­rä. Pitäi­si olla ylpeä, että on voi­nut toi­mia his­to­rian moni­ta­hoi­sim­mas­sa hal­li­tuk­ses­sa, jos­sa on pyrit­ty yhteis­työ­hön oikeal­ta vih­rei­den kera vasem­mal­le. Se, että on ollut ongel­mia, on tosia­sia, joka var­mas­ti kos­ket­taa jokais­ta hal­li­tus­ta. Nii­tä toki täy­tyy käsi­tel­lä ana­lyyt­ti­ses­ti, mut­ta ei parem­pia hal­li­tus­kump­pa­nei­ta haikaillen.

    Mut­ta eni­ten kum­mas­tut­taa mie­li­pi­de perus­suo­ma­lais­ten rin­ta­ma­kar­ku­ruu­des­ta. — Eikö hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­mi­ses­sa ole kysy­mys tavoit­tees­ta saa­da maal­le par­haat mah­dol­li­set minis­te­rit omas­ta ja omaa puo­luet­ta lähel­lä ole­vis­ta puo­lueis­ta aja­maan puo­leen arvo­maa­il­man eteen­päin­vie­mis­tä? — Eikö täl­löin ole ns. vih­rei­den arvo­jen etu, että perus­suo­ma­lai­set eivät päässeet/suostuneet hal­li­tuk­seen? Ajat­te­lep­pa tilan­net­ta, jos Suo­mes­sa sai­si saman­lai­sen “voi­ton” vie­lä äärioi­keis­to­lai­sem­pi puo­lue. Pitäi­si­kö demo­kra­tian nimis­sä kan­nus­taa hei­tä hal­li­tuk­seen? — Eikö täl­löin juu­ri oli­si syy­tä mui­den puo­luei­den pyr­kiä yhteis­työ­hön, jol­la tämä voi­ma pysäy­te­tään? Demo­kra­tia on hie­no sys­tee­mi, mut­ta se ei ole pelk­kää vaa­li­ma­te­ma­tiik­kaa. Hyvien ja edis­tyk­sel­li­sem­pien voi­mien tulee pyr­kiä voit­ta­maan destruk­tii­vi­sem­mat ja kon­ser­va­tii­vi­sem­mat voi­mat myös edus­kun­nas­sa — sehän on poli­tii­kan idea. Sik­si on vai­kea ymmär­tää mik­si vih­reät valit­ta­vat sitä, että perus­suo­ma­lai­set eivät men­neet hal­li­tuk­seen. Jos vih­rei­den poli­tiik­ka hal­li­tuk­ses­sa ei onnis­tu­nut, se joh­tuu jos­tain muus­ta. Itse olen sitä miel­tä että Vil­le Nii­nis­tö on onnis­tu­nut hyvin ja kan­san­omai­ses­ti sanot­tu­na: “paran­ta­nut, kuin sika juok­su­aan”. Euro­vaa­lie­siin­ty­mi­set oli­vat jo ihan huippua!

    Mitä val­mis­te­li­joi­den mää­rään ja lob­bauk­seen tulee syyl­li­siä löy­tyy myös byro­kraat­ti­sis­ta ja jäh­meis­tä vir­ka­mei­his­tä, joi­ta ei ole kan­nus­tet­tu inno­va­tii­vi­seen ajat­te­luun vaan pas­sii­vi­seen perus­te­luai­neis­ton tuot­ta­mi­seen. — Osaa­ko ne edes vai­ku­tus­ten arvioin­tia? Täs­sä on yksi demo­kra­tian ongel­ma. Vir­ka­mies­ko­neis­to jäh­met­tyy ja sin­ne vali­koi­tuu tie­tyn­tyyp­pi­siä ihmi­siä, ei ehkä penaa­lin terä­vim­piä kyniä. Minis­te­rit eivät tätä vain huo­maa, kos­ka heil­lä ei yleen­sä ole alan kou­lu­tus­ta. Toi­saal­ta tämä oli vää­ryyt­tä teke­vä yleis­tys, sil­lä pal­jon löy­tyy myös todel­la hyviä ja Suo­men paras­ta ammat­ti­tai­toa omaa­via virkamiehiä.

    Mut­ta sitä intoa jol­la vih­reät aja­vat perus­suo­ma­lai­sia seu­raa­vaan hal­li­tuk­seen, en todel­la­kaan ymmär­rä. — Ymmär­rät­te­kö te itse?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Vihe­rins­si: Jos vih­reät onnis­tui­vat kaa­ta­maan hal­li­tus­poh­jan, hal­li­tuk­sel­la oli alun alkaen­kin kovin kapea poh­ja. Hal­li­tuk­ses­ta on vai­kea saa­da toi­min­ta­ky­kyis­tä, jos siel­lä on lii­kaa vaa’ankieliä.

    Hal­li­tuk­ses­ta on vai­kea­ta saa­da toi­min­ta­ky­kyis­tä, jos siel­lä on lii­kaa “vaa’an­kie­liä” ja neu­vot­te­luis­sa har­ras­te­taan sane­lu­po­li­tiik­kaa. Vaa’an­kie­lien val­ta-ase­ma täy­tyy tun­nus­taa hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa sekä hal­li­tuk­sen­si­säi­sen soli­daa­ri­suu­den täy­tyy saa­da ja hal­li­tuk­sen toi­mien täy­tyy rajoit­tua siel­lä sovit­tuun, muu­ten syn­tyy jat­ku­vaa napi­naa. Täl­lä taa­taan kes­ki­näi­nen luottamus.
    Lop­pu tulee sii­tä, ettei anne­ta jul­ki­suu­des­sa lausun­to­ja tai toi­mi­ta niin, että hal­li­tus­kump­pa­neil­le tulee aihet­ta epäil­lä, että yri­te­tään ujut­taa omaa ohjel­man ulko­puo­lis­ta agen­daa mukaan nykyi­seen hal­li­tus­työs­ken­te­lyyn tai irtau­tua jul­ki­ses­ti vas­tuus­ta samal­la, kun aje­taan hallituspolitiikkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Vihe­rins­si: Syys­tä tai toi­ses­ta vih­reä lii­ke on mones­sa maas­sa puna­sä­vyi­nen, sini­vih­reys on aika harvinaista. 

    […] oikeis­to­lai­sil­le vih­rey­den vaa­ti­muk­set osu­vat enem­män omaan lompsaan. 

    Oikeis­to yleen­sä vas­tus­taa sel­lais­ta yhteis­vas­tuu­ajat­te­lua, jota ympä­ris­tö­asiat vaativat.

    Vihe­rins­si: Tähän asti on ole­tet­tu, että kuka tahan­sa voi olla kenen tahan­sa kans­sa hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta yhden suu­ren puo­lu­een irtoa­mi­nen täs­tä teki tilan­tees­ta vaikean. 

    Kyl­lä sil­le yhdel­le kiel­tä­mät­tä tuli aika pal­jon ansiot­ta pas­kaa nis­kaan sekä ennen vaa­le­ja että nii­den jäl­keen. Lisäk­si vaa­dit­tiin, että kyn­nys­ky­sy­myk­sis­tä luo­vut­tai­siin. Sem­mois­ta puo­luet­ta ei Suo­mes­sa ole­kaan, joka tämän koh­te­lun jäl­keen haluai­si mui­den kans­sa hallitukseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Pari yötä nukut­tu­na voi olla että Stub­bin valin­ta pää­mi­nis­te­rik­si saa aikaan tar­vit­ta­van muu­tok­sen tunk­kai­ses­sa menossa.

    Ollaan vaa­dit­tu Kreik­kaa lai­nan ehtoi­na teke­mään raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia. Meil­lä ne ovat teke­mät­tä. “Juu­ri tämä ei käy, eikä saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta voi luopua”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Vihe­rins­si: Tilan­ne on ollut han­ka­la, mut­ta miten deval­vaa­tio teh­dään kel­lu­val­le valuu­tal­le vel­kai­ses­sa maas­sa? Euro voi kyl­lä olla hyvin­kin osa­syy ongel­miim­me, mut­ta ongel­ma ei ole mei­dän kuu­lu­mi­sem­me euroon, vaan Euroo­pan jat­ku­va taan­tu­ma. Hal­vem­pi euron kurs­si oli­si tie­ten­kin meil­le kivam­pi, mut­ta ei mei­dän oma kel­lu­va valuut­tam­me sen hal­vem­pi olisi.

    Kyl­lä­hän kel­lu­va valuut­ta voi deval­voi­tua vaik­kei sitä deval­voi­da. Ruot­si on saa­nut jokin aika sit­ten täs­tä hyö­tyä mm. met­sä­teol­li­suu­del­leen. Tosin tilan­ne muut­tui kun euron arvo puto­si 1,25 USD tasol­le, jos­ta se on taas nous­sut tasol­le 1,37 USD eli noin 10%. Ja EKP ei tun­nu saa­van mitään aikaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Vihe­rins­si: Ehkä tein sen vir­heen, että kut­suin tätä por­va­ri­hal­li­tuk­sek­si, mut­ta eivät­kö kaik­ki nämä oikeas­taan ole porvaripuolueita? 

    Aina­kin vuon­na 2008 Suo­men kol­me ei-por­va­ril­li­sin­ta puo­luet­ta nii­den omien kan­nat­ta­jien mie­les­tä oli­vat vasem­mis­to­liit­to, vih­reät ja SDP, täs­sä jär­jes­tyk­ses­sä.

    Kun kun­kin puo­lu­een kan­nat­ta­jak­si kysyt­täes­sä ilmoit­tau­tu­nei­ta pyy­det­tiin sijoit­tau­tu­maan akse­lil­le 0 (ääri­va­sem­mis­to) — 10 (äärioi­keis­to), oli­vat kes­kiar­vot: vas 2,9 — vihr 4,5 — SDP 4,6. (Elo & Rape­li: Suo­ma­lais­ten poli­tiik­ka­tie­tä­mys, s. 81–87.)

    SDP:n ja vih­rei­den ero on toki vain yhden kym­me­nyk­sen, mut­ta se todel­la oli näin päin aina­kin vie­lä vuon­na 2008. Lisäk­si SDP:n kan­nat­ta­jil­la oli enem­män hajon­taa kuin vih­rei­den kan­nat­ta­jil­la. Toki tämä ei estä­nyt SDP:tä vii­me vaa­li­kau­del­la nimit­tä­mäs­tä istu­vaa hal­li­tus­ta tämän täs­tä “oikeis­to­hal­li­tuk­sek­si”…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Ehkä Vih­reil­le kun­naol­li­sen mai­nos­toi­mis­ton kon­sul­toin­ti auttaisi.

    Var­mas­ti usem­mat ovat omis­sa olois­saan ihan muvia ihmi­siä, mut­ta medias­sa voi­si jotain vähän petrata.
    Vil­le Nii­nis­tö on jat­ku­vas­ti yhtä hapan kuin hapansilakka.
    Hei­di Hau­ta­la on jat­ku­vas­ti vihai­sen oloi­nen sil­loin kun muu­ten vain ei ole nyr­peä. Oras Tynk­ky­nen esiin­tyyi kuin oli­si noin 80-vuo­tias ja hänen rin­nal­laan Paa­vo Väy­ry­nen näyt­tää eloisl­ta ja nuo­rek­kaal­ta. Aika moni muu­kin on samoil­la lin­joil­la ilmeil­tään ja eleiltään.

    Vih­rei­den puo­lue­ak­tii­vit lie­ne­vät pal­jon enem­män vasem­mis­toon rähäl­lään kuin äänes­tä­jät, jot­ka lie­ne­vät mal­til­li­siä libe­raa­le­ja sii­nä Kokoo­muk­sen ja dema­rei­den välimaastosta.

    Uudet kan­sal­lis­puis­tot oli­vat toi­vot­tu asia, jon­ka sen­tään onnis­tui. Kes­ku­tan ympä­ris­tö­mi­nis­te­rin jäl­kien paik­kaa­mi­nen kai­vos­ten val­von­nas­sa on onn­si­tu­nut joten kuten. Joten ehkä tee­mo­ja ilman ydin­voi­maa­kin löy­tyy, myös myönteisiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Puo­lu­ee­ton tark­kai­li­ja:
    Masi: Jos ker­ran kysees­sä on huo­noin hal­li­tus, niin eikö sen kaa­tu­mi­nen oli­si Suo­men koko­nai­se­dun mukais­ta? Mik­sei her­ra Soi­nin­vaa­ra patis­ta puo­luet­taan oppo­si­tioon? Ei hal­li­tus kes­tä enää kovin mon­taa lähtijää.

    En näe asias­sa mitään ihmeel­lis­tä Polii­ti­koil­le, mukaan lukien Soi­nin­vaa­ra, tulee aina ensin oma etu, sit­ten puo­lu­een etu ja pal­jon myö­hem­min Suo­men etu.

    Ettei vai kene­le­kään jäi­si sel­lais­ta käsi­tys­tä, että Suo­men etu oli­si joten­kin eri­tyi­ses­ti yhte­ne­väi­neen Suo­mes­sa asu­vien ihmis­ten — Suo­men kan­sa­lais­ten ja mui­den­kin- edun kans­sa, niin esit­täi­sin lis­tan muodossa:

    Polii­ti­kol­la­kin tulee aina ensin oma etu, sit­ten puo­lu­een etu, sen jäl­keen puo­luet­ta rahal­li­ses­ti tuke­vien taho­jen etu ja pal­jon myö­hem­min Suo­men etu. Suo­men edun jäl­keen jos­sain hyyyy­vin kau­ka­na tulee sit­ten se Suo­mes­sa (tai mik­sei­pä muis­sa­kin mais­sa) asu­vien ihmis­ten enem­mis­tön etu, tosin ne (ei enää näin alhai­sel­la tasol­la he) ovat niin kovin kau­ka­na, eivät­kä juu­ri stan­dar­di­po­lii­tik­kon elin­pii­riin kuu­lu, että nii­hin ei juu­ri tar­vit­se huo­mio­ta kiinnittää.

    Sil­ti äänestän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Juho Laa­tu: Oma valuut­ta kel­lui­si sopi­val­le tasol­le. Euro ei kel­lu Suo­men talou­den tilan mukai­sel­le (Suo­men toi­vo­mal­le) tasol­le, kos­ka Suo­men talous on vain pie­ni osa euroa­lu­een talout­ta. Euron kel­lu­mi­nen ei myös­kään muu­ta Suo­men ase­maa suh­tees­sa suh­tees­sa mui­hin euro­mai­hin (eikä siis kor­jaa kil­pai­lu­ti­lan­net­ta suh­tees­sa niihin).

    Näin kyl­lä. Mut­ta kun Suo­men talous on kui­ten­kin yksi euroa­lu­een vah­vim­mis­ta, niin euron kurs­si on meil­le pikem­min mata­la kuin korkea.

    Euron kurs­sis­ta oikeas­ti kär­si­vät ete­län hei­kot, meil­le se on toden­nä­köi­ses­ti edul­li­nen. On myös mah­dol­lis­ta, että me siir­rym­me myö­hem­min kär­si­jöi­den jouk­koon, jos kes­tä­vyys­va­jet­ta ei saa­da hans­kaan. Tosin sil­loin­kin kyse on suh­teel­li­ses­ta uppoamisesta.

    Ruot­sin mei­tä parem­pi kil­pai­lu­ky­ky joh­tuu ihan jos­tain muus­ta kuin omas­ta valuu­tas­ta. Vaik­ka Ruot­si oli­si euros­sa ja me ulko­na, niil­lä piru­lai­sil­la meni­si kui­ten­kin pal­jon paremmin.

    Jos me olem­me kär­si­neet euros­ta, olem­me kär­si­neet sii­tä sen vuok­si, että sen avul­la on saa­tu Euroo­pan taan­tu­ma pit­ki­tet­tyä. Sil­le me emme voi mitään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Count­ry­boy: Kyl­lä­hän kel­lu­va valuut­ta voi deval­voi­tua vaik­kei sitä deval­voi­da. Ruot­si on saa­nut jokin aika sit­ten täs­tä hyö­tyä mm. met­sä­teol­li­suu­del­leen. Tosin tilan­ne muut­tui kun euron arvo puto­si 1,25 USD tasol­le, jos­ta se on taas nous­sut tasol­le 1,37 USD eli noin 10%. Ja EKP ei tun­nu saa­van mitään aikaan.

    Valuut­ta voi deval­voi­tua, mut­ta kos­ka deval­voi­tu­mi­nen tapah­tuu talou­den todel­li­suu­den mukaan, sii­hen on vai­kea vai­kut­taa. Rahaa pai­na­mal­la voi­daan valuu­tan arvoa las­kea, mut­ta sen tem­pun jäl­keen omas­sa valuu­tas­sa ole­vien lai­no­jen korot näyt­tä­vät mie­len­kiin­toi­sil­ta. Vii­me aikoi­na vain Sveit­si on uskal­ta­nut uha­ta moi­sel­la, kun CHF mei­na­si läh­teä katos­ta yli.

    Van­han hyvän ajan d‑vitamiinilla sai­si kyl­lä wan­han hyvän ajan ay-poli­tii­kan toi­mi­maan. Vapaas­ti vaih­det­ta­va valuut­ta ei sii­hen kui­ten­kaan taivu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Juho Laa­tu: Nyt perus­suo­ma­lai­set ovat oikeas­taan olleet pää­op­po­si­tio­puo­lue koko hal­li­tus­kau­den ajan. On mah­dol­lis­ta, että hal­li­tus on jou­tu­nut myö­täi­le­määän perus­suo­ma­lais­ten lin­jaa enem­män perus­suo­ma­lais­ten olles­sa oppo­si­tios­sa, kuin se oli­si teh­nyt, jos perus­suo­ma­lai­set oli­si saa­tu mukaan Audin taka­pen­kil­le hal­li­tuk­sen yhteis­tä lin­jaa puolustamaan.

    Avaa tätä logiik­kaa vähän.

    Jos PS oli­si ollut muka­na hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­mi­ses­sa, kuka hyvän­sä oli­si ollut oppo­si­tios­sa, myös kok­ka­rit tai dema­rit. Uskoi­sin, että sil­lä oli­si ollut mer­ki­tys­tä poli­tiik­kaan, jos oppo­si­tios­sa oli­si­vat­kin olleet kok+kesk+rkp ja muut hallituksessa.

    Mitä hyö­tyä PS:lle on ollut pää­op­po­si­tio­puo­lu­een ase­mas­ta? Sivuop­po­si­tio­puo­lue kes­kus­ta on sen sijaan kerän­nyt pal­jon­kin kan­na­tus­ta lisää. Lii­ke voi toki olla se, että dema­rit vuo­ta­vat per­sui­hin, jot­ka vuo­ta­vat kes­kus­taan, mut­ta oppo­si­tios­sa on sel­vä nettovoittaja.

    Perus­suo­ma­lai­set ovat kyl­lä tois­ta kaut­ta vai­kut­ta­neet poli­tii­kan sisäl­töi­hin. Tus­kin­pa Ant­ti Rin­net­tä­kään oli­si valit­tu dema­rien vetä­jäk­si ilman äijä­köö­rin jäykkäkouristusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Juho Laa­tu: Voi olla että tuo huo­no­na pidet­ty kuu­den puo­lu­een hal­li­tus oli paras enem­mis­tö­hal­li­tus, joka sil­loi­ses­sa tilan­tees­sa voi­tiin saa­da aikaan. Vaih­toeh­to oli­si voi­nut olla lin­jak­kaam­pi vähemmistöhallitus.

    Vähem­mis­tö­hal­li­tus­ta on vai­kea teh­dä ilman haja­nais­ta oppo­si­tio­ta, jos­ta löy­tyy tukea aina jos­tain lai­das­ta. Tämä her­käs­ti sitoo vähem­mis­tö­hal­li­tuk­sen var­sin kes­kel­le kent­tää, jotaa sit­ten oppo­si­tio­tu­kea on sekä oikel­ta että vasemmalta.

    Tuos­sa tilan­tees­sa oli­si pitä­nyt jät­tää kokoo­mus oppo­si­tioon oikeal­le, vasem­mal­ta oli­si löy­ty­nyt enem­män peli­va­raa. Kokoo­mus­ta tus­kin vaa­li­voi­ton jäl­keen huvit­ti läh­teä oppo­si­tioon. Jos dema­rien ja kok­ka­rien kan­na­tus oli­si men­nyt toi­sin päin, tilan­ne oli­si voi­nut olla erilainen.

    Kiel­tä­mät­tä poli­tiik­ka alkaa näyt­tää sil­tä, että puo­luei­den kutis­tues­sa oli­si syy­tä alkaa ope­tel­la myös vähem­mis­tö­hal­li­tus­ten muodostamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. ano­nyy­mi: Kyl­lä sil­le yhdel­le kiel­tä­mät­tä tuli aika pal­jon ansiot­ta pas­kaa nis­kaan sekä ennen vaa­le­ja että nii­den jäl­keen. Lisäk­si vaa­dit­tiin, että kyn­nys­ky­sy­myk­sis­tä luovuttaisiin.

    Yhdis­tel­mä kyn­nys­ky­sy­myk­siä, pie­neh­kö­jä puo­luei­ta ja enem­mis­tö­hal­li­tuk­sia ei toi­mi. Jos­sain vai­hees­sa jon­kun kyn­nys­ky­sy­myk­set mene­vät niin pahas­ti ris­tiin mui­den kans­sa, että oppo­si­tio kut­suu. Vih­reät kokei­li­vat tätä ydin­voi­man kans­sa, per­sut apu­pa­ket­tien kanssa.

    Puo­luei­den ei kan­nat­tai­si hirt­täy­tyä kyn­nys­ky­sy­myk­siin. On kysy­myk­siä, jot­ka ovat tär­keäm­piä, ja on kysy­myk­siä, jot­ka ovat vähem­män tär­kei­tä. Näil­le voi lait­taa vaik­ka nume­ro­mi­tat ja sen jäl­keen alkaa miet­tiä, mil­lä kom­bi­naa­tiol­la pää­see pisim­mäl­le. Tor­jun­ta­voi­tot ovat ihan yhtä tär­kei­tä kuin valloitukset.

    Abso­luut­ti­set kyn­nys­ky­sy­myk­set sopi­vat yhden asian liik­keel­le, joka sit­ten tar­vit­taes­sa tin­kii kai­kes­ta muus­ta. RKP lie­nee täs­tä paras esi­merk­ki suo­ma­lai­ses­sa puoluekentässä.

    En kui­ten­kaan osaa näh­dä perus­suo­ma­lai­sia yhden asian liik­kee­nä. Kreik­ka-pake­tis­ta tuli vaa­li­kam­pan­jan aika­na ihan käsit­tä­mä­tön älä­mö­lö, vaik­ka kyse oli vain yhden kehi­tys­ku­lun yhdes­tä virs­tan­pyl­vääs­tä. EU- ja euro­kriit­ti­syy­des­sä­kin oli­si ollut pal­jon muu­ta teke­mis­tä hal­li­tuk­sen sisäl­lä puhu­mat­ta­kaan muis­ta perus­suo­ma­lais­ten arvokysymyksistä.

    Kos­ka Timo Soi­ni on koke­nut polii­tik­ko ja tie­tää, miten suo­ma­lai­nen par­la­men­ta­ris­mi toi­mii, oppo­si­tioon jät­täy­ty­mi­nen oli var­mas­ti tie­toi­nen veto. 

    Se on kyl­lä tot­ta, että kes­kus­te­lu sekä ennen että jäl­keen vaa­lien jos­tain syys­tä vähän har­hau­tui asia­ky­sy­myk­sis­tä. Koke­nut polii­tik­ko kui­ten­kin tie­tää, että jutut ennen ja jäl­keen ovat vähän erilaisia…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Vihe­rins­si: Tilan­ne on ollut han­ka­la, mut­ta miten deval­vaa­tio teh­dään kel­lu­val­le valuu­tal­le vel­kai­ses­sa maas­sa? Euro voi kyl­lä olla hyvin­kin osa­syy ongel­miim­me, mut­ta ongel­ma ei ole mei­dän kuu­lu­mi­sem­me euroon, vaan Euroo­pan jat­ku­va taan­tu­ma. Hal­vem­pi euron kurs­si oli­si tie­ten­kin meil­le kivam­pi, mut­ta ei mei­dän oma kel­lu­va valuut­tam­me sen hal­vem­pi olisi.

    Kel­lu­va mark­ka oli­si toden­nä­köi­ses­ti omia aiko­jaan hie­man not­kah­ta­nut kuten Ruot­sin kruu­nu­kin pik­kai­sen deval­voi­tui pahim­mas­sa vai­hees­sa. Oma valuut­ta oli­si hal­vem­pi myös sikä­li, että emme osal­lis­tui­si euron pelastamiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Mar­ko Hami­lo: Kel­lu­va mark­ka oli­si toden­nä­köi­ses­ti omia aiko­jaan hie­man not­kah­ta­nut kuten Ruot­sin kruu­nu­kin pik­kai­sen deval­voi­tui pahim­mas­sa vai­hees­sa. Oma valuut­ta oli­si hal­vem­pi myös sikä­li, että emme osal­lis­tui­si euron pelastamiseen. 

    Ja toi­saal­ta kal­liim­pi, kos­ka mak­sai­sim­me enem­män kor­koa velois­tam­me, ja lisäk­si kau­pan­käyn­nis­sä tuli­si jon­kin ver­ran enem­män valuut­ta­muun­nos­kus­tan­nuk­sia. Ei kai tuo euroa­lu­een pelas­ta­mi­nen meil­le oikeas­ti vie­lä kovin ihmei­tä ole mak­sa­nut ver­rat­tu­na vaik­ka val­tion­vel­ko­jen korkosäästöihin.

    Valuut­taa on joten­kin help­po syyt­tää, mut­ta valuut­ta hei­jas­taa kui­ten­kin vain reaa­li­ta­lout­ta. Euroa­lu­ees­sa on oikeas­ti­kin tasa­pai­no-ongel­ma (rahan suun­ta koh­ti Sak­saa), mut­ta mei­dän vähän pidem­män aika­vä­lin ongel­mam­me eivät valuut­taa vaih­ta­mal­la mene pois. Jos työ­tä teh­dään vähän, sit­ten pitää elää niukemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Vihe­rins­si: Valuut­ta voi deval­voi­tua, mut­ta kos­ka deval­voi­tu­mi­nen tapah­tuu talou­den todel­li­suu­den mukaan, sii­hen on vai­kea vaikuttaa. 

    Joku talous­tie­tei­li­jä voi selit­tää valuu­tan deval­voi­tu­mi­sen dyna­miik­kaa tar­kem­min. Minä totean vain, että deval­voi­tu­mi­nen tapaa men­nä tar­koi­tuk­sen­mu­kai­seen suun­taan, eli hei­ken­tää heik­ko­jen mai­den valuuttaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Vihe­rins­si:
    ‘snip’
    Ruot­sin mei­tä parem­pi kil­pai­lu­ky­ky joh­tuu ihan jos­tain muus­ta kuin omas­ta valuu­tas­ta. Vaik­ka Ruot­si oli­si euros­sa ja me ulko­na, niil­lä piru­lai­sil­la meni­si kui­ten­kin pal­jon paremmin.

    Jos me olem­me kär­si­neet euros­ta, olem­me kär­si­neet sii­tä sen vuok­si, että sen avul­la on saa­tu Euroo­pan taan­tu­ma pit­ki­tet­tyä. Sil­le me emme voi mitään. 

    Suo­men teol­li­suus ei ole kär­si­nyt euros­ta, vaan sii­tä, että tuo­tan­non laa­tu on romah­ta­nut eikä tava­ra käy kau­pak­si mil­lään hin­nal­la — noin hiu­kan kär­jis­tet­ty­nä, mut­ta vain hiukan.

    Jos laa­tu on kun­nos­sa, teol­li­suus on kil­pai­lu­ky­kyis­tä — esim. A‑Mersu, Porsche jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Vihe­rins­si
    “Näin kyl­lä. Mut­ta kun Suo­men talous on kui­ten­kin yksi euroa­lu­een vah­vim­mis­ta, niin euron kurs­si on meil­le pikem­min mata­la kuin korkea.”

    Jaa. Suo­men koko­nais­tuo­tan­to las­kee kol­mat­ta vuot­ta. Kuin­ka pit­kään tai pal­jon sen pitäi­si las­kea, että euron kurs­si oli­si riit­tä­vän vahva?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Vihe­rins­si: Vähem­mis­tö­hal­li­tus­ta on vai­kea teh­dä ilman haja­nais­ta oppo­si­tio­ta, jos­ta löy­tyy tukea aina jos­tain lai­das­ta. Tämä her­käs­ti sitoo vähem­mis­tö­hal­li­tuk­sen var­sin kes­kel­le kent­tää, jotaa sit­ten oppo­si­tio­tu­kea on sekä oikel­ta että vasemmalta.

    Tuos­sa tilan­tees­sa oli­si pitä­nyt jät­tää kokoo­mus oppo­si­tioon oikeal­le, vasem­mal­ta oli­si löy­ty­nyt enem­män peli­va­raa. Kokoo­mus­ta tus­kin vaa­li­voi­ton jäl­keen huvit­ti läh­teä oppo­si­tioon. Jos dema­rien ja kok­ka­rien kan­na­tus oli­si men­nyt toi­sin päin, tilan­ne oli­si voi­nut olla erilainen.

    Kiel­tä­mät­tä poli­tiik­ka alkaa näyt­tää sil­tä, että puo­luei­den kutis­tues­sa oli­si syy­tä alkaa ope­tel­la myös vähem­mis­tö­hal­li­tus­ten muodostamista.

    Suo­mes­sa on tosi­aan ehkä jo vähän unoh­det­tu, miten vähem­mis­tö­hal­li­tuk­set toimivat.

    Nykyi­sen kuu­den puo­lu­een hal­li­tuk­sen yksi ongel­ma on yömyö­hään kiin­teäk­si sovit­tu hal­li­tus­oh­jel­ma, jon­ka kai­kis­ta yksi­tyis­koh­dis­ta on täy­ty­nyt pitää kiin­ni, vaik­ka aika ja mie­li­pi­teet ovat jo saat­ta­neet muut­tua. Vähem­mis­tö­hal­li­tus oli­si aina­kin dynaa­mi­sem­pi kon­struk­tio, jon­ka oli­si pak­ko hakea riit­tä­vä tuki toi­mil­leen oppo­si­tios­ta (vaih­te­le­vis­ta suun­nis­ta, vaih­te­le­vi­na argu­men­tein) koko toi­min­ta­kau­ten­sa ajan. Peri­aat­tees­sa poli­tiik­ka voi­si olla jär­ke­väm­pää ja parem­min muut­tu­viin tilan­tei­siin sopeutuvampaa.

    Käy­tän­nös­sä vähem­mis­tö­ha­li­tuk­set voi­vat tosin olla lyhy­ti­käi­sem­piä, sil­lä oppo­si­tio voi ne aina halu­tes­saan kaa­taa, toi­sin kuin nykyi­sis­sä neli­vuo­ti­sis­sa Audin taka­penk­ki­hal­li­tuk­sis­sa, jois­sa enem­mis­tö pitää puo­lue­ku­rin avul­la nöy­räs­ti hal­li­tuk­sen pys­tys­sä, oli sii­nä jär­keä tai ei.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Juho Laa­tu: Vähem­mis­tö­hal­li­tus oli­si aina­kin dynaa­mi­sem­pi kon­struk­tio, jon­ka oli­si pak­ko hakea riit­tä­vä tuki toi­mil­leen oppo­si­tios­ta (vaih­te­le­vis­ta suun­nis­ta, vaih­te­le­vi­na argu­men­tein) koko toi­min­ta­kau­ten­sa ajan. Peri­aat­tees­sa poli­tiik­ka voi­si olla jär­ke­väm­pää ja parem­min muut­tu­viin tilan­tei­siin sopeutuvampaa.

    Ja toi­saal­ta taas poli­tiik­ka voi­si olla äärim­mäi­sen hapa­roi­vaa ja aje­leh­ti­vaa, kun Audin taka­pen­kil­lä ainoa mur­he oli­si se, miten saa oppo­si­tios­ta riit­tä­väs­ti kave­rei­ta. En tie­dä, onko hyvä vähem­mis­tö­hal­li­tus­kult­tuu­ri help­po saa­da aikaan, tuskin.

    Enem­mis­tö­hal­li­tuk­sen pitäi­si olla erit­täin toi­min­ta­ky­kyi­nen, kun riit­tää kerä­tä edus­kun­nas­ta enem­mis­tö, jon­ka enem­mis­töl­le kel­paa­vat yhtei­set asiat. Mut­ta kuten kuvas­ta näkyy, toi­min­ta­ky­ky ei miten­kään vält­tä­mät­tä seu­raa tästä…

    Se on ihan sel­väs­ti huo­no asia, että hal­li­tus­oh­jel­mas­sa kir­joi­te­taan nip­pe­lei­tä, mut­tei teh­dä yhteis­tä stra­te­gi­aa, jota yri­tet­täi­siin toteut­taa välil­lä omat välit­tö­mät edut niel­len. Lip­po­sen hal­li­tuk­sis­sa Paa­vo I Suu­ri ilmei­ses­ti onnis­tui aut­ta­maan kaik­kia — myös omi­aan — täs­sä nie­le­mis­pro­ses­sis­sa. Van­ha­sen kui­va tek­no­kra­tia myös jos­sain vai­hees­sa aut­toi asioi­den edis­tä­mis­tä, mut­ta sil­loin toki aika oli vähän erilainen.

    Ehkä jotain oppia voi­si etsiä 90-luvun lama-ajan hal­li­tus­ten toi­min­nas­ta. Joten­kin ne sai­vat aika iso­ja asioi­ta aikaan, vaik­ka toki jäl­ki­vii­saa­na voi sanoa, että osa asiois­ta meni vää­rin. Mik­si ne oli­vat toi­min­ta­ky­kyi­siä, vaik­kei teh­tä­vä­nä ollut yhtään suo­sit­tua tai kivaa päätöstä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Ton­ni käteen:
    Viherinssi
    “Näin kyl­lä. Mut­ta kun Suo­men talous on kui­ten­kin yksi euroa­lu­een vah­vim­mis­ta, niin euron kurs­si on meil­le pikem­min mata­la kuin korkea.”

    Jaa. Suo­men koko­nais­tuo­tan­to las­kee kol­mat­ta vuot­ta. Kuin­ka pit­kään tai pal­jon sen pitäi­si las­kea, että euron kurs­si oli­si riit­tä­vän vahva? 

    Kat­so luot­to­luo­ki­tus­ta. Sit­ten, kun sil­lä pääs­tään EU-mai­den kes­ki­kas­tin tasol­le, mark­ki­nat alka­vat pitää Suo­men talou­den näky­miä saman­lai­si­na kuin muilla.

    Se voi tapah­tua paris­sa vuo­des­sa, tai se voi olla tapah­tu­mat­ta. Täl­lä päät­tä­mät­tö­mäl­lä menol­la saam­me kyl­lä vie­lä lii­an vah­van euron­kin rie­sak­sem­me. Se ei kui­ten­kaan ole ollut mei­dän ongel­mam­me vielä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Juho Laa­tu: Joku talous­tie­tei­li­jä voi selit­tää valuu­tan deval­voi­tu­mi­sen dyna­miik­kaa tar­kem­min. Minä totean vain, että deval­voi­tu­mi­nen tapaa men­nä tar­koi­tuk­sen­mu­kai­seen suun­taan, eli hei­ken­tää heik­ko­jen mai­den valuuttaa.

    Ja vah­vis­taa vah­vo­jen mai­den valuut­taa. Suo­mi on euroa­lu­eel­la vah­va maa. Kat­so luot­to­luo­ki­tus­ta, joka ker­too mark­ki­noi­den uskos­ta. (Ei se ihan yksi yhteen kurs­si­ke­hi­tyk­sen kans­sa ole, mut­ta antaa kui­ten­kin indi­kaa­tio­ta.) Kat­so val­tioi­den velkaantumisasteita.

    Täs­sä on taus­tal­la se, että jos Sak­sa ja Luxem­burg jäte­tään pois, Suo­mi on ihan tämän euroa­lu­eek­si kut­su­tun apu­kou­lu­luo­kan prii­muk­sia. Meil­lä menee vain huo­nos­ti, ei totaa­li­sen surkeasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Vihe­rins­si: Ehkä jotain oppia voi­si etsiä 90-luvun lama-ajan hal­li­tus­ten toi­min­nas­ta. Joten­kin ne sai­vat aika iso­ja asioi­ta aikaan, vaik­ka toki jäl­ki­vii­saa­na voi sanoa, että osa asiois­ta meni vää­rin. Mik­si ne oli­vat toi­min­ta­ky­kyi­siä, vaik­kei teh­tä­vä­nä ollut yhtään suo­sit­tua tai kivaa päätöstä? 

    Suo­men kan­sa hyväk­syy kovat­kin pää­tök­set var­sin hyvin sil­loin, kun ymmär­tää nii­tä tar­vit­ta­van. Täs­sä lamas­sa yksi mer­kit­tä­vä ero noi­hin aiem­piin lamoi­hin on se, että nyt polii­ti­kot eivät käsit­tääk­se­ni edes ymmär­rä, mil­lai­sil­la kovil­la pää­tök­sil­lä taan­tu­ma oli­si yhteis­va­luu­tas­sa olles­sa selä­tet­tä­vis­sä. (Ja minä olen kovin pet­ty­nyt sii­hen, että jot­kut äly­päät mene­vät mukaan yhteis­va­luut­taan ilman että ovat edes miet­ti­neet, miten taan­tu­ma selä­te­tään yhteis­va­luu­tas­sa ollessa.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. (uusin­ta­lä­he­tys — edel­li­nen kato­si jon­ne­kin bittiavaruuteen)

    Vihe­rins­si: Avaa tätä logiik­kaa vähän. 

    Hal­li­tus­puo­luei­ta pelot­taa oppo­si­tion kan­na­tuk­sen kas­vu. Jos hal­li­tus antai­si vaik­ka­pa anta­nut muu­ta­man mil­jar­din uuteen euro­tu­ki­pa­ket­tiin, perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus toden­nä­köi­ses­ti pomp­pai­si vas­ta­reak­tio­na jon­kin mat­kaa ylös­päin. Hal­li­tus jou­tuu siis vään­tä­mään poli­tiik­kaan­sa lähem­mäs perus­suo­ma­lais­ten kan­taa estääk­seen kan­san kan­na­tuk­sen siir­ty­mi­sen oppo­si­tion suun­taan. Oppo­si­tiol­la on run­saas­ti vapaut­ta ja aikaa kri­ti­soi­da hal­li­tuk­sen vää­rik­si kat­so­mi­aan toi­mia. Sik­si hal­li­tus on varo­vai­nen esim. apu­pa­ket­tien suhteen.

    Jos PS oli­si ollut muka­na hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­mi­ses­sa, kuka hyvän­sä oli­si ollut oppo­si­tios­sa, myös kok­ka­rit tai dema­rit. Uskoi­sin, että sil­lä oli­si ollut mer­ki­tys­tä poli­tiik­kaan, jos oppo­si­tios­sa oli­si­vat­kin olleet kok+kesk+rkp ja muut hallituksessa. 

    Epäi­len että moni­kaan puo­lue ei oli­si suos­tu­nut pää­tök­seen lopet­taa tukip­ke­tit. Ja perus­suo­ma­lai­set eivät halun­neet hal­li­tuk­seen, joka oli­si jat­ka­nut tuki­pa­ket­te­ja. Voi olla, että perus­suo­ma­lai­sil­le ainoa tie hal­li­tuk­seen oli­si ollut tuki­pa­ket­tien hyväk­sy­mi­nen. Perus­suo­ma­lai­set oli­si­vat ehkä kor­kein­taan saa­vut­ta­neet hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa sopi­muk­sen entis­tä pie­nem­mis­tä tuki­pa­ke­teis­ta. Samaan tulok­seen he pää­si­vät oppo­si­tios­sa, ja sai­vat lisäk­si hauk­kua hal­li­tus­ta edel­leen olan takaa. Oppo­si­tios­sa kan­na­tuk­sen yllä­pi­to on tyy­pil­li­ses­ti hel­pom­paa kuin hallituksessa.

    Mitä hyö­tyä PS:lle on ollut pää­op­po­si­tio­puo­lu­een asemasta? 

    Kan­na­tuk­sen kas­vu tai pysy­mi­nen juu­ri saa­vu­te­tul­la tasol­la. Hal­li­tuk­sen pakot­ta­mi­nen mal­til­li­sem­paan poli­tiik­kaan tuki­pa­ket­ti­asiois­sa (gal­lup-pel­ko­jen avulla).

    Sivuop­po­si­tio­puo­lue kes­kus­ta on sen sijaan kerän­nyt pal­jon­kin kan­na­tus­ta lisää. Lii­ke voi toki olla se, että dema­rit vuo­ta­vat per­sui­hin, jot­ka vuo­ta­vat kes­kus­taan, mut­ta oppo­si­tios­sa on sel­vä nettovoittaja. 

    Perus­suo­ma­lai­set ovat kai kui­ten­kin vii­me vuo­sien voit­ta­ja, ja kes­kus­ta vain yrit­tää pitää / palaut­taa aiem­man kan­na­tus­ta­son­sa. Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus oli­si voi­nut pudo­ta takai­sin muu­ta­maan pro­sent­tiin. Nyt niin ei käy­nyt, vaan he ovat ehkä nous­seet pysy­väm­min­kin suur­ten puo­luei­den kate­go­ri­aan. Kes­kus­tal­le perus­kan­na­tuk­sen palaut­ta­mi­nen on hel­pom­pi nakki.

    Perus­suo­ma­lai­set ovat kyl­lä tois­ta kaut­ta vai­kut­ta­neet poli­tii­kan sisäl­töi­hin. Tus­kin­pa Ant­ti Rin­net­tä­kään oli­si valit­tu dema­rien vetä­jäk­si ilman äijä­köö­rin jäykkäkouristusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Vihe­rins­si: Suo­mi on euroa­lu­eel­la vah­va maa. Kat­so luot­to­luo­ki­tus­ta, joka ker­too mark­ki­noi­den uskosta. 

    Pan­kit luot­ta­vat yhä sii­hen, että Suo­mi pys­tyy tar­vit­taes­sa mak­sa­maan vel­kan­sa ja halu­aa ne vaa­dit­taes­sa mak­saa. Mut­ta Suo­mi elää täl­lä het­kel­lä velak­si, mikä on vähän­kin pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä täy­sin kes­tä­mä­tön tila. Velak­si elä­mi­nen pitäi­si lopet­taa ja talou­den tila korjata.

    Suo­men talous on siis aika sur­keas­sa tilas­sa, vaik­ka lai­naa vie­lä innol­la anne­taan­kin. Lai­na­ha­nat mene­vät kyl­lä kiin­ni ja velak­si elä­mi­nen lop­puu sit­ten, kun pank­kii­rien usko Suo­men mak­su­ky­kyyn menee. Ja vaik­ka ei vähään aikaan vie­lä meni­si­kään, me tai lap­sem­me jou­dum­me mak­sa­maan suu­ret vel­kam­me takai­sin. Ei hyvä.

    Ehkä vih­rei­den talous­op­pi on se, että seu­raa­va nousu­kausi kuit­taa aina las­ku­kau­den hur­vit­te­lun aiheut­ta­mat velat. Talous­kas­vu jat­kuu iäti, ja maa­pal­lon kes­to­ky­vyl­lä ole rajo­ja. Van­hat velat jää­vät kas­vun suu­ruu­teen ver­rat­tu­na huo­maa­mat­to­man pie­nik­si. Minus­ta vas­tuu­ton­ta. Nyt las­ku­kaut­ta on kes­tä­nyt jo vuo­sia. Jot­kut muut maat ovat jo pää­se­mäs­sä kui­vil­le. Suo­mi ottaa vel­kaa lisää ja lisää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Juho Laa­tu: Täs­sä lamas­sa yksi mer­kit­tä­vä ero noi­hin aiem­piin lamoi­hin on se, että nyt polii­ti­kot eivät käsit­tääk­se­ni edes ymmär­rä, mil­lai­sil­la kovil­la pää­tök­sil­lä taan­tu­ma oli­si yhteis­va­luu­tas­sa olles­sa selätettävissä. 

    Luu­len­pa, että suu­rin osa polii­ti­kois­ta on nos­ta­nut käten­sä ylös ja kat­so­vat, ettei Suo­men koh­ta­lo ole vii­me kädes­sä mis­sään mää­rin suo­ma­lais­ten kädes­sä. Näin ilmei­ses­ti aina­kin fede­ra­lis­ti­puo­luei­den (esim. Kokoo­mus ja Vih­reät) koh­dal­la. Nämä polii­ti­kot näke­vät, että pee­saa­mal­la EU:n val­ta­vir­taa saa­daan Suo­mel­le mah­dol­li­ses­ti hyö­dyl­lis­tä goodwil­liä, kun taas pane­mal­la hant­tiin pie­nis­sä­kin asiois­sa saa vain kiusan­hen­gen mai­neen, joka kos­tau­tuu aina, taval­la tai toi­sel­la. Jos ei muu­ten, niin aina­kin euro­kraat­tiu­raa suun­nit­te­le­vien kohdalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Vihe­rins­si: Ja toi­saal­ta taas poli­tiik­ka voi­si olla äärim­mäi­sen hapa­roi­vaa ja aje­leh­ti­vaa, kun Audin taka­pen­kil­lä ainoa mur­he oli­si se, miten saa oppo­si­tios­ta riit­tä­väs­ti kave­rei­ta. En tie­dä, onko hyvä vähem­mis­tö­hal­li­tus­kult­tuu­ri help­po saa­da aikaan, tuskin. 

    Tämä pakot­tai­si sii­hen kovas­ti perään­kuu­lu­tet­tuun par­la­men­ta­ris­miin, jon­ka var­jol­la pää­mi­nis­te­ris­tä teh­tiin pre­si­dent­ti pre­si­den­tin paikalle.

    Juho Laa­tu: nyt polii­ti­kot eivät käsit­tääk­se­ni edes ymmär­rä, mil­lai­sil­la kovil­la pää­tök­sil­lä taan­tu­ma oli­si yhteis­va­luu­tas­sa olles­sa selätettävissä. 

    Aivan. Nyt on glo­baa­li kysyn­tä­la­ma. Kun Yhdys­val­lat eivät nyt täs­sä ota kop­pia, EU voi hyvin­kin jou­tua sen teke­mään. Posi­tii­vi­se­na asia­na se vähen­täi­si Yhdys­val­to­jen arvo­val­taa, mikä jat­kos­sa paran­tai­si ylei­siä mah­dol­li­suuk­sia kan­sain­vä­li­seen toi­min­taan ja sopi­mi­seen ilman sitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Vihe­rins­si: Ja toi­saal­ta kal­liim­pi, kos­ka mak­sai­sim­me enem­män kor­koa velois­tam­me, ja lisäk­si kau­pan­käyn­nis­sä tuli­si jon­kin ver­ran enem­män valuut­ta­muun­nos­kus­tan­nuk­sia. Ei kai tuo euroa­lu­een pelas­ta­mi­nen meil­le oikeas­ti vie­lä kovin ihmei­tä ole mak­sa­nut ver­rat­tu­na vaik­ka val­tion­vel­ko­jen korkosäästöihin.

    Jos hoi­taa val­tion­ta­lou­ten­sa hyvin, kor­ko on pie­ni. Pal­jon­kos se on Ruot­sil­la ollut?

    Euro on tie­tys­ti edul­li­nen niil­le mail­le, jot­ka hoi­ta­vat asian­sa huo­nos­ti ja saa­vat sil­ti mata­lan kor­ko­ta­son. Sikä­li jos krii­siin joh­ta­va luot­toeks­pan­sio nyt on miten­kään “edul­lis­ta”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Poli­tiik­kan yksi haas­te on aktii­vien rek­ry­toin­ti, jos­sa kaik­ki puo­lu­eet ovat phas­ti epä­on­nis­tu­neet. Uusien kan­nat­ta­jien ongel­ma on, että he menes­tye­sään uhkaa­vat nykyi­siä vallanpitäjiä.

    Puo­luei­den poh­jan ongel­ma on kai­kil­la yhtei­nen. 90-luvul­la jäsen­mää­rät romah­ti­vat ja kan­sa­kun­nan par­haim­mis­toa on paha saa­da ehdok­kaak­si vaaleihin. 

    Vih­reil­lä tämä näkyy sii­nä, että osa peru­ta­ja­äi­des­tä alkaa olla viraiäl­tään kek­ko­se-luo­kas­sa. Opis­ke­li­jois­sa ymmär­ret­tä­väs­ti nuo­rem­mat rek­ry­toin­nit on teh­ty suku­puo­li­po­li­tiik­ka-akti­vis­teis­ta, joil­la maa­il­man­ku­va on sanoi­sin­ko kapea.

    SDP elää ay-lii­keen ja vira­ni­mi­tys­ten avul­la, Kes­kus­ta taas kuntamonopolillaan.

    Kokoo­mus onnis­tui saa­maan par­haat bileet, joka on vetä­nyt ihmi­siä mukaan. 

    Mut­ta mis­sä ovat puo­lui­e­den intel­lek­tuel­lit? Vih­reil­lä on Ode. Ketä muil­la? Jos puo­lu­ees­sa on siis­tä sis­tä­työ­tä suh­teil­la tavoit­te­le­via tai bilet­tä­jiä, siel­lä ei pal­joa tule­vai­suus­po­li­tiik­kaa teh­dä. Ei tarvitse.

    Perus­suo­ma­lai­set jopa myön­tei­se­sä mie­les­sä sekoit­ti­vat pakan. Ehdok­kaak­si kel­pa­si kuka vai ja vali­tuk­si tuli mel­kein kuka tahan­sa. Se luu­la­tavs­ti näky euro­vaa­leis­sa, jois­sa äänet meni­vät koke­neil­le polii­ti­koil­le toi­sin kuin aiemmin.

    Noloa on, että popu­lis­ti­siin haas­tei­siin ei medias­sa eikä muu­ten­kaan uskal­le­ta tai jak­se­ta vas­ta­ta. Soi­nin sadas höpi­nä menee läpi, sit­keys pal­ki­taan, jär­ki ei.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Masi: Luu­len­pa, että suu­rin osa polii­ti­kois­ta on nos­ta­nut käten­sä ylös ja kat­so­vat, ettei Suo­men koh­ta­lo ole vii­me kädes­sä mis­sään mää­rin suo­ma­lais­ten kädessä.Näin ilmei­ses­ti aina­kin fede­ra­lis­ti­puo­luei­den (esim. Kokoo­mus ja Vih­reät) kohdalla.Nämä polii­ti­kot näke­vät, että pee­saa­mal­la EU:n val­ta­vir­taa saa­daan Suo­mel­le mah­dol­li­ses­ti hyö­dyl­lis­tä goodwil­liä, kun taas pane­mal­la hant­tiin pie­nis­sä­kin asiois­sa saa vain kiusan­hen­gen mai­neen, joka kos­tau­tuu aina, taval­la tai toisella.Jos ei muu­ten, niin aina­kin euro­kraat­tiu­raa suun­nit­te­le­vien kohdalla.

    Kai osa polii­ti­kois­tam­me ja puo­lueis­tam­me halu­aa siir­tää val­taa Brys­se­liin, uskoen aidos­ti, että pää­tös­ten taso näin para­nee, ja ne ovat myös Suo­mel­le edullisempia.

    Jokai­ses­sa orga­ni­saa­tios­sa val­ta tapaa kes­kit­tyä myös mai­nit­se­mie­si yksi­löi­den ura­ke­hi­tys­tar­pei­den vuoksi.

    Lisä­tään tähän vie­lä ole­tus, että polii­ti­koil­la ei ole hajua­kaan sii­tä, miten Suo­men tuli­si hoi­taa lamaa yhteisvaluutassa.

    Lop­pu­tu­los näyt­tää vali­tet­ta­vas­ti aika pal­jon kaik­kien kyn­nel­le kyke­ne­vien val­ta­pe­lil­tä ja ikiai­kai­sel­ta val­lan kes­kit­ty­mi­sel­tä, ei niin­kään huo­lel­li­ses­ti har­ki­tul­ta yhteis­ten asioi­den hoi­dol­ta lähel­lä kansalaisia.

    Nuo­ret polii­ti­kot ja nuo­ret poliit­ti­set liik­keet ajat­te­le­vat usein opti­mis­ti­ses­ti ja idea­li­si­ses­ti niin, että val­lan kes­kit­tä­mi­nen oikeaop­pi­sil­le ideo­lo­gian kan­nat­ta­jil­le joh­taa auto­maat­ti­ses­ti asioi­den paran­tu­mi­sen. Minä olen vähän varauk­sel­li­sem­pi val­lan kes­kit­tä­mi­sen suh­teen. Itse asias­sa kat­son vii­saak­si vetää val­taa koko ajan hie­man takai­sin kan­saan päin, pois sitä itsel­leen haa­li­vil­ta val­taan tai yksin­ker­tais­ta­viin ideo­lo­gioi­hin tykäs­ty­neil­tä polii­ti­koil­ta ja muil­ta sitä jo kahmineilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Olen Osmon kns­sa koko­lail­la samaa miel­tä lähes kai­kes­ta: koros­tai­sin sitä, että hal­li­tuk­sen ongel­ma ei ollut sen syn­ty­mi­seen liit­ty­nees­sä demo­kraat­ti­ses­sa pro­ses­sis­sa vaan nime­no­maan val­ta­puo­luei­den joh­ta­jien näke­myk­sen puut­tees­sa, mikä tuli esil­le mm pää­mi­nis­te­rin kom­men­teis­sa sote- ja kun­ta­uu­dis­tuk­ses­ta. Eri­tyi­ses­ti kokoo­muk­sel­le oli häpeäk­si myös osin­ko­ve­ro­uu­dis­tuk­sen fars­si. Dema­reil­ta puut­tuu näke­mys luo­maan­sa ansio­si­don­nai­seen sosi­aa­li­tur­vaan, sitä tue­taan ja pure­taan yhtä­ai­kaa aina­kin eläk­kei­den osalta.

    Pie­net puo­lu­eet eivät rat­kai­se­vas­ti hal­li­tus­ta hei­ken­tä­neet, pikem­min­kin päinvastoin.

    Jär­jes­tel­mäs­sä ei ole sinän­sä vikaa mut­ta joku vika on sii­nä, että asioi­hin pereh­ty­neet polii­ti­kot eivät ete­ne joh­toon asti vaan sin­ne pää­ty­vät “poliit­ti­set eläi­met” tai sat­tu­ma­va­lin­nat. Demo­kra­tian perus­pi­la­ri on vapaa media joka sai­si olla vie­lä asian­tun­te­vam­pi ja sit­keäm­pi kysy­mään perus­tei­ta, vaa­ti­maan joh­don­mu­kai­suut­ta ja hake­maan vaih­toeh­to­ja. Ehkä demo­kra­tian uudis­ta­mi­nen oli­si­kin aloi­tet­ta­va Ylen päällikkövalinnoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Juho Laa­tu:
    ‘snip’
    Ja vaik­ka ei vähään aikaan vie­lä meni­si­kään, me tai lap­sem­me jou­dum­me mak­sa­maan suu­ret vel­kam­me takai­sin. Ei hyvä.
    ‘snip’

    Lap­sem­me? Englan­nin pank­ki otti vel­kaa vuon­na 1751 ja ne con­sols ovat edel­leen mak­sa­mat­ta eikä nii­tä ole tar­koi­tus­kaan mak­saa — kor­ko kyl­lä juoksee.
    Myös I maa­il­man­so­dan velat ovat vie­lä mak­sa­mat­ta, itse asias­sa Suo­mi on tois­tai­sek­si ainoa, joka on mak­sa­nut — eikä sitä ole maa­il­mal­la pidet­ty eri­tyi­sen fiksuna.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Vihe­rins­si:
    Vah­val­le libe­raa­lil­le ja ympä­ris­tö­ar­vo­ja aja­val­le kes­kus­ta­oi­keis­to­lai­sel­le puo­lu­eel­le oli­si käyt­töä. Äänes­tä­jiä voi vain olla vai­keam­pi löytää.

    Ei äänes­tä­jiä oli­si vai­kea löy­tää. Edus­kun­ta­vaa­li­gal­lu­pei­den kär­jes­sä ole­va puo­lue nimel­tä Suo­men Kes­kus­ta osu­nee lähel­le tuo­ta mää­ri­tel­mää­si. Riip­puu tie­tys­ti sii­tä, että mitä “libe­raa­lil­la” tar­koi­tat ja miten ympä­ris­tö­ar­vo­ja pitäi­si mie­les­tä­si ajaa. Mut­ta tie­tyn­lai­nen sosi­aa­li­li­be­ra­lis­ti­nen maa­il­man­ku­va (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaaliliberalismi) ja luon­toar­vo­jen kun­nioit­ta­mi­nen kyl­lä kuu­lu­vat var­sin olen­nai­ses­ti kes­kus­ta­lai­seen ajatteluun.

    Toki ylei­nen käsi­tys sii­tä, että miten noi­ta ympä­ris­tö­ar­vo­ja par­hai­ten edis­te­tään, poik­ke­aa Kes­kus­tas­sa vie­lä aika pal­jon var­si­nai­sis­ta “vih­reis­tä” puo­lueis­ta, mut­ta näki­sin, että uusien suku­pol­vien ja kau­pun­gis­tu­mi­sen myö­tä Kes­kus­ta on siir­ty­mäs­sä pik­ku hil­jaa koh­ti Vihe­rins­sin käsi­tyk­sen mukais­ta tavoi­te­ti­laa. Näin voi hyvin­kin tapah­tua eri­tyi­ses­ti sii­nä tapauk­ses­sa, että Kes­kus­ta onnis­tuu vii­mein­kin teke­mään läpi­mur­ron ete­län väes­tö­kes­kuk­siin. Sipi­län joh­dol­la se saat­taa onnis­tua sii­nä parem­min kuin kos­kaan aiemmin.

    Sel­väs­ti­kin kes­kus­ta­lai­ses­sa ajat­te­lus­sa luon­to ja ympä­ris­tö näh­dään vie­lä mel­ko yksi­puo­li­ses­ti tuo­tan­nol­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta ruo­ka-ait­ta­na, ja van­ha­kan­tais­ta luon­non­suo­je­lu­vas­tais­ta ajat­te­lua on vie­lä pal­jon. Mut­ta maa­il­ma muut­tuu ja myös Kes­kus­ta, joka ei kui­ten­kaan samal­la taval­la ole ikään­ty­vä lii­ke kuin esim. SDP, eikä toi­saal­ta niin oikeis­to­lai­nen, yksi­lö­kes­kei­nen ja jul­ki­sen val­lan roo­lia vähek­sy­vä kuin Kokoomus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Rai­mo K: Lap­sem­me? Englan­nin pank­ki otti vel­kaa vuon­na 1751 ja ne con­sols ovat edel­leen mak­sa­mat­ta eikä nii­tä ole tar­koi­tus­kaan mak­saa – kor­ko kyl­lä juoksee.
    Myös I maa­il­man­so­dan velat ovat vie­lä mak­sa­mat­ta, itse asias­sa Suo­mi on tois­tai­sek­si ainoa, joka on mak­sa­nut – eikä sitä ole maa­il­mal­la pidet­ty eri­tyi­sen fiksuna. 

    Ehkä suo­ma­lais­ten kan­nat­tai­si teh­dä “krei­kat” ja ottaa vel­kaa enem­män kuin pys­tyy kos­kaan mak­sa­maan. Aina­kin pan­kit ymmär­täi­si­vät, että ei edes kan­na­ta yrit­tää saa­da kaik­kea takaisin.

    Ei vain­kaan. Minä pidän sii­tä, että yhteis­kun­ta pyri­tään raken­ta­maan rehel­li­sek­si ja sovit­tu­jen sään­tö­jen mukaan toi­mi­vak­si. Tuo stra­te­gia ja kan­sa­lais­ten ylei­nen kes­ke­näi­nen luot­ta­mus toi­siin­sa ja yhteis­kun­taan antaa parem­mat tulok­set pit­käl­lä tätäimellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Rai­mo K: Lap­sem­me? Englan­nin pank­ki otti vel­kaa vuon­na 1751 ja ne con­sols ovat edel­leen mak­sa­mat­ta eikä nii­tä ole tar­koi­tus­kaan mak­saa – kor­ko kyl­lä juoksee.

    Joo, kor­ko juok­see, mut­ta on ollut 1900-luvun alus­ta läh­tien 2,5% (lie­nee alle inflaation).

    Eivät val­tiot nyky­päi­vä­nä lai­naa ehdoil­la, jois­sa lai­nal­la ei ole takai­sin­mak­su­päi­vää (tyy­pil­li­siä ovat esim 10v tai 30v), joten kyl­lä lai­nat on mak­set­ta­va takai­sin. Toki usein takai­sin­mak­su rahoi­te­taan uudel­la lai­nal­la, jos uut­ta lai­naa on saa­ta­vis­sa jär­ke­väl­lä korolla.
    On erit­täin toden­nä­köis­tä, että tänä vuon­na ote­tun Suo­men val­tion 10 v lai­nan erään­tyes­sä koro­ko­ta­so on mer­kit­tä­väs­ti korkeampi.

    Ei EU-vakaus­so­pi­mus­ten 60% raja jul­ki­sel­le velal­le ole ihan tur­haan kek­sit­ty, jos kor­ko­ta­so nousee rajus­ti, val­tio jol­la on mer­kit­tä­väs­ti enem­män lai­naa krii­siy­tyy hyvin nopeasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Onko se para­dok­si, että edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia on edel­ly­tys kansanvallalle?

    Kan­san valit­se­mat edus­ta­jat ovat teh­neet äänes­tä­jil­le pää­osin muka­via pää­tök­siä, joil­la on kas­va­tet­tu yhteis­tä vel­kaam­me vuo­si toi­sen­sa jälkeen.

    Toi­sin sanoen: Teh­dyl­lä poli­tii­kal­la, on kan­na­tus äänes­tä­jil­tä ostet­tu vaa­leis­sa velak­si, mikä kui­ten­kin tulee äänes­tä­jien tai hei­dän lap­sien­sa mak­set­ta­vak­si myöhemmin!

    Oli­si­ko koh­ta syy­tä vaih­teen vuok­si kokeil­la dik­ta­tuu­ria, joka teki­si pää­tök­set tär­keis­tä raken­ne­muu­tok­sis­ta ja mak­sai­si velat pois?

    Tämän jäl­keen voi­sim­me taas puh­taal­ta pöy­däl­tä pala­ta edus­tuk­sel­li­seen demokratiaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Juha Mäki:
    ‘snip’
    Oli­si­ko koh­ta syy­tä vaih­teen vuok­si kokeil­la dik­ta­tuu­ria, joka teki­si pää­tök­set tär­keis­tä raken­ne­muu­tok­sis­ta ja mak­sai­si velat pois?
    ‘snip’

    Onko­han täl­lais­ta dik­ta­tuu­ria oikeas­ti kokeiltu?
    Niin, todel­la­kin: Ceausescun Roma­nias­sa! Tosi­aan hie­no esimerkki!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Itse näen, että ei tämä hal­li­tus ole sen kum­moi­sem­pi kuin muut­kaan. Suo­men 1,2 ja 3 ongel­ma on euro, joka on vie­nyt maal­ta oman raha­po­li­tii­kan ja valuut­ta­kurs­si­po­li­tii­kan, joil­la voi­si lie­vit­tää maa­il­mal­ta tule­via sekoi­lu­ja. Kun em. on tosia­sia, johon kel­lään vai­kut­ta­jal­la ei ole munaa tart­tua, kek­si­tään kai­ken­lai­sia vaih­toeh­to­syyl­li­siä ja ‑tera­pioi­ta, jot­ka ovat usein hai­tal­li­sia. Yksi täl­lai­sis­ta tera­piois­ta on mm. sote­uu­dis­tus, jos­sa on ollut pak­ko­miel­le räjäyt­tää koko jär­jes­tel­mä uusik­si sen sijaan, että ole­mas­sa ole­vaa pyrit­täi­siin pie­nis­sä eris­sä paran­ta­maan. Puo­lueis­ta dema­reil­la vai­kut­taa ole­van osaa­mis­va­je, muil­la lähin­nä moraalivaje.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sen oman valuu­tan kans­sa oli­kin todel­la auvois­ta sil­loin 1990-luvulla…

    Kun mark­ka las­ket­tiin kel­lu­maan niin vien­ti ampai­si val­ta­vaan kas­vuun. Näkyy Tul­lin vientitilastoissa.

    1990 17 mil­jar­dia, 1991 15,6 1992 22,6 1993 26 1994 29,6 1995 31,3

    Kyl­lä tuo kel­lu­mi­nen hel­pot­ti elä­mää 90-luvun lams­sa ja esti laman pitkittymisen.Markan arvo kipusi kyl­lä nopeas­ti enti­sel­le ja kor­keam­mal­le­kin tasolle.

    Kel­lu­mi­sen ansio onkin sii­nä, että se esti lii­ke­suh­tei­den kat­kea­mi­sen eivät­kä asiak­kaat hake­neet mui­ta vaihtoehtoja.

    Nyt­hän meil­le on käy­mäs­sä niin, että kil­pai­li­jat astu­vat suo­ma­lais­ten tilal­le eikä enti­siä ase­mia kye­tä pitämään

    Inves­toin­ti­tuot­teis­sa tämä on eri­tyi­sen koh­ta­lo­kas­ta, kos­ka toi­mit­ta­jaa ei vaih­de­ta kuin mus­ta­lai­nen hevosta.

    Ja onko tämä­kään elä­mä euros­sa kovin auvoista ??

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mar­kan kel­lut­ta­mi­nen tuot­ta val­ta­van mää­rä kon­kurs­se­ja ja vei yrit­tä­jiä ikui­seen vel­kaan. Mel­koi­nen hin­ta sekin on omas­ta valuu­tas­ta. Rajus­ti hei­lah­te­le­va valuut­ta pakot­taa ottaa­maan kaik­ki lai­nan ulko­maan­va­luu­tas­sa, mikä lisää ris­ke­jä suu­res­ti. Jopa Ruot­sin val­tio jou­tuu niin tekemään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Lii­an van­ha: Kun mark­ka las­ket­tiin kel­lu­maan niin vien­ti ampai­si val­ta­vaan kas­vuun. Näkyy Tul­lin vientitilastoissa.

    1990 17 mil­jar­dia, 1991 15,6 1992 22,61993261994 29,6199531,3

    Kyl­lä tuo kel­lu­mi­nen hel­pot­ti elä­mää 90-luvun lamas­sa ja esti laman pitkittymisen.Markan arvo kipusi kyl­lä nopeas­ti enti­sel­le ja kor­keam­mal­le­kin tasolle.
    ‘snip’

    Siis 90-luvun lama oli­kin hie­no juttu?
    Ja ensin vah­va mark­ka oli hyvä asia, kun sii­tä aiheu­tui vien­nin romah­dus ja sitä seu­ran­nut hyvä 30 pro­sen­tin deval­vaa­tio ja heik­ko mark­ka — ja sit­ten taas vah­va mark­ka oli jäl­leen hyvä asia?
    Koe­ta­han nyt päät­tää, kum­pi oli­kaan se hyvä asia!

    Ja, kuten olen jo moneen ker­taan toden­nut: jos tuo­te on laa­dul­taan kil­pai­lu­ky­kyi­nen, sitä pys­ty­tään Suo­mes­sa tuot­ta­maan kil­pai­lu­kyi­seen hin­taan. Jos tuo­te ei käy kau­pak­si, itke­tään valuut­ta­kurs­sin perään (joka ei ole kos­kaan oikea!), vaik­ka syy on ihan muualla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mar­kan kel­lut­ta­mi­nen tuot­ta val­ta­van mää­rä kon­kurs­se­ja ja vei yrit­tä­jiä ikui­seen vel­kaan. Mel­koi­nen hin­ta sekin on omas­ta valuu­tas­ta. Rajus­ti hei­lah­te­le­va valuut­ta pakot­taa ottaa­maan kaik­ki lai­nan ulko­maan­va­luu­tas­sa, mikä lisää ris­ke­jä suu­res­ti. Jopa Ruot­sin val­tio jou­tuu niin tekemään.

    Kuu­los­taa lii­oit­te­lul­ta. Yksi yli­mää­räi­nen valuut­ta lisää kyl­lä valuut­ta­ris­ke­jä jon­kin ver­ran, mut­ta ei yrit­tä­jää pako­te­ta otta­maan lai­naa sii­nä valuu­tas­sa, joka hänen ris­ke­jään eni­ten kas­vat­taa. Lisäk­si valuut­ta­ris­keil­tä voi myös suojautua.

    Euroai­ka­na­kin yrit­tä­jän tulee varau­tua dol­la­rin, jenin ja jua­nin arvo­jen vaih­te­lui­hin. Ei euron ulko­puo­lel­la ole­mi­nen ole suis­ta­nut Ruot­sin, Sveit­sin tai Ison-Bri­tan­nian yri­tys­ten talout­ta perikatoon.

    Lii­an van­ha: Ja onko tämä­kään elä­mä euros­sa kovin auvoista ?? 

    Suo­men ongel­ma on kai täl­lä het­kel­lä se, että se on tilan­tees­sa, jos­sa tar­vit­tai­siin taas oman valuu­tan deval­voi­tu­mis­ta, mut­ta euros­sa olo ei anna tähän mah­dol­li­suut­ta. Valuut­ta­kurs­sien osal­ta euros­sa meni hyvin niin kau­an kun talous veti ja talous­ku­ri piti. Nyt polii­tik­kom­me eivät tie­dä mitä teki­si­vät, kun Nokian vetoa­pu on hii­pu­nut ja velan mää­rä kas­vaa. Poli­tiik­kam­me näyt­täi­si ole­van talous­ku­rin jat­ka­mi­nen entis­tä­kin tiu­kem­pa­na (pait­si että vel­kaa ote­taan jär­kyt­tä­vät mää­rät lisää), ja mah­dol­li­ses­ti saa­pu­van, kai­ken mah­dol­li­ses­ti pelas­ta­van noususuh­dan­teen odot­te­lu. Ennen noususuh­dan­ne läh­ti liik­keel­le deval­voi­tu­mi­sen avul­la. Nyt kai odo­tel­laan jotain suu­rem­paa ja epä­var­mem­paa ihmettä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mar­kan kel­lut­ta­mi­nen tuot­ta val­ta­van mää­rä kon­kurs­se­ja ja vei yrit­tä­jiä ikui­seen vel­kaan. Mel­koi­nen hin­ta sekin on omas­ta valuu­tas­ta. Rajus­ti hei­lah­te­le­va valuut­ta pakot­taa ottaa­maan kaik­ki lai­nan ulko­maan­va­luu­tas­sa, mikä lisää ris­ke­jä suu­res­ti. Jopa Ruot­sin val­tio jou­tuu niin tekemään.

    Ei mar­kan kel­lut­ta­mi­nen var­si­nai­ses­ti näi­tä kon­kurs­se­ja aiheut­ta­nut. Kyl­lä­hän euro­kin kel­luu dol­la­riin ja mui­hin valuut­toi­hin näh­den. Suo­mes­sa mar­kas­ta teh­tiin v 1986 (?) vapaas­ti vaih­det­ta­va valuut­ta ja aluk­si koe­tet­tiin pitää sen kurs­sia kei­no­te­koi­sen kor­keal­la. Sil­loin moni yri­tys otti valuut­ta­lai­no­ja. Mark­ka sit­ten romah­ti 1991 tun­ne­tuin seu­rauk­sin. Suu­ri vai­ku­tus oli ilman muu­ta myös idän­kau­pan romahduksella. 

    Mut­ta toi­pu­mi­nen alkoi myös mel­ko nopeas­ti, 1993 eteen­päin. Krei­kas­sa ei euron kor­kean arvon vuok­si ole täl­lais­ta mahdollisuutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mar­kan kel­lut­ta­mi­nen tuot­ta val­ta­van mää­rä kon­kurs­se­ja ja vei yrit­tä­jiä ikui­seen velkaan. 

    Vai oli­si­ko­han ongel­ma ollut sii­nä, että val­tion rahoil­la pelas­tet­tiin pan­kit, mut­ta vel­ko­ja ei annet­tu pie­nim­mäs­sä­kään mää­rin anteek­si kenel­le­kään (muil­le)?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mar­kan kel­lut­ta­mi­nen tuot­ta val­ta­van mää­rä kon­kurs­se­ja ja vei yrit­tä­jiä ikui­seen vel­kaan. Mel­koi­nen hin­ta sekin on omas­ta valuu­tas­ta. Rajus­ti hei­lah­te­le­va valuut­ta pakot­taa ottaa­maan kaik­ki lai­nan ulko­maan­va­luu­tas­sa, mikä lisää ris­ke­jä suu­res­ti. Jopa Ruot­sin val­tio jou­tuu niin tekemään.

    Oli­ko se syy kel­lut­ta­mi­nen vai sitä edel­tä­vä vah­van mar­kan poli­tiik­ka, jota puo­lus­tet­tiin mihin hin­taan hyvän­sä? Kyl­lä kan­sa­lai­sil­la on olta­va oikeus luot­taa sii­hen, mitä vas­tuus­sa ja päät­tä­vis­sä eli­mis­sä ole­vat sanovat. 

    !Ton­ni vetoa että Suo­mi deval­voi vie­lä tänä vuonna”. 

    Iip­po Vinet­to toki mak­soi häviön­sä käteisellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Osmo,

    yri­tyk­set ja koti­ta­lou­det otti­vat valuut­ta­lai­no­ja sen vuok­si että ne kuvit­te­li­vat Suo­men olleen sitou­tu­neen kiin­teän valuut­ta­kurs­sin poli­tiik­kaan oman valuut­tan­sa olo­suh­teis­sa. Ole­tus oli vää­rä, kos­ka kan­san­ta­lous ei kes­tä­nyt sitä kurssikytkentää.

    Mark­ki­nat kyl­lä notee­raa­vat valuu­tan arvon heik­ke­ne­mi­sen ris­kin ja sitä­pait­si on kei­not­te­lua ottaa lai­naa ulko­maan valuu­tas­sa kun omat saa­mi­set on koti­maan valuu­tan määräiset.

    Jos usko­mus­ta kiin­teäs­tä valuut­ta­kurs­si­po­li­tii­kas­ta ei oli­si niin tus­kin­pa ulko­maan lai­no­ja­kaan otet­tai­siiin paljoa!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Jos Suo­mel­la oli­si “oma” valuut­ta, asun­to­lai­at oli­si­vat joko Sveis­tin fran­geis­sa tai euroissa. 

    Aiem­min teh­tiin yli­suu­ria pal­kan­ko­ro­tuk­sia, jot­ka hoi­det­tiin deval­vaa­tiol­la. Sil­loin ei tar­vin­nut erik­seen poh­tia tuot­ta­vuut­ta yri­tyk­sis­sä, mikä oli mah­dol­lis­ta vain Neu­vos­to­lii­ton tava­ran­vaih­don ansios­ta. Sil­loin oli mark­ki­na vien­nil­le, joka vaih­det­tiin raa­ka­öl­jyyn ja myy­tiin edel­leen län­teen. Ei enää.

    Ruo­tis­sa oli aika anke­aa valuu­tan vah­vis­tues­sa reip­paas­ti. Sitä ei vain tääl­lä uutisoitu.

    Kii­tos Krei­kan, Espan­jan ja Por­tu­ga­lin, euroa­lue ei ole kau­heas­ti nous­sut dol­la­riin näh­den. Huo­nom­min­kin oli­si. Se on se hyvä puo­li isos­sa valuu­tas­sa, että meno on tasaista. 

    Omat ongel­mat oli­si rat­kot­ta­va, deval­voin­nis­ta huolimatta.

    Viros­sa pudo­tet­tiin palj­jo­ka 10 — 20%. Voi­si sen teh­dä tääl­lä­kin, jos deval­vaa­tio­ta halu­taan. Kysy­kää SAK:lta ja SDP:stä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Hupai­saa, että Per­su­jen mie­les­tä maas­sa on kak­si ongel­maa, maa­mii­no­jen vähyys ja valuut­ta, jota ei voi deval­voi­da itse.

    Ihan oikeat ongel­mat ovat muu­al­la. Väen van­hen­tues­sa nuo­ret alka­vat olla harvinaisia. 

    Teol­li­suus jäi itse junas­ta noin 2005 ja nyt oli­si kirit­tä­vä kiin­ni oma­hy­väi­syy­den seuraukset.

    Puo­lus­tus­voi­mien pitäi­si uusia sekä lai­vo­ja että len­to­ko­nei­ta ja hank­kia nyky­ai­kai­sia asei­ta, mit­kä ovat inves­toin­tei­na aika huo­nos­ti tuottavia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Lii­an van­ha: Kun mark­ka las­ket­tiin kel­lu­maan niin vien­ti ampai­si val­ta­vaan kas­vuun. Näkyy Tul­lin vientitilastoissa.
    1990 17 mil­jar­dia, 1991 15,6 1992 22,6 1993 26 1994 29,6 1995 31,3

    Miten tilas­to­si jat­kuu? Mar­kan kel­lu­tus lop­pui 1996. Vien­ti­ti­las­to­si jatkuu:
    1995 29,6 mil­jar­dia, 1996 31,3 — 1997 35,8 -… 2000 49,5 — … ‑2010 52,4 — 2013 55,9 mil­jar­dia. Myös euroai­kaan on siis vien­ti ampais­sut kasvuun.

    Teit sel­lai­sen vir­heen että ase­tit kri­tee­rin min­kä perus­teel­la valit­sit otok­sen, ja täl­lä otok­sel­la todis­tat kri­tee­ri­si… ei mene muu­al­la läpi kuin IPCC:n raporteissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Ruot­sin val­tion velas­ta on netis­sä tias­tot val­tion vel­ka­kont­torn sivul­la:https://www.riksgalden.se/PageFiles/20844/Central%20Government%20Debt%20May%202014.pdf

    Alle 20 % on muus­sa valuu­tas­sa kuin kruu­nus­sa, jos tilas­toa oikein luin. Oma valuut­ta ei näkö­jään pako­ta otta­maan lai­naa vie­raas­sa valuutassa.

    Luin Väy­ry­sen vaa­li­kir­jan vuo­del­ta 1999. Hän piti sil­loi­sen Teol­li­suu­den ja työ­nan­ta­jien tilai­suu­des­sa kevääl­lä 1997 esi­tel­män euron vaa­rois­ta. Kir­jan perus­teel­la tuo esi­tel­mä oli­si nyt hyvin mie­len­kiin­tois­ta luettavaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. nos:
    Itse näen, että ei tämä hal­li­tus ole sen kum­moi­sem­pi kuin muut­kaan. Suo­men 1,2 ja 3 ongel­ma on euro, joka on vie­nyt maal­ta oman raha­po­li­tii­kan ja valuut­ta­kurs­si­po­li­tii­kan, joil­la voi­si lie­vit­tää maa­il­mal­ta tule­via sekoiluja. 

    Ethän kui­ten­kaan tar­koi­ta että suo­men valuut­ta pitäi­si deval­voi­da. Sii­nä meni­si iso rivi yrit­tä­jiä lop­pue­lä­män pitui­seen vel­ka­van­keu­teen. Pal­kan­saa­jien koval­la työl­lä ansait­se­man rahan arvo ale­ni­si. Ostoi­voi­ma heikkenisi. 

    Epäi­len­pä­hän vain että jos oli­si oma valuut­ta niin sitä sit­ten mie­lel­lään deval­voi­tai­siin vaikk joka vuo­si. Aina löy­tyi­si jokin syy. Voi siis tode­ta että onnek­si ei ole omaa valutt­taa niin ei pää­se höl­möi­le­mään joukko.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mar­kan kel­lut­ta­mi­nen tuot­ta val­ta­van mää­rä kon­kurs­se­ja ja vei yrit­tä­jiä ikui­seen vel­kaan. Mel­koi­nen hin­ta sekin on omas­ta valuu­tas­ta. Rajus­ti hei­lah­te­le­va valuut­ta pakot­taa ottaa­maan kaik­ki lai­nan ulko­maan­va­luu­tas­sa, mikä lisää ris­ke­jä suu­res­ti. Jopa Ruot­sin val­tio jou­tuu niin tekemään.

    suu­rin syyl­li­nen kon­kurs­sei­hin oli Ahon-Vii­na­sen hal­li­tus. He valit­si­vat poli­tii­kan, jol­la pelas­tet­tiin KOP/SYP:n omis­ta­jien rahat. Se mer­kit­si, että sal­lit­tiin pank­kien pis­tää kon­kurs­siin asian­sa hoi­ta­via yri­tyk­siä muo­dol­li­sil­la perus­teil­la ja hank­ki­mal­la pää­omaa näi­den omai­suu­den myynnillä.

    Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa mene­tel­tiin toi­sin ja val­tiot esti­vät muo­dol­lis­ten kon­kurs­sien teke­mi­sen ja meni­vät tuen eht­na omis­ta­jik­si pank­kei­hin ja niin­pä Nor­ja ja Ruot­si teki­vät voit­toa pankkikriisillä.

    Naa­pu­ri­ni hoi­ti talous­joh­ta­ja­na yhtä täl­lais­ta muo­dol­li­seen kon­kurs­siin pää­ty­nyt­tä yri­tys­tä. Sen pesän hoi­ta­jak­si sat­tui laki­mie­hiä, jot­ka esti­vät pank­kien val­tauk­sen ja kyke­ni­vät vie­mään pesän lop­puun- Kaik­ki velat ja vel­voit­teet kyet­tiin mak­sa­maan ja rahaa­kin jäi vie­lä pal­jon yli-

    Eli aivan tur­ha konkurssi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mar­kan kel­lut­ta­mi­nen tuot­ta val­ta­van mää­rä kon­kurs­se­ja ja vei yrit­tä­jiä ikui­seen vel­kaan. Mel­koi­nen hin­ta sekin on omas­ta valuu­tas­ta. Rajus­ti hei­lah­te­le­va valuut­ta pakot­taa ottaa­maan kaik­ki lai­nan ulko­maan­va­luu­tas­sa, mikä lisää ris­ke­jä suu­res­ti. Jopa Ruot­sin val­tio jou­tuu niin tekemään.

    Ruot­sin valuut­ta on vapaas­ti kel­lu­va ja 2007 krii­sis­sä kruu­nu kel­lui alas , tais olla jopa 30 % .Eipä Ruot­sis­sa mitään kon­kurs­si­aal­toa syntynyt .
    Mut­ta Ruot­sin vien­ti not­kah­ti vain vähän ja palau­tui nopeas­ti enti­sel­le tasol­le ja jat­koi kasvua.Kruunukin pal­sai enti­seen arvoon var­sin nopsaan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mar­kan kel­lut­ta­mi­nen tuot­ta val­ta­van mää­rä kon­kurs­se­ja ja vei yrit­tä­jiä ikui­seen vel­kaan. Mel­koi­nen hin­ta sekin on omas­ta valuu­tas­ta. Rajus­ti hei­lah­te­le­va valuut­ta pakot­taa ottaa­maan kaik­ki lai­nan ulko­maan­va­luu­tas­sa, mikä lisää ris­ke­jä suu­res­ti. Jopa Ruot­sin val­tio jou­tuu niin tekemään.

    Vakaak­si usko­tel­lun mar­kan pak­ko­de­val­vaa­tio ja myö­hem­min lisää deval­vaa­tio­ta aiheut­ta­nut kel­lu­tus tie­tys­ti aiheut­ti kon­kurs­se­ja, kos­ka yri­tyk­set oli saa­tu usko­maan, että vah­va mark­ka pitää. Kel­lu­van valuu­tan olois­sa yri­tyk­set tie­tä­vät että valuut­ta hei­luu jon­kin ver­ran, mut­ta sitä vas­taan ei kukaan voi pela­ta, ja jos on tar­peel­lis­ta, yri­tys ostaa joh­dan­nai­sia vakuu­tuk­sek­si yllät­tä­viin kurssimuutoksiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sen oman valuu­tan kans­sa oli­kin todel­la auvois­ta sil­loin 1990-luvulla…

    Toi­saal­ta 70- ja 80-luvuil­la ei tain­nut men­nä lain­kaan huo­nos­ti. Ja kun ket­jun aihee­na on hal­li­tuk­set niin ehkä oli­si mie­len­kiin­tois­ta etsiä hie­man kor­re­laa­tio­ta tasa­val­lan kul­loi­sen­kin talous­ti­lan­teen ja edel­lis­ten vuo­sien hal­li­tus­poh­jien välil­lä. Esim. vuo­si­na 87–91 Hol­ke­rin hal­li­tus toteut­ti “hal­lit­tua raken­ne­uu­dis­tus­ta”, oli­ko­han se Soi­nin­vaa­ran mie­les­tä hyvä hallitus?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Lii­an van­ha: Ruot­sin valuut­ta on vapaas­ti kel­lu­va ja 2007 krii­sis­sä kruu­nu kel­lui alas, tais olla jopa 30 %. Eipä Ruot­sis­sa mitään kon­kurs­si­aal­toa syntynyt.
    Mut­ta Ruot­sin vien­ti not­kah­ti vain vähän ja palau­tui nopeas­ti enti­sel­le tasol­le ja jat­koi kas­vua. Kruu­nu­kin pal­sai enti­seen arvoon var­sin nopsaan 

    Eipä tie­ten­kään, kun asian pitäi­si olla päin­vas­toin: 30% deval­voi­tu­neen kruu­nun oli­si pitä­nyt edis­tää vientiä.
    Aina­han sitä väi­te­tään, että Ruot­si hyö­tyy kel­lu­vas­ta kruu­nus­ta, mut­ta mitään luku­ja ei kos­kaan esitetä.

    Ruot­si pär­jää hyvin, mut­ta syy ei ole valuutassa!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Lii­an van­ha: Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa mene­tel­tiin toi­sin ja val­tiot esti­vät muo­dol­lis­ten kon­kurs­sien teke­mi­sen ja meni­vät tuen eht­na omis­ta­jik­si pank­kei­hin ja niin­pä Nor­ja ja Ruot­si teki­vät voit­toa pankkikriisillä.

    Näin­hän Suo­mes­sa­kin mene­tel­tiin, val­tio meni osin omis­ta­jak­si pank­kei­hin. Ja Nor­jas­sa ei kos­kaan oikein ollut kun­non lamaa.

    Ja minä kyl­lä syyt­täi­sin Ahoa ja Vii­nas­ta enem­män edel­li­siä hal­li­tuk­sia, jot­ka teki­vät yhtäk­kiä mar­kas­ta vapaas­ti vaih­det­ta­van valuu­tan samal­la kun Koi­vis­to yrit­ti lii­an pit­kään pitää mar­kan arvoa kor­keal­la. Ts. sitä ei pääs­tet­ty ajois­sa kel­lu­maan. Vähän aikaa 1980-luvun lopus­sa meni kyl­lä lujaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Kel­lu­van valuut­ta­kurs­sin vai­ku­tus tuon­tiin ja vien­tiin selos­te­taan kan­sik­sen perus­op­pi­kir­jois­sa. Kaik­ki änky­rät voi­vat siel­tä käy­dä luke­mas­sa. Suo­men vaih­to­ta­se alkoi 1990-luvun alus­sa paran­tua vas­ta, kun mark­ki­noi­den annet­tiin mää­ri­tel­lä mar­kan arvo. Kun valuut­ta heik­ke­nee sano­taan 20 %, tar­koit­taa se noin 20 % vien­ti­tu­kea vien­ti­sek­to­ril­le ja noin 20 % tuon­ti­tul­lia ulko­mai­sil­le kil­pai­li­joil­le. Oma valuut­ta takaa val­tioil­le myös mak­su­val­miu­den ja raha­po­li­tii­kan. Se, että täs­tä valuut­ta-asias­ta kiis­tel­lään, joh­tuu aina­kin nel­jäs­tä asias­ta. 1) Meil­lä on val­lan­kah­vas­sa hen­ki­löt, jot­ka oli­vat teke­mäs­sä pää­tös­tä emuun liit­ty­mi­ses­tä. Poli­tii­kas­sa ei voi myön­tää vir­het­tä, kos­ka äänes­tä­jät eivät vali­tet­ta­vas­ti arvos­ta sinän­sä kun­nioi­tet­ta­vaa suo­ra­sel­käi­syyt­tä. 2) On ole­mas­sa ihmis­ryh­mä nimel­tä sar­vi­kuo­no, joka aina halu­aa hen­ki­löi­dä niin huo­not kuin hyvät asiat: Nokia ja Olli­la pelas­ti Suo­men 90-luvul­la, suo­ma­lai­set ovat menet­tä­neet inno­va­tii­vi­suu­den, suo­ma­lai­sil­le ei kel­paa pas­ka­työ, suo­ma­lai­set sitä ja tätä. Ryh­mä sar­vi­kuo­no on toi­vo­ton tapaus, kos­ka yksin­ker­tais­ta fun­da­men­ta­lis­ti­pom­mim­heit­tä­jää ei vakuu­ta kuin oma usko. 3) Eurol­la on hyö­ty­jän­sä, jot­ka ovat hen­ki­löi­tä, joil­la on pal­jon euro­ja. Kun on pal­jon euro­ja, löy­tää aina jon­kun “asian­tun­ti­jan” ja päät­tä­jän asia­mie­hek­si. 4) Jot­kut tun­nus­ta­vat euron ole­van vir­he, mut­ta pel­kää­vät euros­ta eroa­mis­ta. Näi­vet­ty­mi­nen ja liit­to­val­tio on parem­pi vaih­toeh­to kuin euros­ta eroaminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Tuo­mas: Toi­saal­ta 70- ja 80-luvuil­la ei tain­nut men­nä lain­kaan huonosti.
    ‘snip’

    Aika kul­taa muistot!
    Tus­kin moni­kaan nykyi­sin pitää kak­si­nu­me­rois­ta inflaa­tio­ta ja kak­si­nu­me­rois­ta kor­ko­ta­soa tavoi­tel­ta­va­na — mut­ta aina löy­tyy joku!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. Count­ry­boy: Näin­hän Suo­mes­sa­kin mene­tel­tiin, val­tio meni osin omis­ta­jak­si pank­kei­hin. Ja Nor­jas­sa ei kos­kaan oikein ollut kun­non lamaa.
    ‘snip’

    Suo­men val­tio ei men­nyt omis­ta­jak­si, vaan teki oman pää­oman ehtoi­sia sijoi­tuk­sia — ja rahat saa­tiin kyl­lä takai­sin, ennem­min tai myöhemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Kyl­lä minä otan ennem­min kak­si­nu­me­roi­sen inflaa­tion ja täys­työl­li­syy­den. Kun Kek­ko­nen run­na­si hätä­ti­la­hal­li­tuk­sen, työt­tö­miä oli alle satatuhatta. 

    Täs­sä käy nyt samoin kuin 1992, jol­loin kiin­teäs­tä valuut­ta­kurs­sis­ta pidet­tiin kiin­ni kat­ke­raan lop­puun asti. Kun Suo­men pan­kin valuut­ta­va­ran­to lop­pui, mark­ka oli pääs­tet­tä­vä kel­lu­maan ja elpy­mi­nen alkoi heti. 

    Nyt ollaan euros­sa, kun­nes ei enää saa­da ulko­mail­ta lai­naa. Sit­ten joko EKP pelas­taa tai mark­kaan palataan.

    Lähi­vuo­sien suu­ri poliit­ti­nen kysy­mys tul­lee ole­maan, kenen syyk­si sur­kea poli­tiik­ka täl­lä ker­taa saa­daan sysä­tyk­si. Ahoa ja Vii­nas­ta syy­te­tään lamas­ta, vaik­ka suu­rem­pia syyl­li­siä oli Hol­ke­rin hal­li­tuk­sen ja Koi­vis­ton kan­nat­ta­ma vah­van mar­kan politiikka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. KariAK:
    Kyl­lä minä otan ennem­min kak­si­nu­me­roi­sen inflaa­tion ja täys­työl­li­syy­den. Kun Kek­ko­nen run­na­si hätä­ti­la­hal­li­tuk­sen, työt­tö­miä oli alle satatuhatta.
    ‘snip’

    Niin kai, mut­ta kak­si­nu­me­roi­nen inflaa­tio nyky­olois­sa ei takaa min­kään­lais­ta työl­li­syyt­tä — vai onko jotain näyttöä?

    Ja euro on kel­lu­va valuut­ta, jon­ka arvo ei ole kos­kaan oikea — siis jul­ki­suu­des­sa (ja tääl­lä­kin) käy­dyn kes­kus­te­lun mukaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. KariAK: Täs­sä käy nyt samoin kuin 1992, jol­loin kiin­teäs­tä valuut­ta­kurs­sis­ta pidet­tiin kiin­ni kat­ke­raan lop­puun asti. 

    Kak­si eroa:

    1. Jos euron lii­an vah­va kurs­si syök­see val­tioi­ta pulaan val­tion­lai­no­jen­sa kans­sa, jonos­sa on noin 15 maa­ta ennen mei­tä. Näil­lä on enem­mis­tö pää­tök­sen­teos­sa, joten tus­kin­pa ihan sii­hen pääs­tään, ettei Suo­mi saa lainaa.

    2. EKP ei nyt miten­kään eri­tyi­ses­ti puo­lus­ta euron arvoa. Kat­so­kaa­pa vain kes­kus­pank­ki­lai­no­jen korkoja.

    Täs­sä tilan­tees­sa on kovin vai­kea vetää yhtä­läi­syys­merk­ke­jä Suo­men omal­le lamal­le 90-luvulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. 90-luvun lama oli ole­mas­sa ole­vaan taan­tu­maan ver­rat­tu­na help­po nak­ki, kos­ka meil­lä oli oma valuut­ta. Ilmei­ses­ti osin emus­ta joh­tuen 90-luvun aal­lon­poh­jas­ta ei nous­tu niin nopeas­ti kuin oli­si ollut mah­dol­lis­ta. Suo­mea val­mis­tel­tiin emuun vyö­tä kiris­tä­mäl­lä. Euro vai­kut­ti siis Suo­meen nega­tii­vi­ses­ti ennen kuin euroa oli edes otet­tu käyt­töön. Suo­men kaup­pa­ta­seen yli­jää­mä puo­les­taan kään­tyi las­kuun euroon liit­ty­mi­sen myö­tä ja on nyt ollut nega­tii­vi­nen puo­len­kym­men­tä vuot­ta. Kii­tos kai­kil­le teil­le, jot­ka ilman kan­sa­nää­nes­tys­tä ajoit­te Suo­men näh­tyyn umpi­ku­jaan. Sii­nä­pä­hän kek­sit­ty kai­ken maa­il­man pas­ka­pu­hei­ta mie­len rau­hoit­ta­mi­sek­si. Toi­von toti­ses­ti, että jou­dun syö­mään sanani.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. nos:
    90-luvun lama oli ole­mas­sa ole­vaan taan­tu­maan ver­rat­tu­na help­po nak­ki, kos­ka meil­lä oli oma valuut­ta. Ilmei­ses­ti osin emus­ta joh­tuen 90-luvun aal­lon­poh­jas­ta ei nous­tu niin nopeas­ti kuin oli­si ollut mah­dol­lis­ta. Suo­mea val­mis­tel­tiin emuun vyö­tä kiris­tä­mäl­lä. Euro vai­kut­ti siis Suo­meen nega­tii­vi­ses­ti ennen kuin euroa oli edes otet­tu käyt­töön. Suo­men kaup­pa­ta­seen yli­jää­mä puo­les­taan kään­tyi las­kuun euroon liit­ty­mi­sen myö­tä ja on nyt ollut nega­tii­vi­nen puo­len­kym­men­tä vuot­ta. Kii­tos kai­kil­le teil­le, jot­ka ilman kan­sa­nää­nes­tys­tä ajoit­te Suo­men näh­tyyn umpi­ku­jaan. Sii­nä­pä­hän kek­sit­ty kai­ken maa­il­man pas­ka­pu­hei­ta mie­len rau­hoit­ta­mi­sek­si. Toi­von toti­ses­ti, että jou­dun syö­mään sanani. 

    Sano­ja ei tar­vit­se syö­dä, sii­tä voi­si saa­da ruo­ka­myr­ky­tyk­sen, sil­lä täyt­tä pup­pua tämä on.

    Kaup­pa­ta­se on tosi­aan muu­ta­man vuo­den ollut lie­väs­ti nega­tii­vi­nen, mut­ta ennen sitä yli kym­me­nen vuot­ta vah­vas­ti plus­sal­la — euron vika var­maan sekin?
    Kai se Nokian romah­dus joh­tui myös euros­ta — vaik­ka nousu­kin oli euroai­ka­na — ja sehän se vien­nin romah­dut­ti (ja pal­jon muutakin).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vaih­to­ta­seen kroo­ni­nen yli­jää­mä on asia, jon­ka pitäi­si huo­les­tut­taa. Se tar­koit­taa, että maas­sa jää tulo­ja sääs­töön, yri­tyk­sis­sä, koti­ta­louk­sis­sa, altiol­la ja eläkejärje4stelmässä, eikä sääs­töil­le löy­dy koti­mais­ta inves­toin­ti­koh­det­ta. Jos raho­ja ei kan­na­ta inves­toi­da koti­maa­han vaan ne pitää lai­na­ta tai inves­toi­da ulko­mail­le, talou­den tulegf­vai­suus ei hnäy­tä kovin ruusuiselta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. nos: 90-luvun lama oli ole­mas­sa ole­vaan taan­tu­maan ver­rat­tu­na help­po nak­ki, kos­ka meil­lä oli oma valuutta. 

    Pää­asial­li­nen syy oli se, että lama oli pai­kal­li­nen. Osin kyse oli omis­ta vir­heis­tä, osin Neu­vos­to­lii­ton kaa­tu­mi­ses­ta. Jäl­kim­mäi­ses­tä mei­dän on vai­kea ottaa kun­ni­aa, vaik­ka mie­li tekisi.

    Niin­pä ulko­mai­nen kysyn­tä oli ole­mas­sa, kun me pää­sim­me edes joten­kin jaloil­lem­me. Sen sijaan nyt lama on läh­te­nyt ulkoi­sis­ta syis­tä, ts. sen ulko­mai­sen kysyn­nän romah­ta­mi­ses­ta. Toki Nokian sukel­lus on hai­tan­nut asioi­ta lisää, mut­ta sil­ti perus­on­gel­ma­na ei ole mei­dän suh­tees­sa huo­no kil­pai­lu­ky­kym­me, vaan kysyn­nän putoaminen.

    Täs­tä voi­si kyl­lä pääs­tä jaloil­leen omal­la valuu­tal­la, jos pai­nai­si tör­keäs­ti rahaa ja pudot­tai­si tahal­laan valuu­tan arvoa. Ja olet­tai­si, ettei kukaan halua pal­kan­ko­ro­tus­ta rajun kulut­ta­ja­hin­tain­flaa­tion vuok­si. Sivu­vai­ku­tuk­set voi­si­vat kui­ten­kin olla poliit­ti­ses­ti aika mahdottomia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Sano­ja ei tar­vit­se syö­dä, sii­tä voi­si saa­da ruo­ka­myr­ky­tyk­sen, sil­lä täyt­tä pup­pua tämä on.

    Kaup­pa­ta­se on tosi­aan muu­ta­man vuo­den ollut lie­väs­ti nega­tii­vi­nen, mut­ta ennen sitä yli kym­me­nen vuot­ta vah­vas­ti plus­sal­la – euron vika var­maan sekin?
    Kai se Nokian romah­dus joh­tui myös euros­ta – vaik­ka nousu­kin oli euroai­ka­na – ja sehän se vien­nin romah­dut­ti (ja pal­jon muutakin).”

    Että sel­lais­ta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. Vihe­rins­si:
    ‘snip’
    Niin­pä ulko­mai­nen kysyn­tä oli ole­mas­sa, kun me pää­sim­me edes joten­kin jaloil­lem­me. Sen sijaan nyt lama on läh­te­nyt ulkoi­sis­ta syis­tä, ts. sen ulko­mai­sen kysyn­nän romah­ta­mi­ses­ta. Toki Nokian sukel­lus on hai­tan­nut asioi­ta lisää, mut­ta sil­ti perus­on­gel­ma­na ei ole mei­dän suh­tees­sa huo­no kil­pai­lu­ky­kym­me, vaan kysyn­nän putoaminen.

    Täs­tä voi­si kyl­lä pääs­tä jaloil­leen omal­la valuu­tal­la, jos pai­nai­si tör­keäs­ti rahaa ja pudot­tai­si tahal­laan valuu­tan arvoa. Ja olet­tai­si, ettei kukaan halua pal­kan­ko­ro­tus­ta rajun kulut­ta­ja­hin­tain­flaa­tion vuok­si. Sivu­vai­ku­tuk­set voi­si­vat kui­ten­kin olla poliit­ti­ses­ti aika mahdottomia. 

    Eipä ole valuu­tal­la sel­lais­ta merkitystä!

    Ote­taan­pa vaik­ka­pa Nokia/Apple tapaus esi­mer­kik­si. Miten niin valuut­ta­kurs­si oli­si ollut syy­nä Nokian romah­duk­seen, kun yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa val­mis­tuk­ses­ta oli muu­al­la kuin euromaissa?
    Hin­ta­kil­pai­lu­kaan ei ollut syy­nä, sil­lä Nokia teki hal­po­ja puhe­li­mia, Apple kalliita.
    Ja kysyn­tä­kö romah­ti? Ei suin­kaan, kaup­pa kyl­lä käy, mut­ta ei Nokian puhelimilla.

    Kyl­lä syy­nä oli (niin­kuin mones­sa muus­sa­kin tapauk­ses­sa) mark­ki­noil­le sopi­vien tuot­tei­den puut­tees­sa eli tut­ki­mus ja tuo­te­ke­hit­te­ly pet­ti. Pahasti!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaih­to­ta­seen kroo­ni­nen yli­jää­mä on asia, jon­ka pitäi­si huo­les­tut­taa. Se tar­koit­taa, että maas­sa jää tulo­ja sääs­töön, yri­tyk­sis­sä, koti­ta­louk­sis­sa, val­tiol­la ja elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä, eikä sääs­töil­le löy­dy koti­mais­ta inves­toin­ti­koh­det­ta. Jos raho­ja ei kan­na­ta inves­toi­da koti­maa­han vaan ne pitää lai­na­ta tai inves­toi­da ulko­mail­le, talou­den tule­vai­suus ei näy­tä kovin ruusuiselta. 

    Siis onko Kii­na ajau­tu­mas­sa vaikeuksiin?

    Suo­mes­sa inves­toin­tien puu­te on kyl­lä sel­väs­ti havait­ta­vis­sa, mut­ta eihän se vaih­to­ta­seen yli­jää­mäs­tä joh­du, vaan sii­tä, että jae­taan mie­luum­min osin­ko­ja kuin investoidaan.

    Itse asias­sa koko mei­kä­läi­sen laman syn­ty­mi­sen voi­si tii­vis­tää kah­teen asi­aan: 1) tut­ki­muk­sen ja tuo­te­ke­hit­te­lyn romah­dus ja 2) inves­toin­tien puute.
    Ja nehän ovat oikeas­taan saman asian eri puo­lia: ei kat­so­ta tule­vai­suu­teen vaan taustapeiliin!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kii­na on ajau­tu­mas­sa vai­keuk­siin, kos­ka ei saa lii­al­li­sen sääs­tä­mi­sen takia koti­mais­ta kysyn­tää käyn­tiin, eivät­kä län­si­maat pys­ty pit­kään osta­maan sen tuot­tei­ta velak­si. Kii­nan lii­al­li­nen sääs­tä­mi­nen taas joh­tuu elä­ke­tur­van olemattomuudesta. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. Rai­mo K: yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa val­mis­tuk­ses­ta oli muu­al­la kuin euromaissa?

    Mik­si sit­ten Nokian val­mis­tus oli muu­al­la kuin kal­liin euron mais­sa? Suo­mes­sa oli­si ollut paras osaa­mi­nen ja fasiliteetit.

    Omal­la raha­po­li­tii­kal­la pape­rin val­mis­tus ja Nokian puhe­lin­ten hal­vois­ta tuon­tio­sis­ta tapah­tu­va kasaa­mi­nen oli­si­vat parem­min pysy­neet Suomessa.

    Mer­su­jen kasaa­mi­nen Uudes­sa­kau­pun­gis­sa osoit­taa, miten yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­sil­la ei enää ole mer­ki­tys­tä, kun auton pen­kit, pei­lit, moot­to­ri ym val­mis­te­taan siel­lä mis­sä ne on kan­nat­ta­vin­ta val­mis­taa. Jout­se­lip­pua Mer­su ei saa, eikä se ole sak­sa­lai­nen­kaan tuo­te sanan var­si­nai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä vaik­ka Mer­sut vie­dään ruos­te­suo­jat­ta­vik­si ja brän­dät­tä­väk­si ja tuo­daan takai­sin Suo­meen myytäväksi.

    Mikä­hän on sak­sa­lai­sen työ­mie­hen yksik­kö­työ­kus­tan­nus Mer­sua koh­ti? Pää­sem­me­kö tupo-ja ant­ti­lat-konk­kaan ‑meto­dil­la samaan.

    Lois­to­ris­tei­li­jän, tai oikeam­min kuu­den lois­to­ris­tei­li­jän tilaus­put­ken meno Rans­kaan oli shok­ki Suo­ma­lai­sel­le teol­li­suu­del­la ja talouselämälle.

    Ruot­si toi­mii päin­vas­toin ja mm. tila­si sak­sa­lais­val­mis­ta­jan sijaan sukel­lus­ve­neet ruot­sa­lai­sel­ta Saa­bil­ta. Ruot­sis­sa näh­dään, että uuden suku­pol­ven sukel­lus­ve­ne­tek­no­lo­gia kehit­tää ruot­sa­lais­ta osaa­mis­ta ja edis­tää Ruot­sin mai­net­ta maailmalla.

    Mil­jar­di­luo­kan lois­to­ris­tei­li­jä oli­si ollut suo­ma­lai­sen osaa­mi­sen yli­voi­mai­nen tai­don­näy­te ja näy­teik­ku­na maailmalle. 

    Toi­sin kuin Ruot­sis­sa, Suo­ma­lai­set polii­ti­kot kier­tä­vät maa­il­maa osta­mas­sa käy­tet­ty­jä hyök­käys­vau­nu­ja ym. Nämä ope­raa­tiot saa­vat koh­tuut­to­man suur­ta huo­mio­ta ulko­mais­ten leh­tien otsi­kois­sa. Polii­ti­kot vies­tit­tä­vät maa­il­mal­le, että Suo­mes­sa ei osa­ta, eivät­kä hekään luo­ta suo­ma­lai­siin tuotteisiin.

    Vuo­sia myö­häs­ty­neet Ita­lias­ta tila­tut mii­na­lai­vat on heti uitet­tu Suo­mes­sa kor­jaus­te­la­kal­le. Vetu­ri­teol­li­suus ajet­tiin alas, ja ostet­tiin Pen­do­lii­no­ja kor­jat­ta­vak­si jne.
    http://tinyurl.com/nt68p9w

    http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170510-suomen-ja-ruotsin-kilpailukyky-case-paperiteollisuus

    http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170593-miksi-vienti-ei-veda-kolmen-eurotieteilijan-haastattelu
    http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163982-onko-vika-suomessa-vai-eurossa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. Evert The Never­Rest: Mik­si sit­ten Nokian val­mis­tus oli muu­al­la kuin kal­liin euron mais­sa? Suo­mes­sa oli­si ollut paras osaa­mi­nen ja fasiliteetit.

    Nokian kovim­man menes­tyk­sen vuo­si­na puhe­li­met val­mis­tet­tiin pää­sään­töi­ses­ti kul­le­kin mark­ki­nal­le ao. alu­eel­la sijait­se­vis­sa teh­tais­sa (Euroop­paan Suo­mes­sa, Unka­ris­sa, Sak­sas­sa ja Roma­nia­sa, vas­taa­va kuvio ame­ri­kois­sa ja Aasiassa).
    Muu­ten­kin Nokian kal­tai­nen glo­baa­li yri­tys ei het­kah­da yksit­täis­ten valuut­ta­kurs­sien vaih­te­lus­ta. On vai­kea näh­dä, että Euron kurs­sil­la oli­si ollut juu­ri­kaan mitään mer­ki­tys­tä Nokian mat­ka­pu­he­lin­ten ongelmiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. Evert The Never­Rest: Mik­si sit­ten Nokian val­mis­tus oli muu­al­la kuin kal­liin euron mais­sa? Suo­mes­sa oli­si ollut paras osaa­mi­nen ja fasiliteetit.

    Omal­la raha­po­li­tii­kal­la pape­rin val­mis­tus ja Nokian puhe­lin­ten hal­vois­ta tuon­tio­sis­ta tapah­tu­va kasaa­mi­nen oli­si­vat parem­min pysy­neet Suomessa.
    ‘snip’

    Val­mis­tus­kus­tan­nuk­set eivät juu­ri­kaan rii­pu valuutasta.

    Puhe­lin­ten kokoa­mi­nen Salos­sa oli täy­sin auto­maat­tis­ta, vah­va euro vain hel­pot­ti kal­lii­den konei­den (ja kom­po­nent­tien) hankintaa.
    Pape­rin suh­teen sama tilan­ne, bulk­ki­ta­va­ran koh­dal­la myös kul­je­tus­kus­tan­nuk­sil­la on merkitystä.

    Romah­duk­sen syy molem­mil­la aloil­la: tut­ki­muk­sen ja tuo­te­ke­hit­te­lyn puu­te ja tiet­ty yli­mie­li­syys, inves­toin­tien puute.
    Toi­vot­ta­vas­ti pape­ri­teol­li­suu­den uusi inves­toin­ti kään­tää tilan­teen — eipä sii­hen valuu­tal­la juu­ri ole vaikutusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. Rai­mo K:
    Romah­duk­sen syy molem­mil­la aloil­la: tut­ki­muk­sen ja tuo­te­ke­hit­te­lyn puu­te ja tiet­ty yli­mie­li­syys, inves­toin­tien puute.

    Ei pidä paik­kaan­sa Nokian koh­dal­la (pait­si yli­mie­li­syys). Nokian T&K bud­jet­ti oli monin­ker­tai­nen Appleen näh­den ja sil­ti Apple tun­ki mark­ki­noil­le pal­jon, pal­jon parem­pia tuot­tei­ta. Nokia polt­ti rahaa val­ta­vat mää­rät ja lop­pu­tu­lok­se­na oli kum­min­kin N8:n kal­tai­sia iPho­neen näh­den täy­sin kel­vot­to­mia tuot­tei­ta, toi­sin sanoen ei saa­nut panok­siin näh­den “juu­ri mitään” aikaan. Kun ei osaa, niin ei osaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. Rai­mo K: Ote­taan­pa vaik­ka­pa Nokia/Apple tapaus esi­mer­kik­si. Miten niin valuut­ta­kurs­si oli­si ollut syy­nä Nokian romah­duk­seen, kun yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa val­mis­tuk­ses­ta oli muu­al­la kuin euromaissa?
    Hin­ta­kil­pai­lu­kaan ei ollut syy­nä, sil­lä Nokia teki hal­po­ja puhe­li­mia, Apple kalliita.
    Ja kysyn­tä­kö romah­ti? Ei suin­kaan, kaup­pa kyl­lä käy, mut­ta ei Nokian puhelimilla. 

    Nokia on oman­lai­sen­sa yksit­täis­ta­paus. Yksit­täi­siä fir­mo­ja syn­tyy, toi­sia kuo­lee. Nokia oli ano­ma­lia sii­nä mie­les­sä, että maa­il­man suu­rin kän­nyk­kä­fir­ma oli kotoi­sin pie­nes­tä maas­ta. Se on poik­keuk­sel­lis­ta yleis­ten kulu­tus­ta­va­roi­den osal­ta. Tulee­ko mui­ta esi­merk­ke­jä mie­leen vas­taa­vas­sa mittakaavassa?

    Sen sijaan Suo­mes­sa teh­dään hyvin pal­jon B2B-tuot­tei­ta, esi­mer­kik­si teol­li­suu­den lait­tei­ta, ym. Nii­den koh­dal­la ihan aidos­ti mark­ki­nat sak­ka­si­vat eivät­kä ole vie­lä oikein palau­tu­neet. Suo­ma­lai­set eivät siis suin­kaan ole eri­tyi­ses­ti menet­tä­neet mark­ki­nao­suuk­sia (kän­ny­kät erik­seen), mut­ta jaet­ta­vat kakut eivät ole jak­sa­neet kas­vaa van­haan tapaan.

    Tämä ei suin­kaan tar­koi­ta sitä, ettem­me­kö me ihan itse oli­si höl­möil­leet esi­mer­kik­si sii­nä, että jul­ki­nen T&K suun­nat­tiin koko­naan tele­kom­mu­ni­kaa­tioon. Yksi kori, kaik­ki munat. Eurol­la ei kui­ten­kaan tun­tui­si ole­van ihmeem­min vai­ku­tus­ta mei­dän mene(s)tykseemme.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. Hal­li­tus on psy­ko­lo­gi­soi­nut talou­den. Sii­tä ote­taan mil­loin nis­ka­lenk­kiä, mil­loin on vaa­ras­sa saa­da kon­ta­mi­naa­tio. Pää­mi­nis­te­ri hauk­kui nega­tii­vi­sen ilma­pii­rin jne.

    Ei ole psy­ko­lo­gi­nen talous­tie­de aut­ta­nut, ei edes vaik­ka Ääne­kos­ken teh­das­päi­vi­tys­tä juh­lis­tet­tiin kuin oli­si saa­tu maa­li jal­ka­pal­lon MM-kisoissa.

    Psy­ko­lo­gial­la jat­ke­taan ja ihmet­tä odotetaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. Count­ry­boy: Näin­hän Suo­mes­sa­kin mene­tel­tiin, val­tio meni osin omis­ta­jak­si pank­kei­hin. Ja Nor­jas­sa ei kos­kaan oikein ollut kun­non lamaa.

    Ja minä kyl­lä syyt­täi­sin Ahoa ja Vii­nas­ta enem­män edel­li­siä hal­li­tuk­sia, jot­ka teki­vät yhtäk­kiä mar­kas­ta vapaas­ti vaih­det­ta­van valuu­tan samal­la kun Koi­vis­to yrit­ti lii­an pit­kään pitää mar­kan arvoa kor­keal­la. Ts. sitä ei pääs­tet­ty ajois­sa kel­lu­maan. Vähän aikaa 1980-luvun lopus­sa meni kyl­lä lujaa.

    EU lähes­ty­miuseh­toi­hin kuu­lui vakaa valuut­ta, kel­lu­va valuut­ta tai deval­vaa­tio kat­sot­tiin epä­rei­luk­si kil­pai­lu­kei­nok­si ja nii­den käy­töl­lä oli­si ollut kaup­pa­po­liit­ti­sia seu­rauk­sia esim tul­li­muu­rin pys­ty­tys­tä tai irrot­ta­mi­nen inte­graa­tios­ta. Ruot­si ja Nor­ja­kin kuu­lui­vat samaan kate­go­ri­aan ja niin­pä nekin puo­lus­ti­vat valuut­taa vii­mei­seen saak­ka. Ei vakaa valuut­ta ollut suo­ma­lai­nen keksintö.

    Suo­mes­sa val­tiol­le pää­tyi vain SKOP ja muu­ta­ma pik­ku­pank­ki. KOPn, SYPn tai OPn omis­ta­jak­si val­tio ei mennyt.

    Val­tio jakoi näil­le pää­oma­lai­naa , joka kyl­lä mak­set­tiin takai­sin, kor­ko oli lähel­lä nol­laa, joten val­tio ei hyö­ty­nyt mitään nois­ta lainoista.

    Val­tio ei saa­nut min­kään­lais­ta mää­räys­val­taa näis­sä pan­keis­sa, sil­lä lai­na ei sii­hen oikeuta.

    SKOP ter­veet osat­kin myy­tiin pilk­ka­hin­nal­la KOPlle,SYPlle , OPl­le ja tai­si Pos­ti­pank­ki­kin olla jaolla.

    Kun n 40 mil­jar­din ter­veet lii­ke­toi­met myy­tiin 4–5 mil­jar­dil­la niin kyse oli lah­joi­tuk­ses­ta , pii­lo­pank­ki­tues­ta. Mark­ki­na­hin­ta noil­la lii­ke­toi­mil­la oli jotain 36-mil­jar­dia ja otta­jia­kin oli­si löy­ty­nyt ulkomailta.

    Mut­ta Aho-Vii­na­nen halusi­vat pelas­taa KOPn ja SYP omis­ta­jien raho­ja, ei veronmaksajien.
    EU:ssa tuol­lai­nen käh­min­tä ei oli­si ollut enää mah­dol­lis­ta vaan velat oli­si pitä­nyt myy­tä­vä eni­ten tar­joa­val­le eikä kan­sal­li­nen kaup­pa oli­si ollut mahdollinen

    KOP ja SYP sai­vat myös vapaat kädet pis­tää kon­tal­leen yri­tyk­siä muo­dol­li­sil­la syil­lä , pää­asias­sa vakuu­ki­sen arvon laskulla

    Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa ei ollut lamaa kos­ka val­tio lähes nol­la­si omis­ta­jien omis­tuk­sen ja meni pank­kei­hin omis­ta­jik­si ja esti ter­vei­den yri­tys­ten konkurssiinajon.Eli näis­sä mais­sa pää­oma­tu­ki ei ollut lai­naa vaan val­tio sai käy­tän­nös­sä määräysvallan.

    Niin­pä Ruot­sin ja Nor­jan val­tiot teki­vät voit­toa myy­des­sään omis­tuk­si­aan kun pank­kien osak­kei­den arvo palautui

    Lip­po­nen, Nii­nis­tö ja Sii­mes täy­den­si­vät tuhoa myy­mäl­lä n 12 mil­jar­din euron velat perin­täyh­tiöl­le 5 % nii­den arvos­ta eli lama­ve­lal­li­set oli­si voi­tu vapaut­taa 100 mil­joo­nal­la eli muu­ta­mal­la sadal­la eurol­la per velallinen.Nyt hei­dät ajet­tiin peri­ka­toon val­tion toimesta.

    Val­tio kyl­lä osti velat takai­sin ja armah­ti moni­mut­kai­sin ja pit­kä­ai­kai­sin ehdoin.Useimmat ehti­vät mul­lan alle.Tässäkin kau­pas­sa veronmaksaja
    jou­tui taas mak­sa­jak­si kun osto­hin­ta oli monin­ker­tai­nen val­tion saa­maan myyn­ti­hin­taan nähden
    Aina kun kat­se­len Lip­pos­ta ‚Nii­nis­töä tai Sii­mes­tä niin ajat­te­len, että kro­ko­tii­li­kin hymyi­lee ystävällisemmin..

    Idän­kau­pan romah­duk­sin on myyt­ti, itä­kaup­pa oli hii­pu­nut pit­kin 80-lukua, kun öljyn hin­ta las­ki eikä juu­ri muu­ta tuo­ta­vaa NL ollut.Ladoja ja sink­kiäm­pä­rei­tä kyl­lä, mut­ta ne oli­vat nappikauppaa.

    Niin­pä romah­dus oli pie­ni ja jo seu­raa­va­na vuon­na suu­ri osa kau­pas­ta oli palau­tu­nut, kun Venä­jä alkoi ostaa kehit­ty­neem­pää tekniikka.

    Työt­tö­miä toki tuli, mut­ta ei sato­ja tuhan­sia, kym­me­niä tuhan­sia ehkä mak­si­mis­saan, mut­ta 500000 ver­rat­tu­na kyse on peanuts-jutusta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. Se , mik­si Aho ja Vii­na­nen pää­tyi­vät pelas­ta­maan SYP ja KOP omai­ta­jien raho­ja oli yksinkertainen:

    SYP ja KOP omis­ta­jat edsu­ti­vat n 500000 Kokoo­muk­sen ja Kepun äänes­tä­jää eli liki puol­ta äänetäjistä

    Kun monet oli­vat avain­hen­ki­löi­tä KOK/Kepussa niin eimo­le ihme jos pää­dyt­tiin eri rat­kai­suun kuin Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa, jos­sa aja­tel­tiin enem­män taval­li­sen kan­san etua

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. Nokian toi­min­ta Suo­mes­sa oli pikem­min­kin seu­raus­ta sen vali­tus­ta siir­to­hin­noit­te­lun poli­tii­las­ta, ei ehkä niin­kään sii­tä milä jon­kun kom­po­nen­tin tai sen kasaa­mi­sen hin­ta olisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  118. Vihe­rins­si: Eurol­la ei kui­ten­kaan tun­tui­si ole­van ihmeem­min vai­ku­tus­ta mei­dän mene(s)tykseemme.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää mihin kan­san­ta­lou­del­li­seen tie­toon ja evi­dens­siin tämä totea­mus perustuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  119. Rai­mo K: Onko­han täl­lais­ta dik­ta­tuu­ria oikeas­ti kokeiltu?
    Niin, todel­la­kin: Ceausescun Roma­nias­sa! Tosi­aan hie­no esimerkki!

    Toi­nen tun­net­tu velan­mak­su­dik­ta­tuu­ri oli se Puo­lan hal­li­tus, joka onnis­tui kan­sa­lai­si­aan kyy­kyt­tä­mäl­lä luo­maan Soli­daa­ri­suus-liik­keen ja tuhoa­maan maan­sa val­lit­se­van poliit­ti­sen ja yhteis­kun­nal­li­sen jär­jes­tel­män, mikä tie­tys­ti saat­toi olla hyvä­kin asia. Sak­san 30-luvun alun deflaa­tion ja ylei­sen kur­jis­tus­po­li­tii­kan poliit­ti­sia seu­rauk­sia ei voi sanoa yhtä onnellisiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  120. Sylt­ty: Ei pidä paik­kaan­sa Nokian koh­dal­la (pait­si yli­mie­li­syys). Nokian T&K bud­jet­ti oli monin­ker­tai­nen Appleen näh­den ja sil­ti Apple tun­ki mark­ki­noil­le pal­jon, pal­jon parem­pia tuot­tei­ta. Nokia polt­ti rahaa val­ta­vat mää­rät ja lop­pu­tu­lok­se­na oli kum­min­kin N8:n kal­tai­sia iPho­neen näh­den täy­sin kel­vot­to­mia tuot­tei­ta, toi­sin sanoen ei saa­nut panok­siin näh­den “juu­ri mitään” aikaan. Kun ei osaa, niin ei osaa. 

    Pitää­hän se paik­kan­sa — T&K ei tar­koi­ta rahan syytämistä. 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  121. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaih­to­ta­seen kroo­ni­nen yli­jää­mä on asia, jon­ka pitäi­si huo­les­tut­taa. Se tar­koit­taa, että maas­sa jää tulo­ja sääs­töön, yri­tyk­sis­sä, koti­ta­louk­sis­sa, altiol­la ja eläkejärje4stelmässä, eikä sääs­töil­le löy­dy koti­mais­ta inves­toin­ti­koh­det­ta. Jos raho­ja ei kan­na­ta inves­toi­da koti­maa­han vaan ne pitää lai­na­ta tai inves­toi­da ulko­mail­le, talou­den tulegf­vai­suus ei hnäy­tä kovin ruusuiselta. 

    Voit­ko selit­tää tämän ajat­te­lusi logii­kan? Jos siis suo­ma­lai­set vähen­tä­vät kii­na­lais­ten hila­vit­kut­ti­mien ostoa, ja täs­tä seu­raa vaih­to­ta­seen yli­jää­män kas­vua, niin miten täs­tä näkee miten­kään sitä, miten pal­jon maas­sa inves­toi­daan koti­mai­siin kohteisiin? 

    Esi­mer­kik­si siel­lä mai­nit­se­mas­sa­si Kii­nas­sa on juu­ri vaih­to­ta­seen yli­jää­mä, mut­ta samaan aikaan BKT:stä käy­te­tään koti­maa­han inves­toin­tiin huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi osuus kuin mis­sään länsimaassa. 

    Minun mie­les­tä­ni koko­nais­ku­va on kyl­lä vähän moni­mut­kai­sem­pi kuin se, että vaih­to­ta­seen yli­jää­mä = ei koti­mai­sia investointikohteita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos suo­ma­lai­set vähen­tä­vät kii­na­lais­ten hila­vit­kut­ti­mien ostoa, eivät­kä käy­tä tätä rahaa muu­hun­kaan, se jää sääs­töön. Jos kan­san­ta­lous on dynaa­mi­nen, tuol­le sääs­töl­le löy­tyy käyt­töä inves­toin­neis­sa. Se, ettei inves­toin­ti­koh­tei­ta löy­dy maan sisäl­lä, on vähän huo­les­tut­ta­va asia.
      Vaih­to­ta­seen yli­jää­mä ei kui­ten­kaan kehi­ty noin. Se on seu­raus­ta eri yksi­köi­den halus­ta käyt­tää rahaa tai sääs­tää. Jos ei osta kii­na­lais­ta hila­vit­ku­tin­ta, ostaa toden­nä­köi­ses­ti jotain muu­ta eikä raha siis jää sääs­töön sen enempää.

      Pie­ni ker­taus: Vaih­to­ta­se = koti­ta­louk­sien rahoi­tusy­li­jää­mä + jul­ki­sen talou­den rahoi­tusy­li­jää­mä + sosi­aa­li­ra­has­to­jen rahoi­tusy­li­jää­mä + yri­tys­ten rahoitusylijäämä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  122. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos suo­ma­lai­set vähen­tä­vät kii­na­lais­ten hila­vit­kut­ti­mien ostoa, eivät­kä käy­tä tätä rahaa muu­hun­kaan, se jää sääs­töön. Jos kan­san­ta­lous on dynaa­mi­nen, tuol­le sääs­töl­le löy­tyy käyt­töä inves­toin­neis­sa. Se, ettei inves­toin­ti­koh­tei­ta löy­dy maan sisäl­lä, on vähän huo­les­tut­ta­va asia.
    Vaih­to­ta­seen yli­jää­mä ei kui­ten­kaan kehi­ty noin. Se on seu­raus­ta eri yksi­köi­den halus­ta käyt­tää rahaa tai sääs­tää. Jos ei osta kii­na­lais­ta hila­vit­ku­tin­ta, ostaa toden­nä­köi­ses­ti jotain muu­ta eikä raha siis jää sääs­töön sen enempää.

    Pie­ni ker­taus: Vaih­to­ta­se = koti­ta­louk­sien rahoi­tusy­li­jää­mä + jul­ki­sen talou­den rahoi­tusy­li­jää­mä +sosi­aa­li­ra­has­to­jen rahoi­tusy­li­jää­mä + yri­tys­ten rahoitusylijäämä. 

    Edel­leen­kään minus­ta tuos­ta ei näe suo­raan, että hila­vit­kut­ti­mien osta­mat­to­muu­des­ta seu­raa inves­toi­mat­to­muus koti­maas­sa. Sano­taan vaik­ka, että tuos­sa yhtä­lös­sä­si kol­me ensim­mäis­tä ovat yli­jää­mäi­siä (ei oste­ta hila­vit­kut­ti­mia, vähen­ne­tään jul­kis­ta vel­kaa ja pan­naan rahaa sääs­töön elä­ke­ra­has­toi­hin). Tämä joh­taa jul­ki­sen velan las­kuun ja elä­ke­ra­has­to­jen kas­vuun. Näin, vaik­ka sii­tä huo­li­mat­ta samaan aikaan inves­toi­tai­siin voimakkaasti.

    Olin kiin­nos­tu­nut sii­tä, että oli­sit anta­nut seli­tyk­sen, mik­si vaih­to­ta­seen yli­jää­mä joten­kin auto­maat­ti­ses­ti tar­koit­tai­si sitä, että juu­ri tuo vii­mei­nen sum­man ter­mi oli­si posi­tii­vi­nen. Tai toi­sin päin, mik­si se, että vaih­to­ta­se oli­si nega­tii­vi­nen tar­koit­tai­si miten­kään vält­tä­mät­tä sitä, että vii­mei­nen ter­mi oli­si positiivinen?

    Tämän lisäk­si minus­ta ohi­tit täy­sin kom­men­tit­ta kon­kreet­ti­sen esi­mer­kin maas­ta, jos­sa inves­toi­daan hyvin mer­kit­tä­vä osa BKT:stä, mut­ta sil­ti vaih­to­ta­se on yli­jää­mäi­nen (Kii­na). Sei­sot­ko oikeas­ti sen taka­na, että Kii­nan kroo­ni­sen vaih­to­ta­seen yli­jää­män impli­kaa­tio on se, ettei siel­lä inves­toi­da tar­peek­si? Minus­ta itses­tä­ni siel­lä ole­va yli­jää­mä selit­tyy pal­jon parem­min vähäi­sel­lä yksi­tyi­sel­lä kulu­tuk­sel­la, jota voi­daan sitä­kin tie­ten­kin pitää ongel­ma­na, mut­ta joka tapauk­ses­sa se on ihan eri ongel­ma kuin se, mis­tä sinä kirjoitat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  123. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos suo­ma­lai­set vähen­tä­vät kii­na­lais­ten hila­vit­kut­ti­mien ostoa, eivät­kä käy­tä tätä rahaa muu­hun­kaan, se jää sääs­töön. Jos kan­san­ta­lous on dynaa­mi­nen, tuol­le sääs­töl­le löy­tyy käyt­töä inves­toin­neis­sa. Se, ettei inves­toin­ti­koh­tei­ta löy­dy maan sisäl­lä, on vähän huo­les­tut­ta­va asia.
    Vaih­to­ta­seen yli­jää­mä ei kui­ten­kaan kehi­ty noin.
    ‘snip’

    Se, että ei inves­toi­da, vaan jae­taan osin­ko­ja, on erit­täin huo­les­tut­ta­va asia.
    Vaih­to­ta­seen yli­jää­mä ei tosi­aan­kaan kehi­ty noin, sil­lä ines­toin­te­ja ei teh­dä vaih­to­ta­seen yli- tai ali­jää­mäl­lä. Yltiö-adams­mit­hi­läi­nen ajatus!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  124. Samu­li Saa­rel­ma: Tämän lisäk­si minus­ta ohi­tit täy­sin kom­men­tit­ta kon­kreet­ti­sen esi­mer­kin maas­ta, jos­sa inves­toi­daan hyvin mer­kit­tä­vä osa BKT:stä, mut­ta sil­ti vaih­to­ta­se on yli­jää­mäi­nen (Kii­na). Sei­sot­ko oikeas­ti sen taka­na, että Kii­nan kroo­ni­sen vaih­to­ta­seen yli­jää­män impli­kaa­tio on se, ettei siel­lä inves­toi­da tarpeeksi? 

    Kii­nal­la tosi­aan on kroo­ni­nen vaih­to­ta­seen yli­jää­mä ja se kui­ten­kin inves­toi koti­maan­sa infra­struk­tuu­riin aivan käsit­tä­mät­tö­män paljon. 

    Erin­omai­nen esi­merk­ki täs­tä on semen­tin käyt­tö, Kii­na on käyt­tä­nyt vii­mei­sen 3 vuo­den aika­na enem­män sement­tiä kuin USA koko 1900-luvulla.

    https://twitter.com/BillGates/statuses/477284253403578369

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  125. En nyt sanoi­si his­to­rian huo­noim­mak­si hal­li­tus­ta, joka kui­ten­kin mm. pois­ti työ­mark­ki­na­tues­ta tar­ve­har­kin­nan ja korot­ti sitä sadal­la eurolla.

    Itse olin työ­tön juu­ri tuol­loin ja kyl­lä se muu­ten läm­mit­ti miel­tä, kun ei enää tar­vin­nut vie­dä avo­vai­mo­ni palk­ka­tie­to­ja Kelaan räk­nät­tä­väk­si. Oltiin juu­ri edel­li­se­nä syk­sy­nä oltu aika tiu­kil­la, kun olin karens­sil­la 3 kk. Taval­laan se koro­tus mah­dol­lis­ti sen, että sain rau­has­sa val­mis­tau­tua yli­opis­ton valintakokeisiin.

    Inflaa­tiol­le ja glo­baa­lil­le talous­ti­lan­teel­le ei yksi­kään Suo­men hal­li­tus voi yhtään mitään.

    Suo­men tilan­ne on yksin­ker­tai­ses­ti niin vai­kea, etten usko, että Suo­mi yksin voi rat­kais­ta ongel­mi­aan. Eläm­me kol­mea yhtä­ai­kais­ta raken­ne­muu­tos­ta! Ei sel­lais­ta oraak­ke­lia ole­kaan, joka tähän heit­täi­si hel­pon reseptin.

    Hyvää kesää! :-]

    P.S Maan­tie­ju­nat bio­tuo­te­ta­lou­den sel­kä­ran­gak­si (200–250t), maa­ta­lous­tuet koh­den­net­ta­va ran­nik­ko­seu­duil­le (läm­pi­min kas­vu­kausi, rei­lus­ti yli 60 % suo­ma­lai­sis­ta asuu näil­lä seu­duil­la), OL3:n lisäk­si 2 uut­ta ydin­reak­to­ria (ener­gian­tuo­tan­non sel­kä­ran­ka), pie­ni­tu­loi­sil­ta työn­te­ki­jöil­tä tulo­ve­ro nol­laan (vauh­tia koti­mark­ki­noil­le) ja hen­ki­lö­koh­tai­set palk­ka­neu­vot­te­lut (palk­ka teh­dyn työn määrän&laadun mukaan, ei ammatin).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  126. Rai­mo K: Se, että ei inves­toi­da, vaan jae­taan osin­ko­ja, on erit­täin huo­les­tut­ta­va asia. 

    Mis­tä­kö­hän tuo saa­tai­siin aikai­sem­pien kym­me­nen vuo­den tietoon..?

    lurk­ki: Sak­san 30-luvun alun deflaa­tion ja ylei­sen kur­jis­tus­po­li­tii­kan poliit­ti­sia seu­rauk­sia ei voi sanoa yhtä onnellisiksi. 

    Koh­ta pääs­tään kokei­le­maan itse, kun euroa­lue on deflaatiossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  127. Rai­mo K: Se, että ei inves­toi­da, vaan jae­taan osin­ko­ja, on erit­täin huo­les­tut­ta­va asia.

    Sijoit­ta­mi­nen on tai aina­kin sen tuli­si olla pit­kä­jän­teis­tä toi­min­taa. Tähän liit­tyy olen­nai­ses­ti, että mm. pää­oma­tu­lon vero­tus tuli­si olla mel­ko staat­tis­ta eikä niin, että joku saa idea ykkö­sen ja havait­see, että tuo­ta­kin veroa voi­si muuttaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  128. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sen oman valuu­tan kans­sa oli­kin todel­la auvois­ta sil­loin 1990-luvulla…

    Olen edel­leen sitä miel­tä, että mar­kan voi­si ottaa takai­sin euron rin­nal­le, niin että Suo­men pan­kin man­daat­ti on täys­työl­li­syys ja ekp:n hin­ta­va­kaus. Toki täs­sä mal­lis­sa on rat­kot­ta­via käy­tän­nön ongel­mia, pie­nim­pä­nä tus­kin se, että aivan kuten aja­tuk­ses­sa ydin­jät­teen lop­pusi­joi­tus­pal­ve­lu­jen myy­mi­ses­sä, suu­rin osa ihmi­sis­tä tus­kin ymmär­tää minun ole­van vakavissani.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  129. Osmon ongel­ma on se, että kir­jan­pi­dol­li­ses­ta iden­ti­tee­tis­tä joh­de­taan talousteoriaa.

    Inves­toin­tien toteut­ta­mi­sen teo­ria pitäi­si ensin kehit­tää ja sit­ten esti­moi­da para­met­rit datas­ta. Kir­jan­pi­dol­li­nen iden­ti­teet­ti tulee mukaan sii­nä vai­hees­sa kun puhu­taan nii­den rahoitustavasta. 

    Sek­to­rin rahoi­tusy­li­jää­mä on indi­kaa­tio jos­tai taus­tal­la ole­vas­ta pää­tös­pe­räi­ses­tä pro­ses­sis­ta eikä itse jon­kun asian seuraus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Pwe­rusi­den­ti­teet­tien muis­ta­mi­nen on jos­kus hyvä aut­ta­maan ilmiöi­den ymmärtämistä.
      Vaih­toi­ta­seen voi ennus­taa aika hyvin eri sek­to­rien tar­pees­ta yli- tai ali­jää­miin. Suo­men vaih­to­ta­seen yli­jää­män selit­ti suu­rel­ta osin se, että elä­ke­jär­jes­tel­mä oli yli­jää­mäi­nen, kos­ka elä­ke­jär­jes­tel­mä oli yli­jää­mäi­nen ja val­tion­ta­lous­kin. Koti­ta­lou­det eivät suos­tu­neet vel­kaan­tu­maan niin­pal­jon, että tämä oli­si tasa­pai­not­ta­nut asian ja sik­si vaih­to­ta­se jäi yli­jää­mäi­sek­si, kos­ka yrit­maa­il­ma ei inves­toi­nut elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä syn­ty­nei­tä yli­jää­miä. Edel­leen­kään yksi­tyis­sek­to­ri (koti­ta­lou­det ja yri­tyk­set) on yli­jää­mäi­nen ja aih­to­ta­seen ali­jää­mä selit­tyy jul­ki­sen talou­den alijäämäällä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  130. tcrown: Olen edel­leen sitä miel­tä, että mar­kan voi­si ottaa takai­sin euron rin­nal­le, niin että Suo­men pan­kin man­daat­ti on täys­työl­li­syys ja ekp:n hintavakaus. 

    suu­rin osa ihmi­sis­tä tus­kin ymmär­tää minun ole­van vakavissani. 

    Ehdot­to­mas­ti yksi kes­kus­te­lun asial­li­sim­mis­ta ajatuksista.

    Tosin täys­työl­li­syys on tun­ne­tus­ti vähän lii­an vaa­ti­va ter­mi, joten man­daa­tit voi­si­vat olla hyvä työl­li­syy­sas­te ja hin­ta­va­kaus. Tuo oli­si pal­jon pal­jon parem­pi kehys kuin nykyi­nen suun­taus kehit­tää EKP:stä muu­ta­man sisä­pii­ri­läi­sen toi­mes­ta aktii­vi­ses­ti mark­ki­noi­ta ohjaa­va kaik­kien unio­ni­lais­ten tai euroa­lue­lais­ten talou­del­li­nen isoveli.

    Han­keen voi myös toteut­taa euron sisäl­lä ilman kon­kreet­tis­ta mark­ka­va­luut­taa. Mark­ka oli­si täs­sä vain las­ken­nal­li­nen yksik­kö tai sää­tö­ruu­vi (ei tar­vit­se edes kut­sua mar­kak­si), jol­la Suo­men pank­ki sää­täi­si suo­ma­lais­ten talout­ta. Lähin­nä kyse oli­si (perin­tei­sen deval­val­vaa­tion / reval­vaa­tion tapaan) kan­sa­lais­ten palk­ka- ja kulu­tus­ta­son sää­tä­mi­ses­tä Suo­men talou­den kan­to­ky­vyn mukai­sek­si. Eli sovi­tut pal­kat sidot­tai­siin tuo­hon säätöruuviin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  131. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Perus­i­den­ti­teet­tien muis­ta­mi­nen on jos­kus hyvä aut­ta­maan ilmiöi­den ymmärtämistä.
    ‘snip’

    Niin­pä — ja perus­asia on se, että kan­san­ta­lou­des­sa on muu­ta­kin kuin vien­ti ja tuon­ti, nimit­täin koti­mai­nen tuo­tan­to (jol­la ei tuos­sa ajat­te­lus­sa ole mitään arvoa?).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  132. tcrown: Olen edel­leen sitä miel­tä, että mar­kan voi­si ottaa takai­sin euron rin­nal­le, niin että Suo­men pan­kin man­daat­ti on täys­työl­li­syys ja ekp:n hin­ta­va­kaus. Toki täs­sä mal­lis­sa on rat­kot­ta­via käy­tän­nön ongel­mia, pie­nim­pä­nä tus­kin se, että aivan kuten aja­tuk­ses­sa ydin­jät­teen lop­pusi­joi­tus­pal­ve­lu­jen myy­mi­ses­sä, suu­rin osa ihmi­sis­tä tus­kin ymmär­tää minun ole­van vakavissani.

    Nykyi­sen viral­li­sen talous­o­pin mukaan täys­työl­li­syys on suu­rin kata­stro­fi, mitä yhteis­kun­nas­sa voi tapahtua.Nykyinen fried­ma­ni­lai­nen talous­us­ko­mus vaa­tii, että työt­tö­miä on olta­va täys­työl­li­syy­den monikerta

    Täys­työl­li­syy­te­nä pide­tään tilan­net­ta, jos­sa työt­tö­miä työn­ha­ki­joi­ta on saman ver­ran kuin kuu­kau­des­sa on avoi­mia työ­paik­ko­ja. Eli n 60000 työ­tön­tä vas­taa täystyöllisyyttä

    Kun työt­tö­miä on liki 500000 niin täys­työl­li­syys on kaukana.

    Taval­lisn lää­ke kur­juu­teen on työt­tö­män kyy­kyt­tä­mi­nen ja kiusaa­mi­nen . Talous­op­pi­nei­den työ­ka­lu­va­ras­toon kuu­luu kiuusaa­mi­sen hyväk­sy­mi­nen ja suo­si­mi­nen ja niin­pä työk­kä­rin pää­teh­tä­vä onkin toi­mia kuin koulukiusaajan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mis­sä­hän tuol­lai­nen täys­työl­li­syy­den mää­ri­tel­mä on ole­mas­sa, että avoi­mia tyä­paik­ko­ja pitäi­si o0lla yhtä pal­jon kuin työt­tö­miä? En ole sel­lai­ses­ta kuul­lut eikä se oli­si kovin ope­ra­tio­naa­li­nen. Kukaan ei tie­dä, kuin­ka mon­ta avoin­ta työ­paik­kaa Suo­mes­sa on, kos­ka nitä ei ole vfel­vol­li­suus ilmoit­taa mihin­kään eikä nii­tä yleen­sä myös­kään ilmoi­te­ta. On myö­sa vai­kea mää­ri­tel­lä, mitä avoi­mel­la työ­pai­kal­la tarkoitetaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  133. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suo­men vaih­to­ta­seen yli­jää­män selit­ti suu­rel­ta osin se, että elä­ke­jär­jes­tel­mä oli yli­jää­mäi­nen, kos­ka elä­ke­jär­jes­tel­mä oli yli­jää­mäi­nen ja val­tion­ta­lous­kin. Koti­ta­lou­det eivät suos­tu­neet vel­kaan­tu­maan niin­pal­jon, että tämä oli­si tasa­pai­not­ta­nut asian ja sik­si vaih­to­ta­se jäi yli­jää­mäi­sek­si, kos­ka yrit­maa­il­ma ei inves­toi­nut elä­ke­jär­jes­tel­mäs­sä syn­ty­nei­tä ylijäämiä

    Niin, eli siis asia on moni­mut­kai­sem­pi kuin aiem­min esi­tit (yli­jää­mä tar­koit­taa sitä, että tule­vai­suus on vaa­ras­sa, kos­ka omaan maa­han ei inves­toi­da). On mah­dol­lis­ta, että omaan maa­han inves­toi­daan pal­jon, vaik­ka vaih­to­ta­se on yli­jää­mäi­nen (Kii­na). Samoin on mah­dol­lis­ta, että omaan maa­han ei inves­toi­da tar­peek­si, vaik­ka vaih­to­ta­se on alijäämäinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  134. Samu­li Saa­rel­ma:
    ‘snip’
    On mah­dol­lis­ta, että omaan maa­han inves­toi­daan pal­jon, vaik­ka vaih­to­ta­se on yli­jää­mäi­nen (Kii­na). Samoin on mah­dol­lis­ta, että omaan maa­han ei inves­toi­da tar­peek­si, vaik­ka vaih­to­ta­se on alijäämäinen. 

    Esi­mer­kik­si Suo­mes­sa juu­ri nyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  135. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mis­sä­hän tuol­lai­nen täys­työl­li­syy­den mää­ri­tel­mä on ole­mas­sa, että avoi­mia tyä­paik­ko­ja pitäi­si o0lla yhtä pal­jon kuin työt­tö­miä? En ole sel­lai­ses­ta kuul­lut eikä se oli­si kovin ope­ra­tio­naa­li­nen. Kukaan ei tie­dä, kuin­ka mon­ta avoin­ta työ­paik­kaa Suo­mes­sa on, kos­ka nitä ei ole vfel­vol­li­suus ilmoit­taa mihin­kään eikä nii­tä yleen­sä myös­kään ilmoi­te­ta. On myö­sa vai­kea mää­ri­tel­lä, mitä avoi­mel­la työ­pai­kal­la tarkoitetaan.

    Jos­tain sat­tui sil­mään tuol­lai­nen­kin määritelmä.
    Ja tuol­lai­nen tilan­ne oli 80-luvun lopul­la, työt­tö­miä oli suu­rin piir­tein saman ver­ran kuin oli avoi­mia työ­paik­ko­ja kuu­kau­des­sa. Sii­hen aikaan avoi­met työ­pai­kat piti ilmoit­taa työk­kä­riin oikein lain velvoituksella.

    Laki on edel­leen voi­mas­sa , mut­ta ilman sanktioita.

    Täys­työl­li­syyt­tä ei ole tark­kaan mää­ri­tek­ty, mut­ta nuo kor­keim­mat työllisyysaste/työttömyysluvut tuke­vat tuo­ta mää­i­tel­mää esim Tans­kan mal­lis­sa pyö­rit­tiin täl­lai­sis­sa luvuissa

    Ne työ­pai­kat, jot­ka ovat vain jon­kun haa­veis­sa ja aja­tuk­sis­sa eivät ole todel­li­sia työ­paik­ko­ja, joi­ta voi­si hakea. Mitu mene­tel­mäl­lä rek­ry­toi­vaa kut­su­taan enti­sek­si yrittäjäksi.

    En ole tavan­nut mon­taa­kan rek­ry­toi­jaa, joka toi­mi­si intui­tion perus­teel­la, kyl­lä kaik­ki ovat rea­li­soi­neet työ­pai­kan aivan kon­kreet­ti­sek­si, eihän kukaan tyh­jää hae ?

    Avoi­mien työ­paik­ko­jen mää­rää voi­daan seu­ra­ta välil­li­se­ti verot­ta­jan tie­doil­la, sil­lä kaik­ki työ­suh­teet rekis­te­röi­ty­vät verottajalle.Paitsi pimeä työsuhde.Samoin haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­set täy­den­tä­vät kuvaa. Eivät luvut tuu­les­ta tem­mat­tu­ja ole.

    Vie­lä 80-luvul­la työn­vä­li­tys toi­mi­kin työn­vä­lit­tä­jä­nä, työk­kä­rin haki­jal­la täy­tet­ty­jen paik­ko­jen osuus syn­ty­neis­tä työ­suh­teis­ta oli korkea.

    Nyt työk­kä­reis­tä on teh­ty viral­li­nen kou­lu­kiusaa­ja ja työk­kä­rin mark­ki­nao­suus on tip­pu­nut poh­ja­no­tee­rauk­seen, kos­ka työk­kä­ri on kes­kit­ty­nyt kiusaa­mi­seen , ei työn­vä­li­tyk­seen ja se las­kee edel­leen työk­kä­riin ilmoi­tet­tu­jen työ­paik­ko­jen määrää

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.