Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.6.2014

Listal­la on kesä­tauon kun­ni­ak­si vain pöy­dälle pan­tu­ja asioi­ta, jot­ka ovatkin sit­ten sitä isom­pia (Lis­taan tästä)

Jätkäsaaren matkus­ta­jasa­ta­man asemakaava

Kinkki­nen asia. Onko järkevää ohja­ta näin paljon kumipyöräli­iken­net­tä Jätkäsaaren kaut­ta? Eikö osaa siitä saataisi siir­re­tyk­si Vuosaa­reen? Ja toisek­si, kuka mak­saa nämä jät­timäiset infrain­vestoin­nit. Jos se on otet­ta­va viras­ton raamista, en voi muu­ta kuin suosit­taa, ettei kaavaa toteuteta. Samat ongel­mat ovat edessä kuitenkin Jätkäsaa­res­sa muutenkin. Maan­lu­ovu­tus­tu­lot ovat suuret, mut­ta suuria investoin­te­ja ne myös vaa­ti­vat. Brut­tomääräi­nen investoin­ti­raa­mi ei toi­mi alku­unkaan tarkoituksenmukaisesti.

Olen keskustel­lut tästä sata­man edus­ta­jien kanssa. He san­ot­vat, että sekä Tallinnan kaupun­ki että Helsin­ki halu­aisi­vat rekkali­iken­net­tä Muu­ga — Vuosaari –välille, mut­ta varus­ta­mot eivät suos­tu. Voisiko toivet­ta avit­taa hin­tao­h­jauk­sel­la? Aika vaikut­ta­va toi­mi olisi sekin, että myös henkilöau­toista alet­taisi­in per­iä eril­listä mak­sua Jätkäsaa­res­sa, mut­ta ei Vuosaa­res­sa. Tämä voitaisi­in tehdä kus­tan­nus­neu­traal­isti alen­ta­mal­la vas­taavasti henkilöistä perit­tävää mak­sua. Nyt mak­su per­itään rekoista ja matkus­ta­jista, mut­ta ei matkus­ta­jien autoista.

Kun­nolli­nen matkus­ta­jasa­ta­ma Vuosaa­reen mak­saisi metroy­hteyksi­neen puoli miljardia.

Itä-Pak­i­lan siir­to­la­pu­u­tarhan laajennus

Minä en pidä virk­istysaluei­den pri­vati­soimis­es­ta, mut­ta val­tu­us­to on näin edel­lyt­tänyt tehtävän ja val­tu­us­tol­la on isom­mat muske­lit. Oma kysymyk­sen­sä ovat nämä yli 800 neliöt pal­stat. Lähistölle on kaavoitet­tu 400 neliön omakotitontteja.

Pitäjän­mäen yri­tysalueen muutosperiaatteet

Minus­ta tämä voisi muut­tua yksipuolis­es­ta työ­paik­ka-alueesta vai­heit­tain sekoite­tuk­si alueek­si ja siten oikeak­si kaupungik­si. Sel­l­ainen ympäristöhäir­iöitä aiheut­ta­va toim­inta, joka karkot­taa asu­tuk­sen kauas ympäristöstään, ei oikein kuu­lu tänne.

Kuuleeko Nur­mi­järvi?

Vuosaaren sil­lan liikennesuunnitelma

Kovin kapea-ajo­ratainen sil­ta pan­naan remont­ti­in niin, että pohjois­puolelta pois­te­taan kevyen liiken­teen väylä ja sen kor­vataan rak­en­ta­mal­la viereen toinen sil­ta. Täl­lä kevyen liiken­teen väyläl­lä jalankulku ja pyöräi­ly ovat samas­sa tasos­sa. Syynkin tiedämme, lumi. Nyt ei ole kyse enää auran lev­ey­destä vaan siitä, että mihin lumi pan­naan. Pitkin ham­pain hyväksyttävissä.

Todet­takoon, että kun met­rosil­taa suun­nitelti­in, ajatelti­in lait­taa kevyen liiken­teen sil­ta siihen, mut­ta tästä luovut­ti­in, kos­ka metron melu. Metro­ju­nat kulke­vat har­vak­seltaan, mut­ta autoli­iken­teen melu nykyisel­lä sil­lal­la on kova. Usein pyöräil­lessäni kuun­te­len radio­ta. Tuol­la sil­lal­la ei kuule mitään.

Man­ner­heim­intien liiken­nesu­un­nitel­ma välil­lä Rei­jolankatu – Nordenskjöldinkatu.

Tässä välis­sä on ratikkakaitalle löy­tynyt jostain 20 cm lisää lev­eyt­tä. Sil­lä mennään.

36 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.6.2014”

  1. Jos tuo suun­nitel­tu kumipyöräli­ikenne todel­la viedään Jätkäsaa­reen, niin Helsingistä tulee todel­li­nen Metropoli ker­ta­heitol­la — ruuhkien puoles­ta. Tule­vat maail­mal­ta var­masti otta­maan oppia, kuin­ka tehdään “suurkaupunke­ja”.

    Noil­la automääril­lä ei Jätkäsaares­ta enää kukaan pääse pois tai sinne sisään. Sehän on sump­pu­un­tu­mas­sa jo nyt.

  2. “Aika vaikut­ta­va toi­mi olisi sekin, että myös henkilöau­toista alet­taisi­in per­iä eril­listä mak­sua Jätkäsaa­res­sa, mut­ta ei Vuosaa­res­sa. Tämä voitaisi­in tehdä kus­tan­nus­neu­traal­isti alen­ta­mal­la vas­taavasti henkilöistä perit­tävää mak­sua. Nyt mak­su per­itään rekoista ja matkus­ta­jista, mut­ta ei matkus­ta­jien autoista.”

    Juuri näin. Tämän het­ki­nen hin­tapoli­ti­ik­ka kuu­lostaa aivan nurinkuriselta. Helsin­ki hyö­tynee kyl­lä laiva­matkus­ta­jista, mut­ta autoista ja niiden edel­lyt­tämästä infra­s­ta aiheutuu kaupungille liu­ta kus­tan­nuk­sia ja hait­to­ja. Lisäk­si voisi kuvitel­la, että autol­la tule­vat ja siten useim­miten vain läpikulku­matkalla ole­vat ja kauem­mas jatka­vat ovat juuri ne vähiten tänne rahaa jät­tävät matkus­ta­jat. Mak­sua olisi järkevää tältä kannal­ta per­iä rekko­jen lisäk­si ilman muu­ta henkilöau­toista mielu­um­min kuin matkustajista. 

    Pikem­minkin pitäisi per­iä ajoneu­voli­iken­teestä sen ver­ta sata­ma­mak­su­ja, että henkilöistä perit­tävää mak­sua voitaisi­in vas­taavasti alen­taa tai siitä jopa luop­ua. Tämä edis­täisi tur­is­mia kaupunki­imme ja olisi siten pait­si kaupun­gin liiken­nepoli­ti­ikan mukaista, myös elinkei­nop­o­li­it­tis­es­ti perusteltua.

    “Kun­nolli­nen matkus­ta­jasa­ta­ma Vuosaa­reen mak­saisi metroy­hteyksi­neen puoli miljardia.”

    Täl­laisen rak­en­tamises­sa ei ole nähdäk­seni mitään mieltä. Vuosaares­ta on Helsin­gin keskus­taan ver­rat­tuna hyvät yhtey­det rekoille ja henkilöau­tol­la sata­mas­ta eteen­päin jatkav­ille, se olkoon ajoneu­vosa­ta­mamme. Helsin­gin keskus­ta (Jätkäsaari, Kata­janok­ka) sen sijaan on selvästi paras paik­ka henkilöau­tot­ta matkus­taville; suurelle osalle keskus­ta sinäl­lään on matkan kohde ja keskus­tas­ta on parhaat yhtey­det joukkoli­iken­teel­lä eteen­päin jatkavalle (jatkoi sit­ten Haa­gaan tai Tampereelle).

    Mitä ongelmia tässä olisi?

  3. Olen keskustel­lut tästä sata­man edus­ta­jien kanssa. Hew san­ot­vat, että sekä Tallinnan kaupun­ki että Helsin­ki halu­aisi­vat rekkali­iken­net­tä Muu­ga. Vuosaari –välille, mut­ta varus­ta­mot eivät suostu.

    Asi­as­ta kan­nat­taisi keskustel­la suo­raan varus­ta­moiden kanssa, kos­ka sata­man edus­ta­jat voivat hel­posti toimia rikkinäisenä puhelimena…

  4. Itä-Pak­i­lan siir­to­la­pu­u­tarhat: Val­tu­us­to EI var­mas­tikaan ole edel­lyt­tänyt pri­vati­soimaan virk­istysaluei­ta. Vas­tuu tässä suun­nit­telu­vai­heessa tehtävistä ratkaisuista/valinnoista on kyl­lä ihan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta­lais­ten omil­la harteil­la, oli­vat­pa muske­lit mitä kokoa tahansa. Kaupung­in­val­tu­us­to on ain­oas­taan esit­tänyt toiveen uusien siir­to­la­pu­u­tarha- ja kesä­ma­ja-aluei­den kaavoit­tamis­es­ta Helsingis­sä ja kaupun­gin omis­tamil­la mail­la muis­sakin kun­nis­sa. Niin­pä kaupung­in­hal­li­tuk­sen aset­ta­ma siir­to­la­pu­u­tarha- ja kesä­ma­jatyöryh­mä kar­toit­ti mah­dol­lisuuk­sia ja ehdot­ti rapor­tis­saan 2009 useitakin aluei­ta. Raportin poh­jal­ta esimerkik­si Helsin­gin omis­tamille maille Vihdin Ota­lam­melle on juuri kaavoitet­tu 127 uut­ta ryh­mäpu­u­tarha­pal­staa Eerolan ryh­mäpu­u­tarha-alueelle, ase­makaa­va astui voimaan 7.3.2014. Mik­sikähän tätä ei ole eri­tyisem­min tuo­tu helsinkiläis­ten tietoon, pikem­minkin tun­tuu että siitä on aika tehokkaasti vaiettu? 

    Pak­i­lan siir­to­la­pu­u­tarhaa koskien työryh­mä ehdot­ti alueen laa­jen­tamista nyky­is­ten vil­je­ly­pal­s­ta-aluei­den kohdalle (ja vil­je­ly­pal­stoille kor­vaavaa aluet­ta lähistöltä). Tuo­marinkylän kaikkein pisim­pään yhtä­jak­sois­esi vil­je­lykäytössä säi­lynyt his­to­ri­al­lis­es­ti arvokas Van­han riihipel­lon osa (RKY) ei kuu­lunut ehdotet­tui­hin laa­jen­nusalueisi­in, eikä minkään­laista lisärak­en­tamista ehdotet­tu raken­nus­taiteel­lis­es­ti ja maise­mallis­es­ti arvokkaan van­han suo­jelta­van siir­to­la­pu­u­tarha-alueen sisälle. Puolit­tamisel­la uhatut puu­tarhat ovat epäkäytän­nöl­lis­es­tä sijain­nistaan johtuen kooltaan hie­man alueen keskimääräistä pal­stakokoa 410 m² suurem­pia (600–800 m²), mut­ta ympäristölau­takun­nan ja yleis­ten töi­den lau­takun­nan lausun­to­jen mukaises­ti “met­sään rajau­tu­vat rin­neton­tit ovat arvokas osa koko alueen eri­ty­ispi­irteitä ja maise­mallis­es­ti tärkeitä sel­l­aise­naan, joten niitä ei tule jakaa kah­tia”. Alueen pal­sta­jako­su­un­nitel­man on laat­in­ut arkkite­hti Birg­er Bruni­la vuon­na 1945. Alue on arvokas juuri sik­si, että se on vielä tois­taisek­si säi­lynyt alku­peräisessä asus­saan. Tämän ase­makaava­muu­tok­sen lähtöko­htanakin on juuri kult­tuuriym­päristön suo­jelu: Uuden­maan maakun­takaavas­sa alue on kult­tuuriym­päristön ja maise­man vaal­imisen kannal­ta tärkeää virk­istysaluet­ta ja Helsin­gin yleiskaa­van mukaan kyseessä on kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti, raken­nus­taiteel­lis­es­ti ja maise­makult­tuurin kannal­ta merkit­tävä alue, jota tulee kehitt­tää siten, että sen omi­naispi­ir­teet säilyvät. 

    Val­tu­us­tol­la tuskin on mitään sitä vas­taan, että kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta ottaa päätök­sis­sään huomioon maakun­takaa­van edel­ly­tyk­siä ja Helsin­gin yleiskaa­van esit­tämiä ehto­ja tai lau­takun­tien asi­as­ta antamia lausuntoja.

  5. Sata­ma on liiken­teen solmupiste, jos­sa kul­jetet­ta­van tavaran tai matkus­ta­jien kul­je­tusvä­line vai­h­tuu. Jot­ta sata­man toim­inta olisi tehokas­ta, tulee sen kulkuy­hteyk­sien olla hyvät kumpaankin suun­taan, niin maalle kuin merellekin. Tehokas, hyvin toimi­va logis­ti­ik­ka ei nyky­isin tarvitse yhtä laa­jaa maa-aluet­ta kuin joskus aiem­min, mut­ta kulkuy­hteyk­sien on olta­va hyvät.

    Vuosaari: Maa-aluet­ta on, rahti kul­kee kumipyöril­lä ja ilmeis­es­ti myös rautateitse kohta­laisen hyvin. Vain yksi kapeahko meriväylä, jota kyl­lä voi syven­tää, mut­ta joka saat­taa olla ongel­malli­nen, jos liikenne tihe­nee. Matkus­ta­jali­iken­teen ja sen jatkoy­hteyk­sien kannal­ta (län­teen, luo­teeseen, jne.) sijait­see melko lail­la “huitsin Nevadassa”.

    Jätkäsaari: Maa-aluet­ta vähem­män, rautatie on ollut, vaan ei enää. Auto-ja rekkali­ikenne tukkii alueen sisään­tu­lo-/ulos­men­oväylät. Län­sisa­ta­maan johtaa use­ampi meriväylä. Matkus­ta­jali­iken­teen jatkoy­htey­det (ilman auto­ja) varsin hyvät, mm. raiti­otiey­hteyk­sien ja metronkin ansiosta.

    Jos matkus­ta­jalaivali­ikenne kas­vaa, kuten on ennakoitavis­sa, on liiken­neon­gel­mat (Jätkäsaaren liiken­nesum­pus­ta ulos) kyet­tävä ratkaise­maan. Vuosaaren sata­man sijain­ti ja meriväylän väl­i­tyskyvyn kap­a­siteet­ti­ra­joituk­set oli­vat tiedos­sa jo sata­man perus­tamis­päätöstä tehtäessä, eikä niiden aiheut­tamien rajoi­tusten ratkaisemisek­si tai­da olla mui­ta kuin hyvin kalli­ita vai­h­toe­hto­ja. Vuosaaren osalta tehtävät lisäin­vestoin­nit eivät tuo sitä lähem­mäs keskustaa. 

    Toim­into­jen keskit­tämi­nen voi tuo­da tehokku­use­t­ua, mut­ta tekee samal­la jär­jestelmästä haavoit­tuvaisen. Jonkin­lainen hajau­tus, ja vai­h­toe­hdot, myös alueen liiken­neväylien osalta, merel­lä ja maal­la, niin isom­mas­sa kuin pienem­mässäkin mit­takaavas­sa, lie­nee eduksi.

  6. Liiken­teeseen sopeu­tu­mis­su­un­nit­telus­ta tulisi nous­ta liikku­misen ja liikut­tamisen tavoitesuunnitteluun!

  7. Pak­i­lan siir­to­la­pu­u­tarhan iso­ja tont­te­ja on 16. Jaka­mal­la nämä ei saataisi mon­taa uut­ta mökkipal­staa. Puu­tarho­ja hoita­vat asialleen omis­tau­tuneet mökkiläiset työ­tun­te­ja laske­mat­ta. Omako­ti­a­su­jat har­voin ryhtyvät samankaltaiseen, kaikkien kaupunki­lais­ten ilok­si koitu­vaan työhön. Rin­teessä sijait­se­vat ton­tit ovat todel­lakin osa ain­ut­laa­tu­ista kokon­aisu­ut­ta, jon­ka Birg­er Bruni­la on 1940-luvul­la suunnitellut.

    Voidaanko todel­la pakkol­u­nas­taa tois­t­en tuhan­sien ja tuhan­sien tun­tien työ noin vain? Jois­sain tapauk­sis­sa jopa use­an sukupol­ven työ. Jos tähän päädytte, on aivan var­maa, että edessä on vuosien valituskierre.

  8. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Vuosaari: Maa-aluet­ta on, rahti kul­kee kumipyöril­lä ja ilmeis­es­ti myös rautateitse kohta­laisen hyvin. Vain yksi kapeahko meriväylä […]. Matkus­ta­jali­iken­teen […] kannal­ta […] sijait­see […] “huitsin Nevadassa”. 

    Jätkäsaari: Maa-aluet­ta vähem­män, rautatie on ollut, vaan ei enää. Auto-ja rekkali­ikenne tukkii alueen sisään­tu­lo-/ulos­men­oväylät

    Tuo­ta Vuosaaren mah­dol­lista väyläon­gel­maa luku­unot­ta­mat­ta järkev­in­tä olisi purkaa autot Vuosaa­res­sa ja matkus­ta­jat Jätkäsaa­res­sa. Auto­lau­tat voivat tehdä sen siinä järjestyk­sessä joka niille sopii parem­min. Se vain kyl­lä vaikut­taa etäisyyk­sien vuok­si erit­täin hankalalta.

    Kart­taa kat­soes­sa Jätkäsaari lie­nee oikeasti ain­oa mah­dolli­nen sata­man paik­ka. Kuitenkin olisi syytä (pait­si uno­htaa Nor­jalaiskolos­si niin myös) ohja­ta kaik­ki liikenne sieltä suo­ral­la yhtey­del­lä Län­siväylälle ja nimeno­maan sieltä ain­oas­taan län­nen suun­taan. Rekko­ja ja mui­ta auto­ja ei ole mitään syytä päästää keskus­taan. Rekat estetään tekemäl­lä esimerkik­si niemen rajoille sopi­van matalia sil­to­ja. Muiden osalta vain las­ke­taan rajoite­taan autotei­den lukumäärä yhteen tai kah­teen ja las­ke­taan kap­a­siteet­ti niin alhaisek­si, että joko autoil­i­jat seiso­vat puoli tun­tia jonos­sa tai aja­vat vapaae­htois­es­ti Länsiväylälle.

    Jos keskus­tatun­neli joskus saadaan tehtyä niin sieltäkin voidaan sit­ten ohja­ta liiken­net­tä pois mut­ta vain ohi­tus­li­iken­teenä Itäväylälle idän suuntaan.

  9. Käväisin Tallinnas­sa autol­la, Kata­janokan ter­mi­naalin kaut­ta. Laivan saa­pumis­es­ta kesti ruuhkas­sa matelua tun­ti ennen kuin pääsin keskus­taan. Oli siis aikaa pohtia laiva-asioita.

    Laivo­jen autoli­ikenne Kata­janokan (tai Jätkäsaaren) kaut­ta on tyh­mää ja haitallista. Vuosaaren kaut­ta liiken­nehai­tat voidaan min­i­moi­da. Autoli­ikenne siis sinne.

    Autot­tomien matkus­ta­jien suosikki­har­ra­tus näyt­tää edelleen ole­van suo­ma­laisen alko­holin roudaami­nen takaisin Suomen maaperälle. Tähän toim­intaan ei tarvi­ta keskus­tan hieno­ja ranta­tont­te­ja. Vuosaa­reen siis tämä myös, metrolin­jan jatkami­nen helpot­taa oper­oin­tia. Ratio­naalises­sa maail­mas­sa tuo juomien eestaas-roudaus tosin osat­taisi­in hoitaa ehkä jotenkin fiksumminkin.

    Mut­ta lopuk­si herää tot­takai kysymys koko lai­va­toimin­nan järkevyy­destä; rautati­etun­neli Helsingistä Tallinnaan mah­dol­lis­taisi huo­mat­tavasti nyky­istä tehokkaam­man yhtey­den myös Tallinnas­ta edelleen muuhun Eurooppaan.

  10. Anomuu­mi: Täl­laisen rak­en­tamises­sa ei ole nähdäk­seni mitään mieltä. Vuosaares­ta on Helsin­gin keskus­taan ver­rat­tuna hyvät yhtey­det rekoille ja henkilöau­tol­la sata­mas­ta eteen­päin jatkav­ille, se olkoon ajoneu­vosa­ta­mamme. Helsin­gin keskus­ta (Jätkäsaari, Kata­janok­ka) sen sijaan on selvästi paras paik­ka henkilöau­tot­ta matkus­taville; suurelle osalle keskus­ta sinäl­lään on matkan kohde ja keskus­tas­ta on parhaat yhtey­det joukkoli­iken­teel­lä eteen­päin jatkavalle (jatkoi sit­ten Haa­gaan tai Tampereelle). 

    Peri­aat­teessa tämä olisi ideaali­ratkaisu. Ongel­mat taita­vat tul­la nykyis­es­tä laut­takalus­tos­ta, johon laivay­htiöt ovat jo investoi­neet suuria sum­mia. Samaan laivaan täy­ty­isi saa­da sekä auto­ja että jalka­isin laut­taan saa­pu­via, jot­ta kap­a­siteet­ti tulisi opti­maalis­es­ti hyö­dyn­net­tyä. Laut­to­jen vuoroväli piden­ty­isi, jos käytäisi­in ensin Vuosaa­res­sa las­taa­mas­sa autot laivaan ja tul­taisi­in sen jäl­keen hake­maan jalka­matkus­ta­jat Länsi-satamasta.

    Mut­ta muu­ta keinoa­han tässä ei ole, kuin alkaa pikku hil­jaa koulut­ta­maan laivay­htiötä kohden­net­tu­jen sata­ma­mak­su­jen avul­la. Vuosikymme­nen-parin jäl­keen tämä alkaa näkyä myös laivakalus­tossa, joka alkaa eriy­tyä auto­laut­toi­hin ja matkus­ta­jalaut­toi­hin. Siihen saak­ka lau­tat liiken­nöivät vajaaka­p­a­siteetil­la ja laivay­htiöt purnaavat.

  11. un archos:
    “…suo­ma­laisen alko­holin roudaami­nen takaisin Suomen maaperälle.”

    Tästä maas­ta eivät ihmeet kesken lopu XD

    “Tähän toim­intaan ei tarvi­ta keskus­tan hieno­ja rantatontteja.”

    Virk­istysalueek­si mieluummin.

    “…lai­va­toimin­nan järkevyydestä…”

    Jep 😉

    “…rautati­etun­neli Helsingistä Tallinnaan…”

    Tätä odotel­lessa 🙂

  12. Län­sisa­ta­man kaa­van kanssa saat­taa olla syytä ottaa aikalisä, mut­ta kor­jaav­il­la toimen­piteil­lä puolestaan on jo kiire. Sata­man nykyi­nenkin liikenne sumput­taa Jätkäsaaren ja Etelä-Helsin­gin liiken­teen pahasti ja vaatii uusia liiken­ner­atkaisu­ja. Ehdotel­maa toimenpiteiksi:

    1) sata­ma­mak­su­jen uudelleen jär­jeste­ly, mak­sut ajoneu­voista, por­rastet­tuna suosi­maan Vuosaarta
    2) Vuosaa­reen väli­aikainen matkus­tater­mi­naali Vuosaaren sata­maan käyt­tämään siir­tyvien matkus­ta­jien palvelemiseen
    3) Län­sisa­ta­man liiken­teen ohjaami­nen suo­raan län­siväylälle Crusellin sil­lan kaut­ta, pohdit­tavak­si myös uusi liit­tymä Salmisaarenkadun päähän, ettei tukkeu­ta Porkkalankat­ua. Liikenne voi kulkea kohtu­ullisen har­mit­tomasti vielä joitakin vuosia Jätkäsaaren län­sir­an­taa pitkin, sil­lä asu­tus­ta raken­netaan idästä lähtien.
    4) kun­non ter­mi­naali Vuosaa­reen ja metron jatko sata­maan. Rekoille pääsykiel­to keskus­tan satami­in, län­sisa­ta­ma koroste­tusti matkustajaterminaaliksi

  13. un archos:

    Autot­tomien matkus­ta­jien suosikki­har­ra­tus näyt­tää edelleen ole­van suo­ma­laisen alko­holin roudaami­nen takaisin Suomen maaperälle. Tähän toim­intaan ei tarvi­ta keskus­tan hieno­ja ranta­tont­te­ja. Vuosaa­reen siis tämä myös, metrolin­jan jatkami­nen helpot­taa oper­oin­tia. Ratio­naalises­sa maail­mas­sa tuo juomien eestaas-roudaus tosin osat­taisi­in hoitaa ehkä jotenkin fiksumminkin.

    Ei kyseessä ole vain suo­ma­lais­ten suosikki­har­ras­tus. Ihan koko Euroopas­sa viinaa haetaan sieltä mis­sä se on halv­in­ta. Englan­ti­laiset Ran­skas­ta, Ruot­salaiset Tan­skas­ta, Sak­salaiset Puo­las­ta jne. 

    Täysin jär­jetön­tä hom­maa eikä niin hirveän ympäristöystävällistä. 

    ilmeis­es­ti

  14. Mök­in­mum­mo:
    [Omako­ti­a­su­jat har­voin ryhtyvät samankaltaiseen], kaikkien kaupunki­lais­ten ilok­si koitu­vaan työhön. 

    ??

    Voidaanko todel­la pakkol­u­nas­taa tois­t­en tuhan­sien ja tuhan­sien tun­tien työ noin vain?

    Niin, siis kaupun­githan toki voivat myös pakkol­u­nas­taa tois­t­en omis­tamia mai­ta, mut­ta tässähän ei sel­l­ais­es­ta edes ole kysymys.

  15. Anomuu­mi kirjoitti:

    “Vuosaares­ta on Helsin­gin keskus­taan ver­rat­tuna hyvät yhtey­det rekoille ja henkilöau­tol­la sata­mas­ta eteen­päin jatkav­ille, se olkoon ajoneu­vosa­ta­mamme. Helsin­gin keskus­ta (Jätkäsaari, Kata­janok­ka) sen sijaan on selvästi paras paik­ka henkilöau­tot­ta matkustaville”

    Ongel­ma kai on, että ainakin nykyään ihmiset ja henkilöau­tot (ja ehkä rekatkin?) tule­vat samal­la laivalla.

    Joten joko sen laivan pitäisi pysähtyä sekä Vuosaa­res­sa että Jätkäsaa­res­sa, tai sit­ten pitäisi jär­jestää niin että yhden­laisia laivo­ja jot­ka kuskaa­vat vain auto­ja mut­ta eivät matkus­ta­jia, ja toisen­laisia laivo­ja jot­ka kuskaa­vat vain matkus­ta­jia mut­ta eivät autoja.

  16. un archos:
    Autot­tomien matkus­ta­jien suosikki­har­ra­tus näyt­tää edelleen ole­van suo­ma­laisen alko­holin roudaami­nen takaisin Suomen maaperälle. 

    Kiin­nitä ensi ker­ral­la huomio­ta laivas­ta Helsin­gin päässä purkau­tu­vi­in autoi­hin, joista läh­es jokaisen takapää on epänor­maalin mata­lal­la. Siel­lä se koti­in palaa­va viina kulkee.

    Nyt mak­su per­itään rekoista ja matkus­ta­jista, mut­ta ei matkus­ta­jien autoista. 

    Eli tänne halu­taan mah­dol­lisim­man paljon auto­ja ja mah­dol­lisim­man vähän matkus­ta­jia ja rekko­ja. Kuka täl­laisen päätök­sen on tehnyt ja mik­si sitä ei halu­ta muut­taa vähem­män auto­ja suosivaksi?

  17. un archos:
    Käväisin Tallinnas­sa autol­la, Kata­janokan ter­mi­naalin kaut­ta. Laivan saa­pumis­es­ta kesti ruuhkas­sa matelua tun­ti ennen kuin pääsin keskus­taan. Oli siis aikaa pohtia laiva-asioita.

    Laivo­jen autoli­ikenne Kata­janokan (tai Jätkäsaaren) kaut­ta on tyh­mää ja haitallista. Vuosaaren kaut­ta liiken­nehai­tat voidaan min­i­moi­da. Autoli­ikenne siis sinne.

    Autot­tomien matkus­ta­jien suosikki­har­ra­tus näyt­tää edelleen ole­van suo­ma­laisen alko­holin roudaami­nen takaisin Suomen maaperälle. Tähän toim­intaan ei tarvi­ta keskus­tan hieno­ja ranta­tont­te­ja. Vuosaa­reen siis tämä myös, metrolin­jan jatkami­nen helpot­taa oper­oin­tia. Ratio­naalises­sa maail­mas­sa tuo juomien eestaas-roudaus tosin osat­taisi­in hoitaa ehkä jotenkin fiksumminkin.

    Mut­ta lopuk­si herää tot­takai kysymys koko lai­va­toimin­nan järkevyy­destä; rautati­etun­neli Helsingistä Tallinnaan mah­dol­lis­taisi huo­mat­tavasti nyky­istä tehokkaam­man yhtey­den myös Tallinnas­ta edelleen muuhun Eurooppaan. 

    Mihin sinä sitä autoa sit­ten oikein tarvit­sit (jos kuljit vain Helsin­gin keskus­tan ja Tallinnan välisen matkan lau­tal­la)? Vainko kaik­ki autot­tomat sitä viinaa takaisin Suomeen roudaavat?

    Onko tuos­ta auto‑, rek­ka ja matkus­ta­jali­iken­teestä jotain satama(nosa)kohtaisia tilas­to­ja, ja muitakin tun­nus­luku­ja kuin keskiar­vot? Voisi olla hyödyl­listä, noin päätök­sen­tekoa varten Osmonkin tietää, minne kunkin kulk­i­jan tie vie. No ehkä ei sen­tään jokaisen kulk­i­jan, vaan vain ryh­mäko­htais­es­ti ja sekä lukumääräis­es­ti, että prosentuaalisesti.

  18. Man­skun pyöräkaistan piirtäjä on ollut huoli­ma­ton ja kopi­oin­ut jostain van­hoista ja vaar­al­lisek­si tun­ne­tu­ista piirus­tuk­sista tuon risteysko­hdan. Pyöräkaista pitää vetää risteyk­sessä kiin­ni autokaistaan, vaik­ka se muuten olisi vähän kauem­pana. Nyt piir­retyl­lä taval­la kaistaa on vaikea ajaa ja pyöräil­i­jä jää autoil­i­jan näköken­tän ulkop­uolelle. Kolari on läh­es varma!

  19. Ris­to: ??

    Niin, siis kaupun­githan toki voivat myös pakkol­u­nas­taa tois­t­en omis­tamia mai­ta, mut­ta tässähän ei sel­l­ais­es­ta edes ole kysymys.

    Tarkoi­tan pakkol­u­nas­tuk­sel­la kaiken sen ottamista pois, johon puu­tarhuri on vuosikaudet lait­tanut työtään ja rahaansa: ome­na­pui­ta, mar­japen­sai­ta, monivuo­tisia koris­tekasve­ja, kasvi­mai­ta, salao­ji­tuk­sia, nur­mikko­ja, laa­toituk­sia… Maa toki on ollut ja tulee ole­maan kaupun­gin. Vakavas­sa kri­isi­ti­lanteessa se voitaisi­in vaik­ka määrätä kokon­aan ruoan­tuotan­toon. Sil­loin saisit­tekin kiit­tää puu­tarhure­i­ta, jot­ka ovat panos­ta­neet siihen maa­han: kuor­man­neet saveen hiekkaa, kalkkia, hevosen­lan­taa, parem­paa mul­taa, kään­täneet ja muokan­neet. Hik­istä työtä vuosikaudet, omak­si ja kaupunki­lais­ten iloksi.

  20. rolle:
    4) kun­non ter­mi­naali Vuosaa­reen ja metron jatko sata­maan. Rekoille pääsykiel­to keskus­tan satami­in, län­sisa­ta­ma koroste­tusti matkustajaterminaaliksi

    Pitäisikö harki­ta uuden auto­laut­tasa­ta­man rak­en­tamista Kantviki­in? Sinne pääsee hyvin autoil­la ja bus­seil­la eri puo­lil­ta eteläistä Suomea. Jos oikein muis­tan, Helsin­gin kaupun­ki omis­taa sieltä maatakin, jot­ka vai­hdet­ti­in Kampin keskuk­sen tont­ti­in, että Vuosaaren sata­man kil­pail­i­ja luopui han­kkeestaan… Henkilöli­ikenne ja ris­teil­i­jät ilman auto­ja sopi­vat Helsin­gin keskustaan.

  21. Sam­po Smolan­der:
    Anomuu­mi kirjoitti:

    “Vuosaares­ta on Helsin­gin keskus­taan ver­rat­tuna hyvät yhtey­det rekoille ja henkilöau­tol­la sata­mas­ta eteen­päin jatkav­ille, se olkoon ajoneu­vosa­ta­mamme. Helsin­gin keskus­ta (Jätkäsaari, Kata­janok­ka) sen sijaan on selvästi paras paik­ka henkilöau­tot­ta matkustaville”

    Ongel­ma kai on, että ainakin nykyään ihmiset ja henkilöau­tot (ja ehkä rekatkin?) tule­vat samal­la laivalla.

    Joten joko sen laivan pitäisi pysähtyä sekä Vuosaa­res­sa että Jätkäsaa­res­sa, tai sit­ten pitäisi jär­jestää niin että yhden­laisia laivo­ja jot­ka kuskaa­vat vain auto­ja mut­ta eivät matkus­ta­jia, ja toisen­laisia laivo­ja jot­ka kuskaa­vat vain matkus­ta­jia mut­ta eivät autoja.

    Näin­pä. Se mikä on taloudel­lisin tapa ratkaista tämä prob­lemati­ik­ka on varus­ta­moiden asia. Kaupun­gin ja sata­man osu­us tässä on ensi vai­heessa hin­tao­h­jauk­sel­la pysäyt­tää ajoneu­voli­iken­teen kasvu keskus­tan satamis­sa. Tämä vai­he ei edel­lytä välit­tömiä muu­tok­sia alus­ten ajoneu­voka­p­a­siteet­tei­hin. Jos ajoneu­voli­iken­teen kasvu­paine on riit­tävän kova, varus­ta­mot etsivät ansain­tamah­dol­lisuuk­sien perässä ja hin­noit­telun ohjaa­mana edullisim­man tavan viedä ajoneu­vot Vuosaa­reen, oli se sit­ten erilli­nen lai­va, saman laivan toinen pysähdys tai jotain muuta.

    Pitkäl­lä aikavälil­lä hin­tao­h­jauk­sel­la tulee vähen­tää ajoneu­voli­iken­net­tä keskus­tan satamis­sa vähitellen (tavoit­teena esim. ‑3–5% vuodessa) kunnes riit­tävän mata­la taso saavutetaan.

    Jos tämä edel­lyt­tää varus­ta­moil­ta muu­tok­sia kalus­toon­sa, niin sit­ten edel­lyt­tää. Kalus­toa on uusit­ta­va pitkäl­lä aikavälil­lä joka tapauk­ses­sa. Tarvit­taes­sa myös ole­mas­saol­e­vaa kalus­toa voidaan muoka­ta, jos se kat­so­taan kan­nat­tavak­si. Nykyaikaiset auto­lau­tat on suun­nitel­tu siten, että rahti­ti­laa voidaan tarvit­taes­sa muut­taa hyteik­si tai toisin päin.(1) Olen­naista on, että muu­tos ei ole yhtäkki­nen ja että se on ennustet­tavis­sa. Tämä edel­lyt­tää selkeää ja määräti­etoista satamapoli­ti­ikkaa Helsin­gin kaupungilta.

    1) http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/70358/Thesis%20JJ%20Hamalainen%20.pdf?sequence=1 , sivu 48

  22. Mök­in­mum­mo: Tarkoi­tan pakkol­u­nas­tuk­sel­la kaiken sen ottamista pois, johon puu­tarhuri on vuosikaudet lait­tanut työtään ja rahaansa… 

    Tätäkään ongel­maa ei ole, kun kun­nil­ta evätään oikeus omis­taa maa­ta saati sit­ten pakkol­u­nas­taa sitä. 😀

  23. Ville: Pitäisikö harki­ta uuden auto­laut­tasa­ta­man rak­en­tamista Kantvikiin… 

    Vuosaaren sata­ma on virhe, jon­ka kanssa on vain opit­ta­va elämään. 🙁 Kantvik olisi ollut kaikil­la mittareil­la järkevämpi han­ke. En kuitenkaan usko, että sille on tilaus­ta ihan lähi aikoina. Kokon­aisvolyy­mi ei riitä sekä Vuosaaren, Helsin­gin että Kantvikin kannattavuuteen.

  24. Mök­in­mum­mo: Tarkoi­tan pakkol­u­nas­tuk­sel­la kaiken sen ottamista pois, johon puu­tarhuri on vuosikaudet lait­tanut työtään ja rahaansa: ome­na­pui­ta, mar­japen­sai­ta, monivuo­tisia koris­tekasve­ja, kasvi­mai­ta, salao­ji­tuk­sia, nur­mikko­ja, laatoituksia… 

    Kaiken tuon saa käsit­tääk­seni väistyvä vuokralainen halutes­saan ottaa mukaansa.
    Peräkär­ry ja ruukut käyt­töön viimeisil­lä käyn­tik­er­roil­la. Mikä tässä on ongel­mana? Vuokralainen ei omista — sen pitäisi kaikkien ymmärtää.

    Ja mon­tako ker­taa noi­ta vuokra­sopimuk­sia on edes irti­san­ot­tu? Tuskin mon­taa ker­taa, joten kyse ei suinkaan ole siitä, että sys­temaat­tis­es­ti tuhot­taisi­in tois­t­en työtä. Kyse on siis siitä, saako noin yleen­säkään tehdä.

    Kalle: Tätäkään ongel­maa ei ole, kun kun­nil­ta evätään oikeus omis­taa maa­ta saati sit­ten pakkol­u­nas­taa sitä. 

    Voi olla että huu­to olisi aika paljon kovem­paa markki­nae­htoisil­la vuokril­la. Puhu­mat­takaan siitä, että tuo­ta maa­ta puuhail­taisi­in yksi­tyisen omis­tuk­ses­sa jatku­vasti parem­paan käyttöön.

  25. Mök­in­mum­mo: Tarkoi­tan pakkol­u­nas­tuk­sel­la kaiken sen ottamista pois, johon puu­tarhuri on vuosikaudet lait­tanut työtään ja rahaansa: ome­na­pui­ta, mar­japen­sai­ta, monivuo­tisia koris­tekasve­ja, kasvi­mai­ta, salao­ji­tuk­sia, nur­mikko­ja, laa­toituk­sia… Maa toki on ollut ja tulee ole­maan kaupun­gin. Vakavas­sa kri­isi­ti­lanteessa se voitaisi­in vaik­ka määrätä kokon­aan ruoan­tuotan­toon. Sil­loin saisit­tekin kiit­tää puu­tarhure­i­ta, jot­ka ovat panos­ta­neet siihen maa­han: kuor­man­neet saveen hiekkaa, kalkkia, hevosen­lan­taa, parem­paa mul­taa, kään­täneet ja muokan­neet. Hik­istä työtä vuosikaudet, omak­si ja kaupunki­lais­ten iloksi. 

    Kyl­lähän vuokralainen saa viedä oman omaisuuten­sa mukanaan, kun vuokra­sopimus päät­tyy. Jos vuokrat­tavaan maa-alueeseen on tehty pysyviä paran­nustöitä, niin näi­den kus­tan­nusten jakamis­es­ta olisi tul­lut sopia jo ennen töi­den toteut­tamista vuokraa­jan kanssa (vrt. remont­tien tekem­i­nen vuokra-asun­nos­sa). Vuokraa­ja saat­taa osal­lis­tua kus­tan­nuk­si­in, jos kokee toimen­piteet vält­tämät­tömik­si tai niiden nos­ta­van vuokrat­ta­van omaisu­u­den arvoa.

    Kaik­ki työ mitä pal­stal­la on tehty, on luon­nol­lis­es­ti vapaae­htoista har­raste­toim­intaa, eikä siten luo mitään etuoikeut­ta maa­han. Nyky­is­ten vuokralais­ten kan­nat­taa olla tyy­tyväisiä siihen, että he ovat näinkin pitkään saa­neet naut­tia etuoikeutetun suurista puu­tarha­ton­teista ja niiden mah­dol­lis­ta­mas­ta mukavas­ta har­ras­tuk­ses­ta. Jatkos­sa tämä har­ras­tus­toim­inta tulee vain use­ampi­en saataville, mikä on ain­oas­taan hyvä asia.

  26. Pääa­sia var­maan tulisi olla, että Jätkäsaari ei mene asuinalueena aivan mah­dot­tomak­si eikä län­sipuolen liikenne aivan tukkoon. Kyl­lähän suuri sata­ma tekee paikas­ta elävän ja kan­sain­välisen, mut­ta rekkar­al­li saisi jäädä väli­in. Kum­mallista vain täm­möi­nen toim­inta, jos­sa tietyn alan yri­tyk­sille raken­netaan infraa ja muute­taan koko kaupun­gin suun­nitelmia, eikä niiden tarvitse itse osal­lis­tua. Jos on ahtaa­jil­la kiva paik­ka ajaa omaa etua, niin ei varus­ta­mo­jenkaan ase­ma huono ole, jos ahtaa­jista selviävät. 

    Harv­inaista rohkeut­ta kansane­dus­ta­jal­ta muuten pistää main­ok­sia aasialai­sista vaimoe­hdokkaista omille koti­sivuilleen. Toki sydän- ja verisuoni­tutkimusten main­ok­set vähän tasoit­ta­vat, jos itä­maiset naiset otta­vat pumpun päälle. Reipas­ta yrit­täjähenkeä kuitenkin ottaa nuokin rahat pois kul­jek­si­mas­ta. Näyt­tää tuo vihreä fem­i­nis­mi ole­van aika laa­ja käsite, mut­ta kai tuo on nykyaikaa ja rakkau­den tiet edelleen tuntemattomat.

    1. Harv­inaista rohkeut­ta kansane­dus­ta­jal­ta muuten pistää main­ok­sia aasialai­sista vaimoe­hdokkaista omille koti­sivuilleen. Toki sydän- ja verisuoni­tutkimusten main­ok­set vähän tasoit­ta­vat, jos itä­maiset naiset otta­vat pumpun päälle. Reipas­ta yrit­täjähenkeä kuitenkin ottaa nuokin rahat pois kul­jek­si­mas­ta. Näyt­tää tuo vihreä fem­i­nis­mi ole­van aika laa­ja käsite, mut­ta kai tuo on nykyaikaa ja rakkau­den tiet edelleen tuntemattomat.

      Google tutkii asi­akkaiden net­tikäyt­täy­tymistä ja yrit­tää sen perus­teel­la are­vioi­da hei­dän kiin­nos­tuk­sen kohteen­sa. Ai sin­ulle tuli sel­l­aisia mainoksia. 🙂
      Google­main­ok­set opvat kokeilu, jol­la tes­taan, voisiko tätä blo­gia ryhtyä kehit­tämään niin, että resursse­ja sen ylläpi­toon saisi main­ok­sista. Nois­sa on vähän säätämistä. En tiedä, olenkmo kir­joit­tanut liikaa toimeen­tu­lotues­ta, mut­ta min­ulle on tul­lut pikavip­pi­main­ok­sia. Tässä on vähän säätämistä. Jokin tapa rajoit­taa main­os­ten sisältöä on kai olemassa.

  27. Juk­ka: Kyl­lähän vuokralainen saa viedä oman omaisuuten­sa mukanaan, kun vuokra­sopimus päät­tyy. Jos vuokrat­tavaan maa-alueeseen on tehty pysyviä paran­nustöitä, niin näi­den kus­tan­nusten jakamis­es­ta olisi tul­lut sopia jo ennen töi­den toteut­tamista vuokraa­jan kanssa (vrt. remont­tien tekem­i­nen vuokra-asun­nos­sa). Vuokraa­ja saat­taa osal­lis­tua kus­tan­nuk­si­in, jos kokee toimen­piteet vält­tämät­tömik­si tai niiden nos­ta­van vuokrat­ta­van omaisu­u­den arvoa.

    Kaik­ki työ mitä pal­stal­la on tehty, on luon­nol­lis­es­ti vapaae­htoista har­raste­toim­intaa, eikä siten luo mitään etuoikeut­ta maa­han. Nyky­is­ten vuokralais­ten kan­nat­taa olla tyy­tyväisiä siihen, että he ovat näinkin pitkään saa­neet naut­tia etuoikeutetun suurista puu­tarha­ton­teista ja niiden mah­dol­lis­ta­mas­ta mukavas­ta har­ras­tuk­ses­ta. Jatkos­sa tämä har­ras­tus­toim­inta tulee vain use­ampi­en saataville, mikä on ain­oas­taan hyvä asia.

    Nämä perus­teet eivät oikein kestä päivän­val­oa, kos­ka tässä ollaan koske­mas­sa voimas­sa ole­vaan vuokra­sopimuk­seen, jon­ka ehto­ja kaupun­ki on yksipuolis­es­ti muut­ta­mas­sa, vaikkei se ole edes sopimu­sos­a­puoli. Siir­to­la­pu­u­tarho­jen maa-alueet on vuokrat­tu siir­to­la­pu­u­tarhay­hdis­tyk­sille, joil­la on sisäi­nen itse­hallinto ja jot­ka vuokraa­vat maan edelleen puu­tarhureille vaikkakin kaupun­gin määrit­telemään hin­taan. Mut­ta sopimuk­set ovat yhdis­tyk­sen ja puu­tarhurei­den välil­lä. Ihmette­len, miten täl­laiseen sys­teemi­in on ylipään­sä juridis­es­ti ylipään­sä mah­dol­lista puut­tua. Onko­han kaupungilta uno­htunut, että sys­tee­mi on muutet­tu jo vuosia sitten?

  28. Osmo Soin­in­vaara: Google tutkii asi­akkaiden net­tikäyt­täy­tymistä ja yrit­tää sen perus­teel­la are­vioi­da hei­dän kiin­nos­tuk­sen kohteen­sa. Ai sin­ulle tuli sel­l­aisia mainoksia.
    Google­main­ok­set opvat kokeilu, jol­la tes­taan, voisiko tätä blo­gia ryhtyä kehit­tämään niin, että resursse­ja sen ylläpi­toon saisi main­ok­sista. Nois­sa on vähän säätämistä. En tiedä, olenkmo kir­joit­tanut liikaa toimeen­tu­lotues­ta, mut­ta min­ulle on tul­lut pikavip­pi­main­ok­sia. Tässä on vähän säätämistä. Jokin tapa rajoit­taa main­os­ten sisältöä on kai olemassa. 

    Sakke taas kuvit­teli, että tuo main­os, jos­sa tar­jo­taan kuvakir­jan tekoa omista val­oku­vista, oli Osmon vink­ki Sakelle, joka val­oku­vaus­takin harrastaa.

    Ihan lähilu­on­nos­sakin on melkein aina jotain uut­ta, kivaa ja elämyk­sel­listä näkyvil­lä, kun vain osaa ne kohteet (laa­joista, avarista maisemista aina pieni­in yksi­tyisko­hti­in asti) kiireiltään havai­ta. Toukoku­us­sa esim. Koivusaa­res­sa telkkäe­mo ja 11 poikas­ta, kuun vai­h­teessa lukuisat rakkoleväe­si­in­tymät ran­noil­la ja nyt kesäku­us­sa, viime viikon­lop­puna, esim. pääsky­nen, joka otti pur­siseu­ran käytössä ole­van hiekkak­en­tän kuiv­u­van kuralam­mikon reunal­ta savea, ilmeis­es­ti pesänrakennustarpeikseen.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuokra­sopimus ei kyl­lä ole ikuinen.

    Ei ole ikuinen mut­ta voimas­sa edelleen ja kos­kee nimeno­maan koko aluet­ta. Miten kaupun­ki sanoo irti yksit­täisen puu­tarhurin vuokra­sopimuk­sen, kun se on tehty yhdis­tyk­sen ja vuokraa­jien välil­lä? Eikä tässä ole kyseessä mikään vuokra-asun­to, kuten jotkut tääl­lä ovat yrit­täneet esit­tää, vaan maankäyt­töä koske­va vuokra­sopimus, jos­ta on ihan eri­lainen lainsäädäntö.

    1. Yhdis­tys ei ole voin­ut tehdä pidem­pää vuokra­sopimus­ta kuin sil­lä itsel­lään on alueesta. Kaup­su ei tee näitä vuokra­sopimuk­sia, mut­ta seu­raavas­sa sopimuk­ses­sa yhdis­tyk­sen kanssa voi olla mil­laisia ehto­ja hyvänsä.

  30. Mök­in­mum­mo: Vakavas­sa kri­isi­ti­lanteessa se voitaisi­in vaik­ka määrätä kokon­aan ruoan­tuotan­toon. Sil­loin saisit­tekin kiit­tää puu­tarhure­i­ta, jot­ka ovat panos­ta­neet siihen maa­han: kuor­man­neet saveen hiekkaa, kalkkia, hevosen­lan­taa, parem­paa mul­taa, kään­täneet ja muokan­neet. Hik­istä työtä vuosikaudet, omak­si ja kaupunki­lais­ten iloksi.

    Ja sit­ten las­ke­taan, mon­tako neliömetriä siir­to­la­pu­u­tarhamaa­ta on Helsingis­sä per asukas. Sen tuo­tol­la ei ihan pienel­lä ihmettelemisel­lä ole huolto­var­muudel­lista merk­i­tys­tä. Kesan­topel­toa tässä maas­sa riit­tää, ei meiltä maa lopu.

  31. anonyy­mi:
    …Voi olla että huu­to olisi aika paljon kovem­paa markki­nae­htoisil­la vuokril­la. Puhu­mat­takaan siitä, että tuo­ta maa­ta puuhail­taisi­in yksi­tyisen omis­tuk­ses­sa jatku­vasti parem­paan käyttöön.

    Pelisään­nöt ovat markki­nae­htoisel­la mekanis­mil­la selvem­mät kuin nyt. Se on tot­ta, että pal­stavil­je­ly pääsään­töis­es­ti siir­ty­isi nopeam­min kaupun­gin ulkoke­hille, mut­ta olisiko se huono asia?

  32. Osmo Soin­in­vaara: “Jokin tapa rajoit­taa main­os­ten sisältöä on kai olemassa.”

    Sivus­ton ylläpitäjän näkökul­mas­ta en tiedä mitään, mut­ta Adblock toimii kat­seli­jan näkökul­mas­ta. Ghostery on myös muka­va lisävaruste. 

    Help­po­ja asentaa 🙂

  33. Kalle: Pelisään­nöt ovat markki­nae­htoisel­la mekanis­mil­la selvem­mät kuin nyt. Se on tot­ta, että pal­stavil­je­ly pääsään­töis­es­ti siir­ty­isi nopeam­min kaupun­gin ulkoke­hille, mut­ta olisiko se huono asia? 

    Sitä en osaa sanoa — ainakaan ver­rat­tuna johonkin muuhun yleisölle avoimeen viher­alueeseen. Toisaal­ta noista muista viher­alueista tiivistäjät kovin mielel­lään höyläävät uusia tont­te­ja rakentamiseen.

    Markki­namekanis­mi ei kyl­lä mitenkään automaat­tis­es­ti tuo­ta hyvää elämää tai miel­lyt­tävää ympäristöä. Se on parhaim­mil­laankin osaop­ti­moin­tia eikä kokon­aisu­u­den hallintaa. Markki­nae­htois­es­ti en siis lähtisi kaupunkia hallitsemaan.

    Point­ti­ni oli lähin­nä se, että ei kan­nat­taisi kauheasti huudel­la siitä, miten “huonos­ti” kaupun­ki kohtelee vuokralaisia. Asi­at muut­tuvat heille paljon huonom­mik­si, jos kaupun­ki päät­tääkin pestä käten­sä tuos­ta ongelmasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.