Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.6.2014

Lis­tal­la on kesä­tauon kun­niak­si vain pöy­däl­le pan­tu­ja asioi­ta, jot­ka ovat­kin sit­ten sitä isom­pia (Lis­taan täs­tä)

Jät­kä­saa­ren mat­kus­ta­ja­sa­ta­man asemakaava

Kink­ki­nen asia. Onko jär­ke­vää ohja­ta näin pal­jon kumi­pyö­rä­lii­ken­net­tä Jät­kä­saa­ren kaut­ta? Eikö osaa sii­tä saa­tai­si siir­re­tyk­si Vuo­saa­reen? Ja toi­sek­si, kuka mak­saa nämä jät­ti­mäi­set infrain­ves­toin­nit. Jos se on otet­ta­va viras­ton raa­mis­ta, en voi muu­ta kuin suo­sit­taa, ettei kaa­vaa toteu­te­ta. Samat ongel­mat ovat edes­sä kui­ten­kin Jät­kä­saa­res­sa muu­ten­kin. Maan­luo­vu­tus­tu­lot ovat suu­ret, mut­ta suu­ria inves­toin­te­ja ne myös vaa­ti­vat. Brut­to­mää­räi­nen inves­toin­ti­raa­mi ei toi­mi alkuun­kaan tarkoituksenmukaisesti.

Olen kes­kus­tel­lut täs­tä sata­man edus­ta­jien kans­sa. He sanot­vat, että sekä Tal­lin­nan kau­pun­ki että Hel­sin­ki haluai­si­vat rek­ka­lii­ken­net­tä Muu­ga — Vuo­saa­ri –välil­le, mut­ta varus­ta­mot eivät suos­tu. Voi­si­ko toi­vet­ta avit­taa hin­taoh­jauk­sel­la? Aika vai­kut­ta­va toi­mi oli­si sekin, että myös hen­ki­lö­au­tois­ta alet­tai­siin periä eril­lis­tä mak­sua Jät­kä­saa­res­sa, mut­ta ei Vuo­saa­res­sa. Tämä voi­tai­siin teh­dä kus­tan­nus­neut­raa­lis­ti alen­ta­mal­la vas­taa­vas­ti hen­ki­löis­tä perit­tä­vää mak­sua. Nyt mak­su peri­tään rekois­ta ja mat­kus­ta­jis­ta, mut­ta ei mat­kus­ta­jien autoista.

Kun­nol­li­nen mat­kus­ta­ja­sa­ta­ma Vuo­saa­reen mak­sai­si met­ro­yh­teyk­si­neen puo­li miljardia.

Itä-Paki­lan siir­to­la­puu­tar­han laajennus

Minä en pidä vir­kis­ty­sa­luei­den pri­va­ti­soi­mi­ses­ta, mut­ta val­tuus­to on näin edel­lyt­tä­nyt teh­tä­vän ja val­tuus­tol­la on isom­mat mus­ke­lit. Oma kysy­myk­sen­sä ovat nämä yli 800 neliöt pals­tat. Lähis­töl­le on kaa­voi­tet­tu 400 neliön omakotitontteja.

Pitä­jän­mäen yri­ty­sa­lu­een muutosperiaatteet

Minus­ta tämä voi­si muut­tua yksi­puo­li­ses­ta työ­paik­ka-alu­ees­ta vai­heit­tain sekoi­te­tuk­si alu­eek­si ja siten oikeak­si kau­pun­gik­si. Sel­lai­nen ympä­ris­tö­häi­riöi­tä aiheut­ta­va toi­min­ta, joka kar­kot­taa asu­tuk­sen kau­as ympä­ris­tös­tään, ei oikein kuu­lu tänne.

Kuu­lee­ko Nurmijärvi?

Vuo­saa­ren sil­lan liikennesuunnitelma

Kovin kapea-ajo­ra­tai­nen sil­ta pan­naan remont­tiin niin, että poh­jois­puo­lel­ta pois­te­taan kevyen lii­ken­teen väy­lä ja sen kor­va­taan raken­ta­mal­la vie­reen toi­nen sil­ta. Täl­lä kevyen lii­ken­teen väy­läl­lä jalan­kul­ku ja pyö­räi­ly ovat samas­sa tasos­sa. Syyn­kin tie­däm­me, lumi. Nyt ei ole kyse enää auran levey­des­tä vaan sii­tä, että mihin lumi pan­naan. Pit­kin ham­pain hyväksyttävissä.

Todet­ta­koon, että kun met­ro­sil­taa suun­ni­tel­tiin, aja­tel­tiin lait­taa kevyen lii­ken­teen sil­ta sii­hen, mut­ta täs­tä luo­vut­tiin, kos­ka met­ron melu. Met­ro­ju­nat kul­ke­vat har­vak­sel­taan, mut­ta auto­lii­ken­teen melu nykyi­sel­lä sil­lal­la on kova. Usein pyö­räil­les­sä­ni kuun­te­len radio­ta. Tuol­la sil­lal­la ei kuu­le mitään.

Man­ner­hei­min­tien lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma välil­lä Rei­jo­lan­ka­tu – Nordenskjöldinkatu.

Täs­sä välis­sä on ratik­ka­kai­tal­le löy­ty­nyt jos­tain 20 cm lisää leveyt­tä. Sil­lä mennään.

36 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.6.2014”

  1. Jos tuo suun­ni­tel­tu kumi­pyö­rä­lii­ken­ne todel­la vie­dään Jät­kä­saa­reen, niin Hel­sin­gis­tä tulee todel­li­nen Met­ro­po­li ker­ta­hei­tol­la — ruuh­kien puo­les­ta. Tule­vat maa­il­mal­ta var­mas­ti otta­maan oppia, kuin­ka teh­dään “suur­kau­pun­ke­ja”.

    Noil­la auto­mää­ril­lä ei Jät­kä­saa­res­ta enää kukaan pää­se pois tai sin­ne sisään. Sehän on sump­puun­tu­mas­sa jo nyt.

  2. Aika vai­kut­ta­va toi­mi oli­si sekin, että myös hen­ki­lö­au­tois­ta alet­tai­siin periä eril­lis­tä mak­sua Jät­kä­saa­res­sa, mut­ta ei Vuo­saa­res­sa. Tämä voi­tai­siin teh­dä kus­tan­nus­neut­raa­lis­ti alen­ta­mal­la vas­taa­vas­ti hen­ki­löis­tä perit­tä­vää mak­sua. Nyt mak­su peri­tään rekois­ta ja mat­kus­ta­jis­ta, mut­ta ei mat­kus­ta­jien autoista.”

    Juu­ri näin. Tämän het­ki­nen hin­ta­po­li­tiik­ka kuu­los­taa aivan nurin­ku­ri­sel­ta. Hel­sin­ki hyö­ty­nee kyl­lä lai­va­mat­kus­ta­jis­ta, mut­ta autois­ta ja nii­den edel­lyt­tä­mäs­tä infras­ta aiheu­tuu kau­pun­gil­le liu­ta kus­tan­nuk­sia ja hait­to­ja. Lisäk­si voi­si kuvi­tel­la, että autol­la tule­vat ja siten useim­mi­ten vain läpi­kul­ku­mat­kal­la ole­vat ja kau­em­mas jat­ka­vat ovat juu­ri ne vähi­ten tän­ne rahaa jät­tä­vät mat­kus­ta­jat. Mak­sua oli­si jär­ke­vää täl­tä kan­nal­ta periä rek­ko­jen lisäk­si ilman muu­ta hen­ki­lö­au­tois­ta mie­luum­min kuin matkustajista. 

    Pikem­min­kin pitäi­si periä ajo­neu­vo­lii­ken­tees­tä sen ver­ta sata­ma­mak­su­ja, että hen­ki­löis­tä perit­tä­vää mak­sua voi­tai­siin vas­taa­vas­ti alen­taa tai sii­tä jopa luo­pua. Tämä edis­täi­si turis­mia kau­pun­kiim­me ja oli­si siten pait­si kau­pun­gin lii­ken­ne­po­li­tii­kan mukais­ta, myös elin­kei­no­po­liit­ti­ses­ti perusteltua.

    Kun­nol­li­nen mat­kus­ta­ja­sa­ta­ma Vuo­saa­reen mak­sai­si met­ro­yh­teyk­si­neen puo­li miljardia.”

    Täl­lai­sen raken­ta­mi­ses­sa ei ole näh­däk­se­ni mitään miel­tä. Vuo­saa­res­ta on Hel­sin­gin kes­kus­taan ver­rat­tu­na hyvät yhtey­det rekoil­le ja hen­ki­lö­au­tol­la sata­mas­ta eteen­päin jat­ka­vil­le, se olkoon ajo­neu­vo­sa­ta­mam­me. Hel­sin­gin kes­kus­ta (Jät­kä­saa­ri, Kata­ja­nok­ka) sen sijaan on sel­väs­ti paras paik­ka hen­ki­lö­au­tot­ta mat­kus­ta­vil­le; suu­rel­le osal­le kes­kus­ta sinäl­lään on mat­kan koh­de ja kes­kus­tas­ta on par­haat yhtey­det jouk­ko­lii­ken­teel­lä eteen­päin jat­ka­val­le (jat­koi sit­ten Haa­gaan tai Tampereelle).

    Mitä ongel­mia täs­sä olisi?

  3. Olen kes­kus­tel­lut täs­tä sata­man edus­ta­jien kans­sa. Hew sanot­vat, että sekä Tal­lin­nan kau­pun­ki että Hel­sin­ki haluai­si­vat rek­ka­lii­ken­net­tä Muu­ga. Vuo­saa­ri –välil­le, mut­ta varus­ta­mot eivät suostu.

    Asias­ta kan­nat­tai­si kes­kus­tel­la suo­raan varus­ta­moi­den kans­sa, kos­ka sata­man edus­ta­jat voi­vat hel­pos­ti toi­mia rik­ki­näi­se­nä puhelimena…

  4. Itä-Paki­lan siir­to­la­puu­tar­hat: Val­tuus­to EI var­mas­ti­kaan ole edel­lyt­tä­nyt pri­va­ti­soi­maan vir­kis­ty­sa­luei­ta. Vas­tuu täs­sä suun­nit­te­lu­vai­hees­sa teh­tä­vis­tä ratkaisuista/valinnoista on kyl­lä ihan kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta­lais­ten omil­la har­teil­la, oli­vat­pa mus­ke­lit mitä kokoa tahan­sa. Kau­pun­gin­val­tuus­to on ainoas­taan esit­tä­nyt toi­veen uusien siir­to­la­puu­tar­ha- ja kesä­ma­ja-aluei­den kaa­voit­ta­mi­ses­ta Hel­sin­gis­sä ja kau­pun­gin omis­ta­mil­la mail­la muis­sa­kin kun­nis­sa. Niin­pä kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen aset­ta­ma siir­to­la­puu­tar­ha- ja kesä­ma­ja­työ­ryh­mä kar­toit­ti mah­dol­li­suuk­sia ja ehdot­ti rapor­tis­saan 2009 usei­ta­kin aluei­ta. Rapor­tin poh­jal­ta esi­mer­kik­si Hel­sin­gin omis­ta­mil­le mail­le Vih­din Ota­lam­mel­le on juu­ri kaa­voi­tet­tu 127 uut­ta ryh­mä­puu­tar­ha­pals­taa Eero­lan ryh­mä­puu­tar­ha-alu­eel­le, ase­ma­kaa­va astui voi­maan 7.3.2014. Mik­si­kä­hän tätä ei ole eri­tyi­sem­min tuo­tu hel­sin­ki­läis­ten tie­toon, pikem­min­kin tun­tuu että sii­tä on aika tehok­kaas­ti vaiettu? 

    Paki­lan siir­to­la­puu­tar­haa kos­kien työ­ryh­mä ehdot­ti alu­een laa­jen­ta­mis­ta nykyis­ten vil­je­ly­pals­ta-aluei­den koh­dal­le (ja vil­je­ly­pals­toil­le kor­vaa­vaa aluet­ta lähis­töl­tä). Tuo­ma­rin­ky­län kaik­kein pisim­pään yhtä­jak­soi­se­si vil­je­ly­käy­tös­sä säi­ly­nyt his­to­rial­li­ses­ti arvo­kas Van­han rii­hi­pel­lon osa (RKY) ei kuu­lu­nut ehdo­tet­tui­hin laa­jen­nusa­luei­siin, eikä min­kään­lais­ta lisä­ra­ken­ta­mis­ta ehdo­tet­tu raken­nus­tai­teel­li­ses­ti ja mai­se­mal­li­ses­ti arvok­kaan van­han suo­jel­ta­van siir­to­la­puu­tar­ha-alu­een sisäl­le. Puo­lit­ta­mi­sel­la uha­tut puu­tar­hat ovat epä­käy­tän­nöl­li­ses­tä sijain­nis­taan joh­tuen kool­taan hie­man alu­een kes­ki­mää­räis­tä pals­ta­ko­koa 410 m² suu­rem­pia (600–800 m²), mut­ta ympä­ris­tö­lau­ta­kun­nan ja yleis­ten töi­den lau­ta­kun­nan lausun­to­jen mukai­ses­ti “met­sään rajau­tu­vat rin­ne­ton­tit ovat arvo­kas osa koko alu­een eri­tyis­piir­tei­tä ja mai­se­mal­li­ses­ti tär­kei­tä sel­lai­se­naan, joten nii­tä ei tule jakaa kah­tia”. Alu­een pals­ta­ja­ko­suun­ni­tel­man on laa­ti­nut ark­ki­teh­ti Bir­ger Bru­ni­la vuon­na 1945. Alue on arvo­kas juu­ri sik­si, että se on vie­lä tois­tai­sek­si säi­ly­nyt alku­pe­räi­ses­sä asus­saan. Tämän ase­ma­kaa­va­muu­tok­sen läh­tö­koh­ta­na­kin on juu­ri kult­tuu­riym­pä­ris­tön suo­je­lu: Uuden­maan maa­kun­ta­kaa­vas­sa alue on kult­tuu­riym­pä­ris­tön ja mai­se­man vaa­li­mi­sen kan­nal­ta tär­ke­ää vir­kis­ty­sa­luet­ta ja Hel­sin­gin yleis­kaa­van mukaan kysees­sä on kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti, raken­nus­tai­teel­li­ses­ti ja mai­se­ma­kult­tuu­rin kan­nal­ta mer­kit­tä­vä alue, jota tulee kehitt­tää siten, että sen omi­nais­piir­teet säilyvät. 

    Val­tuus­tol­la tus­kin on mitään sitä vas­taan, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta ottaa pää­tök­sis­sään huo­mioon maa­kun­ta­kaa­van edel­ly­tyk­siä ja Hel­sin­gin yleis­kaa­van esit­tä­miä ehto­ja tai lau­ta­kun­tien asias­ta anta­mia lausuntoja.

  5. Sata­ma on lii­ken­teen sol­mu­pis­te, jos­sa kul­je­tet­ta­van tava­ran tai mat­kus­ta­jien kul­je­tus­vä­li­ne vaih­tuu. Jot­ta sata­man toi­min­ta oli­si teho­kas­ta, tulee sen kul­ku­yh­teyk­sien olla hyvät kum­paan­kin suun­taan, niin maal­le kuin merel­le­kin. Teho­kas, hyvin toi­mi­va logis­tiik­ka ei nykyi­sin tar­vit­se yhtä laa­jaa maa-aluet­ta kuin jos­kus aiem­min, mut­ta kul­ku­yh­teyk­sien on olta­va hyvät.

    Vuo­saa­ri: Maa-aluet­ta on, rah­ti kul­kee kumi­pyö­ril­lä ja ilmei­ses­ti myös rau­ta­teit­se koh­ta­lai­sen hyvin. Vain yksi kapeah­ko meri­väy­lä, jota kyl­lä voi syven­tää, mut­ta joka saat­taa olla ongel­mal­li­nen, jos lii­ken­ne tihe­nee. Mat­kus­ta­ja­lii­ken­teen ja sen jat­ko­yh­teyk­sien kan­nal­ta (län­teen, luo­tee­seen, jne.) sijait­see mel­ko lail­la “huit­sin Nevadassa”.

    Jät­kä­saa­ri: Maa-aluet­ta vähem­män, rau­ta­tie on ollut, vaan ei enää. Auto-ja rek­ka­lii­ken­ne tuk­kii alu­een sisään­tu­lo-/ulos­me­no­väy­lät. Län­si­sa­ta­maan joh­taa useam­pi meri­väy­lä. Mat­kus­ta­ja­lii­ken­teen jat­ko­yh­tey­det (ilman auto­ja) var­sin hyvät, mm. rai­tio­tie­yh­teyk­sien ja met­ron­kin ansiosta.

    Jos mat­kus­ta­ja­lai­va­lii­ken­ne kas­vaa, kuten on enna­koi­ta­vis­sa, on lii­ken­neon­gel­mat (Jät­kä­saa­ren lii­ken­ne­sum­pus­ta ulos) kyet­tä­vä rat­kai­se­maan. Vuo­saa­ren sata­man sijain­ti ja meri­väy­län väli­tys­ky­vyn kapa­si­teet­ti­ra­joi­tuk­set oli­vat tie­dos­sa jo sata­man perus­ta­mis­pää­tös­tä teh­täes­sä, eikä nii­den aiheut­ta­mien rajoi­tus­ten rat­kai­se­mi­sek­si tai­da olla mui­ta kuin hyvin kal­lii­ta vaih­toeh­to­ja. Vuo­saa­ren osal­ta teh­tä­vät lisäin­ves­toin­nit eivät tuo sitä lähem­mäs keskustaa. 

    Toi­min­to­jen kes­kit­tä­mi­nen voi tuo­da tehok­kuuse­tua, mut­ta tekee samal­la jär­jes­tel­mäs­tä haa­voit­tu­vai­sen. Jon­kin­lai­nen hajau­tus, ja vaih­toeh­dot, myös alu­een lii­ken­ne­väy­lien osal­ta, merel­lä ja maal­la, niin isom­mas­sa kuin pie­nem­mäs­sä­kin mit­ta­kaa­vas­sa, lie­nee eduksi.

  6. Lii­ken­tee­seen sopeu­tu­mis­suun­nit­te­lus­ta tuli­si nous­ta liik­ku­mi­sen ja lii­kut­ta­mi­sen tavoitesuunnitteluun!

  7. Paki­lan siir­to­la­puu­tar­han iso­ja tont­te­ja on 16. Jaka­mal­la nämä ei saa­tai­si mon­taa uut­ta mök­ki­pals­taa. Puu­tar­ho­ja hoi­ta­vat asial­leen omis­tau­tu­neet mök­ki­läi­set työ­tun­te­ja las­ke­mat­ta. Oma­ko­tia­su­jat har­voin ryh­ty­vät saman­kal­tai­seen, kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten ilok­si koi­tu­vaan työ­hön. Rin­tees­sä sijait­se­vat ton­tit ovat todel­la­kin osa ainut­laa­tuis­ta koko­nai­suut­ta, jon­ka Bir­ger Bru­ni­la on 1940-luvul­la suunnitellut.

    Voi­daan­ko todel­la pak­ko­lu­nas­taa tois­ten tuhan­sien ja tuhan­sien tun­tien työ noin vain? Jois­sain tapauk­sis­sa jopa usean suku­pol­ven työ. Jos tähän pää­dyt­te, on aivan var­maa, että edes­sä on vuo­sien valituskierre.

  8. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Vuo­saa­ri: Maa-aluet­ta on, rah­ti kul­kee kumi­pyö­ril­lä ja ilmei­ses­ti myös rau­ta­teit­se koh­ta­lai­sen hyvin. Vain yksi kapeah­ko meri­väy­lä […]. Mat­kus­ta­ja­lii­ken­teen […] kan­nal­ta […] sijait­see […] “huit­sin Nevadassa”. 

    Jät­kä­saa­ri: Maa-aluet­ta vähem­män, rau­ta­tie on ollut, vaan ei enää. Auto-ja rek­ka­lii­ken­ne tuk­kii alu­een sisään­tu­lo-/ulos­me­no­väy­lät

    Tuo­ta Vuo­saa­ren mah­dol­lis­ta väy­lä­on­gel­maa lukuu­not­ta­mat­ta jär­ke­vin­tä oli­si pur­kaa autot Vuo­saa­res­sa ja mat­kus­ta­jat Jät­kä­saa­res­sa. Auto­lau­tat voi­vat teh­dä sen sii­nä jär­jes­tyk­ses­sä joka niil­le sopii parem­min. Se vain kyl­lä vai­kut­taa etäi­syyk­sien vuok­si erit­täin hankalalta.

    Kart­taa kat­soes­sa Jät­kä­saa­ri lie­nee oikeas­ti ainoa mah­dol­li­nen sata­man paik­ka. Kui­ten­kin oli­si syy­tä (pait­si unoh­taa Nor­ja­lais­ko­los­si niin myös) ohja­ta kaik­ki lii­ken­ne siel­tä suo­ral­la yhtey­del­lä Län­si­väy­läl­le ja nime­no­maan siel­tä ainoas­taan län­nen suun­taan. Rek­ko­ja ja mui­ta auto­ja ei ole mitään syy­tä pääs­tää kes­kus­taan. Rekat este­tään teke­mäl­lä esi­mer­kik­si nie­men rajoil­le sopi­van mata­lia sil­to­ja. Mui­den osal­ta vain las­ke­taan rajoi­te­taan auto­tei­den luku­mää­rä yhteen tai kah­teen ja las­ke­taan kapa­si­teet­ti niin alhai­sek­si, että joko autoi­li­jat sei­so­vat puo­li tun­tia jonos­sa tai aja­vat vapaa­eh­toi­ses­ti Länsiväylälle.

    Jos kes­kus­ta­tun­ne­li jos­kus saa­daan teh­tyä niin siel­tä­kin voi­daan sit­ten ohja­ta lii­ken­net­tä pois mut­ta vain ohi­tus­lii­ken­tee­nä Itä­väy­läl­le idän suuntaan.

  9. Käväi­sin Tal­lin­nas­sa autol­la, Kata­ja­no­kan ter­mi­naa­lin kaut­ta. Lai­van saa­pu­mi­ses­ta kes­ti ruuh­kas­sa mate­lua tun­ti ennen kuin pää­sin kes­kus­taan. Oli siis aikaa poh­tia laiva-asioita.

    Lai­vo­jen auto­lii­ken­ne Kata­ja­no­kan (tai Jät­kä­saa­ren) kaut­ta on tyh­mää ja hai­tal­lis­ta. Vuo­saa­ren kaut­ta lii­ken­ne­hai­tat voi­daan mini­moi­da. Auto­lii­ken­ne siis sinne.

    Autot­to­mien mat­kus­ta­jien suo­sik­ki­har­ra­tus näyt­tää edel­leen ole­van suo­ma­lai­sen alko­ho­lin rou­daa­mi­nen takai­sin Suo­men maa­pe­räl­le. Tähän toi­min­taan ei tar­vi­ta kes­kus­tan hie­no­ja ran­ta­tont­te­ja. Vuo­saa­reen siis tämä myös, met­ro­lin­jan jat­ka­mi­nen hel­pot­taa ope­roin­tia. Ratio­naa­li­ses­sa maa­il­mas­sa tuo juo­mien ees­taas-rou­daus tosin osat­tai­siin hoi­taa ehkä joten­kin fiksumminkin.

    Mut­ta lopuk­si herää tot­ta­kai kysy­mys koko lai­va­toi­min­nan jär­ke­vyy­des­tä; rau­ta­tie­tun­ne­li Hel­sin­gis­tä Tal­lin­naan mah­dol­lis­tai­si huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä tehok­kaam­man yhtey­den myös Tal­lin­nas­ta edel­leen muu­hun Eurooppaan.

  10. Ano­muu­mi: Täl­lai­sen raken­ta­mi­ses­sa ei ole näh­däk­se­ni mitään miel­tä. Vuo­saa­res­ta on Hel­sin­gin kes­kus­taan ver­rat­tu­na hyvät yhtey­det rekoil­le ja hen­ki­lö­au­tol­la sata­mas­ta eteen­päin jat­ka­vil­le, se olkoon ajo­neu­vo­sa­ta­mam­me. Hel­sin­gin kes­kus­ta (Jät­kä­saa­ri, Kata­ja­nok­ka) sen sijaan on sel­väs­ti paras paik­ka hen­ki­lö­au­tot­ta mat­kus­ta­vil­le; suu­rel­le osal­le kes­kus­ta sinäl­lään on mat­kan koh­de ja kes­kus­tas­ta on par­haat yhtey­det jouk­ko­lii­ken­teel­lä eteen­päin jat­ka­val­le (jat­koi sit­ten Haa­gaan tai Tampereelle). 

    Peri­aat­tees­sa tämä oli­si ide­aa­li­rat­kai­su. Ongel­mat tai­ta­vat tul­la nykyi­ses­tä laut­ta­ka­lus­tos­ta, johon lai­vayh­tiöt ovat jo inves­toi­neet suu­ria sum­mia. Samaan lai­vaan täy­tyi­si saa­da sekä auto­ja että jal­kai­sin laut­taan saa­pu­via, jot­ta kapa­si­teet­ti tuli­si opti­maa­li­ses­ti hyö­dyn­net­tyä. Laut­to­jen vuo­ro­vä­li piden­tyi­si, jos käy­täi­siin ensin Vuo­saa­res­sa las­taa­mas­sa autot lai­vaan ja tul­tai­siin sen jäl­keen hake­maan jal­ka­mat­kus­ta­jat Länsi-satamasta.

    Mut­ta muu­ta kei­noa­han täs­sä ei ole, kuin alkaa pik­ku hil­jaa kou­lut­ta­maan lai­vayh­tiö­tä koh­den­net­tu­jen sata­ma­mak­su­jen avul­la. Vuo­si­kym­me­nen-parin jäl­keen tämä alkaa näkyä myös lai­va­ka­lus­tos­sa, joka alkaa eriy­tyä auto­laut­toi­hin ja mat­kus­ta­ja­laut­toi­hin. Sii­hen saak­ka lau­tat lii­ken­nöi­vät vajaa­ka­pa­si­tee­til­la ja lai­vayh­tiöt purnaavat.

  11. un arc­hos:
    “…suo­ma­lai­sen alko­ho­lin rou­daa­mi­nen takai­sin Suo­men maaperälle.”

    Täs­tä maas­ta eivät ihmeet kes­ken lopu XD

    Tähän toi­min­taan ei tar­vi­ta kes­kus­tan hie­no­ja rantatontteja.”

    Vir­kis­ty­sa­lu­eek­si mieluummin.

    …lai­va­toi­min­nan järkevyydestä…”

    Jep 😉

    …rau­ta­tie­tun­ne­li Hel­sin­gis­tä Tallinnaan…”

    Tätä odo­tel­les­sa 🙂

  12. Län­si­sa­ta­man kaa­van kans­sa saat­taa olla syy­tä ottaa aika­li­sä, mut­ta kor­jaa­vil­la toi­men­pi­teil­lä puo­les­taan on jo kii­re. Sata­man nykyi­nen­kin lii­ken­ne sum­put­taa Jät­kä­saa­ren ja Ete­lä-Hel­sin­gin lii­ken­teen pahas­ti ja vaa­tii uusia lii­ken­ne­rat­kai­su­ja. Ehdo­tel­maa toimenpiteiksi:

    1) sata­ma­mak­su­jen uudel­leen jär­jes­te­ly, mak­sut ajo­neu­vois­ta, por­ras­tet­tu­na suo­si­maan Vuosaarta
    2) Vuo­saa­reen väliai­kai­nen mat­kus­ta­ter­mi­naa­li Vuo­saa­ren sata­maan käyt­tä­mään siir­ty­vien mat­kus­ta­jien palvelemiseen
    3) Län­si­sa­ta­man lii­ken­teen ohjaa­mi­nen suo­raan län­si­väy­läl­le Crusel­lin sil­lan kaut­ta, poh­dit­ta­vak­si myös uusi liit­ty­mä Sal­mi­saa­ren­ka­dun pää­hän, ettei tuk­keu­ta Pork­ka­lan­ka­tua. Lii­ken­ne voi kul­kea koh­tuul­li­sen har­mit­to­mas­ti vie­lä joi­ta­kin vuo­sia Jät­kä­saa­ren län­si­ran­taa pit­kin, sil­lä asu­tus­ta raken­ne­taan idäs­tä lähtien.
    4) kun­non ter­mi­naa­li Vuo­saa­reen ja met­ron jat­ko sata­maan. Rekoil­le pää­sy­kiel­to kes­kus­tan sata­miin, län­si­sa­ta­ma koros­te­tus­ti matkustajaterminaaliksi

  13. un arc­hos:

    Autot­to­mien mat­kus­ta­jien suo­sik­ki­har­ra­tus näyt­tää edel­leen ole­van suo­ma­lai­sen alko­ho­lin rou­daa­mi­nen takai­sin Suo­men maa­pe­räl­le. Tähän toi­min­taan ei tar­vi­ta kes­kus­tan hie­no­ja ran­ta­tont­te­ja. Vuo­saa­reen siis tämä myös, met­ro­lin­jan jat­ka­mi­nen hel­pot­taa ope­roin­tia. Ratio­naa­li­ses­sa maa­il­mas­sa tuo juo­mien ees­taas-rou­daus tosin osat­tai­siin hoi­taa ehkä joten­kin fiksumminkin.

    Ei kysees­sä ole vain suo­ma­lais­ten suo­sik­ki­har­ras­tus. Ihan koko Euroo­pas­sa vii­naa hae­taan siel­tä mis­sä se on hal­vin­ta. Englan­ti­lai­set Rans­kas­ta, Ruot­sa­lai­set Tans­kas­ta, Sak­sa­lai­set Puo­las­ta jne. 

    Täy­sin jär­je­tön­tä hom­maa eikä niin hir­veän ympäristöystävällistä. 

    ilmei­ses­ti

  14. Mökin­mum­mo:
    [Oma­ko­tia­su­jat har­voin ryh­ty­vät saman­kal­tai­seen], kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten ilok­si koi­tu­vaan työhön. 

    ??

    Voi­daan­ko todel­la pak­ko­lu­nas­taa tois­ten tuhan­sien ja tuhan­sien tun­tien työ noin vain?

    Niin, siis kau­pun­git­han toki voi­vat myös pak­ko­lu­nas­taa tois­ten omis­ta­mia mai­ta, mut­ta täs­sä­hän ei sel­lai­ses­ta edes ole kysymys.

  15. Ano­muu­mi kirjoitti:

    Vuo­saa­res­ta on Hel­sin­gin kes­kus­taan ver­rat­tu­na hyvät yhtey­det rekoil­le ja hen­ki­lö­au­tol­la sata­mas­ta eteen­päin jat­ka­vil­le, se olkoon ajo­neu­vo­sa­ta­mam­me. Hel­sin­gin kes­kus­ta (Jät­kä­saa­ri, Kata­ja­nok­ka) sen sijaan on sel­väs­ti paras paik­ka hen­ki­lö­au­tot­ta matkustaville”

    Ongel­ma kai on, että aina­kin nyky­ään ihmi­set ja hen­ki­lö­au­tot (ja ehkä rekat­kin?) tule­vat samal­la laivalla.

    Joten joko sen lai­van pitäi­si pysäh­tyä sekä Vuo­saa­res­sa että Jät­kä­saa­res­sa, tai sit­ten pitäi­si jär­jes­tää niin että yhden­lai­sia lai­vo­ja jot­ka kus­kaa­vat vain auto­ja mut­ta eivät mat­kus­ta­jia, ja toi­sen­lai­sia lai­vo­ja jot­ka kus­kaa­vat vain mat­kus­ta­jia mut­ta eivät autoja.

  16. un arc­hos:
    Autot­to­mien mat­kus­ta­jien suo­sik­ki­har­ra­tus näyt­tää edel­leen ole­van suo­ma­lai­sen alko­ho­lin rou­daa­mi­nen takai­sin Suo­men maaperälle. 

    Kiin­ni­tä ensi ker­ral­la huo­mio­ta lai­vas­ta Hel­sin­gin pääs­sä pur­kau­tu­viin autoi­hin, jois­ta lähes jokai­sen taka­pää on epä­nor­maa­lin mata­lal­la. Siel­lä se kotiin palaa­va vii­na kulkee.

    Nyt mak­su peri­tään rekois­ta ja mat­kus­ta­jis­ta, mut­ta ei mat­kus­ta­jien autoista. 

    Eli tän­ne halu­taan mah­dol­li­sim­man pal­jon auto­ja ja mah­dol­li­sim­man vähän mat­kus­ta­jia ja rek­ko­ja. Kuka täl­lai­sen pää­tök­sen on teh­nyt ja mik­si sitä ei halu­ta muut­taa vähem­män auto­ja suosivaksi?

  17. un arc­hos:
    Käväi­sin Tal­lin­nas­sa autol­la, Kata­ja­no­kan ter­mi­naa­lin kaut­ta. Lai­van saa­pu­mi­ses­ta kes­ti ruuh­kas­sa mate­lua tun­ti ennen kuin pää­sin kes­kus­taan. Oli siis aikaa poh­tia laiva-asioita.

    Lai­vo­jen auto­lii­ken­ne Kata­ja­no­kan (tai Jät­kä­saa­ren) kaut­ta on tyh­mää ja hai­tal­lis­ta. Vuo­saa­ren kaut­ta lii­ken­ne­hai­tat voi­daan mini­moi­da. Auto­lii­ken­ne siis sinne.

    Autot­to­mien mat­kus­ta­jien suo­sik­ki­har­ra­tus näyt­tää edel­leen ole­van suo­ma­lai­sen alko­ho­lin rou­daa­mi­nen takai­sin Suo­men maa­pe­räl­le. Tähän toi­min­taan ei tar­vi­ta kes­kus­tan hie­no­ja ran­ta­tont­te­ja. Vuo­saa­reen siis tämä myös, met­ro­lin­jan jat­ka­mi­nen hel­pot­taa ope­roin­tia. Ratio­naa­li­ses­sa maa­il­mas­sa tuo juo­mien ees­taas-rou­daus tosin osat­tai­siin hoi­taa ehkä joten­kin fiksumminkin.

    Mut­ta lopuk­si herää tot­ta­kai kysy­mys koko lai­va­toi­min­nan jär­ke­vyy­des­tä; rau­ta­tie­tun­ne­li Hel­sin­gis­tä Tal­lin­naan mah­dol­lis­tai­si huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä tehok­kaam­man yhtey­den myös Tal­lin­nas­ta edel­leen muu­hun Eurooppaan. 

    Mihin sinä sitä autoa sit­ten oikein tar­vit­sit (jos kul­jit vain Hel­sin­gin kes­kus­tan ja Tal­lin­nan väli­sen mat­kan lau­tal­la)? Vain­ko kaik­ki autot­to­mat sitä vii­naa takai­sin Suo­meen roudaavat?

    Onko tuos­ta auto‑, rek­ka ja mat­kus­ta­ja­lii­ken­tees­tä jotain satama(nosa)kohtaisia tilas­to­ja, ja mui­ta­kin tun­nus­lu­ku­ja kuin kes­kiar­vot? Voi­si olla hyö­dyl­lis­tä, noin pää­tök­sen­te­koa var­ten Osmon­kin tie­tää, min­ne kun­kin kul­ki­jan tie vie. No ehkä ei sen­tään jokai­sen kul­ki­jan, vaan vain ryh­mä­koh­tai­ses­ti ja sekä luku­mää­räi­ses­ti, että prosentuaalisesti.

  18. Mans­kun pyö­rä­kais­tan piir­tä­jä on ollut huo­li­ma­ton ja kopioi­nut jos­tain van­hois­ta ja vaa­ral­li­sek­si tun­ne­tuis­ta pii­rus­tuk­sis­ta tuon ris­teys­koh­dan. Pyö­rä­kais­ta pitää vetää ris­teyk­ses­sä kiin­ni auto­kais­taan, vaik­ka se muu­ten oli­si vähän kau­em­pa­na. Nyt piir­re­tyl­lä taval­la kais­taa on vai­kea ajaa ja pyö­räi­li­jä jää autoi­li­jan näkö­ken­tän ulko­puo­lel­le. Kola­ri on lähes varma!

  19. Ris­to: ??

    Niin, siis kau­pun­git­han toki voi­vat myös pak­ko­lu­nas­taa tois­ten omis­ta­mia mai­ta, mut­ta täs­sä­hän ei sel­lai­ses­ta edes ole kysymys.

    Tar­koi­tan pak­ko­lu­nas­tuk­sel­la kai­ken sen otta­mis­ta pois, johon puu­tar­hu­ri on vuo­si­kau­det lait­ta­nut työ­tään ja rahaan­sa: ome­na­pui­ta, mar­ja­pen­sai­ta, moni­vuo­ti­sia koris­te­kas­ve­ja, kas­vi­mai­ta, salao­ji­tuk­sia, nur­mik­ko­ja, laa­toi­tuk­sia… Maa toki on ollut ja tulee ole­maan kau­pun­gin. Vaka­vas­sa krii­si­ti­lan­tees­sa se voi­tai­siin vaik­ka mää­rä­tä koko­naan ruo­an­tuo­tan­toon. Sil­loin sai­sit­te­kin kiit­tää puu­tar­hu­rei­ta, jot­ka ovat panos­ta­neet sii­hen maa­han: kuor­man­neet saveen hiek­kaa, kalk­kia, hevo­sen­lan­taa, parem­paa mul­taa, kään­tä­neet ja muo­kan­neet. Hikis­tä työ­tä vuo­si­kau­det, omak­si ja kau­pun­ki­lais­ten iloksi.

  20. rol­le:
    4) kun­non ter­mi­naa­li Vuo­saa­reen ja met­ron jat­ko sata­maan. Rekoil­le pää­sy­kiel­to kes­kus­tan sata­miin, län­si­sa­ta­ma koros­te­tus­ti matkustajaterminaaliksi

    Pitäi­si­kö har­ki­ta uuden auto­laut­ta­sa­ta­man raken­ta­mis­ta Kant­vi­kiin? Sin­ne pää­see hyvin autoil­la ja bus­seil­la eri puo­lil­ta ete­läis­tä Suo­mea. Jos oikein muis­tan, Hel­sin­gin kau­pun­ki omis­taa siel­tä maa­ta­kin, jot­ka vaih­det­tiin Kam­pin kes­kuk­sen tont­tiin, että Vuo­saa­ren sata­man kil­pai­li­ja luo­pui hank­kees­taan… Hen­ki­lö­lii­ken­ne ja ris­tei­li­jät ilman auto­ja sopi­vat Hel­sin­gin keskustaan.

  21. Sam­po Smo­lan­der:
    Ano­muu­mi kirjoitti:

    Vuo­saa­res­ta on Hel­sin­gin kes­kus­taan ver­rat­tu­na hyvät yhtey­det rekoil­le ja hen­ki­lö­au­tol­la sata­mas­ta eteen­päin jat­ka­vil­le, se olkoon ajo­neu­vo­sa­ta­mam­me. Hel­sin­gin kes­kus­ta (Jät­kä­saa­ri, Kata­ja­nok­ka) sen sijaan on sel­väs­ti paras paik­ka hen­ki­lö­au­tot­ta matkustaville”

    Ongel­ma kai on, että aina­kin nyky­ään ihmi­set ja hen­ki­lö­au­tot (ja ehkä rekat­kin?) tule­vat samal­la laivalla.

    Joten joko sen lai­van pitäi­si pysäh­tyä sekä Vuo­saa­res­sa että Jät­kä­saa­res­sa, tai sit­ten pitäi­si jär­jes­tää niin että yhden­lai­sia lai­vo­ja jot­ka kus­kaa­vat vain auto­ja mut­ta eivät mat­kus­ta­jia, ja toi­sen­lai­sia lai­vo­ja jot­ka kus­kaa­vat vain mat­kus­ta­jia mut­ta eivät autoja.

    Näin­pä. Se mikä on talou­del­li­sin tapa rat­kais­ta tämä proble­ma­tiik­ka on varus­ta­moi­den asia. Kau­pun­gin ja sata­man osuus täs­sä on ensi vai­hees­sa hin­taoh­jauk­sel­la pysäyt­tää ajo­neu­vo­lii­ken­teen kas­vu kes­kus­tan sata­mis­sa. Tämä vai­he ei edel­ly­tä välit­tö­miä muu­tok­sia alus­ten ajo­neu­vo­ka­pa­si­teet­tei­hin. Jos ajo­neu­vo­lii­ken­teen kas­vu­pai­ne on riit­tä­vän kova, varus­ta­mot etsi­vät ansain­ta­mah­dol­li­suuk­sien peräs­sä ja hin­noit­te­lun ohjaa­ma­na edul­li­sim­man tavan vie­dä ajo­neu­vot Vuo­saa­reen, oli se sit­ten eril­li­nen lai­va, saman lai­van toi­nen pysäh­dys tai jotain muuta.

    Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä hin­taoh­jauk­sel­la tulee vähen­tää ajo­neu­vo­lii­ken­net­tä kes­kus­tan sata­mis­sa vähi­tel­len (tavoit­tee­na esim. ‑3–5% vuo­des­sa) kun­nes riit­tä­vän mata­la taso saavutetaan.

    Jos tämä edel­lyt­tää varus­ta­moil­ta muu­tok­sia kalus­toon­sa, niin sit­ten edel­lyt­tää. Kalus­toa on uusit­ta­va pit­käl­lä aika­vä­lil­lä joka tapauk­ses­sa. Tar­vit­taes­sa myös ole­mas­sao­le­vaa kalus­toa voi­daan muo­ka­ta, jos se kat­so­taan kan­nat­ta­vak­si. Nyky­ai­kai­set auto­lau­tat on suun­ni­tel­tu siten, että rah­ti­ti­laa voi­daan tar­vit­taes­sa muut­taa hyteik­si tai toi­sin päin.(1) Olen­nais­ta on, että muu­tos ei ole yhtäk­ki­nen ja että se on ennus­tet­ta­vis­sa. Tämä edel­lyt­tää sel­ke­ää ja mää­rä­tie­tois­ta sata­ma­po­li­tiik­kaa Hel­sin­gin kaupungilta.

    1) http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/70358/Thesis%20JJ%20Hamalainen%20.pdf?sequence=1 , sivu 48

  22. Mökin­mum­mo: Tar­koi­tan pak­ko­lu­nas­tuk­sel­la kai­ken sen otta­mis­ta pois, johon puu­tar­hu­ri on vuo­si­kau­det lait­ta­nut työ­tään ja rahaansa… 

    Tätä­kään ongel­maa ei ole, kun kun­nil­ta evä­tään oikeus omis­taa maa­ta saa­ti sit­ten pak­ko­lu­nas­taa sitä. 😀

  23. Vil­le: Pitäi­si­kö har­ki­ta uuden auto­laut­ta­sa­ta­man raken­ta­mis­ta Kantvikiin… 

    Vuo­saa­ren sata­ma on vir­he, jon­ka kans­sa on vain opit­ta­va elä­mään. 🙁 Kant­vik oli­si ollut kai­kil­la mit­ta­reil­la jär­ke­väm­pi han­ke. En kui­ten­kaan usko, että sil­le on tilaus­ta ihan lähi aikoi­na. Koko­nais­vo­lyy­mi ei rii­tä sekä Vuo­saa­ren, Hel­sin­gin että Kant­vi­kin kannattavuuteen.

  24. Mökin­mum­mo: Tar­koi­tan pak­ko­lu­nas­tuk­sel­la kai­ken sen otta­mis­ta pois, johon puu­tar­hu­ri on vuo­si­kau­det lait­ta­nut työ­tään ja rahaan­sa: ome­na­pui­ta, mar­ja­pen­sai­ta, moni­vuo­ti­sia koris­te­kas­ve­ja, kas­vi­mai­ta, salao­ji­tuk­sia, nur­mik­ko­ja, laatoituksia… 

    Kai­ken tuon saa käsit­tääk­se­ni väis­ty­vä vuo­kra­lai­nen halu­tes­saan ottaa mukaansa.
    Perä­kär­ry ja ruu­kut käyt­töön vii­mei­sil­lä käyn­ti­ker­roil­la. Mikä täs­sä on ongel­ma­na? Vuo­kra­lai­nen ei omis­ta — sen pitäi­si kaik­kien ymmärtää.

    Ja mon­ta­ko ker­taa noi­ta vuo­kra­so­pi­muk­sia on edes irti­sa­not­tu? Tus­kin mon­taa ker­taa, joten kyse ei suin­kaan ole sii­tä, että sys­te­maat­ti­ses­ti tuhot­tai­siin tois­ten työ­tä. Kyse on siis sii­tä, saa­ko noin yleen­sä­kään tehdä.

    Kal­le: Tätä­kään ongel­maa ei ole, kun kun­nil­ta evä­tään oikeus omis­taa maa­ta saa­ti sit­ten pak­ko­lu­nas­taa sitä. 

    Voi olla että huu­to oli­si aika pal­jon kovem­paa mark­ki­naeh­toi­sil­la vuo­kril­la. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että tuo­ta maa­ta puu­hail­tai­siin yksi­tyi­sen omis­tuk­ses­sa jat­ku­vas­ti parem­paan käyttöön.

  25. Mökin­mum­mo: Tar­koi­tan pak­ko­lu­nas­tuk­sel­la kai­ken sen otta­mis­ta pois, johon puu­tar­hu­ri on vuo­si­kau­det lait­ta­nut työ­tään ja rahaan­sa: ome­na­pui­ta, mar­ja­pen­sai­ta, moni­vuo­ti­sia koris­te­kas­ve­ja, kas­vi­mai­ta, salao­ji­tuk­sia, nur­mik­ko­ja, laa­toi­tuk­sia… Maa toki on ollut ja tulee ole­maan kau­pun­gin. Vaka­vas­sa krii­si­ti­lan­tees­sa se voi­tai­siin vaik­ka mää­rä­tä koko­naan ruo­an­tuo­tan­toon. Sil­loin sai­sit­te­kin kiit­tää puu­tar­hu­rei­ta, jot­ka ovat panos­ta­neet sii­hen maa­han: kuor­man­neet saveen hiek­kaa, kalk­kia, hevo­sen­lan­taa, parem­paa mul­taa, kään­tä­neet ja muo­kan­neet. Hikis­tä työ­tä vuo­si­kau­det, omak­si ja kau­pun­ki­lais­ten iloksi. 

    Kyl­lä­hän vuo­kra­lai­nen saa vie­dä oman omai­suu­ten­sa muka­naan, kun vuo­kra­so­pi­mus päät­tyy. Jos vuo­krat­ta­vaan maa-alu­ee­seen on teh­ty pysy­viä paran­nus­töi­tä, niin näi­den kus­tan­nus­ten jaka­mi­ses­ta oli­si tul­lut sopia jo ennen töi­den toteut­ta­mis­ta vuo­kraa­jan kans­sa (vrt. remont­tien teke­mi­nen vuo­kra-asun­nos­sa). Vuo­kraa­ja saat­taa osal­lis­tua kus­tan­nuk­siin, jos kokee toi­men­pi­teet vält­tä­mät­tö­mik­si tai nii­den nos­ta­van vuo­krat­ta­van omai­suu­den arvoa.

    Kaik­ki työ mitä pals­tal­la on teh­ty, on luon­nol­li­ses­ti vapaa­eh­tois­ta har­ras­te­toi­min­taa, eikä siten luo mitään etuoi­keut­ta maa­han. Nykyis­ten vuo­kra­lais­ten kan­nat­taa olla tyy­ty­väi­siä sii­hen, että he ovat näin­kin pit­kään saa­neet naut­tia etuoi­keu­te­tun suu­ris­ta puu­tar­ha­ton­teis­ta ja nii­den mah­dol­lis­ta­mas­ta muka­vas­ta har­ras­tuk­ses­ta. Jat­kos­sa tämä har­ras­tus­toi­min­ta tulee vain useam­pien saa­ta­vil­le, mikä on ainoas­taan hyvä asia.

  26. Pää­asia var­maan tuli­si olla, että Jät­kä­saa­ri ei mene asui­na­lu­ee­na aivan mah­dot­to­mak­si eikä län­si­puo­len lii­ken­ne aivan tuk­koon. Kyl­lä­hän suu­ri sata­ma tekee pai­kas­ta elä­vän ja kan­sain­vä­li­sen, mut­ta rek­ka­ral­li sai­si jää­dä väliin. Kum­mal­lis­ta vain täm­möi­nen toi­min­ta, jos­sa tie­tyn alan yri­tyk­sil­le raken­ne­taan infraa ja muu­te­taan koko kau­pun­gin suun­ni­tel­mia, eikä nii­den tar­vit­se itse osal­lis­tua. Jos on ahtaa­jil­la kiva paik­ka ajaa omaa etua, niin ei varus­ta­mo­jen­kaan ase­ma huo­no ole, jos ahtaa­jis­ta selviävät. 

    Har­vi­nais­ta roh­keut­ta kan­san­edus­ta­jal­ta muu­ten pis­tää mai­nok­sia aasia­lai­sis­ta vai­moeh­dok­kais­ta omil­le koti­si­vuil­leen. Toki sydän- ja veri­suo­ni­tut­ki­mus­ten mai­nok­set vähän tasoit­ta­vat, jos itä­mai­set nai­set otta­vat pum­pun pääl­le. Rei­pas­ta yrit­tä­jä­hen­keä kui­ten­kin ottaa nuo­kin rahat pois kul­jek­si­mas­ta. Näyt­tää tuo vih­reä femi­nis­mi ole­van aika laa­ja käsi­te, mut­ta kai tuo on nyky­ai­kaa ja rak­kau­den tiet edel­leen tuntemattomat.

    1. Har­vi­nais­ta roh­keut­ta kan­san­edus­ta­jal­ta muu­ten pis­tää mai­nok­sia aasia­lai­sis­ta vai­moeh­dok­kais­ta omil­le koti­si­vuil­leen. Toki sydän- ja veri­suo­ni­tut­ki­mus­ten mai­nok­set vähän tasoit­ta­vat, jos itä­mai­set nai­set otta­vat pum­pun pääl­le. Rei­pas­ta yrit­tä­jä­hen­keä kui­ten­kin ottaa nuo­kin rahat pois kul­jek­si­mas­ta. Näyt­tää tuo vih­reä femi­nis­mi ole­van aika laa­ja käsi­te, mut­ta kai tuo on nyky­ai­kaa ja rak­kau­den tiet edel­leen tuntemattomat.

      Google tut­kii asiak­kai­den net­ti­käyt­täy­ty­mis­tä ja yrit­tää sen perus­teel­la are­vioi­da hei­dän kiin­nos­tuk­sen koh­teen­sa. Ai sinul­le tuli sel­lai­sia mainoksia. 🙂
      Google­mai­nok­set opvat kokei­lu, jol­la tes­taan, voi­si­ko tätä blo­gia ryh­tyä kehit­tä­mään niin, että resurs­se­ja sen yllä­pi­toon sai­si mai­nok­sis­ta. Nois­sa on vähän sää­tä­mis­tä. En tie­dä, olenk­mo kir­joit­ta­nut lii­kaa toi­meen­tu­lo­tues­ta, mut­ta minul­le on tul­lut pika­vip­pi­mai­nok­sia. Täs­sä on vähän sää­tä­mis­tä. Jokin tapa rajoit­taa mai­nos­ten sisäl­töä on kai olemassa.

  27. Juk­ka: Kyl­lä­hän vuo­kra­lai­nen saa vie­dä oman omai­suu­ten­sa muka­naan, kun vuo­kra­so­pi­mus päät­tyy. Jos vuo­krat­ta­vaan maa-alu­ee­seen on teh­ty pysy­viä paran­nus­töi­tä, niin näi­den kus­tan­nus­ten jaka­mi­ses­ta oli­si tul­lut sopia jo ennen töi­den toteut­ta­mis­ta vuo­kraa­jan kans­sa (vrt. remont­tien teke­mi­nen vuo­kra-asun­nos­sa). Vuo­kraa­ja saat­taa osal­lis­tua kus­tan­nuk­siin, jos kokee toi­men­pi­teet vält­tä­mät­tö­mik­si tai nii­den nos­ta­van vuo­krat­ta­van omai­suu­den arvoa.

    Kaik­ki työ mitä pals­tal­la on teh­ty, on luon­nol­li­ses­ti vapaa­eh­tois­ta har­ras­te­toi­min­taa, eikä siten luo mitään etuoi­keut­ta maa­han. Nykyis­ten vuo­kra­lais­ten kan­nat­taa olla tyy­ty­väi­siä sii­hen, että he ovat näin­kin pit­kään saa­neet naut­tia etuoi­keu­te­tun suu­ris­ta puu­tar­ha­ton­teis­ta ja nii­den mah­dol­lis­ta­mas­ta muka­vas­ta har­ras­tuk­ses­ta. Jat­kos­sa tämä har­ras­tus­toi­min­ta tulee vain useam­pien saa­ta­vil­le, mikä on ainoas­taan hyvä asia.

    Nämä perus­teet eivät oikein kes­tä päi­vän­va­loa, kos­ka täs­sä ollaan kos­ke­mas­sa voi­mas­sa ole­vaan vuo­kra­so­pi­muk­seen, jon­ka ehto­ja kau­pun­ki on yksi­puo­li­ses­ti muut­ta­mas­sa, vaik­kei se ole edes sopi­mus­os­a­puo­li. Siir­to­la­puu­tar­ho­jen maa-alu­eet on vuo­krat­tu siir­to­la­puu­tar­hayh­dis­tyk­sil­le, joil­la on sisäi­nen itse­hal­lin­to ja jot­ka vuo­kraa­vat maan edel­leen puu­tar­hu­reil­le vaik­ka­kin kau­pun­gin mää­rit­te­le­mään hin­taan. Mut­ta sopi­muk­set ovat yhdis­tyk­sen ja puu­tar­hu­rei­den välil­lä. Ihmet­te­len, miten täl­lai­seen sys­tee­miin on yli­pään­sä juri­di­ses­ti yli­pään­sä mah­dol­lis­ta puut­tua. Onko­han kau­pun­gil­ta unoh­tu­nut, että sys­tee­mi on muu­tet­tu jo vuo­sia sitten?

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Google tut­kii asiak­kai­den net­ti­käyt­täy­ty­mis­tä ja yrit­tää sen perus­teel­la are­vioi­da hei­dän kiin­nos­tuk­sen koh­teen­sa. Ai sinul­le tuli sel­lai­sia mainoksia.
    Google­mai­nok­set opvat kokei­lu, jol­la tes­taan, voi­si­ko tätä blo­gia ryh­tyä kehit­tä­mään niin, että resurs­se­ja sen yllä­pi­toon sai­si mai­nok­sis­ta. Nois­sa on vähän sää­tä­mis­tä. En tie­dä, olenk­mo kir­joit­ta­nut lii­kaa toi­meen­tu­lo­tues­ta, mut­ta minul­le on tul­lut pika­vip­pi­mai­nok­sia. Täs­sä on vähän sää­tä­mis­tä. Jokin tapa rajoit­taa mai­nos­ten sisäl­töä on kai olemassa. 

    Sak­ke taas kuvit­te­li, että tuo mai­nos, jos­sa tar­jo­taan kuva­kir­jan tekoa omis­ta valo­ku­vis­ta, oli Osmon vink­ki Sakel­le, joka valo­ku­vaus­ta­kin harrastaa.

    Ihan lähi­luon­nos­sa­kin on mel­kein aina jotain uut­ta, kivaa ja elä­myk­sel­lis­tä näky­vil­lä, kun vain osaa ne koh­teet (laa­jois­ta, ava­ris­ta mai­se­mis­ta aina pie­niin yksi­tyis­koh­tiin asti) kii­reil­tään havai­ta. Tou­ko­kuus­sa esim. Koi­vusaa­res­sa telk­käe­mo ja 11 poi­kas­ta, kuun vaih­tees­sa lukui­sat rak­ko­le­väe­siin­ty­mät ran­noil­la ja nyt kesä­kuus­sa, vii­me vii­kon­lop­pu­na, esim. pääs­ky­nen, joka otti pur­si­seu­ran käy­tös­sä ole­van hiek­ka­ken­tän kui­vu­van kura­lam­mi­kon reu­nal­ta savea, ilmei­ses­ti pesänrakennustarpeikseen.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vuo­kra­so­pi­mus ei kyl­lä ole ikuinen.

    Ei ole ikui­nen mut­ta voi­mas­sa edel­leen ja kos­kee nime­no­maan koko aluet­ta. Miten kau­pun­ki sanoo irti yksit­täi­sen puu­tar­hu­rin vuo­kra­so­pi­muk­sen, kun se on teh­ty yhdis­tyk­sen ja vuo­kraa­jien välil­lä? Eikä täs­sä ole kysees­sä mikään vuo­kra-asun­to, kuten jot­kut tääl­lä ovat yrit­tä­neet esit­tää, vaan maan­käyt­töä kos­ke­va vuo­kra­so­pi­mus, jos­ta on ihan eri­lai­nen lainsäädäntö.

    1. Yhdis­tys ei ole voi­nut teh­dä pidem­pää vuo­kra­so­pi­mus­ta kuin sil­lä itsel­lään on alu­ees­ta. Kaup­su ei tee näi­tä vuo­kra­so­pi­muk­sia, mut­ta seu­raa­vas­sa sopi­muk­ses­sa yhdis­tyk­sen kans­sa voi olla mil­lai­sia ehto­ja hyvänsä.

  30. Mökin­mum­mo: Vaka­vas­sa krii­si­ti­lan­tees­sa se voi­tai­siin vaik­ka mää­rä­tä koko­naan ruo­an­tuo­tan­toon. Sil­loin sai­sit­te­kin kiit­tää puu­tar­hu­rei­ta, jot­ka ovat panos­ta­neet sii­hen maa­han: kuor­man­neet saveen hiek­kaa, kalk­kia, hevo­sen­lan­taa, parem­paa mul­taa, kään­tä­neet ja muo­kan­neet. Hikis­tä työ­tä vuo­si­kau­det, omak­si ja kau­pun­ki­lais­ten iloksi.

    Ja sit­ten las­ke­taan, mon­ta­ko neliö­met­riä siir­to­la­puu­tar­ha­maa­ta on Hel­sin­gis­sä per asu­kas. Sen tuo­tol­la ei ihan pie­nel­lä ihmet­te­le­mi­sel­lä ole huol­to­var­muu­del­lis­ta mer­ki­tys­tä. Kesan­to­pel­toa täs­sä maas­sa riit­tää, ei meil­tä maa lopu.

  31. ano­nyy­mi:
    …Voi olla että huu­to oli­si aika pal­jon kovem­paa mark­ki­naeh­toi­sil­la vuo­kril­la. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että tuo­ta maa­ta puu­hail­tai­siin yksi­tyi­sen omis­tuk­ses­sa jat­ku­vas­ti parem­paan käyttöön.

    Peli­sään­nöt ovat mark­ki­naeh­toi­sel­la meka­nis­mil­la sel­vem­mät kuin nyt. Se on tot­ta, että pals­ta­vil­je­ly pää­sään­töi­ses­ti siir­tyi­si nopeam­min kau­pun­gin ulko­ke­hil­le, mut­ta oli­si­ko se huo­no asia?

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Jokin tapa rajoit­taa mai­nos­ten sisäl­töä on kai olemassa.”

    Sivus­ton yllä­pi­tä­jän näkö­kul­mas­ta en tie­dä mitään, mut­ta Adblock toi­mii kat­se­li­jan näkö­kul­mas­ta. Ghos­te­ry on myös muka­va lisävaruste. 

    Help­po­ja asentaa 🙂

  33. Kal­le: Peli­sään­nöt ovat mark­ki­naeh­toi­sel­la meka­nis­mil­la sel­vem­mät kuin nyt. Se on tot­ta, että pals­ta­vil­je­ly pää­sään­töi­ses­ti siir­tyi­si nopeam­min kau­pun­gin ulko­ke­hil­le, mut­ta oli­si­ko se huo­no asia? 

    Sitä en osaa sanoa — aina­kaan ver­rat­tu­na johon­kin muu­hun ylei­söl­le avoi­meen vihe­ra­lu­ee­seen. Toi­saal­ta nois­ta muis­ta vihe­ra­lueis­ta tii­vis­tä­jät kovin mie­lel­lään höy­lää­vät uusia tont­te­ja rakentamiseen.

    Mark­ki­na­me­ka­nis­mi ei kyl­lä miten­kään auto­maat­ti­ses­ti tuo­ta hyvää elä­mää tai miel­lyt­tä­vää ympä­ris­töä. Se on par­haim­mil­laan­kin osaop­ti­moin­tia eikä koko­nai­suu­den hal­lin­taa. Mark­ki­naeh­toi­ses­ti en siis läh­ti­si kau­pun­kia hallitsemaan.

    Point­ti­ni oli lähin­nä se, että ei kan­nat­tai­si kau­heas­ti huu­del­la sii­tä, miten “huo­nos­ti” kau­pun­ki koh­te­lee vuo­kra­lai­sia. Asiat muut­tu­vat heil­le pal­jon huo­nom­mik­si, jos kau­pun­ki päät­tää­kin pes­tä käten­sä tuos­ta ongelmasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.