Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2014

Jätkäsaaren jät­titer­mi­naali

Tein palau­tus­esi­tyk­sen, jos­sa asia olisi palautet­tu ja palau­tuk­sen aikana olisi kaupung­in­hal­li­tuk­selta tiedustel­tu ohjei­ta, miten menetel­lä han­kkeelle, joka on selvästi meille annetun bud­jet­ti­raamin vas­tainen – eri­tyis­es­ti, kun tämä imp­likoi saa­mamme tiedon mukaan vielä sadan miljoo­nan euron tun­nelia Meche­linkadun risteyk­sen sumpun ohit­tamisek­si. Palau­tus­esi­tyk­sel­lä olisi ilmeis­es­ti ollut enem­mistö lau­takun­nas­sa ja niin­pä Ris­to Rauta­va pyysi asian pöy­dälle. Hyvä niin, kos­ka tuos­ta saati­in myös uut­ta infor­maa­tio­ta investoin­tien ajoittumisesta.

Todet­takoon, että suun­nitel­tu uusi jät­timäi­nen ter­mi­naali­raken­nus olisi sinän­sä hieno! Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 10.6.2014”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.6.2014

(Tämä tulee nyt vähän myöhään. Olin varan­nut juna­matkan lauan­taina Jäm­sästä Helsinki­in lis­tan lukemista varten, mut­ta pätkivä net­tiy­hteys vei her­mot ja käytin ajan kir­jal­lisi­in töi­hin. Sen ver­ran vauhdikkaasti junatkin nyt kulke­vat, ettei aika olisi kyl­lä tähän lis­taan riit­tänyt. Esi­tys­lis­taan tästä.)

Jätkäsaaren jät­titer­mi­naali

Tämä osoit­tau­tui aika visaisek­si asi­ak­si – ei vain sata­man aiheut­ta­man liiken­teen vuok­si – vaan kos­ka han­ke on kaupungille niin kallis, että se paukkuu yli lau­takun­nan investoin­ti­raamin. Kaa­van toteut­ta­mi­nen (ilman raken­nuk­sia) mak­saa 120 – 130 miljoon­aa euroa, jos­ta 60 miljoon­aa tulee kan­sir­atkais­us­ta. Tähän kan­sir­atkaisu­un saisi ehkä rahoi­tus­ta myös muil­ta hallintokun­nil­ta (sata­mal­ta) mut­ta KSV:n raamista pitäisi repiä ainakin 60 – 70 miljoon­aa. Sitä rahaa raamis­sa ei ole.

Hupaisaa tässä on, että han­ke tuot­taa myös huo­mat­tavia tulo­ja, mut­ta niitä ei investoin­ti­raamis­sa ote­ta huomioon. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 10.6.2014”

Maailma muuttuu muuttuuko kunta (5/5) Kaupunkien kasvava merkitys

Lai­tan tähän viimeisek­si kir­joituk­seni Suomen Kuvale­hden Ykkös­ketju-blo­gis­sa. Olen­naista on, että kaupunki­mainen kun­ta tarvit­see aivan eri­laisia välineitä toim­intaansa kuin syr­jäi­nen maalaiskun­ta. Tämä kos­kee eri­tyis­es­ti maankäyt­töä, joukkoli­iken­net­tä ja kaavoitushyö­ty­jen kon­fiskoin­tia. Maalaiskun­nis­sa näille työvä­lineille ei ole käyt­töä ja siel­lä ne voisi­vat väärin käytet­ty­inä merk­itä ilmeistä uhkaa omis­tu­soikeudelle. Pahoitt­te­len, että tämä kir­joi­tus­sar­ja on ilmestynyt näin hitaasti.

= = = =

Kaupunkien kasvava merkitys

Viimeaikoina on eri puo­lil­la maail­maa esitet­ty ennustei­ta, joiden mukaan suuret kaupun­git ohit­ta­vat merk­i­tyk­sessä val­tiot. Val­tiot menet­tävät päästö­val­taansa toisaal­ta yri­tyk­sille ja ylikansal­lisille organ­isaa­tioille, kuten WTO ja EU ja toisaal­ta kaupungeille. Jat­ka lukemista “Maail­ma muut­tuu muut­tuuko kun­ta (5/5) Kaupunkien kas­va­va merkitys”

Puheenvuoroni puoluekokouksessa

Suomes­sa keski­tytään talous­poli­it­tises­sa keskustelus­sa liiak­si suh­dan­neke­hi­tyk­seen, kun poli­itikko­jen pitäisi kat­soa kauem­mak­si, minne olemme menos­sa ja halu­am­meko men­nä sinne. Piket­ty huomio tulo­ero­jen lisään­tymis­es­tä vas­taa sel­l­aista trendiä, jota mei­dän on syytä tarkkailla.

Suomes­sa taloudelli­nen tasa-arvo lisään­tyi tasais­es­ti 40 vuot­ta, mut­ta on nyt kään­tynyt uud­estaan nousu­un. Suomes­sa ei ainakaan vielä ole kyse pääomien kasaan­tu­mis­es­ta – olisi ihan kiva, jos pääo­mia olisi vähän enem­män. Suurin eri­ar­voisu­u­den lähde ei ole pääo­mas­sa vaan omas­sa päässä, siinä, että joidenkin osaamis­es­ta mak­se­taan melkein mitä hyvän­sä ja tois­t­en ei juuri mitään. Jat­ka lukemista “Puheen­vuoroni puoluekokouksessa”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.6.2014

En ole menos­sa kok­ouk­seen vaan Mikko Särelä menee, joten kan­nat­taa vierail­la hänen sivuil­laan. (Lis­taan tästä)

Meilah­den Huvi­la-alueen suunnitteluperiaatteet

Taval­laan erikoista, että tämä tulee ennen yleiskaavaa. Onhan vai­h­toe­htona, että Paciuk­senkadun var­teen tulisi asum­ista. Se pienen­täisi puis­toa, mut­ta mitä puis­toa sel­l­ainen liiken­nemelu­alue on? Suun­nitel­ma tekee mah­dol­lisek­si siirtää alueelle lisää van­ho­ja hirsihuviloita.

Sau­di-Ara­bi­an suurlähetys­tö ja asun­to Kuu­sisaa­reen

Näi­den kaavo­jen hiil­i­ta­so on erit­täin heikko. Han­ke rahoite­taan kokon­aan myymäl­lä öljyä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 3.6.2014”

Maailma muuttuu, muuttuuko kunta (4/5). Uusi maalaiskunta

Kun toimin kun­ta­jako­selvit­täjänä Päi­jät-Hämeessä epäon­nis­tuneessa Uusi Kun­ta pro­jek­tis­sa, tutus­tu­in myös Sys­män kun­taan, joka ei ollut läht­enyt selvi­tyk­seen mukaan, eikä sitä kukaan halun­nut siihen myöskään pakot­taa. Kävin kuitenkin tapaa­mas­sa sys­mäläisiä. Voi olla, että käsi­tyk­seni kun­nas­ta on liiankin roman­ti­soitu, mut­ta siinä oli jotain sel­l­aista, jot6a ajat­telin uuden maalaiskun­nan ole­van parhaimmillaan.

Sys­mä oli enem­män kom­muu­ni kuin kun­ta – siis sanan suo­mankielisessä merk­i­tyk­sessä. Siel­lä talkootyön osu­us oli suuri eikä hallinnol­li­sista mutk­ista niin välitet­ty. Jos­sain isom­mas­sa kun­nas­sa ehkä nipotet­taisi esteel­lisyy­destä, jopa kun­nan­jo­hta­ja ja kun­nan­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja oli­si­vat naimi­sis­sa keskenään, mut­ta Sys­mässä tästä asetel­mas­ta ei ollut san­ot­tavaa hait­taa kenellekään. Mon­et asi­at hoidet­ti­in siel­lä huo­mat­tavasti halvem­mal­la kuin isom­mis­sa ja byrokraat­tisem­mis­sa kun­nis­sa. Pienessä kun­nas­sa toimin­nat eivät lohkoon­tuneet, vaan kokon­aisu­us pysyi päät­täjil­lä mielessä. Jat­ka lukemista “Maail­ma muut­tuu, muut­tuuko kun­ta (4/5). Uusi maalaiskunta”

Maailma muuttuu, muuttuuko kunta (3/5) Jako maalaiskuntiin ja kaupunkeihin takaisin?

Jos Sote-tehtävät todel­la siir­retään kun­nil­ta ja annetaan viidelle sote-alueelle, kun­nille jää melko vähän tehtäviä. Tätä olen­naisem­paa on, että maalaiskun­nille jää kovin eri­laisia tehtäviä kuin kaupunkikunnille.

Kun­nat jaet­ti­in ennen maalaiskun­ti­in kaup­paloi­hin ja kaupunkei­hin. Tämä jako on pois­tet­tu, vaik­ka toisia kun­tia kut­su­taan kaupungeik­si ja toisia maalaiskun­niksi. Kun­tien tehtävät ovat samat luku­un otta­mat­ta joitain aivan vähäisiä van­ho­jen kaupunkien velvoit­tei­ta, jot­ka koske­vat sel­l­aisia asioi­ta kuin maalais­ten ilmaisia myyn­tipöytiä kaup­pa­tor­eil­la. Jat­ka lukemista “Maail­ma muut­tuu, muut­tuuko kun­ta (3/5) Jako maalaiskun­ti­in ja kaupunkei­hin takaisin?”

Maailma muuttuu, muuttuuko kunta (2/5) Onko kunta oikeankokoinen yksikkö?

Kun­nalli­nen ter­vey­den­huolto oli perustel­tu, kun ter­vey­den­huolto koos­t­ui lähin­nä kun­nan­lääkäristä – siis yleis­lääkäristä ja ter­vey­den­huol­lon menot oli­vat mur­to-osa nykyis­es­tä. Nykyi­nen ter­vey­den­huolto pain­ot­tuu erikois­sairaan­hoitoon, joka Suomes­sa onkin kan­sain­välis­es­ti perin hyväl­lä tasol­la. Kun­ta toimii siinä vaku­u­tusy­htiönä vail­la mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa meno­jen määrään. Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön vaku­u­tu­sosas­to ei antaisi toim­ilu­paa niin pie­nille ja haavoit­tuville yksiköille kuin ovat suo­ma­laiset kun­nat, mut­ta kun­ta ei ole­mas­saoloon­sa tarvit­sekaan min­is­ter­iön lupaa. Jat­ka lukemista “Maail­ma muut­tuu, muut­tuuko kun­ta (2/5) Onko kun­ta oikeankokoinen yksikkö?”

Äänestä vihreitä!

Miten eurovaaleis­sa kan­nat­taa äänestää? Onko mitään järkeä äänestää ehdokas­ta, jol­la ei ole mitään mah­dol­lisuuk­sia päästä läpi? Jos vas­taa tähän kieltävästi, joutuu loogisu­u­den nimis­sä vas­taa­maan myös, ettei ole myöskään järkeä äänestää ehdokas­ta, joka menee läpi varmasti.

Ään­imääril­lä on kuitenkin merk­i­tys­tä. Sekä niille, jot­ka menevät läpi var­masti, että niille, joiden tähtäin on tule­vaisu­udessa. Eurovaalit ovat hyvä tapa halutes­saan tukea myös tule­vaisu­u­den nim­iä. Ääni­hän ei mene hukkaan, kos­ka vaali on suh­teelli­nen. Se menee puolueen viimeisen läpi­meni­jän hyväksi.

Vihrei­den listal­la ei ole selkeitä läpi­meni­jöitä, vaan vaal­ista tulee jän­nit­tävä pait­si paikkamäärän, myös henkilöi­den osalta. Näistä luet­te­len seu­raa­vat viisi, joiden kesku­ud­es­ta veikkaisin vihrei­den mep­pi­en löy­tyvän, joskin lis­tan ulkop­uoleltakin voi tul­la yllät­täjiä. Eri­laiset gallupit eivät ker­ro asi­as­ta oikeas­t­aan mitään. Jat­ka lukemista “Äänestä vihreitä!”

Maailma muuttuu — muuttuuko kunta (1/6) Vanhustenhoito

Kävin puhu­mas­sa 21.5. Audi­a­torin laivasem­i­naaris­sa otsikon mukaises­ta aiheesta ja palaste­len esi­tyk­sen blogille.

Vaivaistaloista se alkoi –voisiko sen jo antaa pois?

Van­hus­ten­huolto sovel­tuu kun­nal­lisek­si palveluk­si huonos­ti, koska

  • Van­hus­ten ter­vey­serot ovat erit­täin suuria ja huonokun­toisen van­huk­sen hoito kallista. Ter­veys ei ole edes aidosti sat­un­nainen, vaan ikäväl­lä taval­la alueel­lis­es­ti kor­reloitunut, joten van­hus­ten hoi­dos­ta aiheutu­vat menot tuot­ta­vat suur­ta eri­ar­voisu­ut­ta kun­tien välille.
  • Van­husvoit­toisim­mat kun­nat eivät selviä ilman ulkop­uolista apua van­hus­ten­hoi­dos­ta, vaik­ka rahaakin olisi. Perusk­oulus­ta valmis­tu­vien pitäisi kaikkien hakeu­tua vanhustenhoitoon
  • Van­hus­ten olisi luon­te­vaa päästä hoitoon lähelle lap­si­aan, kun eivät enää kotona pär­jää, mut­ta tämä olisi vas­taan otta­van kun­nan kannal­ta kohtuutonta
  • Olisi järkevää, että jotkut kun­nat voisi­vat Etelä-Englan­nin ran­nikkokaupunkien tavoin erikois­tua seniorikun­niksi. Tämä on kuitenkin aika huono bis­ness, jos uusi kotikun­ta joutuu myös mak­samaan hoidon
  • Van­huk­se­na on paljon kivem­pi olla asi­akas kuin hoidok­ki. Asi­akkaan mukana hoitokoti­in tulee rahaa, hoidokin mukana pelkkiä meno­ja. Kohtelu on tämän mukaista. Van­hus­ten kaltoinko­htelus­ta emme selviä mil­lään valvon­nal­la. Asi­akku­us ja mah­dol­lisu­us hakeu­tua rahoi­neen muualle on toimi­vampi ratkaisu
  • Niin­pä pitäisi tehdä kuten Hol­lan­nis­sa. Suomen oloi­hin kään­net­tynä tämä tarkoit­taisi, että ulkop­uo­li­nen taho määrit­telisi hoidon tarpeen rahas­sa ja Kela antaisi tätä vas­taa­van hoitosetelin ja van­hus tai hänen omaisen­sa saisi­vat itse vali­ta hoitopaikan kun­nal­lis­es­ta tai yksi­tyis­es­tä hoivakodista mis­tä päin maa­ta hyvänsä.

Jat­ka lukemista “Maail­ma muut­tuu — muut­tuuko kun­ta (1/6) Vanhustenhoito”