Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.6.2014

(Tämä tulee nyt vähän myö­hään. Olin varan­nut juna­mat­kan lau­an­tai­na Jäm­säs­tä Hel­sin­kiin lis­tan luke­mis­ta var­ten, mut­ta pät­ki­vä net­tiyh­teys vei her­mot ja käy­tin ajan kir­jal­li­siin töi­hin. Sen ver­ran vauh­dik­kaas­ti junat­kin nyt kul­ke­vat, ettei aika oli­si kyl­lä tähän lis­taan riit­tä­nyt. Esi­tys­lis­taan täs­tä.)

Jät­kä­saa­ren jättiterminaali

Tämä osoit­tau­tui aika visai­sek­si asiak­si – ei vain sata­man aiheut­ta­man lii­ken­teen vuok­si – vaan kos­ka han­ke on kau­pun­gil­le niin kal­lis, että se pauk­kuu yli lau­ta­kun­nan inves­toin­ti­raa­min. Kaa­van toteut­ta­mi­nen (ilman raken­nuk­sia) mak­saa 120 – 130 mil­joo­naa euroa, jos­ta 60 mil­joo­naa tulee kan­si­rat­kai­sus­ta. Tähän kan­si­rat­kai­suun sai­si ehkä rahoi­tus­ta myös muil­ta hal­lin­to­kun­nil­ta (sata­mal­ta) mut­ta KSV:n raa­mis­ta pitäi­si repiä aina­kin 60 – 70 mil­joo­naa. Sitä rahaa raa­mis­sa ei ole.

Hupai­saa täs­sä on, että han­ke tuot­taa myös huo­mat­ta­via tulo­ja, mut­ta nii­tä ei inves­toin­ti­raa­mis­sa ote­ta huomioon.

On myös käy­nyt ilmi, että ei rahan­tar­ve tähän lopu. Jat­kos­sa Jät­kä­saa­ren asuk­kai­den ja sata­man lii­ken­ne ei tule mah­tu­maan samaan ris­teyk­seen. On pak­ko raken­taa tun­ne­li Jät­kä­saa­res­ta Län­si­väy­län alkuun. Tämä on niin kal­lis­ta, että sata­ma­po­li­tiik­kaa pitäi­si har­ki­ta uudes­taan. On kal­lis­ta jakaa lii­ken­ne ihmis­ten ja rah­din kul­jet­ta­mi­seen, mut­ta se kan­nat­tai­si ehkä sittenkin.

Jos mei­dän pitää rahoit­taa tämä KSV:n omas­ta raa­mis­ta, kaa­dan mie­luum­min koko kaa­van. Emme me voi kar­sia 70 mil­joo­nal­la mui­ta inves­toin­te­ja. Se tar­koit­tai­si suur­ten asui­na­luei­den lyk­kää­mis­tä, pyö­räi­ly­mää­rä­ra­ho­jen rajua leik­kaus­ta, asui­na­luei­den sisäis­ten lii­ken­ne­tur­val­li­suus­hank­kei­den pane­mis­ta ros­ka­ko­riin ja niin edelleen.

Yksi vaih­toeh­to voi­si olla, että lähe­täm­me kir­jeen kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le ja ihmet­te­lem­me asiaa.

600 uut­ta roihuvuorelaista

Roi­hu­vuo­ren poh­jois­rin­teel­le teol­li­suusa­lu­eel­le päin esi­te­tään asun­to­ja. Kaa­va vai­kut­taa sinän­sä hyväl­tä, mut­ta miten noi­ta ker­ros­ne­liöi­tä tuli noin vähän? Sovel­tuu Roi­hu­vuo­ren väl­jään raken­tee­seen, mut­ta kuitenkin.

Sii­li­tien ja Ket­tu­tien kaava

Hyväk­syim­me tämän kaa­van 15.10 2013 ja nyt se tuli lausun­to­kier­rok­sel­ta. Sii­hen ei esi­te­tä mer­kit­tä­viä muu­tok­sia. Tämä on sii­nä mie­les­sä kimu­rant­ti jut­tu, että Hert­to­nie­men kir­jas­toa esi­te­tään täs­sä puret­ta­vak­si. Aja­tuk­se­na on, että kir­jas­to jat­kai­si, kun­nes sil­lä on uudet tilat Hert­to­nie­men met­roa­se­man luo­na, mut­ta nii­hin uusiin tiloi­hin taas ei ole varaa – ei vaik­ka asun­to­ra­ken­ta­mi­sen mah­dol­lis­ta­mi­nen mak­sai­si uusin­ves­toin­nin. Rat­kai­suk­si on esi­tet­ty kir­jas­tol­le vuo­kra­ti­lo­ja. Näin kier­re­tään inves­toin­ti­kat­to, vaik­ka vuo­kraus­vaih­toeh­to oli­si­kin kau­pun­gil­le epäe­dul­li­sem­pi. Olen yhä sitä miel­tä, että kau­pun­gin talou­den pidon mit­ta­reis­sa oli­si uudis­ta­mi­sen varaa.

Ennus­tan, että huo­li­mat­ta pää­tök­ses­tä, ettei van­haa kir­jas­toa pure­ta ennen kuin uusi on ole­mas­sa, jos­tain löy­tyy polii­tik­ko, joka ryh­tyy mesoa­maan kir­jas­ton pur­ka­mi­ses­ta ja hert­to­nie­me­läis­ten jää­mi­ses­tä ilman kirjastoa.

Itä-Paki­lan siir­to­la­puu­tar­ha-alu­een kaava

Tämä oli meil­lä käsit­te­lys­sä 22.10.2013 ja tulee nyt takai­sin lausun­to­jen jäl­keen. Ne eivät tuo­ta mer­kit­tä­viä muutoksia.

Sata uut­ta siir­to­la­puu­tar­ha­mök­kiä ja 150 auto­paik­kaa. Isoim­pia pals­to­ja puo­li­te­taan. Ylei­ses­sä käy­tös­sä ole­vaa vir­kis­ty­sa­luet­ta pri­va­ti­soi­daan siir­to­la­puu­tar­ha­pals­toik­si 3,5 heh­taa­ria. Minä en täs­tä pidä, mut­ta val­tuus­to on vaa­ti­nut näin teke­mään ja mehän tottelemme.

 Pitä­jän­mäen yri­ty­sa­lu­een maan­käy­tön muutosperiaatteet

Yri­tyk­set eivät halua tääl­lä olla, asun­not haluai­si­vat, mut­ta viras­ton mie­les­tä työ­paik­ka-aluei­ta pitää puo­lus­taa. Teol­li­suusa­lueis­sa on jokin aja­tus, mut­ta toi­mis­to­ja nyt vaan on aivan lii­kaa. Tämä jää var­maan­kin pöydälle

 Muu­tok­set asukaspysäköintipäätöksiin

(Pöy­däl­tä)

Asu­kas­py­sä­köin­nin hin­taa nos­te­taan, aluet­ta laa­jen­ne­taan Laut­ta­saa­reen ja Munk­ki­nie­meen, ote­taan käyt­töön yri­tys­py­sä­köin­ti­tun­nus, joka on voi­mas­sa koko kau­pun­gis­sa sekä ote­taan käyt­töön asu­kas­py­sä­köin­nin lai­tok­sis­sa mah­dol­lis­ta­va tun­nus, jota kau­pun­ki sub­ven­toi paril­la kym­pil­lä kuussa.

Talous­hal­lin­nos­sa on vähän urpu­tet­tu tuos­ta sub­ven­tios­ta, mut­ta minus­ta se on pai­kal­laan. Näin sanot­tiin myös kir­jas­sa seu­raa­vat 400 000 hel­sin­ki­läis­tä: koro­te­taan katu­py­sä­köin­nin hin­taa ja sub­ven­toi­daan sil­lä rahal­la hal­li­py­sä­köin­tiä niin kysyn­tä ja tar­jon­ta tasa­pai­not­tu­vat edes vähän.

Man­ner­hei­min­tien lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma välil­lä Rei­jo­lan­ka­tu — Nordenskjöldinkatu

(Pöy­däl­tä)

Fil­la­reil­le kais­tat kol­mi­ta­so­rat­kai­sul­la. Bus­sien pysäk­ki­sy­ven­nyk­set pois­te­taan. Bus­sit eivät voi sil­loin oikein ohit­taa toi­si­aan, mut­ta eivät ne tee sitä muutenkaan.

Kehä II:n jat­keen liikenneverkkoselvitys.

Mitä teh­dä kun Kehä II ei ehkä tule­kaan. Kehä­mäi­sen lii­ken­teen ennus­te­taan kas­va­van huo­mat­ta­vas­ti, vaan kas­vaa­ko se niin pal­jon, jos kau­pun­ki­ra­ken­ne kään­tyy tii­vis­tä­vään suuntaan?

Kunin­kaan­tam­men eri­ta­so­liit­ty­män hankearviointi

Eri­ta­so­liit­ty­mä on las­ket­tu erit­täin kan­nat­ta­vak­si. Sanon täs­tä mie­li­pi­tee­ni, kun olen näh­nyt esittelyn.

Pasi­lan­väy­län lii­ken­ne­käy­tä­vä selvitys

Haka­mäen­ties­tä 3+3 ‑kais­tai­nen, Tuusu­lan­tien kään­tä­mi­nen­Ve­tu­ri­tiel­le ja Haka­mäen­tiel­le tun­ne­lit molem­piin päi­hin. Lisää auto­lii­ken­net­tä ja vähen­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä. Mah­dot­to­man kallis.

Baa­na­ver­kon laajennussuunnitelma

Tar­kas­te­lus­sa välit Meri­kan­non­tie – Mis­si­si­pin­rait­ti (aina tutus­tuu uusiin paik­koi­hin Hel­sin­gis­sä), Kai­sa­nie­mi — Lin­nan­mä­ki, Pasi­la-Käpy­lä, Juna­tie — Itä­väy­lä ja Kulos­aa­ren puis­to­tie — Mar­ja­nie­men siir­to­la­puu­tar­ha. Hyvän­nä­köi­siä suun­ni­tel­mia. Aika ennak­ko­luu­lo­ton on aja­tus teh­dä Lin­nun­lau­lun koh­dal­le kal­lio­ta lou­hi­mal­la radan tasos­sa kul­ke­va yhteys. Tuol­la koh­dal­la muu­ten oli tänään ambu­lans­si, kun fil­la­ri oli tör­män­nyt jalan­kul­ki­jaan. Jotain sil­le pitäi­si teh­dä. Täs­sä oli luet­ta­vaa yli sata sivua. En nyt ehti­nyt kuin silmäillä.

 Kala­sa­ta­man Som­pa­saa­ren liikennesuunnitelma

Tämä on oikeas­taan käsi­tel­ty ase­ma­kaa­van yhtey­des­sä. En löy­tä­nyt täs­tä huo­mau­tet­ta­vaa, mut­ta vika voi olla minus­sa ja ajan puutteessa.

HUH MIKÄ LISTA!

 

51 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.6.2014”

  1. Jät­kä­saa­ren sata­ma on syy­tä ottaa nyt vii­meis­tään uuteen har­kin­taan. Pait­si että han­ke on lii­ken­teel­li­ses­ti kata­stro­fi, ovat kus­tan­nuk­set nouse­mas­sa sie­tä­mät­tö­mik­si. On myös aivan var­maa, kus­tan­nuk­set kas­va­vat hank­keen vii­väs­tyes­sä. Ja han­ke­han vii­väs­tyy. Jät­kä­saa­ren ja Ruo­ho­lah­den asuk­kaat tule­vat suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä valit­ta­maan hank­kees­ta sen eri vaiheissa.

    Mat­kus­ta­jia ja rah­tia kyl­lä­kään ei tar­vit­se täy­sin erot­taa, mut­ta Vuo­saa­reen tar­vi­taan pikai­ses­ti mat­kus­ta­ja­ter­mi­naa­li. Sen jäl­keen rah­ti­mak­suil­la voi ohja­ta enim­män osan auto­lau­tois­ta Vuo­saa­reen, ja jät­tää Län­si­sa­ta­maan mat­kus­ta­ja-aluk­set ja nykyis­tä vähem­män auto­laut­to­ja. Alkuun Vuo­saa­ren ter­mi­naa­lis­ta bus­siyh­teys Vuo­saa­ren met­rol­le, ja myö­hem­min har­kin­taan met­ron jat­ka­mi­nen satamaan.

    p.s. Hel­sin­ki tai­taa olla nii­tä hyvin har­vo­ja kau­pun­ke­ja, jois­sa auto­lau­tat vie­lä pääs­te­tään kes­kus­taan. Esim. Tuk­hol­mas­sa ter­mi­naa­lit sijait­se­vat aika kau­ka­na keskustasta.

  2. Hei!
    Eikö Jät­kä­saa­ren ter­mi­naa­lin kan­si- ja mui­ta rat­kai­su­ja voi­si rahoit­taa joten­kin toi­sin kuin kau­pun­gin bud­je­tis­ta? Espoos­sa on raken­net­tu kou­lu­ja aina­kin elin­kaa­ri­ra­hoi­tuk­sel­la ja muis­taak­se­ni moot­to­ri­tie­tä­kin on raken­net­tu yksi­tyi­sel­lä rahalla.
    yst.
    Vir­pi Hukkanen
    toimittaja
    helsinkiläinen

    1. Eikö Jät­kä­saa­ren ter­mi­naa­lin kan­si- ja mui­ta rat­kai­su­ja voi­si rahoit­taa joten­kin toi­sin kuin kau­pun­gin bud­je­tis­ta? Espoos­sa on raken­net­tu kou­lu­ja aina­kin elin­kaa­ri­ra­hoi­tuk­sel­la ja muis­taak­se­ni moot­to­ri­tie­tä­kin on raken­net­tu yksi­tyi­sel­lä rahalla.

      Elin­kaa­ri­ra­hoi­tus tar­koit­taa raken­ta­mis­ta velak­si ja tämän pääl­le yli­kor­ke­aa kor­koa sil­le velalle.

  3. Lin­nun­lau­lun pyö­rä­tiet nyt tosiäk­kiä sii­hen kun­toon, mitä ne oli ennen. Sii­nä met­rin leveäs­sä ala­mä­ki­rän­nis­sä kuo­lee vie­lä joku lap­si. Miten per­ha­nas­sa tom­mo­nen on edes tehty?

    Ja minä tie­dän par­haan rat­kai­sun: ote­taan se junan­ra­ta takai­sin pyö­räi­ly­käyt­töön. Sehän on yksi­no­maan sof­ta­ky­sy­mys, miten yksi rata saa­daan riit­tä­mään kah­del­le, eivät­hän ne junat park­kee­raa vie­rek­käin sii­nä Lin­nun­lau­lus­sa vaan vas­ta Rautatieasemalla.

  4. Jos siel­lä rahan­me­noa kau­his­tel­laan, kan­nat­tai­si miet­tiä Lin­nun­lau­lun lou­hi­mis­ta lisä­rai­teel­le yhte­nä Pisa­ra-radan hal­vem­pa­na vaihtoehtona.
    http://www.kaupunkiliikenne.net/Helsinki/pisara.html

    Joka tapauk­ses­sa Pisa­ra pitäi­si miet­tiä uusik­si ja luu­li­si itse­ään edes hiu­kan kun­nioit­ta­van kan­san­edus­tus­lai­tok­sen kyke­ne­vän teke­mään itse­kin tämän havainnon.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164461-miksi-pisara-pitaa-jaadyttaa
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166021-miksi-pisara-pitaa-jaadyttaa-osa‑2

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://rautatiematkustajat.fi/

  5. Pitä­jän­mäen yri­ty­sa­lu­een maan­käy­tön muutosperiaatteet
    Yri­tyk­set eivät halua tääl­lä olla, asun­not haluai­si­vat, mut­ta viras­ton mie­les­tä työ­paik­ka-aluei­ta pitää puo­lus­taa. Teol­li­suusa­lueis­sa on jokin aja­tus, mut­ta toi­mis­to­ja nyt vaan on aivan lii­kaa. Tämä jää var­maan­kin pöydälle

    Pitä­jän­mäen yri­ty­sa­lu­ees­ta on teh­ty kat­ta­va sel­vi­tys jos­sa oli muka­na yri­tyk­siä, kiin­teis­tö­no­mis­ta­jia, jne. Asia ei ole ihan noin yksin­ker­tai­nen: Sen lisäk­si että toi­mi­ti­last on yli­tar­jon­taa, Pitä­jän­mäen alue ei ole toi­mis­toil­le eri­tyi­sen hou­kut­te­le­va, kos­ka siel­lä ei asuk­kai­ta. Kun ei ole asuk­kai­ta, pal­ve­lu­tar­jon­ta on huo­no, kos­ka pal­ve­lut vaa­ti­si­vat käyt­töä muul­loin­kin kuin toi­mis­toai­kaan kannattaakseen.

    Pie­ne­nä esi­merk­ki­nä, kävin asi­aa kos­ke­vas­sa kes­kus­te­lu­ti­lai­suu­des­sa kevääl­lä ja oli­sin halun­nut edes kup­po­sen kah­via mat­kal­la ase­mal­ta kon­fe­rens­si­kes­kuk­seen. Kel­lo oli kuusi illal­la. Kes­kel­lä Pits­kua on yksi kup­pi­lan tapai­nen, ja se oli kiinni.

    A‑junan vuo­ro­vä­li ruuh­kan ulko­puo­lel­la on pit­kä, kos­ka ei ole asuk­kai­ta eli mat­kus­ta­jia. Ongel­mak­si mai­nit­tu pysä­köin­ti on myös pul­mal­lis­ta osin samois­ta syis­tä, jos oli­si asuk­kai­ta voi­tai­siin käyt­tää vuo­rot­te­lu­py­sä­köin­tiä, eli oli­si enem­män mak­sa­jia samoil­le paikoille.

    Nor­maa­lis­ti asu­kas­ti­lai­suus menee niin että viras­ton edus­ta­ja ker­too että täm­möis­tä halut­tai­siin raken­taa, tar­vi­taan asun­to­ja, ja sen sel­lais­ta. Sit­ten ylei­sös­tä noin puo­let huu­taa vas­taan, että jon­ne­kin muu­al­le. Tuol­la Pits­kus­sa tämä meni hyvin häm­men­tä­väs­ti niin että asu­ka­syh­dis­tyk­sen, yri­tys­ten, kiin­teis­tö­no­mis­ta­jien edus­ta­jat oli­vat kaik­ki että voi kun oli­si lisää asuk­kai­ta, ja viras­ton edus­ta­jat sii­hen että mut­ku tämä on stra­te­gi­nen työ­paik­ka-alue, niin ei voi.

    Tar­koi­tus on hyvä, kuten yleen­sä. Hel­sin­ki tar­vit­see tie­ten­kin työ­pai­koil­le tilaa, mut­ta kun ei nämä yksi­puo­li­set työ­paik­ka-alu­eet ole kenen­kään etu. Kun ei niis­sä viiih­dy edes työpaikat.

    Ja täs­men­ne­tään nyt vie­lä että yllä puhun lähin­nä Vali­mo­tien alu­ees­ta. Tak­ka­tien teol­li­suusa­lue Pitä­jän­mäen ase­man vie­res­sä on visai­sem­pi kysymys.

    Pii­mäen syke mats­kut löy­tyy http://www.rakli.fi/klinikat/piimaen-syke.html

  6. Ratik­ka­puo­lue tote­aa lyhyes­ti, että lis­tal­la on kak­si koh­det­ta jois­sa on kis­ko­ja, ja ne kum­mat­kin on piir­ret­ty vää­rin. Sekä Man­ner­hei­min­tiel­lä että Som­pa­raa­ses­sa on 6,0 met­riä leveä ratik­ka­kais­ta, luo­tet­ta­van lii­ken­nöin­nin tar­vit­se­ma leveys on 6,4–7,0. Var­sin­kin Som­pa­saa­res­sa jos­sa teh­dään uut­ta kau­pun­gin­osaa tätä on hyvin vai­kea ymmär­tää. Älkää piir­tä­kö vää­rin, piir­tä­kää oikein, kiitos.

  7. Kunin­kaan­tam­men eri­ta­so­liit­ty­män hankearviointi
    Eri­ta­so­liit­ty­mä on las­ket­tu erit­täin kan­nat­ta­vak­si. Sanon täs­tä mie­li­pi­tee­ni, kun olen näh­nyt esittelyn.

    Kai­vok­se­lan liit­ty­mään ehdo­te­taan lisä­ramp­pe­ja, ver­rat­taen pie­nel­lä kah­den mil­joo­nan kus­tan­nuk­sel­la. Tämä lie­nee kannattavaa.

    Sen sijaan eril­li­sen Kunin­kaan­tam­men liit­ty­män teke­mi­nen heti Kai­vok­se­lan liit­ty­män ete­lä­puo­lel­le mak­saa kaik­ki­nen­sa 11–24 mil­joo­naa. Kan­nat­ta­vuut­ta arvioi­taes­sa ei ole las­ket­tu mukaan liit­ty­män vie­mää val­ta­vaa tilaa, kos­ka tiein­si­nöö­ril­le maa on ilmais­ta. Sitä ei kan­na­ta teh­dä, vaan teh­dä sil­le varat­tuun tilaan asuntoja.

  8. Man­ner­hei­min­tien perus­pe­ri­aa­te on hyvä, mut­ta ratikk­ka­kais­tan mini­mi­le­vey­dek­si on saa­ta­va 6,4 m. Se on pie­nin leveys, jol­la ratik­ka on riip­pu­ma­ton rin­nal­la aja­vien auto­jen sivu­pei­leis­tä. Ja aina­kaan pää­väy­läl­lä, jol­lai­nen Man­ner­hei­min­tie on, ei voi­da hyväk­syä pie­nem­pää mit­taa kuin tuo 6,4 m, jos siis halu­taan nou­dat­taa nii­tä juh­la­pu­hei­ta, jois­sa rati­koi­ta aina nopeu­te­taan ja luo­tet­ta­vuut­ta paran­ne­taan. Totuus voi tie­tys­ti olla toi­nen­kin. Se kai näh­dään tänä iltana.

    Puut­tu­vat 40 cm saa­daan fil­la­ri­kais­tois­ta, jot­ka ovat nyt yli­le­vei­tä. Itsea­sias­sa yli 2 m leveä fil­la­ri­kais­ta on minus­ta huo­no myös fil­la­reil­le, sil­lä se hou­kut­te­lee käyt­tä­mään fil­la­ri­kais­taa lyhy­tai­kai­seen auto­py­sä­köin­tiin – saa­han auton jätet­tyä sii­hen ilman ris­kiä sii­tä, että auto oli­si ohia­ja­vien ajo­neu­vo­jen tiel­lä. Fil­la­rin kan­nal­ta tai­tai­si olla parem­pi, ettei sii­hen kais­tal­le mah­du pysäköimään.

    Jos raken­nus­vi­ras­ton pojat jou­tu­vat tämän seu­rauk­se­na lumi­au­raos­tok­sil­le, on se tämän koko­nai­suu­den mur­heis­ta kaik­kein pienin.

  9. Pal­jon­ko sääs­tyy nyt, kun Hel­sin­gin kau­pun­gin­hal­li­tus tyr­mä­si Kivi­no­kan raken­ta­mi­sen (ks.HS/10.6.2014, s.A20)?

    Entä pal­jon­ko sääs­tyy lisää, kun Koi­vusaa­ren asun­to-/lii­ke-/toi­mis­to­ra­ken­ta­mi­ses­ta (joka pilai­si mm. meri­luon­toa ja ympä­ris­töään laa­jal­la näky­vyy­sa­lu­eel­la) luovutaan?

    Entä sit­ten, kun kal­liin, yli 200 mil­joo­nan sil­tain­ves­toin­nin sijaan Laa­ja­sa­lon-Kata­jan­no­kan yhteyt­tä var­ten tila­taan nol­la­pääs­töi­set, jous­ta­vat mat­kus­ta­ja-/fil­la­ri­lau­tat, ja lin­jan 4 ratik­ka­lin­jaa piden­ne­tään jo val­mii­na odot­ta­vaan Kata­jan­no­kan pääs­sä lii­ken­teen kas­vua odot­ta­vaan laut­ta­ter­mi­naa­liin, jol­loin inves­toin­ti on pal­jon pie­nem­pi, ja voi­daan lisäk­si sovit­taa hel­pom­min kas­va­maan todel­li­sen tar­peen mukaan?
    Muu­al­la maa­il­mas­sa tuol­lai­set suk­ku­la­lii­ken­net­tä välit­tä­vät aluk­set ovat tar­peel­li­nen ja kas­va­va ilmiö, hel­pot­ta­maan mm. ruuh­kau­tu­nut­ta liikennettä.

    Edel­lä­lue­tut yhteen­las­kien syn­tyy aika isot, hel­sin­ki­läis­tä veron­mak­saa­jaa ilah­dut­ta­vat säästöt.

  10. Kapea idyl­li­nen Meri­kan­non­tie kul­kee hie­nois­sa ran­ta­mai­se­mis­sa Tai­val­lah­des­ta Mei­lah­teen ja Seu­ra­saa­ren suun­taan. Alu­eel­le mah­tu­vat nyt kapeil­le rei­teil­leen niin käve­li­jät, pyö­räi­li­jät kuin autot­kin töyssyineen. 

    Nämä Tai­val­lah­den ran­ta­mai­se­mat ovat hie­no osa van­haa Hel­sin­kiä, jota ei pitäi­si pila­ta mil­lään lii­ken­ne­hank­keil­la. Nos­ta­kaa­pa otsa tan­gos­ta ja käy­kää ihas­te­le­mas­sa kesäis­tä Hel­sin­kiä japa­ni­lais­ten turis­tien kanssa.

    Mil­tä mah­tai­si Meri­kan­non­tien ympä­ris­tö näyt­tää sen jäl­keen, kun kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat ovat jyrän­neet sin­ne uudet pyö­rä­baa­nan­sa? Muis­tat­te­ko sen van­han leh­muk­sen, joka kas­vaa kes­kel­lä pyö­rä­tie­tä Sou­tus­ta­dio­nin nur­kal­la? Kyl­lä mah­taa lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­ta naurattaa.

  11. Roi­hu­vuo­ren poh­jois­rin­teel­le teol­li­suusa­lu­eel­le päin esi­te­tään asun­to­ja. Kaa­va vai­kut­taa sinän­sä hyväl­tä, mut­ta miten noi­ta ker­ros­ne­liöi­tä tuli noin vähän? Sovel­tuu Roi­hu­vuo­ren väl­jään raken­tee­seen, mut­ta kuitenkin.”

    Mie­luus­ti me Roi­hu­vuo­res­sa näki­sim­me enem­män uusia asuk­kai­ta. Jos vaik­ka sai­si 1000 tai enem­män­kin. Voi­si paran­taa palveluita.

    Uusien talo­jen kivi­jal­kaan voi­si myös hie­man enem­män raken­taa lii­ke­ti­laa. Nyt sitä on vain paris­sa talossa. 

    (ja noin muu­toin oli­si kiva, jos sai­sim­me osta­riam­me vas­ta­pää­tä ole­van mata­lan kapak­ka-mos­kei­ja-talon nurin ja tilal­le asun­to­ja ja lii­ke­ti­laa. Talol­la on vuo­kra­so­pi­mus voi­mas­sa, mut­ta voi­si­ko sen purkaa?)

    Roi­hik­kaan siis voi­si täy­den­nys­ra­ken­taa­kin ainak­ni 1000 asuk­kaal­le. Yhteen­sä 2000 asu­kas­ta nykyis­ten vajaan 8000 lisäk­si oli­si mai­nio juttu.

  12. Jos tuo sata­ma teh­dään tuos­sa koos­sa, niin kyl­lä kai kau­pun­gin pitää asuk­kai­taan sen ver­ran kun­nioit­taa, että lai­vois­ta pur­kau­tu­va lii­ken­ne työn­ne­tään maan alle ja sitä kaut­ta Län­si­väy­läl­le. Tuos­ta­han tuli­si muu­ten Kana­va­ka­tu sel­lai­ses­sa potens­sis­sa, että kuka tahan­sa menet­täi­si tajun­tan­sa veren kara­tes­sa päästä.

    Ihan mie­len­kiin­toi­nen tämä polii­tik­ko­jen ajat­te­lu, kun ei enää ole mitään ymmär­rys­tä sil­le, että rahaa pitää käyt­tää saa­dak­seen sitä enem­män. Jos pitää­kin tur­haa toi­min­taa vähen­tää ja kas­vu­kin sai­si tait­tua, niin jokin suun­ni­tel­mal­li­suus tuos­sa pitäi­si olla, eikä vain tum­pe­loi­da jon­kun fried­ma­ni­lai­sen uskon­kap­pa­leen totuuk­sien perässä.

  13. Ulko­mai­sen ris­tei­li­jä­lii­ken­teen tuo­mia raha­vir­to­ja on lobat­tu kovas­ti, joten panos­tuk­sen sii­hen voi ymmärtää.
    Suo­mes­ta lii­ken­nöi­vil­lä auto­lau­toil­la teh­dään myös ris­tei­lyi­tä ilman auto­ja ja ilmei­ses­ti tämä­kin on kan­nat­ta­vaa puu­haa. Reit­ti­lii­ken­tees­sä auto­jen kul­jet­ta­mi­nen tuo luon­nol­li­ses­ti lisää tulo­ja — sekä lai­vayh­tiöil­le että Hel­sin­gin Sata­mal­le. Oli­si kiin­nos­ta­vaa näh­dä arvio välil­li­sis­tä ja vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sis­ta, jos vaih­toeh­dot ovat lisää auto­jen kul­je­tus­ta vs. vähem­män auto­jen kul­je­tus­ta. Esi­mer­kik­si tur­va-alu­eet sata­mis­sa tar­vi­taan reit­ti­lii­ken­tee­seen rekis­te­röi­ty­jen lai­vo­jen vuok­si, ris­tei­li­jät eivät nii­tä vält­tä­mät­tä vaadi.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Elin­kaa­ri­ra­hoi­tus tar­koit­taa raken­ta­mis­ta velak­si ja tämän pääl­le yli­kor­ke­aa kor­koa sil­le velalle. 

    Oli­ko jotain syy­tä, mik­si kau­pun­ki ei voi toi­mia täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa luo­tot­ta­ja­na, jol­loin kor­ko­ta­so oli­si kau­pun­gin pää­tet­tä­vis­sä ja sitä pait­si satai­si suo­raan kau­pun­gin pus­siin? Eli infra yhtiöi­tet­täi­siin ja rahoi­tet­tai­siin (osit­tain?) kau­pun­gin myön­tä­mäl­lä lai­nal­la. Toki infran tuot­to pitäi­si sit­ten jol­lain taval­la kerä­tä täl­le yhtiöl­le jot­ta lai­nan voi­si mak­saa kor­koi­neen takaisin.

    Vai oli­ko se inves­toin­ti­raa­mi oikeas­ti sel­lai­nen että myös ulos­lai­na­tut pää­omat las­ke­taan raa­miin mukaan kokonaisuudessaan?

    Ei sil­lä että pitäi­sin rah­ti­sa­ta­maa suur­kau­pun­gin kes­kus­tas­sa mie­lek­kää­nä tai vii­me kädes­sä vaih­toeh­toi­hin ver­rat­tu­na kan­nat­ta­va­na hankkeena.

    1. Siis jos joku elin­kaa­ri­ra­ken­ta­ja raken­taa vaik­ka­pa tuol­lai­sen beto­ni­kan­nen rahal­la, jon­ka se on saa­nut kau­pun­gil­ta lai­na­na, mik­si kau­pun­ki ei käy­tä sitä rahaa suo­raan sen hank­keen toteuttamiseen?

  15. En tie­dä läh­ti­kö vies­ti­ni ennen kuin lin­jat meni­vät tuk­koon. Yri­tän uudel­leen: Onko val­tuus­to jo jos­sain vai­hees­sa käsi­tel­lyt Itä-Paki­lan ase­ma­kaa­van muu­tos­ta? Eikö vas­tuu juu­ri täs­tä kysei­ses­tä suun­ni­tel­man käsit­te­ly­vai­hees­ta ole­kaan kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nal­la? Mik­si tämä sit­ten edes on lau­ta­kun­nan esi­tys­lis­tal­la. Edes lausun­nois­sa ei puol­le­ta kaik­kia nyt ehdo­tet­tu­ja rat­kai­su­ja. Kun on valit­tu kan­ta­maan vas­tuu­ta ja siten saa­nut sel­lai­seen val­tuu­det niin kyl­lä­hän vas­tuun­sa pitäi­si myös tilai­suu­den tul­len pys­tyä kan­ta­maan. Ihmettelen.

    1. Kaa­van ensim­mäi­nen käsit­te­li­jä on lau­ta­kun­ta. Sen jäl­keen se ete­nee kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen kaut­ta val­tuus­toon. Lau­ta­kun­nas­sa tämä oli jo ker­ran, jon­ka jäl­keen se lähe­tet­tiin lausun­nol­le. Nyt se on uudes­taan nii­den lausun­to­jen takia.

  16. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    Entä sit­ten, kun kal­liin, yli 200 mil­joo­nan sil­tain­ves­toin­nin sijaan Laa­ja­sa­lon-Kata­jan­no­kan yhteyt­tä var­ten tila­taan nol­la­pääs­töi­set, jous­ta­vat mat­kus­ta­ja-/fil­la­ri­lau­tat, ja lin­jan 4 ratik­ka­lin­jaa piden­ne­tään jo val­mii­na odot­ta­vaan Kata­jan­no­kan pääs­sä lii­ken­teen kas­vua odot­ta­vaan laut­ta­ter­mi­naa­liin, jol­loin inves­toin­ti on pal­jon pie­nem­pi, ja voi­daan lisäk­si sovit­taa hel­pom­min kas­va­maan todel­li­sen tar­peen mukaan?
    Muu­al­la maa­il­mas­sa tuol­lai­set suk­ku­la­lii­ken­net­tä välit­tä­vät aluk­set ovat tar­peel­li­nen ja kas­va­va ilmiö, hel­pot­ta­maan mm. ruuh­kau­tu­nut­ta liikennettä. 

    Täs­tä aiheu­tui­si sil­taan ver­rat­tu­na niin suu­ret kus­tan­nuk­set, ettei meil­lä ole sii­hen miten­kään varaa. Kun rahaa ei ole lii­kaa, on sil­ta käy­tän­nös­sä ainoa vaihtoehto.

  17. Jahas, Som­pa­saa­ren tyh­jäl­tä sata­ma­ken­täl­tä­kään ei ole löy­ty­nyt 40 cm tilaa ratik­kaa var­ten. No, se tila on help­po sin­ne teh­dä – tus­kin lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jat ovat aja­tel­leet tuol­le Aal­lon­hal­ko­jal­le 70 km/h nopeus­ra­joi­tus­ta, joten kaven­ne­taan auto­kais­tat 3,3 m leveik­si. Saa­daan kak­si yhden hin­nal­la – toi­mi­va ratik­ka ja rajoi­tuk­sia parem­min nou­dat­ta­vat autot.

    Sinän­sä koko kadun poik­ki­leik­kaus on yhtä epä­on­nis­tu­nut kuin Itä­me­ren­ka­dul­la. Siel­lä voi käy­dä tal­vel­la kat­so­mas­sa, miten autot pysä­köi­dään puo­lik­si ajo­kais­tal­le ja auto­lii­ken­ne kul­kee suju­vas­ti kis­ko­jen päällä.

  18. Itä-Paki­lan siir­to­la­puu­tar­ha-alu­een kaavasta:
    Toi­vot­ta­vas­ti KSL voi teh­dä itse­näi­ses­ti pää­tök­siä, kun kaa­vas­sa on kyse luon­non ja kult­tuu­ri­mai­se­man suo­je­lus­ta. Van­hal­le rii­hi­pel­lol­le aio­taan raken­taa 30 mök­kiä, vaik­ka pel­to on osa Tuo­ma­rin­ky­län kar­ta­non kult­tuu­ri­mai­se­maa ja suo­jel­tu sekä yleis­kaa­val­la että useal­la ase­ma­kaa­van muu­tok­sel­la. Alu­ees­ta tuli­si 549 siir­to­la­puu­tar­ha­pals­tan ja 329 park­ki­pai­kan jät­ti­läis­kes­kit­ty­mä, jon­ka ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia Natu­ra 2000-ver­kos­toon kuu­lu­van Van­taan­jo­keen ja rau­hoi­tet­tuun vuol­le­jo­ki­sim­puk­kaan ei ole tutkittu.

  19. tpyy­luo­ma: Pitä­jän­mäen alue ei ole toi­mis­toil­le eri­tyi­sen hou­kut­te­le­va, kos­ka siel­lä ei asuk­kai­ta. Kun ei ole asuk­kai­ta, pal­ve­lu­tar­jon­ta on huo­no, kos­ka pal­ve­lut vaa­ti­si­vat käyt­töä muul­loin­kin kuin toi­mis­toai­kaan kannattaakseen. 

    Tämä menee toi­sin­kin päin. Kun ei ole työ­paik­ko­ja, ei ole myös­kään tilaus­ta monen­lai­sil­le pal­ve­luil­le. Esi­mer­kik­si ravin­to­lat kai­paa­vat sekä lou­nas- että illal­lis­asiak­kai­ta. Kun lou­nas­asiak­kai­ta ei ole, ravin­to­loi­den perus­ta­mi­nen asui­na­lueil­le ei ole kan­nat­ta­vaa. Pal­ve­lu­jen kaik­koa­mis­ta asui­na­lueil­ta mureh­di­taan, mut­ta kun asiak­kaat ovat vir­ka-aikaan pois­sa, niin mil­lä ne pal­ve­lut pysy­vät pystyssä?

    Elä­vää kau­pun­kia syn­tyy vain työ­paik­ko­ja ja asun­to­ja sekoit­ta­vas­sa perin­tei­ses­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa, sel­lai­ses­sa kuin Hel­sin­gin kantakaupunki.

  20. Auto­laut­to­jen siir­tä­mi­nen Vuo­saa­reen tar­koit­tai­si vähän samaa kuin jos Tal­lin­nas­sa auto­lau­tat siir­ret­täi­siin kes­kus­tas­ta Muu­gaan, mis­tä sit­ten pää­si­si bus­sil­la tai junal­la kes­kus­taan. Jokai­nen voi miet­tiä, kuin­ka hou­kut­te­le­vaa tämä on laut­to­jen mat­kus­ta­jil­le ja mitä se tar­koit­taa turismille.

    1. Jos auto­lau­tat siir­ret­täi­siin rei­til­le Muu­ga — Vuo­saa­ri, var­maan­kin rei­til­le Tal­lin­na — Jät­kä­saa­ri ilmes­tyi­si hen­ki­lö­lii­ken­net­tä har­joit­ta­via lauttoja.

  21. Kyl­lä­hän täs­sä sata­ma­hom­mas­sa pitäi­si osa­ta erot­taa todel­li­nen turis­mi ja Hel­sin­gin kau­pun­gin kas­san lihot­ta­mi­nen vii­na­ral­lia tuke­mal­la. Kenen ihmeen etu se voi olla, että koko Ete­lä-Hel­sin­gin lii­ken­ne on tukos­sa noin 10 ker­taa päi­väs­sä sitä var­ten, että kaik­ki Ete­läi­sen Suo­men tilaus­bus­sit kul­jet­ta­vat vii­na­nos­ta­jia Län­si-Sata­maan? Juu­ri eilen ohit­se­ni ajoi sata­mas­ta tule­va bus­si, jon­ka ikku­nas­sa luki reit­ti Lah­ti — Hei­no­la — Mik­ke­li — Iisal­mi (ja ehkä joko muu­kin paik­ka vie­lä). Toi­vot­ta­vas­ti Mik­ke­lis­tä men­nään Tal­lin­naan muus­ta­kin syys­tä kuin hal­van kos­sun vuoksi.

    Kyl­lä­hän täs­sä yhteis­kun­nas­sa on yhtä ja tois­ta vial­la, jos vii­nan verot­ta­mi­nen joh­taa täl­lai­siin lie­veil­miöi­hin. Hel­sin­ki hyö­tyy sata­man­sa kaut­ta sii­tä, mitä kor­keam­pia vero­ja kerä­tään val­tion kas­saan. Ja pai­kal­li­set asuk­kaat kär­si­vät seurauksista.

    Koet­ta­kaa­pa men­nä bus­sil­la 20 Erot­ta­jal­ta Ruo­ho­lah­teen, kun joku lai­va on juu­ri tul­lut tai läh­dös­sä. Kan­nat­taa ottaa Dos­to­jevs­kin koo­tut mukaan bus­siin, niin aika kuluu rattoisammin.

  22. Minä en täs­tä pidä, mut­ta val­tuus­to on vaa­ti­nut näin teke­mään ja mehän tot­te­lem­me.” Val­tuus­ton tah­to on lisä­tä siir­to­la­puu­tar­ha­mök­kien mää­rää Hel­sin­gis­sä, tot­ta, mut­ta ei kai kui­ten­kaan hin­nal­la mil­lä hyvän­sä? Ei kai kult­tuu­ri­mai­se­man kus­tan­nuk­sel­la? Tai pak­ko­lu­nas­ta­mal­la tois­ten elä­män­työ pals­to­jen pak­ko­puo­li­tuk­sis­sa? Vas­tuu on kyl­lä nyt lautakunnalla.

  23. Tuo­mas: Tämä menee toi­sin­kin päin. Kun ei ole työ­paik­ko­ja, ei ole myös­kään tilaus­ta monen­lai­sil­le pal­ve­luil­le. Esi­mer­kik­si ravin­to­lat kai­paa­vat sekä lou­nas- että illal­lis­asiak­kai­ta. Kun lou­nas­asiak­kai­ta ei ole, ravin­to­loi­den perus­ta­mi­nen asui­na­lueil­le ei ole kan­nat­ta­vaa. Pal­ve­lu­jen kaik­koa­mis­ta asui­na­lueil­ta mureh­di­taan, mut­ta kun asiak­kaat ovat vir­ka-aikaan pois­sa, niin mil­lä ne pal­ve­lut pysy­vät pystyssä? 

    Kau­pun­gin yksin­ker­tai­ses­sa ajat­te­lus­sa alu­eet, jos­sa on sekä työ­paik­ko­ja että asun­to­ja ovat pan­nas­sa. Se on joko tai, isol­la vii­vot­ti­mel­la piirretty.

    Laut­ta­saa­res­ta ja Ara­bias­ta pois­te­taan työ­pai­kat ja Pits­kuun ja Vii­kin­ran­taan ei raken­ne­ta tar­peek­si asun­to­ja. Kuol­lut­ta on, työ­ai­kaan tai kotiaikaan.

  24. Talous­hal­lin­nos­sa on vähän urpu­tet­tu tuos­ta sub­ven­tios­ta, mut­ta minus­ta se on pai­kal­laan. Näin sanot­tiin myös kir­jas­sa seu­raa­vat 400 000 hel­sin­ki­läis­tä: koro­te­taan katu­py­sä­köin­nin hin­taa ja sub­ven­toi­daan sil­lä rahal­la hal­li­py­sä­köin­tiä niin kysyn­tä ja tar­jon­ta tasa­pai­not­tu­vat edes vähän.”

    Kun vain jäi­si edes jotain, jol­la sub­ven­toi­da. Muis­taak­se­ni pää­tet­ty­jen koro­tus­ten jäl­keen­kään asu­kas­py­sä­köin­nin hin­ta ei kata edes paik­ko­jen yllä­pi­to­kus­tan­nuk­sia. Hal­li­paik­ko­jen sub­ven­tio kan­nat­tai­si aloit­taa vas­ta, kun ollaan pääs­ty edes omien kus­tan­nus­ten yli.

  25. Ei tuos­sa Län­si­sa­ta­man laa­jen­nuk­ses­sa ole mitään jär­keä. Sen hin­nal­la (120–130 mil­joo­naa euroa) sai­si raken­net­tua kevyes­ti puut­tu­van vajaan 3 km met­ro­ra­taa Vuo­saa­ren sata­maan, ase­mi­neen, eri­ta­so­ris­teyk­si­neen päi­vi­neen. Ja Hel­sin­gin met­ro sen­tään on jär­kyt­tä­vän kal­lis­ta infraa rakentaa. 

    Kun jo nyt on puhe, että lisäk­si tulee tar­peen raken­taa tun­ne­li Län­si­väy­läl­le, koko jut­tu menee vie­lä absur­dim­mak­si. Vuo­saa­reen on teh­ty tun­ne­li Kehä III var­ten, jos­ta on help­po kul­ku koko maan tie­ver­kos­toon. Ei se hait­tai­si viro­lais­ta duu­na­ria tai suo­ma­lais­ta oluen­ha­ki­jaa, joi­ta mat­kus­ta­jis­ta on suu­ri osa, jos laut­ta ei vie­kään kes­kus­taan, jos­ta on tun­ne­tus­ti ikä­vä yrit­tää autoil­la. Mik­si ihmees­sä ei hyö­dyn­ne­tä jo teh­tyä kal­lis­ta infraa Vuosaaressa?

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos auto­lau­tat siir­ret­täi­siin rei­til­le Muu­ga – Vuo­saa­ri, var­maan­kin rei­til­le Tal­lin­na Jätkäsaar5i ilmes­tyi­si hen­ki­lö­lii­ken­net­tä har­joit­ta­via lauttoja.

    Ja Muu­gaan alko­ho­li­myyn­tiä har­joit­ta­via vähittäismyyntiyrityksiä.

    Oli­si var­maan aika win-win tuol­lai­nen tilan­ne. Tal­lin­nas­sa­kin voi­tai­siin raken­taa sata­maan muu­ta­kin kuin jät­ti­mäi­nen viinakauppa.

    Tie­tys­ti auto­laut­ta­va­rus­ta­moil­le se oli­si kusi­nen paik­ka kun kal­liit inves­toin­nit menet­täi­si­vät val­tao­san arvos­taan kertarysäyksellä.

    1. Tie­tys­ti auto­laut­ta­va­rus­ta­moil­le se oli­si kusi­nen paik­ka kun kal­liit inves­toin­nit menet­täi­si­vät val­tao­san arvos­taan kertarysäyksellä.

      Lai­van voi myydä.

  27. Daniel Feder­ley: Täs­tä aiheu­tui­si sil­taan ver­rat­tu­na niin suu­ret kus­tan­nuk­set, ettei meil­lä ole sii­hen miten­kään varaa. Kun rahaa ei ole lii­kaa, on sil­ta käy­tän­nös­sä ainoa vaihtoehto. 

    Löy­tyy­kö vii­tet­tä las­kel­miin? Nii­den las­kel­mien mukaan, joi­ta itse olen muis­taak­se­ni näh­nyt leik­ka­si vii­den(!) lau­tan vaih­toeh­to kus­tan­nuk­sil­laan sil­lan kus­tan­nuk­set jos­sain, oli­ko­han perä­ti yli sadan vuo­den päässä!

    1. Sel­vi­tys laut­ta­vaih­toeh­dos­ta, tun­ne­lis­ta, köy­si­ra­das­ta ja muus­ta sel­lai­ses­ta on teh­ty ja var­maan­kin sen löy­tää googlaa­mal­la kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton sivuil­ta. Laut­ta­vaih­toeh­don pal­veu­ta­so oli­si aivan sur­kea ratik­kaan verrattuna.

  28. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Löy­tyy­kö vii­tet­tä las­kel­miin? Nii­den las­kel­mien mukaan, joi­ta itse olen muis­taak­se­ni näh­nyt leik­ka­si vii­den(!) lau­tan vaih­toeh­to kus­tan­nuk­sil­laan sil­lan kus­tan­nuk­set jos­sain, oli­ko­han perä­ti yli sadan vuo­den päässä!

    Lisää sii­hen vie­lä 10 mil­joo­naa euroa mene­tet­ty­jä kun­nal­lis­ve­ro­tu­lo­ja joka vuo­si ja maa­nar­von­nousua 100 mil­joo­naa euroa.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sel­vi­tys laut­ta­vaih­toeh­dos­ta, tun­ne­lis­ta, köy­si­ra­das­ta ja muus­ta sel­lai­ses­ta on teh­ty ja var­maan­kin sen löy­tää googlaa­mal­la kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton sivuil­ta. Laut­ta­vaih­toeh­don pal­veu­ta­so oli­si aivan sur­kea ratik­kaan verrattuna. 

    Onko tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta että kus­tan­ne­taan sitä Laa­ja­sa­lon (yksi asui­na­lue mui­den jou­kos­sa) kor­ke­aa pal­ve­lu­ta­soa hin­taan 200 mil­joo­naa euroa, eli rei­lus­ti yli 300 euroa per Hel­sin­gin asu­kas (ja vie­lä enem­män per veron­mak­sa­ja). Laut­ta­mat­ka­han toi­si (Laa­ja­sa­lon) alu­eel­le lisäk­si kivaa omintakeisuutta.

  30. Lin­nun­lau­lua ei kyl­lä sai­si leven­tää enää yhtään. Edel­li­nen­kin leven­nys oli vir­he. Ikui­nen leven­tä­mi­nen joh­taa vain koko Lin­nun­lau­lun katoa­mi­seen. Laa­jen­nus pitää teh­dä ylös- ja alas­päin ja oli­si pitä­nyt teh­dä jo vii­mek­si. Junat kah­teen ker­rok­seen rata­väy­län kes­kel­le ja toi­sen ker­rok­sen molem­mil­le lai­doil­le baanat.
    Haas­tee­na on tiet­ty miten laa­jen­nus voi­daan teh­dä juna­lii­ken­teen toi­mies­sa koko ajan. Onnis­tuis­ko­han tek­ni­ses­ti, jos alo­tet­tais las­ke­mal­la yksi rai­de 2m alas­päin? Ois­ko­han kui­lus­sa nyt 11 rai­det­ta, jol­loin 10 pysyis käy­tös­sä. Ekan rai­teen las­kun jäl­keen sen pääl­le sit­ten eka toi­sen ker­rok­sen rai­de ja sen jäl­keen käy­tös­sä on koko ajan vähin­tään nykyi­nen 11 rai­teen kapasiteetti.

  31. Jalan­kul­ki­ja: Koet­ta­kaa­pa men­nä bus­sil­la 20 Erot­ta­jal­ta Ruo­ho­lah­teen, kun joku lai­va on juu­ri tul­lut tai lähdössä.

    Joku kai jos­kus Jät­kä­saa­ren suun­nit­te­lun aikaan oli sitä miel­tä, ettei sii­tä tuli­si paha pus­sin­poh­ja lii­ken­teel­li­ses­ti. Aina ei voi voittaa.

  32. Tuo­mas: Tämä menee toi­sin­kin päin. Kun ei ole työ­paik­ko­ja, ei ole myös­kään tilaus­ta monen­lai­sil­le pal­ve­luil­le. Esi­mer­kik­si ravin­to­lat kai­paa­vat sekä lou­nas- että illal­lis­asiak­kai­ta. Kun lou­nas­asiak­kai­ta ei ole, ravin­to­loi­den perus­ta­mi­nen asui­na­lueil­le ei ole kan­nat­ta­vaa. Pal­ve­lu­jen kaik­koa­mis­ta asui­na­lueil­ta mureh­di­taan, mut­ta kun asiak­kaat ovat vir­ka-aikaan pois­sa, niin mil­lä ne pal­ve­lut pysy­vät pystyssä?

    Elä­vää kau­pun­kia syn­tyy vain työ­paik­ko­ja ja asun­to­ja sekoit­ta­vas­sa perin­tei­ses­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa, sel­lai­ses­sa kuin Hel­sin­gin kantakaupunki.

    Juu­ri näin. Ja se on nime­no­maan se sekoi­tet­tu raken­ne joka ei Pitä­jän­mäel­lä viras­tol­le käy.

  33. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Onko tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta että kus­tan­ne­taan sitä Laa­ja­sa­lon (yksi asui­na­lue mui­den jou­kos­sa) kor­ke­aa pal­ve­lu­ta­soa hin­taan 200 mil­joo­naa euroa, eli rei­lus­ti yli 300 euroa per Hel­sin­gin asu­kas (ja vie­lä enem­män per veronmaksaja). 

    Annet­tu perus­te­lu­han tääl­lä­hän on ollut se, että kos­ka kau­pun­ki omis­taa alu­een maat, se sai­si nuo raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set takai­sin maan arvon nousun myö­tä (jos siis sil­ta pis­te­tään pys­tyyn nyt, ei sit­ten, kun ton­tit on myyty)

  34. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Pal­jon­ko sääs­tyy nyt, kun Hel­sin­gin kau­pun­gin­hal­li­tus tyr­mä­si Kivi­no­kan raken­ta­mi­sen (ks.HS/10.6.2014, s.A20)?
    Entä pal­jon­ko sääs­tyy lisää, kun Koi­vusaa­ren asun­to-/lii­ke-/toi­mis­to­ra­ken­ta­mi­ses­ta (joka pilai­si mm. meri­luon­toa ja ympä­ris­töään laa­jal­la näky­vyy­sa­lu­eel­la) luovutaan?
    Entä sit­ten, kun kal­liin, yli 200 mil­joo­nan sil­tain­ves­toin­nin sijaan Laa­ja­sa­lon-Kata­jan­no­kan yhteyt­tä var­ten tila­taan nol­la­pääs­töi­set, jous­ta­vat mat­kus­ta­ja-/fil­la­ri­lau­tat, ja lin­jan 4 ratik­ka­lin­jaa piden­ne­tään jo val­mii­na odot­ta­vaan Kata­jan­no­kan pääs­sä lii­ken­teen kas­vua odot­ta­vaan laut­ta­ter­mi­naa­liin, jol­loin inves­toin­ti on pal­jon pie­nem­pi, ja voi­daan lisäk­si sovit­taa hel­pom­min kas­va­maan todel­li­sen tar­peen mukaan?
    Muu­al­la maa­il­mas­sa tuol­lai­set suk­ku­la­lii­ken­net­tä välit­tä­vät aluk­set ovat tar­peel­li­nen ja kas­va­va ilmiö, hel­pot­ta­maan mm. ruuh­kau­tu­nut­ta liikennettä.
    Edel­lä­lue­tut yhteen­las­kien syn­tyy aika isot, hel­sin­ki­läis­tä veron­mak­saa­jaa ilah­dut­ta­vat säästöt.

    Vään­ne­tään nyt ihan rata­kis­kos­ta: Hel­sin­gin kau­pun­ki eli hel­sin­ki­läi­set omis­taa yleen­sä kaa­voi­tet­ta­van maan. Yksin­ker­tais­taen, ainoa tapa mil­lä ne tuot­taa euroa­kaan kau­pun­ki­lai­sil­le rahaa on että niis­tä kaa­voi­te­taan asun­to- tai toi­mi­ti­la­tont­te­ja, teol­li­suus­tont­tien ja mui­den vuo­krat on aika nimellisiä.

    Kau­pun­ki saa ker­ros­ne­liös­tä kes­ki­mää­rin 700€ joko vuo­kra- tai myyn­ti­tu­lo­ja. Enem­män jos paik­ka on hyvä ja mat­kat on lyhyet (etäisyys/liikenneyhteydet). Ja rahaa siis saa raken­nusoi­keu­den mää­rän mukaan, ei esi­mer­kik­si ton­tin pin­ta-alan mukaan. Eli kau­pun­gin talou­den kan­nal­ta paras­ta on kaa­voit­taa mah­dol­li­sim­man lähel­le ja mah­dol­li­sim­man tiiviisti.

    Mai­nit­se­mis­sa­si tapauksissa:
    — Kivi­nok­ka oli­si ollut jokusen kym­me­nen mil­liä plus­san puo­lel­la, vaik­ka Itä­väy­län kate oli­si syö­nyt sen. Itä­väy­län muut­ta­mi­nen kaduk­si ja sen vie­reen raken­ta­mi­nen oli­si voitollista.
    — Koi­vusaa­res­sa pääs­tään ehkä omil­le, vaik­ka lii­ken­nein­ves­toin­nit on valtavat.
    — Kruu­nu­vuo­res­sa olta­neen plus­san puo­lel­la, kos­ka sil­taa lukuu­not­ta­mat­ta kaa­va ei ole kovin kal­lis. Jos las­kee mukaan Laa­ja­sa­lon täy­den­tä­mi­sen niin ollaan hel­pos­ti voi­tol­la. Ilman sil­taa Kruu­nu­vuo­ri on lii­ken­teell­li­ses­ti suu­rin piir­tein Van­taal­la, samoin lau­tan kans­sa, ja kau­pun­ki sai­si ton­teis­ta van­taa­lai­sen hinnan.

  35. tpyy­luo­ma: Itä­väy­län muut­ta­mi­nen kaduk­si ja sen vie­reen raken­ta­mi­nen oli­si voitollista.

    Vään­täi­sit­kö minul­le­kin, ihan vaan vaik­ka 20 mm:n har­ja­te­räk­ses­tä, miten Itä­väy­lä muu­te­taan kaduk­si? Sii­nä kun vie­res­sä kul­kee ratakiskot…

  36. tpyy­luo­ma: Juu­ri näin. Ja se on nime­no­maan se sekoi­tet­tu raken­ne joka ei Pitä­jän­mäel­lä viras­tol­le käy.

    Se on toi­saal­ta ymmär­ret­tä­vää. Siel­lä on aika­moi­nen työ­paik­ka­kes­kit­ty­mä. Ei suin­kaan Pasi­lan kal­tai­nen viras­to­kes­kit­ty­mä vaan pii­laak­so­mai­sem­paa pöhi­nää. Täl­lä voi olla posi­tii­vi­sia­kin vaikutuksia.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Elin­kaa­ri­ra­hoi­tus tar­koit­taa raken­ta­mis­ta velak­si ja tämän pääl­le yli­kor­ke­aa kor­koa sil­le velalle. 

    Mik­si rahat täy­tyy kier­rät­tää kau­pun­gin bud­je­tin kaut­ta? Jos han­ke on kan­nat­ta­va, niin sata­ma voi teh­dä sen itse yrityksenä.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lai­van voi myydä. 

    Jos haluam­me tän­ne inves­toin­te­ja, ei aika­jän­ne voi olla neljävuotta!

    Toki tar­vit­sem­me myös kot­mais­ta yksi­tyis­tä pää­omaa, mut­ta sen puu­te­han on ihan itse aiheu­tet­tu päänsärky.

  39. tpyy­luo­ma:
    1) Vään­ne­tään nyt ihan rata­kis­kos­ta: Hel­sin­gin kau­pun­ki eli hel­sin­ki­läi­set omis­taa yleen­sä kaa­voi­tet­ta­van maan. Yksin­ker­tais­taen, ainoa tapa mil­lä ne tuot­taa euroa­kaan kau­pun­ki­lai­sil­le rahaa on että niis­tä kaa­voi­te­taan asun­to- tai toi­mi­ti­la­tont­te­ja, teol­li­suus­tont­tien ja mui­den vuo­krat on aika nimellisiä.

    2) Kau­pun­ki saa ker­ros­ne­liös­tä kes­ki­mää­rin 700€ joko vuo­kra- tai myyn­ti­tu­lo­ja. Enem­män jos paik­ka on hyvä ja mat­kat on lyhyet (etäisyys/liikenneyhteydet). Ja rahaa siis saa raken­nusoi­keu­den mää­rän mukaan, ei esi­mer­kik­si ton­tin pin­ta-alan mukaan. Eli kau­pun­gin talou­den kan­nal­ta paras­ta on kaa­voit­taa mah­dol­li­sim­man lähel­le ja mah­dol­li­sim­man tiiviisti.

    3) Mai­nit­se­mis­sa­si tapauksissa:
    — Kivi­nok­ka oli­si ollut jokusen kym­me­nen mil­liä plus­san puo­lel­la, vaik­ka Itä­väy­län kate oli­si syö­nyt sen. Itä­väy­län muut­ta­mi­nen kaduk­si ja sen vie­reen raken­ta­mi­nen oli­si voitollista.
    — Koi­vusaa­res­sa pääs­tään ehkä omil­le, vaik­ka lii­ken­nein­ves­toin­nit on valtavat.
    — Kruu­nu­vuo­res­sa olta­neen plus­san puo­lel­la, kos­ka sil­taa lukuu­not­ta­mat­ta kaa­va ei ole kovin kal­lis. Jos las­kee mukaan Laa­ja­sa­lon täy­den­tä­mi­sen niin ollaan hel­pos­ti voi­tol­la. Ilman sil­taa Kruu­nu­vuo­ri on lii­ken­teell­li­ses­ti suu­rin piir­tein Van­taal­la, samoin lau­tan kans­sa, ja kau­pun­ki sai­si ton­teis­ta van­taa­lai­sen hinnan. 

    1) Raha ei ole kai­ken mit­ta. Pal­jon­ko on iloa rahas­ta, jos ter­veys (tai mie­len­ter­veys) ja hyvä olo mene­te­tään viih­tyi­syy­den ja luon­toar­vo­jen myötä?
    2) Kan­nat­ta­ko myy­dä, jos vuo­kraa­kin sai­si saman ver­ran kuin myyn­ti­tu­loa? Myy­ty on yhtä kuin mene­tet­ty, vuo­kraa­mal­la sitä vas­toin saa (omis­ta­ja) tulovirtaa.
    3) “Ilman sil­taa Kruu­nu­vuo­ri on lii­ken­teell­li­ses­ti suu­rin piir­tein Van­taal­la, samoin lau­tan kans­sa, ja kau­pun­ki sai­si ton­teis­ta van­taa­lai­sen hinnan.”
    Et tai­da ymmär­tää meri­mat­kan vie­hä­tys­tä. Van­taal­la ei tie­tääk­se­ni ole kuin lähin­nä joki, jol­la ei tai­da olla juu­ri muu­ta ‘jouk­ko­jen lii­ket­tä’ kuin kal­ja­kel­lun­ta ker­ran vuodessa.

    Mis­sä päin Van­taa­ta voi kat­sel­la aurin­gon­las­kua 2–3 kilo­met­riä pit­kän selän yli länteen?

    Etäi­syys kes­kus­tas­ta (mat­kan pituu­te­na kilo­met­rei­nä tai minuut­tei­na) ei suin­kaan lie­ne ainoa ton­tin hin­taan (tai sii­tä saa­ta­vaan vuo­kraan) vai­kut­ta­va teki­jä eikä vält­tä­mät­tä aina edes se mer­kit­tä­vin! … vai onko sinul­la esit­tää näyt­töä päinvastaisesta?

    Kai­ken lisäk­si tuo bus­si­laut­taa käyt­täen saa­tu mat­ka-aika kes­kus­taan, 37 min läh­teen (“Laa­ja­sa­lon rai­de­lii­ken­teen vaih­toeh­dot. Ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­ti­se­los­tus. Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to 2014”) mukaan kan­nat­tai­si kyl­lä ana­ly­soi­da tar­kas­ti ja miet­tiä, miten sitä oli­si mah­dol­lis­ta nopeut­taa. Nopeam­pia­kin laut­to­ja maa­il­mal­ta löy­tyy … jos nopeus on ykkösprioriteetilla. 

    Mik­si bussit/raitiovaunut saa­vat ajaa kes­kus­tas­sa 30–40 km/h, mut­ta laut­ta vain 10 km/h, vaik­ka väis­tel­tä­vää lie­nee vedes­sä vähem­män kuin kaduil­la ja nii­den risteyksissä?

  40. Sep­po Hon­ka­nen: Vään­täi­sit­kö minul­le­kin, ihan vaan vaik­ka 20 mm:n har­ja­te­räk­ses­tä, miten Itä­väy­lä muu­te­taan kaduk­si? Sii­nä kun vie­res­sä kul­kee ratakiskot…

    Met­ron voi lait­taa tun­ne­liin, se on vie­lä ver­rat­taen halpaa.

  41. Mat­ti Kin­nu­nen:
    “Roi­hu­vuo­ren poh­jois­rin­teel­le teol­li­suusa­lu­eel­le päin esi­te­tään asun­to­ja. Kaa­va vai­kut­taa sinän­sä hyväl­tä, mut­ta miten noi­ta ker­ros­ne­liöi­tä tuli noin vähän? Sovel­tuu Roi­hu­vuo­ren väl­jään raken­tee­seen, mut­ta kuitenkin.”

    Mie­luus­ti me Roi­hu­vuo­res­sa näki­sim­me enem­män uusia asuk­kai­ta. Jos vaik­ka sai­si 1000 tai enem­män­kin. Voi­si paran­taa palveluita.

    Uusien talo­jen kivi­jal­kaan voi­si myös hie­man enem­män raken­taa lii­ke­ti­laa. Nyt sitä on vain paris­sa talossa. 

    (ja noin muu­toin oli­si kiva, jos sai­sim­me osta­riam­me vas­ta­pää­tä ole­van mata­lan kapak­ka-mos­kei­ja-talon nurin ja tilal­le asun­to­ja ja lii­ke­ti­laa. Talol­la on vuo­kra­so­pi­mus voi­mas­sa, mut­ta voi­si­ko sen purkaa?)

    Roi­hik­kaan siis voi­si täy­den­nys­ra­ken­taa­kin ainak­ni 1000 asukkaalle.Yhteensä 2000 asu­kas­ta nykyis­ten vajaan 8000lisäksi oli­si mai­nio juttu.

    Samaa miel­tä. Tuo osta­ri pitäi­si saat­taa nyky­ai­kaan mitä nopeam­min sen parem­pi. Tii­vis­tä­kää Roi­hi­kaan myös sel­lai­nen oikea kes­kus­ta­mai­nen rat­kai­su ja unoh­ta­kaa ark­ki­teh­tien ilmas­ta kat­so­mat lee­go­jen perin­teik­käät talo­jen lisä­ra­ken­nuk­set kah­del­la puul­la, pihagril­lil­lä ja nur­mi­au­keal­la. Pika­ra­tik­ka kul­ke­maan Laa­ja­sa­los­ta Roi­hi­kan kaut­ta Itik­seen oli­si myös erit­täin ter­ve­tul­lut. Kiitos.

  42. Niin­kuin jo ukko­ni sodan jal­keen sanoi, ela poi­ka IKINA osta mok­kia tai taloa kau­pun­gin vuo­kra­ton­til­la… ole vaan varuil­la­si, joku pai­va kun kau­pun­gin rahat on lop­pu niin se vie­daan sinul­ta pois ilman korvauksia

    Hel­sin­ki on tayn­na talo­ja jot­ka on kau­pun­gin vuo­kra­ton­til­la. ne kaik­ki ote­taan teil­ta vie­la pois ilman kor­vaus­ta ja sen takia muu­tin­kin espan­jaan ja tata taloa ja tont­tia kau­pun­ki ei minulta.

    mok­ki­lai­set, olen todel­la pahoil­la­ni, suo­mi on pahem­pi kom­mu­nis­mi kuin naapurimaansa…

    Mökin­mum­mo:
    “Minä en täs­tä pidä, mut­ta val­tuus­to on vaa­ti­nut näin teke­mään ja mehän tot­te­lem­me.” Val­tuus­ton tah­to on lisä­tä siir­to­la­puu­tar­ha­mök­kien mää­rää Hel­sin­gis­sä, tot­ta, mut­ta ei kai kui­ten­kaan hin­nal­la mil­lä hyvän­sä? Ei kai kult­tuu­ri­mai­se­man kus­tan­nuk­sel­la? Tai pak­ko­lu­nas­ta­mal­la tois­ten elä­män­työ pals­to­jen pak­ko­puo­li­tuk­sis­sa? Vas­tuu on kyl­lä nyt lautakunnalla.

  43. tpyy­luo­ma: Sep­po Hon­ka­nen: Vään­täi­sit­kö minul­le­kin, ihan vaan vaik­ka 20 mm:n har­ja­te­räk­ses­tä, miten Itä­väy­lä muu­te­taan kaduk­si? Sii­nä kun vie­res­sä kul­kee ratakiskot…

    Met­ron voi lait­taa tun­ne­liin, se on vie­lä ver­rat­taen halpaa.

    Heh ! Espoos­sa se mak­saa 1000
    miljoonaa..

  44. Sep­po Hon­ka­nen: Vään­täi­sit­kö minul­le­kin, ihan vaan vaik­ka 20 mm:n har­ja­te­räk­ses­tä, miten Itä­väy­lä muu­te­taan kaduk­si? Sii­nä kun vie­res­sä kul­kee ratakiskot…

    Met­ro lai­te­taan sei­nil­tään pys­ty­suo­raan kui­luun, jon­ka yli mene­vät sil­lat ovat samas­sa tasos­sa kaduk­si muu­te­tun Itä­väy­län kans­sa. (Vrt. Baa­na.) Toi­sel­le puo­lel­le raken­ne­taan talot kiin­ni rata­kui­luun niin että rata­kui­lun ja talo­jen välis­sä on vain taval­li­nen katu ja taloi­hin mää­rä­tään hyvä äänieristys.

  45. ela­ke­lai­nen espan­jas­ta:
    Niin­kuin jo ukko­ni sodan jal­keen sanoi, ela poi­ka IKINA osta mok­kia tai taloa kau­pun­gin vuo­kra­ton­til­la… ole vaan varuil­la­si, joku pai­va kun kau­pun­gin rahat on lop­pu niin se vie­daan sinul­ta pois ilman korvauksia

    Hel­sin­ki on tayn­na talo­ja jot­ka on kau­pun­gin vuo­kra­ton­til­la. ne kaik­ki ote­taan teil­ta vie­la pois ilman kor­vaus­ta ja sen takia muu­tin­kin espan­jaan ja tata taloa ja tont­tia kau­pun­ki ei minulta.

    mok­ki­lai­set, olen todel­la pahoil­la­ni, suo­mi on pahem­pi kom­mu­nis­mi kuin naapurimaansa…

    Juu­ri näin. Hel­sin­ki on todel­la epä­luo­tet­ta­va sopi­mus­kump­pa­ni, johon ei voi luot­taa pät­kän ver­taa. Se on jo näh­ty moneen ker­taan ja raas­tu­vas­sa­kin on käy­ty tätä mit­taa­mas­sa. Onnek­si kau­pun­ki hävisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.