(Tämä tulee nyt vähän myöhään. Olin varannut junamatkan lauantaina Jämsästä Helsinkiin listan lukemista varten, mutta pätkivä nettiyhteys vei hermot ja käytin ajan kirjallisiin töihin. Sen verran vauhdikkaasti junatkin nyt kulkevat, ettei aika olisi kyllä tähän listaan riittänyt. Esityslistaan tästä.)
Jätkäsaaren jättiterminaali
Tämä osoittautui aika visaiseksi asiaksi – ei vain sataman aiheuttaman liikenteen vuoksi – vaan koska hanke on kaupungille niin kallis, että se paukkuu yli lautakunnan investointiraamin. Kaavan toteuttaminen (ilman rakennuksia) maksaa 120 – 130 miljoonaa euroa, josta 60 miljoonaa tulee kansiratkaisusta. Tähän kansiratkaisuun saisi ehkä rahoitusta myös muilta hallintokunnilta (satamalta) mutta KSV:n raamista pitäisi repiä ainakin 60 – 70 miljoonaa. Sitä rahaa raamissa ei ole.
Hupaisaa tässä on, että hanke tuottaa myös huomattavia tuloja, mutta niitä ei investointiraamissa oteta huomioon.
On myös käynyt ilmi, että ei rahantarve tähän lopu. Jatkossa Jätkäsaaren asukkaiden ja sataman liikenne ei tule mahtumaan samaan risteykseen. On pakko rakentaa tunneli Jätkäsaaresta Länsiväylän alkuun. Tämä on niin kallista, että satamapolitiikkaa pitäisi harkita uudestaan. On kallista jakaa liikenne ihmisten ja rahdin kuljettamiseen, mutta se kannattaisi ehkä sittenkin.
Jos meidän pitää rahoittaa tämä KSV:n omasta raamista, kaadan mieluummin koko kaavan. Emme me voi karsia 70 miljoonalla muita investointeja. Se tarkoittaisi suurten asuinalueiden lykkäämistä, pyöräilymäärärahojen rajua leikkausta, asuinalueiden sisäisten liikenneturvallisuushankkeiden panemista roskakoriin ja niin edelleen.
Yksi vaihtoehto voisi olla, että lähetämme kirjeen kaupunginhallitukselle ja ihmettelemme asiaa.
600 uutta roihuvuorelaista
Roihuvuoren pohjoisrinteelle teollisuusalueelle päin esitetään asuntoja. Kaava vaikuttaa sinänsä hyvältä, mutta miten noita kerrosneliöitä tuli noin vähän? Soveltuu Roihuvuoren väljään rakenteeseen, mutta kuitenkin.
Siilitien ja Kettutien kaava
Hyväksyimme tämän kaavan 15.10 2013 ja nyt se tuli lausuntokierrokselta. Siihen ei esitetä merkittäviä muutoksia. Tämä on siinä mielessä kimurantti juttu, että Herttoniemen kirjastoa esitetään tässä purettavaksi. Ajatuksena on, että kirjasto jatkaisi, kunnes sillä on uudet tilat Herttoniemen metroaseman luona, mutta niihin uusiin tiloihin taas ei ole varaa – ei vaikka asuntorakentamisen mahdollistaminen maksaisi uusinvestoinnin. Ratkaisuksi on esitetty kirjastolle vuokratiloja. Näin kierretään investointikatto, vaikka vuokrausvaihtoehto olisikin kaupungille epäedullisempi. Olen yhä sitä mieltä, että kaupungin talouden pidon mittareissa olisi uudistamisen varaa.
Ennustan, että huolimatta päätöksestä, ettei vanhaa kirjastoa pureta ennen kuin uusi on olemassa, jostain löytyy poliitikko, joka ryhtyy mesoamaan kirjaston purkamisesta ja herttoniemeläisten jäämisestä ilman kirjastoa.
Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueen kaava
Tämä oli meillä käsittelyssä 22.10.2013 ja tulee nyt takaisin lausuntojen jälkeen. Ne eivät tuota merkittäviä muutoksia.
Sata uutta siirtolapuutarhamökkiä ja 150 autopaikkaa. Isoimpia palstoja puolitetaan. Yleisessä käytössä olevaa virkistysaluetta privatisoidaan siirtolapuutarhapalstoiksi 3,5 hehtaaria. Minä en tästä pidä, mutta valtuusto on vaatinut näin tekemään ja mehän tottelemme.
Pitäjänmäen yritysalueen maankäytön muutosperiaatteet
Yritykset eivät halua täällä olla, asunnot haluaisivat, mutta viraston mielestä työpaikka-alueita pitää puolustaa. Teollisuusalueissa on jokin ajatus, mutta toimistoja nyt vaan on aivan liikaa. Tämä jää varmaankin pöydälle
Muutokset asukaspysäköintipäätöksiin
(Pöydältä)
Asukaspysäköinnin hintaa nostetaan, aluetta laajennetaan Lauttasaareen ja Munkkiniemeen, otetaan käyttöön yrityspysäköintitunnus, joka on voimassa koko kaupungissa sekä otetaan käyttöön asukaspysäköinnin laitoksissa mahdollistava tunnus, jota kaupunki subventoi parilla kympillä kuussa.
Taloushallinnossa on vähän urputettu tuosta subventiosta, mutta minusta se on paikallaan. Näin sanottiin myös kirjassa seuraavat 400 000 helsinkiläistä: korotetaan katupysäköinnin hintaa ja subventoidaan sillä rahalla hallipysäköintiä niin kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat edes vähän.
Mannerheimintien liikennesuunnitelma välillä Reijolankatu – Nordenskjöldinkatu
(Pöydältä)
Fillareille kaistat kolmitasoratkaisulla. Bussien pysäkkisyvennykset poistetaan. Bussit eivät voi silloin oikein ohittaa toisiaan, mutta eivät ne tee sitä muutenkaan.
Kehä II:n jatkeen liikenneverkkoselvitys.
Mitä tehdä kun Kehä II ei ehkä tulekaan. Kehämäisen liikenteen ennustetaan kasvavan huomattavasti, vaan kasvaako se niin paljon, jos kaupunkirakenne kääntyy tiivistävään suuntaan?
Kuninkaantammen eritasoliittymän hankearviointi
Eritasoliittymä on laskettu erittäin kannattavaksi. Sanon tästä mielipiteeni, kun olen nähnyt esittelyn.
Pasilanväylän liikennekäytävä selvitys
Hakamäentiestä 3+3 -kaistainen, Tuusulantien kääntäminenVeturitielle ja Hakamäentielle tunnelit molempiin päihin. Lisää autoliikennettä ja vähentää joukkoliikennettä. Mahdottoman kallis.
Baanaverkon laajennussuunnitelma
Tarkastelussa välit Merikannontie – Missisipinraitti (aina tutustuu uusiin paikkoihin Helsingissä), Kaisaniemi – Linnanmäki, Pasila-Käpylä, Junatie – Itäväylä ja Kulosaaren puistotie – Marjaniemen siirtolapuutarha. Hyvännäköisiä suunnitelmia. Aika ennakkoluuloton on ajatus tehdä Linnunlaulun kohdalle kalliota louhimalla radan tasossa kulkeva yhteys. Tuolla kohdalla muuten oli tänään ambulanssi, kun fillari oli törmännyt jalankulkijaan. Jotain sille pitäisi tehdä. Tässä oli luettavaa yli sata sivua. En nyt ehtinyt kuin silmäillä.
Kalasataman Sompasaaren liikennesuunnitelma
Tämä on oikeastaan käsitelty asemakaavan yhteydessä. En löytänyt tästä huomautettavaa, mutta vika voi olla minussa ja ajan puutteessa.
HUH MIKÄ LISTA!
Jätkäsaaren satama on syytä ottaa nyt viimeistään uuteen harkintaan. Paitsi että hanke on liikenteellisesti katastrofi, ovat kustannukset nousemassa sietämättömiksi. On myös aivan varmaa, kustannukset kasvavat hankkeen viivästyessä. Ja hankehan viivästyy. Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaat tulevat suurella todennäköisyydellä valittamaan hankkeesta sen eri vaiheissa.
Matkustajia ja rahtia kylläkään ei tarvitse täysin erottaa, mutta Vuosaareen tarvitaan pikaisesti matkustajaterminaali. Sen jälkeen rahtimaksuilla voi ohjata enimmän osan autolautoista Vuosaareen, ja jättää Länsisatamaan matkustaja-alukset ja nykyistä vähemmän autolauttoja. Alkuun Vuosaaren terminaalista bussiyhteys Vuosaaren metrolle, ja myöhemmin harkintaan metron jatkaminen satamaan.
p.s. Helsinki taitaa olla niitä hyvin harvoja kaupunkeja, joissa autolautat vielä päästetään keskustaan. Esim. Tukholmassa terminaalit sijaitsevat aika kaukana keskustasta.
Hei!
Eikö Jätkäsaaren terminaalin kansi- ja muita ratkaisuja voisi rahoittaa jotenkin toisin kuin kaupungin budjetista? Espoossa on rakennettu kouluja ainakin elinkaarirahoituksella ja muistaakseni moottoritietäkin on rakennettu yksityisellä rahalla.
yst.
Virpi Hukkanen
toimittaja
helsinkiläinen
Elinkaarirahoitus tarkoittaa rakentamista velaksi ja tämän päälle ylikorkeaa korkoa sille velalle.
Linnunlaulun pyörätiet nyt tosiäkkiä siihen kuntoon, mitä ne oli ennen. Siinä metrin leveässä alamäkirännissä kuolee vielä joku lapsi. Miten perhanassa tommonen on edes tehty?
Ja minä tiedän parhaan ratkaisun: otetaan se junanrata takaisin pyöräilykäyttöön. Sehän on yksinomaan softakysymys, miten yksi rata saadaan riittämään kahdelle, eiväthän ne junat parkkeeraa vierekkäin siinä Linnunlaulussa vaan vasta Rautatieasemalla.
Jos siellä rahanmenoa kauhistellaan, kannattaisi miettiä Linnunlaulun louhimista lisäraiteelle yhtenä Pisara-radan halvempana vaihtoehtona.
http://www.kaupunkiliikenne.net/Helsinki/pisara.html
Joka tapauksessa Pisara pitäisi miettiä uusiksi ja luulisi itseään edes hiukan kunnioittavan kansanedustuslaitoksen kykenevän tekemään itsekin tämän havainnon.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164461-miksi-pisara-pitaa-jaadyttaa
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166021-miksi-pisara-pitaa-jaadyttaa-osa-2
Terveisin Kalevi Kämäräinen
http://rautatiematkustajat.fi/
Pitäjänmäen yritysalueesta on tehty kattava selvitys jossa oli mukana yrityksiä, kiinteistönomistajia, jne. Asia ei ole ihan noin yksinkertainen: Sen lisäksi että toimitilast on ylitarjontaa, Pitäjänmäen alue ei ole toimistoille erityisen houkutteleva, koska siellä ei asukkaita. Kun ei ole asukkaita, palvelutarjonta on huono, koska palvelut vaatisivat käyttöä muulloinkin kuin toimistoaikaan kannattaakseen.
Pienenä esimerkkinä, kävin asiaa koskevassa keskustelutilaisuudessa keväällä ja olisin halunnut edes kupposen kahvia matkalla asemalta konferenssikeskukseen. Kello oli kuusi illalla. Keskellä Pitskua on yksi kuppilan tapainen, ja se oli kiinni.
A-junan vuoroväli ruuhkan ulkopuolella on pitkä, koska ei ole asukkaita eli matkustajia. Ongelmaksi mainittu pysäköinti on myös pulmallista osin samoista syistä, jos olisi asukkaita voitaisiin käyttää vuorottelupysäköintiä, eli olisi enemmän maksajia samoille paikoille.
Normaalisti asukastilaisuus menee niin että viraston edustaja kertoo että tämmöistä haluttaisiin rakentaa, tarvitaan asuntoja, ja sen sellaista. Sitten yleisöstä noin puolet huutaa vastaan, että jonnekin muualle. Tuolla Pitskussa tämä meni hyvin hämmentävästi niin että asukasyhdistyksen, yritysten, kiinteistönomistajien edustajat olivat kaikki että voi kun olisi lisää asukkaita, ja viraston edustajat siihen että mutku tämä on strateginen työpaikka-alue, niin ei voi.
Tarkoitus on hyvä, kuten yleensä. Helsinki tarvitsee tietenkin työpaikoille tilaa, mutta kun ei nämä yksipuoliset työpaikka-alueet ole kenenkään etu. Kun ei niissä viiihdy edes työpaikat.
Ja täsmennetään nyt vielä että yllä puhun lähinnä Valimotien alueesta. Takkatien teollisuusalue Pitäjänmäen aseman vieressä on visaisempi kysymys.
Piimäen syke matskut löytyy http://www.rakli.fi/klinikat/piimaen-syke.html
Ratikkapuolue toteaa lyhyesti, että listalla on kaksi kohdetta joissa on kiskoja, ja ne kummatkin on piirretty väärin. Sekä Mannerheimintiellä että Somparaasessa on 6,0 metriä leveä ratikkakaista, luotettavan liikennöinnin tarvitsema leveys on 6,4-7,0. Varsinkin Sompasaaressa jossa tehdään uutta kaupunginosaa tätä on hyvin vaikea ymmärtää. Älkää piirtäkö väärin, piirtäkää oikein, kiitos.
Kaivokselan liittymään ehdotetaan lisäramppeja, verrattaen pienellä kahden miljoonan kustannuksella. Tämä lienee kannattavaa.
Sen sijaan erillisen Kuninkaantammen liittymän tekeminen heti Kaivokselan liittymän eteläpuolelle maksaa kaikkinensa 11-24 miljoonaa. Kannattavuutta arvioitaessa ei ole laskettu mukaan liittymän viemää valtavaa tilaa, koska tieinsinöörille maa on ilmaista. Sitä ei kannata tehdä, vaan tehdä sille varattuun tilaan asuntoja.
Mannerheimintien perusperiaate on hyvä, mutta ratikkkakaistan minimileveydeksi on saatava 6,4 m. Se on pienin leveys, jolla ratikka on riippumaton rinnalla ajavien autojen sivupeileistä. Ja ainakaan pääväylällä, jollainen Mannerheimintie on, ei voida hyväksyä pienempää mittaa kuin tuo 6,4 m, jos siis halutaan noudattaa niitä juhlapuheita, joissa ratikoita aina nopeutetaan ja luotettavuutta parannetaan. Totuus voi tietysti olla toinenkin. Se kai nähdään tänä iltana.
Puuttuvat 40 cm saadaan fillarikaistoista, jotka ovat nyt ylileveitä. Itseasiassa yli 2 m leveä fillarikaista on minusta huono myös fillareille, sillä se houkuttelee käyttämään fillarikaistaa lyhytaikaiseen autopysäköintiin – saahan auton jätettyä siihen ilman riskiä siitä, että auto olisi ohiajavien ajoneuvojen tiellä. Fillarin kannalta taitaisi olla parempi, ettei siihen kaistalle mahdu pysäköimään.
Jos rakennusviraston pojat joutuvat tämän seurauksena lumiauraostoksille, on se tämän kokonaisuuden murheista kaikkein pienin.
Paljonko säästyy nyt, kun Helsingin kaupunginhallitus tyrmäsi Kivinokan rakentamisen (ks.HS/10.6.2014, s.A20)?
Entä paljonko säästyy lisää, kun Koivusaaren asunto-/liike-/toimistorakentamisesta (joka pilaisi mm. meriluontoa ja ympäristöään laajalla näkyvyysalueella) luovutaan?
Entä sitten, kun kalliin, yli 200 miljoonan siltainvestoinnin sijaan Laajasalon-Katajannokan yhteyttä varten tilataan nollapäästöiset, joustavat matkustaja-/fillarilautat, ja linjan 4 ratikkalinjaa pidennetään jo valmiina odottavaan Katajannokan päässä liikenteen kasvua odottavaan lauttaterminaaliin, jolloin investointi on paljon pienempi, ja voidaan lisäksi sovittaa helpommin kasvamaan todellisen tarpeen mukaan?
Muualla maailmassa tuollaiset sukkulaliikennettä välittävät alukset ovat tarpeellinen ja kasvava ilmiö, helpottamaan mm. ruuhkautunutta liikennettä.
Edelläluetut yhteenlaskien syntyy aika isot, helsinkiläistä veronmaksaajaa ilahduttavat säästöt.
Kapea idyllinen Merikannontie kulkee hienoissa rantamaisemissa Taivallahdesta Meilahteen ja Seurasaaren suuntaan. Alueelle mahtuvat nyt kapeille reiteilleen niin kävelijät, pyöräilijät kuin autotkin töyssyineen.
Nämä Taivallahden rantamaisemat ovat hieno osa vanhaa Helsinkiä, jota ei pitäisi pilata millään liikennehankkeilla. Nostakaapa otsa tangosta ja käykää ihastelemassa kesäistä Helsinkiä japanilaisten turistien kanssa.
Miltä mahtaisi Merikannontien ympäristö näyttää sen jälkeen, kun kaupunkisuunnittelijat ovat jyränneet sinne uudet pyöräbaanansa? Muistatteko sen vanhan lehmuksen, joka kasvaa keskellä pyörätietä Soutustadionin nurkalla? Kyllä mahtaa liikennesuunnittelijoita naurattaa.
”Roihuvuoren pohjoisrinteelle teollisuusalueelle päin esitetään asuntoja. Kaava vaikuttaa sinänsä hyvältä, mutta miten noita kerrosneliöitä tuli noin vähän? Soveltuu Roihuvuoren väljään rakenteeseen, mutta kuitenkin.”
Mieluusti me Roihuvuoressa näkisimme enemmän uusia asukkaita. Jos vaikka saisi 1000 tai enemmänkin. Voisi parantaa palveluita.
Uusien talojen kivijalkaan voisi myös hieman enemmän rakentaa liiketilaa. Nyt sitä on vain parissa talossa.
(ja noin muutoin olisi kiva, jos saisimme ostariamme vastapäätä olevan matalan kapakka-moskeija-talon nurin ja tilalle asuntoja ja liiketilaa. Talolla on vuokrasopimus voimassa, mutta voisiko sen purkaa?)
Roihikkaan siis voisi täydennysrakentaakin ainakni 1000 asukkaalle. Yhteensä 2000 asukasta nykyisten vajaan 8000 lisäksi olisi mainio juttu.
Jos tuo satama tehdään tuossa koossa, niin kyllä kai kaupungin pitää asukkaitaan sen verran kunnioittaa, että laivoista purkautuva liikenne työnnetään maan alle ja sitä kautta Länsiväylälle. Tuostahan tulisi muuten Kanavakatu sellaisessa potenssissa, että kuka tahansa menettäisi tajuntansa veren karatessa päästä.
Ihan mielenkiintoinen tämä poliitikkojen ajattelu, kun ei enää ole mitään ymmärrystä sille, että rahaa pitää käyttää saadakseen sitä enemmän. Jos pitääkin turhaa toimintaa vähentää ja kasvukin saisi taittua, niin jokin suunnitelmallisuus tuossa pitäisi olla, eikä vain tumpeloida jonkun friedmanilaisen uskonkappaleen totuuksien perässä.
Ulkomaisen risteilijäliikenteen tuomia rahavirtoja on lobattu kovasti, joten panostuksen siihen voi ymmärtää.
Suomesta liikennöivillä autolautoilla tehdään myös risteilyitä ilman autoja ja ilmeisesti tämäkin on kannattavaa puuhaa. Reittiliikenteessä autojen kuljettaminen tuo luonnollisesti lisää tuloja – sekä laivayhtiöille että Helsingin Satamalle. Olisi kiinnostavaa nähdä arvio välillisistä ja vaihtoehtoiskustannuksista, jos vaihtoehdot ovat lisää autojen kuljetusta vs. vähemmän autojen kuljetusta. Esimerkiksi turva-alueet satamissa tarvitaan reittiliikenteeseen rekisteröityjen laivojen vuoksi, risteilijät eivät niitä välttämättä vaadi.
Oliko jotain syytä, miksi kaupunki ei voi toimia tällaisissa tapauksissa luotottajana, jolloin korkotaso olisi kaupungin päätettävissä ja sitä paitsi sataisi suoraan kaupungin pussiin? Eli infra yhtiöitettäisiin ja rahoitettaisiin (osittain?) kaupungin myöntämällä lainalla. Toki infran tuotto pitäisi sitten jollain tavalla kerätä tälle yhtiölle jotta lainan voisi maksaa korkoineen takaisin.
Vai oliko se investointiraami oikeasti sellainen että myös uloslainatut pääomat lasketaan raamiin mukaan kokonaisuudessaan?
Ei sillä että pitäisin rahtisatamaa suurkaupungin keskustassa mielekkäänä tai viime kädessä vaihtoehtoihin verrattuna kannattavana hankkeena.
Siis jos joku elinkaarirakentaja rakentaa vaikkapa tuollaisen betonikannen rahalla, jonka se on saanut kaupungilta lainana, miksi kaupunki ei käytä sitä rahaa suoraan sen hankkeen toteuttamiseen?
En tiedä lähtikö viestini ennen kuin linjat menivät tukkoon. Yritän uudelleen: Onko valtuusto jo jossain vaiheessa käsitellyt Itä-Pakilan asemakaavan muutosta? Eikö vastuu juuri tästä kyseisestä suunnitelman käsittelyvaiheesta olekaan kaupunkisuunnittelulautakunnalla? Miksi tämä sitten edes on lautakunnan esityslistalla. Edes lausunnoissa ei puolleta kaikkia nyt ehdotettuja ratkaisuja. Kun on valittu kantamaan vastuuta ja siten saanut sellaiseen valtuudet niin kyllähän vastuunsa pitäisi myös tilaisuuden tullen pystyä kantamaan. Ihmettelen.
Kaavan ensimmäinen käsittelijä on lautakunta. Sen jälkeen se etenee kaupunginhallituksen kautta valtuustoon. Lautakunnassa tämä oli jo kerran, jonka jälkeen se lähetettiin lausunnolle. Nyt se on uudestaan niiden lausuntojen takia.
Tästä aiheutuisi siltaan verrattuna niin suuret kustannukset, ettei meillä ole siihen mitenkään varaa. Kun rahaa ei ole liikaa, on silta käytännössä ainoa vaihtoehto.
Jahas, Sompasaaren tyhjältä satamakentältäkään ei ole löytynyt 40 cm tilaa ratikkaa varten. No, se tila on helppo sinne tehdä – tuskin liikennesuunnittelijat ovat ajatelleet tuolle Aallonhalkojalle 70 km/h nopeusrajoitusta, joten kavennetaan autokaistat 3,3 m leveiksi. Saadaan kaksi yhden hinnalla – toimiva ratikka ja rajoituksia paremmin noudattavat autot.
Sinänsä koko kadun poikkileikkaus on yhtä epäonnistunut kuin Itämerenkadulla. Siellä voi käydä talvella katsomassa, miten autot pysäköidään puoliksi ajokaistalle ja autoliikenne kulkee sujuvasti kiskojen päällä.
Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueen kaavasta:
Toivottavasti KSL voi tehdä itsenäisesti päätöksiä, kun kaavassa on kyse luonnon ja kulttuurimaiseman suojelusta. Vanhalle riihipellolle aiotaan rakentaa 30 mökkiä, vaikka pelto on osa Tuomarinkylän kartanon kulttuurimaisemaa ja suojeltu sekä yleiskaavalla että usealla asemakaavan muutoksella. Alueesta tulisi 549 siirtolapuutarhapalstan ja 329 parkkipaikan jättiläiskeskittymä, jonka ympäristövaikutuksia Natura 2000-verkostoon kuuluvan Vantaanjokeen ja rauhoitettuun vuollejokisimpukkaan ei ole tutkittu.
Tämä menee toisinkin päin. Kun ei ole työpaikkoja, ei ole myöskään tilausta monenlaisille palveluille. Esimerkiksi ravintolat kaipaavat sekä lounas- että illallisasiakkaita. Kun lounasasiakkaita ei ole, ravintoloiden perustaminen asuinalueille ei ole kannattavaa. Palvelujen kaikkoamista asuinalueilta murehditaan, mutta kun asiakkaat ovat virka-aikaan poissa, niin millä ne palvelut pysyvät pystyssä?
Elävää kaupunkia syntyy vain työpaikkoja ja asuntoja sekoittavassa perinteisessä kaupunkirakenteessa, sellaisessa kuin Helsingin kantakaupunki.
Autolauttojen siirtäminen Vuosaareen tarkoittaisi vähän samaa kuin jos Tallinnassa autolautat siirrettäisiin keskustasta Muugaan, mistä sitten pääsisi bussilla tai junalla keskustaan. Jokainen voi miettiä, kuinka houkuttelevaa tämä on lauttojen matkustajille ja mitä se tarkoittaa turismille.
Jos autolautat siirrettäisiin reitille Muuga – Vuosaari, varmaankin reitille Tallinna – Jätkäsaari ilmestyisi henkilöliikennettä harjoittavia lauttoja.
Kyllähän tässä satamahommassa pitäisi osata erottaa todellinen turismi ja Helsingin kaupungin kassan lihottaminen viinarallia tukemalla. Kenen ihmeen etu se voi olla, että koko Etelä-Helsingin liikenne on tukossa noin 10 kertaa päivässä sitä varten, että kaikki Eteläisen Suomen tilausbussit kuljettavat viinanostajia Länsi-Satamaan? Juuri eilen ohitseni ajoi satamasta tuleva bussi, jonka ikkunassa luki reitti Lahti – Heinola – Mikkeli – Iisalmi (ja ehkä joko muukin paikka vielä). Toivottavasti Mikkelistä mennään Tallinnaan muustakin syystä kuin halvan kossun vuoksi.
Kyllähän tässä yhteiskunnassa on yhtä ja toista vialla, jos viinan verottaminen johtaa tällaisiin lieveilmiöihin. Helsinki hyötyy satamansa kautta siitä, mitä korkeampia veroja kerätään valtion kassaan. Ja paikalliset asukkaat kärsivät seurauksista.
Koettakaapa mennä bussilla 20 Erottajalta Ruoholahteen, kun joku laiva on juuri tullut tai lähdössä. Kannattaa ottaa Dostojevskin kootut mukaan bussiin, niin aika kuluu rattoisammin.
”Minä en tästä pidä, mutta valtuusto on vaatinut näin tekemään ja mehän tottelemme.” Valtuuston tahto on lisätä siirtolapuutarhamökkien määrää Helsingissä, totta, mutta ei kai kuitenkaan hinnalla millä hyvänsä? Ei kai kulttuurimaiseman kustannuksella? Tai pakkolunastamalla toisten elämäntyö palstojen pakkopuolituksissa? Vastuu on kyllä nyt lautakunnalla.
Kaupungin yksinkertaisessa ajattelussa alueet, jossa on sekä työpaikkoja että asuntoja ovat pannassa. Se on joko tai, isolla viivottimella piirretty.
Lauttasaaresta ja Arabiasta poistetaan työpaikat ja Pitskuun ja Viikinrantaan ei rakenneta tarpeeksi asuntoja. Kuollutta on, työaikaan tai kotiaikaan.
”Taloushallinnossa on vähän urputettu tuosta subventiosta, mutta minusta se on paikallaan. Näin sanottiin myös kirjassa seuraavat 400 000 helsinkiläistä: korotetaan katupysäköinnin hintaa ja subventoidaan sillä rahalla hallipysäköintiä niin kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat edes vähän.”
Kun vain jäisi edes jotain, jolla subventoida. Muistaakseni päätettyjen korotusten jälkeenkään asukaspysäköinnin hinta ei kata edes paikkojen ylläpitokustannuksia. Hallipaikkojen subventio kannattaisi aloittaa vasta, kun ollaan päästy edes omien kustannusten yli.
Ei tuossa Länsisataman laajennuksessa ole mitään järkeä. Sen hinnalla (120–130 miljoonaa euroa) saisi rakennettua kevyesti puuttuvan vajaan 3 km metrorataa Vuosaaren satamaan, asemineen, eritasoristeyksineen päivineen. Ja Helsingin metro sentään on järkyttävän kallista infraa rakentaa.
Kun jo nyt on puhe, että lisäksi tulee tarpeen rakentaa tunneli Länsiväylälle, koko juttu menee vielä absurdimmaksi. Vuosaareen on tehty tunneli Kehä III varten, josta on helppo kulku koko maan tieverkostoon. Ei se haittaisi virolaista duunaria tai suomalaista oluenhakijaa, joita matkustajista on suuri osa, jos lautta ei viekään keskustaan, josta on tunnetusti ikävä yrittää autoilla. Miksi ihmeessä ei hyödynnetä jo tehtyä kallista infraa Vuosaaressa?
Ja Muugaan alkoholimyyntiä harjoittavia vähittäismyyntiyrityksiä.
Olisi varmaan aika win-win tuollainen tilanne. Tallinnassakin voitaisiin rakentaa satamaan muutakin kuin jättimäinen viinakauppa.
Tietysti autolauttavarustamoille se olisi kusinen paikka kun kalliit investoinnit menettäisivät valtaosan arvostaan kertarysäyksellä.
Laivan voi myydä.
Löytyykö viitettä laskelmiin? Niiden laskelmien mukaan, joita itse olen muistaakseni nähnyt leikkasi viiden(!) lautan vaihtoehto kustannuksillaan sillan kustannukset jossain, olikohan peräti yli sadan vuoden päässä!
Selvitys lauttavaihtoehdosta, tunnelista, köysiradasta ja muusta sellaisesta on tehty ja varmaankin sen löytää googlaamalla kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta. Lauttavaihtoehdon palveutaso olisi aivan surkea ratikkaan verrattuna.
Lisää siihen vielä 10 miljoonaa euroa menetettyjä kunnallisverotuloja joka vuosi ja maanarvonnousua 100 miljoonaa euroa.
Onko tarkoituksenmukaista että kustannetaan sitä Laajasalon (yksi asuinalue muiden joukossa) korkeaa palvelutasoa hintaan 200 miljoonaa euroa, eli reilusti yli 300 euroa per Helsingin asukas (ja vielä enemmän per veronmaksaja). Lauttamatkahan toisi (Laajasalon) alueelle lisäksi kivaa omintakeisuutta.
Linnunlaulua ei kyllä saisi leventää enää yhtään. Edellinenkin levennys oli virhe. Ikuinen leventäminen johtaa vain koko Linnunlaulun katoamiseen. Laajennus pitää tehdä ylös- ja alaspäin ja olisi pitänyt tehdä jo viimeksi. Junat kahteen kerrokseen rataväylän keskelle ja toisen kerroksen molemmille laidoille baanat.
Haasteena on tietty miten laajennus voidaan tehdä junaliikenteen toimiessa koko ajan. Onnistuiskohan teknisesti, jos alotettais laskemalla yksi raide 2m alaspäin? Oiskohan kuilussa nyt 11 raidetta, jolloin 10 pysyis käytössä. Ekan raiteen laskun jälkeen sen päälle sitten eka toisen kerroksen raide ja sen jälkeen käytössä on koko ajan vähintään nykyinen 11 raiteen kapasiteetti.
Joku kai joskus Jätkäsaaren suunnittelun aikaan oli sitä mieltä, ettei siitä tulisi paha pussinpohja liikenteellisesti. Aina ei voi voittaa.
Juuri näin. Ja se on nimenomaan se sekoitettu rakenne joka ei Pitäjänmäellä virastolle käy.
Annettu perusteluhan täällähän on ollut se, että koska kaupunki omistaa alueen maat, se saisi nuo rakentamiskustannukset takaisin maan arvon nousun myötä (jos siis silta pistetään pystyyn nyt, ei sitten, kun tontit on myyty)
Väännetään nyt ihan ratakiskosta: Helsingin kaupunki eli helsinkiläiset omistaa yleensä kaavoitettavan maan. Yksinkertaistaen, ainoa tapa millä ne tuottaa euroakaan kaupunkilaisille rahaa on että niistä kaavoitetaan asunto- tai toimitilatontteja, teollisuustonttien ja muiden vuokrat on aika nimellisiä.
Kaupunki saa kerrosneliöstä keskimäärin 700€ joko vuokra- tai myyntituloja. Enemmän jos paikka on hyvä ja matkat on lyhyet (etäisyys/liikenneyhteydet). Ja rahaa siis saa rakennusoikeuden määrän mukaan, ei esimerkiksi tontin pinta-alan mukaan. Eli kaupungin talouden kannalta parasta on kaavoittaa mahdollisimman lähelle ja mahdollisimman tiiviisti.
Mainitsemissasi tapauksissa:
– Kivinokka olisi ollut jokusen kymmenen milliä plussan puolella, vaikka Itäväylän kate olisi syönyt sen. Itäväylän muuttaminen kaduksi ja sen viereen rakentaminen olisi voitollista.
– Koivusaaressa päästään ehkä omille, vaikka liikenneinvestoinnit on valtavat.
– Kruunuvuoressa oltaneen plussan puolella, koska siltaa lukuunottamatta kaava ei ole kovin kallis. Jos laskee mukaan Laajasalon täydentämisen niin ollaan helposti voitolla. Ilman siltaa Kruunuvuori on liikenteelllisesti suurin piirtein Vantaalla, samoin lautan kanssa, ja kaupunki saisi tonteista vantaalaisen hinnan.
Vääntäisitkö minullekin, ihan vaan vaikka 20 mm:n harjateräksestä, miten Itäväylä muutetaan kaduksi? Siinä kun vieressä kulkee ratakiskot…
Se on toisaalta ymmärrettävää. Siellä on aikamoinen työpaikkakeskittymä. Ei suinkaan Pasilan kaltainen virastokeskittymä vaan piilaaksomaisempaa pöhinää. Tällä voi olla positiivisiakin vaikutuksia.
Miksi rahat täytyy kierrättää kaupungin budjetin kautta? Jos hanke on kannattava, niin satama voi tehdä sen itse yrityksenä.
Jos haluamme tänne investointeja, ei aikajänne voi olla neljävuotta!
Toki tarvitsemme myös kotmaista yksityistä pääomaa, mutta sen puutehan on ihan itse aiheutettu päänsärky.
1) Raha ei ole kaiken mitta. Paljonko on iloa rahasta, jos terveys (tai mielenterveys) ja hyvä olo menetetään viihtyisyyden ja luontoarvojen myötä?
2) Kannattako myydä, jos vuokraakin saisi saman verran kuin myyntituloa? Myyty on yhtä kuin menetetty, vuokraamalla sitä vastoin saa (omistaja) tulovirtaa.
3) ”Ilman siltaa Kruunuvuori on liikenteelllisesti suurin piirtein Vantaalla, samoin lautan kanssa, ja kaupunki saisi tonteista vantaalaisen hinnan.”
Et taida ymmärtää merimatkan viehätystä. Vantaalla ei tietääkseni ole kuin lähinnä joki, jolla ei taida olla juuri muuta ’joukkojen liikettä’ kuin kaljakellunta kerran vuodessa.
Missä päin Vantaata voi katsella auringonlaskua 2-3 kilometriä pitkän selän yli länteen?
Etäisyys keskustasta (matkan pituutena kilometreinä tai minuutteina) ei suinkaan liene ainoa tontin hintaan (tai siitä saatavaan vuokraan) vaikuttava tekijä eikä välttämättä aina edes se merkittävin! … vai onko sinulla esittää näyttöä päinvastaisesta?
Kaiken lisäksi tuo bussilauttaa käyttäen saatu matka-aika keskustaan, 37 min lähteen (”Laajasalon raideliikenteen vaihtoehdot. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2014”) mukaan kannattaisi kyllä analysoida tarkasti ja miettiä, miten sitä olisi mahdollista nopeuttaa. Nopeampiakin lauttoja maailmalta löytyy … jos nopeus on ykkösprioriteetilla.
Miksi bussit/raitiovaunut saavat ajaa keskustassa 30-40 km/h, mutta lautta vain 10 km/h, vaikka väisteltävää lienee vedessä vähemmän kuin kaduilla ja niiden risteyksissä?
Metron voi laittaa tunneliin, se on vielä verrattaen halpaa.
Samaa mieltä. Tuo ostari pitäisi saattaa nykyaikaan mitä nopeammin sen parempi. Tiivistäkää Roihikaan myös sellainen oikea keskustamainen ratkaisu ja unohtakaa arkkitehtien ilmasta katsomat leegojen perinteikkäät talojen lisärakennukset kahdella puulla, pihagrillillä ja nurmiaukealla. Pikaratikka kulkemaan Laajasalosta Roihikan kautta Itikseen olisi myös erittäin tervetullut. Kiitos.
Niinkuin jo ukkoni sodan jalkeen sanoi, ela poika IKINA osta mokkia tai taloa kaupungin vuokratontilla… ole vaan varuillasi, joku paiva kun kaupungin rahat on loppu niin se viedaan sinulta pois ilman korvauksia
Helsinki on taynna taloja jotka on kaupungin vuokratontilla. ne kaikki otetaan teilta viela pois ilman korvausta ja sen takia muutinkin espanjaan ja tata taloa ja tonttia kaupunki ei minulta.
mokkilaiset, olen todella pahoillani, suomi on pahempi kommunismi kuin naapurimaansa…
Heh ! Espoossa se maksaa 1000
miljoonaa..
Metro laitetaan seiniltään pystysuoraan kuiluun, jonka yli menevät sillat ovat samassa tasossa kaduksi muutetun Itäväylän kanssa. (Vrt. Baana.) Toiselle puolelle rakennetaan talot kiinni ratakuiluun niin että ratakuilun ja talojen välissä on vain tavallinen katu ja taloihin määrätään hyvä äänieristys.
Juuri näin. Helsinki on todella epäluotettava sopimuskumppani, johon ei voi luottaa pätkän vertaa. Se on jo nähty moneen kertaan ja raastuvassakin on käyty tätä mittaamassa. Onneksi kaupunki hävisi.