Miten pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta voi toimia?

Käyn ensi maanan­taina Varso­vas­sa levit­tämässä hyv­in­voin­ti­val­tion ilosanomaa. Yleen­sä julkaisen puheen­vuoroni vas­ta jälkikä­teen, mut­ta teen poikkeuk­sen, kos­ka blogilla on niin vähän puo­lalaisia luk­i­joi­ta. Voihan olla, että jokin kom­ment­ti vaik­ka saisi muut­ta­maan vielä tekstiä.

***

 

Halu­an ker­toa oman näke­myk­seni siitä, mik­si pohjoiset hyv­in­voin­ti­val­tiot ovat men­estyneet ver­rat­tain hyvin, vaik­ka niiden lib­er­aalin talous­teo­ri­an mukaan ei pitäisi men­estyä lainkaan korkean vero­tuk­sen ja vääristynei­den kan­nus­timien joh­dos­ta. Mik­si se, mikä on Lati­nalaisen Amerikan vasem­mis­to­hal­li­tuk­sil­ta epäon­nis­tunut jok­seenkin aina, on onnis­tunut Pohjo­is­maille, Hol­lan­nille Kanadalle ja Sak­salle? Jat­ka lukemista “Miten pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta voi toimia?”

Lisää hyviä ehdokkaita: Touko Aalto

Touko Aal­to on jyväskyläläi­nen vihreä. Hänestä olisi tul­lut kansane­dus­ta­ja, jos Kes­ki-Suomen vaalipi­iri olisi vähän isom­pi. Touko oli vaalipi­iris­sä sijal­la 12, mut­ta vain kymme­nen valit­ti­in. Ensi ker­ral­la! Jat­ka lukemista “Lisää hyviä ehdokkai­ta: Touko Aalto”

Kivihiilen käyttö Suomessa

”Poltamme vuosi vuodelta enem­män kivi­hi­iltä”, kir­joit­ti nim­imerk­ki Koti-isä. Kos­ka tämä keskusta­lais­ten poli­itikko­jen akti­ivis­es­ti levit­tämä väärä tieto alkaa muut­tua ihmis­ten mielis­sä totu­udek­si, lie­nee syytä kat­soa tilas­to­ja.

Oheises­sa kuvas­sa on kivi­hi­ilen käyt­tö täl­lä vuosi­tuhan­nel­la 12 kuukau­den liuku­vana sum­mana. Se ei ole suinkaan nous­sut vuosi vuodelta, vaan tren­di on selvästi laske­va. Eri­tyis­es­ti kan­nat­taa huo­ma­ta, että istu­van hal­li­tuk­sen kaudel­la kivi­hi­iltä on käytet­ty vähem­män kuin edel­lisen hal­li­tuk­sen aikana.

Kivihiilen kulutus Jat­ka lukemista “Kivi­hi­ilen käyt­tö Suomessa”

Palkkatulojen kehitys ikäluokassa 25 — 54 vuotta

Aiem­mas­sa blog­gauk­ses­sa ”Kaupungi­nosien väliset tulo­erot pienen­tyneet Helsingis­sä?” totesin, että yllät­tävä tulos voi johtua ikärak­en­teen muu­tok­ses­ta ja pääo­mat­u­lo­jen poikkeuk­sel­lis­es­ta korkeud­es­ta vuon­na 2007 ja poikkeuk­sel­lis­es­ta pienu­ud­es­ta vuon­na 2012. ”Tätä pitää vielä tuunata”.

Nyt olen päässyt tuu­naamises­sa alku­un. Päätin keskit­tyä pelkästään työ­tu­loi­hin ja pelkästään ikälu­okki­in 25–54 vuot­ta. Jätin pois myös yrit­täjä­tu­lot, kos­ka niis­sä on huo­mat­tavaa sat­un­naisu­ut­ta. Kokon­aan pääo­ma­lu­on­tois­t­en tulo­jen vaiku­tuk­sia ei pysty näin puhdis­ta­maan, kos­ka optio­tu­lot las­ke­taan työ­tu­loik­si. Jat­ka lukemista “Palkkat­u­lo­jen kehi­tys ikälu­okas­sa 25 — 54 vuotta”

Äänestä jo tänään – vaikka Antero Vartiaa

Tänään on hyvä päivä käy­dä äänestämässä. Eurovaaleis­sa kan­nat­taa äänestää, kos­ka yli puo­let Suomen lain­säädän­nöstä on tosi­asi­as­sa direk­ti­ivien toimeen­pane­mista. Asiois­tamme päätetään EU:ssa. Esimerkik­si ympäristöa­sioista voidaan päät­tää Euroopan tasol­la paljon luon­te­vam­min, kos­ka yhteinen poli­ti­ik­ka ei vaiku­ta maid­en keskinäiseen kilpailukykyyn.

Tuos­sa oike­as­sa palkissa on Antero Vart­ian main­os. Kan­nat­taa klika­ta kuvaa ja käy­dä kat­so­mas­sa hänen koti­sivu­jaan. Mies on todel­la ilah­dut­ta­va tulokas vihrei­den pari­in. Kyvykkyy­destä ker­too, että hän on luonut men­estyk­sel­lisen yri­tyk­sen – Mat­to­lai­turi Kaivopuis­ton ran­nas­sa — kuin tyhjästä. Kaveri on aidosti kiin­nos­tunut Euroopan taloud­es­ta. Talouden ymmärtäjiä ei Suomen poli­ti­ikas­sa ole mitenkään liiak­si, ei myöskään vihreis­sä. Antero olisi hyvä voimavara vihrei­den europar­la­ment­tiryh­mässä. Jat­ka lukemista “Äänestä jo tänään – vaik­ka Antero Vartiaa”

Talous juridiikan vankina

Moni talousop­pin­ut pitää tiukkaa talouskuria Euroopas­sa jär­jet­tömänä. Talo-usno­belisti Paul Krug­manin mukaan Euroop­pa säästää itsen­sä hengiltä. Tule­vaisu­udessa talousti­eteen luen­noil­la käytetään Euroopan 2010-luvun talous-poli­ti­ikkaa varoit­ta­vana esimerkkinä samaan tapaan kuin brit­tien palaamista kul­takan­taan ensim­mäisen maail­man­so­dan jälkeen.

Kun talous on ala­mais­sa, pitäisi elvyt­tää. Säästöt ja veronko­ro­tuk­set lisäävät työt­tömyyt­tä niin paljon, ettei val­tio­talous tas­apain­o­tu. Tämä on nähty Krei-kas­sa ja Espanjassa.
Mik­si siis Suomes­sa leikataan meno­ja ja korote­taan vero­ja näin surkeina ai-koina? Jokainen ymmärtää, ettei Kotkan kaupun­gin kan­na­ta yksin velka­an­tua elvyt­tääk­seen koko Suomea. Suo­mi on EU:ssa yhtä pieni kuin Kot­ka Suomes-sa. Vuodes­ta 2009 Suomea on elvytet­ty toisek­si eniten EU:ssa Kyproksen jäl­keen. Rahat lop­pu­vat. Jat­ka lukemista “Talous juridi­ikan vankina”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.5.2014

Toim­inta­su­un­nitel­ma ja talousarvioe­hdo­tus 2015 ja toim­inta­su­un­nitel­mae­hdo­tus vuosille 2015–17

Ihan hyvänoloinen paperi, jos­ta en löytänyt mitään huo­mautet­tavaa. Olenko lukenut huolimattomasti?
Vähän outo tilanne, että liiken­neval­o­jen kor­jaus kil­pailee samoista rahoista viras­ton käyt­tö­meno­jen kanssa.

Viras­ton toim­intaa kuris­taa investoin­tikat­to, jon­ka alku­peräi­nen tavoite on ihan hyvä, mut­ta joka toimii aivan väärin niput­taes­saan kovin eri­laisia investoin­te­ja yhteen. Investoin­te­ja on sel­l­aisia, jotka

A) Tuot­ta­vat kaupunki­laisille hyviä asioi­ta, mut­ta eivät mak­sa itseään mitenkään takaisin. Vaikka­pa järkevämpi risteysjärjestely.

B) Tuot­ta­vat kaupunki­laisille hyviä asioi­ta ja aiheut­ta­vat samal­la käyt­tö­meno­ja. Vaikka­pa uusi sivukirjasto.

C) Investoin­te­ja, jot­ka mak­sa­vat itsen­sä välit­tömästi takaisin kokon­aan tai jopa enem­män. Esimerkik­si ton­tin saat­ta­mi­nen raken­nuskelpoisek­si. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 20.5.2014”

Kaupunginosien väliset tuloerot pienentyneet Helsingissä?

Kat­selin ”suo­mi postinu­meroit­tain” tietokan­nas­ta, miten val­tion vero­tuk­ses­sa verotet­ta­vat keski­t­u­lot ovat muut­tuneet Helsin­gin kaupungi­nosis­sa vuosien 2007 ja 2012 välis­sä. Oheises­sa kuvas­sa (jouduin otta­maan ne tähän han­kalasti kuvana, kos­ka word­press ei oikein toi­mi taulukois­sa) on sarakkeittain

  • Postinu­mero
  • Yli 18-vuo­ti­aiden val­tion vero­tuk­sen mukaiset tulot henkeä kohde (18 vuot­ta täyt­tänyt­tä kohden)
  • Nom­i­naal­is­ten tulo­nen absolu­ut­ti­nen muu­tos vuodes­ta 2007 vuo­teen 2012
  • Tulo­jen suh­teelli­nen muu­tos vuodes­ta 2007 vuo­teen 2012 suh­teessa koko maan tulo­jen kasvuun.

Jat­ka lukemista “Kaupungi­nosien väliset tulo­erot pienen­tyneet Helsingissä?”

Helsingin kaavoitus ja luontoarvot (3): Luonto Helsingissä: ihmistä vai luontoa varten?

Luon­toko­hteil­la on arvoa toisaal­ta asukkaille, mut­ta toisaal­ta luon­toko­hteet ovat arvokkai­ta itsessään, vaik­ka niitä ei kukaan kävisi koskaan kat­so­mas­sa. Maas­sa on arko­jen bio­tyyp­pi­en suo­jelemisek­si luon­non­puis­to­ja, joi­hin toisin kuin kansal­lispuis­toi­hin, ei halu­ta liikaa kävi­jöitä luon­non rauhaa tärvelemään. Jat­ka lukemista “Helsin­gin kaavoitus ja luon­toar­vot (3): Luon­to Helsingis­sä: ihmistä vai luon­toa varten?”

Onko tiivistäminen huono vai hyvä asia nykyisille asukkaille?

Kun jollekin alueelle raken­netaan lisää asun­to­ja, huonona puole­na on, että ihmis­ten viher­alueik­si koke­mat tyhjät alueet peit­tyvät rak­en­tamisen alle. Hyvänä puole­na taas on, että lisää asukkai­ta tarkoit­taa parem­pia palvelu­ja, kaup­po­ja, kup­pi­loi­ta, tiheäm­pää joukkoli­iken­net­tä sekä elämää. Jat­ka lukemista “Onko tiivistämi­nen huono vai hyvä asia nyky­isille asukkaille?”