Talous juridiikan vankina

Moni talous­op­pi­nut pitää tiuk­kaa talous­ku­ria Euroo­pas­sa jär­jet­tö­mä­nä. Talo-usno­be­lis­ti Paul Krug­ma­nin mukaan Euroop­pa sääs­tää itsen­sä hen­gil­tä. Tule­vai­suu­des­sa talous­tie­teen luen­noil­la käy­te­tään Euroo­pan 2010-luvun talous-poli­tiik­kaa varoit­ta­va­na esi­merk­ki­nä samaan tapaan kuin brit­tien palaa­mis­ta kul­ta­kan­taan ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan jälkeen.

Kun talous on ala­mais­sa, pitäi­si elvyt­tää. Sääs­töt ja veron­ko­ro­tuk­set lisää­vät työt­tö­myyt­tä niin pal­jon, ettei val­tio­ta­lous tasa­pai­no­tu. Tämä on näh­ty Krei-kas­sa ja Espanjassa.
Mik­si siis Suo­mes­sa lei­ka­taan meno­ja ja koro­te­taan vero­ja näin sur­kei­na ai-koi­na? Jokai­nen ymmär­tää, ettei Kot­kan kau­pun­gin kan­na­ta yksin vel­kaan­tua elvyt­tääk­seen koko Suo­mea. Suo­mi on EU:ssa yhtä pie­ni kuin Kot­ka Suo­mes-sa. Vuo­des­ta 2009 Suo­mea on elvy­tet­ty toi­sek­si eni­ten EU:ssa Kyprok­sen jäl­keen. Rahat loppuvat.

Euroo­pan ongel­ma­na on kyvyt­tö­myys pää­tök­siin, kes­ki­näi­nen epä­luot­ta­mus ja se, että juris­tit ovat kaa­pan­neet talous­po­li­tii­kan välineistön.
Euroop­pa oli­si onnel­li­sem­pi ja hyvin­voi­vem­pi, jos se kyke­ni­si parem­min koor­di­noi­tuun talous­po­li­tiik­kaan. Ali­jää­mäis­ten mai­den sääs­tö­jä pitäi­si koh-tuul­lis­taa ja yli­jää­mäis­ten mai­den, eri­tyi­ses­ti Sak­san, korot­taa palk­ko­ja ja alen­taa vero­ja. Tähän vas­ta­taan, että mitä hyö­dyt­tää, että Sak­sa­kin tuho­aa kil­pai­lu­ky­kyn­sä. Eivät­hän mui­den mai­den ali­jää­mät joh­du Sak­san ylijäämistä.

Itse asias­sa joh­tu­vat. Mikään maa ei voi olla vaih­to­ta­seel­taan yli­jää­mäi­nen, ellei jokin toi­nen maa ole ali­jää­mäi­nen. Euroa­lu­een vaih­to­ta­se on euron kel­lu­mi­sen takia suun­nil­leen tapa­pai­nos­sa, joten Sak­san yli­jää­mät pakot­ta­vat mui­den euro­mai­den vaih­to­ta­seet alijäämäisiksi.

Perus­so­pi­mus estää yli­kan­sal­li­nen pää­tök­sen­teon talous­po­li­tii­kas­ta. Sen suun­tai­set yri­tyk­set­kin kil­pis­tyi­si­vät Sak­san perus­tus­la­ki­tuo­miois­tui­meen eikä nii­tä hyväk­syt­täi­si Suomessakaan.
Vuon­na 2008 alka­nut taan­tu­ma on mak­sa­nut Suo­mel­le mene­tet­ty­nä kan-san­tu­lo­na yli sata mil­jar­dia euroa, mut­ta Suo­mes­sa ollaan kiin­nos­tu­neem­pia sii-tä, siir­tyy­kö meil­tä ehkä joi­ta­kin sato­ja mil­joo­nia ”tuh­laa­ja­mail­le”.

= = =

Asi­aa pahen­taa Euroo­pan kes­kus­pan­kin raha­po­li­tiik­ka. Muu­al­la kes­kus­pan­kin on huo­leh­dit­ta­va raha­nar­von vakau­den ohel­la myös työl­li­syy­den yllä­pi­dos­ta, mut­ta perus­so­pi­mus kiel­tää kes­kus­pank­kia tavoit­te­le­mas­ta mitään muu­ta kuin vakaa­ta raha­nar­voa, jos tämä muu kes­kus­pan­kin mie­les­tä on vähän­kään ris­ti-rii­das­sa raha­nar­vo­ta­voit­teen kans­sa. Erk­ki Lii­ka­nen on selit­tä­nyt tämän sil­lä, että Sak­sas­sa ajat­te­lua hal­lit­se­va men­nei­syy­den pai­na­jai­nen on hype­rin­flaa­tio ja Yhdys­val­lois­sa suu­ri lama. Sik­si Sak­sa tor­juu inflaa­tio­ta ja Yhdys­val­lat työt­tö-myyt­tä. Sak­sa sane­li yhtei­sen kes­kus­pan­kin säännöt.
EKP:llä oli­si halu­ja tul­la avuk­si niin kuin Yhdys­val­tain, Iso-Bri­tan­nian ja Japa­nin kes­kus­pan­kit ovat teh­neet. Kevyt­tä raha­po­li­tiik­kaa EKP on kyl­lä har­joit­ta­nut lähes niin pal­jon kuin se yli­pään­sä on mah­dol­lis­ta. Pan­kit sai­si­vat hakea EKP:sta rahaa nega­tii­vi­sel­la reaa­li­ko­rol­la niin pal­jon kuin halua­vat, mut­ta ne eivät halua.

Yhdys­val­lois­ta läh­te­nyt talous­krii­si on vel­kaan­nut­ta­nut kaik­ki Euroo­pan val­tiot. Vel­kaan­tu­mi­nen oli pakon sane­le­maa. Vaa­ti­mus tämän velan pois mak­sus­ta on yhtä höl­mö kuin oli Englan­nin pun­nan arvon palaut­ta­mi­nen 1920-luvul­la. Kuka sii­tä hyö­tyy, että tiet ovat kuop­pai­sia ja kou­luo­pe­tus­ta huononnetaan?

Mitään pahaa ei tapah­tui­si, jos EKP mak­sai­si osan val­tioi­den suh­dan­ne­syis-tä otta­mis­ta velois­ta. Pank­ki voi­si ostaa val­tioi­den vel­ka­pa­pe­rei­ta tas­a­puo­li­ses­ti kai­kil­ta jäsen­mail­ta ja mitä­töi­dä ne. Tämä on myös ainoa tapa raha­po­liit­ti­seen elvy­tyk­seen, kun lai­na­ra­ha ei mene kau­pak­si. Kan­sa­lai­set eivät kulu­ta velak­si, mut­ta jos val­tiot palk­kaa­vat lisää opet­ta­jia, nämä käyt­tä­vät palk­ka­ra­ho­jaan kuin omi­aan, sil­lä omia­han ne ovatkin.

Moni myön­tää, että näin kan­nat­tai­si juu­ri nyt teh­dä, mut­ta varoit­ta­vat, että jos tämä ovi ava­taan, sitä ei saa­da sul­je­tuk­si. Polii­tik­ko­jen mie­les­tä ajat ovat ai-na niin huo­no­ja, että sete­li­ra­hoi­tus­ta tar­vi­taan. Oli miten oli, sete­li­ra­hoi­tus on kiel­let­ty ja kiel­lon pur­ka­mi­nen on jok­seen­kin mahdotonta.

Euroop­pa kär­sii sii­tä, että talous­po­li­tiik­ka on juri­dii­kan van­ki­na. Oikeus­op­pi­nei­den talous­a­jat­te­lu poik­ke­aa kovas­ti sii­tä, mitä talous­tie­tei­den luen­noil­la ope­te­taan. Kaar­lo Tuo­ri jopa kehuu, että lain­var­ti­joi­den tiuk­ka ote kes­kus­pank­kiin on nos­ta­nut euron arvoa. Niin vali­tet­ta­vas­ti on. Valuu­tan reval­voi-tumis­ta täs­sä vähi­ten oli­si kaivattu.

= = =

Suo­men osal­ta toi­saal­ta elvy­tyk­sel­le ei ole pal­jon tilaa. Elvy­tyk­sen on tar­koi­tus kaven­taa tuo­tan­to­kui­lua eli nos­taa koko­nais­tuo­tan­to lähem­mäs tuo­tan­to­ka­pa-sitee­tin aset­ta­maa ylä­ra­jaa. Ylä­ra­jan yli sil­lä ei pää­se, vaan yri­tys pur­kau­tuu in-flaa­tiok­si. Vali­tet­ta­vas­ti Suo­men tuo­tan­to­kui­lu on kovin vähäi­nen. Olem­me menet­tä­neet val­ta­vas­ti tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia Nokia-klus­te­rin sur­kas­tu­mi­sen ja pape­ri- ja metal­li­teh­tai­den lak­kau­tus­ten muka­na. Eikä ole oikein sopi­vaa työ-voi­maa­kaan tar­jol­la. Talous­po­li­tii­kan suo­ra­suu Juha­na Var­tiai­nen arvioi jokin aika sit­ten, että työl­li­syys voi paran­tua kor­kein­taan 60 000 hen­gel­lä. Sen jäl­keen yri­tys­ten kil­pai­lu työ­voi­mas­ta alkaa nos­taa palk­ko­ja ja kil­pai­lu­ky­vyn heik­ke­ne-minen sam­mut­taa kasvun.

Työn tar­jon­taa pitää lisä­tä. Kan­nus­tin­louk­ku­ja on kii­tet­tä­väs­ti puret­tu, mut­ta elä­ke­pää­tök­set ovat teke­mät­tä. Eikä pien­ten las­ten äitien edel­leen­kään kan­na­ta men­nä osa-aika­työ­hön niin kuin Ruot­sis­sa sen sijaan, että jäi­si­vät koko­naan pois töistä.

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu Suo­men Kuvalehdessä)

 

92 vastausta artikkeliin “Talous juridiikan vankina”

  1. Oli­pas poik­keuk­sel­li­sen heik­ko­laa­tui­nen kir­joi­tus. Ideo­lo­gia ajaa täs­sä sel­väs­ti jär­jen edelle.

    OS: “Vuon­na 2008 alka­nut taan­tu­ma on mak­sa­nut Suo­mel­le mene­tet­ty­nä kan-san­tu­lo­na yli sata mil­jar­dia euroa, mut­ta Suo­mes­sa ollaan kiin­nos­tu­neem­pia sii-tä, siir­tyy­kö meil­tä ehkä joi­ta­kin sato­ja mil­joo­nia ”tuh­laa­ja­mail­le”.”

    Yri­tät­kö siis sanoa, että esim. Kreik­ka ei ole tuh­laa­ja­maa? Mik­si suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien pitäi­si rahoit­taa tois­ten mai­den velkoja? 

    Toi­sek­seen, Soi­nin­vaa­ra esit­tää täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa, että key­ne­si­läi­nen talous­tie­de on jon­kin­lai­nen ole­tusar­vo nykyi­ses­sä aka­tee­mi­ses­sa talous­tie­tees­sä, mikä ei todel­la­kaan pidä paikkaansa.

    Meil­tä val­mis­tuu jat­ku­vas­ti talous­tie­tei­li­jöi­tä, jot­ka eivät hyväk­sy elvy­tys­tä täs­sä tilanteessa.

    Krug­man on suo­sit­tu sen vuok­si, kos­ka hän sanoo ideo­lo­gian­sa sii­vit­tä­mä­nä nii­tä asioi­ta, joi­ta hänen kan­nat­ta­jan­sa halua­vat­kin kuulla.

    OS: “Kuka sii­tä hyö­tyy, että tiet ovat kuop­pai­sia ja kou­luo­pe­tus­ta huononnetaan?”

    On joten­kin hel­lyyt­tä­vää, että vih­reis­sä­kin popu­lis­mi kukois­taa. Jäin kai­paa­maan vie­lä “aja­tel­kaa nyt edes lapsia!!1!” ‑tyy­lis­tä retoriikkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Onko voi­ma­kas inflaa­tio ainoa tie ulos täs­tä kuri­muk­ses­ta? Eikö inflaa­tio­ta ole sekin, että kes­kus­pank­ki lisää sete­lien mää­rää rajus­ti, vaik­ka itse kulut­ta­ja­hin­nat eivät nousisikaan?

    Jos Euroo­pan kes­kus­pan­kil­le anne­taan man­daat­ti mone­ti­soi­da val­tioi­den vel­ko­ja niin mihin tämä johtaa?

    Jos heroi­nis­tia “hoi­de­taan” lisää­mäl­lä aika ajoin heroii­nian­nok­sia, niin lop­pu­tu­los ei onnel­li­nen. Käy­kö rahan lisää­mi­sen kans­sa samal­la tavoin?

    Minus­ta oli­si syy­tä jät­tää suh­dan­ne­taan­tu­mas­ta puhu­mi­nen, kun Euroo­pan talous­kas­vu voi olla ja näyt­tää ole­van ohi niin pit­käk­si aikaa, että pitäi­si pikemmn­kin puhua uudes­ta “nor­maa­lis­ta”. Kas­vun lop­pu­mi­ses­ta talous­tie­de ei tie­ten­kään kyke­ne kes­kus­te­le­maan, mut­ta “secu­lar stag­na­tion” lie­nee jotain sen suun­tais­ta. Tämän pit­kä­ai­kai­sen stag­naa­tion mah­dol­li­suut­ta on poh­ti­nut esim. 

    Kas­vu­pak­ko on niin syväl­le raken­net­tu niin finans­si­jär­jes­tel­mään kuin sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­miin ja työ­paik­ko­jen säilymiseen.

    Kysy­mys kuu­luu­kin, että hoi­tuu­ko ongelmat

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. FED hoi­ti teh­tä­vän­sä, ja USA on elpy­nyt lähes täy­del­li­ses­ti. EKP ei omaa riit­tä­vää man­daat­tia, ja Euroop­pa kär­vis­te­lee pelimerkki-vajeessa.

    Yri­tyk­set tar­vit­se­vat juu­ri näi­tä peli­merk­ke­jä joi­den avul­la oste­taan raa­ka-aineet, koneet ja pal­ka­taan työn­te­ki­jät. Tulee tuot­teet, ja pal­ve­lut­kin tuotettua.

    Sopi­muk­sia voi paran­taa, ja voim­me lyö­dä kak­si kär­päs­tä yhdel­lä iskul­la jos rahan­pai­na­mi­nen suun­na­taan pank­kien oma­va­rai­suu­den paran­ta­mi­seen. Täten voi­daan rahaa pai­naa esi­mer­kik­si 3tonnia jokais­ta euroa­lu­een asu­kas­ta koh­ti, ja val­tiot saa­daan ehdo­tuk­sen taakse.

    Ver­tai­le­mal­la USA:n ja Euroo­pan kehi­tys­tä lamas­ta pois pitäi­si vii­meis­tään taju­ta, että EKP tar­vit­see vah­vem­man man­daa­tin. His­to­rias­sa tämä vir­he on teh­ty todel­la mon­ta ker­taa, ja toi­voa antaa se, että lopul­ta on toi­mit­tu oikein.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Onko voi­ma­kas inflaa­tio ainoa tie ulos täs­tä kuri­muk­ses­ta? Eikö inflaa­tio­ta ole sekin, että kes­kus­pank­ki lisää sete­lien mää­rää rajus­ti, vaik­ka itse kulut­ta­ja­hin­nat eivät nousisikaan?
    Jos Euroo­pan kes­kus­pan­kil­le anne­taan man­daat­ti mone­ti­soi­da val­tioi­den vel­ko­ja niin mihin tämä johtaa?

    Jos heroi­nis­tia “hoi­de­taan” lisää­mäl­lä aika ajoin heroii­nian­nok­sia, niin lop­pu­tu­los ei onnel­li­nen. Käy­kö rahan lisää­mi­sen kans­sa samal­la tavoin? Mihin se johtaa? 

    Minus­ta oli­si syy­tä jät­tää suh­dan­ne­taan­tu­mas­ta puhu­mi­nen, kun Euroo­pan talous­kas­vu voi olla ja näyt­tää ole­van ohi niin pit­käk­si aikaa, että pitäi­si pikem­min­kin puhua uudes­ta “nor­maa­lis­ta”. Kas­vun lop­pu­mi­ses­ta talous­tie­de ei tie­ten­kään kyke­ne kes­kus­te­le­maan, mut­ta “secu­lar stag­na­tion” lie­nee jotain sen suun­tais­ta. Tämän pit­kä­ai­kai­sen stag­naa­tion mah­dol­li­suut­ta on poh­ti­nut esim. Paul Krug­man ja myös Lar­ry Summers.
    Talous­kas­vu­pak­ko on syväl­le raken­net­tu niin finans­si­jär­jes­tel­mään kuin sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­miin että myös työ­paik­ko­jen säilymiseen.

    Kysy­mys kuu­luu­kin, että hoi­tuu­ko ongel­mat pel­käs­tään kes­kus­pan­kin man­daa­tin­muu­tok­sel­la vai tar­vi­taan­ko reip­paam­pia (ja ras­kai­ta) ins­ti­tu­tio­naa­li­sia muutoksia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Elvy­tyk­ses­tä on hyö­tyä väliai­kais­ten talou­den häi­riöi­den kor­jauk­ses­sa, eli kun fir­moil­le menee väliai­kai­ses­ti huo­nos­ti. Muus­sa tapauk­ses­sa se lisää vel­kaan­tu­mis­ta ja sitä kaut­ta val­tion vel­ko­jen kor­ko­mak­su­ja. Lop­pu­tu­los on se että tar­vi­taan vain lisää rahaa. Jos vaik­ka­pa kreik­ka alkai­si elvyt­tää niin uskoo­ko kukaan että sii­tä oli­si hyötyä ?

    Todel­li­set hyö­dyt tule­vat sii­tä että pure­taan tur­hia estei­tä talou­del­li­sel­le toiminnalle.

    Voi­ta­siin aloit­taa vaik­ka rik­ki­di­rek­tii­vis­tä irtau­tu­mal­la, ei mak­sa mitään mut­ta teol­li­suu­del­le tuli­si sääs­tö­jä parin­sa­dan mil­joo­nan edes­tä vuo­sit­tain, kuten vien­ti­teol­li­suu­den edus­ta­jat ovat mones­ti todenneet.

    PS. kir­joi­tuk­ses­sa­si oli kum­mal­li­nen totea­mus että euroo­pan vel­ka­krii­si oli­si jol­la­kin tapaa USA:sta läh­töi­sin, se on mie­les­tä­ni paik­kaan­sa­pi­tä­mä­tön väi­te joka kai­paa perustelut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. En nyt ihan tajua tätä juris­tien syyt­te­le­mis­tä. Juris­tien teh­tä­vä on vain yrit­tää selit­tää, mitä polii­ti­kot ovat halun­neet sää­tää. Juri­dii­kan sivuut­ta­mi­nen poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa on täs­mäl­leen sama asia kuin polii­tik­ko­jen sää­tä­mien lakien sivuut­ta­mi­nen. Toi­voo­ko täs­sä polii­tik­ko siis sitä, että hänen mää­rää­mi­ään pää­tök­siä ei tar­vit­se nou­dat­taa? Euroo­pan kes­kus­pank­ki nou­dat­taa EU:n perus­so­pi­muk­sia, kos­ka polii­ti­kot ovat sel­lai­set halun­neet saat­taa voi­maan. Jos EU:n perus­so­pi­muk­sien nou­dat­ta­mi­nen hier­tää, niin kan­nat­taa var­maan­kin pur­kaa ne ja saat­taa voi­maan sel­lai­set perus­so­pi­muk­set, mitä halu­taan nou­dat­taa, eikä valit­taa juris­teis­ta, jot­ka huo­maut­taa sii­tä, mitä nykyi­sis­sä perus­so­pi­muk­sis­sa lukee. Polii­ti­koil­la on täy­si val­ta sää­tää sel­lai­set perus­so­pi­muk­set ja lait EU:lle ja Suo­mel­le kuin huvittaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Aika fik­su­no­lois­ta kirjoittelua.

    Tosin kuu­los­taa sil­tä että ainoa tie eteen­päin on “euroo­pan yhdysvallat”

    PIk­kui­sen tun­tuu sil­ti huo­nol­ta tuo hai­kai­lu jon­kin­lai­seen deval­vaa­tioon. Deval­vaa­tio vie köyhyyteen. 

    Ei ruot­si­kaan ole deval­voi­nut vaik­ka oma valuut­ta sen peri­aat­tees­sa sal­li­si. Työt­tö­myys ruot­sis­sa on jotain 8%. Täs­sä kan­nat­taa tosin muis­taan että maa­han­muut­ta­jien työt­tö­myys voi olla 30–40%. Eli syn­ty­pe­räis­ten svens­so­nien kes­kuu­des­sa val­lin­nee täys­työl­li­syys. Ehkä­pä deval­vaa­tio tulee sit­ten kun syn­ty­pe­räis­ten svens­so­nien työt­tö­myys alkaa nousta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Ilman todl­lis­ta sääs­tä­mis­tä mikään raken­ne­uu­dis­tus ei onnstu.

    Suo­mes­sa sote- ja kun­ta­uu­dis­tus jäi­vät teke­mät­tä, kos­ka todel­lis­ta pak­koa ei tun­ne­tu ja aina joku oli­si menet­tä­nyt ole­ma­ton­ta valtaansa.

    Kreik­ka tus­kin oli­si uusi­nut mitään jul­ki­sel­la sek­to­ril­laan ja nyt­kin muu­tok­set on teh­ty vas­ten­tah­toi­ses­ti. Tiu­kak sääs­tö­kuu­ri ennen rakenn­muu­tok­sia on polii­ti­koi­den vastaus.

    Onko mui­ta ajatuksia?

    PS. Vih­rei­den vaa­li­kam­pan­ja on todel­la lai­mea, onko jo noin paha tap­pio­mie­lia­la vai onko vain poruk­ka päät­tä­nyt, että sää­li­paik­ka anne­taan Hei­dil­le ilman sen kum­mem­paa yrittämistä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Talous on luot­to­luo­kit­ta­jien van­ki. Ja mitä suu­rem­mak­si vel­ka kas­vaa, sitä vah­vem­mik­si kah­leet tao­taan. Onko­han Krug­ma­nil­la jenk­ki­nä vai­kea ottaa huo­mioon, kuin­ka riip­pu­vai­sia muut ovat luokittajista? 

    Talous on tie­tys­ti myös “vuo­si­sa­dan vir­heen” (Vesa Kan­ni­nen) eli euron van­ki. Omal­la kel­lu­val­la valuu­tal­la pär­jät­täi­siin luul­ta­vas­ti parem­min, ehkä mel­kein kuin Ruot­si, eikä tar­vit­si­si las­kes­kel­la, mitä lisä­ku­lu­ja tulee, kun alue- ja pank­ki­tu­kea ale­taan mak­saa myös rajo­jen ulkopuolelle.

    Minus­ta, muu­ten, “vuo­si­sa­dan vir­he” on vähät­te­lyä. Euro­han on his­to­rian kata­stro­faa­li­sin talous­pää­tös. Mikään muu pää­tös ei ole syö­nyt vau­raut­ta lähes­kään yhtä pal­jon. Ja kai­ken lisäk­si euron vaa­rat osat­tiin ennus­taa hyvin­kin yksi­tyis­koh­tai­ses­ti etu­kä­teen, mut­ta sehän ei vauh­tia hai­tan­nut. Osat­tiin­han myös ennus­taa EU:n vai­ku­tus­val­tai­sim­man lob­ba­rin, Sak­san, pär­jää­mi­nen, vaik­ka maa hei­kos­sa hapes­sa tuol­loin olikin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Pari kom­ment­tia:

    1) Ei se ole sak­sa­lais­ten vika tai huo­nout­ta vie­lä­kään, että he teke­vät työ­tä, mak­sa­vat veron­sa ja säästävät. 

    2) Tuo­tan­to­kui­lu ei ole ongel­ma, jos elvy­tys tar­koit­taa inves­toin­te­ja. Päin­vas­toin, elvy­tys jot­ta vajaa­käyt­töi­nen van­hen­tu­va kapa­si­teet­ti tuli­si täys­käyt­töön, estää raken­ne­muu­tos­ta tapah­tu­mas­ta, ja nyt jos kos­kaan on tar­vet­ta nime­no­maan rakennemuutokselle. 

    3) Val­tio on tavat­to­man huo­no taho lait­taa sitä rahaa. Val­tiot ovat osa tätä ongel­maa, eivät rat­kai­sua. Jul­ki­set sek­to­rit ovat tur­von­neet niin val­ta­van suu­rik­si, että nii­den on pak­ko supis­tua. Kun eivät suos­tu­neet supis­tu­maan nousu­kau­del­la, niin nyt on pak­ko. Ne ovat niin suu­ria että nii­den kaut­ta elvyt­tä­mi­nen on kuin sam­mut­tai­si ras­va­pa­loa vedel­lä. Ei toimi.

    4) Raha­po­li­tii­kas­ta olen samaa miel­tä. Val­tioi­den kor­ko­me­no­ja voi­si val­lan hyvin hil­li­tä tuol­la kei­nol­la. Sen kyl­keen pitäi­si sil­ti lait­taa anka­ra ukaa­si joka ran­kas­ti rajoit­taa lisä­ve­lan ottoa. Muu­ten ollaan taas koh­ta nykyi­ses­sä tilanteessa. 

    5) Juri­diik­ka var­maan estää tämän­kin, mut­ta EKP voi­si val­lan hyvin teh­dä esi­mer­kik­si niin, että se yksin­ker­tai­ses­ti antaa ihmi­sil­le rahaa. Vaik­ka 500 euroa per kan­sa­lai­nen. Tämä vas­tai­si noin 150 mil­jar­din QE-pakettia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Ode:

    Mitään pahaa ei tapah­tui­si, jos EKP mak­sai­si osan val­tioi­den suh­dan­ne­syis-tä otta­mis­ta velois­ta. Pank­ki voi­si ostaa val­tioi­den vel­ka­pa­pe­rei­ta tas­a­puo­li­ses­ti kai­kil­ta jäsen­mail­ta ja mitä­töi­dä ne. Tämä on myös ainoa tapa raha­po­liit­ti­seen elvy­tyk­seen, kun lai­na­ra­ha ei mene kaupaksi. 

    Onko noin teh­ty jos­sa­kin kehit­ty­nees­sä talou­des­sa lähi­his­to­rias­sa ja mit­kä ovat olleet kokemukset?

    Kes­kus­pan­kit (kuten FED) ovat kyl­lä osta­neet oman val­tion­sa vel­ka­pa­pe­rei­ta jäl­ki­mark­ki­noil­ta, mut­ta vel­ko­ja ei ole suin­kaan mitätöity.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Muu­al­la kes­kus­pan­kin on huo­leh­dit­ta­va raha­nar­von vakau­den ohel­la myös työl­li­syy­den yllä­pi­dos­ta, mut­ta perus­so­pi­mus kiel­tää kes­kus­pank­kia tavoit­te­le­mas­ta mitään muu­ta kuin vakaa­ta raha­nar­voa, jos tämä muu kes­kus­pan­kin mie­les­tä on vähän­kään ris­ti-rii­das­sa raha­nar­vo­ta­voit­teen kanssa.

    Ote­taan mark­ka takai­sin. Ei euron tilal­le, vaan euron lisäk­si. EKP:n man­daat­ti oli­si edel­leen yksi­kä­sit­tei­ses­ti hin­ta­va­kaus. Suo­men pan­kin man­daat­ti sitäö­vas­toin oli­si yksi­kä­sit­tei­ses­ti täys­työl­li­syys (tai NAIRU). Mark­ka voi­si olla ole­mas­sa vain tili­va­luut­ta­na, jol­loin kes­kus­pan­kin työ­ka­lu­pak­kiin saa­tai­siin myös nega­tii­vi­set nimelliskorot.

    Toki täs­sä mal­lis­sa oli­si vähän mie­tit­tä­vää yksi­tyis­koh­tien paris­sa. Mit­kä verot mak­se­taan mis­sä­kin valuu­tas­sa, ja miten sopi­mus­va­paut­ta rajoi­te­taan eri valuu­tois­sa (pitää­kö työ­so­pi­muk­set teh­dä mar­kois­sa ja pitää­kö yksi­tyis­hen­ki­löi­den mah­dol­li­suut­ta lai­na­ta eurois­sa rajoit­taa jos euro­ko­rot ovat halvemmat)?

    Sinän­sä tämä voi­si peri­aat­tees­sa lisä­tä euron uskot­ta­vuut­ta vakaa­na valuut­ta­na, käy­tän­nös­sä on toki vähin­tään­kin toden­nä­köis­tä, että jot­kut tahot näke­vät tämän ensim­mäi­se­nä aske­lee­na euron hajoa­mi­seen. Mikä on sää­li, euros­sa on pal­jon hyviä puolia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Kun talous on ala­mais­sa, pitäi­si elvyttää. 

    Huo­no ohje. Ellei nousu ole kul­man taka­na, talout­ta pitää kor­ja­ta, ei teko­hen­git­tää. Elvy­tys toi­mii tuke­na lyhyen kuo­pan yli, mut­ta ei ylei­se­nä pit­kän laman lääkkeenä.

    Mik­si siis Suo­mes­sa lei­ka­taan meno­ja ja koro­te­taan vero­ja näin sur­kei­na ai-koina? 

    Sksi että aiem­min toi­mi­vak­si havait­tu kei­no, oman valuu­tan deval­vaa­tio tai deval­voi­tu­mi­nen, ei ole mah­dol­li­nen. Elvy­tye­tä ei sik­si, että ei kukaan halua elvyt­tää kuut­ta vuot­ta, eikä elvyt­tä­mi­nen kor­jaa toi­mi­ma­ton­ta talout­ta, vaan vain keven­tää uuden nousu­kau­den odottelua.

    Deval­vaa­tio oli­si parem­pi kei­no kuin muut mai­ni­tut. Jos pysy­tään euros­sa, pitä­si teh­dä vas­taa­va sisäi­nen deval­vaa­tio, eli lei­ka­taan kaik­kien kulu­tus­ta (palk­ko­ja ja mui­ta etuuk­sia), mikä ajaa saman asian, vaik­ka­kin hie­man perin­teis­tä deval­vaa­tio­ta ikä­väm­mäl­lä taval­la, sil­lä velat säi­ly­vät euromääräisinä.

    Suu säk­kiä myö­ten siis. Jos Nokia ja kump­pa­nit eivät enää tie­naa, pitää syö­dä vähem­män. Talous pitää lait­taa toi­mi­vaan kun­toon, jos se ei ole. Emme voi olet­taa nousu­kau­den ole­van kul­man taka­na, ja tie­däm­me että talou­tem­me on mm. Nokian kaa­tu­mi­sen joh­dos­sa huo­nom­mas­sa vedos­sa kuin ennen, joten elvy­tys ei toden­nä­köi­ses­ti toi­mi. Tar­vi­taan joko talou­den raken­ne­muu­tok­sen tuo­maa uut­ta vetoa (joka ei ole suo­raan hal­li­tuk­sen käsis­sä) tai/ja pie­nem­pää kulutusta.

    Tilan­ne on yksin­ker­tai­nen. Olem­me ensim­mäi­ses­sä euroa­jan taan­tu­mas­sa. Ole­tin että polii­ti­kot tai hei­dän talou­del­li­set neu­vo­nan­ta­jan­sa oli­si­vat aja­tel­leet mitä täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa teh­dään, jo sil­loin, kun lli­tyim­me euroon. Mut­ta ilmei­ses­ti luo­te­taan van­haan totut­tuun kei­noon, etä kom­pu­roin­nin, kuh­mu­jen ja ensim­mäis­ten täy­sien epä­on­nis­tu­mi­sien tuo­miin opetuksiin.

    Yllät­tä­vä nousu­kausi voi­si pelas­taa hal­li­tuk­sen kas­vot, ja hal­li­tus voi­si julis­taa selät­tä­neen­sä laman omil­la toi­mil­laan :-). Mut­ta nousu­kau­den pitäi­si olla suu­rem­pi kuin Nokian ja kump­pa­nien las­kun kokoi­nen (jos siis hal­li­tus ei uskal­la kiris­tää kan­sa­lais­ten vyö­tä nyt, kun deval­vaa­tio ei ole enää euroai­ka­na käytettävissä).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Mikään maa ei voi olla vaih­to­ta­seel­taan yli­jää­mäi­nen, ellei jokin toi­nen maa ole ali­jää­mäi­nen. Euroa­lu­een vaih­to­ta­se on euron kel­lu­mi­sen takia suun­nil­leen tasa­pai­nos­sa, joten Sak­san yli­jää­mät pakot­ta­vat mui­den euro­mai­den vaih­to­ta­seet alijäämäisiksi.”

    Eikö se oli­si oleel­lis­ta tie­tää, miten sijoit­tuu euroa­lu­een tasa­pai­noi­tet­tu vaih­to­ta­se maa­il­man­laa­jui­ses­sa ver­tai­lus­sa? Onko euroa­lue maa­il­man rik­kai­ta vai köy­hiä aluei­ta vai jotain sil­tä välil­tä? Onhan köy­his­sä­kin mais­sa mil­jo­nää­re­jä, mut­ta vaik­ka hei­dän rahan­sa jaet­tai­siin köy­hil­le, ei maa sil­ti nouse rik­kai­den jouk­koon, yhtä köy­häk­si­hän se jää. — Koko­naan eri asia on, hakeu­tui­si­ko raha sil­loin parem­min tuo­tan­nol­li­siin inves­toin­tei­hin. Mie­les­tä­ni oleel­li­nen point­ti oli­si tie­tää, näyt­täi­si­kö EU ole­van rikas tai hyvin­voi­pa, jos Sak­san yli­jää­mät siir­tyi­si­vät ali­jää­mäi­sil­le EU-maille.
    En tie­tys­ti tar­koi­ta, että näin rysäyk­sel­lä teh­täi­si, vaik­ka suu­ret tuloe­rot ovat vaa­ral­li­sia yhteis­kun­ta­rau­hal­le. Riit­täi­si, että näki­sin las­kusuo­ri­tuk­sen pape­ril­la. Var­maan kui­ten­kin parem­pi mit­ta­ri oli­si tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tien ver­tai­lu kuin valuu­tat, jot­ka ovat usein yli- tai aliar­vo­tet­tu­ja. Aut­tai­si­ko täl­lai­nen ymmär­tä­mään, kuin­ka pal­jon on EU-mais­sa heti mahdollista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Talous­po­li­tii­kan suo­ra­suu Juha­na Var­tiai­nen arvioi jokin aika sit­ten, että työl­li­syys voi paran­tua kor­kein­taan 60 000 hen­gel­lä. Sen jäl­keen yri­tys­ten kil­pai­lu työ­voi­mas­ta alkaa nos­taa palk­ko­ja ja kil­pai­lu­ky­vyn heik­ke­ne-minen sam­mut­taa kasvun.

    Työn tar­jon­taa pitää lisä­tä. Kan­nus­tin­louk­ku­ja on kii­tet­tä­väs­ti purettu, ”

    Meil­lä on työn tar­jon­taa n 560000 hen­keä ja heis­tä n 480000 on työ­tä vaikka.Suomen työt­tö­mät ovat maa­il­man kou­lu­te­tuim­pia ja tot­tu­neet teol­li­seen työhön

    On aivan äly­tön­tä väit­tää, että ei nois­ta 560000 löy­dy kuin 60000 sopi­vaa, loput ovat tal­lin taak­se vie­tä­vää porukkaa

    Ja tra­jon­taa tus­kin lisää sekään, että elä­kei­kää nos­te­aan 63:sta 65:een . Sehän tuo mark­ki­noil­le lisää väkeä, johon työ­nan­ta­jat eivät kos­ke pit­käl­lä tikullakaan.

    Tun­tuu todel­la oudol­ta, että nuo 63–65-vuotiaat oli­si­vat se poruk­ka jota työ­nan­ta­jat himoit­se­vat ja joil­la maa pelastetaan .

    Alkaa tun­tua sil­tä, että ter­ve jär­ki on kadon­nut Suomesta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Ode perään­kuu­lut­taa EU-tasol­le elvy­tys­tä, mut­ta uskoo, ettei pie­ni Suo­mi yksin voi elvyt­tää, kun elvy­tyk­sen hyö­dyis­tä osa valuu muil­le ja Suo­men rahat lop­pu­vat. Olen eri miel­tä. Toi­sin kuin vyön­ki­ris­tä­jät väit­tä­vät, Suo­men val­tio on huo­mat­ta­van vaka­va­rai­nen ja voi lama-Euroo­pas­sa saa­da yllin kyl­lin lai­naa nega­tii­vi­sel­la reaa­li­ko­rol­la. Inves­toin­ti­mah­dol­li­suuk­sia, jul­ki­sia ja yksi­tyi­siä, jois­ta voi saa­da vähin­tään kol­men pro­sen­tin reaa­li­tuo­ton, meil­tä taas löy­tyy yllin kyl­lin ener­gian­sääs­tös­tä tai­min­kon­hoi­toon ja home­kou­lu­jen kor­jaa­mi­ses­ta kaa­voi­tuk­sen vauh­dit­ta­mi­seen ja Kruu­nu­vuo­ren sil­lan raken­ta­mi­seen. Ei ole mitään jär­keä lykä­tä näi­tä töi­tä johon­kin sel­lai­seen ajan­koh­taan, jol­loin raha on kal­liim­paa kuin nyt ja työt­tö­miä on vähem­män kuin nyt.

    Val­tion velan­hoi­to­ky­kyä ei hei­ken­nä se, että se tekee hal­pa­kor­koi­sel­la lai­nal­la tuot­ta­via inves­toin­te­ja, joi­den ansios­ta tule­vat jul­ki­set kulut pie­ne­ne­vät tai tulot kas­va­vat roi­mas­ti. Eli jos teh­dään ero jul­kis­ten inves­toin­tien ja jul­ki­sen kulu­tuk­sen välil­le ja elvy­te­tään otta­mal­la vel­kaa edel­li­siin, mut­ta ei jäl­kim­mäi­siin, varoit­te­lu pie­nen Suo­men raho­jen lop­pu­mi­ses­ta on aiheetonta.

    Eri­tyi­sen perus­tel­tua oli­si nyt teh­dä Suo­men avoi­men sek­to­rin kil­pai­lu­ky­kyä paran­ta­via tuot­ta­via inves­toin­te­ja. Vaik­ka onkin tot­ta, että osa elvy­tyk­sen hyö­dyis­tä valuu usein muu­al­le, tämä ei läh­tö­koh­tai­ses­ti päde kil­pai­lu­ky­kyä paran­ta­viin investointeihin.

    Myös­kään Juha­na Var­tiai­sen väi­te huo­mat­ta­van pie­nes­tä tuo­tan­to­kui­lus­ta ja suh­dan­ne­työt­tö­myy­den tasos­ta ei vakuu­ta. Suh­dan­ne­työt­tö­myy­den vähät­te­ly ja raken­teel­lis­ten seli­tys­ten yli­ko­ros­ta­mi­nen on ollut hyvin taval­lis­ta niil­le, jot­ka ovat suh­tau­tu­neet epä­luu­loi­ses­ti elvy­tyk­seen. Ana­lyy­siä sii­tä, miten epä­us­kot­ta­via nämä tul­kin­nat ovat, löy­tyy muun muas­sa Krug­ma­nin kir­joi­tuk­sis­ta. Kun­han koko­nais­ky­syn­tä vain saa­daan elpy­mään, moni raken­ne­työt­tö­mäk­si tul­kit­tu saa­kin työ­tä, samoin moni sel­lai­nen, joka ei nyt ole sen kum­mem­min työs­sä kuin työttömänäkään.

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että Suo­men sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mää voi­si ja pitäi­si ruka­ta niin, että työ­voi­man tar­jon­ta kas­vai­si ja jul­ki­sil­le menoil­lem­me saa­tai­siin lisää mak­sa­jia, mut­ta kun täs­tä puhu­taan, ei sai­si samal­la vähä­tel­lä elvy­tyk­sen tarvetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. åke: Ei ruot­si­kaan ole deval­voi­nut vaik­ka oma valuut­ta sen peri­aat­tees­sa sal­li­si. Työt­tö­myys ruot­sis­sa on jotain 8%. Täs­sä kan­nat­taa tosin muis­taan että maa­han­muut­ta­jien työt­tö­myys voi olla 30–40%. Eli syn­ty­pe­räis­ten svens­so­nien kes­kuu­des­sa val­lin­nee täys­työl­li­syys. Ehkä­pä deval­vaa­tio tulee sit­ten kun syn­ty­pe­räis­ten svens­so­nien työt­tö­myys alkaa nousta.

    Ei kai kel­lu­va valuut­ta vaa­di (tai edes oikein mah­dol­lis­ta) van­han hyvän ajan deval­voi­mis­ta. Euroo­pan valuut­taon­gel­ma on kak­si­päi­nen. Toi­saal­ta Sak­san veto yllä­pi­tää muil­le lii­an kor­ke­aa valuut­taa, toi­saal­ta iso­jen valuut­to­jen välil­lä on jon­kin­lai­nen upotuskilpailu.

    Huo­nos­sa mark­ki­na­suh­dan­tees­sa mata­la valuut­ta on kiva asia. Mut­ta kun se on kiva myös Yhdys­val­loil­le, niin uppoam­me yhdes­sä. Kii­na­lai­set taas ihan itse pitä­vät valuut­tan­sa hal­pa­na, jot­tei siel­lä vain talous­kas­vu sak­kai­si, kun vien­ti­ve­toi­sen maan asiak­kail­la menee huonosti.

    Pie­nen maan koh­dal­la deval­vaa­tios­sa on sel­lai­nen haas­te, että yleen­sä kukaan ei ole anta­nut lai­naa maan omas­sa valuu­tas­sa, jol­lei maan odo­te­ta pitä­vän tiuk­kaa raha­po­li­tiik­kaa. Ruot­si­kaan tus­kin ihan äkkiä läh­tee pai­no­tuo­reil­la sete­leil­lä mak­sa­maan edes kruu­nu­vel­ko­ja pois, kos­ka sen jäl­keen seu­raa­vien kruu­nu­vel­ko­jen korot ovat­kin jotain ihan muu­ta kuin nyt.

    Euron koh­dal­la tätä haas­tet­ta ei vas­taa­vas­ti ole, kos­ka vel­ka on euroa­lu­een sisäis­tä. En kui­ten­kaan kovin innok­kaas­ti oli­si otta­mas­sa sete­liel­vy­tys­tä käyt­töön, kos­ka jos sii­hen ei lii­ty tar­vit­ta­via mui­ta toi­mia epä­ta­sa­pai­non kor­jaa­mi­sek­si, tilan­ne vain huononee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. TomiA: Omal­la kel­lu­val­la valuu­tal­la pär­jät­täi­siin luul­ta­vas­ti parem­min, ehkä mel­kein kuin Ruot­si, eikä tar­vit­si­si las­kes­kel­la, mitä lisä­ku­lu­ja tulee, kun alue- ja pank­ki­tu­kea ale­taan mak­saa myös rajo­jen ulkopuolelle.

    Mei­dän ongel­mam­me ovat enem­män raken­teel­li­sia kuin valuu­tan arvoon liit­ty­viä. Ei Nokia-sek­to­ri kaa­tu­nut valuu­tan arvoon. Ei valuu­tan arvo vai­ku­ta huoltosuhteeseen.

    Euro ei ole meil­le koh­tuut­to­man kal­lis, kos­ka meil­lä on kui­ten­kin men­nyt koh­tuu­hy­vin. Olem­me jopa saat­ta­neet vähän hyö­tyä PIGS-sekoi­luis­ta, kun ne ovat pai­na­neet euroa.

    Tämä ei toki tar­koi­ta sitä, ettei­kö Suo­mel­le vie­lä mata­lam­pi arvo eri­tyi­ses­ti taa­laa ja kruu­nua vas­taan oli­si parem­pi, mut­ta ei mei­dän oma valuut­tam­me vält­tä­mät­tä oli­si kovin hal­pa. Kuu­lum­me muta­sar­jan par­haim­mis­toon Sak­san kave­ri­na… (Jos mark­ki­nat ovat hin­noi­tel­leet euron oikein, se on euroa­lu­een par­haim­mis­tol­le lii­an hal­pa ja huo­noim­mis­tol­le lii­an kal­lis. Jäl­kim­mäi­nen on aika vakuut­ta­vas­ti toteennäytetty.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Ensin­nä­kin, Fedin löy­sä raha­po­li­tiik­ka pit­käl­ti aiheut­ti nykyi­sen krii­sin. Fed arvioi talous­ti­lan­teen vää­rin, luu­li tuke­van­sa työl­li­syyt­tä ja itse asias­sa aiheut­ti kupla. Suo­mes­sa kävi vähän sama 1980-luvun lopul­la. Vah­va mark­ka unoh­tui, ja saa­tiin kupla.

    Talous­tie­de muis­taa myös mai­ni­ta, että kes­kus­pank­ki voi pet­tää vain ker­ran. Kun luot­ta­mus kes­kus­pan­kin kykyyn tur­va­ta valuu­ta­nar­vo mene­te­tään, jou­du­taan lai­na­ra­has­ta mak­sa­maan lopul­li­ses­ti enem­män. OS voi myös poh­tia, mitä löy­sä raha­po­li­tiik­ka aiheut­tai­si euro­mai­den euro­mää­räi­sil­le lainoille!

    Sak­san syyt­te­ly on aika nai­via. Jos Sak­sas­sa ei ole tuh­lat­tu ja ostet­tu suu vaah­dos­sa, niin miten se voi olla ongel­ma? Ongel­ma on vain ja ainoas­taan vel­ka­mais­sa, jot­ka eivät olleet talou­del­li­ses­ti, eivät­kä poliit­ti­ses­ti kyp­siä euroon. Niis­sä poliit­ti­nen kult­tuu­ri on ollut yllä­pi­tää teho­ton­ta jul­kis­ta sek­to­ria. Kil­pai­lu­ky­ky ongel­mat oli hoi­det­tu deval­voi­mal­la. Kes­ki­luo­kan vau­ras­tu­mi­nen teh­ty mah­dot­to­mak­si, kun sääs­töt sula­vat inflaatiossa.

    Väi­tän­kin, että sak­sa­lai­nen kes­kus­pank­ki-poli­tiik­ka on par­hai­ta tuloe­ro­jen pienentäjiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Maan vel­kaan­tu­mi­sen pää­vies­ti on se, että maa kulut­taa enem­män kuin tuottaa. 

    Vel­kaan­tu­mi­nen voi olla tila­päis­tä, jol­loin aika hoi­taa asian, eli maa voi jat­kaa entis­tä talous­po­li­tiik­kaan­sa. Tila­päi­nen vel­kaan­tu­mi­nen voi joh­tua esi­mer­kik­si poik­keuk­sel­li­sen suu­ris­ta inves­toin­neis­ta, lyhy­tai­kai­ses­ta häi­riös­tä tuo­tan­nos­sa , esi­mer­kik­si hal­la vie sadon. Täl­läi­ses­sä tilan­tees­sa voi­daan elvyt­tää, jot­ta tila­päi­nen kan­san­ta­lou­den ala­mä­ki jäi­si mah­dol­li­sim­man lyhyek­si. Eli elvy­tys on hyväksi.

    Joku maa saat­taa olla totut­ta­nut kan­san­sa elin­ta­soon, jota kan­sa­kun­nan tulot eivät edel­ly­tä. Täl­löin maa vel­kaan­tuu. Täl­lai­sen maan tilan­ne vain pahe­nee elvyt­tä­mi­ses­tä. Kulu­tus kas­vaa, eikä uusia tuot­to­ja syn­ny. Maan vel­kaan­tu­mi­nen vain lisään­tyy. Oikea rat­kai­su on tie­tys­ti las­kea maan kan­sa­lais­ten elin­ta­soa vas­taa­maan maan tuotantokykyä.

    Elin­ta­son las­ke­mi­nen voi tapah­tua monel­la eri taval­la. Krei­kas­sa ja yleen­sä Ete­läs­sä juu­ri elin­ta­son las­ku on teh­ty hal­lit­se­mat­to­mas­ti. Elin­ta­soa on las­ket­tu muu­ta­mil­ta, joi­den työ on lop­pu­nut. Pää­osa asuk­kais­ta, eri­tyi­ses­ti varak­kaim­mat, ovat sel­vin­neet lamas­ta ilman sanot­ta­vaa hait­taa. Eri­tyi­ses­ti polii­ti­kot ja ylem­mät yhteis­kun­nanm vir­ka­mie­het ovat jopa hyö­ty­neet kan­san elin­ta­son las­kus­ta, kos­ka var­sin­kin työt­tö­mät ovat olleet val­mii­ta teke­mään mitä tahan­sa töi­tä mur­to-osal­la nor­maa­le­ja palkkoja.

    Vai­keus elvy­tyk­sen ja elin­ta­son las­ke­mi­sen välil­lä on siis teh­tä­vä sen perus­teel­la, onko kysy­mys tila­päi­ses­tä poik­keuk­sel­li­ses­tä tapah­tu­mas­ta vai enem­män nor­maa­liin elä­mi­seen liit­ty­väs­tä toi­min­nas­ta. Ja tämä valin­ta on osoit­tau­tu­nut vai­keak­si. Osmo ei blo­gis­saan jos­tain syys­tä puu­tu tähän itse ongel­man perusvaikeuteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Osmon idean ydin on se, että EKP lisäi­si euro­jen mää­rää, siten, että vel­kaan­tu­neet maat voi­si­vat jat­kaa kulut­ta­mis­ta enem­män kuin tuot­ta­vat. Muu­tos­ta ei tapah­tui­si täl­läi­sen maan kohdalla.

    On sel­vää, että joku mak­sai­si kyseis­ten mai­den yli­ku­lu­tuk­sen. Osmon ehdot­to­mas­sa tilan­tees­sa se joku oli­si tois­ten EU-mai­den kan­sa­lai­set. Joko inflaa­tion tai hin­to­jen nousun kaut­ta. Inflaa­tios­sa las­kun mak­sai­si­vat sääs­tä­jät ja hin­to­jen nousun tilan­tees­sa kaik­ki EU-kansalaiset.

    Osmo kysyy:” Uhkaa­ko mei­tä inflaa­tio?”. Ehkä­pä juu­ri nyt inflaa­tio­ta ei ole näky­vis­sä. Jos euro­ja ruvet­tai­siin kyl­vä­mään hol­tit­to­mas­ti vel­kaan­tu­vil­le mail­la, niin inflaa­tio oli­si var­ma. Jo alkeel­li­sin­kin talous­op­pi tie­tää, että kysyn­nän kas­vu nos­taa hintatasoa.

    Jos Osmo on tosis­saan sitä miel­tä, ettei­vät talou­den perus­sään­nön­mu­kai­suu­det päde euroon, hänen tuli­si miet­tiä, kan­nat­taa­ko Suo­men jat­kaan talous­yh­tei­sös­sa. EU perus­tet­tiin mark­ki­na­voi­mien vapaak­si mark­ki­na­pai­kak­si. Tar­koi­tuk­se­na oli antaa mark­ki­na­voi­mien vali­ta kul­le­kin toi­mi­jal­le par­haat toiminnot.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Tcrown, jos mark­ka otet­tai­siin euron rin­nal­le ja ihmi­set tie­täi­si­vät että Euro on vakaa mut­ta mark­ka deval­voi­tuu, niin ihmi­set sääs­täi­si­vät rahan­sa eurois­sa, eivät markoissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. OS: “Kun talous on ala­mais­sa, pitäi­si elvyttää.”

    On mie­len­kiin­tois­ta, kuin­ka key­ne­si­läi­set herää­vät aina las­ku­kau­den kes­kel­lä. Kovan kas­vun aika­na he tup­paa­vat unoh­ta­maan, mitä Key­ne­sin mukaan pitäi­si sil­loin tehdä.

    Mut­ta toi­mii­ko key­ne­si­läi­syys edes sen kan­nat­ta­jien mie­les­tä, jos sitä sovel­le­taan vain las­ku­kausien aikana?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minä en kyl­lä hyväk­sy tuo­ta väi­tet­tä, että key­ne­si­läi­set hye­räi­si­vät vain las­ku­kau­den aika­na, en minä aina­kaan. Olin vaa­ti­mas­sa suu­ria yli­jää­miä 2005–2008 kun talous yli­kuu­me­ni, ja aika suu­ria yli­jää­miä sil­loin kerättiinkin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Olen samaa miel­tä sii­tä että EKP voi­si ostaa val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja pois ja näin keven­tää näi­den taak­kaa. Mie­les­tä­ni tähän ei kui­ten­kaan pitäi­si ryh­tyä ilman sito­vaa talous­ku­ria joka estää sen että muu­ta­man vuo­den pääs­tä ollaan taas samas­sa tilanteessa. 

    Val­tiot ovat tavat­to­man epä­luo­tet­ta­via sopi­mus­kump­pa­nei­ta muutenkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä en kyl­lä hyväk­sy tuo­ta väi­tet­tä, että key­ne­si­läi­set hye­räi­si­vät vain las­ku­kau­den aika­na, en minä aina­kaan. Olin vaa­ti­mas­sa suu­ria yli­jää­miä 2005–2008 kun talous yli­kuu­me­ni, ja aika suu­ria yli­jää­miä sil­loin kerättiinkin. 

    Tuol­loin myös val­tion meno­ja lisät­tiin mel­koi­ses­ti, ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si niin ikään yli­jää­mäi­seen jak­soon 1999–2002.

    http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-tulot-ja-menot/

    Key­ne­si­läi­syyt­tä?

    Mai­nit­se­mal­la­si jak­sol­la toki lyhen­net­tiin val­tion­vel­kaa. Lyhen­net­tiin­kö sitä enem­män kuin myy­tiin val­tion omaisuutta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tuol­loin yli­jää­mä pan­tiin eduskn­nal­ta pii­loon alka­mal­la rahas­toi­da rahaa val­tion eläk­kei­den mak­sa­mi­seen. Rahas­toin­ti­pro­sent­ti oli muis­taak­se­ni yli 40 %. Tämä tie­tys­ti näkyy val­tion meno­jan kas­vu­na, vaik­ka onkin säästämistä. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. JaSa: Inves­toin­ti­mah­dol­li­suuk­sia, jul­ki­sia ja yksi­tyi­siä, jois­ta voi saa­da vähin­tään kol­men pro­sen­tin reaalituoton,

    Jos sinul­la on tar­jo­ta ris­kit­tö­miä yksi­tyi­siä sijoi­tus­mah­dol­li­suuk­sia kol­men pro­sen­tin reaa­li­tuo­tol­la, ker­ro heti. Pank­ki mak­saa täl­lä het­kel­lä mii­nus­merk­ki­siä reaa­li­tuot­to­ja, ja sama käy (lähes) ris­kit­tö­mil­lä korkosijoituksilla.

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että jul­ki­sel­la puo­lel­la kan­nat­ta­vat inves­toin­nit kan­nat­tai­si teh­dä. Ei nii­tä kui­ten­kaan ihan jär­jet­tö­män pal­jon ole. Onko esi­mer­kik­si home­kou­lun kor­jaa­mi­nen kan­nat­ta­vaa ver­rat­tu­na sen kor­jaa­mi­seen ensi vuon­na tai lakkauttamiseen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Itse­näi­nen val­tio voi teh­dä vaik­ka mitä. Suo­men val­tiol­la oli vel­kaa suun­nil­leen 100% suh­tees­sa BKT:een vuon­na 1945. Piti mak­saa sota­kor­vauk­set, asut­taa eva­kot ja jäl­leen­ra­ken­taa Lap­pi, jon­ka ase­ve­li oli tuhonnut.Lisäksi huol­to­suh­de oli hei­ken­ty­nyt suur­ten ikä­luok­kien ja sodis­sa kaa­tu­nei­den ja haa­voit­tu­nei­den takia.

    1950-luvun lopul­la val­tiol­la oli vel­kaa enää pari­kym­men­tä pro­sent­tia suh­tees­sa BKT:een. Miten velat maksettiin?

    Val­lit­si täys­työl­li­syys, talous kas­voi ja mar­kan arvo suh­tees­sa dol­la­riin las­ki kym­me­nes­osaan vuo­des­ta 1938. Euroop­paa jäl­leen­ra­ken­net­tiin ja saim­me osam­me siitä.

    Suo­men veroas­te on 58%. Jos mak­san pal­ve­lus­ta 50, sen teki­jä saa ehkä 15 euroa. Täl­le vero­kii­lal­le on teh­tä­vä jotain, jos halu­taan, että yksi­tyi­set pal­ve­lut työl­lis­tä­vät. Euron arvol­le emme voi mitään, mut­ta vero­tuk­ses­ta pää­täm­me tois­tai­sek­si ihan itse.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yri­tin sano, että perus­so­pi­mus on huono. 

    Perus­so­pi­mus on hyvä.

    Jos mon­ta eri­lais­ta maa­ta on yhtei­ses­sä valuu­tas­sa, on hyvä että valuut­ta on neut­raa­lin vakaa, eikä sitä yri­te­tä sää­del­lä poliit­tis­ten tar­pei­den mukaan, jos­kus yhden, jos­kus toi­sen maan eduk­si. Jos ollaan kiin­teäs­sä yhteis­va­luu­tas­sa, val­tioi­den tulee oppia elä­mään kiin­teäs­sä yhteisvaluutassa.

    Tilan­tees­sa jos­sa mon­ta eri­lais­ta maa­ta elää vakaas­sa yhteis­va­luu­tas­sa on vii­sas­ta olla takaa­mat­ta toi­sia val­tioi­ta. Jos joku maa ei nou­da­ta sään­tö­jä, ja jot­kut pan­kit höl­möi­le­vät tai yrit­tä­vät hyö­tyä tilan­tees­ta, on parem­pi, että maa ja pan­kit opet­te­le­vat talon tavoil­le heti, kuin että vas­tuut höl­möi­lyis­tä ja juo­nit­te­lus­ta levi­te­tään mui­den mai­den veronmaksajille.

    Vakaa yhteis­va­luut­ta on vakaa yhteis­va­luut­ta, ja sii­nä päte­vät hie­man eri sään­nöt kuin kel­lu­vil­le eril­lis­va­luu­toil­le. Jos ei osa­ta elää tuos­sa uudes­sa maa­il­mas­sa, ei sii­hen pitäi­si men­nä. Väli­muo­to jos­sa muka­na on valuu­tan poliit­ti­nen ohjaus ja tois­ten ris­kien jako, tuo euro­jär­jes­tel­mään yli­mää­räi­siä ongel­mia, joi­ta sii­nä ei alun­pe­rin ollut.

    Perus­so­pi­mus estää yli­kan­sal­li­nen pää­tök­sen­teon talouspolitiikasta. 

    Niin, tavoi­te voi tie­ten­kin olla kai­ken talous­po­liit­ti­sen pää­tök­sen­teon siir­tä­mi­nen val­tioil­ta kes­kus­joh­dol­le. Minä en tosin luo­ta sii­hen, että “kes­kus­ko­mi­tea” teki­si aina hyvän­tah­toi­sia, kaik­kia tas­a­puo­li­ses­ti koh­te­le­via ja kor­rup­tio­va­pai­ta pää­tök­siä. Jos tar­kas­tel­laan yhteis­va­luut­to­jen tule­vai­suut­ta, minus­ta kes­kus­joh­tois­ta euro-suur­val­taa mie­len­kiin­toi­sem­pi ja toi­mi­vam­pi mal­li oli­si neut­raa­li ja vakaa maa­il­man­va­luut­ta, jon­ka vakau­teen kaik­ki maa­il­man val­tiot sai­si­vat totutella.

    Omat valuu­tat­kin oli­si­vat täs­sä jär­jes­tel­mäs­sä ok, mut­ta pal­jol­ti tar­peet­to­mia. Nii­den hyö­ty oli­si pal­jol­ti sama kuin nykyi­ses­sä tilan­tees­sa. Polii­ti­koil­le on nimit­täin pal­jon hel­pom­pi kiris­tää kan­sa­lais­ten vyö­tä vai­hih­kaa deval­vaa­tiol­la kuin kon­kreet­ti­ses­ti palk­ko­jen ja etuuk­sien euro­mää­rää alen­ta­mal­la. Mut­ta täs­tä­kin pää­see kyl­lä yli, jos ottaa vakaan yhteis­va­luu­tan ja sen vaa­ti­muk­set tosissaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Var­tiai­sen työ­voi­man tar­jon­ta­jank­kaus on teo­reet­tis­ta jar­go­nia. Lap­sia hoi­ta­maan jää­vil­le äideil­le pal­ka­taan sijai­nen, joten työ­tä ei juu­ri jää teke­mät­tä. Kotoa työ­hön etua­jas­sa tule­va van­hem­pi syr­jäyt­tää tämän sijai­sen, joten työ­voi­man tar­jon­ta tosi­aan lisään­tyy, kun sijai­nen jää työt­tö­mäk­si. Suu­ret yri­tyk­set ovat osal­taan aut­ta­neet jo tähän men­nes­sä vii­me aikoi­na työ­voi­man tar­jon­taa kym­me­nil­lä tuhan­sil­la pois­pot­ki­tuil­la. En ole havain­nut tämän lisän­neen uusia työ­paik­ko­ja. Sama tilan­ne on van­hem­pien ikä­luok­kien työl­lis­tä­mi­ses­sä. Kun olet, Osmo, älyk­kään mie­hen mai­nees­sa, niin kysyn­pä, miten jak­sat tukea Var­tiai­sen epä­joh­don­mu­kais­ta ajattelua?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Tääl­lä­kin säi­ky­tään kovas­ti Sak­sa­lai­ses­sa hen­ges­sä inflaa­tio­ta. Tämä on var­sin eri­kois­ta nykyi­ses­sä tilan­tees­sa, jos­sa euro-alue on ihan aikuis­ten oikeas­ti vajoa­mas­sa deflaatio-kierteeseen.

    http://www.hs.fi/talous/Sijoittajat+pelk%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t+euroalueen+deflaatiota/a1399946830271

    Inflaa­tio-pelos­ta kär­si­vät voi­vat myös kat­soa mitä USA:ssa on tapah­tu­nut. Siel­lä­hän on kes­kus­pank­ki todel­la­kin ollut pal­jon aktii­vi­sem­pi. Häly­tys­kel­lo­ja on soi­tet­tu jo kuu­den vuo­den ajan, että ihan koh­ta inflaa­tio räjäh­tää käsiin. Todel­li­suu­des­sa inflaa­tiol­le ei ole tapah­tu­nut käy­tän­nös­sä mitään, vaan päin­vas­toin se hei­luu jopa tavoi­te tason alla.

    Kun vaik­ka­pa “Pro­met­heuk­sen” tyy­liin tukeu­du­taan ad-homi­nem argu­ment­tei­hin, voi­daan kysyä että kenen mal­lit ovat ennus­ta­neet oikein ja kenen vää­rin. Täs­sä valos­sa on vähän ohut­ta syy­tel­lä vaik­ka­pa Paul Krug­ma­nia type­ryk­sek­si. Toki monet vaan ker­ta kaik­ki­aan tie­tä­vät että hän on vää­räs­sä. Mitäs sii­tä että maa­il­ma käyt­täy­tyy täy­sin toi­sin kuin hei­dän ‘mal­lin­sa’ väittävät! 

    Mikä on tie­ten­kin täy­sin sie­tä­mä­tön aja­tus monel­le, on se että jos kes­kus­pank­ki rupe­ai­si oikeas­ti aut­ta­maan, tämä oli­si aivan lii­an help­poa ja muka­vaa. Mis­sä kär­si­mys? Mis­sä kuri­tus? Miten täs­sä nyt voi­daan kenel­le­kään antaa kun­non ope­tus­ta?! Kat­so: http://www.urbandictionary.com/define.php?term=sadomonetarism

    Toi­seen argu­ment­tiin mitä tääl­lä on esi­tet­ty: On eri­kois­ta sanoa, että elvy­tys­tä ei oli­si voi­tu har­joit­taa, kun lama on ollut niin pit­kä. Point­si­han on nime­no­maan, että elvy­tys oli­si aut­ta­nut pää­se­mään lamas­ta pal­jon aikaisemmin!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Alku­pe­räi­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa on var­sin kum­mal­li­nen piir­re: Sii­nä ollaan yht’ai­kaa samaa miel­tä Key­ne­sin ja Var­tiai­sen kanssa.

    Ensin pit­kään puhu­taan sii­tä kuin­ka on tar­vet­ta Key­ne­si­läi­sel­le talous­po­li­tii­kal­le ja elvyt­tä­mi­sel­le, eli käy­tän­nös­sä kysyn­nän tuke­mi­sel­le, mut­ta sit­ten lopus­sa pol­vet not­kah­ta­vat ja ollaan­kiin taas Juha­na Var­tiai­sen kans­sa ihan samaa miel­tä: Ähä­kut­ti eipäs voik­kaan elvyt­tää, kun inflaa­tio iskee heti ja tar­jon­nan rajoil­la täs­sä men­nään sittenkin. 

    Jos­tain ihmeel­li­ses­tä syys­tä arvon blo­gis­ti ihai­lee Var­tiais­ta niin suu­res­ti, että on val­mis kam­pit­ta­maan jopa omat argu­ment­tin­sa ollak­seen lopuk­si hänen kans­saan samaa mieltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Osii Leh­ti­nen
      Oli tar­koi­tus sanoa, että Euroo­pan tasol­la pitäi­si elvyt­tää ja se on toki hyö­dyk­si myös Suo­mel­le, kos­ka meil­lä on suh­dan­ne­luon­tois­ta työt­tö­myyt­tä. Mut­ta sitä ei ole niin pal­jon, että mak­si­maa­li­nen elpy­mi­nen­kän riit­täi­si tasa­pai­not­ta­maan jul­kis­ta talout­ta ja sik­si tar­vi­taan myös työn tar­jon­taa lisää­viä toi­mia, jot­ta saa­tai­siin 200 000 työ­paik­kaa lisää.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Vihe­rins­si: Ei kai kel­lu­va valuut­ta vaa­di (tai edes oikein mah­dol­lis­ta) van­han hyvän ajan deval­voi­mis­ta. Euroo­pan valuut­taon­gel­ma on kak­si­päi­nen. Toi­saal­ta Sak­san veto yllä­pi­tää muil­le lii­an kor­ke­aa valuut­taa, toi­saal­ta iso­jen valuut­to­jen välil­lä on jon­kin­lai­nen upotuskilpailu.

    Pie­nen maan koh­dal­la deval­vaa­tios­sa on sel­lai­nen haas­te, että yleen­sä kukaan ei ole anta­nut lai­naa maan omas­sa valuu­tas­sa, jol­lei maan odo­te­ta pitä­vän tiuk­kaa raha­po­li­tiik­kaa. Ruot­si­kaan tus­kin ihan äkkiä läh­tee pai­no­tuo­reil­la sete­leil­lä mak­sa­maan edes kruu­nu­vel­ko­ja pois, kos­ka sen jäl­keen seu­raa­vien kruu­nu­vel­ko­jen korot ovat­kin jotain ihan muu­ta kuin nyt.

    Hyviä point­te­ja mut­ta ilmai­sin var­maan omaa aja­tus­ta­ni huo­nos­ti. Oma aja­tuk­se­ni oli että Ruot­sis­sa ei deval­voi­da sii­tä syys­tä että siel­lä on ymmär­rys­tä kan­sal­lis­ten pää­omien mer­ki­tyk­sel­le. Niis­tä kan­nat­taa pitää kiin­ni. On kiva olla rikas.

    Käy­tän­nön talou­des­sa tähän tie­tys­ti liit­tyy mil­joo­na yksityiskohtaa.

    Kyy­ni­se­nä heit­to­na voin ehdot­taa seu­raa­vaa: ote­taan tän­ne mil­joo­na siir­to­lais­ta teke­mään kaik­kia huo­nos­ti pal­kat­tu­ja töi­tä. Sii­nä talous kas­vaa. Samal­la työt­tö­myys siir­tyy siir­to­lais­ten rie­sak­si kos­ka suo­mi äidin­kie­le­nä nousee tär­keim­mäk­si rek­ry­toin­ti­kri­tee­rik­si. Saa­daan siis suo­ma­lai­sil­le täys­työl­li­syys ja hal­van työ­voi­man reser­vi siirtolaisista.

    Ruot­sin tiel­lä eteen­päin! Ei tar­vit­se devalvoida.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Jar­mo Hei­mo: Kotoa työ­hön etua­jas­sa tule­va van­hem­pi syr­jäyt­tää tämän sijai­sen, joten työ­voi­man tar­jon­ta tosi­aan lisään­tyy, kun sijai­nen jää työttömäksi.

    Kan­nat­ta­vuus riip­puu niin kovas­ti sii­tä, mitä se van­hem­pi tekee työk­seen. Jos van­hem­pi on työ­voi­ma­pu­la-alal­la tai muu­ten työ­elä­mäs­sä halut­tu, hänen työ­pa­nok­sen­sa on plus­sal­la. Jos taas vaih­toeh­dot ovat “van­hem­pi koto­na, sijai­nen töis­sä” ja “van­hem­pi töis­sä, lap­si hoi­dos­sa, sijai­nen työt­tö­mä­nä”, niin sil­loin tie­tys­ti van­hem­pi koto­na on aina­kin sil­lä het­kel­lä paras vaihtoehto.

    Het­kel­li­ses­ti aja­tel­tu­na on niin, että pie­ni­tu­lois­ten van­hem­pien kan­nat­tai­si jää­dä kotiin. Samoin useam­man lap­sen van­hem­pien kan­nat­taa her­kem­min jää­dä kotiin kuin yhden lap­sen van­hem­pien. Pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä pitä­nee ottaa huo­mioon koti­van­hem­man hei­ken­ty­vä ase­ma työ­mark­ki­noil­la. Pit­kä pois­sao­lo hei­ken­tää työl­lis­ty­mis­tä, mut­ta munan ja kanan suh­de ei ole selvä.

    Jos täs­sä asias­sa halu­aa saa­da sekä talou­den että per­hei­den kan­nal­ta mie­lek­kään vaih­toeh­don, sil­loin tar­vi­taan nykyis­tä enem­män osa-aikai­suut­ta. Sii­tä oli­si iloa eri­tyi­ses­ti hei­kom­min työl­lis­tä­vil­lä aloil­la, joil­la kak­si ihmis­tä pysyi­si työn syr­jäs­sä kiin­ni yhden hommilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Suo­mi­han on jo yli vii­den vuo­den ajan mak­sa­nut 10–20% menois­taan lai­na­tul­la rahal­la. Minus­ta tätä voi hyväl­lä syyl­lä kut­sua var­sin voi­mal­li­sek­si elvy­tyk­sek­si. Kuin­ka mon­ta vuot­ta tätä voi jat­kua, ennen kuin oikeaop­pis­ta key­ne­si­läis­tä rupe­aa hirvittämään?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Jäin vähän miet­ti­mään sitä, mihin inflaa­tio­ta mah­dol­li­ses­ti tarvitaan. 

    Sitä tar­vi­taan aina­kin kah­teen asi­aan, kor­ko­jen sää­tö­va­raan ja tulo­jen alentamiseen.

    Jos inflaa­tio on nol­las­sa, todel­li­sia mak­set­ta­via reaa­li­kor­ko­ja ei voi ohjaus­mie­les­sä vetää mii­nuk­sel­le. Jos pank­ki lupaa sääs­tö­ti­lil­le­ni mii­nus­merk­ki­sen koron, vuo­kraan tal­le­lo­ke­ron ja kan­nan sete­lit sin­ne. Jos taas pank­ki antaa minul­le lai­naa mii­nus­merk­ki­sel­lä korol­la, teen täs­mäl­leen saman tem­pun — jos­kin vuo­kraan isom­man tallelokeron.

    Tämä tar­koit­taa sitä, että koroil­la inves­toin­tien kan­nus­ta­mi­nen vaa­tii inflaatiota.

    Toi­nen inflaa­tio­tar­ve tulee tulo­jen leik­kaa­mi­ses­ta. Reaa­li­tu­lo­ja ei oikein muu­ten pää­se leik­kaa­maan tasai­ses­ti ja siis­tis­ti. Sopi­mus­pal­kan­ko­ro­tus­ten leik­kaa­mi­nen ei tuo­ta samaa tulos­ta, kos­ka se ei leik­kaa samal­la mital­la eläk­kei­tä, sosi­aa­lie­tuuk­sia, par­tu­ri­hin­to­ja, jne.

    Jäl­kim­mäi­ses­sä on kui­ten­kin haas­te isol­la valuut­ta-alu­eel­la. Koko euroa­lue ei ole ollen­kaan niin vien­ti­ve­toi­nen kuin vaik­ka­pa Suo­mi yksin. Jos kaik­ki hyö­dyn­tä­vät inflaa­tion reaa­li­tu­lo­leik­kauk­siin, valuut­ta ei vält­tä­mät­tä sit­ten enää vas­taa­vas­ti heik­ke­ne­kään. Jos kukaan ei läh­de teke­mään inflaa­tion tois­ta puol­ta (nimel­lis­tu­lo­ta­son nousua), inflaa­tio­ta ei oikein ole ole­mas­sa, kos­ka kyse on suh­teel­li­ses­ta ilmiöstä.

    Joten jos inflaa­tio­ta läh­de­tään sete­leil­lä teke­mään, nii­den sete­lei­den osoit­teel­la on hyvin pal­jon mer­ki­tys­tä. Pelk­kä “anne­taan val­tioil­le” ei ole riit­tä­vä vas­taus. Jos euroa­lu­een val­tio mak­saa euroa­lu­een pan­kil­le vel­kan­sa pai­no­tuo­reil­la sete­leil­lä, niin joh­taa­ko se lopul­ta kovin pal­jon mihinkään?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Ossi Leh­ti­nen:
    Mikä on tie­ten­kin täy­sin sie­tä­mä­tön aja­tus monel­le, on se että jos kes­kus­pank­ki rupe­ai­si oikeas­ti aut­ta­maan, tämä oli­si aivan lii­an help­poa ja muka­vaa. Mis­sä kär­si­mys? Mis­sä kuri­tus? Miten täs­sä nyt voi­daan kenel­le­kään antaa kun­non opetusta?!

    Mitä hyö­tyä FEDin aktii­vi­ses­ta roo­lis­ta on ollut?

    Aina­kin taa­noi­sen dok­ka­rin (FEDin mah­ti tms.) mukaan USAn yksi­tyi­nen sek­to­ri ei ole reaa­li­ses­ti kas­va­nut vii­mei­seen parin kym­me­neen vuo­teen. Kas­vu on suun­tau­tu­nut jul­ki­sen sek­to­rin pöhöt­tä­mi­seen ja sii­nä sivus­sa rahoi­tus­sek­to­rin mer­ki­tys on kas­va­nut suh­teet­to­man suureksi.

    Kun kaik­ki tie­tä­vät, että ongel­mien ilmaan­tues­sa FED kyl­lä tulee jee­saa­maan, par­haak­si rahan­te­ko­stra­te­giak­si on muo­tou­tu­nut jär­je­tön ris­kien otto. Tämän ker­tai­nen krii­sin­hoi­to on lisäk­si aiheut­ta­nut sen, että kaik­kien ris­kien lau­kea­mi­nen rei­sil­le itsea­sias­sa mah­dol­lis­ti vie­lä satu­mai­sim­pien voit­to­jen takomisen.

    FEDin sete­li­pai­non tuot­teet ovat­kin lähes jär­jes­tään suun­tau­tu­neet tuo­tan­nol­lis­ten inves­toin­tien sijaan suo­raan finans­si­pe­lei­hin. Ainoa mikä on estä­nyt dol­la­rin syök­sy­kier­teen on sen ase­ma reser­vi­va­luut­ta­na ja tie­tys­ti se, että koko Aasia Kii­na ja Japa­ni etu­ne­näs­sä osta­vat jat­ku­vas­ti päät mär­ki­nä dol­la­rei­ta pitääk­seen vien­ti­teol­li­suu­ten­sa pyö­rät pyörimässä.

    Toki USAn teol­li­suus on alka­nut vii­me vuo­si­na elpy­mään, mut­ta voi var­sin perus­tel­lus­ti kysyä, että onko tämä tapah­tu­nut FEDin ansios­ta vai­ko FEDin toi­lai­lus­ta huo­li­mat­ta. Itse aina­kin meni­sin väit­tä­mään, että yli 90% elpy­mi­ses­tä joh­tuu ennen muu­ta lius­ke­kaa­su­buu­mis­ta ja sen seu­rauk­se­na tapah­tu­nees­ta ener­gian hin­nan mer­kit­tä­väs­tä laskusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Vihe­rins­si: Jos sinul­la on tar­jo­ta ris­kit­tö­miä yksi­tyi­siä sijoi­tus­mah­dol­li­suuk­sia kol­men pro­sen­tin reaa­li­tuo­tol­la, ker­ro heti. Pank­ki mak­saa täl­lä het­kel­lä mii­nus­merk­ki­siä reaa­li­tuot­to­ja, ja sama käy (lähes) ris­kit­tö­mil­lä korkosijoituksilla.

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että jul­ki­sel­la puo­lel­la kan­nat­ta­vat inves­toin­nit kan­nat­tai­si teh­dä. Ei nii­tä kui­ten­kaan ihan jär­jet­tö­män pal­jon ole. Onko esi­mer­kik­si home­kou­lun kor­jaa­mi­nen kan­nat­ta­vaa ver­rat­tu­na sen kor­jaa­mi­seen ensi vuon­na tai lakkauttamiseen?

    Mikään ei ole täy­sin ris­ki­tön­tä, mut­ta jok­seen­kin vähä­ris­ki­siä muu­ta­man pro­sen­tin reaa­lis­ta tuot­toa tar­joa­via yksi­tyi­siä sijoi­tus­mah­dol­li­suuk­sia on esi­mer­kik­si niil­lä sadoil­la tuhan­sil­la suo­ma­lai­sil­la koti­ta­louk­sil­la, jot­ka omis­ta­vat huo­nos­ti hoi­det­tua met­sää. Aika moni pien­ta­lon omis­ta­ja voi myös sijoit­taa kan­nat­ta­vas­ti ener­gian­sääs­töön. En väi­tä, että kaik­ki panos­tuk­set ener­gian­sääs­töön oli­si­vat kan­nat­ta­via, mut­ta monet ovat. Sekin on hyvä muis­taa, että kun ener­gian­sääs­töin­ves­toin­tien kan­nat­ta­vuut­ta on taka­vuo­si­na arvioi­tu, las­ku­har­joi­tus­ten taus­tal­la on yleen­sä ollut jokin tämän päi­vän näkö­kul­mas­ta muh­kea tuot­to­vaa­ti­mus, esi­mer­kik­si nel­jän tai kuu­den tai jopa kym­me­nen pro­sen­tin reaa­li­tuot­to, jota huo­nom­mat on lei­mat­tu kan­nat­ta­mat­to­mik­si. Sel­lai­set­kin ener­gian­sääs­tö­toi­men­pi­teet, jot­ka taka­vuo­si­na arvioi­tiin lii­an huo­nos­ti tuot­ta­vik­si voi­vat olla mii­nus­merk­kis­ten reaa­li­kor­ko­jen maa­il­mas­sa parem­pia inves­toin­te­ja kuin rahan pane­mi­nen pankkiin.

    Jokai­sen jul­ki­sen inves­toin­nin kan­nat­ta­jat luon­nol­li­ses­ti väit­tä­vät omaan­sa kan­nat­ta­vak­si, joten Vihe­rins­si ei ole skep­ti­nen ihan aiheet­to­mas­ti. Osa home­kou­luis­ta on var­maan parem­pi lak­kaut­taa ja romut­taa kuin kor­ja­ta. Mut­ta se on poik­keus. Enim­mäk­seen jul­ki­set raken­nuk­set, tiet, radat, kadut, sil­lat, vie­mä­rit ja tun­ne­lit oli­si hyvä pitää kunnossa.

    Jul­ki­sen infra­struk­tuu­rin rap­peu­tu­mi­ses­ta huo­les­tu­neet puhu­vat kor­jaus­ve­las­ta. Vaik­ka sel­lais­ta­kin infraa on, joka saa­kin rap­peu­tua, pää­sään­tö on, että kor­jaus­vel­kaa kan­nat­tai­si lyhen­tää sel­lai­se­na aika­na, kun kor­jaus­mie­het ja ‑nai­set oli­si­vat muu­ten työttöminä.

    Huo­mat­ta­van hyvin kan­nat­ta­vaa jul­kis­ta inves­toin­tia on panos­taa sel­lai­seen, jos­sa jul­ki­sen sek­to­rin raha­pu­la on nyt tulp­pa­na sil­le, että yksi­tyi­nen sek­to­ri pää­si­si töi­hin. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kaa­voi­tus ja uusien aluei­den kau­pun­ki-infra on esi­merk­ki täs­tä, kuten täl­lä­kin blo­gil­la on muu­ta­man ker­ran selostettu.

    Nii­ni­kään var­sin kan­nat­ta­vaa on usein vauh­dit­taa sitä, mikä on jo työn alla, mut­ta kitu­li­aas­ti. Jul­ki­sia infra­hank­kei­ta aloi­te­taan usein lii­kaa ja nii­hin bud­je­toi­daan lii­an vähän. Ja niin nel­jän vuo­den raken­nus­pro­jek­tis­ta tulee­kin kah­dek­san vuo­den raken­nus­pro­jek­ti. Se hei­ken­tää inves­toin­tien tuot­toa, sil­lä usein puo­lik­si val­mis on ihan koko­naan hyödytön.

    Kes­ke­ne­räis­ten pro­jek­tien vauh­dit­ta­mi­nen on usein äly­käs­tä elvy­tys­tä myös sik­si, että se toi­mii tar­peek­si nopeas­ti. Jos ruve­taan val­mis­te­le­maan jotain koko­naan uut­ta, lama voi olla ohi ennen kuin kuok­ka ehdi­tään iskeä maa­han. Mut­ta jos lamaa lää­ki­tään sil­lä, että pal­ka­taan yksi kuok­ki­ja lisää sin­ne, mis­sä kol­me muu­ta jo kuok­kii, elvy­tyk­sen reak­tio­no­peus nousee ja osu­ma­tark­kuus paranee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Tie­de­mies:
    Tcrown, jos mark­ka otet­tai­siin euron rin­nal­le ja ihmi­set tie­täi­si­vät että Euro on vakaa mut­ta mark­ka deval­voi­tuu, niin ihmi­set sääs­täi­si­vät rahan­sa eurois­sa, eivät markoissa.

    Mut­ta kos­ka valuut­ta­kurs­si on kel­lu­va, kukaan ei tie­dä deval­voi­tuu­ko vai reval­voi­tuu­ko mark­ka, jol­loin ihmi­set sääs­täi­si­vät rahan­sa sii­nä valuu­tas­sa mitä ajat­te­le­vat kuluttavansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Osmo: “Euroa­lu­een vaih­to­ta­se on euron kel­lu­mi­sen takia suun­nil­leen tapa­pai­nos­sa, joten Sak­san yli­jää­mät pakot­ta­vat mui­den euro­mai­den vaih­to­ta­seet alijäämäisiksi.”

    Sehän on täs­mäl­leen päin­vas­toin: mui­den euro­mai­den kulu­tus velak­si aiheut­taa ali­jää­mät, jot­ka aiheut­ta­vat Sak­san yli­jää­män. Mikään ei ‘pako­ta’ mui­ta mai­ta ali­jää­miin, kyl­lä se perus­tuu vapaa­eh­toi­suu­teen, ikä­vä kyllä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. TomiA:

    snip’
    Talous on tie­tys­ti myös “vuo­si­sa­dan vir­heen” (Vesa Kan­ni­nen) eli euron vanki.
    ‘snip’

    En nyt pitäi­si Kan­nis­ta ‘vuo­si­sa­dan vir­hee­nä’, mut­ta jon­ki­nas­tei­se­na vir­hee­nä kyllä.

    Euron (tai muun­kin valuut­ta­jär­jes­tel­män) syyt­tä­mi­nen ongel­mis­ta on älyl­li­sel­lä tasol­la suun­nil­leen samaa kuin jos syyt­täi­si metrijärjestelmää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Krug­ma­nia pide­tään kyl­lä myös popu­lis­ti­na. Aina­kaan Afri­kas­sa ei näy­te­tä onnis­tu­neen hänen pro­jek­teil­laan. Niis­tä­hän on joku kir­ja­kin olemassa.

    Elvyt­tä­mi­sen ongel­ma on, ettei sii­hen juu­ti nyt ole varaa. Sitä on teh­ty koko ajan v 2008 jäl­keen ja vel­kaan­nut­tu. Pitäi­si saa­da sete­li­ko­neet käyn­tiin, inflaa­tio­ta ja Sak­sa tai­pu­maan. Euron arvo on lii­an korkea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Euron arvo on kor­kea vai dol­la­ri ja jeni lii­an alhaal­la? Venä­jän pika­de­val­vaa­tio aina­kin kohen­si hei­dän kil­pai­lu­ky­ky­ään roimasti.

    Vali­te­ta­vas­ti Kreik­ka ja muut eivät enää pudo­ta euron arvoa.

    Aiem­min ay-liik­keen ilok­si nos­tet­tiin ensin reip­paas­ti palk­ko­ja ja sit­ten kelat­tiin rahat takai­sin deval­voi­mal­la. Moi­nen pel­lei­ly ei enää onnis­tu, mut­ta ei tun­nu mene­vän jake­luun eteen­kään kun­nal­li­se­la puolella.

    Jos jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­ja pudo­te­tai­siin kaut­ta lin­jan 10% ja vähän iso­tu­loism­mil­ta 20%, niin oltai­siin takai­sin tuu­ota­vuus­käy­räl­lä. Heil­lä­hän on jo irtisanomissuoja.

    Vapeeh­toi­sis­ta jul­ki­sen­sek­to­rin työn­te­ki­jöis­tä tus­kin tuli­si pulaa.
    OAJ toki vas­tus­taa sitä, että opet­ta­jat ope­te­li­si­vat mitään uut­ta tai yli­pää­tään teki­si­vät jotain, mut­ta se on hei­dän roo­lin­sa monopolina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Poth1ue1,

    ensim­mäi­sek­si sanoi­sin, että väi­te sii­tä ettei yksi­tyi­nen sek­to­ri oli­si kas­va­nut USA:ssa kym­me­niin vuo­siin kuu­los­taa aikas vil­lil­tä. Tel­kus­ta tulee kai­ken­nä­köi­siä ohjel­mia, eikä ole aivan ennen­kuu­lu­ma­ton­ta että niis­sä oli­si kär­ke­nä jokin sen­saa­tio­ha­kui­nen näkö­kul­ma. Noh, vai­kea sen tar­kem­min kom­men­toi­da kyseis­tä ohjel­maa sitä näke­mät­tä. Jul­ki­sen kulu­tuk­sen osuus BKT:sta Jen­keis­sä on kui­ten­kin ollut aika samois­sa luvuis­sa vii­mei­set 30 vuot­ta (toki suh­dan­ne­vai­he­lut näkyvät).

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että Wall Stree­til­la ris­kien oli­si syy­tä rea­li­soi­tua ja siis töp­päi­lyis­tä jou­tua jol­lain taval­la itse mak­sa­maan. Euroo­pas­sa kui­ten­kin kär­si­jöi­nä ovat kan­sa­lai­set ja tämän kär­si­myk­sen täy­tyy jat­kua, ettei vaan tuli­si sitä ‘moraa­li­ka­toa’.

    Se mitä kir­joi­tin USA:han liit­tyen ei var­si­nai­ses­ti lii­ty kui­ten­kaan tähän miten­kään. Point­ti­ni liit­ty inflaa­tio-paniik­kiin. USA:ssa FED on ollut var­sin aktii­vi­nen ja inflaa­tio välit­tö­mäs­tä uhas­ta on pau­ku­tet­tu rum­pua vuo­sien ja vuo­sien ajan, mut­ta mitään ei ole tapah­tu­nut. Mitä täs­tä opim­me: nykyi­sen kal­tai­ses­sa talou­den poik­keus­ti­las­sa kes­kus­pank­ki voi toi­mia var­sin aktii­vi­ses­ti ilman että tämä välit­tö­mäs­ti aiheut­taa inflaa­tio­ta, niin kuin ihan taval­li­nen talous­tie­de ennustaakin.

    Jos (ja väit­täi­sin että kun) sete­li­pai­noon ryh­dy­tään, voi­si tämän teh­dä myös niin, että rahat ohjat­tai­siin taval­li­sil­le tal­laa­jil­le (tai hei­dän eduk­sen­sa). Hei, pis­te­tään perus­tu­lo pys­tyyn ja rahoi­te­taan se osak­si kes­kus­pan­kin kaut­ta (jees, jees ei tule tapahtumaan).

    Joka tapauk­ses­sa, kun julis­te­taan, että nyt ei ole varaa teh­dä mitään, unoh­de­taan kuin­ka tol­kut­to­man kal­liik­si tulee, kun vaik­ka­pa Espan­jas­sa ja Krei­kas­sa huka­taan koko­nai­nen suku­pol­vi. Kor­jaus­vel­kaa riit­täi­si katet­ta­vak­si infran­kin puo­lel­la vaik­ka kuin­ka, mut­ta kun ihmis­ten anne­taan mädän­tyä pai­koil­leen, on haas­kaus jo mel­kois­ta. Ja sii­tä ei ole min­kään sor­tin iloa jos sano­taan että ennen pit­kää raken­teet ovat prii­ma­kun­nos­sa kun­han nyt vaan kär­vis­tel­lään. Tämä ongel­ma on pääl­lä täs­sä ja nyt.

    Ja nyky­ti­lan­tees­sa — tyk­kä­si sii­tä tai ei — Espan­ja­lais­ten ja Kreik­ka­lais­ten ongel­mat ovat myös mei­dän ongelmiamme.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Count­ry­boy:
    Krug­ma­nia pide­tään kyl­lä myös popu­lis­ti­na. Aina­kaan Afri­kas­sa ei näy­te­tä onnis­tu­neen hänen pro­jek­teil­laan. Niis­tä­hän on joku kir­ja­kin olemassa.

    Sot­ket nimet. Se, jon­ka Afri­kan pro­jek­tien onnis­tu­mi­ses­ta on kriit­ti­nen kir­ja hil­jak­koin jul­kais­tu, on Jef­frey Sachs.

    Krug­man on armoi­tet­tu popu­la­ri­soi­ja, mut­ta se ei tee hänes­tä popu­lis­tia. Ei myös­kään se, että monen­kin sor­tin popu­lis­tit ovat vedon­neet hänen teksteihinsä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuol­loin yli­jää­mä pan­tiin eduskn­nal­ta pii­loon alka­mal­la rahas­toi­da rahaa val­tion eläk­kei­den mak­sa­mi­seen. Rahas­toin­ti­pro­sent­ti oli muis­taak­se­ni yli 40 %. Tämä tie­tys­ti näkyy val­tion meno­jan kas­vu­na, vaik­ka onkin säästämistä. 

    Vuo­si­na 2005–2008 välil­lä val­tion menot kas­voi­vat kes­ki­mää­rin luok­kaa 2 mil­jar­dia per vuo­si. Kuin­ka suu­ri osa nois­ta mil­jar­deis­ta meni val­tion elä­ke­ra­has­to­jen kasvattamiseen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. JTS: Aiem­min ay-liik­keen ilok­si nos­tet­tiin ensin reip­paas­ti palk­ko­ja ja sit­ten kelat­tiin rahat takai­sin deval­voi­mal­la. Moi­nen pel­lei­ly ei enää onnis­tu, mut­ta ei tun­nu mene­vän jake­luun eteen­kään kun­nal­li­se­la puolella.

    Aikoi­naan nuo deval­vaa­tioit joh­tui­vat enem­män maa­il­man jäy­käs­tä raha­jär­jes­tel­mäs­tä. Bret­ton-Woods jär­jes­tel­mäs­sä valuu­tat oli sidot­tu kiin­teäl­lä kurs­sil­la USA:n dol­la­riin. Jär­jes­tel­mä oli jäyk­kä ja kun Suo­men ja USA:n talou­det kehit­tyi­vät hyvin eri jal­kaa niin se pakot­ti deval­vaa­tioi­hin. Vih­jaa­mal­la tule­vas­ta deval­vaa­tios­ta eten­kin pape­ri­teol­li­suus ja omis­ta­jat teki­vät hyvän tilin valuuttakeinottelulla .

    Bret­ton-Wood­sin kaa­dut­tua 70-luvun alus­sa kiin­teät kurs­sit säi­lyi­vät , deval­vaa­tioit har­ve­ni­vat , mut­ta eivät loppuneet

    Vaih­toeh­to oli­si ollut valuu­tan kellunta,jos se oli­si vain ollut sallittua

    Ruot­si kel­lut­taa valuut­taa nyt eikä kukaan eikä kukaan vali­ta, että kruu­nun heik­ke­ne­mi­nen syö pal­kan­saa­jan osto­voi­maa tai nousu hei­ken­tää vientiä. 

    Eli ei se deval­vaa­tio mikään mör­kö ollut, sehän oli nor­maa­li kor­jaus talouk­sien kehi­tyk­sen epätasapainoon

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Tie­de­mies:
    Olen samaa miel­tä sii­tä että EKP voi­si ostaa val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja pois ja näin keven­tää näi­den taak­kaa. Mie­les­tä­ni tähän ei kui­ten­kaan pitäi­si ryh­tyä ilman sito­vaa talous­ku­ria joka estää sen että muu­ta­man vuo­den pääs­tä ollaan taas samas­sa tilanteessa. 

    Val­tiot ovat tavat­to­man epä­luo­tet­ta­via sopi­mus­kump­pa­nei­ta muutenkin.

    Eikö yksin­ker­tai­sin­ta oli­si, jos talous­ku­ris­ta lip­su­mi­nen kävi­si velan anta­jan kuk­ka­rol­le eli her­kem­min velan mak­su jäi­si tekemättä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Puhu­taan inflaa­tios­ta ja deval­vaa­tion tar­pees­ta, jot­ta euron arvo las­ki­si sen käyt­tä­jien kil­pai­lu­ky­vyn vaa­ti­mal­le tasol­le. Kir­joit­ta­jat eivät ymmär­rä asian ydintä.

    Euro on kel­lu­va valuut­ta. Sen arvo aset­tuu aina sil­le tasol­le, jon­ka mark­ki­nat mää­rit­tä­vät oikeak­si. Sii­nä se on nyt­kin. Ei euroa ole syy­tä miten­kään deval­voi­da. Eikä se ole mah­dol­lis­ta­kaan muu­ten kuin mani­po­loi­mal­la mark­ki­noi­ta. Mark­ki­noi­dan mani­po­loi­mi­nen tar­koit­taa sitä, että jul­kais­taan vää­riä tie­to­ja, ennus­tei­ta tai tilas­to­ja euro­mai­den talous­ke­hi­tyk­ses­tä. EU:n pii­ris­sä val­heel­lis­ten tie­to­jen jaka­mi­nen ei ole miten­kään har­vi­nais­ta. Kui­ten­kin vää­rien tie­to­jen syöt­tä­mi­nen maa­il­mal­le joh­taa hel­pos­ti sii­hen, ettei oikei­ta­kaan tie­to­ja enää usko­ta. Lisäk­si mark­ki­noi­den mani­po­lo­pi­mi­nen on vas­toin EU:n perus­tei­ta ja nor­maa­lin kan­sa­lai­sen etiikkaa. 

    Oikea joh­to­pää­tös euron deva­vaa­tion tar­pees­ta on vai­kea teh­dä. Euron sopi­va vah­vuus on eri­lai­nen eri kan­soil­le. Sak­san kan­nal­ta saat­tai­si olla hyvä, jos euron arvoa nyt nos­tet­tai­siin, Suo­men kan­nal­ta saat­tai­si olla hyvä, liki vält­tä­mä­tön­tä las­kea euron arvoa.

    Ruot­si ei ole euro­ryh­män jäsen. Sen valuut­ta on edel­leen kruu­nu. Kruu­nun arvoa ei krii­sin aika­na deval­voi­tu. Sen arvo las­ki mark­ki­na­voi­mien muut­tu­neen tilan­teen takia. Mark­ki­noi­den vakaan­nut­tua, kruu­nu pala­si liki enti­sel­le tasol­leen ilman mitään reval­vaa­tio­ta. Sekä kruu­nun arvon las­kunj, että myö­hem­män nousun mää­rit­te­li­vat mark­ki­nat ilman hal­lin­nol­li­sia pää­tök­siä. Kruu­nun arvo pysyy jat­ku­vas­ti oikeal­la tasol­la mark­ki­na­voi­mien säätelemänä.

    Myös euron arvo pysyy oikeal­la tasol­la mark­ki­na­voi­mien sää­te­le­mä­nä. Ongel­ma on sii­nä, että euron kurs­si aset­tuu euro­val­tioi­den yhtei­sen lii­ke-elä­män mää­rää­mäl­le tasol­le. Tämä taso on jopil­le­kin euro­mail­le lii­an kor­kea ja joil­le­kin lii­an matala.

    Ainoa toi­men­pi­de, jol­la euron arvon mää­rit­tä­mi­nen jokai­sel­le oikeak­si on se, että maat eroa­vat euros­ta ja siir­ty­vät omaan valut­taan­sa. Kel­lut­ta­mal­la tätä, sen arvo on aina oikel­la tasol­la. Val­ta­kun­nan elin­ta­so aset­tuu oikeak­si ja vel­kaan­tu­neet jou­tu­vat itse mak­sa­maan vel­kan­sa. Liki­main ka8ikki euroon nykyi­sin liit­ty­vät vai­keu­det poistuvat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Itse olen aina ihme­tel­lyt jul­ki­sen sek­to­rin hauk­ku­mis­ta ja pöhöt­ty­neek­si väit­tä­mis­tä saman tien, kun sen koko ylit­tää 10% BKT:stä. Työ­tä se jul­kis­sek­to­rin­kin työ on — mis­sä nyt on se “kaik­ki työ on arvokasta”-mantra?

    Suo­men jul­kis­sek­to­ri­me­nois­ta 70% käy­te­tään ter­vey­den­huol­toon ja kou­lu­tuk­seen. Vai­kea näh­dä, mitä vikaa on lää­kä­rei­den, sai­raan­hoi­ta­jien ja opet­ta­jien palk­kaa­mi­ses­sa. Aja­tus­vir­he pii­lee mie­les­tä­ni sii­nä, että Taa­vi Tavis kuvit­te­lee, että val­tion menot rahoi­te­taan vero­va­roil­la. Ei. 

    Yksi­kään val­tio ei ole kos­kaan maa­il­man­his­to­rias­sa rahoit­ta­nut meno­jaan pel­kil­lä veroil­la, vaan pää­osin oman kes­kus­pan­kin lai­noil­la, val­tion bon­de­ja myy­mäl­lä ja lii­ke­toi­min­nal­la. Tie­ten­kin nyky­maa­il­mas­sa, jos­sa yksi­tyis­tä­mi­nen on ainoa oikea tapa elää, lii­ke­voi­tot ovat potis­ta karisseet. 

    Mer­kan­ti­lis­ti­nen “vain vien­ti tuot­taa maal­le rahaa” ei voi pit­käs­sä juok­sus­sa toi­mia kos­kaan, sil­lä jokai­nen maa pyr­kii vie­mään enem­män kuin tuo­maan hank­kiak­seen rahaa ulko­mail­ta. Jol­le­kul­le se lyhyt kor­si jää aina. 

    Vika on pank­kien ja luot­to­luo­kit­ta­jien lii­an suu­rek­si pai­su­nees­sa val­las­sa, ei julkissektorissa. 

    Itse en var­maan ymmär­rä kos­kaan, mik­si finans­si­kei­not­te­lu, pörs­si­ve­don­lyön­ti ja rahoi­tusin­stru­ment­ti­kuplat ovat parem­paa ja kan­na­tet­ta­vam­paa talous­kas­vua (nehän ovat pelk­kiä digi­nu­me­roi­ta pank­ki­ti­leil­lä) kuin laa­du­kas kou­lu­tus, ter­vey­den­huol­to, infran yllä­pi­to ja yliopistotutkimus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Masi: Tuol­loin myös val­tion meno­ja lisät­tiin mel­koi­ses­ti, ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si niin ikään yli­jää­mäi­seen jak­soon 1999–2002.

    Täs­sä vain annet­tiin alas se, mitä ylös­kin annet­tiin. Jos vero­ja oli­si kiris­tet­ty ylhääl­tä, näin ei oli­si tar­vin­nut tehdä..

    OS: Perus­so­pi­mus estää yli­kan­sal­li­nen pää­tök­sen­teon talous­po­li­tii­kas­ta. Sen suun­tai­set yri­tyk­set­kin kil­pis­tyi­si­vät Sak­san perus­tus­la­ki­tuo­miois­tui­meen eikä nii­tä hyväk­syt­täi­si Suomessakaan.

    Kyl­lä noi­den sopi­mus­ten pääl­le on kus­tu jo sen ver­ran aina­kin hen­ges­sä, jos nyt ei suo­ra­nai­ses­ti kir­jai­mes­sa, että kyl­lä sen EU-elvy­tyk­sen­kin sai­si jär­jes­tet­tyä, jos niin vain halut­tai­siin. Siel­lä vain on äänes­sä Reh­nit ja muut “vir­ka­mie­het”, jot­ka — ole­tet­ta­vas­ti omis­ta ideo­lo­gi­sis­ta syis­tään — eivät usko stan­dar­diin makrotalousteoriaan.

    Ongel­mal­li­nen on myös EKP:n höl­mö man­daat­ti: FED:illä sen­tään on edes kak­sois­man­daat­ti työt­tö­myy­den las­ke­mi­seen, mut­ta EKP ei tätä edes saa teh­dä. (FED toki kär­sii samas­ta oli­gar­kia-/kor­po­ra­tis­mion­gel­mas­ta kuin muu­kin hallinto.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Amar­ji: Itse en var­maan ymmär­rä kos­kaan, mik­si finans­si­kei­not­te­lu, pörs­si­ve­don­lyön­ti ja rahoi­tusin­stru­ment­ti­kuplat ovat parem­paa ja kan­na­tet­ta­vam­paa talous­kas­vua (nehän ovat pelk­kiä digi­nu­me­roi­ta pank­ki­ti­leil­lä) kuin laa­du­kas kou­lu­tus, ter­vey­den­huol­to, infran yllä­pi­to ja yliopistotutkimus.

    Perus­on­gel­ma on sii­nä, että kun kaik­kea mita­taan rahas­sa, reaa­li­ta­lous on aina finans­si­kik­kai­lua tuottamattomampaa.

    Vas­taa­vas­ti talous­jär­jes­tel­mäm­me on meri­to­kraat­ti­nen, mut­ta vain sii­nä mie­les­sä, että se mit­taa ihmi­sen kykyä teh­dä itsel­leen rahaa. Kun tämän pitää mie­les­sä, moni asia selventyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Tie­de­mies:
    Olen samaa miel­tä sii­tä että EKP voi­si ostaa val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja pois ja näin keven­tää näi­den taak­kaa. Mie­les­tä­ni tähän ei kui­ten­kaan pitäi­si ryh­tyä ilman sito­vaa talous­ku­ria joka estää sen että muu­ta­man vuo­den pääs­tä ollaan taas samas­sa tilanteessa. 

    Val­tiot ovat tavat­to­man epä­luo­tet­ta­via sopi­mus­kump­pa­nei­ta muutenkin.

    Tar­koi­tat­ko nyt talous­ku­ril­la esi­mer­kik­si pank­ki­sään­te­lyn kiris­tä­mis­tä niin, että pan­kit eivät enää kaa­du veron­mak­sa­jien nis­kaan? Kun oikeas­taan pitäi­si sää­tää ettei tule las­ku­kausia, kos­ka osa jul­kis­ta­lou­den menois­ta on täy­sin päi­vän­sel­vis­tä syis­tä vas­ta­sykli­siä. Esi­mer­kik­si työt­tö­myys­kor­vauk­sia ja toi­meen­tu­lo­tu­kea mak­se­taan enem­män las­ku­kau­te­na, samoin ihmi­set opis­ke­le­vat enem­män, teke­vät enem­män vau­vo­ja, jne. kun työ­mark­ki­noil­la kysyn­tä on heikompaa.

    Jos tätä taus­taa vas­ten vaa­di­taan jul­kis­ta­lou­den tasa­pai­noa syklis­tä riip­pu­mat­ta, niin joh­don­mu­kai­nen joh­to­pää­tös on että las­ku­kau­del­la lei­kat­tai­siin vas­taa­vas­ti nii­tä meno­ja jot­ka eivät ole sykli­siä. Mitä nii­tä nyt on, puo­lus­tus­me­not, oikeus­lai­tos ja infra­struk­tuu­ri? Tämä ei nyt oikein kuu­los­ta käy­tän­nös­sä, poliit­ti­ses­ti eikä talou­del­li­ses­ti rea­lis­ti­sel­ta tai toivottavalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Amar­ji,

    täs­sä ei ole var­si­nai­ses­ti mitään ymmär­ret­tä­vää. Kyse ei ole joh­to­pää­tök­ses­tä vaan alkuo­le­tuk­ses­ta. Jos ottaa ajat­te­lun­sa läh­tö­koh­dak­si, että vain yksi­tyi­nen toi­min­ta tuot­taa lisä­ar­voa, niin näin­hän se sit­ten on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. JTS

    Aiem­min ay-liik­keen ilok­si nos­tet­tiin ensin reip­paas­ti palk­ko­ja ja sit­ten kelat­tiin rahat takai­sin deval­voi­mal­la. Moi­nen pel­lei­ly ei enää onnis­tu, mut­ta ei tun­nu mene­vän jake­luun eteen­kään kun­nal­li­se­la puolella. 

    Deval­vaa­tiot teh­tiin vien­ti­teol­li­suu­den ilok­si. Niil­lä Suo­mi his­sat­tiin hyvin­voin­ti­val­tiok­si. Se oli nero­kas­ta raha­po­li­tiik­kaa, jos­ta Key­nes ei osan­nut edes uneksia.

    Suo­ma­lai­set osa­si­vat sil­loin talou­den — tai osaa vie­lä­kin. Ruot­sin Riks­ban­ke­nin pää­joh­ta­ja on nimit­täin tur­ku­lais­syn­tyi­nen Ste­fan Ing­ves, jol­la on mm. opti­maa­li­sen valuut­ta-alu­een asiat hal­lus­sa. Hän ei ole eko­no­mis­ti, vaan The Kansantaloustieteilijä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Yhteis­kun­ta­mal­li on, kuten mikä tahan­sa muu­kin mal­li, abstrak­tio todel­li­suu­des­ta. Key­ne­si­läi­nen yhteis­kun­ta­teo­ria ker­too, että val­tion pitää hyvi­nä aikoi­na supis­taa jul­ki­sia meno­ja, jot­ta huo­noi­na aikoi­na on varaa lisä­tä nii­tä väliai­kai­ses­ti kun­nes las­ku­kausi on ohi.

    Jot­ta key­ne­si­läi­syyt­tä voi­tai­siin pitää jär­ke­vä­nä yhteis­kun­ta­mal­li­na, sen pitäi­si ennus­taa val­tioi­den toi­min­taa ja käyt­täy­ty­mis­tä. Toi­sin sanoen: kos­ka val­tiot (demo­kra­tiat) eivät käy­tän­nös­sä supis­ta jul­kis­ta sek­to­ria hyvi­nä vuo­si­na, niin ei voi­da vaa­tia että huo­noi­na aikoi­na tulee­kin nou­dat­taa key­ne­si­läis­tä poli­tiik­kaa. Tämä joh­tuu sii­tä syys­tä, että esieh­to elvy­tyk­sel­le key­ne­si­läi­ses­sä yhteis­kun­ta­mal­lis­sa ei ole toteutunut. 

    Käy­tän­nön key­ne­si­läi­syys on suu­ren ja tuot­ta­mat­to­man jul­ki­sen sek­to­rin yllä­pi­toa. Yli­suu­ri hal­lin­to rahoit­taa itse itse­ään ja valit­see sen talous­teo­rian lukui­sien eri talous­teo­rian kou­lu­kun­tien jou­kos­ta joka yllä­pi­tää sta­tus quota. 

    Kaik­ki muut sek­to­rit yhteis­kun­nas­sa ovat jo jous­ta­neet alas­päin. Eikö­hän oli­si aika jo kes­kus­tel­la vaka­vas­ti pal­kan­alen­nuk­sis­ta ja hal­lin­non kor­keim­pien vir­ka­mies­ten yt-neu­vot­te­luis­ta sekä minis­te­riöis­sä että kun­nis­sa. Tämä nykyi­nen tilan­ne jos mikä on osoi­tus täy­del­li­ses­tä kyvyt­tö­myy­des­tä hyvään taloudenpitoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Puo­lu­ee­ton tark­kai­li­ja: Ainoa toi­men­pi­de, jol­la euron arvon mää­rit­tä­mi­nen jokai­sel­le oikeak­si on se, että maat eroa­vat euros­ta ja siir­ty­vät omaan valuttaansa. 

    Suo­mel­la paras vaih­toeh­to on valuut­ta­liit­to Ruot­sin kans­sa. Maat muo­dos­ta­vat opti­maa­li­sen valuutta-alueen. 

    Kurio­si­teet­ti­na voi mai­ni­ta Tor­nio-Haa­pa­ran­ta kak­sois­kau­pun­gin, jos­sa ei ole havait­ta­vis­sa min­kää­lai­sia epä­sym­met­ri­siä shok­ke­ja. Käy­tän­nös­sä siel­lä olla samas­sa valuu­tas­sa molem­min puo­lin rajaa. Olen seu­ran­nut tilan­net­ta pai­kan pääl­lä­kin vuo­sien ajan. (Vrt. Helsinki/Tallinna.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Pari nope­aa kom­ment­tia taas:
    1) Se 60% BKT:sta on vähän har­haan­joh­ta­vaa, kos­ka se on val­tion meno­jen osuus. Se on siis raha joka menee val­tiol­ta. Esi­mer­kik­si yri­tys­ten yhteen­las­ke­tut menot ovat monin­ker­tai­set tähän ver­rat­tu­na, BKT:ta on vain se mis­tä mak­se­taan arvonlisäveroa.
    2) Sii­tä huo­li­mat­ta se val­tion osuus on val­ta­va, ja se näkyy nime­no­maan sii­nä miten isot verot ovat. Ei kan­na­ta teh­dä vero­jen kera oikein mitään duu­nia ihmis­ten toi­sil­leen. Täs­sä on taus­tal­la myös kai jon­kin­lai­nen mer­kan­ti­lis­mi, eli kun ihmi­set ei voi tie­na­ta elan­to­aan toi­si­aan aut­ta­mal­la, niin on pak­ko teh­dä vientiin.
    3) Ei tie­ten­kään voi­da vaa­tia jul­kis­ta­lou­den tasa­pai­noa syklis­tä riip­pu­mat­ta, mut­ta pitää vaa­tia ettei jul­kis­ta­lous tur­poa kuin pul­la­tai­ki­na syklis­tä riip­pu­mat­ta, vaan jos ran­kem­mas­sa las­kusuh­dan­tees­sa tar­vi­taan vel­kaa, niin se mak­saa itse itsen­sä pois ja jos stag­naa­tio tulee, niin vel­kaan­tu­mi­nen ei kes­tä loputtomiin
    4) Pank­kien tur­poa­mi­nen ja ris­kin­ot­to sil­loin kun ne kaa­tues­saan jou­tu­vat veron­mak­sa­jien syliin, pitäi­si las­kea kes­tä­vyys­va­jee­seen noususuh­dan­teis­sa. Tal­le­tus­ta­kaus pitäi­si las­kea jos­sain mää­rin val­tion vel­ka­suh­tee­seen jne.
    5) Nyt on vähän myö­häis­tä miet­tiä mis­tä lei­ka­taan. Eläk­keis­tä pitää lei­ka­ta, puo­lus­tuk­ses­ta leik­kaa­mi­nen on arvo­va­lin­ta että halu­taan­ko että Suo­men hal­li­tus istuu Hel­sin­gis­sä vai Mos­ko­vas­sa, ter­vey­den­huol­los­ta on pak­ko lei­ka­ta, sosi­aa­li­tur­vas­ta on pak­ko lei­ka­ta, kou­lu­tuk­ses­ta on pak­ko lei­ka­ta. Hul­lu olen kun tämän sanon ääneen sil­lä minä jään työt­tö­mäk­si täs­sä rytä­käs­sä itsekin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Jez,

    tämä aja­tus sii­tä että ali­jää­mää teh­dään las­ku­kau­del­la, mut­ta nousu­kau­del­la ei teh­dä yli­jää­mää on ratio­naa­li­ses­sa kyy­ni­syy­des­sään hou­kut­te­le­va ja jotain mitä tois­tel­laan ‘var­ma­na tietona’.

    Kui­ten­kin, jos kat­sot vaik­ka­pa tämän Suo­mem­me bud­jet­ti­ta­sa­pai­noa vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä, käy taas niin että pahuk­sen todel­li­suus ei käyk­kään yhteen tämän ‘tie­don’ kans­sa. Noh, mitäs moisista.

    Tpyy­luo­man yllä kuvaa­mat meka­nis­mit pitä­vät jo osal­taan huo­len sii­tä, että las­ku­kau­del­la menot kas­va­vat ja nousu­kau­del­la taas las­ke­vat ihan auto­maat­ti­ses­ti­kin. Kat­so: http://en.wikipedia.org/wiki/Automatic_stabilizer

    Onko sinul­la esi­merk­ke­jä elvy­tys­toi­men­pi­teis­tä, joi­ta oltai­siin jat­ket­tu nousukaudella?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Sylt­ty:
    BKT:sta kier­tää jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta jo 60%. Jos tämä ei ole lii­kaa niin ei mikään sitten.

    Riip­puu sii­tä mitä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la tar­koi­te­taan. Val­tion ja kun­tien kaut­ta kul­kee rahaa n 37 % bkt ja kun las­ke­taan sosi­aa­li­tu­va­ra­has­tot niin 43 % 

    Mut­ta kun las­ke­taan mukaan ns välil­li­nen jul­ki­nen sek­to­ri niin sil­loin pääs­tää tuo­hon 58 %:iin. Mut­ta ovat­ko auto­kat­sas­tus, met­säs­tys­seu­rat ‚kalas­tus­kun­nat etec oikea­ta jul­kis­ta sektoria.

    Samo­ja pakol­li­sia funk­tioi­ta löy­tyy muis­ta­kin mais­ta, mut­ta ei nii­tä las­ke­ta mukaan jul­ki­seen sektoriin .

    ja itse asias­sa sot­ke­taan pari eri­lais­ta tun­nus­lu­kua kes­ke­nään, ilmei­ses­ti tarkoituksella

    Suo­mi nou­dat­taa taas lin­jaa, jos­sa Suo­mi yri­te­tään esit­tää uute­na neukkulana

    http://www.talouselama.fi/uutiset/julkiset+menot+57+kansantuotteesta+harhaanjohtavaa/a2221355

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Sylt­ty: BKT:sta kier­tää jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta jo 60%. Jos tämä ei ole lii­kaa niin ei mikään sitten. 

    Jos jokin kier­tää jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta, niin sil­loin­han se jo mää­ri­tel­män mukaan kier­tää siel­tä myös ulos.

    Ker­ran vuo­sia sit­ten näin erään yhdys­val­ta­lai­sen vas­taa­van kom­ment­ti­ket­jun, jos­sa eräs kom­men­toi­ja tote­si, ettei “Pen­ta­go­nis­sa ole mitään kul­tais­ta ves­san­pönt­töä”, jos­ta vero­tuk­sel­la kerä­tyt rahat vede­tään ilman että nii­tä näh­dään reaa­li­ta­lou­des­sa enää kos­kaan. Hän oli saa­nut kuvan, että mui­den kom­men­toi­jien pään­si­säi­set mie­li­ku­vat jul­ki­sen sek­to­rin rahan­käy­tös­tä liik­kui­vat enim­mäk­seen jos­sain täl­lä tasol­la. Täs­tä kom­ment­ti­ket­jus­ta tääl­lä tuli vähän sama vaikutelma.

    Muu­ten, jo tuol­la pal­jon ylem­pä­nä on link­ki Pert­ti Haa­pa­ran­nan kir­joi­tuk­seen, jos­sa huo­mau­tet­tiin, että jul­ki­sen sek­to­rin vel­kai­suus Euroo­pan väi­te­tyis­sä “tuh­laa­ja­mais­sa” oli ennen euro­krii­siä vähäi­sem­pää kuin talous­mo­raa­lin mal­li­maak­si nyt kovas­ti tar­joil­lus­sa Sak­sas­sa. Kom­ment­ti, jos­sa tämä link­ki tar­jot­tiin, on tätä kir­joi­tet­taes­sa saa­nut vain nel­jä suo­si­tusään­tä, jois­ta yksi on oma­ni. Sama vihais­ten oikeis­to­lais­ten kes­ki-ikäis­ten mies­ten kaa­ho­tus jat­kuu aina vain kuin mitään ei oli­si tapahtunutkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Tom­mi Uscha­nov:
    Muu­ten, jo tuol­la pal­jon ylem­pä­nä on link­ki Pert­ti Haa­pa­ran­nan kir­joi­tuk­seen, jos­sa huo­mau­tet­tiin, että jul­ki­sen sek­to­rin vel­kai­suus Euroo­pan väi­te­tyis­sä “tuh­laa­ja­mais­sa” oli ennen euro­krii­siä vähäi­sem­pää kuin talous­mo­raa­lin mal­li­maak­si nyt kovas­ti tar­joil­lus­sa Sak­sas­sa. Kom­ment­ti, jos­sa tämä link­ki tar­jot­tiin, on tätä kir­joi­tet­taes­sa saa­nut vain nel­jä suo­si­tusään­tä, jois­ta yksi on oma­ni. Sama vihais­ten oikeis­to­lais­ten kes­ki-ikäis­ten mies­ten kaa­ho­tus jat­kuu aina vain kuin mitään ei oli­si tapahtunutkaan. 

    Kuin käs­kys­tä pamah­ti suo­si­tuk­sia 😀 Ei niin etten­kö oli­si samaa mieltä…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Tom­mi Uscha­nov:
    ‘snip’
    Muu­ten, jo tuol­la pal­jon ylem­pä­nä on link­ki Pert­ti Haa­pa­ran­nan kir­joi­tuk­seen, jos­sa huo­mau­tet­tiin, että jul­ki­sen sek­to­rin vel­kai­suus Euroo­pan väi­te­tyis­sä “tuh­laa­ja­mais­sa” oli ennen euro­krii­siä vähäi­sem­pää kuin talous­mo­raa­lin mal­li­maak­si nyt kovas­ti tar­joil­lus­sa Sak­sas­sa. Kom­ment­ti, jos­sa tämä link­ki tar­jot­tiin, on tätä kir­joi­tet­taes­sa saa­nut vain nel­jä suo­si­tusään­tä, jois­ta yksi on oma­ni. Sama vihais­ten oikeis­to­lais­ten kes­ki-ikäis­ten mies­ten kaa­ho­tus jat­kuu aina vain kuin mitään ei oli­si tapahtunutkaan.
    ‘snip’

    Kysy­mys ei ole pel­käs­tään val­tion­ve­las­ta, vaik­ka pää­asias­sa sii­tä ilmei­ses­ti (?) kes­kus­tel­laan — nyt esim. Krei­kan velan anteeksiantamisesta.
    Yksi­tyi­sen sek­to­rin velois­ta on eräi­den tie­to­jen mukaan jär­jes­tel­ty 70% jo ajat sitten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Tie­de­mies:
    ‘snip’
    5) Nyt on vähän myö­häis­tä miet­tiä mis­tä lei­ka­taan. Eläk­keis­tä pitää lei­ka­ta, puo­lus­tuk­ses­ta leik­kaa­mi­nen on arvo­va­lin­ta että halu­taan­ko että Suo­men hal­li­tus istuu Hel­sin­gis­sä vai Mos­ko­vas­sa, ter­vey­den­huol­los­ta on pak­ko lei­ka­ta, sosi­aa­li­tur­vas­ta on pak­ko lei­ka­ta, kou­lu­tuk­ses­ta on pak­ko lei­ka­ta. Hul­lu olen kun tämän sanon ääneen sil­lä minä jään työt­tö­mäk­si täs­sä rytä­käs­sä itsekin. 

    Pitää lei­ka­ta? Miksi?

    Elä­keyh­töi­den sijoi­tuk­set ovat suu­rem­mat kuin kos­kaan ja suu­ret ikä­luo­kat ovat pian men­nei­syyt­tä. Ter­vey­den­huol­to on teol­li­suus­mai­den hal­vin­ta, sii­hen pitää sat­sa­ta, leik­kauk­set teh­dään sai­raa­lois­sa. Puo­lus­tus­bud­jet­tia on jo lei­kat­tu. Sosi­aa­li­tur­va on Poh­jois­mai­den huo­noin­ta, hyvin­voin­ti­val­tios­ta on vain raken­ne jäl­jel­lä. Kou­lu­tuk­ses­ta? Sik­si­kö, että tule­vai­suu­des­sa meil­lä meni­si vie­lä huonommin?

    Lei­ka­taan ja lei­ka­taan. Puuk­ko kädes­sä rie­hu­va tie­de­mies on hirviö!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Tom­mi Uscha­nov: Jos jokin kier­tää jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta, niin sil­loin­han se jo mää­ri­tel­män mukaan kier­tää siel­tä myös ulos.

    Voi­sit­ko hie­man ava­ta tätä argumenttia?

    ettei “Pen­ta­go­nis­sa ole mitään kul­tais­ta ves­san­pönt­töä”, jos­ta vero­tuk­sel­la kerä­tyt rahat vede­tään ilman että nii­tä näh­dään reaa­li­ta­lou­des­sa enää koskaan.

    Okei, pitää­kö täsät nyt pää­tel­lä, että muu­ta­man mil­jar­din vuo­sit­tai­set aseos­tot Pat­rial­ta ovat mie­les­tä­si täy­sin ok, kos­ka onhan samal­la taval­la ilmi­sel­vää, että se mikä jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta kier­tää Pat­rial­le, mää­ri­tel­män­sä mukaan tulee siel­tä myös ulos…?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Sylt­ty: Okei, pitää­kö täsät nyt pää­tel­lä, että muu­ta­man mil­jar­din vuo­sit­tai­set aseos­tot Pat­rial­ta ovat mie­les­tä­si täy­sin ok, kos­ka onhan samal­la taval­la ilmi­sel­vää, että se mikä jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta kier­tää Pat­rial­le, mää­ri­tel­män­sä mukaan tulee siel­tä myös ulos…?

    Näin sii­nä käy, kun val­tio mak­saa asie­ta Pat­rial­le niin ei Pat­ria pis­tä raho­ja raha­säi­li­öön tai kul­tai­seen ves­san­pönt­töön eikä pol­ta raho­ja vaan jakaa ne palk­koi­na työn­te­ki­jöil­le , sos­mak­sui­na vakuu­tusor­ga­ni­saa­tioil­la, mate­ri­aa­lin­toi­mit­ta­jil­le, ali­hank­ki­joil­le etc ja pie­ni osuu voi­tos­ta palau­tuu valtiolle .

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Rai­mo K: Pitää lei­ka­ta? Miksi? 

    Yksi luon­nol­li­nen syy toi­min­nan leik­kaa­mi­seen on se, että ei ole peli­merk­ke­jä toi­min­nan ylläpitämiseen. 

    Peli­merk­kien tuo­tan­to­tah­ti on Suo­mes­sa pit­kään ollut las­kus­sa, min­kä vuok­si en pidä ylei­siä leik­kausen­nus­tuk­sia miten­kään harhaisina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Kult­tuu­ri ei ole muut­tu­ja, joka Krug­man­nil­la selit­täi­si yhteis­kun­tien talou­del­li­sia menes­ty­mi­siä ja epä­on­nis­tu­mi­sia. Sii­nä val­ta­vas­sa har­hao­pis­saan hän ei ikä­vä kyl­lä ole suin­kaan yksin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Masi: Yksi luon­nol­li­nen syy toi­min­nan leik­kaa­mi­seen on se, että ei ole peli­merk­ke­jä toi­min­nan ylläpitämiseen.

    Peli­merk­kien tuo­tan­to­tah­ti on Suo­mes­sa pit­kään ollut las­kus­sa, min­kä vuok­si en pidä ylei­siä leik­kausen­nus­tuk­sia miten­kään harhaisina.

    Peli­mer­keis­tä ei sinän­sä ole pulaa, kysy­mys on nii­den kohdentamisesta.

    Eräs 15 vuot­ta Ber­lii­nis­sä asu­nut kave­ri ker­toi vii­kon­lop­pu­na, että kes­ki­tu­loi­nen mak­saa Sak­sas­sa ter­vey­den­huol­los­taan noin 300 euroa kuu­kau­des­sa ja se on OK, kos­ka sil­lä saa hyvät pal­ve­lut. Suo­mes­sa sai­raus­va­kuu­tus­mak­su on mini­maa­li­nen, mut­ta pal­ve­luis­sa ei ole kehu­mis­ta. Poti­las mak­sai­si kyl­lä enem­män, jos rahal­le sai­si vastinetta.

    Esim. ohi­tus­leik­kaus mak­saa poti­laal­le 300 euroa, yhteis­kun­nal­le 10.000 euroa, onko suh­de oikea?

    Tämä nyt yhte­nä esi­merk­ki­nä, kou­lu­tuk­seen en kajoaisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Rai­mo K: Peli­mer­keis­tä ei sinän­sä ole pulaa, kysy­mys on nii­den kohdentamisesta.

    Eräs 15 vuot­ta Ber­lii­nis­sä asu­nut kave­ri ker­toi vii­kon­lop­pu­na, että kes­ki­tu­loi­nen mak­saa Sak­sas­sa ter­vey­den­huol­los­taan noin 300 euroa kuu­kau­des­sa ja se on OK, kos­ka sil­lä saa hyvät pal­ve­lut. Suo­mes­sa sai­raus­va­kuu­tus­mak­su on mini­maa­li­nen, mut­ta pal­ve­luis­sa ei ole kehu­mis­ta. Poti­las mak­sai­si kyl­lä enem­män, jos rahal­le sai­si vastinetta.

    Esim. ohi­tus­leik­kaus mak­saa poti­laal­le 300 euroa, yhteis­kun­nal­le 10.000 euroa, onko suh­de oikea?

    Tämä nyt yhte­nä esi­merk­ki­nä, kou­lu­tuk­seen en kajoaisi.

    Sak­sa on on aivan kär­ki­kas­tia Euroo­pas­sa ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sis­sa. Siis niin päin, että sekä per nup­pi, että suh­tees­sa BKT:hen Sak­sas­sa mak­se­taan about eni­ten. Mm. suo­mes­sa mak­se­taan vähemmän.

    Kat­so: http://ec.europa.eu/health/reports/docs/health_glance_2012_en.pdf

    Anek­do­taa­lis­ta todis­tusai­neis­toa ei tar­vit­se kysyä kave­ril­ta. Asun ja työs­ken­te­len itse Sak­sas­sa, ja mak­san yli 700 euroa sai­ras­kas­saan joka kuu­kausi. Ja en ole miten­kään poik­keuk­sel­li­sen hyvätuloinen.

    Itsea­sias­sa, yli­pää­tään ihmet­te­len mik­sei Sak­sas­ta sano­ta täl­lai­sis­sa yhteyk­sis­sä halais­tua sanaa. Sak­san kil­pai­lu­ky­ky tun­tuu ole­van ihan OK, eikä sys­tee­mi räjäh­dys­pis­tees­sä, vaik­ka tääl­lä har­ras­te­taan tämän luo­kan tör­söt­te­lyä näi­hin ker­ta­kaik­ki­sen tuot­ta­mat­to­miin jul­ki­siin unel­ma­höt­töi­hin (ok, sai­ras­kas­sat ovat muo­dol­li­ses­ti yksi­tyi­siä, mut­ta kaik­ki läh­tö­koh­tai­ses­ti mak­sa­vat saman ver­ran, kaik­kien täy­tyy ottaa kaik­ki sisään, ja kaik­kien täy­tyy kor­va­ta samat asiat jne.).

    Tai sit­ten tulee täl­lai­sia Rai­mo K:n tyy­li­siä kom­ment­te­ja, jois­sa vaan tie­de­tään että Sak­sas­sa ei mois­ta har­ras­te­ta. Again, never mind the rea­li­ty! Maa­il­man­ku­vas­sa ei oli­si muu­ten jär­keä niin täl­lai­nen maa­il­man vaan täy­tyy olla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. OS: Kun talous on ala­mais­sa, pitäi­si elvyt­tää. Sääs­töt ja veron­ko­ro­tuk­set lisää­vät työt­tö­myyt­tä niin pal­jon, ettei val­tio­ta­lous tasa­pai­no­tu. Tämä on näh­ty Krei-kas­sa ja Espanjassa.

    Herää tosin kysy­mys, että voi­vat­ko maa­il­man suu­rim­piin kuu­lu­vat val­tiot elvyt­tää niin voi­mak­kas­ti että 25% työt­tö­myys saa­daan tor­jut­tua. Voi­ko tuol­lais­ta tor­jua perin­tei­sin, tai mil­lään keinoin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Ossi Leh­ti­nen: Sak­sa on on aivan kär­ki­kas­tia Euroo­pas­sa ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sis­sa. Siis niin päin, että sekä per nup­pi, että suh­tees­sa BKT:hen Sak­sas­sa mak­se­taan about eni­ten. Mm. suo­mes­sa mak­se­taan vähemmän.

    Kat­so: http://ec.europa.eu/health/reports/docs/health_glance_2012_en.pdf

    Anek­do­taa­lis­ta todis­tusai­neis­toa ei tar­vit­se kysyä kave­ril­ta. Asun ja työs­ken­te­len itse Sak­sas­sa, ja mak­san yli 700 euroa sai­ras­kas­saan joka kuu­kausi. Ja en ole miten­kään poik­keuk­sel­li­sen hyvätuloinen.

    Itsea­sias­sa, yli­pää­tään ihmet­te­len mik­sei Sak­sas­ta sano­ta täl­lai­sis­sa yhteyk­sis­sä halais­tua sanaa. Sak­san kil­pai­lu­ky­ky tun­tuu ole­van ihan OK, eikä sys­tee­mi räjäh­dys­pis­tees­sä, vaik­ka tääl­lä har­ras­te­taan tämän luo­kan tör­söt­te­lyä näi­hin ker­ta­kaik­ki­sen tuot­ta­mat­to­miin jul­ki­siin unel­ma­höt­töi­hin (ok, sai­ras­kas­sat ovat muo­dol­li­ses­ti yksi­tyi­siä, mut­ta kaik­ki läh­tö­koh­tai­ses­ti mak­sa­vat saman ver­ran, kaik­kien täy­tyy ottaa kaik­ki sisään, ja kaik­kien täy­tyy kor­va­ta samat asiat jne.).

    Tai sit­ten tulee täl­lai­sia Rai­mo K:n tyy­li­siä kom­ment­te­ja, jois­sa vaan tie­de­tään että Sak­sas­sa ei mois­ta har­ras­te­ta. Again, never mind the rea­li­ty! Maa­il­man­ku­vas­sa ei oli­si muu­ten jär­keä niin täl­lai­nen maa­il­man vaan täy­tyy olla. 

    Siis mitä ei Sak­sas­sa harrasteta?

    Sak­san sys­tee­mi on kal­lis, mut­ta toimiva.
    Suo­men sys­tee­mi on hal­pa, mut­ta toi­mii huo­nos­ti — ja, kuten tote­sin, ihmi­set oli­si­vat val­mii­ta mak­sa­maan enem­män, jos sys­tee­mi toi­mi­si. Ja itse asias­sa mak­sa­vat­kin, yksi­tyis­ten pal­ve­lu­jen suo­sio sen osoittaa.

    Kave­ri­ni on toi­mit­ta­ja ja sanoi mak­sa­neen­sa 300 €/kk — et kovin vähä­tu­loi­nen ole jos mak­sat 700€.
    Vai onko sinul­la Pri­va­te Krankenversicherung?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­sa taval­li­sen kan­sa­lai­sen tar­jol­la ole­va eri­kois­sai­raan­hoi­to on aivan huip­pu­ta­soa, mut­ta perus­ter­vey­den­huol­to toi­mii sur­keas­ti – monil­la paikkakunnilla. 

    Juu­ri näin.
    Ja vai­kea on kuvi­tel­la, miten se saa­tai­siin parem­mak­si ilman rahaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. PS:
    Vuon­na 2010 Sak­sas­sa ter­vey­den­huol­to mak­soi 3.334€ per asu­kas, Suo­mes­sa 2.504€ (OECDn tilas­to yllä ole­vas­sa lin­kis­sä). Sak­sa­lai­nen mak­saa siis 277.8€/kk per asu­kas eli suun­nil­leen sen, mitä kave­ri­ni sanoi maksaneensa.
    Suo­ma­lai­nen mak­saa 208,67€/kk.
    Tans­ka­lai­nen mak­saa 286,58€/kk.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Juho Laa­tu: Tuo on yksi ongel­ma. Isois­sa kau­pun­geis­sa ei tai­da olla edes rahas­ta kiin­ni, vaan halusta. 

    Halus­ta? Uskoi­sin, että suu­ren­kin kau­pun­gin ter­veys­kes­kus haluai­si antaa poti­laal­le vas­taan­ot­toa­jan, jos nii­tä oli­si riittävästi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Rai­mo K: Halus­ta? Uskoi­sin, että suu­ren­kin kau­pun­gin ter­veys­kes­kus haluai­si antaa poti­laal­le vas­taan­ot­toa­jan, jos nii­tä oli­si riittävästi.

    Var­maan­kin hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta haluai­si hoi­taa poti­laat mah­dol­li­sim­man hyvin ja nopeas­ti. Mut­ta kun siel­lä ovat päät­tä­mäs­sä ne “osmo­soi­nin­vaa­rat” ;-), jot­ka eivät suos­tu anta­maan lisä­vir­ko­ja todel­lis­ta tar­vet­ta vas­taa­vaa mää­rää, vaik­ka rahaa sai­si Hel­sin­gis­sä hel­pos­ti kasaan vaik­ka­pa vero­äy­riä nostamalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Rai­mo K,

    ehkä­pä argu­men­taa­tio­ni hei­lah­ti hitusen sin­ne perin­teis­ten olkiuk­ko­jen puo­lel­le, pahoit­te­lut siitä.

    Nyt kun palk­ka­tu­lo­ja­ni erit­te­le­mi­sen tääl­lä jul­ki­ses­ti aloi­tin: Tie­naan noin 4300 euroa kuus­sa. Täl­lä tulo­ta­sol­la voi­si siir­tyä sel­lai­seen yksi­tyi­seen vakuu­tuk­seen* mut­ta itse pysyt­te­len ‘nor­maa­lin yhteis­kun­nan’ osa­na. Mah­tai­si­ko pro­sen­teis­sa olla osa­val­tio­koh­tai­sia ero­ja? Tuo per nup­pi mak­su on tie­ten­kin pie­nem­pi, kun sii­tä mei­kä­läi­sen mak­sus­ta kate­taan kai­ken maa­il­man lap­set ja kotiäi­dit sun muut, ja hyvä niin.

    Mut­ta, oli miten oli, tääl­lä jul­ki­nen sek­to­ri on niin sano­tus­ti pai­su­nut ter­vey­den­huol­lon osal­ta, eikä se tun­nun tuhoa­van kilpailukykyä.

    * Tämä on aikas eri­koi­nen piir­re: Peri­aat­tees­sa Sak­sas­sa on pak­ko kuu­lua sai­ras­kas­saan ja mak­saa sii­tä tiet­ty pro­sent­tio­suus, pait­si jos tie­naa tar­peek­si pal­jon, jol­loin voi ottaa min­kä vakuu­tuk­sen lys­tää. Saa pysyä myös nor­maa­lis­sa sys­tee­mis­sä vapaa­eh­toi­si­se­ti. Jos hyp­pää ‘yhteis­kun­nan’ ulko­puo­lel­le, on kuu­lem­ma han­ka­laa pala­ta takai­sin, vaik­ka tulot myö­hem­min tippuisivatkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.