Talous juridiikan vankina

Moni talousop­pin­ut pitää tiukkaa talouskuria Euroopas­sa jär­jet­tömänä. Talo-usno­belisti Paul Krug­manin mukaan Euroop­pa säästää itsen­sä hengiltä. Tule­vaisu­udessa talousti­eteen luen­noil­la käytetään Euroopan 2010-luvun talous-poli­ti­ikkaa varoit­ta­vana esimerkkinä samaan tapaan kuin brit­tien palaamista kul­takan­taan ensim­mäisen maail­man­so­dan jälkeen.

Kun talous on ala­mais­sa, pitäisi elvyt­tää. Säästöt ja veronko­ro­tuk­set lisäävät työt­tömyyt­tä niin paljon, ettei val­tio­talous tas­apain­o­tu. Tämä on nähty Krei-kas­sa ja Espanjassa.
Mik­si siis Suomes­sa leikataan meno­ja ja korote­taan vero­ja näin surkeina ai-koina? Jokainen ymmärtää, ettei Kotkan kaupun­gin kan­na­ta yksin velka­an­tua elvyt­tääk­seen koko Suomea. Suo­mi on EU:ssa yhtä pieni kuin Kot­ka Suomes-sa. Vuodes­ta 2009 Suomea on elvytet­ty toisek­si eniten EU:ssa Kyproksen jäl­keen. Rahat loppuvat.

Euroopan ongel­mana on kyvyt­tömyys päätök­si­in, keskinäi­nen epälu­ot­ta­mus ja se, että juris­tit ovat kaa­pan­neet talous­poli­ti­ikan välineistön.
Euroop­pa olisi onnel­lisem­pi ja hyv­in­voivem­pi, jos se kykenisi parem­min koordi­noitu­un talous­poli­ti­ikkaan. Ali­jäämäis­ten maid­en säästöjä pitäisi koh-tuullis­taa ja yli­jäämäis­ten maid­en, eri­tyis­es­ti Sak­san, korot­taa palkko­ja ja alen­taa vero­ja. Tähän vas­tataan, että mitä hyödyt­tää, että Sak­sakin tuhoaa kil­pailukykyn­sä. Eiväthän muiden maid­en ali­jäämät johdu Sak­san ylijäämistä.

Itse asi­as­sa johtu­vat. Mikään maa ei voi olla vai­h­to­taseeltaan yli­jäämäi­nen, ellei jokin toinen maa ole ali­jäämäi­nen. Euroalueen vai­h­to­tase on euron kel­lu­misen takia suun­nilleen tapa­pain­os­sa, joten Sak­san yli­jäämät pakot­ta­vat muiden euro­maid­en vai­h­to­taseet alijäämäisiksi.

Perus­sopimus estää ylikansalli­nen päätök­sen­teon talous­poli­ti­ikas­ta. Sen suun­taiset yri­tyk­setkin kilpisty­i­sivät Sak­san perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imeen eikä niitä hyväksyt­täisi Suomessakaan.
Vuon­na 2008 alka­nut taan­tu­ma on mak­sanut Suomelle menetet­tynä kan-san­tu­lona yli sata mil­jar­dia euroa, mut­ta Suomes­sa ollaan kiin­nos­tuneem­pia sii-tä, siir­tyykö meiltä ehkä joitakin sato­ja miljoo­nia ”tuh­laa­ja­maille”.

= = =

Asi­aa pahen­taa Euroopan keskus­pankin rahapoli­ti­ik­ka. Muual­la keskus­pankin on huole­hdit­ta­va raha­nar­von vakau­den ohel­la myös työl­lisyy­den ylläpi­dos­ta, mut­ta perus­sopimus kieltää keskus­pankkia tavoit­tele­mas­ta mitään muu­ta kuin vakaa­ta raha­nar­voa, jos tämä muu keskus­pankin mielestä on vähänkään risti-riidas­sa raha­nar­votavoit­teen kanssa. Erk­ki Liika­nen on selit­tänyt tämän sil­lä, että Sak­sas­sa ajat­telua hal­lit­se­va men­neisyy­den paina­jainen on hyper­in­flaa­tio ja Yhdys­val­lois­sa suuri lama. Sik­si Sak­sa tor­juu inflaa­tio­ta ja Yhdys­val­lat työt­tö-myyt­tä. Sak­sa saneli yhteisen keskus­pankin säännöt.
EKP:llä olisi halu­ja tul­la avuk­si niin kuin Yhdys­val­tain, Iso-Bri­tann­ian ja Japanin keskus­pankit ovat tehneet. Kevyt­tä rahapoli­ti­ikkaa EKP on kyl­lä har­joit­tanut läh­es niin paljon kuin se ylipään­sä on mah­dol­lista. Pankit saisi­vat hakea EKP:sta rahaa negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la niin paljon kuin halu­a­vat, mut­ta ne eivät halua.

Yhdys­val­loista läht­enyt talouskri­isi on velka­an­nut­tanut kaik­ki Euroopan val­tiot. Velka­an­tu­mi­nen oli pakon sanele­maa. Vaa­timus tämän velan pois mak­sus­ta on yhtä hölmö kuin oli Englan­nin pun­nan arvon palaut­ta­mi­nen 1920-luvul­la. Kuka siitä hyö­tyy, että tiet ovat kuop­paisia ja koulu­ope­tus­ta huononnetaan?

Mitään pahaa ei tapah­tu­isi, jos EKP mak­saisi osan val­tioiden suh­dan­nesyis-tä ottamista veloista. Pank­ki voisi ostaa val­tioiden velka­pa­pere­i­ta tas­a­puolis­es­ti kaik­il­ta jäsen­mail­ta ja mitätöidä ne. Tämä on myös ain­oa tapa rahapoli­it­tiseen elvy­tyk­seen, kun lainara­ha ei mene kau­pak­si. Kansalaiset eivät kulu­ta velak­si, mut­ta jos val­tiot palkkaa­vat lisää opet­ta­jia, nämä käyt­tävät palkkara­ho­jaan kuin omi­aan, sil­lä omi­a­han ne ovatkin.

Moni myön­tää, että näin kan­nat­taisi juuri nyt tehdä, mut­ta varoit­ta­vat, että jos tämä ovi avataan, sitä ei saa­da sul­je­tuk­si. Poli­itikko­jen mielestä ajat ovat ai-na niin huono­ja, että setelira­hoi­tus­ta tarvi­taan. Oli miten oli, setelira­hoi­tus on kiel­let­ty ja kiel­lon purkami­nen on jok­seenkin mahdotonta.

Euroop­pa kär­sii siitä, että talous­poli­ti­ik­ka on juridi­ikan vank­i­na. Oikeu­sop­pinei­den talousa­jat­telu poikkeaa kovasti siitä, mitä talousti­etei­den luen­noil­la opete­taan. Kaar­lo Tuori jopa kehuu, että lain­var­ti­joiden tiuk­ka ote keskus­pankki­in on nos­tanut euron arvoa. Niin valitet­tavasti on. Val­u­u­tan revalvoi-tumista tässä vähiten olisi kaivattu.

= = =

Suomen osalta toisaal­ta elvy­tyk­selle ei ole paljon tilaa. Elvy­tyk­sen on tarkoi­tus kaven­taa tuotan­tokuilua eli nos­taa kokon­ais­tuotan­to lähem­mäs tuotan­toka­pa-siteetin aset­ta­maa ylära­jaa. Ylära­jan yli sil­lä ei pääse, vaan yri­tys purkau­tuu in-flaa­tiok­si. Valitet­tavasti Suomen tuotan­tokuilu on kovin vähäi­nen. Olemme menet­täneet val­tavasti tuotan­toka­p­a­siteet­tia Nokia-klus­terin surkas­tu­misen ja paperi- ja met­al­lite­htaiden lakkau­tusten mukana. Eikä ole oikein sopi­vaa työ-voimaakaan tar­jol­la. Talous­poli­ti­ikan suo­ra­suu Juhana Var­ti­ainen arvioi jokin aika sit­ten, että työl­lisyys voi paran­tua korkein­taan 60 000 hen­gel­lä. Sen jäl­keen yri­tys­ten kil­pailu työvoimas­ta alkaa nos­taa palkko­ja ja kil­pailukyvyn heikkene-minen sam­mut­taa kasvun.

Työn tar­jon­taa pitää lisätä. Kan­nustin­loukku­ja on kiitet­tävästi puret­tu, mut­ta eläkepäätök­set ovat tekemät­tä. Eikä pien­ten las­ten äitien edelleenkään kan­na­ta men­nä osa-aikatyöhön niin kuin Ruot­sis­sa sen sijaan, että jäi­sivät kokon­aan pois töistä.

(Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvalehdessä)

 

92 vastausta artikkeliin “Talous juridiikan vankina”

  1. Mitä ohjei­ta antaisit maan hal­li­tuk­selle. Ihan vaan lyhyesti ja konkre­ti­aa please.

  2. Oli­pas poikkeuk­sel­lisen heikko­laa­tu­inen kir­joi­tus. Ide­olo­gia ajaa tässä selvästi jär­jen edelle.

    OS: “Vuon­na 2008 alka­nut taan­tu­ma on mak­sanut Suomelle menetet­tynä kan-san­tu­lona yli sata mil­jar­dia euroa, mut­ta Suomes­sa ollaan kiin­nos­tuneem­pia sii-tä, siir­tyykö meiltä ehkä joitakin sato­ja miljoo­nia ”tuh­laa­ja­maille”.”

    Yritätkö siis sanoa, että esim. Kreik­ka ei ole tuh­laa­ja­maa? Mik­si suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien pitäisi rahoit­taa tois­t­en maid­en velkoja? 

    Toisek­seen, Soin­in­vaara esit­tää tässä kir­joituk­ses­sa, että key­ne­siläi­nen taloustiede on jonkin­lainen ole­tusar­vo nykyisessä aka­teemises­sa talousti­eteessä, mikä ei todel­lakaan pidä paikkaansa.

    Meiltä valmis­tuu jatku­vasti talousti­eteil­i­jöitä, jot­ka eivät hyväksy elvy­tys­tä tässä tilanteessa.

    Krug­man on suosit­tu sen vuok­si, kos­ka hän sanoo ide­olo­giansa siivit­tämänä niitä asioi­ta, joi­ta hänen kan­nat­ta­jansa halu­a­vatkin kuulla.

    OS: “Kuka siitä hyö­tyy, että tiet ovat kuop­paisia ja koulu­ope­tus­ta huononnetaan?”

    On jotenkin hellyyt­tävää, että vihreis­säkin pop­ulis­mi kukois­taa. Jäin kaipaa­maan vielä “ajatelkaa nyt edes lapsia!!1!” ‑tyylistä retoriikkaa.

  3. Onko voimakas inflaa­tio ain­oa tie ulos tästä kurimuk­ses­ta? Eikö inflaa­tio­ta ole sekin, että keskus­pank­ki lisää setelien määrää rajusti, vaik­ka itse kulut­ta­jahin­nat eivät nousisikaan?

    Jos Euroopan keskus­pankille annetaan man­daat­ti mon­eti­soi­da val­tioiden velko­ja niin mihin tämä johtaa?

    Jos hero­in­is­tia “hoide­taan” lisäämäl­lä aika ajoin hero­i­ini­an­nok­sia, niin lop­putu­los ei onnelli­nen. Käykö rahan lisäämisen kanssa samal­la tavoin?

    Minus­ta olisi syytä jät­tää suh­dan­netaan­tu­mas­ta puhumi­nen, kun Euroopan talouskasvu voi olla ja näyt­tää ole­van ohi niin pitkäk­si aikaa, että pitäisi pikemmnkin puhua uud­es­ta “nor­maal­ista”. Kasvun lop­pumis­es­ta taloustiede ei tietenkään kykene keskustele­maan, mut­ta “sec­u­lar stag­na­tion” lie­nee jotain sen suun­taista. Tämän pitkäaikaisen stag­naa­tion mah­dol­lisu­ut­ta on poht­in­ut esim. 

    Kasvu­pakko on niin syvälle raken­net­tu niin finanssi­jär­jestelmään kuin sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmi­in ja työ­paikko­jen säilymiseen.

    Kysymys kuu­luukin, että hoituuko ongelmat

  4. FED hoiti tehtävän­sä, ja USA on elpynyt läh­es täy­del­lis­es­ti. EKP ei omaa riit­tävää man­daat­tia, ja Euroop­pa kärvis­telee pelimerkki-vajeessa.

    Yri­tyk­set tarvit­se­vat juuri näitä pelimerkke­jä joiden avul­la oste­taan raa­ka-aineet, koneet ja palkataan työn­tek­i­jät. Tulee tuot­teet, ja palve­lutkin tuotettua.

    Sopimuk­sia voi paran­taa, ja voimme lyödä kak­si kär­pästä yhdel­lä iskul­la jos rahan­painami­nen suun­nataan pankkien omavaraisu­u­den paran­tamiseen. Täten voidaan rahaa painaa esimerkik­si 3tonnia jokaista euroalueen asukas­ta kohti, ja val­tiot saadaan ehdo­tuk­sen taakse.

    Ver­taile­mal­la USA:n ja Euroopan kehi­tys­tä lamas­ta pois pitäisi viimeistään taju­ta, että EKP tarvit­see vahvem­man man­daatin. His­to­ri­as­sa tämä virhe on tehty todel­la mon­ta ker­taa, ja toivoa antaa se, että lop­ul­ta on toimit­tu oikein.

  5. Onko voimakas inflaa­tio ain­oa tie ulos tästä kurimuk­ses­ta? Eikö inflaa­tio­ta ole sekin, että keskus­pank­ki lisää setelien määrää rajusti, vaik­ka itse kulut­ta­jahin­nat eivät nousisikaan?
    Jos Euroopan keskus­pankille annetaan man­daat­ti mon­eti­soi­da val­tioiden velko­ja niin mihin tämä johtaa?

    Jos hero­in­is­tia “hoide­taan” lisäämäl­lä aika ajoin hero­i­ini­an­nok­sia, niin lop­putu­los ei onnelli­nen. Käykö rahan lisäämisen kanssa samal­la tavoin? Mihin se johtaa? 

    Minus­ta olisi syytä jät­tää suh­dan­netaan­tu­mas­ta puhumi­nen, kun Euroopan talouskasvu voi olla ja näyt­tää ole­van ohi niin pitkäk­si aikaa, että pitäisi pikem­minkin puhua uud­es­ta “nor­maal­ista”. Kasvun lop­pumis­es­ta taloustiede ei tietenkään kykene keskustele­maan, mut­ta “sec­u­lar stag­na­tion” lie­nee jotain sen suun­taista. Tämän pitkäaikaisen stag­naa­tion mah­dol­lisu­ut­ta on poht­in­ut esim. Paul Krug­man ja myös Lar­ry Summers.
    Talouskasvu­pakko on syvälle raken­net­tu niin finanssi­jär­jestelmään kuin sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmi­in että myös työ­paikko­jen säilymiseen.

    Kysymys kuu­luukin, että hoituuko ongel­mat pelkästään keskus­pankin man­daat­in­muu­tok­sel­la vai tarvi­taanko reip­paampia (ja raskai­ta) insti­tu­tion­aal­isia muutoksia?

  6. Elvy­tyk­ses­tä on hyö­tyä väli­aikaisten talouden häir­iöi­den kor­jauk­ses­sa, eli kun fir­moille menee väli­aikaises­ti huonos­ti. Muus­sa tapauk­ses­sa se lisää velka­an­tu­mista ja sitä kaut­ta val­tion velko­jen korko­mak­su­ja. Lop­putu­los on se että tarvi­taan vain lisää rahaa. Jos vaikka­pa kreik­ka alka­isi elvyt­tää niin uskooko kukaan että siitä olisi hyötyä ?

    Todel­liset hyödyt tule­vat siitä että pure­taan turhia esteitä taloudel­liselle toiminnalle.

    Voitasi­in aloit­taa vaik­ka rikkidi­rek­ti­ivistä irtau­tu­mal­la, ei mak­sa mitään mut­ta teol­lisu­udelle tulisi säästöjä parin­sadan miljoo­nan edestä vuosit­tain, kuten vien­ti­te­ol­lisu­u­den edus­ta­jat ovat mon­esti todenneet.

    PS. kir­joituk­ses­sasi oli kum­malli­nen totea­mus että euroopan velka­kri­isi olisi jol­lakin tapaa USA:sta lähtöisin, se on mielestäni paikkaansapitämätön väite joka kaipaa perustelut.

  7. En nyt ihan tajua tätä juristien syyt­telemistä. Juristien tehtävä on vain yrit­tää selit­tää, mitä poli­itikot ovat halun­neet säätää. Juridi­ikan sivu­ut­ta­mi­nen poli­it­tises­sa päätök­sen­teossa on täs­mälleen sama asia kuin poli­itikko­jen säätämien lakien sivu­ut­ta­mi­nen. Toivooko tässä poli­itikko siis sitä, että hänen määräämiään päätök­siä ei tarvitse nou­dat­taa? Euroopan keskus­pank­ki nou­dat­taa EU:n perus­sopimuk­sia, kos­ka poli­itikot ovat sel­l­aiset halun­neet saat­taa voimaan. Jos EU:n perus­sopimuk­sien nou­dat­ta­mi­nen hiertää, niin kan­nat­taa var­maankin purkaa ne ja saat­taa voimaan sel­l­aiset perus­sopimuk­set, mitä halu­taan nou­dat­taa, eikä valit­taa juris­teista, jot­ka huo­maut­taa siitä, mitä nyky­i­sis­sä perus­sopimuk­sis­sa lukee. Poli­itikoil­la on täysi val­ta säätää sel­l­aiset perus­sopimuk­set ja lait EU:lle ja Suomelle kuin huvittaa.

    1. Jos sanon, että olemme JURIDIIKAN vanke­ja se ei tarkoi­ta, että vika olisi juris­teis­sa. Yritin sano, että perus­sopimus on huono.Siinä toki on ollut mukana juristeja.

  8. Aika fik­sunoloista kirjoittelua.

    Tosin kuu­lostaa siltä että ain­oa tie eteen­päin on “euroopan yhdysvallat”

    PIkkuisen tun­tuu silti huonol­ta tuo haikailu jonkin­laiseen deval­vaa­tioon. Deval­vaa­tio vie köyhyyteen. 

    Ei ruot­sikaan ole devalvoin­ut vaik­ka oma val­u­ut­ta sen peri­aat­teessa sal­lisi. Työt­tömyys ruot­sis­sa on jotain 8%. Tässä kan­nat­taa tosin muis­taan että maa­han­muut­ta­jien työt­tömyys voi olla 30–40%. Eli syn­type­r­äis­ten svenssonien kesku­udessa vallinnee täystyöl­lisyys. Ehkäpä deval­vaa­tio tulee sit­ten kun syn­type­r­äis­ten svenssonien työt­tömyys alkaa nousta.

  9. Ilman todl­lista säästämistä mikään raken­neu­ud­is­tus ei onnstu.

    Suomes­sa sote- ja kun­tau­ud­is­tus jäivät tekemät­tä, kos­ka todel­lista pakkoa ei tun­netu ja aina joku olisi menet­tänyt olema­ton­ta valtaansa.

    Kreik­ka tuskin olisi uus­in­ut mitään julkisel­la sek­to­ril­laan ja nytkin muu­tok­set on tehty vas­ten­tah­tois­es­ti. Tiukak säästöku­uri ennen raken­n­muu­tok­sia on poli­itikoiden vastaus.

    Onko mui­ta ajatuksia?

    PS. Vihrei­den vaa­likam­pan­ja on todel­la laimea, onko jo noin paha tap­pi­omieliala vai onko vain poruk­ka päät­tänyt, että sääli­paik­ka annetaan Hei­dille ilman sen kum­mem­paa yrittämistä?

  10. Talous on luot­tolu­okit­ta­jien van­ki. Ja mitä suurem­mak­si vel­ka kas­vaa, sitä vahvem­mik­si kahleet tao­taan. Onko­han Krug­manil­la jenkkinä vaikea ottaa huomioon, kuin­ka riip­pu­vaisia muut ovat luokittajista? 

    Talous on tietysti myös “vuo­sisadan virheen” (Vesa Kan­ni­nen) eli euron van­ki. Oma­l­la kel­lu­val­la val­u­u­tal­la pär­jät­täisi­in luul­tavasti parem­min, ehkä melkein kuin Ruot­si, eikä tarvit­sisi laskeskel­la, mitä lisäku­lu­ja tulee, kun alue- ja pankki­tukea ale­taan mak­saa myös rajo­jen ulkopuolelle.

    Minus­ta, muuten, “vuo­sisadan virhe” on vähät­te­lyä. Euro­han on his­to­ri­an katas­tro­faal­isin talous­päätös. Mikään muu päätös ei ole syönyt vau­raut­ta läh­eskään yhtä paljon. Ja kaiken lisäk­si euron vaarat osat­ti­in ennus­taa hyvinkin yksi­tyisko­htais­es­ti etukä­teen, mut­ta sehän ei vauh­tia hai­tan­nut. Osat­ti­in­han myös ennus­taa EU:n vaiku­tus­val­taisim­man lob­barin, Sak­san, pär­jäämi­nen, vaik­ka maa heikos­sa hapes­sa tuol­loin olikin.

  11. Hyvä kir­joi­tus, mut­ta pitäisikö otsikon olla talous poli­ti­ikan tai ide­olo­gian vankina?

  12. Pari kom­ment­tia:

    1) Ei se ole sak­salais­ten vika tai huo­nout­ta vieläkään, että he tekevät työtä, mak­sa­vat veron­sa ja säästävät. 

    2) Tuotan­tokuilu ei ole ongel­ma, jos elvy­tys tarkoit­taa investoin­te­ja. Päin­vas­toin, elvy­tys jot­ta vajaakäyt­töi­nen van­hen­tu­va kap­a­siteet­ti tulisi täyskäyt­töön, estää raken­nemuu­tos­ta tapah­tu­mas­ta, ja nyt jos koskaan on tarvet­ta nimeno­maan rakennemuutokselle. 

    3) Val­tio on tavat­toman huono taho lait­taa sitä rahaa. Val­tiot ovat osa tätä ongel­maa, eivät ratkaisua. Julkiset sek­torit ovat tur­von­neet niin val­ta­van suurik­si, että niiden on pakko supis­tua. Kun eivät suos­tuneet supis­tu­maan nousukaudel­la, niin nyt on pakko. Ne ovat niin suuria että niiden kaut­ta elvyt­tämi­nen on kuin sam­mut­taisi ras­va­paloa vedel­lä. Ei toimi.

    4) Rahapoli­ti­ikas­ta olen samaa mieltä. Val­tioiden korkomeno­ja voisi val­lan hyvin hillitä tuol­la keinol­la. Sen kyl­keen pitäisi silti lait­taa ankara ukaasi joka rankasti rajoit­taa lisäve­lan ottoa. Muuten ollaan taas koh­ta nykyisessä tilanteessa. 

    5) Juridi­ik­ka var­maan estää tämänkin, mut­ta EKP voisi val­lan hyvin tehdä esimerkik­si niin, että se yksinker­tais­es­ti antaa ihmisille rahaa. Vaik­ka 500 euroa per kansalainen. Tämä vas­taisi noin 150 mil­jardin QE-pakettia.

  13. Ode:

    Mitään pahaa ei tapah­tu­isi, jos EKP mak­saisi osan val­tioiden suh­dan­nesyis-tä ottamista veloista. Pank­ki voisi ostaa val­tioiden velka­pa­pere­i­ta tas­a­puolis­es­ti kaik­il­ta jäsen­mail­ta ja mitätöidä ne. Tämä on myös ain­oa tapa rahapoli­it­tiseen elvy­tyk­seen, kun lainara­ha ei mene kaupaksi. 

    Onko noin tehty jos­sakin kehit­tyneessä taloudessa lähi­his­to­ri­as­sa ja mitkä ovat olleet kokemukset?

    Keskus­pankit (kuten FED) ovat kyl­lä osta­neet oman val­tion­sa velka­pa­pere­i­ta jälki­markki­noil­ta, mut­ta velko­ja ei ole suinkaan mitätöity.

  14. Muual­la keskus­pankin on huole­hdit­ta­va raha­nar­von vakau­den ohel­la myös työl­lisyy­den ylläpi­dos­ta, mut­ta perus­sopimus kieltää keskus­pankkia tavoit­tele­mas­ta mitään muu­ta kuin vakaa­ta raha­nar­voa, jos tämä muu keskus­pankin mielestä on vähänkään risti-riidas­sa raha­nar­votavoit­teen kanssa.

    Ote­taan mark­ka takaisin. Ei euron tilalle, vaan euron lisäk­si. EKP:n man­daat­ti olisi edelleen yksikäsit­teis­es­ti hin­tavakaus. Suomen pankin man­daat­ti sitäö­vas­toin olisi yksikäsit­teis­es­ti täystyöl­lisyys (tai NAIRU). Mark­ka voisi olla ole­mas­sa vain tili­val­u­ut­tana, jol­loin keskus­pankin työkalu­pakki­in saataisi­in myös negati­iviset nimelliskorot.

    Toki tässä mallis­sa olisi vähän mietit­tävää yksi­tyisko­h­tien paris­sa. Mitkä verot mak­se­taan mis­säkin val­u­u­tas­sa, ja miten sopimus­va­paut­ta rajoite­taan eri val­u­u­tois­sa (pitääkö työ­sopimuk­set tehdä markois­sa ja pitääkö yksi­ty­ishenkilöi­den mah­dol­lisu­ut­ta laina­ta eurois­sa rajoit­taa jos euroko­rot ovat halvemmat)?

    Sinän­sä tämä voisi peri­aat­teessa lisätä euron uskot­tavu­ut­ta vakaana val­u­ut­tana, käytän­nössä on toki vähin­täänkin toden­näköistä, että jotkut tahot näkevät tämän ensim­mäisenä askeleena euron hajoamiseen. Mikä on sääli, eurossa on paljon hyviä puolia.

  15. Kun talous on ala­mais­sa, pitäisi elvyttää. 

    Huono ohje. Ellei nousu ole kul­man takana, talout­ta pitää kor­ja­ta, ei teko­hen­git­tää. Elvy­tys toimii tuke­na lyhyen kuopan yli, mut­ta ei yleisenä pitkän laman lääkkeenä.

    Mik­si siis Suomes­sa leikataan meno­ja ja korote­taan vero­ja näin surkeina ai-koina? 

    Sksi että aiem­min toimi­vak­si havait­tu keino, oman val­u­u­tan deval­vaa­tio tai devalvoitu­mi­nen, ei ole mah­dolli­nen. Elvy­tyetä ei sik­si, että ei kukaan halua elvyt­tää kuut­ta vuot­ta, eikä elvyt­tämi­nen kor­jaa toim­i­ma­ton­ta talout­ta, vaan vain keven­tää uuden nousukau­den odottelua.

    Deval­vaa­tio olisi parem­pi keino kuin muut maini­tut. Jos pysytään eurossa, pitäsi tehdä vas­taa­va sisäi­nen deval­vaa­tio, eli leikataan kaikkien kulu­tus­ta (palkko­ja ja mui­ta etuuk­sia), mikä ajaa saman asian, vaikkakin hie­man per­in­teistä deval­vaa­tio­ta ikäväm­mäl­lä taval­la, sil­lä velat säi­lyvät euromääräisinä.

    Suu säkkiä myöten siis. Jos Nokia ja kump­pan­it eivät enää tien­aa, pitää syödä vähem­män. Talous pitää lait­taa toimi­vaan kun­toon, jos se ei ole. Emme voi olet­taa nousukau­den ole­van kul­man takana, ja tiedämme että taloutemme on mm. Nokian kaa­tu­misen joh­dos­sa huonom­mas­sa vedos­sa kuin ennen, joten elvy­tys ei toden­näköis­es­ti toi­mi. Tarvi­taan joko talouden raken­nemuu­tok­sen tuo­maa uut­ta vetoa (joka ei ole suo­raan hal­li­tuk­sen käsis­sä) tai/ja pienem­pää kulutusta.

    Tilanne on yksinker­tainen. Olemme ensim­mäisessä euroa­jan taan­tu­mas­sa. Oletin että poli­itikot tai hei­dän taloudel­liset neu­vo­nan­ta­jansa oli­si­vat ajatelleet mitä täl­laises­sa tilanteessa tehdään, jo sil­loin, kun lli­ty­imme euroon. Mut­ta ilmeis­es­ti luote­taan van­haan totut­tuun keinoon, etä kom­puroin­nin, kuh­mu­jen ja ensim­mäis­ten täysien epäon­nis­tu­misien tuomi­in opetuksiin.

    Yllät­tävä nousukausi voisi pelas­taa hal­li­tuk­sen kasvot, ja hal­li­tus voisi julis­taa selät­täneen­sä laman omil­la toimil­laan :-). Mut­ta nousukau­den pitäisi olla suurem­pi kuin Nokian ja kump­panien laskun kokoinen (jos siis hal­li­tus ei uskalla kiristää kansalais­ten vyötä nyt, kun deval­vaa­tio ei ole enää euroaikana käytettävissä).

  16. “Mikään maa ei voi olla vai­h­to­taseeltaan yli­jäämäi­nen, ellei jokin toinen maa ole ali­jäämäi­nen. Euroalueen vai­h­to­tase on euron kel­lu­misen takia suun­nilleen tas­apain­os­sa, joten Sak­san yli­jäämät pakot­ta­vat muiden euro­maid­en vai­h­to­taseet alijäämäisiksi.”

    Eikö se olisi oleel­lista tietää, miten sijoit­tuu euroalueen tas­apain­oitet­tu vai­h­to­tase maail­man­laa­juises­sa ver­tailus­sa? Onko euroalue maail­man rikkai­ta vai köy­hiä aluei­ta vai jotain siltä väliltä? Onhan köy­hissäkin mais­sa miljonääre­jä, mut­ta vaik­ka hei­dän rahansa jaet­taisi­in köy­hille, ei maa silti nouse rikkaiden joukkoon, yhtä köy­häk­si­hän se jää. — Kokon­aan eri asia on, hakeu­tu­isiko raha sil­loin parem­min tuotan­nol­lisi­in investoin­tei­hin. Mielestäni oleelli­nen point­ti olisi tietää, näyt­täisikö EU ole­van rikas tai hyv­in­voipa, jos Sak­san yli­jäämät siir­ty­i­sivät ali­jäämäisille EU-maille.
    En tietysti tarkoi­ta, että näin rysäyk­sel­lä tehtäisi, vaik­ka suuret tulo­erot ovat vaar­al­lisia yhteiskun­ta­rauhalle. Riit­täisi, että näk­isin laskusuorituk­sen paper­il­la. Var­maan kuitenkin parem­pi mit­tari olisi tuotan­toka­p­a­siteet­tien ver­tailu kuin val­u­u­tat, jot­ka ovat usein yli- tai aliar­votet­tu­ja. Aut­taisiko täl­lainen ymmärtämään, kuin­ka paljon on EU-mais­sa heti mahdollista?

  17. “Talous­poli­ti­ikan suo­ra­suu Juhana Var­ti­ainen arvioi jokin aika sit­ten, että työl­lisyys voi paran­tua korkein­taan 60 000 hen­gel­lä. Sen jäl­keen yri­tys­ten kil­pailu työvoimas­ta alkaa nos­taa palkko­ja ja kil­pailukyvyn heikkene-minen sam­mut­taa kasvun.

    Työn tar­jon­taa pitää lisätä. Kan­nustin­loukku­ja on kiitet­tävästi purettu, ”

    Meil­lä on työn tar­jon­taa n 560000 henkeä ja heistä n 480000 on työtä vaikka.Suomen työt­tömät ovat maail­man koulute­tu­impia ja tot­tuneet teol­liseen työhön

    On aivan älytön­tä väit­tää, että ei noista 560000 löy­dy kuin 60000 sopi­vaa, lop­ut ovat tallin taakse vietävää porukkaa

    Ja tra­jon­taa tuskin lisää sekään, että eläkeikää nos­teaan 63:sta 65:een . Sehän tuo markki­noille lisää väkeä, johon työ­nan­ta­jat eivät koske pitkäl­lä tikullakaan.

    Tun­tuu todel­la oudol­ta, että nuo 63–65-vuotiaat oli­si­vat se poruk­ka jota työ­nan­ta­jat himoit­se­vat ja joil­la maa pelastetaan .

    Alkaa tun­tua siltä, että ter­ve jär­ki on kadon­nut Suomesta

  18. Ode peräänku­u­lut­taa EU-tasolle elvy­tys­tä, mut­ta uskoo, ettei pieni Suo­mi yksin voi elvyt­tää, kun elvy­tyk­sen hyödy­istä osa val­uu muille ja Suomen rahat lop­pu­vat. Olen eri mieltä. Toisin kuin vyönkiristäjät väit­tävät, Suomen val­tio on huo­mat­ta­van vakavarainen ja voi lama-Euroopas­sa saa­da yllin kyllin lainaa negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la. Investoin­timah­dol­lisuuk­sia, julk­isia ja yksi­ty­isiä, joista voi saa­da vähin­tään kol­men pros­entin reaal­i­tuo­ton, meiltä taas löy­tyy yllin kyllin ener­gian­säästöstä taiminkon­hoitoon ja home­k­oulu­jen kor­jaamis­es­ta kaavoituk­sen vauhdit­tamiseen ja Kru­unuvuoren sil­lan rak­en­tamiseen. Ei ole mitään järkeä lykätä näitä töitä johonkin sel­l­aiseen ajanko­htaan, jol­loin raha on kalli­im­paa kuin nyt ja työt­tömiä on vähem­män kuin nyt.

    Val­tion velan­hoitokykyä ei heiken­nä se, että se tekee hal­pako­rkoisel­la lainal­la tuot­tavia investoin­te­ja, joiden ansios­ta tule­vat julkiset kulut pienenevät tai tulot kas­va­vat roimasti. Eli jos tehdään ero julk­isten investoin­tien ja julkisen kulu­tuk­sen välille ja elvytetään otta­mal­la velkaa edel­lisi­in, mut­ta ei jälkim­mäisi­in, varoit­telu pienen Suomen raho­jen lop­pumis­es­ta on aiheetonta.

    Eri­tyisen perustel­tua olisi nyt tehdä Suomen avoimen sek­torin kil­pailukykyä paran­tavia tuot­tavia investoin­te­ja. Vaik­ka onkin tot­ta, että osa elvy­tyk­sen hyödy­istä val­uu usein muualle, tämä ei lähtöko­htais­es­ti päde kil­pailukykyä paran­tavi­in investointeihin.

    Myöskään Juhana Var­ti­aisen väite huo­mat­ta­van pien­estä tuotan­tokuilus­ta ja suh­dan­netyöt­tömyy­den tasos­ta ei vaku­u­ta. Suh­dan­netyöt­tömyy­den vähät­te­ly ja rak­en­teel­lis­ten seli­tys­ten yliko­rost­a­mi­nen on ollut hyvin taval­lista niille, jot­ka ovat suh­tau­tuneet epälu­u­lois­es­ti elvy­tyk­seen. Ana­lyysiä siitä, miten epäuskot­tavia nämä tulkin­nat ovat, löy­tyy muun muas­sa Krug­manin kir­joituk­sista. Kun­han kokon­aiskysyn­tä vain saadaan elpymään, moni raken­netyöt­tömäk­si tulkit­tu saakin työtä, samoin moni sel­l­ainen, joka ei nyt ole sen kum­mem­min työssä kuin työttömänäkään.

    Siitä olen samaa mieltä, että Suomen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää voisi ja pitäisi ruka­ta niin, että työvoiman tar­jon­ta kas­vaisi ja julk­isille menoillemme saataisi­in lisää mak­sajia, mut­ta kun tästä puhutaan, ei saisi samal­la vähätel­lä elvy­tyk­sen tarvetta.

  19. åke: Ei ruot­sikaan ole devalvoin­ut vaik­ka oma val­u­ut­ta sen peri­aat­teessa sal­lisi. Työt­tömyys ruot­sis­sa on jotain 8%. Tässä kan­nat­taa tosin muis­taan että maa­han­muut­ta­jien työt­tömyys voi olla 30–40%. Eli syn­type­r­äis­ten svenssonien kesku­udessa vallinnee täystyöl­lisyys. Ehkäpä deval­vaa­tio tulee sit­ten kun syn­type­r­äis­ten svenssonien työt­tömyys alkaa nousta.

    Ei kai kel­lu­va val­u­ut­ta vaa­di (tai edes oikein mah­dol­lista) van­han hyvän ajan devalvoimista. Euroopan val­u­ut­taon­gel­ma on kak­sipäi­nen. Toisaal­ta Sak­san veto ylläpitää muille liian korkeaa val­u­ut­taa, toisaal­ta iso­jen val­u­ut­to­jen välil­lä on jonkin­lainen upotuskilpailu.

    Huonos­sa markki­na­suh­dan­teessa mata­la val­u­ut­ta on kiva asia. Mut­ta kun se on kiva myös Yhdys­val­loille, niin uppoamme yhdessä. Kiinalaiset taas ihan itse pitävät val­u­ut­tansa hal­pana, jot­tei siel­lä vain talouskasvu sakkaisi, kun vien­tive­toisen maan asi­akkail­la menee huonosti.

    Pienen maan kohdal­la deval­vaa­tios­sa on sel­l­ainen haaste, että yleen­sä kukaan ei ole antanut lainaa maan omas­sa val­u­u­tas­sa, jollei maan odote­ta pitävän tiukkaa rahapoli­ti­ikkaa. Ruot­sikaan tuskin ihan äkkiä läh­tee pain­o­tuor­eil­la seteleil­lä mak­samaan edes kru­unuvelko­ja pois, kos­ka sen jäl­keen seu­raavien kru­unuvelko­jen korot ovatkin jotain ihan muu­ta kuin nyt.

    Euron kohdal­la tätä haastet­ta ei vas­taavasti ole, kos­ka vel­ka on euroalueen sisäistä. En kuitenkaan kovin innokkaasti olisi otta­mas­sa setelielvy­tys­tä käyt­töön, kos­ka jos siihen ei liity tarvit­tavia mui­ta toimia epä­tas­apain­on kor­jaamisek­si, tilanne vain huononee.

  20. TomiA: Oma­l­la kel­lu­val­la val­u­u­tal­la pär­jät­täisi­in luul­tavasti parem­min, ehkä melkein kuin Ruot­si, eikä tarvit­sisi laskeskel­la, mitä lisäku­lu­ja tulee, kun alue- ja pankki­tukea ale­taan mak­saa myös rajo­jen ulkopuolelle.

    Mei­dän ongel­mamme ovat enem­män rak­en­teel­lisia kuin val­u­u­tan arvoon liit­tyviä. Ei Nokia-sek­tori kaatunut val­u­u­tan arvoon. Ei val­u­u­tan arvo vaiku­ta huoltosuhteeseen.

    Euro ei ole meille kohtu­ut­toman kallis, kos­ka meil­lä on kuitenkin men­nyt kohtu­uhyvin. Olemme jopa saat­ta­neet vähän hyö­tyä PIGS-sekoiluista, kun ne ovat paina­neet euroa.

    Tämä ei toki tarkoi­ta sitä, etteikö Suomelle vielä mata­lampi arvo eri­tyis­es­ti taalaa ja kru­unua vas­taan olisi parem­pi, mut­ta ei mei­dän oma val­u­ut­tamme vält­tämät­tä olisi kovin hal­pa. Kuu­lumme mutasar­jan parhaim­mis­toon Sak­san kave­ri­na… (Jos markki­nat ovat hin­noitelleet euron oikein, se on euroalueen parhaim­mis­tolle liian hal­pa ja huonoim­mis­tolle liian kallis. Jälkim­mäi­nen on aika vaku­ut­tavasti toteennäytetty.)

  21. “Tuh­laa­ja­maista” ain­oas­taan Por­tu­gali oli oikeasti tuh­laa­ja Sak­saan ver­rat­tuna ja sekin hyvin maltil­lis­es­ti, jos mit­ta­ri­na pide­tään julkisen talouden velkaantumista.
    http://blog.hse-econ.fi/?p=6109

  22. Ensin­näkin, Fedin löysä rahapoli­ti­ik­ka pitkälti aiheut­ti nykyisen kri­isin. Fed arvioi talousti­lanteen väärin, luuli tuke­vansa työl­lisyyt­tä ja itse asi­as­sa aiheut­ti kupla. Suomes­sa kävi vähän sama 1980-luvun lop­ul­la. Vah­va mark­ka uno­h­tui, ja saati­in kupla.

    Taloustiede muis­taa myös maini­ta, että keskus­pank­ki voi pet­tää vain ker­ran. Kun luot­ta­mus keskus­pankin kykyyn tur­va­ta val­u­u­ta­nar­vo menetetään, joudu­taan lainara­has­ta mak­samaan lop­ullis­es­ti enem­män. OS voi myös pohtia, mitä löysä rahapoli­ti­ik­ka aiheut­taisi euro­maid­en euromääräisille lainoille!

    Sak­san syyt­te­ly on aika naivia. Jos Sak­sas­sa ei ole tuh­lat­tu ja ostet­tu suu vaah­dos­sa, niin miten se voi olla ongel­ma? Ongel­ma on vain ja ain­oas­taan velka­mais­sa, jot­ka eivät olleet taloudel­lis­es­ti, eivätkä poli­it­tis­es­ti kyp­siä euroon. Niis­sä poli­it­ti­nen kult­tuuri on ollut ylläpitää teho­ton­ta julk­ista sek­to­ria. Kil­pailukyky ongel­mat oli hoidet­tu devalvoimal­la. Keskilu­okan vauras­tu­mi­nen tehty mah­dot­tomak­si, kun säästöt sulavat inflaatiossa.

    Väitänkin, että sak­salainen keskus­pank­ki-poli­ti­ik­ka on parhai­ta tulo­ero­jen pienentäjiä.

  23. Maan velka­an­tu­misen päävi­esti on se, että maa kulut­taa enem­män kuin tuottaa. 

    Velka­an­tu­mi­nen voi olla tilapäistä, jol­loin aika hoitaa asian, eli maa voi jatkaa entistä talous­poli­ti­ikkaansa. Tilapäi­nen velka­an­tu­mi­nen voi johtua esimerkik­si poikkeuk­sel­lisen suurista investoin­neista, lyhy­taikaises­ta häir­iöstä tuotan­nos­sa , esimerkik­si hal­la vie sadon. Täl­läisessä tilanteessa voidaan elvyt­tää, jot­ta tilapäi­nen kansan­talouden alamä­ki jäisi mah­dol­lisim­man lyhyek­si. Eli elvy­tys on hyväksi.

    Joku maa saat­taa olla totut­tanut kansansa elin­ta­soon, jota kansakun­nan tulot eivät edel­lytä. Täl­löin maa velka­an­tuu. Täl­laisen maan tilanne vain pahe­nee elvyt­tämis­es­tä. Kulu­tus kas­vaa, eikä uusia tuot­to­ja syn­ny. Maan velka­an­tu­mi­nen vain lisään­tyy. Oikea ratkaisu on tietysti laskea maan kansalais­ten elin­ta­soa vas­taa­maan maan tuotantokykyä.

    Elin­ta­son laskem­i­nen voi tapah­tua monel­la eri taval­la. Kreikas­sa ja yleen­sä Etelässä juuri elin­ta­son lasku on tehty hal­lit­se­mat­tomasti. Elin­ta­soa on las­ket­tu muu­tamil­ta, joiden työ on lop­punut. Pääosa asukkaista, eri­tyis­es­ti varakkaim­mat, ovat selvin­neet lamas­ta ilman san­ot­tavaa hait­taa. Eri­tyis­es­ti poli­itikot ja ylem­mät yhteiskun­nanm virkamiehet ovat jopa hyö­tyneet kansan elin­ta­son laskus­ta, kos­ka varsinkin työt­tömät ovat olleet valmi­ita tekemään mitä tahansa töitä mur­to-osal­la nor­maale­ja palkkoja.

    Vaikeus elvy­tyk­sen ja elin­ta­son laskemisen välil­lä on siis tehtävä sen perus­teel­la, onko kysymys tilapäis­es­tä poikkeuk­sel­lis­es­tä tapah­tu­mas­ta vai enem­män nor­maali­in elämiseen liit­tyvästä toimin­nas­ta. Ja tämä val­in­ta on osoit­tau­tunut vaikeak­si. Osmo ei blo­gis­saan jostain syys­tä puu­tu tähän itse ongel­man perusvaikeuteen.

  24. Osmon idean ydin on se, että EKP lisäisi euro­jen määrää, siten, että velka­an­tuneet maat voisi­vat jatkaa kulut­tamista enem­män kuin tuot­ta­vat. Muu­tos­ta ei tapah­tu­isi täl­läisen maan kohdalla.

    On selvää, että joku mak­saisi kyseis­ten maid­en yliku­lu­tuk­sen. Osmon ehdot­tomas­sa tilanteessa se joku olisi tois­t­en EU-maid­en kansalaiset. Joko inflaa­tion tai hin­to­jen nousun kaut­ta. Inflaa­tios­sa laskun mak­saisi­vat säästäjät ja hin­to­jen nousun tilanteessa kaik­ki EU-kansalaiset.

    Osmo kysyy:” Uhkaako meitä inflaa­tio?”. Ehkäpä juuri nyt inflaa­tio­ta ei ole näkyvis­sä. Jos euro­ja ruvet­taisi­in kylvämään holtit­tomasti velka­an­tuville mail­la, niin inflaa­tio olisi var­ma. Jo alkeel­lisinkin talousop­pi tietää, että kysyn­nän kasvu nos­taa hintatasoa.

    Jos Osmo on tosis­saan sitä mieltä, etteivät talouden perussään­nön­mukaisu­udet päde euroon, hänen tulisi miet­tiä, kan­nat­taako Suomen jatkaan talousy­hteisös­sa. EU perustet­ti­in markki­navoimien vapaak­si markki­na­paikak­si. Tarkoituk­se­na oli antaa markki­navoimien vali­ta kullekin toim­i­jalle parhaat toiminnot.

    1. En ehdot­tanut tuki­aisia ali­jäämäisille maille vaan että EKP ostaisi val­tioiden papere­i­ta pääo­ma-avaimen suh­teessa, siis siinä suh­teessa kun val­tiot keskus­pankkia omistavat.

  25. Tcrown, jos mark­ka otet­taisi­in euron rin­nalle ja ihmiset tietäi­sivät että Euro on vakaa mut­ta mark­ka devalvoituu, niin ihmiset säästäi­sivät rahansa eurois­sa, eivät markoissa.

  26. OS: “Kun talous on ala­mais­sa, pitäisi elvyttää.”

    On mie­lenki­in­toista, kuin­ka key­ne­siläiset heräävät aina laskukau­den keskel­lä. Kovan kasvun aikana he tup­paa­vat uno­hta­maan, mitä Key­nesin mukaan pitäisi sil­loin tehdä.

    Mut­ta toimi­iko key­ne­siläisyys edes sen kan­nat­ta­jien mielestä, jos sitä sovel­letaan vain laskukausien aikana?

    1. Minä en kyl­lä hyväksy tuo­ta väitet­tä, että key­ne­siläiset hyeräi­sivät vain laskukau­den aikana, en minä ainakaan. Olin vaa­ti­mas­sa suuria yli­jäämiä 2005–2008 kun talous yliku­umeni, ja aika suuria yli­jäämiä sil­loin kerättiinkin.

  27. Olen samaa mieltä siitä että EKP voisi ostaa val­tioiden velka­kir­jo­ja pois ja näin keven­tää näi­den taakkaa. Mielestäni tähän ei kuitenkaan pitäisi ryhtyä ilman sito­vaa talouskuria joka estää sen että muu­ta­man vuo­den päästä ollaan taas samas­sa tilanteessa. 

    Val­tiot ovat tavat­toman epälu­otet­tavia sopimuskump­panei­ta muutenkin.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä en kyl­lä hyväksy tuo­ta väitet­tä, että key­ne­siläiset hyeräi­sivät vain laskukau­den aikana, en minä ainakaan. Olin vaa­ti­mas­sa suuria yli­jäämiä 2005–2008 kun talous yliku­umeni, ja aika suuria yli­jäämiä sil­loin kerättiinkin. 

    Tuol­loin myös val­tion meno­ja lisät­ti­in melkois­es­ti, ver­rat­tuna esimerkik­si niin ikään yli­jäämäiseen jak­soon 1999–2002.

    http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-tulot-ja-menot/

    Key­ne­siläisyyt­tä?

    Mainit­se­mal­lasi jak­sol­la toki lyhen­net­ti­in val­tion­velkaa. Lyhen­net­ti­inkö sitä enem­män kuin myyti­in val­tion omaisuutta?

    1. Tuol­loin yli­jäämä pan­ti­in edusknnal­ta piiloon alka­mal­la rahas­toi­da rahaa val­tion eläkkei­den mak­samiseen. Rahas­toin­tipros­ent­ti oli muis­taak­seni yli 40 %. Tämä tietysti näkyy val­tion meno­jan kasvu­na, vaik­ka onkin säästämistä. 

  29. JaSa: Investoin­timah­dol­lisuuk­sia, julk­isia ja yksi­ty­isiä, joista voi saa­da vähin­tään kol­men pros­entin reaalituoton,

    Jos sin­ul­la on tar­jo­ta riskit­tömiä yksi­ty­isiä sijoi­tus­mah­dol­lisuuk­sia kol­men pros­entin reaal­i­tuo­tol­la, ker­ro heti. Pank­ki mak­saa täl­lä het­kel­lä mii­nus­merkkisiä reaal­i­tuot­to­ja, ja sama käy (läh­es) riskit­tömil­lä korkosijoituksilla.

    Siitä olen samaa mieltä, että julkisel­la puolel­la kan­nat­ta­vat investoin­nit kan­nat­taisi tehdä. Ei niitä kuitenkaan ihan jär­jet­tömän paljon ole. Onko esimerkik­si home­k­oulun kor­jaami­nen kan­nat­tavaa ver­rat­tuna sen kor­jaamiseen ensi vuon­na tai lakkauttamiseen?

  30. Itsenäi­nen val­tio voi tehdä vaik­ka mitä. Suomen val­ti­ol­la oli velkaa suun­nilleen 100% suh­teessa BKT:een vuon­na 1945. Piti mak­saa sotako­r­vauk­set, asut­taa evakot ja jälleen­rak­en­taa Lap­pi, jon­ka aseveli oli tuhonnut.Lisäksi huolto­suhde oli heiken­tynyt suurten ikälu­okkien ja sodis­sa kaatunei­den ja haavoit­tunei­den takia.

    1950-luvun lop­ul­la val­ti­ol­la oli velkaa enää parikym­men­tä pros­ent­tia suh­teessa BKT:een. Miten velat maksettiin?

    Val­lit­si täystyöl­lisyys, talous kasvoi ja markan arvo suh­teessa dol­lari­in las­ki kymme­ne­sosaan vuodes­ta 1938. Euroop­paa jälleen­raken­net­ti­in ja saimme osamme siitä.

    Suomen veroaste on 58%. Jos mak­san palvelus­ta 50, sen tek­i­jä saa ehkä 15 euroa. Tälle veroki­ilalle on tehtävä jotain, jos halu­taan, että yksi­tyiset palve­lut työl­listävät. Euron arvolle emme voi mitään, mut­ta vero­tuk­ses­ta päätämme tois­taisek­si ihan itse.

  31. Osmo Soin­in­vaara: Yritin sano, että perus­sopimus on huono. 

    Perus­sopimus on hyvä.

    Jos mon­ta eri­laista maa­ta on yhteisessä val­u­u­tas­sa, on hyvä että val­u­ut­ta on neu­traalin vakaa, eikä sitä yritetä säädel­lä poli­it­tis­ten tarpei­den mukaan, joskus yhden, joskus toisen maan eduk­si. Jos ollaan kiin­teässä yhteis­val­u­u­tas­sa, val­tioiden tulee oppia elämään kiin­teässä yhteisvaluutassa.

    Tilanteessa jos­sa mon­ta eri­laista maa­ta elää vakaas­sa yhteis­val­u­u­tas­sa on viisas­ta olla takaa­mat­ta toisia val­tioi­ta. Jos joku maa ei nou­da­ta sään­töjä, ja jotkut pankit hölmöilevät tai yrit­tävät hyö­tyä tilanteesta, on parem­pi, että maa ja pankit opet­tel­e­vat talon tavoille heti, kuin että vas­tu­ut hölmöi­ly­istä ja juonit­telus­ta levitetään muiden maid­en veronmaksajille.

    Vakaa yhteis­val­u­ut­ta on vakaa yhteis­val­u­ut­ta, ja siinä pätevät hie­man eri sään­nöt kuin kel­luville eril­lis­val­u­u­toille. Jos ei osa­ta elää tuos­sa uudessa maail­mas­sa, ei siihen pitäisi men­nä. Välimuo­to jos­sa mukana on val­u­u­tan poli­it­ti­nen ohjaus ja tois­t­en riskien jako, tuo euro­jär­jestelmään ylimääräisiä ongelmia, joi­ta siinä ei alun­perin ollut.

    Perus­sopimus estää ylikansalli­nen päätök­sen­teon talouspolitiikasta. 

    Niin, tavoite voi tietenkin olla kaiken talous­poli­it­tisen päätök­sen­teon siirtämi­nen val­tioil­ta keskusjo­hdolle. Minä en tosin luo­ta siihen, että “keskuskomitea” tek­isi aina hyvän­tah­toisia, kaikkia tas­a­puolis­es­ti kohtele­via ja kor­rup­tio­va­pai­ta päätök­siä. Jos tarkastel­laan yhteis­val­u­ut­to­jen tule­vaisu­ut­ta, minus­ta keskusjo­htoista euro-suur­val­taa mie­lenki­in­toisem­pi ja toimi­vampi malli olisi neu­traali ja vakaa maail­man­val­u­ut­ta, jon­ka vakau­teen kaik­ki maail­man val­tiot saisi­vat totutella.

    Omat val­u­u­tatkin oli­si­vat tässä jär­jestelmässä ok, mut­ta paljolti tarpeet­to­mia. Niiden hyö­ty olisi paljolti sama kuin nykyisessä tilanteessa. Poli­itikoille on nimit­täin paljon helpom­pi kiristää kansalais­ten vyötä vai­hihkaa deval­vaa­ti­ol­la kuin konkreet­tis­es­ti palkko­jen ja etuuk­sien euromäärää alen­ta­mal­la. Mut­ta tästäkin pääsee kyl­lä yli, jos ottaa vakaan yhteis­val­u­u­tan ja sen vaa­timuk­set tosissaan.

  32. Var­ti­aisen työvoiman tar­jon­ta­jankkaus on teo­reet­tista jar­gonia. Lap­sia hoita­maan jääville äideille palkataan sijainen, joten työtä ei juuri jää tekemät­tä. Kotoa työhön etu­a­jas­sa tule­va van­hempi syr­jäyt­tää tämän sijaisen, joten työvoiman tar­jon­ta tosi­aan lisään­tyy, kun sijainen jää työt­tömäk­si. Suuret yri­tyk­set ovat osaltaan aut­ta­neet jo tähän men­nessä viime aikoina työvoiman tar­jon­taa kym­me­nil­lä tuhan­sil­la pois­potk­i­tu­il­la. En ole havain­nut tämän lisän­neen uusia työ­paikko­ja. Sama tilanne on van­hempi­en ikälu­okkien työl­listämisessä. Kun olet, Osmo, älykkään miehen maineessa, niin kysyn­pä, miten jak­sat tukea Var­ti­aisen epäjo­hdon­mukaista ajattelua?

  33. Tääl­läkin säikytään kovasti Sak­salaises­sa hengessä inflaa­tio­ta. Tämä on varsin erikoista nykyisessä tilanteessa, jos­sa euro-alue on ihan aikuis­ten oikeasti vajoa­mas­sa deflaatio-kierteeseen.

    http://www.hs.fi/talous/Sijoittajat+pelk%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t+euroalueen+deflaatiota/a1399946830271

    Inflaa­tio-pelosta kär­sivät voivat myös kat­soa mitä USA:ssa on tapah­tunut. Siel­lähän on keskus­pank­ki todel­lakin ollut paljon akti­ivisem­pi. Häly­tyskel­lo­ja on soitet­tu jo kuu­den vuo­den ajan, että ihan koh­ta inflaa­tio räjähtää käsi­in. Todel­lisu­udessa inflaa­ti­olle ei ole tapah­tunut käytän­nössä mitään, vaan päin­vas­toin se heiluu jopa tavoite tason alla.

    Kun vaikka­pa “Prometheuk­sen” tyyli­in tukeudu­taan ad-hominem argu­ment­tei­hin, voidaan kysyä että kenen mallit ovat ennus­ta­neet oikein ja kenen väärin. Tässä val­os­sa on vähän ohut­ta syytel­lä vaikka­pa Paul Krug­ma­nia type­r­yk­sek­si. Toki mon­et vaan ker­ta kaikki­aan tietävät että hän on väärässä. Mitäs siitä että maail­ma käyt­täy­tyy täysin toisin kuin hei­dän ‘mallinsa’ väittävät! 

    Mikä on tietenkin täysin sietämätön aja­tus mon­elle, on se että jos keskus­pank­ki rupeaisi oikeasti aut­ta­maan, tämä olisi aivan liian help­poa ja mukavaa. Mis­sä kär­simys? Mis­sä kuri­tus? Miten tässä nyt voidaan kenellekään antaa kun­non ope­tus­ta?! Kat­so: http://www.urbandictionary.com/define.php?term=sadomonetarism

    Toiseen argu­ment­ti­in mitä tääl­lä on esitet­ty: On erikoista sanoa, että elvy­tys­tä ei olisi voitu har­joit­taa, kun lama on ollut niin pitkä. Pointsi­han on nimeno­maan, että elvy­tys olisi aut­tanut pääsemään lamas­ta paljon aikaisemmin!

  34. Alku­peräisessä kir­joituk­ses­sa on varsin kum­malli­nen piirre: Siinä ollaan yht’aikaa samaa mieltä Key­nesin ja Var­ti­aisen kanssa.

    Ensin pitkään puhutaan siitä kuin­ka on tarvet­ta Key­ne­siläiselle talous­poli­ti­ikalle ja elvyt­tämiselle, eli käytän­nössä kysyn­nän tukemiselle, mut­ta sit­ten lopus­sa pol­vet notkah­ta­vat ja ollaanki­in taas Juhana Var­ti­aisen kanssa ihan samaa mieltä: Ähäkut­ti eipäs voikkaan elvyt­tää, kun inflaa­tio iskee heti ja tar­jon­nan rajoil­la tässä men­nään sittenkin. 

    Jostain ihmeel­lis­es­tä syys­tä arvon blo­gisti ihailee Var­ti­aista niin suuresti, että on valmis kampit­ta­maan jopa omat argu­ment­tin­sa ollak­seen lopuk­si hänen kanssaan samaa mieltä.

    1. Osii Lehti­nen
      Oli tarkoi­tus sanoa, että Euroopan tasol­la pitäisi elvyt­tää ja se on toki hyödyk­si myös Suomelle, kos­ka meil­lä on suh­dan­nelu­on­toista työt­tömyyt­tä. Mut­ta sitä ei ole niin paljon, että mak­si­maa­li­nen elpymi­nenkän riit­täisi tas­apain­ot­ta­maan julk­ista talout­ta ja sik­si tarvi­taan myös työn tar­jon­taa lisääviä toimia, jot­ta saataisi­in 200 000 työ­paikkaa lisää.

  35. Viherinssi: Ei kai kel­lu­va val­u­ut­ta vaa­di (tai edes oikein mah­dol­lista) van­han hyvän ajan devalvoimista. Euroopan val­u­ut­taon­gel­ma on kak­sipäi­nen. Toisaal­ta Sak­san veto ylläpitää muille liian korkeaa val­u­ut­taa, toisaal­ta iso­jen val­u­ut­to­jen välil­lä on jonkin­lainen upotuskilpailu.

    Pienen maan kohdal­la deval­vaa­tios­sa on sel­l­ainen haaste, että yleen­sä kukaan ei ole antanut lainaa maan omas­sa val­u­u­tas­sa, jollei maan odote­ta pitävän tiukkaa rahapoli­ti­ikkaa. Ruot­sikaan tuskin ihan äkkiä läh­tee pain­o­tuor­eil­la seteleil­lä mak­samaan edes kru­unuvelko­ja pois, kos­ka sen jäl­keen seu­raavien kru­unuvelko­jen korot ovatkin jotain ihan muu­ta kuin nyt.

    Hyviä point­te­ja mut­ta ilmaisin var­maan omaa aja­tus­tani huonos­ti. Oma ajatuk­seni oli että Ruot­sis­sa ei devalvoi­da siitä syys­tä että siel­lä on ymmär­rystä kansal­lis­ten pääomien merk­i­tyk­selle. Niistä kan­nat­taa pitää kiin­ni. On kiva olla rikas.

    Käytän­nön taloudessa tähän tietysti liit­tyy miljoona yksityiskohtaa.

    Kyynisenä heit­tona voin ehdot­taa seu­raavaa: ote­taan tänne miljoona siir­to­laista tekemään kaikkia huonos­ti palkat­tu­ja töitä. Siinä talous kas­vaa. Samal­la työt­tömyys siir­tyy siir­to­lais­ten riesak­si kos­ka suo­mi äidinkie­lenä nousee tärkeim­mäk­si rekry­toin­tikri­teerik­si. Saadaan siis suo­ma­laisille täystyöl­lisyys ja hal­van työvoiman reservi siirtolaisista.

    Ruotsin tiel­lä eteen­päin! Ei tarvitse devalvoida.

  36. Jar­mo Heimo: Kotoa työhön etu­a­jas­sa tule­va van­hempi syr­jäyt­tää tämän sijaisen, joten työvoiman tar­jon­ta tosi­aan lisään­tyy, kun sijainen jää työttömäksi.

    Kan­nat­tavu­us riip­puu niin kovasti siitä, mitä se van­hempi tekee työk­seen. Jos van­hempi on työvoima­pu­la-alal­la tai muuten työelämässä halut­tu, hänen työ­panok­sen­sa on plus­sal­la. Jos taas vai­h­toe­hdot ovat “van­hempi kotona, sijainen töis­sä” ja “van­hempi töis­sä, lap­si hoi­dos­sa, sijainen työt­tömänä”, niin sil­loin tietysti van­hempi kotona on ainakin sil­lä het­kel­lä paras vaihtoehto.

    Het­kel­lis­es­ti ajatel­tuna on niin, että pien­i­t­u­lois­t­en van­hempi­en kan­nat­taisi jäädä koti­in. Samoin use­am­man lapsen van­hempi­en kan­nat­taa herkem­min jäädä koti­in kuin yhden lapsen van­hempi­en. Pidem­mäl­lä tähtäimel­lä pitänee ottaa huomioon koti­van­hem­man heiken­tyvä ase­ma työ­markki­noil­la. Pitkä pois­sao­lo heiken­tää työl­listymistä, mut­ta munan ja kanan suhde ei ole selvä.

    Jos tässä asi­as­sa halu­aa saa­da sekä talouden että per­hei­den kannal­ta mielekkään vai­h­toe­hdon, sil­loin tarvi­taan nyky­istä enem­män osa-aikaisu­ut­ta. Siitä olisi iloa eri­tyis­es­ti heikom­min työl­listävil­lä aloil­la, joil­la kak­si ihmistä pysy­isi työn syr­jässä kiin­ni yhden hommilla.

  37. Suomi­han on jo yli viiden vuo­den ajan mak­sanut 10–20% menois­taan lainat­ul­la rahal­la. Minus­ta tätä voi hyväl­lä syyl­lä kut­sua varsin voimallisek­si elvy­tyk­sek­si. Kuin­ka mon­ta vuot­ta tätä voi jatkua, ennen kuin oikeaop­pista key­ne­siläistä rupeaa hirvittämään?

  38. Jäin vähän miet­timään sitä, mihin inflaa­tio­ta mah­dol­lis­es­ti tarvitaan. 

    Sitä tarvi­taan ainakin kah­teen asi­aan, korko­jen säätö­varaan ja tulo­jen alentamiseen.

    Jos inflaa­tio on nol­las­sa, todel­lisia mak­set­tavia reaa­liko­rko­ja ei voi ohjaus­mielessä vetää miinuk­selle. Jos pank­ki lupaa säästötilil­leni mii­nus­merkkisen koron, vuokraan tal­lelokeron ja kan­nan setelit sinne. Jos taas pank­ki antaa min­ulle lainaa mii­nus­merkkisel­lä korol­la, teen täs­mälleen saman tem­pun — joskin vuokraan isom­man tallelokeron.

    Tämä tarkoit­taa sitä, että koroil­la investoin­tien kan­nus­t­a­mi­nen vaatii inflaatiota.

    Toinen inflaa­tio­tarve tulee tulo­jen leikkaamis­es­ta. Reaal­i­t­u­lo­ja ei oikein muuten pääse leikkaa­maan tasais­es­ti ja siis­tisti. Sopimus­palkanko­ro­tusten leikkaami­nen ei tuo­ta samaa tulosta, kos­ka se ei leikkaa samal­la mital­la eläkkeitä, sosi­aalietuuk­sia, par­turi­hin­to­ja, jne.

    Jälkim­mäisessä on kuitenkin haaste isol­la val­u­ut­ta-alueel­la. Koko euroalue ei ole ollenkaan niin vien­tive­toinen kuin vaikka­pa Suo­mi yksin. Jos kaik­ki hyö­dyn­tävät inflaa­tion reaal­i­t­u­loleikkauk­si­in, val­u­ut­ta ei vält­tämät­tä sit­ten enää vas­taavasti heikkenekään. Jos kukaan ei lähde tekemään inflaa­tion toista puol­ta (nimel­lis­tu­lota­son nousua), inflaa­tio­ta ei oikein ole ole­mas­sa, kos­ka kyse on suh­teel­lis­es­ta ilmiöstä.

    Joten jos inflaa­tio­ta lähde­tään seteleil­lä tekemään, niiden setelei­den osoit­teel­la on hyvin paljon merk­i­tys­tä. Pelkkä “annetaan val­tioille” ei ole riit­tävä vas­taus. Jos euroalueen val­tio mak­saa euroalueen pankille velka­nsa pain­o­tuor­eil­la seteleil­lä, niin johtaako se lop­ul­ta kovin paljon mihinkään?

  39. Ossi Lehti­nen:
    Mikä on tietenkin täysin sietämätön aja­tus mon­elle, on se että jos keskus­pank­ki rupeaisi oikeasti aut­ta­maan, tämä olisi aivan liian help­poa ja mukavaa. Mis­sä kär­simys? Mis­sä kuri­tus? Miten tässä nyt voidaan kenellekään antaa kun­non opetusta?!

    Mitä hyö­tyä FEDin akti­ivis­es­ta roolista on ollut?

    Ainakin taanoisen dokkarin (FEDin mahti tms.) mukaan USAn yksi­tyi­nen sek­tori ei ole reaalis­es­ti kas­vanut viimeiseen parin kymme­neen vuo­teen. Kasvu on suun­tau­tunut julkisen sek­torin pöhöt­tämiseen ja siinä sivus­sa rahoi­tussek­torin merk­i­tys on kas­vanut suh­teet­toman suureksi.

    Kun kaik­ki tietävät, että ongelmien ilmaantues­sa FED kyl­lä tulee jeesaa­maan, parhaak­si rahantekos­trate­giak­si on muotoutunut jär­jetön riskien otto. Tämän ker­tainen kri­is­in­hoito on lisäk­si aiheut­tanut sen, että kaikkien riskien laukeami­nen reisille itseasi­as­sa mah­dol­listi vielä sat­u­maisimpi­en voit­to­jen takomisen.

    FEDin setelipain­on tuot­teet ovatkin läh­es jär­jestään suun­tau­tuneet tuotan­nol­lis­ten investoin­tien sijaan suo­raan finanssipelei­hin. Ain­oa mikä on estänyt dol­lar­in syöksykier­teen on sen ase­ma reser­vival­u­ut­tana ja tietysti se, että koko Aasia Kiina ja Japani etunenässä osta­vat jatku­vasti päät märk­inä dol­lare­i­ta pitääk­seen vien­ti­te­ol­lisuuten­sa pyörät pyörimässä.

    Toki USAn teol­lisu­us on alka­nut viime vuosi­na elpymään, mut­ta voi varsin perustel­lusti kysyä, että onko tämä tapah­tunut FEDin ansios­ta vaiko FEDin toilailus­ta huoli­mat­ta. Itse ainakin menisin väit­tämään, että yli 90% elpymis­es­tä johtuu ennen muu­ta liuskekaa­sub­u­umista ja sen seu­rauk­se­na tapah­tuneesta ener­gian hin­nan merkit­tävästä laskusta.

  40. Kiitos, että jak­sat kir­joit­taa tästä aiheesta, vaik­ka palaute ei taidakaan olla kovin kannustavaa!

  41. Viherinssi: Jos sin­ul­la on tar­jo­ta riskit­tömiä yksi­ty­isiä sijoi­tus­mah­dol­lisuuk­sia kol­men pros­entin reaal­i­tuo­tol­la, ker­ro heti. Pank­ki mak­saa täl­lä het­kel­lä mii­nus­merkkisiä reaal­i­tuot­to­ja, ja sama käy (läh­es) riskit­tömil­lä korkosijoituksilla.

    Siitä olen samaa mieltä, että julkisel­la puolel­la kan­nat­ta­vat investoin­nit kan­nat­taisi tehdä. Ei niitä kuitenkaan ihan jär­jet­tömän paljon ole. Onko esimerkik­si home­k­oulun kor­jaami­nen kan­nat­tavaa ver­rat­tuna sen kor­jaamiseen ensi vuon­na tai lakkauttamiseen?

    Mikään ei ole täysin riskitön­tä, mut­ta jok­seenkin vähäriskisiä muu­ta­man pros­entin reaal­ista tuot­toa tar­joavia yksi­ty­isiä sijoi­tus­mah­dol­lisuuk­sia on esimerkik­si niil­lä sadoil­la tuhan­sil­la suo­ma­laisil­la koti­talouk­sil­la, jot­ka omis­ta­vat huonos­ti hoidet­tua met­sää. Aika moni pien­talon omis­ta­ja voi myös sijoit­taa kan­nat­tavasti ener­gian­säästöön. En väitä, että kaik­ki panos­tuk­set ener­gian­säästöön oli­si­vat kan­nat­tavia, mut­ta mon­et ovat. Sekin on hyvä muis­taa, että kun ener­gian­säästöin­vestoin­tien kan­nat­tavu­ut­ta on takavu­osi­na arvioitu, laskuhar­joi­tusten taustal­la on yleen­sä ollut jokin tämän päivän näkökul­mas­ta muhkea tuot­to­vaa­timus, esimerkik­si neljän tai kuu­den tai jopa kymme­nen pros­entin reaal­i­tuot­to, jota huonom­mat on leimat­tu kan­nat­ta­mat­tomik­si. Sel­l­aisetkin ener­gian­säästö­toimen­piteet, jot­ka takavu­osi­na arvioiti­in liian huonos­ti tuot­taviksi voivat olla mii­nus­merkkisten reaa­liko­rko­jen maail­mas­sa parem­pia investoin­te­ja kuin rahan pane­m­i­nen pankkiin.

    Jokaisen julkisen investoin­nin kan­nat­ta­jat luon­nol­lis­es­ti väit­tävät omaansa kan­nat­tavak­si, joten Viherinssi ei ole skepti­nen ihan aiheet­tomasti. Osa home­k­ouluista on var­maan parem­pi lakkaut­taa ja romut­taa kuin kor­ja­ta. Mut­ta se on poikkeus. Enim­mäk­seen julkiset raken­nuk­set, tiet, radat, kadut, sil­lat, viemärit ja tun­nelit olisi hyvä pitää kunnossa.

    Julkisen infra­struk­tu­urin rappeu­tu­mis­es­ta huolestuneet puhu­vat kor­jausve­las­ta. Vaik­ka sel­l­ais­takin infraa on, joka saakin rappeu­tua, pääsään­tö on, että kor­jausvelkaa kan­nat­taisi lyhen­tää sel­l­aise­na aikana, kun kor­jaus­miehet ja ‑naiset oli­si­vat muuten työttöminä.

    Huo­mat­ta­van hyvin kan­nat­tavaa julk­ista investoin­tia on panos­taa sel­l­aiseen, jos­sa julkisen sek­torin raha­pu­la on nyt tulp­pana sille, että yksi­tyi­nen sek­tori pää­sisi töi­hin. Pääkaupunkiseudun kaavoitus ja uusien aluei­den kaupun­ki-infra on esimerk­ki tästä, kuten täl­läkin blogilla on muu­ta­man ker­ran selostettu.

    Niinikään varsin kan­nat­tavaa on usein vauhdit­taa sitä, mikä on jo työn alla, mut­ta kit­u­li­aasti. Julk­isia infra­hankkei­ta aloite­taan usein liikaa ja niihin bud­je­toidaan liian vähän. Ja niin neljän vuo­den raken­nus­pro­jek­tista tuleekin kahdek­san vuo­den raken­nus­pro­jek­ti. Se heiken­tää investoin­tien tuot­toa, sil­lä usein puo­lik­si valmis on ihan kokon­aan hyödytön.

    Kesken­eräis­ten pro­jek­tien vauhdit­ta­mi­nen on usein älykästä elvy­tys­tä myös sik­si, että se toimii tarpeek­si nopeasti. Jos ruve­taan valmis­tele­maan jotain kokon­aan uut­ta, lama voi olla ohi ennen kuin kuok­ka ehditään iskeä maa­han. Mut­ta jos lamaa lääk­itään sil­lä, että palkataan yksi kuokki­ja lisää sinne, mis­sä kolme muu­ta jo kuokkii, elvy­tyk­sen reak­tionopeus nousee ja osumatarkku­us paranee.

  42. Tiedemies:
    Tcrown, jos mark­ka otet­taisi­in euron rin­nalle ja ihmiset tietäi­sivät että Euro on vakaa mut­ta mark­ka devalvoituu, niin ihmiset säästäi­sivät rahansa eurois­sa, eivät markoissa.

    Mut­ta kos­ka val­u­ut­takurssi on kel­lu­va, kukaan ei tiedä devalvoituuko vai revalvoituuko mark­ka, jol­loin ihmiset säästäi­sivät rahansa siinä val­u­u­tas­sa mitä ajat­tel­e­vat kuluttavansa.

  43. Osmo: “Euroalueen vai­h­to­tase on euron kel­lu­misen takia suun­nilleen tapa­pain­os­sa, joten Sak­san yli­jäämät pakot­ta­vat muiden euro­maid­en vai­h­to­taseet alijäämäisiksi.”

    Sehän on täs­mälleen päin­vas­toin: muiden euro­maid­en kulu­tus velak­si aiheut­taa ali­jäämät, jot­ka aiheut­ta­vat Sak­san yli­jäämän. Mikään ei ‘pako­ta’ mui­ta mai­ta ali­jäämi­in, kyl­lä se perus­tuu vapaae­htoisu­u­teen, ikävä kyllä.

  44. TomiA:

    ‘snip’
    Talous on tietysti myös “vuo­sisadan virheen” (Vesa Kan­ni­nen) eli euron vanki.
    ‘snip’

    En nyt pitäisi Kan­nista ‘vuo­sisadan virheenä’, mut­ta jonk­i­nasteise­na virheenä kyllä.

    Euron (tai muunkin val­u­ut­ta­jär­jestelmän) syyt­tämi­nen ongelmista on älyl­lisel­lä tasol­la suun­nilleen samaa kuin jos syyt­täisi metrijärjestelmää.

  45. Krug­ma­nia pide­tään kyl­lä myös pop­ulisti­na. Ainakaan Afrikas­sa ei näytetä onnis­tuneen hänen pro­jek­teil­laan. Niistähän on joku kir­jakin olemassa.

    Elvyt­tämisen ongel­ma on, ettei siihen juu­ti nyt ole varaa. Sitä on tehty koko ajan v 2008 jäl­keen ja velka­an­nut­tu. Pitäisi saa­da sete­likoneet käyn­ti­in, inflaa­tio­ta ja Sak­sa taipumaan. Euron arvo on liian korkea.

  46. Euron arvo on korkea vai dol­lari ja jeni liian alhaal­la? Venäjän pikade­val­vaa­tio ainakin kohen­si hei­dän kil­pailukykyään roimasti.

    Valite­tavasti Kreik­ka ja muut eivät enää pudo­ta euron arvoa.

    Aiem­min ay-liik­keen ilok­si nos­tet­ti­in ensin reip­paasti palkko­ja ja sit­ten kelat­ti­in rahat takaisin devalvoimal­la. Moinen pelleily ei enää onnis­tu, mut­ta ei tun­nu menevän jakelu­un eteenkään kun­nal­lisela puolella.

    Jos julkisen sek­torin palkko­ja pudote­taisi­in kaut­ta lin­jan 10% ja vähän iso­tu­lo­is­m­mil­ta 20%, niin oltaisi­in takaisin tuuo­tavu­uskäyräl­lä. Heil­lähän on jo irtisanomissuoja.

    Vapee­htoi­sista julkisensek­torin työn­tek­i­jöistä tuskin tulisi pulaa.
    OAJ toki vas­tus­taa sitä, että opet­ta­jat opetelisi­vat mitään uut­ta tai ylipäätään tek­i­sivät jotain, mut­ta se on hei­dän roolin­sa monopolina.

  47. Poth1ue1,

    ensim­mäisek­si sanois­in, että väite siitä ettei yksi­tyi­nen sek­tori olisi kas­vanut USA:ssa kym­meni­in vuosi­in kuu­lostaa aikas villiltä. Telkus­ta tulee kaiken­näköisiä ohjelmia, eikä ole aivan ennenku­u­luma­ton­ta että niis­sä olisi kärkenä jokin sen­saa­tio­hakuinen näkökul­ma. Noh, vaikea sen tarkem­min kom­men­toi­da kyseistä ohjel­maa sitä näkemät­tä. Julkisen kulu­tuk­sen osu­us BKT:sta Jenkeis­sä on kuitenkin ollut aika samoissa luvuis­sa viimeiset 30 vuot­ta (toki suh­dan­nevai­he­lut näkyvät).

    Olen samaa mieltä siitä, että Wall Streetil­la riskien olisi syytä real­isoitua ja siis töp­päi­ly­istä joutua jol­lain taval­la itse mak­samaan. Euroopas­sa kuitenkin kär­si­jöinä ovat kansalaiset ja tämän kär­simyk­sen täy­tyy jatkua, ettei vaan tulisi sitä ‘moraa­lika­toa’.

    Se mitä kir­joitin USA:han liit­tyen ei varsi­nais­es­ti liity kuitenkaan tähän mitenkään. Point­ti­ni liit­ty inflaa­tio-pani­ikki­in. USA:ssa FED on ollut varsin akti­ivi­nen ja inflaa­tio välit­tömästä uhas­ta on paukutet­tu rumpua vuosien ja vuosien ajan, mut­ta mitään ei ole tapah­tunut. Mitä tästä opimme: nykyisen kaltaises­sa talouden poikkeusti­las­sa keskus­pank­ki voi toimia varsin akti­ivis­es­ti ilman että tämä välit­tömästi aiheut­taa inflaa­tio­ta, niin kuin ihan tavalli­nen taloustiede ennustaakin.

    Jos (ja väit­täisin että kun) setelipain­oon ryhdytään, voisi tämän tehdä myös niin, että rahat ohjat­taisi­in taval­lisille tal­laa­jille (tai hei­dän eduk­sen­sa). Hei, pis­tetään perus­tu­lo pystyyn ja rahoite­taan se osak­si keskus­pankin kaut­ta (jees, jees ei tule tapahtumaan).

    Joka tapauk­ses­sa, kun julis­te­taan, että nyt ei ole varaa tehdä mitään, uno­hde­taan kuin­ka tolkut­toman kalli­ik­si tulee, kun vaikka­pa Espan­jas­sa ja Kreikas­sa hukataan kokon­ainen sukupolvi. Kor­jausvelkaa riit­täisi katet­tavak­si infrankin puolel­la vaik­ka kuin­ka, mut­ta kun ihmis­ten annetaan mädän­tyä paikoilleen, on haaskaus jo melkoista. Ja siitä ei ole minkään sortin iloa jos san­o­taan että ennen pitkää rak­en­teet ovat pri­imakun­nos­sa kun­han nyt vaan kärvis­tel­lään. Tämä ongel­ma on pääl­lä tässä ja nyt.

    Ja nykyti­lanteessa — tykkäsi siitä tai ei — Espan­jalais­ten ja Kreikkalais­ten ongel­mat ovat myös mei­dän ongelmiamme.

  48. Coun­try­boy:
    Krug­ma­nia pide­tään kyl­lä myös pop­ulisti­na. Ainakaan Afrikas­sa ei näytetä onnis­tuneen hänen pro­jek­teil­laan. Niistähän on joku kir­jakin olemassa.

    Sotket nimet. Se, jon­ka Afrikan pro­jek­tien onnis­tu­mis­es­ta on kri­it­ti­nen kir­ja hil­jakkoin julka­istu, on Jef­frey Sachs.

    Krug­man on armoitet­tu pop­u­lar­isoi­ja, mut­ta se ei tee hänestä pop­ulis­tia. Ei myöskään se, että mon­enkin sortin pop­ulis­tit ovat vedonneet hänen teksteihinsä.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuol­loin yli­jäämä pan­ti­in edusknnal­ta piiloon alka­mal­la rahas­toi­da rahaa val­tion eläkkei­den mak­samiseen. Rahas­toin­tipros­ent­ti oli muis­taak­seni yli 40 %. Tämä tietysti näkyy val­tion meno­jan kasvu­na, vaik­ka onkin säästämistä. 

    Vuosi­na 2005–2008 välil­lä val­tion menot kasvoivat keskimäärin luokkaa 2 mil­jar­dia per vuosi. Kuin­ka suuri osa noista mil­jardeista meni val­tion eläk­er­a­has­to­jen kasvattamiseen?

  50. JTS: Aiem­min ay-liik­keen ilok­si nos­tet­ti­in ensin reip­paasti palkko­ja ja sit­ten kelat­ti­in rahat takaisin devalvoimal­la. Moinen pelleily ei enää onnis­tu, mut­ta ei tun­nu menevän jakelu­un eteenkään kun­nal­lisela puolella.

    Aikoinaan nuo deval­vaa­tioit joh­tu­i­v­at enem­män maail­man jäykästä raha­jär­jestelmästä. Bret­ton-Woods jär­jestelmässä val­u­u­tat oli sidot­tu kiin­teäl­lä kurssil­la USA:n dol­lari­in. Jär­jestelmä oli jäykkä ja kun Suomen ja USA:n taloudet kehit­tyivät hyvin eri jalkaa niin se pakot­ti deval­vaa­tioi­hin. Vih­jaa­mal­la tulev­as­ta deval­vaa­tios­ta etenkin paperi­te­ol­lisu­us ja omis­ta­jat tekivät hyvän tilin valuuttakeinottelulla .

    Bret­ton-Woodsin kaadut­tua 70-luvun alus­sa kiin­teät kurssit säi­lyivät , deval­vaa­tioit har­veni­vat , mut­ta eivät loppuneet

    Vai­h­toe­hto olisi ollut val­u­u­tan kellunta,jos se olisi vain ollut sallittua

    Ruot­si kel­lut­taa val­u­ut­taa nyt eikä kukaan eikä kukaan vali­ta, että kru­u­nun heikken­e­m­i­nen syö palka­nsaa­jan ostovoimaa tai nousu heiken­tää vientiä. 

    Eli ei se deval­vaa­tio mikään mörkö ollut, sehän oli nor­maali kor­jaus talouk­sien kehi­tyk­sen epätasapainoon

  51. Tiedemies:
    Olen samaa mieltä siitä että EKP voisi ostaa val­tioiden velka­kir­jo­ja pois ja näin keven­tää näi­den taakkaa. Mielestäni tähän ei kuitenkaan pitäisi ryhtyä ilman sito­vaa talouskuria joka estää sen että muu­ta­man vuo­den päästä ollaan taas samas­sa tilanteessa. 

    Val­tiot ovat tavat­toman epälu­otet­tavia sopimuskump­panei­ta muutenkin.

    Eikö yksinker­tais­in­ta olisi, jos talouskurista lip­sum­i­nen kävisi velan anta­jan kukkarolle eli herkem­min velan mak­su jäisi tekemättä?

  52. Puhutaan inflaa­tios­ta ja deval­vaa­tion tarpeesta, jot­ta euron arvo lask­isi sen käyt­täjien kil­pailukyvyn vaa­ti­malle tasolle. Kir­joit­ta­jat eivät ymmär­rä asian ydintä.

    Euro on kel­lu­va val­u­ut­ta. Sen arvo aset­tuu aina sille tasolle, jon­ka markki­nat määrit­tävät oikeak­si. Siinä se on nytkin. Ei euroa ole syytä mitenkään devalvoi­da. Eikä se ole mah­dol­lis­takaan muuten kuin manipoloimal­la markki­noi­ta. Markki­noidan manipoloimi­nen tarkoit­taa sitä, että julka­istaan vääriä tieto­ja, ennustei­ta tai tilas­to­ja euro­maid­en talouske­hi­tyk­ses­tä. EU:n piiris­sä val­heel­lis­ten tieto­jen jakami­nen ei ole mitenkään harv­inaista. Kuitenkin väärien tieto­jen syöt­tämi­nen maail­malle johtaa hel­posti siihen, ettei oikeitakaan tieto­ja enää usko­ta. Lisäk­si markki­noiden manipolop­imi­nen on vas­toin EU:n perustei­ta ja nor­maalin kansalaisen etiikkaa. 

    Oikea johtopäätös euron devavaa­tion tarpeesta on vaikea tehdä. Euron sopi­va vahvu­us on eri­lainen eri kan­soille. Sak­san kannal­ta saat­taisi olla hyvä, jos euron arvoa nyt nos­tet­taisi­in, Suomen kannal­ta saat­taisi olla hyvä, liki vält­tämätön­tä laskea euron arvoa.

    Ruot­si ei ole euro­ryh­män jäsen. Sen val­u­ut­ta on edelleen kru­unu. Kru­u­nun arvoa ei kri­isin aikana devalvoitu. Sen arvo las­ki markki­navoimien muut­tuneen tilanteen takia. Markki­noiden vakaan­nut­tua, kru­unu palasi liki entiselle tasolleen ilman mitään reval­vaa­tio­ta. Sekä kru­u­nun arvon laskunj, että myöhem­män nousun määrit­te­liv­at markki­nat ilman hallinnol­lisia päätök­siä. Kru­u­nun arvo pysyy jatku­vasti oikeal­la tasol­la markki­navoimien säätelemänä.

    Myös euron arvo pysyy oikeal­la tasol­la markki­navoimien säätelemänä. Ongel­ma on siinä, että euron kurssi aset­tuu euroval­tioiden yhteisen liike-elämän määräämälle tasolle. Tämä taso on jopillekin euro­maille liian korkea ja joillekin liian matala.

    Ain­oa toimen­pide, jol­la euron arvon määrit­tämi­nen jokaiselle oikeak­si on se, että maat eroa­vat eurosta ja siir­tyvät omaan val­ut­taansa. Kel­lut­ta­mal­la tätä, sen arvo on aina oikel­la tasol­la. Val­takun­nan elin­ta­so aset­tuu oikeak­si ja velka­an­tuneet joutu­vat itse mak­samaan velka­nsa. Liki­main ka8ikki euroon nyky­isin liit­tyvät vaikeudet poistuvat.

  53. Itse olen aina ihme­tel­lyt julkisen sek­torin haukku­mista ja pöhöt­tyneek­si väit­tämistä saman tien, kun sen koko ylit­tää 10% BKT:stä. Työtä se julkissek­torinkin työ on — mis­sä nyt on se “kaik­ki työ on arvokasta”-mantra?

    Suomen julkissek­tori­menoista 70% käytetään ter­vey­den­huoltoon ja koulu­tuk­seen. Vaikea nähdä, mitä vikaa on lääkärei­den, sairaan­hoita­jien ja opet­ta­jien palkkaamises­sa. Aja­tusvirhe piilee mielestäni siinä, että Taavi Tavis kuvit­telee, että val­tion menot rahoite­taan verovaroil­la. Ei. 

    Yksikään val­tio ei ole koskaan maail­man­his­to­ri­as­sa rahoit­tanut meno­jaan pelkil­lä veroil­la, vaan pääosin oman keskus­pankin lain­oil­la, val­tion bon­de­ja myymäl­lä ja liike­toimin­nal­la. Tietenkin nyky­maail­mas­sa, jos­sa yksi­ty­istämi­nen on ain­oa oikea tapa elää, liikevoitot ovat potista karisseet. 

    Merkan­tilisti­nen “vain vien­ti tuot­taa maalle rahaa” ei voi pitkässä juok­sus­sa toimia koskaan, sil­lä jokainen maa pyrkii viemään enem­män kuin tuo­maan han­kki­ak­seen rahaa ulko­mail­ta. Jollekulle se lyhyt kor­si jää aina. 

    Vika on pankkien ja luot­tolu­okit­ta­jien liian suurek­si paisuneessa val­las­sa, ei julkissektorissa. 

    Itse en var­maan ymmär­rä koskaan, mik­si finanssikeinot­telu, pörssive­donlyön­ti ja rahoi­tusin­stru­ment­tiku­plat ovat parem­paa ja kan­natet­tavam­paa talouskasvua (nehän ovat pelkkiä dig­inu­meroi­ta pankki­tileil­lä) kuin laadukas koulu­tus, ter­vey­den­huolto, infran ylläpi­to ja yliopistotutkimus.

  54. Puoluee­ton tarkkail­i­ja, “aamen” uno­h­tui lopusta.

  55. Masi: Tuol­loin myös val­tion meno­ja lisät­ti­in melkois­es­ti, ver­rat­tuna esimerkik­si niin ikään yli­jäämäiseen jak­soon 1999–2002.

    Tässä vain annet­ti­in alas se, mitä ylöskin annet­ti­in. Jos vero­ja olisi kiris­tet­ty ylhäältä, näin ei olisi tarvin­nut tehdä..

    OS: Perus­sopimus estää ylikansalli­nen päätök­sen­teon talous­poli­ti­ikas­ta. Sen suun­taiset yri­tyk­setkin kilpisty­i­sivät Sak­san perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­imeen eikä niitä hyväksyt­täisi Suomessakaan.

    Kyl­lä noiden sopimusten päälle on kus­tu jo sen ver­ran ainakin hengessä, jos nyt ei suo­ranais­es­ti kir­jaimes­sa, että kyl­lä sen EU-elvy­tyk­senkin saisi jär­jestet­tyä, jos niin vain halut­taisi­in. Siel­lä vain on äänessä Rehnit ja muut “virkamiehet”, jot­ka — oletet­tavasti omista ide­ol­o­gi­sista syistään — eivät usko stan­dard­i­in makrotalousteoriaan.

    Ongel­malli­nen on myös EKP:n hölmö man­daat­ti: FED:illä sen­tään on edes kak­so­is­man­daat­ti työt­tömyy­den laskemiseen, mut­ta EKP ei tätä edes saa tehdä. (FED toki kär­sii samas­ta oli­garkia-/ko­r­po­ratismion­gel­mas­ta kuin muukin hallinto.)

  56. Amar­ji: Itse en var­maan ymmär­rä koskaan, mik­si finanssikeinot­telu, pörssive­donlyön­ti ja rahoi­tusin­stru­ment­tiku­plat ovat parem­paa ja kan­natet­tavam­paa talouskasvua (nehän ovat pelkkiä dig­inu­meroi­ta pankki­tileil­lä) kuin laadukas koulu­tus, ter­vey­den­huolto, infran ylläpi­to ja yliopistotutkimus.

    Peru­songel­ma on siinä, että kun kaikkea mitataan rahas­sa, reaal­i­talous on aina finanssikikkailua tuottamattomampaa.

    Vas­taavasti talousjär­jestelmämme on mer­i­tokraat­ti­nen, mut­ta vain siinä mielessä, että se mit­taa ihmisen kykyä tehdä itselleen rahaa. Kun tämän pitää mielessä, moni asia selventyy.

  57. Tiedemies:
    Olen samaa mieltä siitä että EKP voisi ostaa val­tioiden velka­kir­jo­ja pois ja näin keven­tää näi­den taakkaa. Mielestäni tähän ei kuitenkaan pitäisi ryhtyä ilman sito­vaa talouskuria joka estää sen että muu­ta­man vuo­den päästä ollaan taas samas­sa tilanteessa. 

    Val­tiot ovat tavat­toman epälu­otet­tavia sopimuskump­panei­ta muutenkin.

    Tarkoi­tatko nyt talouskuril­la esimerkik­si pankkisään­te­lyn kiristämistä niin, että pankit eivät enää kaadu veron­mak­sajien niskaan? Kun oikeas­t­aan pitäisi säätää ettei tule laskukau­sia, kos­ka osa julk­istalouden menoista on täysin päivän­selvistä syistä vas­ta­syk­lisiä. Esimerkik­si työt­tömyysko­r­vauk­sia ja toimeen­tu­lo­tukea mak­se­taan enem­män laskukaut­e­na, samoin ihmiset opiskel­e­vat enem­män, tekevät enem­män vau­vo­ja, jne. kun työ­markki­noil­la kysyn­tä on heikompaa.

    Jos tätä taus­taa vas­ten vaa­di­taan julk­istalouden tas­apain­oa syk­listä riip­pumat­ta, niin johdon­mukainen johtopäätös on että laskukaudel­la leikat­taisi­in vas­taavasti niitä meno­ja jot­ka eivät ole syk­lisiä. Mitä niitä nyt on, puo­lus­tus­menot, oikeuslaitos ja infra­struk­tu­uri? Tämä ei nyt oikein kuu­losta käytän­nössä, poli­it­tis­es­ti eikä taloudel­lis­es­ti real­is­tiselta tai toivottavalta.

  58. Amar­ji,

    tässä ei ole varsi­nais­es­ti mitään ymmär­ret­tävää. Kyse ei ole johtopäätök­ses­tä vaan alkuo­le­tuk­ses­ta. Jos ottaa ajat­telun­sa lähtöko­hdak­si, että vain yksi­tyi­nen toim­inta tuot­taa lisäar­voa, niin näin­hän se sit­ten on.

  59. BKT:sta kiertää julkisen sek­torin kaut­ta jo 60%. Jos tämä ei ole liikaa niin ei mikään sitten.

  60. JTS

    Aiem­min ay-liik­keen ilok­si nos­tet­ti­in ensin reip­paasti palkko­ja ja sit­ten kelat­ti­in rahat takaisin devalvoimal­la. Moinen pelleily ei enää onnis­tu, mut­ta ei tun­nu menevän jakelu­un eteenkään kun­nal­lisela puolella. 

    Deval­vaa­tiot tehti­in vien­ti­te­ol­lisu­u­den ilok­si. Niil­lä Suo­mi hissat­ti­in hyv­in­voin­ti­val­tiok­si. Se oli nerokas­ta rahapoli­ti­ikkaa, jos­ta Keynes ei osan­nut edes uneksia.

    Suo­ma­laiset osasi­vat sil­loin talouden — tai osaa vieläkin. Ruotsin Riks­bankenin pääjo­hta­ja on nimit­täin turku­lais­syn­tyi­nen Ste­fan Ingves, jol­la on mm. opti­maalisen val­u­ut­ta-alueen asi­at hal­lus­sa. Hän ei ole ekon­o­misti, vaan The Kansantaloustieteilijä.

  61. Yhteiskun­ta­malli on, kuten mikä tahansa muukin malli, abstrak­tio todel­lisu­ud­es­ta. Key­ne­siläi­nen yhteiskun­ta­teo­ria ker­too, että val­tion pitää hyv­inä aikoina supis­taa julk­isia meno­ja, jot­ta huonoina aikoina on varaa lisätä niitä väli­aikaises­ti kunnes laskukausi on ohi.

    Jot­ta key­ne­siläisyyt­tä voitaisi­in pitää järkevänä yhteiskun­ta­mal­li­na, sen pitäisi ennus­taa val­tioiden toim­intaa ja käyt­täy­tymistä. Toisin sanoen: kos­ka val­tiot (demokra­ti­at) eivät käytän­nössä supista julk­ista sek­to­ria hyv­inä vuosi­na, niin ei voi­da vaa­tia että huonoina aikoina tuleekin nou­dat­taa key­ne­siläistä poli­ti­ikkaa. Tämä johtuu siitä syys­tä, että esiehto elvy­tyk­selle key­ne­siläisessä yhteiskun­ta­mallis­sa ei ole toteutunut. 

    Käytän­nön key­ne­siläisyys on suuren ja tuot­ta­mat­toman julkisen sek­torin ylläpi­toa. Ylisu­uri hallinto rahoit­taa itse itseään ja val­it­see sen talous­teo­ri­an lukuisien eri talous­teo­ri­an koulukun­tien joukos­ta joka ylläpitää sta­tus quota. 

    Kaik­ki muut sek­torit yhteiskun­nas­sa ovat jo jous­ta­neet alaspäin. Eiköhän olisi aika jo keskustel­la vakavasti palka­nalen­nuk­sista ja hallinnon korkeimpi­en virkami­esten yt-neu­vot­teluista sekä min­is­ter­iöis­sä että kun­nis­sa. Tämä nykyi­nen tilanne jos mikä on osoi­tus täy­del­lis­es­tä kyvyt­tömyy­destä hyvään taloudenpitoon.

  62. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Ain­oa toimen­pide, jol­la euron arvon määrit­tämi­nen jokaiselle oikeak­si on se, että maat eroa­vat eurosta ja siir­tyvät omaan valuttaansa. 

    Suomel­la paras vai­h­toe­hto on val­u­ut­tali­it­to Ruotsin kanssa. Maat muo­dosta­vat opti­maalisen valuutta-alueen. 

    Kuriosi­teet­ti­na voi maini­ta Tornio-Haa­paran­ta kak­soiskaupun­gin, jos­sa ei ole havait­tavis­sa minkäälaisia epäsym­metrisiä shokke­ja. Käytän­nössä siel­lä olla samas­sa val­u­u­tas­sa molem­min puolin rajaa. Olen seu­ran­nut tilan­net­ta paikan pääl­läkin vuosien ajan. (Vrt. Helsinki/Tallinna.)

  63. Pari nopeaa kom­ment­tia taas:
    1) Se 60% BKT:sta on vähän harhaan­jo­htavaa, kos­ka se on val­tion meno­jen osu­us. Se on siis raha joka menee val­ti­ol­ta. Esimerkik­si yri­tys­ten yhteen­las­ke­tut menot ovat moninker­taiset tähän ver­rat­tuna, BKT:ta on vain se mis­tä mak­se­taan arvonlisäveroa.
    2) Siitä huoli­mat­ta se val­tion osu­us on val­ta­va, ja se näkyy nimeno­maan siinä miten isot verot ovat. Ei kan­na­ta tehdä vero­jen kera oikein mitään duu­nia ihmis­ten toisilleen. Tässä on taustal­la myös kai jonkin­lainen merkan­til­is­mi, eli kun ihmiset ei voi tien­ata elan­toaan toisi­aan aut­ta­mal­la, niin on pakko tehdä vientiin.
    3) Ei tietenkään voi­da vaa­tia julk­istalouden tas­apain­oa syk­listä riip­pumat­ta, mut­ta pitää vaa­tia ettei julk­istalous tur­poa kuin pul­lataik­i­na syk­listä riip­pumat­ta, vaan jos rankem­mas­sa laskusuh­dan­teessa tarvi­taan velkaa, niin se mak­saa itse itsen­sä pois ja jos stag­naa­tio tulee, niin velka­an­tu­mi­nen ei kestä loputtomiin
    4) Pankkien tur­poami­nen ja riskinot­to sil­loin kun ne kaat­ues­saan joutu­vat veron­mak­sajien syli­in, pitäisi laskea kestävyys­va­jeeseen noususuh­dan­teis­sa. Tal­letus­takaus pitäisi laskea jos­sain määrin val­tion velka­suh­teeseen jne.
    5) Nyt on vähän myöhäistä miet­tiä mis­tä leikataan. Eläkkeistä pitää leika­ta, puo­lus­tuk­ses­ta leikkaami­nen on arvo­val­in­ta että halu­taanko että Suomen hal­li­tus istuu Helsingis­sä vai Mosko­vas­sa, ter­vey­den­huol­losta on pakko leika­ta, sosi­aal­i­tur­vas­ta on pakko leika­ta, koulu­tuk­ses­ta on pakko leika­ta. Hul­lu olen kun tämän sanon ääneen sil­lä minä jään työt­tömäk­si tässä rytäkässä itsekin.

  64. Jez,

    tämä aja­tus siitä että ali­jäämää tehdään laskukaudel­la, mut­ta nousukaudel­la ei tehdä yli­jäämää on ratio­naalises­sa kyynisyy­dessään houkut­tel­e­va ja jotain mitä tois­tel­laan ‘var­mana tietona’.

    Kuitenkin, jos kat­sot vaikka­pa tämän Suomemme bud­jet­ti­tas­apain­oa viime vuosikym­meninä, käy taas niin että pahuk­sen todel­lisu­us ei käykkään yhteen tämän ‘tiedon’ kanssa. Noh, mitäs moisista.

    Tpyy­lu­o­man yllä kuvaa­mat mekanis­mit pitävät jo osaltaan huolen siitä, että laskukaudel­la menot kas­va­vat ja nousukaudel­la taas laske­vat ihan automaat­tis­es­tikin. Kat­so: http://en.wikipedia.org/wiki/Automatic_stabilizer

    Onko sin­ul­la esimerkke­jä elvy­tys­toimen­piteistä, joi­ta oltaisi­in jatket­tu nousukaudella?

  65. Sylt­ty:
    BKT:sta kiertää julkisen sek­torin kaut­ta jo 60%. Jos tämä ei ole liikaa niin ei mikään sitten.

    Riip­puu siitä mitä julkisel­la sek­to­ril­la tarkoite­taan. Val­tion ja kun­tien kaut­ta kul­kee rahaa n 37 % bkt ja kun las­ke­taan sosi­aal­i­tu­vara­has­tot niin 43 % 

    Mut­ta kun las­ke­taan mukaan ns välilli­nen julki­nen sek­tori niin sil­loin päästää tuo­hon 58 %:iin. Mut­ta ovatko autokat­sas­tus, met­sästysseu­rat ‚kalas­tuskun­nat etec oikea­ta julk­ista sektoria.

    Samo­ja pakol­lisia funk­tioi­ta löy­tyy muis­takin maista, mut­ta ei niitä las­ke­ta mukaan julkiseen sektoriin .

    ja itse asi­as­sa sotke­taan pari eri­laista tun­nus­lukua keskenään, ilmeis­es­ti tarkoituksella

    Suo­mi nou­dat­taa taas lin­jaa, jos­sa Suo­mi yritetään esit­tää uute­na neukkulana

    http://www.talouselama.fi/uutiset/julkiset+menot+57+kansantuotteesta+harhaanjohtavaa/a2221355

  66. Sylt­ty: BKT:sta kiertää julkisen sek­torin kaut­ta jo 60%. Jos tämä ei ole liikaa niin ei mikään sitten. 

    Jos jokin kiertää julkisen sek­torin kaut­ta, niin sil­loin­han se jo määritelmän mukaan kiertää sieltä myös ulos.

    Ker­ran vuosia sit­ten näin erään yhdys­val­ta­laisen vas­taa­van kom­ment­tiketjun, jos­sa eräs kom­men­toi­ja tote­si, ettei “Pen­tag­o­nis­sa ole mitään kul­taista ves­san­pönt­töä”, jos­ta vero­tuk­sel­la kerä­tyt rahat vede­tään ilman että niitä nähdään reaal­i­taloudessa enää koskaan. Hän oli saanut kuvan, että muiden kom­men­toi­jien pään­sisäiset mieliku­vat julkisen sek­torin rahankäytöstä liikkui­v­at enim­mäk­seen jos­sain täl­lä tasol­la. Tästä kom­ment­tiketjus­ta tääl­lä tuli vähän sama vaikutelma.

    Muuten, jo tuol­la paljon ylem­pänä on link­ki Pert­ti Haa­paran­nan kir­joituk­seen, jos­sa huo­mautet­ti­in, että julkisen sek­torin velka­isu­us Euroopan väite­tyis­sä “tuh­laa­ja­mais­sa” oli ennen eurokri­isiä vähäisem­pää kuin talous­moraalin malli­maak­si nyt kovasti tar­joil­lus­sa Sak­sas­sa. Kom­ment­ti, jos­sa tämä link­ki tar­jot­ti­in, on tätä kir­joitet­taes­sa saanut vain neljä suosi­tusään­tä, joista yksi on omani. Sama vihais­ten oikeis­to­lais­ten kes­ki-ikäis­ten miesten kaa­ho­tus jatkuu aina vain kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

  67. Tom­mi Uschanov:
    Muuten, jo tuol­la paljon ylem­pänä on link­ki Pert­ti Haa­paran­nan kir­joituk­seen, jos­sa huo­mautet­ti­in, että julkisen sek­torin velka­isu­us Euroopan väite­tyis­sä “tuh­laa­ja­mais­sa” oli ennen eurokri­isiä vähäisem­pää kuin talous­moraalin malli­maak­si nyt kovasti tar­joil­lus­sa Sak­sas­sa. Kom­ment­ti, jos­sa tämä link­ki tar­jot­ti­in, on tätä kir­joitet­taes­sa saanut vain neljä suosi­tusään­tä, joista yksi on omani. Sama vihais­ten oikeis­to­lais­ten kes­ki-ikäis­ten miesten kaa­ho­tus jatkuu aina vain kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. 

    Kuin käskys­tä pamahti suosi­tuk­sia 😀 Ei niin ettenkö olisi samaa mieltä…

  68. Tom­mi Uschanov:
    ‘snip’
    Muuten, jo tuol­la paljon ylem­pänä on link­ki Pert­ti Haa­paran­nan kir­joituk­seen, jos­sa huo­mautet­ti­in, että julkisen sek­torin velka­isu­us Euroopan väite­tyis­sä “tuh­laa­ja­mais­sa” oli ennen eurokri­isiä vähäisem­pää kuin talous­moraalin malli­maak­si nyt kovasti tar­joil­lus­sa Sak­sas­sa. Kom­ment­ti, jos­sa tämä link­ki tar­jot­ti­in, on tätä kir­joitet­taes­sa saanut vain neljä suosi­tusään­tä, joista yksi on omani. Sama vihais­ten oikeis­to­lais­ten kes­ki-ikäis­ten miesten kaa­ho­tus jatkuu aina vain kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
    ‘snip’

    Kysymys ei ole pelkästään val­tion­ve­las­ta, vaik­ka pääasi­as­sa siitä ilmeis­es­ti (?) keskustel­laan — nyt esim. Kreikan velan anteeksiantamisesta.
    Yksi­tyisen sek­torin veloista on eräi­den tieto­jen mukaan jär­jestel­ty 70% jo ajat sitten.

  69. Tiedemies:
    ‘snip’
    5) Nyt on vähän myöhäistä miet­tiä mis­tä leikataan. Eläkkeistä pitää leika­ta, puo­lus­tuk­ses­ta leikkaami­nen on arvo­val­in­ta että halu­taanko että Suomen hal­li­tus istuu Helsingis­sä vai Mosko­vas­sa, ter­vey­den­huol­losta on pakko leika­ta, sosi­aal­i­tur­vas­ta on pakko leika­ta, koulu­tuk­ses­ta on pakko leika­ta. Hul­lu olen kun tämän sanon ääneen sil­lä minä jään työt­tömäk­si tässä rytäkässä itsekin. 

    Pitää leika­ta? Miksi?

    Eläkey­htöi­den sijoituk­set ovat suurem­mat kuin koskaan ja suuret ikälu­okat ovat pian men­neisyyt­tä. Ter­vey­den­huolto on teol­lisu­us­maid­en halv­in­ta, siihen pitää sat­sa­ta, leikkauk­set tehdään sairaalois­sa. Puo­lus­tus­bud­jet­tia on jo leikat­tu. Sosi­aal­i­tur­va on Pohjo­is­maid­en huonoin­ta, hyv­in­voin­ti­val­tios­ta on vain rakenne jäl­jel­lä. Koulu­tuk­ses­ta? Sik­sikö, että tule­vaisu­udessa meil­lä menisi vielä huonommin?

    Leikataan ja leikataan. Puukko kädessä riehu­va tiedemies on hirviö!

  70. Tom­mi Uschanov: Jos jokin kiertää julkisen sek­torin kaut­ta, niin sil­loin­han se jo määritelmän mukaan kiertää sieltä myös ulos.

    Voisitko hie­man ava­ta tätä argumenttia?

    ettei “Pen­tag­o­nis­sa ole mitään kul­taista ves­san­pönt­töä”, jos­ta vero­tuk­sel­la kerä­tyt rahat vede­tään ilman että niitä nähdään reaal­i­taloudessa enää koskaan.

    Okei, pitääkö täsät nyt päätel­lä, että muu­ta­man mil­jardin vuosit­taiset aseostot Patri­al­ta ovat mielestäsi täysin ok, kos­ka onhan samal­la taval­la ilmi­selvää, että se mikä julkisen sek­torin kaut­ta kiertää Patri­alle, määritelmän­sä mukaan tulee sieltä myös ulos…?

  71. Sylt­ty: Okei, pitääkö täsät nyt päätel­lä, että muu­ta­man mil­jardin vuosit­taiset aseostot Patri­al­ta ovat mielestäsi täysin ok, kos­ka onhan samal­la taval­la ilmi­selvää, että se mikä julkisen sek­torin kaut­ta kiertää Patri­alle, määritelmän­sä mukaan tulee sieltä myös ulos…?

    Näin siinä käy, kun val­tio mak­saa asi­eta Patri­alle niin ei Patria pistä raho­ja rahasäil­iöön tai kul­taiseen ves­san­pönt­töön eikä pol­ta raho­ja vaan jakaa ne palkkoina työn­tek­i­jöille , sos­mak­suina vaku­u­tu­sor­gan­isaa­tioil­la, mate­ri­aal­in­toimit­ta­jille, ali­hankki­joille etc ja pieni osuu voitos­ta palau­tuu valtiolle .

  72. Raimo K: Pitää leika­ta? Miksi? 

    Yksi luon­nolli­nen syy toimin­nan leikkaamiseen on se, että ei ole pelimerkke­jä toimin­nan ylläpitämiseen. 

    Pelimerkkien tuotan­to­tahti on Suomes­sa pitkään ollut laskus­sa, minkä vuok­si en pidä yleisiä leikkausen­nus­tuk­sia mitenkään harhaisina.

  73. Kult­tuuri ei ole muut­tu­ja, joka Krug­man­nil­la selit­täisi yhteiskun­tien taloudel­lisia men­estymisiä ja epäon­nis­tu­misia. Siinä val­tavas­sa harhaopis­saan hän ei ikävä kyl­lä ole suinkaan yksin.

  74. Masi: Yksi luon­nolli­nen syy toimin­nan leikkaamiseen on se, että ei ole pelimerkke­jä toimin­nan ylläpitämiseen.

    Pelimerkkien tuotan­to­tahti on Suomes­sa pitkään ollut laskus­sa, minkä vuok­si en pidä yleisiä leikkausen­nus­tuk­sia mitenkään harhaisina.

    Pelimerkeistä ei sinän­sä ole pulaa, kysymys on niiden kohdentamisesta.

    Eräs 15 vuot­ta Berli­inis­sä asunut kaveri ker­toi viikon­lop­puna, että keski­t­u­loinen mak­saa Sak­sas­sa ter­vey­den­huol­lostaan noin 300 euroa kuukaudessa ja se on OK, kos­ka sil­lä saa hyvät palve­lut. Suomes­sa sairaus­vaku­u­tus­mak­su on min­i­maa­li­nen, mut­ta palveluis­sa ei ole kehu­mista. Poti­las mak­saisi kyl­lä enem­män, jos rahalle saisi vastinetta.

    Esim. ohi­tusleikkaus mak­saa poti­laalle 300 euroa, yhteiskun­nalle 10.000 euroa, onko suhde oikea?

    Tämä nyt yht­enä esimerkkinä, koulu­tuk­seen en kajoaisi.

  75. Raimo K: Pelimerkeistä ei sinän­sä ole pulaa, kysymys on niiden kohdentamisesta.

    Eräs 15 vuot­ta Berli­inis­sä asunut kaveri ker­toi viikon­lop­puna, että keski­t­u­loinen mak­saa Sak­sas­sa ter­vey­den­huol­lostaan noin 300 euroa kuukaudessa ja se on OK, kos­ka sil­lä saa hyvät palve­lut. Suomes­sa sairaus­vaku­u­tus­mak­su on min­i­maa­li­nen, mut­ta palveluis­sa ei ole kehu­mista. Poti­las mak­saisi kyl­lä enem­män, jos rahalle saisi vastinetta.

    Esim. ohi­tusleikkaus mak­saa poti­laalle 300 euroa, yhteiskun­nalle 10.000 euroa, onko suhde oikea?

    Tämä nyt yht­enä esimerkkinä, koulu­tuk­seen en kajoaisi.

    Sak­sa on on aivan kärkikas­tia Euroopas­sa ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sis­sa. Siis niin päin, että sekä per nup­pi, että suh­teessa BKT:hen Sak­sas­sa mak­se­taan about eniten. Mm. suomes­sa mak­se­taan vähemmän.

    Kat­so: http://ec.europa.eu/health/reports/docs/health_glance_2012_en.pdf

    Anek­do­taal­ista todis­tu­saineis­toa ei tarvitse kysyä kaver­il­ta. Asun ja työsken­te­len itse Sak­sas­sa, ja mak­san yli 700 euroa sairaskas­saan joka kuukausi. Ja en ole mitenkään poikkeuk­sel­lisen hyvätuloinen.

    Itseasi­as­sa, ylipäätään ihmette­len mik­sei Sak­sas­ta san­o­ta täl­lai­sis­sa yhteyk­sis­sä halais­tua sanaa. Sak­san kil­pailukyky tun­tuu ole­van ihan OK, eikä sys­tee­mi räjähdys­pis­teessä, vaik­ka tääl­lä har­raste­taan tämän luokan törsöt­te­lyä näi­hin ker­takaikkisen tuot­ta­mat­tomi­in julk­isi­in unelmahöt­töi­hin (ok, sairaskas­sat ovat muodol­lis­es­ti yksi­ty­isiä, mut­ta kaik­ki lähtöko­htais­es­ti mak­sa­vat saman ver­ran, kaikkien täy­tyy ottaa kaik­ki sisään, ja kaikkien täy­tyy kor­va­ta samat asi­at jne.).

    Tai sit­ten tulee täl­laisia Raimo K:n tyylisiä kom­ment­te­ja, jois­sa vaan tiede­tään että Sak­sas­sa ei moista har­raste­ta. Again, nev­er mind the real­i­ty! Maail­manku­vas­sa ei olisi muuten järkeä niin täl­lainen maail­man vaan täy­tyy olla.

  76. OS: Kun talous on ala­mais­sa, pitäisi elvyt­tää. Säästöt ja veronko­ro­tuk­set lisäävät työt­tömyyt­tä niin paljon, ettei val­tio­talous tas­apain­o­tu. Tämä on nähty Krei-kas­sa ja Espanjassa.

    Herää tosin kysymys, että voivatko maail­man suurimpi­in kuu­lu­vat val­tiot elvyt­tää niin voimakkasti että 25% työt­tömyys saadaan tor­jut­tua. Voiko tuol­laista tor­jua per­in­teisin, tai mil­lään keinoin?

  77. Ossi Lehti­nen: Sak­sa on on aivan kärkikas­tia Euroopas­sa ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sis­sa. Siis niin päin, että sekä per nup­pi, että suh­teessa BKT:hen Sak­sas­sa mak­se­taan about eniten. Mm. suomes­sa mak­se­taan vähemmän.

    Kat­so: http://ec.europa.eu/health/reports/docs/health_glance_2012_en.pdf

    Anek­do­taal­ista todis­tu­saineis­toa ei tarvitse kysyä kaver­il­ta. Asun ja työsken­te­len itse Sak­sas­sa, ja mak­san yli 700 euroa sairaskas­saan joka kuukausi. Ja en ole mitenkään poikkeuk­sel­lisen hyvätuloinen.

    Itseasi­as­sa, ylipäätään ihmette­len mik­sei Sak­sas­ta san­o­ta täl­lai­sis­sa yhteyk­sis­sä halais­tua sanaa. Sak­san kil­pailukyky tun­tuu ole­van ihan OK, eikä sys­tee­mi räjähdys­pis­teessä, vaik­ka tääl­lä har­raste­taan tämän luokan törsöt­te­lyä näi­hin ker­takaikkisen tuot­ta­mat­tomi­in julk­isi­in unelmahöt­töi­hin (ok, sairaskas­sat ovat muodol­lis­es­ti yksi­ty­isiä, mut­ta kaik­ki lähtöko­htais­es­ti mak­sa­vat saman ver­ran, kaikkien täy­tyy ottaa kaik­ki sisään, ja kaikkien täy­tyy kor­va­ta samat asi­at jne.).

    Tai sit­ten tulee täl­laisia Raimo K:n tyylisiä kom­ment­te­ja, jois­sa vaan tiede­tään että Sak­sas­sa ei moista har­raste­ta. Again, nev­er mind the real­i­ty! Maail­manku­vas­sa ei olisi muuten järkeä niin täl­lainen maail­man vaan täy­tyy olla. 

    Siis mitä ei Sak­sas­sa harrasteta?

    Sak­san sys­tee­mi on kallis, mut­ta toimiva.
    Suomen sys­tee­mi on hal­pa, mut­ta toimii huonos­ti — ja, kuten totesin, ihmiset oli­si­vat valmi­ita mak­samaan enem­män, jos sys­tee­mi toimisi. Ja itse asi­as­sa mak­sa­vatkin, yksi­ty­is­ten palvelu­jen suo­sio sen osoittaa.

    Kaveri­ni on toimit­ta­ja ja sanoi mak­sa­neen­sa 300 €/kk — et kovin vähä­tu­loinen ole jos mak­sat 700€.
    Vai onko sin­ul­la Pri­vate Krankenversicherung?

    1. Suomes­sa taval­lisen kansalaisen tar­jol­la ole­va erikois­sairaan­hoito on aivan huip­puta­soa, mut­ta peruster­vey­den­huolto toimii surkeasti — monil­la paikkakunnilla.

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa taval­lisen kansalaisen tar­jol­la ole­va erikois­sairaan­hoito on aivan huip­puta­soa, mut­ta peruster­vey­den­huolto toimii surkeasti – monil­la paikkakunnilla.

    Mikä on pielessä? Helsingis­sä vai muualla?

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa taval­lisen kansalaisen tar­jol­la ole­va erikois­sairaan­hoito on aivan huip­puta­soa, mut­ta peruster­vey­den­huolto toimii surkeasti – monil­la paikkakunnilla. 

    Juuri näin.
    Ja vaikea on kuvitel­la, miten se saataisi­in parem­mak­si ilman rahaa.

  80. PS:
    Vuon­na 2010 Sak­sas­sa ter­vey­den­huolto mak­soi 3.334€ per asukas, Suomes­sa 2.504€ (OECDn tilas­to yllä olevas­sa linkissä). Sak­salainen mak­saa siis 277.8€/kk per asukas eli suun­nilleen sen, mitä kaveri­ni sanoi maksaneensa.
    Suo­ma­lainen mak­saa 208,67€/kk.
    Tan­skalainen mak­saa 286,58€/kk.

  81. Juho Laatu: Mikä on pielessä? Helsingis­sä vai muualla? 

    Yritäpä vara­ta suuren kaupun­gin ter­veyskeskuk­ses­ta aika ei-kiireel­liseen lääkärin vastaanottoon.
    Tilanne on parem­pi pienis­sä kunnissa.

  82. Raimo K: Yritäpä vara­ta suuren kaupun­gin ter­veyskeskuk­ses­ta aika ei-kiireel­liseen lääkärin vastaanottoon.
    Tilanne on parem­pi pienis­sä kunnissa.

    Tuo on yksi ongel­ma. Isois­sa kaupungeis­sa ei tai­da olla edes rahas­ta kiin­ni, vaan halusta.

  83. Juho Laatu: Tuo on yksi ongel­ma. Isois­sa kaupungeis­sa ei tai­da olla edes rahas­ta kiin­ni, vaan halusta. 

    Halus­ta? Uskoisin, että suurenkin kaupun­gin ter­veyskeskus halu­aisi antaa poti­laalle vas­taan­ot­toa­jan, jos niitä olisi riittävästi.

  84. Raimo K: Halus­ta? Uskoisin, että suurenkin kaupun­gin ter­veyskeskus halu­aisi antaa poti­laalle vas­taan­ot­toa­jan, jos niitä olisi riittävästi.

    Var­maankin hoito­henkilökun­ta halu­aisi hoitaa poti­laat mah­dol­lisim­man hyvin ja nopeasti. Mut­ta kun siel­lä ovat päät­tämässä ne “osmosoin­in­vaarat” ;-), jot­ka eivät suos­tu anta­maan lisävirko­ja todel­lista tarvet­ta vas­taavaa määrää, vaik­ka rahaa saisi Helsingis­sä hel­posti kasaan vaikka­pa veroäyriä nostamalla.

  85. Raimo K,

    ehkäpä argu­men­taa­tioni heilahti hitusen sinne per­in­teis­ten olk­iukko­jen puolelle, pahoit­te­lut siitä.

    Nyt kun palkkat­u­lo­jani erit­telemisen tääl­lä julkises­ti aloitin: Tien­aan noin 4300 euroa kuus­sa. Täl­lä tulota­sol­la voisi siir­tyä sel­l­aiseen yksi­tyiseen vaku­u­tuk­seen* mut­ta itse pysyt­te­len ‘nor­maalin yhteiskun­nan’ osana. Mah­taisiko pros­en­teis­sa olla osaval­tioko­htaisia ero­ja? Tuo per nup­pi mak­su on tietenkin pienem­pi, kun siitä meikäläisen mak­sus­ta kate­taan kaiken maail­man lapset ja kotiäid­it sun muut, ja hyvä niin.

    Mut­ta, oli miten oli, tääl­lä julki­nen sek­tori on niin san­otusti paisunut ter­vey­den­huol­lon osalta, eikä se tun­nun tuhoa­van kilpailukykyä.

    * Tämä on aikas erikoinen piirre: Peri­aat­teessa Sak­sas­sa on pakko kuu­lua sairaskas­saan ja mak­saa siitä tiet­ty pros­ent­tio­su­us, pait­si jos tien­aa tarpeek­si paljon, jol­loin voi ottaa minkä vaku­u­tuk­sen lystää. Saa pysyä myös nor­maalis­sa sys­tee­mis­sä vapaae­htoi­siseti. Jos hyp­pää ‘yhteiskun­nan’ ulkop­uolelle, on kuulem­ma han­kalaa pala­ta takaisin, vaik­ka tulot myöhem­min tippuisivatkin.

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.