Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.5.2014

Män­tymäen periaatteet

Lau­takun­ta kehot­ti vielä selvit­tämään, saisiko alueelle asum­ista ja että alueelle laite­taan ensisi­jais­es­ti niitä toim­into­ja, joi­ta viras­to sinne esit­ti. Hyväksyt­ti­in 6–3. Muu­tos­ta vas­taan äänes­tivät Eija Loukoila (vas), Jape Lovén (sdp) ja Mat­ti Niira­nen (kok).

Lisäk­si kehotet­ti­in tutki­maan mah­dol­lisu­ut­ta maanalaiseen päivit­täis­tavaramyymälään. Tätä vas­tus­ti­vat Eija Loukoila ja Mat­ti Niira­nen. Minä olin tästä kovin epä­var­ma, mut­ta totesin, että saa­han sitä selvit­tää, mut­ta lop­putu­loiseen en sitoudu Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 13.5.2014”

Alueelliset palkkaerot maakuntien etu?

Käyn työa­siois­sa muu­ta­man ker­ran vuodessa Rau­mal­la, joka telakan lakkaut­tamisen ja yleisen raken­nemuu­tok­sen vuok­si on vaikean raken­nemuu­tok­sen aluet­ta. Yllä­tyk­sek­seni keskilu­okan ja myös taval­lis­ten duu­nar­ien kulu­tus­ta­so Rau­mal­la on selvästi korkeampi kuin Helsingis­sä, joka sen­tään on maan tärkein kasvukeskus. Eri­tyis­es­ti rau­malaiset asu­vat paljon ylel­lisem­min kuin helsinkiläiset. Jat­ka lukemista “Alueel­liset palkkaerot maakun­tien etu?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.5.2014

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Guggen­heimin suunnittelukilpailu

Kaupung­in­hal­li­tus on päät­tänyt, että suun­nit­teluk­il­pailu jär­jestetään ja niin­pä se jär­jestetään. Mah­dolli­nen investoin­tipäätös on asia erik­seen.  Tont­ti on Suomen parhai­ta. Nyky­istä huonom­paan käyt­töön se ei voi joutua, kos­ka nuo kalli­it ranta-alueet ovat nyt pysäköin­tikent­tänä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 13.5.2014”

Jytky ylsi demareihin

Antti Rin­teen val­in­ta demarien puheen­jo­hta­jak­si oli osa samaa aal­toa, joka toi perus­suo­ma­laisille jytkyn eduskun­tavaaleis­sa. Se oli toisaal­ta ken­tän hätähu­u­to perus­suo­ma­laisille menete­tys­tä kan­natuk­ses­ta ja toisaal­ta seu­raus­ta samas­ta tyy­tymät­tömyy­destä nyky­menoon, joka nos­ti perus­suo­ma­laiset demarei­den ohi.

Taustal­la ovat teol­lisu­u­den vaikeudet, jot­ka näkyvät suo­raan teol­lisu­us­du­unarei­den työl­lisyy­dessä ja IC-teknolo­gia, joka on tuhon­nut 300 000 keski­t­u­loista työ­paikkaa, lähin­nä pääasi­as­sa demarim­i­esten työ­paikko­ja Jat­ka lukemista “Jytky ylsi demareihin”

Asemakaavoituksen pinta-alanormit

Onko oikein, että kaavoit­ta­ja vaatii raken­net­tavak­si myös per­hea­sun­to­ja, vaik­ka sinkut mak­saisi­vat yksiöistä parem­paa neliöhin­taa kuin lap­siper­heet perheasunnoista?

Minus­ta on. Kaupungista tulee toimi­vampi, jos myös kan­takaupungis­sa on lap­siper­heitä. Töölössä tämä ei ole ongel­ma, mut­ta eri­tyis­es­ti Kallios­sa van­ha asun­tokan­ta on niin pien­asun­to­val­taista, että Kallioon tykästynei­den on muutet­ta­va muualle, kun per­he kas­vaa. Asukkaiden pref­er­enssit ovat muut­tuneet voimakkaasti. Enää ei halu­ta eristäy­tyä jon­nekin kauas elämään las­ten kanssa, vaan jäädä kaupunki­in sosi­aalisen verkos­ton keskelle. Mut­ta rahaa ei ole mak­saa per­hea­sun­noista 5000 euroa neliö. Jat­ka lukemista “Ase­makaavoituk­sen pinta-alanormit”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 6.5.2014

Pak­i­lan kerrostalot

Palautet­ti­in lop­ul­ta min­un esi­tyk­seni mukaan siten, että tutk­i­taan, onko sama ker­rosala saavutet­tavis­sa myös korkein­taan kak­sik­er­roksisil­la raken­nuk­sil­la eli tiivi­il­lä pien­talokaaval­la. Kokoomuk­sel­la oli jo taskus­saan enem­mistö palau­tus­esi­tyk­selle, että ei tehdä kuin pien­talo­ja.  maa esi­tys­tään vas­taan ei voi äänestää, joten min­unkin piti äänestää palau­tuk­sen puoles­ta. Tässä menetetään se aja­tus, että noi­hin taloi­hin olisi saanut myös kaup­po­ja. Lisäk­si moni alueel­la asu­va oli myös toivonut pää­sevän­sä hissi­taloon van­hu­u­den päivikseen ilman, että pitää muut­taa kauas pois. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 6.5.2014”

Helsingin kaavoitus ja luontoarvot (2): Asumisväljyyttä ennustetaan, ei suunnitella

Kri­ti­ikkiä on tul­lut myös siitä, että kaupun­ki olet­taa asum­isväljyy­den yhä kas­va­van nykyis­es­tä 34 neliöstä henkeä kohden. Jos asum­isväljyyt­tä vähen­net­täisi­in, ei tarvit­sisi rak­en­taa niin paljon.

Sinän­sä yhteys asum­isväljyy­den ja rak­en­tamisen määrän osalta on kiis­ta­ton. Helsin­gin asum­isväljyy­den kasvu on pysähtynyt noin vuon­na 2007 ja sen seu­rauk­se­na nykyiseen asun­tokan­taan mah­tuu peräti 35 000 henkeä enem­män kuin mah­tu­isi, jos väljyys olisi jatkanut kasvua entiseen tahti­in. Jat­ka lukemista “Helsin­gin kaavoitus ja luon­toar­vot (2): Asum­isväljyyt­tä ennuste­taan, ei suunnitella”

Helsingin kaavoitus ja luontoarvot (1): Väkilukuennuste

Vihrei­den kaupunkisu­un­nit­telu­poruk­ka vahvis­tet­tuna par­il­la kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsenel­lä tapasi ympäristöväkeä per­jan­taina keskustel­lak­seen ”molem­pia osa­puo­lia kiin­nos­tavista kysymyk­sistä”. Keskustelun luon­teen vuok­si voin refer­oi­da vain omia puheen­vuoro­jani. Palaste­len argu­men­toin­nin keskustelun jäsen­tämisek­si muu­ta­maan artikkeliin. 

= = =

Ympäristövä­ki on julk­i­sis­sa kir­joituk­sis­saan arvostel­lut sitä, että yleiskaa­vatyössä väk­ilukuen­nus­teek­si on otet­tu nopean kasvun vai­h­toe­hto. Sil­lä kuulem­ma pyritään vain oikeut­ta­maan viher­aluei­den otta­mi­nen rakentamiseen.

Val­i­t­ul­la ennus­teel­la ei oikeas­t­aan ole asian kanssa juuri mitään tekemistä. Yleiskaavas­sa varaudu­taan sijoit­ta­maan Helsin­gin sisään 260 000 asukas­ta vuo­teen 2050 men­nessä; oikeas­t­aan enää 250 000, kos­ka kymme­nen­tuhat­ta on jo asutet­tu. Taustal­la on ole­tus seudun asukaslu­vun kasvus­ta 600 000 asukkaal­la. Tämä olisi noin 15 000 vuodessa, eli vähän vähem­män kuin viime aikoina. Jat­ka lukemista “Helsin­gin kaavoitus ja luon­toar­vot (1): Väkilukuennuste”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.5.2014

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Pikkusuonku­jan ympäristön suunnitteluperiaatteet

Tyhjälle alueelle suun­nitel­laan matalia ker­rostalo­ja, joiden asu­jaimis­to vas­taa MA-ohjel­man jakau­maa. Suomek­si tämä tarkoit­taa, että sinne tulee myös kaupun­gin vuokrat­alo­ja. Nykyiset asukkaat vas­tus­ta­vat, kos­ka ”alueen luonne muuttuu”.

Koko Helsin­gin luonne muut­tuu, kun tänne ahde­taan neljän­nesmiljoona asukas­ta lisää.

Suuresti arvosta­mani Antti Blå­field on ker­tonut, että kaupun­ki ei kuun­tele asukkaiden mielipi­det­tä. Hän on toisaal­ta myös valit­tanut, että eri­laiset nim­byt estävät rak­en­tamista. Näi­den kah­den mielip­i­teen kesken toivoisi jotain rajan­ve­toa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 6.5.2014”

Soteuudistuksen sudenkuopat

Hal­li­tuk­sen ja oppo­si­tion hyväksymä soter­atkaisu ei ole vielä läh­eskään valmis. Siinä on mon­ta sudenkuop­paa. Esimerkik­si tällaisia:

Yliopis­tolli­nen keskus­sairaala johtaa

Moni tulk­it­see tehtyä sopimus­ta siten, että nykyiset miljoon­api­ir­it sel­l­aise­naan ottaisi­vat johtaak­seen koko sote-huol­lon alueel­laan, mut­ta niil­lä säi­ly­i­sivät omat keskus­sairaalan omas­sa organ­isaa­tios­saan. Jos näin tehtäisi­in, vääristymä, joka on rahankäytössä pain­ot­tanut erikois­sairaan­hoitoa peruster­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sel­la, säi­ly­isi ja pahenisi. Asi­aa ei ole ratkaistu, mut­ta ennus­taisin, että asi­as­sa päädytään siihen, että sote-piir­il­lä ei ole omia sairaaloi­ta, vaan se on puh­das tilaa­ja. Toisaal­ta keskus­sairaalois­sa on paras osaami­nen. Siir­retäänkö sitä sote-piirei­hin, vai joutu­vatko nämä pär­jäämään vähem­mäl­lä osaamisel­la. Jat­ka lukemista “Soteu­ud­is­tuk­sen sudenkuopat”