Asemakaavoituksen pinta-alanormit

Onko oikein, että kaavoit­ta­ja vaatii raken­net­tavak­si myös per­hea­sun­to­ja, vaik­ka sinkut mak­saisi­vat yksiöistä parem­paa neliöhin­taa kuin lap­siper­heet perheasunnoista?

Minus­ta on. Kaupungista tulee toimi­vampi, jos myös kan­takaupungis­sa on lap­siper­heitä. Töölössä tämä ei ole ongel­ma, mut­ta eri­tyis­es­ti Kallios­sa van­ha asun­tokan­ta on niin pien­asun­to­val­taista, että Kallioon tykästynei­den on muutet­ta­va muualle, kun per­he kas­vaa. Asukkaiden pref­er­enssit ovat muut­tuneet voimakkaasti. Enää ei halu­ta eristäy­tyä jon­nekin kauas elämään las­ten kanssa, vaan jäädä kaupunki­in sosi­aalisen verkos­ton keskelle. Mut­ta rahaa ei ole mak­saa per­hea­sun­noista 5000 euroa neliö.

Sosi­aal­is­ten verkos­to­jen ylläpi­to on myös kaupungille hyvin kan­nat­tavaa: vähem­män las­ten­suo­je­lu­ta­pauk­sia, vähem­män koti­avun tarvet­ta, parem­pi ennuste ter­vey­delle ja niin edelleen.

Van­ha pin­ta-alanor­mi, 75 neliötä, oli matemaat­tis­es­ti hölmö, kos­ka se kan­nusti rak­en­ta­maan mon­ta pien­asun­toa ja yhden 200 neliön luk­susasun­non ja rankaisi 30 neliön asun­noista kohtu­ut­tomasti. Kos­ka tätä normia ei enää ole, sen seu­rauk­sista ei kan­na­ta tässä ketjus­sa keskustel­la. Nykyi­nen nor­mi on, että puo­let asuin­pin­ta-alas­ta (huom! ei asun­noista!) on olta­va per­hea­sun­to­ja eli vähin­tään kah­den maku­uhuoneen asun­to­ja. Sen toisen puoliskon niitä pien­asun­to­ja saa jakaa kuin­ka pieniksi hyvän­sä ja per­hea­sun­top­uoli taas kan­nat­taa rak­en­taa sen kokoisik­si, joille on kysyntää.

Asun­topoli­ti­ikas­sa ei ole muutenkaan nähty järkeväk­si heit­täy­tyä markki­namekanis­min varaan. Jos olisi, meille muo­dos­tu­isi radan­var­teen köy­hän väen slum­me­ja. On pidet­ty hyvänä suosia sosi­aalisen sekoit­tumisen peri­aatet­ta ja aivan yhtä järkevää on suosia ikälu­okkien sekoittumista.

Asun­topoli­ti­ikas­sa on yleis­es­ti halut­tu myös suosia lap­siper­heitä, kos­ka on hyvä, että lap­sil­la on kelvol­liset asun­not. Tämä ei ole mikään suo­ma­lainen erikoisu­us, vaan pikem­minkin mei­dän erikoisu­utemme on, että lap­siper­heitä suosi­taan niin vähän.

On täl­lä blogilla san­ot­tu niinkin, että jos Kallioon raken­net­taisi­in lisää per­hea­sun­to­ja, Kallion oma­leimaisu­us katoaisi ja sinkkuin­ten­si­iviset palve­lut häviäi­sivät. Siis mik­si, kos­ka jos raken­netaan lisää, van­haa ei pure­ta. Kallioon ei juuri raken­neta lisää, mut­ta Kalasa­ta­maan rakennetaan.

Suuri kaavoituk­sen kaut­ta annet­ta­va sub­ven­tio ei kohdis­tu kuitenkaan köy­hi­in tai lap­siper­heisi­in vaan pien­taloalueisi­in. Onhan val­ta­va tuki pien­taloa­sukkaille, että jos­sain Mar­janiemessä on kaaval­la estet­ty ker­rostaloa­su­jia kil­paile­mas­ta samas­ta maa-alas­ta omako­ti­a­su­jien kanssa. Jos ton­tit annet­taisi­in niille, jot­ka siitä eniten mak­sa­vat ja rak­en­taa saisi omakoti­talon tai ison ker­rostalon, pien­talot eivät katoaisi, mut­ta siir­ty­i­sivät paljon kauem­mas. Se olisi taloudel­lis­es­ti loogista, mut­ta ei taitaisi johtaa kovin hyvään kaupunkiin.

52 vastausta artikkeliin “Asemakaavoituksen pinta-alanormit”

  1. Merkit­tävä osa Vihrei­den äänestäjiä ovat joko yksiön tai kak­sion kulut­ta­jia. Siitä huoli­mat­ta nykyi­nen poli­ti­ik­ka tähtää päin­vas­taiseen tilanteeseen, jos­sa kohtu­uhin­taisen omis­tus- tai vuokra-asun­non löytämi­nen Helsin­gin niemen alueel­la on sula mahdottomuus. 

    Onko aika ajanut jo niin kauas ohi siitä lau­mas­ta 70-luvun aktivis­teista, että ideaalit ovat kään­tyneet päänlaelleen?

    Vastaa

  2. Pitäisi uskoa markki­noi­hin, eikä taas tehdä tulon­si­ir­toa rikkaille, joiden talvimökeik­si Helsin­gin keskus­tan asun­not tun­tu­vat kulkeutuvan.

    Vastaa

  3. Kallion oma­leimaisu­us katoaisi uuden rak­en­tamisen joh­dos­ta sen takia, että oma­leimaisu­us on kiin­ni suh­teel­li­sista, ei absolu­ut­ti­sista osuuksista.

    Vastaa

  4. “Sosi­aal­is­ten verkos­to­jen ylläpi­to on myös kaupungille hyvin kan­nat­tavaa: vähem­män las­ten­suo­je­lu­ta­pauk­sia, vähem­män koti­avun tarvet­ta, parem­pi ennuste ter­vey­delle ja niin edelleen.”
    Ajatelkaa itke­viä lap­sia ‑kort­ti käytet­ty. Entä niiden sinkku­jen sosi­aaliset verkos­tot, jot­ka joutu­vat lap­siper­heitä suo­si­van kaavoitus­poli­ti­ikan vuok­si asumaan jos­sain per­ife­ri­as­sa? Voisi kuvitel­la, että sosi­aaliset verkos­tot ovat eri­tyisen tärkeitä juuri yksineläville. Syr­jäy­tyneet ja alko­holisoituneet yksinäiset ihmiset tule­vat yhteiskun­nalle eri­tyisen kalliiksi.

    Vastaa

  5. Van­ha pin­ta-alanor­mi, 75 neliötä, oli matemaat­tis­es­ti hölmö, kos­ka se kan­nusti rak­en­ta­maan mon­ta pien­asun­toa ja yhden 200 neliön luk­susasun­non ja rankaisi 30 neliön asun­noista kohtu­ut­tomasti. Kos­ka tätä normia ei enää ole, sen seu­rauk­sista ei kan­na­ta tässä ketjus­sa keskustel­la. Nykyi­nen nor­mi on, että puo­let asuin­pin­ta-alas­ta (huom! ei asun­noista!) on olta­va per­hea­sun­to­ja eli vähin­tään kah­den maku­uhuoneen asun­to­ja. Sen toisen puoliskon niitä pien­asun­to­ja saa jakaa kuin­ka pieniksi hyvän­sä ja per­hea­sun­top­uoli taas kan­nat­taa rak­en­taa sen kokoisik­si, joille on kysyntää.

    Muis­tan kun tätä kor­jat­ti­in, ja hyvä niin, mut­ta en minä kyl­lä oikein tähänkään ratkaisu­un ole täysin tyy­tyväi­nen. Las­ke­taan­pa vähän:

    Helsingis­sä, ja ei tää itseasi­as­sa juuri poikkea Uud­esta­maas­ta eli tuskin olen­nais­es­ti muuttuu:
    — yhden hen­gen asun­tokun­tia on 49%
    — kah­den hen­gen 31%
    — kol­men hen­gen 10%-
    — neljän hen­gen 7%
    — suurem­pia 3%.

    Leik­itään että tehtäisi­in talo, jon­ka asun­not vas­taa­vat tuo­ta jakau­maa, ja yksinker­taisu­u­den vuok­si asun­to­ja on sata. Tehdään nyt aika reilun kokoisia asuntoja:
    — 40 m² yksiöitä 49 kpl, 1 960 m², osu­us kokon­aispin­ta-alas­ta 34%
    — 60 m² kak­sioi­ta 31 kpl, 1 705 m², 33%
    — 80 m² kolmioi­ta 10 kpl, 750 m², 14%
    — 95 m² 4h 7 kpl, 595 m², 12%
    — 140 m² iso­ja asun­to­ja 3 kpl, 420 m², 7%

    Yhteen­sä 5705 m², 100 asun­toa. Ongel­ma näkyy suo­raan yllä, tuol­la jaol­la 77% tilas­ta menee mui­hin kuin per­hea­sun­toi­hin, ihan vaan sik­si että niitä on niin paljon enem­män. Vaik­ka noiden yksiöi­den kook­si vai­h­taisi 20 m² ja kak­sioiden 40 m², niin ne vie edelleen 55% kokonaispinta-alasta.

    Tässä on nyt kak­si asi­aa taustal­la. Yleis­es­ti ottaen, lap­siper­heet on huono perustelu mille tahansa toimelle joka kos­kee koko asun­tokan­taa. Näin sik­si että lap­siper­heitä on tyyli­in joka viiden­nessä tai kuu­den­nes­sa asun­nos­sa, ja kaikkien asun­to­jen sään­te­ly hei­dän tarpeisi­in­sa joi­ta ei sinän­sä halua vähetel­lä, on vas­taavasti teho­ton­ta. Esimerkik­si, var­maankin lap­siper­heet tarvit­se­vat use­am­min pysäköin­tipaikan, mut­ta tämä on surkea peruste vaa­tia ihan kaikki­in asun­toi­hin pysäköintipaikkoja.

    Ja kun ne asun­not eivät jakaudu nup­pi- tai lap­silu­vun vaan mak­sukyvyn mukaan. Esimerkki­laskel­mas­sani on 184 asukas­ta ja 5705 m², eli asukas­ta kohden asum­isväljyys on suht isoista kämp­istä huoli­mat­ta 31 m², joka on kolme neliötä nykyisen alle. Ja tämä johtuu siitä että oikeasti sinkut eivät asu yksiöis­sä, pariskun­nat kak­siois­sa, ja niin edelleen, vaan kunkin sel­l­aises­sa asun­nos­sa johon on varaa. Kai sitä voi ajatel­la että iso­jen asun­to­jen suurem­pi tuotan­to lisää niiden tar­jon­taa, ja siten mah­dol­lis­taa sel­l­aisen ostamisen, mut­ta se voi vaan johtaa siihenkin että jotkut pariskun­nat tai sinkutkin asu­vat väljemmin.

    Päätän tämä esseen mit­taisen kom­mentin siihen että tuo puo­let pin­ta-alas­ta on siis liian paljon.

    Vastaa

  6. Olet­tekos miet­ti­neet lau­takun­nas­sa että sama määräys on voimas­sa mm. Kuninkaan­tam­men alueella. 

    Hal­li­tak­seen riskiä Gryn­der­it eivät käyn­nistä han­kkei­ta ilman riit­tävää var­muut­ta tule­vista osta­jista, vuokra-asun­to­ja tuot­ta­vat toim­i­jat käyt­tävät samaa hark­in­taa aloituspäätöksissään.

    Keskeltä pel­toa tai met­sää on vaikea myy­dä ja vuokra­ta ensim­mäis­ten talo­jen asuntoja.

    Menekki­in liit­tyvä ris­ki kos­kee etenkin per­hea­sun­to­ja. Uudet asun­not kun ovat Suomen kus­tan­nus­ta­sol­la kohta­laisen kalli­ita nousee kokon­aish­in­ta suureksi.

    Määräaikainen poikkeami­nen asun­to­jakau­maa koske­vista vaa­timuk­sista aut­taisi uusien aluei­den rak­en­tu­mista. Pienem­pi­in asun­toi­hin löy­ty­isi helpom­min otta­jia jot­ka malt­ta­vat odot­taa palvelu­iden tuloa.

    Vastaa

  7. Kallios­sa van­ha asun­tokan­ta on niin pien­asun­to­val­taista, että Kallioon tykästynei­den on muutet­ta­va muualle, kun per­he kas­vaa. Asukkaiden pref­er­enssit ovat muut­tuneet voimakkaasti. Enää ei halu­ta eristäy­tyä jon­nekin kauas elämään las­ten kanssa, vaan jäädä kaupunki­in sosi­aalisen verkos­ton keskelle. Mut­ta rahaa ei ole mak­saa per­hea­sun­noista 5000 euroa neliö.
    Sosi­aal­is­ten verkos­to­jen ylläpi­to on myös kaupungille hyvin kan­nat­tavaa: vähem­män las­ten­suo­je­lu­ta­pauk­sia […] ja niin edelleen.

    No nyt on Osmo suuren ajat­teli­jan puhetta!

    Kalioon pitää siis val­tio­jo­htois­es­ti jär­jestää asun­to­ja Vihre­itä äänestäville lap­siper­heille, koska
    a) Vihre­it­ten äänestäjät eivät halua “eristäy­tyä jon­nekin kauas”. Tämän tuek­si esitetään perin uskot­ta­va väite, jon­ka mukaan Vihre­it­ten äänestäjät jäi­sivät ilman sosi­aal­i­sista verkko­ja Kallion ulkop­uolel­la ja sitä myöten lapset pitäisi ottaa huostaan.
    b) Vihre­it­ten äänestäjil­lä ei ole varaa mak­saa per­hea­sun­noista markkinahintaa.

    Vastaa

  8. “Van­ha pin­ta-alanor­mi, 75 neliötä, oli matemaat­tis­es­ti hölmö, kos­ka se kan­nusti rak­en­ta­maan mon­ta pien­asun­toa ja yhden 200 neliön luk­susasun­non ja rankaisi 30 neliön asun­noista kohtuuttomasti.”

    Helsingis­sä ei todel­lakaan ole raken­net­tu kuin aivan kouralli­nen 30 neliön kämp­piä aikavälil­lä 1975–2005 (ns. van­ha nor­mi). Tuon matem­ati­ikan mukaan yksiöistä pitäisi olla huimaa yli­tar­jon­taa, mut­ta niistä on pulaa kos­ka niitä ei ole rakennettu.

    Lisäk­si ne kaiken huomion keskip­is­teessä ole­vat per­heet hajoa­vat 50% toden­näköisyy­del­lä jol­loin tarvi­taan kak­si pienem­pää kämppää.

    Vastaa

  9. “Enää ei halu­ta eristäy­tyä jon­nekin kauas elämään las­ten kanssa, vaan jäädä kaupunki­in sosi­aalisen verkos­ton keskelle”. Tämä on tosi outoa luokit­telua. Siis jos ei asu Kallios­sa, niin on “eristäy­tynyt”. Ilmeis­es­ti se on uuti­nen, että muual­lakin kuin Kallios­sa tai kaupunkien keskus­tois­sa voi elää hyvin. On sosi­aal­ista elämää ja samal­la valin­nan­va­paut­ta rauhal­liseen asuinympäristöön. Voiko todel­lakin joku ajatel­la tosis­saan niin, että vain kaupun­gin keskus­ta-alueel­la on mah­dol­lisu­us sosi­aal­isi­in kon­tak­tei­hin ja muual­la asu­taan vain sen vuok­si, ettei ole varaa asua keskus­tas­sa? Ei se niin mene. Monis­sa muis­sa asuinympärisöis­sä on akti­ivista ja laadukas­ta elämää ihmis­ten kesken huo­mat­ta­van paljon ja asum­i­nen perus­tuu omaan akti­iviseen hark­in­taan, ei “pakkoon”.

    Vastaa

  10. Mika:

    Lisäk­si ne kaiken huomion keskip­is­teessä ole­vat per­heet hajoa­vat 50% toden­näköisyy­del­lä jol­loin tarvi­taan kak­si pienem­pää kämppää.

    Toden­näköisyys on itse asi­as­sa suurem­pi, sil­lä ennem­min tai myöhem­min lap­siper­heet muut­tuvat use­am­man aikuisen kokoon­panoik­si. Jos sekä aikuis­tuneet lapset että keskenään (tai yksin) jääneet van­hem­mat muut­taisi­vat pienem­pi­in asun­toi­hin, vapau­tu­isi­vat per­hea­sun­not nor­maalin kier­ron kaut­ta uusille lapsiperheille.

    Jos markki­noil­la on vajaus­ta pienistä asun­noista, eivät asun­not kier­rä elämän­ti­lanteen mukaan.

    Vastaa

  11. Keskus­taan ja sen liepeille raken­net­tavista asun­noista ja niiden poh­jaratkaisu­ista tyh­mem­pi voisi kyl­lä kuvitel­la, että sinkut eivät raken­nut­ta­jien mielestä parhai­ta asi­akkai­ta, vaan sweet spot löy­tyy dinkuista.

    Pari pienem­päää kämp­päää voidaan kyl­lä tehdä, mut­ta pää­ef­fort­ti näyt­tää ole­van kak­siois­sa ja ison per­hea­sun­non kokoi­sis­sa kolmiois­sa. Kak­si tien­aa­jaa mak­saa asun­to­lainaa aivan toisel­la taval­la kuin yksi, ja toisaal­ta rak­en­ta­jalle kalli­iden kylp­päri- ja keit­tiöneliöi­den määrä on sama kuin sinkkukämpässäkin.

    Vastaa

  12. Ihan uteliaisu­ud­es­ta: onko joku tästä aiheesta edes osit­tain samaa mieltä kuin Soininvaara?

    Vastaa

  13. Koskas ne vaalit olikaan? Osmo, arvostan todel­la paljon mielip­iteitäsi ja tun­te­mus­tasi vaik­ka “oma puolueeni” onkin toinen, mut­ta nyt kyl­lä meni met­sään. Vähän niin kuin minä kahdek­san vuo­den Kallio-asumisen jäl­keen, jol­loin muutin Jol­lak­seen (kyl­lä, autolähiöön) 18kk sit­ten. Näin tuona aikana merkit­tävän kasvun lap­siper­hei­den, tai lap­sien määrässä Kallios­sa (puh­taasi empi­iri­nen väite, muu­ta aineis­toa ei nyt ole), mut­ta se ei tarkoi­ta ei min­ut olisi jotenkin pakotet­tu muut­ta­maan. En toisaal­ta ihmettele niitä jot­ka jää. Mut­ta nyt jäi vähän paha maku suuhun…

    Vastaa

  14. Pääkaupunkiseu­tu vetää lähin­nä maa­han­muut­ta­jia, suuri osa seudunn väestön kasvus­ta johtuu maahanmuutosta.

    Osa tulee suo­raan ulkoa­mail­ta mut­ta maas­samuut­tokin johtuu osak­si siitä, että maa­han­muut­ta­jat muut­ta­vat pikku paikkakun­nil­ta Helsinkiin.

    Maa­han­muut­t­jat ovat suurim­mak­si osak­si pien­i­t­u­loisia ja he kykenevät asumaan Helsingis­sä eri­lais­ten tukien avulla.

    Har­va maa­han­muut­ta­ja unel­moi omas­ta talosta per­ife­ri­as­sa , siihen taloudel­liset resurssit eivät yllä.

    Samoin omakoti­rak­en­t­a­mi­nen on kallis­tunut ja mon­imutkaistunut val­tion uusien määräyk­sien ja byrokra­t­ian vuok­si niin, että oma­toimisu­us on kuol­lut eikä pääo­man puutet­ta voi enää kor­va­ta oma­l­la työllä.

    Kun pankit ovat kiristäneet luo­to­nan­toa ja ton­n­tien hin­nat karan­neet per­ife­ri­as­sakin niin har­va enää uskaltaa aloit­taa omakotipro­jek­tia ja tyy­tyy kanikoppiin.

    Vastaa

    1. Maa­han­muut­t­jat ovat suurim­mak­si osak­si pien­i­t­u­loisia ja he kykenevät asumaan Helsingis­sä eri­lais­ten tukien avulla.

      Mihin nyt taas tuokin väite perus­tuu? SAuurin maa­han­muut­ta­jaryh­mä ovat viro­laiset. Min­un tiedos­sani ei ole mitään tukimuo­toa, jol­la hei­dän asum­is­taan tuetaan.

      Vastaa

  15. Kum­mallista luokit­telua:
    “Enää ei halu­ta eristäy­tyä jon­nekin kauas elämään las­ten kanssa, vaan jäädä kaupunki­in sosi­aalisen verkos­ton keskelle”. Tämä on tosi outoa luokit­telua. Siis jos ei asu Kallios­sa, niin on “eristäy­tynyt”. Ilmeis­es­ti se on uuti­nen, että muual­lakin kuin Kallios­sa tai kaupunkien keskus­tois­sa voi elää hyvin. On sosi­aal­ista elämää ja samal­la valin­nan­va­paut­ta rauhal­liseen asuinympäristöön. Voiko todel­lakin joku ajatel­la tosis­saan niin, että vain kaupun­gin keskus­ta-alueel­la on mah­dol­lisu­us sosi­aal­isi­in kon­tak­tei­hin ja muual­la asu­taan vain sen vuok­si, ettei ole varaa asua keskus­tas­sa? Ei se niin mene. Monis­sa muis­sa asuinympärisöis­sä on akti­ivista ja laadukas­ta elämää ihmis­ten kesken huo­mat­ta­van paljon ja asum­i­nen perus­tuu omaan akti­iviseen hark­in­taan, ei “pakkoon”.

    Maaseudulle on levin­nyt sel­l­ainen huhu, että kaupungis­sa ei edes ter­ve­hdit­täisi naa­pure­i­ta porraskäytävässä. 😉

    Vastaa

  16. Han­na-Leena Yli­nen: Jos sekä aikuis­tuneet lapset että keskenään (tai yksin) jääneet van­hem­mat muut­taisi­vat pienem­pi­in asun­toi­hin, vapau­tu­isi­vat per­hea­sun­not nor­maalin kier­ron kaut­ta uusille lapsiperheille.

    Sivu­men­nen san­ot­tuna, asun­to­jen kier­toa vaikeut­taa varain­si­ir­tovero, joka kuitenkin jostain syys­tä aina uno­hde­taan keskustelus­ta, kun puhutaan “omis­tusasumisen tues­ta”. Kyse­hän on siis veros­ta, joka omis­tusasu­jan pitää mak­saa asun­toa vai­h­taes­saan. Tämä hidas­taa taa­tusti per­hea­sun­to­jen vapau­tu­mista. Samoin se aiheut­taa sitä, että ensim­mäistä asun­toaan ei kan­na­ta ostaa yksiönä, vaan mielu­um­min oste­taan kak­sio; tai pariskun­ta ei osta kak­sio­ta vaan valmis­tau­tuu lap­sien majoit­tamiseen han­kki­mal­la isom­man asun­non tai ehkä omakotitalon.

    Vastaa

  17. Osmo, selit­telet.

    Kaavoit­ta­jan tehtävä Helsingis­sä on kaavoit­taa riit­tävästi ruu­tu­ja, joi­hin ton­tin omis­ta­jan on taas tehtävänä rak­en­taa kan­nat­tavasti asun­to­ja, toimis­to­ja ja toim­i­ti­laa. Näin siis yksinker­tais­tet­tuna ja jos kil­pailu toimisi.

    Type­r­ät asun­to­jen rajoituk­set vain vääristävät kil­pailua ja siten nos­ta­vat hin­to­ja. Ain­oat hyö­tyjät ovat gryn­der­it. Jos halu­taan kohtu­uhin­taisia asun­to­ja, on kaavoitet­ta­va riit­tävästi, pilkot­ta­va ton­tit riit­tävän pieniksi ja kaupun­gin on lopetet­ta­va sotkeu­tu­mi­nen asioi­hin, jot­ka sille eivät kuulu.

    Vastaa

  18. Ihan vaan tarken­nuk­se­na. 75 m² nor­mi oli asun­to-ohjel­mas­sa ja ton­tin­va­rause­hdois­sa. Nykyi­nen nor­mi puoles­ta asun­topin­ta-alasta­per­hea­sun­noille on sekin ohjel­mas­sa ja ehdois­sa. Tosin muu­tamis­sa ase­makaavoissalin on valitet­tavasti ollut vähim­mäispin­ta-alamääräyk­siä. Esim jois­sain pien­talokaavois­sa määrätään asunt ojen enim­mäis­määriä, ja päädytään joka 400 m² vähim­mäispin­ta-alaan. Joissin kaavois­sa on ollut 75 ja 90 m² vähi­imäiskeskikoko­ja. Niin viisa on kaavoit­ta­ja. Apropoo muinainen 75 nor­mi kos­ki koko tuotan­toa ja koko ahjel­makaut­ta eli 5x4000 asun­toa. Vuon­na 1975 olti­in juuri pääsemässä tähän tavoit­teeseen. Tuol­loin Kor­pinen muut­ti lau­takun­nan esi­tys­tä, ja päätet­ti­in 75 nor­mi tont­tiko­htaisek­si kakille ton­teille? Jär­jetön­tä. Mut­ta luot­ta­mushenkilöt taputtivat…

    Vastaa

  19. Osmo Soin­in­vaara: Mihin nyt taas tuokin väite perus­tuu? SAuurin maa­han­muut­ta­jaryh­mä ovat viro­laiset. Min­un tiedos­sani ei ole mitään tukimuo­toa, jol­la hei­dän asum­is­taan tuetaan.

    Kyl­lä hekin saa­vat asum­is­tukea ja kun palk­ka tip­puu tarpeek­si niin toimeentulotukeakin.

    Maa­han­muut­ta­jat tyytyvät/pakotetaan pienem­pään palkkaan ja se vielä kas­vat­taa tukien tarvetta

    Ulko­mainen työvoima las­kee palkko­ja pääkaupunkiseudulla …
    http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/ulkomainen+tyovoima…palkkoja.

    Vastaa

  20. Osmo Soin­in­vaara:

    …Sosi­aal­is­ten verkos­to­jen ylläpi­to on myös kaupungille hyvin kan­nat­tavaa: vähem­män las­ten­suo­je­lu­ta­pauk­sia, vähem­män koti­avun tarvet­ta, parem­pi ennuste ter­vey­delle ja niin edelleen… 

    Tuo pitää täysin paikkansa, mut­ta kyse on lap­siper­hei­den sosi­aal­i­sista verkos­toista lap­siper­hei­den asut­tamil­la alueil­la. Helsin­gin lähel­läkin on kaupun­ki, joka sat­saa tähän. 

    Jo las­ten­tarhas­ta ja ala-asteelta läh­tien las­ten van­hem­mil­la on yhteisiä juh­lia ilman että kul­lan­mu­rut ovat mukana ja luokil­la on tapah­tu­mia, jois­sa ovat mukana sekä van­hem­mat että lapset. Kyn­nys puut­tua muiden las­ten töp­päi­ly­i­hin kaupungilla laskee.

    Kaupun­gin tehtävänä tuos­sa on lähin­nä kan­naus­taa van­hempi­eny­hdis­tyk­siä ja tukea anta­mal­la tilo­ja. Kaupun­gin omis­tuk­ses­sa pitää olla edullis­es­ti ulos vuokratavia tilo­ja, jois­sa voi pitää 50 hen­gen illanistujaisia.

    Kun tilat on saatavil­la, lop­ut hoita­vat van­hem­mat kyl­lä keskenään. Ruu­at tehdään itse ja uskoisin että toim­inta on sen ver­ran järkiperäistynyt, että ruoka­juo­mat joku hakee nykyään Viros­ta. Aikoinaan ne haet­ti­in kaupun­gin ain­oas­ta Alkosta.

    Vastaa

  21. Per­heen kokoiselle per­heelle ei yleis­es­ti ole muu­ta vai­h­toe­htoa kuin pien­taloa­sum­i­nen. Ei ole tar­jon­taa edes kalliilla.

    Vastaa

  22. Osmo Soin­in­vaara: Mihin nyt taas tuokin väite perus­tuu? SAuurin maa­han­muut­ta­jaryh­mä ovat viro­laiset. Min­un tiedos­sani ei ole mitään tukimuo­toa, jol­la hei­dän asum­is­taan tuetaan. 

    Hatarat tiedot?

    Mil­lä perus­teel­la viro­lainen tai muu maalainen, Suomes­sa asu­va henkilö ei saisi toimeen­tu­lo­tukea, jos­ta vuokra mak­se­taan? Suomen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä perus­tuu asumiseen Suomessa.

    Vastaa

  23. Juho Laatu: Maaseudulle on levin­nyt sel­l­ainen huhu, että kaupungis­sa ei edes ter­ve­hdit­täisi naa­pure­i­ta porraskäytävässä. 

    Kallion rap­pukäytävis­sä läh­es kaik­ki tapaa­vat vähin­tään ter­ve­htiä jotkut jäävät myös vai­h­ta­maan kuu­lu­misia. Toisaal­ta olen myös asunut pienis­sä kaupungeis­sa Pohjois-Suomes­sa, jois­sa taas ei ollut tapana ter­ve­htiä rapussa. 

    Tämä vil­li huhu siis ei tun­nu empi­iris­ten havain­to­jen perus­teel­la pitävän paikkaansa.

    Vastaa

  24. Eikös tämä pakol­la iso­jen asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen ole juurikin sitä huonon rak­en­tamista, kun ei niitä oikeasti kai­va­ta? Eikö kan­nat­taisi rak­en­taa sitä hyvää, jol­loin kaikkien asun­to­jen hin­nat tippuisivat?

    Vastaa

  25. Kaupungis­sa tarvi­taan asun­to­ja erisu­u­ruisille kokoon­panoille. Lisäk­si tun­tu­isi tärkeältä, että ihmiset voisi­vat siir­tyä jouhev­asti pienem­pään tai suurem­paan asun­toon, kun elämän­ti­lanne muut­tuu. Täl­lä het­kel­lä suo­ma­lainen asumisen sys­tee­mi on kankea elämän­ti­lantei­den muutoksissa.

    Pieniä asun­to­ja olisi perustel­tua lisätä. Pin­ta-alo­ja tärkeäm­pänä pidän sitä, että huonei­ta on asukkaiden määrään näh­den sopi­van ver­ran ja että asun­to on hyvin toimi­va kokonaisuus.

    Olisi perustel­tua, että asum­isväljyy­den lisäämis­es­tä luovut­taisi­in ja sat­sat­taisi­in tehokkaan toimiviksi suun­nitel­tu­i­hin kotei­hin. Tämä olisi laat­ua maail­mas­sa, jos­sa ihmisiä on paljon ja tilaa rajallisesti.

    Vastaa

  26. Pienen lapsen isä Kallios­ta: Kallion rap­pukäytävis­sä läh­es kaik­ki tapaa­vat vähin­tään ter­ve­htiä jotkut jäävät myös vai­h­ta­maan kuu­lu­misia. Toisaal­ta olen myös asunut pienis­sä kaupungeis­sa Pohjois-Suomes­sa, jois­sa taas ei ollut tapana ter­ve­htiä rapussa. 

    Tämä vil­li huhu siis ei tun­nu empi­iris­ten havain­to­jen perus­teel­la pitävän paikkaansa.

    Olen tör­män­nyt useisi­in ter­ve­htimät­tömi­in ihmisi­in Helsin­gin rap­pukäytävis­sä (oikein kylmäsi tuo sosi­aal­is­ten kon­tak­tien puu­tos), joten jokin vank­ka poh­ja huhul­la näyt­tää olevan. 😉

    Vastaa

    1. Jos joku ei tarve­h­di sin­ua helsinkiläisessä rap­pukäytävässä, se saat­taa johtua siitä, ettei hän tunne sin­ua. Minäkään ei ter­ve­h­di Helsingis­sä kaikkia vas­taan­tuli­joi­ta, vain tuntemiani.

      Vastaa

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos joku ei tarve­h­di sin­ua helsinkiläisessä rap­pukäytävässä, se saat­taa johtua siitä, ettei hän tunne sin­ua. Minäkään ei ter­ve­h­di Helsingis­sä kaikkia vas­taan­tuli­joi­ta, vain tuntemiani.

    Suurim­mas­sa osas­sa maa­ta on tapana ter­ve­htiä oman rap­pukäytävän porukkaa, vaik­ka niitä ei varsi­nais­es­ti tun­tisikaan ja ter­ve­htimät­tä jät­tämistä pide­tään epäystävällisenä.

    Vastaa

    1. Juho Laatu, joka siis ei asu Helsingis­sä, oli havain­nut, etteivät kaik­ki rap­pukäytävässä asu­vat tun­tem­at­tomat henkilöt ter­ve­hti­neet häntä.

      Vastaa

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu, joka siis ei asu Helsingis­sä, oli havain­nut, etteivät kaik­ki rap­pukäytävässä asu­vat tun­tem­at­tomat henkilöt ter­ve­hti­neet häntä.

    Oletko havain­nut, että maaseudul­la voit joutua sosi­aalisen kon­tak­tin kohteek­si, vaik­ka et tun­tisikaan kyseistä henkiöä? 😉

    P.S. Olen tutus­tunut kaupunki­maiseenkin asumiseen, mut­ta mielu­um­min keskuste­len vain blo­gi-isän­nän vääristyneestä maalaisku­vas­ta ja mah­dol­lis­es­ta maaseudul­la asumattomuudesta. 😉

    Vastaa

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos joku ei tarve­h­di sin­ua helsinkiläisessä rap­pukäytävässä, se saat­taa johtua siitä, ettei hän tunne sin­ua. Minäkään ei ter­ve­h­di Helsingis­sä kaikkia vas­taan­tuli­joi­ta, vain tuntemiani.

    Helsinkiläisenä ter­ve­hdin aina oman talon rap­pukäytävässä tapaami­ani, Soin­in­vaara kuu­luu tähän parem­pi­en ihmis­ten joukkoon jot­ka ter­ve­htii vain toisiaan.

    Vastaa

  30. Sylt­ty:
    Eikös tämä pakol­la iso­jen asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen ole juurikin sitä huonon rak­en­tamista, kun ei niitä oikeasti kai­va­ta? Eikö kan­nat­taisi rak­en­taa sitä hyvää, jol­loin kaikkien asun­to­jen hin­nat tippuisivat?

    Kyl­lä tässä virkamiesjo­hto ja poli­it­ti­nen ohjaus tun­tee (kaupun­gin) tarpeet yksilöä parem­min. Kaikille ei voi antaa kaikkea vaik­ka sitä vaalien alle niin moni hakeekin.

    Vastaa

  31. tpyy­lu­o­ma: Ja kun ne asun­not eivät jakaudu nup­pi- tai lap­silu­vun vaan mak­sukyvyn mukaan.

    Tämä on ihan pätevä, vaikkei poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti perustelu asun­to­jen keskikoon kasvattamiselle.

    Uuden­maan liitol­la on yhteen­ve­to uusien asun­to­jen keskip­in­ta-alas­ta 2012. Helsinkiä pienem­piä asun­to­ja raken­netaan vain Keravalla.

    Muut­ta­jien tulota­soa on arvioitu tääl­lä:

    Helsin­gin tulo­muut­ta­jil­la kokon­aisuute­na on 27 % alem­pi keskimääräi­nen tulota­so kuin kan­taväestöl­lä ja 14 % alem­pi kuin lähtö­muut­ta­jil­la vuon­na 2010. 

    Olisiko­han näil­lä ilmiöil­lä yhteyttä? 

    Pop­ulisti­nen seli­tys on ilmeinen: “Kun­tien väli­nen kil­pailu on hyväk­si, Helsin­ki on selvästikin hoi­tanut asiansa huonosti.”

    Tarkem­pi seli­tys löy­tyy vakioimalla:

    Tulok­sen mukaan sekä tulo- että lähtö­muut­ta­jien keskimääräi­nen tulota­so on kah­den pros­ent­tiyk­sikön tarkku­udel­la sama kuin kan­taväestön keskimääräi­nen tulota­so (kuvio 3.6).

    Eli lähtö- ja tulo­muu­ton tulota­so­erot perus­tu­vat vinoutuneeseen ikä­jakau­maan, tarkem­min 15–24 ‑vuo­ti­aiden tulo­muut­ta­jien ja 25–34 ‑vuo­ti­aiden lähtö­muut­ta­jien yliedus­tuk­seen. Tähän on syytä puut­tua jos halu­taan rak­en­taa sosi­aalis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti kestävää kaupunkirakennetta. 

    Kohtu­ullisen tehokas­ta puut­tumista on asuin­neliöi­den siirtämi­nen 15–24 ‑vuo­ti­ail­ta varakkaam­mille 25–34 ‑vuo­ti­aille, ja tähän seg­ment­ti­in osu­taan kohtu­ullisen hyvin lap­siper­hep­e­rustelul­la, jol­la “think about the chil­dren” ‑argu­ment­ti­na on poli­it­tisen läpi­menon edel­ly­tyk­set. Se että 80 m² per­hea­sun­toa asut­taakin hyvä­tu­loinen dinkkipariskun­ta on itse asi­as­sa toiv­ot­tu sivuvaikutus.

    On aika kestämätön tilanne jos Helsin­gin tarkoi­tus on koko Uuden­maan mit­takaavas­sa toimia väli­aikaise­na asuin­paikkana net­tosaa­ja-elämän­vai­heessa. Asun­to­tuotan­non mitoit­ta­mi­nen sta­tus quo asun­tokun­ta­jakau­man perus­teel­la eli markki­nae­htoinen asun­to­tuotan­to vain vahvis­taisi tätä trendiä.

    Vastaa

  32. spot­tu:
    On aika kestämätön tilanne jos Helsin­gin tarkoi­tus on koko Uuden­maan mit­takaavas­sa toimia väli­aikaise­na asuin­paikkana net­tosaa­ja-elämän­vai­heessa. Asun­to­tuotan­non mitoit­ta­mi­nen sta­tus quo asun­tokun­ta­jakau­man perus­teel­la eli markki­nae­htoinen asun­to­tuotan­to vain vahvis­taisi tätä trendiä. 

    Uskoisin kuitenkin, että usein tilanne on seu­raa­van­lainen: Opiskelu­jen jäl­keen muute­taan Helsinki­in töi­den perässä. Lähtökun­ta mak­sanut perusk­oulu­tuk­sen etc. 5–6 vuot­ta tehdään töitä, par­i­udu­taan ja mak­sel­laan vero­ja. Palvelui­ta ei tarvi­ta. Lisään­tymis­vai­heessa halu­taan melun, pakokaa­su­jen ja pien­hiukkas­ten keskeltä pois ja muute­taan ker­makun­ti­in, jot­ka siis joutu­vat kus­tan­ta­maan päivähoidon (1000 €/kk per lap­si). Ts. Helsin­ki nyppii rusi­nat pullista.

    Vastaa

  33. Kaiketi suo­ma­lainen voi asua ja muut­taa makun­sa mukaan? OS:n ja var­maan mon­en muun käsi­tys on, että Hesa on niin houkut­tel­e­va paik­ka asua ja sik­si asun­not siel­lä sika kalli­ita. Jos duu­ni on siel­lä, ei kai mikään ihme, että poruk­ka tun­kee keskustaan.
    Ei saa­da asun­to­ja tarpeek­si Hesaan. Pankaa van­hat nurin ja rak­en­takaa sem­mosia kilo­metrin korkuisia talo­ja sinne keskus­taan (ehkä Senaat­in­tori rauhaan). Sil­huet­ti tai vas­taa­va ei kun paran­tu­isi. erikois­es­ti mereltä kat­sot­tuna. Lentokoneel­la tuli­joille saman tekevää. “OS myy asun­tosi, ennen kuin se jyrätään”.

    Vastaa

  34. Kalle:

    Kaupun­gin tehtävänä tuos­sa on lähin­nä kan­naus­taa van­hempi­eny­hdis­tyk­siä ja tukea anta­mal­la tilo­ja. Kaupun­gin omis­tuk­ses­sa pitää olla edullis­es­ti ulos vuokratavia tilo­ja, jois­sa voi pitää 50 hen­gen illanistujaisia.

    Kun tilat on saatavil­la, lop­ut hoita­vat van­hem­mat kyl­lä keskenään. Ruu­at tehdään itse ja uskoisin että toim­inta on sen ver­ran järkiperäistynyt, että ruoka­juo­mat joku hakee nykyään Viros­ta. Aikoinaan ne haet­ti­in kaupun­gin ain­oas­ta Alkosta. 

    Olen ollut mon­et vuodet mukana van­hempaintoimin­nas­sa mut­ta ei meil­lä ole tuol­laisia tilaisuuk­sia ollut. Ehkä kaupun­ki on väärä, asun E.llä alkavassa.

    Vastaa

  35. Han­na-Leena Yli­nen: Toden­näköisyys on itse asi­as­sa suurem­pi, sil­lä ennem­min tai myöhem­min lap­siper­heet muut­tuvat use­am­man aikuisen kokoon­panoik­si. Jos sekä aikuis­tuneet lapset että keskenään (tai yksin) jääneet van­hem­mat muut­taisi­vat pienem­pi­in asun­toi­hin, vapau­tu­isi­vat per­hea­sun­not nor­maalin kier­ron kaut­ta uusille lapsiperheille. 

    Muu­ta­man uusiop­er­heen tun­te­vana voin sanoa, ettei se mene tuol­la tavalla. 

    Het­kel­lis­es­ti eron jäl­keen tarvi­taan toki pienem­pää asun­toa, kun jom­pi kumpi jää asumaan van­haan ja toinen muut­taa omaan.

    Myöhem­min kun uusi kump­pani löy­tyy, hän on usein myös eron­nut per­heelli­nen. Sil­loin tarve menee pikem­minkin sil­lä tapaa, että per­he joka ennen selvisi 3–4h+k hen­gen asun­nol­la, tarvii uusio­vai­heessa 5–6 h+k. Lapset eivät ole koko ajan nurkissa, mut­ta sil­loin kun ovat paikalla, tarvi­taan huoneet kaikille. Eli jos puolisoil­la on molem­mil­la kak­si las­ta van­has­ta, joskus ei ole yhtään las­ta kotona ja toisi­naan on neljä lasta.

    Vastaa

  36. spot­tu: Kohtu­ullisen tehokas­ta puut­tumista on asuin­neliöi­den siirtämi­nen 15–24 ‑vuo­ti­ail­ta varakkaam­mille 25–34 ‑vuo­ti­aille, ja tähän seg­ment­ti­in osu­taan kohtu­ullisen hyvin lap­siper­hep­e­rustelul­la, jol­la “think about the chil­dren” ‑argu­ment­ti­na on poli­it­tisen läpi­menon edel­ly­tyk­set. Se että 80 m² per­hea­sun­toa asut­taakin hyvä­tu­loinen dinkkipariskun­ta on itse asi­as­sa toiv­ot­tu sivuvaikutus.

    Spot­tu, pari asi­aa. Ensin­näkin, ihan kivasti vaikka­pa tuom­moi­set 50 neliön kak­siot tun­tuu kel­paa­van varakaam­mil­la dinkuil­la, itseasi­as­sa saa olla kohtu­ullisen varakas että niihinkään on varaa jos puhutaan omis­tusasun­noista. Toisek­si, suurem­pi asum­isväljyys tarkoit­taa pienen­m­pää asukasti­heyt­tä, joka taas kor­reloi negati­ivis­es­ti sen kanssa mil­lä Helsin­ki noi­ta dinkku­ja houkuttaa.

    Kol­man­nek­si, ja tämä on se olen­naisin point­ti: Helsingis­sä asuu 40% pros­ent­tia koko Uuden­maan väestöstä, jon­ka takia ei ole käytän­nössä mah­dol­lista että Helsin­gin asukas­rakenne kovin paljon poikkeaisi Uuden­maan keskiar­vos­ta, eikä se niin teekään. Joku pikkukun­ta voi yrit­tää erikois­tua vaikka­pa kah­den palkkat­u­lon saa­jan lap­siper­heisi­in, mut­ta Helsin­ki ei kos­ka niitä ei ole Helsinkiä täyt­tämään. Sem­minkin kun tämä sään­te­ly kos­kee tuhan­sia uusia asun­to­ja vuodessa.

    Vastaa

  37. tpyy­lu­o­ma: Toisek­si, suurem­pi asum­isväljyys tarkoit­taa pienen­m­pää asukasti­heyt­tä, joka taas kor­reloi negati­ivis­es­ti sen kanssa mil­lä Helsin­ki noi­ta dinkku­ja houkuttaa.

    Nyt uno­htu­vat fak­tat. Wikipedi­as­ta: Helsin­gin niemen asukasluku oli vuon­na 1967 noin 300 000, siitä se on vähen­tynyt puoleen eli 170 000 asukkaaseen vuo­teen 2006 men­nessä. Hin­tata­sol­la mitat­tuna kan­takaupun­gin arvos­tus lähiöi­hin näh­den lie­nee ollut alhaisim­mil­laan joskus 1970-luvun vai­h­teessa. Suh­teelli­nen arvos­tus on nous­sut asukasti­hey­den lask­ies­sa. Negati­ivis­es­ta kor­re­laa­tios­ta ei ole näyt­töä, pikem­minkin siitä ettei kor­re­laa­tio­ta ole (kuin pätkit­täin) kos­ka nämä(kään) asi­at eivät riipu toi­sis­taan lineaarisesti.

    Yhdyskun­tarakenne ei ole tas­apain­os­sa jos tulo- ja lähtö­muut­ta­jien jakau­mat eroa­vat oleel­lis­es­ti toi­sis­taan kuten ne nyt tekevät. Sille voi tehdä jotain tai olla tekemät­tä. Sinä ilmeis­es­ti et näe tässä ongel­maa, ja vir­tu­aal­i­taloes­imerkkisi pää­tyy keskiar­voltaan 57 m² asun­to­jen uud­is­tuotan­toon, suu­ru­us­lu­okkaa 7 m² alle Helsin­gin nykyisen keskiar­von, 13 m² alle pääkaupunkiseudun keskiar­von, 20 m² alle Uuden­maan keskiar­von ja peräti 29 m² alle Helsin­gin ulkop­uolisen Uuden­maan keskiar­von (suu­ru­us­lu­okkaa 86 m²). Huomioiden ulos­muut­ta­jien ikä­jakau­man, tämä olisi hyvin voimakas kan­nan­ot­to sel­l­ais­es­ta asukas­rak­en­teesta joka poikkeaa merkit­tävästi ympäröivistä kunnista.

    tpyy­lu­o­ma: Kol­man­nek­si, ja tämä on se olen­naisin point­ti: Helsingis­sä asuu 40% pros­ent­tia koko Uuden­maan väestöstä, jon­ka takia ei ole käytän­nössä mah­dol­lista että Helsin­gin asukas­rakenne kovin paljon poikkeaisi Uuden­maan keskiar­vos­ta, eikä se niin teekään.

    Uuden­maan keskiar­vos­ta poikkeami­nen ei ole suureena tärkeä, vaan ongel­mallista on ympäryskun­ti­in muut­tavien asukkaiden jakau­ma ja sen seu­rauk­se­na syn­tyvä sosioekonomi­nen polar­isaa­tio. Sama ide­ol­o­gis­es­ti san­ot­tuna: keskilu­ok­ka on hyvän kaupunkikult­tuurin ja sosioekonomisen ympäristön ankkuri. Olet­taisin että jotain täl­laista Osmol­la on ollut mielessä nyky­istä normia kaavaillessaan.

    Vastaa

  38. Kallio on aina ollut lap­siper­healuet­ta. Viimeiset 30 vuot­ta tosin vähem­män niin, mut­ta saat­taa olla että vuosikymmenet 1990–2010 osoit­tau­tuu sinkku­jen aikakau­den par­enteesik­si. Joka tapauk­ses­sa Kallion “oma­leimaisu­ut­ta” ei tai­da olla ole­mas­sa kuin nuorten aikuis­ten unelmis­sa (ja lan­de­jen pahois­sa unissa)

    Vastaa

  39. Sil­lä välin todel­lises­sa maail­mas­sa markki­nat etsivät edullisia ja pieniä asun­to­ja ja hylkivät kalli­ita ja suuria:

    Per­hea­sun­to­jen markki­nat ovat niin pysähdyk­sis­sä, että uudet hitas-asun­not jäävät myymättä

    http://www.hs.fi/kaupunki/Outo+ilmi%C3%B6+asuntokaupassa++jopa+Helsingin+hitas-asunnot+j%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t+nyt+myym%C3%A4tt%C3%A4/a1399873666289

    Vuokra-asum­i­nen kallis­tuu edelleen, nopeit­en tietysti Helsingissä

    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/05/09/vuokra-asuminen-kallistuu-muuta-elamaa-nopeammin/20146566/310?pos=related

    Sijoi­tusyk­siön tuot­to on Helsingis­sä erinomainen

    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/05/09/yksio-helsingissa-tuottaa-paremmin-kuin-oulussa/20146591/310?n=1

    Vastaa

  40. Sijoi­tusyk­siön tuot­to on Helsingis­sä erinomainen

    Vähään tyy­tyy kyl­lä sel­l­ainen joka on tuo­ta mieltä. Linkit­tämäsi Talous­sanomien jutun mukaan yksiön tuot­to Hgis­sä on 2,5%. Ennen vero­ja. Ja sil­loin olete­taan, että joku mak­saa siitä 760 e/kk

    Vastaa

  41. Fred­di:
    Sijoi­tusyk­siön tuot­to on Helsingis­sä erinomainen

    Vähään tyy­tyy kyl­lä sel­l­ainen joka on tuo­ta mieltä. Linkit­tämäsi Talous­sanomien jutun mukaan yksiön tuot­to Hgis­sä on 2,5%. Ennen vero­ja. Ja sil­loin olete­taan, että joku mak­saa siitä 760 e/kk

    Et lukenut artikke­lia kokonaan?
    “Kokon­ais­tuot­to ennen vero­ja 30 neliömetrin yksiöstä Helsingis­sä on keskimäärin 11,5 prosenttia.”

    Kos­ka Helsingis­sä (kaavoit­ta­jan myötä­vaiku­tuk­sel­la) on krooni­nen ja pahene­va pula yksiöistä, arvon­nousul­la on merkit­tävä osu­us tulonmuodostuksessa.

    Peri­aat­teessa arvo­nousua ei pitäisi laskea asun­tosi­joit­tamisen tuo­tok­si, mut­ta käytän­nössä näin kai kuitenkin usein tehdään.

    Vastaa

  42. Joo, luin artikke­lin hie­man huoli­mat­tomasti kos­ka tuo 2,5% tuot­tona olikin vero­jen jäl­keen. Mut­ta kokon­ais­tuo­ton tietää vas­ta jäl­keen­päin. Ei yksit­täis­es­tä osak­keestakaan voi laskea tarkkaa arvon­nousua tule­viksi vuosik­si vain sen takia, että osak­keet ovat keskimäärin tähän asti tuot­ta­neet niin tai näin paljon.

    Vastaa

  43. spot­tu:Yhdyskun­tarakenne ei ole tas­apain­os­sa jos tulo- ja lähtö­muut­ta­jien jakau­mat eroa­vat oleel­lis­es­ti toi­sis­taan kuten ne nyt tekevät.

    On täyt­tä hai­hat­telua edes yrit­tää saa­da opiske­li­jakaupun­gin tulo- ja lähtö­muut­to tas­apain­oon ellei yhdek­si keinok­si hyväksytä myös oppi­laitosten lakkauttamista.

    Vastaa

  44. Han­na-Leena Yli­nen: Toden­näköisyys on itse asi­as­sa suurem­pi, sil­lä ennem­min tai myöhem­min lap­siper­heet muut­tuvat use­am­man aikuisen kokoon­panoik­si. Jos sekä aikuis­tuneet lapset että keskenään (tai yksin) jääneet van­hem­mat muut­taisi­vat pienem­pi­in asun­toi­hin, vapau­tu­isi­vat per­hea­sun­not nor­maalin kier­ron kaut­ta uusille lapsiperheille. 

    Jos­sain vai­heessa ehkä tulee tarve muut­taa pienem­pään asun­toon, mut­ta suuri osa lap­siper­heistä asuu nytkin kolmiois­sa tai neliöis­sä, eikä taloudel­lista tarvet­ta pienem­mälle asun­nolle ole, sil­lä las­ten lähdet­tyä kotoa asun­tokin on usein mak­set­tu. Sil­loin on varaa pitää yhtä tai kah­ta ylimääräistä huonet­ta, kun menoista on pudon­nut suuri osa pois (asun­to­laina ja suurin osa lap­sista syn­tyvistä kus­tan­nuk­sista). Siihen ylimääräiseen huoneeseen voi vaikka­pa majoit­taa kyläilevät lapsen­lapset tai vierail­e­vat tuttavat.

    Toisaal­ta nykyään on jo melko yleistä, että han­ki­taan lap­si tai pari suh­teel­lisen nuo­ri­na (alle 30‑v.) ja sit­ten ns. iltatähti 35–40 ‑vuo­ti­aana. Esimerkik­si meil­lä on elet­ty lap­siper­he-elämää 17 vuot­ta ja eletään sitä vielä toiset 17 tai 18 vuot­ta. Minä täytän 62 samana vuon­na, kun nuorin toden­näköis­es­ti päät­tää lukion. Jos hän asuu kotona vielä vuo­den tai pari sen jäl­keen, olenkin jo melkein eläkeiässä.

    Kaik­ki lap­siper­heet eivät asu isois­sa asun­nois­sa suh­teessa per­heen kokoon. Helsingis­sä lap­siper­heet asu­vat hyvin ahtaasti, esimerkik­si meitä on kuusi 99 neliön asun­nos­sa. Eikä meil­lä ole myöskään autoa, jota jotkut väit­tävät vält­tämät­tömäk­si lapsiperheille.

    Vastaa

  45. Sylt­ty:
    Eikös tämä pakol­la iso­jen asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen ole juurikin sitä huonon rak­en­tamista, kun ei niitä oikeasti kai­va­ta? Eikö kan­nat­taisi rak­en­taa sitä hyvää, jol­loin kaikkien asun­to­jen hin­nat tippuisivat? 

    Miten niin ei kai­va­ta? Mihin tutkimuk­si­in tämä tieto perus­tuu? Onko kysyt­ty, minkä kokoisen asun­non per­heet halu­aisi­vat vai onko tyy­dyt­ty tutki­maan asun­to­jen menekkiä niil­lä hin­noil­la, joil­la niitä nyt myydään.

    Helsingistä on todel­la vaikea löytää kohtu­uhin­tainen hie­man yli 100 neliön per­hea­sun­to, jos­sa olisi esimerkik­si neljä järkevänkokoista maku­uhuonet­ta. Kysyn­tää olisi, mut­ta tuol­lais­ten hin­nat huitel­e­vat lähel­lä puol­ta miljoon­aa, joten ei niihin ole edes kohtu­ullisen hyvä­palkkaisel­la per­heel­lä varaa. Jos halu­aa tila­van asun­non kohtu­ullisel­la hin­nal­la, on melkein pakko hakeu­tua kauem­mas ja han­kkia auto. Kaupungis­sa palvelu­iden lähel­lä isom­pikin per­he selviää ilman autoa.

    Jos mietin mei­dän lähi­talo­jamme, niis­sä on iso­ja asun­to­ja, mut­ta niis­sä ei asu lap­siper­heitä. Mei­dän talos­samme esimerkik­si naa­puris­sa on 100 neliön asun­to tyhjänä, kos­ka omis­ta­ja asuu van­hainkodis­sa, mut­ta ei halua myy­dä asun­toaan. Kahdessa muus­sa sadan neliön asun­nos­sa asuu van­hempi pariskun­ta, joiden lapset ovat muut­ta­neet kotoa. Sit­ten on pari asun­toa, jois­sa on kotona yksi lap­si ja jälleen pari asun­toa, jois­sa asuu van­hempi pariskun­ta ilman lap­sia. Naa­pu­ri­talois­sa on myös reilun sadan neliön asun­to­ja. Yhdessä on van­hempi pariskun­ta ja toisen äiti. Kolmes­sa asuu 50–60 ‑vuo­tias pariskun­ta, joiden lapset eivät enää asu kotona. Yhdessä asuu yksin­huolta­jaäi­ti lapsen­sa kanssa.

    Mik­si nois­sa asun­nois­sa asuu noin vähän lap­siper­heitä? Yksinker­tais­es­ti sik­si, että mono­lap­sisel­la per­heel­lä ei ole varaa niihin. Kiin­nos­tus­ta kyl­lä olisi, sil­lä asun­tonäytöis­sä on käynyt lap­siper­heitä, mut­ta jos hei­dän kanssaan jut­telee, selviää, että asun­to on hie­man liian kallis.

    Eikä nyt puhuta kan­takaupungista, vaan lähiöstä noin 8–10 kilo­metriä keskustasta.

    Vastaa

  46. Sylt­ty: On täyt­tä hai­hat­telua edes yrit­tää saa­da opiske­li­jakaupun­gin tulo- ja lähtö­muut­to tas­apain­oon ellei yhdek­si keinok­si hyväksytä myös oppi­laitosten lakkauttamista.

    Ei selitä kaikkea. Espoo on lähin yliopis­tokaupun­ki joka saa muut­tovoit­toa ikäryh­mistä 19–24, 25–34, 35–44, eniten (2012) ikäryh­mästä 25–34, 1044 henkilöä. Espooseen on 2012 muut­tanut 25–34 ‑vuo­ti­ai­ta 1583 enem­män kuin 19–24 ‑vuo­ti­ai­ta (lisäti­etoa).

    Vastaa

  47. N: Miten niin ei kai­va­ta? Mihin tutkimuk­si­in tämä tieto perus­tuu? Onko kysyt­ty, minkä kokoisen asun­non per­heet halu­aisi­vat vai onko tyy­dyt­ty tutki­maan asun­to­jen menekkiä niil­lä hin­noil­la, joil­la niitä nyt myydään

    Jos rak­en­ta­mal­la pienem­pää tehdään enem­män rahaa kuin rak­en­ta­mal­la isom­paa, niin kyl­lä se selvästi osoit­taa että niitä pieniä kai­vataan enem­män kuin isoja.

    Tuos­sa esit­tämäl­läsi logi­ikalla voidaan väit­tää, että Suomes­sa oikeasti kai­vataan pre­mi­um-auto­ja, vaik­ka tääl­lä myy­dään paljon enem­män niitä kansa­nau­to­ja kuten Toy­ota ja volkkari. Var­maan myös autokaupoille olisi syytä määrätä jonk­in­sort­ti­nen mer­suki­in­tiö. Esimerkik­si puoleet myytävistä autoista pitäisi olla Audi, BMW tai Mer­su, jot­ta suo­ma­lainen autokan­ta ei huonone liikaa. Ja kun pakote­taan myymään aude­ja ja mer­su­ja, niin pikkuhil­jaa siitä myös käytet­ty­jen pre­mi­um-merkkien hin­nat laske­vat ja sil­loin vähän köy­hem­mäl­läkin lap­siper­heel­lä alkaa ole­maan varaa uudenkarheaan 5‑sarjan bemariin.

    Kuu­lostaako järkevältä? No ei kuulosta.

    Vastaa

  48. Sylt­ty: Jos rak­en­ta­mal­la pienem­pää tehdään enem­män rahaa kuin rak­en­ta­mal­la isom­paa, niin kyl­lä se selvästi osoit­taa että niitä pieniä kai­vataan enem­män kuin isoja. 

    Sekoi­tat kak­si asi­aa. Sinä puhut siitä, mil­laisia asun­to­ja ihmisil­lä on varaa ostaa. Minä puhun siitä, mil­laisia asun­to­ja ihmiset tarvit­se­vat. Sinkul­la tai lapset­toma­l­la par­il­la on varaa mak­saa asun­nos­ta enem­män, joten heille sopivien pien­ten asun­to­jen hin­nat voivat nous­ta hyvinkin korkeik­si, kos­ka kohderyh­mä pystyy ja suos­tuu mak­samaan mieleis­es­tään asun­nos­ta. Raken­nus­li­ikkei­den kan­nat­taa tehdä pieniä asun­to­ja, kos­ka niiden osta­jat ovat mak­sukyky­isiä ja ‑haluisia.

    Lap­siper­heessä huo­mat­ta­va osa rahas­ta kuluu lap­si­in. Asun­non pitäisi kuitenkin olla isom­pi kuin lapset­toma­l­la par­il­la sinkus­ta puhu­mat­takaan, kos­ka lapsetkin tarvit­se­vat tilaa. Jot­ta lap­siper­he pysty­isi osta­maan edes sen asun­non, johon lapset­toma­l­la par­il­la on varaa, per­heel­lä pitää olla selvästi isom­mat tulot tai sit­ten jostain on muus­ta on tin­git­tävä. Varsi­nainen per­hea­sun­to jää haaveek­si luku­unot­ta­mat­ta todel­la hyvätuloisia.

    Lop­pu on sit­ten poli­ti­ikkaa. Halu­taanko yhteiskun­nalle jatku­vu­ut­ta (eli lap­sia)? Halu­taanko, että lap­sia on muil­lakin kuin hyvä­tu­loisel­la eli­it­il­lä? Jos lap­sia halu­taan, yhteiskun­nan pitää tasa­ta lapset­tomien ja lapsel­lis­ten elin­ta­so­eroa kom­pen­soimal­la jol­lain taval­la lap­sista syn­tyviä kulu­ja. Lap­sil­isä on yksi keino, mut­ta ainakaan Helsingis­sä se ei riitä kom­pen­soimaan iso­jen asun­to­jen kovem­pia hin­to­ja riip­pumat­ta siitä asuuko per­he omis­tusasun­nos­sa vai vuokralla.

    Laskelmien mukaan lap­si aiheut­taa van­hem­milleen noin 100000 euron kulut ennen aikuis­tu­mis­taan. Lap­sil­isä kat­taa tuos­ta korkein­taan 20–30%. Eikä tuo laskel­ma tietenkään huomioi lap­sia kas­vatet­taes­sa tehtyä lisäkoti­työtä (enem­män pyykkiä, enem­män siiv­ot­tavaa jne.).

    Lap­siper­heet ostaisi­vat isom­pia asun­to­ja, jos niihin olisi varaa. Mut­ta kun ei ole varaa. On aika kuvaavaa, että naa­pu­rus­tossa isois­sa per­hea­sun­nois­sa vain 30% asuu lap­siper­he ja vain yhdessä per­he, jos­sa on alle kouluikäisiä lap­sia. 70% per­hea­sun­noista on pelkästään yksin tai kahdestaan asu­vien aikuis­ten käytössä.

    Per­hea­sun­to­ja tarvit­taisi­in, mut­ta niiden hin­ta on liian korkea useim­mille per­heille. Tietysti voidaan ohja­ta lap­siper­heet asumaan omis­sa slum­meis­saan, mut­ta jos per­hei­den halu­taan asu­van samoil­la alueil­la kuin muutkin ihmiset, on vain kak­si tapaa kor­ja­ta tilanne. Joko asun­to­jen hin­taa las­ke­taan ohjaa­mal­la fir­mat rak­en­ta­maan enem­män iso­ja asun­to­ja halvem­mal­la tai lap­sista syn­tyviä lisäku­lu­ja kom­pen­soidaan entistä parem­min nos­ta­mal­la lap­sil­isiä tai otta­mal­la vero­tuk­ses­sa käyt­töön lapsivähennys.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.