Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.6.2014

En ole menos­sa kokouk­seen vaan Mik­ko Säre­lä menee, joten kan­nat­taa vie­rail­la hänen sivuil­laan. (Lis­taan täs­tä)

Mei­lah­den Huvi­la-alu­een suunnitteluperiaatteet

Taval­laan eri­kois­ta, että tämä tulee ennen yleis­kaa­vaa. Onhan vaih­toeh­to­na, että Paciuk­sen­ka­dun var­teen tuli­si asu­mis­ta. Se pie­nen­täi­si puis­toa, mut­ta mitä puis­toa sel­lai­nen lii­ken­ne­me­lua­lue on? Suun­ni­tel­ma tekee mah­dol­li­sek­si siir­tää alu­eel­le lisää van­ho­ja hirsihuviloita.

Sau­di-Ara­bian suur­lä­he­tys­tö ja asun­to Kuusi­saa­reen

Näi­den kaa­vo­jen hii­li­ta­so on erit­täin heik­ko. Han­ke rahoi­te­taan koko­naan myy­mäl­lä öljyä.

Kulos­aa­ren kort­te­li­ta­lon vie­raan asuntoja

Aika väl­jä kaa­va, tont­ti­te­hok­kuus 0,5, mut­ta sovel­tuu ympä­ris­töön­sä. Noin 150 asukasta.

Rah­ti­sa­ta­ma takai­sin Jätkäsaareen

Suu­rel­la mete­lil­lä Vuo­saa­reen siir­ret­ty rah­ti­sa­ta­ma siir­re­tään takai­sin Jät­kä­saa­reen. Jät­kä­saa­reen las­ke­taan tule­van vuon­na 2020 päi­vit­täin kes­ki­mää­rin 650 rek­kaa. Tämän lisäk­si Suo­mes­sa juo­ta­va olut, joka on las­tat­tu Vuo­saa­res­ta Viroon, tuo­daan Suo­meen hen­ki­lö­au­toil­la, joi­ta tulee päi­vit­täin Jät­kä­saa­reen 3300 kap­pa­let­ta. Voi­mas­sa ole­vien tuon­ti­mää­räys­ten mukaan myös ihmis­ten on mat­kus­tet­ta­va, jot­ta olut voi­tai­siin las­kea mat­kus­ta­ja­tuo­mi­sek­si. Jät­kä­saa­ren kaut­ta kul­kee vuon­na 2020 mat­kus­ta­jia 22 000 päivittäin.

Noin vaka­vas­ti puhuen, Hel­sin­gin sata­man lii­ken­tees­tä liki kol­man­nes kul­ki­si Jät­kä­saa­ren kaut­ta. Kun Vuo­saa­reen siir­ret­tiin sekä Som­pa­saa­ren että Jät­kä­saa­ren lii­ken­ne, ale­taan olla aika lähel­lä Jät­kä­saa­ren alku­pe­räis­tä volyymia.

Kun Vuo­saa­ren sata­maa puu­hat­tiin, monet logis­tiik­ka-asian­tun­ti­ja sanoi­vat, että ran­nal­la sijait­se­va suu­ri sata­ma-alue on van­han­ai­kai­nen. Jär­ke­väm­pää on teh­dä ran­nal­le pelk­kä lai­tu­ri, jos­ta tava­rat vede­tään junil­la ja rekoil­la jos­sain Kes­ki-uusi­mal­la sijait­se­vaan logis­tiik­ka­kes­kuk­seen. Tähän suun­taan ollaan koko ajan menossa.

Pos­ti­puis­ton asui­na­lu­een suunnitteluperiaatteet

Met­sä­län­tien ja Haka­mäen­tien väliin nykyi­sen rata­pi­ha-alu­een poh­jois­puo­lel­le kaa­vail­laan 130 000- 150 000 ker­ros­ne­liö­tä asun­to­ja ja 30 000 k‑mtoi­mis­to­ja. Siis 3 000 — 4 000 asu­kas­ta. Yleis­kaa­van (2002) mukaan tän­ne oli­si pitä­nyt tul­la pien­ta­lo­ja, mut­ta nyt teh­dään kerrostaloja.

Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­ta ja laa­jen­nus sekä laitospysäköinti

Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­ta nousee tämän mukaan ensi vuon­na 18 euroon kuus­sa ja sen jäl­keen vuo­sit­tain kah­del­la eurol­la niin, että vuon­na 2021 hin­ta oli­si 30 euroa. Vuon­na 2017 asi­aa kui­ten­kin tar­kas­tel­laan uudes­taan, jot­ta tie­de­tään, mikä vai­ku­tus käyt­täy­ty­mi­seen hin­nan nousul­la on ollut. Tämän­het­ki­sen arvauk­sen mukaan hinn­an­nousu ei rii­tä tasa­pai­not­ta­maan kysyn­tää ja tarjontaa.

Lau­ta­kun­ta oli esit­tä­nyt, että tal­vi­sin mak­su oli­si kor­keam­pi, jot­ta kesä­au­to­ja ei säi­ly­tet­täi­si auraus­ta hait­taa­mas­sa, mut­ta kau­pun­gin­hal­li­tus ei tätä aja­tus­ta ymmärtänyt.

Samas­sa yhtey­des­sä pää­te­tään, että jos samaan osoit­tee­seen halu­taan kak­si tun­nus­ta, jäl­kim­mäi­nen mak­saa 50 % enemmän.

Yri­tys­käyt­töön ote­taan kai­kil­la vyö­hyk­keil­lä käy­tös­sä ole­va tun­nus, jon­ka hin­ta on 740 euroa.

Samal­la asu­kas­py­sä­köin­ti laa­je­nee uusil­le alueil­le Laut­ta­saa­reen ja Munk­ki­nie­meen. Hin­ta oli­si puo­let muu­al­la perit­tä­väs­tä. Myö­hem­min aluet­ta on tar­koi­tus laa­jen­taa lisää.

Kun asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sel­le tulee kak­si hin­taa, voi­si aja­tel­la, että nii­tä vuo­den 2017 väli­tar­kas­te­lus­sa hin­ta­luok­kia teh­täi­siin lisää sen mukaan, miten kysyn­tä ja tar­jon­ta ovat tasapainossa.

Lisäk­si ote­taan käyt­töön asu­kas­py­sä­köin­ti­lai­tos­tun­nus. Pysä­köin­tiy­rit­tä­jien kans­sa on neu­vo­tel­tu jär­jes­tel­mäs­tä, jos­sa kau­pun­ki sub­ven­toi lai­tos­tun­nus­ta 20 eurol­la kuus­sa. Asuk­kaal­le tun­nus tulee mak­sa­maan aluk­si 40 euroa kuus­sa ja myö­hem­min 80 euroa kuus­sa, eli yrit­tä­jä saa ensin 60 ja lopul­ta 100 euroa kuus­sa. Miten yrit­tä­jät sel­viä­vät alus­ta, vain vuo­le­vat­ko ne kul­taa lopussa?

Todet­ta­koon, että tätä­kin esi­tet­tiin kir­jas­sa seu­raa­vat 400 000 hel­sin­ki­läis­tä, joten en osaa vas­tus­taa. On jär­ke­vää nos­taa kadun­var­si­py­sä­köin­nin hin­taa ja sub­ven­toi­da sil­lä lai­tos­py­sä­köin­tiä. Muu­ten jokai­nen toi­voi­si, että muut siir­tyi­si­vät lai­tok­siin ja vapaut­tai­si­vat tilaa katu­jen varsilla.

Vas­ti­neet lausun­toi­hin liik­ku­mi­sen ohjelmaluonnoksesta

The usual sus­pects esit­ti­vät, ettei pitäi­si prio­ri­soi­da jalan­kul­kua, pyö­räi­lyä ja jouk­ko­lii­ken­net­tä. Pelät­tiin ruuh­ka­mak­su­ja ja epäil­tiin moot­to­ri­tei­den bule­var­di­soin­tia. Viras­to esit­tää, ettei­vät lausun­not anna aihet­ta muut­taa ohjelmaluonnosta.

Lii­ken­ne palveluna

Son­ja Heik­ki­län diplo­mi­työ on nos­tet­tu a‑asiaksi. Har­mi, etten pää­se kuun­te­le­maan selos­tus­ta. Aja­tuk­se­na on, että ihmi­set ostai­si­vat liik­ku­mis­ta eivät­kä väli­nei­tä. Voi­si mul­lis­taa kau­pun­ki­lii­ken­teen. Diplo­mi­työ pitäi­si var­maan­kin lukea.

Man­ner­hei­min­tien lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma välil­lä Rei­jo­lan­ka­tu – Nordenskjöldinkatu

Rei­jo­lan­ka­dul­le tulee ehkä ratik­ka­kis­kot (Pasi­la – Mei­lah­ti) jol­loin koko alue kan­nat­taa suun­ni­tel­la uudes­taan. Kis­kot pitää joka tapauk­ses­sa uusia, joten pyö­rä­kais­to­jen raken­ta­mi­nen kan­nat­taa teh­dä samal­la ker­taa. Fil­la­ri­kais­tat teh­dään kol­mi­ta­so­rat­kai­su­na, jol­loin ne on ero­tet­tu tasol­la sekä jal­ka­käy­tä­väs­tä että auto­ties­tä. Pyö­rä­kais­tat ovat yksisuuntaisia.

57 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.6.2014”

  1. Onhan se nyt hul­luu­den huip­pua, että Suo­mes­sa val­mis­tet­tu­ja kos­sua, kal­jaa ja HK:n sinis­tä (mui­den tuot­tei­den muas­sa) rou­da­taan ensin rek­ka­kau­pal­la Viroon, ja sit­ten mil­joo­nat suo­ma­lai­set mat­kus­ta­vat sin­ne vuo­sit­tain ja kul­jet­ta­vat ne takai­sin Suo­meen tuhan­sis­sa bus­seis­sa sekä paket­ti- ja hen­ki­lö­au­tois­sa. Jol­lain mer­kil­li­sel­lä taval­la tämä suo­ma­lai­nen kama on myös hal­ven­tu­nut sinä aika­na, kun se ylit­ti Suomenlahden.

    Mitä­hän jär­keä täs­sä on? Hel­sin­gin Sata­ma retos­te­lee kas­va­vil­la mat­kai­li­ja­mää­ril­lä, vaik­kei täl­lä pel­lei­lyl­lä ole mitään teke­mis­tä oikean mat­kai­lun kans­sa. Ja lisää pitäi­si saa­da tätä herkkua.

  2. Met­sä­län­tien ja Haka­mäen­tien väliin nykyi­sen rata­pi­ha-alu­een poh­jois­puo­lel­le kaa­vail­laan 130 000- 150 000 ker­ros­ne­liö­tä asun­to­ja ja 30 000 k‑m2.

    Tää on muu­ten ihan OK, mut­ta tur­han teho­ton­ta. Kaa­va-alu­een alue­te­ho on noin 0,9, joka on ylei­ses­ti vie­lä ihan sie­det­tä­vä, mut­ta täs­sä tapauk­se­sa vähän. Alu­eel­la ei ole iso­ja lii­ken­ne­väy­liä vie­mäs­sä tilaa eikä sin­ne ole myös­kään tar­peen teh­dä iso­ja vihe­ra­luei­ta, kos­ka Kes­kus­puis­to on aivan vieressä.

  3. Mans­kul­le ali­mit­tai­nen ratik­ka­kais­ta 6,0 (suo­si­tus 6,4) vaik­ka ollaan kau­pun­gin tär­keim­mäl­lä ratik­ka­väy­läl­lä. Samaan aikaan fil­la­reil­le 2,5+2,5, mikä ylit­tää suo­si­tuk­set. En ymmär­rä. 2,3+2,3 ja 6,4?

    1. Fil­la­ri­kais­ten mitoi­tus perus­tuu lumi­au­raan. Se on kai­ken suun­nit­te­lun läh­tö­koh­ta. Tuo ratik­ka­kais­tan leveys pitää kat­soa. Jos sii­nä on val­koi­sen vii­van sijas­ta reu­na­ki­vi, kuusi­met­riä­kin riittänee.

  4. Onhan tuo jät­kä­saa­reen tule­va rah­ti­sa­ta­ma omi­tui­nen april­li­pi­la??? Mis­sä tämä pää­tös on teh­ty ja mit­kä ovat perus­teet. Kuu­los­taa erit­täin — erit­täin omituiselta.

    1. Se Rah­ti­sa­ta­ma oli minul­ta pien­tä pirui­lua. Se on siel­lä jo: sato­ja rek­ko­ja päi­väs­sä tulee Tal­lin­nas­ta lau­toil­la. Via Bal­tica on lin­jat­tu Hel­sin­gis­sä kul­ke­maan Jät­kä­saa­ren kautta.

  5. Paciuk­sen­ka­dun var­si jos joku oli­si syy­tä raken­taa Tuk­hol­man­ka­dun ris­teyk­ses­tä sil­lal­le saak­ka (tie­tys­ti jät­täen ihan ran­taan kul­ku­väy­län). Mei­lah­den­tien ja Paciuk­sen­kaa­ren rai­tio­vau­nu­py­sä­kit­kin ovat sii­nä jo val­mii­na ja paik­ka oli­si asu­mi­seen erin­omai­nen esim. Mei­lah­des­sa työs­sä käy­vän kannalta.

    Todet­ta­koon, että tätä­kin esi­tet­tiin kir­jas­sa seu­raa­vat 400 000 hel­sin­ki­läis­tä, joten en osaa vas­tus­taa. On jär­ke­vää nos­taa kadun­var­si­py­sä­köin­nin hin­taa ja sub­ven­toi­da sil­lä lai­tos­py­sä­köin­tiä. Muu­ten jokai­nen toi­voi­si, että muut siirt56yisivät lai­tok­siin ja vapaut­tai­si­vat tilaa katu­jen varsilla.”

    Eikö oli­si yksin­ker­tai­sem­paa vain nos­taa asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa riit­tä­vän kor­keal­le? Tar­vit­see­ko tähän oikeas­ti sekoit­taa jotain pysä­köin­nin sub­ven­toin­tia ja tuot­taa lisää työ- ja mak­su­taak­kaa kau­pun­gil­le asias­ta, joka näh­däk­se­ni kuu­luu yksi­tyi­sen sek­to­rin hoi­det­ta­vak­si. Ihan kuin pysä­köin­tiä ei täs­sä kau­pun­gis­sa jo ihan koh­tuut­to­mil­la sum­mil­la sub­ven­toi­tai­si. Tämä­kin sopi­mus näyt­täi­si ole­van voi­mas­sa vuo­teen 2021 asti.

    Liik­ku­mi­sen ohjel­ma­luon­nok­sen kom­men­teis­sa Auto­liit­to kiin­nit­tää huo­mio­ta hen­ki­lö­au­toi­lun mer­ki­tyk­seen las­ten liik­ku­mi­se­del­ly­tyk­sil­le hen­ki­lö­au­ton mat­kus­ta­ja­na. Aika­mois­ta. Auto­jen vuok­si kou­lu­mat­ka on tur­va­ton, joten täy­tyy vie­dä lap­si kou­luun autolla?

  6. Paciuk­sen­ka­dun var­teen rin­tee­seen on jo yleis­kaa­vas­sa toi­mi­ta­lo. Zai­dan­ka­dun ja Paciuk­sen­ka­dun väli­sel­le “vähä­käyt­töi­sel­le puis­toa­lu­eel­le” eli kadun­var­ren ruusu­pen­saik­ko. Sii­tä muis­tu­tet­tiin aikoi­naan, kos­ka se teki rin­tees­tä kivi­muu­rin ilman puis­to­nä­ky­mää. Jotain lie­ven­nyk­siä talon mas­sii­vi­suu­teen saa­tiin ja lasi­käy­tä­vät raken­nus­ten väliin sekä kul­ku puis­toon. Nyt se siis jos­kus toteu­te­taan toi­mis­to­ta­lo­na. Sii­nä oli­si ollut kes­kei­sel­lä pai­kal­la oival­li­nen paik­ka asuinrakennuksellekin.

    1. Via Bal­tivca päät­tyy Tal­lin­naan ja Tal­li­nas­ta lai­vat aja­vat pää­asias­sa Jät­kä­saa­reen — pait­si jos aja­vat Kata­ja­no­kal­le. Nyt kyl­lä suun­ni­tel­laan lai­vaa myös Vuo­saa­reen lähin­nä rekoille.

  7. Tal­lin­nas sano­taan, että Viron ylpeys Tal­link tila­si jo 3000 rah­ti­met­rin lai­vat Itaa­lias­ta. Ja tah­to­vat rah­tia enemmän.

  8. Star ja Supers­tar tule­vat suu­rem­mik­si, enem­män rah­tia Tal­lin­nas ja Helsingis.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Via Bal­tivca päät­tyy Tal­lin­naan ja Tal­li­nas­ta lai­vat aja­vat pää­asias­sa Jät­kä­saa­reen – pait­si jos aja­vat Kata­ja­no­kal­le. Nyt kyl­lä suun­ni­tel­laan lai­vaa myös Vuo­saa­reen lähin­nä rekoille.

    No hyvä, kuka suunnittelee?

  10. Se via bal­tica oli­si syy­tä vetää Vuo­saa­ren kaut­ta, Jät­kä­saa­ren kaut­ta nyt ei vain yksin­ker­tai­ses­ti mahdu.

    Ket­kä täs­sä Jät­kä­saa­ren tuhoa­mi­ses­sa ovat sylt­ty­teh­tai­na, ja mitä kaut­ta sata­ma­suun­not­te­luun voi­si saa­da jotain tolk­kua (rek­ka­ral­li pois asun­toa­lu­een kes­kel­tä, ja ymmär­rys ettei Jät­kään nyt gain mah­du yhtään lisää liikennettä)?

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sata­ma suun­nit­te­lee yhdes­sä Tallinnan/Viron viran­omais­ten kanssa.

    Ja sata­man omis­taa kuka? Omis­ta­jan­han se vii­me­kä­des­sä päättää.

  12. Ovat­ko vih­reät ehdot­ta­neet jotain rat­kai­su­ja tähän Jät­kä­saa­ren satamatilanteeseen?

    Rah­ti­mak­su­jen rei­pas­ta koro­tus­ta Jät­kä­saa­res­sa tms?

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo ratik­ka­kais­tan leveys pitää kat­soa. Jos sii­nä on val­koi­sen vii­van sijas­ta reu­na­ki­vi, kuusi­met­riä­kin riittänee.

    Riit­tää­kö? Onko 6,0 m sel­lai­nen mit­ta, jos­sa myös kuor­ma-auton pei­li on riit­tä­vän etääl­lä rati­kas­ta sil­loin, kun kuor­ma-auton etu­ren­gas on kiin­ni reu­na­ki­ves­sa? Käsit­tääk­se­ni se ei rii­tä, ja sik­si se pitäi­si olla 6,4 m. Ja “riit­tä­vän etääl­lä” tar­koit­taa, että se on myös rai­tio­vau­nun­kul­jet­ta­jal­le sel­vää, jot­ta tämä voi ajaa hidas­ta­mat­ta ohi.

    Lisäk­si on syy­tä huo­leh­tia, että ne reu­na­ki­vet myös raken­ne­taan suun­ni­tel­lun kor­kui­sik­si lopul­ta (ettei raken­nus­vi­ras­to ja lopul­ta ura­koit­si­ja jäl­leen madal­la nii­tä) ja että ne myös pysy­vät sii­nä kor­keu­des­sa. Ja sitä suun­ni­tel­tua kor­keut­ta­kin lie­nee syy­tä korottaa.

    Pelk­kä kais­ta­maa­laus­han ei rii­tä, oli­pa rai­tio­vau­nu­kais­ta min­kä levyi­nen tahansa.

    Täs­sä kan­nat­taa myös muis­taa auto­lii­ken­teen suju­vuus. Auto­jo­noi­hin pysäh­ty­vä ratik­ka häi­rit­see myös ris­teä­vää lii­ken­net­tä, kos­ka se tar­vit­see enem­män ja pidem­piä lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sia kuin suju­vas­ti kul­ke­va ratikka.

  14. Hel­sin­gin ja Tal­lin­nan sata­mat suun­nit­te­le­vat Vuo­saa­ren ja Muu­gan väli­sen tava­ra­lii­ken­teen kehit­tä­mis­tä. Täs­sä on yhte­nä tavoit­tee­na se, että rek­ko­ja saa­tai­siin pois sekä Tal­lin­nan että Hel­sin­gin keskustoista.
    Hel­sin­gin Sata­man tie­do­te asiasta:
    http://www.portofhelsinki.fi/uutiset#/news/helsingin-ja-tallinnan-satamat-vahvistavat-yhteistyoetae-tavaraliikenteenkehittaemiseksi-vuosaaren-ja-muugan-vaelillae-84503?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=Subscription&utm_content=current_news

  15. KariS: Ja sata­man omis­taa kuka? Omis­ta­jan­han se vii­me­kä­des­sä päättää.

    Mitä jos kau­pun­ki eli omis­ta­ja eli me päät­täi­si, että sel­lai­set lai­vat, jois­sa on met­ri­kin auto­kais­taa, aja­vat Vuo­saa­reen ja ainoas­taan auto­kais­tat­to­mil­la on asi­aa Jät­kä­saa­reen. Vuo­saa­res­ta kes­kus­taan (ja pian Espoo­seen asti) kul­kee met­ro ja sekä Kehä III että pää­ra­ta alka­vat satamasta.

    Ket­kä kaik­ki (muut kuin auto­puo­lue, tie­ten­kin) vastustavat?

  16. Jät­kä­saa­ri pitäi­si nime­no­maan rau­hoit­taa ja kai­kis­ta vii­mei­sek­si raken­nel­la sin­ne mitään rek­ka­mo­ta­rei­ta. Onnea vaan Jät­kä­saa­res­ta asun­non ostaneille.

    Rai­tio­vau­nu­yh­teys kes­kus­taan on ole­mas­sa ja suu­rin osa sata­man tuot­ta­mas­ta lii­ken­tees­tä pitäi­si ripus­taa suu­rim­mak­si osak­si sen varaan. Autot pitäi­si pyr­kiä ohjaa­maan mui­hin sata­miin ja ne, jot­ka sii­tä huo­li­mat­ta jää­vät jäl­jel­le voi­si ohja­ta pois kier­to­tie­tä, joka hait­taa mah­dol­li­sim­man vähän ketään. Jos istuu päi­vän lai­vas­sa ja ajaa vii­si tun­tia mota­ria Kes­ki-Suo­meen, niin se on ihan yksi ja sama, pää­see­kö sata­mas­ta pois 15 minuu­tis­sa vai 1,5 tunnissa.

    Mitä parem­mat auto­väy­lät raken­ne­taan, sitä hou­kut­te­le­vam­mak­si sata­ma käy autoi­li­joi­den kan­nal­ta ja sit­ten ne parem­mat auto­väy­lät ovat tukos­sa, jol­loin ruuh­kaa on pin­ta-alal­li­ses­ti entis­tä enem­män. Eikä edel­leen­kään mikään kul­je mihinkään.

    Mik­sei auto­ja rei­ti­te­tä esi­mer­kik­si Jät­kä­saa­ren peräl­tä Kaa­pe­li­teh­taan ohi ja Ruo­ho­lah­den kaut­ta suo­raan Län­si­väy­läl­le? Auto­vir­ran ohjaa­mi­nen kes­kus­taan suun­tau­tu­vaan tie­verk­koon on ihan hul­lua. Sik­si­hän nuo mota­rit ja kehä­tiet on raken­net­tu, ettei kes­kus­taan tar­vit­se vai­vau­tua ellei sin­ne ole vasi­ten asiaa.

  17. Sata­maa nyt kiin­nos­taa ymmär­ret­tä­väs­ti lähin­nä sata­ma­ju­tut ja kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lu, mut­ta näi­den ylä­puo­lel­la orga­ni­saa­tio­kaa­vios­sa ole­via eli kau­pun­gin­joh­ta­jaa, kau­pun­gin­hal­li­tus­ta, kau­pun­gin­val­tuus­toa jne pitäi­si kyl­lä kiin­nos­taa se, että kau­pun­gin orga­ni­saa­tio koko­nai­suu­te­na toi­mii mielekkäästi.

    Jos Hel­sin­gin kau­pun­gin­kin orga­ni­saa­tio on täl­lai­seen koko­nai­suu­den jär­ke­vään hal­lin­taan lii­an moni­mut­kai­nen, sii­lou­tu­nut ja jäyk­kä, niin mitä voim­me odot­taa tänään kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jien ehdot­ta­mal­ta Hel­sin­gin, Espoon, Van­taan, Sipoon, Kau­niais­ten ja osan Tuusu­laa muo­dos­ta­mal­ta suurkunnalta?

    Via Bal­tica, rah­ti ja ajo­neu­vot ter­ve­me­noa Vuo­saa­reen, hen­ki­lö­mat­kus­ta­jat ter­ve­tu­loa Jät­kä­saa­reen (ja Katajanokalle).

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Fil­la­ri­kais­ten mitoi­tus perus­tuu lumi­au­raan. Se on kai­ken suun­nit­te­lun läh­tö­koh­ta. Tuo ratik­ka­kais­tan leveys pitää kat­soa. Jos sii­nä on val­koi­sen vii­van sijas­ta reu­na­ki­vi, kuusi­met­riä­kin riittänee.

    Reu­na­ki­vi, joka on samal­la kor­keu­del­la kuin Nor­dens­kiöl­din ete­lä­puo­lel­la eli täs­mäl­leen samas­sa tasos­sa asval­tin kans­sa? Ei riitä.

    Ehkä lau­ta­kun­ta mää­rää sil­le reu­na­ki­vel­le minimikorkeuden?

    Mut­ta ei se 6,0 sil­ti­kään rii­tä. 6,4 on pie­nin leveys, jol­la ratik­ka saa­daan riip­pu­mat­to­mak­si niis­tä peileistä.

    Tie­tys­ti Hel­sin­ki voi hamaan tule­vai­suu­teen asti suun­ni­tel­la nykyi­sen­lais­ta ratik­kaa, jos halu­aa. Luu­lin vaan, että tuo­hon piti tul­la muutos.

  19. Jalan­kul­ki­ja:

    Onhan vii­na­ral­li teho­kas­ta talou­del­lis­ta apua ete­län köy­häl­le serkkukansalle.

    Toi­saal­ta apu voi­tai­siin var­maan hoi­taa tehok­kaam­min esi­mer­kik­si siten, että perus­tet­tai­siin jon­ne­kin Kes­ki-Suo­men muut­to­tap­pio­kun­taan eri­tyis­ta­lous­a­lue, mis­sä viro­lai­set yri­tyk­set sai­si­vat vapaas­ti toi­mia koti­maan­sa alko­ho­li- ja vero­lain­sää­dän­nön mukaan. Täl­lä lyö­täi­siin oikeas­taan kol­me kär­päs­tä yhdel­lä iskul­la: autet­tai­siin viro­lai­sia, pie­nen­net­täi­siin alko­ho­lin kul­je­tus­mat­ko­ja ja vie­lä teh­täi­siin teho­kas­ta koti­maan aluepolitiikkaa.

  20. Simo Mele­nius: Jos istuu päi­vän lai­vas­sa ja ajaa vii­si tun­tia mota­ria Kes­ki-Suo­meen, niin se on ihan yksi ja sama, pää­see­kö sata­mas­ta pois 15 minuu­tis­sa vai 1,5 tunnissa.

    Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että Vuo­saa­reen siir­ret­ty­nä kaik­ki pait­si Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­kiin ja suo­raan län­teen mat­kal­la ole­vat rekat pää­si­si­vät vik­ke­läm­min perille.

    … mut­ta täs­tä­hän on var­maan­kin hyvää tut­ki­mus­tie­toa ole­mas­sa. Mihin ne rekat ovat matkalla?

  21. Minus­ta tun­tuu, että pysä­köin­nis­sä joku vetää nyt välistä. 🙁

  22. Herää kysy­mys, että mitä tapah­tui­si jos kau­pun­gin joh­ta­ja­na oli­si vih­reä? Oli­si­ko uudel­la isän­näl­lä mitään sanot­ta­vaa sata­ma-asi­aan, vai teki­si­kö pää­tök­set yhä muu­ta­ma veron­mak­sa­jien tuil­la elä­vä fir­ma, jot­ka jakaa tuken­sa osin­koi­na omis­ta­jil­leen, joi­ta ei pät­kää­kään kiin­nos­ta kau­pun­gin viih­tyi­syys tai asuk­kai­den hyvin­voin­ti? Onhan tämä Pajusen lin­ja kam­mot­ta­va, että par­haat pai­kat kau­pun­gis­ta anne­taan rek­ko­jen park­ki­pai­koik­si ja ras­kaan lii­ken­teen kul­ku­väy­lik­si, vaik­ka näil­le raken­net­tiin jo kor­vaa­va vaih­toeh­to pal­jon parem­pien yhteyk­sien ääreen. Vie­lä sit­ten auto­lii­ken­ne tuon­ne Laa­ja­sa­lon sil­lal­le ja sitä kaut­ta Kala­sa­ta­man sisä­osiin run­sas­ta läpia­joa, niin voi­daan vetää ruk­sit sen uuden urbaa­nin pääl­le lopul­li­ses­ti. Rek­ka­park­ki-Gug­gen­heim vie­lä sit­ten kai­ken kruunuksi.

  23. Kes­ki-Suo­mes­ta­ko nii­tä vii­nan­ha­ku­mat­ko­ja Tal­lin­naan eni­ten teh­dään? Tie­tää­kö edes kukaan, mis­sä on Suo­men väes­tön (etäi­syyk­sien perus­teel­la las­ket­tu) keskipiste?

    Eikö se suo­ma­lais­ten rah­taa­ma “viro­lai­nen” vii­na voi­tai­si tuo­da tank­ki­lai­voil­la (tai laut­ta-alus­ten tan­keis­sa) ja kerä­tä vaik­ka Laut­ta­saa­ren vesi­tor­niin (jota ei VESI­tor­ni­na enää käy­te­tä)? Kau­pun­ki­han lie­nee esit­tä­nyt tuon MAAMERKIN pur­ka­mis­ta, mikä minua ihme­tyt­tää, sil­lä onhan se ymmär­tääk­se­ni myös tär­keä Laut­ta­saa­ren asuk­kai­den iden­ti­tee­tin kannalta. 

    (Ehkä­pä kau­pun­gil­le on tär­keäm­pää tukea esi-sepa­ra­tis­ti­sia tavoit­tei­ta Laut­ta­saa­reen kuu­lu­van Koi­vusaa­ren osal­ta, kos­ka jäl­kim­mäis­tä kos­ke­vas­sa tuo­rees­sa osay­leis­kaa­va­suun­ni­tel­mas­sa (koh­das­sa 7.2, sivul­la 25, koros­te­taan jäl­kim­mäi­seen suun­ni­tel­ta­van asui­na­lu­een “omaa vah­vaa iden­ti­teet­tiä”. En ihmet­te­le asi­aa Ukrai­nan tapah­tu­mis­ta ker­to­nei­den uutis­ten ja mm. wiki­pe­dias­ta saa­mie­ni tie­to­jen joh­dos­ta. Vii­me­mai­ni­tun mukaan­han Hel­sin­gin kau­pun­gil­la on eri­tyis­tä yhteis­työ­tä Mos­ko­van ja Pekin­gin kans­sa. Mielenkiintoista! 

    Val­lan käyt­tö, toki demo­kra­tian (ei sil­ti esim. reh­din lähi­de­mo­kra­tian) nimis­sä, lie­nee yhtei­nen tavoi­te kai­kil­le(?). Poli­tii­kan onnis­tu­nei­suu­des­ta voi­daan toki aina esit­tää eri­lai­sia mie­li­pi­tei­tä! Sil­ti tekee mie­li kysyä, onko Koi­vusaa­ri­kin kuin Kri­min nie­mi­maa, jon­ka kau­pun­ki (“Mos­ko­va” tai val­lan ydin) pyr­kii irrot­ta­maan Laut­ta­saa­res­ta (“Ukrai­nas­ta”), “laa­jal­la ja moni­puo­li­sel­la” kei­no­va­li­koi­mal­la? Jon­kun kyvyk­kään tut­ki­van jour­na­lis­tin kan­nat­tai­si ehkä syven­tyä asiaan …)

    Palaan vie­lä alku­pe­räi­seen aiheeseen:

    On taval­laan sää­li, että junayh­teys Jät­kä­saa­reen on nykyi­sin lak­kau­tet­tu. Se oli­si saat­ta­nut antaa hyviä lisä­mah­dol­li­suuk­sia niin hen­ki­lö- kuin tava­ra­lii­ken­teen­kin jär­jes­tä­mi­sel­le Jät­kä­saa­res­sa, ja Jät­kä­saa­res­ta, jos mm. päät­tä­jiem­me ava­ra­kat­sei­suu­den puu­te (?) ei oli­si sitä nyky­het­kel­tä pois rajan­nut. Lii­an tii­viis­ti raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa voi olla vai­kea näh­dä kaik­kia mah­dol­li­suuk­sia, joi­ta ympä­ris­tö ja sen ole­mas­sao­le­vat resurs­sit voi­si­vat tarjota.

  24. Koti-isä: Mitä jos kau­pun­ki eli omis­ta­ja eli me päät­täi­si, että sel­lai­set lai­vat, jois­sa on met­ri­kin auto­kais­taa, aja­vat Vuo­saa­reen ja ainoas­taan auto­kais­tat­to­mil­la on asi­aa Jät­kä­saa­reen. Vuo­saa­res­ta kes­kus­taan (ja pian Espoo­seen asti) kul­kee met­ro ja sekä Kehä III että pää­ra­ta alka­vat satamasta.
    Ket­kä kaik­ki (muut kuin auto­puo­lue, tie­ten­kin) vastustavat?

    No vaik­ka minä. Oli­si jär­ke­väm­pää pur­kaa mat­kus­ta­jat ensin pois kes­kus­tan vie­res­sä ja sit­ten kaik­ki autot Vuo­saa­res­sa tai toi­sin­päin. Noil­la lau­toil­la on ihan hyväs­tä syys­tä auto­kais­tat (ei nii­tä oikein voi jäl­ki­kä­teen pois­taa­kaan) eikä turis­te­ja kan­na­ta väki­sin jon­ne­kin kuuseen vie­dä. Hel­sin­gin veto­voi­ma vähe­nee mer­kit­tä­väs­ti, jos turis­tit jou­tu­vat aje­le­maan yhteen­sä tun­nin ver­ran edes­ta­kai­sin met­rol­la vaik­ka lipun hin­taan kuu­lui­si­vat­kin nuo matkat.

    Auto­kais­tat ja auto­jen las­taus­mah­dol­li­suu­den voi puo­les­ta­ni pois­taa Jät­kä­saa­res­ta vaik­ka heti. Saman­tien ne kais­tat voi pois­taa suu­rim­mas­ta osas­ta keskustaa.

  25. Koti-isä: Mitä jos kau­pun­ki eli omis­ta­ja eli me päät­täi­si, että sel­lai­set lai­vat, jois­sa on met­ri­kin auto­kais­taa, aja­vat Vuo­saa­reen ja ainoas­taan auto­kais­tat­to­mil­la on asi­aa Jät­kä­saa­reen. Vuo­saa­res­ta kes­kus­taan (ja pian Espoo­seen asti) kul­kee met­ro ja sekä Kehä III että pää­ra­ta alka­vat satamasta.

    Ket­kä kaik­ki (muut kuin auto­puo­lue, tie­ten­kin) vastustavat?

    Vies­ti­ni oli tar­koi­tet­tu Osmon urpu­tuk­sen type­ryy­den osoit­ta­mi­seen. Kau­pun­ki tie­naa Sata­mal­la, joten toi­saal­la päät­tä­jät ohjaa­vat mah­dol­li­sim­man pal­jon lii­ken­net­tä sama­miin, ja toi­saal­la samat päät­tä­jät urput­ta­vat kuin­ka pal­jon sata­mas­ta on hait­taa. Kai­ken tava­ra­lii­ken­teen pak­ko-ohjaa­mi­nen Vuo­saa­reen hyy­dyt­täi­si mat­kus­ta­ja-auto­lau­tat, joten poliit­ti­set päät­tä­jät eivät sel­lais­ta oikeas­ti halua. Popu­lis­ti­ses­ti pitää omil­le kan­nat­ta­jil­le kui­ten­kin puhua sopivia.

    Auto­puo­lue tus­kin vas­tus­taa rek­ko­jen pois­tu­mis­ta tuk­ki­mas­ta Jät­kä­saar­ta ja sen ympä­ris­töä, autoi­li­jan näkö­kul­mas­ta­han­rek­ko­jen ohjaa­mi­nen Vuo­saa­reen oli­si paran­nus olosuhteisiin.

  26. Yler­mi: …Onhan tämä Pajusen lin­ja kam­mot­ta­va, että par­haat pai­kat kau­pun­gis­ta anne­taan rek­ko­jen park­ki­pai­koik­si ja ras­kaan lii­ken­teen kul­ku­väy­lik­si, vaik­ka näil­le raken­net­tiin jo kor­vaa­va vaih­toeh­to pal­jon parem­pien yhteyk­sien ääreen. Vie­lä sit­ten auto­lii­ken­ne tuon­ne Laa­ja­sa­lon sil­lal­le ja sitä kaut­ta Kala­sa­ta­man sisä­osiin run­sas­ta läpia­joa, niin voi­daan vetää ruk­sit sen uuden urbaa­nin pääl­le lopul­li­ses­ti. Rek­ka­park­ki-Gug­gen­heim vie­lä sit­ten kai­ken kruunuksi.

    Olen vuo­sien aika­na kir­jel­möi­nyt täs­tä kes­kus­tan rek­ka­ral­lin älyt­tö­myy­des­tä suo­raan Pajusel­le joi­ta­kin ker­to­ja, ja saa­nut aina Sata­man vir­ka­mies­ten kir­joit­ta­mia vas­tauk­sia, jois­sa ongel­maa ei halu­ta myön­tää tai vähä­tel­lään. Paju­nen on var­mas­ti hyvin tie­toi­nen asias­ta, ja Sata­ma on suo­raan Pajusen komen­nos­sa. Voi­daan siis puhua Pajusen lin­jas­ta, niin kuin Yler­mi tuos­sa yllä tekee.

  27. Jät­kä­saa­ren kaut­ta mah­tuu pal­jon­kin lisää rek­ko­ja. Ongel­ma ei ole Jät­kä­saa­res­sa, siel­lä on tilaa, vaan Län­si­väy­län pääs­sä, joka on halut­tu tahal­li­ses­ti pitää huo­nos­ti vetävänä.

  28. Vuo­saa­ri on kal­lis virhe:
    Ei jul­kis­ta lii­ken­net­tä, ei met­roa, ei junaa, ei bus­se­ja, ei ratik­kaa. Ei pal­ve­lui­ta, ei ter­mi­naa­lia, ei mstkustajaputkia.
    Suu­ri ja seka­va auto­kent­tä, rekal­la pär­jää, pie­nem­mäl­lä autol­la ei. 

    Tal­lin­nan lai­vat on täyn­nä pkseu­dun omaa väkeä ja nii­tä viro­lai­sia, jot­ka Suo­mea raken­taa. Ja ne halu­aa hal­vat liput, onnis­tuu aja­mal­la samal­la kal­liil­la polt­toai­neel­la rah­ti ja autot ha muu väki. Ja polt­toai­ne kal­lis­tuu 40% 2015, kii­tos vaan vih­reät rik­ki­di­rek­tii­vis­tä. Turis­te­ja on vain noil­la ris­te­li­jöil­lä, mut­ta taval­li­nen suo­ma­lai­nen tar­vit­see reit­ti­lai­vat, jot­ka halu­taan lopet­taa. Rah­ti on iloi­nen asia, mei­tä var­ten. Lähi­kaup­paan tuon luo­mu­li­mun­ne ja omppunne.

  29. Kal­le:
    Jät­kä­saa­ren kaut­ta mah­tuu pal­jon­kin lisää rek­ko­ja. Ongel­ma ei ole Jät­kä­saa­res­sa, siel­lä on tilaa, vaan Län­si­väy­län pääs­sä, joka on halut­tu tahal­li­ses­ti pitää huo­nos­ti vetävänä.

    Nime­no­maan. Äkkiä­hän muu­ta­ma kym­me­nen rek­kaa Jät­käs­tä Län­si­väy­läl­le ajai­si jos ei oli­si muu­ta­maa sataa tai tuhat­ta hen­ki­lö­au­toa samaan aikaan samois­sa risteyksissä.

  30. Onko tosi­aan niin, ettei hel­sin­gil­lä ole mah­dol­li­suut­ta luo­da sel­lai­sia talou­del­li­sia kan­nus­ti­mia, jot­ka siir­täi­si­vät rekat ja alko­ho­lis­tien vii­nan­ha­ku­mat­kat Vuo­saa­reen? Onko Hel­sin­gil­lä joku syy kumar­rel­la varus­ta­moil­le jot­ka teke­vät rahaa ihmis­ten alkoholiongelmilla?

    Luu­li­si auto­lii­ken­teen siir­ty­vän Vuo­saa­reen jos jokai­sel­le autol­le lät­käis­tään tar­peek­si iso mak­su Jät­kä­saa­reen tule­mi­ses­ta. Jos vie­lä nime­tään hen­ki­lö­au­to­jen mak­su “alko­ho­li­ve­rok­si”, niin mak­sun ei tar­vit­se olla edes kovin suu­ri, kos­ka vii­nan­ha­ki­jat siir­ty­vät Vuo­saa­reen ihan peri­aat­teen vuok­si. Rekat sit­ten mak­sai­si­vat hait­ta­mak­sua, jon­ka taso mää­räy­tyi­si tar­peen mukaan.

  31. KariS: Auto­puo­lue tus­kin vas­tus­taa rek­ko­jen pois­tu­mis­ta tuk­ki­mas­ta Jät­kä­saar­ta ja sen ympä­ris­töä, autoi­li­jan näkö­kul­mas­ta­han­rek­ko­jen ohjaa­mi­nen Vuo­saa­reen oli­si paran­nus olosuhteisii

    Pals­tan auto­sii­peä edus­ta­va­na roh­ke­nen kysee­na­lais­taa. Jos rekat läh­te­vät, niin heti perään läh­tee tei­den väli­ty­ky­ky taval­la tai toisella.

  32. Rek­ka­mies:
    Vuo­saa­ri on kal­lis virhe:
    Ei jul­kis­ta lii­ken­net­tä, ei met­roa, ei junaa, ei bus­se­ja, ei ratik­kaa. Ei pal­ve­lui­ta, ei ter­mi­naa­lia, ei mstkustajaputkia.
    Suu­ri ja seka­va auto­kent­tä, rekal­la pär­jää, pie­nem­mäl­lä autol­la ei. 

    Tal­lin­nan lai­vat on täyn­nä pkseu­dun omaa väkeä ja nii­tä viro­lai­sia, jot­ka Suo­mea raken­taa. Ja ne halu­aa hal­vat liput, onnis­tuu aja­mal­la samal­la kal­liil­la polt­toai­neel­la rah­ti ja autot ha muu väki. Ja polt­toai­ne kal­lis­tuu 40% 2015, kii­tos vaan vih­reät rik­ki­di­rek­tii­vis­tä. Turis­te­ja on vain noil­la ris­te­li­jöil­lä, mut­ta taval­li­nen suo­ma­lai­nen tar­vit­see reit­ti­lai­vat, jot­ka halu­taan lopet­taa. Rah­ti on iloi­nen asia, mei­tä var­ten. Lähi­kaup­paan tuon luo­mu­li­mun­ne ja omppunne.

    Tal­lin­nan lai­voil­le Jät­kä­saa­reen ajaa joka päi­vä kym­me­niä jol­lei sato­ja bus­se­ja eri puo­lil­ta Suo­mea. Ei pää­kau­pun­ki­seu­dun mat­kai­li­ja tar­vit­se vii­nan­ha­ku­mat­kal­le Leh­ti­mäen ja mui­den bus­si­fir­mo­jen bus­se­ja, kyl­lä ne tule­vat muu­al­ta Suo­mes­ta. Ja kaik­ki tun­ke­vat Hel­sin­gin kes­kus­tan läpi Länsisatamaan.

  33. Suo­mi on jo lamas­sa. Joten kuris­te­taan vie­lä lisää Suo­men ja Hel­sin­gin rah­ti­lii­ken­net­tä ja talout­ta alas­päin vien­nin ja tuon­nin sak­tioil­la. Juu — ja sit­ten köy­hät kär­sii vie­lä­kin enem­män. Oli­ko­han ide­aa? Vain sen vuok­si, että jokin rikas asun­no­no­mis­ta­ja näkee jos­kus lai­van ja mete­liä­kin saat­taa jos­kus kuulua. 

    Vuo­saa­ren kal­leu­den vuok­si lai­vat on lopet­ta­neet tai siir­ty­neet Han­koon. Hel­sin­ki on hel­pos­ti häviä­jä täs­sä sank­tio­pe­lis­sä. TYPERÄÄ!

  34. Jät­kä­saa­ren ja Län­si­sa­ta­man perus­on­gel­ma on kau­pun­gin pit­kän aika­vä­lin pää­tök­sis­sä: Jät­kä­saa­ren kak­ku on halut­tu aika­naan sekä syö­dä (= ajet­tu sata­ma­toi­min­not pois, jot­ta saa­daan arvo­kas­ta maa­ta asuin­käyt­töön) että sääs­tää (= säi­lyt­tää matkustajasatama).
    Nyky­ti­lan­tees­sa Vuo­saa­ri on todel­li­nen vaih­toeh­to Län­si­sa­ta­mal­le vain, jos Vuo­saa­ren sata­maan raken­ne­taan met­ro + muu mat­kus­ta­jain­fra­struk­tuu­ri. Kus­tan­nuk­set ovat sato­ja mil­joo­nia, eikä mikään taho ole täl­lä het­kel­lä suun­nit­te­le­mas­sa tuo­ta met­ron jatketta.
    Niin­pä kor­jail­laan nyky­ti­lan­net­ta, ja sii­hen menee aikaa.

  35. Jalan­kul­ki­ja: Tal­lin­nan lai­voil­le Jät­kä­saa­reen ajaa joka päi­vä kym­me­niä jol­lei sato­ja bus­se­ja eri puo­lil­ta Suo­mea. Ei pää­kau­pun­ki­seu­dun mat­kai­li­ja tar­vit­se vii­nan­ha­ku­mat­kal­le Leh­ti­mäen ja mui­den bus­si­fir­mo­jen bus­se­ja, kyl­lä ne tule­vat muu­al­ta Suo­mes­ta. Ja kaik­ki tun­ke­vat Hel­sin­gin kes­kus­tan läpi Länsisatamaan.

    Jeps ja jokai­nen mak­saa 8 euroa sata­ma­mak­sua ja Hel­sin­gin kuk­ka­ro lihoo. Ne ulko­maan­ris­te­li­jä­tu­ris­tit mak­sa­vat 0 euroa pääl­tä. Ja bus­sit aja­vat koko kesän ral­lia ympä­ri Helsinkiä.

  36. Reses­sion:
    Suo­mi on jo lamas­sa. Joten kuris­te­taan vie­lä lisää Suo­men ja Hel­sin­gin rah­ti­lii­ken­net­tä ja talout­ta alas­päin vien­nin ja tuon­nin sak­tioil­la. Juu – ja sit­ten köy­hät kär­sii vie­lä­kin enem­män. Oli­ko­han ide­aa? Vain sen vuok­si, että jokin rikas asun­no­no­mis­ta­ja näkee jos­kus lai­van ja mete­liä­kin saat­taa jos­kus kuulua. 

    Vuo­saa­ren kal­leu­den vuok­si lai­vat on lopet­ta­neet tai siir­ty­neet Han­koon. Hel­sin­ki on hel­pos­ti häviä­jä täs­sä sank­tio­pe­lis­sä. TYPERÄÄ!

    Ja sit­ten takai­sin tähän maa­il­maan. Rekat ja asun­not eivät yksin­ker­tai­ses­ti molem­mat mah­du Jät­kä­saa­reen. Jo nykyi­nen lii­ken­ne tuk­kii katu­ver­kon Töö­löön asti. Lai­vat eivät ole ongel­ma, vaan ajo­neu­vot joi­ta lai­vat kul­jet­ta­vat muka­naan. Rah­ti­lii­ken­ne ja asun­not eivät vain sovi samaan paikkaan.

    Nopea rat­kai­su on ohja­ta rek­ko­ja kul­jet­ta­vis­ta lai­vois­ta suu­rin osa Vuo­saa­reen, ja jär­jes­tää siel­tä yhdys­lii­ken­ne met­roa­se­mal­le. Jos auton halu­aa tuo­da mie­luum­min Jät­kä­saa­reen, voi­si hin­ta olla tupla tai tripla ver­rat­tu­na Vuosaareen.

    Hel­sin­gin pitää toi­mia nyt nopeas­ti, että Jät­kä­saa­ri voi­daan säi­lyt­tää toi­mi­va­na asui­na­lu­ee­na ja estää Ete­lä-Hel­sin­gin entis­tä pahem­pi ruuhkautuminen.

  37. Sakel­le 4.6.2014 kel­lo 8:58: kyl­lä sitä Län­si­sa­ta­man rataa yhä voi­si har­ki­ta (kts. C 5 Län­si­sa­ta­man rata).
    http://rautatiematkustajat.fi/Pisara2011_5.pdf

    Koko Pisa­ra pitäi­si­kin miet­tiä usik­si, jos meil­lä min­kään­lais­ta tolk­kua on yhteis­ten asioi­den hoidossa.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166021-miksi-pisara-pitaa-jaadyttaa-osa‑2

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://rautatiematkustajat.fi/index.htm

  38. KariS: Kai­ken tava­ra­lii­ken­teen pak­ko-ohjaa­mi­nen Vuo­saa­reen hyy­dyt­täi­si mat­kus­ta­ja-auto­lau­tat, joten poliit­ti­set päät­tä­jät eivät sel­lais­ta oikeas­ti halua. 

    Rat­kai­su on rah­ti­mak­su­jen tasai­nen korot­ta­mi­nen kes­kus­tan sata­mis­sa. Täs­tä lin­jauk­ses­ta on tie­tys­ti ker­rot­ta­va lai­vayh­tiöil­le etu­kä­teen. Kyl­lä ne rekat sit­ten siir­ty­vät rah­ti­lai­voi­hin ja Vuo­saa­reen ja varus­ta­mot sopeut­ta­vat kalus­ton­sa sel­lai­sek­si kuin par­haak­si näke­vät. Rek­ko­jen kus­kaa­mi­nen kes­kus­tan sata­mien kaut­ta on typerää.

  39. Rek­ka­mies: Tal­lin­nan lai­vat on täyn­nä pkseu­dun omaa väkeä ja nii­tä viro­lai­sia, jot­ka Suo­mea rakentaa.

    Mitä tapah­tuu, jos koko tämän poru­kan mat­kus­ta­mi­nen muut­tuu Vuosaari-painotteiseksi?

    En ihan äkkiä näe kovin isoa kan­san­ta­lou­del­li­se­ta ongel­maa sii­nä, jos suo­ma­lais­ten vii­nan­ha­ku muut­tuu vähän työ­lääm­mäk­si. Viro­lais­tu­ris­tien mää­rä Hel­sin­gis­sä vähe­ni­si, mut­ta kuin­ka pal­jon sii­tä suun­nas­ta turis­tit tuo­vat nyt rahaa kaupunkiin?

    Raken­ta­jat taas usein kul­ke­vat omal­la autol­la (kos­ka sitä autoa­kin pitää vähä­nä välil­lä vaih­taa, ettei se sama auto ole Suo­mes­sa lii­an isoa osaa vuo­des­ta, kun sit­ten ilkeä tul­li­mies pyy­täi­si vero­ja). Sil­loin pää­kau­pun­ki­seu­dun raken­ta­jal­le siir­to Vuo­saa­reen on aika nol­la­sum­ma­pe­li. Itään, kes­kel­le ja poh­joi­seen pää­see hel­pom­min, kan­ta­kau­pun­kiin ja län­teen vaikeammin.

    Tie­tys­ti pie­ni pro­tek­tio­nis­ti voi­si aja­tel­la niin­kin, että viro­lais­ten raken­ta­jien hiu­kan han­ka­lam­pi töi­hin­pää­sy Suo­meen itse asias­sa paran­tai­si suo­ma­lai­sen työ­voi­man kilpailukykyä.

    Oikeas­ti minus­ta tun­tuu, että ainoa Jät­kä­saa­res­sa ole­mi­sen suu­ri kan­nus­te on se, että ihmi­set ovat tot­tu­neet hilaa­maan päih­teen­sä sitä kaut­ta. Viro­lais­ten autot­to­mien turis­tien Hel­sin­kiin tuo­ma raha lie­nee aika pie­ni teki­jä koko­nai­suu­des­sa. (Olen täs­sä kui­ten­kin ihan mie­lel­lä­ni vää­räs­sä, jos jol­la­kul­la on perus­tel­tu­ja lukuja.)

  40. ant­ti: Nime­no­maan. Äkkiä­hän muu­ta­ma kym­me­nen rek­kaa Jät­käs­tä Län­si­väy­läl­le ajai­si jos ei oli­si muu­ta­maa sataa tai tuhat­ta hen­ki­lö­au­toa samaan aikaan samois­sa risteyksissä.

    Näin­hän se on, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta auta armias, jos joku ehdot­taa rat­kai­su­ja, joil­la hen­ki­lö­au­to­ja tai riip­pu­vuut­ta hen­ki­lö­au­toi­lus­ta vähennettäisiin.

  41. Daniel Feder­ley:
    Mans­kul­le ali­mit­tai­nen ratik­ka­kais­ta 6,0…

    Yksi rai­tio­vau­nun vah­vuuk­sis­ta on sen vie­mä mui­ta vaih­toeh­to­ja pie­nem­pi katu­ti­la. En ymmär­rä, mik­si Hel­sin­ki hyväk­syi aikai­sem­paa leveäm­mät spårat?

  42. Talous edel­lyt­tä­nee kul­je­tuk­sil­ta mm. edul­li­suut­ta ja suju­vuut­ta. Mat­kus­ta­ja- auto­laut­ta­lii­ken­ne, jon­ka pai­no­tus jäl­kim­mäi­sen osal­ta on ilmei­ses­ti kas­va­nut rek­ko­jen osal­ta, on vuo­sien (ja vuo­si­kym­men­ten) saa­tos­sa osoit­tau­tu­nut talou­del­li­ses­sa mie­les­sä jär­ke­väk­si. 1950–60 luku­jen vaih­tees­sa alka­nut kehi­tys on joh­ta­nut kas­vuun ja on kyen­nyt myös vas­taa­maan moniin haasteisiin. 

    Hel­sin­gin ja Tal­lin­nan lyhyeh­köl­lä välil­lä on tar­vet­ta niin mat­kus­ta­jien kuin rah­din­kin kul­je­tuk­sil­le. Yksi kil­pai­lu­ky­kyi­nen vaih­toeh­to on kul­jet­taa molem­pia samal­la lai­val­la. Kun pää­asial­li­sia asia­kas­ryh­miä on kak­si, mat­kus­ta­jat ja rah­ti, vähen­tää se suh­teel­li­sia tulon­me­ne­tyk­siä, joi­ta kysyn­nän vähe­ne­mi­nen jom­man­kum­man osal­ta aiheut­tai­si. Nopeis­ta ja var­sin vilk­kais­ta lai­vayh­teyk­sis­tä on hyö­ty­nyt moni. Hait­ta­na on ollut mm. rek­ka­lii­ken­teen kas­vu Ruo­ho­lah­des­sa, Töö­lös­sä ja vähän kau­em­pa­na­kin. Lii­ken­teen kas­vu on ruuh­kaut­ta­nut lii­ken­net­tä sen sol­mu­koh­dis­sa ja aiheut­ta­nut muu­ta­kin hait­taa (mm. melu, päästöt).

    Hel­sin­ki on raken­ta­nut mat­kus­ta­ja­ter­mi­naa­lin Län­si­sa­ta­maan ja uusim­man rah­ti­sa­ta­man­sa Vuo­saa­reen, jot­ka sijait­se­vat eri puo­lil­la kau­pun­kia, toi­nen (mel­kein) ydin­kes­kus­tan vie­res­sä ja toi­nen sii­tä sel­väs­ti kau­em­pa­na, pai­kas­sa, jos­sa ei ole vilk­kaan mat­kus­ta­ja­lii­ken­teen edel­lyt­tä­miä ter­mi­naa­li- ja rai­de­lii­ken­neyh­teyk­siä (= rai­tio­tie tai met­ro), sil­lä Vuo­saa­ren sata­ma raken­net­tiin nime­no­maan kas­va­vaa rah­ti­lii­ken­net­tä var­ten. Uskot­tiin­ko tuol­loin, ja eri­tyi­ses­ti nykyis­tä Ruo­ho­lah­tea ja sen ja sitä ympä­röi­viä lii­ken­teel­li­siä rat­kai­su­ja suun­ni­tel­taes­sa, että mat­kus­ta­ja- ja rah­ti­lii­ken­teen erot­ta­mi­nen toi­sis­taan oli­si mah­dol­lis­ta? Eikö kau­pun­ki ymmär­tä­nyt tuol­loin (aidos­ti) kuun­nel­la kaik­kia eri vii­te­ryh­mi­ään ja logis­tii­kan asian­tun­ti­joi­ta, kye­täk­seen löy­tä­mään toi­mi­vat rat­kai­sut lii­ken­teen kas­vua­kin ajatellen?

    Jät­kä­saa­ren tapauk­ses­sa on perus­vaih­toeh­to­ja kak­si: a) rat­kais­taan ongel­mat, joi­ta nykyi­nen ja mah­dol­li­ses­ti vie­lä kas­va­va rek­ka­lii­ken­ne (ja mat­kus­ta­ja­lii­ken­ne) alu­eel­la ja ulos­me­no­väy­lil­lä aiheut­taa tai b) siir­re­tään koko lii­ken­ne Vuo­saa­reen, mis­sä rek­ka­lii­ken­teen hai­tat lie­ne­vät vähäi­siä, mut­ta mis­sä taas kas­va­va mat­kus­ta­ja­lii­ken­ne aiheut­tai­si huo­mat­ta­van suu­ren inves­toin­ti­tar­peen. (… ja Espoon sekä Län­si- ja Luo­teis-Hel­sin­gin työ­mail­le ja työ­pai­koil­le aamui­sin kii­ruh­ta­va Viros­ta saa­pu­va jouk­ko uuden, lii­ken­net­tä mah­dol­li­ses­ti enti­ses­tään pahem­min ruuh­kaut­ta­van ongelman.) 

    Tie­de­tään­kö, min­ne ja miten Jät­kä­saa­reen tule­va rek­ka­lii­ken­ne liik­kuu? Entä mikä on tilan­ne hen­ki­lö-ja paket­ti­au­to­jen jse­kä mat­kus­ta­jien osal­ta? Nämä tie­dot saat­tai­si­vat aut­taa suunnittelijoita.

    Ennen kaik­kea tar­vit­tai­siin usei­ta eri­lai­sia rat­kai­su­ta­po­ja nii­hin liit­ty­vi­ne poh­din­toi­neen (edut vs. hai­tat), jot­ta löy­det­täi­siin yhtä useam­pia toteut­ta­mis­kel­poi­sia rat­kai­su­ja tar­kem­pien ver­tai­lu­jen poh­jak­si ja hyvän lop­pu­tu­lok­sen löy­tä­mi­sek­si. Talou­del­li­set vai­ku­tuk­set ovat vain yksi (vaik­ka­kin tär­keä) osa koko­nai­suu­den käsit­tä­vää tar­kas­te­lua, jon­ka tuli­si ulot­tua pait­si nyky­het­keen, myös tule­vai­suu­teen. Jät­kä­saa­ren­kin tapauk­ses­sa pitäi­si kye­tä hah­mot­ta­maan vai­ku­tuk­set pait­si pai­kal­li­ses­ti, myös kokonaisvaltaisemmin.

    1. Tuo Jät­kä­saa­ren auto­laut­ta­lii­ken­ne vaa­tii tule­vai­suu­deds­sa Hel­sin­gil­tä sato­jen mil­joo­nien kus­tan­nuk­set (Tun­ne­li Län­si­väy­län alkuun) . Tätä kan­nat­taa ver­ra­ta sii­hen kus­tan­nus­li­sään, joka aiheu­tuu sii­tä, että autot ja autot­to­mat mat­kus­ta­jat ero­te­taan toi­sis­taan. Täl­lais­ta sel­vi­tys­tä minul­le ei ole esi­tet­ty. Kui­ten­kikn Lin­da-Line (?) kul­jet­taa pelk­kiä mat­kus­ta­jia ja joten­kin sekin on saa­tu toimimaan.

  43. Öh. Joten­kin se Län­si­sa­ta­ma toi­mi sil­loin­kin kun koko alue oli käy­tän­nös­sä yhtä kont­ti- ja trai­le­ri varas­toa, joi­ta sit­ten rekoil­la siir­ret­tiin sata­maan ja pois sata­mas­ta. Oli siel­lä tiet­ty se junayh­teys mut­ta kyl­lä val­tao­sa kon­teis­ta ja trai­le­rit mel­kein kaik­ki läh­ti kumi­pyö­ril­lä liik­keel­le. Mah­tuu ne Ruot­sin­lau­tat­kin edel­leen kes­kus­taan, ei Jät­kä sen huo­nom­pi paik­ka ole. Tun­tuu että täs­sä nyt vaan teke­mäl­lä teh­dään asias­ta ongel­ma. Ja paras rat­kai­su ei edes oli­si laut­to­jen siir­to Vuo­saa­reen vaan ylei­sem­pi auto­lii­ken­teen vähen­tä­mi­nen koko kaupungissa.

  44. ant­ti:
    Öh. Joten­kin se Län­si­sa­ta­ma toi­mi sil­loin­kin kun koko alue oli käy­tän­nös­sä yhtä kont­ti- ja trai­le­ri varas­toa, joi­ta sit­ten rekoil­la siir­ret­tiin sata­maan ja pois sata­mas­ta. Oli siel­lä tiet­ty se junayh­teys mut­ta kyl­lä val­tao­sa kon­teis­ta ja trai­le­rit mel­kein kaik­ki läh­ti kumi­pyö­ril­lä liik­keel­le. Mah­tuu ne Ruot­sin­lau­tat­kin edel­leen kes­kus­taan, ei Jät­kä sen huo­nom­pi paik­ka ole. Tun­tuu että täs­sä nyt vaan teke­mäl­lä teh­dään asias­ta ongel­ma. Ja paras rat­kai­su ei edes oli­si laut­to­jen siir­to Vuo­saa­reen vaan ylei­sem­pi auto­lii­ken­teen vähen­tä­mi­nen koko kaupungissa.

    Ennen mui­noin Jät­kä­saa­ri oli yhtä suur­ta logis­tis­ta kes­kus­ta. Kon­tit puret­tiin ja las­tat­tiin uudel­leen, min­kä jäl­keen ne joko nos­tet­tiin kumi­pyö­ril­le tai toi­siin lai­voi­hin. Nyt lii­ken­ne muut­tu­nut pal­jon spo­ra­di­sem­mak­si, Sata­maan tule­vat lai­vat oksen­ta­vat autot ulos, eikä tämä auto­mas­sa mah­du enää oikein ulos Jät­kä­saa­res­ta eivät­kä lau­tal­le halua­vat autot Jät­kä­saa­reen. Ja oli se lii­ken­ne ennen­kin ongel­mal­li­nen, nyt tilan­ne vain on enti­ses­tään pahentunut.

    Isoin muu­tos on kui­ten­kin se, että ennen Jät­kä­saa­res­sa ei asut­tu. Rekat ja asun­not eivät sovi samal­le saa­rel­le. Lisäk­si tilan­ne tulee pahe­ne­maan ehkä deka­dil­la Jät­kä­saa­ren raken­ta­mi­sen ede­tes­sä. Nyt Jät­kä­saa­res­sa asuu ja alu­eel­la liik­kuu ehkä muu­ta­mia tuhan­sia asuk­kai­ta. Parin vuo­den pääs­tä näi­tä on luok­kaa 20 000.

    Kes­kei­nen osa auto­lii­ken­teen vähen­tä­mis­tä kau­pun­gis­sa on rah­ti­lii­ken­teen ja auto­laut­to­jen aiheut­ta­man lii­ken­teen siir­tä­mi­nen pois kes­kus­tas­ta. Suo­sit­te­len yrit­tä­mään pää­syä Hie­ta­lah­den suun­taan Töö­lös­tä samaan aikaan kun auto­ja aje­taan lau­tal­la Länsisatamassa.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo Jät­kä­saa­ren auto­laut­ta­lii­ken­ne vaa­tii tule­vai­suu­deds­sa Hel­sin­gil­tä sato­jen mil­joo­nien kus­tan­nuk­set (Tun­ne­li Län­si­väy­län alkuun) . Tätä kan­nat­taa ver­ra­ta sii­hen kus­tan­nus­li­sään, joka aiheu­tuu sii­tä, että autot ja autot­to­mat mat­kus­ta­jat ero­te­taan toi­sis­taan. Täl­lais­ta sel­vi­tys­tä minul­le ei ole esi­tet­ty. Kui­ten­kikn Lin­da-Line (?) kul­jet­taa pelk­kiä mat­kus­ta­jia ja joten­kin sekin on saa­tu toimimaan. 

    Oli­si­ko mat­kus­ta­ja­ka­pa­si­tee­til­la ja tal­ven hil­jai­sen ajan lii­ken­nöin­nil­lä (tai sen puut­teel­la) ja ansain­ta­mah­dol­li­suuk­sil­la vai­ku­tus­ta asiaan?

    Ole­tan, että kum­pi­kin varus­ta­mo pyr­kii hyö­dyn­tä­mään mat­kus­ta­ja­ka­pa­si­teet­tin­sa täy­si­mää­räi­ses­ti, mut­ta se lie­nee mah­dol­lis­ta vain kesäl­lä, jol­loin kysyn­tä lie­nee huipussaan.

    Lin­da-linen kata­ma­raa­nien mat­kus­ta­ja­ka­pa­si­teet­ti ja nopeus (lähde:“http://www.lindaline.fi/fi/?p=1412”):
    — Karo­lin yht. 354 mat­kus­ta­jaa, 37 solmua,
    — Meri­lin yht. 383 mat­kus­ta­jaa, 37 solmua,
    Eivät tie­tääk­se­ni lii­ken­nöi tal­vi­sin (jäi­den seas­sa) tai kovas­sa meren­käyn­nis­sä (mis­sä raja?). 

    Tal­lin­kin laut­to­jen mat­kus­ta­ja­ka­pa­si­teet­te­ja ja nopeuk­sia (wiki­pe­dian mukaan):
    — Star: 2300 mat­kus­ta­jaa, 27,5 solmua
    — Supers­tar: 2080 mat­kus­ta­jaa, 27
    Lii­ken­nöi­vät vuo­den ympä­ri (tiet­tä­väs­ti liki kai­kis­sa keleissä).

    Päi­vä­ris­tei­lyn tar­jous­hin­ta on molem­mil­la varus­ta­moil­la (tänään) liki­pi­täen saman­suu­rui­nen (28–29€), mut­ta sitä en tie­dä, kum­pi fir­ma tekee “parem­paa” bis­nes­tä. Näkö­jään molem­mil­le vaih­toeh­doil­le on kysyn­tää näil­lä alus­mää­ril­lä ja mat­kus­ta­ja-kapa­si­tee­teil­la. Toi­sel­la pää­see peril­le (kesä­ke­leil­lä) nopeam­min, toi­ses­sa on taas ehkä enem­män pin­ta-alaa per mat­kus­ta­ja yms.

  46. Esim. ajo­neu­von mas­saan perus­tu­va, ajo­neu­vo­koh­tai­nen tms. riit­tä­vän kor­kea rah­ti­mak­su kes­kus­tan sata­mis­sa on jär­ke­vin ja koko­nai­se­dul­li­sin, mark­ki­na­me­ka­nis­me­ja hyö­dyn­tä­vä rat­kai­su ongel­maan. Hin­ta pitää aset­taa siten, ettei­vät ajo­neu­vo­mää­rät kas­va lii­al­li­sia häi­riöi­tä kan­ta­kau­pun­gin lii­ken­ne­verk­koon aiheut­ta­vik­si. Tämä ei siis tar­koi­ta mitään ajo­neu­vo­lii­ken­teen täys­kiel­toa. Mark­ki­nat etsi­vät sit­ten edul­li­sim­mat vaih­toeh­dot Jät­kä­saa­ren ral­lil­le. Osa rah­dis­ta siir­tyy ehkä kes­kus­taan mene­vis­tä ropaxeis­ta Vuo­saa­reen mene­viin roro-aluk­siin, uusiin mat­kus­ta­ja-aluk­siin raken­ne­taan ehkä vähem­min ajo­neu­vo­ka­pa­si­teet­tia, jot­kut ropaxit siir­ty­vät ehkä kul­ke­maan Vuo­saa­reen, jne jne.

    Toi­sin kuin esim kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti esit­tää, vaih­toeh­dot eivät rajoi­tu sii­hen, että 1) kaik­ki ajo­neu­vo­ja kul­jet­ta­vat lai­vat siir­ty­vät mat­kus­ta­ji­neen vuo­saa­reen tai 2) jät­kä­saa­ren lii­ken­teen anne­taan kas­vaa rajat­ta ja kau­pun­ki­lai­set mak­saa kus­tan­nuk­set, kun lii­ken­ne­verk­ko ei kes­tä. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä sata­ma­mak­su­po­li­tii­kan tavoit­tee­na tuli­si olla ajo­neu­vo­lii­ken­teen kas­vun ohjaus vuo­saa­reen, jol­loin han­kit­tu ropax­ka­pa­si­teet­ti ei mene “huk­kaan” mut­ta jot­ta sitä ei myös­kään kas­va­te­ta. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä mak­su­po­li­tii­kan tavoit­tee­na tuli­si olla lähes kai­ken ajo­neu­vo­lii­ken­teen ohjaus vuo­saa­reen. Kun kau­pun­gil­la ja sata­mal­la on täl­lai­nen sel­keä ja enna­koi­ta­va lin­ja tule­vai­suu­den suh­teen, osaa­vat yhtiöt varau­tua ja hoi­taa omat inves­toin­tin­sa tämän mukaisesti.

    Kau­pun­gin ei ole mitään miel­tä sata­man omis­ta­ja­na olla täs­sä tapauk­ses­sa pas­sii­vi­nen, kos­ka se jou­tuu kui­ten­kin kär­si­mään lii­ken­neon­gel­mis­ta ja nii­den kus­tan­nuk­sis­ta, jos sata­man ja yhtiöi­den anne­taan vapaas­ti sälyt­tää kus­tan­nuk­sia kau­pun­gil­le. Lii­ken­ne on mer­kit­tä­vä ongel­ma niin asuk­kai­den kuin turis­tien­kin viih­ty­vyy­den kannalta.

  47. Kimi:
    Pals­tan auto­sii­peä edus­ta­va­na roh­ke­nen kysee­na­lais­taa. Jos rekat läh­te­vät, niin heti perään läh­tee tei­den väli­ty­ky­ky taval­la tai toisella. 

    Tämä kom­ment­ti kan­nat­taa lukea huo­lel­la. Minus­ta täs­sä sano­taan ääneen se mitä kenen­kään en vie­lä ole kuul­lut sanot­ta­van ääneen. Ja sil­ti se on niin totta.

    Eli autoi­li­jat eivät halua pääs­tä ruuh­kis­ta muu­ten, kuin lisää tei­tä raken­ta­mal­la. Ruuh­ka­kin on parem­pi, kuin että ei oli­si auto­ja ollen­kaan tai ne oli­si­vat muu­al­la. Kos­ka jos ei ole auto­ja, niin autoi­lun vai­ku­tus­val­ta pienenee.

    Tähän puu­hun haka­taan sit­ten pää­tä ker­ta toi­sen­sa jäl­keen, kun yri­te­tään esi­mer­kik­si saa­da jouk­ko­lii­ken­teel­le kais­to­ja tai etuuksia.

  48. ano­muu­mi:

    A) Toi­sin kuin esim kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti esit­tää, vaih­toeh­dot eivät rajoi­tu sii­hen, että 1) kaik­ki ajo­neu­vo­ja kul­jet­ta­vat lai­vat siir­ty­vät mat­kus­ta­ji­neen vuo­saa­reen tai 2) jät­kä­saa­ren lii­ken­teen anne­taan kas­vaa rajat­ta ja kau­pun­ki­lai­set mak­saa kus­tan­nuk­set, kun lii­ken­ne­verk­ko ei kes­tä. Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä sata­ma­mak­su­po­li­tii­kan tavoit­tee­na tuli­si olla ajo­neu­vo­lii­ken­teen kas­vun ohjaus vuo­saa­reen, jol­loin han­kit­tu ropax­ka­pa­si­teet­ti ei mene “huk­kaan” mut­ta jot­ta sitä ei myös­kään kas­va­te­ta. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä mak­su­po­li­tii­kan tavoit­tee­na tuli­si olla lähes kai­ken ajo­neu­vo­lii­ken­teen ohjaus vuo­saa­reen. Kun kau­pun­gil­la ja sata­mal­la on täl­lai­nen sel­keä ja enna­koi­ta­va lin­ja tule­vai­suu­den suh­teen, osaa­vat yhtiöt varau­tua ja hoi­taa omat inves­toin­tin­sa tämän mukaisesti.

    B) Kau­pun­gin ei ole mitään miel­tä sata­man omis­ta­ja­na olla täs­sä tapauk­ses­sa pas­sii­vi­nen, kos­ka se jou­tuu kui­ten­kin kär­si­mään lii­ken­neon­gel­mis­ta ja nii­den kus­tan­nuk­sis­ta, jos sata­man ja yhtiöi­den anne­taan vapaas­ti sälyt­tää kus­tan­nuk­sia kau­pun­gil­le. Lii­ken­ne on mer­kit­tä­vä ongel­ma niin asuk­kai­den kuin turis­tien­kin viih­ty­vyy­den kannalta. 

    A) Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti kir­joit­ti 6.6.2014 klo 8:25 Jät­kä­saa­ren lii­ken­teen aiheut­ta­mien ongel­mien rat­kai­sun PERUSVAIHTOEHDOISTA. Onhan nii­tä vaih­toeh­to­ja tie­tys­ti luke­ma­ton mää­rä muitakin.

    B) Lii­ken­teen suju­vuus on kau­pun­gin asuk­kai­den, Hel­sin­gin sata­man ja maan talou­den­kin kan­nal­ta tär­keä asia. Mil­le lai­vayh­tiöl­le oli­sit val­mis jaka­maan “käteen Mus­ta-Pek­ka-kor­tin”, eli myös pal­jon mat­kus­ta­jia kul­jet­ta­vien alus­ten lai­tu­ri­pai­kan (/-paik­ko­jen?) siir­ron Vuo­saa­reen? Ilman toi­mi­vaa mat­kus­ta­ja­lii­ken­nein­fraa, mm. ter­mi­naa­lia ja kun­non lii­ken­neyh­teyk­siä tuo siir­ty­mi­nen näkyi­si jo var­maan­kin ao. lai­vayh­tiön tulok­ses­sa pian. Entä sit­ten mat­kus­ta­jat? Haa­hui­li­si­vat­ko he jat­kos­sa Vuo­saa­ren ava­ral­la sata­ma­ken­täl­lä lumi­tuis­kun­kin kes­kel­lä mat­ka­ta­va­roi­neen (ja kotiin pala­tes­sa lisäk­si olut­kär­ryi­neen), kun rekat ja veto­mes­ta­rit trai­le­rei­neen suhah­te­li­si­vat eri puo­lil­ta ohi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.