Puheenvuoroni puoluekokouksessa

Suomes­sa keski­tytään talous­poli­it­tises­sa keskustelus­sa liiak­si suh­dan­neke­hi­tyk­seen, kun poli­itikko­jen pitäisi kat­soa kauem­mak­si, minne olemme menos­sa ja halu­am­meko men­nä sinne. Piket­ty huomio tulo­ero­jen lisään­tymis­es­tä vas­taa sel­l­aista trendiä, jota mei­dän on syytä tarkkailla.

Suomes­sa taloudelli­nen tasa-arvo lisään­tyi tasais­es­ti 40 vuot­ta, mut­ta on nyt kään­tynyt uud­estaan nousu­un. Suomes­sa ei ainakaan vielä ole kyse pääomien kasaan­tu­mis­es­ta – olisi ihan kiva, jos pääo­mia olisi vähän enem­män. Suurin eri­ar­voisu­u­den lähde ei ole pääo­mas­sa vaan omas­sa päässä, siinä, että joidenkin osaamis­es­ta mak­se­taan melkein mitä hyvän­sä ja tois­t­en ei juuri mitään.

Outi Alanko-Kahilu­o­to piti tääl­lä eri­no­maisen talous­poli­it­tisen puheen­vuoron, vaik­ka kuvit­teli ehkä puhu­vansa sosi­aalipoli­ti­ikas­ta. Ohjel­man rak­en­teelli­nen heikkous min­un ajat­te­lu­ta­paani näh­den on per­in­teinen jako talous- ja sosiaalipolitiikkaan.

Kun taloud­clliset erot kas­va­vat, on lisät­tävä tulo­jen tasaamista. Eri­tyis­es­ti pitää paran­taa käteen jääviä ansioi­ta pienistä palkkatuloista.

Kävin vähän aikaa sit­ten puhu­mas­sa mata­la­palkkatöistä PAM:n hal­li­tuk­selle. Siel­lä valitet­ti­in, että varsi­nainen pro­le­taari on vas­ten­tah­tois­es­ti osa-aikatyötä tekevä kau­pan kas­sa. Niin onkin. Paljolti vihrei­den ansioista hän saa 150 euroa enem­män sovitel­tua päivära­haa ja satasen ver­ran enem­män asum­is­tukea eli yhteen­sä 250 euroa/kk. Vähän vinoilin puheen­jo­hta­ja Ann Selin­ille, pystyykö hän tuloneu­vot­teluis­sa samaan.

Elämme maail­man­his­to­ri­an voimakkain­ta taloudel­lisen kasvun aikaa. Tosin emme Suomes­sa vaan maail­man­laa­juis­es­ti. Tämä saat­taa maa­pal­lon kan­tokyvyn vah­van paineen alle.

Ympäristön etu on otet­ta­va mukaan talous­poli­ti­ikas­sa joko verot­ta­mal­la haitallisia asioi­ta tai sub­ven­toimal­la hai­tat­to­mia. Edelli­nen on järkeväm­pää kuin jälkim­mäi­nen pait­si sik­si, että se on talous­te­o­reet­tis­es­ti oikeaop­pista myös sik­si, että se tuot­taa julkiseen talouteen rahaa, kun tukipoli­ti­ik­ka vie raho­ja. Mehän tarvit­semme lisää rahaa tulo­jen tasaamiseen.

Lisäk­si tarvit­semme talous­poli­ti­ikas­sa enem­män Euroop­pa. EU:n piti olla pro­jek­ti, joka panee markki­navoimat kuri­in, mut­ta aivan toisin on käynyt. Jäsen­maid­en keskinäi­nen epälu­ot­ta­mus on johtanut kankeisi­in sään­töi­hin, jot­ka pakot­ta­vat huonoon talous­poli­ti­ikkaan.  Ongel­ma kos­kee eri­tyis­es­ti euroaluet­ta. Yhdys­val­lat ja Japani esimerkik­si ovat voineet har­joit­taa paljon järkeväm­pää poli­ti­ikkaa ja niin ovat myös Ruot­si ja Bri­tan­nia. Tämän seu­rauk­se­na kaik­ki euro­maat ovat velka­an­tuneet ja mah­dol­lisu­udet hyv­in­voin­ti­val­tion ylläpitämiseen ovat heikentyneet.

53 vastausta artikkeliin “Puheenvuoroni puoluekokouksessa”

  1. EU:n piti olla pro­jek­ti, joka panee markki­navoimat kuri­in, mut­ta aivan toisin on käynyt.

    Kun kat­soo sen perus­pe­ri­aat­tei­ta ja luomishis­to­ri­aa, on hyvin vaikea­ta ymmärtää, miten sen piti sel­l­ainen olla.

  2. Nähtävästi siel­lä nyt juh­li­taan maail­man, tai ainakin ilmas­ton, pelas­tu­van jonkun lain avul­la? Mis­tähän on tul­lut vihreisi­in täl­lainen usko lain voimaan? Pis­tetään maail­maan muu­ta­ma mil­jar­di teol­lis­tunut­ta ihmistä lisää muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä, eli sel­l­aista joille joku muu tuot­taa ruuan ja hake­vat sen sit­ten kau­pas­ta, niin jo tuo aiheut­taa niin suuret päästöt, että täl­läkin ilmas­to­lail­la voi pyyhk­iä hanuria sen soit­tamisen välis­sä. Mon­imuo­toisu­us on aika kaukana, kun met­sät on rai­vat­tu pel­loik­si kas­vavalle väestölle, lisät­ty kaikkea ener­giantuotan­toa, raken­net­tu viimeisetkin niemen­nokat, kaivet­tu lop­utkin resurssit yhä syvem­mältä ja meret tyh­jen­net­ty maukkaim­mista kaloista. 

    Juuri tuli lisää todis­tei­ta siitäkin, että maakaa­su vuo­taa suo­raan metaa­nia sekä tuhoaa investoin­te­ja uusi­u­tu­vi­in, ja vihreät juh­li­vat LNG-satamia Suomeen? Uskooko joku todel­la, että joku laki pysäyt­tää ympäristölle ja ilmas­tolle haitalliset han­kkeet, kun nyky­talous vaatii koko ajan lisää toim­intaa? Ylipäätään hul­lua edes väit­tää, että tuotan­toa lisäämäl­lä men­täisi­in parem­paan suun­taan, vaik­ka tuo tuotan­to olisi markki­noitu vihreänä tai päästöttömänä. 

    Taitaa olla vakaan tilan taloudet ja kasvun rajat men­nyt­tä vihreis­sä, ja nyt on jäl­jel­lä enää tätä vihreää lop­u­ton­ta kasvua, joka ei valitet­tavasti eroa paljoa siitä taval­lis­es­ta lop­ut­tomas­ta kasvus­ta. Liika on liikaa, mut­ta nähtävästi vihreätkin halu­a­vat vain enem­män. Pitäisi valmis­taa yhteiskun­ta kohtaa­maan laske­va talous ja kulu­tus, mut­ta nyt vain yritetään löytää keino­ja kas­vat­taa niitä ja omas­sa vihreässä illu­u­sios­sa kuvitel­laan, että olisi jotain ainee­ton­ta kasvua tilanteessa, jos­sa väestö kas­vaa. Vir­tu­aaliväestö lie­nee vielä kaukana ja ihan oikeat ihmiset kulut­ta­vat ihan fyy­sisiä asioi­ta, kuten ruokaa. Vaik­ka asia ei ole niin san­otusti kiva, niin kyl­lä väestönkasvu on perussyy sille, mik­si maail­ma on kuses­sa. On selvää, että sosi­aalion­gel­mat ratkea­vat vas­ta kun syy hoide­taan lop­ullis­es­ti pois, eikä hoide­ta vain aina uusi­u­tu­via seu­rauk­sia, niin kyl­lä maail­man ongelmien ratkaisu läh­tee siitä, että syn­tyvyys ja sitä kaut­ta väestömäärä laskee. 

    Syn­tyvyy­den seu­raus­ta­han on tarve lisätä tuotan­toa kaikessa. Maa­han­muu­tol­la voi sit­ten siirtää ongelmia paikas­ta toiseen, mut­ta väestömäärä täl­lä pal­lol­la on ain­oa merk­it­sevä asia, jos luon­toa ja ilmas­toa halu­aa suo­jel­la. Kos­ka keskustelu asi­as­ta on kadon­nut ja lakan­nut niis­sä piireis­sä jot­ka asioille jotakin voivat tehdä, niin kovin pitkään ette voi uskotel­la suo­jel­e­vanne mitään, kos­ka kasvu syö lop­ul­ta kaiken, jos sitä ei voi talouden takia lopet­taa. Vihreät talot, autot ja tehtaat vievät tilan luon­nol­ta, ihan siinä mis­sä muutkin.

  3. Kan­nat­ta­mat­tomaan toim­intaa kan­nus­tavien, tukien raskaut­ta­ma per­ifer­i­nen talous ei tule pär­jäämään keskit­tymiseen kan­nus­taval­la talous- ja valuutta-alueella.

    Esimerkkinä vaik­ka Kainuu.

    Tai Suo­mi.

    Hitto,kun en olisi pilan­nut kieli­taitoani ja työl­listymis­mah­dol­lisuuk­siani ruotsin opiskelul­la. No, oli­han se pakol­lista mut­ta silti.

  4. Hyvä puheen­vuoro mut­ta julka­istu viimeis­telemät­tömässä muo­dos­sa. Tämän lauseen sanoman vielä ymmärtää: “Suomes­sa taloudelli­nen tasa-arvo lisään­tyi tasais­es­ti 40 vuot­ta, mut­ta on nyt kään­tynyt uud­estaan nousu­un.” Mut­ta mitä oikein merk­it­see seu­raa­va? “Jäsen­maid­en keskinäi­nen epälu­ot­ta­mus on johtanut kankeisi­in sään­töi­hin, jot­ka pakot­ta­vat huonoon talous­poli­ti­ikkaan – paljon huonom­paan kuin.”

  5. Vika talous­poli­it­tises­sa keskustelus­sa on myös siinä, ettei halu­ta nähdä, että ihmis­ten ajat­telua ohjaa­vat suures­sa määrin tunnesyyt.
    Tulo­erot eivät ole pelkästään moraalises­sa mielessä ikävä asia, vaan tosi­aankin uhka koko yhteiskun­ta­järjestyk­selle. Vaar­alli­nen on se joukko, jon­ka elin­ta­so las­kee ver­rat­tuna mui­hin saman sosi­aaliryh­män jäseni­in. Yhteiskun­nan tälle joukolle suun­taa­mat tuet aut­ta­vat huonos­ti, kos­ka kun­non työ, eikä työn korvike, on mon­elle yhtä tärkeä kuin raha, kun haetaan arvos­tus­ta kaltais­ten­sa silmissä. 

    Mihin eri­ar­vois­tu­mi­nen johtaa, sitä aut­ta­vat ymmärtämään pro­fes­sori Heik­ki Ylikankaan tutkimuk­set siitä, mikä johti 1800-luvun Poh­jan­maal­la puukko­junkkareista tun­net­tuun rikol­lisu­uskau­teen. Hyv­in­voin­nin seu­rauk­se­na väestö kasvoi, jol­loin ehtyi vau­rau­den lähde: kydön­polt­toon sovelias maa-ala. Maatilo­ja joudut­ti­in pilkko­maan eivätkä ne enää ylläpitäneet entisen­laista elin­ta­soa. Myös talol­lis­ten poikia ajau­tui rengeik­si. Syn­tyi alene­va sää­tykier­to, kuten Ylikan­gas asian ilmaisee. Poli­isi­toimien tehost­a­mi­nen aut­toi, kuten se ruma valles­man­ni, mut­ta väki­val­tarikok­set lask­i­vat muun maan tasalle ja lop­ul­ta jopa sen alle sit­ten, kun rikol­lisu­u­den syy pois­tui Amerikkaan muu­ton purkaes­sa väestöpaineita.

    Tästä voisi vetää myös sen johtopäätök­sen, että tulo­ero­jen kasvu sitä kaut­ta, että oma ase­ma säi­lyy mui­hin kaltaisi­in­sa näh­den ennal­laan, mut­ta rikkaat rikas­tu­vat, ei olekaan niin kohtalokas­ta yhteiskun­tasovun kannalta.

  6. “Yhdys­val­lat ja Japani esimerkik­si ovat voineet har­joit­taa paljon järkeväm­pää poli­ti­ikkaa ja niin ovat myös Ruot­si ja Britannia.”

    Hyvin san­ot­tu.

    Odel­la olisi järkeä ja har­tio­ta sanoa lop­utkin, jot­ta Suo­mi saataisin jälleen ker­ran takaisin Sak­san tieltä takaisin pohjo­is­maiseen hyvinvointivaltioperheeseen.

  7. Ihan oikein.
    Suh­dan­teista riip­pumat­ta mei­dän muu­ta­man miljoo­nan suo­ma­laisen työ on mil­loin tahansa myytävis­sä 7 000 000 000 ihmisen maail­man­markki­noille tääl­lä ja maail­mal­la jos vain halu­amme ja päätämme sen tehdä. Kuka meil­lä vas­taa suo­ma­laisen työn myyn­nistä ja markki­noin­nista. Nk Etu­jär­jestötkö? LOL
    Tulo­jen tasaami­nen ja kade­htimi­nen ei ole rak­en­ta­va tavoite eikä moraalis­es­ti eikä eet­tis­es­ti oikein. Mei­dän pitää lähim­mäis­inä ja veron­mak­saji­na aut­taa ja taa­ta hyväksyt­tävä elämisen­ta­so ja kaikin puoliset edel­ly­tyk­set heikoim­min selviäville. Kade­htimi­nen ja tasaami­nen on jo vähen­tänyt kykyämme auttaa.
    Yksi vält­tämätön mut­tei riit­tävä tuotan­non­tek­i­jä on pääo­ma. Ilman sitä ei syn­ny investoin­te­ja eikä työlle kysyn­tää. Työ­sopimuk­sis­sa , koulu­tuk­ses­sa, säästämisessä ja poli­it­tises­sa johtamises­sa tulee käyt­tää osakeomis­tus­ta ja ‑optioi­ta rahan­jakamisen osit­taise­na korvaajana.
    Korvien­välistä pääo­maa pitää rohkaista jokaista kohot­ta­maan ja käyt­tämään. Pelkäl­lä korvien­välil­lä sijait­se­val­la pääo­ma­l­la Google ja Microsoft, HP, Face­book, Twit­ter, Ponse yni ovat nousseet.
    Sille emme voi mitään, että markki­navoimat eli kysyn­tä ja tar­jon­ta ratkai­se­vat hin­tata­son ja muut sopimuse­hdot. Ei pidä jäädä tuleen makaa­maan vaan pyrk­iä paran­ta­maan neu­vot­telu­ase­maansa kehit­tämäl­lä osaamis­taan ja vai­h­ta­mal­la asi­akas­ta, asi­akasseg­ment­tiä ja tai markki­na-aluet­ta. Kenenkään kun ei ole pakko myy­dä eikä ostaa työtäkään eikä mil­lä ehdoil­la hyvän­sä. Pitää myy­dä ja markki­noi­da eli motivoi­da sopimuskumppania.

    Verot on viisas­ta kerätä haitallisia ja tuh­laavia asioi­ta verot­ta­mal­la . Maat­alout­takin pitäisi verot­taa enem­män jot­ta hai­tat ja kor­rup­tiot pieneni­sivät ja tehokku­us paranisi. Ei hait­taa vaik­ka omavaraisu­usas­teemme lask­isi; päin­vas­toin. Elinkus­tan­nuk­semme pieneni­sivät ja kehit­tyneimät­tömien val­tioiden elin­ta­so kohoaisi.

    Markki­navoimat eli kysyn­tä ja tar­jon­ta pitää ottaa hyö­tykäyt­töön eikä niitä pidä kurit­taa. Mei­dän pitää luo­da uut­ta työtä ja yrit­tämistä , jol­loin kysyn­tää ja tar­jon­taa syn­tyy. Vaikeutemme on pitkälti markki­navoimien kur­jis­tamis­es­ta johtu­via, ide­ologi­nen idi­o­tis­mi on ohit­tanut real­is­tisen työn ja tekemisen, yrit­tämisen arvos­tuk­sen ja motivoinnin.
    Selvin mit­tari ide­ol­o­gisen idi­o­tismin vaiku­tuk­sista on velka­an­tu­misemme, vien­nin pienen­e­m­i­nen ja tuon­tia kor­vaa­van tuotan­non väheneminen.
    Hyvää tarkoit­taen mut­ta lyhyt­näköis­es­ti olemme lyöneet omaan sormeemme . Mah­dol­lisu­utemme kus­tan­taa ja kehit­tää hyv­in­voin­ti­amme olemme itse tärvän­neet lot­toa­mal­la äänestyskupongilla ja myymäl­lä työtämme kaikkien oppi­en vas­taisil­la menet­te­ly­il­lä ja asenteilla.
    “Onnis­tu­imme 70-luvul­la liian hyvin; kär­simme siitä vieläkin”.

    ps.
    Täysin absur­di on nk virheit­ten asenne ydin­voimaan, joka on kaik­ista ener­gian­jalostus­muodoista todis­tet­tavasti ja tuhan­sien reak­torivu­osien koke­muk­sel­la ympäristöys­täväl­lisin ja lisää eniten voimavaro­jamme hyv­in­voin­timme ylläpi­toon ja kehittämiseen.

  8. Jyr­ki Patomä­ki: Tästä voisi vetää myös sen johtopäätök­sen, että tulo­ero­jen kasvu sitä kaut­ta, että oma ase­ma säi­lyy mui­hin kaltaisi­in­sa näh­den ennal­laan, mut­ta rikkaat rikas­tu­vat, ei olekaan niin kohtalokas­ta yhteiskun­tasovun kannalta.

    Toisaal­ta tasa-arvoises­sa demokraat­tises­sa yhteiskun­nas­sa “kaltaisi­in” kuu­lu­vat myös ne rikkaat ja kuu­luisat. Lisäk­si rikkaiden rikas­tu­mi­nen itses­täänkin vähen­tää köy­hien vaiku­tus­val­taa use­am­mal­lakin taval­la ja murentaa demokratiaa.

  9. TomiA:
    Kan­nat­ta­mat­tomaan toim­intaa kan­nus­tavien, tukien raskaut­ta­ma per­ifer­i­nen talous ei tule pär­jäämään keskit­tymiseen kan­nus­taval­la talous- ja valuutta-alueella.

    Esimerkkinä vaik­ka Kainuu.

    Tai Suo­mi.

    Hitto,kun en olisi pilan­nut kieli­taitoani ja työl­listymis­mah­dol­lisuuk­siani ruotsin opiskelul­la. No, oli­han se pakol­lista mut­ta silti. 

    Mik­set lähde Nor­jaan? Siel­lä on kuulem­ma töitä (ja palkkaa) tar­jol­la suo­ma­laisillekin, ja ruotsinkie­len­tai­dostakin olisi taa­tusti hyö­tyä, vaik­ka se hitusen nor­jankielestä eroaakin. Moni tut­tuni on sinne jo men­nyt töitä tekemään. Osasi­vat muuten sat­tumoisin kaik­ki ruot­sia vähin­tään tuon koulu­ruotsin verran …

  10. anonyy­mi: Kun kat­soo sen perus­pe­ri­aat­tei­ta ja luomishis­to­ri­aa, on hyvin vaikea­ta ymmärtää, miten sen piti sel­l­ainen olla. 

    EU on pro­jek­ti, joka mah­dol­lis­taa markki­nao­h­jauk­sen siel­lä, mis­sä se parhait­en tuot­taa hyv­in­voin­tia. EU:n tukip­i­lar­it ovat tavaran, työvoiman ja pääo­man vapaa liikkuvuus. 

    Työvoiman liikku­vu­us ja jotenkin tavaran liikku­vu­uskin ovat asioi­ta, jot­ka keskiver­to poli­itikko ymmärtää. Tiede­tään, että Suomen autovero­tus on laiton­ta nykymuodossaan.

    Pääo­man vapaa liikku­vu­us on vaikeampi mieltää. Onhan meil­lä ihan vakavasti otet­tavia poli­itikko­ja, jot­ka yhä jauha­vat samaa 80-luvun tek­stiä: vero­tus on kansalli­nen asia. Se ei teknis­es­tikkään pidä paikkansa, saati ettei ote­ta huomioon verokil­pailua EU:n sisällä.

    Suomen pääo­mavero­tus on liian korkea. EU:n ansios­ta suo­ma­lainen pääo­ma voidaan siirtää lail­lis­es­ti verotet­tavak­si muualle EU:iin. Ei tarvitse enää kiertää vero­ja ja siirtää pääo­mia lait­tomasti mihinkään, kun kaiken voi tehdä laillisesti.

    Valitet­tavasti tämä ei koske meitä taval­lisia ihmisä, pääo­maa pitää olla aika paljon. Joka tapauk­ses­sa on EU:n ansio, ettei Suomen verot­ta­ja pääse enää kiin­ni suo­ma­laisi­in pääomi­in. Pitkän päälle ne suo­ma­laiset pääo­mat ovat tärkeämpiä suoalais­ten hyv­in­voin­nille kuin lyhyt­näköi­nen vaa­likausit­tainen vero­tu­lo­jen maksimointi.

  11. Jyr­ki Patomä­ki:
    …Tulo­erot eivät ole pelkästään moraalises­sa mielessä ikävä asia… 

    Liian suuret tulo­erot, kuten erään Afrikan sosial­is­tiset maat, aiheut­taa tehot­to­muut­ta taloudessa. Samoin liian pienet tulo­erot, aihet­ta­vat tehot­to­muut­ta. Suo­mi on esimerk­ki jälkim­mäis­es­tä. Riit­tävät tulo­erot, kuten Län­si-Euroopas­sa ja USA:ssa mah­dol­lis­ta­vat talouden dynamiikan.

  12. Evert The Nev­er­Rest:

    …Suo­mi saataisin jälleen ker­ran takaisin Sak­san tieltä takaisin pohjo­is­maiseen hyvinvointivaltioperheeseen. 

    Mielum­min toisin päin. Meil­lä ei ole öljyä kuten Nor­jal­la eikä riit­tävästi yksi­ty­istä suo­ma­laista pääo­maa kuten ehkä Ruot­sil­la on ruot­salaista, joten meil­lä ei ole varaa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan, kuten se nyt ymmär­retään. Sak­san peesaami­nen tuo parem­man elintason.

    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa on posi­ti­ivisia piirteitä. Joten niitä kan­nat­taa ylläpitää. Kuitenkin vain omien resurssien mukaan. Muuten päädymme konkurssi­in, kuten kävi Uuden See­lan­nin. En halua sen kaltaista ultra­l­ib­er­aalia taloutta.

  13. Jän­nän ”ris­tiri­is­taista” mate­ri­aalia Soin­in­vaaras­ta medi­as­sa tähän 48 tun­nin sisään: 

    Ydin­voima-Osmo vihrei­den oikeis­tosi­ivessä puhu­mas­sa tarpeel­li­sista ja täysin anti-key­ne­siläi­sistä säästö­toimista (http://www.hs.fi/kotimaa/Osmo+Soininvaara+Hallitus+on+historiallisen+huono/a1402034466797) VS. Hip­pi-Osmo saar­naa­mas­sa ympäristöstä, tasa-arvos­ta ja vasem­malle kallis­tu­vas­ta makro­talous­poli­ti­ikas­ta Euroopas­sa (http://www.soininvaara.fi/2014/06/06/puheenvuoroni-puoluekokouksessa/)

  14. Hyvä puhe.

    Kuitenkin pari kommenttia:

    OS: Piket­ty huomio tulo­ero­jen lisään­tymis­es­tä vas­taa sel­l­aista trendiä, jota mei­dän on syytä tarkkailla.

    Piket­ty voi olla vähän han­kala ref­er­enssi tässä kohdas­sa, kos­ka hänen kir­jansa dataval­in­taa kohtaan on esitet­ty kri­ti­ikkiä, jota ei voi ihan olanko­hau­tuk­sel­la ohittaa.

    On hyvin mah­dol­lista, että Piket­tyn tekemät oikoti­et ja mah­dolli­nen kir­sikan­poim­inta on irrel­e­vant­tia johtopäätösten kannal­ta, mut­ta asia ei vält­tämät­tä ole ihan lop­pu­un taputeltu.

    OS:Elämme maail­man­his­to­ri­an voimakkain­ta taloudel­lisen kasvun aikaa.

    Tämä on mie­lenki­in­toinen väite, kos­ka totu­usar­vo tun­tuu riip­pu­van siitä, puhutaanko absolu­ut­tis­es­ta GWP:stä, per capi­ta GWP:stä, pros­ent­tikasvus­ta vai absolu­ut­tis­es­ta kasvus­ta. Maa­pal­lon resurssien kannal­ta olen­nainen on kokon­aisu­u­den absolu­ut­ti­nen kasvu, talouden kannal­ta lähin­nä suh­teelli­nen per capi­ta ‑kasvu.

    DeLon­gin datan mukaan maail­man­talouden kokon­aisu­u­den reaa­likasvu on ollut noin 4,9 % vuosi­na 1950–1990. IMF:n mukaan kasvu viimeisen saatavil­la ole­van viiden vuo­den aikana (2008–2012) on ollut noin 3,0 %. Datat eivät ole samas­ta läh­teestä, mikä heiken­tää ver­tailukelpoisu­ut­ta, mut­ta tren­di on tuos­sa. Nup­piko­htaises­sa kasvus­sa ero piene­nee noin 0,7 %-yksikköä johtuen hitaam­mas­ta väestönkasvus­ta nykyään (1,0 %/vuosi vs. 1,7 %/vuosi).

    Tämä “maail­man­his­to­ri­an voimakkain taloudelli­nen kasvu” siis tun­tu­isi pitävän paikkansa absolu­ut­tisen ostovoiman osalta, mut­ta pros­ent­tikasvun osalta toisen maail­man­so­dan jälkeiset vuosikymmenet oli­vat nopeampia. Ei ole myöskään havait­tavis­sa mitään selvää nopeu­tu­vaa trendiä.

  15. Ehkä se johtuu valvom­is­es­ta, mut­ta vihrei­den poli­it­ti­nen ohjel­ma ja palautekeskustelu käy huumorista.

    Eeva Suo­ja­nen ehdot­taa: “Suurten tuulivoimayk­siköi­den hai­tat kansalais­ten ter­vey­delle ja asum­isvi­ihtyvyy­delle on otet­ta­va huomioon voimaloiden sijoituk­ses­sa.” Hylätään

    Han­na Kemp­painen: “Sukupuolisen­si­ti­ivi­nen, sukupuolten val­taero­ja purka­va ja sukupuolten mon­i­naisu­u­den huomioon otta­va ihmisoikeuskas­va­tus on sisäl­lytet­tävä ope­tus­su­un­nitelmi­in kaikille tasoille.” Hyväksytään

    Vir­pi Kauko: “Luo­mu­s­tan­dard­e­ja on tarken­net­ta­va eri­tyis­es­ti pois­ta­mal­la main­in­ta home­opa­ti­as­ta sairaiden eläin­ten hoi­dos­sa. Home­opa­tia ei ole toimi­va hoit­o­muo­to. Eläimet on hoidet­ta­va asian­mukaisin keinoin.” Äänestetään

    *

    Kun Osmo näköjään jälleen ker­ran olet vah­vasti sitä mieltä, että vihrei­den tulisi nor­mal­isoi­da suh­teen­sa ydin­voimaan, niin nouse sinne kok­ouslaval­lenne, ota mikro­foni käteen ja sano: “Minä kan­natan ydin­voimaa.” Jos yhä pitäisin ilmas­ton­muu­tos­ta vaka­vana uhkana, niin pitäisin myös moraalit­tomana ja itsekkäänä, ettet kerän­nyt rohkeut­ta sanoa kan­nat­tavasi ydin­voimaa jo vähin­tään 20 vuot­ta sitten. 

    Etkö todel­la ole koskaan tun­tenut oman­tun­non­tuskia siitä, kuin­ka paljon parem­mat reaaliset edel­ly­tyk­set ihmiskun­nal­la voisi nyt olla siir­tyä vähäpäästöiseen ener­giat­alouteen vuo­teen 2050 men­nessä, jos ympäristöli­ike ei olisi osaltaan hidas­tanut ydinen­er­gian rak­en­tamista ja etenkin tutkimusta.

    Luin/selasin viikko pari sit­ten usei­ta vuosik­er­to­ja vihre­itä lanko­ja, ennen kuin heitin ne paperinkeräyk­seen. Yhdessä niistä oli siteer­at­tu David Mack­ayn arvio siitä, mitä edel­lyt­täisi Bri­tann­ian siir­tymi­nen uusi­u­tu­vaan ener­giaan. Tulee nyt ulko­muis­tista, mut­ta mit­talu­okat ovat uskoak­seni oikein.
    Osa päästövähen­nyk­sistä saadaan ener­giate­hokku­ud­es­ta, mut­ta senkin jäl­keen Bri­tan­nia tarvit­sisi nykyisen yhteiskun­nan pyörit­tämisek­si: Walesin kokoisen alueen tuulivoimaloi­ta, 12 m² aurinkopa­neelei­ta henkeä kohden talo­jen katoille, (talo­jen katoille, kos­ka) 75% Bri­tann­ian maa-alas­ta tarvit­taisi­in ener­giakasveille kor­vaa­maan fos­si­iliset polt­toaineet, sato­ja kilo­me­tre­jä ran­nikoista pitäisi val­jas­taa hyö­dyn­tämään aal­tovoimaa, sekä tietenkin run­saasti säätövoimaa varoik­si, suh­teessa siihen, mis­sä määrin ener­giaverkkoa saataisi­in paranneltua.

    Tämä on se globaali todel­lisu­us, jos­ta Ville Niin­istö juuri tote­si, että olisi “pöl­höpop­ulis­mia väit­tää sen mak­sa­van”. Tuo­han on aivan kamala logisti­nen ja taloudelli­nen paina­jainen. Miten Bri­tan­nia hoitaisi tuon niin, että 50+% kansas­ta ei pian äänestäisiä UKIP:ia pysäyttämään/perumaan sen kaiken. Se humi­se­va, 150m korkeu­teen nou­se­va myl­ly oikeasti ärsyt­tää ihmisiä. Mod­erni yhteiskun­ta ei kestä pitk­iä sähkökatko­ja, joten ne riit­tävän säätövoiman päällekkäiskus­tan­nuk­set oli­si­vat välttämättömät.

    Mieti nyt tilas­toti­etelijänä, mitä nuo mit­takaa­vat tarkoit­ta­vat Bri­tann­ian kohdal­la. Lisää epä­var­muustek­i­jät ja arvioi riskik­er­toimet taloudel­liselle katas­tro­fille. Ne ovat samo­ja kaikille tiheään asute­tu­ille maille ja alueille. Kuin­ka paljon luotet­tavampi ja toimi­vampi ratkaisu, ja vähin­tään ratkaisun osa ydin­voima on. Ei tarvitse peit­tää Walesin kokoista aluet­ta tuulimyl­lyin. Ei tarvitse kil­pail­la samal­la tapaa ruoan­tuotan­non (sähköau­tot, sähköi­nen raideli­ikenne) tai met­sien säi­lymisen kanssa Indone­si­as­sa tai Brasiliassa. 

    Tutkimuk­sen ja saadun laitoskoke­muk­sen myötä ydin­voimaa voitaisi­in skaala­ta ja rak­en­taa mukau­tu­vi­in tarkoituk­si­in. Ehdotit joskus itse (koepal­lona?), että pieni voimala Helsin­gin edustal­la voisi hoitaa Helsin­gin tarvit­se­man läm­mi­tyk­sen, kun­han ihmiset eivät pelkäisi sitä. Koke­muk­sen myötä laitosyk­siköi­den ja siten ydin­voiman hin­ta alenisi. Tori­u­mista tulisi vai­h­toe­htoinen polt­toaine. Futu­uriset reak­tor­i­tyyp­it tar­joaisi­vat real­is­tisen mah­dol­lisu­u­den moninker­tais­taa sähkön­tuotan­to laitosyk­sikköä kohden sekä käsitel­lä nykyiset ydinjätteet.

    Nouse sinne lavalle ja sano tämä (no tiedän toki, että et). Teet samal­la palveluk­sen sosi­olo­gialle ja psykolo­gialle (joukko­jen tutkimus, aku­ut­ti hys­te­ria, mad­ness of the crowds jne.).

    1. 20 vuot­ta sit­ten ydin­voimalat oli­vat vielä varsin vaar­al­lisia. Ei ollut kelvol­lisia suo­jakuo­ria eikä ennen kaikkea yti­men kaappaajia. 

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    20 vuot­ta sit­ten ydin­voimalat oli­vat vielä varsin vaar­al­lisia. Ei ollut kelvol­lisia suo­jakuo­ria eikä ennen kaikkea yti­men kaappaajia. 

    Nuoko tur­val­lisu­ut­ta ovat parantaneet?

    Sydänkaap­parin tekevät tarpeel­lisek­si nykyiset entistä suurem­mat voimalat, ei esim. Lovi­isas­sa sel­l­aisil­la paljoa tehtäisi sil­lä sula sydän kyetään pitämään paineas­t­ian sisäl­lä (“in-ves­sel reten­tion”). OL3-tyy­li­nen vaa­timus matkus­ta­jakoneen kestävästä ulkokuores­ta taas oli suo­ra reak­tio WTC-iskuihin.

    Vähem­män var­maan olisi väkeä kuol­lut jos ter­ror­is­tit oli­si­vat iske­neet ydin­voimaloi­hin tornien sijaan. Ja mitä suu­ru­u­den ekono­mi­aan tulee niin siihen ovat osaltaan poli­itikotkin vas­tu­us­sa (esimerkkinä Fen­novoima joka haki lupaa joko kah­teen pie­neen tai yhteen isoon reak­tori­in, sai luvan yhteen eli suun­tau­tui isoon ja nyt joutunut pienen­tämään. Ei vält­tämät­tä olisi tilanne eri­lainen jos olisi läht­enyt alku­jaan pienem­piä rak­en­ta­maan mut­ta ken tietää).

    Tur­val­lisu­ut­ta on paran­net­tu mut­ta ehkä enem­män jatku­val­la kehi­tystyöl­lä kuin aivan uusil­la kujeil­la? No, pois­lukien maat jois­sa on vaa­dit­tu aina täy­delli­nen toteu­tus lähtöjäänkin.

    Täy­tyy tosin myön­tää että Hesarin uuti­soin­ti puoluekok­ouk­ses­ta sai ainakin min­ut vakavasti hark­it­se­maan Viite:n jäsenyyt­tä. Pitäisi vain peri­aa­teo­hjel­ma hyväksyä ja siinä on noin puoli kap­palet­ta asi­aa jota en voi hyväksyä. Mitenköhän suuri syn­ti se sit­ten onkaan.

  17. Osmo Soin­in­vaara: 20 vuot­ta sit­ten ydin­voimalat oli­vat vielä varsin vaar­al­lisia. Ei ollut kelvol­lisia suo­jakuo­ria eikä ennen kaikkea yti­men kaappaajia. 

    Naa­puris­sa ei ollut suo­jakuo­ria, län­tisi­in kau­pal­lisi­in ydin­voimaloi­hin painet­ta kestävät suo­jakuoret raken­net­ti­in jo 60-luvul­la. Kuoret ovat ehkäis­seet län­nessä ainakin muu­ta­man katas­trofin. Oli­si­vat ehkäis­seet myös Fukushi­mas­sa, jos voimalois­sa olisi tehty edes alkeel­lisia hätätilanneharjoituksia.

    1. Sel­l­aisia suo­jakuo­ria, joi­ta nyt tehdään Olk­ilu­o­to 3:een ei ole ollut ennen mis­sään. Kestää lentokoneen tahal­lisen törmäyksen.

  18. Viherinssi: Piket­ty voi olla vähän han­kala ref­er­enssi tässä kohdas­sa, kos­ka hänen kir­jansa dataval­in­taa kohtaan on esitet­ty kri­ti­ikkiä, jota ei voi ihan olanko­hau­tuk­sel­la ohittaa.

    Linkke­jä?

  19. Kalle: EU on pro­jek­ti, joka mah­dol­lis­taa markki­nao­h­jauk­sen siel­lä, mis­sä se parhait­en tuot­taa hyv­in­voin­tia. EU:n tukip­i­lar­it ovat tavaran, työvoiman ja pääo­man vapaa liikkuvuus.

    Mah­dol­lis­taa toki, jos oikein yritetään ja muute­taan pro­jek­tin alku­peräi­nen luonne. Kyse kuitenkin on alun­perin teol­lisu­u­den pro­jek­tista, johon on sit­tem­min liimau­tunut kyl­keen finanssisek­tori ja kaiken­näköiset suuryri­tys­ten lob­bar­it, jne. En oikein ymmär­rä, miten se tuo­hon alku­peräiseen totea­muk­seen sovel­tuu. Tai no kaik­ki nuo­han kyl­lä halu­vat markki­navoimat kuri­in, mut­ta aika paljon eri taval­la kuin taval­liset ihmiset…

    Han­nu Myl­ly­nen: Verot on viisas­ta kerätä haitallisia ja tuh­laavia asioi­ta verottamalla .

    Näi­hin kuu­lu­vat tuloerot.

    Maat­alout­takin pitäisi verot­taa enem­män jot­ta hai­tat ja kor­rup­tiot pieneni­sivät ja tehokku­us paranisi. Ei hait­taa vaik­ka omavaraisu­usas­teemme lask­isi; päinvastoin.

    Hait­taisi aika paljon ilmas­ton­muu­tos­ta ajatellen. Maat­alous­maa-ala vähe­nee globaal­isti jo pelkästään sen takia (muitakin syitä on) ja äärisää tuot­taa enem­män katovu­osia ja huonom­pia sato­ja yleen­säkin. Tässä mielessä ei tosi­aankaan kan­na­ta laskea omavaraisuusastetta.

  20. anonyy­mi: Linkke­jä?

    Aloi­ta googlaa­mal­la “FT Piket­ty crit­i­cism”. Sit­ten klik­sut­tele­maan kri­ti­ikkiä ja kri­ti­ikin kri­ti­ikkiä ja kri­ti­ikin kri­ti­ikin kri­ti­ikkiä. En ole pere­htynyt niin syväl­lis­es­ti asi­aan, että osaisin koko vyy­hdis­tä sanoa mitään kovinkaan viisasta. 

    Kon­sen­sus­ta ei ole muus­ta kuin siitä, että osa datas­ta on jol­lain taval­la huonos­ti ver­tailukelpoista. Finan­cial Times on tietenkin sitä mieltä, että se kaataa koko tari­nan, ja toisel­la puolel­la on kan­ta, jon­ka mukaan pienet virheet eivät vaiku­ta lainkaan.

    FT:n jut­tu tuli muu­ta­ma viikko sit­ten, ja laineet lyövät korkealle. Näp­pitun­tu­mal­ta tiede on jäänyt vähän taka-alalle, ja mielip­i­teet määräy­tyvät poli­it­tisen ori­en­taa­tion perus­teel­la. Tämä tap­pelu kuitenkin poikkeaa siitä taval­lis­es­ta sil­la, että yleen­sä san­o­taan “väärä johtopäätös”, nyt san­o­taan “virheelli­nen data”. Lisäk­si nyt keskustelua käy­dään varsin korkean profi­ilin mediois­sa, jois­sa edes vähän yleen­sä kat­so­taan, mihin lusik­ka törkätään.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Sanoinko jotain antikey­ne­siläistä Hesarin haastattelussa?

    Et, pahoit­te­lut. Sen sijaan aiem­mas­sa blogi­postis­sasi oli sel­ven­net­ty, mik­si tuet hal­li­tuk­sen nykylin­jaa tiukan finanssipoli­ti­ikan suh­teen. Se taas vaikut­taa hyvinkin anti-keynesiläiseltä. 

    Etunenässä tun­tuu usko­mat­toma­l­ta, että Krug­man­ista pitävä huip­pupoli­itikko antaa tuken­sa ensi vuo­den viiden mil­jardin euron säästöille samal­la, kun työt­tömyysaste on kohon­nut vuodessa 6,5 pros­en­tista yhdek­sään. Ensi vuon­na päästäneen hel­posti kymme­neen. Ilman kysyn­tää tar­jon­ta­puolen uud­is­tuk­set ovat turhia.

    Huo­mat­tavasti parem­pi veto olisi ollut vetää tiukem­paa lin­jaa palkko­jen suh­teen, toteut­taa esite­tyt tar­jon­tau­ud­is­tuk­set (ja vähän päälle) sekä luva­ta ammat­ti­jär­jestöille samal­la ekspan­si­ivisem­paa finanssipoli­ti­ikkaa seu­raaviksi vuosiksi.

    Viherinssi: Piket­ty voi olla vähän han­kala ref­er­enssi tässä kohdas­sa, kos­ka hänen kir­jansa dataval­in­taa kohtaan on esitet­ty kri­ti­ikkiä, jota ei voi ihan olanko­hau­tuk­sel­la ohittaa.
    On hyvin mah­dol­lista, että Piket­tyn tekemät oikoti­et ja mah­dolli­nen kir­sikan­poim­inta on irrel­e­vant­tia johtopäätösten kannal­ta, mut­ta asia ei vält­tämät­tä ole ihan lop­pu­un taputeltu.

    Nojaa, Piket­ty vas­tasi tarkasti jokaiseen syytök­seen, ja aika perät­tömiltähän nuo vaikut­ti­vat. Tässä Krug­manin kom­ment­ti itse lop­pupäätelmistä var­al­lisu­usero­jen kasvun suh­teen, kri­ti­ik­istä riippumatta: 

    http://krugman.blogs.nytimes.com/2014/05/24/is-piketty-all-wrong/?_php=true&_type=blogs&_r=0

    1. Huo­mat­tavasti parem­pi veto olisi ollut vetää tiukem­paa lin­jaa palkko­jen suh­teen, toteut­taa esite­tyt tar­jon­tau­ud­is­tuk­set (ja vähän päälle) sekä luva­ta ammat­ti­jär­jestöille samal­la ekspan­si­ivisem­paa finanssipoli­ti­ikkaa seu­raaviksi vuosiksi.

      Kyl­lä, olisi huo­mat­tavasti parem­pi. Mut­ta kun ne tar­jon­tau­ud­is­tuk­set on blo­keer­at­tu (eläkeikä, työt­tömyys­tur­van kesto ja por­ras­tus, mata­la­palkkatu­ki jne) on vas­tu­u­ton­ta has­sa­ta rahaa elvy­tyk­seen, kun talouis ei voi elpyä. Suomen julki­nen talous on ollut ali­jäämäl­lä mitat­tuna toisek­si elvyt­täv­in­tä Kyproksen jäl­keen Euroopassa.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Sel­l­aisia suo­jakuo­ria, joi­ta nyt tehdään Olk­ilu­o­to 3:een ei ole ollut ennen mis­sään. Kestää lentokoneen tahal­lisen törmäyksen.

    Tätäkö ei sit­ten tapahtunut?

    https://www.youtube.com/watch?v=xM8E-CogkYE

    (Siinä wan­ha suihkuhävit­täjä kolah­taa nimeno­maan ydin­voimalan suo­jaraken­nus­ta simu­loivaan betoni­seinään 800 km/h. Kan­nat­taa kat­soa miten paljon betoni vaurioitui.)

    Joo, teknis­es­ti ottaen OL3 on luul­tavasti ensim­mäi­nen voimala, joka ei ole mil­län­säkään liiken­ne­len­tokoneen tör­mäyk­ses­tä, kävi miten kävi. Van­hem­mil­la voimaloil­la vahinko voi olla mah­dolli­nen, jos kone tör­mää juuri oikeal­la taval­la. Läpäi­se­viä osia lenskaris­sa ovat lähin­nä moot­tor­ei­den akselit ja laskute­lineen pääosat; näi­den pitäisi osua juuri oikeisi­in kom­po­nent­tei­hin, että isom­pia vahinko­ja syn­ty­isi. Tuli­pa­lo tosin voisi myös edesaut­taa esim. tur­va­jär­jestelmien vaurioita.

    Ja sit­tenkin aiheutuneet vahin­got oli­si­vat enin­täänkin luokkaa Fukushi­ma, eli ulkop­uolisille aiheutuneet ter­veysvahin­got — jos niitä olisi — hukkuisi­vat armot­ta taustakohinaan.

    Jos tuo on todel­la se perustelu, mik­si ydin­voimaa ei voin­ut 20 vuot­ta sit­ten kan­nat­taa, niin aika heikoil­la jäil­lä ollaan.

    1. Kaik­ki suuret ydin­voim­nalaon­net­to­muudet ovat tapah­tuneet 70- ja 80-luvuil­la raken­ne­tu­ille voimaloille, joiden tur­val­lisu­us­määräyk­set ovat alkeel­lisia, ja jois­sa onnet­to­muu­den seu­ru­ak­sia ei voi­da rajoit­taa, jos kaik­ki menee pieleen. Uusis­sa voimalois­sa onnet­to­muu­den seu­rauk­set saadaan jotenkin han­skatuk­si esimerkik­si yti­men kaap­paa­jan ansiosta.

      Fukusi­mas­sa ei ollut poaljon kuolonuhre­ja, mut­ta kymmenet­tuhan­net ovat joutuneet jät­tämään kotinsa.

  23. anonyy­mi:… jos oikein yritetään ja muute­taan pro­jek­tin alku­peräi­nen luonne. Kyse kuitenkin on alun­perin teol­lisu­u­den pro­jek­tista, johon on sit­tem­min liimau­tunut kyl­keen finanssisek­tori ja kaiken­näköiset suuryri­tys­ten lobbarit …

    No ei. Alun­perin EU, enti­nen EEC, omaa sukua ECSC eli Euroopan hiili- ja teräsy­hteisö, on poli­it­ti­nen pro­jek­ti, jon­ka lait­toi alulle vuon­na 1951 Ran­skan ulko­min­is­teri Robert Schu­man, tarkoituk­se­naan inte­groi­da maid­en, eri­tyis­es­ti Sak­san Ran­skan, taloudet siten että sota ei enää olisi käypä menetelmä ratkaista poli­it­tisia kiis­to­ja. Yhteisö perustet­ti­in Pari­isin sopimuk­sel­la vuon­na 1951.

  24. Han­nu Myl­ly­nen: Maat­alout­takin pitäisi verot­taa enem­män jot­ta hai­tat ja kor­rup­tiot pieneni­sivät ja tehokku­us paranisi. Ei hait­taa vaik­ka omavaraisu­usas­teemme lask­isi; päin­vas­toin. Elinkus­tan­nuk­semme pieneni­sivät ja kehit­tyneimät­tömien val­tioiden elin­ta­so kohoaisi.

    Mitääh ! Hai­tat ja kor­rup­tio, voisitko yhtään ava­ta näitä absurdiuksia? 

    Ja yhtä käsit­tämätön­tä, miten verot­ta­mi­nen vähen­tää kus­tan­nuk­sia ja lisää tehokku­ut­ta ? Väitätkö, että maat­alouden kus­tan­nuk­sia (verot , lait) ja kil­pailua / tuon­tia lisäämäl­lä ympäristön tila ja eläin­ten kohtelu paranee?

    Kun kulut­ta­ja halu­aa entistä vähem­män maataouden aiheut­tamia “hait­to­ja” niin samal­la se merk­it­see kalli­im­paa tuot­tamista. Kulut­ta­ja väistää oman vas­tu­un­sa halu­a­mal­la siirtää maat­alous­tuotan­non halvem­man tuotan­non mai­hin, sil­lä siel­lä jous­taa ympäristö , tuotan­to­hy­gien­ia ja eläin­ten kohtelu.

    Suomes­sa nämä kaik­ki ovat maail­man ehdo­ton­ta eliittiä.

  25. Osmo Soin­in­vaara:

    Fukusi­mas­sa ei ollut poaljon kuolonuhre­ja, mut­ta kymmenet­tuhan­net ovat joutuneet jät­tämään kotinsa.

    Sen sijaan vesivoima aiheut­ti kuolonuhre­ja samas­sa yhtey­dessä. Ja ymmärtääk­seni se ihmis­määrä mikä on joutunut maail­man­laa­juis­es­ti muut­ta­maan vesivoiman alta ei ole varsi­nais­es­ti mitätön.

  26. Kom­men­toin vielä tuon uuden ohjel­man ( http://www.vihreat.fi/files/liitto/Poliittinen_ohjelma2014stilisoimaton.pdf )tasa-arvoa/fem­i­nis­miä koske­vaa osu­ut­ta. Näitä kah­ta käsitet­tä yritetään tar­jo­ta syn­onyymeina. Silti juuri hyväksy­tyn poli­it­tisen ohjel­manne kahdek­san “tasa-arvo“tavoitetta ovat seuraavat:

    1. Van­hem­muu­den kus­tan­nusten tasaami­nen työ­nan­ta­jien kesken

    2. 6+6+6‑malli

    3. Riit­tävät neu­traalit keskustelu­palve­lut abort­tia hark­it­seville naisille

    4. Tran­sih­mis­ten oikeuk­sien paran­t­a­mi­nen, mm. pien­ten las­ten leikke­lyn lopettaminen

    5. Sukupuolten sama­palkkaisu­u­den edistäminen

    6. Kaikki­in julk­isi­in päätök­si­in sukupuo­li­vaiku­tusten arviointi

    7. Pörssiy­htiöi­den hal­li­tuk­si­in 40% naiskiintiöt

    8. Lähisuhde- ja per­heväki­val­lan vas­taisen yleis­sopimuk­sen rat­i­fioimi­nen, naisi­in kohdis­tu­van väki­val­lan vas­taista työtä koordi­noivan toimie­li­men perustaminen.

    Koh­ta 4. on tietenkin kan­natet­ta­va, ja koh­ta 1. tietyin varauksin. 

    Mut­ta koh­ta 2. ei lähde tasa-arvos­ta tai vapaud­es­ta, vaan rajatun ryh­män uranaisia urain­tres­seistä (tiedä läh­teekö hei­dänkään intres­seistään sit­ten, kun se oma lap­si on sylis­sä). Se tunkeu­tu­isi per­hei­den henkilöko­htaiseen päätök­sen­tekoon ja lisäisi las­ten pahoin­voin­tia (Suomes­sa sep­a­raa­tioahdis­tuk­ses­ta ovat kir­joit­ta­neet mm. Jari Sinkko­nen ja Keltikan­gas-Järvi­nen). Tätä 6+6+6 mallia vas­tus­taa suurin osa suo­ma­lai­sista, ja sitä ovat etenkin naiset itse vastustaneet.

    Koh­ta 3, mitä on neu­traali keskustelu abortista? Nais­tutkimuk­sen sisäl­lähän on ollut aika ajoin suun­tauk­se­na kieltää, kaiken todel­lisen näytön vas­tais­es­ti, että abortista jäisi naiselle syyl­lisyy­den­tun­net­ta ja sen takia jälk­i­hoitoa on laiminlyöty. 

    Koh­ta 5, tehtyä työ­tun­tia kohden naiset ja miehet ovat jo lähelle sama­palkkaisia. Miehet val­it­se­vat tehdä enem­män ylitöitä ja tekevät muutenkin pidem­piä työvi­ikko­ja. Miten tämä kom­pen­soidaan, jos naiset itse suo­si­vat vapaa-aikaa miehiä enem­män ja mielu­um­min? Kun huomioidaan vielä, että niiden har­vo­jen todel­la rikkaiden miesten rin­nal­la on usein se kulut­ta­va vaimo, ja että nais­ten ammatit ovat tur­va­tumpia, miesten työt­tömyys vaikeam­paa, eivätkä naiset edes ole yhtä halukkai­ta otta­maan yri­tys­ten perus­tamisen riskiä, niin miten tätä pitäisi läh­estyä poliittisesti? 

    Koh­ta 6, tajuaako joku nais­tutkimuk­sen jar­gonia sukupuo­li­vaiku­tusten arvioin­nista, “suvauk­ses­ta”. Miten se tehdään kaikki­in poli­it­tisi­in päätök­si­in? Kuka ja miten sen tekee? Mil­laista lisäby­rokra­ti­aa se edel­lyt­tää? Mil­laista poh­ja­teo­ri­aa vas­ten arvioin­ti tehdään? MIHIN sil­lä pyritään?

    Koh­ta 7, pörssiy­htiöi­den naiski­in­tiöi­den (kuten muidenkin naiski­in­tiöi­den) suurimpia vas­tus­ta­jia ovat maail­mal­la tavan­mukaan olleet korkeisi­in asemi­in­sa ilman kiin­tiöitä päässeet naiset. He koke­vat kiin­tiöi­den tulon jäl­keen, ettei heitä aina enää arvoste­ta omana itsenään ja omil­la ansioil­laan. Kiin­tiöi­den sovelt­a­mi­nen yksi­tyisen sek­torin mer­i­tokra­ti­aan on hyvin ongel­mallista. Sosial­is­min pakotet­tua “tasa-arvoa”, jota ei koskaan tul­la sel­l­aisek­si koke­maan (sik­si kiin­tiö­paikallis­ten halvek­sun­ta selän takana), ei mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvoa. Tästä kiin­tiö­mallista on myös huono­ja tulok­sia maail­mal­ta, lukekaa esimerkik­si, miten Nor­jas­sa kävi.

    Koh­ta 8, mik­si per­he- ja parisuhde­väki­val­lan vas­taisen sopimuk­sen rat­i­fion­nista on johtopäätök­senä naisi­in kohdis­tu­van väki­val­lan vas­taisen toimie­li­men eikä per­he- ja parisuhde­väki­val­lan vas­taisen toimie­li­men perus­t­a­mi­nen? Muis­taak­seni joku ehdot­ti tämän kohdan muut­tamista? Ei men­nyt äänestyk­sessä lävitse? Outoa, sil­lä poli­isinkin tilas­to­jen mukaan kym­meniä pros­ent­te­ja vakavas­ta parisuhde­väki­val­las­ta on nais­ten tekemää, ja lap­sia molem­mat sukupuo­let pahoin­pitelevät Suomes­sa suun­nilleen samoissa määrin.

    Vielä, ja tämä on tärkein­tä. Mitä listal­la ei ole? Listal­la tasa-arvo­huolista ei ole miesten paljon suurem­paa syr­jäy­tymistä, suurem­pia itse­murhaluku­ja, elin­ta­pa­sairauk­sia, alem­paa elinikää, poikien koulu­vi­ihtymät­tömyyt­tä, poikien huonoa koulumen­estys­tä, poikien opiskelu­jen kesken­jät­tämistä, poikien syr­jäy­tymistä opiskelu- ja työelämästä jo ennen 25-ikävuot­ta, miesten vaikeam­paa työt­tömyyt­tä, mies­val­tais­ten ammat­tien vähen­tymisen uhkaa robo­t­i­saa­tion myötä jne. Ei mitään näistä. Kun vihreät totea­vat, että “tasa-arvoon on vielä matkaa”, niin ilmeis­es­tikään näitä ja niiden kaltaisia ei tarkoite­ta. Miten tasa-arvo edes las­ke­taan vihrei­den asteikol­la? Naiset elävät Suomes­sa keskimäärin parem­paa elämää kuin miehet. Eikö tämä ole se luku viivan alla, jota välil­lä voisi kat­soa? Eikä nähdä tasa-arvoa fem­i­nis­tisen ide­olo­gian linssin lävitse, joka väli­in kieltää koko sukupuolen ja väli­in korot­taa sitä kaiken ylitse, miten itselle kul­loinkin parhait­en sopii.

    Joten kyl­lä fem­i­nis­mi on teille se oikea sana. Mut­ta älkää sitä tasa-arvok­si kut­suko. Olette fem­i­nisti­nen, ette tasa-arvoa aja­va puolue.

    Kir­joitin tästä, kos­ka se on uskoak­seni tärkein nykyvihre­itä puolueena määrit­tävä tek­i­jä, jopa tärkein syy äänestää vihre­itä, ja hyvin mon­elle syy olla äänestämät­tä, jos net­tikeskuste­lut nyt ovat minkään­lainen mit­tari. Äänestäjänne ovat pääosin naisia ja näille naisäänestäjil­lenne tilas­tol­lis­es­ti kat­sot­tuna erit­täin suuri, toden­näköis­es­ti tärkein, äänestyspe­ruste on äänestää naista. Sukupuolel­la ei ole väliä, ja sit­ten se onkin kaik­ki kaikessa. Tähän paradok­si­in tör­mää nais­tutkimuk­ses­sakin todel­la usein. 

    Olen laskenut useista vaaleista, kun­nal­lis­ta­sol­ta eurovaalei­hin, vihrei­den ääni­jakau­man sukupuolen mukaan ja vaaleista toiseen naise­hdokkaanne vievät n. 59–66% äänistä (vielä en ole tör­män­nyt vaali­in, jos­sa vihrei­den miese­hdokkaat pää­si­sivät lähellekään 50%:ia). Joko teil­lä on todel­la surkei­ta miese­hdokkai­ta tai sit­ten suuren osan äänestäjiänne mielestä se, mitä on jalko­jen välis­sä, on kaikkein tärkein edel­ly­tys hyvälle päätök­sen­tek­i­jälle. Sinän­sä asi­aa ei tarvitse arvuutel­la, kos­ka niin moni lausuu sen ääneen ja on siitä ver­rat­tain ylpeä.

    Tämä torp­paa mon­en nuoren miehen uran vihreis­sä. Selit­tää mon­en lupaa­van ja älykkään nuoren miehen huonon ääni­t­u­lok­sen eri vaaleis­sa. Vaik­ka kuin­ka tuo vihreä mies markki­noisi itseään, näke­myk­siään, osaamis­taan, niin tyyp­il­lisen vihreän naisäänestäjän silmis­sä poli­it­tis­es­ti huonom­paa, vähem­män arvokas­ta sukupuoltaan hän ei pysty vaihtamaan.

  27. Osmo Soin­in­vaara: Kaik­ki suuret ydin­voim­nalaon­net­to­muudet ovat tapah­tuneet 70- ja 80-luvuil­la raken­ne­tu­ille voimaloille, joiden tur­val­lisu­us­määräyk­set ovat alkeel­lisia, ja jois­sa onnet­to­muu­den seu­ru­ak­sia ei voi­da rajoit­taa, jos kaik­ki menee pieleen.

    Ehkä hie­man yksinker­tais­tet­tu näke­mys, ainakin jos tarkastel­laan län­tisiä kau­pal­lisia voimaloi­ta. Esimerkik­si tekni­ikkaa ja tur­val­lisu­us­määräyk­siä kehitetään jatku­vasti koke­musten ja uuden tiedon pohjalta. 

    Fuk­shi­man katas­trofin perussyynä oli se, että TEPCO ummisti silmän­sä jopa suo­raan sille osoite­tu­ille varoituk­sille ja laimin­löi uudistukset.

    Län­ti­sis­sä kau­pal­li­sis­sa voimalois­sa on ylipäätän­sä tapah­tunut vain muu­tamia onnet­to­muuk­sia, jois­sa radioak­ti­ivi­su­ut­ta on vuotanut mainit­tavia määriä tehdasalueen ulkop­uolelle: http://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_and_radiation_accidents_and_incidents#Nuclear_reactor_attacks

  28. Viherinssi: Aloi­ta googlaa­mal­la “FT Piket­ty criticism”.

    No siihen FT:n jut­tuun oli kyl­lä tul­lut jo suh­teel­lisen pure­vaa kri­ti­ikkiä Krug­manil­ta. Ajat­telin, että sit­tem­min olisi ilmaan­tunut jotain pätevämpää.

    pjt: No ei. Alun­perin EU, enti­nen EEC, omaa sukua ECSC eli Euroopan hiili- ja teräsy­hteisö, on poli­it­ti­nen pro­jek­ti, jon­ka lait­toi alulle vuon­na 1951 Ran­skan ulko­min­is­teri Robert Schu­man, tarkoituk­se­naan inte­groi­da maid­en, eri­tyis­es­ti Sak­san Ran­skan, taloudet siten että sota ei enää olisi käypä menetelmä ratkaista poli­it­tisia kiistoja.

    Luulen, ettei tuo­ta olisi tehty, ellei pro­jek­til­la olisi ollut teol­lisu­u­den vank­ka tuki. Jäl­keen­päin on toki vaikea­ta maal­likon tutkail­la, kuin­ka suurelta osin rauhanaate oli todel­li­nen tavoite ja kuin­ka suurelta osin pelkkä onnekas sivu­tuote, jol­la asi­aa voiti­in markkinoida.

    Oli asia miten tahansa, alku­peräiseen väit­teeseen viitat­en kyse ei kuitenkaan liene ollut niinkään markki­navoimien suit­simis­es­ta vaan pikem­minkin päin­vas­toin, jos markki­noi­ta avattiin.

  29. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä, olisi huo­mat­tavasti parem­pi. Mut­ta kun ne tar­jon­tau­ud­is­tuk­set on blo­keer­at­tu (eläkeikä, työt­tömyys­tur­van kesto ja por­ras­tus, mata­la­palkkatu­ki jne) on vas­tu­u­ton­ta has­sa­ta rahaa elvy­tyk­seen, kun talouis ei voi elpyä. Suomen julki­nen talous on ollut ali­jäämäl­lä mitat­tuna toisek­si elvyt­täv­in­tä Kyproksen jäl­keen Euroopassa.

    Eläkeiän nos­to ei ole johtanut ikäänt ynei­den tuöl­lisyy­den eikä kokon­aistyöl­lisyy­den kasvuun.

    Vaik­ka Sak­sas­sa eläkikää on nos­tet­tu , työt­tömyys­tur­vaa leikat­tu, luo­tu työ­pakkoa etc niin silti Sak­san ikään­tynei­den työl­lisyysaste on pysynyt ennal­laan Suomen tasolla.

    Tan­skas­sa varhaiseläkkei­den ja ikään­tynei­den suo­jan pois­to johti ikään­tynei­den työl­lisyy­den r omahtamiseen.

    ETK julk­isti asi­as­ta tutkimuk­sen ja se komoaa Osmon väit­teet täysin

    Var­ti­ainen ja Soin­in­vaara ker­to­vat propagandaa

    1. Mik­si ver­taat katoliseen (osit­tain) Sak­saan työl­lisyysas­teessa, mik­si et protes­tant­tiseen Ruot­si­in? Jos uskon­to määrää naiset koti­in hoi­vatyöhön (tässä tapauk­ses­sa van­hus­ten hoitoon), työl­lisyysaste jää aika matalalaksi.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Sel­l­aisia suo­jakuo­ria, joi­ta nyt tehdään Olk­ilu­o­to 3:een ei ole ollut ennen mis­sään. Kestää lentokoneen tahal­lisen törmäyksen.

    Nyt kun tämä on kaikkien poten­ti­aal­is­ten lentokoneel­la tör­määjien tiedos­sa, niin mik­si ne eivät val­it­sisi niitä vier­essä ole­via raken­nuk­sia, jois­sa tör­mäyskestävyys ei ole samaa luokkaa tai Lovi­isaa? Ja mik­si kukaan ottaisi ydin­voimalan kohteek­si kun maa on täyn­nä muun­ta­mo­ja, öljysäil­iöitä ja muu­ta hel­posti reaalosoitavaa, jos halu­taan saa­da mak­si­maa­li­nen vahinko? Ydin­voimalat aiheut­ta­vat outoa hysteriaa.

  31. Osmo Soin­in­vaara:

    Fukusi­mas­sa ei ollut poaljon kuolonuhre­ja, mut­ta kymmenet­tuhan­net ovat joutuneet jät­tämään kotinsa.

    Tämä on tot­ta, mut­ta on muis­tet­ta­va, että osa tästä evakuoin­nista on vähin­täänkin epä­suo­rasti seu­raus­ta vuosikym­me­nien säteilypelottelusta.

    Suomes­ta, näin esimerkik­si, löy­tyy kohtu­ullisen paljon aluei­ta, joil­la asu­vat saa­vat saman­su­u­ruisia tai jopa suurem­pia vuosian­nok­sia kuin isol­la osal­la evakuoitu­ja aluei­ta saisi. Kun jo Tsher­nobylistä tiede­tään, että psyykkiset ongel­mat ovat näis­sä tapauk­sis­sa se kaikkein suurin hait­ta, niin herää kysymys, mik­si kaiken­lainen säteilypelot­telu sal­li­taan niin kritiikittä.

    Sinän­sä on toki hyvä, että evakuoiti­in, var­muu­den vuoksi. 

    Mut­ta tähän täm­möisenä ken­ties hupaisana yksi­tyisko­htana: tämän het­ken suur­in­ta aurinkovoimalaa ref­er­enss­inä käyt­täen, tuo täl­lä het­kel­lä pysyvästi evakuoitu maa-alue (vajaa 600 km^2) riit­täisi juuri ja juuri Fukushi­ma Daichi-voimalakom­pleksin kor­vaamiseen aurinkosähköl­lä (Ivan­pahin voimala, 16 km^2 per 1 TWh). 

    Kaipa sil­läkin omat vaiku­tuk­sen­sa olisi.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si ver­taat katoliseen (osit­tain) Sak­saan työl­lisyysas­teessa, mik­si et protes­tant­tiseen Ruot­si­in? Jos uskon­to määrää naiset koti­in hoi­vatyöhön (tässä tapauk­ses­sa van­hus­ten hoitoon), työl­lisyysaste jää aika matalalaksi.

    Ruot­si on poikkeus ja Ruotsin ikään­tynei­den korkea työl­lisyysaste perus­tuu työ­sopimus­laki­in ja tuön­tek­i­jöi­den mötämääräämisoikeuteen.
    Tan­s­ka oli aikaisem­min samas­sa ase­mas­sa , mut­ta oikeis­to­hal­i­tuk­set vähen­sivät ikään­tynei­den suo­jaa ja ikään­tynei­den työl­lisyysaste sukel­si alle Suomen.

    Ja ETK ver­tailu kos­ki koko EU eikä viis­ari ole värähtänyt oli uskon­to mikä tahansa

  33. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä, olisi huo­mat­tavasti parem­pi. Mut­ta kun ne tar­jon­tau­ud­is­tuk­set on blo­keer­at­tu (eläkeikä, työt­tömyys­tur­van kesto ja por­ras­tus, mata­la­palkkatu­ki jne) on vas­tu­u­ton­ta has­sa­ta rahaa elvy­tyk­seen, kun talouis ei voi elpyä. Suomen julki­nen talous on ollut ali­jäämäl­lä mitat­tuna toisek­si elvyt­täv­in­tä Kyproksen jäl­keen Euroopassa.

    Työt­tömiä on n 480000 ja heistä saa ansiosi­don­naista n140000 eli n30%. 

    Pääosan eli 70% työt­tömyys kestää alle 3 kuukaut­ta ja vain ikään­tynei­den ja vajaakun­tois­t­en kestää tuon 500 päivää.

    Työt­tömyysko­r­vauk­sen laji, perus­päivära­ha tai ansiosi­don­nainen, ei vaiku­ta 500 päivän saavut­tamiseen vaan heikentynyt ‚.

    Voihan +50-vuo­ti­askin laiskistua, mut­ta se tuskin on se syy pitkään työt­tömyy­teen. Har­va rak­en­taa omakoti­taloakaan siinä iässä

  34. Viherinssi: Piket­ty voi olla vähän han­kala ref­er­enssi tässä kohdas­sa, kos­ka hänen kir­jansa dataval­in­taa kohtaan on esitet­ty kri­ti­ikkiä, jota ei voi ihan olanko­hau­tuk­sel­la ohittaa.

    Viherinssi: En ole pere­htynyt niin syväl­lis­es­ti asi­aan, että osaisin koko vyy­hdis­tä sanoa mitään kovinkaan viisasta.

    Ihmette­len siinä tapauk­ses­sa mik­si tuo ensim­mäi­nen lain­aus (yritän huonol­la men­estyk­sel­lä olla käyt­tämät­tä ter­me­jä FUD ja pro­pa­gan­da) piti ensinkään kir­joit­taa? Tuon laa­tu­inen datamäärä pitää sisäl­lään aina eri­laisia virheitä ja ole­tuk­sia. Sik­si Piket­ty lait­toi datan julkisek­si arvioitavak­si (toisin kuin eräät Rogoff & Rein­hart). Ylipäätään Giles & FT on onnis­tunut toimin­nal­laan rapaut­ta­maan FT:n mainet­ta ainakin min­un silmis­säni melkois­es­ti. Tuol­laises­sa artikke­lis­sa olisi ollut asial­lista antaa aikaa Piketyn vasti­neelle etukä­teen. Mut­ta päämäärä ei tain­nutkaan olla asialli­nen ana­lyysi, vaan sen FUDin levit­tämi­nen, minkä uhrik­si sinäkin olet joutunut. (Itse kri­ti­ikki­hän on osoit­tau­tunut vähin­tään kyseenalaiseksi)

    Suo­raan san­ot­tuna en Piket­ty-keskustelun jäl­keen ymmär­rä miten tiety­il­lä poli­itikoil­la on pokkaa edes puhua per­in­töveron pois­tos­ta ja miten medi­al­la on pokkaa olla samas­sa haas­tat­telus­sa tuo­mat­ta Piket­tyä esille.

  35. az: Miten tasa-arvo edes las­ke­taan vihrei­den asteikolla? 

    Tästä muis­tui mieleen erään tasa-arvoisen fem­i­nistin blogikom­ment­ti, että tasa-arvo toteu­tuu vas­ta, kun naiset ovat kaikissa kat­e­go­ri­ois­sa vähin­tään tasa-arvoisia.

    Tasa-arvokekustelus­tamme puut­tuu kokon­aan toinen sukupuoli jo sen vuok­si, että kaikissa elimis­sä istuu mil­tei pelkästään naisas­ianaisia. Se on jo lähtöko­htais­es­ti sukupuolittunutta.

    tcrown: Suo­raan san­ot­tuna en Piket­ty-keskustelun jäl­keen ymmär­rä miten tiety­il­lä poli­itikoil­la on pokkaa edes puhua per­in­töveron pois­tos­ta ja miten medi­al­la on pokkaa olla samas­sa haas­tat­telus­sa tuo­mat­ta Piket­tyä esille. 

    Vaikut­taisiko­han esimerkik­si alla ole­va jotain?

    Varauk­sia 173, kap­palei­ta 1
    Sel­lo aik 36.11 PIK ERÄPÄIVÄ 08–07-14 –
    Näytä tilauk­ses­sa olevat
    1 kap­pale tilat­tu kir­jas­tolle Kir­jas­to Ome­na aik 15-05-2014.
    1 kap­pale tilat­tu kir­jas­tolle Entresse aik 15-05-2014.
    1 kap­pale tilat­tu kir­jas­tolle Munkkinie­mi aik 05-06-2014.
    1 kap­pale tilat­tu kir­jas­tolle Kallio aik 05-06-2014.
    1 kap­pale tilat­tu kir­jas­tolle Mal­mi aik 05-06-2014.
    1 kap­pale tilat­tu kir­jas­tolle Itäkeskus aik 05-06-2014.
    1 kap­pale tilat­tu kir­jas­tolle Tapi­o­la aik 04-06-2014.
    1 kap­pale tilat­tu kir­jas­tolle Kiven­lahti aik 04-06-2014.
    1 kap­pale tilat­tu kir­jas­tolle Tikkuri­la aik 19-05-2014.
    1 kap­pale tilat­tu kir­jas­tolle Tikkuri­la aik 02-06-2014.
    Varaa 

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si ver­taat katoliseen (osit­tain) Sak­saan työl­lisyysas­teessa, mik­si et protes­tant­tiseen Ruot­si­in? Jos uskon­to määrää naiset koti­in hoi­vatyöhön (tässä tapauk­ses­sa van­hus­ten hoitoon), työl­lisyysaste jää aika matalalaksi.

    Sak­san nais­ten työl­lisyysaste oli 2013 72 %.Suomen ja Tan­skan samaa luokkaa. Sveitsin 77% luokkaa vaik­ka sekin on osit­tain kato­li­nen , peräti 40 % on katolisia.

    Ruot­si ja Nor­ja ovat luokas­sa 77 % mut­ta kun kat­selin taan­noin Ruotsin Tila stokeskuk­sen luku­ja niin kiin­nitin huomion suh­teel­lisen pie­neen työl­lis­ten määrään suh­teessa asukasmäärään.

    En viit­si ipadil­la kauheasti seu­loa tilas­to­ja, joten selvit­te­ly jää myöhempään aikaan.

    Työl­lisyys­lukui­hin vaikut­ta­vat myös palka­atomat työt.
    , Suomes­sa niitä tehdään suh­teet­toman paljon , MOT las­ki öker­ran ja pää­tyi 350000:een. Ja TEM virkamiehet vahvis­ti­vat luvun.

    Se merk­it­see, että työl­lisysas­teemme on 5–7 % yksikköä alhaisem­pi kuin verrokkien.

    Esim Sak­sas­sa oppisopimus­lainen tai amis­lainen on työlli­nen, kos­ka hänelle mak­se­taan har­joit­telus­ta palkkaa.
    Suome­sa hän on palkaton har­joit­teli­ja eli ei-työlli­nen eikä palkaton har­joit­telu ilman työ­suhdet­ta enää rajaudu amis­laisi­in vaan myös muid­den taso­jen opiske­li­jat tekevät pakol­lisen työhar­joit­telun palkat­ta ja ilman tuösuhdetta.

    Täl­lainen ei tule kuu­loonkaan Ruot­sis­sa tai Sak­sas­sa eikä mon­es­sa muus­sakaan maassa

  37. Az
    “Kun vihreät totea­vat, että “tasa-arvoon on vielä matkaa”, niin ilmeis­es­tikään näitä ja niiden kaltaisia ei tarkoite­ta. Miten tasa-arvo edes las­ke­taan vihrei­den asteikol­la? Naiset elävät Suomes­sa keskimäärin parem­paa elämää kuin miehet.”

    Kyl­lä miestenkin hyv­in­voin­ti para­nee. Sotia ei ole ollut ja itse­murhalu­vut laske­vat. Melkein kaikil­la on varaa ostaa halu­a­mansa elek­tron­i­ik­ka. Naiset yleis­es­ti koke­vat, että heil­lä on yhtäläi­nen velvol­lisu­us per­heen elät­tämiseen, jol­loin miehillä jää aikaa muuhunkin kuin ansiotyöntekoon.

    Se, että sekä kaik­ista huonoim­mas­sa, että kaik­ista parhaas­sa yhteiskun­nal­lises­sa ase­mas­sa ole­vat ovat usein miehiä aiheut­taa sen, että yhdel­lä muut­tu­jal­la ei voi määritel­lä tasa-arvon astetta. 

    Jän­nää on myös se, että tasa-arvon edis­tymisen takia naiset usein vält­tämät­tä halu­a­vat tehdä samat virheet kuin miehetkin. Siinä mis­sä miesten tupakoin­ti on vuosikym­menten per­spek­ti­ivil­lä laskenut, on nais­ten tupakoin­ti yleistynyt. 

    Vihrei­den ajamista asioista ehkä perus­tur­van kehit­tämi­nen on sel­l­ainen joka aut­taa heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­via miehiä. Kun vihrei­den pää­pointit on jo ajet­tu osak­si poli­it­tista kon­sen­sus­ta, nyky­istä kon­sen­sus­ta eniten protestoivien miesten näke­mys näyt­tää täl­lä het­kel­lä kanavoitu­van perus­suo­ma­lais­ten kautta.

  38. No niin, maise­ma vai­h­tui vuorokaudessa Venet­sian 30 asteen hel­teestä ja auringos­ta pohjois-Suomen 15 asteeseen ja sateeseen.

    Lennol­la oli aikaa ihme­tel­lä Ruotsin työl­lisyys­luku­ja. Sta­tis­tiska Cen­tral­byrån sivuil­ta löy­tyi Suomen työ­markki­natutkimus­ta vas­taa­va tilas­to ja se pall­jasti ero­ja Suomen ja Ruotsin tilastoinnissa

    Ruot­si ilmoit­taa viral­lisek­si työl­lisyysas­teek­si 20–64-vuotiaiden työl­lisyysas­teen eli tuo 79,8 % löy­tyy niin Euro­statin kuin Cen­tral­byrån sivuil­ta. Mut­ta tuo luku ei ole vertailukelpoinen

    Ruot­si kyl­lä las­kee 16–64-vuotiaiden työl­lisyysas­teenkin ja se on 75,5 %.

    Ver­tailukelpoinen luku olisi kuitenkin 15–64-vuotiaiden työl­lisyysaste ja se on pari %-yksiköä alem­pi kuin on tuo 16–64-vuotiaiden eli 73 % luokkaa.

    Suomen luku n73 % täs­mää työl­lis­ten ja 15–64-vuotiaiden määrien kanssa .

    Eli jos pis­tetään pöytään ver­tailukelpoiset luvut niin Suomen ja Ruotsin työl­lisyysas­teet ovat identtiset

    Taustal­la ei voi olla muu kuin poli­it­ti­nen tarkoi­tus­perä: Ruot­sis­sa oikeis­to­hal­li­tus halu­aa osoit­taa ‚kuin­ka eri­no­mais­es­ti sen poli­ti­ik­ka on onnis­tunut, Suo­mi taas, että enti­nen poli­ti­ik­ka on epäon­nis­tunut ja tarvi­taan ultra­oikeis­to­laista politiikkaa.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­tä on peräisin tieto, että Suomen työl­lisyysaste olisi 73 %? Lähempänä totut­ta taitaa olla 68%

    Euro­statin sivuil­la komeilee,käypä katsomassa

  40. Ja karkeil­la luvuil­lakin lask­ien pääsee lähelle:

    Tilas­tokeskuk­sen mukaan 15–64-vuotiaita on 3,5 mijoon­aa ja työl­lisiä 2,5 miljoonaa.

    Työl­lisyysas­teek­si tulee n 71,5 %

  41. Sen ver­ran pitää antaa perik­si, että Euro­stat tilas­toi työl­lisyysas­teen 20–64-vuotiaista .

    Sil­loin tuo Ruotsin 79,8 pitää paikkansa ja Suomen 73,3

    Mut­ta kun tarkastel­laan 15–64-vuotiaita niin tilanne on aika tasan eli 73 % tienoil­la molemmilla.

    Muis­telin tuo­ta van­haa, mut­ta EU on näköjään aset­tanut rajat eri tavalla.

    Mut­ta huolto­suh­teen näkökul­mas­ta lie­nee sama tekeekö työtä nuorem­mat vai vähän vanhemmat .

    1. 15–64 vuo­ti­aiden ikälu­okas­sa Suomen työl­lisyysaste on noin 68%. Miten se voisi olla sama kuin 20–64 vuo­ti­ail­la. Sil­loin­han sen pitäisi olla 73% myös 15–19 ‑vuo­ti­ail­la, joista useim­mat ovat vielä koulussa.

  42. Liian van­ha: Eli jos pis­tetään pöytään ver­tailukelpoiset luvut niin Suomen ja Ruotsin työl­lisyysas­teet ovat identtiset 

    Suomes­sa 15–64-vuotiaiden työl­lisyysaste oli 69 % vuon­na 2012, 68,5 %, nyt huhtiku­us­sa näyt­ti tipah­ta­neen 68,3 %:iin.

    Mil­lä logi­ikalla 73 % on ident­ti­nen 69 % kanssa? Vai ovatko sun mielestä Ruotsin 15–64-vuotiaiden työl­lisyys ver­tailukelpoinen vain ja ain­oas­taan 20–64-vuotiaden työl­lisyy­teen Suomessa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.