Puheenvuoroni puoluekokouksessa

Suo­mes­sa kes­ki­ty­tään talous­po­liit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa lii­ak­si suh­dan­ne­ke­hi­tyk­seen, kun polii­tik­ko­jen pitäi­si kat­soa kau­em­mak­si, min­ne olem­me menos­sa ja haluam­me­ko men­nä sin­ne. Piket­ty huo­mio tuloe­ro­jen lisään­ty­mi­ses­tä vas­taa sel­lais­ta tren­diä, jota mei­dän on syy­tä tarkkailla.

Suo­mes­sa talou­del­li­nen tasa-arvo lisään­tyi tasai­ses­ti 40 vuot­ta, mut­ta on nyt kään­ty­nyt uudes­taan nousuun. Suo­mes­sa ei aina­kaan vie­lä ole kyse pää­omien kasaan­tu­mi­ses­ta – oli­si ihan kiva, jos pää­omia oli­si vähän enem­män. Suu­rin eriar­voi­suu­den läh­de ei ole pää­omas­sa vaan omas­sa pääs­sä, sii­nä, että joi­den­kin osaa­mi­ses­ta mak­se­taan mel­kein mitä hyvän­sä ja tois­ten ei juu­ri mitään.

Outi Alan­ko-Kahi­luo­to piti tääl­lä erin­omai­sen talous­po­liit­ti­sen puheen­vuo­ron, vaik­ka kuvit­te­li ehkä puhu­van­sa sosi­aa­li­po­li­tii­kas­ta. Ohjel­man raken­teel­li­nen heik­kous minun ajat­te­lu­ta­paa­ni näh­den on perin­tei­nen jako talous- ja sosiaalipolitiikkaan.

Kun taloudcl­li­set erot kas­va­vat, on lisät­tä­vä tulo­jen tasaa­mis­ta. Eri­tyi­ses­ti pitää paran­taa käteen jää­viä ansioi­ta pie­nis­tä palkkatuloista.

Kävin vähän aikaa sit­ten puhu­mas­sa mata­la­palk­ka­töis­tä PAM:n hal­li­tuk­sel­le. Siel­lä vali­tet­tiin, että var­si­nai­nen pro­le­taa­ri on vas­ten­tah­toi­ses­ti osa-aika­työ­tä teke­vä kau­pan kas­sa. Niin onkin. Pal­jol­ti vih­rei­den ansiois­ta hän saa 150 euroa enem­män sovi­tel­tua päi­vä­ra­haa ja sata­sen ver­ran enem­män asu­mis­tu­kea eli yhteen­sä 250 euroa/kk. Vähän vinoi­lin puheen­joh­ta­ja Ann Seli­nil­le, pys­tyy­kö hän tulo­neu­vot­te­luis­sa samaan.

Eläm­me maa­il­man­his­to­rian voi­mak­kain­ta talou­del­li­sen kas­vun aikaa. Tosin emme Suo­mes­sa vaan maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Tämä saat­taa maa­pal­lon kan­to­ky­vyn vah­van pai­neen alle.

Ympä­ris­tön etu on otet­ta­va mukaan talous­po­li­tii­kas­sa joko verot­ta­mal­la hai­tal­li­sia asioi­ta tai sub­ven­toi­mal­la hai­tat­to­mia. Edel­li­nen on jär­ke­väm­pää kuin jäl­kim­mäi­nen pait­si sik­si, että se on talous­teo­reet­ti­ses­ti oikeaop­pis­ta myös sik­si, että se tuot­taa jul­ki­seen talou­teen rahaa, kun tuki­po­li­tiik­ka vie raho­ja. Mehän tar­vit­sem­me lisää rahaa tulo­jen tasaamiseen.

Lisäk­si tar­vit­sem­me talous­po­li­tii­kas­sa enem­män Euroop­pa. EU:n piti olla pro­jek­ti, joka panee mark­ki­na­voi­mat kuriin, mut­ta aivan toi­sin on käy­nyt. Jäsen­mai­den kes­ki­näi­nen epä­luot­ta­mus on joh­ta­nut kan­kei­siin sään­töi­hin, jot­ka pakot­ta­vat huo­noon talous­po­li­tiik­kaan.  Ongel­ma kos­kee eri­tyi­ses­ti euroa­luet­ta. Yhdys­val­lat ja Japa­ni esi­mer­kik­si ovat voi­neet har­joit­taa pal­jon jär­ke­väm­pää poli­tiik­kaa ja niin ovat myös Ruot­si ja Bri­tan­nia. Tämän seu­rauk­se­na kaik­ki euro­maat ovat vel­kaan­tu­neet ja mah­dol­li­suu­det hyvin­voin­ti­val­tion yllä­pi­tä­mi­seen ovat heikentyneet.

53 vastausta artikkeliin “Puheenvuoroni puoluekokouksessa”

  1. EU:n piti olla pro­jek­ti, joka panee mark­ki­na­voi­mat kuriin, mut­ta aivan toi­sin on käynyt.

    Kun kat­soo sen perus­pe­ri­aat­tei­ta ja luo­mis­his­to­ri­aa, on hyvin vai­kea­ta ymmär­tää, miten sen piti sel­lai­nen olla.

  2. Näh­tä­väs­ti siel­lä nyt juh­li­taan maa­il­man, tai aina­kin ilmas­ton, pelas­tu­van jon­kun lain avul­la? Mis­tä­hän on tul­lut vih­rei­siin täl­lai­nen usko lain voi­maan? Pis­te­tään maa­il­maan muu­ta­ma mil­jar­di teol­lis­tu­nut­ta ihmis­tä lisää muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä, eli sel­lais­ta joil­le joku muu tuot­taa ruu­an ja hake­vat sen sit­ten kau­pas­ta, niin jo tuo aiheut­taa niin suu­ret pääs­töt, että täl­lä­kin ilmas­to­lail­la voi pyyh­kiä hanu­ria sen soit­ta­mi­sen välis­sä. Moni­muo­toi­suus on aika kau­ka­na, kun met­sät on rai­vat­tu pel­loik­si kas­va­val­le väes­töl­le, lisät­ty kaik­kea ener­gian­tuo­tan­toa, raken­net­tu vii­mei­set­kin nie­men­no­kat, kai­vet­tu loput­kin resurs­sit yhä syvem­mäl­tä ja meret tyh­jen­net­ty mauk­kaim­mis­ta kaloista. 

    Juu­ri tuli lisää todis­tei­ta sii­tä­kin, että maa­kaa­su vuo­taa suo­raan metaa­nia sekä tuho­aa inves­toin­te­ja uusiu­tu­viin, ja vih­reät juh­li­vat LNG-sata­mia Suo­meen? Uskoo­ko joku todel­la, että joku laki pysäyt­tää ympä­ris­töl­le ja ilmas­tol­le hai­tal­li­set hank­keet, kun nyky­ta­lous vaa­tii koko ajan lisää toi­min­taa? Yli­pää­tään hul­lua edes väit­tää, että tuo­tan­toa lisää­mäl­lä men­täi­siin parem­paan suun­taan, vaik­ka tuo tuo­tan­to oli­si mark­ki­noi­tu vih­reä­nä tai päästöttömänä. 

    Tai­taa olla vakaan tilan talou­det ja kas­vun rajat men­nyt­tä vih­reis­sä, ja nyt on jäl­jel­lä enää tätä vih­re­ää lopu­ton­ta kas­vua, joka ei vali­tet­ta­vas­ti eroa pal­joa sii­tä taval­li­ses­ta loput­to­mas­ta kas­vus­ta. Lii­ka on lii­kaa, mut­ta näh­tä­väs­ti vih­reät­kin halua­vat vain enem­män. Pitäi­si val­mis­taa yhteis­kun­ta koh­taa­maan las­ke­va talous ja kulu­tus, mut­ta nyt vain yri­te­tään löy­tää kei­no­ja kas­vat­taa nii­tä ja omas­sa vih­reäs­sä illuusios­sa kuvi­tel­laan, että oli­si jotain ainee­ton­ta kas­vua tilan­tees­sa, jos­sa väes­tö kas­vaa. Vir­tu­aa­li­väes­tö lie­nee vie­lä kau­ka­na ja ihan oikeat ihmi­set kulut­ta­vat ihan fyy­si­siä asioi­ta, kuten ruo­kaa. Vaik­ka asia ei ole niin sano­tus­ti kiva, niin kyl­lä väes­tön­kas­vu on perus­syy sil­le, mik­si maa­il­ma on kuses­sa. On sel­vää, että sosi­aa­lion­gel­mat rat­kea­vat vas­ta kun syy hoi­de­taan lopul­li­ses­ti pois, eikä hoi­de­ta vain aina uusiu­tu­via seu­rauk­sia, niin kyl­lä maa­il­man ongel­mien rat­kai­su läh­tee sii­tä, että syn­ty­vyys ja sitä kaut­ta väes­tö­mää­rä laskee. 

    Syn­ty­vyy­den seu­raus­ta­han on tar­ve lisä­tä tuo­tan­toa kai­kes­sa. Maa­han­muu­tol­la voi sit­ten siir­tää ongel­mia pai­kas­ta toi­seen, mut­ta väes­tö­mää­rä täl­lä pal­lol­la on ainoa mer­kit­se­vä asia, jos luon­toa ja ilmas­toa halu­aa suo­jel­la. Kos­ka kes­kus­te­lu asias­ta on kadon­nut ja lakan­nut niis­sä pii­reis­sä jot­ka asioil­le jota­kin voi­vat teh­dä, niin kovin pit­kään ette voi usko­tel­la suo­je­le­van­ne mitään, kos­ka kas­vu syö lopul­ta kai­ken, jos sitä ei voi talou­den takia lopet­taa. Vih­reät talot, autot ja teh­taat vie­vät tilan luon­nol­ta, ihan sii­nä mis­sä muutkin.

  3. Kan­nat­ta­mat­to­maan toi­min­taa kan­nus­ta­vien, tukien ras­kaut­ta­ma peri­fe­ri­nen talous ei tule pär­jää­mään kes­kit­ty­mi­seen kan­nus­ta­val­la talous- ja valuutta-alueella.

    Esi­merk­ki­nä vaik­ka Kainuu.

    Tai Suo­mi.

    Hitto,kun en oli­si pilan­nut kie­li­tai­toa­ni ja työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia­ni ruot­sin opis­ke­lul­la. No, oli­han se pakol­lis­ta mut­ta silti.

  4. Hyvä puheen­vuo­ro mut­ta jul­kais­tu vii­meis­te­le­mät­tö­mäs­sä muo­dos­sa. Tämän lauseen sano­man vie­lä ymmär­tää: “Suo­mes­sa talou­del­li­nen tasa-arvo lisään­tyi tasai­ses­ti 40 vuot­ta, mut­ta on nyt kään­ty­nyt uudes­taan nousuun.” Mut­ta mitä oikein mer­kit­see seu­raa­va? “Jäsen­mai­den kes­ki­näi­nen epä­luot­ta­mus on joh­ta­nut kan­kei­siin sään­töi­hin, jot­ka pakot­ta­vat huo­noon talous­po­li­tiik­kaan – pal­jon huo­nom­paan kuin.”

  5. Vika talous­po­liit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on myös sii­nä, ettei halu­ta näh­dä, että ihmis­ten ajat­te­lua ohjaa­vat suu­res­sa mää­rin tunnesyyt.
    Tuloe­rot eivät ole pel­käs­tään moraa­li­ses­sa mie­les­sä ikä­vä asia, vaan tosi­aan­kin uhka koko yhteis­kun­ta­jär­jes­tyk­sel­le. Vaa­ral­li­nen on se jouk­ko, jon­ka elin­ta­so las­kee ver­rat­tu­na mui­hin saman sosi­aa­li­ryh­män jäse­niin. Yhteis­kun­nan täl­le jou­kol­le suun­taa­mat tuet aut­ta­vat huo­nos­ti, kos­ka kun­non työ, eikä työn kor­vi­ke, on monel­le yhtä tär­keä kuin raha, kun hae­taan arvos­tus­ta kal­tais­ten­sa silmissä. 

    Mihin eriar­vois­tu­mi­nen joh­taa, sitä aut­ta­vat ymmär­tä­mään pro­fes­so­ri Heik­ki Yli­kan­kaan tut­ki­muk­set sii­tä, mikä joh­ti 1800-luvun Poh­jan­maal­la puuk­ko­junk­ka­reis­ta tun­net­tuun rikol­li­suus­kau­teen. Hyvin­voin­nin seu­rauk­se­na väes­tö kas­voi, jol­loin ehtyi vau­rau­den läh­de: kydön­polt­toon sove­lias maa-ala. Maa­ti­lo­ja jou­dut­tiin pilk­ko­maan eivät­kä ne enää yllä­pi­tä­neet enti­sen­lais­ta elin­ta­soa. Myös talol­lis­ten poi­kia ajau­tui ren­geik­si. Syn­tyi ale­ne­va sää­ty­kier­to, kuten Yli­kan­gas asian ilmai­see. Polii­si­toi­mien tehos­ta­mi­nen aut­toi, kuten se ruma val­les­man­ni, mut­ta väki­val­ta­ri­kok­set las­ki­vat muun maan tasal­le ja lopul­ta jopa sen alle sit­ten, kun rikol­li­suu­den syy pois­tui Ame­rik­kaan muu­ton pur­kaes­sa väestöpaineita.

    Täs­tä voi­si vetää myös sen joh­to­pää­tök­sen, että tuloe­ro­jen kas­vu sitä kaut­ta, että oma ase­ma säi­lyy mui­hin kal­tai­siin­sa näh­den ennal­laan, mut­ta rik­kaat rikas­tu­vat, ei ole­kaan niin koh­ta­lo­kas­ta yhteis­kun­ta­so­vun kannalta.

  6. Yhdys­val­lat ja Japa­ni esi­mer­kik­si ovat voi­neet har­joit­taa pal­jon jär­ke­väm­pää poli­tiik­kaa ja niin ovat myös Ruot­si ja Britannia.”

    Hyvin sanot­tu.

    Odel­la oli­si jär­keä ja har­tio­ta sanoa loput­kin, jot­ta Suo­mi saa­tai­sin jäl­leen ker­ran takai­sin Sak­san tiel­tä takai­sin poh­jois­mai­seen hyvinvointivaltioperheeseen.

  7. Ihan oikein.
    Suh­dan­teis­ta riip­pu­mat­ta mei­dän muu­ta­man mil­joo­nan suo­ma­lai­sen työ on mil­loin tahan­sa myy­tä­vis­sä 7 000 000 000 ihmi­sen maa­il­man­mark­ki­noil­le tääl­lä ja maa­il­mal­la jos vain haluam­me ja pää­täm­me sen teh­dä. Kuka meil­lä vas­taa suo­ma­lai­sen työn myyn­nis­tä ja mark­ki­noin­nis­ta. Nk Etu­jär­jes­töt­kö? LOL
    Tulo­jen tasaa­mi­nen ja kadeh­ti­mi­nen ei ole raken­ta­va tavoi­te eikä moraa­li­ses­ti eikä eet­ti­ses­ti oikein. Mei­dän pitää lähim­mäi­si­nä ja veron­mak­sa­ji­na aut­taa ja taa­ta hyväk­syt­tä­vä elä­mi­sen­ta­so ja kai­kin puo­li­set edel­ly­tyk­set hei­koim­min sel­viä­vil­le. Kadeh­ti­mi­nen ja tasaa­mi­nen on jo vähen­tä­nyt kykyäm­me auttaa.
    Yksi vält­tä­mä­tön mut­tei riit­tä­vä tuo­tan­non­te­ki­jä on pää­oma. Ilman sitä ei syn­ny inves­toin­te­ja eikä työl­le kysyn­tää. Työ­so­pi­muk­sis­sa , kou­lu­tuk­ses­sa, sääs­tä­mi­ses­sä ja poliit­ti­ses­sa joh­ta­mi­ses­sa tulee käyt­tää osa­keo­mis­tus­ta ja ‑optioi­ta rahan­ja­ka­mi­sen osit­tai­se­na korvaajana.
    Kor­vien­vä­lis­tä pää­omaa pitää roh­kais­ta jokais­ta kohot­ta­maan ja käyt­tä­mään. Pel­käl­lä kor­vien­vä­lil­lä sijait­se­val­la pää­omal­la Google ja Mic­ro­soft, HP, Face­book, Twit­ter, Pon­se yni ovat nousseet.
    Sil­le emme voi mitään, että mark­ki­na­voi­mat eli kysyn­tä ja tar­jon­ta rat­kai­se­vat hin­ta­ta­son ja muut sopi­museh­dot. Ei pidä jää­dä tuleen makaa­maan vaan pyr­kiä paran­ta­maan neu­vot­te­lua­se­maan­sa kehit­tä­mäl­lä osaa­mis­taan ja vaih­ta­mal­la asia­kas­ta, asia­kas­seg­ment­tiä ja tai mark­ki­na-aluet­ta. Kenen­kään kun ei ole pak­ko myy­dä eikä ostaa työ­tä­kään eikä mil­lä ehdoil­la hyvän­sä. Pitää myy­dä ja mark­ki­noi­da eli moti­voi­da sopimuskumppania.

    Verot on vii­sas­ta kerä­tä hai­tal­li­sia ja tuh­laa­via asioi­ta verot­ta­mal­la . Maa­ta­lout­ta­kin pitäi­si verot­taa enem­män jot­ta hai­tat ja kor­rup­tiot pie­ne­ni­si­vät ja tehok­kuus para­ni­si. Ei hait­taa vaik­ka oma­va­rai­suusas­teem­me las­ki­si; päin­vas­toin. Elin­kus­tan­nuk­sem­me pie­ne­ni­si­vät ja kehit­ty­nei­mät­tö­mien val­tioi­den elin­ta­so kohoaisi.

    Mark­ki­na­voi­mat eli kysyn­tä ja tar­jon­ta pitää ottaa hyö­ty­käyt­töön eikä nii­tä pidä kurit­taa. Mei­dän pitää luo­da uut­ta työ­tä ja yrit­tä­mis­tä , jol­loin kysyn­tää ja tar­jon­taa syn­tyy. Vai­keu­tem­me on pit­käl­ti mark­ki­na­voi­mien kur­jis­ta­mi­ses­ta joh­tu­via, ideo­lo­gi­nen idio­tis­mi on ohit­ta­nut rea­lis­ti­sen työn ja teke­mi­sen, yrit­tä­mi­sen arvos­tuk­sen ja motivoinnin.
    Sel­vin mit­ta­ri ideo­lo­gi­sen idio­tis­min vai­ku­tuk­sis­ta on vel­kaan­tu­mi­sem­me, vien­nin pie­ne­ne­mi­nen ja tuon­tia kor­vaa­van tuo­tan­non väheneminen.
    Hyvää tar­koit­taen mut­ta lyhyt­nä­köi­ses­ti olem­me lyö­neet omaan sor­meem­me . Mah­dol­li­suu­tem­me kus­tan­taa ja kehit­tää hyvin­voin­tiam­me olem­me itse tär­vän­neet lot­toa­mal­la äänes­tys­ku­pon­gil­la ja myy­mäl­lä työ­täm­me kaik­kien oppien vas­tai­sil­la menet­te­lyil­lä ja asenteilla.
    “Onnis­tuim­me 70-luvul­la lii­an hyvin; kär­sim­me sii­tä vieläkin”.

    ps.
    Täy­sin absur­di on nk vir­heit­ten asen­ne ydin­voi­maan, joka on kai­kis­ta ener­gian­ja­los­tus­muo­dois­ta todis­tet­ta­vas­ti ja tuhan­sien reak­to­ri­vuo­sien koke­muk­sel­la ympä­ris­töys­tä­väl­li­sin ja lisää eni­ten voi­ma­va­ro­jam­me hyvin­voin­tim­me yllä­pi­toon ja kehittämiseen.

  8. Jyr­ki Pato­mä­ki: Täs­tä voi­si vetää myös sen joh­to­pää­tök­sen, että tuloe­ro­jen kas­vu sitä kaut­ta, että oma ase­ma säi­lyy mui­hin kal­tai­siin­sa näh­den ennal­laan, mut­ta rik­kaat rikas­tu­vat, ei ole­kaan niin koh­ta­lo­kas­ta yhteis­kun­ta­so­vun kannalta.

    Toi­saal­ta tasa-arvoi­ses­sa demo­kraat­ti­ses­sa yhteis­kun­nas­sa “kal­tai­siin” kuu­lu­vat myös ne rik­kaat ja kuu­lui­sat. Lisäk­si rik­kai­den rikas­tu­mi­nen itses­tään­kin vähen­tää köy­hien vai­ku­tus­val­taa useam­mal­la­kin taval­la ja muren­taa demokratiaa.

  9. TomiA:
    Kan­nat­ta­mat­to­maan toi­min­taa kan­nus­ta­vien, tukien ras­kaut­ta­ma peri­fe­ri­nen talous ei tule pär­jää­mään kes­kit­ty­mi­seen kan­nus­ta­val­la talous- ja valuutta-alueella.

    Esi­merk­ki­nä vaik­ka Kainuu.

    Tai Suo­mi.

    Hitto,kun en oli­si pilan­nut kie­li­tai­toa­ni ja työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia­ni ruot­sin opis­ke­lul­la. No, oli­han se pakol­lis­ta mut­ta silti. 

    Mik­set läh­de Nor­jaan? Siel­lä on kuu­lem­ma töi­tä (ja palk­kaa) tar­jol­la suo­ma­lai­sil­le­kin, ja ruot­sin­kie­len­tai­dos­ta­kin oli­si taa­tus­ti hyö­tyä, vaik­ka se hitusen nor­jan­kie­les­tä ero­aa­kin. Moni tut­tu­ni on sin­ne jo men­nyt töi­tä teke­mään. Osa­si­vat muu­ten sat­tu­moi­sin kaik­ki ruot­sia vähin­tään tuon kou­lu­ruot­sin verran …

  10. ano­nyy­mi: Kun kat­soo sen perus­pe­ri­aat­tei­ta ja luo­mis­his­to­ri­aa, on hyvin vai­kea­ta ymmär­tää, miten sen piti sel­lai­nen olla. 

    EU on pro­jek­ti, joka mah­dol­lis­taa mark­ki­naoh­jauk­sen siel­lä, mis­sä se par­hai­ten tuot­taa hyvin­voin­tia. EU:n tuki­pi­la­rit ovat tava­ran, työ­voi­man ja pää­oman vapaa liikkuvuus. 

    Työ­voi­man liik­ku­vuus ja joten­kin tava­ran liik­ku­vuus­kin ovat asioi­ta, jot­ka kes­ki­ver­to polii­tik­ko ymmär­tää. Tie­de­tään, että Suo­men auto­ve­ro­tus on lai­ton­ta nykymuodossaan.

    Pää­oman vapaa liik­ku­vuus on vai­keam­pi miel­tää. Onhan meil­lä ihan vaka­vas­ti otet­ta­via polii­tik­ko­ja, jot­ka yhä jau­ha­vat samaa 80-luvun teks­tiä: vero­tus on kan­sal­li­nen asia. Se ei tek­ni­ses­tik­kään pidä paik­kan­sa, saa­ti ettei ote­ta huo­mioon vero­kil­pai­lua EU:n sisällä.

    Suo­men pää­oma­ve­ro­tus on lii­an kor­kea. EU:n ansios­ta suo­ma­lai­nen pää­oma voi­daan siir­tää lail­li­ses­ti vero­tet­ta­vak­si muu­al­le EU:iin. Ei tar­vit­se enää kier­tää vero­ja ja siir­tää pää­omia lait­to­mas­ti mihin­kään, kun kai­ken voi teh­dä laillisesti.

    Vali­tet­ta­vas­ti tämä ei kos­ke mei­tä taval­li­sia ihmi­sä, pää­omaa pitää olla aika pal­jon. Joka tapauk­ses­sa on EU:n ansio, ettei Suo­men verot­ta­ja pää­se enää kiin­ni suo­ma­lai­siin pää­omiin. Pit­kän pääl­le ne suo­ma­lai­set pää­omat ovat tär­keäm­piä suo­a­lais­ten hyvin­voin­nil­le kuin lyhyt­nä­köi­nen vaa­li­kausit­tai­nen vero­tu­lo­jen maksimointi.

  11. Jyr­ki Pato­mä­ki:
    …Tuloe­rot eivät ole pel­käs­tään moraa­li­ses­sa mie­les­sä ikä­vä asia… 

    Lii­an suu­ret tuloe­rot, kuten erään Afri­kan sosia­lis­ti­set maat, aiheut­taa tehot­to­muut­ta talou­des­sa. Samoin lii­an pie­net tuloe­rot, aihet­ta­vat tehot­to­muut­ta. Suo­mi on esi­merk­ki jäl­kim­mäi­ses­tä. Riit­tä­vät tuloe­rot, kuten Län­si-Euroo­pas­sa ja USA:ssa mah­dol­lis­ta­vat talou­den dynamiikan.

  12. Evert The Never­Rest:

    …Suo­mi saa­tai­sin jäl­leen ker­ran takai­sin Sak­san tiel­tä takai­sin poh­jois­mai­seen hyvinvointivaltioperheeseen. 

    Mie­lum­min toi­sin päin. Meil­lä ei ole öljyä kuten Nor­jal­la eikä riit­tä­väs­ti yksi­tyis­tä suo­ma­lais­ta pää­omaa kuten ehkä Ruot­sil­la on ruot­sa­lais­ta, joten meil­lä ei ole varaa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan, kuten se nyt ymmär­re­tään. Sak­san pee­saa­mi­nen tuo parem­man elintason.

    Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sa on posi­tii­vi­sia piir­tei­tä. Joten nii­tä kan­nat­taa yllä­pi­tää. Kui­ten­kin vain omien resurs­sien mukaan. Muu­ten pää­dym­me kon­kurs­siin, kuten kävi Uuden See­lan­nin. En halua sen kal­tais­ta ult­ra­li­be­raa­lia taloutta.

  13. Jän­nän ”ris­ti­riis­tais­ta” mate­ri­aa­lia Soi­nin­vaa­ras­ta medias­sa tähän 48 tun­nin sisään: 

    Ydin­voi­ma-Osmo vih­rei­den oikeis­to­sii­ves­sä puhu­mas­sa tar­peel­li­sis­ta ja täy­sin anti-key­ne­si­läi­sis­tä sääs­tö­toi­mis­ta (http://www.hs.fi/kotimaa/Osmo+Soininvaara+Hallitus+on+historiallisen+huono/a1402034466797) VS. Hip­pi-Osmo saar­naa­mas­sa ympä­ris­tös­tä, tasa-arvos­ta ja vasem­mal­le kal­lis­tu­vas­ta mak­ro­ta­lous­po­li­tii­kas­ta Euroo­pas­sa (http://www.soininvaara.fi/2014/06/06/puheenvuoroni-puoluekokouksessa/)

  14. Hyvä puhe.

    Kui­ten­kin pari kommenttia:

    OS: Piket­ty huo­mio tuloe­ro­jen lisään­ty­mi­ses­tä vas­taa sel­lais­ta tren­diä, jota mei­dän on syy­tä tarkkailla.

    Piket­ty voi olla vähän han­ka­la refe­rens­si täs­sä koh­das­sa, kos­ka hänen kir­jan­sa data­va­lin­taa koh­taan on esi­tet­ty kri­tiik­kiä, jota ei voi ihan olan­ko­hau­tuk­sel­la ohittaa.

    On hyvin mah­dol­lis­ta, että Piket­tyn teke­mät oiko­tiet ja mah­dol­li­nen kir­si­kan­poi­min­ta on irre­le­vant­tia joh­to­pää­tös­ten kan­nal­ta, mut­ta asia ei vält­tä­mät­tä ole ihan lop­puun taputeltu.

    OS:Eläm­me maa­il­man­his­to­rian voi­mak­kain­ta talou­del­li­sen kas­vun aikaa.

    Tämä on mie­len­kiin­toi­nen väi­te, kos­ka totuusar­vo tun­tuu riip­pu­van sii­tä, puhu­taan­ko abso­luut­ti­ses­ta GWP:stä, per capi­ta GWP:stä, pro­sent­ti­kas­vus­ta vai abso­luut­ti­ses­ta kas­vus­ta. Maa­pal­lon resurs­sien kan­nal­ta olen­nai­nen on koko­nai­suu­den abso­luut­ti­nen kas­vu, talou­den kan­nal­ta lähin­nä suh­teel­li­nen per capi­ta ‑kas­vu.

    DeLon­gin datan mukaan maa­il­man­ta­lou­den koko­nai­suu­den reaa­li­kas­vu on ollut noin 4,9 % vuo­si­na 1950–1990. IMF:n mukaan kas­vu vii­mei­sen saa­ta­vil­la ole­van vii­den vuo­den aika­na (2008–2012) on ollut noin 3,0 %. Datat eivät ole samas­ta läh­tees­tä, mikä hei­ken­tää ver­tai­lu­kel­poi­suut­ta, mut­ta tren­di on tuos­sa. Nup­pi­koh­tai­ses­sa kas­vus­sa ero pie­ne­nee noin 0,7 %-yksik­köä joh­tuen hitaam­mas­ta väes­tön­kas­vus­ta nyky­ään (1,0 %/vuosi vs. 1,7 %/vuosi).

    Tämä “maa­il­man­his­to­rian voi­mak­kain talou­del­li­nen kas­vu” siis tun­tui­si pitä­vän paik­kan­sa abso­luut­ti­sen osto­voi­man osal­ta, mut­ta pro­sent­ti­kas­vun osal­ta toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­kei­set vuo­si­kym­me­net oli­vat nopeam­pia. Ei ole myös­kään havait­ta­vis­sa mitään sel­vää nopeu­tu­vaa trendiä.

  15. Ehkä se joh­tuu val­vo­mi­ses­ta, mut­ta vih­rei­den poliit­ti­nen ohjel­ma ja palau­te­kes­kus­te­lu käy huumorista.

    Eeva Suo­ja­nen ehdot­taa: “Suur­ten tuu­li­voi­mayk­si­köi­den hai­tat kan­sa­lais­ten ter­vey­del­le ja asu­mis­viih­ty­vyy­del­le on otet­ta­va huo­mioon voi­ma­loi­den sijoi­tuk­ses­sa.” Hylä­tään

    Han­na Kemp­pai­nen: “Suku­puo­li­sen­si­tii­vi­nen, suku­puol­ten val­tae­ro­ja pur­ka­va ja suku­puol­ten moni­nai­suu­den huo­mioon otta­va ihmi­soi­keus­kas­va­tus on sisäl­ly­tet­tä­vä ope­tus­suun­ni­tel­miin kai­kil­le tasoil­le.” Hyväk­sy­tään

    Vir­pi Kau­ko: “Luo­mus­tan­dar­de­ja on tar­ken­net­ta­va eri­tyi­ses­ti pois­ta­mal­la mai­nin­ta homeo­pa­tias­ta sai­rai­den eläin­ten hoi­dos­sa. Homeo­pa­tia ei ole toi­mi­va hoi­to­muo­to. Eläi­met on hoi­det­ta­va asian­mu­kai­sin kei­noin.” Äänes­te­tään

    *

    Kun Osmo näkö­jään jäl­leen ker­ran olet vah­vas­ti sitä miel­tä, että vih­rei­den tuli­si nor­ma­li­soi­da suh­teen­sa ydin­voi­maan, niin nouse sin­ne kokous­la­val­len­ne, ota mik­ro­fo­ni käteen ja sano: “Minä kan­na­tan ydin­voi­maa.” Jos yhä pitäi­sin ilmas­ton­muu­tos­ta vaka­va­na uhka­na, niin pitäi­sin myös moraa­lit­to­ma­na ja itsek­kää­nä, ettet kerän­nyt roh­keut­ta sanoa kan­nat­ta­va­si ydin­voi­maa jo vähin­tään 20 vuot­ta sitten. 

    Etkö todel­la ole kos­kaan tun­te­nut oman­tun­non­tus­kia sii­tä, kuin­ka pal­jon parem­mat reaa­li­set edel­ly­tyk­set ihmis­kun­nal­la voi­si nyt olla siir­tyä vähä­pääs­töi­seen ener­gia­ta­lou­teen vuo­teen 2050 men­nes­sä, jos ympä­ris­tö­lii­ke ei oli­si osal­taan hidas­ta­nut ydin­e­ner­gian raken­ta­mis­ta ja eten­kin tutkimusta.

    Luin/selasin viik­ko pari sit­ten usei­ta vuo­si­ker­to­ja vih­rei­tä lan­ko­ja, ennen kuin hei­tin ne pape­rin­ke­räyk­seen. Yhdes­sä niis­tä oli sitee­rat­tu David Mac­kayn arvio sii­tä, mitä edel­lyt­täi­si Bri­tan­nian siir­ty­mi­nen uusiu­tu­vaan ener­gi­aan. Tulee nyt ulko­muis­tis­ta, mut­ta mit­ta­luo­kat ovat uskoak­se­ni oikein.
    Osa pääs­tö­vä­hen­nyk­sis­tä saa­daan ener­gia­te­hok­kuu­des­ta, mut­ta sen­kin jäl­keen Bri­tan­nia tar­vit­si­si nykyi­sen yhteis­kun­nan pyö­rit­tä­mi­sek­si: Wale­sin kokoi­sen alu­een tuu­li­voi­ma­loi­ta, 12 m² aurin­ko­pa­nee­lei­ta hen­keä koh­den talo­jen katoil­le, (talo­jen katoil­le, kos­ka) 75% Bri­tan­nian maa-alas­ta tar­vit­tai­siin ener­gia­kas­veil­le kor­vaa­maan fos­sii­li­set polt­toai­neet, sato­ja kilo­met­re­jä ran­ni­kois­ta pitäi­si val­jas­taa hyö­dyn­tä­mään aal­to­voi­maa, sekä tie­ten­kin run­saas­ti sää­tö­voi­maa varoik­si, suh­tees­sa sii­hen, mis­sä mää­rin ener­gia­verk­koa saa­tai­siin paranneltua.

    Tämä on se glo­baa­li todel­li­suus, jos­ta Vil­le Nii­nis­tö juu­ri tote­si, että oli­si “pöl­hö­po­pu­lis­mia väit­tää sen mak­sa­van”. Tuo­han on aivan kama­la logis­ti­nen ja talou­del­li­nen pai­na­jai­nen. Miten Bri­tan­nia hoi­tai­si tuon niin, että 50+% kan­sas­ta ei pian äänes­täi­siä UKIP:ia pysäyttämään/perumaan sen kai­ken. Se humi­se­va, 150m kor­keu­teen nouse­va myl­ly oikeas­ti ärsyt­tää ihmi­siä. Moder­ni yhteis­kun­ta ei kes­tä pit­kiä säh­kö­kat­ko­ja, joten ne riit­tä­vän sää­tö­voi­man pääl­lek­käis­kus­tan­nuk­set oli­si­vat välttämättömät.

    Mie­ti nyt tilas­to­tie­te­li­jä­nä, mitä nuo mit­ta­kaa­vat tar­koit­ta­vat Bri­tan­nian koh­dal­la. Lisää epä­var­muus­te­ki­jät ja arvioi ris­ki­ker­toi­met talou­del­li­sel­le kata­stro­fil­le. Ne ovat samo­ja kai­kil­le tihe­ään asu­te­tuil­le mail­le ja alueil­le. Kuin­ka pal­jon luo­tet­ta­vam­pi ja toi­mi­vam­pi rat­kai­su, ja vähin­tään rat­kai­sun osa ydin­voi­ma on. Ei tar­vit­se peit­tää Wale­sin kokois­ta aluet­ta tuu­li­myl­lyin. Ei tar­vit­se kil­pail­la samal­la tapaa ruo­an­tuo­tan­non (säh­kö­au­tot, säh­köi­nen rai­de­lii­ken­ne) tai met­sien säi­ly­mi­sen kans­sa Indo­ne­sias­sa tai Brasiliassa. 

    Tut­ki­muk­sen ja saa­dun lai­tos­ko­ke­muk­sen myö­tä ydin­voi­maa voi­tai­siin skaa­la­ta ja raken­taa mukau­tu­viin tar­koi­tuk­siin. Ehdo­tit jos­kus itse (koe­pal­lo­na?), että pie­ni voi­ma­la Hel­sin­gin edus­tal­la voi­si hoi­taa Hel­sin­gin tar­vit­se­man läm­mi­tyk­sen, kun­han ihmi­set eivät pel­käi­si sitä. Koke­muk­sen myö­tä lai­to­syk­si­köi­den ja siten ydin­voi­man hin­ta ale­ni­si. Toriu­mis­ta tuli­si vaih­toeh­toi­nen polt­toai­ne. Futuu­ri­set reak­to­ri­tyy­pit tar­joai­si­vat rea­lis­ti­sen mah­dol­li­suu­den monin­ker­tais­taa säh­kön­tuo­tan­to lai­to­syk­sik­köä koh­den sekä käsi­tel­lä nykyi­set ydinjätteet.

    Nouse sin­ne laval­le ja sano tämä (no tie­dän toki, että et). Teet samal­la pal­ve­luk­sen sosio­lo­gial­le ja psy­ko­lo­gial­le (jouk­ko­jen tut­ki­mus, akuut­ti hys­te­ria, mad­ness of the crowds jne.).

    1. 20 vuot­ta sit­ten ydin­voi­ma­lat oli­vat vie­lä var­sin vaa­ral­li­sia. Ei ollut kel­vol­li­sia suo­ja­kuo­ria eikä ennen kaik­kea yti­men kaappaajia. 

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    20 vuot­ta sit­ten ydin­voi­ma­lat oli­vat vie­lä var­sin vaa­ral­li­sia. Ei ollut kel­vol­li­sia suo­ja­kuo­ria eikä ennen kaik­kea yti­men kaappaajia. 

    Nuo­ko tur­val­li­suut­ta ovat parantaneet?

    Sydän­kaap­pa­rin teke­vät tar­peel­li­sek­si nykyi­set entis­tä suu­rem­mat voi­ma­lat, ei esim. Lovii­sas­sa sel­lai­sil­la pal­joa teh­täi­si sil­lä sula sydän kye­tään pitä­mään pai­neas­tian sisäl­lä (“in-ves­sel reten­tion”). OL3-tyy­li­nen vaa­ti­mus mat­kus­ta­ja­ko­neen kes­tä­väs­tä ulko­kuo­res­ta taas oli suo­ra reak­tio WTC-iskuihin.

    Vähem­män var­maan oli­si väkeä kuol­lut jos ter­ro­ris­tit oli­si­vat iske­neet ydin­voi­ma­loi­hin tor­nien sijaan. Ja mitä suu­ruu­den eko­no­mi­aan tulee niin sii­hen ovat osal­taan polii­ti­kot­kin vas­tuus­sa (esi­merk­ki­nä Fen­no­voi­ma joka haki lupaa joko kah­teen pie­neen tai yhteen isoon reak­to­riin, sai luvan yhteen eli suun­tau­tui isoon ja nyt jou­tu­nut pie­nen­tä­mään. Ei vält­tä­mät­tä oli­si tilan­ne eri­lai­nen jos oli­si läh­te­nyt alku­jaan pie­nem­piä raken­ta­maan mut­ta ken tietää).

    Tur­val­li­suut­ta on paran­net­tu mut­ta ehkä enem­män jat­ku­val­la kehi­tys­työl­lä kuin aivan uusil­la kujeil­la? No, pois­lu­kien maat jois­sa on vaa­dit­tu aina täy­del­li­nen toteu­tus lähtöjäänkin.

    Täy­tyy tosin myön­tää että Hesa­rin uuti­soin­ti puo­lue­ko­kouk­ses­ta sai aina­kin minut vaka­vas­ti har­kit­se­maan Viite:n jäse­nyyt­tä. Pitäi­si vain peri­aa­teoh­jel­ma hyväk­syä ja sii­nä on noin puo­li kap­pa­let­ta asi­aa jota en voi hyväk­syä. Miten­kö­hän suu­ri syn­ti se sit­ten onkaan.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra: 20 vuot­ta sit­ten ydin­voi­ma­lat oli­vat vie­lä var­sin vaa­ral­li­sia. Ei ollut kel­vol­li­sia suo­ja­kuo­ria eikä ennen kaik­kea yti­men kaappaajia. 

    Naa­pu­ris­sa ei ollut suo­ja­kuo­ria, län­ti­siin kau­pal­li­siin ydin­voi­ma­loi­hin pai­net­ta kes­tä­vät suo­ja­kuo­ret raken­net­tiin jo 60-luvul­la. Kuo­ret ovat ehkäis­seet län­nes­sä aina­kin muu­ta­man kata­stro­fin. Oli­si­vat ehkäis­seet myös Fukus­hi­mas­sa, jos voi­ma­lois­sa oli­si teh­ty edes alkeel­li­sia hätätilanneharjoituksia.

    1. Sel­lai­sia suo­ja­kuo­ria, joi­ta nyt teh­dään Olki­luo­to 3:een ei ole ollut ennen mis­sään. Kes­tää len­to­ko­neen tahal­li­sen törmäyksen.

  18. Vihe­rins­si: Piket­ty voi olla vähän han­ka­la refe­rens­si täs­sä koh­das­sa, kos­ka hänen kir­jan­sa data­va­lin­taa koh­taan on esi­tet­ty kri­tiik­kiä, jota ei voi ihan olan­ko­hau­tuk­sel­la ohittaa.

    Link­ke­jä?

  19. Kal­le: EU on pro­jek­ti, joka mah­dol­lis­taa mark­ki­naoh­jauk­sen siel­lä, mis­sä se par­hai­ten tuot­taa hyvin­voin­tia. EU:n tuki­pi­la­rit ovat tava­ran, työ­voi­man ja pää­oman vapaa liikkuvuus.

    Mah­dol­lis­taa toki, jos oikein yri­te­tään ja muu­te­taan pro­jek­tin alku­pe­räi­nen luon­ne. Kyse kui­ten­kin on alun­pe­rin teol­li­suu­den pro­jek­tis­ta, johon on sit­tem­min lii­mau­tu­nut kyl­keen finans­si­sek­to­ri ja kai­ken­nä­köi­set suu­ry­ri­tys­ten lob­ba­rit, jne. En oikein ymmär­rä, miten se tuo­hon alku­pe­räi­seen totea­muk­seen sovel­tuu. Tai no kaik­ki nuo­han kyl­lä halu­vat mark­ki­na­voi­mat kuriin, mut­ta aika pal­jon eri taval­la kuin taval­li­set ihmiset…

    Han­nu Myl­ly­nen: Verot on vii­sas­ta kerä­tä hai­tal­li­sia ja tuh­laa­via asioi­ta verottamalla .

    Näi­hin kuu­lu­vat tuloerot.

    Maa­ta­lout­ta­kin pitäi­si verot­taa enem­män jot­ta hai­tat ja kor­rup­tiot pie­ne­ni­si­vät ja tehok­kuus para­ni­si. Ei hait­taa vaik­ka oma­va­rai­suusas­teem­me las­ki­si; päinvastoin.

    Hait­tai­si aika pal­jon ilmas­ton­muu­tos­ta aja­tel­len. Maa­ta­lous­maa-ala vähe­nee glo­baa­lis­ti jo pel­käs­tään sen takia (mui­ta­kin syi­tä on) ja ääri­sää tuot­taa enem­män kato­vuo­sia ja huo­nom­pia sato­ja yleen­sä­kin. Täs­sä mie­les­sä ei tosi­aan­kaan kan­na­ta las­kea omavaraisuusastetta.

  20. ano­nyy­mi: Link­ke­jä?

    Aloi­ta googlaa­mal­la “FT Piket­ty cri­ticism”. Sit­ten klik­sut­te­le­maan kri­tiik­kiä ja kri­tii­kin kri­tiik­kiä ja kri­tii­kin kri­tii­kin kri­tiik­kiä. En ole pereh­ty­nyt niin syväl­li­ses­ti asi­aan, että osai­sin koko vyyh­dis­tä sanoa mitään kovin­kaan viisasta. 

    Kon­sen­sus­ta ei ole muus­ta kuin sii­tä, että osa datas­ta on jol­lain taval­la huo­nos­ti ver­tai­lu­kel­pois­ta. Financial Times on tie­ten­kin sitä miel­tä, että se kaa­taa koko tari­nan, ja toi­sel­la puo­lel­la on kan­ta, jon­ka mukaan pie­net vir­heet eivät vai­ku­ta lainkaan.

    FT:n jut­tu tuli muu­ta­ma viik­ko sit­ten, ja lai­neet lyö­vät kor­keal­le. Näp­pi­tun­tu­mal­ta tie­de on jää­nyt vähän taka-alal­le, ja mie­li­pi­teet mää­räy­ty­vät poliit­ti­sen orien­taa­tion perus­teel­la. Tämä tap­pe­lu kui­ten­kin poik­ke­aa sii­tä taval­li­ses­ta sil­la, että yleen­sä sano­taan “vää­rä joh­to­pää­tös”, nyt sano­taan “vir­heel­li­nen data”. Lisäk­si nyt kes­kus­te­lua käy­dään var­sin kor­kean pro­fii­lin mediois­sa, jois­sa edes vähän yleen­sä kat­so­taan, mihin lusik­ka törkätään.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sanoin­ko jotain anti­key­ne­si­läis­tä Hesa­rin haastattelussa?

    Et, pahoit­te­lut. Sen sijaan aiem­mas­sa blo­gi­pos­tis­sa­si oli sel­ven­net­ty, mik­si tuet hal­li­tuk­sen nyky­lin­jaa tiu­kan finans­si­po­li­tii­kan suh­teen. Se taas vai­kut­taa hyvin­kin anti-keynesiläiseltä. 

    Etu­ne­näs­sä tun­tuu usko­mat­to­mal­ta, että Krug­ma­nis­ta pitä­vä huip­pu­po­lii­tik­ko antaa tuken­sa ensi vuo­den vii­den mil­jar­din euron sääs­töil­le samal­la, kun työt­tö­myy­sas­te on kohon­nut vuo­des­sa 6,5 pro­sen­tis­ta yhdek­sään. Ensi vuon­na pääs­tä­neen hel­pos­ti kym­me­neen. Ilman kysyn­tää tar­jon­ta­puo­len uudis­tuk­set ovat turhia.

    Huo­mat­ta­vas­ti parem­pi veto oli­si ollut vetää tiu­kem­paa lin­jaa palk­ko­jen suh­teen, toteut­taa esi­te­tyt tar­jon­ta­uu­dis­tuk­set (ja vähän pääl­le) sekä luva­ta ammat­ti­jär­jes­töil­le samal­la eks­pan­sii­vi­sem­paa finans­si­po­li­tiik­kaa seu­raa­vik­si vuosiksi.

    Vihe­rins­si: Piket­ty voi olla vähän han­ka­la refe­rens­si täs­sä koh­das­sa, kos­ka hänen kir­jan­sa data­va­lin­taa koh­taan on esi­tet­ty kri­tiik­kiä, jota ei voi ihan olan­ko­hau­tuk­sel­la ohittaa.
    On hyvin mah­dol­lis­ta, että Piket­tyn teke­mät oiko­tiet ja mah­dol­li­nen kir­si­kan­poi­min­ta on irre­le­vant­tia joh­to­pää­tös­ten kan­nal­ta, mut­ta asia ei vält­tä­mät­tä ole ihan lop­puun taputeltu.

    Nojaa, Piket­ty vas­ta­si tar­kas­ti jokai­seen syy­tök­seen, ja aika perät­tö­mil­tä­hän nuo vai­kut­ti­vat. Täs­sä Krug­ma­nin kom­ment­ti itse lop­pu­pää­tel­mis­tä varal­li­suuse­ro­jen kas­vun suh­teen, kri­tii­kis­tä riippumatta: 

    http://krugman.blogs.nytimes.com/2014/05/24/is-piketty-all-wrong/?_php=true&_type=blogs&_r=0

    1. Huo­mat­ta­vas­ti parem­pi veto oli­si ollut vetää tiu­kem­paa lin­jaa palk­ko­jen suh­teen, toteut­taa esi­te­tyt tar­jon­ta­uu­dis­tuk­set (ja vähän pääl­le) sekä luva­ta ammat­ti­jär­jes­töil­le samal­la eks­pan­sii­vi­sem­paa finans­si­po­li­tiik­kaa seu­raa­vik­si vuosiksi.

      Kyl­lä, oli­si huo­mat­ta­vas­ti parem­pi. Mut­ta kun ne tar­jon­ta­uu­dis­tuk­set on blo­kee­rat­tu (elä­kei­kä, työt­tö­myys­tur­van kes­to ja por­ras­tus, mata­la­palk­ka­tu­ki jne) on vas­tuu­ton­ta has­sa­ta rahaa elvy­tyk­seen, kun talo­uis ei voi elpyä. Suo­men jul­ki­nen talous on ollut ali­jää­mäl­lä mitat­tu­na toi­sek­si elvyt­tä­vin­tä Kyprok­sen jäl­keen Euroopassa.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sel­lai­sia suo­ja­kuo­ria, joi­ta nyt teh­dään Olki­luo­to 3:een ei ole ollut ennen mis­sään. Kes­tää len­to­ko­neen tahal­li­sen törmäyksen.

    Tätä­kö ei sit­ten tapahtunut?

    https://www.youtube.com/watch?v=xM8E-CogkYE

    (Sii­nä wan­ha suih­ku­hä­vit­tä­jä kolah­taa nime­no­maan ydin­voi­ma­lan suo­ja­ra­ken­nus­ta simu­loi­vaan beto­ni­sei­nään 800 km/h. Kan­nat­taa kat­soa miten pal­jon beto­ni vaurioitui.)

    Joo, tek­ni­ses­ti ottaen OL3 on luul­ta­vas­ti ensim­mäi­nen voi­ma­la, joka ei ole mil­län­sä­kään lii­ken­ne­len­to­ko­neen tör­mäyk­ses­tä, kävi miten kävi. Van­hem­mil­la voi­ma­loil­la vahin­ko voi olla mah­dol­li­nen, jos kone tör­mää juu­ri oikeal­la taval­la. Läpäi­se­viä osia lens­ka­ris­sa ovat lähin­nä moot­to­rei­den akse­lit ja las­ku­te­li­neen pää­osat; näi­den pitäi­si osua juu­ri oikei­siin kom­po­nent­tei­hin, että isom­pia vahin­ko­ja syn­tyi­si. Tuli­pa­lo tosin voi­si myös ede­saut­taa esim. tur­va­jär­jes­tel­mien vaurioita.

    Ja sit­ten­kin aiheu­tu­neet vahin­got oli­si­vat enin­tään­kin luok­kaa Fukus­hi­ma, eli ulko­puo­li­sil­le aiheu­tu­neet ter­veys­va­hin­got — jos nii­tä oli­si — huk­kui­si­vat armot­ta taustakohinaan.

    Jos tuo on todel­la se perus­te­lu, mik­si ydin­voi­maa ei voi­nut 20 vuot­ta sit­ten kan­nat­taa, niin aika hei­koil­la jäil­lä ollaan.

    1. Kaik­ki suu­ret ydin­voim­na­laon­net­to­muu­det ovat tapah­tu­neet 70- ja 80-luvuil­la raken­ne­tuil­le voi­ma­loil­le, joi­den tur­val­li­suus­mää­räyk­set ovat alkeel­li­sia, ja jois­sa onnet­to­muu­den seu­ruak­sia ei voi­da rajoit­taa, jos kaik­ki menee pie­leen. Uusis­sa voi­ma­lois­sa onnet­to­muu­den seu­rauk­set saa­daan joten­kin hans­ka­tuk­si esi­mer­kik­si yti­men kaap­paa­jan ansiosta.

      Fukusi­mas­sa ei ollut poal­jon kuo­lo­nuh­re­ja, mut­ta kym­me­net­tu­han­net ovat jou­tu­neet jät­tä­mään kotinsa.

  23. ano­nyy­mi:… jos oikein yri­te­tään ja muu­te­taan pro­jek­tin alku­pe­räi­nen luon­ne. Kyse kui­ten­kin on alun­pe­rin teol­li­suu­den pro­jek­tis­ta, johon on sit­tem­min lii­mau­tu­nut kyl­keen finans­si­sek­to­ri ja kai­ken­nä­köi­set suu­ry­ri­tys­ten lobbarit …

    No ei. Alun­pe­rin EU, enti­nen EEC, omaa sukua ECSC eli Euroo­pan hii­li- ja terä­syh­tei­sö, on poliit­ti­nen pro­jek­ti, jon­ka lait­toi alul­le vuon­na 1951 Rans­kan ulko­mi­nis­te­ri Robert Schu­man, tar­koi­tuk­se­naan integroi­da mai­den, eri­tyi­ses­ti Sak­san Rans­kan, talou­det siten että sota ei enää oli­si käy­pä mene­tel­mä rat­kais­ta poliit­ti­sia kiis­to­ja. Yhtei­sö perus­tet­tiin Parii­sin sopi­muk­sel­la vuon­na 1951.

  24. Han­nu Myl­ly­nen: Maa­ta­lout­ta­kin pitäi­si verot­taa enem­män jot­ta hai­tat ja kor­rup­tiot pie­ne­ni­si­vät ja tehok­kuus para­ni­si. Ei hait­taa vaik­ka oma­va­rai­suusas­teem­me las­ki­si; päin­vas­toin. Elin­kus­tan­nuk­sem­me pie­ne­ni­si­vät ja kehit­ty­nei­mät­tö­mien val­tioi­den elin­ta­so kohoaisi.

    Mitääh ! Hai­tat ja kor­rup­tio, voi­sit­ko yhtään ava­ta näi­tä absurdiuksia? 

    Ja yhtä käsit­tä­mä­tön­tä, miten verot­ta­mi­nen vähen­tää kus­tan­nuk­sia ja lisää tehok­kuut­ta ? Väi­tät­kö, että maa­ta­lou­den kus­tan­nuk­sia (verot , lait) ja kil­pai­lua / tuon­tia lisää­mäl­lä ympä­ris­tön tila ja eläin­ten koh­te­lu paranee?

    Kun kulut­ta­ja halu­aa entis­tä vähem­män maa­taou­den aiheut­ta­mia “hait­to­ja” niin samal­la se mer­kit­see kal­liim­paa tuot­ta­mis­ta. Kulut­ta­ja väis­tää oman vas­tuun­sa halua­mal­la siir­tää maa­ta­lous­tuo­tan­non hal­vem­man tuo­tan­non mai­hin, sil­lä siel­lä jous­taa ympä­ris­tö , tuo­tan­to­hy­gie­nia ja eläin­ten kohtelu.

    Suo­mes­sa nämä kaik­ki ovat maa­il­man ehdo­ton­ta eliittiä.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Fukusi­mas­sa ei ollut poal­jon kuo­lo­nuh­re­ja, mut­ta kym­me­net­tu­han­net ovat jou­tu­neet jät­tä­mään kotinsa.

    Sen sijaan vesi­voi­ma aiheut­ti kuo­lo­nuh­re­ja samas­sa yhtey­des­sä. Ja ymmär­tääk­se­ni se ihmis­mää­rä mikä on jou­tu­nut maa­il­man­laa­jui­ses­ti muut­ta­maan vesi­voi­man alta ei ole var­si­nai­ses­ti mitätön.

  26. Kom­men­toin vie­lä tuon uuden ohjel­man ( http://www.vihreat.fi/files/liitto/Poliittinen_ohjelma2014stilisoimaton.pdf )tasa-arvoa/­fe­mi­nis­miä kos­ke­vaa osuut­ta. Näi­tä kah­ta käsi­tet­tä yri­te­tään tar­jo­ta syno­nyy­mei­na. Sil­ti juu­ri hyväk­sy­tyn poliit­ti­sen ohjel­man­ne kah­dek­san “tasa-arvo“tavoitetta ovat seuraavat:

    1. Van­hem­muu­den kus­tan­nus­ten tasaa­mi­nen työ­nan­ta­jien kesken

    2. 6+6+6‑malli

    3. Riit­tä­vät neut­raa­lit kes­kus­te­lu­pal­ve­lut abort­tia har­kit­se­vil­le naisille

    4. Tran­sih­mis­ten oikeuk­sien paran­ta­mi­nen, mm. pien­ten las­ten leik­ke­lyn lopettaminen

    5. Suku­puol­ten sama­palk­kai­suu­den edistäminen

    6. Kaik­kiin jul­ki­siin pää­tök­siin suku­puo­li­vai­ku­tus­ten arviointi

    7. Pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­siin 40% naiskiintiöt

    8. Lähi­suh­de- ja per­he­vä­ki­val­lan vas­tai­sen yleis­so­pi­muk­sen rati­fioi­mi­nen, nai­siin koh­dis­tu­van väki­val­lan vas­tais­ta työ­tä koor­di­noi­van toi­mie­li­men perustaminen.

    Koh­ta 4. on tie­ten­kin kan­na­tet­ta­va, ja koh­ta 1. tie­tyin varauksin. 

    Mut­ta koh­ta 2. ei läh­de tasa-arvos­ta tai vapau­des­ta, vaan raja­tun ryh­män ura­nai­sia uraint­res­seis­tä (tie­dä läh­tee­kö hei­dän­kään int­res­seis­tään sit­ten, kun se oma lap­si on sylis­sä). Se tun­keu­tui­si per­hei­den hen­ki­lö­koh­tai­seen pää­tök­sen­te­koon ja lisäi­si las­ten pahoin­voin­tia (Suo­mes­sa sepa­raa­tio­ah­dis­tuk­ses­ta ovat kir­joit­ta­neet mm. Jari Sink­ko­nen ja Kel­ti­kan­gas-Jär­vi­nen). Tätä 6+6+6 mal­lia vas­tus­taa suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta, ja sitä ovat eten­kin nai­set itse vastustaneet.

    Koh­ta 3, mitä on neut­raa­li kes­kus­te­lu abor­tis­ta? Nais­tut­ki­muk­sen sisäl­lä­hän on ollut aika ajoin suun­tauk­se­na kiel­tää, kai­ken todel­li­sen näy­tön vas­tai­ses­ti, että abor­tis­ta jäi­si nai­sel­le syyl­li­syy­den­tun­net­ta ja sen takia jäl­ki­hoi­toa on laiminlyöty. 

    Koh­ta 5, teh­tyä työ­tun­tia koh­den nai­set ja mie­het ovat jo lähel­le sama­palk­kai­sia. Mie­het valit­se­vat teh­dä enem­män yli­töi­tä ja teke­vät muu­ten­kin pidem­piä työ­viik­ko­ja. Miten tämä kom­pen­soi­daan, jos nai­set itse suo­si­vat vapaa-aikaa mie­hiä enem­män ja mie­luum­min? Kun huo­mioi­daan vie­lä, että nii­den har­vo­jen todel­la rik­kai­den mies­ten rin­nal­la on usein se kulut­ta­va vai­mo, ja että nais­ten amma­tit ovat tur­va­tum­pia, mies­ten työt­tö­myys vai­keam­paa, eivät­kä nai­set edes ole yhtä haluk­kai­ta otta­maan yri­tys­ten perus­ta­mi­sen ris­kiä, niin miten tätä pitäi­si lähes­tyä poliittisesti? 

    Koh­ta 6, taju­aa­ko joku nais­tut­ki­muk­sen jar­go­nia suku­puo­li­vai­ku­tus­ten arvioin­nis­ta, “suvauk­ses­ta”. Miten se teh­dään kaik­kiin poliit­ti­siin pää­tök­siin? Kuka ja miten sen tekee? Mil­lais­ta lisä­by­ro­kra­ti­aa se edel­lyt­tää? Mil­lais­ta poh­ja­teo­ri­aa vas­ten arvioin­ti teh­dään? MIHIN sil­lä pyritään?

    Koh­ta 7, pörs­siyh­tiöi­den nais­kiin­tiöi­den (kuten mui­den­kin nais­kiin­tiöi­den) suu­rim­pia vas­tus­ta­jia ovat maa­il­mal­la tavan­mu­kaan olleet kor­kei­siin ase­miin­sa ilman kiin­tiöi­tä pääs­seet nai­set. He koke­vat kiin­tiöi­den tulon jäl­keen, ettei hei­tä aina enää arvos­te­ta oma­na itse­nään ja omil­la ansioil­laan. Kiin­tiöi­den sovel­ta­mi­nen yksi­tyi­sen sek­to­rin meri­to­kra­ti­aan on hyvin ongel­mal­lis­ta. Sosia­lis­min pako­tet­tua “tasa-arvoa”, jota ei kos­kaan tul­la sel­lai­sek­si koke­maan (sik­si kiin­tiö­pai­kal­lis­ten hal­vek­sun­ta selän taka­na), ei mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvoa. Täs­tä kiin­tiö­mal­lis­ta on myös huo­no­ja tulok­sia maa­il­mal­ta, luke­kaa esi­mer­kik­si, miten Nor­jas­sa kävi.

    Koh­ta 8, mik­si per­he- ja pari­suh­de­vä­ki­val­lan vas­tai­sen sopi­muk­sen rati­fion­nis­ta on joh­to­pää­tök­se­nä nai­siin koh­dis­tu­van väki­val­lan vas­tai­sen toi­mie­li­men eikä per­he- ja pari­suh­de­vä­ki­val­lan vas­tai­sen toi­mie­li­men perus­ta­mi­nen? Muis­taak­se­ni joku ehdot­ti tämän koh­dan muut­ta­mis­ta? Ei men­nyt äänes­tyk­ses­sä lävit­se? Outoa, sil­lä polii­sin­kin tilas­to­jen mukaan kym­me­niä pro­sent­te­ja vaka­vas­ta pari­suh­de­vä­ki­val­las­ta on nais­ten teke­mää, ja lap­sia molem­mat suku­puo­let pahoin­pi­te­le­vät Suo­mes­sa suun­nil­leen samois­sa määrin.

    Vie­lä, ja tämä on tär­kein­tä. Mitä lis­tal­la ei ole? Lis­tal­la tasa-arvo­huo­lis­ta ei ole mies­ten pal­jon suu­rem­paa syr­jäy­ty­mis­tä, suu­rem­pia itse­mur­ha­lu­ku­ja, elin­ta­pa­sai­rauk­sia, alem­paa eli­ni­kää, poi­kien kou­lu­viih­ty­mät­tö­myyt­tä, poi­kien huo­noa kou­lu­me­nes­tys­tä, poi­kien opis­ke­lu­jen kes­ken­jät­tä­mis­tä, poi­kien syr­jäy­ty­mis­tä opis­ke­lu- ja työ­elä­mäs­tä jo ennen 25-ikä­vuot­ta, mies­ten vai­keam­paa työt­tö­myyt­tä, mies­val­tais­ten ammat­tien vähen­ty­mi­sen uhkaa robo­ti­saa­tion myö­tä jne. Ei mitään näis­tä. Kun vih­reät totea­vat, että “tasa-arvoon on vie­lä mat­kaa”, niin ilmei­ses­ti­kään näi­tä ja nii­den kal­tai­sia ei tar­koi­te­ta. Miten tasa-arvo edes las­ke­taan vih­rei­den astei­kol­la? Nai­set elä­vät Suo­mes­sa kes­ki­mää­rin parem­paa elä­mää kuin mie­het. Eikö tämä ole se luku vii­van alla, jota välil­lä voi­si kat­soa? Eikä näh­dä tasa-arvoa femi­nis­ti­sen ideo­lo­gian lins­sin lävit­se, joka väliin kiel­tää koko suku­puo­len ja väliin korot­taa sitä kai­ken ylit­se, miten itsel­le kul­loin­kin par­hai­ten sopii.

    Joten kyl­lä femi­nis­mi on teil­le se oikea sana. Mut­ta älkää sitä tasa-arvok­si kut­su­ko. Olet­te femi­nis­ti­nen, ette tasa-arvoa aja­va puolue.

    Kir­joi­tin täs­tä, kos­ka se on uskoak­se­ni tär­kein nyky­vih­rei­tä puo­lu­ee­na mää­rit­tä­vä teki­jä, jopa tär­kein syy äänes­tää vih­rei­tä, ja hyvin monel­le syy olla äänes­tä­mät­tä, jos net­ti­kes­kus­te­lut nyt ovat min­kään­lai­nen mit­ta­ri. Äänes­tä­jän­ne ovat pää­osin nai­sia ja näil­le nai­sää­nes­tä­jil­len­ne tilas­tol­li­ses­ti kat­sot­tu­na erit­täin suu­ri, toden­nä­köi­ses­ti tär­kein, äänes­tys­pe­rus­te on äänes­tää nais­ta. Suku­puo­lel­la ei ole väliä, ja sit­ten se onkin kaik­ki kai­kes­sa. Tähän para­dok­siin tör­mää nais­tut­ki­muk­ses­sa­kin todel­la usein. 

    Olen las­ke­nut useis­ta vaa­leis­ta, kun­nal­lis­ta­sol­ta euro­vaa­lei­hin, vih­rei­den ääni­ja­kau­man suku­puo­len mukaan ja vaa­leis­ta toi­seen nai­seh­dok­kaan­ne vie­vät n. 59–66% äänis­tä (vie­lä en ole tör­män­nyt vaa­liin, jos­sa vih­rei­den mie­seh­dok­kaat pää­si­si­vät lähel­le­kään 50%:ia). Joko teil­lä on todel­la sur­kei­ta mie­seh­dok­kai­ta tai sit­ten suu­ren osan äänes­tä­jiän­ne mie­les­tä se, mitä on jal­ko­jen välis­sä, on kaik­kein tär­kein edel­ly­tys hyväl­le pää­tök­sen­te­ki­jäl­le. Sinän­sä asi­aa ei tar­vit­se arvuu­tel­la, kos­ka niin moni lausuu sen ääneen ja on sii­tä ver­rat­tain ylpeä.

    Tämä torp­paa monen nuo­ren mie­hen uran vih­reis­sä. Selit­tää monen lupaa­van ja älyk­kään nuo­ren mie­hen huo­non ääni­tu­lok­sen eri vaa­leis­sa. Vaik­ka kuin­ka tuo vih­reä mies mark­ki­noi­si itse­ään, näke­myk­si­ään, osaa­mis­taan, niin tyy­pil­li­sen vih­reän nai­sää­nes­tä­jän sil­mis­sä poliit­ti­ses­ti huo­nom­paa, vähem­män arvo­kas­ta suku­puol­taan hän ei pys­ty vaihtamaan.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kaik­ki suu­ret ydin­voim­na­laon­net­to­muu­det ovat tapah­tu­neet 70- ja 80-luvuil­la raken­ne­tuil­le voi­ma­loil­le, joi­den tur­val­li­suus­mää­räyk­set ovat alkeel­li­sia, ja jois­sa onnet­to­muu­den seu­ruak­sia ei voi­da rajoit­taa, jos kaik­ki menee pieleen.

    Ehkä hie­man yksin­ker­tais­tet­tu näke­mys, aina­kin jos tar­kas­tel­laan län­ti­siä kau­pal­li­sia voi­ma­loi­ta. Esi­mer­kik­si tek­niik­kaa ja tur­val­li­suus­mää­räyk­siä kehi­te­tään jat­ku­vas­ti koke­mus­ten ja uuden tie­don pohjalta. 

    Fuks­hi­man kata­stro­fin perus­syy­nä oli se, että TEPCO ummis­ti sil­män­sä jopa suo­raan sil­le osoi­te­tuil­le varoi­tuk­sil­le ja lai­min­löi uudistukset.

    Län­ti­sis­sä kau­pal­li­sis­sa voi­ma­lois­sa on yli­pää­tän­sä tapah­tu­nut vain muu­ta­mia onnet­to­muuk­sia, jois­sa radio­ak­tii­vi­suut­ta on vuo­ta­nut mai­nit­ta­via mää­riä teh­da­sa­lu­een ulko­puo­lel­le: http://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_and_radiation_accidents_and_incidents#Nuclear_reactor_attacks

  28. Vihe­rins­si: Aloi­ta googlaa­mal­la “FT Piket­ty criticism”.

    No sii­hen FT:n jut­tuun oli kyl­lä tul­lut jo suh­teel­li­sen pure­vaa kri­tiik­kiä Krug­ma­nil­ta. Ajat­te­lin, että sit­tem­min oli­si ilmaan­tu­nut jotain pätevämpää.

    pjt: No ei. Alun­pe­rin EU, enti­nen EEC, omaa sukua ECSC eli Euroo­pan hii­li- ja terä­syh­tei­sö, on poliit­ti­nen pro­jek­ti, jon­ka lait­toi alul­le vuon­na 1951 Rans­kan ulko­mi­nis­te­ri Robert Schu­man, tar­koi­tuk­se­naan integroi­da mai­den, eri­tyi­ses­ti Sak­san Rans­kan, talou­det siten että sota ei enää oli­si käy­pä mene­tel­mä rat­kais­ta poliit­ti­sia kiistoja.

    Luu­len, ettei tuo­ta oli­si teh­ty, ellei pro­jek­til­la oli­si ollut teol­li­suu­den vank­ka tuki. Jäl­keen­päin on toki vai­kea­ta maal­li­kon tut­kail­la, kuin­ka suu­rel­ta osin rau­ha­naa­te oli todel­li­nen tavoi­te ja kuin­ka suu­rel­ta osin pelk­kä onne­kas sivu­tuo­te, jol­la asi­aa voi­tiin markkinoida.

    Oli asia miten tahan­sa, alku­pe­räi­seen väit­tee­seen vii­ta­ten kyse ei kui­ten­kaan lie­ne ollut niin­kään mark­ki­na­voi­mien suit­si­mi­ses­ta vaan pikem­min­kin päin­vas­toin, jos mark­ki­noi­ta avattiin.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä, oli­si huo­mat­ta­vas­ti parem­pi. Mut­ta kun ne tar­jon­ta­uu­dis­tuk­set on blo­kee­rat­tu (elä­kei­kä, työt­tö­myys­tur­van kes­to ja por­ras­tus, mata­la­palk­ka­tu­ki jne) on vas­tuu­ton­ta has­sa­ta rahaa elvy­tyk­seen, kun talo­uis ei voi elpyä. Suo­men jul­ki­nen talous on ollut ali­jää­mäl­lä mitat­tu­na toi­sek­si elvyt­tä­vin­tä Kyprok­sen jäl­keen Euroopassa.

    Elä­keiän nos­to ei ole joh­ta­nut ikäänt ynei­den tuöl­li­syy­den eikä koko­nais­työl­li­syy­den kasvuun.

    Vaik­ka Sak­sas­sa elä­ki­kää on nos­tet­tu , työt­tö­myys­tur­vaa lei­kat­tu, luo­tu työ­pak­koa etc niin sil­ti Sak­san ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­te on pysy­nyt ennal­laan Suo­men tasolla.

    Tans­kas­sa var­hai­se­läk­kei­den ja ikään­ty­nei­den suo­jan pois­to joh­ti ikään­ty­nei­den työl­li­syy­den r omahtamiseen.

    ETK jul­kis­ti asias­ta tut­ki­muk­sen ja se komo­aa Osmon väit­teet täysin

    Var­tiai­nen ja Soi­nin­vaa­ra ker­to­vat propagandaa

    1. Mik­si ver­taat kato­li­seen (osit­tain) Sak­saan työl­li­syy­sas­tees­sa, mik­si et pro­tes­tant­ti­seen Ruot­siin? Jos uskon­to mää­rää nai­set kotiin hoi­va­työ­hön (täs­sä tapauk­ses­sa van­hus­ten hoi­toon), työl­li­syy­sas­te jää aika matalalaksi.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sel­lai­sia suo­ja­kuo­ria, joi­ta nyt teh­dään Olki­luo­to 3:een ei ole ollut ennen mis­sään. Kes­tää len­to­ko­neen tahal­li­sen törmäyksen.

    Nyt kun tämä on kaik­kien poten­ti­aa­lis­ten len­to­ko­neel­la tör­mää­jien tie­dos­sa, niin mik­si ne eivät valit­si­si nii­tä vie­res­sä ole­via raken­nuk­sia, jois­sa tör­mäys­kes­tä­vyys ei ole samaa luok­kaa tai Lovii­saa? Ja mik­si kukaan ottai­si ydin­voi­ma­lan koh­teek­si kun maa on täyn­nä muun­ta­mo­ja, öljy­säi­liöi­tä ja muu­ta hel­pos­ti reaa­lo­soi­ta­vaa, jos halu­taan saa­da mak­si­maa­li­nen vahin­ko? Ydin­voi­ma­lat aiheut­ta­vat outoa hysteriaa.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Fukusi­mas­sa ei ollut poal­jon kuo­lo­nuh­re­ja, mut­ta kym­me­net­tu­han­net ovat jou­tu­neet jät­tä­mään kotinsa.

    Tämä on tot­ta, mut­ta on muis­tet­ta­va, että osa täs­tä eva­kuoin­nis­ta on vähin­tään­kin epä­suo­ras­ti seu­raus­ta vuo­si­kym­me­nien säteilypelottelusta.

    Suo­mes­ta, näin esi­mer­kik­si, löy­tyy koh­tuul­li­sen pal­jon aluei­ta, joil­la asu­vat saa­vat saman­suu­rui­sia tai jopa suu­rem­pia vuo­sian­nok­sia kuin isol­la osal­la eva­kuoi­tu­ja aluei­ta sai­si. Kun jo Tsher­no­by­lis­tä tie­de­tään, että psyyk­ki­set ongel­mat ovat näis­sä tapauk­sis­sa se kaik­kein suu­rin hait­ta, niin herää kysy­mys, mik­si kai­ken­lai­nen sätei­ly­pe­lot­te­lu sal­li­taan niin kritiikittä.

    Sinän­sä on toki hyvä, että eva­kuoi­tiin, var­muu­den vuoksi. 

    Mut­ta tähän täm­möi­se­nä ken­ties hupai­sa­na yksi­tyis­koh­ta­na: tämän het­ken suu­rin­ta aurin­ko­voi­ma­laa refe­rens­si­nä käyt­täen, tuo täl­lä het­kel­lä pysy­väs­ti eva­kuoi­tu maa-alue (vajaa 600 km^2) riit­täi­si juu­ri ja juu­ri Fukus­hi­ma Daic­hi-voi­ma­la­komplek­sin kor­vaa­mi­seen aurin­ko­säh­köl­lä (Ivan­pa­hin voi­ma­la, 16 km^2 per 1 TWh). 

    Kai­pa sil­lä­kin omat vai­ku­tuk­sen­sa olisi.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si ver­taat kato­li­seen (osit­tain) Sak­saan työl­li­syy­sas­tees­sa, mik­si et pro­tes­tant­ti­seen Ruot­siin? Jos uskon­to mää­rää nai­set kotiin hoi­va­työ­hön (täs­sä tapauk­ses­sa van­hus­ten hoi­toon), työl­li­syy­sas­te jää aika matalalaksi.

    Ruot­si on poik­keus ja Ruot­sin ikään­ty­nei­den kor­kea työl­li­syy­sas­te perus­tuu työ­so­pi­mus­la­kiin ja tuön­te­ki­jöi­den mötämääräämisoikeuteen.
    Tans­ka oli aikai­sem­min samas­sa ase­mas­sa , mut­ta oikeis­to­ha­li­tuk­set vähen­si­vät ikään­ty­nei­den suo­jaa ja ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­te sukel­si alle Suomen.

    Ja ETK ver­tai­lu kos­ki koko EU eikä vii­sa­ri ole väräh­tä­nyt oli uskon­to mikä tahansa

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä, oli­si huo­mat­ta­vas­ti parem­pi. Mut­ta kun ne tar­jon­ta­uu­dis­tuk­set on blo­kee­rat­tu (elä­kei­kä, työt­tö­myys­tur­van kes­to ja por­ras­tus, mata­la­palk­ka­tu­ki jne) on vas­tuu­ton­ta has­sa­ta rahaa elvy­tyk­seen, kun talo­uis ei voi elpyä. Suo­men jul­ki­nen talous on ollut ali­jää­mäl­lä mitat­tu­na toi­sek­si elvyt­tä­vin­tä Kyprok­sen jäl­keen Euroopassa.

    Työt­tö­miä on n 480000 ja heis­tä saa ansio­si­don­nais­ta n140000 eli n30%. 

    Pää­osan eli 70% työt­tö­myys kes­tää alle 3 kuu­kaut­ta ja vain ikään­ty­nei­den ja vajaa­kun­tois­ten kes­tää tuon 500 päivää.

    Työt­tö­myys­kor­vauk­sen laji, perus­päi­vä­ra­ha tai ansio­si­don­nai­nen, ei vai­ku­ta 500 päi­vän saa­vut­ta­mi­seen vaan heikentynyt ‚.

    Voi­han +50-vuo­tias­kin lais­kis­tua, mut­ta se tus­kin on se syy pit­kään työt­tö­myy­teen. Har­va raken­taa oma­ko­ti­ta­loa­kaan sii­nä iässä

  34. Vihe­rins­si: Piket­ty voi olla vähän han­ka­la refe­rens­si täs­sä koh­das­sa, kos­ka hänen kir­jan­sa data­va­lin­taa koh­taan on esi­tet­ty kri­tiik­kiä, jota ei voi ihan olan­ko­hau­tuk­sel­la ohittaa.

    Vihe­rins­si: En ole pereh­ty­nyt niin syväl­li­ses­ti asi­aan, että osai­sin koko vyyh­dis­tä sanoa mitään kovin­kaan viisasta.

    Ihmet­te­len sii­nä tapauk­ses­sa mik­si tuo ensim­mäi­nen lai­naus (yri­tän huo­nol­la menes­tyk­sel­lä olla käyt­tä­mät­tä ter­me­jä FUD ja pro­pa­gan­da) piti ensin­kään kir­joit­taa? Tuon laa­tui­nen data­mää­rä pitää sisäl­lään aina eri­lai­sia vir­hei­tä ja ole­tuk­sia. Sik­si Piket­ty lait­toi datan jul­ki­sek­si arvioi­ta­vak­si (toi­sin kuin eräät Rogoff & Rein­hart). Yli­pää­tään Giles & FT on onnis­tu­nut toi­min­nal­laan rapaut­ta­maan FT:n mai­net­ta aina­kin minun sil­mis­sä­ni mel­koi­ses­ti. Tuol­lai­ses­sa artik­ke­lis­sa oli­si ollut asial­lis­ta antaa aikaa Pike­tyn vas­ti­neel­le etu­kä­teen. Mut­ta pää­mää­rä ei tain­nut­kaan olla asial­li­nen ana­lyy­si, vaan sen FUDin levit­tä­mi­nen, min­kä uhrik­si sinä­kin olet jou­tu­nut. (Itse kri­tiik­ki­hän on osoit­tau­tu­nut vähin­tään kyseenalaiseksi)

    Suo­raan sanot­tu­na en Piket­ty-kes­kus­te­lun jäl­keen ymmär­rä miten tie­tyil­lä polii­ti­koil­la on pok­kaa edes puhua perin­tö­ve­ron pois­tos­ta ja miten medial­la on pok­kaa olla samas­sa haas­tat­te­lus­sa tuo­mat­ta Piket­tyä esille.

  35. az: Miten tasa-arvo edes las­ke­taan vih­rei­den asteikolla? 

    Täs­tä muis­tui mie­leen erään tasa-arvoi­sen femi­nis­tin blo­gi­kom­ment­ti, että tasa-arvo toteu­tuu vas­ta, kun nai­set ovat kai­kis­sa kate­go­riois­sa vähin­tään tasa-arvoisia.

    Tasa-arvo­ke­kus­te­lus­tam­me puut­tuu koko­naan toi­nen suku­puo­li jo sen vuok­si, että kai­kis­sa eli­mis­sä istuu mil­tei pel­käs­tään nais­asia­nai­sia. Se on jo läh­tö­koh­tai­ses­ti sukupuolittunutta.

    tcrown: Suo­raan sanot­tu­na en Piket­ty-kes­kus­te­lun jäl­keen ymmär­rä miten tie­tyil­lä polii­ti­koil­la on pok­kaa edes puhua perin­tö­ve­ron pois­tos­ta ja miten medial­la on pok­kaa olla samas­sa haas­tat­te­lus­sa tuo­mat­ta Piket­tyä esille. 

    Vai­kut­tai­si­ko­han esi­mer­kik­si alla ole­va jotain?

    Varauk­sia 173, kap­pa­lei­ta 1
    Sel­lo aik 36.11 PIK ERÄPÄIVÄ 08–07-14 –
    Näy­tä tilauk­ses­sa olevat
    1 kap­pa­le tilat­tu kir­jas­tol­le Kir­jas­to Ome­na aik 15-05-2014.
    1 kap­pa­le tilat­tu kir­jas­tol­le Ent­res­se aik 15-05-2014.
    1 kap­pa­le tilat­tu kir­jas­tol­le Munk­ki­nie­mi aik 05-06-2014.
    1 kap­pa­le tilat­tu kir­jas­tol­le Kal­lio aik 05-06-2014.
    1 kap­pa­le tilat­tu kir­jas­tol­le Mal­mi aik 05-06-2014.
    1 kap­pa­le tilat­tu kir­jas­tol­le Itä­kes­kus aik 05-06-2014.
    1 kap­pa­le tilat­tu kir­jas­tol­le Tapio­la aik 04-06-2014.
    1 kap­pa­le tilat­tu kir­jas­tol­le Kiven­lah­ti aik 04-06-2014.
    1 kap­pa­le tilat­tu kir­jas­tol­le Tik­ku­ri­la aik 19-05-2014.
    1 kap­pa­le tilat­tu kir­jas­tol­le Tik­ku­ri­la aik 02-06-2014.
    Varaa 

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si ver­taat kato­li­seen (osit­tain) Sak­saan työl­li­syy­sas­tees­sa, mik­si et pro­tes­tant­ti­seen Ruot­siin? Jos uskon­to mää­rää nai­set kotiin hoi­va­työ­hön (täs­sä tapauk­ses­sa van­hus­ten hoi­toon), työl­li­syy­sas­te jää aika matalalaksi.

    Sak­san nais­ten työl­li­syy­sas­te oli 2013 72 %.Suo­men ja Tans­kan samaa luok­kaa. Sveit­sin 77% luok­kaa vaik­ka sekin on osit­tain kato­li­nen , perä­ti 40 % on katolisia.

    Ruot­si ja Nor­ja ovat luo­kas­sa 77 % mut­ta kun kat­se­lin taan­noin Ruot­sin Tila sto­kes­kuk­sen luku­ja niin kiin­ni­tin huo­mion suh­teel­li­sen pie­neen työl­lis­ten mää­rään suh­tees­sa asukasmäärään.

    En viit­si ipa­dil­la kau­heas­ti seu­loa tilas­to­ja, joten sel­vit­te­ly jää myö­hem­pään aikaan.

    Työl­li­syys­lu­kui­hin vai­kut­ta­vat myös pal­kaa­to­mat työt.
    , Suo­mes­sa nii­tä teh­dään suh­teet­to­man pal­jon , MOT las­ki öker­ran ja pää­tyi 350000:een. Ja TEM vir­ka­mie­het vah­vis­ti­vat luvun.

    Se mer­kit­see, että työl­li­sy­sas­teem­me on 5–7 % yksik­köä alhai­sem­pi kuin verrokkien.

    Esim Sak­sas­sa oppi­so­pi­mus­lai­nen tai amis­lai­nen on työl­li­nen, kos­ka hänel­le mak­se­taan har­joit­te­lus­ta palkkaa.
    Suo­me­sa hän on pal­ka­ton har­joit­te­li­ja eli ei-työl­li­nen eikä pal­ka­ton har­joit­te­lu ilman työ­suh­det­ta enää rajau­du amis­lai­siin vaan myös muid­den taso­jen opis­ke­li­jat teke­vät pakol­li­sen työ­har­joit­te­lun pal­kat­ta ja ilman tuösuhdetta.

    Täl­lai­nen ei tule kuu­loon­kaan Ruot­sis­sa tai Sak­sas­sa eikä mones­sa muus­sa­kaan maassa

  37. Az
    “Kun vih­reät totea­vat, että “tasa-arvoon on vie­lä mat­kaa”, niin ilmei­ses­ti­kään näi­tä ja nii­den kal­tai­sia ei tar­koi­te­ta. Miten tasa-arvo edes las­ke­taan vih­rei­den astei­kol­la? Nai­set elä­vät Suo­mes­sa kes­ki­mää­rin parem­paa elä­mää kuin miehet.”

    Kyl­lä mies­ten­kin hyvin­voin­ti para­nee. Sotia ei ole ollut ja itse­mur­ha­lu­vut las­ke­vat. Mel­kein kai­kil­la on varaa ostaa halua­man­sa elekt­ro­niik­ka. Nai­set ylei­ses­ti koke­vat, että heil­lä on yhtä­läi­nen vel­vol­li­suus per­heen elät­tä­mi­seen, jol­loin mie­hil­lä jää aikaa muu­hun­kin kuin ansiotyöntekoon.

    Se, että sekä kai­kis­ta huo­noim­mas­sa, että kai­kis­ta par­haas­sa yhteis­kun­nal­li­ses­sa ase­mas­sa ole­vat ovat usein mie­hiä aiheut­taa sen, että yhdel­lä muut­tu­jal­la ei voi mää­ri­tel­lä tasa-arvon astetta. 

    Jän­nää on myös se, että tasa-arvon edis­ty­mi­sen takia nai­set usein vält­tä­mät­tä halua­vat teh­dä samat vir­heet kuin mie­het­kin. Sii­nä mis­sä mies­ten tupa­koin­ti on vuo­si­kym­men­ten pers­pek­tii­vil­lä las­ke­nut, on nais­ten tupa­koin­ti yleistynyt. 

    Vih­rei­den aja­mis­ta asiois­ta ehkä perus­tur­van kehit­tä­mi­nen on sel­lai­nen joka aut­taa hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­via mie­hiä. Kun vih­rei­den pää­poin­tit on jo ajet­tu osak­si poliit­tis­ta kon­sen­sus­ta, nykyis­tä kon­sen­sus­ta eni­ten pro­tes­toi­vien mies­ten näke­mys näyt­tää täl­lä het­kel­lä kana­voi­tu­van perus­suo­ma­lais­ten kautta.

  38. No niin, mai­se­ma vaih­tui vuo­ro­kau­des­sa Venet­sian 30 asteen hel­tees­tä ja aurin­gos­ta poh­jois-Suo­men 15 astee­seen ja sateeseen.

    Len­nol­la oli aikaa ihme­tel­lä Ruot­sin työl­li­syys­lu­ku­ja. Sta­tis­tis­ka Cent­ral­byrån sivuil­ta löy­tyi Suo­men työ­mark­ki­na­tut­ki­mus­ta vas­taa­va tilas­to ja se pall­jas­ti ero­ja Suo­men ja Ruot­sin tilastoinnissa

    Ruot­si ilmoit­taa viral­li­sek­si työl­li­syy­sas­teek­si 20–64-vuotiaiden työl­li­syy­sas­teen eli tuo 79,8 % löy­tyy niin Euros­ta­tin kuin Cent­ral­byrån sivuil­ta. Mut­ta tuo luku ei ole vertailukelpoinen

    Ruot­si kyl­lä las­kee 16–64-vuotiaiden työl­li­syy­sas­teen­kin ja se on 75,5 %.

    Ver­tai­lu­kel­poi­nen luku oli­si kui­ten­kin 15–64-vuotiaiden työl­li­syy­sas­te ja se on pari %-yksi­köä alem­pi kuin on tuo 16–64-vuotiaiden eli 73 % luokkaa.

    Suo­men luku n73 % täs­mää työl­lis­ten ja 15–64-vuotiaiden mää­rien kanssa .

    Eli jos pis­te­tään pöy­tään ver­tai­lu­kel­poi­set luvut niin Suo­men ja Ruot­sin työl­li­syy­sas­teet ovat identtiset

    Taus­tal­la ei voi olla muu kuin poliit­ti­nen tar­koi­tus­pe­rä: Ruot­sis­sa oikeis­to­hal­li­tus halu­aa osoit­taa ‚kuin­ka erin­omai­ses­ti sen poli­tiik­ka on onnis­tu­nut, Suo­mi taas, että enti­nen poli­tiik­ka on epä­on­nis­tu­nut ja tar­vi­taan ult­ra­oi­keis­to­lais­ta politiikkaa.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mis­tä on peräi­sin tie­to, että Suo­men työl­li­syy­sas­te oli­si 73 %? Lähem­pä­nä totut­ta tai­taa olla 68%

    Euros­ta­tin sivuil­la komeilee,käypä katsomassa

  40. Ja kar­keil­la luvuil­la­kin las­kien pää­see lähelle:

    Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan 15–64-vuotiaita on 3,5 mijoo­naa ja työl­li­siä 2,5 miljoonaa.

    Työl­li­syy­sas­teek­si tulee n 71,5 %

  41. Sen ver­ran pitää antaa perik­si, että Euros­tat tilas­toi työl­li­syy­sas­teen 20–64-vuotiaista .

    Sil­loin tuo Ruot­sin 79,8 pitää paik­kan­sa ja Suo­men 73,3

    Mut­ta kun tar­kas­tel­laan 15–64-vuotiaita niin tilan­ne on aika tasan eli 73 % tie­noil­la molemmilla.

    Muis­te­lin tuo­ta van­haa, mut­ta EU on näkö­jään aset­ta­nut rajat eri tavalla.

    Mut­ta huol­to­suh­teen näkö­kul­mas­ta lie­nee sama tekee­kö työ­tä nuo­rem­mat vai vähän vanhemmat .

    1. 15–64 vuo­tiai­den ikä­luo­kas­sa Suo­men työl­li­syy­sas­te on noin 68%. Miten se voi­si olla sama kuin 20–64 vuo­tiail­la. Sil­loin­han sen pitäi­si olla 73% myös 15–19 ‑vuo­tiail­la, jois­ta useim­mat ovat vie­lä koulussa.

  42. Lii­an van­ha: Eli jos pis­te­tään pöy­tään ver­tai­lu­kel­poi­set luvut niin Suo­men ja Ruot­sin työl­li­syy­sas­teet ovat identtiset 

    Suo­mes­sa 15–64-vuotiaiden työl­li­syy­sas­te oli 69 % vuon­na 2012, 68,5 %, nyt huh­ti­kuus­sa näyt­ti tipah­ta­neen 68,3 %:iin.

    Mil­lä logii­kal­la 73 % on ident­ti­nen 69 % kans­sa? Vai ovat­ko sun mie­les­tä Ruot­sin 15–64-vuotiaiden työl­li­syys ver­tai­lu­kel­poi­nen vain ja ainoas­taan 20–64-vuotiaden työl­li­syy­teen Suomessa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.