Maailma muuttuu muuttuuko kunta (5/5) Kaupunkien kasvava merkitys

Lai­tan tähän vii­mei­sek­si kir­joi­tuk­se­ni Suo­men Kuva­leh­den Ykkös­ket­ju-blo­gis­sa. Olen­nais­ta on, että kau­pun­ki­mai­nen kun­ta tar­vit­see aivan eri­lai­sia väli­nei­tä toi­min­taan­sa kuin syr­jäi­nen maa­lais­kun­ta. Tämä kos­kee eri­tyi­ses­ti maan­käyt­töä, jouk­ko­lii­ken­net­tä ja kaa­voi­tus­hyö­ty­jen kon­fis­koin­tia. Maa­lais­kun­nis­sa näil­le työ­vä­li­neil­le ei ole käyt­töä ja siel­lä ne voi­si­vat vää­rin käy­tet­tyi­nä mer­ki­tä ilmeis­tä uhkaa omis­tusoi­keu­del­le. Pahoitt­te­len, että tämä kir­joi­tus­sar­ja on ilmes­ty­nyt näin hitaasti.

= = = =

Kaupunkien kasvava merkitys

Vii­me­ai­koi­na on eri puo­lil­la maa­il­maa esi­tet­ty ennus­tei­ta, joi­den mukaan suu­ret kau­pun­git ohit­ta­vat mer­ki­tyk­ses­sä val­tiot. Val­tiot menet­tä­vät pääs­tö­val­taan­sa toi­saal­ta yri­tyk­sil­le ja yli­kan­sal­li­sil­le orga­ni­saa­tioil­le, kuten WTO ja EU ja toi­saal­ta kaupungeille.

Talou­den ja tek­no­lo­gian kehi­tys suo­sii elin­kei­no­ja, jot­ka menes­ty­vät par­hai­ten suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Sik­si suur­ten kau­pun­kien asu­kas­lu­vut kas­va­vat niin, että voi­daan puhua urba­nis­min uudes­ta aal­los­ta. Kau­pun­kien kas­vun ohel­la täl­le muu­tok­sel­le on yhtei­se­nä piir­tee­nä halu asua kes­kus­ta-alueil­la (down­town) mie­luum­min kuin lähiöis­sä tai kau­pun­ke­ja ympä­röi­väl­lä haja­nai­sel­la oma­ko­ti­vyö­hyk­keel­lä ja se, että aiem­paa sel­väs­ti useam­pi nuo­ri jät­tää ajo­kor­tin hank­ki­mat­ta, kos­ka ei kat­so tar­vit­se­van­sa sitä mihin­kään. Aiem­min vit­si­nä esi­tet­ty van­ha hel­sin­ki­läi­nen sanan­las­ku kuvaa hei­dän ajat­te­lu­ta­paan­sa: rati­kal­la pää­see kaik­kial­le; jos jon­ne­kin ei pää­se rati­kal­la, sin­ne ei kan­na­ta mennä.

Halu kes­kus­tan käve­ly­vyö­hyk­keel­le selit­tyy kulu­tus­ta­po­jen muu­tok­sel­la. Yhä suu­rem­pi osa kulu­tuk­ses­ta on pal­ve­lu­jen kulu­tus­ta ja yhä suu­rem­pi osa mat­kois­ta liit­tyy vapaa-aikaan ja asioin­tiin. Ei ole niin olen­nais­ta, kuin­ka kau­ka­na työ­pai­kas­ta asuu vaan kuin­ka lähel­lä joka­päi­väi­siä pal­ve­lu­ja asuu. Yleis­tyy elä­män­muo­to, jos­sa asun­not ovat kes­kus­tas­sa ja työ­pai­kat kau­pun­gin ulko­puo­lel­le. Ennus­tan, että län­si­met­ro tulee joh­ta­maan sii­hen, että Kei­la­nie­mes­sä työs­ken­te­le­vis­tä yhä useam­pi asuu hips­te­rien Kal­lios­sa. Kei­la­nie­meen voi­daan raken­taa asun­to­ja, mut­ta hips­te­ria­luet­ta sii­tä ei saa.

Muu­tos on ollut Hel­sin­gin seu­dul­la nopea: Vuon­na 2004 seu­dun asu­kas­lu­vun kas­vus­ta puo­let suun­tau­tui kehys­kun­tiin mut­ta nyt enää kah­dek­sas­osa. Muu­tos oli­si vie­lä pal­jon nopeam­pi, jos tar­jon­ta pys­tyi­si vas­taa­maan kysyn­tään. Hel­sin­gin ratik­ka­vyö­hyk­keel­lä asun­to­jen hin­nat ovat kohon­neet järjettömyyksiin.

Kau­pun­kien kehi­tys vaa­tii yhteis­kun­nal­ta suu­ria inves­toin­te­ja ennen kaik­kea lii­ken­tee­seen ja muu­hun infra­struk­tuu­riin. Sik­si kau­pun­geis­sa teh­tä­vät pää­tök­set ovat niin tär­kei­tä. Itse kat­son teke­vä­ni pal­jon isom­pia pää­tök­siä Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa kuin edus­kun­nan hallintovaliokunnassa.

Suo­mes­sa ei kui­ten­kaan ole kuin muu­ta­ma kau­pun­ki­kun­ta, siis kau­pun­ki joka muo­dos­tai­si kun­nan. Kau­pun­ki­kun­nik­si kut­su­tut ovat mel­kein kaik­ki kaupunginosakuntia.

Kau­pun­ki on moni­mut­kai­nen kone, jota on suun­ni­tel­ta­va koko­nai­se­na. Hel­sin­ki­läi­nen kat­soo kateel­li­se­na, miten Tuk­hol­ma pys­tyy vas­taa­maan suu­rin stra­te­gi­sin toi­min urba­ni­saa­tion uuteen aal­toon. Kau­pun­ki varau­tuu kym­me­nien tuhan­sien asuk­kai­den vuo­tui­seen väes­tön­kas­vuun vah­val­la kau­pun­ki­ra­ken­net­ta tii­vis­tä­väl­lä kaa­voi­tuk­sel­la ja panos­ta­mal­la mil­jar­di­kau­pal­la rai­de­lii­ken­tee­seen. Moneen kun­taan jakau­tu­neel­la Hel­sin­gil­lä ei ole mitään mah­dol­li­suut­ta vas­ta­ta Tuk­hol­man ja Tal­lin­nan haasteeseen.

Asi­aa pahen­taa vie­lä se, että yhte­nä osa­puo­le­na rii­tais­ten kun­tien neu­vot­te­luis­sa istuu valtio.

Kun­nal­la on kak­si aivan eri­lais­ta teh­tä­vää, toi­saal­ta vas­ta­ta pal­ve­luis­ta ja toi­saal­ta infra­struk­tuu­ris­ta. Päi­vä­hoi­dos­ta tai perus­kou­lus­ta on jär­ke­vää päät­tää pie­nis­sä yksi­köis­sä, mut­ta infra­kun­nan pitäi­si kat­taa koko kau­pun­ki – kuten se kat­taa Ruot­sis­sa, jos­sa teh­tä­vät on annet­tu Tuk­hol­man läänille.

Mei­dän pitäi­si antaa koko infra­kun­nan teh­tä­vät met­ro­po­li­hal­lin­nol­le jaka­mat­ta nii­tä isoi­hin ja pie­niin pää­tök­siin, kos­ka se jako tuot­tai­si vain lisää sekasotkua.

Jos kun­tien välis­tä eriar­voi­suut­ta kau­pun­ki­seu­tu­jen sisäl­lä ale­taan rajoit­taa kaa­voi­tuk­sel­la sijoit­ta­mal­la rik­kai­den ja köy­hien asun­to­ja tas­a­puo­li­ses­ti ympä­ri kau­pun­kia, teh­dään tyh­miä kaa­voi­tus­pää­tök­siä. Oma­ko­tia­lu­eet sopi­vat kau­pun­gin reu­nal­le, jon­ne taas sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non sijoit­ta­mi­nen kun­nol­li­sen jouk­ko­lii­ken­teen ulot­tu­mat­to­miin oli­si perin väki­val­tais­ta. On parem­pi kerä­tä verot met­ro­po­li­hal­lin­non tasol­la ja kaa­voit­taa järkevästi.

77 vastausta artikkeliin “Maailma muuttuu muuttuuko kunta (5/5) Kaupunkien kasvava merkitys”

  1. Lai­te­taan tähän vie­lä ennak­ko­vas­tauk­se­na argu­ment­tiin kun­tien väli­ses­tä kilpailusta:

    Kil­pai­lua tapah­tuu ja voi tapah­tua lähin­nä pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa, ja sii­nä­kin perin huo­nos­ti kun pal­ve­lu­ta­so on lail­la sää­det­ty. Ja lisäk­si “kil­pai­lu” on var­sin teo­reet­tis­ta jos pal­ve­lun­tar­joa­jan vaih­ta­mi­sek­si pitäi­si muut­taa naapurikuntaan.

    Jos pal­ve­lu­tuon­tan­toon halu­taan todel­lis­ta kil­pai­lua, se kan­nat­taa toteut­taa vapaas­ti toi­mi­vien pal­ve­lun­tar­joa­jien välil­lä, ei alu­eel­li­ses­ti määräten.

    Toki segre­gaa­tion pitä­mi­nen kil­pai­lu­valt­ti­na saat­tai­si olla hou­kut­te­le­vaa varak­kail­le, mut­ta sitä ei tai­da yksi­kään polii­tik­ko uskal­taa ääneen kan­nat­taa. Lisäk­si kaik­ki pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat Kau­niais­ta lukuu­not­ta­mat­ta ovat sii­hen aivan lii­an suu­ria ja alu­eel­li­ses­ti heterogeenisiä.

  2. Niin kuin aikai­sem­mis­ta kir­joi­tuk­sis­ta­kin on näky­nyt, olen pitä­nyt Hel­sin­gin kes­kus­ta-aluet­ta tur­vat­to­ma­na ja han­ka­la­na paik­ka­na lap­si­per­heil­le. Nyt kun on kesä­kuun alku ja kou­lu­lais­ten kesä­lo­mat ovat alka­neet, monet van­hem­mat tus­kai­le­vat pie­nem­pien kou­lu­lais­ten päi­vä­hoi­to­mah­dol­li­suu­des­ta ja sii­tä, min­kä ikäi­sen lap­sen uskal­taa jät­tää yksin kotiin tai leik­ki­mään ulko­na kave­rei­den kans­sa ilman val­von­taa. Olet­tai­sin, että täs­sä­kin asuin­paik­ka vai­kut­taa sikä­li, että on hel­pom­pi antaa alle kym­men­vuo­ti­aan kul­kea yksin ulko­na esi­kau­pun­ki­vyö­hyk­keel­lä kuin Kal­lios­sa tai Punavuoressa.

  3. …Tuk­hol­ma pys­tyy vas­taa­maan suu­rin stra­te­gi­sin toi­min urba­ni­saa­tion uuteen aaltoon…”

    Tot­ta kai Suur-Tuk­hol­man alue toi­mii parem­min, kos­ka kun­tayk­si­köt ovat siel­lä pie­nem­piä kuin Suur-Hel­sin­gis­sä! Täs­tä on juu­ri kyse.

    Tuk­hol­man alu­eel­la on kym­me­nen kun­taa, jois­ta vain Tuk­hol­ma on suu­ri. Se on kool­taan niin suu­ri, että sen tehok­kuu­den voi kysee­na­lais­taa. Muu­ta yhdek­sän Tuk­hol­man lää­nin kun­taa ovat kool­taan 20 000 — 60 000 asukasta.

    http://sv.wikipedia.org/wiki/Stockholms_län#mediaviewer/Fil:Metropolitan_Stockholm_overview.png

    Tuk­hol­man lää­ni hoi­taa alu­eel­la kun­ta­ra­jat ylit­tä­vän tio­min­nan kuten jouk­ko­lii­ken­teen, ei suin­kaan Tuk­hol­man kaupunki.

    Parii­sis­sa hyvin itse­näis­ten kau­pun­gi­no­sien väki­lu­ku on vajaas­ta 10 000:sta kar­van ver­ran yli 40 000:nen. Täs­sä se idea juu­ri pii­lee hyvin toi­mi­vis­sa yksi­köis­sä. Kau­pun­ki hoi­taa kau­pun­gin asioi­ta (kou­lut, perus­ter­vey­den­huol­to) ja val­tion alue­hal­lin­to hoi­taa sil­le kuu­lu­via asioi­ta (mota­ri- ja raidelinjaukset).

  4. Tihe­ne­vä asu­tus tekee tar­peen siir­tyä kau­pun­ki­mai­seen tapaan jär­jes­tää elin­tar­pei­den vaa­ti­mat asiat. Nämä ovat riit­tä­vä ravin­to ja hygie­nial­taan riit­tä­vä ympä­ris­tö. Ilman saas­tu­mi­nen on se lopul­li­nen syy, joka tuho­aa lii­an tihe­ään raken­ne­tun kau­pun­gin. Mikä on kau­pun­ki­kes­kit­ty­män kyky sie­tää väki­lu­vun lisäys­tä? Sii­hen ei ole vakioi­sia sään­tö­jä, kos­ka poliit­ti­set rat­kai­sut vai­kut­ta­vat asi­aan ja nii­den arvioi­mi­nen vaa­tii hyvän tun­te­muk­sen tek­nii­kan ja talou­den alal­ta. Pel­käs­tään riit­tä­vien vesi­läh­tei­den jär­jes­tä­mi­nen jat­ku­va­na luo­tet­ta­va­na pal­ve­lu­na vaa­tii jär­jes­täy­ty­neel­tä yhteis­kun­nal­ta poliit­ti­sia rat­kai­su­ja, jois­sa maa­seu­tu voi jou­tua kär­si­mään, kun kau­pun­gien väki­lu­ku kas­vaa yli vesi­läh­tei­den riittävyyden.
    En kan­na­ta yli mil­joo­nan asuk­kaan väes­tö­ti­hen­ty­miä, kos­ka ne romah­ta­vat 2000-luvun aikana.

  5. Kun­ta on eri asia kuin kau­pun­ki tai maa­lais­kun­ta. Alun­pe­rin sana on rajoit­tu­nut sii­hen lähei­seen ympä­ris­töön, jon­ka voi itse näh­dä. Kun­nan käsit­tees­tä kil­pai­lee kaik­ki ne ainek­set, jot­ka on ajan kulues­sa lii­tet­ty kun­ta­kä­sit­teen kaut­tu ihmi­syh­tei­sö­jen hal­lin­taan. Jos ennus­taa pitäi­si, arvio­ni on muu­tok­sen jat­ku­vuus kun­tien osal­ta. Näke­mys­tä tukee nykyi­syys, joka suo­sii eri­lais­tu­mis­ta tavois­sa hallita.

  6. Tuk­hol­mas­sa uusien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien raken­ta­mi­nen tun­tuu tosi­aan ete­ne­vän sel­väs­ti Hel­sin­kiä nopeam­min. Tähän saat­taa vai­kut­taa mui­ta­kin teki­jöi­tä, mut­ta seu­dul­lis­ta suun­nit­te­lua ohjaa­va RUFS on kyl­lä jotain sel­lais­ta, mikä tääl­tä puuttuu.

    Tuk­hol­man osal­ta kan­nat­taa kui­ten­kin huo­mioi­da myös työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mi­nen. Tuk­hol­mas­sa sel­väs­ti Hel­sin­kiä suu­rem­pi osa koko kau­pun­kia­lu­een työ­pai­kois­ta sijait­see kan­ta­kau­pun­gis­sa ja 2000-luvul­la­kin ydin­kes­kus­tan työ­paik­ka­mää­rä on kas­va­nut siel­lä sel­väs­ti. Jos siis halu­taan kopioi­da Tuk­hol­mas­ta, niin kan­ta­kau­pun­gin työ­paik­ka­mää­rän tuli­si myös kasvaa.

    En oikein osaa päät­tää, miten Hel­sin­kiä pitäi­si minun mie­les­tä­ni kehit­tää, mut­ta en ole ihan vakuut­tu­nut täs­tä aja­tuk­ses­ta, että kan­ta­kau­pun­gin muut­tu­mi­nen nykyis­tä asu­mis­pai­not­tei­sem­mak­si oli­si koko kau­pun­ki­seu­dun näkö­kul­mas­ta eri­tyi­sen hyvä jut­tu. Se on toki sit­ten eri kysy­mys, että mis­sä mää­rin tätä voi­si tai kan­nat­tai­si yrit­tää ohja­ta suun­nit­te­lun keinoin.

  7. Halu kes­kus­tan käve­ly­vyö­hyk­keel­le selit­tyy kulu­tus­ta­po­jen muutoksella.

    Halu Hel­sin­gis­sä selit­tyy kyl­lä ennem­min Vih­reäl­lä kun­nal­lis­po­li­tii­kal­la ja rele­vant­tien viras­to­jen lää­nit­tyes­sä omal­la kannattajakunalla. 

    Hel­sin­gis­sä näh­dään täy­sin päin­vas­tai­nen Osmon avauk­seen. Elä­vä kes­kus­ta autioi­tuu sitä mukaan kuin pal­ve­lut katoa­vat kehien auto­mar­ket­tei­hin. Auto­ton kes­kus­ta on muut­tu­nut autioon kes­kus­taan, jos­sa lii­ken­net­tä on saman ver­ran kuin aiem­min, mut­ta elin­voi­mas­ta kau­pun­kie­lä­mää enää mur­to-osa aiem­mas­ta, sekin vähän pian täy­sin S- / K‑duopolin käsissä.

  8. Pik­ku huo­mau­tus: myös suur­tuk­hol­ma on jakaan­tu­nut usei­siin kun­tiin ihan kuten hel­sin­gin seu­tu­kin. Alla on suur-tuk­hol­man kun­nat lue­tel­tu. Suur­tuk­hol­mas­sa on 2.2 milj asu­kas­ta ja tuk­hol­mas­sa 900 000.

    Stock­holm 901 698
    Hud­din­ge 103 010
    Nac­ka 94 744
    Söder­täl­je 91 549
    Bot­kyr­ka 87 996
    Hanin­ge 81 204
    Sol­na 72 924
    Järfäl­la 69 398
    Sol­len­tu­na 68 484
    Täby 66 505
    Norr­täl­je 56 986
    Lidin­gö 45 223
    Tyre­sö 44 474
    Sig­tu­na 43 479
    Upplands Väs­by 41 579
    ÖSs­terå­ker 40 613
    Sund­by­berg 42 970
    Värm­dö 39 866
    Dan­de­ryd 32 211
    Val­len­tu­na 31 719
    Nynäs­hamn 26 808
    Eke­rö 26 392
    Upplands-Bro 24 863
    Salem 16 019
    Vax­holm 11 216
    Nykvarn 9 529

    ps. on pik­kui­sen yllät­tä­vää että söder­täl­je, norr­täl­je ja sig­tu­na ovat muka­na suur­tuk­hol­mas­sa kos­ka ne ovat eril­lään yhtei­näi­ses­tä kau­pun­gis­ta. Muut kun­nat ovat sen sijaan yhtä kaupunkia

  9. O.S. kir­joit­ti (7.6.2014, tämän ket­jun alussa):
    “Olen­nais­ta on, että kau­pun­ki­mai­nen kun­ta tar­vit­see aivan eri­lai­sia väli­nei­tä toi­min­taan­sa kuin syr­jäi­nen maa­lais­kun­ta. Tämä kos­kee eri­tyi­ses­ti maan­käyt­töä, jouk­ko­lii­ken­net­tä ja kaa­voi­tus­hyö­ty­jen konfiskointia.”

    Ter­mil­lä ‘kaa­voi­tus­hyö­ty’ tar­koit­ta­net edel­leen samaa, mis­tä kir­joi­tit esim. jo 8 vuot­ta sit­ten (läh­tees­sä: “http://www.soininvaara.fi/Kolumnit_Suomen_kuvalehti/kolumnit_SK_5_2006.html”)?

    Ota­van Uusi sivis­tys­sa­na­kir­jan 19. pai­nos vuo­del­ta 2000 mää­rit­te­lee ter­min ‘kon­fis­kaa­tio’ seu­raa­vas­ti: “taka­va­ri­koin­ti, varo­jen tai arvoe­si­nei­den julis­ta­mi­nen mene­te­tyik­si val­tiol­le jon­kin rikok­sen perusteella.” 

    Toi­min­taan tar­vit­ta­viin väli­nei­siin’ nyt vii­ta­tes­sa­si minua ja ehkä mui­ta­kin kiin­nos­tai­si vii­me­mai­ni­tun joh­dos­ta tie­tää, tar­koi­tit­ko ‘kon­fis­koin­nil­la’ mah­dol­li­ses­ti a) yksilön/yhtiön (omis­ta­jan) vai b) yhteis­kun­nan (kaupungin/kunnan/valtion) teke­män rikok­sen perus­teel­la tapah­tu­vaa takavarikointia? 

    Voi­sit­ko ava­ta aja­tuk­sia­si vähän enemmän?

    Eikö lai­ton hal­tuun­ot­to ole rikos? Et kai vain vih­jaa, että kau­pun­ki­mai­sen kun­nan pitäi­si voi­da teh­dä esim. omai­suus- tai ympäristörikoksia?

    Jos työ­vä­li­nei­tä kau­pun­gin toi­min­taa var­ten kai­paat, kysyn, olet­ko mah­dol­li­ses­ti tie­toi­nen MIT:n pro­fes­so­ri Law­rence Suss­kin­din ylei­sö­luen­nos­ta 9.6.2014, eli jo tule­va­na maa­nan­tai­aa­mu­na klo 9:00–11:30 Kaup­pa­kor­kea­kou­lus­sa, aihee­naan: “Is the­re a bet­ter way to sol­ve complex envi­ron­men­tal and land-use conflicts? Les­sons from thir­ty years of inter­na­tio­nal expe­rience” (ks. “http://biz.aalto.fi/en/current/events/professori_lawrence_susskindin-mit-yleisoluento/”). Vai­kut­taa kiinnostavalta …

  10. teek­ka­ri:

    …Kil­pai­lua tapah­tuu ja voi tapah­tua lähin­nä palvelutuotannossa… 

    Näkö­kul­ma on hyvin kapea ja perus­tuu äärim­mäi­sen lyhyeen aika­pers­pek­tii­viin. Vähin­tään yhtä tär­keä kil­pai­lu­valt­ti on kaa­voi­tus ja sen tuo­ma infrastruktuuri. 

    Kyl­lä jot­kut polii­ti­kot pitä­vät ihan syyys­tä segre­gaa­tio­ta kil­pai­lu­valt­ti­na. Maa­il­mal­la on pal­jon­kin erit­täin hyvin toi­mi­via esi­merk­ke­jä. En tie­dä, mik­si sii­tä Suo­mes­sa on tul­lut nega­tii­vi­nen ilmiö?

  11. Jos Osmo Soi­nin­vaa­ra asui­si esim. Espoos­sa, hänen kun­ta­ra­ken­nea­jat­te­lun­sa saat­tai­si olla hie­man toi­sen­lai­nen. Kun­ta­po­lii­tik­ko kat­se­lee maa­il­maa oman kun­tan­sa talous­kii­ka­reil­la. Näin se menee.

  12. Se tekee jol­la on edel­ly­tyk­set! Jos hae­taan ana­lo­gioi­ta Hel­sin­kiin, siis miten tääl­lä pitäi­si teh­dä asioi­ta, niin tuos­sa on aina­kin pari kes­keis­tä mainittu.

    Pet­te­ri Koso­nen:
    Tuk­hol­mas­sa uusien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien raken­ta­mi­nen tun­tuu tosi­aan ete­ne­vän sel­väs­ti Hel­sin­kiä nopeam­min. Tähän saat­taa vai­kut­taa mui­ta­kin teki­jöi­tä, mut­ta seu­dul­lis­ta suun­nit­te­lua ohjaa­va RUFS on kyl­lä jotain sel­lais­ta, mikä tääl­tä puuttuu. 

    Hel­sin­gis­sä ras­kaan jouk­ko­lii­ken­teen raken­ta­mi­ses­sa ovat kun­nat kes­kei­ses­sä ase­mas­sa. Jär­jes­te­ly tuot­taa Län­si­met­ron ja rai­tio­vau­nusil­lan tapai­sia käsit­tä­mät­tö­män kal­lii­ta ja hyö­dyt­tö­miä ratkaisuja. 

    Taval­laan ymmär­rän Hel­sin­gin halun saa­da espoo­lai­set mak­sa­maan huk­kain­ves­toin­tia, mut­ta en ymmär­rä mik­si espoo­lai­set meni­vät hal­paan. Kun polii­ti­kot vie­lä päät­ti­vät teh­dä rat­kai­sun, jos­sa tun­ne­lit tul­laan lou­hi­maan kah­teen ker­taan, niin minun mie­li­ku­vi­tuk­se­ni vain ei riitä.

    Kukaan ei voi enää sanoa, että ohjaus nyky­mal­lis­sa toi­mi­si. Ras­kaan jul­ki­sen lii­ken­teen ohjaus ei kuu­lu kun­nil­le, eikä sii­nä tar­vi­ta edus­kun­taa tar­kem­paa poliit­tis­ta ohjausta.

    Pet­te­ri Koso­nen:

    Tuk­hol­man osal­ta kan­nat­taa kui­ten­kin huo­mioi­da myös työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mi­nen. Tuk­hol­mas­sa sel­väs­ti Hel­sin­kiä suu­rem­pi osa koko kau­pun­kia­lu­een työ­pai­kois­ta sijait­see kan­ta­kau­pun­gis­sa ja 2000-luvul­la­kin ydin­kes­kus­tan työ­paik­ka­mää­rä on kas­va­nut siel­lä sel­väs­ti. Jos siis halu­taan kopioi­da Tuk­hol­mas­ta, niin kan­ta­kau­pun­gin työ­paik­ka­mää­rän tuli­si myös kasvaa… 

    Tuos­sa on juu­ri se oleel­li­nen punai­nen lan­ka, joka puut­tuu Hel­sin­gis­tä. 1) Kan­ta­kau­pun­kia pitää kas­vat­taa ja Hert­to­nie­men, Haa­gan sekä Munk­ki­vuo­ren tapai­sia aluei­ta on kaa­vi­tet­ta­va koko­naan uudes­taan (ruu­tu­kaa­vaan umpi­kort­te­leik­si). 2) Kan­ta­kau­pun­gin autioi­tu­mis­ta pel­käk­si asui­na­lu­eek­si ei saa tukea. Ruu­tu­kaa­va-alu­eel­la tulee olla tasa­pai­noi­ses­ti asun­to­ja, timis­to­ja, lii­ke­ti­lo­ja ja toimitilaa.

    Samal­la kun kan­ta­kau­pun­kia kas­va­te­taan, pitää löy­tää rat­kai­su miten lähiöt pure­taan. Ruot­sin tapa rahoit­taa lähiö­ra­ken­ta­mi­nen sää­tiöi­nä on nyt pal­jon ket­te­räm­pi kuin suo­ma­lai­nen yksi­tyi­so­mis­tus. Koko­nai­sia lähiöi­tä voi­daan pur­kaa ilman ongel­mia. Sää­tiön pää­oma vain nol­laan­tuu. Toki sää­tiö­poh­jai­suus on vuo­sien var­rel­la aiheut­ta­nut lukui­sia vää­rin­käy­tök­siä, jot­ka ovat pudo­tel­leet ruot­sa­lais­ten polii­tik­ko­jen päi­tä vadil­le tiu­haan tah­tiin. Rat­kai­su lähiö­on­gel­maan ei ole juki­sen rahan syy­tä­mi­nen elin­kaa­ren­sa pääs­sä ole­viin rakennuksiin.

  13. Kimi:
    Halu kes­kus­tan käve­ly­vyö­hyk­keel­le selit­tyy kulu­tus­ta­po­jen muutoksella.

    Halu Hel­sin­gis­sä selit­tyy kyl­lä ennem­min Vih­reäl­lä kun­nal­lis­po­li­tii­kal­la ja rele­vant­tien viras­to­jen lää­nit­tyes­sä omal­la kannattajakunalla. 

    Hel­sin­gis­sä näh­dään täy­sin päin­vas­tai­nen Osmon avauk­seen. Elä­vä kes­kus­ta autioi­tuu sitä mukaan kuin pal­ve­lut katoa­vat kehien auto­mar­ket­tei­hin. Auto­ton kes­kus­ta on muut­tu­nut autioon kes­kus­taan, jos­sa lii­ken­net­tä on saman ver­ran kuin aiem­min, mut­ta elin­voi­mas­ta kau­pun­kie­lä­mää enää mur­to-osa aiem­mas­ta, sekin vähän pian täy­sin S- / K‑duopolinkäsissä.

    Tosin pal­ve­lut Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa ovat lisään­ty­neet 2000-luvul­la. Se, että uusia pal­ve­lu­kes­kit­ty­miä syn­tyy kehä­tei­den var­sil­le, kau­as kes­kus­tas­ta, joh­tuu sii­tä, että kau­pun­ki­seu­dun kas­vua on ohjat­tu lähiöi­hin, kau­as keskustasta.

  14. Kal­le: Samal­la kun kan­ta­kau­pun­kia kas­va­te­taan, pitää löy­tää rat­kai­su miten lähiöt puretaan.

    Aina­kin osa maa­poh­jas­ta on käsit­tääk­se­ni vain vuo­krat­tu. Näil­tä voi­daan vain vuo­kra­so­pi­mus jät­tää uusi­mat­ta ja ostaa talo­yh­tiön kaik­ki osak­keet. Jäl­kim­mäi­nen on toki peri­aat­tees­sa aivan vapaa­eh­tois­ta, mut­ta sen teke­mät­tä jät­tä­mi­nen aiheut­taa ongelmia.

  15. Ei elä­män­ta­pa joka perus­tuu jat­ku­vaan lutik­ka­myr­ky­tyk­seen voi olla kes­tä­vä eikä inhi­mil­li­nen. Kau­pun­ki­ra­ken­ne palaa yksit­täis­ta­loi­hin jois­sa loi­sia on hel­pom­pi hallita.

  16. ze: Tosin pal­ve­lut Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa ovat lisään­ty­neet 2000-luvul­la. Se, että uusia pal­ve­lu­kes­kit­ty­miä syn­tyy kehä­tei­den var­sil­le, kau­as kes­kus­tas­ta, joh­tuu sii­tä, että kau­pun­ki­seu­dun kas­vua on ohjat­tu lähiöi­hin, kau­as keskustasta.

    Puhu­taan­kin nykyi­ses­tä Hel­sin­gin nie­mes­tä, jos­sa sat­tu­moi­sin koko tilas­toi­dun ajan (+25 vuot­ta) lii­ken­ne on pysy­nyt sama­na tai hie­man vähentynyt. 

    Toi­saal­ta kyl­lä, kau­pu­ni on kas­va­naut. Olet ihan oikeas­sa. Kehien var­teen on luo­tu auto­kau­pun­ki. Samal­la kui­ten­kin kes­kus­ta on näi­vet­ty­nyt tunnistamattomaksi.

    25 tai jopa vie­lä 10 vuot­ta sit­ten Hel­sin­gin nie­mi oli täyn­nä pie­niä yksi­tyi­siä liik­kei­tä, jois­sa saat­toi hank­kia tar­pei­taan elä­män koko laa­jal­ta kir­jol­ta. Nyt jäl­jel­lä on kou­ral­li­nen venä­läi­sil­lä turis­teil­la elä­viä luk­sus­liik­kei­tä, ja loput lähin­nä S-/K‑­duo­po­li­pal­ve­lu­ja.

  17. Kimi: Puhu­taan­kin nykyi­ses­tä Hel­sin­gin nie­mes­tä, jos­sa sat­tu­moi­sin koko tilas­toi­dun ajan (+25 vuot­ta) lii­ken­ne on pysy­nyt sama­na tai hie­man vähentynyt. 

    Toi­saal­ta kyl­lä, kau­pu­ni on kas­va­naut. Olet ihan oikeas­sa. Kehien var­teen on luo­tu auto­kau­pun­ki. Samal­la kui­ten­kin kes­kus­ta on näi­vet­ty­nyt tunnistamattomaksi.

    25 tai jopa vie­lä 10 vuot­ta sit­ten Hel­sin­gin nie­mi oli täyn­nä pie­niä yksi­tyi­siä liik­kei­tä, jois­sa saat­toi hank­kia tar­pei­taan elä­män koko laa­jal­ta kir­jol­ta. Nyt jäl­jel­lä on kou­ral­li­nen venä­läi­sil­lä turis­teil­la elä­viä luk­sus­liik­kei­tä, ja loput lähin­nä S-/K‑­duo­po­li­pal­ve­lu­ja.

    Täy­tyy ihan jat­kaa täs­tä para­dok­sis­ta. Kun Osmo ja muut auto­saa­ta­naa vas­taan tais­te­le­vat nuo­ret akti­voi­tui­vat 60-luvun lopul­la, Hel­sin­ki oli auto­kau­pun­ki. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa saat­toi täy­sin este­le­mät­tä ajel­la tai kävel­lä ihan mihin tahan­sa osaan nie­meä, ja pal­ve­lu­ja riit­ti kaut­ta koko alueen. 

    Nyt kau­pun­gin kes­kus­ta on saa­tu raken­net­tua uudel­len ihmi­sil­le, Enem­mis­töl­le. Jotain meni kui­te­niin pie­leen, kos­ka moni­muo­toi­nen Hel­sin­gin nie­mi kuo­li ja uusi uljaam­pi Hel­sin­gin met­ro­po­li tuli tilal­le. Uudes­sa met­ro­po­lis­sa tar­vit­set omaa autoa tai omaa pal­ve­lus­kun­taa. Mul­la tavoin ei per­heel­li­nen tai työ­tä teke­vä, Hel­sin­gin kes­kus­tan ulko­puo­lel­la asu­va enää pärjää.

    1. Kyl­lä kes­kus­tan pal­ve­lui­hin tul­laa pal­jon sen ulko­puo­lel­ta. Nor­maa­li ihmi­nen liik­kuu met­rol­la, rati­kal­la, junal­la tai bussilla.

  18. Osmon vii­mei­sen kom­men­tin perus­teel­la olen epänormaali!

  19. Mik­ko Num­me­lin:
    Niin kuin aikai­sem­mis­ta kir­joi­tuk­sis­ta­kin on näky­nyt, olen pitä­nyt Hel­sin­gin kes­kus­ta-aluet­ta tur­vat­to­ma­na ja han­ka­la­na paik­ka­na lap­si­per­heil­le. Nyt kun on kesä­kuun alku ja kou­lu­lais­ten kesä­lo­mat ovat alka­neet, monet van­hem­mat tus­kai­le­vat pie­nem­pien kou­lu­lais­ten päi­vä­hoi­to­mah­dol­li­suu­des­ta ja sii­tä, min­kä ikäi­sen lap­sen uskal­taa jät­tää yksin kotiin tai leik­ki­mään ulko­na kave­rei­den kans­sa ilman val­von­taa. Olet­tai­sin, että täs­sä­kin asuin­paik­ka vai­kut­taa sikä­li, että on hel­pom­pi antaa alle kym­men­vuo­ti­aan kul­kea yksin ulko­na esi­kau­pun­ki­vyö­hyk­keel­lä kuin Kal­lios­sa tai Punavuoressa.

    Näin voi kir­joit­taa vain joku, joka on itse kas­va­nut lähiös­sä. Kal­lion kas­vat­ti on hyvin eri miel­tä omas­ta lap­suu­des­taan 90-luvun Hakik­ses­sa, kes­kel­lä lama-aikaa. 

    Itse taas ihmet­te­len, miten oma­ko­ti­ta­loa­lu­eel­la lap­set iki­nä tapaa­vat toi­si­aan kun jokais­ta tapaa­mis­ta var­ten täy­tyy jär­jes­tää autokyyti.

  20. Tämä on vää­rä paik­ka, mut­ta en tie­dä mihin oli­sin huo­les­ta­ni kirjoitellut:
    Per­jan­tai­na 6.6.2014 Fingrid Oyj piti yhtiö­ko­kouk­sen, jos­sa pää­tet­tiin erin­näi­sis­tä asiois­ta. Noin 6,7 mil­joo­nan euron osin­gon­ja­ko oli aivan ymmär­ret­tä­vää, mut­ta 75 mil­joo­nan euron lisä­osin­gis­ta teh­ty esi­tys on pöy­ris­tyt­tä­vä. Fingri­dis­tä omis­taa val­tio noin 55 % ja työ­elä­keyh­tiöt ilmei­ses­ti loput.Sähkönsiirto on voi­mak­kaas­ti viran­omais­ten sään­te­le­mä ala ja Fingri­din omis­tus hyvin har­vo­jen val­las­sa. Mis­tä Fingrid aikoo ottaa 75 mil­joo­nan euron jako­va­ran omis­ta­jil­leen? Ei kai vain lai­naa ja myös muis­ta varois­ta otta­mi­nen oli­si epäeet­tis­tä, kos­ka kysy­mys pää­osin val­tion hal­lin­noi­mas­ta mono­po­lis­ta. Tähän pyy­täi­sin hie­man huo­mio­ta, kun val­tio­no­mis­tus puo­lu­een­ne pii­ris­sä- toki asi­aan voi olla jokin loo­gi­nen­kin seli­tys, eli onko omis­ta­jan vaih­dok­ses­sa (pois For­tum ja PVO) työ­elä­keyh­tiöil­le luvat­tu jotain vai KUKA on aja­nut lisäosinkoa????

  21. Kal­le:
    “…Tuk­hol­ma pys­tyy vas­taa­maan suu­rin stra­te­gi­sin toi­min urba­ni­saa­tion uuteen aaltoon…”

    Tot­ta kai Suur-Tuk­hol­man alue toi­mii parem­min, kos­ka kun­tayk­si­köt ovat siel­lä pie­nem­piä kuin Suur-Hel­sin­gis­sä! Täs­tä on juu­ri kyse.

    Tuk­hol­man alu­eel­la on kym­me­nen kun­taa, jois­ta vain Tuk­hol­ma on suu­ri. Se on kool­taan niin suu­ri, että sen tehok­kuu­den voi kysee­na­lais­taa. Muu­ta yhdek­sän Tuk­hol­man lää­nin kun­taa ovat kool­taan 20 000 – 60 000 asukasta.

    Suur-Tuk­hol­mas­sa on kai­kil­la kun­nil­la sama kunal­lis­ve­ro­pro­sent­ti, tai kunal­lis­ve­roa ei oikeas­taan ole vaan on vain “lää­nin­ve­ro”, ja lää­ni jakaa rahaa kunnille.

    Itse Tuk­hol­man ase­ma on todel­la domi­noi­va, 800.000–900.00 asu­kas­ta eli on vain hie­man pie­nem­pi kuin jos Hel­sin­gin seu­dun 4 kes­kei­sin­tä kau­pun­kia yhdis­tet­täi­siin yhdek­si kunnaksi.

    Espoo joka vas­tus­taa kovim­min met­ro­po­li­hal­lin­toa tai Suur-Hel­sin­gin syn­nyt­tä­mis­tä pel­kää menet­tä­vän­sä val­taa Helsingille. 

    Todel­li­suu­des­sa kävi­si päin­vas­toin, jos pk-seu­dun kau­pun­git yhdis­tet­täi­siin, häviöl­le jäi­si­vät köy­hem­mät alu­eet kuten Itä-Hel­sin­ki ja Itä-Van­taa, kun Espoon ja Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin kel­lok­kaat val­tai­si­vat suu­rim­man osan val­tuus­to­pai­kois­ta, ja kokoo­mus (yhdes­sä RKP:n kans­sa) saat­tai­si saa­da jopa enem­mis­tön paikoista. 

    Vaik­ka Tuk­hol­maa kehu­taan, on siel­lä­kin ongel­mia, nimit­täin asun­to­pu­la ja vie­lä kor­keam­mat asun­to­jen hin­nat kuin Helsingissä.

  22. Krtek:
    Itse taas ihmet­te­len, miten oma­ko­ti­ta­loa­lu­eel­la lap­set iki­nä tapaa­vat toi­si­aan kun jokais­ta tapaa­mis­ta var­ten täy­tyy jär­jes­tää autokyyti. 

    Mis­sä­hän täl­lai­nen oma­ko­tia­lue on?

  23. Kyl­lä voi yhtyä Oden käsi­tyk­siin ja ehdo­tuk­siin kau­pun­kia­luei­den kas­va­vas­ta mer­ki­tyk­ses­tä ja ehdo­tuk­sis­ta, miten näi­tä aluei­ta suun­ni­tel­laan ja rakennetaan.

    Meil­lä on Hel­sin­gin seu­dul­la ollut aina­kin 1960-luvul­ta alkaen jon­kin­lai­nen “pää­kau­pun­ki­seu­dun yhteis­työ­val­tuus­kun­ta” tms. elin, jon­ka pitäi­si kehit­tää koko seu­tua. Ainoa kon­kreet­ti­nen tulos tai­taa olla bus­si- ja juna­lii­ken­teen yhte­näi­set mak­sut. Ei laa­jo­ja asioi­ta saa­da kun­tien väli­sil­lä sopi­mi­sil­la kun­toon. Tar­vi­taan met­ro­po­li­hal­lin­to, joka huo­leh­tii esim. maan­käy­tön, asu­mi­sen ja lii­ken­teen suun­nit­te­lus­ta ja toteu­tuk­ses­ta. Verot on myös kerät­tä­vä samal­la tasol­la. Sote-asiat kuu­lui­si­vat ilman muu­ta samal­le orga­ni­saa­tiol­le, mut­ta sii­nä on tulos­sa vie­lä suu­rem­pi yksikkö.

    Hyvä kau­pun­ki on tii­viis­ti raken­net­tu. Emme kai ihan tur­haan käy Euroo­pas­sa ihas­te­le­mas­sa tii­viis­ti raken­net­tu­ja “van­ho­ja kau­pun­ke­ja”. Tämä hyvä raken­ta­mis­pe­ri­aa­te ehti välil­lä unoh­tua, kun kek­sit­tiin auto, jol­la pää­see liik­ku­maan pit­kiä­kin mat­ko­ja. Mut­ta muis­ta­kaa, että kai­kes­ta ener­gias­ta, mikä tar­vi­taan yksi­tyi­sau­toi­luun, menee 80–90% sen lii­ken­ne­vä­li­neen liikuttamiseen.

  24. Krtek:Itse taas ihmet­te­len, miten oma­ko­ti­ta­loa­lu­eel­la lap­set iki­nä tapaa­vat toi­si­aan kun jokais­ta tapaa­mis­ta var­ten täy­tyy jär­jes­tää autokyyti. 

    Aluei­den sisäl­lä talot on raken­net­tu samoi­hin aikoi­hin, niis­sä on siis sama­ni­käi­siä per­hei­tä. Lähin kave­ri löy­tyy yleen­sä naa­pu­ris­ta, jos­kus toki jou­tuu mene­mään jopa koti­ka­dun ylit­se vas­ta­puo­lei­seen taloon saakka 😉

  25. Nime­no­maan auto­kau­pun­geis­sa­han pal­ve­lut kar­kaa­vat pel­to­mar­ket­tei­hin ja kes­kus­ta slum­miu­tuu. Kuka­pa haluai­si men­nä autol­la kes­kus­taan, kun on pal­jon hel­pom­pi hank­kia kaik­ki tar­vit­ta­va pel­lol­ta. Täl­lai­ses­sa auto­kau­pun­gis­sa asu­val­le Hel­sin­gin kes­kus­ta näyt­täy­tyy tavat­to­man vilk­kaa­na ja hel­pos­ti tavoitettavana.

  26. Mik­ko Num­me­lin:
    Niin kuin aikai­sem­mis­ta kir­joi­tuk­sis­ta­kin on näky­nyt, olen pitä­nyt Hel­sin­gin kes­kus­ta-aluet­ta tur­vat­to­ma­na ja han­ka­la­na paik­ka­na lap­si­per­heil­le. Nyt kun on kesä­kuun alku ja kou­lu­lais­ten kesä­lo­mat ovat alka­neet, monet van­hem­mat tus­kai­le­vat pie­nem­pien kou­lu­lais­ten päi­vä­hoi­to­mah­dol­li­suu­des­ta ja sii­tä, min­kä ikäi­sen lap­sen uskal­taa jät­tää yksin kotiin tai leik­ki­mään ulko­na kave­rei­den kans­sa ilman val­von­taa. Olet­tai­sin, että täs­sä­kin asuin­paik­ka vai­kut­taa sikä­li, että on hel­pom­pi antaa alle kym­men­vuo­ti­aan kul­kea yksin ulko­na esi­kau­pun­ki­vyö­hyk­keel­lä kuin Kal­lios­sa tai Punavuoressa. 

    Mitä kau­he­aa ete­lä­hel­sin­ki­läi­sis­sä kau­pun­gi­no­sis­sa on, mitä ei ole lähiösektorilla?

    Tulee mie­leen kak­si kate­go­ri­aa: lii­ken­ne ja sosi­aa­li­set tekijät.

    Kes­kus­tas­sa aje­taan 30 km/h, kun lähiöis­sä on kai­ken­lais­ta pää­väy­lää jos­sa sal­lit­tu on 40 tai 50 km/h.

    Lähiöis­sä on omat pult­sa­rin­sa ja muut las­ten van­hem­pia huo­let­ta­vat ilmiön­sä sii­nä muis­sä kes­kus­tas­sa­kin, mut­ta tii­viis­sä kau­pun­gis­sa on enem­män sosi­aa­lis­ta kontrollia.

    Ruu­tua­se­ma­kaa­vaan kuu­lu­vat myös sisä­pi­hat. Osa niis­tä on pelk­kiä park­ki­paik­ko­ja, mut­ta osa pien­ten las­ten kan­nal­ta sel­lai­sia, jol­lai­sik­si kepu­lai­nen kuvaa maa­seu­dun yhteisöllisyyden.

  27. Kimi: Puhu­taan­kin nykyi­ses­tä Hel­sin­gin nie­mes­tä, jos­sa sat­tu­moi­sin koko tilas­toi­dun ajan (+25 vuot­ta) lii­ken­ne on pysy­nyt sama­na tai hie­man vähentynyt. 

    Toi­saal­ta kyl­lä, kau­pu­ni on kas­va­naut. Olet ihan oikeas­sa. Kehien var­teen on luo­tu auto­kau­pun­ki. Samal­la kui­ten­kin kes­kus­ta on näi­vet­ty­nyt tunnistamattomaksi.

    25 tai jopa vie­lä 10 vuot­ta sit­ten Hel­sin­gin nie­mi oli täyn­nä pie­niä yksi­tyi­siä liik­kei­tä, jois­sa saat­toi hank­kia tar­pei­taan elä­män koko laa­jal­ta kir­jol­ta. Nyt jäl­jel­lä on kou­ral­li­nen venä­läi­sil­lä turis­teil­la elä­viä luk­sus­liik­kei­tä, ja loput lähin­nä S-/K‑­duo­po­li­pal­ve­lu­ja.

    Mis­sä tämä näi­vet­ty­nyt kes­kus­ta on, kun en ole sitä vie­lä löy­tä­nyt? Min­kä alan liik­keet ovat kadon­neet? Ehkä esi­mer­kik­si dvd-vuo­kraa­mot ovat kadon­neet, kos­ka ihmi­set eivät tar­vit­se dvd-elo­ku­via, kos­ka on netti.

    Minä olen asu­nut lähiös­sä (Ola­ri) ja Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, molem­mis­sa sen ver­ran pit­kään että pers­pek­tii­viä on. Kes­kus­ta ja sitä ympä­röi­vät kau­pun­gin­osat ovat minus­ta viih­tyi­säm­piä ja elä­väm­piä kuin kos­kaan. Ola­ri oli tie­tys­ti aina nuk­ku­ma­lä­hiö, mut­ta joten­kin se onnis­tuu näyt­tä­mään vie­lä näi­vet­ty­neem­mäl­tä nyt, kun osa kau­pois­ta ja esi­mer­kik­si kir­jas­to on läh­te­nyt Isoon Omenaan.

    Lähiöi­den kes­kus­tat näi­vet­ty­vät pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, kuten kir­kon­ky­lien kes­kus­tat maa­seu­dul­la. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ei ole merk­ke­jä näivettymisestä.

  28. Kau­pun­ki­mai­sen asu­tus­ra­ken­teen yllä­pi­to tulee pal­jon kal­liim­mak­si kuin pik­ku­ky­lä­mai­sen oma­ko­tia­su­tuk­sen. Käy­tän­nös­sä kaik­ki mah­dol­li­nen raken­ta­mi­nen ja kun­nos­tus sekä yllä­pi­to kau­pun­geis­sa on kal­liim­paa kuin omakotiympäristössä.

    Lumien poisto/auraus, katu­jen aukai­su ja put­kis­to­jen kor­jaus, kaa­pe­lien kor­jaus, lii­ken­ne­suun­nit­te­lu ja raken­ta­mi­nen, ei löy­dy käy­tän­nös­sä mitään seik­kaa jon­ka toteut­ta­mi­nen oli­si kau­pun­geis­sa edul­li­sem­paa kuin iso­jen tont­tien oma­ko­tia­su­tusa­lueil­la. Ros­kien kier­ra­tys­kin toi­mii huo­nom­min kuin tääl­lä maal­la, ja ei voi polt­taa tur­hia pah­vi- ja paperirojua.

    Meil­lä on tääl­lä maa­lais­ky­läs­sä oma kom­pos­ti jol­la kaik­ki orgaa­ni­nen hajo­aa oman pihan mul­lak­si, katu­jen auraus on het­ken hom­ma, kun aura pyyh­käi­see tien puh­taak­si, ei ole lii­ken­ne­va­lo­ja jois­sa autot sei­so­vat minuut­ti­kau­pal­la eikä ruuh­kia. Katu­ja revi­tään auki erit­täin har­voin ja kor­jauk­set on nopeas­ti teh­ty kos­ka ei ole niin pal­joa pääl­lek­käis­tä infraa joka aiheut­taa ongel­mia, raken­ta­mi­nen on hal­vem­paa ja tilaa on raken­taa. Talo­jen läm­mi­tyk­ses­sä aut­taa varaa­va tak­ka tai mitä itse halu­aa­kaan käyt­tää, ja oma­ko­ti­ta­los­sa saa itse päät­tää mitä remon­toi­daan ja mil­lä rahal­la. Mar­jat ja ome­nat saa ja osa maus­teis­ta tulee omas­ta pihas­ta. Net­ti toi­mii nopeas­ti ja juna­kin kul­kee inke­rois­ten ase­mal­ta vie­lä. On oma sau­na ja auto­tal­li jos­sa remon­tit suju­vat ja auto pysyy läm­pi­mä­nä tar­peen vaatiessa.
    Pyyk­kien tuu­let­ta­mi­nen ja pölyt­tä­mi­nen on suju­vaa omal­la pihalla.

    On huo­noa yhteis­kun­ta ja ympä­ris­tö­po­li­tiik­kaa ryh­tyä tuke­maan suur­kau­pun­ki­mais­ta raken­ta­mis­ta, joka tuot­taa pal­jon enem­män jätet­tä kuin oma­ko­tia­su­mi­nen. Ker­ros­ta­lois­sa asu­val­la ei ole juu­ri­kaan mah­dol­li­suuk­sia eko­lo­gi­seen asu­mi­seen tai yli­pään­sä laatuasumiseen.

  29. R.Silfverberg: Todel­li­suu­des­sa kävi­si päin­vas­toin, jos pk-seu­dun kau­pun­git yhdis­tet­täi­siin, häviöl­le jäi­si­vät köy­hem­mät alu­eet kuten Itä-Hel­sin­ki ja Itä-Van­taa, kun Espoon ja Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin kel­lok­kaat val­tai­si­vat suu­rim­man osan val­tuus­to­pai­kois­ta, ja kokoo­mus (yhdes­sä RKP:n kans­sa) saat­tai­si saa­da jopa enem­mis­tön paikoista.

    Vero­pro­sent­ti tosin nousi­si Espoossa.

    Sylt­ty: Aluei­den sisäl­lä talot on raken­net­tu samoi­hin aikoi­hin, niis­sä on siis sama­ni­käi­siä perheitä.

    Jos alu­eel­le muut­taa uusi per­he, kave­rei­ta ei vält­tä­mät­tä löy­dy ensin­kään — eten­kään sil­loin, jos ensim­mäis­ten per­hei­den lap­set ovat jo ehti­neet kas­vaa aikuisiksi.

  30. Kimi: Puhu­taan­kin nykyi­ses­tä Hel­sin­gin nie­mes­tä, jos­sa sat­tu­moi­sin koko tilas­toi­dun ajan (+25 vuot­ta) lii­ken­ne on pysy­nyt sama­na tai hie­man vähentynyt. 

    Toi­saal­ta kyl­lä, kau­pu­ni on kas­va­naut. Olet ihan oikeas­sa. Kehien var­teen on luo­tu auto­kau­pun­ki. Samal­la kui­ten­kin kes­kus­ta on näi­vet­ty­nyt tunnistamattomaksi.

    25 tai jopa vie­lä 10 vuot­ta sit­ten Hel­sin­gin nie­mi oli täyn­nä pie­niä yksi­tyi­siä liik­kei­tä, jois­sa saat­toi hank­kia tar­pei­taan elä­män koko laa­jal­ta kir­jol­ta. Nyt jäl­jel­lä on kou­ral­li­nen venä­läi­sil­lä turis­teil­la elä­viä luk­sus­liik­kei­tä, ja loput lähin­nä S-/K‑­duo­po­li­pal­ve­lu­ja.

    Kes­kus­ta ei ole täs­sä välis­sä kas­va­nut pal­joa­kaan, joten sin­ne suun­tau­tu­va lii­ken­ne­kään ei var­mas­ti ole mer­kit­tä­vis­sä mää­rin kas­va­nut. Roh­ke­nen kui­ten­kin epäil­lä väi­tet­tä­si, kos­ka vaik­ka kes­kus­taan suun­tau­tu­van auto­lii­ken­teen mää­rä on pysy­nyt jok­seen­kin vakio­na vii­mei­set ~40 vuot­ta, täy­tyi­si jouk­ko­lii­ken­teel­lä kes­kus­taan saa­pu­vien mää­rän olla vähen­ty­nyt, mikä tun­tui­si oudol­ta, kun ottaa huo­mioon seu­dun väes­tön­kas­vun ja paran­tu­neet rai­deyh­tey­det (itä­met­ro, kau­pun­ki­ra­dat ja rai­tio­tei­den jat­kot Ruo­ho­lah­teen, Pik­kik­seen, Ara­bian­ran­taan yms. Oli­si­ko jotain läh­det­tä heittää?

    Tuos­ta 25 vuo­den takai­ses­ta tilan­tees­ta on paha men­nä äkki­sel­tään sano­maan. Nie­mel­le on joka tapauk­ses­sa val­mis­tu­nut vii­mei­sen 30 vuo­den aika­na mm. kaup­pa­kes­kus Forum, Kluu­vin kaup­pa­kes­kus ja Kam­pin kes­kus, jois­sa on yhteen­sä jo yli 70 000 m² lii­ke­tei­laa. Eli aika pal­jon lii­ke­ti­laa on kadun­var­sil­ta täy­ty­nyt kado­ta, jot­ta se vas­tai­si tätä lisäys­tä. Näi­den kaup­pa­kes­kus­ten bygaa­mi­nen on kyl­lä ollut omi­aan vah­vis­ta­maan S:n ja K:n hege­mo­ni­aa sekä tap­pa­maan kivi­jal­ka­liik­kei­tä. Mut­ta jos kaup­pa­kes­kus­ra­ken­ta­mi­ses­ta pitää syyt­tä­väl­lä sor­mel­la jotain osoit­taa, niin se on autopuolue.

    Kimi: Täy­tyy ihan jat­kaa täs­tä para­dok­sis­ta. Kun Osmo ja muut auto­saa­ta­naa vas­taan tais­te­le­vat nuo­ret akti­voi­tui­vat 60-luvun lopul­la, Hel­sin­ki oli auto­kau­pun­ki. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa saat­toi täy­sin este­le­mät­tä ajel­la tai kävel­lä ihan mihin tahan­sa osaan nie­meä, ja pal­ve­lu­ja riit­ti kaut­ta koko alueen. 

    Nyt kau­pun­gin kes­kus­ta on saa­tu raken­net­tua uudel­len ihmi­sil­le, Enem­mis­töl­le. Jotain meni kui­te­niin pie­leen, kos­ka moni­muo­toi­nen Hel­sin­gin nie­mi kuo­li ja uusi uljaam­pi Hel­sin­gin met­ro­po­li tuli tilal­le. Uudes­sa met­ro­po­lis­sa tar­vit­set omaa autoa tai omaa pal­ve­lus­kun­taa. Mul­la tavoin ei per­heel­li­nen tai työ­tä teke­vä, Hel­sin­gin kes­kus­tan ulko­puo­lel­la asu­va enää pärjää. 

    En ole nyt ihan var­ma, mis­tä puhut. Joka tapauk­ses­sa kan­ta­kau­pun­gin asu­mis­väl­jyys on kas­va­nut kym­me­niä pro­sent­te­ja 60-luvun luke­mis­ta. Joten jos tun­tuu, että meno on pääs­syt hil­jen­ty­mään, kan­nat­taa etsiä syi­tä esi­mer­kik­si sii­tä. Autol­la 60-luvul­la tosi­aan kel­pa­si kul­kea, kun mui­ta autoi­li­joi­ta ei ollut ruuh­kak­si asti. Ehkä ruuh­ka­mak­suil­la saa­tai­siin aika enti­nen palaa­maan edes kantakaupunkiin?

  31. Mar­ko Hami­lo: Lähiöi­den kes­kus­tat näi­vet­ty­vät pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, kuten kir­kon­ky­lien kes­kus­tat maa­seu­dul­la. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ei ole merk­ke­jä näivettymisestä.

    Voi­daan näkö­jään olla eri miel­tä pait­si syis­tä ja seu­rak­sis­ta, niin myös itse havainnoista..

    Väit­tee­ni siis oli, että elin­voi­mai­nen kes­kus­ta (jol­la tar­koi­tin koko nie­meä) on supis­tu­nut ja yksi­puo­leis­tu­nut. Pers­pek­tii­vi­ni on sekä 40 vuot­ta asu­mis­ta että useam­man vuo­den kivijalkayrittäjänä.

    Huo­mio­ni siis oli, että samaan aikaan agres­si­vi­nen kau­pun­gin­suun­nit­te­lu on muo­kan­nut Hel­sin­gin nie­men raken­net­ta ja lii­ken­net­tä. Liit­ty­vät­kö nämä asiat toi­siin­sa, sitä en osaa todis­taa, mut­ta esi­tin arvauk­sen. Mui­ta mah­dol­li­sia syi­tä voi­si­vat olla esim. kau­pan kes­kit­ty­mi­nen, väes­tön ikään­ty­mi­nen ja eri­tyi­ses­ti lähiöi­den kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­nen — vie­kö lähiön mega­hy­perpris­ma syyn asioi­da keskustassa?

    Ehdo­tuk­se­ni taas on sel­lai­nen, että kau­pun­gin­suun­nit­te­lus­sa etsi­tään oikei­ta kei­no­ja moni­muo­toi­seen kes­kus­taan Kamp­pia ja Rau­ta­tie­tien­to­ria laa­jem­mal­ti. Evi­dens­sien valos­sa käve­ly­ka­tu ei ole se tai­ka­sau­va, vaan lähin­nä päin vastoin.

  32. ano­nyy­mi: Jos alu­eel­le muut­taa uusi per­he, kave­rei­ta ei vält­tä­mät­tä löy­dy ensin­kään – eten­kään sil­loin, jos ensim­mäis­ten per­hei­den lap­set ovat jo ehti­neet kas­vaa aikuisiksi. 

    Jos puhu­taan esi­mer­kik­si ala­kou­lui­käi­sis­tä joi­den ole­te­taan lii­ken­nöi­vän itse­näi­ses­ti päi­vit­täin kou­luun muu­ta­man kilo­met­rin­kin niin todel­la har­vas­sa lie­ne­vät ne pien­ta­loa­lu­eet jot­ka oli­si­vat noin “pysäh­ty­nei­tä”. Ala­kou­lu­lai­sen itse­näi­sel­le liik­ku­ma-alu­eel­la mah­tuu hel­pos­ti sato­ja, jopa muu­ta­mia tuhan­sia, per­hei­tä myös pientaloalueella.

    1. Kyl­lä nuo pien­ta­lo­jen asuk­kaat valit­ta­vat, että kaik­ki vapaa-aika kuluu las­ten kus­kaa­mi­seen har­ras­tuk­siin. Kau­pun­gis­sa har­ras­tuk­set ovat yleen­sä käve­ly­mat­kan tai vai­vat­to­man ratik­ka­mat­kan takana.

  33. Jaas­su:
    On huo­noa yhteis­kun­ta ja ympä­ris­tö­po­li­tiik­kaa ryh­tyä tuke­maan suur­kau­pun­ki­mais­ta raken­ta­mis­ta, joka tuot­taa pal­jon enem­män jätet­tä kuin oma­ko­tia­su­mi­nen. Ker­ros­ta­lois­sa asu­val­la ei ole juu­ri­kaan mah­dol­li­suuk­sia eko­lo­gi­seen asu­mi­seen tai yli­pään­sä laatuasumiseen. 

    Itsei­sar­vo­ja voi olla vai­kea löy­tää kum­mas­ta­kaan (urban/rural). Eko­lo­gi­nen kau­pun­ki­lai­nen on ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pi kuin eko­lo­gi­aa vähek­sy­vä maa­lai­nen. Mie­len­kiin­tois­ta oli­si kui­ten­kin tut­kia tuot­taa­ko asuin­ta­pa- tai ympä­ris­tö itses­sään sisä­syn­tyis­tä tai ulkoi­ses­ta pai­nees­ta tar­vet­ta “pae­ta” sitä samaa ympä­ris­töä tila­päi­ses­ti. Esi­mer­kik­si onko len­to­mat­kai­lul­la ja kau­pun­gis­tu­mi­sel­la sel­lais­ta kor­re­laa­tio­ta joka joh­tuu kau­pun­gis­tu­mi­ses­ta itses­sään. Tämä ilmei­ses­ti onnis­tui­si vain haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­sin. Kau­pun­gis­tu­mi­nen on maa­il­man tuhou­tu­mi­sen jat­ka­mis­ta toi­sin keinoin?

  34. ano­nyy­mi: Vero­pro­sent­ti tosin nousi­si Espoossa.

    No paljn­ko se nousi­si, ei sil­lä tai­da olla mer­ki­tys­tä kuin sym­bo­li­ses­ti vaan. 

    Sen­si­jaan jos Espoo­seen lii­tet­täi­siin Kirk­ko­num­mi ja Vih­ti (mitä Espoon pät­tä­jät haluai­si­vat) niin niis­tä tuli­si var­si­nai­nen raha­rei­kä kun nii­den kun­nal­lis­tek­niik­ka ja inn­fra­struk­tuu­ri pitäi­si raken­taa vas­taa­maan Espoon nykyis­tä, että vero­pro­sent­ti nousi­si vähin­tään kahdella.

  35. Jaas­su:

    On huo­noa yhteis­kun­ta ja ympä­ris­tö­po­li­tiik­kaa ryh­tyä tuke­maan suur­kau­pun­ki­mais­ta raken­ta­mis­ta, joka tuot­taa pal­jon enem­män jätet­tä kuin oma­ko­tia­su­mi­nen. Ker­ros­ta­lois­sa asu­val­la ei ole juu­ri­kaan mah­dol­li­suuk­sia eko­lo­gi­seen asu­mi­seen tai yli­pään­sä laatuasumiseen.

    Muu­ten­han oli­si var­maan käte­vää ja “eko­lo­gis­ta” asua maal­la, mut­ta miten jär­jes­tyy työssäkäynti? 

    No autol­la tie­ten­kin, mut­ta miten pal­jon maal­la asu­va työs­sä­käy­vän jou­tuu aja­maan vuo­des­sa autoa kau­pun­ki­lai­seen verrattuna? 

    Oma arvio­ni 4 ker­taa enem­män. Mei­dän 3‑henkinen per­heem­me ajaa ainoal­la autol­lam­me 10.000 km vuo­des­sa kos­ka työ­paik­ka on “vain” 15 km pääs­sä ja sin­ne pää­see jul­ki­si­lal tai jopa pol­ku­pyö­räl­lä. Jos asui­sim­me n 50 km pääs­sä työ­pai­kal­ta­ni meil­lä pitäi­si olla 2 autoa ja nii­den mat­ka­mit­ta­rei­hin ker­tyi­si yhteen­sä n 30.000 km vuo­des­sa. Kuvit­te­le jos Hel­sin­ki hävi­tet­täi­siin ja asuk­kaat siir­ret­täi­siin asu­maan maal­le, pal­jon­ko se lisäi­si auto­lal aja­mis­ta koko yhteiskunnassa. 

    Sit­ten toi­nen jut­tu, se viih­teel­lä käy­mi­nen. Min­ne maa­lai­nen jol­la meno­jal­ka vipat­taa pää­see jos ei aina halua olla kus­ki­na ja sel­vin päin? 

    Ei mihin­kään.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä nuo pien­ta­lo­jen asuk­kaat valit­ta­vat, että kaik­ki vapaa-aika kuluu las­ten kus­kaa­mi­seen har­ras­tuk­siin. Kau­pun­gis­sa har­ras­tuk­set ovat yleen­sä käve­ly­mat­kan tai vai­vat­to­man ratik­ka­mat­kan takana.

    En minä vaan ole kos­kaan kus­kan­nut lap­sia har­ras­tuk­siin, vaik­ka oma­ko­ti­ta­los­sa asum­me­kin. Ihan kävel­len ovat men­neet ala-ja ylä­kou­luun kuten lukioon­kin ja har­ras­tuk­siin­sa eli soit­to­tun­neil­le ja ten­nis­hark­koi­hin. Uima­ran­ta­kin on kol­men­sa­dan met­rin pääs­sä. Ei pien­ta­loa­lue tar­koi­ta jotain kau­ka­na kai­kes­ta ole­vaa reser­vaat­tia — aina­kin tääl­lä ovat kaik­ki pal­ve­lut kävelyetäisyydellä. 

    Naa­pu­rei­den lap­set ovat aina olleet ter­ve­tul­lei­ta meil­le. Auto­tal­lis­ta teh­tiin tree­ni­kämp­pä ja siel­lä onkin soi­tet­tu vuo­sien saa­tos­sa niin klas­sis­ta kuin rockiakin.

    Täl­lai­nen musiik­ki­per­he, jos­sa soi­te­taan pia­noa, jousia, kita­raa, puhal­ti­mia ja rum­pu­ja­kin, oli­si kyl­lä naa­pu­rei­den kau­hu, jos asui­sim­me kerrostalossa.

  37. R.Silfverberg: No paljn­ko se nousi­si, ei sil­lä tai­da olla mer­ki­tys­tä kuin sym­bo­li­ses­ti vaan.

    Kyl­lä minul­le tuo sym­bo­li­nen mer­ki­tys riit­tää, jos se estää Kokoo­muk­sen enemmistön.

  38. max: Itsei­sar­vo­ja voi olla vai­kea löy­tää kum­mas­ta­kaan (urban/rural). Eko­lo­gi­nen kau­pun­ki­lai­nen on ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pi kuin eko­lo­gi­aa vähek­sy­vä maa­lai­nen. Mie­len­kiin­tois­ta oli­si kui­ten­kin tut­kia tuot­taa­ko asuin­ta­pa- tai ympä­ris­tö itses­sään sisä­syn­tyis­tä tai ulkoi­ses­ta pai­nees­ta tar­vet­ta “pae­ta” sitä samaa ympä­ris­töä tilapäisesti.

    Isoin kau­pun­kien ympä­ris­tö­kuor­mi­tus tulee sii­tä, että kau­pun­git ovat talou­den kan­nal­ta hel­ve­tis­ti parem­pia paik­ko­ja kuin maa­seu­tu. Eli kau­pun­ki­lai­sil­la on yksin­ker­tai­ses­ti enem­män varaa ja mah­dol­li­suuk­sia kulut­taa kuin maa­seu­dul­la. Toi­saal­ta samat kau­pun­kien omi­nai­suu­det mit­kä aiheut­ta­vat talou­den toi­me­liai­suut­ta tuot­ta­vat myös maa­seu­tua parem­mat logis­ti­set mah­dol­li­suu­det ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sen pienentämiseen.

  39. teek­ka­ri: Eli kau­pun­ki­lai­sil­la on yksin­ker­tai­ses­ti enem­män varaa ja mah­dol­li­suuk­sia kulut­taa kuin maa­seu­dul­la. Toi­saal­ta samat 

    En aja­nut takaa täsmälleen/pelkästään tuo­ta. Mut­ta on toki vai­kea erot­taa mah­dol­li­suut­ta, arvo­ja ja halu­ja. Kaik­ki kie­tou­tu­vat toi­siin­sa. Oli­han taan­noin tut­ki­mus, että pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­sil­la on pisim­mät mök­ki­mat­kat. Se voi ker­toa mai­nit­se­mas­ta­si mahdollisuuksista/ostovoimasta . Se voi ker­toa arvois­ta ja se voi ker­toa (pakon­omai­ses­ta?) halus­ta. Pit­käl­lä mök­ki­mat­kal­la ei läh­tö­koh­tai­ses­ti ole arvoa(?). Tavoit­te­lin ehkä eni­ten tuo­ta “halua”. Vaih­tuu­ko asioin­ti­pen­de­löin­ti kau­pun­gis­tu­mi­sen myö­tä viih­de­pen­de­löin­tiin? Ja maa­il­ma ei sil­loin­kaan pelastuisi.

  40. Tein äärim­mäi­sen perin­poh­jai­sen tut­kiel­man. Osto­voi­maa edus­ta­koon osto­voi­ma­kor­jat­tu bkt per kan­sa­lai­nen. Sak­sa ja Bri­tan­nia ovat yhtä vau­rai­ta. Ostovoima/mahdollisuudet.…checked! Bri­tan­nian urba­ni­saa­tio­as­te on mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi kuin Saksan…checked! Halua viih­de­pen­de­löin­tiin edus­ta­koon Parii­sin turismi…checked! Parii­sin turis­min koos­tuu bri­teis­tä, ame­rik­ka­lai­sis­ta, sak­sa­lai­sis­ta,… täs­sä suu­ruus­jär­jes­tyk­ses­sä. Ote­taan vie­lä huo­mioon, että brit­te­jä on vähem­män kuin sak­sa­lai­sia. (Tut­kiel­ma ei ota kan­taa mah­dol­li­siin kul­ku­vä­li­ne-eroi­hin läh­tö­mai­den välil­lä). Joh­to­pää­tök­se­nä kas­va­va kau­pun­gis­tu­mi­sen aste aikaan­saa ERITYISTÄ halua matkustamiseen/viihdependelöintiin. Tart­tes teh­dä jotain?

    1. Bri­tan­nias­ta kun läh­de­tään, pää­dy­tään Parii­siin. Siis junal­la. Sak­sas­ta pää­see junal­la moneen suuntaan.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä kes­kus­tan pal­ve­lui­hin tul­laa pal­jon sen ulko­puo­lel­ta. Nor­maa­li ihmi­nen liik­kuu met­rol­la, rati­kal­la, junal­la tai bussilla. 

    Lisäi­sin lis­tal­le vie­lä jal­kai­sin liik­ku­mi­sen, pyö­räi­lyn sekä hen­ki­lö­au­tol­la liik­ku­mi­sen (jos vii­me­mai­nit­tu on käy­tet­tä­vis­sä). Tak­sin käyt­tö­kin voi tie­tyis­sä tapauk­sis­sa olla perus­tel­tua. Fik­su ihmi­nen tekee valin­nan eri mah­dol­li­suuk­sien välil­lä kul­loi­sen­kin tar­peen (käy­tet­tä­vis­sä ole­va aika, kul­ku­no­peus, kul­je­tet­ta­va tava­ra­mää­rä, jne.) ja ehkä muu­ta­man muun­kin teki­jän (mm. hin­ta) perusteella. 

    Ympä­ris­töys­tä­väl­li­syys voi olla yksi kri­tee­ri lii­ken­ne­muo­don valin­nas­sa, mut­ta en nyt sil­ti läh­ti­si esim. uut­ta (isoa ja pai­na­vaa) mik­ro­aal­to­uu­nia tai tulos­tin­ta fil­la­ril­la (huom! Tava­ra­fil­la­ria minul­la ei ole) osta­maan, jos sää- ja sade-ennus­teet lupaa­vat paluu­mat­kan ajak­si kovaa vas­ta­tuul­ta ja vet­tä kaa­ta­mal­la! (Miten muu­ten auto­ton hen­ki­lö saa toi­mi­tet­tua rik­kou­tu­neen, kook­kaan ja (“pirun”) pai­na­van kodin­ko­neen­sa kier­rä­tys­a­se­mal­le ilman yli-inhi­mil­li­siä pon­nis­tuk­sia? Tak­si­ko pitää tilata?)

    Vas­taa­vas­ti autol­la ei kan­na­ta läh­teä pahim­paan ruuh­kaan, jos on kii­re, eikä aikaa pysä­köin­ti­pai­kan etsi­mi­seen ole. (Vii­me­mai­nit­tuun aikaan on muu­ten vai­kut­ta­nut mel­ko pal­jon moni eri teki­jä, jois­ta nykyi­nen (vih­reä?) poli­tiik­ka, paik­ko­jen vähen­tä­mi­sek­si ei lie­ne vähäi­sin (niin hyväs­sä kuin pahas­sa.) Kan­nat­tai­si muu­ten aina ottaa pää­tök­sen­teos­sa ne hai­tat­kin eri koh­de­ryh­mil­le huo­mioon, eikä vain pyr­kiä edis­tä­mään sinän­sä ehkä tär­keik­si koet­tu­ja omia pää­mää­riä. Toi­sen osa­puo­len (aito) kuun­te­lu on tär­ke­ää, ks. esim. MIT-yli­opis­ton kau­pun­ki- ja ympä­ris­tö­suun­nit­te­lun pro­fes­so­ri L. Suss­kin­din haas­tat­te­lu (HS/11.6.2014/s. B7).)

    Jos bus­sia ei pysä­kil­le jos­tain syys­tä tule (vuo­ro jää­nyt välis­tä?), voi olla kan­nat­ta­vaa kävel­lä seu­raa­val­le sel­lai­sel­le pysä­kil­le, min­kä kaut­ta ajaa useam­pi kuin yksi bus­si­lin­ja ja mat­kan­te­ko pää­see suju­maan jou­tui­sam­min. Aina ei sekään auta, jos lii­ken­ne on jumissa.

    Vaih­toeh­to­ja mat­kan­te­koon pitäi­si aina olla, sil­lä yhden ainoan lii­ken­ne­muo­don lin­jan men­nes­sä tuk­koon, on seu­rauk­se­na muu­toin ongel­ma. Met­ro ja rai­tio­lin­jat ovat täs­sä suh­tees­sa ehkä han­ka­lim­mat tapauk­set. Miten met­ro­lin­jan lii­ken­ne hoi­de­taan, jos lin­jal­la on tukos? Tar­vi­taan­ko tätä var­ten iso­kin bussireservi?

    1. Jos yksi lii­ken­ne­muo­to tekee mui­den käy­tön sie­tä­mät­tö­mäk­si, on vain se yksi lii­ken­ne­muo­to. Auto on niin epä­käy­tän­nöl­li­nen tilaa vie­vä, että se sovel­tuu lähin­nä maaseudulle.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä nuo pien­ta­lo­jen asuk­kaat valit­ta­vat, että kaik­ki vapaa-aika kuluu las­ten kus­kaa­mi­seen harrastuksiin.

    No tuo­kin on tie­ten­kin arvo­va­lin­ta­ky­sy­mys. Kyl­lä har­ras­tuk­sia lähel­tä­kin löy­tyy, mut­ta jos halu­aa har­ras­taa joi­ta­kin aivan tiet­ty­jä asioi­ta, niin tie­ten­kin pien­ta­loa­lu­eel­ta jou­tuu sit­ten usein läh­te­mään jon­ne­kin. Ja jos halu­aa har­ras­taa jotain kil­pa­la­jia tai tavoit­teel­li­ses­ti, niin sit­ten sitä kyy­di­tys­tä tulee tie­ten­kin ja paljon.

  43. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: (Miten muu­ten auto­ton hen­ki­lö saa toi­mi­tet­tua rik­kou­tu­neen, kook­kaan ja (“pirun”) pai­na­van kodin­ko­neen­sa kier­rä­tys­a­se­mal­le ilman yli-inhi­mil­li­siä pon­nis­tuk­sia? Tak­si­ko pitää tilata?)

    Kook­kai­ta ja pirun pai­na­via kodin­ko­nei­ta myy­vil­lä vähit­täis­kaup­piail­la on tyy­pil­li­ses­ti tar­jol­la pal­ve­lu, johon kuu­luu uuden kook­kaan ja pirun pai­na­van kodin­ko­neen kotiin­kul­je­tus ja asen­ta­mi­nen ja van­han vie­mi­nen pois.

    Kook­kai­den ja pirun pai­na­vien kodin­ko­nei­den kul­jet­ta­mi­nen on huo­noin mah­dol­li­nen perus­te omis­taa iso auto.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos yksi lii­ken­ne­muo­to tekee mui­den käy­tön sie­tä­mät­tö­mäk­si, on vain se yksi lii­ken­ne­muo­to. Auto on niin epä­käy­tän­nöl­li­nen tilaa vie­vä, että se sovel­tuu lähin­nä maaseudulle.

    Vii­mei­sin tilas­to, jon­ka hel­pos­ti löy­sin, oli vuo­del­ta 2010. Sil­loin Hel­sin­gis­sä oli 270.000 autoa, joka oli 3,5% enem­män kuin edel­li­se­nä vuotena.

    Hel­sin­gis­sä rekis­te­ris­sä ole­va auto­mää­rä on kas­va­nut joka vuo­si vuo­des­ta 1994. Vuon­na 2010 auto­ja oli 50% enem­män kuin v.1994.

    1. jos tut­ki­taan tilas­toa lii­ken­ne­käy­tös­sä ole­vis­ta autois­ta, nii­den mää­rä ei ole juu­ri nous­sut. Enem­mis­töl­lä kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vis­ta ruo­ka­kun­nis­ta ei ole autoa. Lähiöis­sä auto toi­mii paremmin.

  45. Kimi: Voi­daan näkö­jään olla eri miel­tä pait­si syis­tä ja seu­rak­sis­ta, niin myös itse havainnoista..

    Väit­tee­ni siis oli, että elin­voi­mai­nen kes­kus­ta (jol­la tar­koi­tin koko nie­meä) on supis­tu­nut ja yksi­puo­leis­tu­nut. Pers­pek­tii­vi­ni on sekä 40 vuot­ta asu­mis­ta että useam­man vuo­den kivijalkayrittäjänä.

    Huo­mio­ni siis oli, että samaan aikaan agres­si­vi­nen kau­pun­gin­suun­nit­te­lu on muo­kan­nut Hel­sin­gin nie­men raken­net­ta ja lii­ken­net­tä. Liit­ty­vät­kö nämä asiat toi­siin­sa, sitä en osaa todis­taa, mut­ta esi­tin arvauk­sen. Mui­ta mah­dol­li­sia syi­tä voi­si­vat olla esim. kau­pan kes­kit­ty­mi­nen, väes­tön ikään­ty­mi­nen ja eri­tyi­ses­ti lähiöi­den kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­nen – vie­kö lähiön mega­hy­perpris­ma syyn asioi­da keskustassa?

    Ehdo­tuk­se­ni taas on sel­lai­nen, että kau­pun­gin­suun­nit­te­lus­sa etsi­tään oikei­ta kei­no­ja moni­muo­toi­seen kes­kus­taan Kamp­pia ja Rau­ta­tie­tien­to­ria laa­jem­mal­ti. Evi­dens­sien valos­sa käve­ly­ka­tu ei ole se tai­ka­sau­va, vaan lähin­nä päin vastoin.

    Et vas­tan­nut kysy­myk­seen. Mikä kes­kus­tas­ta tai nie­mel­tä on kadon­nut? Ult­ra Bran sanoin koko kau­pun­ki muis­tut­ti Neu­vos­to­liit­toa vie­lä 1980-luvul­la. Olut­ta oli vain ruo­kai­li­joil­le, kapa­kois­sa oli poket.

    Käve­ly­ka­dut ovat yksi viih­tyi­syyt­tä hyväl­lä sääl­lä luo­va teki­jä. Huo­nol­la sääl­lä maa­na­lai­set ja ‑pääl­li­set sääl­tä suo­ja­tut käve­ly­rei­tit, jot­ka yhdis­tä­vät kaup­pa­kes­kuk­sia, ase­mia ja pysäköintiluolia.

    Lähiön mega­hy­perpris­ma näi­vet­tää lähiön lähi­kau­pat, mut­ta mis­sä tahan­sa ruu­tua­se­ma­kaa­van alu­eel­la on kah­den minuu­tin käve­ly­mat­kan pääs­sä lähikauppa.

    Meil­lä on todel­la niin eri­lai­set havain­not, että sinun pitäi­si hie­man tar­ken­taa väi­tet­tä­si ja esit­tää sen tuek­si jotain tilastoa.

  46. Jaas­su: Ker­ros­ta­lois­sa asu­val­la ei ole juu­ri­kaan mah­dol­li­suuk­sia eko­lo­gi­seen asu­mi­seen tai yli­pään­sä laatuasumiseen.

    Ker­ros­ta­los­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­val­la ei ole juu­ri­kaan mah­dol­li­suuk­sia sel­lai­seen epäe­ko­lo­gi­suu­teen kuin pien­ta­lois­sa asu­vil­la. Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­va tekee ensin­nä­kin tra­de-offin asun­non pin­ta-alan ja kes­kei­sen sijain­nin välil­lä. Kau­pun­gin ker­ros­ta­los­sa asu­taan vähän ahtaam­min kuin saman tulo­ta­son per­he muu­al­la, mut­ta usein ilman autoa. Läm­mi­tys vie pal­jon vähem­män ener­gi­aa kuin tila­vas­sa pientalossa.

    Laa­tu on sit­ten maku­ky­sy­mys. Toi­sil­le tär­ke­ää on tila, toi­sil­le muut asiat. On se tie­tys­ti tot­ta, että uus­re­nes­sans­si­ta­los­sa puis­ton vie­res­sä meren lähel­lä asu­va ei voi ihan samaan laa­tu­ta­soon pääs­tä kuin nur­mi­jär­ve­läi­nen omas­sa isos­sa asu­mis­ko­ne­laa­ti­kos­saan kes­kel­lä ei-mitään.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Satun­nai­siin tar­pei­siin auton voi myös vuokrata. 

    Ydin­kes­kus­tas­sa (Viron­nie­mel­lä) asuen (ilman kum­moi­sia mui­ta liik­ku­mis­tar­pei­ta) tai paket­ti­au­ton koko­luok­kaa ole­vien kul­je­tus­tar­pei­den osal­ta toki näin on. 

    Entä sit­ten ydin­kes­kus­tan ulkopuolella:
    — Vaih­toi­hin kulu­va (odotus)aika?
    — Kau­pas­sa­käyn­nit (1–3 ker­taa viikossa)?
    — Mök­ki­reis­sut (vii­kon­lo­put ja loma-ajat)?
    — Käyn­nit suku­lais­ten luona?
    — Käyn­nit tut­tu­jen luona?
    — jne.

    Ilman autoa­kin pär­jää aika hyvin, var­sin­kin ydin­kes­kus­tas­sa. Bus­sil­la, rai­tio­vau­nul­la, junal­la ja jopa met­rol­la on, tilan­tees­ta riip­puen, yleen­sä ihan hyvä ja muka­va kul­kea (kir­joit­taa eräs riit­tä­väs­ti koke­mus­ta omaava).

    Elä­män­ti­lan­tees­ta ja liik­ku­mis-/kul­je­tus­tar­peis­ta (mm. hen­ki­lö- ja tava­ra­mää­rä) riip­puen se auto näh­tä­väs­ti antaa kui­ten­kin monil­le myös sel­lai­sia etu­ja, joi­den takia autoa käy­te­tään. Ajan­sääs­tö on niis­tä vain yksi, vaik­ka­kin tär­keä. Jos sama mat­ka jul­ki­sil­la kes­tää 3–5 ker­taa pitem­pään kuin autol­la, alka­nee moni kii­rei­nen ihmi­nen miet­tiä, voi­si­ko mat­ka-aikan­sa käyt­tää toisin? 

    Van­han kol­mo­sen ratik­ka­rei­tin ‘var­rel­la’ asues­sa­ni en autoa aikoi­naan juu­ri koke­nut tar­vit­se­va­ni, mut­ta nyky­ään Viron­nie­men ulko­puo­lel­la asues­sa ja per­heen myö­tä ymmär­rän myös, että jos autos­ta ei oli­si mitään hyö­tyä, ei nii­tä var­maan­kaan käy­tet­täi­si sii­nä mää­rin kuin käy­te­tään. Eri­lai­set koke­muk­set avar­ta­vat ajattelua!

    Län­si­väy­län ruuh­kis­sa joka aamu autois­saan mate­le­vien espoo­lais­ten motii­ve­ja en kyl­lä vie­lä­kään kovin hyvin ymmär­rä. Ehkä pitäi­si asua itse­kin Espoos­sa, jot­ta ymmär­täi­si paremmin …
    Pitää osa­ta aset­tua toi­sen­kin asemaan!

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Enem­mis­töl­lä kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vis­ta ruo­ka­kun­nis­ta ei ole autoa.

    Ihan mie­len­kiin­nos­ta, kun muu­al­la asu­va­na on vai­kea hah­mot­taa mie­lek­käi­tä etäi­syyk­siä, pys­tyy­kö joku kuvai­le­maan tyy­pil­lis­tä asioin­tia­luet­ta kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la kävel­len tai pol­ku­pyö­räl­lä esim. kes­ki-ikäi­sel­le nai­sel­le? Mis­tä mihin about päi­vit­täin työ- tai kaup­pa­kas­sin kans­sa kävel­len tai pyö­räl­lä koh­tuu­kun­toi­se­na ihmi­se­nä? Sehän on var­maan se noin 5 km suun­taan­sa pyö­räl­lä ja help­po kar­tal­le lait­taa mut­ta oli­si kiva kuul­la joku kon­kre­tia joka ottaa huo­mioon myös de fac­to käyt­tö­kel­poi­set reitit.

  49. Tavastst­jer­nan­ka­tu 15, Taka-Töö­lö — Vii­kin­tie 47:
    auto 15 min
    jouk­ko­lii­ken­ne 43 min

    Ison­vil­la­saa­ren­tie 1, Vuo­saa­ri — Vii­kin­tie 47:
    auto 14 min
    jouk­ko­lii­ken­ne 39 min, 2 vaihtoa

    Väen­tu­van­pol­ku 1, Mal­min­kar­ta­no — Vii­kin­tie 47:
    auto 15 min
    jouk­ko­lii­ken­ne 43 min

    Ja sit­ten tääl­lä kiis­tel­lään sii­tä onko auto tar­peel­li­nen vai ei, ja mis­tä syys­tä autol­la ajetaan. 😀

  50. Asuin­paik­ka kan­nat­taa vali­ta sen perus­teel­la miten hel­pos­ti pää­see töi­hin ja muij­hin paik­koi­hin jois­sa sään­nöl­li­ses­ti käy, julkisilla.
    Esim rau­ta­tien tai met­ron var­rel­ta. Mul­la työ­mat­ka Espoon kes­kus-Pitä­jän­mä­ki jul­ki­sil­la 35 min, autol­la lähes yhtä kau­an, pol­ku­pyö­räl­lä­kin pää­see 45 minuu­tis­sa eikä ole paha kos­ka samal­la tulee har­ras­tet­tua liikuntaa.

    Sääs­töä vuo­des­sa tulee joka tapauk­ses­sa rei­lu ton­ni vuo­des­sa (jos km-kus­tan­nus on 0.3 €/km) kun ei käy­tä autoa sään­nöl­li­siin työmatkoihinsa.

    On tie­ten­kin mui­ta mat­ko­ja joi­hin auto sopii parem­min tai on mel­kein vält­tä­mä­tön. Päi­vit­täi­siin ostok­siin muu­ten se ei ole vält­tä­mä­tön kos­ka per­heen yhden päi­vän ruu­at mah­tuu ostos­kas­siin jon­ka kyl­lä voi ottaa mukaan junaan tai bus­siin tai kul­je­tat­taa pyörällä.

  51. Lee­na: Ei pien­ta­loa­lue tar­koi­ta jotain kau­ka­na kai­kes­ta ole­vaa reser­vaat­tia – aina­kin tääl­lä ovat kaik­ki pal­ve­lut kävelyetäisyydellä. 

    Teil­lä­hän on hyvin. Meil­lä on 800 met­riä lähim­pään ruo­ka­kaup­paan, ja sii­hen isom­paan, jos­sa yleen­sä käy­dään, on 2,3 kilo­met­riä (suo­rin­ta käve­ly­reit­tiä, tar­kis­tin reit­tiop­paas­ta). Molem­piin men­nään käy­tän­nös­sä aina autolla.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­gis­sa käy­te­tään mat­koi­hin ratikkaa. 

    Löy­tyi­kin hie­no pal­ve­lu Reittiopas.
    Sii­nä tosin pyö­räi­lyl­le anne­taan vakio­ete­ne­mis­no­peus 17 km/h. Kova vauh­ti kur­viin kuin kurviin.

    Osmo:
    “Auto on niin epä­käy­tän­nöl­li­nen tilaa vie­vä, että se sovel­tuu lähin­nä maaseudulle.” 

    Onko pol­ku­pyö­rä­kin jol­la­kin tii­viy­del­lä jota Osmo pidät kui­ten­kin hyvä­nä, jopa tavoi­tel­ta­va­na, kaupunkirakenteena?

    Jalan­kul­ku on aina täl­lai­sen tar­kas­te­lun ulko­puo­lel­la se on selvä.

  53. max: Sehän on var­maan se noin 5 km suun­taan­sa pyö­räl­lä ja help­po kar­tal­le lait­taa mut­ta oli­si kiva kuul­la joku kon­kre­tia joka ottaa huo­mioon myös de fac­to käyt­tö­kel­poi­set reitit.

    5 km suun­taan­sa kat­taa koko nie­men Rus­kea­suol­le, Pasi­laan ja Ara­bian­ran­taan asti.
    Käyt­tö­kel­poi­set rei­tit onkin sit­ten eri asia. Käy­tän­nös­sä jokais­ta katua voi kävel­lä, mut­ta niin voi toi­saal­ta auto­kin ajaa ja har­mit­ta­van moni juu­ri niin tekee. Auto­jen ehdoil­la men­nään tääl­lä­kin — nii­tä jou­tuu väis­tä­mään tai nii­den vuok­si odot­ta­maan jokai­ses­sa kadunylityksessä.

    Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Entä sit­ten ydin­kes­kus­tan ulkopuolella:
    — Vaih­toi­hin kulu­va (odotus)aika?

    Riip­puu täy­sin vaih­dos­ta. Toi­saal­ta alle 5 minuut­tia saat­taa jo olla ris­ki­vaih­to. Lii­ken­ne­vä­li­neet kul­ke­vat pitem­män mat­kan kuin kes­kus­tas­sa, joten mat­ka-ajat­kin elä­vät enem­män ja nii­tä kul­kee harvemmin.

    - Kau­pas­sa­käyn­nit (1–3 ker­taa viikossa)? 

    Kävel­len, pyö­räl­lä tai jos jalat eivät kes­tä, jul­ki­sil­la. Päi­vit­täis­ta­va­ra­kau­pat eivät juu­ri­kaan menes­ty pai­kois­sa, joi­hin ei pää­se hel­pos­ti kul­ke­maan. Toki monet hal­vek­sut­ta­vat hen­ki­löt käyt­tä­vät autoa alle kilo­met­rin mat­koi­hin. Kun on lelu, sil­lä pitää leikkiä.

    - Mök­ki­reis­sut (vii­kon­lo­put ja loma-ajat)? 

    Auton voi vuo­kra­ta koko kesäk­si, tms. Vii­kon­lop­pu­mök­kei­ly nyt on tie­tys­ti pelk­kää auto­kult­tuu­ria. Jos sin­ne joka vii­kon­lop­pu pitää pääs­tä, ongel­ma ei suin­kaan ole autottomuudessa.

    - Käyn­nit suku­lais­ten luona?
    — Käyn­nit tut­tu­jen luona?
    — jne. 

    Jul­ki­set, tak­si, käve­ly, pyöräily, …

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos yksi lii­ken­ne­muo­to tekee mui­den käy­tön sie­tä­mät­tö­mäk­si, on vain se yksi lii­ken­ne­muo­to. Auto on niin epä­käy­tän­nöl­li­nen tilaa vie­vä, että se sovel­tuu lähin­nä maaseudulle. 

    Jaa. Minä ajan koti­pi­has­ta­ni Turun kes­kus­taan rei­lus­sa kym­me­nes­sä minuu­tis­sa kah­den lap­sen ja rat­tai­den kans­sa (ynnä ostok­set paluu­mat­kal­la) ja pysä­köin ilmai­sel­le kiek­ko­pai­kal­le. Sit­ten ver­taan sitä ker­ran tun­nis­sa kul­ke­vaan bus­siin, jon­ka mat­ka-aika on puo­li tun­tia suun­taan­sa ja lähin pysäk­ki on vajaan kilo­met­rin pääs­sä n. 15 met­riä kor­kean mäen juu­rel­la, niin jos­tain syys­tä yleen­sä tapaan vali­ta “epä­käy­tän­nöl­li­sen” auton. Tie­dä hän­tä mik­si, var­maan kos­ka olen vähän maa­lai­nen, asun­han kehä­kol­mo­sen ulkopuolella.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä nuo pien­ta­lo­jen asuk­kaat valit­ta­vat, että kaik­ki vapaa-aika kuluu las­ten kus­kaa­mi­seen har­ras­tuk­siin. Kau­pun­gis­sa har­ras­tuk­set ovat yleen­sä käve­ly­mat­kan tai vai­vat­to­man ratik­ka­mat­kan takana.

    Kuin­ka ahdas­mie­li­nen voi olla? No eivät ole. 

    Mut­ta miten­pä tota­li­tää­ri­sen maa­il­man­ku­van omaa­va näki­si mui­ta valin­to­ja kuin omansa.

  56. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:
    Tavastst­jer­nan­ka­tu 15, Taka-Töö­lö – Vii­kin­tie 47:
    auto 15 min
    jouk­ko­lii­ken­ne 43 min

    Ison­vil­la­saa­ren­tie 1, Vuo­saa­ri – Vii­kin­tie 47:
    auto 14 min
    jouk­ko­lii­ken­ne 39 min, 2 vaihtoa

    Väen­tu­van­pol­ku 1, Mal­min­kar­ta­no – Vii­kin­tie 47:
    auto 15 min
    jouk­ko­lii­ken­ne 43 min

    Ja sit­ten tääl­lä kiis­tel­lään sii­tä onko auto tar­peel­li­nen vai ei, ja mis­tä syys­tä autol­la ajetaan. 

    Nyt ajat­te­let lii­kaa nyky­ti­lan­net­ta etkä hah­moi­ta mitä tämän epä­koh­dan kor­jaa­mi­sek­si pys­ty­tään tekemään.

    Kun auto­ja hidas­te­taan tar­peek­si, ja niil­lä mat­kaan menee kak­si tun­tia, tuo 40 minuut­tia alkaa näyt­tä­mään jo huo­mat­ta­vas­ti paremmalta.

    Ja onhan sel­väs­ti kyse sii­tä, että autot ovat siel­lä teke­mäs­sä jouk­ko­lii­ken­tei­den elä­män kestämättömäksi.

  57. hup­sis: Kuin­ka ahdas­mie­li­nen voi olla? No eivät ole. 

    Mut­ta miten­pä tota­li­tää­ri­sen maa­il­man­ku­van omaa­va näki­si mui­ta valin­to­ja kuin omansa.

    Onko pro­jek­tio tut­tu käsite?
    Minus­ta täs­sä kes­kus­te­lus­sa ainoat, joi­den näyt­tää ole­van mah­do­ton­ta hyväk­syä sitä, että joku jos­sain eläi­si toi­sin kuin he, ovat siel­lä auto­puo­lu­ees­sa. Kau­pun­kia ei saa olla, siel­lä ei saa asua eikä kukaan edes voi halu­ta asua siel­lä, kos­ka auto­mie­hen itse oli­si mah­do­ton­ta asua siel­lä, eikä hän näe, miten kukaan miten­kään voi­si aja­tel­la toi­sin muu­ta kuin silk­kaa pahuut­taan — sinä­kin pidät libe­raa­lia Soi­nin­vaa­raa tota­li­taa­ri­se­na, kas kun et hau­ku van­hak­si stalinistiksi.

  58. teek­ka­ri:
    Lai­te­taan tähän vie­lä ennak­ko­vas­tauk­se­na argu­ment­tiin kun­tien väli­ses­tä kilpailusta:

    Kil­pai­lua tapah­tuu ja voi tapah­tua lähin­nä pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa, ja sii­nä­kin perin huo­nos­ti kun pal­ve­lu­ta­so on lail­la sää­det­ty. Ja lisäk­si “kil­pai­lu” on var­sin teo­reet­tis­ta jos pal­ve­lun­tar­joa­jan vaih­ta­mi­sek­si pitäi­si muut­taa naapurikuntaan.

    Unoh­dit että yksi tär­keim­mis­tä kil­pai­lu­te­ki­jöis­tä kun­tien välil­lä ovat kaa­voi­te­tut omakotitalotontit.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­gis­sa käy­te­tään mat­koi­hin ratikkaa.

    Rai­tio­vau­nua ei voi käyt­tää kuin alu­eel­la jos­sa asuu noin 200 000 asu­kas­ta, ja täl­löin­kin sii­tä hyö­tyy vain jos mää­rän­pää sijait­see samal­la alu­eel­la. Jouk­ko­lii­ken­ne Hel­sin­gin seu­dul­la on sur­ke­aa lukuu­not­ta­mat­ta ratik­ka­vyö­hy­ket­tä ja mat­ko­ja kes­kus­taan juna- tai met­roa­se­man läheltä. 

    Toi­voi­sin että asial­le teh­täi­siin jota­kin kau­his­te­lun ja rati­kan hoke­mi­sen sijaan, esi­mer­kik­si rai­tio­tei­tä laa­jen­net­tai­siin lähiöi­hin. Se paran­tai­si jouk­ko­lii­ken­teen hou­kut­te­lu­vuut­ta oleel­li­ses­ti, sen totea­mi­nen että ratik­ka­vyö­hyk­keel­lä jouk­ko­lii­ken­ne kyl­lä toi­mii ei. Kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la mut­ta Hel­sin­gin seu­dul­la asuu joka tapauk­ses­sa mil­joo­na asu­kas­ta jouk­ko­lii­ken­teen tasos­ta riip­pu­mat­ta, kos­ka kan­ta­kau­pun­kiin ei mah­du sen enem­pää ihmisiä.

    1. Kes­kus­te­lu alkoi sii­tä, pär­jää­kö ratik­ka­vyö­hyk­keel­lä ilman autoa. Tähän on aika vää­rä argu­ment­ti sanoa, ettei­vät kaik­ki asu ratikkavyöhykkeellä.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kes­kus­te­lu alkoi sii­tä, pär­jää­kö ratik­ka­vyö­hyk­keel­lä ilman autoa. Tähän on aika vää­rä argu­ment­ti sanoa, ettei­vät kaik­ki asu ratikkavyöhykkeellä.

    Ratik­ka­vyö­hyk­keel­lä pär­jää ilman autoa, jos työ­paik­ka, har­ras­tuk­set ja usein käy­dyt koh­teet ovat myös ratik­ka­vyö­hyk­keel­lä. Voi olla että jopa enem­mis­töl­lä on (onko asias­ta tut­ki­mus­tie­toa?), mut­ta aina­kin mer­kit­tä­väl­lä osal­la näin ei ole joh­tuen ratik­ka­vyö­hyk­keen ulko­puo­li­sen alu­een laajuudesta.

  61. lurk­ki: Kau­pun­kia ei saa olla, siel­lä ei saa asua eikä kukaan edes voi halu­ta asua siel­lä, kos­ka auto­mie­hen itse oli­si mah­do­ton­ta asua siel­lä, eikä hän näe, miten kukaan miten­kään voi­si aja­tel­la toi­sin muu­ta kuin silk­kaa pahuuttaan 

    No vaih­da yllä­ole­vas­ta kau­pun­ki (omakoti)lähiöiksi ja auto­mies ratik­ka­hips­te­rik­si, niin lause pätee edel­leen täy­sin. Tosin sil­lä ero­tuk­sel­la, että jäl­kim­mäi­set yrit­tä­vät poli­tii­kan kei­noin verot­taa Ympä­ris­tö­ju­ma­lan nimis­sä muut ihmi­set hen­gil­tä ja sii­nä sivus­sa pakot­taa kaik­ki omaan elämäntyyliinsä.

  62. sunimh: No vaih­da yllä­ole­vas­ta kau­pun­ki (omakoti)lähiöiksi ja auto­mies ratik­ka­hips­te­rik­si, niin lause pätee edel­leen täy­sin. Tosin sil­lä ero­tuk­sel­la, että jäl­kim­mäi­set yrit­tä­vät poli­tii­kan kei­noin verot­taa Ympä­ris­tö­ju­ma­lan nimis­sä muut ihmi­set hen­gil­tä ja sii­nä sivus­sa pakot­taa kaik­ki omaan elämäntyyliinsä.

    Niin, no. Todel­li­suu­des­sa yhteis­kun­nan aset­ta­mat sään­nök­set rajoit­ta­vat ennen kaik­kea kau­pun­ki­lais­ta elä­män­ta­paa. Ase­ma­kaa­va-alu­een ulko­puo­lel­la saa tou­hu­ta mel­ko vapaas­ti ja levit­täy­tyä omakotitalomattona.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kes­kus­te­lu alkoi sii­tä, pär­jää­kö ratik­ka­vyö­hyk­keel­lä ilman autoa. Tähän on aika vää­rä argu­ment­ti sanoa, ettei­vät kaik­ki asu ratikkavyöhykkeellä. 

    Osa ihmi­sis­tä voi ratik­ka­vyö­hyk­keel­lä pär­jä­tä ilman autoa kii­tet­tä­vän hyvin, osa hyvin, osa tyy­dyt­tä­väs­ti, osa vält­tä­väs­ti, osa hei­kos­ti ja osa ei ollen­kaan. En tie­dä miten suu­ria nuo eri ryh­mät ovat, mut­ta arvioi­sin, että joka ryh­mään riit­tää jäseniä. 

    … , eikä yhtä­kään heis­tä pitäi­si sortaa.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kes­kus­te­lu alkoi sii­tä, pär­jää­kö ratik­ka­vyö­hyk­keel­lä ilman autoa.

    Yksi­tyi­sau­toi­lua­kin voi­mak­kaam­min hyvä jul­ki­nen lii­ken­ne ja eri­to­ten ratik­ka vyö­hyk­keel­lään kor­vaa pyö­räi­lyä? (JOTU 9/2007 liik­ku­ja­ryh­mät suo­ma­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa). Kor­vaa se toki autoi­lua­kin. Ennus­tuk­sia kuin­ka tilan­ne kehit­tyy kau­pun­gin tii­vis­tyes­sä ja ruuh­kau­tues­sa eri­lai­sis­ta moot­to­ri­kul­ku­pe­leis­tä. Pyö­räi­ly ottaa entis­tä enem­män hit­tiä ja loput­kin lan­kea­vat ryh­mä­pai­nees­sa, kos­ka eivät halua näyt­tää ali­ke­hit­ty­nei­den mai­den ruuh­ka­pyö­räi­li­jöil­tä. Kaik­ki kes­kiar­vois­tuu sii­hen ratik­kaan? Pih­ti­pu­taan mum­mo pyö­räl­lään ei tiet­ty istu enää vihe­ra­jat­te­luun, mut­ta se on ihan eri asia.

  65. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Osa ihmi­sis­tä voi ratik­ka­vyö­hyk­keel­lä pär­jä­tä ilman autoa kii­tet­tä­vän hyvin, osa hyvin, osa tyy­dyt­tä­väs­ti, osa vält­tä­väs­ti, osa hei­kos­ti ja osa ei ollen­kaan. En tie­dä miten suu­ria nuo eri ryh­mät ovat, mut­ta arvioi­sin, että joka ryh­mään riit­tää jäseniä. 

    … , eikä yhtä­kään heis­tä pitäi­si sortaa.

    Voin aja­tel­la nyt joten­kin oudos­ti, mutta…

    Eikö oli­si kaik­ki­aan tehok­kain­ta, että ratik­ka­vyö­hy­ke­kel­lä asui­si nii­tä ihmi­siä, jot­ka pys­ty­vät asu­maan ratik­ka­vyö­hyk­keel­lä ilman autoa? Muu­al­la se auto kui­ten­kin on mel­kein pak­ko­vä­li­ne, joten nii­den mää­rään on vähän vai­kea vaikuttaa.

    Tämän pitäi­si itse asias­sa hel­pot­taa kaik­kien elä­mää. Autoi­li­joil­la on vähem­män kes­ki­näis­tä kil­pai­lua, ja osa poru­kas­ta pää­see autos­taan eroon.

    Niin­pä on aika vähän syi­tä, mik­si auton omis­ta­mis­ta ratik­ka­vyö­hyk­keel­lä pitäi­si erik­seen tukea. Parem­pi, että ratik­ka­vyö­hyk­keen autoi­li­jat kor­jaa­vat auton­sa auto­vyö­hyk­keel­le, ja tilal­le muut­taa autot­ta pär­jää­viä autovyöhykkeeltä.

    Käy­tän­nön elä­mä ei tie­ten­kään ole ihan näin mus­ta­val­kois­ta, mut­ta en nyt ihan äkkiä kek­si, mik­si auton omis­ta­mi­sen pitäi­si olla eri­tyi­sen edul­lis­ta tai help­poa ratik­ka­vyö­hyk­keel­lä. Hait­to­jen vähen­tä­mi­sen kan­nal­ta toki kan­nat­taa mie­luum­min vai­kut­taa hin­taan kuin esi­mer­kik­si tuka­loit­taa lii­ken­net­tä tai parkkeeraamista.

    Mark­ki­na­hin­tai­nen asu­kas­py­sä­köin­ti oli­si yksi askel oike­aan suun­taan. Park­ki­paik­ka­nor­mien pur­ka­mi­nen toinen.

  66. R.Silfverberg:

    Vaik­ka Tuk­hol­maa kehu­taan, on siel­lä­kin ongel­mia, nimit­täin asun­to­pu­la ja vie­lä kor­keam­mat asun­to­jen hin­nat kuin Helsingissä.

    Joo ja lisäk­si vie­lä lii­ken­ne on aina­kin minus­ta pal­jon ruuh­kai­sem­paa. Poh­jois-ete­lä ‑lii­ken­ne aina­kin autol­la on tosi han­ka­laa. Kes­kus­taan on vii­kol­la yleen­sä ihan tur­ha yrit­tää­kään autol­la jos on mitään aika­tau­lu­ja mis­tä pitää kiin­ni. Samoin park­ki voi olla tosi vai­ke­aa. Jopa lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti voi olla aamu 9 jäl­keen täyn­nä eikä autoa saa mihinkään.

    Lie­kö näis­tä syis­tä että aiko­vat laa­jen­taa ruuh­ka­mak­su­ja moottoriteille. 

    Asun­to­pu­la on Ruot­sis­sa kroo­ni­nen luul­ta­vas­ti maa­han­muu­tos­ta joh­tuen. Kau­pun­gin vuo­kra-asun­toi­hin voi olla 3–4 vuo­den jonot jopa kes­ki­suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Ihan toivotonta

  67. Vihe­rins­si:

    Mark­ki­na­hin­tai­nen asu­kas­py­sä­köin­ti oli­si yksi askel oike­aan suun­taan. Park­ki­paik­ka­nor­mien pur­ka­mi­nen toinen.

    Täy­tyy vie­lä mai­nos­taa että park­kee­rauk­ses­sa Ruot­si on kyl­lä suo­mea edel­lä. Tääl­lä on jok­seen­kin mah­do­ton­ta pysä­köi­dä kadun­var­teen koko tal­vek­si oli sit­ten asu­kas tai ei. 

    Mak­su­ton­ta park­kee­raus­ta on tar­jol­la mini­maa­li­ses­ti jopa asui­na­lueil­la ja vuo­ro­py­sä­köin­ti hoi­taa loput. Kau­pun­geis­sa on vain ja ainoas­taan mak­sul­li­sia paik­ko­ja. Asuk­kail­le on toki vuo­krat­ta­via pysä­köin­ti­paik­ko­ja mut­ta ne eivät ole kadun var­rel­la ja he ovat hen­ki­lö­koh­tai­sia. Yleen­sä uusi asu­kas saa (tai jonot­taa) itsel­leen henk koht pysä­köin­ti­pai­kan muut­taes­saan. Vuo­kra­tuil­le pai­koil­le saa pydä­köi­da vain pai­kan vuokraaja.

  68. åke: Asun­to­pu­la on Ruot­sis­sa kroo­ni­nen luul­ta­vas­ti maa­han­muu­tos­ta johtuen.

    Eikä Tuk­hol­man vuo­kra­sään­nös­te­ly auta asiaa.

  69. sunimh: No vaih­da yllä­ole­vas­ta kau­pun­ki (omakoti)lähiöiksi ja auto­mies ratik­ka­hips­te­rik­si, niin lause pätee edel­leen täy­sin. Tosin sil­lä ero­tuk­sel­la, että jäl­kim­mäi­set yrit­tä­vät poli­tii­kan kei­noin verot­taa Ympä­ris­tö­ju­ma­lan nimis­sä muut ihmi­set hen­gil­tä ja sii­nä sivus­sa pakot­taa kaik­ki omaan elämäntyyliinsä.

    Tänään opin, että auto­kau­pun­ki ei ole poliit­ti­nen valin­ta jota on teh­ty suu­rel­la rahal­la ja pak­ko­kei­no­ja kaih­ta­mat­ta, vaan on syn­ty­nyt itses­tään, ehkä perä­ti neitseellisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.