Tase ja tulos

Kun talout­ta ter­veh­dy­te­tään ja tor­ju­taan pit­kän ajan vel­kaan­tu­mis­ta, kan­nat­tai­si erot­taa toi­sis­taan tulot ja tase. Val­tion ja kun­tien bud­jet­te­ja teh­des­sä nämä asiat mene­vät iloi­ses­ti sekaisin.

Tase koos­tuu velois­ta ja omai­suu­des­ta. Tase huo­no­nee, jos ote­taan lai­naa tai myy­dään tuot­ta­vaa omai­suut­ta. Lai­nan otta­mi­nen ja tuot­ta­van omai­suu­den myy­mi­nen ovat yhtä paho­ja asioi­ta. Kum­pi on pahem­pi, riip­puu omai­suu­den (oikein las­ke­tus­ta) tuo­tos­ta ja lai­nan koros­ta. Tase ei heik­ke­ne sii­tä, että ote­taan lai­naa ja käy­te­tään se inves­toin­tiin, joka on joka tapauk­ses­sa teh­tä­vä tai joka tuot­taa silk­kaa rahaa. Vält­tä­mät­tö­miä inves­toin­te­ja ei ole mitään jär­keä lykä­tä huo­noi­na aikoi­na, jol­loin raken­ta­mi­nen on hal­paa, jos vain on mah­dol­lis­ta saa­da lai­naa. Home­kou­lu kan­nat­taa kor­ja­ta pian, ellei sitä ole tar­koi­tus jos­sain vai­hees­sa purkaa.

Tasees­sa omai­suus pitäi­si arvos­taa tilan­tees­ta riip­puen tuot­to-dotus­ten tai jäl­leen­han­kin­ta-arvon mukaan, mut­ta jul­ki­ses­sa kir­jan­pi­dos­sa käy­te­tään jotain aivan muu­ta arvos­tus­pe­rus­tet­ta.  Tar­peel­li­sen kiin­teis­tön arvo voi­daan perus­taa sii­hen, mitä vas­taa­vas­ta vuo­kra­ti­las­ta jou­tui­si maksamaan.

Inves­toi­mi­nen velak­si on jär­ke­vää kui­ten­kin vain, jos inves­toin­ti on joko tuot­ta­va tai ennen pit­kää vält­tä­mä­tön. Kevääl­lä hyväk­syt­tyyn elvy­tys­pa­ket­tiin kuu­luu muun muas­sa maa­na­lais­ten juok­su­har­joit­te­lu­ra­to­jen teke­mi­nen sta­dio­nin remon­tin yhtey­des­sä. Tämän vält­tä­mät­tö­myy­des­tä en oli­si ihan var­ma. Se inves­toin­ti pitäi­si oikeas­taan kir­ja­ta menoksi.

Tase vai­kut­taa tulok­seen lähin­nä vain kor­ko­jen ja pois­to­jen kaut­ta – tie­tys­ti myös kiin­teis­tö­jen käyt­tö- ja kun­nos­sa­pi­to­me­no­jen­kin kaut­ta, mut­ta ne las­ki­sin suo­raan juok­se­vik­si menoiksi.

Taseen kans­sa puli­vei­vaa­mal­la ei voi (ei aina­kaan pitäi­si voi­da) vai­kut­taa tulok­seen, tulo­jen ja meno­jen ero­tuk­seen. Suo­men ongel­ma on jul­ki­sen talou­den pit­kän aika­vä­lin ali­jää­mä (kes­tä­vyys­va­je), joka on noin yhdek­sän mil­jar­dia euroa vuo­des­sa. Tuo sum­ma vas­taa menoi­na noin 200 000 ihmi­sen palk­ka­me­noa tai veroi­na kes­ki­tu­lois­ta pal­kan­saa­jaa koh­den noin 300 euroa kuus­sa. Tämä on niin suu­ri sum­ma, että ei ole odo­tet­ta­vis­sa sen kor­jaan­tu­mis­ta itses­tään nousu­kau­den tulok­se­na. On varau­dut­ta­va mel­koi­siin meno­leik­kauk­siin – ja veronkorotuksiin.

Minus­ta ei ole mitään edis­tyk­sel­lis­tä kiis­tää kes­tä­vyys­va­jet­ta ja pan­na pää­tä pen­saa­seen. Kun­nioi­tet­ta­vaa on, että täs­sä ikä­väs­sä ura­kas­sa pys­tyy pitä­mään pään kyl­mä­nä ja osaa vali­ta huo­non ja vie­lä huo­nom­man vaih­toeh­don väliltä.

(Tämä on osa puhees­ta, jon­ka pidin vih­reän edus­kun­ta­ryh­män ja puo­lue­val­tuus­kun­nan yhteis­ko­kouk­ses­sa. Kokouk­ses­sa hyväk­syt­tiin osal­lis­tu­mi­nen Stub­bin hallitukseen)

101 vastausta artikkeliin “Tase ja tulos”

  1. Erin­omai­nen kirjoitus.

    Ehdot­to­mas­ti juok­su­ra­dat ja vas­taa­vat tuli­si kir­ja­ta kuluk­si. En pys­ty ymmär­tä­mään aja­tus­mal­lia, jos­sa las­ke­taan vain sitä onko jon­kin teke­mi­seen vuo­si­ta­sol­la varaa, mut­ta jäte­tään koko­naan huo­miot­ta tule­vat vuo­tui­set yllä­pi­to­ku­lut. Tuo läh­tö­koh­ta enti­ses­tään kas­vat­taa kestävyysvajetta.

    Ainoas­taan inves­toin­nit, jois­ta saa­daan tule­vai­suu­des­sa tuot­toa, tuli­si lait­taa tasee­seen, kaik­ki muu suo­raan kuluk­si. Näin yri­tyk­set­kin jou­tu­vat toimimaan.

  2. Osmo: “Tasees­sa omai­suus pitäi­si arvos­taa tilan­tees­ta riip­puen tuot­to-odo­tus­ten tai jäl­leen­han­kin­ta-arvon mukaan, mut­ta jul­ki­ses­sa kir­jan­pi­dos­sa käy­te­tään jotain aivan muu­ta arvos­tus­pe­rus­tet­ta. Tar­peel­li­sen kiin­teis­tön arvo voi­daan perus­taa sii­hen, mitä vas­taa­vas­ta vuo­kra­ti­las­ta jou­tui­si maksamaan.”

    Kun­nis­sa sovel­le­taan ns. sumu-pois­to­ja eli suun­ni­tel­man mukai­sia pois­to­ja — esim. kou­lu­ra­ken­nuk­sen arvo on aluk­si han­kin­ta­hin­ta, jota vuo­sit­tain pois­te­taan suun­ni­tel­man mukai­sel­la pro­sen­til­la, raken­nuk­sen pois­toai­ka on esim. 30 vuotta.
    Tämä on jär­ke­vää, sil­lä kou­lu­ra­ken­nus on vai­kea myy­dä, kaup­pa­hin­nat ovat olleet lähin­nä nimel­li­siä (tosin tie­tääk­se­ni mikään kun­ta ei ole vie­lä yrit­tä­nyt myy­dä isoa kou­lua pää­oma­si­joit­ta­jal­le vuo­kra­tak­seen sen sit­ten taas kou­lu­käyt­töön — kos­ka kun­ta on veron­saa­ja, ei sii­tä mitään hyö­tyä olisikaan).

    1. Kou­lu­ra­ken­nuk­sen arvo pitäi­si kir­ja­ta alas, jos kou­lul­le eiu ole enää käyt­töä, mut­ta siel­lä tasees­sa se jat­kaa elä­mään­sä kuin mitään ei oli­si tapah­tu­nut. Kun­nat ovat yleen­sä lais­ta­neet pois­tois­sa pitääk­seen tulos­las­kel­man sie­det­tä­vä­nä, mikä on yksi jul­kis­ta talout­ta uhkaa­vis­ta pommeista.

  3. Osmo: “Minus­ta ei ole mitään edis­tyk­sel­lis­tä kiis­tää kes­tä­vyys­va­jet­ta ja pan­na pää­tä pen­saa­seen. Kun­nioi­tet­ta­vaa on, että täs­sä ikä­väs­sä ura­kas­sa pys­tyy pitä­mään pään kyl­mä­nä ja osaa vali­ta huo­non ja vie­lä huo­nom­man vaih­toeh­don väliltä.”

    Eipä se ehkä edis­tyk­sel­lis­tä ole­kaan, mut­ta val­tion (ml. polii­ti­kot) oli­si syy­tä kes­kit­tyä val­tion ali­jää­mään (jota on riit­tä­väs­ti) ja jät­tää muut rauhaan.

    Ns. kes­tä­vyys­va­jees­ta suu­rin osa lie­nee kat­ta­mat­to­mia elä­ke­vas­tui­ta, jois­ta elä­ke­va­kuut­ta­jat eivät tie­dä mitään ja loput­kin las­ket­tu toden­nä­köi­syyk­sil­lä, joi­den perus­teet ovat var­sin epämääräisiä.

    1. Kat­ta­ma­ton­ta elä­ke­vas­tuu­ta ei ole las­ket­tu mukaan kes­tä­vyys­va­jee­seen. Elä­ke­mak­su­jen nouse­va tren­di on laskettu.

  4. Kuin­ka­han moni minis­te­ri, kan­san­edus­ta­ja ta kun­ta­päät­tä­jä edes ymmär­tää taseen ja tulok­sen eron? Arve­len, että asia ei ole sel­vä edes kai­kil­le ministereille.

  5. Lie­kö täl­lä abstrak­tio­ta­sol­la liik­ku­vien puhei­den pitä­mi­ses­tä pal­jon hyö­tyä? En tiedä. 

    Pal­jon omis­ta­va, luo­tet­ta­va taho saa rahaa hal­val­la. Toi­saal­ta lai­not­ta­jien luot­ta­mus lop­puu jos­sain koh­din, jos rahat tuh­la­taan. Sit­ten raha­ha­nat alka­vat kier­tyä tiu­kem­mal­le. Pitää­kö tie­tää muuta?

    Joo, pitää tie­tää, että Suo­mes­sa on esi­mer­kik­si liki maa­il­man suu­rim­mat maa­ta­lous­tuet, alue­tuis­ta puhu­mat­ta. Pitää esi­mer­kik­si tie­tää, että Suo­mes­sa on paril­la­kin mit­ta­ril­la mitat­tu­na yksi maa­il­man epä­ta­sa-arvoi­sim­mis­ta kou­lu­tus­jär­jes­tel­mis­tä. Tai että Suo­mes­sa ham­pu­ri­lais­ra­vin­to­lan työn­te­ki­jä tie­naa noin nel­jännk­sen enem­män kuin Sak­sas­sa, jos­tain Rans­kas­ta tai Yhdys­val­lois­ta puhu­mat­ta, jois­sa tulo­ta­so on vie­lä matalampi.

    Jos oli­sin polii­tik­ko, tar­koi­tan siis sanoa, en puhui­si sanaa­kaan taseen ja tulo­jen teo­reet­ti­ses­ta eros­ta vaan sii­tä, miten tämä maa on ihan käy­tän­nös­sä menos­sa hunningolle.

    Juok­su­tun­ne­lit? Who cares. 

    Osmo Soi­nin­vaa­raa en nyt täs­sä hau­ku, kos­ka oikeas­taan ihai­len hän­tä. Puhun peri­aat­tees­ta: on puhut­ta­va köyh­ty­vää kan­sa­kun­taa kriit­ti­sel­lä taval­la rasit­ta­vas­ta kus­tan­nus­ta­sos­ta ja eriar­vois­tu­mis­ke­hi­tyk­ses­tä. Mutt­ta kuka nyt sel­lai­ses­ta välittäisi.

    1. Mikä on se mit­taus­ta­pa, jol­la suo­ma­lai­ses­ta kou­lu­jär­jes­tel­mäs­tä saa­daan yksi maa­il­man epätasa-arvoisimmista?

  6. Jul­ki­sen sek­to­rin omai­suu­den käyt­tö­tar­koi­tus on vähän toi­nen kuin yri­tyk­sen, joten yksin­ker­tai­nen kas­sa­vir­ta­las­kel­ma tai val­tuus­poh­jai­nen bud­je­tin ja toteu­man ero­ver­tai­lu on ihan riittävä.

    Jos rahaa kuluu 100 euroa niin sitä raha­vir­ta­mie­les­sä kuluu 100 euroa eikä joku muu summa.

  7. Yksi ongel­ma on myös han­kin­ta­hin­taan sido­tut pois­tot. Pois­tot tuli­si­kin las­kea jäl­leen­han­kin­ta­hin­tai­si­na eli inflaa­tio ja raken­ta­mi­sen kus­tan­nus­ta­son nousun pitäi­si lisä­tä kun­nan pää­oman käyttökustannuksia…

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mikä on se mit­taus­ta­pa, jol­la suo­ma­lai­ses­ta kou­lu­jär­jes­tel­mäs­tä saa­daan yksi maa­il­man epätasa-arvoisimmista?

    No, voin­han minä sen taas ker­ran ker­toa: Suo­mes­sa suku­puol­ten väli­nen ero äidin­kie­len osaa­mi­ses­sa on OECD-mai­den suu­rin — ja jos saan vei­ka­ta, maa­il­man suu­rin sikä­li kuin puhu­taan mais­ta mis­sä täl­lai­set asiat ovat mitat­ta­vis­sa. Äidin­kie­len osaa­mi­nen taas ennus­taa vah­vas­ti kou­lu­me­ne­tys­tä ja menes­tys elä­mäs­sä ylipäänsä.Ongelmanratkaisussa tämä gen­der gap on myös yksi suu­rim­mis­ta. En viit­si nyt tskea­ta oli­ko toi­sek­si urin vai mitä. Sel­vää kai on, että ongel­man­rat­kai­su ennus­taa myös hyvin muu­ta menestystä.

    Ei siis ole ihme, että joi­tain tek­ni­siä alo­ja lukuun otta­mat­ta, tytöt rulaa­vat myös kor­kea­kou­luis­sa. Ja elä­vät parem­man elä­män yli­pään­sä elä­män­laa­tu­mit­ta­rei­den mukaan, min­kä haluan mai­ni­ta, kos­ka kou­lu­tus luul­ta­vas­ti joh­taa hyvään elämään.

    Jos yhteis­kun­ta ei pys­ty eikä edes pyri tasaa­maan peli­kent­tää koulutuksessa …

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kou­lu­ra­ken­nuk­sen arvo pitäi­si kir­ja­ta alas, jos kou­lul­le eiu ole enää käyt­töä, mut­ta siel­lä tasees­sa se jat­kaa elä­mään­sä kuin mitään ei oli­si tapah­tu­nut. Kun­nat ovat yleen­sä lais­ta­neet pois­tois­sa pitääk­seen tulos­las­kel­man sie­det­tä­vä­nä, mikä on yksi jul­kis­ta talout­ta uhkaa­vis­ta pommeista.

    Täs­sä on hyvä palaut­taa mie­liin, että kun­nan talous­hal­lin­non lail­li­suu­den val­von­ta on vain ja ainoas­taan tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan ja kun­ta­lais­ten vas­tuul­la. Val­tio ei tule väliin, jos kun­nas­sa vää­ris­te­tään taset­ta pois­to­ja vää­rin kirjaamalla.

    Kui­ten­kin yksit­täi­nen­kin kun­ta­lai­nen voi vai­kut­taa. Tapauk­ses­sa KHO:2012:2 kor­kein hal­lin­to-oikeus mää­rä­si kau­pun­gin uusi­maan tilin­pää­tök­sen­sä, kun pois­to­suun­ni­tel­ma oli mul­kat­tu poliit­ti­ses­ti tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sek­si. Ennak­ko­pää­tök­ses­sään KHO edel­lyt­tää nime­no­maan, että kun­nan pois­to­suun­ni­tel­ma perus­tuu tek­ni­seen suun­nit­te­luun. Jos se ei perus­tu, on aktii­vis­ten kan­sa­lais­ten vel­vol­li­suus valit­taa ja val­voa näin laillisuutta.

  10. Austrian:
    Jul­ki­sen sek­to­rin omai­suu­den käyt­tö­tar­koi­tus on vähän toi­nen kuin yri­tyk­sen, joten yksin­ker­tai­nen kas­sa­vir­ta­las­kel­ma tai val­tuus­poh­jai­nen bud­je­tin ja toteu­man ero­ver­tai­lu on ihan riittävä.

    Jos rahaa kuluu 100 euroa niin sitä raha­vir­ta­mie­les­sä kuluu 100 euroa eikä joku muu summa.

    No eipä oikeas­taan, jul­ki­sen val­lan kiin­teis­tö­jä ja muu­ta omai­suut­ta käy­te­tään kan­sa­lais­ten pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­seen. Aivan sama tar­koi­tus on myös yksi­tyi­sel­lä omaisuudella.

    Mut­ta jul­ki­nen omai­suus on usein pröys­täi­le­vää, on hul­lua, että Hel­sin­gin kau­pun­ki tai val­tio omis­ta­vat kiin­teis­tö­jä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ja vie­lä käyt­tä­vät niitä.

    Seu­rauk­se­na on, että ne ovat talou­del­li­sia riip­pa­ki­viä ja rasit­ta­vat jul­kis­ta taloutta

    Siir­ty­mäl­lä syr­jem­mäl­le hal­poi­hin tiloi­hin sääs­te­tään ja tilat voi­daan myy­dä tai vuo­kra­ta ja keven­tää näin verotaakkaa.

    Aikoi­naan jou­duin miet­ti­mään tätä­kin ongelmaa.Teletalot oli­vat kun­tien kes­kus­tois­sa ole­via mah­ti­pon­ti­sia, en väi­tä komis­tuk­sia, mut­ta mahtailevia .
    Jou­duin poh­ti­maan nii­den mie­lek­kyy­tä 80-luvun puo­li­vä­lis­sä kun digi­ta­li­soin­nin II vai­he käyn­nis­tyi ja mie­tin verkkosuunnitelmia.
    Sen miet­ti­mi­sen seu­rauk­se­na jäi raken­ta­mat­ta aina­kin vii­si tele­ta­loa Lap­piin ja sääs­töä syn­tyi 50 mil­joo­naa mummoa.Tai käy­tet­tiin parem­min pal­ve­lui­den paran­ta­mi­seen eikä seiniin .

    Tuos­ta­kaan pro­jek­tis­ta en kyl­lä yhtään ystä­vää saa­nut , kam­pi­tus oli anka­raa, mut­ta raken­ta­mat­ta jäivät.

    Kysy­mys on arvos­tuk­ses­ta: Pitää­kö jul­ki­sen päät­tä­jän toi­mia palat­sis­sa ja pal­ve­luis­ta lei­ka­taan vai ovat­ko tilat tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sia ja edul­li­sia ja pal­ve­lut ensiluokkaisia ?

  11. Suo­mek­si sama on: mota­riin kan­nat­taa inves­toi­da huo­noi­na­kin aikoi­na, mut­ta sosi­aa­li­tuet ovat vain kulue­rä. Ok, yksin­ker­tais­tan, mut­ta en hir­veän paljoa.

    1. Mota­riin kan­nat­taa inves­toi­da jos mota­ri on vält­tä­mä­tön. Mitään tuloa­han mota­ri ei tuo­ta val­tiol­le. JUos­tain syys­tä Suo­mes­sa mota­ri tulee vält­tä­mät­tö­mäk­si pal­jon pie­nem­mil­lä lii­ken­ne­mää­ril­lä kuin vaik­ka­pa Saksassa.

  12. Tasees­sa omai­suus pitäi­si arvos­taa tilan­tees­ta riip­puen tuot­to-odo­tus­ten tai jäl­leen­han­kin­ta-arvon mukaan, mut­ta jul­ki­ses­sa kir­jan­pi­dos­sa käy­te­tään jotain aivan muu­ta arvos­tus­pe­ruis­tet­ta. Tar­peel­li­sen kiin­teis­tön arvo voi­daan perus­taa sii­hen, mitä vas­taa­vas­ta vuo­kra­ti­las­ta jou­tui­si maksamaan.”

    Aja­tus val­tion (ja kun­tien) tulok­ses­ta ja tasees­ta on mie­len­kiin­toi­nen, mut­ta ongel­ma on, että mil­tei kaik­kien jul­kis­ten inves­toin­tien tuot­to on välil­lis­tä. Toi­sin sanoen inves­toin­nit sai­raa­loi­hin, kou­lui­hin, kulttuuri/liikuntatiloihin tai tei­hin ei tuo­ta valtiolle/kunnille juu­ri­kaan posi­tii­vis­ta kas­sa­vir­taa, kos­ka ne ovat joko ilmais- tai ali­hin­noi­tel­tu­ja pal­ve­lui­ta nii­den lop­pu­käyt­tä­jil­le. Inves­toin­ti-näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na nämä ovat jär­ke­viä sijoi­tuk­sia valtiolle/kunnille, jos usko­taan, että pit­käl­lä aika­vä­lil­lä inves­toin­nit paran­ta­vat Suo­men tuot­ta­vuut­ta ja kil­pai­lu­ky­kyä (kas­vat­ta­vat bkt:tä/verotuloja). Tuo­tot ovat siten välil­li­siä ja hyvin riip­pu­vai­sia sub­jek­tii­vi­sis­ta olettamuksista.

    Ongel­ma jul­kis­ten inves­toin­tien muut­ta­mi­ses­ta klas­si­seen tulos-tase ‑muo­toon on, että perus­teet inves­toin­tien arvos­tuk­seen poik­ke­aa niin pal­jon yri­tys­ten tavas­ta arvos­taa omai­suut­ta. Yri­tyk­set arvos­ta­vat omai­suu­den joko mark­ki­na-arvoon tai tuot­to-odo­tuk­siin perus­tuen. Ja kun valtion/kuntien omai­suu­del­le ei ole ole­mas­sa mark­ki­noi­ta eikä ne suo­raan tuo­ta mitään, niin yri­tys jou­tui­si omas­sa tilin­pää­tök­ses­sä kir­ja­maan tämän kal­tai­set inves­toin­nit suo­raan kuluik­si. Itse asias­sa ne peri­aat­tee­sa aiheut­tai­si­vat taseen ulko­puo­li­sia vas­tui­ta kor­jaus yms. mui­den vas­tui­den kasvaessa.

    Jos taas jul­ki­set inves­toin­nit arvos­tet­tai­siin vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­seen perus­tu­vaan arvoon (ts. miten niis­tä jou­dut­tai­siin mak­sa­maan jos ne ostet­tai­siin mark­ki­noil­ta), niin koko aja­tus inves­toin­tien kan­nat­ta­vuu­den arvioin­nis­ta katoai­si. On sel­vää, että mark­ki­nat oli­si­vat val­mii­ta tuot­ta­maan min­kä tahan­sa val­tion inves­toin­nin jos vain hin­nas­ta pääs­täi­siin yksi­mie­li­syy­teen. Mut­ta ongel­ma täl­löin oli­si, että tämä vaih­toeh­tois­kus­tan­nus ei mil­lään taval­la kuvai­si val­tiol­le syn­ty­vää tuot­toa. Päin vas­toin, se joh­tai­si ajat­te­luun, jon­ka mukaan mitä suu­rem­pi vaih­toeh­tois­kus­tan­nus oli­si, sitä kan­nat­ta­vam­pi inves­toin­ti oli­si. Riip­pu­mat­ta tuot­tai­si­ko inves­toin­ti valtiolle/kunnalle mitään. Syn­tyi­si hel­pos­ti tilan­ne, jos­sa mikä tahan­sa inves­toin­ti voi­tai­siin perus­tel­la vaihtoehtoiskustannuksella.

    Tulos­/­ta­se-logiik­ka toi­mi­si näi­den ongel­mien takia vain aika har­vois­sa tapauk­sis­sa. Itsel­lä­ni ei heti tule mie­leen kuin sijoi­tuso­mai­suus, jol­le löy­tyy toi­mi­vat mark­ki­nat nii­den arvos­ta­mi­seen ja jälkimarkkinoihin.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kat­ta­ma­ton­ta elä­ke­vas­tuu­ta ei ole las­ket­tu mukaan kes­tä­vyys­va­jee­seen. Elä­ke­mak­su­jen nouse­va tren­di on laskettu. 

    Ja mihin­kä­hän muu­hun tuo ‘elä­ke­mak­su­jen nouse­va tren­di’ perustuukaan?

    1. Kat­ta­ma­ton elä­ka­vas­tuu on sato­ja mil­jar­de­ja — siis jos elä­ke­jär­jes­tel­mä puret­tai­siin nyt ja kaik­ki sai­si­vat sen eläk­keen, jokae­heil­le on luvat­tu nyky­het­keen dis­kon­tat­tu­na suo­raan käteen. Tämä on aivan eri asia kuin elä­ke­me­no­jen luo­ma pai­ne elä­ke­mak­sui­hin, joka ote­taan huo­mioon kestävyysvajeessa.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kou­lu­ra­ken­nuk­sen arvo pitäi­si kir­ja­ta alas, jos kou­lul­le ei ole enää käyt­töä, mut­ta siel­lä tasees­sa se jat­kaa elä­mään­sä kuin mitään ei oli­si tapah­tu­nut. Kun­nat ovat yleen­sä lais­ta­neet pois­tois­sa pitääk­seen tulos­las­kel­man sie­det­tä­vä­nä, mikä on yksi jul­kis­ta talout­ta uhkaa­vis­ta pommeista. 

    Kyl­lä sen kou­lu­ra­ken­nuk­sen arvo tasees­sa las­kee lähel­le nol­laa sen käyt­tö­ai­ka­na eli ei se ‘jat­ka elä­mään­sä kuin mitään ei oli­si tapahtunut’.

    Ja kyl­lä kun­nat teke­vät pois­tot suun­ni­tel­man mukaan. Pom­mi­na on pidet­ty sitä, että pois­tot eivät vas­taa uusin­ves­toin­te­ja, mut­ta eipä ole arvioi­tu sitä, räjäh­tää­kö pom­mi koskaan.

  15. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Mut­ta jul­ki­nen omai­suus on usein pröys­täi­le­vää, on hul­lua, että Hel­sin­gin kau­pun­ki tai val­tio omis­ta­vat kiin­teis­tö­jä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ja vie­lä käyt­tä­vät niitä.

    Seu­rauk­se­na on, että ne ovat talou­del­li­sia riip­pa­ki­viä ja rasit­ta­vat jul­kis­ta taloutta
    ‘snip’

    No, ote­taan­pa esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kau­pun­gin­ta­lo, todel­la ensi­luok­kai­nen sijain­ti — ja ker­ro­pa siis: miten se rasit­taa jul­kis­ta talout­ta ja on riippakivi?

  16. Kun­tien lii­ke­lai­tos­ten ja yri­tys­ten peri­syn­ti on ollut aliar­vos­tet­tu tase. Käy­tän­nös­sä yhtiöl­le lah­joi­te­taan käyt­tö­omai­suus, jon­ka jäl­keen sen peri­mät hin­nat saa­daan kei­no­te­koi­ses­ti alhaisiksi.

    Taseen aliar­vos­ta­mi­nen tekee tuot­ta­vuus ja vai­kut­ta­vuus­ver­tai­lun käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mak­si mihin­kään nor­maa­liin yritykseen.

    Val­tion tuot­ta­van omai­suu­den myyn­ti on jokeen­kin jär­je­tön­tä, kos­ka val­tiol­la on kui­ten­kin tois­tu­via pys­viä meno­ja kuten eläkevastuut. 

    Kun hal­li­tus “elvyt­tää” myy­mäl­lä sijoi­tus­tuot­to-omai­suut­ta (!) se ostaa ääniä. Seu­raa­va hal­li­tus sit­ten ihmet­te­lee puut­tu­via osin­ko­tuot­to­ja ja nii­den paikkaamista.

    Soli­diu­mis­sa val­tio on sekoit­ta­nut sijoi­tus­tuot­to­jen hank­ki­mi­sen poliit­ti­seen tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­teen. Oli­si luon­te­vaa, että Soli­dium toi­mi­si vain ja ainoas­taan sijoi­tus­yh­tiö­nä tuot­to­ta­voi­tei­neen. Sen sijaan poliit­ti­set, stra­te­gi­set ja tuot­ta­mat­to­mat­to­mat työl­li­syy­den sijoi­tus­ko­heet hoi­det­tai­siiin jos­sa­kin muualla. 

    Esi­merk­ki jär­jet­tö­myy­des­tä: val­tio perii vuo­kraa Turun lin­nas­ta Museo­vi­ras­tol­ta ja samal­la rahoit­taa viras­ton kiin­teis­tö­jen vuo­krat. Ehkä joku on aja­tel­lut tii­vis­tää Turun kes­kus­taa ja raken­taa muka­vaan paik­kaan vaik­ka asun­to­ja, jol­loin oli­si vaih­toeh­to­sia tuottoja?

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    … Mitään tuloa­han mota­ri ei tuo­ta valtiolle…

    Mota­ri on hyvä esi­merk­ki inves­toin­nis­ta lii­ken­tee­seen. Niin kau­an kun Tur­ku — Tam­pe­re — Vaa­sa — Oulu yhteys on raken­ta­mat­ta, käy­tän sitä esi­merk­ki­nä, enkä Suo­men aino­aa kan­nat­ta­vaa ras­kas­ta rata­han­ket­ta (Hel­sin­gin len­toa­se­ma -) Tal­lin­na — Berliini.

    Jon­kin ver­ran muu­al­la­kin aja­nee­na en vain voi ymmär­tää, mik­si muu­al­la moot­to­ri­tiet voi­daan raken­taa pal­jon hal­vem­mal­la ja sil­ti ajo­no­peu­det ovat kor­keam­mat. Joten­kin mota­rin­ra­ken­ta­mi­nen­kin on Suo­mes­sa men­nyt överiksi.

    Bri­tit las­ki­vat pari vuot­ta sit­ten, kuin­ka pal­jon nopeuk­sien nos­ta­mi­nen lisää kan­san­tuo­tet­ta. Oma ehdo­tuk­se­ni laman tait­ta­mi­seen on moot­to­ri­tie­no­peuk­sien nos­ta­mi­nen 160 km/h ja luo­pu­mi­nen tal­vi­no­peus­ra­joi­tuk­sis­ta. Jos brit­ti­las­kel­mat pitä­vät paik­kan­sa, tuo pitäi­si riittää.

  18. Ok, yksin­ker­tais­tan, mut­ta en hir­veän paljoa.”

    Jos näin teh­täi­siin enem­män­kin, niin täs­tä maa­il­man menos­ta — eri­tyi­ses­ti poli­tii­kas­ta — sai­si sel­keäs­ti enem­män tolkkua 🙂

  19. JTS:
    Esi­merk­ki jär­jet­tö­myy­des­tä: val­tio perii vuo­kraa Turun lin­nas­ta Museo­vi­ras­tol­ta ja samal­la rahoit­taa viras­ton kiin­teis­tö­jen vuo­krat. Ehkä joku on aja­tel­lut tii­vis­tää Turun kes­kus­taa ja raken­taa muka­vaan paik­kaan vaik­ka asun­to­ja, jol­loin oli­si vaih­toeh­to­sia tuottoja?

    Tääl­lä Osmon lis­tal­la joku­nen vuo­si sit­ten joku pur­na­si Senaat­ti­kiin­teis­tön hin­noit­te­lua. Sii­hen tuli sala­man­no­peas­ti vas­taus, että muun­lai­nen hal­lin­ta­muo­to joh­taa tehot­to­muu­teen. Nyt, nyt en sit­ten kyl­lä osaa sanoa, onko pie­nen eri­koi­sa­lan ammat­ti­lai­sil­la täy­te­tyn Museo­vi­ras­ton (vai mikä kult­tuu­ri­kes­kus se nyky­ään on) teh­tä­vä todel­la­kin mak­saa vuo­kria yli puo­let bud­je­tis­taan. Var­si­nai­sel­le museo­työl­le jää pal­jon vähem­män rahoitusta.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mota­riin kan­nat­taa inves­toi­da jos mota­ri on vält­tä­mä­tön. Mitään tuloa­han mota­ri ei tuo­ta val­tiol­le. JUos­tain syys­tä Suo­mes­sa mota­ri tulee vält­tä­mät­tö­mäk­si pal­jon pie­nem­mil­lä lii­ken­ne­mää­ril­lä kuin vaik­ka­pa Saksassa.

    Mota­rei­ta pit­kin kul­kee edel­leen mil­joo­nia ton­ne­ja sel­lua ja pape­ria sata­miin ja edel­leen maa­il­man­mark­ki­noil­le. Kuten mui­ta­kin vien­ti­tuot­tei­tam­me. Jos nii­tä mota­rei­ta ei oli­si, noi­den­kin tuot­tei­den val­mis­tus­ket­jun aikaan­saa­ma tulo val­tiol­le jäi­si saa­mat­ta, tuo­tan­to kun oli­si jo siir­ty­nyt sin­ne mis­sä logis­tiik­ka on kunnossa.

    Vih­rei­den kova työ kai­ken suo­ma­lai­sen tuo­tan­non alas­ajos­ta ei siis ole vie­lä tuot­ta­nut tulos­ta joten tei­tä­kin edel­leen tarvitaan

  21. Kes­tä­vyys­va­jee­seen las­ke­taan mukaan arvioi­tu elä­ke­me­no­jen bkt-osuu­den nousu. Tämä yliar­vioi kes­tä­vyys­va­jet­ta, kos­ka se ei huo­mioi sitä, että osa tule­vas­ta elä­ke­me­nos­ta on rahas­toin­nin avul­la jo katet­tu. Elä­ke­mak­su­jen nos­to­tar­ve suh­tees­sa bkt:n arvoon on vähäinen.

    1. Kian­der vas­ta­si tähän tarkasti(tietysti) mut­ta se ei muu­ta muuk­si sitä, että kat­ta­ma­ton elä­ke­vas­tuu ei näy sel­lai­se­naan kestävyysvajeessa.

  22. Lii­an van­ha:

    …Pitää­kö jul­ki­sen päät­tä­jän toi­mia­pa­lat­sis­sa ja pal­ve­luis­ta lei­ka­taan vai ovat­ko tilat tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sia ja edul­li­sia ja pal­ve­lut ensiluokkaisia ?

    Tämä on erit­täin rele­vant­ti kysy­mys perus­ter­vey­den­huol­lon osal­ta. Miten pur­kaa hal­li­tus­ti DDR:stä kopioi­tu terveyskeskusjärjestemä?

    Sil­ti pal­ve­lui­ta ja tilo­ja ei voi täy­sin lait­taa vas­tak­kai­siin vaa­ka­kup­pei­hin. Nyt polii­si esi­mer­kik­si sääs­tää vähen­tä­mäl­lä toi­mi­pis­tei­tä, jol­loin pal­ve­lut samal­la tosia­sial­li­ses­ti katoa­vat. Senaat­ti-kiin­teis­töt maks­moi­vat ongel­maa toi­mies­saan “lii­ke­ta­lou­del­li­sin” peri­aat­tein. Muis­tan hyvin, miten ruot­sa­lai­set kol­le­gat varoit­ti­vat aikoi­naan kiin­teis­tö­jär­jes­te­ly­jen vahin­gol­li­suu­des­ta toiminnalle.

  23. WEF:in mukaan­han Suo­mi on tasa-arvon edel­lä­kä­vi­jä, kos­ka sen tasa-arvo­mit­ta­ri­na gen­der-gap lisää, ei vähen­nä tasa-arvoa. Ruot­si ja Kana­da esi­mer­kik­si WEF:in mukaan sor­ta­vat nai­sia, kos­ka siel­lä pojat pär­jää­vät kou­lus­sa mel­kein yhtä hyvin kuin tytöt ja elä­vät­kin mel­kein yhtä pit­kään. Edel­lä­kä­vi­jä­maa Suo­mi on nai­sil­le “maa­il­man paras paik­ka elää”, kos­ka tääl­lä mie­het ymmär­tä­vät kuol­la liki kym­me­nen vuot­ta nuo­rem­pi­na ja muu­ten­kin pudo­ta kou­lu­tuk­sen ja työ­elä­män ulko­puo­lel­le san­koin joukoin. 

    Tämä on Vih­rei­den­kin viral­li­sen dokt­rii­nin mukais­ta tasa-arvoa.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    JUos­tain syys­tä Suo­mes­sa mota­ri tulee vält­tä­mät­tö­mäk­si pal­jon pie­nem­mil­lä lii­ken­ne­mää­ril­lä kuin vaik­ka­pa Saksassa. 

    Kas kun sel­lais­ta tie­tä ei ole vie­lä kek­sit­ty, joka muut­tui­si neli­kais­tai­sek­si vain ruuh­ka-aikaan. Tie­tys­ti jos taval­li­sil­la maan­teil­lä nos­tet­tai­siin nopeus­ra­joi­tuk­sia vaik­ka 120:iin, pääs­täi­siin sil­lä­kin jo alkuun. Vih­reät var­maan kan­nat­ta­vat täl­lais­ta kus­tan­nus­sääs­töä… ai ei vai?

    1. Edel­leen, et vas­tan­nut sii­hen, mik­si meil­lä on eri­lai­set vaa­ti­muk­set kuin Sak­sas­sa. Kai Sak­sas­sa­kin on ruuhka-aikoja?

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si Sak­sas­sa pal­jon suu­rem­pi lii­ken­ne mah­tuu taval­li­sel­le maan­tiel­le kuin Suomessa?

    Kos­ka Sak­sas­sa on kor­keam­mat nopeus­ra­joi­tuk­set taval­li­sil­la­kin teil­lä, tei­den mitoi­tuk­ses­sa ei tar­vit­se ottaa huo­mioon tal­vio­lo­suh­tei­ta kuten Suo­mes­sa, rekat käyt­tä­vät auto­baa­noil­la niil­le varat­tu­ja omia kais­to­jaan jne. Yli­pää­tään Sak­sas­sa on lii­ken­nein­fra suun­ni­tel­tu lii­ken­teen suju­vuu­den ehdoil­la ilman poliit­ti­sia into­hi­mo­ja rajoit­taa mil­loin mitä­kin kuten meillä.

  26. Tämä on erit­täin rele­vant­ti kysy­mys perus­ter­vey­den­huol­lon osal­ta. Miten pur­kaa hal­li­tus­ti DDR:stä kopioi­tu terveyskeskusjärjestemä?

    Itse asias­sa ter­veys­kes­kus­jär­jes­tel­mää ei kopioi­tu DDR:stä. Se syn­tyi aika sel­vä­nä, orgaa­ni­se­na kehi­tyk­se­nä aiem­mas­ta kunnanlääkärijärjestelmästä.

    Kun­nan- ja kau­pun­gin­lää­kä­rei­hin pää­dyt­tiin 1800-luvun lopul­la, sil­lä ne oli­vat ainoa tapa, jol­la lää­kä­rei­tä saa­tiin maa­kun­tiin. Kun­ta sitou­tui mak­sa­maan lää­kä­ril­le tie­tyn perus­toi­meen­tu­lon, jota täy­den­net­tiin mak­su­ky­kyis­ten poti­lai­den mak­sa­min lää­kä­rin­palk­kioin. Lää­kä­ri­nam­ma­tin har­joit­ta­mi­nen maa­seu­dul­la vapaa­na yrit­tä­jä­nä ei ollut ratio­naa­lis­ta, sil­lä suu­rim­mis­sa kau­pun­geis­sa oli­si saa­nut var­mem­man ja parem­man tulon.

    Ter­veys­kes­kus oli tapa laa­jen­taa kun­nan­lää­kä­ri­jär­jes­tel­mä käsit­tä­mään usei­ta lää­kä­rei­tä. Jär­jes­tel­mä oli aika­naan toi­mi­va ja toi­mi­si edel­leen var­sin hyvin, mikä­li lää­kä­rei­den työ­mark­ki­nat saa­tai­siin toi­mi­man parem­min. Nyt­hän ter­veys­kes­kus­lää­kä­rin työ ei ole jär­ke­vää, sil­lä se on lää­kä­ri­pu­lan vuok­si epäin­hi­mil­li­sen ras­kas­ta. Kos­ka sai­raa­lois­sa ja yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la lää­kä­rei­den kysyn­tä on riit­tä­vää, on var­sin help­po ryh­tyä sai­raa­la- tai yksityislääkäriksi. 

    Tk-jär­jes­tel­mä saa­tai­siin täy­sin toi­mi­vak­si esim. sil­lä, että perus­tet­tai­siin vain tk-lää­kä­rin oikeu­det tuot­ta­via kou­lu­tus­oh­jel­mia. Vaih­toeh­toi­ses­ti voi­tai­siin pyr­kiä hei­ken­tä­mään yksi­tyis­sek­to­rin lää­kä­rien kysyn­tää. Esi­mer­kik­si sil­lä, että yksi­tyis­sai­raa­loil­ta vie­täi­siin oikeus lähet­tää suo­rit­ta­mien­sa ope­raa­tioi­den kompli­kaa­tiois­ta kär­si­vät poti­laat jul­ki­sen puo­len teho­hoi­toon, voi­tai­siin käy­tän­nös­sä lei­ka­ta yli 50% yksi­tyis­puo­len kysynnästä.

  27. Pie­ni esi­merk­ki val­tion toi­mien mie­let­tö­myy­des­tä on pel­ti­po­lii­sien vii­mei­sen paran­nuk­sen toteutus.

    pel­ti­po­lii­seis­ta jär­jes­te­tään lan­ga­ton yhteys kai­kil­le pel­ti­po­lii­seil­le yhtei­seen kas­kuk­seen. Kaik­ki pel­ti­po­lii­sien otta­mat yli­no­peus­ku­vat siir­re­tään tän­ne, ja sakotus/varoitus toi­met jär­jes­te­tään kes­ki­te­tys­ti. tule­vai­suu­des­sa auto­ma­ti­soi­daan rekis­te­ri­kil­pien luen­ta ja itse asias­sa koko toi­min­ta siir­tyy polii­sin val­von­nas­sa suo­ri­tet­ta­vak­si auto­maat­ti­ses­ti hoi­de­tuk­si. Tulok­se­na on yli­no­peuk­sien vähe­ne­mi­nen, lii­ken­ne­tur­val­li­sa­uu­den lisään­ty­mi­nen ja var­ma eaha­sam­po Suo­men val­tiol­le. Lois­ta­vaa kehitystä.

    Val­tio jär­jes­ti asian suu­res­sa vii­sau­des­saan siten, että tämä uusi sako­tus­kes­kus sijoi­tet­tiin pää­kau­pun­ki­seu­del­le. Suo­men lai­dal­la. Kal­lii­den asuin­kus­tan­nus­ten alu­eel­le. Pai­kal­le, jos­sa työ­voi­ma­pu­la ensim­mäi­se­nä aiheut­taa ongel­mia. Pai­kal­le, jos­sa mat­kat val­ta­kun­nan kes­ki­öön ovat pitkät.

    EIKÖ VALTION HALLINNALTA OLISI VOINUT ODOTTAA EDES HIEMAN JÄRJEN KÄYTTÖÄ PÅAIKAN VALINNASSA?

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kian­der vas­ta­si tähän tarkasti(tietysti) mut­ta se ei muu­ta muuk­si sitä, että kat­ta­ma­ton elä­ke­vas­tuu ei näy sel­lai­se­naan kestävyysvajeessa. 

    Siel­lä tai­taa olla Suo­men yleis­no­peus­ra­joi­tus­ta vas­taa­va rajoi­tus 100 km/h, jota kui­ten­kin rutii­nin­omai­ses­ti las­ke­taan 60–80 km/h nopeu­teen. Taa­ja­ma­no­peu­te­na siel­lä on sama 50 km/h kuin Suo­mes­sa mut­ta tätä eri­tyi­ses­ti las­ke­taan rutii­nin­omai­ses­ti 30 km/h nopeudeksi.

  29. KariS: Kos­ka Sak­sas­sa on kor­keam­mat nopeus­ra­joi­tuk­set taval­li­sil­la­kin teil­lä, tei­den mitoi­tuk­ses­sa ei tar­vit­se ottaa huo­mioon tal­vio­lo­suh­tei­ta kuten Suo­mes­sa, rekat käyt­tä­vät auto­baa­noil­la niil­le varat­tu­ja omia kais­to­jaan jne. Yli­pää­tään Sak­sas­sa on lii­ken­nein­fra suun­ni­tel­tu lii­ken­teen suju­vuu­den ehdoil­la ilman poliit­ti­sia into­hi­mo­ja rajoit­taa mil­loin mitä­kin kuten meillä. 

    Aina­kaan Wiki­pe­dian mukaan auto­baa­noil­la ei ole rekoil­le omia kais­to­jaan. Enkä minä­kään nii­tä ole Sak­sas­sa nähnyt. 

    https://en.wikipedia.org/wiki/Autobahn

    Eivät­kä nopeus­ra­joi­tuk­set­kaan poik­kea Suo­mes­ta. 100km/h tai 50 km/h.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Speed_limits_in_Germany

    Mut­ta mitä­pä sitä faktoista?

  30. Yllät­tä­vää kyl­lä tien väli­tys­ky­ky on suu­ri­mil­laan n 80 km/h nopeu­des­sa. Sen jäl­keen ajo­neu­vo­jen välit alka­vat kas­vaa enem­män kuin npeu­des­ta on hyötyä.

    Sak­sas­sa saa sakot hel­pos­ti, jos vli edel­lä­aja­vaan on lii­aan pie­ni. Suo­mes­sa ilmei­ses­ti ei koskaan.

  31. Peri­aat­tees­sa jos Senaat­ti kiin­teis­tö hoi­taa kor­jauk­sia jne. vuo­kraan voi­si löy­tyä asial­li­nen ja hyvä perus­te. Käy­tää­nös­sä eri­kois­kiin­tei­sö­jen omis­ta­jal­la on om kiin­teis­tö­hal­lin­ton­sa ja Senaa­til­la oman­sa, jol­loin saa­daan tupla­na yleis­ku­tan­nuk­set sekä Senaa­tin oma tuot­to­vaa­ti­mus ver­rat­tu­na vaik­ka suo­raan omistamiseen.

    Jos kyse oli­si nor­maa­leis­ta toi­mis­to­ti­lois­ta asial­la ei oli­si oleell­si­ta mer­ki­tys­tä. Mut­ta kun moni­po­liyh­tiö pys­tyy las­kut­ta­maan mie­len­sä mukaan tilois­ta, joil­le ei ole asial­lis­ta vaih­toeh­to­käyt­töä miten­kään, tulos on kumma.

    Kumml­li­sel­la taval­la val­tion sääs­tä­mi­sel­lä on tapi­mus muut­tua kuluik­si ja tehottomuudeksi.

  32. Puo­lu­ee­ton tark­kai­li­ja:
    …Tulok­se­na on yli­no­peuk­sien vähe­ne­mi­nen, lii­ken­ne­tur­val­li­sa­uu­den lisään­ty­mi­nen ja var­ma eaha­sam­po Suo­men val­tiol­le. Lois­ta­vaa kehitystä… 

    Mitä teke­mis­tä tuol­la on lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den kans­sa mie­les­tä­si? Yli­no­peuk­sil­la on mer­ki­tys­tä tur­val­li­suu­del­le 40 km/h ja alle rajoi­tusa­lueil­la. Sil­loin­kin käy­tän­nös­sä vain auton tör­mä­tes­sä jalan­kul­ki­jaan tai pol­ku­pyö­räi­li­jään. Tämä tuli erit­täin hyvin esil­le, kun HS jul­kai­si tilas­to­ja onnet­to­muuk­sien syis­tä muu­ta­ma vuo­si sitten.

    Vain päih­ty­nee­nä ja väsy­nee­nä aja­mi­nen tuli­vat yksit­täi­si­nä syi­nä esil­le HS:n jul­kai­se­mis­sa tilas­tos­sa. Jos halut­tai­siin vai­kut­taa lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen, noil­la pel­ti­po­lii­sei­hin käy­te­tyil­lä rahoil­la pal­kat­tai­siin oikei­ta polii­se­ja teke­mään puhal­lus­rat­sioi­ta tai aina­kin pel­ti­po­lii­sit siir­ret­täi­siin 40 km/h alueille. 

    HS ei muu­ten ole uudes­taan jul­kais­sut­kaan asias­ta jut­tua, jos­sa oli­si ollut data muka­na. Nyky­ään vuo­sit­tai­ses­sa jutus­sa vain sitee­ra­taan jotain Lii­ken­ne­tur­han vir­kai­li­jaa, eikä hänen maa­il­man­ku­van­sa vas­taa ollen­kaan aikai­sem­min jul­kas­tu­ja numeroita.

    1. Kal­le, miten voit väit­tää jotain noin höl­möä, että onnet­to­muu­den seu­rauk­siin ei oli­si mitään vai­ku­tus­ta, mikä oli nopeus ennen jar­ru­tus­ta. Jos ennen jar­ru­tus­ta nopeus oli 80 km/h ja juu­ri ja juu­ri ehti pysäh­tyä ennen tör­mäys­tä, sama tilan­ne läh­tö­no­peu­del­la 100 km/h joh­taa tör­mäyk­seen 60 km:n nopeuel­la. Ei mitään eroa lopputuloksessa?

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Taval­li­sil­la teil­lä Sak­sas­sa on var­sin mata­lat nopeusrajoitukset.

    …ja suo­ma­lai­sit­tain ole­mat­to­mat ylinopeussakot.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mik­si Sak­sas­sa pal­jon suu­rem­pi lii­ken­ne mah­tuu taval­li­sel­le maan­tiel­le kuin Suomessa?

    Sak­sas­sa on n. 13.000km moot­to­ri­tei­tä, saman kokoi­ses­sa Suo­mes­sa alle 1.000km. Sak­sas­sa on tun­te­ja pai­kal­laan sei­so­via ruuh­kia, Suo­mes­sa ei.

  35. Mat­ti Kin­nu­nen: Aina­kaan Wiki­pe­dian mukaan auto­baa­noil­la ei ole rekoil­le omia kais­to­jaan. Enkä minä­kään nii­tä ole Sak­sas­sa nähnyt.
    ‘snip’

    Minä olen kyl­lä näh­nyt: kun auto­baa­nal­la on 3 kais­taa samaan suun­taan, kyl­lä ne rekat siel­lä oikean­puo­lei­sel­la eli hitaim­mal­la kais­tal­la jur­raa­vat — pait­si kun läh­te­vät ohittamaan.

  36. Mat­ti Kin­nu­nen: Aina­kaan Wiki­pe­dian mukaan auto­baa­noil­la ei ole rekoil­le omia kais­to­jaan. Enkä minä­kään nii­tä ole Sak­sas­sa nähnyt. 

    https://en.wikipedia.org/wiki/Autobahn

    Eivät­kä nopeus­ra­joi­tuk­set­kaan poik­kea Suo­mes­ta. 100km/h tai 50 km/h.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Speed_limits_in_Germany

    Mut­ta mitä­pä sitä faktoista?

    Ja Wiki­pe­dia se ker­too kaiken…

    Olen itse niin mon­ta ker­taa Sak­sas­sa autoil­lut, että kyl­lä nuo havain­not ihan koke­muk­seen perus­tu­vat. Aoto­baa­noil­la on usein kais­ta­koh­tai­set nopeus­ra­joi­tuk­set, ja lii­ken­ne­mer­kit, joil­la osoi­te­taan min­kä­tyyp­pis­ten ajo­neu­vo­jen mil­lä­kin kais­tal­la tuli­si ajaa. Sak­sas­sa tei­den nume­roin­nin edes­sä on tun­nus A, B, jne. Tuo tun­nus ker­too min­kä­ta­soi­ses­ta ties­tä on kyse. Vain alim­man luo­kan teil­lä, muis­taak­se­ni tun­nuk­sil­la L ja S, on Suo­men nopeuk­sia vas­taa­vat rajoi­tuk­set. Taa­ja­mis­sa on toki tuo 50 km/h yleisrajoitus. 

    Mut­ta se vas­taus Osmon kysy­myk­seen oli sii­nä, että Sak­sas­sa tiet suun­ni­tel­laan lii­ken­teen ehdoil­la tapaus­koh­tai­ses­ti mah­dol­li­sim­man väli­tys­ky­kyi­sik­si. Suo­mes­sa polii­ti­kot ovat sot­keu­tu­neet tei­den suun­ni­te­luun­kin, ja tiet siuun­ni­tel­laan minis­te­riön tau­lu­koi­mien spek­sien mukaan. Näin Suo­men pienm­mil­le teil­le ei saa­da niin hyvää väli­tys­ky­kyä kuin mitä sak­san koh­de koh­teel­ta opti­moi­dus­ti suun­ni­tel­luil­le teil­le, ja “jou­dum­me” raken­ta­maan kor­keam­man tason tei­tä samoil­le liikennemäärille.

    Polii­tik­ko­jen kaik­ki­tie­tä­vä kau­ko­vii­saus ja tar­ve päs­mä­röi­dä kai­kes­sa on tääs­kin mak­sa­nut veron­mak­sa­jil­le mil­jar­de­ja tur­hi­na motareina.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kian­der vas­ta­si tähän tarkasti(tietysti) mut­ta se ei muu­ta muuk­si sitä, että kat­ta­ma­ton elä­ke­vas­tuu ei näy sel­lai­se­naan kestävyysvajeessa. 

    No, Etla mää­rit­tää näin: “Kes­tä­vyys­va­je joh­tuu sii­tä, että väes­tön ikään­ty­mi­nen kas­vat­taa elä­ke- sekä ter­veys- ja hoi­va­me­no­ja ja alen­taa jul­ki­sen sek­to­rin verotuloja.”

    Ehkä ne tule­vai­suu­den suu­rem­mat elä­ke­me­not on siis katet­tu, joten ei syy­tä huoleen?

    1. Eläk­kei­den kat­ta­mi­nen perus­tuu ole­tuk­seen, että jär­jes­tel­mään liit­tyy jat­kos­sa­kin mak­sa­jia. Tämä on täl­lai­nen ket­ju­kir­je­pe­li. Minun ter­mi­no­lo­gias­sa­ni kat­ta­ma­ton elä­ke­vas­tuu tar­koit­taa sitä, kuin­ka pal­jon jo ansait­tu­ja eläk­kei­tä on nyt kat­ta­mat­ta, paljn­ko jär­jes­tel­mä siis oli­si minuk­sel­la, jos se nyt lope­tet­tai­siin ja kukian sai­si sen eläk­keen, jon­ka usko ansain­neen­sa. Kos­ka jär­jes­tel­mä on pakol­li­nen, täl­lä suu­reel­la ei ole mai­nit­ta­vaa rele­vans­sia, mut­ta vapaa­eh­toi­nen jär­jes­tel­mä ei voi­si olla kos­kaan mii­nuk­sel­la, kos­ka se ei voi luot­taa, että uusia mak­sa­jia aina tulee mak­sa­maan aiem­mat velat.
      Sil­lä, onko elä­ke­jär­jes­tel­mä pakol­li­nen jha siten yleen­sä ei rahas­toi­va, vai vapaa­eh­toi­nen ja siten pakos­ta­kin täy­sin rahas­toi­va, on suu­ria vai­ku­tuk­sia kan­san­ta­louk­siin, nii­den sääs­tä­mi­sas­tee­seen — ja vaihtotaseeseen. 

  38. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Tk-jär­jes­tel­mä saa­tai­siin täy­sin toi­mi­vak­si esim. sil­lä, että perus­tet­tai­siin vain tk-lää­kä­rin oikeu­det tuot­ta­via kou­lu­tus­oh­jel­mia. Vaih­toeh­toi­ses­ti voi­tai­siin pyr­kiä hei­ken­tä­mään yksi­tyis­sek­to­rin lää­kä­rien kysyn­tää. Esi­mer­kik­si sil­lä, että yksi­tyis­sai­raa­loil­ta vie­täi­siin oikeus lähet­tää suo­rit­ta­mien­sa ope­raa­tioi­den kompli­kaa­tiois­ta kär­si­vät poti­laat jul­ki­sen puo­len teho­hoi­toon, voi­tai­siin käy­tän­nös­sä lei­ka­ta yli 50% yksi­tyis­puo­len kysynnästä.

    Voi­tai­siin kokeil­la myös sitä, että val­mis­tu­vil­le lää­kä­reil­le mää­rät­täi­siin 15 vuot­ta kes­tä­vä pakol­li­nen tk-pal­ve­lus — kor­vauk­se­na vaik­ka­pa vas­ti­kear­vol­taan intin päi­vä­ra­haa vas­taa­vat tk-ostos­li­put, joil­la voi­si hank­kia kaik­kea pien­tä kivaa tk-kodin kah­vi­las­ta. Samal­la var­muu­den vuok­si kan­nat­taa siir­tää kaik­ki ter­vey­den­hoi­toon liit­ty­vä lii­ke­toi­min­ta kun­tien ja val­tion yksi­noi­keu­dek­si. Kyl­lä­hän joku Val­tion ter­vey­den­hoi­to­toi­men­pi­dei­den lii­ke­lai­tos pys­tyi­si takaa­maan pal­jon tasa-arvoi­sem­man pal­ve­lun maan joka kolkkaan.

    Viroon suun­tau­tu­van ter­veys­ral­lin estä­mi­sek­si Tul­lin pitäi­si val­voa, että kaik­ki Tal­li­naan mat­kaa­vat pys­ty­vät itse käve­le­mään lai­vaan eikä kenel­lä­kään ole menes­sä tai tules­sa esim. pii­lo­tet­tu­ja tip­pa­pul­lo­ja, leik­kaus­haa­vo­ja tms. arve­lut­ta­vaa. Kaik­kien ter­vee­nä ulko­mail­ta palan­nei­den pitäi­si todis­taa olleen­sa ter­vei­tä läh­ties­sään ja että muka­na tul­lut hyvä ter­veys on vain omaan käyttöön.

    Vas­ta­val­mis­tu­nei­den lää­kä­rei­den epä­ter­vet­tä liik­ku­vuut­ta voi­tai­siin hil­li­tä sul­ke­mal­la hei­dän lähi­su­ku­lai­set pak­ko­työ­hön kun­nes tk-pal­ve­lus on suor­ti­tet­tu. Toki tämän­kin jäl­keen lie­nee syy­tä evä­tä mat­kus­tus­asia­kir­jo­jen myön­tä­mi­nen lää­kä­reil­le ja hei­dän läheisilleen.

    Eikö­hän se lää­kä­ri­pu­la täl­lä ratkea!1!!1!

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eläk­kei­den kat­ta­mi­nen perus­tuu ole­tuk­seen, että jär­jes­tel­mään liit­tyy jat­kos­sa­kin mak­sa­jia. Tämä on täl­lai­nen ket­ju­kir­je­pe­li. Minun ter­mi­no­lo­gias­sa­ni kat­ta­ma­ton elä­ke­vas­tuu tar­koit­taa sitä, kuin­ka pal­jon jo ansait­tu­ja eläk­kei­tä on nyt kat­ta­mat­ta, paljn­ko jär­jes­tel­mä siis oli­si mii­nuk­sel­la, jos se nyt lope­tet­tai­siin ja kukin sai­si sen eläk­keen, jon­ka usko ansainneensa.
    ‘snip’

    Kes­tä­vyys­va­je perus­tuu aja­tuk­seen vajees­ta, joka syn­tyy, jos nyky­jär­jes­tel­mä jat­kuu nykyi­sel­lään — siis elä­ke­jär­jes­tel­mää ei pure­ta eikä raho­ja jae­ta ja että jär­jes­tel­mää ei myös­kään aje­ta alas niin, että sii­hen ei jat­kos­sa lii­ty uusia maksajia.

    Pur­ka­mis­ta tai lopet­ta­mis­ta ei lie­ne kukaan ehdot­ta­nut — ennen kuin nyt!

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le, miten voit väit­tää jotain noin hölmöä… 

    En minä, mut­ta kun nuo polii­sin tilas­tot. 😉 Yli­no­peus ei ole tilas­to­jen mukaan mer­kit­tä­vä teki­jä lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa. Kat­se­lin äsket­täin dok­ka­ria, jon­ka mukaan 80 % onnet­to­muk­sis­ta selit­tyy kes­kit­ty­mi­sen her­paan­tu­mi­sel­la, mikä selit­tää Suo­men polii­sin tilas­tot, jois­sa vain päih­ty­nee­nä ja väsy­nee­nä ajo oli­vat mer­kit­se­viä teki­jöi­tä. Yli­no­peus ei ole mer­kit­se­vä tekijä.

    Suo­mes­sa kii­ni­te­tään homio­ta aivan vää­rään asi­aan, pie­niin yli­no­peuk­siin maan­tiel­lä. Niil­lä ei ole mitään teke­mis­tä tur­val­li­suu­den kanssa.

    Joku kan­san­edus­ta­ja ajoi Lah­den tie­noil­la kort­tin­sa kui­vu­maan ja sai ton­nien sakot muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Tar­kas­tin netis­tä sil­loin, mitä samas­ta oli­si saa­nut Rans­kas­sa: 2 pis­tet­tä ja 136 € rike­mak­sun. Nykyi­nen sako­tus­käy­tän­tö Suo­mes­sa on puh­das­ta pel­lei­lyä, johon syyl­li­siä ovat kan­san­edus­ta­jat, jot­ka kuun­te­le­vat Lii­ken­ne­tur­han tapai­sia puusilmiä.

  41. KariS: Ja Wiki­pe­dia se ker­too kaiken…

    Olen itse niin mon­ta ker­taa Sak­sas­sa autoil­lut, että kyl­lä nuo havain­not ihan koke­muk­seen perustuvat.
    Polii­tik­ko­jen kaik­ki­tie­tä­vä kau­ko­vii­saus ja tar­ve päs­mä­röi­dä kai­kes­sa on tääs­kin mak­sa­nut veron­mak­sa­jil­le mil­jar­de­ja tur­hi­na motareina.

    Kun on istu­nut 7 tun­tia staus­sa niin uskoo, että kyl­lä ne polii­ti­kot Sak­sas­sa­kin suunnittelevat

  42. Kal­le: Tämä on erit­täin rele­vant­ti kysy­mys perus­ter­vey­den­huol­lon osal­ta. Miten pur­kaa hal­li­tus­ti DDR:stä kopioi­tu terveyskeskusjärjestemä?

    Sil­ti pal­ve­lui­ta ja tilo­ja ei voi täy­sin lait­taa vas­tak­kai­siin vaa­ka­kup­pei­hin. Nyt polii­si esi­mer­kik­si sääs­tää vähen­tä­mäl­lä toi­mi­pis­tei­tä, jol­loin pal­ve­lut samal­la tosia­sial­li­ses­ti katoa­vat. Senaat­ti-kiin­teis­töt maks­moi­vat ongel­maa toi­mies­saan “lii­ke­ta­lou­del­li­sin” peri­aat­tein. Muis­tan hyvin, miten ruot­sa­lai­set kol­le­gat varoit­ti­vat aikoi­naan kiin­teis­tö­jär­jes­te­ly­jen vahin­gol­li­suu­des­ta toiminnalle.

    Enpä tie­dä, kiin­teis­tö on kus­tan­nus sii­nä mis­sä mikä muu kus­tan­nus­te­ki­jä tahan­sa, ei kiin­teis­töl­lä ole arvoa sinän­sä-Johon­kin eri­tyis­toi­min­taan suun­ni­tel­lun kiin­tei­tön arvo voi olla vaik­ka­pa nol­la, jos se laa­tun­sa vuok­si ei sovel­lu muu­hun käyttöön.

    Kyl­lä tuo kiin­teis­tö­jen aiheut­ta­ma kulu tuli Teles­sä­kin esil­le pik­ku hil­jaa, kun las­ken­ta ja ajat­te­lu kehit­tyi­vät ja joh­to uudis­tui. Niin­pä 90-luvul­la neliöi­tä siir­ret­tiin siir­ret­tiin n 500000 Telen sisäi­seen roskapankkiin.

    Pal­ve­lu­pis­te voi olla aivan muu­kin kuin poliisiasema.Posti uudis­ti pal­ve­lu­ver­kon 80–90-luvulla ja itse asias­sa pal­ve­lu­pis­teet lisään­tyi­vät. Minul­la­kin pos­ti siir­tyi vii­den km pääs­tä 500 met­rin päähän.

    Ja pas­sin­kin hain R‑kioskilta, ei sii­hen polii­sia­se­maa tarvittu.

    Senat­ti­kiin­teis­töt ei mak­si­moi mui­ta kiin­teis­töyh­tiöi­tä enem­män. Käyt­tä­jät vai­kut­ta­vat kului­hin mer­kit­tä­väs­ti itse.Mitä kal­liim­paa tilaa tar­vi­taan ja mitä kum­mal­li­sem­pia vaa­ti­muk­sia kiin­teis­tön yllä­pi­dol­le esi­te­tään niin sitä kal­liim­paa Senaat­ti­kiin­teis­tö­jen las­ku­tus on.

    Pal­ve­lu­jen ostos­sa tai kiin­teis­tö­jen vuo­krauk­ses­sa asia­kas vai­kut­taa hin­taan aika paljon.

    Jos osto­pal­ve­lu tun­tuu kal­liil­ta ja kil­pai­lu ei alen­na hin­taa niin pitää men­nä pei­lin eteen ja kat­soa miten siel­lä näky­vää otus­ta pitää muuttaa.
    Kyl­lä se ongel­man aiheut­ta­ja on käyt­tä­jä itse

  43. TomiA: No, voin­han minä sen taas ker­ran ker­toa: Suo­mes­sa suku­puol­ten väli­nen ero äidin­kie­len osaa­mi­ses­sa on OECD-mai­den suu­rin – ja jos saan vei­ka­ta, maa­il­man suu­rin sikä­li kuin puhu­taan mais­ta mis­sä täl­lai­set asiat ovat mitat­ta­vis­sa. Äidin­kie­len osaa­mi­nen taas ennus­taa vah­vas­ti kou­lu­me­ne­tys­tä ja menes­tys elä­mäs­sä ylipäänsä.Ongelmanratkaisussa tämä gen­der gap on myös yksi suu­rim­mis­ta. En viit­si nyt tskea­ta oli­ko toi­sek­si urin vai mitä. Sel­vää kai on, että ongel­man­rat­kai­su ennus­taa myös hyvin muu­ta menestystä.

    Ei siis ole ihme, että joi­tain tek­ni­siä alo­ja lukuun otta­mat­ta, tytöt rulaa­vat myös kor­kea­kou­luis­sa. Ja elä­vät parem­man elä­män yli­pään­sä elä­män­laa­tu­mit­ta­rei­den mukaan, min­kä haluan mai­ni­ta, kos­ka kou­lu­tus luul­ta­vas­ti joh­taa hyvään elämään.

    Jos yhteis­kun­ta ei pys­ty eikä edes pyri tasaa­maan peli­kent­tää koulutuksessa … 

    Kyse ei ole sii­tä, että kou­lu miten­kään eri­tyi­ses­ti suku­puo­lit­tu­nees­ti syr­ji­si poi­kia. Pie­nel­tä osin ehkä, mut­ta suu­rin ongel­ma täs­sä oppi­mis­tu­los­ten suku­puo­lit­tu­nei­suu­des­sa joh­tuu sii­tä, että syr­jäy­ty­mi­nen yli­pää­tään on suku­puo­lit­tu­nut­ta, pahim­mas­sa syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ovat (osit­tain mies­su­ku­puo­leen perin­tei­ses­ti koh­dis­tu­vien odo­tus­ten vuok­si) tiet­ty vähem­mis­tö pojis­ta, eri­tyi­ses­ti muut­to­tap­pio­alueil­la. Tämä hel­pos­ti syr­jäy­ty­vä väes­tön­osa ei tyy­pil­li­ses­ti menes­ty kou­lus­sa, mut­ta menes­ty­mät­tö­myys on ensi sijas­sa kiin­ni kou­lu­nul­koi­sis­ta seikoista.

    Kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä voi ehkä osal­taan pyr­kiä lie­ven­tä­mään tätä epä­suh­taa, mut­ta kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä ja femi­nis­mi eivät ole syy­päi­tä poi­kien suu­rem­paan syr­jäy­ty­mis­ris­kiin, pikem­min­kin perin­tei­nen suku­puo­li­roo­le­ja koros­ta­va aja­tus­maa­il­ma, jos­sa mies­tä mita­taan pel­käs­tään talou­del­li­sel­la ja sosi­aa­li­sel­la menes­tyk­sel­lään ja nais­ta pel­käs­tään ulkoi­sil­la avuil­laan. Kai­pai­sin tähän kes­kus­te­luun enem­män kon­kreet­ti­sia toi­men­pi­de-ehdo­tuk­sia kuin anti­fe­mi­nis­tis­tä öyhötystä.

  44. Lii­an van­ha: …Senat­ti­kiin­teis­töt ei mak­si­moi mui­ta kiin­teis­töyh­tiöi­tä enemmän… 

    Suo­sit­te­len tutus­tu­maan Senaat­tiin ja sen puli­vei­vauk­siin hie­man tar­kem­min. Sii­nä mie­les­sä olet oikeas­sa, että Senaa­tin “vuo­kra­lai­set” ovat olleet aivan lii­an kilt­te­jä ja anta­neet Senaa­tin touhuta.

  45. Kes­tä­vyys­va­je tar­koit­taa siis rahoi­tusa­li­jää­mää, joka on katet­ta­va otta­mal­la vel­kaa tai myy­mäl­lä pois rahoitusvaroja.

    Elä­keyh­tiöil­lä on noi­ta varo­ja, joi­ta rea­li­soi­mal­la voi­daan rahoit­taa maksutulon+omaisuustulojen — elä­ke­me­non — hal­lin­to­ku­lu­jen yhteissumma.

    Kian­der siis selit­ti tämän asian aivan oikein.

  46. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Itse asias­sa ter­veys­kes­kus­jär­jes­tel­mää ei kopioi­tu DDR:stä…

    Jo edes­men­neen pää­mi­nis­te­ri Kale­vi Sor­san muis­te­lis­sa asia on kyl­lä seli­tet­ty toi­sin. 😀 Toi­sen­kin syyl­li­sen nimi oli mai­nit­tu, mut­ta olen sen jo unohtanut.

  47. Jou­ko Olli­la: Sak­sas­sa on n. 13.000km moot­to­ri­tei­tä, saman kokoi­ses­sa Suo­mes­sa alle 1.000km. Sak­sas­sa on tun­te­ja pai­kal­laan sei­so­via ruuh­kia, Suo­mes­sa ei.

    Tämä var­maan osoit­taa sen, että mitä moot­to­ri­tei­den lisää­mi­sel­lä hoi­de­taan ruuh­kaon­gel­mat. Pal­jon­ko­han nii­tä Sak­saan täy­tyi­si lisätä?

  48. Osmo, mai­nios­ta kir­joi­tuk­ses­ta­si puut­tuu lop­pu­hui­pen­nus. Eli mitä joh­to­pää­tök­siä täs­tä tuli­si tehdä?

    Rivien välis­tä voi lukea, että et kovin iloi­se­na kat­so hal­li­tuk­sen sopi­mia uusia “semi-suu­ria meno­ja”. Jos näin, niin mik­si sitä ei sovi sanoa ääneen?

  49. Kal­le: Jo edes­men­neen pää­mi­nis­te­ri Kale­vi Sor­san muis­te­lis­sa asia on kyl­lä seli­tet­ty toi­sin. Toi­sen­kin syyl­li­sen nimi oli mai­nit­tu, mut­ta olen sen jo unohtanut.

    Tämä DDR:stä vai ei ‑kes­kus­te­lu on mie­les­tä­ni täy­sin hedel­mä­tön­tä. Jos jos­sain on hyvä mal­li, sen voi kopioi­da. Olkoon sit­ten vaik­ka Tim­buk­tus­sa. Ei DDR:n ter­veys­kes­kus­mal­lin kopioin­toi (jos­sa­kin mitas­sa koke­muk­sia haet­tiin var­maan siel­tä­kin) teh­nyt Suo­mes­ta DDR:ää.

  50. Esi­te: Tämä var­maan osoit­taa sen, että mitä moot­to­ri­tei­den lisää­mi­sel­lä hoi­de­taan ruuh­kaon­gel­mat. Pal­jon­ko­han nii­tä Sak­saan täy­tyi­si lisätä?

    En väi­tä luku­jen osoit­ta­van mitään, mut­ta Oden kommenttia
    “Mik­si Sak­sas­sa pal­jon suu­rem­pi lii­ken­ne mah­tuu taval­li­sel­le maan­tiel­le kuin Suo­mes­sa?” luvut eivät tue.

  51. täs­sä saat­taa olla kort­ti­pe­li köyn­nis­sä. Jos dema­rit oli­si­vat teh­neet ikä­viä pää­tök­siä, nii­tä olis voi­nut käyt­tää sitä vas­taan myö­hem­min. Dema­rit tie­tää ole­van­sa oppo­si­tios­sa ensi kau­del­la, joten han­ka­lat pää­tök­set tule­vat muil­le ja täl­löin dema­rit voi­vat käyt­tää näi­tä myö­hem­min vaa­li­tais­tos­sa edukseen.

    Luu­li­si ay-jyrän osaa­van pela­ta. AKT:n ja ahtaa­jien lakois­ta on ay-jyräl­le ker­ty­nyt pelisilmää.

  52. Oikeis­to­de­ma­ri: …Jos jos­sain on hyvä mal­li, sen voi kopioi­da. Olkoon sit­ten vaik­ka Tim­buk­tus­sa. Ei DDR:n ter­veys­kes­kus­mal­lin kopioin­toi (jos­sa­kin mitas­sa koke­muk­sia haet­tiin var­maan siel­tä­kin) teh­nyt Suo­mes­ta DDR:ää.

    Ei sii­nä mal­lis­sa ole mitään hyvää. Käy­te­tään perus­ter­vey­den­huol­lon raho­ja tur­hiin sei­niin. Tänään pää­tet­ty vii­den tar­peet­to­man byro­kra­tian mal­li tulee enti­ses­tään lisää­mään kus­tan­nuk­sia. Minus­ta tavoi­te pitäi­si olla toi­min­nan paran­ta­mi­nen ja kus­tan­nus­ten leik­kaa­mi­nen. Nyt lisä­tään vain hal­lin­to­him­me­lin kus­tan­nuk­sia ja tur­hia kiviseiniä.

  53. Mie­les­tä­ni pois­to­kes­kus­te­lu ja taseen arvot­ta­mi­nen eivät ole muu­ta kuin kir­jan­pi­to­lö­pi­nää täs­sä yhtey­des­sä. Tosias­sia on Se että kun han­kin­ta oon teh­ty, rahat (veron­mak­sa­jien rahat, EI val­tion) läh­te­vä kas­sas­ta mak­sua­jan umpeu­tues­sa. Täs­sä vai­hees­sa on täy­sin tur­haa tui­jot­taa tulos­las­kel­maa tai taset­ta vaan kes­kit­tyä inves­toin­nin jäl­ki­las­ken­taan, eli saa­vu­tet­tiin­ko inves­toin­nil­le ase­te­tut tavoitteet. 

    Tulos­kel­mas­sa kes­keis­tä on kes­kit­tyä kas­sa­vir­ta­vai­kut­tei­siin kului­hin sekä raha­mie­les­sä, että tuot­ta­vuus­mie­les­sä. Rahat käy­te­tään pro­ses­sien yllä­pi­tä­mi­seen ja pro­ses­sis­ta vas­tuus­sa ole­vien tuli­si var­mis­taa sen tuot­ta­vuu­den jat­ku­va para­ne­mi­nen eli panos­ten (ei raha) ja tuo­tos­ten (ei raha) suh­teen jat­ku­va posi­tii­vi­nen kehi­tys. Mikä­li tuot­ta­vuus ei ole hyvä tulee tehok­kuut­ta paran­taa ja pie­nen­tää pro­ses­siin käy­te­tyn rahan määrää. 

    Tulos­las­kel­man ylin rivi ja sii­hen vai­kut­ta­mi­nen taval­la joka ei hei­ken­nä veron­mak­sa­jien osto­voi­maa tuli­si olla val­tion­ta­lou­den yksi tär­keim­mis­tä teh­tä­vis­tä. Hal­li­tus puhuu ns. Tuot­to­jen kas­vat­ta­mi­ses­ta vero­ki­ris­tyk­sin sääs­tä­mi­se­nä, mikä tun­tuu käsit­tä­mät­tö­mäl­tä. Tähän on jou­dut­tu sik­si, kos­ka tuot­ta­vuu­des­ta ja tehok­kuu­des­ta ei ole huo­leh­dit­tu (osaa­mis vai tah­to­ky­sy­mys?) sekä toi­saal­ta sik­si että kulut toteu­te­taan vuo­sit­tain talous­ar­vion perus­teel­la jon­ka olet­ta­mat tuot­to­puo­les­ta on ollut met­säs­sä jo vuo­si­kausia. Tulos ja tuot­ta­vuus­vas­tuul­li­sen orga­ni­saa­tion joh­ta­ja sai­si suo­mek­si sanot­tu­na ken­kää täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa, mut­ta ei meil­lä. Puu­has­te­lu jatkukoon.

    Kii­tos Osmo kui­ten­kin varo­vai­ses­ta peli­na­vauk­ses­ta. Ker­ro seu­raa­vak­si mitä teh­dään ja kää­ri­tään hihat. Talous joka perus­tuu vela­no­tol­la yllä­pi­det­tyi­hin käyt­tö­omai­suuse­rien mark­ki­na­hin­to­jen luo­maan varal­li­suu­den tun­tee­seen on kupla.

    1. Pete, on sil­lä eroa, käy­te­tään­kö rahat sel­viin kulu­tus­me­noi­hin, vai kor­ja­taan­ko sil­lä homees­ta kär­si­vät kou­lu­ra­ken­nus. Edel­leen ei ole yhden­te­ke­vää myy­dä kun­nan maa­omai­suut­ta ja käyt­tää tämä raha juok­se­viin menoi­hin. Se on aivan rin­nas­teis­ta sii­hen, että ote­taan lai­naa nii­hin juok­se­viin menoihin.

  54. Kal­le: Ei sii­nä mal­lis­sa ole mitään hyvää. Käy­te­tään perus­ter­vey­den­huol­lon raho­ja tur­hiin sei­niin. Tänään pää­tet­ty vii­den tar­peet­to­man byro­kra­tian mal­li tulee enti­ses­tään lisää­mään kus­tan­nuk­sia. Minus­ta tavoi­te pitäi­si olla toi­min­nan paran­ta­mi­nen ja kus­tan­nus­ten leik­kaa­mi­nen. Nyt lisä­tään vain hal­lin­to­him­me­lin kus­tan­nuk­sia ja tur­hia kiviseiniä. 

    Eipä Suo­men ilmas­tos­sa ter­vey­den­huol­to voi toi­mia ilman sei­niä! Eivät ole tur­hia — vai onko jos­sain päin Suo­mea yksi­tyi­nen lää­kä­ria­se­ma, joka toi­mii taivasalla?

    Tavoit­tee­na pitäi­si toki olla toi­min­nan paran­ta­mi­nen, mut­ta se tapah­du kus­tan­nuk­sia leikkaamalla.

    Sote-uudis­tuk­sen hal­lin­nos­ta olen kyl­lä pit­käl­ti samaa miel­tä, mut­ta ei sii­tä ter­veys­kes­kuk­sia voi syyttää.

  55. Rai­mo K: Eipä Suo­men ilmas­tos­sa ter­vey­den­huol­to voi toi­mia ilman sei­niä! Eivät ole tur­hia – vai onko jos­sain päin Suo­mea yksi­tyi­nen lää­kä­ria­se­ma, joka toi­mii taivasalla? 

    Kyl­lä kun­nis­sa on todel­la pal­jon oikeas­ti tur­hia raken­nus­mas­saa, jol­la ei teh­dä mitään jär­ke­vää. Esi­mer­kik­si Pudas­jär­ven “kun­nal­lis­tal­kois­sa” huo­mat­tiin, että kun­nan omis­tuk­ses­sa oli kym­me­niä tuhan­sia neliöi­tä ihan tur­haa tilaa. Kun­nat kun eivät tyy­pil­li­ses­ti halua luo­pua neliös­tä­kään raken­net­tua tilaa, ei vaik­ka oli­si kuin­ka vajaakäytöllä.

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra: vai kor­ja­taan­ko sil­lä homees­ta kär­si­vät koulurakennus

    Osmo, kii­tos vas­tauk­ses­ta! Olet oikeas­sa, sil­lä on eroa ja tätä en var­si­nai­ses­ti halun­nut kysee­na­lais­taa­kaan. Mikä­li home­kou­lun toi­min­nal­li­suus tar­vi­taan, tulee se toki kor­ja­ta kos­ka ilman tätä käyt­tö­omai­suuse­rää ei voi­da suo­rit­taa kou­lu­tus­pro­ses­sia­kaan. Point­ti­ni oli se, että oli kyse täs­tä tai kulu­tus­me­nos­ta, ovat ne joka tapauk­ses­sa kas­sa­vir­ta vai­kut­tei­sia mel­kein välit­tö­mäs­ti. Todel­li­nen kysy­mys on vii­me­kä­des­sä pro­ses­sien ja akti­vi­teet­tien tuot­ta­vuu­des­ta ja tehok­kuu­des­ta sekä nii­den jat­ku­vas­ta parantamisesta.

    Olen kans­sa­si samaa miel­tä myös sii­tä että syö­mä­ve­lan kas­vat­ta­mi­nen ja omai­suu­den myy­mi­nen juok­se­vien kulu­jen kat­ta­mi­sek­si ei ole kes­tä­vän kehi­tyk­sen mukais­ta toi­min­taa. Juok­se­vien kulu­jen suh­teen ollaan asian yti­mes­sä. Mit­kä niis­tä kuluis­ta ovat vält­tä­mät­tö­miä, ja mis­tä voi­daan luo­pua? Ne kulut mit­kä koe­taan vält­tä­mät­tö­mik­si ovat jon­kin (toi­vot­ta­vas­ti tuot­ta­van) pro­ses­sin tai akti­vi­tee­tin rahoit­ta­mis­ta. Jos halu­taan jotain lisää, ensim­mäi­nen vas­taus ei voi olla se että rahal­la saa. Eli on kiin­ni­tet­tä huo­mio tuot­ta­vuu­teen. Pro­ses­seis­sa on aina huk­kaa (esi­mer­kik­si vir­hei­tä, kul­je­tuk­sia, yli­tuot­ta­mis­ta, odot­te­lua, yli­pro­ses­soin­tia, lii­ket­tä, tai vaik­ka varas­to­ja) mitä voi­daan eli­mi­noi­da irti­sa­no­mat­ta ketään tai lait­ta­mat­ta kil­lin­kiä­kään lisää pro­ses­siin. Täten aikaa ja kas­sas­sa ole­vaa rahaa toi­vot­ta­vas­ti jää enem­män asia­kas­ar­von tuot­ta­mi­seen (tuot­ta­vuu­den ja tehok­kuu­den kasvu).

    Päät­tä­jil­tä toi­voi­sin­kin nyt sel­ke­ää ja kan­taa­ot­ta­vaa kes­kus­te­lua sii­tä mikä on vält­tä­mä­tön­tä ja mikä ei. Sääs­töt ovat aina kulu­leik­kauk­sia ja tar­koit­taa luo­pu­mis­ta jos­ta­kin. Vero­jen koro­tuk­set eivät ole säästöjä.

  57. Jos oikein ymmär­sin, kul­loin­kin on rat­kais­tu sil­loin pää­lim­mäi­se­nä ole­via ongelmia.

    Ter­veys­kes­kus-mal­li rat­kai­si 70-luvun alus­sa kun­nan­lää­kä­ri­mal­lin ja perus­te­vey­den­huol­lon hoi­ta­mi­sen ongel­mia. Ihan sama mis­tä vai­kut­teet saa­tiin, sys­tee­mi oli pai­kal­lis­ne vuo­deo­sas­toi­neen ja jaol­la perus- ja eri­kois­sai­raan­hoi­to ihan toi­mi­va 2000-luvun lää­kä­ri- ja hoi­ta­ja­pu­laan sekä kus­tan­nus­ten nope­aan nousuun saakka.

    Perus­s­kou­lua ennen kan­sa­li­set jou­tui­vat n 11 vuo­ti­aa­na valit­se­maan ammat­ti­kou­lun ja lukion välil­lä. Ei oikein toi­mi­nut enää maa­ta­lous­yh­teisk­ku­nan kau­pun­gis­tues­sa 60-luvul­la. Yhtei­näis­kou­lus­sa se rat­kais­taan nyt sii­nä 15 vuotiaana.

    Sote-uudis­tuk­sen ongel­ma on, että vään­nös­sä ja poliit­ti­sis­sa kom­pro­mis­seis­sa on unoh­tu­nut koko uudis­tuk­sen syyt:

    1) kai­keas­ta huo­li­mat­ta sosi­aa­li- ja ter­veys­asiat on hyvä hoi­taa yhte­näi­ses­ti, mut­ta ei vält­tä­mät­tä lääkärijohtoisesti
    2) eri­kois­sai­raan­hoi­to lähet­tää kun­nal­le aina yhä suu­rem­man las­kun, johon mak­sa­ja ei voi miten­kään vai­kut­taa ja kun­tayh­ty­mis­sä pää­tök­sen­teon “edus­tuk­sel­li­suus” on lähin­nä pelleilyä.
    3) muut­to­lik­keen jäl­keen nykyi­nen kus­tan­nus­ten jako­mal­li ei toi­mi eikä köy­hem­mil­lä kun­nil­la ole enää mitään kykyä jär­jes­tää pal­ve­lui­taan “kun­nal­li­se­na itse­hal­lin­to­na”, vaik­ka suu­ret kun­nat sen lop­pu­pe­leis­sä maksaisivatkin.

    Taseon­gel­mat tule­vat vie­lä vas­taan ter­vey­den­huol­los­sa­kin… ja lop­pu­tu­los lie­nee, ettei mikään muu­tu ait­si muu­ta­ma kylt­ti ja logo.

  58. Tapio Pel­to­nen: Kyse ei ole sii­tä, että kou­lu miten­kään eri­tyi­ses­ti suku­puo­lit­tu­nees­ti syr­ji­si poikia.

    And yet here we are. Siis, on jän­nää näh­dä se, miten työ­elä­mä kyl­lä aivan aksio­man­omai­ses­ti kyl­lä syr­jii suku­puo­lit­tu­nees­ti nai­sia, jos pörs­siyh­tiön hal­li­tuk­ses­sa on vain vii­den­nes nai­sia, ja kui­ten­kin ter­veys- ja kou­lu­tuse­rot nais­ten hyväk­si eivät mil­lään taval­la voi olla suku­puo­lit­tu­neen jär­jes­tel­män tuotteita.

    Eivät sii­tä­kään huo­li­mat­ta, että opet­ta­jat ja ope­tuk­ses­ta vas­taa­vat vir­ka­mie­het, sosi­aa­li­työn­te­ki­jät yms, ovat voit­to­puo­li­ses­ti naisia. 

    Tämän tosi­asian tuo­mi­nen esiin toki on “anti­fe­mi­nis­tis­tä öyhö­tys­tä”. On “help­po” antaa kon­kreet­ti­sia toi­men­pi­de-ehdo­tuk­sia pörs­siyh­tiöi­den palk­kauk­seen: sivuut­ta­kaa (entis­tä räi­keäm­min) päte­vät mie­het ja otta­kaa kuka tahan­sa nai­nen kiin­tiöl­lä. Sil­lä se asia kor­jaan­tuu, problem solved. 

    Kun Tek­niik­ka ja Talous- leh­des­sä uuti­soi­tiin insi­nöö­ri­nai­sis­ta joh­to­teh­tä­vis­sä, otsi­koi­tiin kir­joi­tus siten että nai­sia sor­re­taan ja nais­ten pää­sy joh­to­teh­tä­viin on teh­ty vai­keak­si. Ja samas­sa jutus­sa sitee­rat­tiin tilas­toa jon­ka mukaan nai­sil­la on kym­me­nien pro­sent­tien suh­teel­li­nen ylie­dus­tus johtotehtävissä. 

    Jos me mit­tai­sim­me yhteis­kun­nan hyvyyt­tä myös tasa-arvo­asiois­sa *oikeas­ti* sen mukaan miten se koh­te­lee kaik­kein hei­koim­pi­aan, sai­sim­me ihan toi­sen­lai­sen kuvan kuin mitä femi­nis­ti­nen “tasa-arvon” aja­mi­nen tuottaa.

    Mut­ta hei: Ei saa tar­kas­tel­la asi­aa näin, kos­ka se on “anti­fe­mi­nis­tis­tä öyhötystä”.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mota­riin kan­nat­taa inves­toi­da jos mota­ri on vält­tä­mä­tön. Mitään tuloa­han mota­ri ei tuo­ta val­tiol­le. JUos­tain syys­tä Suo­mes­sa mota­ri tulee vält­tä­mät­tö­mäk­si pal­jon pie­nem­mil­lä lii­ken­ne­mää­ril­lä kuin vaik­ka­pa Saksassa.

    Moot­to­ri­tie on huo­no esi­merk­ki kos­ka sen raken­nus kon­kreet­ti­ses­ti paran­taa lii­ken­neyh­teyk­siä joten ihan tavis­kan­sa­lai­nen kuin tava­rat­kin liik­ku­vat nopeam­min ja turvallisemmin.

    Super­tur­ha teke­le sen sijaan on vaik­ka­pa edus­kun­nan tun­ne­li jota käyt­tää pari­sa­taa hen­keä, hin­ta noin 300 mil­joo­naa ja ainoa funk­tio on tukea jul­kis­hal­lin­non pöhöt­tä­mis­tä (jul­kis­jar­go­nis­sa “tehos­ta­mis­ta”).

    Jos­tain syys­tä Suo­mes­sa jul­kis­hal­lin­to kat­soo itsen­sä pöhöt­tä­mi­sen todel­la tarpeelliseksi.

  60. Sylt­ty: Kyl­lä kun­nis­sa on todel­la pal­jon oikeas­ti tur­hia raken­nus­mas­saa, jol­la ei teh­dä mitään jär­ke­vää. Esi­mer­kik­si Pudas­jär­ven “kun­nal­lis­tal­kois­sa” huo­mat­tiin, että kun­nan omis­tuk­ses­sa oli kym­me­niä tuhan­sia neliöi­tä ihan tur­haa tilaa. Kun­nat kun eivät tyy­pil­li­ses­ti halua luo­pua neliös­tä­kään raken­net­tua tilaa, ei vaik­ka oli­si kuin­ka vajaakäytöllä. 

    Tyy­pil­li­ses­ti?
    Pudas­jär­vi ei ole tyy­pil­li­nen, vaik­ka tuo pitäi­si paikkansakin.
    Tyy­pil­li­sem­pää on se, että toi­mi­taan vuo­kra­ti­lois­sa, vaik­ka oma oli­si halvempi.

  61. JTS:
    ‘snip’
    3) muut­to­lik­keen jäl­keen nykyi­nen kus­tan­nus­ten jako­mal­li ei toi­mi eikä köy­hem­mil­lä kun­nil­la ole enää mitään kykyä jär­jes­tää pal­ve­lui­taan “kun­nal­li­se­na itse­hal­lin­to­na”, vaik­ka suu­ret kun­nat sen lop­pu­pe­leis­sä maksaisivatkin.
    ‘snip’

    Muu­ten hyvää logiik­kaa, mut­ta kun sote-pal­ve­lut ovat huo­noim­pia juu­ri suu­rim­mis­sa kunnissa.

  62. Tie­de­mies: And yet here we are. Siis, on jän­nää näh­dä se, miten työ­elä­mä kyl­lä aivan aksio­man­omai­ses­ti kyl­lä syr­jii suku­puo­lit­tu­nees­ti nai­sia, jos pörs­siyh­tiön hal­li­tuk­ses­sa on vain vii­den­nes nai­sia, ja kui­ten­kin ter­veys- ja kou­lu­tuse­rot nais­ten hyväk­si eivät mil­lään taval­la voi olla suku­puo­lit­tu­neen jär­jes­tel­män tuotteita.

    Sivu­huo­mio­na: Vas­tus­tan pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tus­ten suku­puo­li­kiin­tiöi­tä. Juu­ri sik­si, että kiin­tiö on mel­koi­sen jäyk­kä ja ras­kas kei­no, se pakot­taa kyl­lä suku­puo­li­ja­kau­man tasai­sek­si, mut­ta ei var­si­nai­ses­ti edes rat­kai­se itse ongel­maa. Ymmär­rän kyl­lä sinän­sä sen, mik­si mois­ta kiin­tiö­tä jot­kut toi­vo­vat: Koe­taan, että muut kei­not eivät auta, ja että täl­lä het­kel­lä val­las­sa on suku­puo­lit­tu­nei­ta klik­ke­jä, jot­ka pitä­vät huo­len sii­tä, että teh­tä­viin vali­taan mie­hiä sil­loin­kin, kun tar­jol­la oli­si kom­pe­ten­tim­pia naisia.

    Eivät sii­tä­kään huo­li­mat­ta, että opet­ta­jat ja ope­tuk­ses­ta vas­taa­vat vir­ka­mie­het, sosi­aa­li­työn­te­ki­jät yms, ovat voit­to­puo­li­ses­ti naisia. 

    Impli­koi­ko tämä, että rat­kai­susi on suku­puo­li­kiin­tiöt ope­tek­seen liit­ty­vien teh­tä­vien rek­ry­toin­nis­sa? Vas­tus­tan samal­la perus­teel­la kuin vas­tus­tan kiin­tiöi­tä pörs­siyh­tiöi­den hallituksiinkin.

    Ei minul­la muu­ten oli­si mitään ns. mies­asia­lii­ket­tä vas­taan, mut­ta kun vah­vas­ti tun­tuu sil­tä, että kun vähän raa­put­taa, siel­tä pal­jas­tuu hyvin essen­tia­lis­ti­nen suku­puo­li­kä­si­tys ja aja­tus sii­tä, että mitään suku­puo­lit­tu­nei­ta val­ta­ra­ken­tei­ta ei ole kos­kaan ollut ole­mas­sa­kaan, ja kyl­lä­hän ne nyt jo vii­meis­tään on puret­tu. Minus­ta täl­lai­nen on aika his­to­ria­ton ajat­te­lu­ta­pa, ja sel­lai­se­na vaa­ral­li­nen. Ei ole sat­tu­maa eikä var­sin­kaan bio­lo­gias­ta kum­pua­va itses­tään­sel­vyys, että nai­sil­la on ylie­dus­tus juu­ri hoi­va- ja kou­lu­tus­aloil­la, ja alie­dus­tus esim. raken­nusa­lal­la ja tietotekniikassa.

    Poi­kien tyt­tö­jä huo­nom­pi kou­lu­me­nes­tys ei min­kään tähän men­nes­sä luke­ma­ni valos­sa ole kiin­ni sii­tä, että pojat joten­kin huo­mioi­tai­siin kou­lus­sa huo­nom­min kuin tytöt. Pikem­min­kin näyt­tää sil­tä, että kes­ki­mää­rin pojil­la on kou­lu­tus­vas­tai­sem­pi sosi­aa­li­nen kult­tuu­ri ja asen­teet. Ei tosin aivan aukot­to­mas­ti; käsit­tääk­se­ni tyt­tö­jen asen­teet esim. mate­ma­tiik­kaa koh­taan ovat nega­tii­vi­sem­mat kuin poikien.

    En oli­si kovin huo­lis­sa­ni poi­kien enem­mis­tös­tä. Se huo­noi­ten pär­jää­vä 15% kyl­lä huo­let­taa. Mut­ta ei tätä ongel­maa mil­lään kiin­tiöil­lä ratkaista.

  63. Tapio Pel­to­nen: Poi­kien tyt­tö­jä huo­nom­pi kou­lu­me­nes­tys ei min­kään tähän men­nes­sä luke­ma­ni valos­sa ole kiin­ni sii­tä, että pojat joten­kin huo­mioi­tai­siin kou­lus­sa huo­nom­min kuin tytöt. Pikem­min­kin näyt­tää sil­tä, että kes­ki­mää­rin pojil­la on kou­lu­tus­vas­tai­sem­pi sosi­aa­li­nen kult­tuu­ri ja asenteet. 

    Kun se poi­kien kou­lu­tus­vas­tai­nen sosi­aa­li­nen kult­tuu­ri ja asen­neil­mas­to kui­ten­kin syn­tyy siel­lä kou­lus­sa, niin miten tämä ei nyt joh­du koulusta? 

    Toi­saal­ta kyl­lä­hän opet­ta­jien ja muun kou­lu­hen­ki­lö­kun­nan vää­ris­ty­nyt­tä suku­puo­li­ja­kau­maa voi­daan ter­veh­dyt­tää ilman kiin­tiöi­tä, lai­te­taan vaan tytöil­le vaa­ti­mus sivii­li- tai vat­rus­mies­pal­ve­luk­sen suo­rit­ta­mi­ses­ta, sehän on ihan A‑OK jopa tasa-arvo­val­tuu­te­tun mielestä.

  64. Mika: …Super­tur­ha teke­le sen sijaan on vaik­ka­pa edus­kun­nan tun­ne­li jota käyt­tää pari­sa­taa hen­keä, hin­ta noin 300 mil­joo­naa ja ainoa funk­tio on tukea jul­kis­hal­lin­non pöhöt­tä­mis­tä (jul­kis­jar­go­nis­sa “tehos­ta­mis­ta”)…

    Tuo­kin on huo­no esi­merk­ki. Edus­kun­nan toi­min­ta­ky­ky ja sen tur­val­li­suus ovat hyvin­kin tär­kei­tä jokai­sel­le suo­ma­lai­sel­le. Kyse ei ole kah­des­ta­sa­das­ta tai kuu­des­ta sadas­ta ihmi­ses­tä, vaan ins­ti­tuu­tios­ta. Mut­ta mota­rin osal­ta olet oikeassa.

  65. Rai­mo K: Muu­ten hyvää logiik­kaa, mut­ta kun sote-pal­ve­lut ovat huo­noim­pia juu­ri suu­rim­mis­sa kunnissa.

    …kos­ka suu­ret sosi­aa­li- ja ter­vey­sor­ga­ni­saa­tiot ovat tehot­to­mia. Jos uskoi­sin sala­liit­to­teo­rioi­hin, luu­li­sin täs­sä ole­van tar­koi­tuk­se­na juu­ri jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon tuhoaminen.

    En usko sala­liit­toi­hin. Toden­nä­köi­ses­ti kyse on vain ammattitaidottomuudesta.

  66. Tapio Pel­to­nen:Poi­kien tyt­tö­jä huo­nom­pi kou­lu­me­nes­tys ei min­kään tähän men­nes­sä luke­ma­ni valos­sa ole kiin­ni sii­tä, että pojat joten­kin huo­mioi­tai­siin kou­lus­sa huo­nom­min kuin tytöt. Pikem­min­kin näyt­tää sil­tä, että kes­ki­mää­rin pojil­la on kou­lu­tus­vas­tai­sem­pi sosi­aa­li­nen kult­tuu­ri ja asenteet.

    Tämä­hän on ihan nor­maa­lia. Kun jos­sain asias­sa mie­hil­lä tai pojil­la menee huo­nom­min, seon hei­dän itsen­sä vika. Kun nai­sia ei näy joh­to­teh­tä­vis­sä, se ei tie­ten­kään joh­du sii­tä että nai­set arvos­ta­vat enem­män mui­ta kuin uraa, vaan kau­hea yhteis­kun­ta sor­taa. Sama jut­tu palk­kauk­sen kans­sa. Kun nai­set teke­vät pal­jon vähem­män tun­te­ja kuin mie­het ja hakeu­tu­vat mie­lum­min muka­viin kuin kova­palk­kai­siin teh­tä­viin ja tämän takia koko­nai­san­siot jää­vät pie­nem­mik­si, niin kysees­sä on taas puh­das sorto.

    Kaik­kein par­haim­pia jut­tu­ja ovat ne, joi­den mukaan nai­set omis­ta­vat alle pro­sen­tin maa­il­man varal­li­suu­des­ta, vaik­ka hei­tä on 50% maa­il­man väes­tös­tä. Jos nyt het­ki­sen­kin ajat­te­lee niin, väi­te­hän on täy­sin jär­je­tön. Var­mas­ti pel­käs­tään yhdys­val­ta­lai­set mil­jar­döö­rien ex-vai­mot ja les­ket­kin omis­ta­vat enemmän. 

    Sama­ten kun puhu­taan lap­siin koh­dis­tu­vas­ta väki­val­las­ta, niin aina puhu­taan mie­his­tä, vaik­ka äidit hak­kaa­vat enem­män lap­sia kuin miehet.

    ja niin edel­leen, ja niin edel­leen ja niin edel­leen. Kaik­ki mitä femi­nis­tit sanoo, pitää aina ihan ensim­mäi­sek­si tar­kis­taa. Yleen­sä kaik­ki on viän­nel­ty ja kiän­nel­ty ihan nurinniskoin.

  67. Kal­le: …kos­ka suu­ret sosi­aa­li- ja ter­vey­sor­ga­ni­saa­tiot ovat tehottomia. 

    Ja ilmei­ses­ti juu­ri ter­veys­kes­kuk­set ovat mie­les­tä­si suu­ria organisaatioita?

  68. Pek­ka Pes­si: Kun se poi­kien kou­lu­tus­vas­tai­nen sosi­aa­li­nen kult­tuu­ri ja asen­neil­mas­to kui­ten­kin syn­tyy siel­lä kou­lus­sa, niin miten tämä ei nyt joh­du koulusta? 

    Olen vah­vas­ti sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että se ei “syn­ny” kou­lus­sa, ja että sen jat­ku­vuus­kin on vain vähäi­ses­sä mää­rin kou­lun ansio­ta. Mut­ta kyl­lä­hän tähän voi­daan jon­kin ver­ran ihan ope­tus­suun­ni­tel­mien puit­teis­sa­kin vai­kut­taa. Suku­puo­li­kas­va­tus eka­luo­kal­ta asti ope­tus­oh­jel­maan, suun­ta­na olkoo se, että jokais­ta tulee koh­del­la yksi­lö­nä, ei suku­puo­len­sa edustajana.

    Toi­saal­ta kyl­lä­hän opet­ta­jien ja muun kou­lu­hen­ki­lö­kun­nan vää­ris­ty­nyt­tä suku­puo­li­ja­kau­maa voi­daan ter­veh­dyt­tää ilman kiin­tiöi­tä, lai­te­taan vaan tytöil­le vaa­ti­mus sivii­li- tai vat­rus­mies­pal­ve­luk­sen suo­rit­ta­mi­ses­ta, sehän on ihan A‑OK jopa tasa-arvo­val­tuu­te­tun mielestä.

    Lii­an kal­lis­ta. Pois­te­taan ase­vel­vol­li­suus ja kor­va­taan se insen­ti­vi­soi­dul­la vapaa­eh­toi­sel­la ase­pal­ve­luk­sel­la. Insen­tii­vi mitoi­tet­ta­koon niin, että alok­kai­den mää­rä pysyy ennallaan.

  69. Väit­tää­kö joku vaka­vis­saan, että kou­luis­sa sal­li­taan tytöil­le esim. enem­män häi­riö­käyt­täy­ty­mis­tä kuin pojille?

    Kyl­lä asia on niin, että sikä­li kun jär­jes­tel­mä syr­jii poi­kia, se syr­jii myös nii­tä tyt­tö­jä, jot­ka käyt­täy­ty­vät “poi­ka­mai­ses­ti”. Ja vas­taa­vas­ti ei syr­ji nii­tä poi­kia, jot­ka eivät käyt­täy­dy. “Syr­jin­tä” ei tapah­du suku­puo­len perusteella.

  70. Ei väi­te nais­ten vähäi­sem­mäs­tä omai­suu­des­ta ole “var­mas­ti­kaan” miten­kään jär­je­tön. Maa­il­man köy­him­mät ihmi­set ovat lap­sia ja nai­sia. Maa­il­man rik­kaim­mat ihmi­set ovat val­koi­hoi­sia jenk­ki­mie­hiä, joi­den omai­suus on pie­nen val­tion­bud­je­tin luok­kaa. Sii­nä ovat vau­raat les­ket kevyt­tä kau­raa. Kan­nat­ta­nee miet­tiä myös sitä, kuin­ka nai­sen ja mie­hen tilan­teet eroa­vat sii­nä koh­din, kun suh­de päät­tyy sii­hen toi­seen vaih­toeh­toon — eli ei kuo­le­maan vaan eroon (tai hylkäämiseen).Suurimmassa osas­sa maa­il­maa olot ovat tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa var­sin kurjat. 

    Äidit hak­kaa­vat enem­män lap­sia kuin mie­het? Noh, se taas joh­tu­nee sii­tä, että mie­het ovat sil­lä välin baa­ris­sa hak­kaa­mas­sa toi­si­aan. (Esi­mer­kik­si vel­je­ään — lähi­suh­teis­sa­kin mies-mies-väki­val­lal­la on mono­po­li.) Jos kat­sot­tai­siin, kuin­ka suu­ren pro­sen­tu­aa­li­sen osan lap­sen kans­sa vie­te­tys­tä ajas­ta eri suku­puo­let käyt­tä­vät tämän mät­ki­mi­seen, kuin­ka­han kävi­si? Se, että hoi­va­teh­tä­vä lan­ke­aa täs­sä yhteis­kun­nas­sa vie­lä­kin yleen­sä nai­sel­le, ei mie­les­tä­ni ole mikään rin­nan­röy­his­te­lyn aihe — kum­mal­le­kaan sukupuolelle. 

    Haka­tuk­si tule­mi­nen sit­ten taas lan­ke­aa mie­hel­le. Mies­ten pitäi­si ehdot­to­mas­ti alkaa sanou­tua irti hil­jai­sen ja nöy­rän uhrin (tai vaih­toeh­toi­ses­ti nöy­rän takai­sin­hak­kaa­jan) roo­lis­ta täs­sä asias­sa ja alkaa vaa­tia toi­sil­taan asial­lis­ta ja väki­val­la­ton­ta koh­te­lua. Niin kau­an kun epä­on­nis­tu­mi­nen on syn­ti ja kil­pai­lu se mie­hi­sen ole­mi­sen kau­nein muo­to, mie­het jou­tu­vat kär­si­mään kes­ki­näi­ses­tä väki­val­las­ta ja yksi­näi­syy­des­tä. Ja ennen kuin joku sanoo, että syy­tän mie­hiä, niin niin syy­tän. Ja nai­sia. Ja yhteis­kun­taa. Ja jou­lu­puk­kia. Var­sin­kin jou­lu­puk­kia. Mut­ta asiat täy­tyy sil­ti saa­da kun­toon, eli lopet­taa kär­si­mi­nen, pel­kää­mi­nen ja kes­kit­tyä asi­aan ja sil­le mitä voi­daan teh­dä, ei hypo­teet­ti­siin syyl­li­siin. Jokai­sen täy­tyy läh­teä itse tykö­nään sii­tä, että koh­te­lee mui­ta ja mui­den omi­nai­suuk­sia kun­nioi­tuk­sel­la ja vaa­tii itse samaa. (Ja kun­nioi­tus ei sit­ten mer­kit­se sitä, että toi­nen on itsen kans­sa koko ajan samaa miel­tä ja antaa kai­ken, mitä halutaan.) 

    Ylpei­lyn aihe ei o sekään, että mie­het eivät hakeu­du sosi­aa­lia­lal­le. On aika ilmeis­tä, että sin­ne kyl­lä pää­see. Täs­sä suh­tees­sa joh­ta­jas­ta­tuk­sel­la ja sosi­aa­lia­lan rivi­työ­läi­se­nä ole­mi­sel­la on mer­kit­tä­vä ero. (“Tyt­tö­jen” hyväs­tä kou­lu­me­nes­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta ehdo­ton lei­jo­nan­osa pro­fes­so­reis­ta on edel­leen mie­hiä). Oli­si tär­ke­ää, että kes­ki­tyt­täi­siin ryh­mä­koh­tai­ses­ti pois­ta­maan nii­tä val­ta­tek­ni­siä estei­tä, jot­ka estä­vät ihmi­sen toi­min­taa yhteis­kun­nas­sa. Näin saa­tai­siin kaik­ki resurs­sit par­hai­ten käyttöön. 

    Olen kir­joit­ta­nut pit­käh­kön kom­men­tin aihees­ta pii­lo-ope­tus­suun­ni­tel­ma ja suku­puo­let Tie­de-leh­den kes­kus­te­lu­pals­tal­le. En jak­sa sitä nyt täs­sä tois­taa, kos­ka se menee niin pahas­ti sivuun ket­jun aihees­ta. Totean­pa vain pari lähtökohtaa:
    — Kou­lu on yhteis­kun­ta pie­nois­koos­sa. Lap­set tule­vat sin­ne omis­ta per­heyh­tei­söis­tään ja taus­tois­taan, samoin opet­ta­jat. Niin­pä se uusin­taa samo­ja arvo­ja kuin muu yhteis­kun­ta. Kou­lun arvot ovat ensi­si­jai­ses­ti seu­raus, eivät syy.
    — Pii­lo-ope­tus­suun­ni­tel­man yti­mes­sä on kuu­liai­suus ja odot­ta­mi­nen. Tyt­tö­jä sosi­aa­lis­te­taan nii­hin pie­nes­tä pitäen. Poi­kia sosi­aa­lis­te­taan aloit­teel­li­suu­teen ja aktii­vi­suu­teen. Päin­vas­tai­ses­ta käy­tök­ses­tä ran­gais­taan molem­pia suku­puo­lia sosi­aa­li­ses­ti tai muuten.
    — Pii­lo-ope­tus­suun­ni­tel­man tytöil­le esit­tä­mät vaa­ti­muk­set ja viral­li­nen ope­tus­suun­ni­tel­ma ovat lähem­pä­nä toi­si­aan kuin pojil­la. Tämä ei kui­ten­kaan ole tyt­tö­jen etu. Eikä poi­kien. Kum­mas­sa­kaan tapauk­ses­sa oppi­mi­nen ei ensi­si­jai­ses­ti koh­dis­tu kog­ni­tii­vi­siin tai­toi­hin ja tietoaineistoon.
    http://www.tiede.fi/keskustelu/4001267/ketju/poikien_puolesta/viesti/21#21

    Suo­ma­lai­nen kou­lu on monin tavoin hyvä. Mut­ta nyt oli­si tär­keä­tä kas­vat­taa tyy­ty­väi­siä, (media)kriittisiä, omal­la omi­nais­ta­val­laan aktii­vi­sia ja sitou­tu­nei­ta ihmi­siä suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta, ja sii­nä ei vali­tet­ta­vas­ti imo oikein lois­te­ta. Suo­ma­lais­ten masen­nuk­sen juu­ret ovat pait­si kil­pi­rau­ha­ses­sa ja d‑vitamiinissa, myös huo­nos­sa sosi­aa­li­ses­sa kas­va­tuk­ses­sa. Myös onnel­li­suu­teen kas­va­te­taan huo­nos­ti; “itku pit­käs­tä ilos­ta”, jne. Omaa asi­aan­sa ei sai­si ajaa eikä muis­ta huolehtia. 

    Mei­hin käy­te­tään jat­ku­vas­ti val­taa meka­nis­mil­la, jon­ka idea on koet­taa eris­tää mei­dät muis­ta ihmi­sis­tä ja itses­täm­me. Ja se koh­dis­tuu ihan molem­piin suku­puo­liin, eri meto­deil­la vain. Sil­lä lail­la mei­dät saa­daan tukah­dut­ta­maan itseäm­me (jota emme ymmär­rä) ja inhoa­maan mui­ta (joi­ta emme myös­kään ymmär­rä, kos­ka kuvit­te­lem­me hei­dän ole­van jotain Muu­ta). Itse tun­nen surua ja ihme­tys­tä aina kun näen femi­nis­min dis­saa­jia ja nais­ten syyt­te­li­jöi­tä. Eikö heil­lä ole äite­jä, tyt­tä­riä, sis­ko­ja, vae­mo­ja tai nais­puo­li­sia ystä­viä, joi­den hyvin­voin­ti oli­si heil­le tär­keä ja joi­den hyvin­voin­nin, vapau­den ja suo­ri­tus­ky­vyn he tajuai­si­vat vai­kut­ta­van omaan elä­mään­sä ja hyvin­voin­tiin­sa? Eivät­kö he näe kaik­kea sitä hyvää, jota nais­ten toi­min­nan­mah­dol­li­suuk­sien para­ne­mi­nen on tuo­nut hei­dän elä­mään­sä? Tai sitä, kuin­ka mies­asia­liik­keet hyö­dyn­tä­vät työs­sään mies­ten puo­les­ta sitä tie­toa, mitä nais­ten toi­min­nan­mah­dol­li­suuk­sien edis­tä­mi­nen on tuo­nut. (Siis ne mies­asia­liik­keet, jot­ka kes­kit­ty­vät mies­ten olo­jen paran­ta­mi­seen eivät­kä nais­ten sättimiseen.) 

    Toi­voi­sin kovas­ti, että jokai­nen teki­si töi­tä oman ja oman ryh­män­sä hyvin­voin­nin puo­les­ta ja tuki­si mui­ta hei­dän työs­sään oman hyvin­voin­tin­sa puolesta.

    Toi­voi­sin myös, että poli­tii­kas­sa puhut­tai­siin enem­män rahas­ta. Ennen kaik­kea ennal­taeh­käi­se­vis­tä sääs­töis­tä. Ja nal­jail­tai­siin vähem­män. Ja pää­tet­täi­siin mui­den asiois­ta jol­la­kin muul­la perus­tein kuin “sik­si että mun sisäl­lä nyt tun­tuu täl­tä”. Mut­ta tod­näk olen suu­tut­ta­nut Jou­lu­pu­kin syyt­tä­mäl­lä sitä niin, että se ei toteu­ta enää perus­tel­tu­ja­kaan toiveita… 

    T: Len­to,
    val­ta­vir­tai­nen libe­raa­li­fe­mi­nis­ti ja promaskulinisti.

  71. Tapio Pel­to­nen: Ymmär­rän kyl­lä sinän­sä sen, mik­si mois­ta kiin­tiö­tä jot­kut toi­vo­vat: Koe­taan, että muut kei­not eivät auta, ja että täl­lä het­kel­lä val­las­sa on suku­puo­lit­tu­nei­ta klik­ke­jä, jot­ka pitä­vät huo­len sii­tä, että teh­tä­viin vali­taan mie­hiä sil­loin­kin, kun tar­jol­la oli­si kom­pe­ten­tim­pia naisia. 

    Niin, ensim­mäi­nen kysy­mys oli­si siis sel­vit­tää, pätee­kö tuo. Ja siis sys­te­maat­ti­ses­ti nai­sia vas­taan, kos­ka var­mas­ti yksit­täis­ta­pauk­sia kum­paan­kin suun­taan on löy­det­tä­vis­sä. Kuten mai­nit­tua, se ei minus­ta vie­lä osoi­ta tuo­ta, että joh­to­teh­tä­vis­sä toi­mii enem­män mie­hiä kuin naisia. 

    ja aja­tus sii­tä, että mitään suku­puo­lit­tu­nei­ta val­ta­ra­ken­tei­ta ei ole kos­kaan ollut ole­mas­sa­kaan, ja kyl­lä­hän ne nyt jo vii­meis­tään on puret­tu. Minus­ta täl­lai­nen on aika his­to­ria­ton ajat­te­lu­ta­pa, ja sel­lai­se­na vaa­ral­li­nen. Ei ole sat­tu­maa eikä var­sin­kaan bio­lo­gias­ta kum­pua­va itses­tään­sel­vyys, että nai­sil­la on ylie­dus­tus juu­ri hoi­va- ja kou­lu­tus­aloil­la, ja alie­dus­tus esim. raken­nusa­lal­la ja tietotekniikassa. 

    Voit­ko selit­tää tuon jut­tusi alun ja lopun yhtey­den? Miten hoi­va- vs. raken­nusa­lo­jen suku­puo­li­ja­kau­mat ker­to­vat mitään suku­puo­lien väli­sis­tä val­ta­ra­ken­teis­ta?

    Poi­kien tyt­tö­jä huo­nom­pi kou­lu­me­nes­tys ei min­kään tähän men­nes­sä luke­ma­ni valos­sa ole kiin­ni sii­tä, että pojat joten­kin huo­mioi­tai­siin kou­lus­sa huo­nom­min kuin tytöt. Pikem­min­kin näyt­tää sil­tä, että kes­ki­mää­rin pojil­la on kou­lu­tus­vas­tai­sem­pi sosi­aa­li­nen kult­tuu­ri ja asenteet. 

    Tyh­jäs­tä­kö kou­lu­tus­vas­tai­nen kult­tuu­ri ja asen­ne syn­tyy? Onko miten­kään mah­dol­lis­ta, että nykyi­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä esim. nais­val­tai­si­ne opet­ta­ja­kun­ti­neen juu­ri joh­taa tuol­lais­ten syntymiseen?

  72. Len­to: Maa­il­man rik­kaim­mat ihmi­set ovat val­koi­hoi­sia jenk­ki­mie­hiä, joi­den omai­suus on pie­nen val­tion­bud­je­tin luokkaa.

    Ja enem­mis­tö esi­mer­kik­si top-20-lis­tal­la ole­vis­ta on yri­tyk­sen perus­ta­nei­ta ja sil­lä menes­ty­nei­tä “self made men” (tyy­liin Gates, Buf­fet, Elli­sion, Googlen perustajat).
    Onko mies­ten syy, että nai­set eivät uskal­la ottaa ris­ke­jä ja ryh­tyä yrit­tä­jik­si (ja vie­lä menestyä)?

    Ja eivät kaik­ki ole jenk­ke­jä, Top-20 lis­tal­le on pää­dyt­ty Mek­si­kos­ta, Espan­jas­ta, Rans­kas­ta, Hong Kon­gis­ta, Ruot­sis­ta ja Venäjältä.

    Lai­naus For­be­sil­ta ja linkki:
    “Only 32 bil­lio­nai­re women–or 1.9% of all the globe’s billionaires–had a mea­ning­ful hand in buil­ding their own for­tu­nes, as oppo­sed to inhe­ri­ting one from a parent or husband.”

    http://www.forbes.com/sites/connieguglielmo/2014/03/03/the-class-of-2014-leans-in/

    http://www.forbes.com/billionaires/list/#tab:overall

  73. Tapio” Pel­to­nen: Olen vah­vas­ti sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että se ei “syn­ny” kou­lus­sa, ja että sen jat­ku­vuus­kin on vain vähäi­ses­sä mää­rin kou­lun ansiota. 

    Mis­sä se sit­ten syn­tyy? Koulumatkalla?

    Tapio” Pel­to­nen: Väit­tää­kö joku vaka­vis­saan, että kou­luis­sa sal­li­taan tytöil­le esim. enem­män häi­riö­käyt­täy­ty­mis­tä kuin pojille? 

    On hyvä tie­tää, että kou­lus­sa nyt kui­ten­kin ymmär­re­tään miten suku­puo­li­syr­jin­tä kou­lus­sa tapah­tuu ja mit­kä syyt joh­ta­vat epä­ta­sa-arvoi­siin tulok­siin. Ikä­vää toki on se, että syr­jin­tään ei halu­ta puut­tua ideo­lo­gi­sis­ta syistä.

  74. Pek­ka Pes­si: Mis­sä se sit­ten syn­tyy? Koulumatkalla? 

    Haluat­ko siis tie­tää, mis­tä las­ten käsi­tyk­set suku­puol­ten omi­nai­suuk­sis­ta ovat peräisin?

    Lyhyes­ti: Aikui­sil­ta. Lap­set elä­vät täs­mäl­leen samas­sa yhteis­kun­nas­sa kuin me aikui­set­kin. Lap­sia koh­del­laan jopa suku­puo­lit­tu­neem­min kuin aikui­sia, joten lap­set oppi­vat hyvin var­hai­sel­la iäl­lä, että suku­puo­li on tär­keä, mer­ki­tyk­sel­li­nen asia, ja omak­su­vat suku­puo­liin lii­tet­ty­jä ste­reo­ty­pioi­ta. Enim­mäk­seen nämä omak­su­taan jo pal­jon ennen kouluikää.

    Vali­tet­ta­vas­ti emme edel­leen­kään yhteis­kun­nan tasol­la tie­dos­ta, miten hai­tal­lis­ta suku­puo­lit­ta­va koh­te­lu on vai­ku­tusalt­tiis­sa iäs­sä ole­vil­le lap­sil­le. Vrt esim. täs­sä artik­ke­lis­sa vii­tat­tu tut­ki­mus, jos­sa lap­set puet­tiin sat­tu­man­va­rai­ses­ti punai­siin ja sini­siin t‑paitoihin ja opet­ta­jat huo­mioi­vat jat­ku­vas­ti pai­to­jen värin lap­sil­le puhues­saan. Kuu­den vii­kon aika­na lap­set kehit­ti­vät jo vah­vo­ja ste­reo­ty­pioi­ta sii­tä, mil­lai­sia puna- ja sini­pai­tai­set ovat ryhminä.

    On hyvä tie­tää, että kou­lus­sa nyt kui­ten­kin ymmär­re­tään miten suku­puo­li­syr­jin­tä kou­lus­sa tapah­tuu ja mit­kä syyt joh­ta­vat epä­ta­sa-arvoi­siin tulok­siin. Ikä­vää toki on se, että syr­jin­tää­nei halu­ta puut­tua ideo­lo­gi­sis­ta syistä. 

    Käsi­tät­kö, että oli­si todel­li­nen, sanoin­ku­vaa­mat­to­man suu­ri voit­to femi­nis­mil­le, jos saa­tai­siin puret­tua ne suku­puo­lis­te­reo­ty­piat, jot­ka joh­ta­vat poi­kien huo­nom­paan kou­lu­me­nes­tyk­seen? Ne ovat nii­tä samo­ja teki­jöi­tä, jot­ka joh­ta­vat sii­hen, että nai­sil­la on alie­dus­tus pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­sis­sa. Ja että nai­set pel­kää­vät öisel­lä kadul­la enem­män, vaik­ka mie­hil­lä on samas­sa tilan­tees­sa suu­rem­pi ris­ki jou­tua väki­val­lan uhriksi.

    Minua rie­poo suun­nat­to­mas­ti, kun femi­nis­mis­tä mitään tajua­mat­to­mat rää­vä­suut syyt­tä­vät jul­ki­ses­ti femi­nis­miä niis­tä suu­rim­mis­ta vää­ryyk­sis­tä, joi­ta vas­taan femi­nis­mi yhteis­kun­nal­li­se­na liik­kee­nä kamppailee.

  75. Olen samaa miel­tä sii­tä, että opet­ta­jia pitäi­si ohja­ta enem­män huo­leh­ti­maan esim. tasa-arvos­ta luok­ka­huo­nees­sa. Opet­ta­jat­kin kui­ten­kin ovat vain ihmi­siä, joil­la on omat elä­män­ko­ke­muk­sen­sa ja mie­li­pi­teen­sä — he ovat ihmi­siä ja osa yhteis­kun­taa muu­toin­kin kuin oppi­lai­tok­ses­saan ammat­tin­sa puo­les­ta. On aika kovaa teks­tiä väit­tää, että he “eivät vain ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä halua” pur­kaa val­ta­suh­tei­ta kou­lus­sa. Aivan kuin hei­dän muka sor­mia nap­saut­ta­mal­la onnis­tui­si pur­kaa koko se pai­ne, mikä (myös) muu­al­ta yhteis­kun­nas­ta koh­dis­tuu hei­hin ja tenaviin.

    Edel­li­sen lisäk­si ongel­mak­si nousee opet­ta­jien kou­lu­tuk­sen jo pit­kään jat­ku­nut hei­ken­tä­mi­nen. Heil­lä on siis entis­tä vähem­män sosi­aa­lis­ta ja yhteis­kun­nal­lis­ta tie­toa, joka mah­dol­lis­taa epä­koh­tien havait­se­mi­sen ja aut­taa nii­hin puut­tu­mi­ses­sa. Ei sekään havain­noin­ti ja osaa­mi­nen tyh­jäs­tä tule. 

    Ongel­ma ovat myös resurs­sit itse kou­lus­sa. Puut­tu­mi­nen epä­koh­tiin vaa­tii nii­tä­kin. On aika vai­kea olla “arvo­vai­kut­ta­ja” 30 oppi­laan luo­kas­sa, jos­sa muk­suis­ta 10 on sii­nä tilas­sa, että kai­pai­si eri­tyi­so­pe­tus­ta tai muu­ta erityishuomiota. 

    Jos halu­taan, että tasa-arvoa edis­te­tään vaik­ka­pa nyt kou­lus­sa, se ei tapah­du (esi­mer­kik­si femi­nis­tien tai opet­ta­jien) syyt­te­lyl­lä — sii­hen on resur­soi­ta­va. On olta­va val­mis luo­pu­maan (kurjuus)kilpailusta ja syyl­li­sen etsi­mi­ses­tä ja etsit­tä­vä kon­kreet­ti­sia toi­men­pi­tei­tä, jot­ka ovat tämän­het­ki­ses­sä tilan­tees­sa ja lähi­tu­le­vai­suu­des­sa mahdollisia.

  76. pek­ka: Onko mies­ten syy, että nai­set eivät uskal­la ottaa ris­ke­jä ja ryh­tyä yrit­tä­jik­si (ja vie­lä menestyä)? 

    Niin, kenen syy­tä on kas­va­tus ja se, mihin ase­maan ja mil­lä perus­tein ihmis­tä yhteis­kun­nas­sa sosi­aa­lis­te­taan? Jokai­sen tie­ten­kin kan­nat­taa pyris­tel­lä par­haan­sa mukaan pahim­pia höl­möyk­siä vas­taa (sikä­li kuin ne sat­tuu huo­maa­maan), mut­ta eipä mies­su­ku­puo­li­kaan omis­ta kah­leis­taan — kuten kes­ki­näi­ses­tä väki­val­las­ta — kamp­pai­le­mi­ses­sa näy­tä järin hyvin onnis­tu­van… Onko SE sit­ten nais­ten syy? 

    Ps. Syy­tän Joulupukkia.

  77. Heh, Tasar­vo yru­tys­joh­dos­sa on aika kum­mal­li­nen kun kat­soo sitä tilas­to­jen valossa.

    Eni­ten nai­sia yri­tys­joh­dos­sa on Venä­jäl­lä, jopa 46 % yri­tys­joh­ta­jis­ta on naisia

    Suo­mea edel­lä ovat sel­lai­set maat kuin Botswana,Tahimaa ‚Turk­ki ‚Male­sia, Filippiinit

    Ja jäl­jes­sä taas Ruot­si ja Tanska

    http://www.revico.fi/files/lehdist%C3%B6tiedote_8%203%202012.pdf

  78. Poi­kien “huo­nom­pi” kou­lu­me­nes­tys joh­tuu vain ja ainoas­taan sii­tä, että kou­lus­sa arvos­te­lu on voi­mak­kaan sub­jek­tii­vis­ta. Se on ollut sitä aina ja opet­ta­jien suo­si­kit tai suo­sik­ki­ryh­mät saa­vat jär­jes­tään parem­pia nume­roi­ta kun epäsuosikit.

    Ainoa tapa saa­da todel­li­nen osaa­mi­nen sel­vil­le on perus­taa arvos­te­lu val­ta­kun­nal­li­siin, auto­maat­ti­ses­ti tar­kis­tet­ta­viin kokei­siin, jois­sa ns. pärs­tä­ker­roin on eli­mi­noi­tu. Osmo­kin on täl­lä pals­tal­la sano­nut joten­kin että “opis­ke­li­jois­ta näkee ensim­mäi­sen ten­tin jäl­keen onko heis­sä aines­ta oppi­maan”. Tie­tys­ti tuol­lai­nen asen­ne sit­ten seu­raa opis­ke­li­jaa koko kurs­sin ajan. Vali­tet­ta­vas­ti sama kos­kee opet­ta­jia perus­kou­lus­ta lukioon ja ylem­mil­le asteil­le. Vaik­ka kuin­ka oli­si tasa­pak­sua aines­ta, niin perin­tei­den vel­voit­ta­ma­na oppi­laat lai­te­taan suh­teel­li­se­sel­la arviol­la kellokäyrälle.

  79. Len­to: Niin, kenen syy­tä on kas­va­tus ja se, mihin ase­maan ja mil­lä perus­tein ihmis­tä yhteis­kun­nas­sa sosiaalistetaan?

    Point­ti­han on se, että jos jotain tuol­lais­ta kas­va­tus­ta tapah­tuu, niin jos se hait­taa nai­sia, se on yhteis­kun­nan vika, jota vas­taan tulee ehdot­to­mas­ti tais­tel­la lakien, ase­tus­ten ja vero­ra­ho­jen avul­la (esi­mer­kik­si nais­yrit­tä­jä­tu­ki, kiin­tiöt pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­siin yms.). Jos kas­va­tus taas hait­taa mie­hiä, se on mies­ten oma hen­ki­lö­koh­tai­nen vika, joka mies­ten pitäi­si itse taju­ta hen­ki­lö­koh­tia­ses­sa yksi­tyi­se­lä­mäs­sään kor­ja­ta, eikä sihen ole syy­tä muu­ten puut­tua. Ei aina­kaan verovaroin.

  80. Tapio Pel­to­nen: Haluat­ko siis tie­tää, mis­tä las­ten käsi­tyk­set suku­puol­ten omi­nai­suuk­sis­ta ovat peräisin? 

    Minä halusin tie­tää, onko sinul­la öyhö­tyk­sen lisäk­si jotain asia-argu­ment­te­ja sen häm­mäs­tyt­tä­vän väit­tee­si puo­les­ta, että poi­kien kou­lu- ja kou­lu­tus­vas­tai­nen asen­neil­mas­to ei syn­tyi­si nime­no­maan kou­lus­sa. Osaan kyl­lä täs­tä kier­te­lys­tä ja kaar­te­lus­ta pää­tel­lä vas­tauk­sen, kiitoksia.

  81. Len­to: On aika kovaa teks­tiä väit­tää, että he “eivät vain ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä halua” pur­kaa val­ta­suh­tei­ta kou­lus­sa. Aivan kuin hei­dän muka sor­mia nap­saut­ta­mal­la onnis­tui­si pur­kaa koko se pai­ne, mikä (myös) muu­al­ta yhteis­kun­nas­ta koh­dis­tuu hei­hin ja tenaviin. 

    Muka­va, että oma­tun­to­si soi­maa sinua. Roh­keas­ti vain sit­ten sisäi­sis­tä sanois­ta tekoihin.

    Oma­tun­non ään­tä ei meil­lä­päin ole kyl­lä­kään tapa­na lait­taa lai­naus­merk­kei­hin niin, että se vai­kut­taa jon­kun muun sano­mi­sil­ta. Kokei­le­pa olla vas­tai­suu­des­sa vähän tarkempi.

  82. Tapio Pel­to­nen: Minua rie­poo suun­nat­to­mas­ti, kun femi­nis­mis­tä mitään tajua­mat­to­mat rää­vä­suut syyt­tä­vät jul­ki­ses­ti femi­nis­miä niis­tä suu­rim­mis­ta vää­ryyk­sis­tä, joi­ta vas­taan femi­nis­mi yhteis­kun­nal­li­se­na liik­kee­nä kamppailee. 

    Minua rie­poo suun­nat­to­mas­ti, kun tar­koi­te­taan tasa-arvoa mut­ta käy­te­tään jo läh­tö­koh­tai­ses­ti suku­puo­lit­tu­nut­ta sanaa femi­nis­mi, jota on käy­tet­ty myös epä­ta­sa-arvoi­ses­sa tar­koi­tuk­ses­sa, sen sijaan, että käy­tet­täi­siin neut­raa­lia sanaa tasa-arvo.
    Suur­ta ylei­söä ei kiin­nos­ta aina kuun­nel­la luen­toa femi­nis­min suku­pol­vis­ta ja sii­tä, mitä sanal­la mil­lä­kin aika­kau­del­la tar­koi­te­taan ja mitä kukin hen­ki­lö itse sil­lä tar­koit­taa, joh­da­tuk­se­na var­si­nai­seen sano­maan vaan tär­keäm­pää oli­si kes­kit­tyä itse asi­aan, joka aina­kin osan mie­les­tä on tasa-arvo — sana­na­kin miel­lyt­tä­vän kuvaa­va. He, joi­den asia on jotain muu­ta, käyt­tä­kööt mui­ta sanoja.

  83. Ei ole sat­tu­maa, että lii­key­ri­tyk­set laa­ti­vat nykyi­sen­muo­toi­sen tulos­las­kel­man ja taseen. Ettei jul­ki­sel­la puo­lel­la ole tähän vie­lä kun­nol­la pääs­ty on koko­lail­la vai­kea sulat­taa. Täs­tä seu­raa, että jul­ki­sen varain­käy­tön demo­kraat­ti­nen kont­rol­li on vaikeaa.

    Yri­tyk­sil­tä ei vie­lä 1970-luvun alus­sa vaa­dit­tu kon­ser­ni­ta­set­ta. Nykyi­sin kon­ser­ni­ta­seen puut­tu­mi­nen tun­tui­si mah­dot­to­mal­ta. Ilman kon­ser­ni­ta­set­ta yri­tys voi­si pii­lot­taa omai­suut­ta tai vel­ko­jaan, voit­to­jaan tai tap­pioi­taan, toi­sen sanoen teh­dä enro­nit. Enron­han tuli tun­ne­tuk­si taseen­sa muo­toi­le­mi­ses­ta osak­kai­den ja vel­ko­jien har­haut­ta­mi­sek­si taseen ulko­puo­lis­ten yhtiöi­den avulla.

    Kun­nil­le enro­nit ovat arki­päi­vää. Nii­tä teh­dään kun­tien yhtiöi­den ja vie­lä ove­lam­min sää­tiöi­den avul­la. On todel­la outoa, että kun­ta, joka taval­laan on jo kun­ta­lais­ten sää­tiö, perus­taa taseen­sa ulko­puo­lel­le sää­tiöi­tä kun­nan asioi­den hoitoon.

    Jul­ki­sen toi­min­nan lii­ke­vaih­to koos­tuu kan­sa­lais­ten verois­ta ja mak­suis­ta. Jot­ta kan­sa­lai­set voi­si­vat kun­nol­la arvioi­da jul­kis­ta toi­min­taa, oli­si sii­tä laa­dit­ta­va kun­non kon­ser­ni­ta­seet, jot­ka laa­jim­mil­laan käsit­tä­vät val­tion, kun­nat ja kun­tayh­ty­mät yhtiöi­neen ja sää­tiöi­neen ja lisäk­si laki­sää­tei­sen vakuutusjärjestelmän.

    Kuten aina mies­ten kes­ken on kes­kus­te­lu yllä siir­ty­nyt lii­ken­tee­seen. Ties­tö on hyvä esi­merk­ki kor­vausin­ves­toin­tien tar­peel­li­suu­des­ta. Nii­den tar­ve vas­taa taseen pois­to­ja ties­tös­tä. Toi­nen asia on miten tiein­ves­toin­tien rahoi­tus tuli­si koh­den­taa. Tiet ja sil­lat mitoi­te­taan ras­kaan lii­ken­teen mukaan. Pelk­kä hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne pär­jäi­si pal­jon keveäm­mil­lä raken­teil­la. Myös pääl­lys­tei­den kulu­mi­ses­sa ras­kaan lii­ken­teen ruh­jon­ta on avai­na­se­mas­sa. Jos, kuten uskon, meil­lä täs­sä koh­den sub­ven­toi­daan ras­kas­ta lii­ken­net­tä se joh­taa yli­suu­reen tava­ra­lii­ken­tee­seen yli­suu­ril­la väli­neil­lä. — Täs­sä­kin tar­vi­taan oikein koh­den­net­tua las­ken­taa. — Höl­möä on, että ehdo­tet­tu kilo­met­ri­ve­ro oli­si maal­la hal­vem­pi, siel­lä­hän ajo­ki­lo­met­rit ovat kal­leim­pia tei­den vähäi­sen käy­tön vuoksi.

  84. Olli Saa­ri­nen:
    Ei ole sat­tu­maa, että lii­key­ri­tyk­set laa­ti­vat nykyi­sen­muo­toi­sen tulos­las­kel­man ja taseen.Ettei jul­ki­sel­la­puo­lel­la ole tähän vie­lä kun­nol­la pääs­ty on koko­lail­la vai­kea sulat­taa. Täs­tä seu­raa, että jul­ki­sen varain­käy­tön demo­kraat­ti­nen kont­rol­li on vaikeaa.
    ‘snip’

    Kun­nal­li­nen tilin­pi­to on jo vuo­des­ta 2009 ollut saman­lai­nen kuin mitä yri­tys­puo­lel­la on — eikä se ole sattumaa!

  85. Rai­mo K: Kun­nal­li­nen tilin­pi­to on jo vuo­des­ta 2009 ollut saman­lai­nen kuin mitä yri­tys­puo­lel­la on – eikä se ole sattumaa!

    Tot­ta tosi­aan, ehkä pitäi­si päi­vit­tää datan­sa useam­min kuin ker­ran vuo­si­kym­me­nes­sä. Minua har­haut­ti uuti­nen Kajaa­nin kau­pun­gin puli­vei­vauk­ses­ta ener­gia­lai­tok­sen­sa suh­teen mut­ta aina­kin Hel­sin­gin tilin­pää­tök­ses­sä tytä­ryh­tiöt ja sää­tiöt on kon­so­li­doi­tu kon­ser­niin. Ehkä sää­tiöi­den perus­ta­mi­sen taka­na ei ole­kaan rahan vaan val­lan piilottaminen.

    Kun­nan tilin­pää­tök­ses­sä on tosin tur­ha puhua tulok­ses­ta, kos­ka kun­nan “tulos” ker­too oikeas­taan vain sen onko vero­ja kerät­ty lii­kaa vai lii­an vähän. Toi­min­nan laa­dun arvioin­ti edel­lyt­täi­si bench­mark­kaus­ta ver­tai­lu­kel­poi­sin väes­tö- ja tulorakentein.

    Hel­sin­gin kon­ser­ni­ti­lin­pää­tös ei mas­sii­vi­se­na aggre­gaat­ti­na ole kovin infor­ma­tii­vi­nen mut­ta se on laa­dit­ta­va mm. vel­kai­suu­den arvioi­mi­sek­si sekä yli­pää­tään rahan­käy­tön sisäi­sen kont­rol­lin tar­pei­siin. Tilin­pää­tök­sen möh­kä­le­mäi­syys puol­taa jo pit­kään esit­tä­mää­ni kan­taa, että kun­nan pitäi­si olla pie­ni ja asuk­kait­ten­sa hal­lit­ta­vis­sa, Mau­nu­lan-Met­sä­län tai kor­kein­taan Kon­tu­lan-Kivi­kon kokoi­nen. Sit­ten val­tion tai yhteis­työ­eli­mien kaut­ta hal­li­taan yhtei­ses­ti se mikä on vält­tä­mä­tön­tä, vaik­ka vaa­ra­na ovat­kin “Port Aut­ho­ri­tyt” (New Yor­kin ja New Jer­seyn noto­ri­nen yhteis­työ­elin sata­mien ja sil­to­jen hallinnointiin).

    Demo­ra­tia ei toi­mi ilman demo­kraat­tis­ta kont­rol­lia ja väit­täi­sin, että Hel­sin­ki on aiko­ja sit­ten ohit­ta­nut ymmär­ret­tä­vyy­den rajat ja kukin toi­mi­ja piir­tää sin­ne omat baa­nan­sa ja hiek­ka­laa­tik­kon­sa yhtei­seen taseeseen.

  86. JTS: Kumml­li­sel­la taval­la val­tion sääs­tä­mi­sel­lä on tapi­mus muut­tua kuluik­si ja tehottomuudeksi. 

    Osaop­ti­moin­ti on pahasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.