Raideinvestoinnit Stubbin hallituksen ohjelmassa

Stub­bin hal­li­tus on luvan­nut val­tion tuke­van (seu­raa­val­la vaa­li­kau­del­la!) inves­toin­te­ja Pisa­ra-rataan, Län­si­met­ron jat­koon ja Tam­pe­reen ratik­kaan, jos kun­nat sitou­tu­vat lisää­mään asun­to­maan kaa­voi­tus­ta. Edus­kun­nas­sa oppo­si­tio, eri­tyi­ses­ti kes­kus­ta, arvos­te­li tänään tätä sii­tä, että inves­toin­ti­ra­haa tar­vit­tai­siin paran­ta­maan tie­verk­koa maa­kun­nis­sa eikä rai­tei­ta kas­vu­kes­kuk­sis­sa. Sipi­lä puut­tui eri­tyi­ses­ti Anni Sin­ne­mäen puhee­seen, että nämä rai­dein­ves­toin­nit ovat hyvää talous­po­li­tiik­kaa, kos­ka koko­nai­suus aut­taa ihmi­siä muut­ta­maan sin­ne, mis­sä on työ­paik­ko­ja. Sipi­län mukaan tämä osoit­taa, että pyri­tään kes­kit­tä­vään politiikkaan.

Sipi­lä muu­ten sanoi myös, ettei Pisa­raa tar­vi­ta, kos­ka aina­han voi­daan lisä­tä rai­tei­ta Hel­sin­gin rata­pi­hal­la. Hänen täy­tyi tar­koit­taa, että Kai­sa­nie­men puis­to uhra­taan rata­pi­hak­si, kos­ka ei nii­tä mihin­kään muu­hun suun­taan­kaan voi lisä­tä. Aja­tus on barbaarinen!

Täs­tä oli­si saa­nut hyvän kes­kus­te­lun, mut­ta minuu­tin repliik­ki­pu­heen­vuo­roin sel­lais­ta ei oikein voi käy­dä. Kos­ka en saa­nut edes sitä minuu­tin puheen­vuo­roa, kir­joi­tan tähän, mitä asias­ta ajattelin.

Sipi­län argu­ment­ti kau­pun­kien kas­vua vas­taan kuu­luu kes­kus­ta­puo­lu­een puheen­joh­ta­jan suu­hun, mut­ta jos men­nään ideo­lo­gioi­den ulko­puo­lel­le, Suo­men menes­tys kyl­lä edel­lyt­tää hal­lit­tua kau­pun­gis­tu­mis­ta. Haja-asu­tusa­lueil­la on oma roo­lin­sa maan kehi­tyk­ses­sä, mut­ta niil­le sopi­vil­la elin­kei­noil­la maa ei kyl­lä pär­jää. Se aika on men­nyt Kek­ko­sen muka­na tai jopa vähän ennen. On rea­lis­tis­ta olet­taa, että muut­to kau­pun­kei­hin jat­kuu voi­mak­kaa­na ja on hyvä yrit­tää teh­dä kau­pun­geis­ta mah­dol­li­sim­man hyviä.

Espoo on nyt ilmoit­ta­nut, että se aikoo kaa­voit­taa seu­raa­van parin­kym­me­nen vuo­den aika­na Län­si­met­ron jat­keel­le asun­not noin 70 000 asuk­kaal­le. Hel­sin­ki on alus­ta­vas­ti ilmoit­ta­nut, että kaa­voi­tuk­sen tavoit­teen voi nos­taa nykyi­ses­tä vii­des­tä­tu­han­nes­ta asun­nos­ta paril­la tuhan­nel­la vuo­des­sa. Se on askel oike­aan suun­taan, mut­ta meni­sin pidem­mäl­le. Olen esit­tä­nyt, että Hel­sin­gin tuli­si kaa­voit­taa asun­to­ja vuo­des­sa 10 000 eli noin 20 000 asuk­kaal­le vuodessa.

Minä en usko, että näil­lä lupauk­sil­la on käy­tän­nös­sä vai­ku­tus­ta sii­hen, pal­jon­ko Hel­sin­gin seu­dul­le raken­ne­taan asun­to­ja, mut­ta kyl­lä­kin sil­le, mihin ne sijoit­tu­vat. Näi­den inves­toin­tien ansios­ta ne sijoit­tu­vat parem­min ja sen on erit­täin hyvä asia.

Jos sai­sin yksin päät­tää Hel­sin­gin seu­dun raken­tees­ta, en jat­kai­si Espoon met­roa Kiven­lah­teen. Niin kau­ak­si ei kau­pun­ki­ra­ken­net­ta kan­na­ta ulot­taa. Pari mil­joo­naa asu­kas­ta var­maan­kin riit­tää Hel­sin­gin seu­dul­le vähäk­si aikaa ja sen ver­ran mah­tuu pal­jon lähemmäs.

Kyl­lä, tämä kos­kee myös Öster­sun­do­mia. Sekin on kovin kaukana.

Län­si­met­roon ja Öster­sun­do­min met­roon uhrat­ta­vat rahat lait­tai­sin Joke­ri-ratik­kaan ja pariin muu­hun pika­ra­tik­kayh­tey­teen ja tii­vis­täi­sin kau­pun­ki­ra­ken­net­ta olennaisesti.

Kos­ka näkö­pii­ris­sä ei ole, että sai­sin päät­tää seu­dun raken­tees­ta yksin 🙁 , hyväk­syn Öster­sun­do­min ja Kiven­lah­den met­rot second best –rat­kai­su­na ja tuen siis näi­tä rat­kai­su­ja sekä kan­san­edus­ta­ja­na että hel­sin­ki­läi­se­nä kunnallispoliitikkona.

Kovas­ti ollaan myös tyr­kyt­tä­mäs­sä rahaa asun­to­tuo­tan­toon Hel­sin­gin seu­dul­la. Jos uusis­ta asun­nois­ta mak­se­taan 5000 euroa neliö, ei lisä­ra­han pump­paa­mi­nen asun­to­tuo­tan­toon ehkä ole tar­peen. Pitäi­si ana­ly­soi­da, mis­tä oikein joh­tuu, että asun­to­ra­ken­ta­mi­nen tak­ku­aa. Jon­kin puo­lu­eet­to­man tahon pitäi­si ana­ly­soi­da kil­pai­luo­lo­suh­tei­ta talonrakentamisessa.

Yksi syy on tie­tys­ti se, että kun­nil­la ei ole rahaa rahoit­taa kas­vua, eikä täs­sä ole kyse sii­tä, ettei oli­si varaa ostaa mus­tet­ta kaa­voit­ta­jan tussikynään.

Hel­sin­gis­sä tont­tien saa­mi­nen raken­nus­kel­poi­sek­si mak­saa noin 500 euroa ker­ros­ne­liöl­tä. Tämä tar­koit­taa, että puo­li mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­tä vaa­tii inves­toin­te­ja 250 mil­joo­naa euroa. Inves­toin­ti­raa­mi on siis 435 mil­joo­naa, eikä sitä käy ylit­tä­mi­nen, vaik­ka nuo ton­tit voi­si myy­dä tuhan­nel­la eurol­la ker­ros­ne­liö. Jol­lei tähän tule muu­tos­ta, Hel­sin­ki ei voi nopeut­taa asuntotuotantoa.

Vaa­ti­mus, että reser­vis­sä oli­si raken­nus­kel­pois­ta tont­ti­maa­ta parin mil­joo­nan ker­ros­ne­liön ver­ran (täl­lais­ta hal­li­tus esit­ti kevääl­lä,) tar­koit­taa siis noin mil­jar­din euron inves­toin­tia reser­vis­sä ole­viin tont­tei­hin. Näi­den infrain­ves­toin­tien lisäk­si tar­vi­taan kou­lu­ja, päi­vä­ko­te­ja, ter­veys­a­se­mia ja kaik­kea muu­ta sellaista.

Kun asun­nois­ta mak­se­taan niin pal­jon, seu­dun kun­nat eivät oikeas­taan tar­vit­se rahaa raken­ta­mi­seen, vaan pykä­län, joka teki­sin mah­dol­li­sek­si rahas­taa kaa­voi­tus­hyö­ty parem­min yhteis­kun­nal­le, joka raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set kui­ten­kin jou­tuu mak­sa­maan. En hyväk­sy aja­tus­ta, että ker­ros­ta­loa­sun­non raken­ta­mi­nen mak­sai­si enem­män kuin 3 000 euroa neliö. Lop­pu on mak­sua sijain­nis­ta, joka pitäi­si rahas­taa kun­nal­le. Kai­kis­ta ton­teis­ta ei tie­ten­kään voi rahas­taa oikeas­taan mitään kaa­voi­tus­hyö­tyä, kos­ka huo­noil­la pai­koil­la ole­vil­le ton­teil­le ei ole niin innok­kai­ta tuli­joi­ta. Kan­nat­taa­ko huo­noil­le pai­koil­le rakentaa?

(Kos­ka täs­tä tulee ilmei­siä vas­ta­väit­tei­tä, muis­tu­tan, että asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­nen hyvil­lä pai­koil­la alen­taa kaik­kien asun­to­jen hintoja)

Minä en pidä sii­tä, että val­tio tun­kee Hel­sin­gin seu­dun raken­net­ta kos­ke­vaan pää­tök­sen­te­koon, vaik­ka tavoi­te asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­ses­tä onkin hyvä. Oli­si parem­pi, että val­tio ei rahoit­tai­si seu­dun lii­ken­nein­ves­toin­te­ja lain­kaan, vaan antai­si täs­tä kor­vauk­se­na jon­kin könt­tä­sum­man (200 M€/v) seu­dun kun­tien käyt­töön ja kun­nat vas­tai­si­vat lii­ken­nein­fran raken­ta­mi­ses­ta. Kun­nat voi­si­vat rahoit­taa rai­dein­ves­toin­nit maan arvon nousul­la, jon­ka nuo inves­toin­nit tuot­ta­vat. Tämän hyö­dyn rahas­ta­mi­seen tar­vit­tai­siin se yllä mai­nit­tu pykä­lä. Jos jokin infrain­ves­toin­ti ei nos­ta maan arvoa riit­tä­väs­ti, inves­toin­ti on kan­nat­ta­ma­ton eikä sitä pidä toteut­taa. Tämä rahoi­tus­mal­li myös takai­si, että kun­nat todel­la kaa­voit­ta­vat eivät­kä vain lupaa kaa­voit­taa, raken­ta­mis­ta rai­tei­den var­rel­le, kos­ka muu­ten inves­toin­ti kävi­si niil­le kalliiksi.

Tämä mal­li myös kar­si­si kan­nat­ta­mat­to­mia inves­toin­te­ja. Muu­ta­maa tuhat­ta kirk­ko­num­me­lais­ta oma­ko­tia var­ten jou­dut­tiin raken­ta­maan kal­lis moot­to­ri­tie Kirk­ko­num­mel­le. Jos Kirk­ko­num­men oli­si pitä­nyt rahoit­taa tuo inves­toin­ti tont­tien arvon­leik­kauk­sel­la, raken­ta­mat­ta oli­si jää­nyt, kuten oli­si pitä­nyt jäädäkin.

225 vastausta artikkeliin “Raideinvestoinnit Stubbin hallituksen ohjelmassa”

  1. Espoon ilmoi­tus 70 000 uudes­ta asuk­kaas­ta Län­si­met­ron jat­ko-osal­le tai­taa olla yhtä rehel­li­nen kuin muu­kin met­ro­lob­baus. Fin­noo­seen (nyt lähes raken­ta­ma­ton alue) ollaan kaa­voit­ta­mas­sa asun­to­ja 20 000:lle, eli sen län­si­puo­li­sel­le osal­le jäi­si 50 000 uut­ta asu­kas­ta. Met­roa­se­mia on sin­ne suun­ni­tel­tu nel­jä, eli tasan jaet­tu­na uusia asuk­kai­ta tuli­si 12 500 per ase­ma, nykyi­sen lähiö­ra­ken­teen lomaan tai tilal­le. Tilaa kyl­lä on, mut­ta Län­si­met­ron tähä­nas­tis­ten ase­mien ympä­ril­le teh­ty kaa­voi­tus ei kyl­lä ole kovin lähel­lä tuom­mois­ta teho­luok­kaa. Oma­ko­ti­ta­lo­ja­kin pitäi­si var­mas­ti pur­kaa yksi ja toi­nen­kin. Tie­tys­ti “met­ron var­rel­la” on liu­ku­va käsi­te ja kes­ki­mää­räi­nen espoo­lai­nen pys­tyy kyl­lä käve­le­mään met­roa­se­mal­le usei­ta­kin kilometrejä.

    Aikaa on arvios­sa annet­tu vuo­teen 2050 saak­ka. Ken­pä tie­tää, mil­tä maa­il­ma sil­loin näyt­tää. Asun­to­tuo­tan­non tavoit­teet ehti­vät vesit­tyä sii­hen men­nes­sä mon­ta ker­taa, jos van­hat mer­kit paik­kan­sa pitä­vät. Nykyis­ten tun­ne­lin­lou­hin­ta­fir­mo­jen omis­ta­jat­kin tai­ta­vat sil­loin levä­tä haudoissaan.

  2. Ainoat mitä ihmet­te­len, ovat mai­nin­nat että Öster­sun­dom ja Kiven­lah­ti ovat kau­ka­na! Mitä?!? Olen kul­ke­nut bus­sil­la töis­sä Itä-Hel­sin­gis­tä niin Sipoos­sa kuin Kiven­lah­des­sa­kin enkä sanoi­si kum­man­kaan ole­van kau­ka­na, mut­ta yhte­näi­nen met­ro­kyy­ti oli­si hel­pot­ta­nut työ­mat­ko­ja. Ja vaik­ka kan­na­tan­kin tii­vis­tä raken­ta­mis­ta, niin en usko kovin mon­taa vuot­ta mene­vän, kun tii­vis raken­ta­mi­nen ulot­tuu myös Öster­sun­do­miin. Ker­ros­ta­lo­ja muis­tan jo näh­nee­ni Kiven­lah­des­sa 😉 Hie­man enem­män kau­ko­nä­köi­syyt­tä oli­sin nime­no­maan Soi­nin­vaa­ral­ta toivonut.

  3. Kirk­ko­num­men moot­to­ri­tie­tä käyt­tää sen jat­kee­na ole­vis­ta kun­nis­ta Siun­tio, Inkoo, Raa­se­po­ri ja Han­ko useam­pi kuin pari tuhat­ta Kirk­ko­num­men asu­kas­ta plus vapaa-ajan asuk­kaat ja Han­gon Satama/teollisuus. Kysei­sel­lä tiel­lä oli eni­ten lii­ken­net­tä mis­tään kak­si­kais­tai­ses­ta ennen inves­ton­tia. Muu­ten kyl­lä jäl­leen erin­omai­nen blo­gi, kiitos!

  4. Kaik­ki inves­toin­nit lii­ken­nein­fraan, vaik­ka sit­ten rai­de­lii­ken­tee­seen, saat­ta­vat lopul­ta ede­saut­taa työs­sä­käyn­tia­luei­den kas­vua ja kau­pun­kia­luei­den hajau­tu­mis­ta. Tämä on han­ka­la pulma.
    Jos kan­nat­ta­via asun­to­ra­ken­ta­mi­sa­luei­ta on ole­mas­sa, voi­si ehkä har­ki­ta yhteis­työ­tä gryn­de­rien kans­sa alue­ra­ken­ta­mi­ses­sa. Ei kau­pun­gin vält­tä­mät­tä tar­vit­se raken­taa infraa.

  5. Ovat­ko Googlen mai­nok­set tul­leet jää­däk­seen? Ne vie­vät sivus­ton arvok­kuu­den mennessään.

    1. Ovat­ko Googlen mai­nok­set tul­leet jäädäkseen?

      Kokei­len google­mai­nok­sia tie­tääk­se­ni, voi­si­ko nii­den avul­la rahoit­taa lisä­pa­nos­tuk­sia sivus­toon. Aina­kin tähä­nas­ti­sen tie­don perus­teel­la vai­kut­taa, että ei voi, mut­ta kat­so­taan vähän aikaa.

  6. OS: “Tämä mal­li myös kar­si­si kan­nat­ta­mat­to­mia inves­toin­te­ja. Muu­ta­maa tuhat­ta kirk­ko­num­me­lais­ta oma­ko­tia var­ten jou­dut­tiin raken­ta­maan kal­lis moot­to­ri­tie Kirk­ko­num­mel­le. Jos Kirk­ko­num­men oli­si pitä­nyt rahoit­taa tuo inves­toin­ti tont­tien arvon­leik­kauk­sel­la, raken­ta­mat­ta oli­si jää­nyt, kuten oli­si pitä­nyt jäädäkin.”

    Kum­mas­ti ne muu­ta­ma tuhat kirk­ko­num­me­lais­ta sai­vat gene­roi­tua sen ver­ran ahke­ras­ti lii­ken­net­tä, että Kt51 oli koko maan vilk­kaim­min lii­ken­nöi­ty 1+1 maan­tie — ja samal­la mm. sur­kei­den liit­ty­mien ansios­ta myös var­si­nai­nen onnettomuussumppu.

    No, ehkä­pä nämä tuhat­kun­ta kirk­ko­num­me­lais­ta yksi­tyi­sau­to­lei­vaa oma­ko­ti­ta­lon omis­ta­jaa vain teki­vät kiusaa tie­hal­lin­nol­le aje­le­mal­la edes­ta­kai­sin ko. tie­o­suu­del­la ruuh­ka-aikoi­hin saa­dak­seen luo­tua illuusion suu­ris­ta lii­ken­ne­mää­ris­tä. Hyi heitä.

    Onnek­si muu­al­la Suo­mes­sa (Kuo­pio, Kemi jne.) ei ole iki­nä syyl­lis­tyt­ty vas­taa­vaan val­tion varo­jen tuh­lauk­seen vaan rahat on käy­tet­ty todel­lis­ten tar­pei­den perus­tel­tuun tyydyttämiseen.

  7. OS: “Län­si­met­roon ja Öster­sun­do­min met­roon uhrat­ta­vat rahat lait­tai­sin Joke­ri-ratik­kaan ja pariin muu­hun pika­ra­tik­kayh­tey­teen ja tii­vis­täi­sin kau­pun­ki­ra­ken­net­ta olennaisesti.”

    No, kun kat­soo, että Espoo tai­taa olla ainoa pk-seu­dun kau­pun­ki, joka on lähes­tul­koon pys­ty­nyt hoi­ta­maan lei­vis­kän­sä vuor­ka- ja tuet­tu­jen asun­to­jen tuo­tan­nos­sa sekä kaa­voi­tuk­ses­sa, niin ehkä inves­toin­nit kan­nat­tai­si suun­na­ta Län­si­met­ron lisäk­si ennem­min Espoon kau­pun­ki­ra­taan ja Espoon poi­kit­tai­syh­teyk­siin. Jos jotain jää yli, niin sekin kan­nat­tai­si enem­min lait­taa Van­taan hankkeisiin.

    Sta­din­grad voi sen sijaan kes­kit­tyä suo­je­le­maan ja lisää­mään siir­to­la­puu­tar­ho­ja ja kesä­ma­jayh­dys­kun­tia par­hail­la raken­nus­pai­koil­la. Samal­la voi jat­kaa mm. ratik­kayh­teyk­sien tor­pe­doin­tia laa­jal­la rin­ta­mal­la Ullan­lin­nas­ta Kum­pu­laan ja aina kau­pun­gin rajoil­le asti.

    Pyy­tet­tö­mät kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­kes­kus­vi­ras­ton IV kaar­tin­suun­nit­te­lupri­kaa­tin isku­ri­suun­nit­te­li­jat voi­vat samal­la antaa taus­ta­tu­kea pitä­mäl­lä huo­len sii­tä, että toi­mis­tot ovat siel­lä, mis­sä ne suu­res­sa 50-vuo­tis­suu­ni­tel­mas­sa par­haak­si kat­sot­tu ja että aikoi­naan pahim­paa asun­to­pu­laa väliai­kai­ses­ti hel­pot­ta­maan suun­ni­tel­lut asuin­ra­ken­nuk­set sääs­tet­tään jäl­ki­pol­vil­le ympä­ris­töään myö­ten niin kos­ke­mat­to­ma­na, ettei edes ves­san­pön­tön veti­men nupin prik­kaa vaih­de­ta viras­ton sitä tietämättä.

  8. Oli­si parem­pi, että val­tio ei rahoit­tai­si seu­dun lii­ken­nein­ves­toin­te­ja lain­kaan, vaan antai­si täs­tä kor­vauk­se­na jon­kin könt­tä­sum­man (200 M€/v) seu­dun kun­tien käyt­töön ja kun­nat vas­tai­si­vat lii­ken­nein­fran rakentamisesta. 

    Ymmär­rän tuon koh­dan ja koko kir­joi­tuk­sen niin, että ilmoit­tau­dut “sin­ne­mä­ki­läi­sek­si” Sipi­län tar­koit­ta­mas­sa mie­les­sä, eli niin, että val­tion tulee­kin tukea rahal­la kes­kus­kun­tia (bud­je­tis­sa mil­jar­din luok­kaa) hou­ku­tel­lak­seen haja-asu­tusa­luei­den väes­töä siir­ty­mään keskustaajamiin.

  9. Vil­le:
    Ovat­ko Googlen mai­nok­set tul­leet jää­däk­seen? Ne vie­vät sivus­ton arvok­kuu­den mennessään.

    Fire­fox + ad block plus + no script ‑yhdis­tel­mä pitää netin käy­tet­tä­vä­nä jok­seen­kin jokai­ses­sa talos­sa ja puu­tar­has­sa. Joil­le­kin sit­keim­mil­le epä­luet­ta­vuus­ta­pauk­sil­le täy­tyy sil­loin täl­löin antaa vie­lä rea­da­bi­li­tyä, jol­la yleen­sä toke­nee sty­rä­kim­mät­kin sotkemisyritykset.

  10. Yhä useam­pi työ on ajas­ta ja pai­kas­ta riip­pu­ma­ton­ta. Ruuh­kat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli­si­vat huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­piä, jos kaik­ki ne, joi­den työ voi­daan teh­dä etä­työ­nä, teki­si­vät ne myös etä­työ­nä. Samal­la tar­ve kes­kit­tää kaik­ki yhden nie­men nok­kaan vähe­ni­si. Suo­mi nousee työl­lä, joka ei vaa­di kaupungistumista.

  11. Jari Yli­to­lo­nen: Yhä useam­pi työ on ajas­ta ja pai­kas­ta riip­pu­ma­ton­ta. Ruuh­kat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli­si­vat huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­piä, jos kaik­ki ne, joi­den työ voi­daan teh­dä etä­työ­nä, teki­si­vät ne myös etä­työ­nä. Samal­la tar­ve kes­kit­tää kaik­ki yhden nie­men nok­kaan vähe­ni­si. Suo­mi nousee työl­lä, joka ei vaa­di kaupungistumista. 

    30% bkt:stä syn­tyy pal­ve­lua­loil­la, teh­dyis­tä työ­tun­neis­ta vie­lä pal­jon suu­rem­pi osa. Pal­ve­lui­ta on kovin vai­kea toteut­taa etätyönä. 

    Jos kaik­ki työ min­kä vain voi teo­rias­sa teh­dä etä­työ­nä teh­täi­siin etä­työ­nä, Suo­mi romah­tai­si koko­naan ja meil­lä oli­si pari mil­joo­na työtöntä.

  12. Soi­nin­vaa­ra ei mitä ilmei­sim­min ole tutus­tu­nut tuo­ree­seen Lii­ken­ne­vi­ras­ton sel­vi­tyk­seen, jon­ka mukaan ole­mas­sa ole­vaa ratain­fraa kehit­tä­mäl­lä pääs­tään asias­sa hyvin pitkälle.
    http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/ls_2014-01_helsingin_ratapihan_web.pdf

    Bar­baa­ris­ta sen sijaan on ollut Pisa­ra-radan val­mis­te­lu, mut­ta tämä­hän ei edus­kun­ta­lai­tos­ta hal­li­tuk­sen kumi­lei­ma­si­me­na kiin­nos­ta­ne. Soi­nin­vaa­ran hut­kin­ta on osa tätä kumileimasinkäytäntöä.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166021-miksi-pisara-pitaa-jaadyttaa-osa‑2

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://rautatiematkustajat.fi/

  13. Jos kaik­ki työ min­kä vain voi teo­rias­sa teh­dä etä­työ­nä teh­täi­siin etä­työ­nä, Suo­mi romah­tai­si koko­naan ja meil­lä oli­si pari mil­joo­na työtöntä.

    Mitä tar­koi­tat? Yllä­pi­de­tään­kö ikiai­kai­sia työs­ken­te­ly­ta­po­ja itseisarvoisesti?

  14. teek­ka­ri: 30% bkt:stä syn­tyy pal­ve­lua­loil­la, teh­dyis­tä työ­tun­neis­ta vie­lä pal­jon suu­rem­pi osa. Pal­ve­lui­ta on kovin vai­kea toteut­taa etätyönä. 

    Jos kaik­ki työ min­kä vain voi teo­rias­sa teh­dä etä­työ­nä teh­täi­siin etä­työ­nä, Suo­mi romah­tai­si koko­naan ja meil­lä oli­si pari mil­joo­na työtöntä.

    Jos tuo pitäi­si paik­kaan­sa, pitäi­si etä­työ kiel­tää lail­la. Minä­kin teen ict-pal­ve­lu­työ­tä etä­nä. Olen teh­nyt jo 18 vuot­ta. Ei kaik­ki pal­ve­lu­työ ole sel­lais­ta, jois­sa pitää olla koko ajan kas­vo­tus­ten asiak­kaan kans­sa. Pal­ve­lu­jen vien­ti oli­si sil­loin kovin vaikeaa.

  15. Kun kaik­ki kas­vu ei rahoi­ta itse­ään, niin on mai­nio­ta, että Hel­sin­ki sai Vaa­sal­ta yhden kan­san­edus­ta­jan pai­kan. On nimit­täin nämä Sipi­län puheet sel­lais­ta type­ryyt­tä, että Hel­sin­ki tar­vit­see jokai­sen ukon ja akan lin­jaan Kehäl­le näi­tä kepu­lai­sia vastaan. 

    Yli­pää­tään on jär­kyt­tä­vää kat­sel­la näi­tä edus­kun­nan puheen­vuo­ro­ja, jois­sa ensin huu­de­taan kas­vun ja työ­paik­ko­jen perään, mut­ta sit­ten kiel­le­tään kol­mes­ti noi­den syn­ty­vän kau­pun­geis­sa. Maa­il­ma asuu koh­ta kau­pun­geis­sa, joten vien­ti­tuot­teet­kin liit­ty­vät yhä enem­män kau­pun­kiin jat­kos­sa. Jos on mah­do­ton aja­tus siir­tyä luon­toa kun­nioit­ta­vaa ja kes­tä­vään elin­ta­paan, niin mik­si sit­ten nykyi­nen­kin toi­min­ta pitää teh­dä mah­dol­li­sim­man type­räs­ti — huu­de­taan talous­kas­vua, mut­ta ei taju­ta miten se nyky­päi­vä­nä syntyy.

    Tuol­lai­set asun­to­tuo­tan­non kas­vu­ta­voit­teet toi­vot­ta­vas­ti tar­koit­ta­vat sit­ten sitä, että Pent­ti­län met­sä­lä­hiöis­tä siir­ry­tään kaa­voit­ta­maan tii­vis­tä kort­te­lia ja myös kor­keus­suun­ta vapau­te­taan. Muu­ten voi luva­ta vih­reil­le ongel­mia myös kun­ta­vaa­leis­sa, kun muu­ten noil­la luvuil­la jokai­nen pusik­ko ja lepik­ko rai­va­taan raken­nus­maak­si. Tuo lie­nee myös ainoa tapa, jol­la kas­vun voi saa­da rahoit­ta­maan itse­ään, kun nyt suu­ret panos­tuk­set infraan ja pal­ve­lui­hin jää­vät vajaa­käy­töl­le, eikä pal­ve­lua­la­kaan elä, jos ihmi­set ovat lii­an kau­ka­na niis­tä pel­käs­tään kaa­voi­tuk­sen takia. Antaa men­nä-poli­tiik­ka kau­pun­kiin ja antaa heit­tää-poli­tiik­ka rytei­kön puo­lel­le. Oppia Ber­lii­niin raken­net­ta­vis­ta uus­van­hois­ta kort­te­leis­ta ja tor­ne­ja Vancou­ve­ris­ta — tai mis­tä hyvän­sä muu­al­ta kuin Pent­ti­län kynästä. 

    Toi­vot­ta­vas­ti tuol­lai­sen kas­vun vaa­ti­ma tila ymmär­re­tään ja vede­tään oikeat joh­to­pää­tök­set kaa­voi­tuk­ses­sa, muu­ten on aika vai­kea uskot­ta­vas­ti vas­tus­taa luon­non raken­ta­mis­ta ja samal­la himoi­ta tuol­lai­sia kas­vu­lu­ku­ja ja lisä­tä maa­han­muut­toa, jota pide­tään täs­mä­lääk­kee­nä talous­kas­vun syn­nyt­tä­mi­seen täälläkin.

  16. Junayh­tey­det esi­mer­kik­si Kuo­pioon ovat jopa hidas­tu­neet sit­ten 90-luvun. Nykyi­sin nopein nopeus on 3.58 ja aikai­sem­min oli lähel­lä 3.50 ole­via nopeuk­sia ellei jopa alle. Muis­te­len 3.48? 3h15min pitäi­si nykyi­sel­lä kalus­tol­la olla mah­dol­li­nen joka jo kil­pai­li­si len­to­ken­tän kanssa.

    Van­taal­le teh­tiin rata isol­ta osal­ta val­tion rahoil­la Van­taan hyväk­si. Jos se oli­si teh­ty koko maan hyväk­si, niin pää­ra­ta oli­si vedet­ty pit­kän mat­kan junien osal­ta len­toa­se­man ali ja “tipu­tet­tu” samal­la osa len­to­ko­neis­ta tai­vaal­ta, kos­ka koko­nai­sai­ka oli­si ollut junal­la nopeampi.

    Nykyi­nen Kehä­ra­ta nopeut­taa 4 minuut­tia len­toa­se­mal­le menoa pit­kän mat­kan junilta.

  17. Oulu­lai­set eivät pal­joa puhu sii­tä, että Pudas­jär­vel­le ja Posiol­le oli­si syy­tä hajaut­taa ihmi­sä ja sikä­läis­ten inves­toin­tien syö­vän Uta­jär­ven elinvoimaa.

    Ihmi­set ovat äänes­tä­neet jaloillaan.
    Ran­tain­ves­toin­neis­sa on 30 vuo­den vel­ka, kun hom­ma jätet­tiin heit­teil­le 70-luvul­la ja vas­ta nyt alkaa pää­ra­dan perus­kor­jaus valmistua.

    Hyvää on, että käyn­nis­sä ole­vat hank­keet saa­daan jat­ku­maan ilman todl­la kal­lii­ta lope­tuk­sia ja uudelleenkäynnistyksiä.

    Kirk­ko­num­men suun­nan moot­to­ri­te tuli ihan tar­pee­seen, sen ver­ran kau­an ollut lis­toil­la. Paran­taa samal­la mah­dol­li­suut­ta tur­val­li­seen pyö­räi­lyyn­kin, aina­kin sen van­han rän­nin pien­ta­reel­la keik­ku­mi­nen rek­ko­jen jyrä­tes­sä oli kauheaa.

  18. Län­si­met­ro on jär­je­tön han­ke ja sen laa­jen­nus vie­lä jär­jet­tö­mäm­pi. Met­ro on suur­kau­pun­ki­mai­sen asu­tuk­sen teho­kas lii­ken­ne­muo­to, eikä Espoos­sa ole kau­pun­kia. Lähin suur­kau­pun­ki on Pietari.

    Pik­ku­kau­pun­kei­hin, kuten Hel­sin­ki, Espoo, Tam­pe­re ja Tur­ku, sopii spå­ra. Se on riit­tä­vän teho­kas ja oleel­li­ses­ti hal­vem­pi. Sen takia sekä Euroo­pas­sa että USA:ssa on meneil­lään lukui­sia light­rail hank­kei­ta, mut­ta ras­kas­ta rataa teh­dään pää­sään­töi­ses­ti vain suurnopeusjunille.

    Suru­hu­pai­sak­si asian tekee Län­si­met­ron vir­heel­li­ses­ti lin­jat­tu rei­tin alku­pää. Jo nyt tie­de­tään, että suu­ria osia välil­lä Ruo­ho­lah­ti — Tapio­la jou­du­taan lou­hi­maan koh­ta uudes­taan. Jos län­si­met­roon on pak­ko lait­taa rahaa, niin teh­dään sit­ten se alku­pään vält­tä­mä­tön korjaus.

  19. Sta­di­lai­nen:
    Ainoat mitä ihmet­te­len, ovat mai­nin­nat että Öster­sun­dom ja Kiven­lah­ti ovat kau­ka­na! Mitä?!? 

    Lah­des­ta­kin tul­laan Hel­sin­kiin töi­hin. Jon­kun mie­les­tä Lah­ti on var­maan lähel­lä Helsinkiä.

    Kehä I:n sisä­puo­lel­le mah­tuu asun­not aina­kin sadal­le­tu­han­nel­le uudel­le asuk­kaal­le. Eikö oli­si fik­sum­paa raken­taa ensin ne alu­eet, jot­ka ovat kaik­kien mie­les­tä lähel­lä, ja vas­ta sit­ten siir­tyä niil­le alueil­le, jot­ka ovat vain joi­den­kin mie­les­tä lähellä?

  20. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:
    “En hyväk­sy aja­tus­ta, että ker­ros­ta­loa­sun­non raken­ta­mi­nen mak­sai­si enem­män kuin 3 000 euroa neliö.”

    Ei se mak­sa­kaan. Raken­ta­mis­kus­tan­nus­ten tilas­to­ja jul­kai­see Suo­mes­sa sään­nöl­li­ses­ti kak­si tahoa: Haah­te­la ja Mit­ta­vii­va (kes­ke­nään eri­lai­sil­la peri­aat­teil­la), jois­ta ensin mai­ni­tun tilas­to­jen poh­jal­ta Tilas­to­kes­kus laa­tii raken­nus­kus­tan­nusin­dek­sin­sä. Var­maan edus­kun­nal­la­kin on varaa näi­tä tilas­to­ja hankkia?

    Itsel­lä­ni ei ole tilas­to­jen uusim­pia ver­soi­ta omis­tuk­ses­sa, mut­ta käyt­täen vähän van­hem­paa tilas­toa ja yhdis­täen sii­hen myö­hem­min jul­kais­tu­ja Haah­te­la-indek­sin kor­jaus­ker­toi­mia, pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ker­ros­ta­lois­sa uudis­ra­ken­nuk­sen net­toa­la­hin­ta on raken­nus­ku­lu­jen osal­ta nykyi­sin suu­ruus­luo­kal­taan 1600–1700 euroa neliöl­tä (sisäl­täen ALV:n 24 %). Sau­na- ja pesu­ti­lat ovat kal­leim­pia neliöi­tä, raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sil­taan 1900–2000 euroa neliöl­tä. Edul­li­sim­pia neliöi­tä ovat yhteis­ti­lat, joi­den raken­ta­mis­kus­tan­nus on tilas­ton mukaan noin 1000–1100 euroa neliöl­tä. Asun­to­ne­liöi­den raken­ta­mi­nen keit­tiöi­neen kus­tan­taa tilas­ton mukaan noin 1300–1400 euroa neliöltä.

    Edel­lä mai­ni­tut ovat pää­kau­pun­ki­seu­dun kus­tan­nuk­sil­la, nor­maa­lein rat­kai­suin. Luk­sus­koh­tei­den raken­ta­mi­nen mak­saa 10–20 pro­sent­tia enem­män. Ympä­rys­kun­nis­sa raken­ta­mi­nen on hie­man hal­vem­paa, ja muu­al­la Suo­mes­sa raken­ta­mi­nen voi olla yli 10 pro­sent­tia­kin hal­vem­paa. Raken­ta­mis­kus­tan­nus­ten suu­ruus­luok­ka on toteu­tu­nei­siin kus­tan­nus­tie­toi­hin poh­jaa­vien tilas­to­jen mukaan edel­lä mai­nit­tua suuruusluokkaa.

    Raken­nus­kus­tan­nus on siis sum­ma, jon­ka ura­koit­si­ja raken­nus­hank­kees­ta raken­ta­mi­sen teke­mäl­lä saa. Raken­ta­mi­nen ei ole raken­nus­hank­keen ainoa kulue­rä. Raken­nut­ta­jan veloit­ta­ma sum­ma asun­non osta­jal­ta ei ole sama asia kuin raken­ta­mis­kus­tan­nus, kos­ka sum­ma sisäl­tää mui­ta­kin kulu­ja sekä eri­lai­sia ris­ki­li­siä mm. sen varal­ta, jos asun­to­ja jää­kin myy­mät­tä tavoi­tel­lul­la hinnalla.

  21. Kas­vua syn­tyy vain lisää­mäl­lä ihmi­siä, inves­toin­te­ja tai inno­vaa­tioi­ta. Hal­lit­tu kau­pun­gis­tu­mi­nen tuo näi­tä kaik­kia. Luo­daan mah­dol­li­suuk­sia ver­kos­toi­tua, saa­daan syner­giae­tu­ja ja tar­vi­taan vähem­män lii­ken­ne- ym. infraa. Hal­li­tuk­sen lupauk­set inves­toin­neis­ta Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen kau­pun­ki­seu­tu­jen rai­de­lii­ken­tee­seen ovat oike­aa poli­tiik­kaa. Pitäi­si vie­lä kek­siä mene­tel­mä, mil­lä asun­to­jen hin­nat pysyi­si­vät koh­tuul­li­sel­la tasolla.

  22. Vil­le:
    Ovat­ko Googlen mai­nok­set tul­leet jää­däk­seen? Ne vie­vät sivus­ton arvok­kuu­den mennessään.

    Eikö­hän niis­tä eroon pääs­tä kun kerä­tään koleh­ti blo­gin yllä­pi­toa varten 🙂

  23. Rai­de-Joke­ri näyt­tää mie­len­kiin­toi­sel­ta hank­keel­ta. Voi­si­ko­han pika-spo­ral­le olla kysyn­tää muu­al­la­kin PK-seudulla?

    Spo­ra on tie­ten­kin kal­liim­pi byga­ta kuin Sar­vi­jaak­ko (eli Naru-tak­si), mut­ta entä ylläpito-kustannukset?

    http://www.raidejokeri.info/lyhyesti.htm

  24. Mut­ta eikös tämä Kiven­lah­ti pro­jek­ti ole ris­ti­rii­das­sa sen kans­sa, että kaik­kial­la muu­al­la yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta ehey­te­tään ja tiivistetään? 

    Tulee mie­leen 1950/60-luvun työllisyystyöt.

    Pitäi­si kat­soa eteen­päin. Mil­lai­nen oli­si 2050-luvun pääkaupunkiseutu?

  25. Jos infran raken­ta­mi­nen uusil­le alueil­le tyh­mien sään­tö­jen vuok­si ei onnis­tu (eikä noi­ta sään­tö­jä jos­tain syys­tä saa­da muu­tet­tua), voi­daan tätä kier­tää myy­mäl­lä tont­ti­maa raken­ta­jil­le infra­kus­tan­nus­ten ver­ran alen­ne­tul­la hin­nal­la sil­lä ehdol­la että he raken­ta­vat sen kau­pun­gin sijaan.

  26. jos kaik­ki ne, joi­den työ voi­daan teh­dä etä­työ­nä, teki­si­vät ne myös etätyönä.

    Uskal­tai­sin esit­tää, että tämä tilan­ne val­lit­see pit­käl­ti jo nyt: kaik­ki, joi­den työ on jär­ke­vää teh­dä etä­työ­nä, teke­vät etä­työ­tä. Pitää vain vali­ta oikea jär­ke­vyy­den mittari.

    Se, onko työ jär­ke­vää teh­dä etä­työ­nä, ei rii­pu vain sii­tä, onko työ tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta teh­dä kotoa käsin. Työyh­tei­sö on moni­puo­li­nen asia. Kas­vois­ta kas­voi­hin tapah­tu­va vuo­ro­vai­ku­tus työ­ka­ve­rei­den kans­sa on hyvin tär­ke­ää työn suju­vuu­den, työyh­tei­sön ter­vey­den ja työn­te­ki­jän hyvin­voin­nin kan­nal­ta. Lisäk­si usein on niin, että työ­pai­kal­la on käy­tän­nös­sä parem­pi teh­dä töi­tä kuin koto­na. Nämä edut eivät ole suo­raan mitat­ta­via, mut­ta niil­lä on sel­väs­ti havait­ta­va vai­ku­tus. Jo se, että työyh­tei­sö on jakau­tu­nee­na samal­la teh­da­sa­lu­eel­la eri kont­to­rei­hin, vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti työn tehokkuuteen.

    Uskoak­se­ni suu­rin osa niis­tä hen­ki­löis­tä, joi­den työs­sä hen­ki­lö­koh­tai­sel­la vuo­ro­vai­ku­tuk­sel­la on vähäi­nen osa ja jot­ka sekä halua­vat että kyke­ne­vät teke­mään työn­sä kotoa käsin, ovat jo etä­työn piirissä.

  27. kom­ment­ti:
    Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:
    “En hyväk­sy aja­tus­ta, että ker­ros­ta­loa­sun­non raken­ta­mi­nen mak­sai­si enem­män kuin 3 000 euroa neliö.”

    […]
    pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ker­ros­ta­lois­sa uudis­ra­ken­nuk­sen net­toa­la­hin­ta on raken­nus­ku­lu­jen osal­ta nykyi­sin suu­ruus­luo­kal­taan 1600–1700 euroa neliöl­tä (sisäl­täen ALV:n 24 %). Sau­na- ja pesu­ti­lat ovat kal­leim­pia neliöi­tä, raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sil­taan 1900–2000 euroa neliöl­tä. Edul­li­sim­pia neliöi­tä ovat yhteis­ti­lat, joi­den raken­ta­mis­kus­tan­nus on tilas­ton mukaan noin 1000–1100 euroa neliöl­tä. Asun­to­ne­liöi­den raken­ta­mi­nen keit­tiöi­neen kus­tan­taa tilas­ton mukaan noin 1300–1400 euroa neliöltä.
    […]

    Jut­tua Taloussanomissa:
    http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=201012025

    Lyhyes­ti: Jutun mukaan neliö­hin­ta muo­dos­tuu Hel­sin­gis­sä seuraavasti:

    raken­nusu­ra­koin­ti 2300 €
    suun­nit­te­lu, raken­nut­ta­mi­nen 250 €
    tont­ti liit­ty­mi­neen 1000 €
    Pysä­köin­ti, park­ki­ruu­tu pihal­la 50 €
    Lai­tos­py­sä­köin­ti 200 €
    Park­ki­hal­li, maa­na­lai­nen 350 €
    Mini­mi­kus­tan­nuk­set asuin­ne­liöl­tä 3600 €
    Mak­si­mi­kus­tan­nuk­set asuin­ne­liöl­tä 3900 €

    Rivi­ta­lo kehys­kun­taan mak­saa 1700–2000 €/m2 ilman tonttia.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kokei­len google­mai­nok­sia tie­tääk­se­ni, voi­si­ko nii­den avul­la rahoit­taa lisä­pa­nos­tuk­sia sivus­toon. Aina­kin tähä­nas­ti­sen tie­don perus­teel­la vai­kut­taa, että ei voi, mut­ta kat­so­taan vähän aikaa.

    Täl­lä kävi­jä­pro­fii­lil­la ja näil­lä kävi­jä­mää­ril­lä Suo­men yksi ykkös­blo­geis­ta löy­tää kyl­lä rahoi­tus­ta muutenkin.

  29. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:

    Uskoak­se­ni suu­rin osa niis­tä hen­ki­löis­tä, joi­den työs­sä hen­ki­lö­koh­tai­sel­la vuo­ro­vai­ku­tuk­sel­la on vähäi­nen osa ja jot­ka sekä halua­vat että kyke­ne­vät teke­mään työn­sä kotoa käsin, ovat jo etä­työn piirissä.

    Lin­keis­sä hie­man tut­kit­tua asi­aa ja jon­kin ver­ran kokemuksia.

    http://www.etatyopaiva.fi/fi/edellakavijat
    http://www.etatyopaiva.fi/fi/artikkelit/25

  30. QTC:n esit­tä­mät luvut ovat toi­nen näkö­kul­ma. Niis­sä puhu­taan eri neliöis­tä. Eli niis­sä on pyrit­ty las­ke­maan “tuot­ta­vien” neliöi­den, eli asun­noik­si myy­tä­vis­sä ole­vien neliöi­den hin­taa. Käy­tän­nös­sä on niin, että sitä kal­liim­mat neliöt tulee tuol­la las­ken­ta­ta­val­la, mitä pie­nem­mät asun­not (eli mitä isom­pi osa tilois­ta on sani­teet­ti­ne­liöi­tä) ja mitä enem­män yhteis­ti­lo­ja, auto­paik­ka­ti­lo­ja yms. asun­to­jen ulko­puo­lis­ta tilaa on. Las­ken­ta­ta­vas­sa­han koko raken­nuk­sen neliöi­den kus­tan­nuk­set jae­taan kus­tan­nuk­sik­si myyn­ti­ne­liöil­le, min­kä seu­rauk­se­na kus­tan­nuk­set per neliö ovat sel­väs­ti kor­keam­mat, kos­ka puhu­taan eri mittarista.

    Mut­ta tuol­la­kaan mit­ta­ril­la ei kyl­lä yli 3000 euron kovin hel­pos­ti pääs­tä kuin jos­sain ark­ki­teh­to­ni­ses­ti jotain todel­la eri­koi­sia rat­kai­su­ja omaa­vas­sa koh­tees­sa tai poh­jan osal­ta aivan eri­kois­koh­teis­sa (mereen raken­ta­mal­la voi­si päästäkin).

  31. Jari Yli­to­lo­nen:
    Yhä useam­pi työ on ajas­ta ja pai­kas­ta riip­pu­ma­ton­ta. Ruuh­kat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli­si­vat huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­piä, jos kaik­ki ne, joi­den työ voi­daan teh­dä etä­työ­nä, teki­si­vät ne myös etä­työ­nä. Samal­la tar­ve kes­kit­tää kaik­ki yhden nie­men nok­kaan vähe­ni­si. Suo­mi nousee työl­lä, joka ei vaa­di kaupungistumista.

    Minä voi­sin teh­dä etä­työ­tä muu­ta en halua! Syy: etä­työ on tyl­sää, koto­na ei tapaa mui­ta ihmi­siä, ei voi edes ihail­la nai­sia kau­pun­gil­la tai jjul­ki­sis­sa lii­ken­ne­vä­li­neis­sä kun ei voi työ­mat­kaa­kaan teh­dä. Jos haluat­te että suo­ma­lai­set “huip­puo­saa­jat” kuo­lee suku­puut­toon, mää­rät­kää hei­dät etä­työ­tä tel­ke­mään kotiarestiin.

  32. En hyväk­sy aja­tus­ta, että ker­ros­ta­loa­sun­non raken­ta­mi­nen mak­sai­si enem­män kuin 3 000 euroa neliö. Lop­pu on mak­sua sijain­nis­ta, joka pitäi­si rahas­taa kunnalle.”

    ATT hyväk­syy kui­ten­kin raken­nus­kus­tan­nuk­sik­si HITAS koh­teis­sa n. 3700 EUR/asuin m2. Tuon lisäk­si park­ki­hal­li­pai­kan oma­kus­tan­nus on n. 40.000 EUR

    Eikö tämä epä­suh­ta oli­si hel­poin­ta lait­taa ensim­mäi­sek­si kun­toon. Kenen tuli­si toimia?

  33. PenaK:
    Kas­vua syn­tyy vain lisää­mäl­lä ihmi­siä, inves­toin­te­ja tai inno­vaa­tioi­ta. Hal­lit­tu kau­pun­gis­tu­mi­nen tuo näi­tä kaik­kia. Luo­daan mah­dol­li­suuk­sia ver­kos­toi­tua, saa­daan syner­giae­tu­ja ja tar­vi­taan vähem­män lii­ken­ne- ym. infraa. Hal­li­tuk­sen lupauk­set inves­toin­neis­ta Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen kau­pun­ki­seu­tu­jen rai­de­lii­ken­tee­seen ovat oike­aa poli­tiik­kaa. Pitäi­si vie­lä kek­siä mene­tel­mä, mil­lä asun­to­jen hin­nat pysyi­si­vät koh­tuul­li­sel­la tasolla. 

    1) “Kas­vua syn­tyy vain lisää­mäl­lä ihmi­siä, inves­toin­te­ja tai innovaatioita.”
    ja
    2) “… tar­vi­taan vähem­män lii­ken­ne- ym. infraa.” &
    3) “… asun­to­jen hin­nat pysyi­si­vät koh­tuul­li­sel­la tasolla.”

    Onko edel­lis­ten koh­tien (1 ja 2&3) välil­lä ristiriita?

    Mis­tä ne ihmis­ten pal­kat on tar­koi­tus jat­kos­sa repiä? 

    Min­kä­lai­sis­ta inno­vaa­tiois­ta ihmi­set ovat val­mii­ta maksamaan?
    Käsit­tääk­se­ni sel­lai­sis­ta, jot­ka lisää­vät tehok­kuut­ta ja vähen­tä­vät kulu­ja, jois­ta palk­ka­kus­tan­nuk­set ovat kovin usein mää­rää­väs­sä roo­lis­sa. Muka­vuus, huvi ja hyö­ty, sekä vält­tä­mät­tö­myy­det ja var­maan­kin myös nau­tin­not ovat asioi­ta jois­ta ihmi­set ovat (aina?) haluk­kai­ta mak­sa­maan. Osa ihmi­sis­tä voi mak­saa myös asiois­ta, jot­ka tois­ten mie­les­tä ovat jopa tur­huut­ta. Pitäi­si­kö rajoit­tua vält­tä­mät­tö­miin, tar­peel­li­siin ja hyö­dyl­li­siin asioi­hin? Ehkä ei. Kan­sa tar­vit­see myös tun­ne­tus­ti sirkushuvinsa.

    Pesem­me­kö ehkä jat­kos­sa tois­tem­me pai­to­ja samas­sa, suu­ren talon pyyk­ki­tu­vas­sa, vai annam­me­ko ne seu­raa­van met­roa­se­man luo­na asu­vien pes­tä­väk­si, jot­ta ehti­sim­me itse sir­kus­hu­ve­ja (esim. jal­ka­pal­lo tai F1-kisat) seuraamaan?

  34. O.S:“Kaisaniemen puis­to uhra­taan rata­pi­hak­si, kos­ka ei nii­tä mihin­kään muu­hun suun­taan­kaan voi lisä­tä. Aja­tus on barbaarinen!”

    Mikäs tuos­sa on nyt sen enem­män bar­baa­ris­ta kun O.S. oli hil­jak­koin raken­ta­mas­sa ker­ros­ta­lo­ja Talin puis­toon ja siirtolapuutarhaan ?

    Kai­sa­nie­men puis­ton maa-alue on perin tehot­to­mas­sa käy­tös­sä. Se pitää saa­da lihot­ta­maan gryn­de­rei­den pul­lei­ta masseja.

  35. Suo­men täy­tyy panos­taa hupe­ne­vat resurs­sin­sa sin­ne, mis­sä ihmi­set ja yri­tyk­set ovat. Eli Ete­lä- ja Länsi-Suomessa.

    Ne jot­ka tah­to­vat asua maa­seu­dul­la mah­tu­vat kyl­lä var­mas­ti vyö­hyk­keel­le, joka ulot­tuu Tor­nios­ta aina tuon­ne Lap­peen­ran­taan saak­ka, ran­nik­koa myötäillen.

    Oli­si­kin mitä paras­ta maa­seu­dun kehit­tä­mis­tä, jos tuet­tai­siin Itä- ja Poh­jois-Suo­men tyh­jen­tä­mis­tä siten, että oman tilan­sa voi­si siir­tää tuol­le kysei­sel­le vyö­hyk­keel­le. Kei­no­ja­han löy­tyy maanvaihtoon.

    Meil­lä on niin har­vaan asut­tu maa, että koko rei­lut vii­si mil­joo­naa ihmis­tä mah­tuu vie­lä­pä väl­jäs­ti tuol­le vyö­hyk­keel­le maal­le ja kaupunkeihin.

    Onko sil­lä kes­kus­ta­lai­sel­le mer­ki­tys­tä, elää­kö sitä omaa maa­seu­tui­dyl­lin unel­maan­sa Ete­lä-Suo­mes­sa sijait­se­val­la maa­ti­lal­la, vai Itä-Suo­mes­sa sijait­se­val­la maatilalla? 

    Koko maan asut­ta­mi­nen on täy­sin tur­ha tavoi­te ja sii­nä huka­taan resursseja.

    Suo­men täy­tyy kes­kit­tyä suur­ten kau­pun­kien kehit­tä­mi­seen ja vas­taa­vas­ti sit­ten kehit­tä­mään tätä “ran­nik­ko­vyö­hyk­keen” maa­seu­tua, sel­lai­sek­si, että sin­ne voi­daan toteut­taa myös tup­pu­ky­lä­mais­ta asu­mis­ta, niil­le jot­ka sitä kaipaavat.

    Puu kyl­lä kul­kee tuol­ta Itä- ja Poh­jois-Suo­mes­ta teh­tail­le vaik­ka siel­lä ei vaki­tuis­ta asu­tus­ta olisikaan.

    Ketään ei tie­ten­kään voi­da pak­ko­siir­tää, joten täy­tyi­si käyt­tää porkkanaa. 

    Sel­lai­nen voi­si olla mm. jär­jes­te­ly, jos­sa “ran­nik­ko­vyö­hyk­keel­lä” “yli­mää­räis­tä maa­ta” omis­ta­va voi­si vaih­taa maa­ta val­tion kans­sa siten, että vas­ti­neek­si sai­si ale­hin­taan sijoi­tus­met­sää Lapis­ta. Tämä vaih­det­tu maa sit­ten myy­täi­sin ale­hin­taan Itä- ja Poh­jois-Suo­mes­ta tilan­sa “ran­nik­ko­vyö­hyk­keel­le” muut­ta­val­le. Tänä päi­vä­nä voi­daan siir­tää myös raken­nuk­sia, ihan kumipyörillä.

    Kun kat­so­taan Suo­men kart­taa, niin täl­lä “ran­nik­ko­vyö­hyk­keel­lä­kin” suu­rin osa pin­ta-alas­ta on met­sää. Ainoas­taan Lou­nais-Suo­mi on sel­lai­nen, jos­sa eni­ten pel­toa. Muu­ten kyl­lä tilaa maa­seu­tua­su­mi­sel­le löy­tyy valtavasti.

    En voi ymmär­tää kes­kus­ta­lais­ten pak­ko­miel­let­tä koko maan asut­ta­mi­seen. Ymmär­rän kyl­lä, että koti­seu­dul­ta ei hel­pol­la läh­de­tä. Ei se help­poa ollut minullekaan.

    Olem­me kui­ten­kin mie­les­tä­ni niin iso­jen ongel­mien edes­sä, että nyt jos kos­kaan täy­tyy teh­dä radi­kaa­le­ja muu­tok­sia, jot­ta var­mis­tam­me, että Suo­mi on ole­mas­sa jatkossakin.

    Kau­pun­kien kehit­tä­mi­nen on erit­täin tär­ke­ää, jot­ta tule­vai­suu­den puo­let pie­nem­mät ikä­luo­kat kyke­ne­vät pyö­rit­tä­mään talout­ta. Mut­ta sen lisäk­si ei pidä unoh­taa maa­seu­tua, eikä kau­pun­kien ja maa­seu­tu­jen väli­siä “nuk­ku­ma­lä­hiöi­tä”.

    Mää­rit­te­li­sin tämän “ran­nik­ko­seu­dun” noin 100 km ran­ni­kos­ta sisä­maa­han. Met­sä­hal­li­tuk­sen retkikartta.fi pal­ve­lus­sa voi näp­pä­räs­ti mit­tail­la pin­ta-alo­ja ja etäisyyksiä. 

    Ete­läs­sä­kin on tyh­jää tilaa, kuten vaik­ka­pa 2‑tien, 3‑tien ja 9‑tien väliin jää­vä alue. Kris­tii­nan­kau­pun­ki, Kau­ha­jo­ki, Kan­kaan­pää, Huit­ti­nen ja Pori. Täs­sä jäl­leen yksi suu­ri auk­ko. Kan­kaan­pää, Ikaa­li­nen ja Sas­ta­ma­la. Näi­tä riit­tää. Poh­jan­maal­la vas­ta lää­niä riittääkin!

    Mut­ta nämä tyh­jiöt eivät täy­ty ilman ihmi­siä. Jos ei tule ihmi­siä, niin ei tule pal­ve­lui­ta, eikä teitä.

    Täl­lä het­kel­lä ei ole ole­mas­sa meka­nis­mia, jon­ka avul­la Itä- tai Poh­jois-Suo­mes­sa asu­va, voi­si siir­tää maa­seu­tue­lin­kei­non­sa “ran­nik­ko­seu­dul­le”.

    Met­sä­no­mis­ta­jan­kaan ei nyky­päi­vä­nä tar­vit­se elää met­sän­sä vie­res­sä. On ole­mas­sa pal­ve­lui­ta, joi­den avul­la met­sän­hoi­to ja omis­ta­mi­nen onnis­tuu kau­em­paa. Pal­ve­lui­ta voi­daan myös kehit­tää entisestään. 

    Onhan toki maan­tie­tel­li­set syyt­kin, mik­si auk­ko­ja syn­tyy. Kuten vaik­ka­pa kal­liot ja suot. Näil­lä on vai­kea vil­jel­lä mitään. Eikä kai­kes­ta rai­va­tus­ta met­säs­tä ole pel­lok­si. Mut­ta esi­mer­kik­si kas­vi­huo­nei­ta voi­daan raken­taa mel­kein min­ne tahan­sa, puhu­mat­ta­kaan eläin­ti­lois­ta. Mut­ta aina siel­lä on tilaa oma­ko­ti­ta­loil­le, sehän se maal­la asu­jal­le tär­kein­tä on.

    Maan­mit­taus­lai­tos­han aloit­ti jo pilot­ti­hank­keen, jos­sa jär­keis­te­tään maan­käyt­töä ja ehkäis­tään maa­jus­sien tur­hat pit­kät aje­lut trak­to­reil­la ja sääs­te­tään rahaa ja luon­non­va­ro­ja. Saman­lai­nen jär­keis­tä­mi­nen oli­si pai­kal­laan koko Suo­men mittakaavassa.

    Rai­dein­ves­toin­nit Tam­pe­reel­le ja Hel­sin­kiin ovat erit­täin ter­ve­tul­lei­ta, jos vie­lä kaa­voi­tus saa­daan kun­toon ja vauhtiin! 

    Kaa­voi­tuk­sen koh­dal­la toi­von jos­kus, että oli­si­pa meil­lä dik­taat­to­ri. On se niin jär­kyt­tä­vän hidas­ta. No ei, eivät dik­taat­to­rit ole kivoja.

    Löy­tyi­si­kö meil­le jos­tain hal­li­tus, joka uskal­tai­si heit­tää ison vaih­teen sil­mään ja läh­teä kehit­tä­mään Suo­mea, jos­sa suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta asuu?

    Teh­kää päät­tä­jät jotain uut­ta ja uskal­ta­kaa ehdot­taa jotain hul­lul­ta­kin kuul­los­ta­vaa. Otta­kaa nii­tä irtiottoja!

    Tämä oli nyt täl­läis­tä tajun­nan­vir­taa, jota ei ole oikein jäsen­nel­ty mitenkään…

    P.S En nyt tar­koi­ta kui­ten­kaan sitä, että tyy­liin Lap­piin mene­vät säh­kö­lin­jat katkaistaisiin. :-]

  36. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen:

    Maan­mit­taus­lai­tos­han aloit­ti jo pilot­ti­hank­keen, jos­sa jär­keis­te­tään maan­käyt­töä ja ehkäis­tään maa­jus­sien tur­hat pit­kät aje­lut trak­to­reil­la ja sääs­te­tään rahaa ja luon­non­va­ro­ja. Saman­lai­nen jär­keis­tä­mi­nen oli­si pai­kal­laan koko Suo­men mittakaavassa.

    Mikä pilot­ti­han­ke?

    Tuo­ta­han on teh­ty vii­mei­sest 300 vuot­ta. Sitä sano­taan isok­si­jaok­si ja uus­jaok­si. Hom­ma tai­taa vie­lä­kin olla kes­ken poh­joi­ses­sa. Lop­pu­tu­lok­se­na on kui­ten­kin ollut haja-asu­tuk­sen syn­ty­mi­nen ja van­ho­jen kylien katoa­mi­nen kun talot siir­ret­tiin kylis­tä kes­kel­le pel­to­ja ja met­siä. Hom­mas­sa­han ei myö­hem­pien koke­mus­ten mukaan ole ollut kovin pal­jon järkeä.

  37. Lii­ken­ne­vi­ras­ton teke­män sel­vi­tyk­sen mukaan rau­ta­tie­lii­ken­teen pul­lon­kau­la ei sijait­se Hel­sin­gin ase­mal­la vaan Pasi­las­sa. Toi­sin sanoen Pisa­ra ei rat­kai­se rau­ta­tien kapasiteettiongelmaa.

    Ja vaik­ka ole­te­taan, että rat­kai­si­si niin voi­daan kysyä, että onko sii­vu Kai­sa­nie­men puis­toa 800 mil­joo­nan euron arvoi­nen? Tai että mitä mak­sai­si­vat maa­na­lai­set lai­tu­ri­rai­teet lyhyem­mil­le lähi­ju­nil­le nykyis­ten rai­tei­den alapuolella?

    1. On tie­tys­ti rau­ta­tei­den pal­ve­lu­ta­so aivan tois­ta luok­kaa, jos junal­la pää­see peril­le eikä se jätä mat­kus­taa­jia puo­len kilo­met­rin pää­hän. Jos autoi­li­joil­le teh­täi­siin tie­oi­kai­su, joka jou­dut­tai­si mat­kaa vii­del­lä minuu­til­la, läs­ki­sim­me tark­kaan aik­sääs­tö­jä ja kert6oisimme sen jol­lain tun­ti­hin­nal­la. Niin las­kien Pisa­ras­ta tulee kanant­ta­va pekäs­tään mat­kus­ta­jien aika­sääs­tön perusteella.

  38. Hyvä blo­gi­kir­joi­tus ja mauk­kaan eri­lai­sia kom­ment­te­ja — osoit­ta­nee, että kir­joi­tus osui her­moon. Hie­noa tie­tää, että edus­kun­nas­sa kes­kus­tel­laan näin­kin kiin­nos­ta­vis­ta aiheis­ta… kes­kus­te­lu jat­kuu sit­ten blogosfäärissä.

    Pidän Pisa­ra­ra­das­ta, kos­ka Hel­sin­gin­nie­mi tar­vit­see mui­ta­kin syöt­tö­lii­ken­ne­rat­kai­su­ja kuin muu­ta­mat Rau­ta­tie­a­se­mal­le päät­ty­vät valtatiet. 

    Itse sijoit­tai­sin rai­de­lii­ken­teen kau­ko­lii­ken­teen ase­man Ilma­lan alu­eel­le ja jär­jes­tä­nyt vain lähi­lii­ken­teen Pasi­la-Hel­sin­ki ‑välil­le. Samal­la voi­tai­siin rajoit­taa auto­lii­ken­net­tä niin, että työ­mat­ka­lais­ten oli­si kan­nat­ta­vaa tuo­da auto Ilmala/Pasila ‑alu­eel­le ja jat­kaa Pisa­ral­la tai lähi­ju­nil­la kes­kus­taan. Pisa­ra­ra­ra­ta on ihan ok, mut­ta hir­veä kal­lis, oikeas­ti val­mis var­maan jos­kus 2060, jos puu­haan läh­de­tään — joten kan­nat­tai­si­ko har­ki­ta vielä.

  39. Soi­nin­vaa­ra­kaan ei jos­tain syys­tä ker­ta kaik­ki­aan tun­nu käsit­tä­vän kysy­myk­se­na­set­te­lua voi­tai­siin­ko Pisa­ran tavoit­tei­siin pääs­tä hal­vem­min­kin kei­noin. Ja se kysy­myk­se­na­set­te­lu on rele­vant­ti, kos­ka vaih­toeh­to­ja ei ole kos­kaan avoi­mes­ti sel­vi­tet­ty. Kuvaan kuu­luu myös, ettei ”ikä­viin” kir­jei­siin saa hal­lin­nol­ta vas­taus­ta, vaik­ka lail­li­suus­val­vo­jien mie­les­tä näin pitäi­si olla.
    http://rautatiematkustajat.fi/Ruralia.pdf

    Ei edes vas­tauk­sen jul­ki­nen vaa­ti­mi­nen tun­nu vir­ka­mie­hiä het­kaut­ta­van (ilmei­ses­ti sii­tä syys­tä, että lail­li­suus­val­vo­jien ”sank­tioi­den” tie­de­tään ole­van yhtä tyh­jän kanssa).
    https://www.facebook.com/pisararata/photos/a.163969560377628.36161.128590900582161/591539140953999/?type=1&comment_id=592681670839746&offset=0&total_comments=2

    Ja sit­ten ei edes edus­kun­ta­lai­tos ole kiin­nos­tu­nut asias­ta, vaik­ka hal­li­tus on asian val­mis­te­lus­sa sivuut­ta­nut perus­tus­lain säännöksiä.
    http://www.okv.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisut_2014/okv_4_50_2011.pdf

    On tämä kyl­lä todel­li­nen banaanitasavalta. 

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://rautatiematkustajat.fi/

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On tie­tys­ti rau­ta­tei­den pal­ve­lu­ta­so aivan tois­ta luok­kaa, jos junal­la pää­see peril­le eikä se jätä mat­kus­taa­jia puo­len kilo­met­rin pää­hän. Jos autoi­li­joil­le teh­täi­siin tie­oi­kai­su, joka jou­dut­tai­si mat­kaa vii­del­lä minuu­til­la, läs­ki­sim­me tark­kaan aik­sääs­tö­jä ja kert6oisimme sen jol­lain tun­ti­hin­nal­la. Niin las­kien Pisa­ras­ta tulee kanant­ta­va pekäs­tään mat­kus­ta­jien aika­sääs­tön perusteella.

    Siis sääs­tää­kö Pisa­ra todel­la mat­kus­tusai­kaa vii­si minuut­tia? Maan­pääl­li­nen käve­ly puo­li­vä­liin Kai­sa­nie­meä jää pois, mut­ta tilal­le tulee maan alle meno, sekä yksi lisä­py­säk­ki Haka­nie­mes­sä tai Töölössä 

    Toi­saal­ta samal­la logii­kal­la Län­si­met­ro oli­si pitä­nyt jät­tää raken­ta­mat­ta, suo­rat bus­sit Kamp­piin ovat monel­le nopeam­pia kuin lii­tyn­tä­bus­si + metro.

  41. lp: Toi­sin sanoen Pisa­ra ei rat­kai­se rau­ta­tien kapasiteettiongelmaa.

    Ongel­ma mitä Pisa­ral­la ollaan rat­kai­se­mas­sa on pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­teen umpi­sur­kea inte­graa­tio sekä lii­ken­ne­vä­li­nei­den välil­lä että kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen. Nyt lähi­lii­ken­ne­ju­nal­la pää­see tai­va­sal­le kes­kus­tan lai­dal­le ilman kel­vol­lis­ta vaih­toa mihinkään.

  42. Ree-vita­mii­niä pur­kis­ta: Mikä pilottihanke?

    Tuo­ta­han on teh­ty vii­mei­sest 300 vuot­ta. Sitä sano­taan isok­si­jaok­si ja uus­jaok­si. Hom­ma tai­taa vie­lä­kin olla kes­ken poh­joi­ses­sa. Lop­pu­tu­lok­se­na on kui­ten­kin ollut haja-asu­tuk­sen syn­ty­mi­nen ja van­ho­jen kylien katoa­mi­nen kun talot siir­ret­tiin kylis­tä kes­kel­le pel­to­ja ja met­siä. Hom­mas­sa­han ei myö­hem­pien koke­mus­ten mukaan ole ollut kovin pal­jon järkeä.

    http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/tilusjarjestely_2011_0_0.pdf

    Sii­nä­pä se.

  43. spot­tu: Ongel­ma mitä Pisa­ral­la ollaan rat­kai­se­mas­sa on pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­teen umpi­sur­kea inte­graa­tio sekä lii­ken­ne­vä­li­nei­den välil­lä että kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen. Nyt lähi­lii­ken­ne­ju­nal­la pää­see tai­va­sal­le kes­kus­tan lai­dal­le ilman kel­vol­lis­ta vaih­toa mihinkään. 

    Mik­si sit­ten todel­la iso osa polii­tik­ko­kaar­tia puhuu Pisa­ran “val­ta­kun­nal­li­ses­ta mer­kit­tä­vyy­des­tä”, kun kysy­myk­ses­sä todel­li­suu­des­sa on vain pää­kau­pun­gin sisäi­nen lyhyen mat­kan lähiliikennehanke?

    Käve­lyyn kulu­te­tun ajan ero esi­mer­kik­si rau­ta­tie­a­se­man rai­teel­ta 1 Kai­vo­ka­dul­le ver­rat­tu­na esim. rai­teel­ta 7 käve­lyyn kulu­tet­tuun aikaan ei ole kovin mon­taa minuut­tia. Toi­saal­ta myös erit­täin syväl­lä ole­van Pisa­ran kes­kus­ta-ase­man lai­tu­ril­ta pin­nal­le pää­syyn kuluu aikaa kaik­ki­ne käy­tä­vi­neen ja liukuportaineen.

    800 mil­joo­naa on todel­la pal­jon rahaa ja sil­lä sum­mal­la voi­si paran­taa jouk­ko­lii­ken­teen yhteyk­siä huo­mat­ta­vas­ti tehok­kaam­mil­la­kin tavoil­la kuin Pisa­ran rakentamalla.

  44. Juk­ka A:
    Toi­saal­ta samal­la logii­kal­la Län­si­met­ro oli­si pitä­nyt jät­tää rakentamatta… 

    Mie­ti, kuin­ka pal­jon nopeam­pi oli­si ollut pika­rai­tio­tie Län­si­väy­län suun­tai­se­na! 😉 Se oli­si ollut jopa bus­se­ja nopeampi.

  45. Juha Mäen­pää:

    Itse sijoit­tai­sin rai­de­lii­ken­teen kau­ko­lii­ken­teen ase­man Ilma­lan alu­eel­le ja jär­jes­tä­nyt vain lähi­lii­ken­teen Pasi­la-Hel­sin­ki ‑välil­le. Samal­la voi­tai­siin rajoit­taa auto­lii­ken­net­tä niin, että työ­mat­ka­lais­ten oli­si kan­nat­ta­vaa tuo­da auto Ilmala/Pasila ‑alu­eel­le ja jat­kaa Pisa­ral­la tai lähi­ju­nil­la kes­kus­taan. Pisa­ra­ra­ra­ta on ihan ok, mut­ta hir­veä kal­lis, oikeas­ti val­mis var­maan jos­kus 2060, jos puu­haan läh­de­tään – joten kan­nat­tai­si­ko har­ki­ta vielä.

    Minun täy­sin epä­tie­teel­li­nen fii­lis on, että jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den tyh­je­ne­mi­nen työ­mat­ka­lai­sis­ta alkaa jo pit­kän mat­kaa ennen kes­kus­taa. Eri­tyi­ses­ti tämä kos­kee bus­se­ja, mut­ta myös Pasi­la tun­tuu mel­kein­pä vilk­kaam­mal­ta ruuh­ka-aiko­jen junaa­se­mal­ta kuin keskusta.

    Työ­paik­ko­jen pain­opis­teen siir­ty­mi­nen pois­päin kes­kus­tas­ta tar­jo­aa hyviä mah­dol­li­suuk­sia saa­da jouk­ko­lii­ken­ne­ka­pa­si­teet­ti tehok­kaam­paan käyt­töön. Nyt lii­ken­ne­vä­li­neet ovat aamul­la täyn­nä yhteen suun­taan ja aja­vat tyh­ji­nä takai­sin. Ilta­päi­väl­lä tilan­ne on päin­vas­tai­nen. Tuhlausta. 

    Sik­si tuo on ihan hyvä kysy­mys, että mis­sä ihmi­set asu­vat ja käy­vät töis­sä vuon­na 2060? Poi­kit­tain ja kau­ka­na kes­kus­tas­ta lii­ken­nöi­vä bus­si­jo­ke­ri on tie­tääk­se­ni suo­si­tuin bus­si­lin­ja. Ja väkeä riit­tää molem­piin suun­tiin saman­ai­kai­ses­ti. Liik­ku­mi­sen tar­peis­ta se ker­too sekin.

  46. Juu­ri näin pitäi­si teh­dä kuten Ode kir­joit­ti: “Län­si­met­roon ja Öster­sun­do­min met­roon uhrat­ta­vat rahat lait­tai­sin Joke­ri-ratik­kaan ja pariin muu­hun pika­ra­tik­kayh­tey­teen ja tii­vis­täi­sin kau­pun­ki­ra­ken­net­ta olen­nai­ses­ti.” Tämä ei ole myö­häis­tä vie­lä­kään. Kan­nat­taa ottaa oppia Tam­pe­reen hank­kees­ta, jos­sa noin 20–30 %:lla yli­suur­ten tun­ne­li­ra­to­jen hin­nas­ta saa­daan samo­ja ja jopa suu­rem­pia vai­ku­tuk­sia aikaan.

    Itse asias­sa myös Pisa­ra on yli­kal­lis inves­toin­ti. Kau­ko­ju­na­lii­ken­teel­le sil­le ei ole mitään vir­kaa, kos­ka pul­lon­kau­la on Pasi­la ja Pasi­la-Kera­va väli (Pisa­ran suu­au­kot ovat Pasi­lan eteläpuolella). 

    Toki Pisa­ra paran­taa kau­pun­ki­ju­na­lii­ken­teen ope­roin­tia ja lisää maan arvoa kau­ka­na Hel­sin­gis­tä Kera­van, Van­taan sekä Espoon peru­koil­la (kuten Kiven­lah­den met­ro), mut­ta moi­nen “rai­de-nur­mi­jär­vien” hajaut­ta­mi­nen ei ole kau­pun­kien etu, eikä se, että lyhyt ja syvä tun­ne­li­ra­ta mak­saa mil­jar­din. Raken­nus­liik­kei­den ja maan­myy­jien etu toki se on.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On tie­tys­ti rau­ta­tei­den pal­ve­lu­ta­so aivan tois­ta luok­kaa, jos junal­la pää­see peril­le eikä se jätä mat­kus­taa­jia puo­len kilo­met­rin päähän. 

    Juna jät­tää aina mat­kus­ta­jan­sa puo­len kilo­met­rin pää­hän kos­ka juna pää­tyy asemalle.

    Tämä on yksi syis­tä mik­si autot ovat niin käte­viä. Ei täs­sä kukaan autol­la aja­mi­ses­ta tai ratin pyö­rit­tä­mi­ses­tä ole niin innois­san, vaan sii­tä, että se siir­tää ihmi­sen suo­raan halu­tus­ta läh­tö­pai­kas­ta halut­tuun kohdepaikkaan.

  48. Soi­nin­vaa­ra ei näem­mä vie­lä­kään Töö­löi­neen ja Haka­nie­mi­neen suos­tu hyväk­sy­mään asian ydin­tä. Täs­sä­hän se on hiu­kan minua arvo­val­tai­sem­mal­la suul­la sanottuna:
    “Tut­ki­ja: Edus­kun­ta lep­sui­lee hal­li­tuk­sen val­von­nas­sa – “täy­sin teatteria””
    http://yle.fi/uutiset/tutkija_eduskunta_lepsuilee_hallituksen_valvonnassa__taysin_teatteria/7126919

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  49. Ree-vita­mii­niä pur­kis­ta: Hom­mas­sa­han ei myö­hem­pien koke­mus­ten mukaan ole ollut kovin pal­jon järkeä. 

    Monien näl­kä­kuo­le­ma­han oli­si toki ollut parem­pi jut­tu ja vau­ras­tut­ta­nut kansakuntaa.

  50. Tuo­ta­han on teh­ty vii­mei­sest 300 vuot­ta. Sitä sano­taan isok­si­jaok­si ja uus­jaok­si. Hom­ma tai­taa vie­lä­kin olla kes­ken poh­joi­ses­sa. Lop­pu­tu­lok­se­na on kui­ten­kin ollut haja-asu­tuk­sen syn­ty­mi­nen ja van­ho­jen kylien katoa­mi­nen kun talot siir­ret­tiin kylis­tä kes­kel­le pel­to­ja ja met­siä. Hom­mas­sa­han ei myö­hem­pien koke­mus­ten mukaan ole ollut kovin pal­jon järkeä.

    Iso­jaon kri­ti­soin­ti on kyl­lä aihee­ton­ta. Pitää muis­taa, mikä sitä edel­si: sar­ka­ja­ko. Aidos­ti sar­ka­ja­koi­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä pel­lon ja nii­tyt omis­taa kylä, ei yksit­täi­nen talol­li­nen. Sarat arvo­taan sään­nöl­li­sin välia­join uudes­taan ja ne ovat var­sin kapei­ta, muu­ta­mas­ta met­ris­tä muu­ta­maan kym­me­neen met­riin talon tan­ko­lu­vun mukaan.

    Täl­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä kaik­ki pel­to- ja niit­ty­työt on vält­tä­mä­tön­tä teh­dä yht’ai­kaa kai­kis­sa talois­sa. Jär­jes­tel­mä on yhtei­söl­li­nen ja sen luo­ma sosi­aa­li­nen pai­ne pitää lais­kem­man­kin isän­nän teke­mäs­sä vält­tä­mät­tö­mät työt. Toi­saal­ta se myös estää min­kä tahan­sa kak­si­vuo­ro­vil­je­lyä tehok­kaam­man maan­vil­je­lys­muo­don, jol­lei sii­tä saa­vu­te­ta kon­sen­sus­ta kylän talo­jen kesken. 

    Myös­kään uut­ta pel­toa tai niit­tyä ei voi rai­va­ta, jol­lei rai­vaa­ja saa tähän kylän lupaa. Rai­vat­tu pel­to ja niit­ty myös muut­tu­vat jon­kin ajan kulut­tua kylän yhtei­sik­si. Uudis­ta­lo­jen perus­ta­mi­nen erä­mai­hin on vie­lä han­ka­lam­paa, sil­lä van­ho­jen talo­jen erä­oi­keu­det estä­vät tämän aika tehokkaasti.

    Olen aika var­ma, ettei Suo­men maa­ta­lous oli­si kyen­nyt elät­tä­mään 1800-luvun alun väki­lu­kua, kol­mea­sa­taa­tu­hat­ta ihmis­tä, jol­lei oli­si siir­ryt­ty iso­jaon mah­dol­lis­ta­miin tehok­kaam­piin maanviljelystapoihin.

    Se on kyl­lä tot­ta, että uus­ja­ko­ja oli­si syy­tä teh­dä sadan, parin sadan vuo­den välein, jot­ta maa­no­mis­tuso­lot sel­kiy­tyi­si­vät ja maa­ti­lo­jen pirs­tou­tu­mis­ta vähennettäisiin.

    1. Onhan sar­ka­jaon ja iso­jaon rin­nal­la mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja. Koko muu Euroop­pa elää mal­lis­sa, jos­sa asu­taan tii­viis­sä kylis­sä ja pel­lot ovat kylän ulkopuolella.

  51. Itse asias­sa Pisa­ral­la ei ole kuin kak­si uut­ta ase­maa. Kol­me ase­maa on suun­nit­teil­la, mut­ta yksi niis­tä vain kor­vaa nykyi­sen kes­kus­a­se­man. Eli mil­jar­dil­la saa­daan saa­vu­tet­ta­vuut­ta Hel­sin­gin kau­pun­ki­ju­nien käyt­tä­jil­le vain kah­den uuden ase­man ver­ran. Hyvä sekin, mut­ta ei mil­jar­din arvois­ta, jos ja kun sil­lä mil­jar­dil­la saa­tai­siin nel­jä Rai­de-Joke­ria ja 100–150 uuu­ta pysäk­kiä, jois­ta aina­kin 30–50 % täy­sin uusia pysäk­ke­jä, joi­den ääreen voi­daan teh­dä kes­tä­vää täydennysrakentamista. 

    Tois­tan vie­lä: Kau­ko­ju­na­hank­keen kans­sa Pisa­ral­la ei ole mitään teke­mis­tä, kos­ka pul­lon­kau­la on Pasi­la ja Pasi­la-Kera­va väli. Pisa­ran suu­au­kot ovat Pasi­lan ete­lä­puo­lel­la, joten kapa­si­teet­ti kapeim­mal­la koh­dal­la ei lisään­ny lain­kaan Pisa­ran ansiosta. 

    Pisa­ran sijaan tar­vit­tai­siin Rai­de-joke­ri (vähen­tää tur­haa kier­tä­mis­tä Pasi­lan kaut­ta poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä ja yhdis­tää usei­ta jouk­ko­lii­ken­ne­hu­be­ja) sekä lisä­rai­teet Pasi­las­ta Kera­val­le tai vie­lä mie­luum­min len­to­ra­ta Pasi­la-Seu­tu­la-Kera­va, joka toi­si A‑luokan yhtey­den len­toa­se­mal­le suo­raan Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta ja oikeas­ti lähes koko maas­ta. Len­to­ra­ta oli­si­kin valeh­te­le­mat­ta koko maan han­ke, mut­ta sil­ti vain näi­tä mil­jar­din pai­kal­li­sia tun­ne­liu­nel­mia kii­la­taan Len­to­ra­dan edel­le “koko maan etu­na”. Ei ole oikein se.

  52. Nyt, kun val­tion­ta­lou­den suu­ri ongel­ma ja uhka­ku­va tule­vai­suut­ta aja­tel­len on se, ettei vien­ti vedä, tuli­si infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­seen osoi­tet­tu elvyt­tä­mi­nen koh­dis­taa vien­ti­teol­li­suut­ta tuke­viin investointeihin.

    Sik­si rata­ver­kon uudis­ra­ken­ta­mis­ta pitäi­si siis koh­dis­taa Poh­jois-Suo­men kai­van­nais­teol­li­suu­den tar­pei­siin, joka on nii­tä har­vo­ja voi­mak­kaas­ti kas­va­via, vien­ti­tu­lo­ja tuot­ta­via alo­ja maas­sam­me. Jää­me­ren ratayh­teys Lapin kes­keis­ten kai­vo­sa­luei­den hal­ki pitää lait­taa tytön alle. Niis­tä kii­reel­li­sin lie­nee Savu­kos­ken Soklin rik­kaan fos­faat­tie­siin­ty­män saat­ta­mi­nen kai­vo­sas­teel­le. Ratayh­teys Sokliin tulee ava­ta ensi­ti­las­sa, ettei kul­je­tuk­set ja fos­faa­tin rikas­ta­mi­nen apa­tii­tik­si mene Venä­jän maa­pe­räl­le ja venä­läis­ten hyväksi. 

    Muis­taak­se­ni koko Län­si-Euroo­pan ainut fos­faat­ti­kai­vos on nor­ja­lai­sen Yaran, enti­nen Kemi­ran omis­ta­ma Sii­lin­jär­ven kai­vos. Samai­nen Yara omis­taa kai­vo­soi­keu­det Sokliin. Täs­sä yhtey­des­sä on syy­tä muis­tut­taa, että fos­faat­ti on lan­noi­te­teol­li­suu­den tar­peis­sa niin kal­li­sar­voi­nen raa­ka-aine, että sen sano­taan lop­pu­van maa­pal­lol­ta pal­jon maa­öl­jyä­kin nopeam­paan tah­tiin. Maa­pal­lon lisään­ty­vä väki­mää­rä tar­vit­see jat­ku­vas­ti lisään­ty­väs­sä mää­rin elin­tar­vik­kei­ta ja nii­den tuot­ta­mi­nen entis­tä enem­män lannoitteita.

    Jos Jää­me­ren rata­han­ke saa­daan vauh­tiin, näin maal­lik­ko­na tulee mie­leen, että Soklin kuu­lu­mis­ta nor­ja­lai­sen lan­noi­te­fir­man omis­tuk­seen voi­si hyö­dyn­tää hou­ku­tel­taes­sa nor­ja­lai­sia osal­lis­tu­maan Jää­me­ren radan rahoitukseen.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kokei­len google­mai­nok­sia tie­tääk­se­ni, voi­si­ko nii­den avul­la rahoit­taa lisä­pa­nos­tuk­sia sivus­toon. Aina­kin tähä­nas­ti­sen tie­don perus­teel­la vai­kut­taa, että ei voi, mut­ta kat­so­taan vähän aikaa.

    Täs­tä off-topicis­ta sen ver­ran, että blo­gis­tin on tie­tys­ti itse rat­kais­ta­va onko mai­nok­sis­ta saa­ta­va hyö­ty suu­rem­pi kuin ima­go­hait­ta. Mut­ta kun nyt tulin etusi­vul­le ja siel­lä oli pika­vip­pi­fir­man mai­nos, niin jos en parem­min tie­täi­si, en heti tajuai­si tul­lee­ni Suo­men mer­kit­tä­vim­piin kuu­lu­vaan yhteis­kun­nal­li­seen blogiin….

  54. Sam Tsut­su­nen:

    Toki Pisa­ra paran­taa kau­pun­ki­ju­na­lii­ken­teen ope­roin­tia ja lisää maan arvoa kau­ka­na Hel­sin­gis­tä Kera­van, Van­taan sekä Espoon peru­koil­la (kuten Kiven­lah­den met­ro), mut­ta moi­nen “rai­de-nur­mi­jär­vien” hajaut­ta­mi­nen ei ole kau­pun­kien etu, eikä se, että lyhyt ja syvä tun­ne­li­ra­ta mak­saa mil­jar­din. Raken­nus­liik­kei­den ja maan­myy­jien etu toki se on. 

    Monen on kui­ten­kin pak­ko asua Espoos­sa, Van­taal­la tai Kera­val­la kos­ka kaik­ki eivät mah­du Puu-Käpy­lään. Käyt­tä­jiä Pisa­ral­la oli­si siis huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin ykkö­sen ratik­ka­lin­jal­la. Maan arvon nousu tar­koit­taa siis sääs­ty­nyt­ta aikaa ja vai­vaa niil­le jot­ka käyt­tä­vät jouk­ko­lii­ken­net­tä säännöllisesti.

    Kysy­mys näi­den iso­jen rai­de­lii­ken­nein­ves­toin­tien koh­dal­la on lop­pu­jen lopuk­si haluam­me­ko met­ro­po­lin vai raken­ne­taan­ko muu­re­ja kau­pun­kien ympä­ri ja pako­te­taan­ko ihmi­siä vain enem­män ja enem­män kul­ke­maan autolla? 

    Tie­ten­kin val­tion mak­suo­suut­ta saa­tai­siin koh­tuul­lis­tet­tua 30%:iin jos kaik­ki seu­dun kun­nat jot­ka ovat rau­ta­tie­lä­hi­lii­ken­teen pii­ris­sä osal­lis­tu­vat täy­del­lä panok­sel­la hank­kee­seen. Käy­tän­nös­sä se vaa­tii met­ro­po­li­hal­lin­non jol­la on vero­tusoi­keus, tai seu­dun kau­pun­kien ja kun­tien yhdistämistä. 

    Sel­lai­nen tilan­ne oli­si teo­rias­sa saa­vu­tet­ta­vis­sa jos ei oli­si noi­ta vastran­nan­kiis­ki-kau­pun­ke­ja jois­sa pode­taan Helsinki-fobiaa.

    t. Rai­ner

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Käve­ly Töö­löön tai Haka­nie­meen on myös rele­vant­ti. Pisa­ral­la on kol­me asemaa. 

    Noi­den ase­mien lähia­lu­eet kan­nat­taa kam­ma­ta todel­la tar­kaan, onko jos­tain löy­det­tä­vis­sä tilaa raken­taa toi­mis­to­ja? Hel­sin­gin kes­kus­taan kai­va­taan lisää toi­mi­ti­laa, jot­ta pal­ve­lut pysy­vät elin­kel­poi­si­na. Aina­kin Töö­lön torin ja Oop­pe­ran lähel­lä on usei­ta­kin vajaa­käy­tös­sä ole­via aluei­ta käve­lye­täi­syy­del­lä aio­tuis­ta uloskäynneistä.

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onhan sar­ka­jaon ja iso­jaon rin­nal­la mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja. Koko muu Euroop­pa elää mal­lis­sa, jos­sa asu­taan tii­viis­sä kylis­sä ja pel­lot ovat kylän ulkopuolella.

    kek­si-Euroo­pass aoli 1700-luuvn lop­puun saa­kak voi­ma­sa enem­män tia vähem­män jyrk­kä maa­or­juus. J asuu­ret tilanomistajata.

    Itse­näi­nen talon­poi­ka on sveit­si­läi­nen ja poh­jois­mai­nen poik­keus. Poi­keuk­se­na Tans­ka, jos­sa vii­mei­set maa­or­juu­den jään­teet pois­tet­tiin lais­ta vas­ta 1860-luvulla.

    Kun kat­son 1700-luvun lopun kart­to­ja. Suo­men kylät oli­vat muu­ta­man talon ryppäitä.

    Enpä tun­ne asia tarkemmin

  57. Hie­man tur­haa enää täs­sä vai­hees­sa, kun suun­ni­tel­mat ovat pit­käl­lä, oie­kat­sa­na valmiita.
    Pisa­ra voi­tai­sin toteut­taa myös laa­jem­pa­na, Huo­lah­des­ta Mei­lah­den kau­tat kul­ke­va­na. jol­loin se oli­si samal­la Töö­lön metro.

    Pasia­la- Töö­lö met­ro toteu­tui­si aia­kisn­taan 20130-luvul­la, siis 20 vuo­den kuluttua.

  58. Kal­le: Mie­ti, kuin­ka pal­jon nopeam­pi oli­si ollut pika­rai­tio­tie Län­si­väy­län suun­tai­se­na! Se oli­si ollut jopa bus­se­ja nopeampi. 

    Pika­rai­tio­tie oli­si saat­ta­nut myös olla inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sil­taan edul­li­sem­pi. En nyt muis­ta aikoi­naan teh­ty­jen ver­tai­le­vien las­kel­mien (teh­tiin­kö nii­tä?) tulok­sia, mut­ta eivät­hän ne alku­pe­räi­set bud­je­tit ole tain­neet Län­si­met­ron osal­ta tähän päi­vään­kään men­nes­sä pitää paikkaansa! 

    Län­si­met­ron osal­ta on vaa­ra­na myös mah­dol­li­nen meren­pin­nan nousu, joka voi­si saat­taa mil­jar­dien suu­rui­set inves­toin­nit jul­ki­seen ja yksi­tyi­seen infraan täy­sin arvot­to­mik­si. Uuden, tule­van asu­tuk­sen pain­opis­teen sijoit­ta­mi­nen ja infran raken­ta­mi­nen lii­an lähel­le ran­taa on ollut tie­toi­nen ris­kin­ot­to, jos­sa hyö­dyn kor­jaa eri taho kuin se, joka mah­dol­li­sis­ta ongel­mis­ta jou­tuu kärsimään.

    Vaan mitä teh­dä, kun päät­tä­jät ovat sokei­ta näke­mään ris­ke­jä, joi­den toteu­tu­mi­ses­ta olem­me jo saa­neet koke­muk­sia ulko­mail­ta, ks. kak­si esi­merk­kiä kah­den vii­me vuo­den ajal­ta: “http://www.thestar.com/news/gta/2013/09/17/flood_will_cost_city_of_toronto_more_than_60_million.html” ja “http://science.time.com/2012/10/30/the-lessons-from-new-yorks-flooded-subways/”.

    Nykyi­nen ran­ta­ra­ken­ta­mi­sin­to ja ‑himo on osoi­tus ahneu­des­ta. Mik­si osa päät­tä­jis­täm­me halu­aa aset­taa etusi­jal­le gryn­de­reit­ten aut­ta­mi­sen voit­to­jen mak­si­moin­nis­sa, kun maa­ta raken­ta­mi­seen oli­si enem­män sisä­maan suunnalla?

    Oli­si jo aika suun­na­ta raken­ta­mi­sen pain­opis­tet­tä enem­män sek­to­reil­le luo­de, poh­joi­nen ja kaak­ko, sekä kehit­tää rai­de­lii­ken­net­tä nopea­na, suju­va­na ver­kos­to­na (haa­voit­tu­vai­sen nau­han sijaan). Ehkä Pisa­ra voi­si toi­mia aske­lee­na jär­ke­väm­pään suuntaan.

  59. Pisa­ra­ra­ta on aivan jär­je­tön han­ke. Rataan upo­te­taan mil­jar­di euroa, ja vas­ti­neek­si saa­daan yksi uusi ase­ma Töö­löön. Ja sekin ase­ma on jat­kos­sa tar­pee­ton, kos­ka suun­ni­tel­mis­sa on edel­leen myös met­ro­lin­ja Töö­lön kaut­ta Pasilaan.

  60. Joka tapauk­ses­sa ei Pisa­ra­ra­ta tai Tam­pe­reen ratik­ka mil­lään taval­la estä autoi­lun ja tie­lii­ken­teen kehit­tä­mis­tä Suomessa. 

    Pää­väy­liin pitäi­si sat­sa­ta enem­män rahaa, kuten esi­mer­kik­si 9‑tiehen. Leveäm­mät ja tur­val­li­sem­mat tiet. Tilaa suu­rem­mil­le erikoiskuljetuksille. 

    Vil­lie­läi­mil­le met­si­te­tyt sil­lat tei­den ylit­se ja pää­väy­lil­le aidat. Tähän iso huomio!

    Säh­kö­au­to­jen toi­min­ta­sä­de kas­vaa hitaas­ti, mut­ta kas­vaa sil­ti. Par­haim­mil­lan ollaan jo 500 km kiep­peil­lä. Vety­au­tot tule­vat ensi vuon­na markkinoille.

    Var­sin­kin vety­au­to­jen koh­dal­la ei enää voi vas­tus­taa autoi­lua ilmas­ton­muu­tok­sen näkö­kul­mas­ta. Auto­jen kier­rä­ty­sas­te on mel­ko korkea. 

    Säh­kö­au­to­jen ilmas­to­vai­ku­tus riip­puu toki sii­tä mil­lä säh­kö on tuo­tet­tu. Ydin­voi­maa kehiin! 😉 

    Jos­tain bon­ga­sin jos­kus, että bus­sis­sa täy­tyy olla 9 mat­kus­ta­jaa, että se on pääs­tö­nä­kö­kul­mas­ta edul­li­sem­pi kuin hen­ki­lö­au­to. Kau­pun­kien ulko­puo­lel­la tyh­jä­nä kier­tä­vät bus­sit eivät siis vähen­nä pääs­tö­jä. Eipä toki mikään estä vety­bus­sien tuo­mis­ta mark­ki­noil­le. Mut­ta tyh­jä­nä sen­kin aja­mi­nen on tyhmää.

    Kau­pun­kien kes­kus­tois­ta autot on hyvä saa­da pois jo pel­kän viih­ty­vyy­den ja nii­den vaa­ti­man tilan vuok­si. Mut­ta siel­lä mis­sä on tilaa ja autoi­lun mää­rä on vähäi­nen, ei autoi­lu haittaa.

    Olen nyt kol­men vuo­den aika­na kokeil­lut kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä autoi­lua, bus­sia, käve­lyä ja pyö­räi­lyä. Pyö­räi­ly on ehdot­to­mas­ti paras vaih­toeh­to. Hyvil­lä pyö­rä­teil­lä on muka­va ja nopea kul­kea, eikä koti­mat­kaan mene vart­tia kau­em­paa. Käve­ly on niin ikään hyvää hyö­ty­lii­kun­taa, mut­ta hidas­ta. Vajaa tun­ti meni yli­opis­tol­ta joka päi­vä vii­me tal­ve­na­kin kotiin kävel­les­sä rei­lu 5 km. Bus­si­kin on ihan hyvä, mut­ta bus­sin odot­te­lu ras­saa ja koti­mat­kaan mene se 30 minuut­tia. Autoi­lu on taas ihan hir­veä­tä. Her­mot palaa välit­tö­mäs­ti. Autoa ei saa mihin­kään park­kiin ja istut kokoa­jan valois­sa ja kat­sot kuin­ka se pyö­räi­li­jä, jon­ka juu­ri ohi­tit vilah­taa vain ohit­se­si. Vihaan autol­la aja­mis­ta kau­pun­geis­sa. Muu­ten minul­la on alhai­nen veren­pai­ne, että mel­kein huip­paa kun nousen soh­val­ta, mut­ta ruuh­kas­sa autoi­lu… Ei kiitos!

    Autoi­lus­sa on sama vapaus, kuin pyö­räi­lys­sä­kin. Voit läh­teä oman mie­le­si mukaan, etkä ole aika­tau­lu­jen van­ki. Etkä myös­kään reittien.

    Mut­ta siis jär­ki käteen kui­ten­kin, ei ole mitään jär­keä vetää leve­ää asfalt­tia sin­ne mis­sä auto­ja kul­kee se vii­si kpl vuo­ro­kau­des­sa. Täs­sä teh­tiin moka aikoi­naan, kos­ka laa­du­kas hiek­ka­tie on parem­pi, kuin hal­pa pinnoite.

    Täy­tyi­si val­mis­tau­tua myös autoi­lun mur­rok­seen. Säh­kö­au­to­jen ja vety­au­to­jen tank­kaus­pis­teet, robot­ti­au­to­jen tule­mi­nen. Ja siis pää­väy­lien umpi­sur­kea kunto.

    Suo­mi saa nyt hal­paa lai­naa, jota voi­si kyl­lä käyt­tää myös tei­den uudis­ta­mi­seen. Ne ovat yhteis­kun­nan veri­suo­net ja pitä­vät talou­den pyö­rät pyörimässä.

    Siis tiein­ves­toin­nit ovat älyt­tö­män hal­po­ja suh­tees­sa sii­hen hyö­tyyn mikä niis­tä saa­daan, kun logis­tiik­ka sujuu kuin rasvattu.

    Meil­lä voi aivan hyvin olla pian säh­kö­rek­ko­ja, säh­kö­bus­se­ja, vety­rek­ko­ja, vety­bus­se­ja jne. Jos säh­kö tuo­te­taan uusiu­tu­vil­la ja ydin­voi­mal­la, ei ole ongel­maa hiilidioksidipäästöistä.

    Vuon­na 1972 aloi­tet­tiin Päi­jän­ne­tun­ne­lin raken­ta­mi­nen. Ei ollut help­po talou­del­li­nen tilan­ne sil­loin­kaan. Mut­ta kuka­pa sanoo nyt, että ei oli­si pitä­nyt raken­taa tätä 120 kilo­met­ris­tä tunnelia? 

    Eikä rai­tei­siin ja auto­tei­hin teh­dyt inves­toin­nit sul­je pois pyö­rä­baa­noi­hin teh­tä­viä inves­toin­te­ja. Pitää kat­soa tule­vai­suu­teen ja kehit­tää maa­ta paremmaksi ;-]

  61. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen:
    Var­sin­kin vety­au­to­jen koh­dal­la ei enää voi vas­tus­taa autoi­lua ilmas­ton­muu­tok­sen näkö­kul­mas­ta. Auto­jen kier­rä­ty­sas­te on mel­ko korkea. 

    Vety­au­tos­sa on vain yksi vika. Tank­ki tyh­je­nee itses­tään vaik­ka autol­la ei ajai­si, kos­ka vety haih­tues­saan läpäi­see tan­kin kuo­ren, eli taval­li­se­na per­heau­to­na joka sei­soo 23 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa pai­kal­laan se ei toi­mi. Tak­si­na tai paket­tau­to­na joka aina on ajos­sa kyllä.

  62. Sipi­lä apuun:
    Pisa­ra­ra­ta on aivan jär­je­tön han­ke. Rataan upo­te­taan mil­jar­di euroa, ja vas­ti­neek­si saa­daan yksi uusi ase­ma Töö­löön. Ja sekin ase­ma on jat­kos­sa tar­pee­ton, kos­ka suun­ni­tel­mis­sa on edel­leen myös met­ro­lin­ja Töö­lön kaut­ta Pasilaan.

    Pisa­ra ja Töö­lön met­ro ovat käy­tänns­sä toi­si­aan pois­sul­ke­via koh­tei­ta. Jos Pisa­ra raken­ne­taan, hei­te­tään Töö­lön met­ron suun­ni­tel­mat lopul­li­ses­ti map­piin Ö. Mut­ta jos Pisa­raa ei raken­ne­ta, tulee poh­jois-ete­lä-suun­tai­nen met­ro ennem­min tai myö­hem­min vält­tä­mät­tö­mäk­si. Töö­lön met­ron jat­ke kes­kus­tas­ta Kata­ja­no­kan kaut­ta Laa­ja­sa­lon oli vaih­toeh­to­na myös Laa­ja­sa­lon rai­tio­tie­sil­lal­le, mut­ta kos­ka sil­ta toden­nä­köi­ses­ti toteu­te­taan, jäi­si Töö­lön met­ro toden­nä­köi­ses­ti tyn­kä­met­rok­si joka päät­tyy Kamp­piin. Sik­si kau­pun­ki on enem­män ollut kin­nos­tu­nut Pisa­ras­ta joka ei ole tynl­kä­ra­ta vaan tekee nykyi­ses­tö rau­ta­tie­lä­hi­lii­ken­tees­tä kes­kus­tas­sa met­ron veroisen.

  63. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen:
    Joka tapauk­ses­sa ei Pisa­ra­ra­ta tai Tam­pe­reen ratik­ka mil­lään taval­la estä autoi­lun ja tie­lii­ken­teen kehit­tä­mis­tä Suomessa. 

    Pait­si että hal­li­tuk­sen mil­jar­din kaet­go­rias­sa ole­vat tuet pai­kal­lis­lii­ken­tee­sen suu­rim­mil­le kau­pun­geil­lem­me (edel­lä mai­ni­tut + län­si­met­ro) ovat tie­ten­kin pois muil­ta rahaa tar­vit­se­vil­ta. Näi­nä talou­del­li­ses­ti han­ka­li­na aikoi­na hal­li­tuk­sel­ta tus­kin lii­ke­nee vas­taa­via sum­mia muu­al­le. Mut­ta saa­vat­pa­han aina­kin maan vau­raim­mat alu­eet mil­jar­di­luo­kan tuet, eikä lama pää­se teke­mään niil­le kiusaa :-).

    Pää­väy­liin pitäi­si sat­sa­ta enem­män rahaa, kuten esi­mer­kik­si 9‑tiehen. Leveäm­mät ja tur­val­li­sem­mat tiet. Tilaa suu­rem­mil­le erikoiskuljetuksille. 

    En kan­na­ta kepu­lais­ta sil­ta­rum­pu- tai lähi­lii­ken­ne­po­li­tiik­kaa haja-asu­tusa­lueil­la sen enem­pää kuin keskuskaupungeissakaan :-).

    Ties­tön leven­tä­mis­tä­kään en kan­na­ta aikoi­na, joi­na mei­dän pitäi­si vähen­tää fos­sii­li­sia pääs­tö­jä, eikä suin­kaan lisä­tä niitä.

  64. Yhtä asi­aa en kyl­lä Hel­sin­gin asut­ta­mi­ses­sa ymmär­rä. Tavoi­te on tii­vis­tää ja saa­da asuntoja.

    Mik­si ihmees­sä ei raken­ne­ta pilvenpiirtäjiä?
    Mah­tui­si hiuk­ka­sen enem­män ihmi­siä samal­la maaplän­til­le kuin nykyi­sis­sä kerrostaloissa.

    Ole­tan nyt, että hin­ta per asu­kas tulee hal­vem­mak­si kuin nor­maa­leis­sa ker­ros­ta­lois­sa. Ellei tule, niin sit­ten nii­tä ei kan­na­ta raken­taa vain, että Suo­mi­kin voi­si vih­doin ylpeil­lä pilvenpiirtäjästä.

    1. Yhtä asi­aa en kyl­lä Hel­sin­gin asut­ta­mi­ses­sa ymmär­rä. Tavoi­te on tii­vis­tää ja saa­da asuntoja.

      Mik­si ihmees­sä ei raken­ne­ta pilvenpiirtäjiä?

      Kos­ka pysä­köin­ti­pai­kat eivät mahdu.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Käve­ly Töö­löön tai Haka­nie­meen on myös rele­vant­ti. Pisa­ral­la on kol­me asemaa.

    Nii­tä pitäi­si olla kuusi. Mini-Pisa­ra on perus­ta­van­laa­tui­nen vir­he. Se ei ensin­nä­kään pois­ta tar­vet­ta Töö­lön met­rol­le, vaan län­ti­sen kan­ta­kau­pun­gin jouk­ko­lii­ken­ne perus­tuu edel­leen bus­si­ral­liin ja tuu­li­la­si­kuor­mas­sa mate­le­viin raitiovaunuihin.

    Töö­lön met­ron tar­peel­li­suus Pisa­ran jäl­keen tie­de­tään myös “On sovit­tu” ‑pii­reis­sä: Kes­ki-Pasi­lan ‑pro­jek­tin ensim­mäi­nen vai­he on lou­hia toi­sel­le met­ro­lin­jal­le tun­ne­lia ja ase­maa varastoon. 

    Toi­sek­seen Pisa­ra ei miten­kään paran­na kau­ko­lii­ken­teen edel­ly­tyk­siä tai tuo yhtään lisää vaih­toeh­to­ja mah­dol­li­siin tule­viin rai­de­hank­kei­siin. Pahin pul­lon­kau­la on Pasi­lan poh­jois­puo­lel­la, ei rata­pi­hal­la, joten len­to­ra­ta, HELI-rata jne. eivät hyö­dy mini-pisa­ras­ta mitään. 

    http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/helra

    Pisa­ra pitäi­si raken­taa U‑metron lin­jaus­ta mukail­len Huo­pa­lah­des­ta Rus­kea­suon kaut­ta Tul­lin­puo­mil­le ja niin edel­leen. Itä­lenk­ki Haka­nie­mes­tä Alp­pi­laan ja tun­ne­lis­sa Pasi­laan saakka. 

    Täy­sin absur­dia, että saman­hin­tai­sen radan raken­ta­mi­nen Kirk­ko­num­men ja Sipoon pel­loil­le on perus­tel­ta­vis­sa kaa­voi­tus­hyö­dyil­lä, mut­ta samaa hyö­tyä ei löy­de­tä huo­mat­ta­vas­ti lähem­pää kes­kus­taa ja todel­la löy­säs­ti kaa­voi­te­tuil­ta mail­ta Ruskeasuolla.

    Pisa­ra­sel­vi­tys on yksi hei­koim­pia PK-seu­dun jouk­ko­liik­ke­sel­vi­tyk­siä sit­ten Län­si­met­ron YVA:n. Ver­tai­lu­vaih­toeh­to­jen tar­koi­tus­ha­kui­suus on ver­taan­sa vail­la ja Pisa­ran raken­ta­mis­ta puol­le­taan täy­sin kek­si­tyin perus­tein. Ketään ei näy­tä kiinnostavan…

  66. 25 vuot­ta Kiven­lah­des­sa asu­nee­na: se on yhtä lähel­lä Hel­sin­gin kes­kus­taa kuin Paja­mä­ki. Kun Suur-Espoon­lah­den alu­eel­la on jo nyt poh­ja­na 50 000 asu­kas­ta, oli­si jär­je­tön­tä lopet­taa met­ro Matin­ky­lään. Väes­tö­poh­jaa on enem­män kuin Vuo­saa­ren tai Mel­lun­ky­län suur­pii­reis­sä. Jos Espoon­lah­des­sa ei vie­lä asui­si ketään, tilan­ne oli­si toinen.

  67. R. Silf­ver­berg: Pisa­ra ja Töö­lön met­ro ovat käy­tänns­sä toi­si­aan pois­sul­ke­via koh­tei­ta. Jos Pisa­ra raken­ne­taan, hei­te­tään Töö­lön met­ron suun­ni­tel­mat lopul­li­ses­ti­map­piin Ö. 

    Töö­lön met­ro ja Pisa­ra ovat tois­ten­sa kil­pai­li­joi­ta vain, jos lyhyt­nä­köi­ses­ti aja­tel­laan Töö­lön rai­de­lii­ken­net­tä. Pisa­ran suun­ni­tel­mas­sa on huo­mioi­tu myös poh­joi­nen met­ro­lin­jaus, joka on täy­sin toteutettavissa. 

    Poh­joi­sen met­ro­lin­jauk­sen tulee kul­kea Töö­lön kaut­ta Viik­kiin ja siel­tä Lah­den­väy­län suun­nas­sa eteen­päin. Se rat­kai­see aika­naan Vii­kin ja Itä-Van­taan lii­ken­neon­gel­mia, ei suin­kaan Töölön.

  68. Sisäl­tyy­kö tuo­hon ehdol­li­seen lupauk­seen vain nuo nimeä­mä­si hank­keet (Pisa­ra-rata, Län­si­met­ron jat­ko ja Tam­pe­reen ratik­ka), vai onko val­tion bud­jet­ti­ra­hoi­tuk­ses­ta rai­dein­ves­toin­neil­le mah­dol­lis­ta rahoit­taa myös esi­mer­kik­si Laa­ja­sa­lon Viron­nie­meen, Kala­sa­ta­man kaut­ta, liit­tä­vä sil­tayh­teys rai­tio­tei­neen vai pel­käs­tään sii­nä tar­vit­ta­vat kiskot?

  69. R. Silf­ver­berg: Vety­au­tos­sa on vain yksi vika. Tank­ki tyh­je­nee itses­tään vaik­ka autol­la ei ajai­si, kos­ka vety haih­tues­saan läpäi­see tan­kin kuo­ren, eli taval­li­se­na per­heau­to­na joka sei­soo 23 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa pai­kal­laan se ei toi­mi. Tak­si­na tai paket­tau­to­na joka aina on ajos­sa kyllä.

    http://www.toyota.com/fuelcell/

    Aina­kin Toy­ota uskoo tek­no­lo­gi­aan sen ver­ran, että oma mal­li on tulossa.

    Mark­ki­na-alu­eet lie­nee­vät Japa­nis­sa, Kii­nas­sa, Kes­ki-Euroo­pas­sa ja Yhdys­val­lois­sa. Dubai ja Sau­di-Ara­bia myös­kin luul­ta­vas­ti. Yhdys­val­toi­hin tulee aina­kin oma ver­sion­sa, mikä­li auto­mes­su­jen huhui­hin on luottamista.

  70. Juho Laa­tu:
    En kan­na­ta kepu­lais­ta sil­ta­rum­pu- tai lähi­lii­ken­ne­po­li­tiik­kaa haja-asu­tusa­lueil­la sen enem­pää kuin keskuskaupungeissakaan :-).

    Ties­tön leven­tä­mis­tä­kään en kan­na­ta aikoi­na, joi­na mei­dän pitäi­si vähen­tää fos­sii­li­sia pääs­tö­jä, eikä suin­kaan lisä­tä niitä.

    Kyse on tur­val­li­suu­des­ta. Huo­no­kun­toi­set tiet lisää­vät todis­te­tus­ti onnet­to­muuk­sia. Pää­tei­den leven­tä­mi­nen lisäi­si tur­val­li­suut­ta ja hel­pot­tai­si rek­ko­jen ohit­ta­mis­ta. Sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä ilmas­ton­muu­tok­sen kanssa.

    9‑tie on voi­mak­kaas­ti lii­ken­nöi­ty väy­lä Tam­pe­reen, Jyväs­ky­län ja Kuo­pion välil­lä (lop­pu­pät­kä 5‑tietä). Var­sin­kin Jyväs­ky­län ja Kuo­pion väli on aivan jär­kyt­tä­vän huo­nos­sa kun­nos­sa, ohi­tus­paik­ko­ja ei ole, mäkiä on run­saas­ti ja mut­kia. Sen lisäk­si tie on pää­tiek­si todel­la kapea ja kal­lio­leik­kauk­set ovat lähel­lä tietä.

    Suo­mes­sa on sit­ten mon­ta kan­ta­tie­tä, jol­la on pal­jon rek­ka­lii­ken­net­tä, mut­ta tie aivan luo­kat­to­mas­sa kun­nos­sa. Voin heit­tää esi­mer­kik­si vaik­ka 77:n välil­lä 4‑tien ris­teys ja Kei­te­le. Sit­ten vaik­ka­pa 88 välil­lä Pyhäntä-Iisalmi.

    Mitä tulee autoi­luun, niin tuol­lai­nen perus­pe­nan uusi hen­ki­lö­au­to on pudot­ta­nut aika roi­mas­ti pääs­tö­jään vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na. Len­to­ko­neet ovat heit­tä­neet vie­lä kovem­mat luvut pöytään.

    Rek­ka­lii­ken­tees­sä entis­tä suu­rem­mat yhdis­tel­mät vähen­tä­vät pääs­tö­jä, kun yhdel­lä vetu­ril­la (vai onko oikea ter­mi nup­pi?) voi­daan vetää isom­pi kuorma.

    Mut­ta, suu­rem­mat rekat vaa­ti­vat sit­ten ehdot­to­mas­ti tur­val­li­sem­man ties­tön. Leveäm­mät tiet hel­pot­ta­vat pit­kien rek­ko­jen ohit­ta­mis­ta tur­val­li­ses­ti, ilman pikakiihdytystä.

    Pitäi­si kye­tä myös suo­ris­ta­maan pää­väy­liä ja otta­maan siel­tä vii­mei­set­kin pul­lon­kau­lat pois.

    Kuin­ka moni blo­gin luki­jois­ta on aja­nut 5‑tietä Iisal­men ja Kuo­pion välil­lä, Ner­koon kylän koh­dal­la? 60 km/h ja pää­väy­läl­lä tupla­kel­tai­si­neen! Ihmet­te­lin tätä kyl­lä kun ei Kää­riäi­nen niin monen hal­li­tus­vuo­den aika­na saa­nut Ner­koon ohi­tus­tie­tä aikaan vaik­ka lähel­lä asuukin. 

    Poh­jois-Savos­sa muu­ten lak­kau­tet­tiin juu­ri 200 bus­si­vuo­roa. Tyh­jä­nä­hän ne ovat kul­ke­neet, mut­ta nos­tin­pa­han esille.

    http://yle.fi/uutiset/ita-suomessa_lakkautetaan_kesalla_200_bussivuoroa/7230161

    Pys­tyyn kuo­le­via kyliä­hän nuo ovat, mut­ta Poh­jois-Savoa hal­koo myös 5‑tie joka on rah­ti­lii­ken­teel­le ja myös loma­lii­ken­teel­le tär­keä väylä. 

    Vii­me aikoi­na on tul­lut hyvin sel­väk­si, että sääs­tä­mäl­lä tien­kun­nos­sa­pi­dos­ta tuho­taan tiet nopeam­min. Paik­kaa­mi­nen on sama kuin las­ki­si pak­ka­ses­sa alleen.

    Tämä on vain yksi esi­merk­ki sii­tä, että Suo­men perus­in­fra rapis­tuu. Samoin juo­ma­ve­si- ja jätevesiverkosto.

    Vaik­ka ei välit­täi­si tuon tai­vaal­lis­ta niis­tä, jot­ka asu­vat vaik­ka niin­kin kar­meas­sa tup­pu­ky­läs­sä kuin Iisal­mes­sa (enti­nen koti­kau­pun­ki­ni), niin siel­lä sil­ti asuu ihmi­siä, joil­la on oikeus tur­val­li­siin tei­hin (pää­väy­lät ja vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­dyt pät­kät) ja toi­mi­vaan vesihuoltoon. 

    Siis aivan perus­in­fra täy­tyy pitää kun­nos­sa, siel­lä mis­sä ihmi­siä elää pysy­väs­ti. Sitä ei pidä unoh­taa, vaik­ka miten kan­nat­taa Suo­men ainoan var­si­nai­sen kau­pun­gin kehittämistä.

    1. Myös Hel­sin­gis­sä lak­kau­te­taan sel­lai­set bus­si­vuo­rot, jois­sa on mat­kus­ta­jia vain kou­ral­li­nen. Pait­si tie­tys­ti lin­ja 17, mut­ta se onkin ihan eri juttu.

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kos­ka pysä­köin­ti­pai­kat eivät mahdu. 

    Mil­lä las­ku­kaa­val­la? Peri­aat­tees­sa pil­ven­piir­tä­jän alao­sis­ta voi­si vara­ta muu­ta­man ker­rok­sen autoil­le (ei ehkä katu­ta­soa). Tai sit­ten muu­ta­ma pil­ven­piir­tä­jää leveäm­pi ker­ros maan alle. Tilaa on peri­aat­tees­sa molem­piin suuntiin.

    Sisä­py­sää­köin­ti­ti­lat eivät var­mas­ti ole yhtä hal­po­ja raken­taa kuin park­ki­kent­tä talon vie­reen. Mut­ta raken­ne­taan­han toi­saal­ta maa­na­lai­sia park­ki­ti­lo­ja jo muu­ten­kin. Sisä­par­kit myös vähen­tä­vät tont­ti­pin­ta-alaa, ja tuo­vat sääs­tö­jä sitä kautta.

    Onko siis park­ki­ti­lo­jen raken­ta­mi­nen pil­ven­piir­tä­jään todel­la mah­do­ton­ta kus­tan­nus­syis­tä tai “mah­tu­mis­syis­tä”?

    Park­ki­ti­lan­gel­maa pai­na­vam­pi syy kiel­tää moi­set pil­ven­piir­tä­jät saat­tai­si olla se, että ei ole ehkä kovin vii­sas­ta haa­lia tuol­lai­sia auto­mää­riä aina­kaan kau­pun­gin kes­kus­taan. Nykyi­nen­kin tii­vis­tä­mis­lin­ja­kin tekee kau­pun­gin viih­ty­vyy­del­le hal­laa täs­sä mie­les­sä. Auto­pai­not­tei­set pil­ven­piir­tä­jät (ja oikeas­taan kaik­ki uudet autot) sopi­si­vat parem­min jon­ne­kin suu­rim­pien tei­den var­teen. Sel­lai­sia­kin paik­ko­ja Hel­sin­gis­tä löy­tyy, tai aina­kin naapurikunnista.

    Totean vie­lä, että myös auta­poik­ka­nor­meis­ta luo­pu­mi­nen kan­ta­ka­uun­gis­sa voi­si olla ihan jär­ke­vää. Nime­tään vain alue, jota ryh­dy­tään kehit­tä­mään käve­ly­kes­kus­tan / ratik­ka­kes­kus­tan tyy­liin. Myös met­roa­se­mien ja rau­ta­tie­a­se­mien ympä­ris­töt voi­si nime­tä täl­lai­sik­si alueik­si. Pil­ven­piir­tä­jil­lä täy­den­net­ty­nä tämä voi­si hyvin­kin olla monien city­vih­rei­den ihan­noi­maa tii­vis­tä ihmis­lä­heis­tä keskustaa.

    1. Maa­nal­le ei pal­jon voi Jät­kä­saa­res­sa men­nä, kos­ka meri. Maan pääl­lä ne mak­sa­vat noin 5000 €/neliö eli 150 000 €/paikka.(miksi auto­pai­kan hin­ta oli­si olen­nai­ses­ti hal­vem­pi kuin asun­non hin­ta?) Rat­kai­su tie­tys­ti ei oli­si, että auto­paik­ko­ja varat­tai­siin vain niil­le, jot­ka halua­vat ostaa sel­lai­sen 150 000 €/kpl, jol­loin Jät­kä­saa­reen vali­koi­tui­si autot­to­mia, sil­lä onhan kan­ta­kau­pun­gin koti­ta­louk­sis­ta joka tapauk­ses­sa enem­mis­tö autot­to­mia, mut­ta tämän tiel­lä ovat samat kol­me syy­tä kuin tasa-arvoi­sen avio­lii­ton­kin tiel­lä: kokoo­mus, kokoo­mus ja kokoomus.

  72. Mää­kin pyö­räi­len:
    Yhtä asi­aa en kyl­lä Hel­sin­gin asut­ta­mi­ses­sa ymmär­rä. Tavoi­te on tii­vis­tää ja saa­da asuntoja.

    Mik­si ihmees­sä ei raken­ne­ta pilvenpiirtäjiä?
    Mah­tui­si hiuk­ka­sen enem­män ihmi­siä samal­la maaplän­til­le kuin nykyi­sis­sä kerrostaloissa.

    Ole­tan nyt, että hin­ta per asu­kas tulee hal­vem­mak­si kuin nor­maa­leis­sa ker­ros­ta­lois­sa. Ellei tule, niin sit­ten nii­tä ei kan­na­ta raken­taa vain, että Suo­mi­kin voi­si vih­doin ylpeil­lä pilvenpiirtäjästä. 

    Mikä ihmeen ylpei­lyn aihe pil­ven­piir­tä­jä (tai use­aam­pi) muka olisi? 

    Hel­sin­ki ei ole mikään Bolog­na, New York, Hong Kong tai Sin­ga­po­re, eikä tois­ten api­noin­ti oli­si kun­niak­si kau­pun­gil­lem­me, jos­sa oman eri­kois­laa­tui­suu­tem­me pitäi­si kukois­taa. Kau­pun­ki ilman tor­ni­ta­lo­ja sym­bo­li­soi mie­les­tä­ni parem­min siel­lä val­lit­se­vaa tasa-arvois­ta ilma­pii­riä, kuin
    kau­pun­ki, jos­sa tor­ni (tai tor­nit) saa­vat aikaan vai­ku­tel­man elä­mäs­tä ainai­sen sil­mäl­lä­pi­don alla.

    Tor­ne­ja raken­net­tiin alun­pe­rin puo­lus­tuk­sel­li­sis­ta syis­tä. niis­tä voi­tiin lähes­ty­vä vihol­li­nen havai­ta jo kau­kaa. Bolog­nas­sa nii­den suu­ri, kas­va­va mää­rä kes­kia­jal­la (80–100, ehkä jopa enem­män) saat­toi ehkä joh­tua jopa sii­tä, että kes­ke­nään kil­pai­le­vat mah­ti­su­vut, jot­ka nii­tä tor­ne­ja raken­nut­ti­vat, pyr­ki­vät kil­pai­le­maan kes­ke­nään (ja osoit­ta­maan parem­muut­taan(?)) tor­nien­sa kor­keu­del­la. Samaa type­rää kil­pai­lua­han käy­dään edel­leen, tosin nykyi­sin ehkä enem­män eri kau­pun­kien välil­lä. Pyri­tään­kö tor­neil­la ken­ties ali­ta­jui­ses­ti var­mis­ta­maan hel­pom­pi pää­sy “tai­vaa­seen”?

    Tor­ni­ta­lot (ja mm. asun­not nii­den hui­pul­la) lie­ne­vät nykyi­sin pelk­kä, type­rä mah­ti­pon­ti­suu­den osoi­tus ja itse­te­hos­tuk­sen väli­ne heil­le, joil­la “asiat” eivät ehkä ole muu­toin kun­nos­sa (pää­nu­pin sisäl­lä), kun eivät omaa ase­maan­sa ilmei­ses­ti muu­ten kyke­ne sisäis­tä­mään, tai muil­le osoit­ta­maan (jos moi­seen nyt yleen­sä kel­lään nyky­ai­ka­na mitään eri­tyis­tä tar­vet­ta pitäi­si olla).

    Esi­mer­kik­si Vuo­saa­ren Cir­rus on itse asias­sa san­gen ruma, eikä sen hui­pul­le edes saa­tu kah­vi­laa, vaik­ka ennen taval­lis­ta kor­keam­man talon raken­nus­lu­pien myön­tä­mis­tä näin annet­tiin ymmär­tää. Kau­em­paa kat­soen, esi­mer­kik­si merel­tä päin, sekin näyt­tää yksi­näi­syy­des­sään suo­ras­taan todel­la tör­pöl­tä tol­pal­ta (jos nyt täl­lai­nen sie­kai­le­ma­ton mie­li­pi­teen ilmai­su täl­lä, osin kau­pun­ki­suun­nit­te­luun liit­ty­väl­lä blo­gi­pals­tal­la sallitaan).

    Kaa­voi­tuk­sel­la sää­del­tä­vä raken­nus­kor­keu­den (har­ja­kor­keus?) ylä­ra­ja on mie­les­tä­ni hyvä tasa-arvoi­suu­den tae yhteis­kun­nas­sam­me. Sil­loin eivät aina­kaan “mah­tai­li­jat” pää­se mah­tai­le­maan, yri­tyk­sis­sään pyr­kiä itsen­sä ylen­tä­jik­si, pahim­mil­laan mui­den kustannuksella.p

    (Vas­taa­vak­si ongel­mak­si on muo­dos­tu­nut myös ran­ta­ra­ken­ta­mi­nen ja esteet­tö­mät meri­nä­kö­alat asun­nois­ta. Talo­jen ja meren välis­sä on mon­ta hyvää syy­tä olla) rei­lun mit­tai­nen kas­vil­li­suus­vyö­hy­ke. Sel­lais­ta­han vaa­di­taan nyky­ään kesä­mök­kien­kin osal­ta.) Se antaa suo­jaa merel­tä puhal­ta­via tuu­lia, jopa myrs­ky­jä vas­taan ja antaa (ran­ta­po­luin, ‑puis­toin, yms.) mah­dol­li­suu­den ran­nas­ta naut­ti­mi­seen kai­kil­le, jot­ka eivät halua jää­dä talo­muu­rien taak­se mai­se­mal­li­seen kat­vee­seen tai pimentoon).

    Suo­mes­sa on tilaa raken­ta­mi­sel­le, kos­ka maam­me on laa­ja. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin, jopa Hel­sin­gis­sä, on maa­poh­jaa, jol­le raken­taa, ilman että ole­mas­sao­le­via aluei­ta tar­vit­si­si tii­vis­tä­mi­seen ne, ja mah­dol­li­nen laa­ja alue nii­den ympä­ril­lä, pila­ten uhrata.

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Myös Hel­sin­gis­sä lak­kau­te­taan sel­lai­set bus­si­vuo­rot, jois­sa on mat­kus­ta­jia vain kou­ral­li­nen. Pait­si tie­tys­ti lin­ja 17, mut­ta se onkin ihan eri juttu.

    Bus­seis­sa on väkeä oikeas­taan vain työ­mat­ka­lii­ken­teen 7–9 ja 15–18 aika­na eli lähes kaik­kien lin­jo­jen kaik­ki vuo­rot voi­si lopet­taa. Toi­saal­ta bus­sin kul­jet­ta­mi­nen mak­saa tyh­jä­nä tai täyn­nä lähes yhtä pal­jon. Oli­si­ko kui­ten­kin niin, että nii­tä papu­ja ei kan­nat­tai­si las­kea ihan hit­sin tark­kaan vaan aja­tel­la pal­ve­lua. ½:let kus­tan­nuk­sis­ta mak­se­taan kui­ten­kin tukena.

  74. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen: Kyse on tur­val­li­suu­des­ta. Huo­no­kun­toi­set tiet lisää­vät todis­te­tus­ti onnet­to­muuk­sia. Pää­tei­den leven­tä­mi­nen lisäi­si tur­val­li­suut­ta ja hel­pot­tai­si rek­ko­jen ohit­ta­mis­ta. Sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä ilmas­ton­muu­tok­sen kanssa. 

    No jaa. Minus­ta leven­tä­mi­sen ja kapa­si­tee­tin nos­ta­mi­sen sijaan tur­val­li­suut­ta voi­si paran­taa, ruuh­kia vähen­tää ja ilmas­to­muu­tos­ta hil­li­tä myös rajoit­ta­mal­la vih­doin fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­töä. En pidä kapa­si­tee­tin nos­toa suositeltavana.

    Tei­den kun­non yllä­pi­to on sen sijaan pykä­lää järkevämpää.

    Mitä tulee autoi­luun, niin tuol­lai­nen perus­pe­nan uusi hen­ki­lö­au­to on pudot­ta­nut aika roi­mas­ti pääs­tö­jään vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na. Len­to­ko­neet ovat heit­tä­neet vie­lä kovem­mat luvut pöytään. 

    On tain­nut myös autoi­lu ja len­tä­mi­nen lisään­tyä. Ei hyvä (fos­sii­li­sil­la).

    Ihmet­te­lin tätä kyl­lä kun ei Kää­riäi­nen niin monen hal­li­tus­vuo­den aika­na saa­nut Ner­koon ohi­tus­tie­tä aikaan vaik­ka lähel­lä asuukin. 

    Hel­sin­ki­läi­sil­le polii­ti­koil­le kaik­ki on näkö­jään mah­dol­lis­ta. Jopa kun­nan inves­toin­nit pai­kal­lis­lii­ken­tee­seen rahoit­taa val­tio, vaik­ka on lama, ja muu­al­la säästetään.

    Vii­me aikoi­na on tul­lut hyvin sel­väk­si, että sääs­tä­mäl­lä tien­kun­nos­sa­pi­dos­ta tuho­taan tiet nopeam­min. Paik­kaa­mi­nen on sama kuin las­ki­si pak­ka­ses­sa alleen. 

    Kun­nos­sa­pi­to on hyvä asia. Paik­kaa­mi­nen­kin kel­paa minul­le siel­lä, mis­sä rahaa ei ole täy­teen pääl­lys­tyk­seen. Se mer­kit­see vain nopeus­ra­joi­tus­ten las­kua, kun­nes teh­dään taas isom­pi kunnostus.

    Vaik­ka ei välit­täi­si tuon tai­vaal­lis­ta niis­tä, jot­ka asu­vat vaik­ka niin­kin kar­meas­sa tup­pu­ky­läs­sä kuin Iisal­mes­sa (enti­nen koti­kau­pun­ki­ni), niin siel­lä sil­ti asuu ihmi­siä, joil­la on oikeus tur­val­li­siin tei­hin (pää­väy­lät ja vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­dyt pät­kät) ja toi­mi­vaan vesihuoltoon. 

    Jot­kut ovat jopa jou­tu­neet muut­ta­maan siel­tä kar­me­aan kivis­lum­miin, Hel­sin­kiin :-). Joku halu­aa myös oikeu­den kir­kas­ve­ti­seen kai­voon ja rau­hal­li­siin polkuihin.

    Siis aivan perus­in­fra täy­tyy pitää kun­nos­sa, siel­lä mis­sä ihmi­siä elää pysy­väs­ti. Sitä ei pidä unoh­taa, vaik­ka miten kan­nat­taa Suo­men ainoan var­si­nai­sen kau­pun­gin kehittämistä.

    Mut­ta nyt täs­tä unoh­tui se, kenen rahal­la kehi­te­tään. Val­tion­ko pitää kus­tan­taa suu­rim­pien kau­pun­kien sisäi­sen lii­ken­teen kehit­tä­mi­nen (vaan ei mui­den)? Ja mil­jar­dil­la­ko lama-aikana?

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­nal­le ei pal­jon voi Jät­kä­saa­res­sa men­nä, kos­ka meri. Maan pääl­lä ne mak­sa­vat noin 5000 €/neliöeli 150 000 €/paikka.(miksi auto­pai­kan hin­ta oli­si olen­nai­ses­ti hal­vem­pi kuin asun­non hin­ta?) Rat­kai­su tie­tys­ti ei oli­si, että auto­paik­ko­ja varat­tai­siin vain niil­le, jot­ka halua­vat ostaa sel­lai­sen 150 000 €/kpl, jol­loin Jät­kä­saa­reen vali­koi­tui­si autot­to­mia, sil­lä onhan kan­ta­kau­pun­gin koti­ta­louk­sis­ta joka tapauk­ses­sa enem­mis­tö autot­to­mia, mut­ta tämän tiel­lä ovat samat kol­me syy­tä kuin tasa-arvoi­sen avio­lii­ton­kin tiel­lä: kokoo­mus, kokoo­mus ja kokoomus.

    Autot­to­mis­sa talois­sa asui­si tie­ten­kin suh­teel­li­sen pal­jon vih­rei­tä äänes­tä­jiä. Ehkä kokoo­mus arvioi kan­na­tus­pro­sent­tin­sa las­ke­van, jos kau­pun­kia raken­ne­taan tuol­lai­sek­si. Ja ja samas­ta syys­tä kai vih­reät, vih­reät, vih­reät halua­vat hävit­tää väl­jät oma­ko­ti­ta­loa­lu­eet, golf­ken­tät ja maa­seu­tua­su­mi­sen. Sel­lais­ta se poli­tiik­ka kai on. 🙂

  76. Juho Laa­tu: Pil­ven­piir­tä­jil­lä täy­den­net­ty­nä tämä voi­si hyvin­kin olla monien city­vih­rei­den ihan­noi­maa tii­vis­tä ihmis­lä­heis­tä keskustaa.

    Suo­men levey­sas­teil­la ja sää­olo­suh­teis­sa pil­ven­piir­tä­jät ja viih­tyi­sä katu­ti­la sul­ke­vat toi­sen­sa pois. Ne sopi­vat hyvin toi­mis­to­ra­ken­ta­mi­seen kes­kus­ta-aluei­den ulko­puo­lel­le, jos­sa ulko­ti­la on toi­sar­vois­ta ja äärim­mäi­ses­tä raken­nus­te­hok­kuu­des­ta on kon­kreet­tis­ta hyö­tyä. Esi­mer­kik­si Kei­la­nie­mes­sä tämä on ymmär­ret­ty, Rus­kea­suol­la ei.

    Kor­kea ja tiheä toi­mis­to­ra­ken­ta­mi­nen työ­paik­ka-alueil­le vapaut­taa kes­kus­tas­ta tilaa asu­mi­seen. Asui­na­luei­den katu­ti­laa on tur­ha pila­ta yli­kor­keal­la raken­ta­mi­sel­la. Käve­ly­mit­ta­kaa­van kort­te­li­ra­ken­tees­sa tasa­maal­la nel­jä ker­ros­ta ja kivi­jal­ka tuot­taa hyvän ja valoi­san lop­pu­tu­lok­sen ilman kuilumaisuutta.

    Huo­noin lop­pu­tu­los saa­vu­te­taan tiput­te­le­mal­la kor­kei­ta raken­nuk­sia väl­jäs­ti kivi­ken­täl­le kuten Pasi­lan sil­lan ete­lä­puo­lel­le on suun­ni­tel­tu. Näin ei saa­da jat­ku­mo­ja sisä- eikä ulkotiloihin.

  77. Onko muu­ten pois­sul­jet­tua, että Hel­sin­ki leviäi­si merel­le? Meri­hän on Hel­sin­gin edus­tal­la matalaa. 

    Val­taa­han Tam­pe­re­kin pin­ta-alaa Näsi­jär­vel­tä, jäl­leen kerran.

    Esi­mer­kik­si Mei­lah­ti-Kuusi­saa­ri-Leh­ti­saa­ri-Kas­ki­saa­ri-Laut­ta­saa­ri-Ruo­ho­lah­ti kaa­ren ja kau­pun­gin väliin jää­vän meria­lu­een täyt­tä­mi­nen toi­si sel­lai­set 6–7 neliö­ki­lo­met­riä uut­ta pin­ta-ala raken­ta­mi­sel­le. Eli aika­lail­la saman ver­ran, kuin Hel­sin­gin “kes­kus­tan” pin­ta-ala on. Siis tuos­sa niemennokassa.

    Samoin itä­puo­lel­la “van­han­kau­pun­gin­sel­kä”, oli­si kulos­aa­ren ansios­ta täy­tet­tä­vis­sä aika helposti.

    Onhan tuol­la vie­lä län­nes­sä tuo Laajalahtikin.

  78. Nämä rai­de­suun­ni­tel­mat on teh­ty aika­na, jol­loin Suo­men talous vie­lä kas­voi. Tänään­kin on jul­kis­tet­tu mon­ta tilas­toa (tials­to­kes­kus, tul­li), joi­den perus­teel­la moni öky-inves­toin­ti sai­si jää­dä teke­mät­tä var­sin­kin, kun ei ole kysees­sä inves­toin­ti tuot­ta­vaan toi­min­taan. Päin­vas­toin nämä ihmis­ten­kul­jet­ta­mis­pal­ve­lut tai­ta­vat kas­vat­taa kan­san­ta­lou­den kestävyysvajetta.

  79. Evert The Never­Rest:
    Nämä rai­de­suun­ni­tel­mat on teh­ty aika­na, jol­loin Suo­men talous vie­lä kas­voi. Tänään­kin on jul­kis­tet­tu mon­ta tilas­toa (tials­to­kes­kus, tul­li), joi­den perus­teel­la moni öky-inves­toin­ti sai­si jää­dä teke­mät­tä var­sin­kin, kun ei ole kysees­sä inves­toin­ti tuot­ta­vaan toi­min­taan. Päin­vas­toin nämä ihmis­ten­kul­jet­ta­mis­pal­ve­lut tai­ta­vat kas­vat­taa kan­san­ta­lou­den kestävyysvajetta.

    Eikös täs­sä kui­ten­kin ole taus­tal­la se, että Hel­sin­gin ja pää­kau­pun­ki­seu­dun asu­kas­mää­rä tulee talous­kas­vus­ta riip­pu­mat­ta joka tapauk­ses­sa kasvamaan?

    1. Tiet5ysti, jos sote­pii­ri hank­kii yhdel­lä han­kin­nal­la koi­ko eri­kois­sai­raan­hoi­don sydä­men­siir­toi­nen, ei sii­nä tai­da olla moni yksi­tyi­nen kyke­ne­vä tar­jous­ta tekemään.
      Mut­ta pitäi­si men­nä Ruot­sin mall­lin kal­tai­seen poti­laan valin­taan. Sote­palf­ve­lu­jen kil­paiö­ut­ta­mi­nen on vai­keus­as­tee­na samaa luok­kaa kuin kil­pai­lö­ut­taa sin­fo­nia­kon­ser­tin tilaus sävel­tä­jil­tä (aiem­pia suo­ri­tuk­sia ei saa ottaa huo­mioon). On joj­ko otet­ta­va hal­vin laa­dus­ta piit­taa­mat­ta tai yri­tet­tä­vä mää­ri­tel­lä laa­tu nuot­tien luku­mää­rän tai jon­kin muun yhtä jär­ke­vän suu­reen mukaan. Kui­ten­kin tuhan­net musiin­kin kuu­li­jat tekvät näi­tä valin­to­ja päivässä.

  80. Samoin itä­puo­lel­la “van­han­kau­pun­gin­sel­kä”, oli­si Kulos­aa­ren ansios­ta täy­tet­tä­vis­sä aika helposti.

    Onhan tuol­la vie­lä län­nes­sä tuo Laajalahtikin.

    Näi­den lah­tien patoa­mi­nen umpeen ei ole järin ympä­ris­töys­tä­väl­lis­tä, kos­ka niis­tä toden­nä­köi­ses­ti tuli­si sen jäl­keen hai­se­via lika­lam­mi­koi­ta. Pitää ymmär­tää, ettei­vät kaik­ki pää­kau­pun­ki­seu­dul­le muut­ta­vat mah­du asu­maan Viron­nie­mel­le, vaan suu­rin osa jou­tuu tur­vau­tu­maan lähiö­vyö­hyk­kee­seen. On poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä ja kaa­voi­tuk­ses­ta kiin­ni, miten hyvin jouk­ko­lii­ken­ne toi­mii siel­tä niin säteit­täin kuin poikittainkin.

  81. tuen mak­sa­ja: Oli­si­ko kui­ten­kin niin, että nii­tä papu­ja ei kan­nat­tai­si las­kea ihan hit­sin tark­kaan vaan aja­tel­la palvelua. 

    Luu­li­si tosi­aan, ettei pal­ve­lu­jen saa­vu­tet­ta­vuut­ta kan­nat­tai­si enää las­kea tai piden­tää nii­hin kulu­vaa aikaa aina­kaan, jos halu­taan kor­va­ta hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä julkisilla.

  82. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Myös Hel­sin­gis­sä lak­kau­te­taan sel­lai­set bus­si­vuo­rot, jois­sa on mat­kus­ta­jia vain kou­ral­li­nen. Pait­si tie­tys­ti lin­ja 17, mut­ta se onkin ihan eri juttu.

    Ja ne kie­mu­rai­sia reit­te­jä aja­vat paket­ti­au­tot, joi­ta ei käy­tä kukaan.

  83. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen:
    Onko muu­ten pois­sul­jet­tua, että Hel­sin­ki leviäi­si merelle? 

    On.

    Tuo on aja­tus, jol­lais­ta ei kukaan Hel­sin­kiä ja sen par­hai­ta omi­nais­piir­tei­tä arvos­ta­va voi jär­jis­sään esittää.

    Jos et satu tie­tä­mään, mil­tä meren­täy­töt näyt­tä­vät, niin sopii käy­dä vaik­ka Jät­kä­saa­res­sa kat­se­le­mas­sa. Vie­lä sel­keäm­män kuvan meren­täyt­tö­jen mai­se­mal­li­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta saa, jos on aikaa kul­kea jalan ja pysäh­tyä kes­kel­le Laut­ta­saa­ren sil­taa (ete­läi­sel­le jal­ka­käy­tä­väl­le) ja suun­na­ta kat­se suun­taan ete­lä-kaak­ko. Etäi­syyt­tä lie­nee siel­tä Jät­kä­saa­ren län­ti­sim­pään kul­maan noin kah­dek­san­sa­taa met­riä (800m).

  84. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    Tuo on aja­tus, jol­lais­ta ei kukaan Hel­sin­kiä ja sen par­hai­ta omi­nais­piir­tei­tä arvos­ta­va voi jär­jis­sään esittää. 

    No tämä­hän riip­puu täy­sin sii­tä, että mis­tä Hel­sin­gis­sä kukin sat­tuu pitämään. 

    Fle­vo­pol­der, Palm Juvei­rah, Liber­ty Sta­te Park… Maa­il­mal­la näi­tä riit­tää eri tarkoituksiin.

    Ja hei, voi­si­han sitä kokeil­la poh­jo­lan Venet­si­aa­kin. Tal­vel­la jää­kel­kat ja luis­ti­met, kesäl­lä veneet. 

    Ylös ei kel­paa, merel­le ei kel­paa, maa­seu­dul­le ei kel­paa. Ehkä Hel­sin­kiä kan­nat­taa sit­ten laa­jen­taa alas­päin? Sii­tä tosi city­vih­reäl­le eko­luo­la, ikku­na­ton asun­to, ei tar­vit­se läm­mi­ty­se­ner­gi­aa — äiti­maa hoi­taa sen. ;-]

  85. spot­tu: Suo­men levey­sas­teil­la ja sää­olo­suh­teis­sa pil­ven­piir­tä­jät ja viih­tyi­sä katu­ti­la sul­ke­vat toi­sen­sa pois. 

    Pil­ven­piir­tä­jät tai­ta­vat useim­mi­ten muo­dos­taa “katu­ti­lan” sisäl­leen, vähän samaan tapaan kuin ostoskeskukset.

    Asui­na­luei­den katu­ti­laa on tur­ha pila­ta yli­kor­keal­la rakentamisella. 

    Hel­sin­ki voi­si tosi­aan pää­sään­töi­ses­ti lopet­taa tii­vis­tä­mi­sen kai­kil­la nyt viih­tyi­sik­si tul­kit­ta­vil­la alueilla.

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­nal­le ei pal­jon voi Jät­kä­saa­res­sa men­nä, kos­ka meri. Maan pääl­lä ne mak­sa­vat noin 5000 €/neliöeli 150 000 €/paikka.(miksi auto­pai­kan hin­ta oli­si olen­nai­ses­ti hal­vem­pi kuin asun­non hin­ta?) Rat­kai­su tie­tys­ti ei oli­si, että auto­paik­ko­ja varat­tai­siin vain niil­le, jot­ka halua­vat ostaa sel­lai­sen 150 000 €/kpl, jol­loin Jät­kä­saa­reen vali­koi­tui­si autot­to­mia, sil­lä onhan kan­ta­kau­pun­gin koti­ta­louk­sis­ta joka tapauk­ses­sa enem­mis­tö autot­to­mia, mut­ta tämän tiel­lä ovat samat kol­me syy­tä kuin tasa-arvoi­sen avio­lii­ton­kin tiel­lä: kokoo­mus, kokoo­mus ja kokoomus.

    Meren pin­nan alle raken­ta­mi­nen Jät­kä­saa­reen on mah­dol­lis­ta, eikä välttt­mät­tä tol­ku­to­man kal­lis­ta. Hin­ta­via pai­kat voat, ja se pitää näkyä myös pai­kan vuo­kras­sa / lunastushinnassa.

  87. Juho Laa­tu: Pil­ven­piir­tä­jät tai­ta­vat useim­mi­ten muo­dos­taa “katu­ti­lan” sisäl­leen, vähän samaan tapaan kuin ostoskeskukset.

    Useim­mi­ten eivät, jos­kus kyl­lä. En nyt muis­ta aktii­vi­ses­ti pal­loil­lee­ni pil­ven­piir­tä­jien kel­la­reis­sa ja aulois­sa muu­al­la kuin Tokios­sa. Toi­mis­toa­luei­den jul­ki­nen tai puo­li­jul­ki­nen tila on pää­sään­töi­ses­ti kovin anke­aa epäkaupunkia.

    Juho Laa­tu: Hel­sin­ki voi­si tosi­aan pää­sään­töi­ses­ti lopet­taa tii­vis­tä­mi­sen kai­kil­la nyt viih­tyi­sik­si tul­kit­ta­vil­la alueilla.

    Mitä tahan­sa raken­ne­taan, niin aina on jouk­ko ihmi­siä joi­den mie­les­tä tuho­taan kes­kei­siä viih­tyi­syy­sar­vo­ja. Täl­lä kri­tee­ril­lä tus­kin edes Län­si­väy­lää saa­tai­siin bule­var­di­soi­tua kun alu­een omi­nais­piir­teet eli ava­rat näky­mät ja run­sas lii­ken­ne­vih­reä kärsivät.

  88. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen: No tämä­hän riip­puu täy­sin sii­tä, että mis­tä Hel­sin­gis­sä kukin sat­tuu pitämään.

    Ylös ei kel­paa, merel­le ei kel­paa, maa­seu­dul­le ei kel­paa. Ehkä Hel­sin­kiä kan­nat­taa sit­ten laa­jen­taa alas­päin? Sii­tä tosi city­vih­reäl­le eko­luo­la, ikku­na­ton asun­to, ei tar­vit­se läm­mi­ty­se­ner­gi­aa – äiti­maa hoi­taa sen. ;-] 

    Kuka sanoi, ettei maa­seu­dun suun­taan kel­paa? Sata­ma­kau­pun­gin luon­nol­li­sin kas­vusuun­ta­han on sisä­maa­han päin.

  89. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen: No tämä­hän riip­puu täy­sin sii­tä, että mis­tä Hel­sin­gis­sä kukin sat­tuu pitämään. 

    Fle­vo­pol­der, Palm Juvei­rah, Liber­ty Sta­te Park… Maa­il­mal­la näi­tä riit­tää eri tarkoituksiin.

    Ja hei, voi­si­han sitä kokeil­la poh­jo­lan Venet­si­aa­kin. Tal­vel­la jää­kel­kat ja luis­ti­met, kesäl­lä veneet. 

    Ylös ei kel­paa, merel­le ei kel­paa, maa­seu­dul­le ei kel­paa. Ehkä Hel­sin­kiä kan­nat­taa sit­ten laa­jen­taa alas­päin? Sii­tä tosi city­vih­reäl­le eko­luo­la, ikku­na­ton asun­to, ei tar­vit­se läm­mi­ty­se­ner­gi­aa – äiti­maa hoi­taa sen. ;-] 

    1) Fle­vo­pol­der:

    Hol­lan­nis­sa (=Alan­ko­maat, engl. Net­her­lands) on tosi­aan val­lat­tu maa­ta meren peit­tä­mil­tä alueil­ta. Siel­lä, kuten monel­la muul­la­kin ala­val­la alu­eel­la jou­du­taan elä­mään jat­ku­van tul­va­ris­kin alla. Esi­mer­kik­si Fle­vo­lan­din alu­eel­la sijait­se­va kau­pun­ki Lelys­tad, jos­sa lie­nee tätä nykyä yli 76 000 asu­kas­ta, on kes­ki­mää­rin 3 met­riä meren pin­nan ala­puo­lel­la. Ei ihme, että sen asu­kas­ti­heys on (mah­dol­li­ses­ti tul­va­ris­kin takia) vain 329 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­ril­lä. Hol­lan­nis­sa, kuten kaik­kial­la tul­va­ris­kin koh­tee­na ole­vil­la alueil­la, on var­maan­kin aja­tel­tu myös alu­een eva­kuoin­tia. Mah­ta­vat­ko Lelys­ta­din asuk­kaat nuk­kua nykyi­sin yön­sä rau­hal­li­sem­min mie­lin kuin vuo­den 1953 suur­tul­van jälkeen?

    Jos tuo­ta samaa (Hol­lan­ti­lai­sen esi­mer­kin) asu­kas­ti­heyt­tä sovel­let­tai­siin esi­mer­kik­si Koi­vusaa­ren uusim­paan osay­leis­kaa­va­suun­ni­tel­maan, saa­tai­siin alu­eel­le mah­tu­maan ilmei­ses­ti mojo­vat 43 asu­kas­ta, mikä toki Koi­vusaa­ri ja sen ympä­ris­tö huo­mioi­den vai­kut­tai­si huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­mäl­tä mitoi­tuk­sel­ta kuin nykyi­nen uto­pis­ti­nen suun­ni­tel­ma, yli 5000 asuk­kaan “sil­li­tyn­ny­ri”.

    2) Palm Juvei­rah (p.o. ilmei­ses­ti olla “Palm Jumeirah”)

    Ara­bie­mi­raa­teis­sa on pai­kal­lis­ten olo­suh­tei­den vuok­si ran­ta­vii­va ollut mel­ko suo­ra, min­kä vuok­si sin­ne on öljy­ra­hoil­la raken­net­tu autio­maan ran­nas­ta ulos­päin val­tai­sa, tai­vaal­ta käsin kat­sel­les­sa pal­mu­puu­ta muis­tut­ta­va kuvio pen­ger­ryk­sis­tä. Täy­sin kei­no­te­koi­nen kuvio, jol­lai­nen ei aina­kaan Hel­sin­kiin sovi (vaik­ka tääl­lä jos­kus ilmas­ton­muu­tok­sen myö­tä pal­mut viihtyisivätkin).

    Mik­si ihmees­sä Hel­sin­gis­sä pitäi­si sisä­saa­ris­ton vesia­lu­eet täyt­tää? Jot­ta lop­pu­tu­lok­se­na saa­tai­siin kau­pun­gil­le suo­rem­pi meren­ran­ta? Eihän tuos­sa oli­si mitään järkeä. 

    Epäi­len lisäk­si, että lou­heen ja soran riit­tä­vyy­den var­mis­ta­mi­sek­si tuol­lai­seen jät­ti­hank­kee­seen, pitäi­si Län­si­met­ron lou­hin­taa jat­kaa ehkä jopa Osloon asti, Pisa­ra­met­roa Uts­joel­le ja itäis­tä met­ro­lin­jaa Kot­kaan, ellei perä­ti Pie­ta­riin asti! (Onko Pie­ta­rin met­ron rai­de­vä­li sama kuin Helsingissä?)

    Vas­taa­via, öljye­mi­raat­tien raha­va­ro­ja ei Hel­sin­gil­lä ole, joten ainoa asia, mikä tuos­sa Abu Dha­bis­ta koil­li­seen sijait­se­van asui­na­lu­een raken­ta­mi­ses­sa voi antaa Hel­sin­gil­le aihet­ta poh­din­taan on saman ilman­suun­nan (koil­li­nen) hyö­dyn­tä­mi­nen kau­pun­gin uudis­ra­ken­nus­koh­tei­den sijain­tia mietittäessä.

    3) Liber­ty Sta­te Park

    Eikö Hel­sin­gis­sä jo ole tuon puis­ton oloi­sia aluei­ta? Kuvien perus­teel­la paik­ka muis­tut­taa mm. nur­mi­kent­tää Eiran­ran­nan talo­jen ja ran­nan välis­tä. Toi­nen vas­taa­va alue on näh­däk­se­ni Ara­bian­ran­nan talo­jen ja ran­nan välis­sä, vas­taa­va kol­mas alue löy­tyy Pik­ku-Huo­pa­lah­den itä­ran­nal­ta. Haluat­ko ken­ties perus­taa uuden golf­ken­tän tai var­mis­taa Hel­sin­gis­sä jo nyt aika run­sas­lu­kui­si­na pesi­vien val­ko­pos­ki­han­hien kan­nan räjäh­dys­mäi­sen kas­vun yhtei­sil­lä verovaroilla? 

    Kier­täi­sit­kö mie­lum­min ruo­ho­kent­tää kuin Töö­lön­lah­tea? Töö­lön­lah­ti ja Eläin­tar­han­lah­ti­han ovat nii­tä kaik­kein kes­kei­sim­piä vesia­luei­ta Hel­sin­gis­sä, Ete­lä­sa­ta­man lisäksi. 

    Kana­vas­sa luis­te­lua en läh­ti­si tal­vel­la kokei­le­maan Aurin­ko­lah­den itä­reu­nal­la tai Ruo­ho­lah­des­sa­kaan, mut­ta jos haluat itse vält­tä­mät­tä kokeil­la, mitä en suo­sit­te­le, ota nyt aina­kin jää­nas­ka­lit, pelas­tus­lii­vit ja ran­nal­la pelas­tus­ren­kaan ja ‑köy­den kans­sa käve­le­vä kave­ri mukaan, sil­tä varal­ta, että vir­tauk­set ovat teh­neet jään petol­li­sen ohuek­si ja hei­kok­si. Sitä olen aina välil­lä ihmet­tel­lyt, mihin nii­tä mer­ta koh­ti, aina vesi­ra­jaan asti las­keu­tu­via levei­tä, kivi­siä por­taik­ko­ja noil­la uusim­mil­la asui­na­lueil­la ja vie­lä uudem­mis­sa suun­ni­tel­mis­sa oikein on tar­koi­tus käyt­tää? Ovat­ko ne käy­tön osal­ta hin­tan­sa väärt­te­jä mis­sään jär­ke­väs­sä suh­tees­sa? Havain­to­je­ni perus­teel­la roh­ke­nen asi­aa epäillä.

    Joh­to­pää­tös:

    Inves­toin­nit rai­de­lii­ken­teen, ja eri­tyi­ses­ti nope­aan sel­lai­sen, sekä viih­tyi­siin asui­na­luei­siin säteit­täin Hel­sin­gis­tä sisä­maan suun­taan, sekä kehä­mäi­ses­ti, Hel­sin­ki kes­ki­pis­tee­nä, lii­ken­ne­ver­kos­toa kehit­täen vai­kut­taa jär­ke­väl­tä poli­tii­kal­ta, jos pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tar­vi­taan asun­to­ja kym­me­nil­le- ja sadoil­le­tu­han­sil­le uusil­le asuk­kail­le, jot­ka eivät miten­kään voi jär­ke­väs­ti mitoit­taen mah­tua Hel­sin­gin nykyis­ten rajo­jen sisä­puo­lel­le. Ei suo­ma­lai­sia pidä yrit­tää sul­loa Viron­nie­mel­le tai sen lähi­tun­tu­maan (kuin Tokion asuk­kai­ta ruuh­ka­met­ron vau­nui­hin). Toi­mi­va, elin­kel­poi­nen kau­pun­ki tar­vit­see tehok­kaan lii­ken­ne­jär­jes­tel­män ja rai­de­lii­ken­ne voi sel­lai­sen tarjota.

  90. Vel­kai­sen val­tion­ta­lou­den kan­nal­ta on pal­jon mer­kit­tä­väm­pi ongel­ma se, ettei vien­ti vedä, kuin se, ettei Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen jouk­ko­lii­ken­ne vedä.

    Sik­si infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­sen puit­teis­sa toteu­tet­ta­va elvy­tys, jos se suun­na­taan rau­ta­tie­ver­kos­toon, pitää mie­luum­min sijoit­taa Poh­jois-Suo­men kai­van­nais­teol­li­suu­den tar­pei­ta hyödyttämään. 

    Meil­lä on huu­ta­va pula kil­pai­lu­ky­kyi­sis­tä ja kysyn­tää sisäl­tä­vis­tä vien­ti­tuot­teis­ta. Kai­van­nais­teol­li­suu­den jalos­teet mene­vät lähes koko­naan vien­tiin ja kysyn­tää riittää.

    Soklin fos­faat­ti lie­nee näis­tä se mer­kit­tä­vin mine­raa­li. Kuin­ka suu­res­ta kul­je­tus­tar­pees­ta on kyse, sitä kuvan­nee Sii­lin­jär­ven fos­faat­ti­kai­vok­sel­la rikas­tet­ta­van apa­tii­tin rah­taus. Rek­ka-auto kul­jet­taa kai­vok­sel­ta kol­men kilo­met­rin pääs­sä ole­val­le lan­noi­te­tuo­tan­non teh­da­sa­lu­eel­le kes­key­ty­mät­tö­mä­nä kol­mi­vuo­ro­työ­nä apa­tiit­tia seit­se­mä­nä päi­vä­nä vii­kos­sa. Siis useam­man juna­vau­nun tun­nis­sa. (Tämä oli tilan­ne, kun olin vuo­sia sit­ten teh­tail­la ja kai­vok­sel­la töis­sä. Tämän jäl­keen apa­tii­tin tuo­tan­toa on enti­ses­tään tehostettu.)

    Jos Sokliin saa­daan fos­faa­tin rikas­ta­mi­nen käyn­tiin, siel­tä läh­tee jat­ku­vas­ti juna­vau­nu­ja jat­ko­ja­los­tus­ta var­ten lan­noi­te­teol­li­suu­den tar­pei­siin. Nyt­hän on Soklin tule­van kai­vok­sen osal­ta tar­jol­la sel­lai­nen uhka­ku­va, että niin kul­je­tuk­set, kuin myös jat­ko­ja­los­tus siir­ty­vät venä­läis­ten hyväk­si ja Venä­jän maaperälle.

  91. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen:
    Ylös ei kel­paa, merel­le ei kel­paa, maa­seu­dul­le ei kel­paa. Ehkä Hel­sin­kiä kan­nat­taa sit­ten laa­jen­taa alas­päin? Sii­tä tosi city­vih­reäl­le eko­luo­la, ikku­na­ton asun­to, ei tar­vit­se läm­mi­ty­se­ner­gi­aa – äiti­maa hoi­taa sen. ;-] 

    Epäi­len, että on käy­tän­nön syi­tä, mik­si täl­lai­sia ei ole kos­kaan toteutettu:
    http://www.citylab.com/design/2012/08/youve-heard-skyscrapers-what-about-depthscraper/2879/

  92. Arvo­mie­hel­le 1.7.2014 kel­lo 8:58: näyt­tää vali­tet­ta­vas­ti sil­tä, että val­tion kam­ree­rit ovat asial­la Soklis­sa vaan ei Pisara-radalla.
    http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194908430417/artikkeli/soklin_ratarahoista_ei_sittenkaan_paatosta_siirtomaapolitiikkaa.html

    Type­rin lop­pu­tu­los ei näy Lapin Kan­sas­sa vaan Koti-Lapin jutus­sa 18.6.2014 “Soklin mal­mi kumi­pyö­ril­le?” (ei löy­dy netistä):
    “Vii­me aikoi­hin asti kai­vos­yh­tiön kan­ta on ollut, että Sokli — Kel­lo­sel­kä ‑rata on kul­je­tuk­sil­le ainoa vaih­toeh­to. Yara on ilmoit­ta­nut tar­vit­se­van­sa val­tion tukea noin puo­let radan hin­nas­ta. Nyt kan­ta kul­je­tus­ta­paan on lieventynyt.
    — Jos val­tio ei läh­de tuke­maan rataa, olem­me val­mii­ta tut­ki­maan myös maan­tie­kul­je­tus­ten mah­dol­li­suu­den, logis­tii­ka­pääl­lik­kö Eero Hem­ming Yara Minin­gis­ta muotoilee.

    Maan­tie­kul­je­tuk­si­na Soklin mal­mios­ta voi­daan hänen mukaan­sa ehkä hyö­dyn­tää vain rik­kain osa, jon­ka on arvioi­tu riit­tä­vän 20 vuo­dek­si. Soklis­sa oli­si lou­hit­ta­vaa tämän jäl­keen­kin kym­me­nik­si vuo­sik­si, mut­ta yhtiön arvion mukaan köy­hem­män mal­min hyö­dyn­tä­mi­nen näyt­tää kumi­pyö­ril­lä kul­je­tet­tu­na kannattamattomalta.” 

    Val­tio siis kam­pit­taa lei­pää tuo­van kai­vok­sen mah­dol­li­sim­man teho­kas­ta toi­min­taa samaan aikaan kun se val­mis­te­lee talou­del­li­ses­ti tur­haa mil­jar­di­han­ket­ta Hel­sin­gis­sä. Tai­taa­pa tuo­re val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Rin­ne­kin olla tai­ka­sei­nä­mie­hiä muun hal­li­tuk­sen tapaan.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/137235-pisara-rata-on-talousfossiili

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  93. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen:
    Onko muu­ten pois­sul­jet­tua, että Hel­sin­ki leviäi­si merel­le? Meri­hän on Hel­sin­gin edus­tal­la matalaa. 

    Val­taa­han Tam­pe­re­kin pin­ta-alaa Näsi­jär­vel­tä, jäl­leen kerran.

    Esi­mer­kik­si Mei­lah­ti-Kuusi­saa­ri-Leh­ti­saa­ri-Kas­ki­saa­ri-Laut­ta­saa­ri-Ruo­ho­lah­ti kaa­ren ja kau­pun­gin väliin jää­vän meria­lu­een täyt­tä­mi­nen toi­si sel­lai­set 6–7 neliö­ki­lo­met­riä uut­ta pin­ta-ala raken­ta­mi­sel­le. Eli aika­lail­la saman ver­ran, kuin Hel­sin­gin “kes­kus­tan” pin­ta-ala on. Siis tuos­sa niemennokassa.

    Samoin itä­puo­lel­la “van­han­kau­pun­gin­sel­kä”, oli­si kulos­aa­ren ansios­ta täy­tet­tä­vis­sä aika helposti.

    Onhan tuol­la vie­lä län­nes­sä tuo Laajalahtikin.

    Niin­hän sitä pitäi­si levit­tää, mut­ta pai­kal­li­set nim­byt pitä­vät lah­tia tie­ten­kin luon­non­suo­je­lul­li­ses­ti ja kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti ainut­laa­tui­si­na. Onnek­si sen­tään Jät­kä­saa­ri ja Sör­näi­nen täy­tet­tiin aikoinaan.

  94. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen: Fle­vo­pol­der, Palm Juvei­rah, Liber­ty Sta­te Park… Maa­il­mal­la näi­tä riit­tää eri tarkoituksiin.

    Että kai­kis­ta maa­il­man pai­kois­ta pitäi­si vali­ta Dubai ja New Jer­sey kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­li­sik­si esi­ku­vik­si? O tem­po­ra, o mores.

  95. ehkä­pä hie­man off topic, mut­ta en ymmär­rä mitä jär­keä Suo­men val­tiol­la oli­si tukea ken­ties jos­kus tule­vai­suu­des­sa huol­to­var­muu­den­kin kan­nal­ta tär­keän fos­fo­rin lou­hi­mis­ta mah­dol­li­sim­man nopeas­ti suo­men maa­pe­räs­tä nor­ja­lai­sen Yaran pus­siin. ken­ties paras perus­te kai­vos­ten myyn­ti ulkoi­mail­le oli­kin sii­nä ettei aina­kaan koti­mai­suu­den takia sub­ven­toi­da käsit­tä­mät­tö­mäs­ti toi­min­taa, joka pit­käl­lä täh­täi­mel­lä muo­dos­tui­si kan­nat­ta­vak­si muutenkin.

    1. Olen Jan­ne H:n kans­sa täy­sin samaa miel­tä. Ensin fos­faat­tie­siin­ty­mä myy­tiin nor­ja­lai­sil­le ale­hin­nal­le ja nyt val­tion pitäi­si sub­ven­toi­da kai­vos­toi­min­taa kus­tan­ta­mal­la kai­vok­sen ratayhteys.

  96. Jos Soklis­sa vuol­laan kul­taa, niin mik­si Yara ei sit­ten inves­toi rataan? Pitäi­si­kö val­tion ostaa pojil­le lapiotkin?

  97. Juho Laa­tu:
    Hel­sin­ki voi­si tosi­aan pää­sään­töi­ses­ti lopet­taa tii­vis­tä­mi­sen kai­kil­la nyt viih­tyi­sik­si tul­kit­ta­vil­la alueilla.

    Mitä ihmeen viih­tyi­syyt­tä Hel­sin­gis­sä on. En todel­la­kaan ole aja­nut sitä kol­kas­ta kolk­kaan, mut­ta useam­pi kil­sa on satun­nai­ses­ti kes­kus­tan tie­noil­la tul­lut ajet­tua ja oma mie­li­ku­va­ni mai­se­mis­ta on ruma, rumem­pi, vie­lä rumem­pi. Sin­ne voi raken­taa mitä vaan eikä se takuul­la tule huonommaksi.
    Mitä tulee pil­ven­piir­tä­jän auto­paik­koi­hin, niin elo­ku­vis­sa­han on näky­nyt juma­lat­to­man iso­ja park­ki­ta­lo­ja. Sin­ne kyl­lä mah­tuu auto­ja vaik­ka kuin­ka paljon.

  98. Kale­vi Kämä­räi­nen:

    Vii­me aikoi­hin asti kai­vos­yh­tiön kan­ta on ollut, että Sokli – Kel­lo­sel­kä ‑rata on kul­je­tuk­sil­le ainoa vaih­toeh­to. Yara on ilmoit­ta­nut tar­vit­se­van­sa val­tion tukea noin puo­let radan hin­nas­ta. Nyt kan­ta kul­je­tus­ta­paan on lieventynyt.
    — Jos val­tio ei läh­de tuke­maan rataa, olem­me val­mii­ta tut­ki­maan myös maan­tie­kul­je­tus­ten mah­dol­li­suu­den, logis­tii­ka­pääl­lik­kö Eero Hem­ming Yara Minin­gis­ta muotoilee.”

    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa on vain yksi vika, ennen pit­kää veron­mak­sa­jien rahat lop­pu­vat. Mikä kum­ma sii­nä on, että aina pitää men­nä ensim­mäi­sek­si val­tion pus­sil­le, vaik­ka kysees­sä on pörssiyhtiö.

    Eikös sil­lä lähes-ilmai­sek­si-lah­joi­te­tul­la fos­faat­tie­siin­ty­mäl­lä tai siis sen tuo­toil­la nyt mil­lään oli­si varaa raken­taa rata itse? Tai ostaa raken­nus­pal­ve­lu par­hai­ten tarjoavalta?

  99. Mik­ko Num­me­lin: …Pitää ymmär­tää, ettei­vät kaik­ki pää­kau­pun­ki­seu­dul­le muut­ta­vat mah­du asu­maan Viron­nie­mel­le, vaan suu­rin osa jou­tuu tur­vau­tu­maan lähiövyöhykkeeseen… 

    Lähiö­vyö­hy­ke on lähi­vuo­sien suu­ri ongel­ma. Raken­nus­kan­ta alkaa 60-luvun ja sitä uudem­mis­sa lähiöis­sä sit­ten vuo­ro­tel­len olla finaa­lis­sa eikä sii­hen kan­na­ta enää tuh­la­ta. Ns lähiö­pro­jek­tit ovat täy­sin huk­kaan hei­tet­tyä rahaa.

    Lähiöi­hin ei kos­kaan saa­da kan­nat­ta­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä, eli jos­sain vai­hees­sa nii­den jouk­ko­lii­ken­teen taso tulee romah­ta­maan nykyi­ses­tä, kos­ka muut eivät suos­tu enää mak­sa­maan sii­vel­läe­lä­jien mat­ko­ja. Tul­laan var­mas­ti vaa­ti­maan jon­kin­lais­ta kustannusvastaavuutta.

    Oma lukun­sa ovat met­ron var­rel­la ole­vat lähiöt ja nii­den mah­dol­li­nen raken­ta­mi­nen kau­pun­geik­si. Se saat­taa olla talou­del­li­ses­ti mahdollista.

    Tär­kein­tä on kui­ten­kin kaa­voi­tuk­sen pit­kä­jän­tei­syys niin, että kau­pun­gin ulko­puo­lel­la ole­vat alu­eet saa­daan vähi­tel­len sulau­tet­tua kan­ta­kau­pun­kiin. Mei­lah­ti, Laak­so, Val­li­la, Hert­to­nie­mi jne tar­vit­se­vat kau­pun­ki­mai­sen kaa­van. Sitä kaa­vaa tuke­maan tar­vi­taan riit­tä­väs­ti kevyt­tä rai­de­lii­ken­net­tä (light rail).

    Ymmär­rän rai­dein­ves­toin­tien tuke­mi­sen, mut­ta itse toi­min­nan sub­ven­toi­mi­nen ei ole kes­tä­väl­lä poh­jal­la. Jot­ta rai­dein­ves­toin­nit ovat kan­nat­ta­via, tulee rai­tei­den ympä­ril­lä ole­vat alu­eet tii­vis­tää riit­tä­väs­ti. Rai­dein­ves­toin­ti on aina kaavoituskysymys.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …Ensin fos­faat­tie­siin­ty­mä myy­tiin nor­ja­lai­sil­le ale­hin­nal­le ja nyt val­tion pitäi­si sub­ven­toi­da kai­vos­toi­min­taa kus­tan­ta­mal­la kai­vok­sen ratayhteys.

    Nor­ja­lai­sil­la on toki öljyä, mut­ta perus­syy on se, ettei Suo­mes­sa ole riit­tä­väs­ti pää­omaa. Syyl­li­siä ovat poh­jim­mil­taan sodan­jäl­kei­set polii­ti­kot, joi­den joh­ta­va­na vero­po­liit­ti­se­na idea­na on ollut kateus. Sitä saa, mitä tilaa. Nyt on tilat­tu tytä­ryh­tiö­ta­lout­ta, jon­ka pää­tök­sen­te­ko ja tuo­tot häi­py­vät muu­al­le maailmalle.

    Jos asi­aan halu­taan muu­tos, teh­dään vero­po­li­tiik­kaa, joka suo­sii koti­mai­sia pää­omia. Ei kuten nyt, jol­loin suo­si­taan ame­rik­ka­lai­sia eläketrusteja.

  100. Ensin fos­faat­tie­siin­ty­mä myy­tiin nor­ja­lai­sil­le ale­hin­nal­le ja nyt val­tion pitäi­si sub­ven­toi­da kai­vos­toi­min­taa kus­tan­ta­mal­la kai­vok­sen ratayhteys.”

    No, sitä sub­ven­toin­tia­han se val­tio tup­paa monen muun­kin teol­li­suu­de­na­lan toi­min­to­jen edis­tä­mi­sek­si harrastamaan.

    Työ­paik­ko­ja, vero­tu­lo­ja ja vien­ti­tuot­tei­ta tar­vi­taan kipeäs­ti. Heti kun on kyse Poh­jois-Suo­meen suun­tau­tu­vas­ta infra­struk­tuu­rin kehit­tä­mi­ses­tä, tekey­dy­tään ymmär­tä­mät­tö­mik­si koko hom­man mie­lek­kyy­den suhteen.

    Ette­kö te muis­ta, että 80-luvun puo­li­vä­lis­sä Soklin kai­vos­han­ke pan­tiin jäi­hin juu­ri tämän han­ka­lan kul­ku­yh­teys­asian takia Kemi­ran toi­mes­ta? Kovin pahas­ta ale­hin­nas­ta tus­kin on Soklin fos­faat­tie­siin­ty­män koh­dal­la ollut kyse, kos­ka Kemi­ra koe­lou­hin­nan jäl­keen kes­keyt­ti hank­keen ja ryh­tyi mie­luum­min laa­jen­ta­maan hei­kom­pi­pi­tois­ta Sii­lin­jär­ven esiin­ty­mää, kuin alkoi inves­toi­da Savu­kos­ken syr­jä­seu­tu­jen infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­seen. Kemi­ran lan­noi­te­tuo­tan­non myyn­nis­sä ale­hin­ta, jos sel­lais­ta oli ole­mas­sa, kos­ki parem­min­kin juu­ri tätä Sii­lin­jär­ven tuo­tan­to­yk­sik­köä kaivoksineen.

    Nyt kun Yara oli­si val­mis fos­faat­ti­kai­vok­sen avaa­mi­seen, Lapin kai­van­nais­teol­li­suu­den ratayh­teyk­siin kan­nat­taa sijoit­ta; ei siis pel­käs­tään tämän Soklin takia. Soklin tar­vit­se­ma rata on mah­dol­lis­ta raken­taa siten, että muut­kin suun­nit­teil­la ole­vat kai­vos­pii­rit voi­vat sii­tä hyötyä.

  101. Olen lähel­tä seu­ran­nut sekä suo­ma­lai­sia että ulko­mai­sia kai­vos­yh­tiöi­tä ja alan julkaisuja.

    Ylei­nen puhee­nai­he on Suo­men höve­li suh­tau­tu­mi­nen kai­vos­teol­li­suu­teen. Leh­dis­sä ihme­tel­lään, kuin­ka Suo­mi kou­lut­taa val­miik­si kai­vos­mie­het, raken­taa tiet ja radat, eikä rojalt­te­ja­kaan tar­vit­se maksaa.

    Esi­mer­kik­si Austra­lias­sa kai­vos­yh­tiöt raken­ta­vat kai­vok­set, len­to­ken­tät, sin­ne joh­ta­vat tiet ja säh­köt ihan itse ilman val­tion tukea. Rojal­tit ovat huo­mat­ta­vat ja haittamaksut(mm.pöly) maan­tei­den käy­tös­tä ihan nor­maa­li kuluerä.

  102. Jan­ne H, Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen, tuen mak­sa­ja & Soi­nin­vaa­ra: type­ryys pitää täy­den­tää type­ryy­del­lä? Yaran myn­nis­sä lie arvos­te­lun varaa, mut­ta pitää­kö se kruu­na­ta sil­lä, että kai­vok­sen hyö­dys­tä osa jäte­tään käyt­tä­mät­tä ja tehoa muu­ten­kin syö­dään? Soi­nin­vaa­ran­kin logii­kal­la maan­tie onkin parem­pi vaih­toeh­to kuin rau­ta­tie­kul­je­tus, sitä­hän eivät veron­mak­sa­jat sub­ven­toi, vaik­ka käyt­tä­jä­nä oli­si paha pörssiyhtiö?

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  103. Juho Laa­tu:
    Hel­sin­ki voi­si tosi­aan pää­sään­töi­ses­ti lopet­taa tii­vis­tä­mi­sen kai­kil­la nyt viih­tyi­sik­si tul­kit­ta­vil­la alueilla.

    Kau­pun­ki joko kehit­tyy tai kuo­lee pois. Se ei kos­kaan vain ole. Ter­ve kau­pun­ki kyp­syy kehit­täin niin, että ensin alu­eel­la on oma­ko­ti­ta­lo­ja, sit­ten riva­rei­ta, kau­pun­ki­ta­lo­ja ja toi­mi­ti­laa paris­sa kol­mes­sa ker­rok­ses­sa sekä lopul­ta umpi­kort­te­lei­ta raken­nus­kan­nan olles­sa aina­kin kuusikerroksista.

    Kes­kus­tan kor­keus voi kopul­ta olla kuu­des­ta aina kuu­teen­kym­me­neen ker­rok­seen. Molem­mil­la tavoil­la voi­daan teh­dä toi­mi­vaa kau­pun­ki­ti­laa vrt. Parii­si vs. New York. Oma käsi­tyk­se­ni on, ettei Hel­sin­gis­sä ole pit­kän pääl­le talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa raken­taa kovin kor­ke­aa, mut­ta jos sii­hen ei käy­te­tä kau­pun­gin raho­ja, niin antaa palaa.

    Kort­te­li­ja­ko tulee teh­dä riit­tä­vän aikai­sin sel­lai­sek­si, että alu­eel­le voi­daan jär­ke­väs­ti teh­dä kuusi­ker­rok­sis­ta umpi­kort­te­lia. Kort­te­li­jaon muut­ta­mi­nen lii­an myö­häi­ses­sä vai­hees­sa on talou­del­li­ses­ti haastavaa.

  104. Mää­kin pyö­räi­len: Mitä ihmeen viih­tyi­syyt­tä Hel­sin­gis­sä on. En todel­la­kaan ole aja­nut sitä kol­kas­ta kolk­kaan, mut­ta useam­pi kil­sa on satun­nai­ses­ti kes­kus­tan tie­noil­la tul­lut ajet­tua ja oma mie­li­ku­va­ni mai­se­mis­ta on ruma, rumem­pi, vie­lä rumem­pi. Sin­ne voi raken­taa mitä vaan eikä se takuul­la tule huonommaksi.

    Hel­sin­gin par­hai­siin puo­liin ei voi tutus­tua autos­ta käsin, ei myös­kään bus­sis­sa tai vauh­dil­la kii­tä­vän pol­ku­pyö­rän satu­las­sa istuen. Autol­la ei pää­se (aina­kaan kovin hel­pos­ti) pujah­ta­maan esi­mer­kik­si jol­le­kin pit­to­res­kil­le sisä­pi­hal­le tai pysäh­tyä muu­ta lii­ken­net­tä häi­rit­se­mät­tä jon­kin muun kivan näky­män näh­des­sään. Park­ki­paik­ko­ja­kaan ei kaik­kial­la ole.

    Vaan annas olla, kun vaih­dat kul­ku­pe­lik­se­si hyvät ken­gät, hyp­päät välil­lä esim. rai­tio­vau­nun kyy­tiin, ja saat mah­dol­li­suu­den teh­dä havain­to­ja ympä­ris­tös­tä rau­has­sa ja avoi­mem­min sil­min, aina tar­vit­taes­sa pysäh­tyen. Sil­loin voi­sit huo­ma­ta miten monia, upei­ta paik­ko­ja jopa Viron­nie­mel­tä­kin voi löytyä.

    Monien tun­te­mia ovat mm. Lapin­lah­ti, Eira (puis­toi­neen), Kai­vo­puis­to, Täh­ti­tor­nin­mä­ki, Van­han­kir­kon puis­to (kesän kyn­nyk­sel­lä, pui­den kuk­kies­sa, tai syk­syl­lä, kun sini­val­koi­sel­ta tai­vaal­ta pais­ta­va aurin­ko saa siel­lä syk­syn väri­lois­ton heh­ku­maan), Espla­na­di (myö­hään tal­vi­se­na ilta­na, kun Suo­men­lin­nan ja Kaup­pa­to­rin suun­nas­ta sin­ne saa­pues­sa vas­ta­sa­ta­nut val­koi­nen lumi kimal­te­lee maas­sa ja pui­den oksil­la, kau­pun­gin valo­ja sadoin ellei tuhan­sin kimal­luk­sin hei­jas­taen, syn­kän tum­mal­le merel­le hui­kai­se­van kau­niin kont­ras­tin samal­la luo­den. Tätä lis­taa, täl­lä erää yksi­no­maan muu­ta­miin Viron­nie­men mai­se­mal­li­siin näky­miin täl­lä erää kes­kit­tyen, voi­sin jat­kaa lähes lop­pu­mat­to­miin. Hel­sin­gis­sä­hän on pal­jon mui­ta­kin aluei­ta kuin Vironniemi …

    On todel­la sää­li, jos et vie­lä tun­ne Hel­sin­kiä ja sen lukui­sia par­hai­ta puo­lia lainkaan …

    Jopa suur­kau­pun­gin syk­kees­sä on hyvä välil­lä pysäh­tyä (ei kui­ten­kaan “maa­lais­ten” tavoin rai­teil­le, nii­den väliin, tai liu­ku­por­tai­den päähän).

  105. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Niin­hän sitä pitäi­si levit­tää, mut­ta pai­kal­li­set nim­byt pitä­vät lah­tia tie­ten­kin luon­non­suo­je­lul­li­ses­ti ja kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti ainut­laa­tui­si­na. Onnek­si sen­tään Jät­kä­saa­ri ja Sör­näi­nen täy­tet­tiin aikoinaan.

    Van­han­kau­pun­gin­lah­ti on ainut­laa­tui­nen. Ihmi­sen toi­min­nan (likaa­mi­sen) vuok­si laa­jal­ti umpeen rehe­vöi­ty­nyt vesia­lue, jon­ka luon­tai­ses­ti pesi­väs­tä lin­nus­tos­ta 40% on kadon­nut, jon­ka nisä­kä­se­liös­töä hal­lit­se­vat Suo­men alku­pe­räi­seen luon­toon kuu­lu­mat­to­mat tulo­kas­la­jit mink­ki ja supi­koi­ra (sik­si lin­nut kadonneet). 

    Lah­den vesi on niin likais­ta, ettei sii­nä asus­ta­via kalo­ja suo­si­tel­la syö­tä­vik­si, lah­teen huuh­tou­tuu ilman min­kään­lai­sia suo­ja-alui­ta sato­jen pel­to­heh­taa­rien ravin­teet (Vii­kin koe­ti­la), ran­nal­la ole­va jät­teen­kä­sit­te­ly­ase­ma (L&T) las­kee lika­ve­det vain hep­poi­san pont­ti­sei­nän erot­ta­ma­na hai­se­vaa kana­vaa pit­kin suo­raan mereen. Ran­to­jen alku­pe­räi­nen kas­vil­li­suus on isolt alal­ta kor­vat­tu eri­lai­sil­la vie­raspräi­sil­lä istu­tuk­sis­sa (Arbo­re­tum) ja sen­kin läpi on vedet­ty Hel­sin­gin ener­gian kym­me­nien met­rien leveyi­nen voimajohtolinja.

    Yhteen lah­den­poh­juk­kaan on sijoit­tet­tu lumen­kaa­to­paik­ka joka sulaes­saan pääs­täää mereen kaduil­ta kerä­tyt ros­kat ja epä­puh­tau­det. Ja las­kee­han lah­teen vie­lä joki, jos­sa tänä­kin kevää­nä oli laa­jo­ja epä­puh­tauk­sien aiheut­ta­mia kalakuolemia.

    Jos tuol­lai­nen vesia­lue sijait­si­si jos­sain muu­al­la maas­sa, luo­ki­tel­tai­siin se pahim­man­luo­kan eko­ka­ta­stro­fik­si. Hel­sin­gis­sä sen sijaan tuol­lai­nen vesia­lue julis­te­taan ainut­laa­tui­sek­si luon­to­koh­teek­si ja sii­tä teh­dään Natu­ra alue.

    Hel­sin­ki­läi­se­nä häpeän asiaa.

  106. spot­tu: Että kai­kis­ta maa­il­man pai­kois­ta pitäi­si vali­ta­Du­bai ja New Jer­sey kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­li­sik­si esi­ku­vik­si? O tem­po­ra, o mores.

    Ei kau­pun­ki­suun­nit­te­lun vaan merentäytön.

    1. Mer­ta­han Hel­sin­gis­sä onh täy­tet­ty pal­jon­kin. Kluu­vin­lah­tea ei enää ole ja har­va edes tie­tää mis­sä se oli (ulot­tui Alek­sil­le tai mel­kein Espal­le nykyi­sel­tä Töö­lön­lö­ah­del­ta. Tai mitä niin pit­kää on pit­käs­sä sil­las­sa? Se, että tämä Kru­ni­kas­ta Sil­ta­SAA­REEN joh­ta­nut sil­tä oli pidem­pi kuin Sil­ta­saa­res­ta Haka­NIE­MEEN joh­ta­nut lyhyt silta.

  107. Täs­sä­pä muu­ten suo­raa teks­tiä vir­ka­mie­hel­tä (s. 8, 9):
    “Hel­sin­gin rata­pi­han uudistaminen
    Hel­sin­gin rata­pi­hal­le mah­tuu tule­vai­suu­den lähi- ja kau­ko­ju­na­lii­ken­ne, kun ratapihalle
    raken­ne­taan suun­ni­tel­mal­li­ses­ti lisää rai­deyh­teyk­siä ja opas­ti­mia. Rata­pi­han toi­min­nal­li­suu­den paran­ta­mi­sen (HELRA) esi­suun­nit­te­lus­ta on saa­tu hyviä tulok­sia ja jatko
    suun­nit­te­lu on käyn­nis­sä. Rata­pi­han uudet yhtey­det ovat lii­ken­teen käy­tös­sä vuonna
    2020.

    - — -

    Aika­tau­lu ja hinta
    Hel­sin­gin rata­pi­han toi­men­pi­tei­den toteu­tus on kiin­teäs­ti yhtey­des­sä toi­seen rai­de­hank­kee­seen, Pasi­lan Län­si­rai­teen raken­ta­mi­seen. Pasi­lan lisä­rai­teen aika­tau­lu on puo­les­taan kiin­teäs­ti yhtey­des­sä Pasi­lan Kes­kus­ta­kort­te­lin raken­ta­mi­sen kanssa.Kaikki kol­me Hel­sin­gin ja Pasi­lan juna­lii­ken­tee­seen sekä mat­kus­ta­jiin vaikuttavaa
    han­ket­ta raken­ne­taan vuo­si­na 2015–2020.

    Siten Hel­ran ja Pasi­lan län­ti­sen lisä­rai­teen vai­ku­tus juna­lii­ken­teen suju­vuu­teen ja häi­riöt­tö­myy­teen on toden­net­ta­vis­sa juna­lii­ken­tees­sä vuon­na 2020. 

    Hel­sin­gin rata­pi­han paran­ta­mi­sen inves­toin­ti­kus­tan­nus on noin 60 milj.
    euroa ja Län­ti­sen lisä­rai­teen kus­tan­nus noin 40 milj. euroa. Rata­pi­han ase­tin­lait­teen uusi­mi­nen voi­daan siir­tää 10–15 vuo­del­la eteenpäin.
    Näil­lä inves­toin­neil­la vai­ku­te­taan myön­tei­ses­ti Hel­sin­gin rata­pi­han toi­min­taan pit­käl­le tulevaisuuteen.”
    http://files.kotisivukone.com/rautatietekniikka.kotisivukone.com/tiedostot/arkisto/rautatietekniikka_2-2014.pdf

    Mil­lä­hän pla­nee­tal­la siel­lä hal­li­tuk­ses­sa oikein eletään?

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://rautatiematkustajat.fi/

  108. Kal­le: Kau­pun­ki joko kehit­tyy tai kuo­lee pois. Se ei kos­kaan vain ole. 

    Kos­ke­nee maaseutuakin.

    Ter­ve kau­pun­ki kyp­syy kehit­täin niin, että ensin alu­eel­la on oma­ko­ti­ta­lo­ja, sit­ten riva­rei­ta, kau­pun­ki­ta­lo­ja ja toi­mi­ti­laa paris­sa kol­mes­sa ker­rok­ses­sa sekä lopul­ta umpi­kort­te­lei­ta raken­nus­kan­nan olles­sa aina­kin kuusikerroksista.

    Kut­sui­sin tuo­ta kas­va­mi­sek­si ja tii­vis­ty­mi­sek­si. Ter­veyt­tä ja kyp­syyt­tä mit­taan muil­la kriteereillä.

    Kes­kus­tan kor­keus voi kopul­ta olla kuu­des­ta aina kuu­teen­kym­me­neen ker­rok­seen. Molem­mil­la tavoil­la voi­daan teh­dä toi­mi­vaa kau­pun­ki­ti­laa vrt. Parii­si vs. New York. Oma käsi­tyk­se­ni on, ettei Hel­sin­gis­sä ole pit­kän pääl­le talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa raken­taa kovin kor­ke­aa, mut­ta jos sii­hen ei käy­te­tä kau­pun­gin raho­ja, niin antaa palaa.

    Hel­sin­ki on aika pie­ni raken­ta­maan pil­ven­piir­tä­jiä. Kokeil­la tie­ten­kin voi. Ehkä ihmi­set tyk­käi­si­vät. Tai sit­ten tuli­si “itä­pa­si­laa”.

    Kysyn­tää on täl­lä het­kel­lä eni­ten ehkä jugend-taloil­le ja oma­ko­ti­ta­loil­le (jär­jes­tys satunnainen).

    Kort­te­li­ja­ko tulee teh­dä riit­tä­vän aikai­sin sel­lai­sek­si, että alu­eel­le voi­daan jär­ke­väs­ti teh­dä kuusi­ker­rok­sis­ta umpi­kort­te­lia. Kort­te­li­jaon muut­ta­mi­nen lii­an myö­häi­ses­sä vai­hees­sa on talou­del­li­ses­ti haastavaa.

    Minus­ta oli­si hyvä, jos kyet­täi­siin elä­mään niin, että kul­la­kin het­kel­lä raken­ne­taan sen het­ken par­haan ymmär­ryk­sen ja tar­peen mukaan, van­haa tuhoa­mat­ta. Har­voin ihmi­nen on niin kau­ko­nä­köi­nen, että raken­tai­si nyt yhden tyy­lin mukaan, mut­ta tie­täi­si jo nyt, mitä tule­vai­suu­des­sa ko. pai­kal­le tul­laan halua­maan enem­män, ja kaa­voit­tai­si alu­een sen mukaan.

    Hel­sin­gil­lä on tar­ve pitää kas­vu itsel­lään, ja lii­ke-elä­män näkö­kul­mas­ta van­haa pur­ka­mal­la ja uut­ta tilal­le raken­ta­mal­la voi jos­kus teh­dä mer­kit­tä­viä voit­to­ja. Sik­si kai Hel­sin­gis­sä tii­vis­te­tään ja kor­va­taan van­haa uudel­la (sil­loin­kin kun van­ha ei ole nyky­mit­ta­rei­den mukaan kel­vo­ton­ta tai tarpeetonta).

    Pitäi­sin jugend-kes­kus­tan jugend-kes­kus­ta­na ja puu­tar­ha­kau­pun­gin­osat puu­tar­ha­kau­pun­gi­no­si­na. Jos pil­ven­piir­tä­jiä raken­ne­taan, ne voi­si minun puo­les­ta­ni raken­taa yhtä hyvin Van­taal­le kuin Hel­sin­kiin. Hel­sin­gin nie­mi on jo taval­laan täy­teen (hie­nos­ti) raken­net­tu umpi­pe­rä. Hel­sin­gin polii­ti­kol­le täl­lai­nen pain­opis­teen siir­ty­mi­nen ei kui­ten­kaan var­mas­ti­kaan käy, vaan he pyr­ki­vät oman kun­tan­sa mah­ta­vuu­den kas­vat­ta­mi­seen kai­kin kei­noin. (Yksi kei­no oli­si elin­ti­lan saa­mi­nen pak­ko­liit­tä­mäl­lä ympä­rys­kun­tia Hel­sin­kiin, mikä tie­ten­kin muut­tai­si ään­tä kellossa 🙂 .)

    1. Pil­ven­piir­tä­jät ovat jär­ke­viä vain pai­kois­sa, jois­sa asuk­kail­le on voi­mak­kai­ta sijain­tiin liit­ty­viä etu­ja ja nii­tä on vain kau­pun­kien kes­kus­tois­sa, ei lähiöis­sä. Lähiöis­sä ei ole mitään jär­keä raken­taa kal­liitt­ga pil­ven­piir­tä­jiä, kos­ka nuo edut puut­tu­vat ja kos­ka maa­ta toi­saal­ta on. Vancou­ve­rin kes­kus­tan veto­voi­mai­suus lisään­tyi val­ta­vas­ti, kun sin­ne raken­net­tiin pil­ven­piir­täj­hiä niin, että voi­mak­kaas­ti kas­va­nut asum­kas­mää­rä pys­tyi syn­nyt­tä­mään hyviä kau­pun­ki­mai­sia palveluja.

  109. Voi­si jopa sanoa, että suu­ry­ri­tyk­set pitä­vät Suo­men val­tio­ta pilk­ka­naan kiris­tä­mäl­lä investoinneilla.

    Val­tion pitäi­si nyt näyt­tää kaa­pin paikka.

  110. Esi­mer­kik­si Austra­lias­sa kai­vos­yh­tiöt raken­ta­vat kai­vok­set, len­to­ken­tät, sin­ne joh­ta­vat tiet ja säh­köt ihan itse ilman val­tion tukea.”

    Ei näi­tä Suo­men pitoi­suuk­sil­taan köy­hiä mal­mioi­ta ja nii­den hyö­dyn­tä­mis­tä voi ver­ra­ta Austra­lian vas­taa­viin. Suo­men esiin­ty­mät ovat tul­leet kiin­nos­ta­vak­si ja nos­tat­ta­neet kai­vos­buu­min vain sen takia, että rik­kaat ja hel­pos­ti hyö­dyn­net­tä­vät esiin­ty­mät ovat kaik­kial­la alka­neet huve­ta ja sik­si, että tääl­lä on kai­vo­sa­lueil­le joko raken­net­tu tai val­tion tuke­ma­na raken­ne­taan tar­vit­ta­vaa infra­struk­tuu­ria. Austra­lias­sa näi­tä todel­la rik­kai­ta ja hel­pos­ti avo­lou­hok­sil­la hyö­dyn­net­tä­viä esiin­ty­miä on vie­lä löydettävissä.

    Tämä­kin esiin nos­ta­ma­ni Soklin fos­faat­tie­siin­ty­mä on niil­lä rajoil­la, että kan­nat­taa­ko sitä ava­ta. Mal­mi­pi­toi­suus on kyl­lä hyvä, mut­ta fos­faat­ti epä­puh­das­ta ja esiin­ty­män sijain­ti kau­kais­ten lii­ken­neyh­teyk­sien taka­na. Sik­si Kemi­ra aikoi­naan luo­pui sen hyödyntämisestä. 

    Mut­ta nyt, kun Yara oli­si val­mis toi­meen ryh­ty­mään, tulee han­ket­ta val­tion toi­mes­ta tukea. Se vaan on hur­ja rek­ka­ral­li, jos kai­vok­ses­ta saa­ta­va mine­raa­li jou­du­taan kul­jet­ta­maan kumi­pyö­ril­lä. Täl­lai­ses­sa kai­vos­toi­min­nas­sa jou­du­taan käsit­te­le­mään val­ta­via mää­riä kiveä ja jo apa­tii­tik­si rikas­tet­tu­na sen maa­il­mal­le rah­taa­mi­nen mer­kit­see muu­ta­man minuu­tin välein kul­ke­via perä­vau­nul­li­sia kuor­ma-auto­ja pai­kal­li­sil­la maanteillä.

    Mut­ta jos Sokli ava­taan, sii­tä riit­tää hel­pos­ti yli 50 vuot­ta lou­hit­ta­vaa ja tuot­teen tasai­nen kysyn­tä on taat­tu. Tähän hank­kee­seen sisäl­tyy tie­tääk­se­ni sel­lai­nen­kin ris­ki, että kai­vo­soi­keuk­sien varaus­mah­dol­li­suu­det lie­ne­vät mää­rä­ai­kai­sia, eikä Yaral­ta voi loput­to­miin odot­taa toi­min­nan aloit­ta­mis­ta. Ja jos jo val­miik­si Suo­mes­sa fos­faat­tia lou­hi­va ja sii­tä tuot­tei­ta edel­leen jalos­ta­va Yara ei avaa kai­vos­ta, tus­kin­pa sitä vuo­si­kym­me­niin kukaan muu­kaan tulee avaamaan.

    Joku tääl­lä let­kaut­ti, että fos­faa­tin kal­tai­nen mine­raa­li pitäi­si sääs­tää tule­vien suku­pol­vien hyväk­si ja myy­dä sit­ten parem­mal­la hin­nal­la. Täl­lai­sen “vii­sau­den” voi kyl­lä esit­tää min­kä tahan­sa mine­raa­li­kai­vok­sen perus­ta­mis­ta aiko­vil­le; siis että odot­ta­kaa muu­ta­ma sata vuot­ta, niin saat­te ehkä sil­loin tuot­tees­tan­ne parem­man hinnan.

    1. Täl­lai­sen “vii­sau­den” voi kyl­lä esit­tää min­kä tahan­sa mine­raa­li­kai­vok­sen perus­ta­mis­ta aiko­vil­le; siis että odot­ta­kaa muu­ta­ma sata vuot­ta, niin saat­te ehkä sil­loin tuot­tees­tan­ne parem­man hinnan.

      Tämä kos­kee kaik­kea muu­ta­kin varau­tu­mis­ta las­ten­las­tenh hyvoin­voin­nin tuke­mi­seen. Mik­si ei pan­na kaik­kea pas­kak­si heti, kun meil­lä itsel­läm­me on vie­lä aikaa naut­tia? Mik­si esi­mer­kik­si ei vain pan­na met­siä sileäk­si vaan pako­te­taan istut­ta­maan uut­ta, vaik­ka raha tuot­tai­si pan­kis­sa parem­min? Tyh­miä oli­vat ihmi­set aiem­min, kun sääs­ti­vät meil­le jotain. 

      Pula kel­vol­li­ses­ta fos­faa­tis­ta on todel­la vaka­va tule­vai­suu­den uhka, ja sik­si on oikeas­taan jär­jes­tön­tä haas­ka­ta fos­faa­tia yli­lan­noi­tuk­sel­la niin kuin nyt tehdään.

  111. spot­tu: Suo­men levey­sas­teil­la ja sää­olo­suh­teis­sa pil­ven­piir­tä­jät ja viih­tyi­sä katu­ti­la sul­ke­vat toi­sen­sa pois.

    Mihin tämä väi­te oikein perus­tuu? Oslos­sa on raken­net­tu kor­ke­aa rau­ta­tie­a­se­man kyl­keen. Anc­ho­ra­ges­sa on usei­ta kor­kei­ta raken­nuk­sia kes­kus­tas­sa. Turun tuo­mio­kir­kon ympä­ris­tö lie­nee siis Turun epä­viih­tyi­sin­tä katu­ti­laa? Kei­la­ran­nas­sa nes­teen tor­nin koh­dal­la on mer­kit­tä­väs­ti epä­viih­tyi­säm­pää kuin ex-nokian? 

    Jos ote­taan 100 met­riä kant­tiin­sa ole­va kort­te­li ja kadun­le­veys 20m ja 6‑kerroksinen jul­ki­si­vu, kort­te­lin kes­ki­pis­te voi olla jos­sain 70 met­rin kor­keu­des­sa ja se ei edes näy kadul­le. Miten tuol­lai­nen näky­mä­tön ele­ment­ti voi vai­kut­taa viihtyvyyteen?

    Tuol­lai­sen eri­lai­suu­den pelon (muu­ta­kaan syy­tä en kek­si) vuok­si hel­sin­gis­sä on varaa raken­taa 5 ker­rok­sis­ta toi­mis­toa koko suo­men par­haim­min saa­vu­tet­ta­val­le paikalle.

    Ja toki epä­viih­tyi­sää voi­daan suun­ni­tel­la sekä kor­ke­aa että matalaa.

  112. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pil­ven­piir­tä­jät ovat jär­ke­viä vain pai­kois­sa, jois­sa asuk­kail­le on voi­mak­kai­ta sijain­tiin liit­ty­viä etu­ja ja nii­tä on vain kau­pun­kien kes­kus­tois­sa, ei lähiöis­sä. Lähiöis­sä ei ole mitään jär­keä raken­taa kal­liitt­ga pil­ven­piir­tä­jiä, kos­ka nuo edut puut­tu­vat ja kos­ka maa­ta toi­saal­ta on. Vancou­ve­rin kes­kus­tan veto­voi­mai­suus lisään­tyi val­ta­vas­ti, kun sin­ne raken­net­tiin pil­ven­piir­täj­hiä niin, että voi­mak­kaas­ti kas­va­nut asum­kas­mää­rä pys­tyi syn­nyt­tä­mään hyviä kau­pun­ki­mai­sia palveluja. 

    Käsit­tääk­se­ni Vancou­ver on Hel­sin­kiä parem­min suo­jas­sa avo­me­ren suun­nas­ta puhal­ta­vis­ta voi­mak­kail­ta tuu­lil­ta. Asia sel­vi­ää vähää­kään isom­mis­ta kar­tois­ta em. kau­pun­kien sijain­tia tut­ki­mal­la. Hel­sin­ki ja sen ympä­ris­tö on aika mata­laa. Mal­min­kar­ta­non täyt­tö­mä­ki, joka on käsit­tääk­se­ni Hel­sin­gin kor­kein koh­ta, jos talo­ja ja tor­ne­ja ei las­ke­ta, yltää perä­ti 90 met­rin kor­keu­teen. Sii­hen ver­rat­tu­na Vancou­ve­rin North Sho­re Moun­tains ‑alu­een kor­kein huip­pu (Brunswick Mountain/1788 m) yltää lähes 20-ker­tai­seen korkeuteen!

    Ympä­ris­tön­sä vuor­ten ja suur­ten kor­keus­e­ro­jen täh­den eivät Vancou­ve­rin “pil­ven­piir­tä­jät” tai­da tuol­lai­ses­ta vuo­ris­toi­ses­ta ympä­ris­tös­tään yhtä pahas­ti erot­tua ja “sil­mil­le hyp­piä”, kuin mitä Hel­sin­gin mai­se­mis­sa vas­taa­van, kor­kean raken­ta­mi­sen myö­tä tapah­tui­si. (Ks. esim. kuva blo­gis­sa­si 13.5.2013)

    Miten kor­kei­ta talo­ja saa­daan, jos Vancou­ve­rin kor­keim­pien tor­ni­ta­lo­jen ker­ros­lu­ku jae­taan luvul­la 20?

    1. En tie­dä, mil­tä Vancou­ver näyt­tää merel­tä, mut­ta pur­jeh­ti­joi­den mie­li­pi­de ei ole ainoa kau­pun­ki­suun­nit­te­luun vai­kut­ta­va seik­ka. Kyl­lä Vancou­ver näyt­tää upeal­ta, vaik­ka kat­soi­sit sitä joen toi­sel­ta puo­lel­ta sel­kä vuo­riin päin. Siel­lä katu­ver­kos­sa vuo­ria ei näe lain­kaan, kos­ka ne talot ovat sii­nä edessä.
      Mut­ta jos raken­ne­taan kor­kei­ta talo­ja, nii­den on olta­va kau­nii­ta. Edel­leen haluai­sin tie­tää, miten sii­tä Vuo­saa­ren tor­nis­ta tuli niin hir­veä kuin tuli, vaik­ka ase­ma­kaa­va teh­täes­sä sii­tä piti tul­la ihan eri­lai­nen. Jos raken­ne­taan kjor­kei­ta talo­ja, kaa­voit­ta­jal­la on olta­va kei­not puut­tua myös talo­jen julkisivuihin.

  113. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä kos­kee kaik­kea muu­ta­kin varau­tu­mis­ta las­ten­las­tenh hyvoin­voin­nin tuke­mi­seen. Mik­si ei pan­na kaik­kea pas­kak­si heti, kun meil­lä itsel­läm­me on vie­lä aikaa naut­tia? Mik­si esi­mer­kik­si ei vain pan­na met­siä sileäk­si vaan pako­te­taan istut­ta­maan uut­ta, vaik­ka raha tuot­tai­si pan­kis­sa parem­min? Tyh­miä oli­vat ihmi­set aiem­min, kun sääs­ti­vät meil­le jotain. 

    Pula kel­vol­li­ses­ta fos­faa­tis­ta on todel­la vaka­va tule­vai­suu­den uhka, ja sik­si on oikeas­taan jär­jes­tön­tä haas­ka­ta fos­faa­tia yli­lan­noi­tuk­sel­la niin kuin nyt tehdään.

    Val­tio on tosi­aan mää­rän­nyt met­sil­le uudis­ta­mis­vel­voit­teen. Vero­tu­lo­jen ja kan­san­ta­lou­den tuki­jal­kaa ei halu­ta vaa­ran­taa. Syr­jem­mäl­lä elä­vien ihmis­ten lain­suo­ja on hei­kom­mal­la tolal­la. Heil­lä on näet mah­dol­li­suus pääs­tä Isol­le Kir­kol­le naut­ti­maan edis­tyk­sen hedelmistä.

    Jos tar­koi­tit Suo­mea, niin nykyi­nen vil­ja­vuus­tut­ki­muk­siin, fos­fo­ri­ta­see­seen ja tar­ken­net­tu lan­noi­tuk­sen perus­tu­va nor­mi­vil­je­ly­ta­pa on itsea­sias­sa seu­ran­ta­mit­taus­ten perus­teel­la jo köyh­dyt­tä­nyt pel­to­jen fos­fo­ri­pi­toi­suuk­sia. Sadon muka­na fos­fo­ria pois­tuu enem­män, kuin sitä pel­toon lan­noit­teis­sa tuo­daan. Fos­fo­ri kier­tää ruo­ka­kau­pan kaut­ta Hel­sin­gin­nie­mel­le, mut­ta ei näy­tä ole­van enää sii­nä vai­hees­sa ympä­ris­tö­on­gel­ma. Ilmei­ses­ti David Cop­per­field kadot­taa fos­fo­rin tie­toi­suu­des­tam­me, kun se saa­puu Kehä IIIn sisäpuolelle.

  114. Aika jän­nää. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten val­ko­pas­ka­han­hia puo­lus­tet­tiin sil­lä, että ne ovat kas­vin­syö­jiä, eikä nii­den pas­kas­ta ole ihmi­sel­le vaa­raa. Vaik­ka ei oli­si­kaan vaa­raa, niin kyl­lä pas­ka on pas­kaa vaik­ka se tulee kas­vik­sis­ta: http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingiss%C3%A4+pesivien+hanhien+uloste+saattaa+levitt%C3%A4%C3%A4+ripulia/a1404189150341 ja se likaa ylei­sön käy­tös­sä ole­vaa ran­taa ja virkistysaluetta.

    Val­ko­pas­ka­han­hi on saman­lai­nen vie­ras­la­ji kuin mink­ki tai supi­koi­ra, eikä se kuu­lu suo­ma­lai­seen fau­naan. Sil­ti tuol­lai­nen hait­tae­läin on lail­la suo­jel­tu. Tämä bird­li­fen sivu on aivan mie­li­sai­ras, mikä tie­tys­ti indi­koi sen kir­joit­ta­jien fanaat­ti­suut­ta kysei­sen lajin suhteen.

  115. Pala­tak­se­ni alku­pe­räi­seen aihee­seen, eli rai­dein­ves­toin­tei­hin. On se kum­mal­lis­ta miten pal­jon kor­rup­tio­ta liit­tyy ja on liit­ty­nyt Hel­sin­gin met­ron hank­kei­siin. Perä­ti 35 HKR:n vir­ka­mies­tä on nyt syy­te­har­kin­nas­sa ja pro­jek­tin­joh­ta­jan tilois­ta löy­tyi 115000 euron raha­kät­kö. Mik­si­kö­hän täs­tä ei ole juu­ri mitään YLE:n uuti­sis­sa, pik­ku juttu ?

    http://www.hs.fi/kaupunki/Poliisi+Lahjuksista+ep%C3%A4illyn+projektijohtajan+kotoa+l%C3%B6ytyi+iso+rahak%C3%A4tk%C3%B6/a1404093958567

  116. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Jopa suur­kau­pun­gin syk­kees­sä on hyvä välil­lä pysäh­tyä (ei kui­ten­kaan “maa­lais­ten” tavoin rai­teil­le, nii­den väliin, tai liu­ku­por­tai­den päähän).

    Myön­ne­tään, ei autos­sa ehdi mitään kovin kum­moi­sia havan­noin­te­ja ympä­ris­tös­tä teke­mään. Eten­kin kun maa­lai­se­na tsemp­paa ettei tule teh­tyä mitään kar­sea­ta mokaa, kuten pysäh­tyä juu­ri johon­kin kis­koil­le ja koko lii­ken­ne sei­soo, tor­vet soi sekä pää­see par­haas­sa tapauk­ses­sa uutis­ten loppukevennykseen.

    Olen kyl­lä suun­ni­tel­lut, että kysei­ses­sä tapauk­ses­sa väit­täi­sin ole­va­ni joku Green­peacen akti­vis­ti ja pysäy­tin lii­ken­teen pro­tes­toi­dak­se­ni jotain asi­aa vas­taan. Sekin on parem­pi kuin sai­si taas kuul­la “maa­lai­nen kaupungissa”-juttuja

  117. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pil­ven­piir­tä­jät ovat jär­ke­viä vain pai­kois­sa, jois­sa asuk­kail­le on voi­mak­kai­ta sijain­tiin liit­ty­viä etu­ja ja nii­tä on vain kau­pun­kien kes­kus­tois­sa, ei lähiöis­sä. Lähiöis­sä ei ole mitään jär­keä raken­taa kal­liitt­ga pil­ven­piir­tä­jiä, kos­ka nuo edut puut­tu­vat ja kos­ka maa­ta toi­saal­ta on. Vancou­ve­rin kes­kus­tan veto­voi­mai­suus lisään­tyi val­ta­vas­ti, kun sin­ne raken­net­tiin pil­ven­piir­täj­hiä niin, että voi­mak­kaas­ti kas­va­nut asum­kas­mää­rä pys­tyi syn­nyt­tä­mään hyviä kau­pun­ki­mai­sia palveluja.

    Kau­pun­gin kas­vu­koh­teet, ja siis myös “kes­kus­tat” voi­vat ajan myö­tä muut­tua. Maa­il­mal­la ja Suo­mes­sa­kin on monia paik­ka­kun­tia, jois­sa on van­ha ja uusi kes­kus­ta. Hel­sin­gis­sä­kin on Itä­kes­kus. Jos­kus siis lähiöis­tä, teol­li­suusa­lueis­ta tai jou­to­maas­ta tulee uusia kes­kuk­sia. Fik­sus­ti (tai itse asias­sa useim­mi­ten, jos ei aina, kau­pun­gi­ni­sien ymmär­ry­kes­tä riip­pu­mat­to­mis­ta syis­tä) sivuun jäte­tyis­tä van­hois­ta kes­kuk­sis­ta tapaa tul­la maa­il­man­pe­rin­tö­koh­tei­ta tai vas­taa­via. Mik­si siis Hel­sin­gin ydin­kes­kus­taa tai puu­tar­ha­kau­pun­gi­no­sia pitäi­si gryn­da­ta lisää? Turun­tau­tia­ko täs­sä kaivataan?

  118. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mut­ta jos raken­ne­taan kor­kei­ta talo­ja, nii­den on olta­va kauniita. 

    Nime­no­maan! Ihmi­set pitä­vät van­hois­ta talois­ta suo­ma­lais­ten kau­pun­kien kes­kus­tois­sa, kos­ka nii­den ark­ki­teh­tuu­ris­sa on edes yri­tet­ty jotain.

    Aasias­sa ja Lähi-Idäs­sä muo­toi­lul­le on annet­tu pal­jon­kin val­taa ja tulok­set ovat pai­koin todel­la upei­ta. Tai­pei 101 on mie­les­tä­ni kau­nein pilvenpiirtäjä.

    Tam­pe­re on tal­vel­la aivan usko­mat­to­man ruma kau­pun­ki. Haa­lean har­maa­ta ja rus­kea­ta. Sii­hen vie­lä likai­nen lumi! Maa­il­mas­sa on väre­jä­kin, jot­ka tois­tui­si­vat voi­mak­kai­na lun­ta vas­ten! Kesäl­lä vih­reys hie­man paik­kai­lee tilannetta.

    Täl­läi­nen kau­neus on toki kat­so­jan sil­mäs­sä, mut­ta kyl­lä­hän se este­tiik­ka(?) on yksi tär­keim­piä osa-aluei­ta, kun puhu­taan jon­kin mil­jöön viihtyvyydestä!

    Olen itse pik­ku­hil­jaa kal­lis­tu­mas­sa puu­ra­ken­ta­mi­sen kan­nal­le. Jos vaik­ka sil­lä saa­tai­siin edes ilmet­tä mm. ker­ros­ta­lo­lä­hiöi­hin. Miten oli­si puna­mul­lal­la maa­lat­tu puu­ker­ros­ta­lo­lä­hiö? Voi­si upo­ta aika monen suo­ma­lai­sen sydämiin.

    Hyvin monet suo­ma­lai­set kes­kus­tat ja lähiöt voi­si noin ylei­ses­ti ottaen jyrä­tä maan­ta­sal­le ja aloit­taa alus­ta jo pel­kän este­tii­kan vuoksi.

    Mie­les­tä­ni raken­nuk­sis­sa pitäi­si olla jotain pai­kal­li­sen kult­tuu­riin omi­nais­piir­tei­tä. Ja ehdot­to­mas­ti jotain kau­nis­ta ja turhaa.

    Ja sen haa­lean rus­kean tii­len käyt­tö jul­ki­si­vuis­sa yhdes­sä val­kean maa­lin kans­sa pitäi­si kiel­tää lailla! :-]

  119. Arvo­mies: Suo­men esiin­ty­mät ovat tul­leet kiin­nos­ta­vak­si ja nos­tat­ta­neet kai­vos­buu­min vain sen takia, että rik­kaat ja hel­pos­ti hyö­dyn­net­tä­vät esiin­ty­mät ovat kaik­kial­la alka­neet huve­ta ja sik­si, että tääl­lä on kai­vo­sa­lueil­le joko raken­net­tu tai val­tion tuke­ma­na raken­ne­taan tar­vit­ta­vaa infrastruktuuria.

    Potas­kaa.

    Köy­hät mal­miot alkoi­vat kiin­nos­ta­maan vain sen vuok­si, että raa­ka-ainei­den hin­nat nousi­vat ennä­tyk­sel­li­siin luke­miin. Vuo­sien 2006–2007 hin­ta­piik­ki sokai­si hyvin monet ympä­ri maailman. 

    Sen jäl­keen hin­nat ovat nor­ma­li­soi­tu­neet ja monien raa­ka-ainei­den koh­dal­la on vie­lä las­ku­pai­nei­ta, kun mm. Kii­na hidas­taa infras­tuk­tuu­rin rakentamista.

    Ilman tuo­ta 2000-luvun alku­puo­lel­ta läh­te­nyt­tä nik­ke­lin hin­nan nousua, joka hui­pen­tui vuon­na 2007 yli 55000 dol­la­rin ton­ni­hin­taan, ei oli­si Tal­vi­vaa­raa kos­kaan avat­tu. Nik­ke­lin arvo oli niin tol­ku­ton, että sitä oli­si mel­kein voi­nut erot­taa mal­mis­ta käsi­pe­lil­lä ja se oli­si sil­ti kannattanut.

  120. Maa­il­man kau­neim­mat ja toi­mi­vim­mat kau­pun­git on raken­net­tu ajan kans­sa huoel­la ja pie­tee­til­lä ihmis­ten mittoihin.

    Maa­il­man rumim­mat ja kal­seim­mat kau­pun­git on raken­net­tu jon­kin kes­kus­hal­lin­non pää­tök­sil­lä suu­rel­la rahal­la ja suu­ri­na könt­ti­nä. Ne ovat mah­ta­via suu­ruu­de­no­soi­tuk­sia, mut­ta var­sin ankei­ta paik­ko­ja elää ja asua.

    Hel­sin­ki raken­net­tiin ker­ral­la kyläs­tä venä­läi­sen pro­vins­sin pää­kau­pun­gik­si. Tsaa­ri ava­si kuk­ka­ron nyö­rit ja Hel­sin­ki nousi kuin tyhjästä.

    Sama meno jat­kuu. Onko mil­tei pak­ko­miel­tei­nen asu­kas­mää­rän ja alu­een laa­jen­ta­mi­nen miten fiksua? 

    Kan­nat­tai­si kes­kit­tyä mää­rän sijaan laa­tuun, hie­no­sää­töön ja viih­ty­vyy­den, euroop­pa­lai­sen kau­pun­kiym­pä­ris­tön lisäämiseen. 

    Tyh­jien kont­to­rei­den muut­ta­mi­nen asun­noik­si on hie­no asia.

  121. On aika perus­tee­ton­ta puhua mis­tään kai­vos­buu­mis­ta. Parem­min­kin voi­daan puhua vain malminmetsintäbuumista.

    Metal­li­kai­vok­sia on avat­tu 2000-luvul­la vii­si kappaletta. 

    Kevit­sa, Lai­va­kan­gas, Pam­pa­lo, Suu­ri­kuusik­ko ja Talvivaara.

    Kul­lan hin­ta on romah­ta­nut sii­nä mis­sä nik­ke­lin­kin, eikä yksi­kään näis­tä var­si­nai­ses­ti juh­li. Suu­ri­kuusik­ko lie­nee kannattavin.

    Työl­lis­tä­mis­vai­ku­tus on aika heik­koa suh­tees­sa val­tion teke­miin investointeihin.

    Voi­sin ilkeä­mie­li­ses­ti heit­tää tähän, että mon­ta­ko syr­jä­seu­tu­jen nuor­ta oli­si työl­lis­tet­ty met­sä­teol­li­suu­teen sil­lä euro­mää­räl­lä, mitä Tal­vi­vaa­raan on upo­tet­tu suo­raan val­tion bud­je­tis­ta ja Soli­diu­min varoista?

    Jokai­nen inves­toin­ti on aina ris­ki ja Tal­vi­vaa­ran koh­dal­la ris­kit ovat rea­li­soi­tu­neet kar­mai­se­val­la tavalla.

  122. Mal­mö tulee mie­leen ‘Tur­ning tor­so’ raken­nuk­si­neen ja pys­tys­sä näyt­tää ole­van. Sil­lä suun­nal­la aina­kin puhal­taa enem­män kuin Helsingissä.

    Hie­no­ja ja toim­via pile­ven­piir­tä­jiä ilmei­ses­ti voi raken­taa vain muu­al­le kuin suo­ma­li­sel­le peruskalliolle.

    Kor­keis­ta talois­ta tulee hir­vei­tä, kun kaa­voit­ta­ja ja kun­ta anta­vat perik­si raken­nut­ta­jal­le — ja teh­dään tuo­tan­toe­le­men­teil­lä jotain.
    Lähei­nen suh­de har­voi­hi raken­nus­yri­tyk­siin voi ola lau­ta­kun­nan jäsen­ten uudel­leen­va­lin­nal­le hyväk­si mut­ta ei kansalaisille.

    Vas­tut­taes­sa jotai asi­aa kan­nat­tai­si olla sen ver­ran yrit­te­liäs vaik­ka Googlen kans­sa, että väit­teet oli­si­vat edes keskusteltavissa.

  123. Turun tuo­mio­kir­kon ympä­ris­tö lie­nee siis Turun epä­viih­tyi­sin­tä katutilaa?

    En vas­tus­ta kor­ke­aa raken­ta­mis­ta, mut­ta tuo on ei ole mikään argu­ment­ti. Tuo­mi­kir­kos­sa on kor­ke­aa yksi kapea tor­ni, ja ympä­ril­lä on rei­lus­ti tori­mais­ta tilaa joka suun­taan. Lähim­mät raken­nuk­set ovat 2- tai 3‑kerroksisia. Mis­tään katu­kui­luis­ta ei ole kyse.

    Suo­mes­sa Puna­vuo­ri ja Kamp­pi tai­ta­vat olla nii­tä har­vo­ja paik­ko­ja, jois­sa katu­ti­lat ovat niin kapei­ta, että var­joi­suu­des­ta voi puhua. Vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä raken­net­tu­jen tor­nien ympä­ril­lä on avoin­ta lää­niä riittämiin.

  124. Mää­kin pyö­räi­len: Mitä ihmeen viih­tyi­syyt­tä Hel­sin­gis­sä on. En todel­la­kaan ole aja­nut sitä kol­kas­ta kolk­kaan, mut­ta useam­pi kil­sa on satun­nai­ses­ti kes­kus­tan tie­noil­la tul­lut ajet­tua ja oma mie­li­ku­va­ni mai­se­mis­ta on ruma, rumem­pi, vie­lä rumem­pi. Sin­ne voi raken­taa mitä vaan eikä se takuul­la tule huonommaksi.
    Mitä tulee pil­ven­piir­tä­jän auto­paik­koi­hin, niin elo­ku­vis­sa­han on näky­nyt juma­lat­to­man iso­ja park­ki­ta­lo­ja. Sin­ne kyl­lä mah­tuu auto­ja vaik­ka kuin­ka paljon.

    Pidän aina­kin jugend-kes­kus­taa ihan hie­no­na (siel­lä mis­sä ei vie­lä pilat­tu). Samoin monet puu­tar­ha­kau­pun­gin­osat ovat ihan muka­via (aina­kin jos ei ole tii­vist­tet­ty). Pal­jon on puret­tu­kin hie­noa (vaik­ka­pa Län­si-Pasi­la), eikä täl­lä ikä­väl­lä tari­nal­la ole vie­lä­kään lop­pua. Myös muu ympä­ris­tö voi olla näke­mi­sen arvois­ta ja kau­pun­gin hen­keä luo­vaa (vaik­ka­pa Talin golf-kent­tä, Mal­min len­to­kent­tä tai Hie­ta­nie­men hau­taus­maa). Saa­tan­pa jos­kus viih­tyä jos­sain isos­sa ostoskeskuksessakin.

    Tämä ei sul­je pois sitä, että kau­pun­gis­sa on pal­jon rumaa­kin, ja sen voi usein kokea koko­nai­suu­des­saan­kin rumak­si. Ei autoil­la ja mui­ta kul­ku­neu­voil­la täy­teen pakat­tu beto­ni- ja asfalt­tie­rä­maa kir­ku­vi­ne mai­nok­si­neen vält­tä­mät­tä mikään hie­no ympä­ris­tö ole. Toi­saal­ta välil­lä voi naut­tia urbaan­nis­ta deka­dens­sis­ta. Jon­kin­lai­nen pahei­den, rumuu­den ja yrit­te­liäi­syy­den met­ro­po­lis siis. Ihmi­nen on sopeu­tu­vai­nen eläin, ja osaa sekä raken­taa elä­män­sä eri­lai­siin ympä­ris­töi­hin, että naut­tia myös vie­rai­den ympä­ris­tö­jen tar­kas­te­lus­ta. Kau­pun­ki­lai­set ovat luon­nol­li­ses­ti kau­pun­ki­pat­rioot­te­ja, puo­lus­taen sekä sen hyviä että huo­no­ja, ja jopa itsel­le kipei­tä puolia.

    Minus­ta on hie­noa, että on kai­ken­lais­ta ympä­ris­töä. Minus­ta se on ongel­ma, että polii­ti­kot ja talous tapaa­vat pila­ta kaik­kea van­haa, arvo­kas­ta ja hyö­dyl­lis­tä lyhyt­nä­köi­siin int­res­sei­hin vedo­ten ja pidem­pää täh­täin­tä näke­mät­tä. Ihmi­sil­lä on myös tai­pu­mus suu­ruu­den­hul­luu­teen, eli tai­pu­mus kil­voi­tel­la mah­ta­vuu­des­ta kaik­kien naa­pu­rei­den kans­sa (eri­tyi­ses­ti mies­puo­leis­ten kan­sa­lais­ten egoistelua).

    Pil­ven­piir­tä­jiä­kin voi­si kokeil­la hie­man jos­sain. Eihän sitä kokei­le­mat­ta tie­dä. Tulos voi olla sel­lai­nen, että siel­lä ei juu­ri halu­ta asua tai oleil­la, mut­ta sit­ten­pä­hän aina­kin tie­de­tään, miten seu­raa­vat kehi­tys­koh­teet raken­ne­taan parem­min. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa pil­ven­piir­tä­jät voi­si­vat olla lii­an iso ris­ki — jos nyt tul­ki­taan että siel­lä on vie­lä jäl­jel­lä mui­ta­kin viih­ty­vyy­sar­vo­ja kuin tuo urbaa­ni tungos.

  125. Kal­le: Lähiö­vyö­hy­ke on lähi­vuo­sien suu­ri ongel­ma. Raken­nus­kan­ta alkaa 60-luvun ja sitä uudem­mis­sa lähiöis­sä sit­ten vuo­ro­tel­len olla finaa­lis­sa eikä sii­hen kan­na­ta enää tuh­la­ta. Ns lähiö­pro­jek­tit ovat täy­sin huk­kaan hei­tet­tyä rahaa.

    Lähiöi­hin ei kos­kaan saa­da kan­nat­ta­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä, eli jos­sain vai­hees­sa nii­den jouk­ko­lii­ken­teen taso tulee romah­ta­maan nykyi­ses­tä, kos­ka muut eivät suos­tu enää mak­sa­maan sii­vel­läe­lä­jien mat­ko­ja. Tul­laan var­mas­ti vaa­ti­maan jon­kin­lais­ta kustannusvastaavuutta.

    Oma lukun­sa ovat met­ron var­rel­la ole­vat lähiöt ja nii­den mah­dol­li­nen raken­ta­mi­nen kau­pun­geik­si. Se saat­taa olla talou­del­li­ses­ti mahdollista.

    Tär­kein­tä on kui­ten­kin kaa­voi­tuk­sen pit­kä­jän­tei­syys niin, että kau­pun­gin ulko­puo­lel­la ole­vat alu­eet saa­daan vähi­tel­len sulau­tet­tua kan­ta­kau­pun­kiin. Mei­lah­ti, Laak­so, Val­li­la, Hert­to­nie­mi jne tar­vit­se­vat kau­pun­ki­mai­sen kaa­van. Sitä kaa­vaa tuke­maan tar­vi­taan riit­tä­väs­ti kevyt­tä rai­de­lii­ken­net­tä (light rail).

    Herää kysy­mys, onko Kal­le kos­kaan mat­kus­ta­nut (1) lähi­ju­nal­la vaik­ka Oge­liin tai (2) spo­ral­la Meilahteen?

    Lähiöt ovat rai­de­lii­ken­teen kan­nal­ta erin­omai­nen idea. Suu­ri mää­rä ihmi­siä asu­te­taan pie­nel­le alu­eel­le: alu­een kes­kel­le raken­ne­taan ihmi­siä pal­ve­le­va juna-ase­ma. Jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lun jär­jes­tä­mi­nen tii­viis­ti asu­val­le poru­kal­le on huip­pu­te­ho­kas­ta — kan­ta­kau­pun­gin radi­kaa­li tii­vis­tä­mi­nen nykyis­tä raken­nus­kan­taa pur­ka­mat­ta lähin­nä mahdotonta.

    Pisa­ra­ra­dan nerok­kuus saat­taa­kin löy­tyä Rau­ta­tie­a­se­man mat­kus­ta­ja­kuor­man jaka­mi­ses­sa. Pää­ra­dal­ta itään / län­teen met­rol­la mat­kus­ta­vat jää­vät pois Haka­nie­mes­sä, Viron­nie­mel­le suun­taa­vat Rau­ta­tien­to­ril­la ja luo­teis-Hel­sin­kiin / Poh­jois-Espoo­seen suun­taa­vat vaih­ta­vat Töölössä.

  126. Count­ry­boy: Mik­si­kö­hän täs­tä ei ole juu­ri mitään YLE:n uutisissa 

    Hesa­ri on saa­nut jos­tain tis­kin alta salas­sa­pi­det­tä­vää esitutkintamateriaalia. 

    Itse jut­tu­han on iki­van­ha uuti­sek­si. Yle uuti­soi asias­ta kun pää­te­ki­jä pidä­tet­tiin, ja var­maaan sit­ten uudes­taan kun jut­tu menee oikeu­teen ja kol­man­nen ker­ran kun se menee hoviin.

  127. Pula kel­vol­li­ses­ta fos­faa­tis­ta on todel­la vaka­va tule­vai­suu­den uhka, ja sik­si on oikeas­taan jär­jes­tön­tä haas­ka­ta fos­faa­tia yli­lan­noi­tuk­sel­la niin kuin nyt tehdään.”

    Sil­lä, että kei­no­lan­noi­tuk­sen puit­teis­sa har­ras­te­taan fos­fo­rin yli­lan­noi­tus­ta, ei ole pal­jon teke­mis­tä Soklin kai­vok­sen avaa­mi­sen kans­sa, eikä var­sin­kaan kai­vok­sen avaa­mi­sen han­ka­loit­ta­mi­sel­la tähän asi­aan voi­da miten­kään vaikuttaa.

    On jok­seen­kin tur­haa perus­tel­la mine­raa­lie­siin­ty­mien hyö­dyn­tä­mi­ses­tä pidät­täy­ty­mis­tä tule­vai­suu­des­sa mah­dol­li­ses­ti ilme­ne­vil­lä, parem­min perus­tel­ta­vis­sa ole­vil­la tar­peil­la. Me emme tie­dä, mil­lä taval­la muu­ta­mien suku­pol­vien pääs­tä kas­vin­vil­je­lyä har­joi­te­taan, emme­kä myös­kään sitä, miten sil­loin vil­jel­tä­vien kas­vien mah­dol­li­nen fos­fo­rin­puu­te tul­laan tyy­dyt­tä­mään. Ja emme me hoi­to­met­sis­sä­kään istu­ta pui­ta useam­man suku­pol­ven pääs­sä hää­möt­tä­vää tule­vai­suut­ta var­ten, vaan ensim­mäi­set har­ven­nus­hak­kuut teh­dään jo alle parin­kym­me­nen vuo­den kulut­tua avohakkuusta.

    Mut­ta jos täl­lai­nen rek­ka­ral­li, joka Soklin kai­vok­sen avaa­mi­sen seu­rauk­se­na näyt­tää ole­van ratayh­tey­den puut­tees­sa tulos­sa, uhkai­si jota­kin Ete­lä-Suo­men kolk­kaa, oli­si­vat Vih­rei­den polii­ti­kot ensim­mäi­si­nä kek­si­mäs­sä ideoi­ta ja rahoi­tus­ta kul­je­tus­ten siir­tä­mi­sek­si kis­ko­jen pääl­le. Mut­ta kun kyse on puo­lu­een kan­na­tuk­sen kan­nal­ta mar­gi­naa­li­ses­ta alu­ees­ta, kiin­nos­tus työ­paik­ko­ja tuot­ta­vien ja ympä­ris­töä suo­je­le­vien rat­kai­su­jen kehit­tä­mi­seen loppuu.

  128. tcrown: Miten tuol­lai­nen näky­mä­tön ele­ment­ti voi vai­kut­taa viihtyvyyteen?

    Se blok­kaa valon. Aika iso osa valais­tuk­ses­ta on epä­suo­raa, asian huo­maa vas­ta sit­ten kun sii­nä joten­kin moka­taan kuten nyt Kala­sa­ta­mas­sa tum­mien sei­nien kans­sa jota useam­pi on tääl­lä­kin kom­men­toi­nut. Viih­tyi­syys on aika deli­kaat­ti juttu.

    Toi­sek­seen, se että nor­maa­lin katu­jul­ki­si­vun pääl­le raken­net­tai­siin pyra­mi­di tai vain hotel­li Tor­nin tyyp­pi­nen piik­ki on aja­tuk­se­na aika teo­reet­ti­nen. Ker­rok­sia toki vede­tään sisään ylös­päin men­nes­sä juu­ri­kin var­jos­tuk­sen takia.

    tcrown: Turun tuo­mio­kir­kon ympä­ris­tö lie­nee siis Turun epä­viih­tyi­sin­tä katutilaa? 

    Hyvä esi­merk­ki, poh­jois­puo­lel­la sei­nän vie­res­sä on park­ki­paik­ka ja katuun rajoit­tu­vas­sa sii­ves­sä on vain kol­me ker­ros­ta. Aika ankea oli­si sel­lai­nen jalan­kul­ku­mit­ta­kaa­van katu joka oli­si sen park­kik­sen paikalla.

    tcrown: Oslos­sa on raken­net­tu kor­ke­aa rau­ta­tie­a­se­man kyl­keen. Anc­ho­ra­ges­sa on usei­ta kor­kei­ta raken­nuk­sia keskustassa.

    Itä-Pasi­las­sa­kin on kor­kei­ta talo­ja lähel­lä toisiaan.

  129. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tosin Tal­vi­vaa­ra perus­tet­tiinh ennen tuo­ta boo­mia. Kris­tal­li­pal­lo siis? 

    Tal­vi­vaa­ra perus­tet­tiin 2003 nousu­kau­den alkuun, jol­loin hin­ta­ta­so oli alle 10 000 dol­la­ria tonnilta. 

    Nik­ke­lin hin­ta koho­si vauh­dik­kaas­ti hui­pen­tuen jär­kyt­tä­vään raket­ti­mai­seen nousuun vuon­na 2006. Oli help­po tuu­dit­tau­tua tilan­tee­seen, jos­sa kan­nat­ta­vuu­des­ta ei tar­vin­nut niin­kään välit­tää, hin­ta­han meni vain ja ainoas­taan ylös.

    Hin­ta sydän­tal­vel­la 2007 oli hulp­peat yli 55000 dol­la­ria tonnilta.

    Mut­ta kun kai­vok­sel­la alet­tiin lou­hi­maan huh­ti­kuus­sa 2008, niin hin­ta oli romah­ta­nut 30 000 dol­la­riin ton­nil­ta. Sekin oli vie­lä reip­paas­ti kan­nat­ta­vuus­ra­jan ylä­puo­lel­la. Aja­tel­tiin luul­ta­vas­ti, että tämä on vain ohi­me­ne­vä pie­ni not­kah­dus, joka ei lii­em­min kos­ke Suomea.

    Kun ava­jai­sia vie­tet­tiin vuo­den 2009 kesä­kuus­sa, oli hin­ta ava­jais­päi­vä­nä enää 15 000 dol­la­ria ton­nil­ta. Tämä­kin on hyvin kor­kea hin­ta­ta­so, 40 vuo­den kes­kiar­voon ver­rat­tu­na, mut­ta sil­lä ei Tal­vi­vaa­ra elä.

    Mie­les­tä­ni on perus­tel­tua väit­tää, että nousu­kausi sokai­si. Ei muu­ten oli­si uskal­let­tu pis­tää puol­ta mil­jar­dia euroa Kai­nuun kor­peen, ilman että koko tek­no­lo­gi­aa oli kokeil­tu siel­lä edes pie­nes­sä mittakaavassa.

    Jos hin­ta­ke­hi­tys oli­si madel­lut alle 10 000 dol­la­ris­sa vuo­si­na 2003–2008, niin oli­si­ko Tal­vi­vaa­raa avat­tu? Tuskin.

    On toki help­poa olla jäl­ki­vii­sas. Ja vie­lä hel­pom­paa on vauhtisokeutua. :-]

    Minun puo­les­ta Soklin sai­si ava­ta vaik­ka heti, mut­ta Yara voi kyl­lä raken­taa rai­teen­sa ihan itse.

  130. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En tie­dä, mil­tä Vancou­ver näyt­tää merel­tä, mut­ta pur­jeh­ti­joi­den mie­li­pi­de ei ole ainoa kau­pun­ki­suun­nit­te­luun vai­kut­ta­va seik­ka. Kyl­lä Vancou­ver näyt­tää upeal­ta, vaik­ka kat­soi­sit sitä joen toi­sel­ta puo­lel­ta sel­kä vuo­riin päin. Siel­lä katu­ver­kos­sa vuo­ria ei näe lain­kaan, kos­ka ne talot ovat sii­nä edessä.
    Mut­ta jos raken­ne­taan kor­kei­ta talo­ja, nii­den on olta­va kau­nii­ta. Edel­leen haluai­sin tie­tää, miten sii­tä Vuo­saa­ren tor­nis­ta tuli niin hir­veä kuin tuli, vaik­ka ase­ma­kaa­va teh­täes­sä sii­tä piti tul­la ihan eri­lai­nen. Jos raken­ne­taan kjor­kei­ta talo­ja, kaa­voit­ta­jal­la on olta­va kei­not puut­tua myös talo­jen julkisivuihin. 

    En ole pur­jeh­ti­ja, mut­ta vii­ta­sin vahin­gos­sa vää­rän päi­vän blo­giin. Tar­koi­tin tie­tys­ti kuvaa jon­ka löy­sin täältä:“http://www.soininvaara.fi/2013/05/07/kaupunkisuunnittelulautakunta-vancouverissa/”.

    Onko se upe­aa, jos talot peit­tä­vät vuo­ret näkyvistä?

    Olen samaa miel­tä kans­sa­si sii­tä, että talo­jen­kin pitäi­si näyt­tää kau­niim­mil­ta, mut­ta toi­saal­ta tuon­han pitäi­si olla tavoit­tee­na aina, eikö vain?

    Para­ni­si­ko Vuo­saa­ren ilme sii­tä, jos Cir­rus sai­si ympä­ril­leen kave­rei­ta (siis useam­pia tor­ni­ta­lo­ja lähek­käin)? Oli­si­ko siel­lä tilaa raken­taa tuol­lai­sia lisää?
    Entä pitäi­si­kö alu­een nykyi­sil­le asuk­kail­le luva­ta vaih­dos­sa käm­pät ylim­mis­tä ker­rok­sis­ta? Mie­les­tä­ni pitäi­si luva­ta … myös heil­le, joi­den ikku­noi­den eteen tuol­lai­sia tor­so­ja pys­ty­te­tään. Se saat­tai­si tosin romah­dut­taa gryn­de­rei­den voitot … 

    Ongel­ma voi olla sii­nä, että polii­ti­kot sal­li­vat gryn­de­rei­den ja raken­ta­jien teh­dä, mitä iki­nä lys­tää­vät, sit­ten kun raken­nus­lu­pa on saa­tu. Onko mis­sään puret­tu uusia talo­ja, jos ne eivät ole pri­kul­leen täyt­tä­neet ennen luvan myön­tä­mis­tä annet­tu­ja lupauk­sia (tai lupaeh­to­ja), esim. har­ja­kor­keu­den tai ylim­pään ker­rok­seen tule­van (vie­lä­kin puut­tu­van!) kah­vi­lan osalta? 

    Moni­ko rivi­po­lii­tik­ko tai kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan jäsen osaa vas­ta­ta lähel­le­kään oikein esi­mer­kik­si kysy­myk­seen, miten kor­keal­le aset­tui­si raken­nuk­sen siluet­ti, jos kysei­sen (raken­nuk­sen koh­dal­le) oli­si osay­leis­kaa­vas­sa mer­kit­ty roo­ma­lai­nen nume­ro IX tai XI? Entä, jos ao. talo raken­net­tai­siin­kin moot­to­ri­tien ylle?

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta perus­tet­tiin ilmei­ses­ti vain pari vuot­ta sen Huvi­la­ka­tu 9–11:n möh­läyk­sen jäl­keen. Syy­tä siis oli jo sil­loin, mut­ta mik­si nii­tä rumia, ympä­ris­töön­sä huo­nos­ti sopeu­tu­via talo­ja (ja pahim­mil­laan koko­nai­sia aluei­ta) syn­tyy edelleen? 

    Toi­von todel­la­kin, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan kaik­ki jäse­net val­pas­tui­si­vat, osai­si­vat vaa­tia laa­tua ja val­voa, että sitä myös saadaan!

  131. Mie­les­tä­ni kan­na­tai­si har­ki­ta rai­deyh­teyt­tä välil­le Sal­la, Sokli, Kuusa­mo ja Tai­val­kos­ki. Näin saa­tai­siin radal­le lisää käyt­tö­as­tet­ta puun­kul­je­tus­ten muodossa.

    Nyt­hän Soklin pis­to­rai­teel­la oli­si 2–4 junaa päi­väs­sä. Mikä on aika vähän yli 100 km pit­käk­si suun­ni­tel­lul­le pistoraiteelle.

    Näin saa­tai­siin rai­teel­le lisää käyt­tö­as­tet­ta ja voi­tai­siin tule­vai­suu­des­sa jopa har­ki­ta Kajaa­ni-Kuusa­mo välin säh­köis­tä­mis­tä Kuusa­mon mat­kai­lun tarpeisiin.

  132. OS: “Jos sai­sin yksin päät­tää Hel­sin­gin seu­dun raken­tees­ta, en jat­kai­si Espoon met­roa Kiven­lah­teen. Niin kau­ak­si ei kau­pun­ki­ra­ken­net­ta kan­na­ta ulottaa.”

    En ole luke­nut kaik­kia kom­ment­te­ja, joten en tie­dä, onko joku ehti­nyt jo puut­tua tähän. Joi­ta­kin vuo­sia Kiven­lah­des­sa asu­nee­na on pak­ko kui­ten­kin tode­ta, että Kiven­lah­des­ta ei ollut sen pitem­pi mat­ka Hel­sin­gin kes­kus­taan kuin Vuo­saa­res­ta. Bus­siyh­teys oli erit­täin suju­va, sil­lä osa vuo­rois­ta pysäh­tyi vain kes­kei­sim­mil­lä pysä­keil­lä. Mat­kal­la Hel­sin­gin kes­kus­taan ei kui­ten­kaan ole kai­kil­le espoo­lai­sil­le mer­ki­tys­tä, sil­lä työ­paik­ko­ja ja pal­ve­lui­ta on myös Espoossa.

    Mitä­hän täs­sä kau­pun­ki­ra­ken­teel­la tar­koi­te­taan? En tie­dä Kiven­lah­den asu­kas­ti­heyt­tä, mut­ta veik­kai­sin sen ole­van asu­tuil­la alueil­la mel­ko kor­kea. Kiven­lah­des­sa on usei­ta tor­ni­ta­lo­ja, jois­ta 22-ker­rok­si­nen Meri­tor­ni oli val­mis­tues­saan vuon­na 1999 Suo­men kor­kein rakennus.

  133. Hup­sis­ta, siis tie­ten­kin pis­to Sokliin ja sit­ten Salla-Kuusamo-Taivalkoski. 🙂

  134. Mik­ko H: En vas­tus­ta kor­ke­aa raken­ta­mis­ta, mut­ta tuo on ei ole mikään argu­ment­ti. Tuo­mi­kir­kos­sa on kor­ke­aa yksi kapea tor­ni, ja ympä­ril­lä on rei­lus­ti tori­mais­ta tilaa joka suuntaan.

    Eikö Turun tuo­mio­kirk­ko täy­tä seu­raa­vaa mää­ri­tel­mää? Minun point­ti­ni on, että kor­kea raken­nusym­pä­ris­tö voi­daan suun­ni­tel­la viih­tyi­säk­si tai viih­ty­mät­tö­mäk­si levey­as­teis­ta riip­pu­mat­ta, aivan kuten mata­la. Min­kään­lai­seen tol­kul­li­seen vas­ta­väit­tee­seen en ole törmännyt.

    spot­tu: Huo­noin lop­pu­tu­los saa­vu­te­taan tiput­te­le­mal­la kor­kei­ta raken­nuk­sia väl­jäs­ti kivikentälle 

  135. spot­tu: Hyvä esi­merk­ki, poh­jois­puo­lel­la sei­nän vie­res­sä on park­ki­paik­ka ja katuun rajoit­tu­vas­sa sii­ves­sä on vain kol­me kerrosta. 

    Hups, puhuin­kin Turun lin­nas­ta, mut­ta ei niin yllät­täen Turun tuo­mio­kir­kon­kin poh­joi­sen puo­lel­la näyt­tää ole­van parkkipaikka.

    tcrown: Eikö Turun tuo­mio­kirk­ko täy­tä seu­raa­vaa mää­ri­tel­mää? Minun point­ti­ni on, että kor­kea raken­nusym­pä­ris­tö voi­daan suun­ni­tel­la viih­tyi­säk­si tai viih­ty­mät­tö­mäk­si levey­as­teis­ta riip­pu­mat­ta, aivan kuten matala.

    Mis­sä 60 levey­sas­teen poh­jois­puo­lel­la sel­lai­sia viih­tyi­siä raken­nusym­pä­ris­tö­jä on? Turun tuo­mio­kir­kon ympä­ris­töä ei par­haal­la tah­dol­la­kaan voi sanoa korkeaksi.

  136. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: On.

    Tuo on aja­tus, jol­lais­ta ei kukaan Hel­sin­kiä ja sen par­hai­ta omi­nais­piir­tei­tä arvos­ta­va voi jär­jis­sään esittää.

    Jos et satu tie­tä­mään, mil­tä meren­täy­töt näyt­tä­vät, niin sopii käy­dä vaik­ka Jät­kä­saa­res­sa kat­se­le­mas­sa. Vie­lä sel­keäm­män kuvan meren­täyt­tö­jen mai­se­mal­li­sis­ta vai­ku­tuk­sis­ta saa, jos on aikaa kul­kea jalan ja pysäh­tyä kes­kel­le Laut­ta­saa­ren sil­taa (ete­läi­sel­le jal­ka­käy­tä­väl­le) ja suun­na­ta kat­se suun­taan ete­lä-kaak­ko. Etäi­syyt­tä lie­nee siel­tä Jät­kä­saa­ren län­ti­sim­pään kul­maan noin kah­dek­san­sa­taa met­riä (800m).

    Laut­ta­saar­ta lähem­mäs meren­täyt­tö­alu­een “iha­nuut­ta” (?) pää­see, kun mat­kus­taa esim. rai­de­lii­ken­net­tä hyö­dyn­täen Ruo­ho­lah­teen (met­rol­la tai rai­tio­vau­nul­la) ja hank­kii sit­ten siel­tä Ruo­ho­lah­des­ta vesi­bus­si­li­pun Pih­la­ja­saa­reen (läh­döt muis­taak­se­ni tasa­tun­nein alkaen klo 10.00) ja aset­tuu istu­maan paat­tiin paa­puu­rin puo­lel­le. Sopii siel­lä sit­ten, mat­kan var­rel­la ihail­la Jät­kä­saa­ren meren­täyt­töä oikein sydä­men­sä kyl­lyy­des­tä. Jo yksi ker­ta saat­taa riit­tää anta­maan tar­vit­ta­van vas­tus­tus­ky­vyn, seu­raa­vien 10 vuo­den tar­vet­ta tyy­dyt­tä­mään! Sakel­le riit­ti vähäi­sem­pi­kin rokote.

    (Maa­kra­vuil­le tie­dok­si: paa­puu­ri = meno­suun­nas­sa paa­tin vasen puoli)

  137. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos raken­ne­taan kjor­kei­ta talo­ja, kaa­voit­ta­jal­la on olta­va kei­not puut­tua myös talo­jen julkisivuihin.

    Jot­ta byro­kraat­ti voi­si mää­rä­tä kau­neu­des­ta, sen taso pitäi­si pys­tyä ensin mää­rit­te­le­mään. Vaik­ka­pa samal­la taval­la kuin esim sin­fo­nian hyvyys nuot­tien luku­mää­rän perusteella.

    Toki voi­si pyr­kiä yksin­ker­tais­ta­maan pää­tök­sen­te­koa mää­rit­tä­mäl­lä jot­kin raken­nus­ma­te­ri­aa­lit ja pin­ta­rat­kai­sut luon­tai­ses­ti rumik­si ja sen täh­den kiel­le­tyk­si, kuten esim pal­jas beto­ni ja lasi. Lin­kis­sä esi­merk­ki täl­lai­ses­ta moder­nis­ta kuvotuksesta.

    http://thearchmovement.blogspot.fi/2009/06/tama-art-university-library-by-toyo-ito.html

  138. Sak­ke: Sopii siel­lä sit­ten, mat­kan var­rel­la ihail­la Jät­kä­saa­ren meren­täyt­töä oikein sydä­men­sä kyl­lyy­des­tä. Jo yksi ker­ta saat­taa riit­tää anta­maan tar­vit­ta­van vas­tus­tus­ky­vyn, seu­raa­vien 10 vuo­den tar­vet­ta tyydyttämään! 

    Tulee ihan Itik­sen Pris­ma, sitä­hän hau­kut­tiin leh­dis­sä pel­ti­hal­lik­si ja otet­tiin kuvia Puo­ti­lan met­rik­sen puo­lel­ta. Nyt nii­tä pel­te­jä ei näe kukaan, sil­lä sii­hen koh­taan Pris­man eteen on raken­net­tu 8‑kerroksinen asuintalo.

    Tämä on vähän kuin plas­tiik­ka­ki­rur­gia alet­tai­siin arvos­tel­la leik­kauk­sen kulues­sa otet­tu­jen kuvien perus­teel­la. Ei näy­tä kau­niil­ta ei, mut­ta sehän on kes­ken. Aita­ko sii­hen pitäi­si pys­tyt­tää ettei kenen­kään mag­neet­ti­kent­tä häiriytyisi?

  139. JTS:
    Mal­mö tulee mie­leen ‘Tur­ning tor­so’ raken­nuk­si­neen ja pys­tys­sä näyt­tää ole­van. Sil­lä suun­nal­la aina­kin puhal­taa enem­män kuin Helsingissä.

    Hie­no­ja ja toim­via pile­ven­piir­tä­jiä ilmei­ses­ti voi raken­taa vain muu­al­le kuin suo­ma­li­sel­le peruskalliolle.

    Kor­keis­ta talois­ta tulee hir­vei­tä, kun kaa­voit­ta­ja ja kun­ta anta­vat perik­si raken­nut­ta­jal­le – ja teh­dään tuo­tan­toe­le­men­teil­lä jotain.
    Lähei­nen suh­de har­voi­hi raken­nus­yri­tyk­siin voi ola lau­ta­kun­nan jäsen­ten uudel­leen­va­lin­nal­le hyväk­si mut­ta ei kansalaisille.

    Vas­tut­taes­sa jotai asi­aa kan­nat­tai­si olla sen ver­ran yrit­te­liäs vaik­ka Googlen kans­sa, että väit­teet oli­si­vat edes keskusteltavissa. 

    Kyl­lä­hän talot saa­daan tar­vit­taes­sa tuu­li­kuor­maa kes­tä­mään, jopa maan­jä­ris­tyk­siä­kin, mut­ta tuu­len aiheut­ta­mien vir­taus­on­gel­mien koh­tei­na ovat­kin useim­mi­ten ihmi­set tor­nien ympä­ris­tös­sä. En tun­ne tilan­net­ta Mal­mön tapauk­ses­sa, mut­ta ole­tan, että ark­ki­teh­dit siel­lä jo osai­si­vat ottaa asian huo­mioon. Tääl­lä eivät Tapio­lan kes­kus­tor­nin (ja sen välit­tö­män ympä­ris­tön) suun­nit­te­li­jat eivät aikoi­naan osan­neet. Ehkä joku pai­kal­li­nen, koke­mus­ta omaa­va, osai­si asias­ta jo Mal­mön tapauk­ses­sa kertoa.

    Googla­sin tuon “tur­ning torso”:n ja kuva­haun tulok­se­na löy­sin lähes luke­mat­to­man mää­rän kuvia. Ikä­vä sanoa, mut­ta ainoas­sa­kaan maan pin­nal­ta, tai ihmis­sil­mien kor­keu­del­ta ole­vas­sa kuvas­sa tuo “tor­so” ei näyt­tä­nyt mie­les­tä­ni hyväl­tä. Poik­keuk­se­na oli ehkä kor­kein­taan joku­nen viis­toil­ma­ku­va, mut­ta nehän eivät tun­ne­tus­ti ker­ro koko totuut­ta. Pitäi­si­kö siis maan­pin­ta nos­taa siis taso­na tai­vaal­le tai ihmis­ten ope­tel­la len­tä­mään, jot­ta tor­ni­ta­lot saa­tai­siin näyt­tä­mään paremmilta?

    Pal­jon­ko asuk­kai­ta tor­ni­ta­loi­hin tai nii­den rykel­miin (ks. esim. “static.panoramio.com/photos/original/26050354.jpg” tai “eliinbar.files.wordpress.com/2010/10/dscf6956.jpg”) mah­tuu? Niis­sä asu­vat eivät tie­tys­ti talo­jen­sa ongel­mis­ta pahi­ten kär­si, kun eivät yleen­sä jou­du nii­tä itse kotien­sa ikku­nois­ta näke­mään. Kyse onkin enem­män sii­tä rumuu­des­ta, jota tuol­lai­set kolos­sit, ympä­ris­töön­sä usein sopeu­tu­mat­to­mi­na, ympä­ril­leen levittävät.

    Maku­ja on tie­tys­ti monia, enkä läh­de veik­kaa­maan Mal­mö’n “tur­ning torso”:n pys­tys­sä pysy­mi­sen aikaa. Luu­li­si kui­ten­kin, että kuka hyvän­sä kyl­läs­tyi­si var­sin pian mois­ta tor­soa kat­se­le­maan. Ansio rahoi­tuk­sen saa­mi­ses­ta tuol­lai­sen tor­nin pys­ty­tyk­seen kuu­luu ilman muu­ta tai­ta­vil­le mark­ki­noin­nin osaajille!

  140. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen Jan­ne H:n kans­sa täy­sin samaa miel­tä. Ensin fos­faat­tie­siin­ty­mä myy­tiin nor­ja­lai­sil­le ale­hin­nal­le ja nyt val­tion pitäi­si sub­ven­toi­da kai­vos­toi­min­taa kus­tan­ta­mal­la kai­vok­sen ratayhteys.

    Komp­paan tätä ja Jan­ne H:n kom­ment­tia. Ja tähän liittyen.

    Ehkä oli­si aika tuo­da Suo­meen­kin Austra­lian tyy­li­nen kai­vet­tui­hin ton­nei­hin perus­tu­va kai­vos­ve­ro. Täl­lä voi­si sit­ten kus­tan­taa infran paran­nus­ta. Ja vaik­ka sen jää­me­ri radan, jol­le voi­si löy­tyä muu­ta­kin käyttöä. 

    Nykyi­sel­lä mei­ni­gil­lä, jos­sa edes kai­vok­sen työ­te­ki­jät eivät vält­tä­mät­tä mak­sa vero­ja Suo­meen pitäi­si kai­vos­toi­min­ta kiel­tää koko­naan. Ei sii­tä aina­kaan meil­le mitään hyö­tyä ole.

  141. spot­tu: Mis­sä 60 levey­sas­teen poh­jois­puo­lel­la sel­lai­sia viih­tyi­siä raken­nusym­pä­ris­tö­jä on? Turun tuo­mio­kir­kon ympä­ris­töä ei par­haal­la tah­dol­la­kaan voi sanoa korkeaksi.

    Muis­te­li­sin että Turun tuo­mio­kir­kon paik­keil­la oli­si aina­kin yksi kor­kea raken­nus. Jokai­ses­sa näin poh­joi­ses­sa ole­vas­sa kau­pun­gis­sa joka tulee minul­le mie­leen on kor­keam­pia talo­ja kuin itä-pasi­las­sa ympä­ris­tös­sä, joka on itä-pasi­laa viihtyisämpi. 

    Voi olla, että on han­ka­laa jos jokai­nen ympä­ris­tön raken­nus on kor­kea, mut­ta se, että ympä­ris­tön ensim­mäi­nen kor­kea raken­nus muut­taa ympä­ris­tön epä­viih­tyi­säk­si ei minun sib­jek­tii­vi­ses­sa mie­les­sä­ni pidä yksin­ker­ti­ses­ti paikkaansa.

    Muu­ten­kin minun on vai­kea ymmär­tää tätä kate­go­ris­ta kaa­voi­tuk­sen tun­ke­mis­ta samaan muot­tiin. Mik­sei voi­da raken­taa jon­ne­kin kor­ke­aa, jon­ne­kin mata­laa, jon­ne­kin park­ki­paik­ka­lää­niä ja jon­ne­kin auto­ton­ta aluet­ta? Jos ei jos­sian viih­dy, pysyy pois­sa, ei kai se sen vai­keam­paa ole, minä viih­tyi­sin kor­kei­den raken­nus­ten ympäristössä.

    Muu­ten­kin iso kaa­voi­tuse­ri­mie­li­syys näyt­tää ole­van kokoo­mus­lai­sen ja vih­reän näke­myk­sen välis­sä. Sit­ten kun län­si­väy­lä saa­daan bule­var­di­soi­tua, ehdo­tan leik­ki­mie­lis­tä kil­pai­lua. Ase­te­taan tiet­ty asu­kas­ti­heys­vaa­ti­mus, jon­ka jäl­keen kokoo­mus saa kaa­voit­taa poh­jois­puo­len juu­ri niin kuin halu­aa, ja vih­reil­le jäte­tään ete­lä­puo­li. Bule­var­din kes­kel­le lai­te­taan kor­kea aita, joten bule­var­din eri puo­lil­le pitää kier­tää saa­ren päi­den kaut­ta. aita ote­taan pois kun jom­pi­kum­pi puo­li myön­tää tappionsa.

  142. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maa­nal­le ei pal­jon voi Jät­kä­saa­res­sa men­nä, kos­ka meri. Maan pääl­lä ne mak­sa­vat noin 5000 €/neliöeli 150 000 €/paikka…

    Osmo, tuo­ta ei usko kukaan. Jos paik­ka mak­saa Jät­kä­saa­res­sa yli 30 000, ihmet­te­len syvästi.

  143. tcrown: … Sit­ten kun län­si­väy­lä saa­daan bule­var­di­soi­tua, ehdo­tan leik­ki­mie­lis­tä kil­pai­lua. Ase­te­taan tiet­ty asu­kas­ti­heys­vaa­ti­mus, jon­ka jäl­keen kokoo­mus saa kaa­voit­taa poh­jois­puo­len juu­ri niin kuin halu­aa, ja vih­reil­le jäte­tään ete­lä­puo­li. Bule­var­din kes­kel­le lai­te­taan kor­kea aita, joten bule­var­din eri puo­lil­le pitää kier­tää saa­ren päi­den kaut­ta. aita ote­taan pois kun jom­pi­kum­pi puo­li myön­tää tappionsa. 

    Länk­kä­ris­tä tulee bule­var­di ehkä 2400 luvul­la. Bule­var­di vaa­ti­si toi­miak­seen rut­kas­ti lisää raken­ta­mis­ta. Met­ro tulee slum­miut­ta­maan Ete­lä-Espoo­ta laa­jas­ti ja nopeas­ti, joten Meri­tuu­len­ties­tä voi osin tul­la bule­var­dia aika piankin.

    Elä­vät bule­var­dit ovat hyvin­kin kan­na­tet­ta­via, mut­ta nii­tä ei syn­ny halin­nol­li­sil­la pää­tök­sil­lä. Hal­lin­nol­li­sil­la pää­tök­sil­lä saa­daan aikai­sek­si moni­kais­tai­sia läpia­jo­ka­tu­ja à la USA. En pidä sitä tavoiteltavana.

    Bule­var­din molem­min puo­lin pitää olla riit­tä­vän mon­ta tii­vis­tä umpi­kort­te­lia, jot­ta ihmis­vir­rat riit­tä­vät pal­ve­lui­den syn­tyy. Bule­var­di­soin­ti oli­si toi­vot­ta­vaa mm. Mans­kun pääs­sä, mut­ta se vaa­tii vie­lä pal­jon tii­vis­tä­mis­tä ja bus­si­kais­to­jen pois­ton niin että pai­koi­tus­ta saa­daan lisät­tyä asia­kas virroille.

  144. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta: Herää kysy­mys, onko Kal­le kos­kaan mat­kus­ta­nut (1) lähi­ju­nal­la vaik­ka Oge­liin tai (2) spo­ral­la Meilahteen?

    Kan­na­tan rai­de­lii­ken­net­tä, mut­ta sen on olta­va kan­nat­ta­vaa. Kanat­ta­va rai­de­lii­ken­ne vaa­tii mat­kus­ta­jia. Mat­kus­ta­jia ei ole lähiöis­sä riit­tä­väs­ti edes kevytraideratkaisuille.

    Van­ho­ja 60- — 80-luku­jen lähiöi­tä ei tul­la kor­jaa­maan mil­lään näky­vis­sä ole­val­la ansain­ta­lo­gii­kal­la, kos­ka ne ovat vää­räs­sä pai­kas­sa, höl­mös­ti kaa­voi­tet­tu ja vää­rin sekä huo­nos­ti raken­net­tu. Kau­pun­kia ei ole kas­va­tet­tu sopu­li­mai­ses­ti, mikä tulee mak­sa­maan pal­jon rahaa lähivuosina.

  145. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Park­ki­paik­ka Jät­kä­saa­res­sa mak­saa vähän yli 50 000 euroa. (Luo­la)

    Minä en usko tuo­ta. Olet­ko kos­kaan näh­nyt erit­te­lyä? Olen yhä sitä miel­tä, että kul­tai­set hanat park­ki­pai­kal­la ovat tarpeettomia 😉

  146. tcrown: mut­ta se, että ympä­ris­tön ensim­mäi­nen kor­kea raken­nus muut­taa ympä­ris­tön epä­viih­tyi­säk­si ei minun sib­jek­tii­vi­ses­sa mie­les­sä­ni pidä yksin­ker­ti­ses­ti paikkaansa.

    Ei toki, mones­ti poh­jois- ja itä­lai­doil­la kor­keat raken­nuk­set rajaa­vat tilaa muka­vas­ti ilman var­jos­tuson­gel­maa. Esi­mer­kik­si Jät­kä­saa­reen suun­ni­tel­tu hotel­li oli juu­ri täl­lai­nen. Jat­ku­mos­sa kor­kei­ta raken­nuk­sia ei oikein voi olla kos­ka poh­jois- ja itä­puo­li jää­vät ikä­vän har­maik­si. Suo­mes­sa var­jos­sa on ikä­vää kuten teras­sil­la istu­neet tietävät.

    tcrown: Muu­ten­kin minun on vai­kea ymmär­tää tätä kate­go­ris­ta kaa­voi­tuk­sen tun­ke­mis­ta samaan muottiin.

    Kes­kus­te­lu läh­ti katu­ti­las­ta joka impli­koi kau­pun­ki­mil­jöö­tä. Mones­sa muus­sa mil­jöös­sä katu­ti­la on jok­seen­kin yhden­te­ke­vä. Mitä kaa­voi­tuk­seen tulee, kun­nol­lis­ta uut­ta kau­pun­ki­mil­jöö­tä ei ole suun­ni­tel­tu aikoi­hin joten “kate­go­ris­ta kaa­voi­tuk­sen tun­ke­mis­ta samaan muot­tiin” on vai­kea demonstroida. 

    tcrown: Jos ei jos­sian viih­dy, pysyy pois­sa, ei kai se sen vai­keam­paa ole

    Tilan­ne on nyt sel­lai­nen että jos halu­aa asua kau­pun­ki­mil­jöös­sä niin muut­taa Hel­sin­gis­sä alu­eel­le joka on kaa­voi­tet­tu ennen sotia ja mak­saa itsen­sä kipeäk­si. Minä haluai­sin että useam­mil­la oli­si mah­dol­li­suus asua sel­lai­ses­sa mil­jöös­sä joka on a) empii­ri­ses­ti arvioi­tu­na halut­tu ja b) toteut­ta­mis­kel­poi­nen. Mik­si siis suun­ni­tel­la huo­nos­ti kun samal­la vai­val­la voi suun­ni­tel­la hyvin? Parem­paa elä­män­laa­tua edul­li­ses­ti vain kaa­voi­tuk­sen para­dig­maa muuttamalla.

    tcrown: Muu­ten­kin iso kaa­voi­tuse­ri­mie­li­syys näyt­tää ole­van kokoo­mus­lai­sen ja vih­reän näke­myk­sen välissä.

    Näyt­tää että olen eri miel­tä nyt vähän kai­kes­ta, mut­ta kun kat­se­lee Kun­nal­lis­vaa­lien 2012 äänes­tys­tu­lok­sia niin vih­reät ja kokoo­mus­lai­set asu­vat aika saman­lai­sil­la kau­pun­ki­mai­sil­la alueil­la. Luu­len ettei jako­lin­ja oikeas­ti mene Kokoo­muk­sen ja Vih­rei­den välil­lä vaan vas­tak­kai­na­set­te­lu joh­tuu auto­puo­lu­een koko­aan suu­rem­mas­ta edus­tuk­ses­ta kau­pun­gin päätöksentekokoneistossa.

  147. Kal­le: Kan­na­tan rai­de­lii­ken­net­tä, mut­ta sen on olta­va kannattavaa. 

    Ei perus­pal­ve­lun tar­vit­se olla kannattavaa.

    Esi­mer­kik­si Tal­lin­na muut­ti bus­si­lii­ken­teen mak­sut­to­mak­si kau­pun­gin vaki­tui­sil­le asuk­kail­le ja takoo 100 % tap­pio­ta tauluun.

  148. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Park­ki­paik­ka Jät­kä­saa­res­sa mak­saa vähän yli 50 000 euroa. (Luo­la)

    On aika vai­kea uskoa, että auton park­ki­paik­ka, siis tyh­jä tila, mak­sai­si enem­män kuin auto (kes­ki­mää­rin). Tulee ihan mie­leen taan­noi­set Sone­ra-kau­pat Sak­sas­ta (, mis­tä muis­taak­se­ni kais­ta­ti­laa hir­mu­hin­nal­la ostettiin).

    Vetää­kö tuos­sa park­ki­pain­kan hin­nas­sa joku (rahaa) välis­tä? Mikä tyh­jäs­sä park­ki­pai­kas­sa mak­saa eni­ten, asfalt­ti, sei­nät, ilmas­toin­ti, vesie­ris­tys ja vie­mä­röin­ti vai valais­tus? Oli­si­ko kadun­var­si­py­sä­köin­ti kui­ten­kin ollut edul­li­sem­paa? (Pitäi­si­kö isoil­la city­maas­tu­reil­la olla myös isom­pi park­ki­pai­kan hin­ta? Hin­ta tila­vuu­den mukaan?)”

    Onka park­ki­pai­kan raken­ta­mis­ta­pa oikea, jo se noin usko­mat­to­man pal­jon mak­saa? Miten park­ki­pai­kan kus­tan­nus muo­dos­tuu (syväl­lä maan alla, heti maan­pin­nan alla, poh­ja­ker­rok­ses­sa, kadun var­res­sa tai park­ki­ta­los­sa)? Kuin­ka suu­ri osuus hin­nas­ta on kul­ku­tie­tä park­ki­ruu­tuun, ram­pit yms. mukaanlukien?

    Raken­ne­taan­ko nyky­ään jo lii­an tii­vis­tä kau­pun­kia? Jos jon­kin tuot­teen, pal­ve­lun tms. hin­ta on koh­tuut­to­man kor­kea, on sii­nä näh­däk­se­ni tilaus­ta hin­taa alen­ta­vil­le inno­vaa­tioil­le, kuten jouk­ko­lii­ken­ne (joka on jo kek­sit­ty, mut­ta esim. Hesa­rin tämä­naa­mui­sen jutun mukaan on Kii­nas­sa­kin (Pekin­gin met­ro) tukos­sa.) Uusia (tai uudel­leen­kek­sit­ty­jä) inno­vaa­tioi­ta siis tar­vi­taan. Oli­si­ko sopi­van väl­jä puu­tar­ha­kau­pun­ki kui­ten­kin oikea rat­kai­su? Uusia Puu-Käpy­län kal­tai­sia alueita?

    Met­ro­työ­maal­la, jon­ka ohi aika ajoin minä­kin kul­jen on työ­voi­ma, auto­jen rekis­te­ri­kil­vis­tä pää­tel­len, suu­rel­ta osin viro­lais­ta. Onko park­ki­paik­ko­jen hin­nas­sa las­ket­tu (suu­rel­ta osin viro­lai­sen työ­voi­man) palk­ka­kus­tan­nus­ten ohel­la mukaan suo­ma­lais­ten raken­nus­mies­ten (ja nais­ten) työt­tö­myys­kor­vauk­set? Min­ne valuu lyhyen ja toi­saal­ta pit­kän ajan hyö­ty maam­me raideinvestoinneista?

  149. Sak­ke:
    On aika vai­kea uskoa, että auton park­ki­paik­ka, siis tyh­jä tila, mak­sai­si enem­män kuin auto (kes­ki­mää­rin).

    Kiis­ta­ton­ta tie­toa asias­ta sai­si par­hai­ten siten, että pai­kat irro­tet­tai­siin asun­nois­ta ja ihmi­set vapau­tet­tai­siin tur­has­ta hol­houk­ses­ta, mut­ta tämä vaa­ti­si siir­ty­mis­tä sään­nös­te­lys­tä mark­ki­na­ta­lou­teen, ja sen on meil­lä Kek­kos­lo­va­kias­sa vie­lä kesken.

    Sak­ke:
    Oli­si­ko kadun­var­si­py­sä­köin­ti kui­ten­kin ollut edullisempaa? 

    Ei rii­tä nykyi­seen pysä­köin­ti­nor­miin, ei kel­paa autopuolueelle.

    Sak­ke:
    Onka park­ki­pai­kan raken­ta­mis­ta­pa oikea, jo se noin usko­mat­to­man pal­jon maksaa? 

    Hal­vim­mak­si tuli­si raken­taa park­ki­pai­kat jon­ne­kin ihan muu­al­le kuin kan­ta­kau­pun­kiin. Jokai­nen Sta­dis­sa näke­mä­si park­ki­kent­tä vas­taa yhtä tai useam­paa ker­ros­ta­loa ja kan­nat­taa yhtä pal­jon kuin umpi­kort­te­lin pur­ka­mi­nen park­ki­paik­ko­jen tiel­tä, mut­ta kan­nat­ta­vuu­del­la ei ole väliä, kun joku muu maksaa.

    Sak­ke:
    Raken­ne­taan­ko nyky­ään jo lii­an tii­vis­tä kaupunkia? 

    Kenel­le se on lii­an tii­vis­tä? Jos kysyt kehys­kun­ta­lai­sel­ta autoi­li­jal­ta, jol­le taa­ja­ma on pelk­kä lii­ken­ne-este, niin koko Sta­di pitäi­si pur­kaa hait­taa­mas­ta hänen autoi­lu­aan. (Ei ole lii­oit­te­lua, näi­tä ihmi­siä on.) Pitäi­si olla vaih­toeh­to­ja, eikä vii­si­vuo­tis­suun­ni­tel­mia, jois­sa mää­rä­tään kaik­ki asu­maan yhdel­lä tavalla.

    Sak­ke:
    Jos jon­kin tuot­teen, pal­ve­lun tms. hin­ta on koh­tuut­to­man korkea 

    Köy­hil­le on. Jos rahat ei rii­tä, pitää prio­ri­soi­da. Park­ki­paik­ko­ja voi­daan teh­dä maa­na­lai­siin hal­lei­hin huo­mat­ta­via mää­riä, jos joku on val­mis mak­sa­maan niis­tä. Kukaan ei ole estä­mäs­sä nii­den rakentamista.

    Sak­ke:
    Oli­si­ko sopi­van väl­jä puu­tar­ha­kau­pun­ki kui­ten­kin oikea rat­kai­su? Uusia Puu-Käpy­län kal­tai­sia alueita? 

    Rat­kai­su mihin? Mikä on ongel­ma? Minus­ta kes­kei­nen ongel­ma on se, että asun­to­ti­lan­ne on kroo­ni­ses­ti jär­kyt­tä­vän huo­no, ja rat­kai­su on raken­taa pal­jon lisää asun­to­ja, joi­ta ei saa­da väl­jäl­lä puu­tar­ha­kau­pun­gil­la vaan tii­viil­lä kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sel­la (umpi­kort­te­li ja kuusi ker­ros­ta, aloi­te­taan sii­tä, mihin 40-luvul­la lopetettiin).
    Jos ongel­ma on se, että auto­pai­kat mak­sa­vat, niin oikea rat­kai­su on muut­taa jon­ne­kin, mis­sä maa on käyt kats ilmais­ta ja park­ki­paik­ko­ja saa hal­val­la. Pen­de­löin­ti joka aamu ja ilta joka sääs­sä saat­taa välil­lä vitut­taa, mut­ta kaik­kea ei voi saada.

  150. Hal­li­tuk­sen rai­de­lii­ken­neoh­jel­ma on pai­not­tu­nut täy­sin kah­del­le suu­rim­mal­le kau­pun­ki­seu­dul­le. Ei ole ihme, että Juha Sipi­lä pil­las­tui! Oli­si­han sin­ne voi­nut lisä­tä vaik­ka Luu­mäen ja Imat­ran väli­sen kak­sois­rai­teen, aina­kin muo­don vuok­si. Se lie­nee toteu­tus­val­mis rahoi­tus­ta lukuun ottamatta.
    Jos Pisa­ra­ra­ta mah­dol­lis­taa kau­ko­lii­ken­teen mit­ta­van lisäyk­sen, niin se edel­lyt­tää myös vas­taa­vaa panos­tus­ta muu­hun rata­verk­koon. Pahoin pel­kään, että tähän muu­hun tar­vit­ta­vat rahat valu­vat Pisaraan.
    Rato­jen paran­ta­mis­ta ja lisä­ra­ken­ta­mis­ta voi­si perus­tel­la pal­jon parem­min­kin. Jos kau­ko­lii­ken­net­tä kehi­tet­täi­siin sveit­si­läis­tyy­li­ses­ti aika­tau­lu­läh­töi­ses­ti, parem­man aika­tau­lun mah­dol­lis­ta­vat inves­toin­nit tuli­si­vat tehok­kaam­min kohdennetuiksi.
    Sinän­sä Pisa­ra­ra­ta on lii­ken­teel­li­ses­ti perus­tel­tu han­ke, sil­lä se muut­taa Hel­sin­gin pää­rau­ta­tie­a­se­mal­le päät­ty­väs­tä lii­ken­tees­tä yli puo­let läpi­kul­ke­vak­si. Hel­sin­gin kal­tai­nen PÄÄTYASEMA on hyvin teho­ton ja häi­riö­herk­kä. Vali­tet­ta­vas­ti hyvä idea on pilat­tu radan poh­jois­pään huo­nol­la suunnittelulla.
    Juha P Korhonen
    (Hel­sin­ki)

  151. lurk­ki: Kiis­ta­ton­ta tie­toa asias­ta sai­si par­hai­ten siten, että pai­kat irro­tet­tai­siin asun­nois­ta ja ihmi­set vapau­tet­tai­siin tur­has­ta hol­houk­ses­ta, mut­ta tämä vaa­ti­si siir­ty­mis­tä sään­nös­te­lys­tä mark­ki­na­ta­lou­teen, ja sen on meil­lä Kek­kos­lo­va­kias­sa vie­lä kesken. 

    Kokei­le Afganistania. 

    Siel­lä on vapaa mark­ki­na­ta­lous ja ei ole hol­hous­ta. Jos on tar­peek­si asei­ta, niin ei var­mas­ti tul­la mitään bis­nek­siä häi­rit­se­mään. Eikä tar­vit­se mak­saa vero­ja­kaan. Autol­la­kin saa ajaa aina­kin kah­ta­sa­taa, jos löy­dät jos­tain tien.

    Se tuo vapaus on niin mie­len­kiin­toi­nen asia. Se on haus­kaa niin kau­an, kun jon­kun vah­vem­man vapaus pol­kee sinun vapau­te­si pohjamutiin.

  152. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Onko mis­sään puret­tu uusia talo­ja, jos ne eivät ole pri­kul­leen täyt­tä­neet ennen luvan myön­tä­mis­tä annet­tu­ja lupauk­sia (tai lupaeh­to­ja), esim. har­ja­kor­keu­den tai ylim­pään ker­rok­seen tule­van (vie­lä­kin puut­tu­van!) kah­vi­lan osalta? 

    Ei ole tainnut.
    Sano­ma­ta­lo­kin on vie­lä paikallaan..

    Kal­le: Bule­var­di­soin­ti oli­si toi­vot­ta­vaa mm. Mans­kun pääs­sä, mut­ta se vaa­tii vie­lä pal­jon tii­vis­tä­mis­tä ja bus­si­kais­to­jen pois­ton niin että pai­koi­tus­ta saa­daan lisät­tyä asia­kas virroille. 

    Ei bus­si­kais­to­jen pois­toa vaan hen­ki­lö­au­to­kais­to­jen poiston..

  153. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen: Kokei­le Afganistania. 

    Siel­lä on vapaa mark­ki­na­ta­lous ja ei ole holhousta. 

    Tänään opin, että ainoat vaih­toeh­dot ovat a) nyky­hel­sin­ki­läi­nen auto­paik­ka­nor­mi, jol­la sosia­li­soi­daan yksi­tyi­sau­toi­lun kus­tan­nuk­set ja b) esi­mo­der­ni yhteis­kun­ta. (Jos­sa ei nime­no­maan ole vapai­ta mark­ki­noi­ta, kos­ka ei ole toi­mi­vaa val­tio­ta, joka pakot­tai­si kaik­ki osa­puo­let nou­dat­ta­maan samo­ja sääntöjä.)

  154. lurk­ki:
    1) Kiis­ta­ton­ta tie­toa asias­ta sai­si par­hai­ten siten, että pai­kat irro­tet­tai­siin asun­nois­ta ja ihmi­set vapau­tet­tai­siin tur­has­ta hol­houk­ses­ta, mut­ta tämä vaa­ti­si siir­ty­mis­tä sään­nös­te­lys­tä mark­ki­na­ta­lou­teen, ja sen on meil­lä Kek­kos­lo­va­kias­sa vie­lä kesken.

    2) Ei rii­tä nykyi­seen pysä­köin­ti­nor­miin, ei kel­paa autopuolueelle.

    3) Hal­vim­mak­si tuli­si raken­taa park­ki­pai­kat jon­ne­kin ihan muu­al­le kuin kan­ta­kau­pun­kiin. Jokai­nen Sta­dis­sa näke­mä­si park­ki­kent­tä vas­taa yhtä tai useam­paa ker­ros­ta­loa ja kan­nat­taa yhtä pal­jon kuin umpi­kort­te­lin pur­ka­mi­nen park­ki­paik­ko­jen tiel­tä, mut­ta kan­nat­ta­vuu­del­la ei ole väliä, kun joku muu maksaa.

    4) Kenel­le se on lii­an tii­vis­tä? Jos kysyt kehys­kun­ta­lai­sel­ta autoi­li­jal­ta, jol­le taa­ja­ma on pelk­kä lii­ken­ne-este, niin koko Sta­di pitäi­si pur­kaa hait­taa­mas­ta hänen autoi­lu­aan. (Ei ole lii­oit­te­lua, näi­tä ihmi­siä on.) Pitäi­si olla vaih­toeh­to­ja, eikä vii­si­vuo­tis­suun­ni­tel­mia, jois­sa mää­rä­tään kaik­ki asu­maan yhdel­lä tavalla.

    5) Köy­hil­le on. Jos rahat ei rii­tä, pitää prio­ri­soi­da. Park­ki­paik­ko­ja voi­daan teh­dä maa­na­lai­siin hal­lei­hin huo­mat­ta­via mää­riä, jos joku on val­mis mak­sa­maan niis­tä. Kukaan ei ole estä­mäs­sä nii­den rakentamista.

    6) Rat­kai­su mihin? Mikä on ongel­ma? Minus­ta kes­kei­nen ongel­ma on se, että asun­to­ti­lan­ne on kroo­ni­ses­ti jär­kyt­tä­vän huo­no, ja rat­kai­su on raken­taa pal­jon lisää asun­to­ja, joi­ta ei saa­da väl­jäl­lä puu­tar­ha­kau­pun­gil­la vaan tii­viil­lä kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sel­la (umpi­kort­te­li ja kuusi ker­ros­ta, aloi­te­taan sii­tä, mihin 40-luvul­la lopetettiin).
    Jos ongel­ma on se, että auto­pai­kat mak­sa­vat, niin oikea rat­kai­su on muut­taa jon­ne­kin, mis­sä maa on käyt kats ilmais­ta ja park­ki­paik­ko­ja saa hal­val­la. Pen­de­löin­ti joka aamu ja ilta joka sääs­sä saat­taa välil­lä vitut­taa, mut­ta kaik­kea ei voi saada. 

    1) Hel­sin­kiin raken­net­tiin aikoi­naan katu­ja, joi­den var­sil­le aikoi­naan har­vo­ja auto­ja saat­toi pysä­köi­dä. Auto­hal­le­ja raken­net­tiin moder­nei­hin taloi­hin jo 1920 ‑luvul­la. Jos­sain vai­hees­sa alkoi myös auto­ja ilmes­tyä talo­jen pihoil­le, jos nii­tä sin­ne sopi. Jos­tain kum­man syys­tä on auto­jen suo­sio kas­va­nut sen ver­ran pal­jon, että joil­la­kin alueil­la park­ki­pai­kan löy­tä­mi­nen voi olla vai­ke­aa. Toi­saal­ta, on myös aluei­ta, joil­la tilaa näyt­täi­si riit­tä­vän. Tiet­ty väl­jyys pitäi­si olla, jot­ta ongel­misl­ta vältyttäisiin.

  155. lurk­ki:
    2) Ei rii­tä nykyi­seen pysä­köin­ti­nor­miin, ei kel­paa autopuolueelle.

    3) Hal­vim­mak­si tuli­si raken­taa park­ki­pai­kat jon­ne­kin ihan muu­al­le kuin kan­ta­kau­pun­kiin. Jokai­nen Sta­dis­sa näke­mä­si park­ki­kent­tä vas­taa yhtä tai useam­paa ker­ros­ta­loa ja kan­nat­taa yhtä pal­jon kuin umpi­kort­te­lin pur­ka­mi­nen park­ki­paik­ko­jen tiel­tä, mut­ta kan­nat­ta­vuu­del­la ei ole väliä, kun joku muu maksaa.

    4) Kenel­le se on lii­an tii­vis­tä? Jos kysyt kehys­kun­ta­lai­sel­ta autoi­li­jal­ta, jol­le taa­ja­ma on pelk­kä lii­ken­ne-este, niin koko Sta­di pitäi­si pur­kaa hait­taa­mas­ta hänen autoi­lu­aan. (Ei ole lii­oit­te­lua, näi­tä ihmi­siä on.) Pitäi­si olla vaih­toeh­to­ja, eikä vii­si­vuo­tis­suun­ni­tel­mia, jois­sa mää­rä­tään kaik­ki asu­maan yhdel­lä tavalla.

    5) Köy­hil­le on. Jos rahat ei rii­tä, pitää prio­ri­soi­da. Park­ki­paik­ko­ja voi­daan teh­dä maa­na­lai­siin hal­lei­hin huo­mat­ta­via mää­riä, jos joku on val­mis mak­sa­maan niis­tä. Kukaan ei ole estä­mäs­sä nii­den rakentamista.

    6) Rat­kai­su mihin? Mikä on ongel­ma? Minus­ta kes­kei­nen ongel­ma on se, että asun­to­ti­lan­ne on kroo­ni­ses­ti jär­kyt­tä­vän huo­no, ja rat­kai­su on raken­taa pal­jon lisää asun­to­ja, joi­ta ei saa­da väl­jäl­lä puu­tar­ha­kau­pun­gil­la vaan tii­viil­lä kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sel­la (umpi­kort­te­li ja kuusi ker­ros­ta, aloi­te­taan sii­tä, mihin 40-luvul­la lopetettiin).
    Jos ongel­ma on se, että auto­pai­kat mak­sa­vat, niin oikea rat­kai­su on muut­taa jon­ne­kin, mis­sä maa on käyt kats ilmais­ta ja park­ki­paik­ko­ja saa hal­val­la. Pen­de­löin­ti joka aamu ja ilta joka sääs­sä saat­taa välil­lä vitut­taa, mut­ta kaik­kea ei voi saada. 

    2), 3) ja 5) Mikä tuon nor­min suu­ruus oikeas­taan on? Eikö se ole hyvä, että kau­pun­gis­ta (tai kau­pun­gi­no­sis­ta tai alueis­ta) ei teh­dä pel­käs­tään köy­hien kau­pun­kia? Ihan yhtä­lail­la kuin pyri­tään vält­tä­mään (köy­hien ja/tai autot­to­mien) slum­mien muo­dos­tu­mi­nen tuli­si kai­ke­ti huo­leh­tia myös sii­tä, että alueil­la voi asua myös ihmi­siä, jot­ka ovat hitusen varak­kaam­pia ja/tai joil­la on tar­vet­ta autol­le. Ei kai kukaan, jol­la ei ole tar­vet­ta autol­le, sel­lais­ta (rahan­rei­kää ja vero­tus­koh­det­ta) tur­haan han­ki? Minä en tun­ne yhtään sel­lais­ta tapaus­ta, vaik­ka olen­kin sitä miel­tä, että esi­mer­kik­si Töö­lös­sä (Etu-Töö­lö ja Taka-Töö­lö), var­maan muu­al­la­kin, nii­tä auto­ja on liikaa.

    4) Ei kai kehys­kun­ta­lai­sil­la pitäi­si olla mitään suu­rem­paa sanan­val­taa Hel­sin­gin asiois­ta pää­tet­täes­sä? Val­lan Hel­sin­gis­sä pitäi­si ymmär­tääk­se­ni olla äänes­tä­jil­lä, siis hel­sin­ki­läi­sil­lä, jot­ka valit­se­vat vaa­leis­sa edus­ta­jan­sa kau­pun­gin­val­tuus­toon. Jos oma ehdo­kas ei toi­mi äänes­tä­jän­sä toi­veit­ten mukaan, voi seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa antaa äänen­sä jol­le­kul­le toiselle.

    5) Hel­sin­ki kai­paa hyviä veron­mak­sa­jia. Ei kau­pun­gil­la ole varaa olla vain “köy­hien ystä­vä”, vaik­ka hei­dät­kin tulee ottaa huomioon. 

    Moni­puo­li­nen asu­kas­ra­ken­ne lie­nee parem­pi kuin slum­mit ja por­tein tai muin kei­noin enem­män tai vähem­män sul­je­tut, vain varak­kail­le tar­koi­te­tut asui­na­lu­eet. Riit­tä­vä auto­paik­ka­mää­rä tukee käsit­tääk­se­ni myös moni­puo­lis­ta ammattijakautumaa.

    6) Kuka on päät­tä­nyt, että kuusi ker­ros­ta oli­si jokin ainoa mah­dol­li­nen rat­kai­su. Kaik­kiin taloi­hin ei tar­vit­tai­si his­se­jä, jos ker­ros­lu­ku oli­si mal­til­li­sem­pi, esteet­tö­myy­den osal­ta riit­täi­si esim. sen toteu­tu­mi­nen poh­ja­ker­rok­sen asun­to­jen osal­ta sekä jär­je­tön pää­tös van­hain­ko­ti­paik­ko­jen alas­ajos­ta juu­ri ennen kuin suu­ret ikä­luo­kat ovat saa­vut­ta­mas­sa iän, jos­sa tar­ve niil­le on entis­tä suu­rem­pi. No, onhan se hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­le vaih­te­lua tuo­vaa, kun pää­see liik­ku­maan pal­jon kau­pun­gil­la sen sijaan että aikaa käy­tet­täi­siin enem­män siel­lä van­hus­ten luo­na! Ajan­käy­tön osal­ta en oli­si toi­min­nan tehok­kuu­des­ta var­ma tämän nyky­suun­tauk­sen tapauk­ses­sa Helsingissäkään.

    Täl­lä menol­la ei ole­mas­sao­le­vaa asun­to­kan­taa kui­ten­kaan vapau­du, samaan tah­tiin kuin ennen, aina­kaan niin kaun kuin yksin siel­lä kivi­kau­pun­gin kes­kel­lä masen­tu­vis­sa, yhä huo­no­kun­toi­sem­mik­si käy­vis­sä van­huk­sis­sa hen­ki pihi­see. Kesä­hel­teet tosin Parii­sis­sa­kin joku vuo­si sit­ten teki­vät dra­maat­ti­sen “har­ven­nus­teh­tä­vän­sä” ja tai­si­vat osal­taan hel­pot­taa sikä­läis­tä asun­to­ti­lan­net­ta. Puu­tar­ha­kau­pun­gis­sa, esim. 1–4‑kerroksisin taloin toteu­tet­tu­na, ja niis­sä oikein suun­ni­tel­luis­sa van­hus­ten asuin-/hoi­to­pai­kois­sa, uskoi­sin löy­ty­vän hel­teel­lä­kin vil­poi­sia oles­ke­lu­paik­ko­ja, seu­raa ja tar­vit­taes­sa tehok­kaam­min ja nopeam­min apua saataville.

    Talo­jen ker­ros­mää­rä vai­kut­taa asu­kas­mää­rään, ja se taas hei­jas­tu­nee mel­ko suo­raan park­ki­paik­ko­jen tar­pee­seen, mut­ta vai­kut­taa sii­hen osin myös lähia­lu­een pal­ve­lu­tar­jon­ta. Jos kort­te­lin kivi­jal­ka­kau­pois­ta sai­si kai­ken tar­vit­se­man­sa ja jul­ki­nen lii­ken­ne oli­si riit­tä­vän kat­ta­vaa, teho­kas­ta ja tihe­ää, ei auto­ja var­maan­kaan tar­vit­tai­si ihan niin pal­jon kuin nykyi­sin. Ihmi­set vain tun­tu­vat valit­se­van asun­ton­sa välil­lä vähän kum­mal­li­sis­ta­kin pai­kois­ta, mini­moi­mat­ta esim. työ­mat­ko­jen pituutta.

    Koko­naan oma lukun­sa ovat sit­ten har­ras­tuk­set, mm. las­ten har­ras­tuk­set, joi­den valin­nas­sa toi­voi­sin van­hem­pien­kin käyt­tä­vän jär­keä tar­peet­to­man (?), tai aina­kin kysee­na­lais­tet­ta­van auto­lii­ken­teen vähen­tä­mi­sek­si (ympä­ri pää­kau­pun­ki­seu­tua ja laajemminkin). 

    Työ­mat­ka­lii­ken­ne lie­nee kui­ten­kin mää­räl­li­ses­ti tär­kein teki­jä, min­kä vuok­si rai­de­lii­ken­net­tä kan­nat­taa kehit­tää, ei ainoas­taan nau­ha­na, vaan ver­kos­to­na, kos­ka ihmis­ten liik­ku­mis­tar­peet ovat eri­lai­sia. Rai­de­lii­ken­ne tai bus­sit eivät kui­ten­kaan kos­kaan kyke­ne kai­kil­ta osin kor­vaa­maan auto­ja, vaik­ka auto­mää­rän vähen­tä­mi­nen voi­si monin pai­koin toi­vot­ta­vaa ollakin.

    1. 2), 3) ja 5) Mikä tuon nor­min suu­ruus oikeas­taan on? Eikö se ole hyvä, että kau­pun­gis­ta (tai kau­pun­gi­no­sis­ta tai alueis­ta) ei teh­dä pel­käs­tään köy­hien kau­pun­kia? Ihan yhtä­lail­la kuin pyri­tään vält­tä­mään (köy­hien ja/tai autot­to­mien) slum­mien muo­dos­tu­mi­nen tuli­si kai­ke­ti huo­leh­tia myös sii­tä, että alueil­la voi asua myös ihmi­siä, jot­ka ovat hitusen varak­kaam­pia ja/tai joil­la on tar­vet­ta autol­le. Ei kai kukaan, jol­la ei ole tar­vet­ta autol­le, sel­lais­ta (rahan­rei­kää ja vero­tus­koh­det­ta) tur­haan han­ki? Minä en tun­ne yhtään sel­lais­ta tapaus­ta, vaik­ka olen­kin sitä miel­tä, että esi­mer­kik­si Töö­lös­sä (Etu-Töö­lö ja Taka-Töö­lö), var­maan muu­al­la­kin, nii­tä auto­ja on liika

      Vähän empi­ri­aa peliin. Kau­pun­gi­no­sia, jois­sa nykyi­nen park­ki­nor­mi ei toteu­du ei ole mon­ta­kaan, mut­ta aina­kin tähän joukkoon
      kuu­lu­vat van­ha Kata­ja­nok­ka, Kruu­nun­ha­ka, töö­lö ja Puna­vuo­ri, joi­den siis oli­si pitä­nyt slummiutua.
      Aina voi sanoa, että nämä ovat poik­keuk­sia, kos­ka sijain­ti, mut­ta voi myös sanoa, että ne ovat suo­sit­tu­ja kos­ka ne ovat kau­pun­ki­mai­sia. Park­ki­nor­mi estää raken­ta­mas­ta kau­pun­kia ja pakot­taa raken­ta­maan lähiö­tä. Lähiö taas ei ole kovin veto­voi­mai­nen, on se missä

  156. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen: Kokei­le Afganistania. 

    Siel­lä on vapaa mark­ki­na­ta­lous ja ei ole holhousta.

    Hyvä Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen — avai­sit­ko meil­le hie­man hida­sä­lyi­sim­mil­le, että mil­lä (ilmei­sem­min mitä bril­jan­teim­mal­la) päät­te­ly­ket­jul­la heimo/klaaniyhteiskunta on ekvi­va­lent­ti vapaan mark­ki­na­ta­lou­den kans­sa? Saa käyt­tää riit­tä­vän pak­sua rau­ta­lan­kaa, että me tol­lot­kin ymmärrämme.

  157. spot­tu: Ei toki, mones­ti poh­jois- ja itä­lai­doil­la kor­keat raken­nuk­set rajaa­vat tilaa muka­vas­ti ilman varjostusongelmaa. 

    Sii­nä tapauk­ses­sa pahoit­te­len vää­ri­nym­mär­rys­tä, kuvit­te­lin, että vas­tus­tat kate­go­ri­ses­ti kaik­kea yli vii­si­ker­rok­sis­ta raken­ta­mis­ta kes­kus­tan alu­eel­la. En minä väi­tä, että kor­kei­ta raken­nuk­sia kan­nat­taa rois­kia joka paik­kaan, mut­ta onhan se nyt täy­sin jär­jen­vas­tais­ta raken­taa kor­keim­mil­laan vii­si­ker­rok­si­sia toi­mis­to­ra­ken­nuk­sia pää­rau­ta­tie­a­se­man kylkeen.

  158. Kal­le: Minä en usko tuo­ta. Olet­ko kos­kaan näh­nyt erit­te­lyä? Olen yhä sitä miel­tä, että kul­tai­set hanat park­ki­pai­kal­la ovat tarpeettomia 

    Lie­nee lii­kaa pyy­det­ty, mut­ta voi­sit­ko esit­tää oman arvion asial­li­si­ne las­kel­mi­ne ja läh­de­viit­tei­neen ja jos/kun olet vää­räs­sä ja park­ki­paik­ka mak­saa Osmon arvion ver­ran, ana­lyy­sin sii­tä miten se vai­kut­taa näke­myk­see­si yksi­tyi­sau­toi­lus­ta kes­kus­tan alueella?

    Noin tupak­kias­ki­las­kel­ma­na nimit­täin Osmon luku ei voi kovin mer­kit­tä­väs­ti olla pie­les­sä. park­ki­paik­ka ei nyt vain mah­du pal­jon alle 30 neli­öön per paik­ka ja ton­nil­la per neliö ei nyt vain raken­ne­ta yhtään mitään. Jos olet eri miel­tä, niin nii­tä läh­de­viit­tei­tä ja las­kel­mia, kiitos.

  159. Kes­kus­ta­lai­sen lii­ken­ne­mi­nis­te­rin aika­na muu­ta­ma vuo­si sit­ten kor­jat­tiin Savon­lin­nan-Huu­to­kos­ken välis­tä ratao­saa 42 mil­joo­nal­la, vaik­ka siel­lä ei edes kul­je junia. 

    Ei nii­tä raho­ja kan­na­ta sil­ti Pisa­ra­ra­taan­kaan hau­da­ta, sehän on ihan pääl­lek­käi­nen han­ke met­ron kanssa.

  160. Poth1ue1: Hyvä Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen – avai­sit­ko meil­le hie­man hida­sä­lyi­sim­mil­le, että mil­lä (ilmei­sem­min mitä bril­jan­teim­mal­la) päät­te­ly­ket­jul­la heimo/klaaniyhteiskunta on ekvi­va­lent­ti vapaan mark­ki­na­ta­lou­den kans­sa? Saa käyt­tää riit­tä­vän pak­sua rau­ta­lan­kaa, että me tol­lot­kin ymmärrämme.

    Ihan hiuk­sen ohut riittää.

    Täy­sin vapaa­ta mark­ki­na­ta­lout­ta lähim­pä­nä täs­sä mei­dän aktu­aa­li­ses­sa maa­il­mas­sa on lai­ton huu­me­kaup­pa ja sen lieveilmiöt.

    Lurk­ki, val­tiot­han ovat este vapaan mark­ki­na­ta­lou­den syntymiselle. 

    Täy­sin vapaas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa aivan kaik­ki on mark­ki­naeh­tois­ta. Sel­lai­ses­sa maa­il­mas­sa ei ole lake­ja, eikä sään­te­lyä. On vain eri toi­mi­joi­den kes­ki­näi­siä sopimuksia.

    Kom­mu­nis­mis­sa, eikä täy­sin vapaas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa­kaan, ei ole mitään jär­keä. Talous­jär­je­tel­mä tar­vit­see sään­te­lyä ja kil­pai­lua, jot­ta se voi olla vakaa ja reilu.

    Nykyi­nen jär­jes­tel­mä ei ole vakaa, eikä rei­lu ja sen lisäk­si vie­lä se on kulut­ta­jal­le jär­kyt­tä­vän epäedullinen.

    Kil­pai­lu on hyvä asia, mut­ta täy­sin vapaa kil­pai­lu ei ole, kos­ka se joh­taa kil­pai­lun lop­pu­mi­seen. Kil­pai­lun lop­pu­mi­nen pysäyt­tää kehityksen.

    1. Tuo Talous­sa­no­mien 300 €/m2 ker­too, kuin­ka pal­jon park­ki­pai­ka rasit­taa asun­non hin­taa. Jos nor­mi on yksi autopaikka/120 neliö­tä, sii­tä tulee auto­pai­kan hin­nak­si 36 000 euroa.

  161. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vähän empi­ri­aa peliin. Kau­pun­gi­no­sia, jois­sa nykyi­nen park­ki­nor­mi ei toteu­du ei ole mon­ta­kaan, mut­ta aina­kin tähän joukkoon
    kuu­lu­vat van­ha Kata­ja­nok­ka, Kruu­nun­ha­ka, töö­lö ja Puna­vuo­ri, joi­den siis oli­si pitä­nyt slummiutua.
    Aina voi sanoa, että nämä ovat poik­keuk­sia, kos­ka sijain­ti, mut­ta voi myös sanoa, että ne ovat suo­sit­tu­ja kos­ka ne ovat kau­pun­ki­mai­sia. Park­ki­nor­mi estää raken­ta­mas­ta kau­pun­kia ja pakot­taa raken­ta­maan lähiö­tä. Lähiö taas ei ole kovin veto­voi­mai­nen, on se missä 

    Voi­daan­ko sanoa? Olet­ko var­ma, että juu­ri kau­pun­ki­mai­suus on tiet­ty­jen aluei­den “suo­sion” syy?

    Tar­koit­taa­ko “suo­sit­tu kau­pun­gin­osa” sitä, että siel­lä on a) suu­ri asuk­kai­den vaih­tu­vuus, b) asun­to­jen kor­keat hin­nat, vai sitä, että c) asuk­kaat viih­ty­vät alu­eel­la ja asu­vat siel­lä sen täh­den pit­kään, ja muut­taes­saan muut­ta­vat samal­le alu­eel­le? Mie­les­tä­ni a‑kohdan tapauk­ses­sa suu­ri vaih­tu­vuus (pal­jon asun­to­kaup­po­ja) voi olla myös merk­ki sii­tä, että jotain on ehkä pahas­ti­kin pie­les­sä, tai asuk­kaat alka­vat olla läh­töiäs­sä, kun taas b‑kohtaan liit­ty­vä mää­rit­te­ly voi ilmen­tää myös
    ihan jota­kin muu­ta kuin “onnis­tu­nut­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lua”. Muo­ti ja tren­dik­kyys, tai pyr­ki­mys vai­kut­taa tren­dik­kääl­tä, voi selit­tää “suo­sio­ta”.

    Tapauk­ses­sa c on vää­rin­tul­kin­nan mah­dol­li­suus puo­les­taan ilmei­nen: vähän asun­to­kaup­po­ja ei vält­tä­mät­tä mer­kit­se sitä, ettei­kö alue voi­si olla asui­na­lu­ee­na halut­tu tai mie­lui­nen. Vii­mek­si­mai­ni­tus­ta syys­tä voi olla paha vir­he läh­teä pilaa­maan tuo­ta aluet­ta sitä lii­kaa tii­vis­täen. Jon­ne­kin tii­vis­tä­mi­nen ehkä sopii, mut­ta ei kui­ten­kaan kaikkialle! 

    Jos tii­vis­tä­mi­nen sopi­si kaik­kial­le, eikö lisä­ra­ken­ta­mi­nen pitäi­si aloit­taa Rau­ta­tien­to­ris­ta, Senaa­tin­to­ris­ta ja Kaup­pa­to­ris­ta tai esim. Kai­vo­puis­tos­ta, Van­has­ta kirk­ko­puis­tos­ta ja Esplanadinpuistikosta?

    Eikö Hel­sin­gil­lä ole varaa raken­taa uusia “Pih­la­ja­tei­tä”, mikä aina­kin minun mie­les­tä vai­kut­tai­si ihan muka­val­ta asui­nym­pä­ris­töl­tä enim­mäk­seen (muis­taak­se­ni) 3‑kerroksisine raken­nuk­si­neen? Koke­muk­se­ni 6‑kerroksisista alueis­ta (kadun molem­min puo­lin) eivät ole yhtä posi­tii­vi­sia, ellei sit­ten kadun toi­sel­la puo­len ole vapaam­paa tilaa, esim. puisto. 

    Lai­van­va­rus­ta­jan­ka­tua Ullan­lin­nas­sa pidän ao. syys­tä ikä­vä­nä, samoin Puna­vuor­ta, enkä edel­lä­mai­nit­tui­hin haluai­si muut­taa näil­lä näky­min var­maan­kaan iki­nä, Kata­jan­no­kas­ta en ihan osaa sanoa, kun en ole siel­lä asu­nut, vain käy­nyt. Lähi­luon­toa siel­lä ehkä kai­pai­sin eni­ten. Töö­lön slum­miu­tu­mi­seen joh­ta­va kehi­tys aloi­tet­tiin (tai sitä vah­vis­tet­tiin) kau­pun­gin hal­lin­nol­li­sin pää­tök­sin, kun alu­eel­le perus­tet­tiin, ilmei­ses­ti alu­een “sosi­aa­li­seen kan­to­ky­kyyn” vedo­ten nark­ka­rei­den ym. asun­to­loi­ta Hie­ta­nie­men­ka­dul­le ja Ruusu­lan­ka­dul­le. Epä­rei­lua perus­taa molem­mat yksi­köt Töö­lön suun­nal­le (Etu- & Taka-), kun samat asu­mis- ym. pal­ve­lut oli­si toden­nä­köi­ses­ti saa­tu pal­jon hal­vem­mal­la vaik­ka jos­ta­kin naa­pu­ri­kun­tien tai jopa naa­pu­ri­mai­den lähiös­tä. Vai pai­noi­ko vaa’as­sa eni­ten sosi­aa­li­toi­men ao. “asiak­kai­den” suo­sio? Ei ihme, että sosi­aa­li­toi­men kulut ovat Hel­sin­gis­sä niin val­tai­sat. Auto­ja näkyi kevääl­lä ole­van pal­jon jo aina Hiet­sun­kin peru­koil­la, mikä ker­to­nee Töö­lön park­ki­paik­ko­jen kas­va­vas­ta tarpeesta.

    Meri­ka­dul­le toki muut­tai­sin mie­lum­min, jos ei “pik­ku­ra­has­ta” oli­si puu­tet­ta. En kui­ten­kaan ole vaa­ti­mas­sa, että sin­ne pitäi­si sen vuok­si raken­taa lisää. Suu­re­na vahin­ko­na pitäi­sin sitä, jos joku pöl­väs­ti alkai­si kaa­voit­taa talo­ja esi­mer­kik­si Meri­ka­dun ete­lä­puo­lel­le tai Puis­to­ka­dun kaak­kois­puo­lel­le vain sen takia, että pää­kau­pun­kiin on tunkua. 

    Jos vene (ks. Hel­sin­gin vaa­ku­na) tai laut­ta on jo täyn­nä mat­kus­ta­jia, ei pidä yrit­tää ottaa hei­tä sen enem­pää. Ikä­vät seu­rauk­set voi­si­vat muu­toin puhua puo­les­taan … jo yleis­ten lai­na­lai­suuk­sien­kin mukai­ses­ti. Yli­las­taus voi kaa­taa ja upot­taa jopa ison lai­van, rai­de­lii­ken­teen osal­ta se vai­kut­taa aina­kin mat­kus­tus­mu­ka­vuu­teen. Sei­so­ma­pai­koil­la on ikä­vä mat­kus­taa junas­sa kovin pit­kiä mat­ko­ja tai aiko­ja. Kera­val­ta tai Kiven­lah­des­ta kes­kus­taan ei tai­tai­si sen­tään tuot­taa seis­ten­kään ongel­mia kaikille.

  162. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo Talous­sa­no­mien 300 €/m2 ker­too, kuin­ka pal­jon park­ki­pai­ka rasit­taa asun­non hin­taa. Jos nor­mi on yksi autopaikka/120 neliö­tä, sii­tä tulee auto­pai­kan hin­nak­si 36 000 euroa. 

    Tar­ken­ne­taan, auto­hal­li­paik­ka, rasi­tus, Hel­sin­ki 350 EUR/asuinm2

    60 m² asun­non osuus 21.000 EUR.
    75 m² nor­min kes­ki­pin­ta-alai­nen asun­to 26.250 EUR.
    143 m² asun­non osuus 50.050 EUR.

    Ei kus­tan­nuk­sek­si miten­kään saa 36.000 EUR, saa­ti sit­ten 50.000 EUR.

    1. Tar­ken­ne­taan, auto­hal­li­paik­ka, rasi­tus, Hel­sin­ki 350 EUR/asuinm2

      60 m² asun­non osuus 21.000 EUR.
      75 m² nor­min kes­ki­pin­ta-alai­nen asun­to 26.250 EUR.
      143 m² asun­non osuus 50.050 EUR.

      Ei kus­tan­nuk­sek­si miten­kään saa 36.000 EUR, saa­ti sit­ten 50.000 EUR.

      Jos talos­sa asun­to­jen kes­ki­ko­ko on 60 neliö­tä, auto­paik­ko­jen rasi­tus asun­toa koh­den on todel­la­kin vain 21000 neliö­tä, mut­ta sil­lä rahal­la ei saa auto­paik­kaa. Nor­mi on yleen­sä noin 1 paikka/120 asun­toa, eli auto­paik­ko­ja on vain yksi kah­ta asun­toa koh­de. Auto­pai­kan hin­ta on siis tämän mukaan 42000 euroa täs­sä kuvi­tel­lus­sa kes­ki­mää­räi­ses­sä koh­tees­sa. Kaik­ki mak­sa­vat, mut­ta vain joka toi­nen saa pai­kan. Jos­sa­kin se on hal­vem­paa jos­sa­kin olen­nai­ses­ti kalliimpaa.

  163. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tar­ken­ne­taan, auto­hal­li­paik­ka, rasi­tus, Hel­sin­ki 350 EUR/asuinm2

    Jos talos­sa asun­to­jen kes­ki­ko­ko on 60 neliö­tä, auto­paik­ko­jen rasi­tus asun­toa koh­den on todel­la­kin vain 21000 neliö­tä, mut­ta sil­lä rahal­la ei saa auto­paik­kaa. Nor­mi on yleen­sä noin 1 paikka/120 asun­toa, eli auto­paik­ko­ja on vain yksi kah­ta asun­toa koh­de. Auto­pai­kan hin­ta on siis tämän mukaan 42000 euroa täs­sä kuvi­tel­lus­sa kes­ki­mää­räi­ses­sä koh­tees­sa. Kaik­ki mak­sa­vat, mut­ta vain joka toi­nen saa pai­kan. Jos­sa­kin se on hal­vem­paa jos­sa­kin olen­nai­ses­ti kalliimpaa. 

  164. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ” …
    Nor­mi on yleen­sä noin 1 paikka/120 asuntoa, …” 

    Onko tuo jon­kun toi­veu­ni, vai tule­van puo­lueoh­jel­man tavoi­te? (No, leik­ki sik­seen. Asun­to­ne­liö­tä ilmei­ses­ti tarkoitit.)

    Kiin­nos­tai­si edel­leen­kin kovas­ti tie­tää, mik­si nuo auto­paik­ko­jen kus­tan­nuk­set ovat niin usko­mat­to­man kor­keat. Mihin nuo sum­mat perus­tu­vat? Onko mah­dol­li­ses­ti kyse vain “suun­taa anta­vis­ta kus­tan­nuk­sis­ta”, kuten läh­tees­sä (Autopaikkatyoryhman_loppuraportti.pdf, vuo­del­ta 2009) mai­ni­taan, ei todel­li­sis­ta “tar­kan las­ken­nan” vah­vis­ta­mis­ta ja aidon, tas­a­puo­li­sen kil­pai­lu­tuk­sen tuot­ta­mis­ta, oikeis­ta kus­tan­nuk­sis­ta, ilman hulp­pe­aa katetta?

  165. Sak­ke: Eikö Hel­sin­gil­lä ole varaa raken­taa uusia “Pih­la­ja­tei­tä”, mikä aina­kin minun mie­les­tä vai­kut­tai­si ihan muka­val­ta asui­nym­pä­ris­töl­tä enim­mäk­seen (muis­taak­se­ni) 3‑kerroksisine rakennuksineen?

    Joo, mut­ta ensin pitää raken­taa se kau­pun­ki jot­ta saa­daan sen vie­reen väl­jää puu­tar­ha­kau­pun­kia hyvien pal­ve­lu­jen lähel­lä. Nykyi­sel­lään kau­pun­ki lop­puu Tul­lin­puo­miin, muu­ta­ma sata met­riä Pih­la­ja­tien pääs­tä. Pih­la­ja­tiel­lä asu­van pal­ve­lut eivät oli­si mah­dol­li­sia ilman vie­res­sä alka­vaa kaupunkia.

    Van­taan Kar­ta­non­kos­ki on raken­teel­taan oleel­li­ses­ti saman­lai­nen kuin Man­ner­hei­min­tien ja Tuk­hol­man­ka­dun rajoit­ta­ma kol­mio, mut­ta ilman kau­pun­kia. Kyl­lä nii­tä voi raken­taa, ja sii­hen on var­mas­ti varaa­kin jos tyy­dy­tään sur­ke­aan jouk­ko­lii­ken­tee­seen, mut­ta asun­to­jen hin­nois­ta pää­tel­len ihmi­set kui­ten­kin pitä­vät kan­ta­kau­pun­kia parem­pa­na paik­ka­na asua.

  166. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nor­mi on yleen­sä noin 1 paikka/120 asun­toa, eli auto­paik­ko­ja on vain yksi kah­ta asun­toa koh­de. Auto­pai­kan hin­ta on siis tämän mukaan 42000 euroa täs­sä kuvi­tel­lus­sa kes­ki­mää­räi­ses­sä kohteessa. 

    Nor­mi tai­taa olla kerrosm2 koh­ti, ei asuinm2.

    Väi­tän edel­leen, että edes Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa ei auto­paik­ka mak­sa yli 30.000 EUR, jos se teh­dään vaik­ka piha­kan­nen alle. Ei nii­tä timan­tein koris­tel­la. Raken­ta­jat kehit­te­le­vät kus­tan­nuk­set omak­si edukseen.

  167. spot­tu: Joo, mut­ta ensin pitää raken­taa se kau­pun­ki jot­ta saa­daan sen vie­reen väl­jää puu­tar­ha­kau­pun­kia hyvien pal­ve­lu­jen lähel­lä. Nykyi­sel­lään kau­pun­ki lop­puu Tul­lin­puo­miin, muu­ta­ma sata met­riä Pih­la­ja­tien pääs­tä. Pih­la­ja­tiel­lä asu­van pal­ve­lut eivät oli­si mah­dol­li­sia ilman vie­res­sä alka­vaa kaupunkia.

    Van­taan Kar­ta­non­kos­ki on raken­teel­taan oleel­li­ses­ti saman­lai­nen kuin Man­ner­hei­min­tien ja Tuk­hol­man­ka­dun rajoit­ta­ma kol­mio, mut­ta ilman kau­pun­kia. Kyl­lä nii­tä voi raken­taa, ja sii­hen on var­mas­ti varaa­kin jos tyy­dy­tään sur­ke­aan jouk­ko­lii­ken­tee­seen, mut­ta asun­to­jen hin­nois­ta pää­tel­len ihmi­set kui­ten­kin pitä­vät kan­ta­kau­pun­kia parem­pa­na paik­ka­na asua. 

    Voi­ko asun­to­jen hin­nois­ta pää­tel­lä, mitä paik­kaa ihmi­set pitä­vät parem­pa­na tai huo­nom­pa­na paik­ka­na asua? Hin­ta­ta­so ker­too vain sen, mitä ihmi­set ovat mah­dol­li­ses­ti val­mii­ta asun­nois­ta jol­lain alu­eel­la kes­ki­mää­rin mak­sa­maan. Ei se ker­ro pal­joa­kaan sii­tä, onko kysees­sä ‘parem­pi paik­ka asua’, ainoas­taan sen mitä hin­ta­ta­soa alu­eel­la asun­nois­ta (kes­ki­mää­rin) mak­se­taan (nii­den asun­to­kaup­po­jen osal­ta, jot­ka tilas­toi­hin alu­eel­la päätyvät). 

    Myön­nän toki, että autot­to­mal­le sin­kul­le, jon­ka työ­paik­ka on vaik­ka­pa 250 met­rin etäi­syy­del­lä Rau­ta­tie­a­se­mas­ta, voi­si olla käte­vin­tä asua sii­tä esim. 750 met­rin etäi­syy­del­lä. Ole­tus suh­teel­li­sen hin­ta­ta­son säi­ly­mi­ses­tä tai jopa para­ne­mi­ses­ta vuo­sien myö­tä, voi lisä­tä mak­su­val­miut­ta asun­non kor­keam­man hin­nan osalta. 

    Kes­kus­tan asun­not ovat käy­neet vuo­sien mit­taan ilmei­ses­ti suh­tees­sa aina vain kal­liim­mik­si. Se ei sil­ti mie­les­tä­ni mer­kit­se vält­tä­mät­tä sitä, että ydin­kes­kus­ta oli­si “parem­pi paik­ka asua”, esi­mer­kik­si per­heel­li­sel­le, kuin veh­reäm­pi, väl­jem­pi ja viih­tyi­säm­pi alue hitusen kau­em­pa­na. Suh­teel­li­set erot eri aluei­den hin­ta­ta­sois­sa voi­vat ker­toa myös jotain kau­pun­gin lii­ken­ne­jär­jes­tel­män tehok­kuu­des­ta tai tehot­to­muu­des­ta. Jos lii­ken­ne lähiöis­tä kes­kus­taan tök­kii aina vain yhä enem­män, asun­to­jen hin­nat kes­kus­tas­sa saat­ta­vat nous­ta kor­keam­mik­si jo yksin täs­tä­kin syys­tä, ole­tan. Sen vuok­si pitää rai­de­lii­ken­teen kehit­tä­mi­seen inves­toi­da (koko­nai­suut­ta unohtamatta).

    Kaik­ki ihmi­set eivät arvos­ta tai pai­no­ta eri asioi­ta samal­la tavoin. Lisäk­si koh­ta­lai­sen monel­le ihmi­sel­le lie­nee tyy­pil­lis­tä kyky sopeu­tua (tiet­tyyn rajaan asti) valittuihin/vallitseviin olo­suh­tei­siin. Jol­le­kul­le voi olla tär­ke­ää lyhyt mat­ka alko­ho­lia osta­maan. Joku toi­nen taas halu­aa olla siel­tä kaukana. 

    Jos itsel­lä­ni oli­si yli­mää­räis­tä, ja haluai­sin hank­kia ns. sijoi­tusa­sun­non vuo­kra­tu­loa tuot­ta­maan, saat­tai­sin pyr­kiä prio­ri­soi­maan net­to­tuo­tot, mut­ta voi­si minul­la pää­tök­see­ni olla vai­kut­ta­mas­sa mui­ta­kin teki­jöi­tä. Väi­tän, että lai­na­kor­ko­jen alhai­nen taso sekä sopu­li­lau­man käyt­täy­ty­mis­mal­li vai­kut­ta­vat asun­to­jen hin­nois­sa (monen muun teki­jän tavoin) aika paljon.

    Eikö asun­to han­ki­ta, jot­ta saa­daan a) kat­to pään pääl­le, b) riit­tä­väs­ti tilaa, että kaik­ki tar­vit­ta­va saa­daan sisäl­le mah­tu­maan, c) sopi­vat kul­ku­yh­tey­det sin­ne min­ne halu­taan nii­tä tar­peen mukaan jär­jes­ty­vän, d) viih­tyi­sä ja muka­va ympä­ris­tö, e) hyvä paik­ka asua, jne. ?

    Sanoi­sin, että asun­non­han­kin­nas­sa on kysees­sä usein mel­koi­nen, mon­ta eri tavoi­tet­ta käsit­tä­vä han­ke, jos­sa aivan täy­del­lis­tä rat­kai­sua har­voin löy­tyy. Jos­tain on yleen­sä tin­git­tä­vä. Ydin­kes­kus­tan tapauk­ses­sa ihmi­set lie­ne­vät val­mii­ta luo­pu­maan koh­tuul­li­ses­ta hin­nas­ta (tai neliö­mää­räs­tä) sekä parem­mas­ta asui­nym­pä­ris­tös­tä. Asun­non kau­em­paa hank­ki­vat lie­ne­vät val­miim­pia osta­maan isom­man asun­non, vaik­ka sit­ten vähän kau­em­pa­na Rau­ta­tie­a­se­mas­ta tms.

    Yhteis­kun­nan tuli­si panos­taa hyvin toi­mi­vaan lii­ken­ne­jär­jes­tel­mään, joka takaa kau­pun­gin elinkelpoisuuden.

    1. Voi­ko asun­to­jen hin­nois­ta pää­tel­lä, mitä paik­kaa ihmi­set pitä­vät parem­pa­na tai huo­nom­pa­na paik­ka­na asua? Hin­ta­ta­so ker­too vain sen, mitä ihmi­set ovat mah­dol­li­ses­ti val­mii­ta asun­nois­ta jol­lain alu­eel­la kes­ki­mää­rin mak­sa­maan. Ei se ker­ro pal­joa­kaan sii­tä, onko kysees­sä ‘parem­pi paik­ka asua’, ainoas­taan sen mitä hin­ta­ta­soa alu­eel­la asun­nois­ta (kes­ki­mää­rin) mak­se­taan (nii­den asun­to­kaup­po­jen osal­ta, jot­ka tilas­toi­hin alu­eel­la päätyvät). 

      Anteek­si, mut­ta pidän tuo­ta väi­tet­tä täy­sin epä­loo­gi­se­na. Jos olet osta­mas­sa asun­toa ja valit­ta­va­na on kak­si sijain­tia, A ja B, jos­ta A on sel­väs­ti kal­liim­pi kuin B. Jos sinus­ta A on huo­nom­pi asui­na­lue kuin B, mik­si ihmees­sä valit­si­sit A:n etä pää­tyi­si B:hen. Jos jokin ausi­na­lue on mui­ta kal­liim­pi, on alu­een kokon näh­den mer­kit­tä­vä mää­rä ihmi­siä, jot­ka pitä­vät sitä eri­tyi­sen hyvä­nä paik­ka­na asua. Ei sii­tä voi muu­ten tul­la miten­kään kal­liim­pi. Tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta, että kaik­ki haluai­si­vat siel­lä asua, mut­ta useam­pi halu­aa kuin mah­tuu. Jos jokin alua on kal­lis, sen kal­tais­ta asu­mis­ta kan­nat­taa kaa­voit­taa lisää.

  168. Kun ihmi­sil­tä kysyt­tiin vuon­na 2012 asu­mispre­fe­rens­seis­tä, tulos oli suu­rin piir­tein seuraava:

    -noin 67% ihmi­sis­tä halusi asua ensi­si­jai­ses­ti omakotitalossa
    ‑noin 15% ensi­si­jai­ses­ti kerrostalossa
    ‑noin 15% ensi­si­jai­ses­ti rivitalossa

    Tut­ki­muk­sen teki­jä tai­si olla Kiin­teis­tö­liit­to. Tulos sotii joten­kin tätä OS:n ja kump­pa­nien hel­li­mää aja­tus­ta vas­taan, että kaik­ki halua­vat Hel­sin­gin kes­kus­taan. Mie­les­tä­ni mel­ko naii­vi aja­tus, kos­ka niin monet muut syyt mää­rää­vät työi­käi­sen ihmi­sen asumispaikan.

    1. Luu­len, että oma­ko­ti­ta­los­sa Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa haluai­si asua aika moni.
      Jos vain 15 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta halu­aa asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, se on 800 000 ihmis­tä, eikä niin moni mah­du asumaan.
      Tuol­lai­sil­la tut­ki­muk­sil­la on aika vähän arvoa, jos niis­sä ei ote­ta huo­mioon sijain­tia ja mui­ta asu­mi­seen liit­ty­viä seik­ko­ja. Jos kysyt­täi­siin, kuin­ka moni haluai­si, että asun­non edes­sä on ratik­ka­py­säk­ki, aika moni ilmoit­tai­si haluavansa.
      Edel­leen asun­to­jen hin­nat ker­to­vat suh­teel­li­ses­ta yli- ja ali­ky­syn­näs­tä, eikä sii­nä edes yri­te­tä etsiä enem­mis­tö­jä. Yli- ja ali­ky­syn­näs­tyä äänes­te­tään ker­ran vii­kos­sa asuntomarkkinoilla.

  169. On mie­les­tä­ni päi­vän­sel­vää, että tren­di on muut­tu­nut enem­män ker­ros­ta­loa­su­mi­sen suun­taan pois oma­ko­ti­ta­loa­su­mi­ses­ta. Näin vaik­ka ihmis­ten pre­fe­rens­sit oli­si­vat ihan saman­lai­set kuin 70-luvulla. 

    Nyky­ään, kun työ­elä­mä kul­kee kokoa­jan koh­ti pidem­mäl­le vie­tyä eri­kois­tu­mis­ta, par­haat työ­pai­kat löy­ty­vät suu­rim­mis­ta kes­kuk­sis­ta. Kun väki pak­kau­tuu suu­rim­piin kes­kuk­siin niin siel­lä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole tilaa pien­ta­loil­le samaan mal­liin kuin pien­ten kau­pun­kien laidoilla.

    Jos pal­kat suu­ris­sa kau­pun­geis­sa nouse­vat, niin niis­sä ei yksin­ker­tai­ses­ti ei ole niin pal­joa tilaa oma­ko­ti­ta­loil­le (eli ihmi­sil­lä ei ole varaa ostaa oma­ko­ti­ta­lo­jaa, kos­ka nii­tä ei ole). Niin­pä tren­di vie koh­ti ker­ros­ta­lo­ja vaik­ka miel­ty­myk­set eivät edes muut­tui­si. On ihan eri asia asua oma­ko­ti­ta­los­sa 10 minuu­tin ajo­mat­kan pääs­sä työ­pai­kal­ta, mikä var­mas­ti onnis­tuu mel­kein kai­kis­sa pik­ku­kau­pun­geis­sa, kuin tun­nin ajo­mat­kan pääs­sä työ­pai­kal­ta. Itse aion lähiai­koi­na muut­taa oma­ko­ti­ta­loon, mut­ta muut­tai­sin kyl­lä ker­ros­ta­loon, jos se okt tar­koit­tai­si tun­nin työmatkaa.

    Lisäk­si kau­pun­kien kes­kus­tat tar­joa­vat tänä päi­vä­nä pal­jon enem­män virik­kei­tä asu­jil­leen, mitä ne tar­jo­si­vat 70-luvulla.

  170. Count­ry­boy, olen­nais­ta on mis­sä 16–30 vuo­ti­aat halua­vat asua.

  171. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Anteek­si, mut­ta pidän tuo­ta väi­tet­tä täy­sin epä­loo­gi­se­na. Jos olet osta­mas­sa asun­toa ja valit­ta­va­na on kak­si sijain­tia, A ja B, jos­ta A on sel­väs­ti kal­liim­pi kuin B. Jos sinus­ta A on huo­nom­pi asui­na­lue kuin B, mik­si ihmees­sä valit­si­sit A:n etä pää­tyi­si B:hen. Jos jokin ausi­na­lue on mui­ta kal­liim­pi, on alu­een kokon näh­den mer­kit­tä­vä mää­rä ihmi­siä, jot­ka pitä­vät sitä eri­tyi­sen hyvä­nä paik­ka­na asua. Ei sii­tä voi muu­ten tul­la miten­kään kal­liim­pi. Tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta, että kaik­ki haluai­si­vat siel­lä asua, mut­ta useam­pi halu­aa kuin mah­tuu. Jos jokin alua on kal­lis, sen kal­tais­ta asu­mis­ta kan­nat­taa kaa­voit­taa lisää. 

    En sanoi­si, että väit­tee­ni on epä­loo­gi­nen. Ote­taan toi­nen esi­merk­ki, niin ehkä aja­tus auke­aa selvemmin:

    Val­tiol­la on tiet­ty mono­po­li alko­ho­lin myyn­nin osal­ta Suo­mes­sa, jon­ka hin­noit­te­lus­sa ote­taan käsit­tääk­se­ni huo­mioon monia eri asioi­ta. Jos­tain syys­tä aika suu­ri jouk­ko ihmi­siä kat­soo tar­peel­li­sek­si näh­dä vai­vaa saa­dak­seen sitä hal­vem­mal­la kuin koti­maas­ta ja mat­kus­taa sen täh­den ulko­mail­le sitä hal­vem­mal­la hin­nal­la hank­kiak­seen. Täs­sä esi­mer­kis­sä voim­me olet­taa, että tuo­te on suu­rin piir­tein sama.

    Noh, mik­si sit­ten jot­kut ovat val­mii­ta mak­sa­maan huu­meis­ta vie­lä kovem­man hin­nan kuin mitä alko­ho­li Suo­mes­sa mak­saa? Tuo­te ei ole sama, mut­ta hait­ta­vai­ku­tuk­sia­kin löy­tyy ja raju­ja­kin sel­lai­sia. Pitäi­si­kö siis val­tion ryh­tyä nii­tä huu­mei­ta myy­mään, jos myy­jän tai välit­tä­jän saa­ma hin­ta on parem­pi? Minus­ta ei. 

    1800-luvun lopul­la havaitt­tiin ympä­ri Euroop­paa, että moni teol­li­suus­kau­pun­ki, jota kas­vun takia raken­net­tiin ja tii­vis­tet­tiin, jot­ta entis­tä useam­pi halu­kas mah­tui­si sin­ne asu­maan, alkoi olla monen­lais­ten ongel­mien pesä. Epä­ter­veel­li­sen asui­nym­pä­ris­tön takia halut­tiin mm. Englan­nis­sa raken­taa ihmi­sil­le puis­to­ja sekä vir­kis­ty­sa­luei­ta. Para­ne­vat lii­ken­neyh­tey­det, mm. rau­ta­tie­lii­ken­teen kehit­ty­mi­nen teki kau­pun­kien laa­je­ne­mi­sen mah­dol­li­sek­si (tii­vis­tä­mi­sen sijaan). 

    Asui­si­ko meil­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ihmi­siä Kar­ta­non­kos­kel­la, Kau­niai­sis­sa, Kulos­aa­res­sa, Laut­ta­saa­res­sa, tai Wes­ten­dis­sä, jos kaik­ki haluai­si­vat asua vain kes­kus­tas­sa? Oli­si­han joku voi­nut ostaa koko Eiran ja raken­taa sin­ne­kin enem­män. Itse muu­tin aikoi­naan Viron­nie­mel­tä kau­pun­gin rajan tun­tu­maan, enkä ole pää­tös­tä jou­tu­nut katu­maan (kun sel­vi­tin alu­een lii­ken­neo­lot ja ympä­ris­tön viih­tyi­syy­teen vai­kut­ta­vat tek­jät enna­kol­ta ja otin ne asun­non valin­nas­sa, bud­je­tin ohel­la, huomioon).

    Aja­tus puu­tar­ha­kau­pun­gis­ta syn­tyi aikoi­naan Englan­nis­sa ja Sak­sas­sa, jois­sa teol­lis­tu­mi­nen ja ylen­mää­räi­nen väen­pal­jous (hait­toi­neen) oli eden­nyt kaik­kein pisim­mäl­le. Hyvät ideat levi­si­vät sit­ten myös Suo­meen, ja sen ansios­ta meil­lä on kau­pun­geis­sam­me onnek­si myös muka­via ja viih­tyi­siä asui­na­luei­ta, kuten esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä Eira ja Kulos­aa­ri. Jos joku halu­aa asua Puna­vuo­res­sa tai Kal­lios­sa, niin hyvä tie­tys­ti niin. 

    Oma­ko­ti­ta­lo­ja ei kui­ten­kaan kan­na­ta esi­mer­kik­si Kai­vo­puis­toon raken­taa, sil­lä se voi­si rajoit­taa lii­ak­si mm. tuon alu­een nykyis­ten asuk­kai­den, ja mui­den siel­lä mie­lel­lään käy­vien, vir­kis­täy­ty­mis­tä kysei­sel­lä puis­toa­lu­eel­la. Täs­sä oli­si myös lii­an suu­ri ris­ti­rii­ta mah­dol­li­sen yksi­tyi­sen edun ja kau­pun­gin ton­tin­myyn­nis­tä saa­mien tulo­jen sekä toi­saal­ta toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa ole­van, kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten (muun kuin talou­del­li­sen) edun välillä.

    Minus­ta on sel­keäs­ti parem­pi, jos Hel­sin­gis­sä edel­leen­kin nou­da­tet­tai­siin jo itä­val­ta­lai­sen Camil­lo Sit­ten (ks. “en.m.wikipedia.org/wiki/Camillo_Sitte”) aikoi­naan koros­ta­maa peri­aa­tet­ta, jon­ka mukaan kau­neut­ta tuli­si arvos­taa kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa. Sit­ten peri­aat­tei­den mukaan myös luon­no­no­lot tulee huo­mioi­da kaa­voi­tuk­ses­sa (näh­däk­se­ni ruu­tu­kaa­van teke­mi­sen sijaan), ks. esim. Stan­dertsk­jöld, E. (2006): Ark­ki­teh­tuu­rim­me vuo­si­kym­me­net 1900–1920. Raken­nus­tie­to Oy. 

    En voi miten­kään uskoa, että 800 000 ihmis­tä haluai­si asua Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa, esim. Puna­vuo­res­sa. Sil­mäys asun­to­vä­lit­tä­jien tar­jon­taan, esim. vii­me vii­kon­lo­pun Hesa­ris­sa, osoit­ti jäl­leen, että tar­jon­taa löy­tyi mm. Ullan­lin­naa, Puna­vuor­ta, Taka-Töö­löä ja Mei­lah­tea myö­ten. Hin­ta yleen­sä jous­taa alas­päin, jos on val­mis kul­ke­maan vähän edel­li­siä esi­merk­ke­jä pidem­män mat­kan ydin­kes­kus­taan, esim. junal­la, met­rol­la, bus­sil­la tai raitiovaunulla.

    Veh­reä ja viih­tyi­sä kau­pun­kiym­pä­ris­tö ei ole mikään huo­no ihan­ne tai tavoi­te. Sen vuok­si toi­von, että Hel­sin­gin (näi­tä) par­hai­ta piir­tei­tä ei pila­ta esim. tii­vis­tä­mäl­lä kau­pun­kia aivan vää­ris­sä pai­kois­sa, vaik­ka sii­tä joku­nen “hopea­ra­ha” kau­pun­gin kas­saan saat­tai­si net­to­vai­ku­tuk­se­na­kin kilahtaa.

    Ei-kau­pun­ki­mais­ten seka-aluei­den (Espoo ja Van­taa) aluei­den lii­tos Hel­sin­kiin lie­nee eräs var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to, tämän blog­gauk­sen rai­de­lii­ken­ne­tee­man ohel­la, jos tule­vai­suut­ta täs­tä eteen­päin ja jär­ki­pe­räi­sen kehit­tä­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia vaka­vas­ti mie­ti­tään. Ihan joka nie­meen, not­koon ja saa­reen ei sil­ti pitäi­si asun­to­ra­ken­ta­mis­ta ulottaa.

  172. tuen mak­sa­ja: Bus­seis­sa on väkeä oikeas­taan vain työ­mat­ka­lii­ken­teen 7–9 ja 15–18 aika­na eli lähes kaik­kien lin­jo­jen kaik­ki vuo­rot voi­si lopet­taa. Toi­saal­ta bus­sin kul­jet­ta­mi­nen mak­saa tyh­jä­nä tai täyn­nä lähes yhtä pal­jon. Oli­si­ko kui­ten­kin niin, että nii­tä papu­ja ei kan­nat­tai­si las­kea ihan hit­sin tark­kaan vaan aja­tel­la pal­ve­lua. ½:let kus­tan­nuk­sis­ta mak­se­taan kui­ten­kin tukena.

    Pidem­män pääl­le talou­tem­me ei kes­tä tätä menoa. On täy­sin jär­je­tön­tä ajat­taa tyh­jiä bus­se­ja pit­kin met­siä. Eli aja­tus rahan kyl­vä­mi­ses­tä ei ole kes­tä­väl­lä pohjalla.

    Kun tähän lisää vie­lä sen, että run­ko­lin­jas­to kan­nat­taa raken­taa kevyt­rai­de­lii­ken­teel­le, niin bus­sien käyt­tö tulee lähi vuo­si­na romah­ta­maan. Jäl­jel­le jää­vät lin­jat aja­vat sit­ten syöt­töä rai­teil­le, kuten muu­al­la maa­il­mas­sa pää­osin tehdään.

  173. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen:
    Lurk­ki, val­tiot­han ovat este vapaan mark­ki­na­ta­lou­den syntymiselle. 

    Täy­sin vapaas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa aivan kaik­ki on mark­ki­naeh­tois­ta. Sel­lai­ses­sa maa­il­mas­sa ei ole lake­ja, eikä sään­te­lyä. On vain eri toi­mi­joi­den kes­ki­näi­siä sopimuksia. 

    No ei todel­la, tuo on his­to­rias­ta mitään tie­tä­mät­tö­mien liber­taa­rien hou­rai­lua. Ilman val­tio­ta vah­vem­man ja hei­kom­man sopi­mus on tyy­liä ‘mak­sa tai itke ja mak­sa’. Mark­ki­nat tar­vit­se­vat vah­van, toi­mi­van val­tion ja oikeuslaitoksen.

  174. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen:
    Count­ry­boy, olen­nais­ta on mis­sä 16–30 vuo­ti­aat halua­vat asua.

    Niin voi­si luul­la, var­sin­kin nuo­ri ihmi­nen. Mut­ta asu­mis­tar­peet ja arvos­tuk­set muut­tu­vat elä­män­ti­lan­teen ja iän mukaan. Nuo­re­na ei mie­lee­ni tul­lut­kaan muu kuin ker­ros­ta­loa­si­mi­nen Helsingissä.

  175. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Anteek­si, mut­ta pidän tuo­ta väi­tet­tä täy­sin epä­loo­gi­se­na. Jos olet osta­mas­sa asun­toa ja valit­ta­va­na on kak­si sijain­tia, A ja B, jos­ta A on sel­väs­ti kal­liim­pi kuin B. Jos sinus­ta A on huo­nom­pi asui­na­lue kuin B, mik­si ihmees­sä valit­si­sit A:n etä pää­tyi­si B:hen. Jos jokin ausi­na­lue on mui­ta kal­liim­pi, on alu­een kokon näh­den mer­kit­tä­vä mää­rä ihmi­siä, jot­ka pitä­vät sitä eri­tyi­sen hyvä­nä paik­ka­na asua. Ei sii­tä voi muu­ten tul­la miten­kään kal­liim­pi. Tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta, että kaik­ki haluai­si­vat siel­lä asua, mut­ta useam­pi halu­aa kuin mah­tuu. Jos jokin alua on kal­lis, sen kal­tais­ta asu­mis­ta kan­nat­taa kaa­voit­taa lisää.

    Vaik­ka run­saas­ti ihmi­siä asuu teh­taan vie­res­sä ole­vis­sa ker­ros­ta­lois­sa, tämä ei tar­koi­ta sitä, että ihmi­set pitäi­si­vät teh­taan vie­rus­taa eri­tyi­sen hyvä­nä paik­ka­na asua, tai että ihmi­set pitäi­si­vät ker­ros­ta­lo­ja eri­tyi­sen hyvä­nä paik­ka­na asua.

    Kes­kus­te­lua aut­tai­si huo­mat­ta­vas­ti, jos käy­tet­tä­siin tark­ko­ja ter­me­jä. Voi­si esi­mer­kik­si käyt­tää yhtä ter­miä kuvaa­maan tie­tyn pai­kan asun­to­jen mark­ki­na­hin­taa ja tois­ta kuvaa­maan asui­nym­pä­ri­sön halut­ta­vuut­ta. Tyy­pil­li­sin syy, mik­si ihmi­set voi­vat mak­saa mie­les­tään sur­keas­sa pai­kas­sa sijait­se­vas­ta asun­nos­ta pal­jon rahaa on se, että hei­dän työ­paik­kan­sa (ehkä ainoa mah­dol­li­nen, tai ura­ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta eri­tyi­sen lupaa­va) sat­tuu ole­maan siellä.

    1. Työ­pai­kan lähei­syys on yksi asia, joka on ratio­naa­lis­ta ottaa huo­mioon asun­toa valit­taes­sa. Hel­sin­gin seu­dul­la on kui­ten­kin mil­joo­na asu­kas­ta parin­kym­me­nen kilo­met­rin säteel­lä, joten asun­to­ja koh­tuu­etäi­syy­del­lä työ­pai­kois­ta kyl­lä löytyy.

  176. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen:
    Count­ry­boy, olen­nais­ta on mis­sä 16–30 vuo­ti­aat halua­vat asua. 

    Minä­kin olen (Count­ry­bo­y’n tavoin) asias­ta eri mieltä. 

    Perus­te­lu:

    Tuo­reim­man “Hel­sin­ki alueit­tain 2013”-julkaisun seu­raa­vien kym­me­nen vuo­den väes­tön kas­vuen­nus­teen mukaan lisäyk­set eri ikä­ryh­mis­sä ovat seuraavat:
    0–15 vuot­ta: +18 122 henkeä
    16–64 vuot­ta: +23 777 henkeä
    yli 65 vuot­ta: +25 337 henkeä

    Em. luku­jen perus­teel­la tai­taa olla kui­ten­kin oleel­li­sem­paa, mis­sä lap­sil­le ja nuo­ril­le on riit­tä­vän hyvät kas­vu­ym­pä­ris­tö ja kou­luo­lo­suh­teet (sekä asun­nos­sa mah­dol­li­ses­ti oma huo­ne, ettei­vät van­hem­pien her­mot repeä ahtaas­sa asun­nos­sa las­ten takia!) sekä mihin iäk­kääm­pi lisä­väes­tö (yli 65) voi­si par­hai­ten sijoittua. 

    Raken­ta­mal­la muka­via, ei-voit­toa-tuot­ta­via hoiva‑, pal­ve­lu- ja van­hain­ko­te­ja yli 65-vuo­tiail­le, jois­sa oli­si esim. kes­ki­mää­rin 12–15 neliön huo­ne KPH:n ohel­la jokai­sel­le asuk­kaal­le saa­tai­siin käsit­tääk­se­ni aikaan suu­ri tilan­sääs­tö ja hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­le mer­kit­tä­vä ajan­sääs­tö, kun ei tar­vit­si­si juos­ta työ­ajal­la ympä­ri kau­pun­kia. Jos paik­ko­ja oli­si tar­jol­la run­saas­ti muil­le­kin kuin vain demen­ti­koil­le, voi­si­vat vähän hyvä­kun­toi­sem­mat van­huk­set kyky­jen­sä (ja halun­sa?) mukaan myös tukea ja aut­taa toi­sian­sa sekä mui­ta ‘kodin’ asuk­kai­ta. Voi­si­han tuol­lai­ses­sa pai­kas­sa (mis­sä sapus­kat ja muut pal­ve­lut sai­si tar­vit­taes­sa talos­ta) joku­nen sink­ku­kin halu­ta asua. Tämä voi­si vapaut­taa ole­mas­sao­le­vaa asun­to­kan­taa myös mm. lap­si­per­heil­le ja saat­tai­si hel­pot­taa monen yksi­näi­sen van­huk­sen ikävää. 

    En voi edel­leen­kään ymmär­tää, miten asiois­ta vas­taa­vat päät­tä­jät ovat niin tyh­miä, että aja­vat alas van­hain­ko­dit juu­ri kun suu­ret ikä­luo­kat alka­vat tul­la sii­hen ikään, jos­sa sel­lai­sil­le alkaa olla suu­rem­pi tar­ve. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, miten suu­res­sa mää­rin kuva­tun kal­tai­set van­hus­ten parem­mat mah­dol­li­suu­det moi­seen (Huom! Ei pak­ko, vaan valin­nan vapaus) mah­tai­si­vat hei­jas­tua esim. asun­to­ti­lan­tee­seen ja asun­to­jen hin­toi­hin Helsingissä.

  177. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­pai­kan lähei­syys on yksi asia, joka on ratio­naa­lis­ta ottaa huo­mioon asun­toa valit­taes­sa. Hel­sin­gin seu­dul­la on kui­ten­kin mil­joo­na asu­kas­ta parin­kym­me­nen kilo­met­rin säteel­lä, joten asun­to­ja koh­tuu­etäi­syy­del­lä työ­pai­kois­ta kyl­lä löytyy.

    Näin on, mut­ta käy­tä nyt ihmees­sä kah­ta (tai useam­paa) eri ter­miä kuvaa­maan eri asioi­ta, niin ei tar­vit­se jat­ku­vas­ti ihme­tel­lä sitä, että käsit­teet mene­vät kes­kus­te­lus­sa sekaisin.

    Parin­kym­men­nen kilo­met­rin työ­mat­ka, oop­pe­ran sijain­ti Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ja työ­paik­ka edus­kun­nas­sa vai­kut­ta­vat kaik­ki sii­hen, mis­tä asun­non hank­kii, ja mitä kuka­kin sii­tä halu­aa mak­saa. Ja nämä ovat eri asia kuin se, halu­aa­ko hen­ki­lö asua ker­ros­ta­los­sa vai oma­ko­ti­ta­los­sa, ja se, miel­lyt­tää­kö kivi­kau­pun­ki silmää.

  178. lurk­ki: … Mark­ki­nat tar­vit­se­vat vah­van, toi­mi­van val­tion ja oikeuslaitoksen.

    Ja muu­ta­ma sata vuot­ta USA on aina­kin ollut tuo val­tio. Siel­lä on uskal­let­tu pilk­koa tar­vit­taes­sa vah­vat­kin mono­po­lit, kuten Stan­dard Oil 1911. En sil­ti tar­koi­ta, että se oli­si täydellinen.

    Talou­del­li­ses­sa mie­les­sä huo­les­tut­taa nyky­ti­lan­ne. Mic­ro­soft’n on annet­tu jat­kaa, vaik­ka asias­ta on kes­kus­tel­tu. USA:n liit­to­val­tio ei aina­kaan vie­lä ole pakot­ta­nut edes erot­ta­maan käyt­tö­jär­jes­tel­mä ja toi­mis­to­so­vel­luk­sia eri yrityksiin.

    Suo­mes­sa on sodan­jäl­kei­sen teol­lis­ta­mi­so­li­tii­kan takia kor­po­raa­tio­ta ja mono­po­le­ja tuke­vat raken­teet, jot­ka ovat monin pai­koin hai­tal­li­sia. Tyyp­pi esi­merk­ki, jota tääl­lä­kin käy­te­tään usein (aina­kin minä 🙂 ) on gryn­de­ri­ve­toi­nen ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­nen johon on kai­ken lisäk­si sekoi­tet­tu yhteis­kun­nan rahaa.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­pai­kan lähei­syys on yksi asia, joka on ratio­naa­lis­ta ottaa huo­mioon asun­toa valittaessa… 

    Peri­aat­tees­sa noin, jos aiot olla koko elä­mä­si samas­sa työ­pai­kas­sa. Käy­tän­nös­sä kyse on opti­moin­nis­ta, jos­sa otat huo­mioon eri­lai­sia työpaikkavaihtoehtoja.

    Esi­mer­kik­si edel­li­nen asuin­paik­ka­ni oli opti­moi­tu nel­jän mah­dol­li­sen työ­pai­ka-alu­een mukaan. Pys­tyin kul­ke­maan muu­ta­man vuo­den kävel­len, mut­ta mui­hin pol­ku­pyö­räl­lä tai hen­ki­lö­au­tol­la. Nykyi­nen asuin­paik­ka­ni sat­tuu sopi­maan nykyi­seen työ­paik­kaa­ni ja pää­sen spå­ral­la töi­hin. Jos vaih­dan töi­tä kon­ser­nin sisäl­lä, olen aivan var­ma, että siir­ryn taas käyt­tä­mään hen­ki­lö­au­toa työmatkoilla. 

    Eri­lai­sis­sa tilan­teis­sa tar­vi­taan eri­lai­sia vaihtoehtoja.

  179. Juho Laa­tu:Tyy­pil­li­sin syy, mik­si ihmi­set voi­vat mak­saa mie­les­tään sur­keas­sa pai­kas­sa sijait­se­vas­ta asun­nos­ta pal­jon rahaa on se, että hei­dän työ­paik­kan­sa (ehkä ainoa mah­dol­li­nen, tai ura­ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta eri­tyi­sen lupaa­va) sat­tuu ole­maan siellä. 

    Sil­loin se ei ole hei­dän mie­les­tään sur­keas­sa pai­kas­sa. Työ­paik­ka pai­naa heil­le pal­jon ver­rat­tu­na mui­hin huo­nom­piin puoliin.

    Se, mitä miel­tä sinä, tai edes kau­pun­gis­sa tai maas­sa asu­vien enem­mis­tä on pai­kas­ta miel­tä, ei ole kri­tee­ri sil­le, mitä jokin toi­nen yksit­täi­nen ihmi­nen saa aja­tel­la. Jos ihmi­nen on kal­liis­ti äänes­tä­nyt lom­pa­kol­laan, nini sil­loin sijain­ti on ollut hänen (tai per­heen) mie­les­tä osto­het­kel­lä, plus­sat ja mii­nuk­set huo­mioon ottaen, hyvä, tai jos hänen haa­veet ovat toteu­tet­ta­vis­sa vain mil­jo­nää­ri­nä, toteut­ta­mis­kel­poi­sis­ta vaih­toeh­dois­ta aina­kin vähi­ten huono.

  180. Ris­to: Sil­loin se ei ole hei­dän mie­les­tään sur­keas­sa pai­kas­sa. Työ­paik­ka pai­naa heil­le pal­jon ver­rat­tu­na mui­hin huo­nom­piin puoliin.

    Se, mitä miel­tä sinä, tai edes kau­pun­gis­sa tai maas­sa asu­vien enem­mis­tä on pai­kas­ta miel­tä, ei ole kri­tee­ri sil­le, mitä jokin toi­nen yksit­täi­nen ihmi­nen saa aja­tel­la. Jos ihmi­nen on kal­liis­ti äänes­tä­nyt lom­pa­kol­laan, nini sil­loin sijain­ti on ollut hänen (tai per­heen) mie­les­tä osto­het­kel­lä, plus­sat ja mii­nuk­set huo­mioon ottaen, hyvä, tai jos hänen haa­veet ovat toteu­tet­ta­vis­sa vain mil­jo­nää­ri­nä, toteut­ta­mis­kel­poi­sis­ta vaih­toeh­dois­ta aina­kin vähi­ten huono.

    Pyy­dän vain, että nois­ta kah­des­ta asias­ta käy­tet­täi­siin kah­ta eri ter­miä. Hel­sin­ki­läi­set ja ulko­puo­li­set voi­vat sit­ten ottaa kan­taa, kuka pitää kivi­ta­lois­ta ja kuka suos­tuu asu­maan vaik­ka kivie­rä­maas­sa, kun­han saa hyvän työ­pai­kan lähel­tä. Käy­te­tyt ter­mit saa vali­ta vapaas­ti, kun­han ne ovat ymmärrettäviä.

    1. Asui­na­lu­een halut­ta­vuut­ta ei seli­tä se, että työ­paik­ka on lähel­lä vaan että eri­lai­set urbaa­nit pal­ve­lut (ame­ni­ties) ovat lähel­lä. Kal­lios­sa kiin­nos­taa ympä­ril­lä ole­va sosi­aa­li­nen elä­mä. Vain pie­nel­lä osal­la on työ­paik­ka Kal­lios­sa. Sosxi­aa­lis­ta elä­mää ei halu­ta vaih­taa savi­pel­to­jen eris­täy­ty­nei­syy­teen, vaik­ka kuin­ka sai­si kak­sion hin­nal­la oma­ko­ti­ta­lon kau­ka­na kai­kes­ta. Jos on into­hi­moi­nen las­ket­te­li­ja, kan­nat­taa ottaa asun­to lähel­tä rin­net­tä. Kaik­kial­la maa­il­mas­sa ihmi­set pyr­ki­vät tois­ten ihmis­ten lähei­syy­teen. Vain Suo­mes­sa elää kuvi­tel­ma, että paras­ta elä­mää on elä­mä eri­tyk­sis­sä, eikä sitä­kään kuvi­tel­maa kovin moni enää kannata.

  181. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kaik­kial­la maa­il­mas­sa ihmi­set pyr­ki­vät tois­ten ihmis­ten lähei­syy­teen. Vain Suo­mes­sa elää kuvi­tel­ma, että paras­ta elä­mää on elä­mä eri­tyk­sis­sä, eikä sitä­kään kuvi­tel­maa kovin moni enää kannata.

    Hyvin sanot­tu.

    Suo­ma­lai­set pel­kää­vät pie­nin­tä­kin sosi­aa­lis­ta konflik­tia kuin ruttoa.

    Pait­si kännissä.

  182. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asui­na­lu­een halut­ta­vuut­ta ei seli­tä se, että työ­paik­ka on lähel­lä vaan että eri­lai­set urbaa­nit pal­ve­lut (ame­ni­ties) ovat lähel­lä. Kal­lios­sa kiin­nos­taa ympä­ril­lä ole­va sosi­aa­li­nen elä­mä. Vain pie­nel­lä osal­la on työ­paik­ka Kal­lios­sa. Sosxi­aa­lis­ta elä­mää ei halu­ta vaih­taa savi­pel­to­jen eris­täy­ty­nei­syy­teen, vaik­ka kuin­ka sai­si kak­sion hin­nal­la oma­ko­ti­ta­lon kau­ka­na kai­kes­ta. Jos on into­hi­moi­nen las­ket­te­li­ja, kan­nat­taa ottaa asun­to lähel­tä rin­net­tä. Kaik­kial­la maa­il­mas­sa ihmi­set pyr­ki­vät tois­ten ihmis­ten lähei­syy­teen. Vain Suo­mes­sa elää kuvi­tel­ma, että paras­ta elä­mää on elä­mä eri­tyk­sis­sä, eikä sitä­kään kuvi­tel­maa kovin moni enää kannata. 

    Uudis­rai­vaa­jien aika on siis ilmei­ses­ti ohi?

    Onko siis “tule­vai­suu­den kau­pun­ki” raken­net­ta­va rank­ko­ja bilet­tä­jiä var­ten? Kävi­si­kö hei­tä var­ten tehok­kaal­ta vai­kut­ta­va japa­ni­lai­nen kek­sin­tö: kap­se­li­ho­tel­li, mikä antai­si mah­dol­li­suu­den todel­la tii­vii­seen ja ehkä edul­li­seen­kin asu­mi­seen myös sinkuille?

    Vesie­ris­tyk­set kan­nat­taa sit­ten tule­vai­suu­den ker­ros­ta­lois­sa näh­tä­väs­ti teh­dä aina­kin kun­nol­la, samoin ehkä tupla­vie­mä­rit kylp­pä­rei­hin, jot­ta suih­kuun nukah­ta­mi­set eivät sai­si bile­ty­sil­lan jäl­keen enää aikaan kal­lii­ta vesi­va­hin­ko­ja tor­ni­ta­lo­jen kai­kis­sa (alem­mis­sa) kerroksissa.

    Viih­tyi­sä ja veh­reä kau­pun­ki on ihan jotain muu­ta, kuin tasai­sel­le savi­pel­lol­le raken­net­tu “suur­pel­to” tai jenk­ki­tyy­li­nen, kau­pun­gin lii­ke­kes­kus­ta ympä­röi­vä oma­ko­ti­ta­lo­mat­to­vyö­hy­ke. Puu­tar­ha­kau­pun­gin ei tar­vit­se mer­ki­tä eris­tyk­sis­sä elä­mis­tä. vii­mek­si­mai­nit­tu saat­taa tie­tys­ti olla myös tila­päi­nen olo­ti­la pää­nu­pin sisäl­lä. Hyvät ulkoi­lu- ja vir­kis­ty­sa­lu­eet kuu­lu­vat nykyi­sin myös aika monen “amenities”-listalle. Sel­lai­sia aluei­ta ei pidä uhra­ta raken­ta­mi­sen tai tii­vis­tä­mi­sen uhrialttarille. 

    Ravin­to­lat ja baa­rit, tai kau­pal­li­set pal­ve­lut yli­pää­tään, eivät suin­kaan ole ainoa luo­vuu­den (tai luo­van toi­min­nan!) läh­de. Var­sin­kin suur­kau­pun­gin kes­kel­lä voi ihmi­nen kokea ole­van­sa yksin kaik­kein voi­mak­kaim­min. Eri­lai­sia mui­ta­kin tilo­ja, jois­sa voi tava­ta ihmi­siä tar­vi­taan, ei vain talois­sa, vaan myös kau­pun­gi­no­sis­sa. Sel­lai­sia­han uusiin taloi­hin ja aina­kin uusil­le alueil­le käsit­tääk­se­ni myös teh­dään. Van­hem­piin aluei­siin alu­eel­laan kau­pun­ki tai­taa har­voin sat­sa­ta killinkiäkään.

    Kysyä sopii, mik­si meil­lä Suo­mes­sa on teh­ty enim­mäk­seen vain nuk­ku­ma­lä­hiöi­tä? Oli­han se tie­tys­ti alku­jaan help­po rat­kai­su sil­loi­seen hur­jaan asun­to­pu­laan, kun esim. 1940-luvul­la piti tai­koa uudet asun­not noin 10 %:lle koko Suo­men väes­tös­tä. (Onko tuo asun­to­pu­la muu­ten kroo­ni­nen ilmiö?). Ja ehkä se tar­jo­aa edel­leen­kin käyt­tö­kel­poi­sen rat­kai­sun niil­le, jot­ka halua­vat käyt­tää rahaa muu­hun­kin kuin vain asu­mi­seen. Toi­saal­ta pitäi­si muis­taa, että alun­pe­rin tar­koi­tus kai oli, että puu­tar­ha­kau­pun­geis­ta tai lähiöis­tä oli­si teh­ty itse­näi­sem­piä, ilman isom­paa riip­pu­vuut­ta lähei­sen (suur-)kaupungin kes­kus­tas­ta. Kuka tai mikä vesit­ti tuon alku­pe­räi­sen idean?

  183. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asui­na­lu­een halut­ta­vuut­ta ei seli­tä se, että työ­paik­ka on lähel­lä vaan että eri­lai­set urbaa­nit pal­ve­lut (ame­ni­ties) ovat lähel­lä. Kal­lios­sa kiin­nos­taa ympä­ril­lä ole­va sosi­aa­li­nen elä­mä. Vain pie­nel­lä osal­la on työ­paik­ka Kalliossa. 

    Eli se on kah­vi­lat, joi­den takia ihmi­set pak­kau­tu­vat pk-seudulle? 😉

  184. Eris­tyk­sis­sä?

    Mie­li­ku­vi­tel­mis­sa on tämä­kin vas­taus läh­te­nyt tuo­hen­käp­py­räl­le raa­vit­tu­na mai­toau­ton­mat­kaan ja maa­li­ky­läs­sä digitalisoitavaksi.

  185. Kut­su­bus­si ja reit­ti­tak­sien soi­si yleis­ty­vän maa­seu­dun lii­ken­tees­sä. Ohjaus on lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riön heiniä. 

    20 km mökil­le tak­sil­la on hie­man arvo­kas­ta kyy­tiä. Päi­vää aiem­min tilat­tu kimp­pa­kyy­ti taas laa­tu­pal­ve­lua. Aihe vaa­tii niin sof­tan paran­ta­mis­ta kuin käyt­tä­jien neuvontaa. 

    Joka tapauk­ses­sa van­huk­sia kyy­di­tään päi­vä­toi­min­taan ja kou­lu­lai­sia kou­luun ja kum­mat­kin takaisin.

  186. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:
    Eristyksissä?

    Mie­li­ku­vi­tel­mis­sa on tämä­kin vas­taus läh­te­nyt tuo­hen­käp­py­räl­le raa­vit­tu­na mai­toau­ton­mat­kaan ja maa­li­ky­läs­sä digitalisoitavaksi.

    Muis­ta että Ode on teh­nyt yhden (1) edes­ta­kai­sen mat­kan Sys­mään vuo­kra­tul­la autol­la. Ei se mitään mie­li­ku­vi­tus­ta ole. 

    Kal­lios­sa ei muu­ten ihan hir­veäs­ti ole mitään ame­ni­tit­se­jä. Hur­ja mää­rä ns. räkä­löi­tä, pizza­paik­ko­ja ja hie­ro­ma­lai­tok­sia kui­ten­kin. Pari sur­ke­aa teat­te­ria ei asi­aa muuta.

  187. Sak­ke: Kuka tai mikä vesit­ti tuon alku­pe­räi­sen idean? 

    Lähiöi­den pal­ve­lui­den puu­te joh­tuu ihan suo­raan lii­an pie­nes­tä asu­kas­ti­hey­des­tä. Jos ei ole asiak­kai­ta, ei ole pal­ve­lui­ta­kaan. Asu­kas­ti­heys taas riip­puu vähin­tään osit­tain (luon­nol­li­ses­ta) asu­mis­väl­jyy­den kas­vus­ta: enti­ses­sä per­hea­sun­nos­sa asuu nyky­ään elä­ke­läi­nen les­ki­rou­va. Lisäk­si tuot­ta­vuu­den kas­vu on lisän­nyt kan­nat­ta­vaan lii­ke­toi­min­taan vaa­dit­ta­van asia­kas­poh­jan mää­rää palk­ko­jen nousun kautta.

    Tie­tys­ti asuk­kaat myös itse osal­taan vai­kut­ta­vat pal­ve­lui­den katoa­mi­seen käyt­tä­mäl­lä mie­luum­min pel­to­mar­ket­tien palveluita.

  188. Ree-vita­mii­niä pur­kis­ta:Kal­lios­sa ei muu­ten ihan hir­veäs­tio­le mitään ame­ni­tit­se­jä. Hur­ja mää­rä ns. räkä­löi­tä, pizza­paik­ko­ja ja hie­ro­ma­lai­tok­sia kui­ten­kin. Pari sur­ke­aa teat­te­ria ei asi­aa muuta.

    Joten­kin haus­kaa, että syy­tät Odea ensin vää­ris­te­lys­tä ja sit­ten väi­tät ihan jou­ta­via Kal­lios­ta. Kyl­lä siel­lä pal­ve­lui­ta on ja koh­ta­lai­sen pal­jon. Mui­ta­kin, kuin noi­ta mai­nit­se­mia­si ja joil­lek­kin ne on nii­tä pal­ve­lui­ta, joi­ta ne haluavat. 

    Tosia­sia on, että pal­ve­lui­ta var­ten tar­vi­taan ihmi­siä ja pai­kal­lis­pal­ve­lui­ta var­ten ihmi­siä, jot­ka eivät kar­kaa autol­la sin­ne toi­sen kom­men­tin peltomarkettiin.

  189. Viih­tyäk­seen luo­laih­mi­sen jäl­ke­läi­sel­le riit­tää muu­ta­man­kym­me­nen ihmi­sen hei­mo ympä­ril­leen. Oli­si eheyt­tä­vää voi­da tun­tea ole­van­sa jos­tain kotoi­sin ja kuu­lu­van­sa johon­kin ryh­mään. Yhtei­söl­li­syy­den koke­mus voi syn­tyä eri tavoin. Ympä­rys­kun­tien uusa­su­tusa­lueil­la perin­tei­tä ja alu­een tari­naa ei ole vie­lä syn­ty­nyt. Kal­lios­sa voi mie­les­tään olla osa suu­rem­paa yhtei­söä, vaik­ka ei tun­ne sei­nä­naa­pu­rei­taan ja omat van­hem­mat on hyväs­sä hoi­dos­sa vai­vais­ta­los­sa toi­sel­la puo­len Suomea.

    Talous­sa­no­mis­sa parai­kaa on jut­tua tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka mukaan kau­pun­gis­ta pois muut­ta­vat ovat fik­sum­pia (ÄO), kuin kau­pun­kiin asu­maan jäävät.
    Täl­lai­nen vaa­ral­li­nen aivo­vuo­to on syy­tä tulpata?

  190. teek­ka­ri: Lähiöi­den pal­ve­lui­den puu­te joh­tuu ihan suo­raan lii­an pie­nes­tä asu­kas­ti­hey­des­tä. Jos ei ole asiak­kai­ta, ei ole pal­ve­lui­ta­kaan. Asu­kas­ti­heys taas riip­puu vähin­tään osit­tain (luon­nol­li­ses­ta) asu­mis­väl­jyy­den kas­vus­ta: enti­ses­sä per­hea­sun­nos­sa asuu nyky­ään elä­ke­läi­nen les­ki­rou­va. Lisäk­si tuot­ta­vuu­den kas­vu on lisän­nyt kan­nat­ta­vaan lii­ke­toi­min­taan vaa­dit­ta­van asia­kas­poh­jan mää­rää palk­ko­jen nousun kautta.

    Tie­tys­ti asuk­kaat myös itse osal­taan vai­kut­ta­vat pal­ve­lui­den katoa­mi­seen käyt­tä­mäl­lä mie­luum­min pel­to­mar­ket­tien palveluita. 

    Ei kai se ASUKASTIHEYS pal­ve­lui­ta tuo, vaan mak­sa­vien asiak­kai­den tuo­man KASSAVIRRAN riit­tä­vyys. Ehkä­pä Kal­lios­sa­kin riit­tää sitä par­hai­ten myös jon­kun mai­nit­se­mil­le hie­ro­ma­lai­tok­sil­le. Ns. kivi­jal­ka­kaup­po­jen katoa­mi­seen vai­kut­ti­vat käsit­tääk­se­ni uudet, tiu­kem­mat sää­dök­set ja toki myös (lii­an?) kor­keik­si kohon­neet palk­ka- ym. kus­tan­nuk­set. Ehkä samat ongel­mat puri­vat myös mones­sa lähiössä.

    Toi­saal­ta, jos asiak­kaat käy­vät itse enim­mäk­seen mie­lum­min isois­sa mega­mar­ke­teis­sa ja pai­kal­lis­ten osta­rei­den pie­nem­mät liik­keet kuo­le­vat sen täh­den, niin eikö asia­kas ole­kaan sit­ten aina oikeas­sa? Yksi suu­ri ongel­ma on ehkä sii­nä, että kes­ki­tet­ty, kau­pan toi­mes­ta hoi­det­tu jake­lu pie­nem­piin yksi­köi­hin oli­si ehkä tehok­kaam­paa kuin se, että joka iik­ka ajaa sen 15 km mat­kan (tai min­kä suu­rui­nen lie) itse. 

    Kau­pan kes­kus­liik­keet ovat näh­däk­se­ni ulkois­ta­neet osan jake­lu­kus­tan­nuk­sis­taan asiak­kail­le, vaik­ka koko­nai­suu­den opti­moin­nin kan­nal­ta saat­tai­si jokin toi­sen­lai­nen mal­li olla tehok­kaam­pi. Asiak­kaat arvos­ta­vat suu­rem­paa vali­koi­maa, mikä ei pie­nis­sä liik­keis­sä ole aina mah­dol­li­nen. Tämä ei luul­ta­vas­ti tee asian muut­ta­mis­ta hel­pok­si. On sil­ti kovin ikä­vää, jos esi­mer­kik­si Län­si­met­ro tap­paa mon­ta pai­kal­lis­ta lii­ket­tä reit­tin­sä var­rel­la ole­vil­la alueilla.

  191. Tule­vai­suu­den park­kee­raus­ta Saksasta:

    http://yle.fi/uutiset/pysakointirobotti_saastaa_aikaa_ja_tilaa_-_video/7353561

    Autot eivät kuu­lu kadun var­teen tai park­ki­pai­kal­le. Ne kuu­luu park­ki­hal­liin, jos­ta robot­ti nii­tä jake­lee. Ei tar­vit­se pelä­tä kol­hu­ja oviin.

    Tule­vai­suu­den met­sä­ta­lout­ta Tampereelta:

    http://yle.fi/uutiset/itseohjautuville_metsakoneille_testirata_tampereelle/7348144

    Tuo­hon aiem­paan kai­vos­kes­kus­te­luun vii­ta­ten, että työl­li­syy­den nimis­sä ei sen enem­pää met­sä­teol­li­suut­ta, kuin kai­vos­teol­li­suut­ta­kaan voi tule­vai­suu­des­sa rum­mut­taa. Työ­paik­ko­jen tar­ve vähe­nee, vaik­ka tuo­tan­to nousisikin.

  192. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen:

    Tuo­hon aiem­paan kai­vos­kes­kus­te­luun vii­ta­ten, että työl­li­syy­den nimis­sä ei sen enem­pää met­sä­teol­li­suut­ta, kuin kai­vos­teol­li­suut­ta­kaan voi tule­vai­suu­des­sa rum­mut­taa. Työ­paik­ko­jen tar­ve vähe­nee, vaik­ka tuo­tan­to nousisikin. 

    Pitäi­si inves­toi­da esi­mer­kik­si elä­mää hel­pot­ta­viin asioi­hin ja tuot­tei­siin, joi­den tuo­tan­nos­sa voim­me hyö­dyn­tää auto­maa­tio­ta, ja olla kil­pai­lu­ky­kyi­siä. His­si on vain yksi hyvä esi­merk­ki sel­lai­sis­ta tuot­teis­ta, jot­ka voi­vat tuo­da työ­tä ja maal­lem­me tär­kei­tä valuut­ta­tu­lo­ja ulko­maan­kau­pan myötä.

    Metsä‑, puun­ja­los­tus- ja kai­vos­teol­li­suu­den osal­ta ei pitäi­si jät­täy­tyä vain raa­ka-ainei­den tuot­ta­jak­si muil­le. Isom­mat rahat liik­ku­ne­vat siel­lä, mis­sä jalos­tusas­tet­ta nos­te­taan enem­män ja voi­daan hal­li­ta koko tuo­tan­to­ket­jua, tai aina­kin sen kriit­ti­sim­piä osia, sekä kye­tään riit­tä­vän ket­te­räs­ti sopeu­tu­maan muu­tok­siin ja uusiin kilpailijoihin.

    Auto, lai­va ja len­to­ko­ne kyke­nee yleen­sä kier­tä­mään rei­til­leen ilmaan­tu­van esteen. Rai­de­lii­ken­ne on täs­sä suh­tees­sa huo­no esi­merk­ki teo­lii­suu­del­le ja kau­pal­le, sil­lä este kis­koil­la voi yleen­sä pysäyt­tää koko lii­ken­teen (niil­lä kis­koil­la), jos vaih­toeh­to­ja ei löy­dy. Täs­tä syys­tä met­roa­kin pitäi­si kehit­tää (pel­kän nau­han sijaan) ver­kos­to­na, jol­loin kier­to­reit­te­jä­kin voi­si häi­riöi­den sat­tues­sa käyttää.

  193. Sak­ke: Pitäi­si inves­toi­da esi­mer­kik­si elä­mää hel­pot­ta­viin asioi­hin ja tuot­tei­siin, joi­den tuo­tan­nos­sa voim­me hyö­dyn­tää auto­maa­tio­ta, ja olla kil­pai­lu­ky­kyi­siä. His­si on vain yksi hyvä esi­merk­ki sel­lai­sis­ta tuot­teis­ta, jot­ka voi­vat tuo­da työ­tä ja maal­lem­me tär­kei­tä valuut­ta­tu­lo­ja ulko­maan­kau­pan myötä. 

    Kenen pitäi­si inves­toi­da? Val­tion? Yri­tys­ten? Kansalaisten?

    En tie­dä onko Koneen tuo­te­ke­hit­te­ly­tii­mis­sä edes vit­sail­tu ava­ruus­his­sil­lä, mut­ta kan­nat­tai­si niin teh­dä. Sopi­via mate­ri­aa­le­ja ei lie­ne vie­lä ole­mas­sa­kaan, mut­ta jos­kus voi hyvin­kin olla.

    Sak­ke:
    Metsä‑, puun­ja­los­tus- ja kai­vos­teol­li­suu­den osal­ta ei pitäi­si jät­täy­tyä vain raa­ka-ainei­den tuot­ta­jak­si muil­le. Isom­mat rahat liik­ku­ne­vat siel­lä, mis­sä jalos­tusas­tet­ta nos­te­taan enem­män ja voi­daan hal­li­ta koko tuo­tan­to­ket­jua, tai aina­kin sen kriit­ti­sim­piä osia, sekä kye­tään riit­tä­vän ket­te­räs­ti sopeu­tu­maan muu­tok­siin ja uusiin kilpailijoihin. 

    On aika toi­vo­ton­ta alkaa tyh­jäs­tä nyh­jäi­se­mään jalos­tus­teol­li­suut­ta. Var­sin­kaan, jos se ei ole tääl­lä perä­poh­jo­las­sa talou­del­li­ses­ti kannattavaa.

    Pitäi­si vie­lä kye­tä kek­si­mään mitä jalos­taa näis­tä raaka-aineista.

    Sak­ke:
    Auto, lai­va ja len­to­ko­ne kyke­nee yleen­sä kier­tä­mään rei­til­leen ilmaan­tu­van esteen. Rai­de­lii­ken­ne on täs­sä suh­tees­sa huo­no esi­merk­ki teo­lii­suu­del­le ja kau­pal­le, sil­lä este kis­koil­la voi yleen­sä pysäyt­tää koko lii­ken­teen (niil­lä kis­koil­la), jos vaih­toeh­to­ja ei löy­dy. Täs­tä syys­tä met­roa­kin pitäi­si kehit­tää (pel­kän nau­han sijaan) ver­kos­to­na, jol­loin kier­to­reit­te­jä­kin voi­si häi­riöi­den sat­tues­sa käyttää.

    Rek­ka­lii­ken­teel­le pää­tiet usein tosin ovat ne ainoat rei­tit sil­to­jen, ali­kul­ku­jen jne vuok­si. Nyt uudet isom­mat rekat eivät voi monel­la­kaan kan­ta­tiel­lä ajaa laisinkaan. 

    Rai­de­lii­ken­teen etu on se mas­sa, jon­ka voi yhteen junaan lait­taa ja vie­lä­pä mel­ko edul­li­ses­ti ener­gian­ku­lu­tuk­sen suhteen.

    Len­to­lii­ken­ne kul­jet­taa pal­jon rah­tia, mut­ta ei esi­mer­kik­si puu­ta tai mal­mia. Rai­de­lii­ken­ne on nime­no­maan teol­li­suu­del­le hyvä.

    Se on kyl­lä sää­li, ettei len­to­lii­ken­ne ole otta­nut sii­piä alleen maa­kun­nis­sa. Toi­vot­ta­vas­ti tule­vai­suu­des­sa näem­me vaik­ka­pa polt­to­ken­nois­ta säh­kön­sä saa­via säh­kö­moot­to­rein varus­tet­tu­ja VTOL len­to­ko­nei­ta lyhyen mat­kan len­to­lii­ken­tees­sä. Sel­lai­sil­la voi­si olla mah­dol­li­suus Suomessa. 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Bell_Boeing_V-22_Osprey

    Ehkä­pä näem­me quadro­kop­te­rei­ta joil­la kul­je­te­taan matkustajia? 

    Täl­läi­sil­lä koneil­la ei vaa­di­ta kii­to­ra­taa ja las­keu­tua voi pie­nel­le alal­le. Mat­ka­no­peus hak­kaa junan ja bus­sin hel­pos­ti. Yhtään lai­tet­ta ei tie­tääk­se­ni ole vie­lä ole­mas­sa oikeas­sa mittakaavassa.

    Amazon kul­jet­taa ehkä jopa ensi vuon­na paket­te­ja pien­len­no­keil­la asiakkailleen.

  194. Lau­ri T. Kum­pu­lai­nen:
    1) “Kenen pitäi­si inves­toi­da? Val­tion? Yri­tys­ten? Kansalaisten?”

    Tuo riip­puu asias­ta ja näkö­kul­mas­ta. Yri­tys yleen­sä val­mis­taa ja kan­sa­lai­set sekä val­tio käyt­tää, tosin yri­tys­kin voi tie­tys­ti ryh­tyä hyödyntäjäksi.

    2) “En tie­dä onko Koneen tuo­te­ke­hit­te­ly­tii­mis­sä edes vit­sail­tu ava­ruus­his­sil­lä, mut­ta kan­nat­tai­si niin teh­dä. Sopi­via mate­ri­aa­le­ja ei lie­ne vie­lä ole­mas­sa­kaan, mut­ta jos­kus voi hyvin­kin olla.”

    Tar­vi­taan­ko his­se­jä enää sii­nä vai­hees­sa, kun jokai­sel­la on oma henk.koht. Quadro­kop­te­ri? Toi­vot­ta­vas­ti tii­mi on jo kehit­tä­mäs­sä suun­ni­tel­mi­aan sen ajan varalle.

    3) “On aika toi­vo­ton­ta alkaa tyh­jäs­tä nyh­jäi­se­mään jalos­tus­teol­li­suut­ta. Var­sin­kaan, jos se ei ole tääl­lä perä­poh­jo­las­sa talou­del­li­ses­ti kannattavaa.

    Pitäi­si vie­lä kye­tä kek­si­mään mitä jalos­taa näis­tä raaka-aineista.”

    Näin juu­ri. Se edel­lyt­tää vain hyviä ideoi­ta, jot­ta tuo arvon­nousu saa­daan suu­rim­mak­si, tai edes riit­tä­väk­si, mie­lui­ten kei­noil­la, jot­ka eivät ole lii­an nopeas­ti kil­pai­li­joi­den kopioi­ta­vis­sa. Tar­vi­taan siis ideoi­ta, ideoi­ta, ideoi­ta, … eikä nyt sen­tään mitä ideoi­ta hyvän­sä, vaan sel­lai­sia, joi­ta kan­nat­taa kehit­tää eteen­päin, kokei­luas­teel­le, tuo­tan­toon ja käyt­töön asti.

    3) “Rek­ka­lii­ken­teel­le pää­tiet usein tosin ovat ne ainoat rei­tit sil­to­jen, ali­kul­ku­jen jne vuok­si. Nyt uudet isom­mat rekat eivät voi monel­la­kaan kan­ta­tiel­lä ajaa laisinkaan. 

    Rai­de­lii­ken­teen etu on se mas­sa, jon­ka voi yhteen junaan lait­taa ja vie­lä­pä mel­ko edul­li­ses­ti ener­gian­ku­lu­tuk­sen suhteen.” 

    Rai­de­lii­ken­ne sopii tiet­tyi­hin tar­koi­tuk­siin var­sin hyvin, joi­hin­kin jopa erin­omai­ses­ti. Ihan kaik­kiin tar­koi­tuk­siin sii­tä­kään ei sil­ti ole kan­nat­ta­vaa kul­je­tus­vä­li­net­tä tehdä.

    4) “Len­to­lii­ken­ne kul­jet­taa pal­jon rah­tia, mut­ta ei esi­mer­kik­si puu­ta tai mal­mia. Rai­de­lii­ken­ne on nime­no­maan teol­li­suu­del­le hyvä.”
    Rai­de­lii­ken­ne on hyvä pai­na­vaa rah­tia tie­tyl­lä, kiin­teäl­lä rei­til­lä kul­jet­ta­val­le teol­li­suu­del­le, mut­ta väli­las­tauk­set, jos nii­tä tar­vi­taan, nos­taa kul­je­tuk­sen hintaa.

    5) “Se on kyl­lä sää­li, ettei len­to­lii­ken­ne ole otta­nut sii­piä alleen maa­kun­nis­sa. Toi­vot­ta­vas­ti tule­vai­suu­des­sa näem­me vaik­ka­pa polt­to­ken­nois­ta säh­kön­sä saa­via säh­kö­moot­to­rein varus­tet­tu­ja VTOL len­to­ko­nei­ta lyhyen mat­kan len­to­lii­ken­tees­sä. Sel­lai­sil­la voi­si olla mah­dol­li­suus Suomessa. 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Bell_Boeing_V-22_Osprey

    Pitäi­si­kö­hän se Mal­min len­to­kent­tä sit­ten­kin säi­lyt­tää? En ole oikein kos­kaan ollut innos­tu­nut aja­tuk­sis­ta sen ja sen ympä­ris­tön raken­ta­mi­ses­ta. Samoin heli­kop­te­ri­kent­tä Her­ne­saa­ren kär­jes­sä oli­si syy­tä pitää suunnitelmissa.

    6) “Ehkä­pä näem­me quadro­kop­te­rei­ta joil­la kul­je­te­taan matkustajia? 

    Täl­läi­sil­lä koneil­la ei vaa­di­ta kii­to­ra­taa ja las­keu­tua voi pie­nel­le alal­le. Mat­ka­no­peus hak­kaa junan ja bus­sin hel­pos­ti. Yhtään lai­tet­ta ei tie­tääk­se­ni ole vie­lä ole­mas­sa oikeas­sa mittakaavassa.

    Amazon kul­jet­taa ehkä jopa ensi vuon­na paket­te­ja pien­len­no­keil­la asiakkailleen.”
    Pysyy­kö len­non­val­von­ta ja lain­sää­dän­tö täs­sä­kään kehi­tyk­ses­sä muka­na, vai toi­mii­ko val­tio asias­sa kehi­tyk­sen jar­ru­na? Len­tä­vien här­ve­leit­ten tur­val­li­suus ei ole kui­ten­kaan ihan vähä­pä­töi­nen asia, var­sin­kaan sii­nä vai­hees­sa, kun tuol­lai­sia kop­te­rei­ta alkaa olla ilmas­sa “pil­vin pimein”!

    Nuo kun sai­si vie­lä kehi­tet­tyä vaa­ril­le vie­dyn pai­na­van pake­tin kul­je­tuk­sen jäl­keen tar­vit­taes­sa nap­paa­maan kiin­ni mum­mon har­tiois­ta ja otta­maan kyy­tiin paluu­len­nol­le SOTE-kes­kuk­sen terveysasemalle! 😉 

  195. Jos Espoon met­ro jäi­si Matin­ky­lään, oli­si se suu­rin piir­tein sama asia kuin että Hel­sin­gin met­ron pää­te­py­säk­ki oli­si jää­nyt Itä­kes­kuk­seen. Lii­tyn­tä­lii­ken­ne, jne.. (jän­nä muu­ten kun nyt Espoo on vih­doin suos­tu­nut met­ron raken­ta­mi­seen, ei se enää ole­kaan niin tärkeää).

  196. Itään suun­taa­va rata tai­si tip­pua tai­vaas­ta ja rahat uuteen Kou­vo­lan rataan ovat tain­neet tulla? 

    Lii­ken­ne ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riö siis ilmoit­ti, että tämä on nyt pää­tet­ty ja Por­voo-Kou­vo­la yhtey­den teke­mis­tä vie­dään eteen­päin. Vaih­toeh­toi­nen Por­voo-Lovii­sa-Kot­ka-Lap­peen­ran­ta on siis tip­pu­nut pois?

    Kymen­laak­son kau­pun­geis­ta Kou­vo­laa on teko­hen­gi­tet­ty loput­to­miin ja sil­ti näis­tä kah­des­ta Kot­ka on menes­ty­nyt parem­min. Kot­kal­la voi näh­dä vie­lä jon­kin­lais­ta tule­vai­suut­ta. Nyt sin­ne menee rata kou­vo­lan kaut­ta siten, että vaih­to on kol­me vart­tia ja yhteys toi­set kol­me vart­tia. Puo­li­tois­ta tun­tia kou­vo­las­ta, kun tulee pks:ltä. Käy­tän­nös­sä siis yhteys on Por­voon mota­rin kaut­ta ja se sii­tä. Kou­vo­laan menee junaa niin pal­jon, että yksi lisää ei muu­ta siel­lä tilan­net­ta mihin­kään. Tämä siis, kun kat­so­taan junan tois­ta suun­taa. Toi­seen suun­taan asi­aa kat­sot­taes­sa lii­ken­ne suun­tau­tuu lähin­nä Lap­peen­ran­nan ja Joen­suun yli­opis­to­kau­pun­kei­hin ja Lap­peen­ran­nan kaut­ta itään. 

    Por­voon ja Kot­kan saa­mi­nen radan var­teen oli­si mer­kit­tä­vä asia koko ran­ni­kol­le. Kaak­kois-Suo­mes­sa ei menes­ty kuin Lap­peen­ran­ta. Kaik­ki muut kun­nat kuih­tu­vat. Kot­ka-Por­voon tuo­mi­nen Lap­peen­ran­taan mene­vän radan var­rel­le paran­tai­si myös Kaak­kois-Suo­men tilannetta.

    Ja kot­ka tai­taa olla Suo­men suu­rim­pia sata­mia edel­leen. Sen­kin puo­les­ta rataa tar­vi­taan. Lpr- Vai­nik­ka­la tai­taa olla edel­leen suo­men kovim­mas­sa käy­tös­sä ole­va ratayh­teys. Aina­kin jol­la­kin mit­ta­ril­la mitattuna.

    Jos Blo­gin pitä­jäl­lä on asias­sa tie­toa, niin toi­voi­sin kir­joi­tus­ta aihees­ta. Nyt se näyt­täy­tyy vain edel­leen jat­ku­va­na teko­hen­gi­tyk­se­nä jo mene­te­tyl­le Kou­vo­lan kau­pun­ki­seu­dul­le. Teko­hen­gi­tyk­se­nä, jol­la ei saa­vu­te­ta juu­ri mitään uut­ta. Ja tämä teko­hen­gi­tys teh­dään vaih­toeh­to­na sil­le, että teh­täi­siin jotain uut­ta ja saa­vu­tet­tai­siin kas­vua sekä kehi­tys­tä Suomessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.