Olisi aika verotuksen kokonaisuudistukselle

Edus­kun­nan vero­jaos­toa on vii­me­ai­koi­na infor­moi­tu run­saas­ti vero­tuk­sen raken­teel­li­sis­ta vaih­toeh­dois­ta. Ensin kävim­me Hana­saa­res­sa semi­naa­ris­sa kuu­le­mas­sa Ruot­sin vero­uu­dis­tuk­ses­ta ja sen nyky­vai­hees­ta, ja sit­ten Eli­na Pylk­kä­nen VM:n vero-osas­tos­ta piti meil­le luen­toa opti­maa­li­ses­ta verotuksesta.

Ruot­sis­sa teh­tiin suu­ri vero­uu­dis­tus vuon­na 1991 ja vähän aikaa vero­jär­jes­tel­mä oli­kin trim­mis­sä. Sit­ten sitä on popu­lis­ti­ses­ti paik­kail­tu ja sen raken­ne alkaa olla uuden koko­nais­re­mon­tin tar­pees­sa. Ruot­sa­lai­set katu­vat syväs­ti kiin­teis­tö­ve­ron romut­ta­mis­ta. Sii­tä on seu­ran­nut – kuten piti arva­ta – asun­to­jen hin­to­jen voi­ma­kas nousu samal­la, kun on mene­tet­ty vero­tu­lo­ja kaik­kein hai­tat­to­mim­mas­ta verosta.

Moni epäi­lee nyt myös perin­tö­ve­ros­ta luo­pu­mi­sen jär­ke­vyyt­tä. Perin­tö­ve­ro on kor­vat­tu luo­vu­tus­voi­ton verol­la, eli perin­nös­tä jou­tuu mak­sa­maan veroa, kun omai­suu­den myy. Per­hey­ri­tys­ten koh­dal­la tätä voi ehkä pitää jär­ke­vä­nä, mut­ta useim­mil­la omai­suus on asun­to. Iso­äi­din asun­non perii verot­to­mas­ti, mut­ta jos sen myy, jou­tuu mak­sa­maan veroa aika pal­jon. Tämä tuot­taa pahan luki­tus­vai­ku­tuk­sen asun­to­mark­ki­noil­le. Perit­tyyn asun­toon kan­nat­taa jää­dä asu­maan, vaik­ka se oli­si aivan vää­rän kokoi­nen ja vää­räs­sä pai­kas­sa. Aivan har­mi­ton ei myös­kään ole se luki­tus­vai­ku­tus, jota Ruot­sin mal­lis­ta aiheu­tuu yritysmaailmaan.

Ruot­sis­sa kaa­vail­laan nyt taas koko­nais­re­mont­tia. Suo­men haas­tee­seen yhtei­sö­ve­ron alen­ta­mi­ses­ta aio­taan vas­ta­ta kun­nol­la: on puhut­tu 15 %:n veros­ta. Tulo­ve­ron osal­ta on puhut­tu jopa tasa­ve­ros­ta ja arvon­li­sä­ve­ron osal­ta yhdes­tä verokannasta.

Tätä menoa yhtei­sö­ve­ro menee nol­laan, ellei sii­tä saa­da jotain mai­den välis­tä sopimusta.

Ylei­sen teo­ria mukaan verot jao­tel­laan nii­den kan­san­ta­lou­del­le aiheut­ta­mien hait­to­jen mukaan nel­jään luok­kaan hai­tal­li­sim­mis­ta hai­tat­to­mim­piin seuraavasti:

1)       Yri­tys- ja pää­oma­tu­lo­jen verottaminen
2)       Tulo­ve­rot (palk­ko­jen verottaminen)
3)       Kulutusverot
4)       Kiinteistövero

Itse lisäi­sin tähän vie­lä ohjaa­vat verot, joi­den tar­koi­tuk­se­na on muut­taa käyt­täy­ty­mis­tä parem­paan suun­taan. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si tupak­ka- ja alko­ho­li­ve­rot sekä ener­gia­ve­rot. Jos ne toi­mi­vat tar­koi­te­tul­la taval­la, ne ovat verois­ta par­hai­ta, kos­ka ne eivät ole vain hai­tat­to­mia vaan perä­ti hyödyllisiä.

Tämän lisäk­si vero­jen toki pitäi­si olla oikeu­den­mu­kai­sia. Kun pyri­tään oikeu­den­mu­kai­seen vero­tuk­seen, kan­nat­tai­si ottaa tämä hai­tal­li­suusas­teik­ko myös huo­mioon. Vero­tuk­sen talou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia poh­ti­neet ovat sitä miel­tä, että talous sel­vi­ää kyl­lä var­sin kor­keis­ta­kin verois­ta, kun­han vero­tuk­sen raken­ne on jär­ke­vä, tai taho­kas, kuten ter­mi kuuluu.

On siis jär­ke­vää korot­taa kiin­teis­tö­ve­ro­ja. On har­mi, että nii­tä ei koro­tet­tu sil­loin, kun asun­to­jen hin­nat oli­vat vie­lä mata­lal­la. Myön­nän, että tämä näkö­koh­ta on aika hel­sin­ki­läi­nen. Jos kiin­teis­tö­ve­roa koro­tet­tai­siin nyt mer­kit­tä­väs­ti, asun­to­jen hin­nat las­ki­si­vat. Asun­to­mark­ki­noil­le tule­van nuo­ren kan­nal­ta tämä oli­si ter­ve­tul­lut asia, mut­ta kovin ikä­vä sil­lä, joka on osta­nut velak­si huip­pu­kal­liin asunnon.

Mei­tä on valis­tet­tu pal­jon myös sii­tä, että oli­si jär­ke­vää olla vain yksi vero­kan­ta, joka voi­si olla vaik­ka 22 %. Ruu­an tai lääk­kei­den hal­vem­pi arvon­li­sä­ve­ro on erit­täin huo­no tapa tukea pie­ni­tu­loi­sia tai sai­rai­ta. Ruu­an osal­ta tues­ta menee 2/3 medi­aa­ni­tu­loa parem­pi­tu­loi­sil­le. Lähes­kään kaik­ki lääk­kei­den käyt­tö ei ole luon­teel­taan sel­lais­ta, että se ansait­si­si mitään tukea; päin­vas­toin, sitä pitäi­si hil­li­tä. Niin­pä Kela-kor­vauk­set ovat pal­jon parem­pi tapa.

Minä pitäi­sin kir­jo­jen ja leh­tien alem­paa vero­kan­taa teo­reet­ti­ses­ti­kin perus­tel­tu­na, kos­ka veron korot­ta­mi­nen vai­kut­taa toi­min­taan mer­kit­tä­väs­ti. Kyse on sisäl­lön tuot­ta­mi­ses­ta, jos­sa kiin­teä kus­tan­nus jae­taan osta­jien kes­ken. Jos veroa nos­te­taan kym­me­nel­lä pro­sen­til­la, levik­ki las­kee noin kym­me­nen pro­sent­tia (hin­ta­jous­to ‑1). Se osa hin­nas­ta, joka koh­dis­tuu sisäl­lön tuot­ta­mi­seen, nousee tämän jäl­keen kym­me­nel­lä pro­sen­til­la, jol­loin levik­ki las­kee, hin­ta nousee, levik­ki las­kee jne.

Arvon­li­sä­ve­ro ei suin­kaan ole har­mi­ton. Se on pää­osal­taan työn vero­tus­ta. Yri­tys mak­saa arvon­li­sä­ve­roa pal­kois­taan, korois­taan ja voi­tos­taan (inves­toin­nit on pois­tet­tu heti). Tasa­ve­ro­na se luo hai­tal­lis­ta vero­kii­laa pal­ve­luis­sa. Juu­ri tämän takia uudis­tus, jos­sa vero­kan­nat tasat­tai­siin ja pal­ve­lu­jen arvon­li­sä­ve­ro samal­la las­ki­si, oli­si hyvä. En kui­ten­kaan usko, että Sipi­län ykkös­hal­li­tus läh­tee nos­ta­maan ruu­an arvonlisäveroa.

Ennen edel­li­siä edus­kun­ta­vaa­le­ja jul­kais­tiin Hete­mäen vero­työ­ryh­män raport­ti. Oli kama­laa kat­soa, miten se pan­tiin pala­sik­si. Yleen­sä sitä pidet­tiin hyvä­nä, mut­ta jokai­nen halusi muut­taa sitä jol­tain osin. Jos oli­si ollut kyse autos­ta, yksi oli­si halun­nut ottaa pois vasem­man taka­pyö­rän, toi­nen tuu­li­la­sin ja kol­mas kam­piak­se­lin. Kokoo­mus oli par­hai­ten hereil­lä ja ehti tähän tuho­työ­hön ensimmäisenä.

Nyt pitäi­si yrit­tää uudes­taan. Jos haluam­me säi­lyt­tää hyvin­voin­ti­val­tion, mei­dän on säi­ly­tet­tä­vä kor­kea vero­ta­so ja jos emme halua kor­kean vero­tuk­sen vahin­goit­ta­van talout­tam­me, mei­dän on paran­net­ta­va vero­tuk­sen rakennetta.

= = =

Kiin­teis­tö­ve­ro ja van­ha mum­mo van­has­sa oma­ko­ti­ta­los­sa, jos­sa käyt­tä­mä­tön raken­nusoi­keus vie­lä nos­taa veroa?

Kun­ta voi­si antaa veron lai­nak­si niin, että se jäi­si aika­naan kuo­lin­pe­sän mak­set­ta­vak­si perin­nös­tä. (Sitä raken­nusoi­keut­ta voi myös hake­muk­ses­ta alentaa.)

78 vastausta artikkeliin “Olisi aika verotuksen kokonaisuudistukselle”

  1. Kyl­lä mie­luum­min näki­sin, että poli­tii­kot miet­ti­si­vät miten koko­nais­ve­roas­tet­ta sai­si las­ket­tua ja jul­ki­sia meno­ja supis­tet­tua. Suu­rin ongel­mam­me jul­ki­sel­la talous­puo­lel­la on val­tion ja kun­tien tehot­to­muus ja kal­liit raken­teet. Tämä EI siis mer­ki­te että “ote­taan köy­hil­tä” vaan tehos­te­taan toi­min­taa ja pois­te­taan työl­li­syys­lou­kut tukijärjestelmistä.

  2. Yksi mitä voi­si kans­sa miet­tiä on se, miten ja mil­loin veroa eri­tyi­ses­ti yri­tyk­sis­sä mak­se­taan. Esi­mer­kik­si Austra­lias­sa verot mak­se­taan kuu­kausi kvar­taa­lin päät­ty­mi­ses­tä ko. kvar­taa­lin rapor­toi­dun tulok­sen perus­teel­la. Mak­set­ta­va vero koos­tuu osit­tain enna­kos­ta ja tie­tys­ti kvar­taa­lin tulok­sen perus­teel­la vero­tet­ta­vas­ta osasta.

    Ero­na Suo­meen on se, että tääl­lä­hän verot­ta­ja arvioi edel­li­sen vuo­den tulok­sen perus­teel­la joka kuu­kausi mak­set­ta­vat ennak­ko­ve­rot. Näi­hin ennak­ko­ve­roi­hin voi toki hakea muu­tos­ta tai ilmoit­taa verot­ta­jal­le etu­kä­teen vuo­des­sa tule­vas­ta nol­la­tu­lok­ses­ta ja mak­saa sit­ten ennen tili­kau­den päät­ty­mis­tä vero­ja yhdes­sä eräs­sä enem­män, jos on men­nyt­kin paremmin.

    Tuol­lai­nen austra­lia­lai­nen mel­ko var­mas­ti jo saa­tui­hin rahoi­hin perus­tu­va vero­tus­mal­li tun­tui aina­kin täl­läi­ses­tä suo­ma­lai­ses­ta pien­tä­kin yri­tys­tä pyö­rit­tä­nees­tä joten­kin ennus­tet­ta­vam­mal­ta ja toi­mi­vam­mal­ta taval­ta mak­saa vero­ja kuin suo­ma­lai­nen tapa. 

    En sit­ten ole asian­tun­ti­ja, enkä osaa sanoa oli­si­ko tuol­lai­ses­ta mal­lis­ta jotain eri­tyis­tä hait­taa. Noi­den kvar­taa­li­ve­roil­moi­tus­ten teko ja vero­jen mak­sa­mi­nen aina­kin onnis­tui aika kivut­to­mas­ti tili­toi­mis­ton tai Inter­ne­tin kautta.

  3. Hai­tal­li­sim­pien vero­jen lis­tal­le voi­sit lisä­tä myös varain­siir­to­ve­ron. Jos saan hyvän duu­nin muu­al­ta tai tulee lap­sia, van­ha asun­to ei ole enää sopi­va. Hyl­kään­kö työ­tar­jouk­sen tai kär­vis­te­len­kö lii­an pie­nes­sä käm­päs­sä, kun vaih­dos­ta vero­te­taan. Tämän veron voi­si pois­taa koko­naan ja kor­va­ta jol­lain muul­la ‘asu­mis­ve­rol­la.’

  4. OS: “Ruu­an tai lääk­kei­den hal­vem­pi arvon­li­sä­ve­ro on erit­täin huo­no tapa tukea pie­ni­tu­loi­sia tai sai­rai­ta. Ruu­an osal­ta tues­ta menee 2/3 medi­aa­ni­tu­loa parem­pi­tu­loi­sil­le. Lähes­kään kaik­ki lääk­kei­den käyt­tö ei ole luon­teel­taan sel­lais­ta, että se ansait­si­si mitään tukea; päin­vas­toin, sitä pitäi­si hil­li­tä. Niin­pä Kela-kor­vauk­set ovat pal­jon parem­pi tapa.”

    Nyt vaan näyt­tää ole­van niin että lähes koko Euroo­pas­sa aja­tel­laan toi­sin ruu­an arvon­li­sä­ve­ros­ta. Kes­ki­mää­räi­nen alv ruu­as­ta on tasoa 6–8% (meil­lä 14%?)ja Englan­nis­sa sekä Irlan­nis­sa perä­ti 0%. Sit­ten meil­lä yleen­sä aina vali­tel­laan ruu­an kor­keas­ta hin­nas­ta. Ei ole kek­sit­ty oikein sel­lais­ta meka­nis­mia, joka kor­vai­si kai­kil­le köy­hil­le väes­tö­ryh­mil­le tämän muu­ten. Käsit­tääk­se­ni Euroo­pas­sa ylei­nen ruu­an alhai­nen alv on voi­mas­sa juu­ri täs­tä syystä.

    Samoin en oikein usko että lääk­kei­tä kovin pal­joa huvik­seen syö­täi­siin. Toki täy­tyy joku raja olla nii­den kor­vaa­mi­ses­sa­kin (Kela). Mut­ta kuu­los­taa oikeu­den­mu­kai­sel­ta, että jos pal­jon sai­ras­taa niin tätä tuetaan.

  5. Perin­tö­ve­ro nyt on type­rin kek­sin­tö mitä olla voi. On nau­ret­ta­vaa, että jou­tuu otta­maan lai­naa mak­saak­seen veroa, jot­ta hom­mat voi­si jat­kua enti­sel­lään, vaik­ka saman voi­si lait­taa itse inves­toi­den mene­mään. Tai sit­ten myy­mään koko ros­kan. Oli­si tuo hive­nen tuot­ta­vam­paa yhteis­kun­nal­le­kin kuin val­tion alue­po­liit­ti­nen sil­ta­rum­puin­ves­toin­ti-poli­tiik­ka, joka syö ihmis­ten perin­tö­ve­rot sekun­neis­sa. Sit­ten kui­ten­kin mak­saa itse veroa, jos jotain rahaa saa tule­maan taas kotiin­päin, joten väit­teet ilmai­ses­ta rahas­ta on potaskaa. 

    Joku asun­to­han vapau­tuu tai menee aina­kin vuo­kral­le, jos joku mum­mol­taan asun­non perii ja muut­taa sii­hen, joten ei tuo vält­tä­mät­tä suo­raa tap­pio­ta ole työ­mark­ki­noil­le yms. Mik­si joku sei­sot­tai­si asun­toa tyh­jil­lään jos sil­le on kysyn­tää, aina­kin siis kas­vu­kes­kuk­sis­sa jos­sa tuo sei­sot­ta­mi­nen oli­si ongel­ma. Asun­to nyt on muu­ten­kin huo­noa omai­suut­ta kaik­ki­ne kului­neen ja remont­tei­neen, jot­ka toi­saal­ta kan­nus­ta­vat vuo­kraa­maan tai luo­pu­maan, vaik­ka kovem­mal­la­kin verolla. 

    Inves­toin­tei­hin tar­vit­tai­siin nyt nii­tä ideoi­hin sitou­tu­via raha­mie­hiä ja nai­sia, joten kan­nat­taa­ko tuo­ta rahaa pelo­tel­la maas­ta ulos type­ril­lä veroil­la? Jos­sain vai­hees­sa val­tio kui­ten­kin pää­see tuo­hon­kin kiin­ni jol­lain verol­la, joten väit­täi­sin veron pois­ton hyö­dyt­tä­vän yhteis­kun­taa pal­jon enem­män kuin nykyi­nen satun­nai­nen tuloe­rä, jot­ka fik­suim­mat vie­lä kier­tää. Tuo kier­tä­mi­nen­kin tukee aja­tus­ta veron pois­ta­mi­ses­ta koko­naan, kun joil­la­kin on varaa fik­sui­hin por­saan meno­rei­kiä etsi­viin laki­mie­hiin, ja joil­la­kin vain lyi­jy­ky­nään ja taskulaskimeen. 

    Itse aina­kin tai­dan yhtyä töö­lö­läi­siin mum­moi­hin ja ruve­ta äänes­tä­mään type­riä vero­ja pois edus­kun­ta­vaa­leis­sa ja auto­ja pois sit­ten kun­nal­li­sis­sa. Ilmei­ses­ti tämä sul­kee nykyi­set punas­te­le­vat vih­reät pois val­ta­kun­nal­lis­ta. Jos­pa kävi­si niin, että por­va­rit teke­vät hal­li­tuk­sen ja pois­ta­vat moko­man riip­pa­ki­ven, niin sit­ten voi palail­la vih­rei­den äänes­tä­jäk­si. Kävi­kö­hän Ruot­sis­sa­kin näin kun vih­rei­den kan­na­tus nousee siel­lä? Tämä alkaa tun­tua var­sin hou­kut­te­le­val­ta, kun ei tuos­sa vih­rei­den ympä­ris­tö­po­li­tii­kas­sa­kaan ole kovin radi­kaa­lia mei­nin­kiä. Emme myös­kään elä mis­sään kes­kia­jal­la, jos­sa vau­raus oli pro­sen­til­la, kuten V. Nii­nis­tö näyt­tää ajat­te­le­van, kun pel­kää vau­rau­den kasaan­tu­van kes­ki­luok­kais­ten ihmis­ten peries­sä mum­mo­jen­sa muo­vi­kas­si­va­ras­tot ilman perintöveroa.

  6. Mie­li­ku­vi­tus­tu­lot ja verot kan­san ahneu­den alt­ta­ril­le. Kuo­li­aakk­si verot­ta­mi­nen on oikea ter­mi ker­toa, mis­sä nykyi­syys pyy­häl­tää. Ruot­sin luo­pu­mi­nen perin­tö­ve­ros­ta joh­tui käy­mät­tö­mäs­tä sodas­ta. Eräs nai­nen peri isäl­tää Itä­val­las­ta mel­koi­sen perin­nös, jon­ka saa­mi­sen ehdok­si oli ase­tet­tu perin­tö­ve­ro­ton koh­te­lu. Esi­tys meni läpi ja vero­tus Ruot­sis­sa muut­tui. Ker­rot­tiin­ko täs­tä asias­ta veroseminaarissa?

  7. Ode:

    Lähes­kään kaik­ki lääk­kei­den käyt­tö ei ole luon­teel­taan sel­lais­ta, että se ansait­si­si mitään tukea; päin­vas­toin, sitä pitäi­si hil­li­tä. Niin­pä Kela-kor­vauk­set ovat pal­jon parem­pi tapa.

    Lähes­kään kaik­ki lääk­keet (edes lää­kä­rin mää­rää­mi­nä ja taa­tus­ti sai­rau­den hoi­toon liit­tyen) eivät ole Kela-kor­vaus­ten piirissä.

  8. Ode:

    Ylei­sen teo­ria mukaan verot jao­tel­laan nii­den kan­san­ta­lou­del­le aiheut­ta­mien hait­to­jen mukaan nel­jään luok­kaan hai­tal­li­sim­mis­ta hai­tat­to­mim­piin seuraavasti:
    1) Yri­tys- ja pää­oma­tu­lo­jen verottaminen

    Tuo teo­ria­kir­ja on Katai­sen hal­li­tuk­sen minis­te­reil­tä jää­nyt opiskelematta 🙂

    Ainoa tulo­la­ji, jon­ka vero­tus­ta on mer­kit­tä­väs­ti koro­tet­tu hal­li­tus­kau­del­la, on pää­oma­tu­lot (28->33%).

    1. Nii­tä ei itsea­sias­sa koro­tet­tu, kos­ka pää­omza­tu­loa vero­te­taan kak­si ker­taa, yri­tyk­ses­sa voi­tos­ta ja omis­ta­jia osin­gos­ta. Koko­nais­ve­ro pysyi suun­nit­teelln ennal­laan, mut­ta nyt vero­te­taan vähem­män, jov voit­to jää yri­tyk­seen. Piwe­ni askel Viron yri­tys­ve­ro­mal­liin suuntaan.

  9. Yler­mi, suu­rin osa verois­ta on fis­kaa­li­sia, vero­tuk­ses­ta on oikeu­den­mu­kai­suus kau­ka­na. Osmon lis­ta on var­sin päte­vä koos­te, mitä verot ovat _vähiten haitallisia_.

  10. Halun elin­tar­vik­kei­den alvin nos­ton ymmär­tää. Syö­tä­vä on, eikä ostot ulko­mail­ta ole useim­mil­le ja useim­mis­sa tuot­teis­sa vaihtoehto.

    Vero­tuk­sen oikeu­den­mu­kai­suus on yhtä help­po kuin kysy­mys oikeas­ta ja vää­räs­tä. Pitäi­si liit­tää mukaan myös se miten vero on kier­ret­tä­vis­sä. Sikä­li varal­li­suus- ja perin­tö­ve­rot työl­lis­tä­vät kier­toex­pert­te­jä ja syn­nyt­tä­vät kateut­ta, jos osa osaa teh­dä pit­kä­jän­teis­tä verosuunnittelua.

    Kiin­teis­tö­ve­ron ulot­ta­mi­nen maa- ja met­sä­ta­lous­maa­han kes­to­kum­mit­te­lee eri­lais­ten neu­vot­te­lu­jen yllä. Vero­tet­ta­va ei kar­kaa, mut­ta samal­la tape­taan lyp­sä­vä leh­mä. Kun edes saa­tai­siin puu­kaup­po­jen pää­oma­ve­ro ohja­tuk­si met­sän sijain­ti­kun­nal­le, niin ei tar­vi­si aina valit­taa puo­len Suo­men elä­vän pää­kau­pun­ki­seu­dun kustannuksella.

  11. Eikös kaik­kien vero­jen tar­koi­tus ole olla hyö­dyl­li­siä? Vero­tus­ta ja sen hyö­ty- ja hait­ta­vai­ku­tuk­sia ei tuli­si erot­taa sii­tä, mihin verot pää­ty­vät. Koet­tu hyö­ty riip­puu usein pal­jon sii­tä, kuin­ka lähel­le vero­tuk­sen hyö­dyt osu­vat. Esi­mer­kik­si vii­mek­si mai­nit­tu kiin­teis­tö­ve­ro on todel­la mie­len­kiin­toi­nen tapaus täl­tä osin, samoin suh­tees­sa muihin.

    Kulu­tus­ve­rot ovat suu­rel­ta osin val­tion­ve­ro­ja, kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lot taas jae­taan Suo­mes­sa kun­nit­tain. Suo­mes­sa kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lo­ja ei ole kor­va­mer­kat­tu mihin­kään, osas­sa mais­ta on. Esim. ame­ri­kas­sa monin pai­koin jul­kis­ten kou­lu­jen taso riip­puu alu­een kiin­teis­tö­jen arvos­ta, kos­ka kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lot ovat kou­lu­jen rahoi­tuk­sen kes­kei­nen läh­de. Suo­mes­sa kou­lu­jen käy­tet­tä­vis­sä ole­vat rahat eivät rii­pu alu­een kiin­teis­tö­jen arvois­ta, vaan kou­lut ovat täl­tä osin tasa-arvoi­sem­mas­sa ase­mas­sa. Kiin­teis­tö­ve­ro koe­taan monil­la vau­rail­la alueil­la hyvin hyö­dyl­li­se­nä vero­na, kos­ka se takaa alu­een lap­sil­le hyvän kou­lun. Suo­mes­sa kiin­teis­tö­ve­ro menee kun­nan yhteis­kas­saan, eikä kukaan miel­lä sen pää­ty­mis­tä mihin­kään eri­tyi­seen asi­aan, joten sitä pide­tään lähin­nä haittana.

    Tosia­sia kui­ten­kin on se, että pit­käl­lä aika­jän­teel­lä kor­kea raken­ta­mi­sen ja kiin­teis­tö­jen vero­tus joh­taa kiin­teis­tö­ko­ko­jen pysy­myi­seen pie­ne­nä. Ympä­ris­tön kan­nal­ta tämä voi olla hyvä­kin asia, mut­ta asu­mis­mu­ka­vuu­den kan­nal­ta tilan­ne on toi­nen. Suo­mes­sa­han on nykyi­sin län­si­mai­sit­tain poik­keuk­sel­li­sen pie­net asun­not ja poik­keuk­sel­li­sen pal­jon lii­ke- ja toi­mi­ti­la­ne­liöi­tä asu­kas­ta kohti.

    Meil­lä asun­to­jen raken­ta­mi­nen ja niis­sä asu­mi­nen on teh­ty kal­liik­si. Yri­tys­ten mak­sa­mat neliöt ja myös nii­den tila­ku­lut on vero­tuk­sel­lis­ti teh­ty huo­mat­ta­van pal­jon edul­li­sem­mik­si (joh­tuen esim. ALV:sta, jon­ka vain kulut­ta­jat mak­sa­vat, kulut­ta­jien ja yri­tys­ten kes­ke­nään eri­lai­ses­ta ener­gia­ve­ro­tuk­ses­ta ja mones­ta muus­ta yksi­tyis­koh­das­ta). Suo­men nykyi­sel­lä vero­ra­ken­teel­la yri­tys­ten kan­nat­taa omis­taa pal­jon neliöi­tä, mut­ta koti­ta­lous­ten ei, ja se näkyy voi­mak­kaas­ti Suo­men rakennuskannassa.

  12. Pala­tak­se­ni hai­tal­li­suus­lis­taan, en kyl­lä täy­sin ymmär­rä tätä:

    1) Yri­tys- ja pää­oma­tu­lo­jen verottaminen
    2) Tulo­ve­rot (palk­ko­jen verottaminen)
    3) Kulutusverot
    4) Kiinteistövero”

    Min­kä hai­tan mukaan tämä lis­ta on koi­tet­tu teh­dä? Mie­tin tuos­sa vie­lä koh­tia 1 ja 3. Koh­ta 3 on yleen­sä jon­kin­lai­nen yri­tyk­sen tuot­tei­den myyn­nis­tä perit­tä­vä lii­ke­vaih­to­poh­jai­nen vero tai vakio­ve­ro, jon­ka mak­saa kui­ten­kin vii­me kädes­sä kulut­ta­ja (ALV tai vaik­ka­pa polt­toai­ne­ve­ro, alko­ho­li­ve­ro tms.). Yri­tys­ve­ros­sa puo­les­taan vero­te­taan vero­tus­las­ken­nal­lis­ta tuot­toa (joka ei ole sama asia kuin todel­li­nen tuot­to yri­tyk­sen omis­ta­jil­le, vaan voi olla aika kau­ka­na­kin siitä).

    Mitä hait­taa yri­tys­ve­rois­ta ja pää­oma­tu­lo­ve­rois­ta on ja mil­loin? Eräs mer­kit­tä­vä suo­ma­lai­nen yrit­tä­jä tote­si taan­noin joten­kin sii­hen tapaan, että kyl­lä hän aina­kin pyr­kii mak­si­moi­maan yhtä lail­la voit­ton­sa, on yri­tys- tai pää­oma­tu­lo­ve­ro pro­sent­tiyk­si­kön kor­keam­pi tai mata­lam­pi. Yri­tys­toi­min­nan glo­baa­liin sijoit­tu­mi­seen se voi hiu­kan vai­kut­taa, mut­ta oma käsi­tyk­se­ni on se, että vakio­pro­sen­til­la ole­va yri­tys- ja pää­oma­ve­ro­tus ei kovin pal­joa lop­pu­jen lopuk­si vai­ku­ta käy­tän­nön toi­min­taan, vaan enem­män­kin sii­hen, mil­tä asioi­ta näy­tä­te­tään pape­reis­sa. Eli esim. sii­hen, mihin vero­pa­ra­tii­siin esim. Apple kir­jaut­taa lii­ke­voit­ton­sa yri­tys­ve­ro­tus kyl­lä vai­kut­taa. Mut­ta käy­tän­nön toi­min­ta oli­si yri­tys­ve­ro­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta tuol­la­kin yhtiöl­lä kai aika saman­lais­ta, vaik­ka yri­tys­ve­ro­tus­ra­ken­ne oli­si Suo­mes­sa vaik­ka­pa 10 pro­sent­tiyk­sik­köä nykyis­tä alem­pi. Toi­min­nat pide­tään siel­lä, mis­sä ne ovat tuot­ta­vim­pia ja vero­tus hoi­de­taan sin­ne, mis­sä se on edul­li­sin­ta. Yri­tys­ve­ro­tus vai­kut­taa eten­kin moni­kan­sal­li­sil­la yhtiöil­lä jäl­kim­mäi­seen, mut­ta näh­däk­se­ni se ei tee yri­tys­ve­ro­tuk­ses­ta hai­tal­lis­ta — vaan se tekee vero­tu­lo­jen kerää­mi­ses­tä vaan haastavampaa.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nii­tä ei itsea­sias­sa koro­tet­tu, kos­ka pää­omza­tu­loa vero­te­taan kak­si ker­taa, yri­tyk­ses­sa voi­tos­ta ja omis­ta­jia osin­gos­ta. Koko­nais­ve­ro pysyi suun­nit­teelln ennal­laan, mut­ta nyt vero­te­taan vähem­män, jov voit­to jää yri­tyk­seen. Piwe­ni askel Viron yri­tys­ve­ro­mal­liin suuntaan. 

    Kysy­mys­hän on sii­tä, kenen pää­oma­tu­loa verotetaan.

    Esi­mer­kik­si kor­ko­jen ja vuo­krien pää­oma­tu­lo­ve­ro nousi ihan aidos­ti, kos­ka niis­sä ei pää­se hyö­ty­mään yhtei­sö­ve­ron alen­nuk­ses­ta. Sama kos­kee met­sä­tu­lo­ja ja luo­vu­tus­voit­to­ja, jot­ka voi­vat olla suuriakin. 

    Toi­saal­ta yhtei­sö­omis­ta­jien ja ulko­mais­ten omis­ta­jien mak­sa­ma vero las­ki ihan tun­tu­vas­ti. Temp­pu oli todel­li­suu­des­sa kau­nis kumar­rus vero­kil­pai­lun edes­sä. Sama lin­ja tul­lee jat­ku­maan jol­lain taval­la, vaik­kei se kovin kivaa kyy­tiä suo­ma­lai­sil­le veron­mak­sa­jil­le olekaan.

  14. OS: Minä pitäi­sin kir­jo­jen ja leh­tien alem­paa vero­kan­taa teo­reet­ti­ses­ti­kin perus­tel­tu­na, kos­ka veron korot­ta­mi­nen vai­kut­taa toi­min­taan merkittävästi.

    Tähän pie­ni mot­ko­tus leh­tien vero­tuk­ses­ta. Leh­det muis­ti­vat pitää ihan hir­ve­ää mek­ka­laa arvon­li­sä­ve­ron muu­tok­ses­ta. Mut­ta kun itse olen jou­tu­nut mak­sas­maan leh­ti­ti­lauk­ses­ta­ni jo pit­kään täy­den alvin, tuo vali­tus tun­tui niin vii­me vuo­si­tu­han­nen jutulta.

    Mik­si ihmees­sä pape­ri­me­di­aa pitäi­si koh­del­la kevyem­mäl­lä verol­la kuin digi­me­di­aa? Leh­den­ja­ka­jien työllisyys?

  15. Jos kiin­teis­tö­ve­roa koro­tet­tai­siin nyt mer­kit­tä­väs­ti, asun­to­jen hin­nat las­ki­si­vat. Asun­to­mark­ki­noil­le tule­van nuo­ren kan­nal­ta tämä oli­si ter­ve­tul­lut asia, mut­ta kovin ikä­vä sil­lä, joka on osta­nut velak­si huip­pu­kal­liin asunnon.

    Siir­ty­mä­ai­ka voi olla koh­tuul­li­sen pit­kä. Jos se on pidem­pi kuin asun­to­kau­pan tai kor­ko­jen syklit, niin sil­loin siir­ty­mä menee lisä­tus­kit­ta, kun­han nos­to teh­dään järkevästi.

    Nyt­hän kiin­teis­tö­ve­ro on sii­nä mie­les­sä hute­rol­la poh­jal­la, että kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sen­tit ovat jo joten­kin jär­ke­väl­lä tasol­la, mut­ta vero­tusar­vot ovat mones­sa tapauk­ses­sa erit­täin alhai­sia. Vero­tusar­von mää­räy­ty­mi­sen muut­ta­mi­nen taas on koh­tuul­li­sen kevyt pro­ses­si, joten koko hom­ma on oikeas­ti vähän riskialtis.

    Niin­pä ensim­mäi­nen askel oli­si aluk­si saa­da vero­tusar­vot asteit­tain vas­taa­maan todel­li­sia arvo­ja. Sen jäl­keen voi läh­teä pelaa­maan prosenteilla.

    Tosin vero­tusar­von­kin koh­dal­la on kak­si vähän eri mää­räy­ty­mis­pe­rus­tet­ta. Jos verol­la halu­taan ohja­ta maan­käyt­töä, vero pitää koh­dis­taa maa­poh­jaan ja raken­nusoi­keu­teen (ts. vero­tusar­vo on ton­tin ja sil­lä ole­van raken­nusoi­keu­den käy­pä arvo ilman raken­nuk­sia). Jos veron halu­taan ole­van varal­li­suus­ve­ro, se pitää koh­dis­taa myös rakennuksiin.

    = = =

    Jos­sain vai­hees­sa oli kysy­mys sii­tä, että jos asun­noil­la oli­si luo­vu­tus­voit­to­ve­ro, niin miten se inflaa­tio­kor­jat­tai­siin. (Huo­mau­tan, että sijoi­tusa­sun­to­jen koh­dal­la vas­taus on: ei kor­ja­ta.) Kävi­si­kö alu­eel­li­nen raken­nus­kus­tan­nusin­dek­si? Sil­loin vero koh­dis­tui­si vain maan arvon­nousuun, kos­ka raken­nus­ten arvo pois­tui­si kuvas­ta. Raken­nuk­sen­han voi aina teh­dä uuden, joten se ei ole sijoi­tus. Maan arvon­nousus­ta­han täs­sä halut­tai­siin verottaa.

    (Juu, huo­no idea sil­ti, mut­ta tuol­la taval­la sii­tä sai­si vähem­män kata­stro­faa­li­sen huonon.)

  16. Pää­oma­tu­lo­ve­roa kan­ne­taan nyt kui­ten­kin aika mones­ta muus­ta asias­ta kuin osin­gois­ta, myyn­ti­voi­tois­ta ja vuo­kris­ta alkaen. Nii­den vero­tus on kiris­ty­nyt, samoin osin­ko­jen vero­tus tänä vuon­na, voi­tois­ta on mak­set­tu vii­me vuon­na kor­keam­pi yhtiö­ve­ro ja osin­gois­ta tänä vuon­na koro­tet­tu pääomatulovero.

  17. Paras oli­si ollut men­nä koko­naan Viron mal­liin, eli yhtei­sö­ve­ro nol­laan (eikös se niin men­nyt?) ja osin­goil­le kaut­taal­taan kun­nol­li­sen kor­kui­nen vero. Lii­ke­toi­min­nan kas­vu voi olla mel­kois­ta kär­vis­te­lyä jos kir­jan­pi­dol­li­nen voit­to koos­tuu lähin­nä varas­ton arvon kas­vus­ta ja sii­tä kai­kes­ta jou­tuu kui­ten­kin ihan yhtä lail­la mak­sa­maan veroa.

  18. Eiks tämä perin­tö­ve­ro ole aika help­po kor­va­ta nor­maa­lil­la myyn­ti­voit­to­ve­rol­la. Siis ainoas­taan käteis­tä voi­si periä verot­ta. Kuo­le­ma oli­si aina vähin­tään vir­tu­aa­li­myyn­ti, jos­sa nor­maa­lit vero­seu­raa­muk­set. Esi­mer­kik­si se onko asun­to ollut omas­sa käytössä.

    Nyky­ään van­huk­sen omai­suut­ta ei kan­na­ta enää aktii­vi­ses­ti hoi­taa, sil­lä myyn­ti­voit­to­ve­ro voi olla suu­rem­pi kuin perin­tö­ve­ro. Arvo­kiin­teis­tö­jen koh­dal­la tämä vai­ku­tus on eten­kin hai­tal­li­nen, kun nii­tä keh­taa siir­tää aktii­vi­sil­le asu­jil­le vaan ne pää­se­vät rapistumaan.

  19. Sep­po Ryväs:
    Nyky­ään van­huk­sen omai­suut­ta ei kan­na­ta enää aktii­vi­ses­ti hoi­taa, sil­lä myyn­ti­voit­to­ve­ro voi olla suu­rem­pi kuin perin­tö­ve­ro. Arvo­kiin­teis­tö­jen koh­dal­la tämä vai­ku­tus on eten­kin hai­tal­li­nen, kun nii­tä keh­taa siir­tää aktii­vi­sil­le asu­jil­le vaan ne pää­se­vät rapistumaan. 

    Aja­tus­kat­ko meis­tä jom­mal­la kum­mal­la. Jos myyn­ti teh­dään ennen tule­van perit­tä­vän kuo­le­maa, niin eihän myyn­ti­voi­ton vero ole mah­dol­li­ses­ti “perin­tö­ve­roa suu­rem­pi”, se tulee yksin­ker­tai­ses­ti sen pääl­le (vai pitäi­si­kö sanoa “alle”) vie­lä lisäk­si mak­set­ta­vak­si. (Eli lop­puo­sa sii­tä, että arvon­nousu­ja ei kan­na­ta rea­li­soi­da rahak­si ennen kuo­le­maa pitää siis toki paikkansa)

  20. Ode
    “Arvon­li­sä­ve­ro ei suin­kaan ole har­mi­ton. Se on pää­osal­taan työn vero­tus­ta. Yri­tys mak­saa arvon­li­sä­ve­roa pal­kois­taan, korois­taan ja voi­tos­taan (inves­toin­nit on pois­tet­tu heti). Tasa­ve­ro­na se luo hai­tal­lis­ta vero­kii­laa palveluissa.”

    Täs­sä on nyt kyl­lä aja­tus­vir­he tai aina­kin vedet­ty mut­kat suo­rik­si. Yri­tys mak­saa alvin yri­tyk­sen sisäl­lä syn­ty­nees­tä arvon­li­säs­tä, oli­pa se arvon­li­sä mitä tahan­sa. Esi­mer­kik­si jos minä myyn perin­tö­nä saa­maa­ni hiek­ka­kuo­pan hiek­kaa ja käy­tän sii­nä vuo­kra­työ­voi­maa, mak­san alvin myy­dys­tä hie­kas­ta, mut­ta en työ­voi­mas­ta, kos­ka työ­voi­man alv on jo mak­set­tu. Sama kos­kee kaik­kia mui­ta­kin osto­ja, oli­pa ne inves­toin­te­ja taik­ka ei.

    Ja ulko­maa­lai­sil­le tuot­teil­le lai­te­taan sama alv kuin koti­mai­sil­le. Jos minun kau­pas­sa­ni vuo­kra­työ­voi­ma myy kii­na­lai­sia ja suo­ma­lai­sia vaat­tei­ta, niin yri­tyk­se­ni ei mak­sa yhtään alvia työ­voi­mas­ta, mut­ta niis­tä vaat­teis­ta kyl­lä maksaa.

    1. Sylt­ty Las­ke­pa nyt uudes­taan. Jos sinul­la on yri­tys, jon­ka lii­ke­vaih­to = 100 ja osto­pa­nok­set ovat 60, arvon­li­säys yri­tyk­ses­sä­si on 40, jos­ta mak­sat arvonlisäveron.
      Tuos­ta 40:stä mak­sat pal­kat ja yri­tyk­sen lai­no­jen korot. Lop­pu on voit­toa. Mak­sat siis arvon­li­sä­ve­ron pal­kois­ta, korois­ta ja voitosta.

  21. Kun­ta voi­si antaa veron lai­nak­si niin, että se jäi­si aika­naan kuo­lin­pe­sän mak­set­ta­vak­si perin­nös­tä. (Sitä raken­nusoi­keut­ta voi myös hake­muk­ses­ta alentaa.)”

    Saa sitä rahaa asun­toa vas­taan lai­nak­si ilman kun­nan asi­aan puuttumistakin.

    Itse pidän vie­lä­kin hyvä­nä idea että kiin­teis­tön vero­tusar­vo mää­räi­si kiin­teis­tön lunas­tus­hin­nan, eli vero­tuk­ses­sa sai­si itse päät­tää mil­lä hin­nal­la kun­ta saa lunas­taa ton­tin kiin­teis­töi­neen, ja kiin­teis­tö­ve­ro sit­ten mää­rät­täi­siin %-osuu­te­na sii­tä hinnasta.
    Rat­kai­si­si sekä oikeat hin­nat että sen ongel­man että nyky­ään jos kun­ta halu­aa lunas­taa tont­ti­si ali­hin­taan niin sil­le ei oikein voi mitään.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sylt­ty Las­ke­pa nyt uudes­taan. Jos sinul­la on yri­tys, jon­ka lii­ke­vaih­to = 100 ja osto­pa­nok­set ovat 60, arvon­li­säys yri­tyk­ses­sä­si on 40, jos­ta mak­sat arvonlisäveron.
    Tuos­ta 40:stä mak­sat pal­kat ja yri­tyk­sen lai­no­jen korot. Lop­pu on voit­toa. Mak­sat siis arvon­li­sä­ve­ron pal­kois­ta, korois­ta ja voitosta.

    ALV:in mak­saa aina kulut­ta­ja, sen näkee mis­tä vain kui­tis­ta. Muut­kin verot mak­saa kulut­ta­ja mut­ta niis­sä se pii­lot­te­lu on hel­pom­paa. Pää­sään­töi­ses­ti mikään vero ei koh­dis­tu yri­tyk­seen vaan ne valu­vat aina kulut­ta­jan mak­set­ta­vik­si kos­ka yri­tys ei gene­roi rahaa vaan vero vain siir­tyy las­ku­tuk­seen asiak­kaan maksettavaksi.

    Vero­tuk­sen ongel­ma on se että suo­men puusil­mäi­set polii­ti­kot eivät ole huo­man­neet että tääl­lä toi­mii EU:n ansios­ta yri­tyk­siä joil­la on aivan eri­lai­nen verotus. 

    Kun jul­ki­sel­la talou­del­la menee huo­nos­ti iske­tään raip­paa sekä suo­ma­lai­seen yri­tys­toi­min­taan että lop­pua­siak­kaa­seen, (huo­nos­ti meno­han on väis­tä­mä­tön kos­ka jul­ki­nen talous uskoo vakaas­ti ikui­seen talouskasvuun). 

    Tuho tulee näin tupla­na eli suo­ma­lai­set yri­tyk­set eivät kuo­le veroi­hin vaan myyn­ti siir­tyy muu­al­le kos­ka kulut­ta­ja valit­see sen hal­vim­man (kevyem­min ulko­mail­la vero­te­tun) pal­ve­lun, ja valuut­ta valuu samal­la ulko­mail­le suo­men veron­kan­non piiristä.

    No, tätä valu­maa on kor­jat­tu nyt gene­roi­mal­la luot­toeks­pan­sio­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­kuplal­la ja hirt­tä­mäl­lä ihmi­set 30 vuo­den vel­ka­van­keu­teen. Jos kupla puh­ke­aa valuut­taa ei ole­kaan mark­ki­noil­la vaan kaik­ki käy­tän­nös­sä romah­taa 90-luvun mal­liin, nyt tosin ei ole käy­tet­tä­vis­sä deval­vaa­tio­ta pelas­tuk­se­na vaan pitää teh­dä “raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia”. Ja se ollaan näh­ty että jul­ki­ses­sa talou­des­sa uudis­tus­tar­pei­ta ei ole eikä tule, joten kan­sa tul­laan kurit­ta­maan totaa­li­sen per­sauk­si­sek­si ja tulee uusi vau­rau­den siir­to-ope­raa­tio ja omai­suu­den pakkomyyntiaalto.

    1. Kulut­ta­ja mak­saa taval­laan kai­ken, myös yri­tys­ten sotu­mak­sut, vaik­kei sitä näe­kään kui­tis­ta. Kuka verot lopul­ta mak­saa on makua­sia ja talous­tie­teel­li­sen väit­te­ly aihe, mut­ta muo­dol­li­ses­ti arvon­li­sä­ve­ron mak­saa arvon­li­sä­ve­ro­vel­vol­li­nen yritys.

    1. Tuleh­dus­ki­pu­lääk­kei­tä Suo­mes­sa syö­dään aina­kin aivan lii­kaa. En näe tätä miten­kään vero­tuen arvoi­se­na toimintana.

  23. Perin­tö­ve­ron ala­ra­jaa soi­si koro­tet­ta­van nykyi­ses­tä mal­til­li­ses­ti, john­kin 50 000 euron tasolle.

    Pien­mim­mät pää­oma­tu­lot oli­si myös sel­keä­tä jät­tää verot­ta­mat­ta. Raja voi­si olla vaik­ka 2 400 euroa/vuosi. Se yksin­ker­tai­si ja hal­ven­tai­si verot­ta­mis­ta eikä loi­si mitään rikas­ta super­luok­kaa. Lähin­nä se loi­si vaih­toeh­don omaan asun­toon sijoittamiselle.

    Ruot­sin luo­vu­tus­voit­to­ve­ro on aika raa­ka ja Suo­mes­sa se tuhoai­si koko asun­to­mark­ki­nan. Edel­leen­kään maas­sa ei ole sel­lai­sia pää­omia, joil­la oli­si intoa omis­taa masii­vi­ses­ti n 1 — 3% vuo­si­tuo­tol­la asuntoja.

    Kir­joen ja leh­tien alv 10% on kun­ten sanoit ehkä ainoa perus­tel­tu kan­nus­te­ve­ro. Mik­si e‑kirjoja vero­te­taan 24% ver­ran lie­nee jokin ran­ga­si­tus, jol­la este­tään suo­ma­lai­sen säh­köi­sen kus­tan­ta­mi­sen kehit­ty­mis­tä erit­täin tehokkaasti.

    Yksi­ner­tai­nen vero­jär­je­tel­mä on kaik­kien etu. Mie­lum­min yri­tyk­siä kan­nat­taa verot­ta Viron tyy­liin osin­ko­jen mak­sa­mi­ses­ta kuin kasvamisesta.

    Miten Vih­reä puo­lue tämän hyväk­syy onkin toi­nen asia. Vali­tet­ta­vas­ti osa lip­pu­ta­nee ääri­va­sem­mis­ton GUE/NGL lin­joil­la, jos­sa kaik­ki olsi­vat kun­nal­la töissä.

  24. ”Arvon­li­sä­ve­ro ei suin­kaan ole har­mi­ton. Se on pää­osal­taan työn vero­tus­ta. Yri­tys mak­saa arvon­li­sä­ve­roa pal­kois­taan, korois­taan ja voi­tos­taan (inves­toin­nit on pois­tet­tu heti.”

    Ter­vey­sa­lan yri­tyk­sil­le arvon­li­sä­ve­ro on hai­tal­lis­ta myös inves­toin­tien osal­ta; pois­to­ja ei voi teh­dä, kos­ka toi­min­ta on arvonlisäverotonta.

  25. Kiin­teis­tö­ve­ro on vero, joka koh­dis­tuu johon­kin kiin­te­ään, mikä jol­la­kul­la on, vaan ei ehkä kai­kil­la. Se on jos­sain mää­rin myös aika saman­kal­tai­nen kuin esi­mer­kik­si vero, jota his­to­rian kir­jois­sa ker­ro­taan peri­tyn esi­mer­kik­si par­ras­ta. Kiin­teis­tös­tä ei ole kui­ten­kaan yhtä help­poa pääs­tä eroon kuin parrasta.

    Kiin­teis­tön tuo­tos­ta mak­se­taan ihan mui­ta vero­ja (jos mak­se­taan), mut­ta täs­tä syys­tä kiin­teis­tö­ve­ro onkin juu­ri kum­mal­li­nen. Sen mak­su on rahoi­tet­ta­va ihan erik­seen, vaik­ka kiin­teis­tö ei edes tuot­tai­si tuloa. Joku on ehdot­ta­nut lai­nan ottoa kiin­teis­tö­ve­ron mak­sa­mi­sek­si! Joku toi­nen taas kiin­teis­tön myyn­tiä! Mie­les­tä­ni tämä ei oli­si aina, siis kai­kis­sa tapauk­sis­sa kovin oikeu­den­mu­kais­ta. On siis pak­ko olla mui­ta­kin tulo­ja, tai varal­li­suut­ta, jo(i)sta pitäi­si luo­pua, jot­ta oli­si varaa pitää kiin­teis­töä ja mak­saa kiinteistöveroa.

    Hal­lin­nol­la, vir­ka­mie­hil­lä ja verot­ta­jal­la voi olla eri­näi­siä pyr­ki­myk­siä pääs­tä mää­räi­le­mään pait­si kun­nan mais­ta, myös yksi­tyis­ten kiin­teis­tö­no­mis­ta­jien mais­ta. Onko tämä oikeus kai­kin puo­lin hyvä asia? Ei vält­tä­mät­tä aina. Yhteis­kun­nas­sa pitäi­si sal­lia vapaut­ta ja vas­tuu­ta. En sijoit­tai­si kiin­teis­tö­ve­roa lis­tan nel­jän eri veron vähi­ten hai­tal­li­sim­paan pää­hän (sijal­le 4).

  26. Sak­ke:
    Kiin­teis­tö­ve­ro on vero, joka koh­dis­tuu johon­kin kiin­te­ään, mikä jol­la­kul­la on, vaan ei ehkä kai­kil­la. Se on jos­sain mää­rin myös aika saman­kal­tai­nen kuin esi­mer­kik­si vero, jota his­to­rian kir­jois­sa ker­ro­taan peri­tyn esi­mer­kik­si par­ras­ta. Kiin­teis­tös­tä ei ole kui­ten­kaan yhtä help­poa pääs­tä eroon kuin parrasta.

    Kiin­teis­tö­jä voi omis­taa tai olla omis­ta­mat­ta. Toi­sin kuin par­rat, on kiin­teis­tö­jä ole­mas­sa rajal­li­nen mää­rä. Kun kiin­teis­tö on yhden omis­tuk­ses­sa, se on toi­sil­ta pois. Sen sijaan par­ran voit kas­vat­taa, vaik­ka naa­pu­ril­la­kin oli­si par­ta. Kyl­lä OS:n lis­ta on ihan patevä.

  27. Japa­ni­han korot­ti ALVia. Se on nyt 8%, ennen 5%. Tun­tuu hyväl­tä mallilta.

  28. Rol­le: Kiin­teis­tö­jä voi omis­taa tai olla omis­ta­mat­ta. Toi­sin kuin par­rat, on kiin­teis­tö­jä ole­mas­sa rajal­li­nen mää­rä. Kun kiin­teis­tö on yhden omis­tuk­ses­sa, se on toi­sil­ta pois. Sen sijaan par­ran voit kas­vat­taa, vaik­ka naa­pu­ril­la­kin oli­si par­ta. Kyl­lä OS:n lis­ta on ihan patevä. 

    Onko tuo kovin päte­vää. Jos vaih­taa kiin­teis­tön tilal­le osuu­den yri­tys­toi­min­nas­ta? Eikö kiin­teis­tö­ve­roa vas­tai­si tar­kim­min henkilövero?

  29. Ruot­sis­sa asun­to­lai­no­jen mak­sua­jat saat­ta­vat olla yli 100 vuot­ta. Täl­läi­nen hyvin vähäi­nen pakol­li­nen lyhen­nys on mata­lien kor­ko­jen aika­na ollut myös kes­kei­nen teki­jä asun­to­mark­ki­noi­den yli­kuu­me­ne­mi­seen Ruotsissa. 

    Ruot­sin ongel­ma on asun­to­mark­ki­noi­den yli­kuu­me­ne­mi­nen. Suo­men ongel­ma taas puut­tu­va talouskasvu. 

    Eräs ruot­sa­lai­nen pank­ki­mies ehdot­ti asun­to­lai­na-aiko­jen piden­tä­mis­tä mah­dol­li­suu­dek­si sti­mu­loi­da Suo­men talout­ta. Ei tuo täy­sin huo­nol­ta kuu­los­ta. Kaa­voi­tet­tua maa­ta ja raken­nus­ka­pa­si­teet­tiä vaan pitäi­si olla riit­tä­väs­ti tar­jol­la, jot­ta tuo sti­mu­laa­tio ei meni­si vain asun­to­hin­to­jen infla­toi­mi­seen niin­kuin Ruot­sis­sa kävi. 

    Toi­saal­ta Var­tiai­nen oli huo­lis­saan tuol­lai­sen sti­mu­laa­tion aiheut­ta­mas­ta vai­ku­tuk­ses­ta vaih­to­ta­see­seen. Voi­si kui­ten­kin pidem­män pääl­le olla parem­pi sti­mu­loi­da yksi­tyis­tä (kesto)kulutuskysyntää ver­rat­tu­na sii­hen, että nyt yri­te­tään sti­mu­loi­da talout­ta myy­mäl­lä hyvin tuot­ta­vaa val­tion omai­suut­ta val­tion juok­se­vien meno­jen katteeksi. 

    Suo­men koti­ta­louk­sien varal­li­suus nimit­täin lisään­tyi­si ja työ­voi­man koh­taan­to-ongel­ma hel­pot­tui­si, jos asun­to­ja ja infraa raken­net­tai­siin tuon sti­mu­laa­tion vai­ku­tuk­ses­ta enem­män kas­vu­kes­kuk­siin. Täl­löin BKT kas­vai­si ja jul­ki­sen talou­den vajeen hoi­ta­mi­nen helpottuisi.

  30. Peter:
    Kyl­lä mie­luum­min näki­sin, että poli­tii­kot miet­ti­si­vät miten koko­nais­ve­roas­tet­ta sai­si las­ket­tua ja jul­ki­sia meno­ja supistettua… 

    Olen samaa kiel­tä, että koko­nais­ve­roas­tet­ta pitää las­kea. Yhteis­kun­tam­me ei ole enää ter­veel­lä poh­jal­la. Kun rei­lut 70 % yhteis­kun­nan menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon meno­ja (kol­mas mer­kit­tä­vä on kou­lu­tus) ymmär­tää jokai­nen mis­tä leik­kauk­set on teh­tä­vä. En usko, että kol­man­nek­sen supis­tus esi­mer­kik­si sosi­aa­li­me­nois­sa, tar­koit­tai­si kol­man­nek­sen huo­nom­paa sosi­aa­li­tur­vaa. Osin jopa päin vastoin.

    Sil­ti kan­nat­taa miet­tiä myös vero­tuk­sen raken­net­ta. Kai­kis­ta suu­rim­mis­ta idioot­ti­mai­suuk­sis­ta kan­nat­taa luo­pua riva­kas­ti. Näik­si voi las­kea perin­tö­ve­ron lisäk­si muu­ten­kin koh­tuut­to­man kor­kean pää­oma­ve­ro­tuk­sen sekä eri­lai­set höl­möt pis­te­ve­rot: autot, alko­ho­li, polt­toai­neet, soke­ri jne. 

    Tasai­nen kat­ta­va vero­tus on tär­ke­ää. Esi­mer­kik­si itse hyö­dyn pal­jon elin­tar­vik­kei­den mata­lam­mas­ta arvon­li­sä­ve­ro­kan­nas­ta, kos­ka ostan pal­jon kal­lis­ta koti­mais­ta luo­mua ja ulko­lai­sia laa­tue­lin­tar­vik­kei­ta. Talou­del­li­ses­sa mie­les­sä en pidä sitä kui­ten­kaan kovin jär­ke­vä­nä. Tulo­ve­ron osal­ta kan­nat­taa har­ki­ta tasa­ve­roa, kos­ka sil­lä tuo­taan yehok­kaas­ti kaik­kein pie­ni­tu­loi­sim­pien ostovoimaa.

  31. Tasa­ve­ro­na se (alv) luo hai­tal­lis­ta vero­kii­laa pal­ve­luis­sa. Juu­ri tämän takia uudis­tus, jos­sa vero­kan­nat tasat­tai­siin ja pal­ve­lu­jen arvon­li­sä­ve­ro samal­la las­ki­si, oli­si hyvä.”

    Vero­kan­to­jen tasaa­mi­nen ei suin­kaan joh­tai­si kaik­kien pal­ve­lui­den osal­ta nii­den nykyi­sen alv:n ale­ne­mi­seen. Täs­sä pari poik­keus­ta sääntöön:

    Ravin­to­loi­den ruo­ka­pal­ve­lu­jen osal­ta alv:n nos­to nykyi­ses­tä 14 %:sta 22 %:iin mer­kit­si­si 7,0 %:n koro­tus­pai­net­ta myyn­ti­hin­toi­hin. Nii­den kysyn­nän olles­sa suu­rin piir­tein yksik­kö­jous­ta­vaa vähe­ni­si noi­den pal­ve­lu­jen volyy­mi ja työl­li­syys jok­seen­kin saman verran.

    Majoi­tus­pal­ve­luis­sa alv:n nos­to tämän­het­ki­ses­tä 10 %:sta 22 %:iin joh­tai­si 10,9 %:n hin­nan­ko­ro­tus­pai­nee­seen. Se iski­si pait­si koti­mai­seen kysyn­tään myös (toi­sin kuin tava­roi­den vien­nis­sä) mat­kai­lu­pal­ve­lui­den vien­tiin. Majoi­tus­ky­syn­tä on lähes 30 %:ses­ti vien­ti­ky­syn­tää (= ulko­maa­lais­ten yöpy­mis­tä Suo­men majoitusliikkeissä). 

    Majoi­tus- ja ruo­ka­pal­ve­lui­den alv:n nos­to 22 %:iin mer­kit­si­si Suo­men nousua EU-mai­den kireim­min vero­tet­tu­jen mai­den joukkoon.

  32. Tuol­la maa­ta­lou­den kes­kus­te­lu­pals­tal­la oli hyvä esi­tys vero­mal­lik­si: aina kun raha siir­tyy yri­tyk­sen tilil­tä yksi­tyi­sel­le tilil­le, sitä vero­te­taan. Muut verot pois.

  33. Tuloe­ro­kes­kus­te­lus­sa lie­nee Suo­mes­sa syy­tä unoh­taa. Vaik­ka jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­ja pitäi­si tasa-arvon lisää­mi­sek­si pudot­taa vähin­tään 10%, yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la palk­ka­sum­maa on pudo­tet­tu jo reippaammin.

    Vih­reil­le kes­ki­luok­kai­su­mi­nen näkyy koko ajan kau­hea­na peik­ko­na. odel­le onnek­si ehkä vähiten.

    Nokia ja muu­ta­ma muu yri­tys teki­vät 20 vuo­den aika­na muu­ta­mas­ta kym­me­nes­tä tuhan­nes­ta ihmi­ses­tä varak­kai­ta. Ei ehkä kan­sain­vä­li­ses­ti miten­kään rik­kai­ta, mut­ta oma­ko­ti­ta­lon ja mökin sekä sääs­tö­jen ver­ran varakkaita.

    Luul­ta­vas­ti tämä rikas­tu­mi­nen ja tuloe­ro­jen kas­vu on ollut tasa-arvoi­sin ilmiö Suo­mes­sa kaut­ta aikojen.

    Köy­his­tä tai kes­ki­luok­kais­ta olois­ta tuleel­le, palk­ka­tu­lo­ja saa­val­le ihmi­sel­le enää kos­kaan ei tule vas­taa­vaa mah­dol­li­suut­ta vaurastua.
    Se on mer­kit­tä­vä asia muu­ten var­sin pää­oma­köy­häs­sä maassamme.

    Vero­tus­kesks­te­lu tun­tu Vih­reis­sä pai­not­tu­van sii­hen miten moi­nen mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti estet­täi­siin eikä miten se voi­si onnis­tua uudel­leen. Ei SDP tai Kokoo­mus sen enem­pää asi­aa edis­tä, mikä onkin talous­po­li­tii­kan tragedia.

    Nyt tuloe­rot pie­ne­ne­vät nopeas­ti, mik­si onnel­li­suus ei lisäänny?

  34. Olen näh­nyt näi­tä hai­tal­li­suus­lis­tauk­sia aikai­sem­min­kin, mut­ta ei sovi unoh­taa, että työ­tu­lo­jen vero­tus ja arvon­li­sä­ve­ro ovat kak­si yli­voi­mai­ses­ti tuot­toi­sin­ta vero­la­jia val­tion bud­je­tin tulo­puo­lel­la ja nii­tä on vai­kea kor­va­ta mil­lään muulla.

    Ns. kaik­kein hai­tal­li­sim­mas­sa luo­kas­sa ole­vat pää­oma­tu­lo­ve­rot kyt­key­ty­vät työ­tu­lo­jen veroi­hin sikä­li, että jos varak­kail­la on mah­dol­li­suus siir­tää työ­tu­lo­jaan hel­pos­ti pää­oma­tu­loik­si, se rei’it­tää vero­poh­jaa ja luo pai­nei­ta työ­tu­lo­jen vero­jen progres­sion lie­ven­tä­mi­sel­le, vaik­kei täl­lai­sel­le oli­si mui­ta sosi­aa­li­sia tai työ­voi­ma­po­liit­ti­sia perusteita.

    Val­tion tulo­jen vähe­ne­mi­sen ja vel­kaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­sen toden­nä­köi­ses­ti myö­hem­min aiheut­ta­ma kou­lu­tuk­sen ja ter­vey­den­hoi­don mak­su­jen kohoa­mi­nen ja van­hem­pai­ne­tuuk­sien leik­kaa­mi­nen koet­te­li­si­vat var­sin pahas­ti keskiluokkaa.

  35. Sak­ke: Kiin­teis­tö­ve­ro on vero, joka koh­dis­tuu johon­kin kiin­te­ään, mikä jol­la­kul­la on, vaan ei ehkä kaikilla.

    Juu, asunn­o­ton ei mak­sa kiin­teis­tö­ve­roa. Muut maksavat.

    Kiin­teis­tö­ve­ron yksi hyvä puo­li on sen kier­tä­mi­sen vai­keus. Sitä ei oikein voi kier­tää, kos­ka kiin­teis­töä ei voi raa­ha­ta maas­ta pois. Vaik­ka hen­ki­lö eläi­si pimeäs­sä sete­li­ta­lou­des­sa, kiin­teis­tö­ve­ro on maksettava.

  36. Kal­le: Näik­si voi las­kea perin­tö­ve­ron lisäk­si muu­ten­kin koh­tuut­to­man kor­kean pää­oma­ve­ro­tuk­sen sekä eri­lai­set höl­möt pis­te­ve­rot: autot, alko­ho­li, polt­toai­neet, soke­ri jne.

    Haluai­sit­ko ker­toa meka­nis­min, jol­la alko­ho­li­ve­ron pois­ta­mi­nen oli­si yhteis­kun­nal­li­ses­ti hyödyllistä?

    Kal­le: En usko, että kol­man­nek­sen supis­tus esi­mer­kik­si sosi­aa­li­me­nois­sa, tar­koit­tai­si kol­man­nek­sen huo­nom­paa sosi­aa­li­tur­vaa. Osin jopa päin vastoin.

    Pidän aja­tuk­ses­ta. Jos sen sai­si uskot­ta­vien euro­jen kera, voi­sin jopa kan­nat­taa sitä.

    Mut­ta jos sitä ei saa euro­jen kera, se on aja­tuk­se­na yhtä rea­lis­ti­nen kuin Rin­teen Antin tarinat.

  37. Ton­ni käteen: Suo­men koti­ta­louk­sien varal­li­suus nimit­täin lisään­tyi­si ja työ­voi­man koh­taan­to-ongel­ma hel­pot­tui­si, jos asun­to­ja ja infraa raken­net­tai­siin tuon sti­mu­laa­tion vai­ku­tuk­ses­ta enem­män kasvukeskuksiin.

    Vali­tet­ta­vas­ti asun­toi­hin käy­tet­tä­vis­sä ole­van rahan ja asun­to­jen raken­ta­mi­sen välil­lä ei ole isoa kor­re­laa­tio­ta eten­kään kas­vu­kes­kuk­sis­sa. Pikem­min on niin, että hin­nat seu­raa­vat rahan saa­ta­vuut­ta, ja tuloi­hin näh­den kor­keil­la asun­to­jen hin­noil­la on pal­jon miinuspuolia.

    Tämän vuok­si kor­ko­vä­hen­nyk­sen pois­ta­mi­nen, lai­nan­saan­nin kiris­tä­mi­nen ja kiin­teis­tö­ve­ron tiu­ken­ta­mi­nen ovat pit­käl­lä aika­vä­lil­lä yksi­tyis­ten hen­ki­löi­den talout­ta tasa­pai­not­ta­via teki­jöi­tä ja vähen­tä­vät asun­toi­hin liit­ty­viä riskejä.

  38. Eko­no­mis­tit voi osit­taa ehka pro­sen­tein 80–20 tai 90–10, mis­sä siis vähem­mis­tö on “ideo­lo­gi­sia toi­mi­joi­ta”, lah­ko­lais­saar­naa­jiin ver­rat­ta­vaa porukkaa.

    Mut­ta loput eli kir­kas enem­mis­tö on suo­ras­taan lii­kut­ta­van yksi­mie­li­nen sii­tä, mitä muu­tok­sia pitäi­si teh­dä, ja toi­saal­ta sii­tä, mitä ei aina­kaan kan­na­ta tehdä. 

    Mik­si tie­teel­li­nen vii­saus ei kui­ten­kaan väli­ty käy­tän­nön toi­mik­si ? Oli­si­ko yksi syy poliit­ti­nen jär­jes­tel­mäm­me ? Ker­rot­ko Ode sen nel­jän, vii­den tai kuu­den puo­lu­een hal­li­tuk­sen, joka saa kurs­sia rei­vat­tua oike­aan suuntaan.

    Ehkä maas­sam­me kan­nat­tai­si kokeil­la län­si­naa­pu­rin tek­niik­kaa. Jouk­ko puo­luei­ta ilmoit­taa ennen edus­kun­ta­vaa­le­ja, että mikä­li saa­daan yhdes­sä enem­mis­tö, tulem­me toteut­ta­maan ohjel­maa X.

    Oli­si noin vuo­si aikaa seu­raa­viin vaa­lei­hin. Miten on ?

    1. Ker­rot­ko Ode sen nel­jän, vii­den tai kuu­den puo­lu­een hal­li­tuk­sen, joka saa kurs­sia rei­vat­tua oike­aan suuntaan.

      Lip­po­nen I ja II

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …kos­ka pää­omza­tu­loa vero­te­taan kak­si kertaa… 

    Kol­meen ker­taan, ei vain kah­ten ker­taan. Unoh­dat suju­vas­ti type­rän perin­tö­ve­ron, jon­ka ainoa perus­te on sai­ras kateus. 🙁

    Toi­mi­va pää­oma­ve­ro­tus voi­daan teh­dä kah­del­la taval­la: 1) euroop­pa­lai­sit­tain verot­ta­mal­la voi­tos­ta koh­tuul­li­ses­ti tai 2) ame­rik­ka­lai­sit­tain verot­ta­mal­la vain suku­pol­ven­vaih­dos­ta. Ensim­mäi­ses­sä tavas­sa tavoit­tee­na on kerä­tä maa­han yksi­tyis­tä pää­omaa, joka on elieh­to ja toi­ses­sa luo­te­taan että pää­omaa on riit­tä­väs­ti ja jokai­nen teh­köön rik­kau­ten­sa itse. 

    Itse pidän ensin mai­nit­tua tapaa parem­pa­na, kos­ka se mm. luo vähän tasa-arvoi­sem­man yhteiskunnan.

    Suo­ma­lai­nen tapa verot­taa perin­nös­tä ja verot­taa yri­tyk­siä lii­kaa muu­ten­kin, on epä­ter­ve. Ter­veet yri­tyk­set myy­dään ja osta­ja on usein ulko­mail­ta. Se joh­taa mei­dät lopul­ta tytä­ryh­tiö­ta­lou­dek­si, jon­ka pää­tök­siä ei teh­dä Arka­dian­mäel­lä vaan ame­rik­ka­lais­ten elä­keyh­tiöi­den hallituksissa.

  40. Rol­le: Kiin­teis­tö­jä voi omis­taa tai olla omis­ta­mat­ta. Toi­sin kuin par­rat, on kiin­teis­tö­jä ole­mas­sa rajal­li­nen mää­rä. Kun kiin­teis­tö on yhden omis­tuk­ses­sa, se on toi­sil­ta pois. Sen sijaan par­ran voit kas­vat­taa, vaik­ka naa­pu­ril­la­kin oli­si par­ta. Kyl­lä OS:n lis­ta on ihan patevä. 

    Miten niin “se on toi­sil­ta pois”? Onko se ken­ties ollut heil­lä aiem­min? “Toi­set­han” voi­vat hank­kia omat kiin­teis­tön­sä muu­al­ta, seu­raa­vak­si par­haal­ta alu­eel­ta, mis­sä tar­jon­taa on, ellei­vät sit­ten tee riit­tä­vän hyvää tar­jous­ta “rajal­li­seen mää­rään” kuu­lu­vas­ta kiin­teis­tös­tä, tai sen osas­ta, kan­nal­taan tar­peel­lis­ta tar­jon­taa herät­tääk­seen. (Vero-) kan­nus­ti­mien tuli­si kai­ke­ti olla posi­tii­vi­sia, jot­ta maam­me hou­kut­te­le­vuus ja kil­pai­lu­ky­ky kasvaisivat.

    Ohjaa­via vero­ja, joi­hin Osmo viit­ta­si kan­nat­tai­si ehkä poh­tia enem­män­kin. Tar­koi­tus ei kui­ten­kaan lie­ne kar­kot­taa kan­sa­lai­sia mui­hin mai­hin. Par­haim­mil­laan voi­si­vat esim. ‘ylel­li­syys­ve­rot’ olla sel­lai­sia, joi­ta osa vero­vel­vol­li­sis­ta mak­sai­si ilo­mie­lin(?). Mak­se­taan­han maas­sam­me veroa jopa arvo­ni­mis­tä. Yksin par­ta­ve­ros­ta ei tosin lie­ne kiin­teis­tö­ve­ron tuot­to­jen korvaajaksi.

    Hait­ta­ve­ro­jen osal­ta tulee mie­leen aja­tus, onko oikein, että voi/saa aiheut­taa (muil­le) hait­taa, kun­han vain sii­tä veron mak­saa? Mie­les­tä­ni tämä on aina­kin jos­sain mää­rin kysee­na­lais­ta, ellei sit­ten yhteis­kun­ta käy­tä veron tuot­toa hait­to­jen (mm. melu ja pääs­töt) minimointiin.

    Mihin muu­ten perus­tuu väi­te kiin­teis­tö­ve­ron vähäi­ses­tä hai­tal­li­suu­des­ta? Ovat­ko kaik­ki suo­rat ja epä­suo­rat hai­tat, sekä nii­den suu­ruu­det (kenen kan­nal­ta) lis­tat­tu jos­sain eri vero­muo­to­jen osalta?

    Jos maam­me vero­tus­ta ei koe­ta oikeu­den­mu­kai­sek­si (mak­su­ky­vyn mukaan), on se mie­les­tä­ni hyvin­kin hai­tal­lis­ta, jopa hai­tal­li­sem­paa kuin tulo­ve­ro­tus, joka kui­ten­kin perus­tuu tulo­vir­taan, jos­ta taas mak­su­ky­ky mer­kit­tä­väs­sä mää­rin riip­puu. Yri­tys tai yksit­täi­nen hen­ki­lö­kin voi hank­kia kiin­teis­tön, tai pitää sitä hal­lus­saan, esim. tule­via tar­pei­taan sil­mäl­lä­pi­täen (jäl­ki­pol­vet tai laa­jen­nuk­set mukaan­lu­kien). Mik­si ihmees­sä vero­tuk­sel­la pitäi­si kajo­ta mm. täl­lai­siin omis­tuk­siin, tai yli­pää­tään omistuksiin.

    Yri­tys­ve­ron ja pää­oma­ve­ron hai­tat ymmär­rän, sil­lä yri­tyk­sis­tä ja yrit­tä­mi­ses­tä on yhteis­kun­nal­le enim­mäk­seen hyö­tyä. Yri­tyk­sen voi lähes jokai­nen perus­taa (ja pyr­kiä sitä kas­vat­ta­maan) oli sit­ten par­taa tai ei.

    Entä pitäi­si­kö sit­ten kulu­tus­ta verot­taa (lis­tan nro 3) enem­män tai vähem­män? Voi­tai­siin­ko edes tur­haa kulu­tus­ta yrit­tää hil­li­tä vero­tuk­sel­la? Aja­tus herät­tää kysy­myk­sen, mitä on tur­ha (ja kenen kan­nal­ta tur­ha) kulu­tus? Vas­taus ei lie­ne aina yksin­ker­tai­nen, jos pyri­tään hyvään hal­lin­toon ja oikeudenmukaisuuteen.

  41. Sanee­rat­tu­na vii­si­kymp­pi­se­nä, joka ei kos­kaan enää tule saa­maan töi­tä, toi­meen­tu­loa tai koh­tuul­lis­ta elä­ket­tä edes, olen nyt tut­kail­lut maa­il­maa vuo­den ver­ran. Uusin silmin. 

    It seems that this count­ry has not­hing to offer to me. But, luc­ki­ly, the­re’s anot­her world out the­re, a world whe­re you can do busi­ness out­si­de Finland. 

    Taxes? Hah!

  42. Vihe­rins­si: Haluai­sit­ko ker­toa meka­nis­min, jol­la alko­ho­li­ve­ron pois­ta­mi­nen oli­si yhteis­kun­nal­li­ses­ti hyödyllistä?

    Nii­tä sano­taan työ­pai­koik­si. Ne mah­dol­lis­ta­vat mm. sosi­aa­lie­tuuk­sian maksamiset.

    Jos alko­ho­li­ve­ron ja ikä­ra­jan las­ku tar­koit­tai­si ongel­mien räjäh­tä­mis­tä käsiin, oli­si­vat Sak­sa ja Rans­ka romah­ta­neet jo ajat sit­ten. Vero­tus nor­maa­li tasol­la ja ikä­ra­ja 16 vuotta.

    Suo­mes­sa on muu­ta­ma “auk­to­ri­teet­ti”, jot­ka jau­ha­vat vuo­des­ta toi­seen samaa ros­kaa. Sääs­tö­jä syn­tyy myös esi­mer­kik­si THL:n sanee­rauk­ses­ta. Siel­lä on ihan elin­kel­poi­sia toi­min­to­ja, mut­ta aika pal­jon tur­haa, jopa vahingollista.

    Vihe­rins­si:

    Mut­ta jos sitä ei saa euro­jen kera… 

    Pel­käs­tään vain vahin­gol­lis­ten asu­mis­tu­kien pois­ta­mi­nen (sekä vuo­kra- että omis­tusa­su­mi­nen) on ulko­muis­tis­ta pari mil­jar­dia euroa. Ongel­ma eivät ole eurot, vaan STM:n kult­tuu­ri ja asen­ne. Minis­te­riö pitää muo­ka­ta täsin uuteen uskoon ja sin­ne pitää pal­ka­ta edes muu­ta­ma ammat­ti­lai­nen, joil­la on jon­kin­lai­nen käsi­tys rahasta.

  43. Kal­le: Kol­meen ker­taan, ei vain kah­ten ker­taan. Unoh­dat suju­vas­ti type­rän perin­tö­ve­ron, jon­ka ainoa perus­te on sai­ras kateus. 

    a. On oikein, että kun­kin talou­del­li­nen ase­ma mää­räy­tyy oman toi­min­nan perusteella.
    b. On oikein, että talou­del­li­nen ase­ma mää­räy­tyy sen mukaan, kenen jäl­ke­läi­sek­si sat­tuu syntymään.

    Jos kan­nat­taa vaih­toeh­toa b, sil­loin pois­te­taan perin­tö­ve­ro ja syn­ty­nyt auk­ko val­tion tuloi­hin kate­taan korot­ta­mal­la työn verotusta.

    Jos kan­nat­taa vaih­toeh­toa a, perin­tö­ve­ro voi­si olla nykyis­tä suu­rem­pi ja ker­ty­neil­lä tuloil­la voi­daan alen­taa työn verotusta.

    Voi joku teh­dä valin­to­ja näi­den kah­den välil­lä kateu­den tai jon­kun muun­kin emoo­tion perus­teel­la. Osa ehkä näkee sit­ten ylei­siä syi­tä ja seurauksia…

    Miten sinä olet valin­nut oma­si, Kalle ?

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sylt­ty Las­ke­pa nyt uudes­taan. Jos sinul­la on yri­tys, jon­ka lii­ke­vaih­to = 100 ja osto­pa­nok­set ovat 60, arvon­li­säys yri­tyk­ses­sä­si on 40, jos­ta mak­sat arvonlisäveron.
    Tuos­ta 40:stä mak­sat pal­kat ja yri­tyk­sen lai­no­jen korot. Lop­pu on voit­toa. Mak­sat siis arvon­li­sä­ve­ron pal­kois­ta, korois­ta ja voitosta.

    Olet oikeas­sa, se arvon­li­sä johon viit­ta­sin, kuu­luu tuo­hon voit­toon enkä huo­mannt aja­tel­la sitä. 

    Mut­ta eikö se nyt niin ole, että tuo­tan­nol­li­set panok­set jae­taan käy­tän­nös­sä työ­voi­maan ja pää­omaan, joka taas muo­dos­tuu sii­hen uhra­tus­ta työ­voi­mas­ta, koros­ta ja voi­tos­ta? Eli alv iskee tasai­ses­ti kaik­keen talou­del­li­seen toi­min­taan joka tuot­taa arvon­li­sää, en ymm­mär­rä miten sitä voi perus­tel­la sil­lä että se osuu eri­tyi­ses­ti työ­voi­maan. Ellei sit­ten halua korot­taa ei-talou­del­li­seen toi­min­taan liit­ty­viä veroja. 

    Mut­ta pai­no­tan edel­leen sitä, että alv verot­taa nime­no­maan sitä arvon­li­sää ja ne osto­jen arvon­li­sät on vero­tet­tu niis­sä yri­tyk­sis­sä, jois­sa kyseis­ten ostet­tu­jen hyö­dyk­kei­den arvon­li­säyk­set ovat syn­ty­neet. Ja alv mak­se­taan myös ulko­mail­la syn­ty­nees­tä arvon­li­säs­tä eli tuo­mal­la tuot­tei­ta ei voi vält­tää arvon­li­sä­ve­roa, mut­ta suo­ma­lai­set tulo­ve­rot kyl­lä voi.

    Mitä ihmeen jär­keä on las­kea alvia, jos voi las­kea suo­raan tulo­ve­ro­ja ja vero­luon­tei­sia työ­nan­ta­ja­mak­su­ja? Pal­ve­lui­den vero­kii­la­han tip­puu kaik­kein par­hai­ten las­ke­mal­la tuloveroja.

    1. Arvon­li­sä­ve­ro kohdist6uu koros­te­tus­ti työ­voi­maan, kos­ka yleen­sä yri­tyk­sis­sä palk­ka­kus­tan­nuk­set ovat suu­rem­pia kuin yri­tyk­sen voit­to ja sen lai­nois­taan mak­sa­mat korot.

  45. Kal­le: Nii­tä sano­taan työ­pai­koik­si. Ne mah­dol­lis­ta­vat mm. sosi­aa­lie­tuuk­sian maksamiset.

    Jos alko­ho­li­ve­ron ja ikä­ra­jan las­ku tar­koit­tai­si ongel­mien räjäh­tä­mis­tä käsiin, oli­si­vat Sak­sa ja Rans­ka romah­ta­neet jo ajat sitten. 

    Mik­si esi­mer­kik­si aina ote­taan Sak­sa ja Rans­ka, mik­sei vaik­ka­pa Venä­jä? Ja aina­kin Rans­kas­sa on pal­jon enemm­män mak­sa­kir­roo­sia kuin Suomessa.

    Minun mie­les­tä­ni alko­ho­li­ve­ron las­ku voi­daan kyl­lä teh­dä, mut­ta sil­loin on men­tä­vä pal­jo laa­jem­min aiheut­ta­ja-mak­saa-sys­tee­miin, kos­ka alko­ho­lis­ta muil­le kuin juo­jal­leen lan­kea­vat suo­rat ja epä­suo­rat kus­tan­nuk­set ovat niin kor­kei­ta. Esi­merr­kik­si 1. sai­ras­päi­vän pal­kat­to­muus, kun­non taso­ko­ro­tus vii­kon­lo­pun tk-mak­sui­hin, kyl­mäs­ti jäte­tään hoi­ta­mat­ta jos ei ole sai­ras­va­kuu­tus­ta jne.

  46. Mitä jos teh­täi­siin niin, että alen­ne­taan palk­ka­ve­ron asteik­koa roi­mas­ti kaut­ta lin­jan ja lai­te­taan työl­le arvon­li­sä­ve­ro. Näin työ saa­daan neut­raa­lim­mak­si arvon­li­sä­ve­ron korotuksille. 

    Mata­la­palk­kai­sil­le ear­ned inco­me tax cre­dit, jot­ta saa­daan tilan­ne neut­raa­lik­si. Näin työ ei kär­si­si mas­sii­vi­ses­ta tupla­ve­ro­tuk­ses­ta niin­kuin nyt.

    1. Anteek­si, mut­ta työn arvon­li­sä­ve­ro ei tuot­tai­si mitään, jos pal­kan­mak­sa­ja­na on yri­tys, kos­ka yri­tys on jo arvon­li­sä­ve­ro­vel­vol­li­nen ja vähen­tää siis omas­ta arvon­li­sä­ve­ros­taan palk­koi­hin sisäl­ty­vän arvonlisäveron.

  47. Tupak­kias­kin taka­kan­teen teh­ty las­kel­ma, täy­den­nyk­se­nä edelliseen.

    Ole­te­taan että ALV on 25% (mas­sii­vi­nen, oikeas­ti pitäi­si ottaa 3/5 pois, mut­ta ole­te­taan nyt het­ken) Val­tion palk­ka­ve­ro pois ja ALV pal­kas­ta tilal­le. Kun­nal­lis­ve­ro entiselleen.

    Perus­tu­lo tai ear­ned inco­me tax cre­dit sen suu­rui­sek­si että vero­tus näyt­tää käteen­jää­vä­nä tulo­na samal­ta kuin nyt ==> profit.

  48. tik­tak: a. On oikein, että kun­kin talou­del­li­nen ase­ma mää­räy­tyy oman toi­min­nan perusteella.
    b. On oikein, että talou­del­li­nen ase­ma mää­räy­tyy sen mukaan, kenen jäl­ke­läi­sek­si sat­tuu syntymään.

    Jos kan­nat­taa vaih­toeh­toa b, sil­loin pois­te­taan perin­tö­ve­ro ja syn­ty­nyt auk­ko val­tion tuloi­hin kate­taan korot­ta­mal­la työn verotusta.

    Jos kan­nat­taa vaih­toeh­toa a, perin­tö­ve­ro voi­si olla nykyis­tä suu­rem­pi ja ker­ty­neil­lä tuloil­la voi­daan alen­taa työn verotusta.

    Voi joku teh­dä valin­to­ja näi­den kah­den välil­lä kateu­den tai jon­kun muun­kin emoo­tion perus­teel­la. Osa ehkä näkee sit­ten ylei­siä syi­tä ja seurauksia…

    Miten sinä olet valin­nut oma­si, Kalle ? 

    Kysy­mys oli tar­koi­tet­tu nimi­mer­kil­le Kal­le, mut­ta tuli täs­sä mie­leen eräs asia mieleen: 

    Mis­sä mää­rin uskoi­sit­te yrit­tä­jän toi­min­taan, eli yrit­tä­mi­seen ja pon­nis­te­lui­hin, vai­kut­ta­van asian­omai­sen halun paran­taa omaa ja jäl­ke­läis­ten­sä (per­heen) ase­maa niin talou­del­li­ses­sa mie­les­sä kuin talou­den tuo­man yhteis­kun­nal­li­sen ase­man mie­les­sä? Moti­voi­si­ko se yrit­tä­mään, jos tie­täi­si, että yri­tys on pak­ko lyö­dä lihoik­si 1.-N:nnen suku­pol­ven­vaih­dok­sen yhteydessä?

    En usko, että kukaan yrit­tä­jä raken­taa yri­tys­tään suvun “mus­tia lam­pai­ta”, lais­ku­rei­ta tai yri­tys­toi­min­taan kyke­ne­mät­tö­miä jäl­ke­läi­siä var­ten. Tus­kin­pa vii­mek­si­mai­ni­tut edes mitään enem­mis­töä muo­dos­ta­vat, vaik­ka jouk­koon joku jos­kus mah­tui­si­kin. Tuo vaih­toeh­to a tulee kyl­lä aika pian yri­tyk­sen peri­ka­toon saat­ta­jil­le eteen, vaik­ka vaih­toeh­to b oli­si­kin valit­tu ensin.

  49. tik­tak: a. On oikein, että kun­kin talou­del­li­nen ase­ma mää­räy­tyy oman toi­min­nan perusteella.
    b. On oikein, että talou­del­li­nen ase­ma mää­räy­tyy sen mukaan, kenen jäl­ke­läi­sek­si sat­tuu syntymään.

    Jos kan­nat­taa vaih­toeh­toa b, sil­loin pois­te­taan perin­tö­ve­ro ja syn­ty­nyt auk­ko val­tion tuloi­hin kate­taan korot­ta­mal­la työn verotusta.

    Jos kan­nat­taa vaih­toeh­toa a, perin­tö­ve­ro voi­si olla nykyis­tä suu­rem­pi ja ker­ty­neil­lä tuloil­la voi­daan alen­taa työn verotusta.

    Voi joku teh­dä valin­to­ja näi­den kah­den välil­lä kateu­den tai jon­kun muun­kin emoo­tion perus­teel­la. Osa ehkä näkee sit­ten ylei­siä syi­tä ja seurauksia…

    Miten sinä olet valin­nut oma­si, Kalle ?

    No minun mie­les­tä­ni ajat­te­lus­sa­si on roman­tiik­kaa. Menes­tys työ­elä­mäs­sä menes­tyy pal­jon perit­tyyn ase­maan eli peri­mään. Jos on esi­mer­kik­si hyväl­lä tre­vey­del­lä ole­va hen­ki­lö Juha­na Vartian(miten kir­joi­tet­tiin­kaan nimi) ulko­näöl­lä, on menes­tys lii­ke-elä­mäs­sä aika varmaa.

    Sik­si itse kan­na­tan perin­nön jät­tä­mi­sen oikeut­ta. Jos perin­tö­jä ei oli­si, oli­si perin­nöl­li­nen eriar­voi­suus suu­rem­paa mitä se on nyt.

  50. Mut­ta jos­sain mää­rin han­ka­la sanoa, onko nykyi­sen tasoi­nen perin­tö­ve­ro ongel­ma vai ei.

  51. Voi­si­ko vero­hal­lin­to alkaa tar­joa­maan free­lance­reil­le (ja mik­sei työt­tö­mil­le­kin) hen­ki­lö­koh­tais­ta las­ku­tus­ti­li­nu­me­roa, joka ottai­si kai­kis­ta myyn­neis­tä verot ja kaik­ki pakol­li­set mak­sut pois, jon­ka jäl­keen loput palai­si free­lance­rin omal­le käyt­tö­ti­lil­le? Kaik­ki oli­si reaa­liai­kais­ta eikä tar­vit­tai­si veroil­moi­tus­ta eikä kir­jan­pi­toa, kos­ka kaik­ki tuli jo kir­jat­tua säh­köi­ses­ti. Tie­to tapah­tu­mas­ta kir­jau­tui­si reaa­liai­kai­ses­ti myös Kelaan, ja vai­kut­tai­si siel­tä mak­set­ta­viin työttömyys‑, asu­mis- ja toimeentulotukiin.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Arvon­li­sä­ve­ro kohdist6uu koros­te­tus­ti työ­voi­maan, kos­ka yleen­sä yri­tyk­sis­sä palk­ka­kus­tan­nuk­set ovat suu­rem­pia kuin yri­tyk­sen voit­to ja sen lai­nois­taan mak­sa­mat korot.

    Sou? Tulo­ve­rot ne vas­ta iskee­kin työvoimaan.

  53. Kuvi­tel­kaa­pa seu­raa­va tilan­ne. Mis­si ete­nee ulko­näön avul­la esus­kun­taa ja on siel­lä pari kaut­ta. Tämän jäl­keen nau­ti­taan eläk­kees­tä 4000€/kk.

    Kuin­ka mon­ta sijoi­tus­käm­pää pitäi­si omis­taa Hel­sin­gis­tä 4000E/kk brut­to­tu­loon? Pitäi­si­kö ulko­nä­köä alkaa verot­ta­maan par­ta­ve­ron tapaan? Onko perin­tö­ve­ro kuin­ka hyvä tasaa­maan ero­ja, kun erot elä­mäs­sä joh­tu­vat perimästä?

    1. Kan­san­edus­ta­jan sopeu­tu­mi­se­lä­ke kah­den kau­den jäl­keen on 32 % kan­sa­ne­deus­ta­jan pal­kas­ta ilman kulu­kor­vauk­sia, ei lähel­lä­kään nel­jää ton­nia. Lisäk­si jär­jes­tel­mäs­tä ollaan luo­pumzss­sa, niin kuin pitääkin.

  54. Tulo­ve­ros­ta vie­lä. Vaik­ka tuloe­rot perus­tu­vat pit­käl­le lah­jak­kuuse­roi­hin, niin tulo­ve­ro on sil­ti aika myr­kyl­li­nen vero. Mones­sa asian­tun­ti­ja-amma­tis­sa jou­tuu uhraa­maan muun elä­män­sä työn alta, vaik­ka oli­si lahjakas.

  55. Päi­vä­hoi­to­mak­su­jen por­ras­tus pitäi­si saa­da käyt­tä­jäys­tä­väl­li­sek­si, eli auto­maat­ti­sek­si. Koko las­ku­tuk­sen voi­si ohjel­moi­da vero­jär­jes­tel­mään, tar­vit­tai­siin vain link­ki kum­man­kin huol­ta­jan vero­las­ken­taan (joka voi olla auto­maat­ti­nen, val­tio kun tie­tää ket­kä ovat nai­mi­sis­sa). Val­tion vero­jär­jestl­mä voi­si toi­mia läpi­las­kut­ta­ja­na kuten on kun­nal­lis­ve­ro­jen­kin suhteen.

    Nyky­ti­lan­ne on todel­la työl­lis­tä­vä kun­nan byro­kraat­tien kan­nal­ta kuten myös asiak­kaan kan­nal­ta. Esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sa tulot muut­tu­vat kuu­kausit­tain yli­opis­tol­la kun välil­lä käy väi­tös­kir­jaa pal­kat­to­mal­la vapaal­la väsää­mäs­sä ja sit­ten on vie­lä mah­dol­li­set pää­oma­tu­lot pääl­le. Tulo­jen mää­rit­te­lyä ei pitäi­si teh­dä kuu­kausit­tain vaan koko vuo­del­ta kerralla. 

    Lisäk­si nyky­jär­jes­tel­mä aiheut­taa vir­hei­tä esi­mer­kik­si odot­taes­sa 90% työt­tö­myys­kor­vaus­ta ja saa­des­saan kol­men kuu­kau­den kas­sa­pää­tös­jo­no­jen jäl­keen 60% on joko esiin­ty­nyt nol­la­tu­loi­se­na mon­ta kuu­kaut­ta tai sit­ten mak­sa­nut tur­haan lii­kaa — eikä rahaa takai­sin saa.

    Nimim. koke­mus­ta on.

  56. Mat­ti Mei­kä­läi­nen pais­kii yli­mää­räi­siä töi­tä teh­den asiak­kaal­le pal­ve­luk­sia, jois­ta tämä mak­saa mie­lel­lään 100 euroa. Sivu­ku­lu­jen ja vero­jen jäl­keen Matil­le jää käteen 30 euroa, jot­ka hän kulut­taa itse.

    Mai­ja tekee saman mut­ta antaa­kin lap­sen­sa, äitin­sä, köy­hän sisa­ren­sa tai vie­raan lähim­mäi­sen kulut­taa nuo 30 euroa. Val­tio ran­kai­see tätä lah­ja- tai perin­tö­ve­rol­la. Mik­si on niin pal­jon epäeet­ti­sem­pää työs­ken­nel­lä toi­sen hyväk­si kuin itsen, että sii­tä pitää periä vie­lä­kin kor­keam­paa hait­ta­ve­roa kuin tuo 70 % tms.? Eivät­kö ihmi­set saa päät­tää itse? 

    Jos rik­kauk­sia halu­taan verot­taa, palau­te­taan varal­li­suus­ve­ro tai vas­taa­va, se on tas­a­puo­li­sem­paa kuin tuol­lai­set varainsiirtoverot. 

    Samas­ta syys­tä ei pitäi­si verot­taa sitä­kään, kun yri­tys jakaa osin­ko­ja ja omis­ta­ja inves­toi ne sit­ten toi­seen yri­tyk­seen, sekin paran­taa talou­den tehok­kuut­ta. Osin­ko­ve­ro on aivan samal­la taval­la hai­tal­lis­ta kuin asun­to­kau­pan lei­ma­ve­rot: ei tran­sak­tioi­ta pitäi­si verot­taa vaan pää­omia (varal­li­suus­ve­ro), voit­to­ja (yhtei­sö­ve­ro), kulu­tus­ta (alv) tms. Ihmi­set valit­koot niin kuin halua­vat, ja val­tio koh­del­koon kaik­kia samal­la tavoin.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­san­edus­ta­jan sopeu­tu­mi­se­lä­ke kah­den kau­den jäl­keen on 32 % kan­sa­ne­deus­ta­jan pal­kas­ta ilman kulu­kor­vauk­sia, ei lähel­lä­kään nel­jää ton­nia. Lisäk­si jär­jes­tel­mäs­tä ollaan luo­pumzss­sa, niin kuin pitääkin.

    En ole ollen­kaan var­ma, että luo­pu­mi­nen kan­san­edus­ta­jien eläk­kees­tä on miten­kään jär­ke­vää veron­mak­sa­jan kan­nal­ta. Se pakot­taa pie­ni­palk­kai­sis­ta töis­tä edus­kun­taan pon­nis­ta­neet rivie­dus­ta­jat popu­lis­ti­siin rat­kai­sui­hin hei­dän pelä­tes­sä putoa­mis­ta ja elin­ta­son menet­tä­mis­tä. Vai­kei­den ja vält­tä­mät­tö­mien rat­kai­su­jen saa­mi­nen läpi han­ka­loi­tuu entisestään. 🙁

    Koko­nai­suu­den kan­nal­ta kan­san­edus­ta­jien pal­kat tai hei­dän eläk­keen­sä eivät vai­ku­ta val­tion­ta­lou­des­sa suun­taan tai toi­seen. Itse asias­sa kan­san­edus­ta­jien pal­kan rei­pas korot­ta­mi­nen paran­tai­si rek­ry­toin­ti­mah­dol­li­suuk­sia 😉 , kos­ka edus­ta­jan työ muut­tui­si useam­mal­le kär­kio­saa­jal­le talou­del­li­ses­ti mah­dol­li­sek­si vaih­toeh­dok­si. Nyt palk­kae­ro esi­mer­kik­si pank­ki­maa­il­man ja teol­li­suu­den kes­ki­joh­toon on aivan lii­an suuri.

  58. Sylt­ty: …Esi­merr­kik­si 1. sai­ras­päi­vän pal­kat­to­muus, kun­non taso­ko­ro­tus vii­kon­lo­pun tk-mak­sui­hin, kyl­mäs­ti jäte­tään hoi­ta­mat­ta jos ei ole sai­ras­va­kuu­tus­ta jne.

    Mak­sa­kir­roo­sin osal­ta olet oikeas­sa, mut­ta muu­ten alko­ho­lin aiheut­ta­mia kus­tan­nuk­sia lii­oi­tel­laan tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti. Sen sijaan olen kyl­lä ihan samaa miel­tä ter­vey­den­hoi­don kus­tan­nus­vas­taa­vuu­den lisää­mi­ses­tä juu­ri esit­tä­mil­lä­si keinoilla.

  59. tik­tak: a. On oikein, että kun­kin talou­del­li­nen ase­ma mää­räy­tyy oman toi­min­nan perusteella.
    b. On oikein, että talou­del­li­nen ase­ma mää­räy­tyy sen mukaan, kenen jäl­ke­läi­sek­si sat­tuu syntymään…

    Ongel­ma­na­set­te­lusi on vää­rin. Et hah­mo­ta koko yksi­tyis­va­ral­li­suu­den mer­ki­tys­tä yhteis­kun­nan toi­min­taan. Yksi­tyi­nen pää­oma pyö­rit­tää yhteis­kun­taa ja luo hyvin­voin­nin. Tär­ke­ää on, että on ole­mas­sa yksi­tyis­tä rahaa.

    Pää­oma­ve­ro­tus voi­daan hoi­taa kah­del­la taval­la järkevästi:
    1) euroop­pa­lai­sit­tain verot­ta­mal­la pää­oman tuot­toa tasai­ses­ti, mut­ta suku­pol­ven­vaih­dok­set ovat verot­to­mia tai
    2) ame­rik­ka­lai­sit­tain pitä­mäl­lä pää­oma­ve­ro­tuk­sen lähel­lä nol­laa, mut­ta verot­ta­mal­la ras­kaas­ti sukupolvenvaihdoksia.

    Ame­rik­ka­li­nen tapa nos­taa ja hävit­tää yri­tyk­siä nopeas­ti ja vaa­tii myös euroop­pa­lai­sia jous­ta­vam­mat työ­mark­ki­nat. Mm. mark­ki­noil­la on olta­va saa­ta­vis­sa jous­ta­vas­ti mer­kit­tä­vä mää­rä pie­ni­palk­kais­ta työ­voi­maa nopeas­ti kas­va­viin yri­tyk­siin. Yri­tyk­sil­lä tulee olla suh­tees­sa pal­jon euroop­pa­li­sia kil­pai­li­joi­ta enem­män pää­omaa kas­vuun. Euroop­pa­lai­nen tapa luo ennus­tet­ta­vuut­ta ja pit­kä­jän­tei­syyt­tä hyvinvointiin.

    Suo­ma­lai­nen käy­tän­tö, jos­sa vero­te­taan sekä että on yhteis­kun­nan kan­nal­ta vahin­gol­li­nen. Itse kan­na­tan euroop­pa­lais­ta käy­tän­töä, kos­ka se pitää tuloe­rot hie­man pie­nem­pi­nä ja mah­dol­lis­taa jon­ki­nas­tei­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan yllä­pi­don, mut­ta olen val­mis myös ame­rik­ka­lai­seen tapaan hoi­taa asioi­ta. Kyse on valin­nois­ta. Nykyi­sel­lä tiel­lä emme voi jat­kaa, meis­tä tulee ulko­mais­ten taho­jen omsi­ta­ma tytä­ryh­tiö­ta­lous, jon­ka pää­tök­set teh­dään New Yor­kis­sa, Shang­hais­sa ja Pietarissa.

  60. Eihän idea­na ole se, että työn arvon­li­sä­ve­ro tuot­taa vero­tu­lo­ja, vaan se, että työn arvon­li­sä­ve­ro estää vero­jen ker­taan­tu­mi­sen arvo­ket­jus­sa jos­sa teh­dään työtä!!!

    Nyt­hän jos mak­san 1000 euroa (brut­to) työ­kus­tan­nuk­sia, niin pää­sen nol­lel­le vas­ta hin­nal­la jos­sa työn kus­tan­nuk­siin lisä­tään vero. Jos tuos­sa bru­tos­sa on jo ALV, niin saan vähen­tää sen­tään sen. 

    ALV *ei* ole neut­raa­li, vaan iskee palk­ka­kus­tan­nuk­seen voi­mak­kaam­min kuin mui­hin kus­tan­nuk­siin. Palk­ka­kus­tan­nus­ten verot ker­taan­tu­vat aivan kohtuuttomasti.

  61. Laa­jaan koko­nai­suu­teen vain muu­ta­ma kommentti: 

    1. Meil­lä ei riit­tä­väs­ti proble­ma­ti­soi­da ansio­si­don­nai­seen tur­vaan liit­ty­vien laki­sää­teis­ten mak­su­jen vero­luon­net­ta. Tosia­sia on, että kes­ki­mää­räi­sen pal­kan­saa­jan tuot­ta­mas­ta arvon­li­säs­tä koi­tuu enem­män näi­tä mak­su­ja itsel­le kuin var­si­nai­sia tulo­ve­ro­ja. Vas­taa­va arvon­li­sä yri­tys­tu­lo­na tuot­taa kun­nal­le ja val­tiol­le enem­män yhtei­seen laa­riin. Onko yksi­kään polii­tik­ko kos­kaan avan­nut suu­taan täs­tä aihees­ta? Ei — kakskantaan. 

    2. Hait­ta­ve­rot ovat kieh­to­via ohjaus­vä­li­nei­tä mut­ta vaa­ral­li­sia: eri­tyi­ses­ti vih­reil­lä on näi­hin vieh­ty­mys mut­ta mark­ki­nat ovat niin flui­dit että tavoi­te pake­nee hel­pos­ti käsis­tä tai kään­tyy irvi­ku­vak­seen. Kan­na­tan yksin­ker­tai­sia perus­ve­ro­ja hii­li­si­säl­lön, soke­rin ja alko­ho­lin mää­rän tai muun vas­taa­van perus­teen mukaan, mut­ta jo nykyi­nen ener­gia­ve­ro­tuk­sem­me yhdis­tet­ty­nä tukiin on täy­sin käsit­tä­mä­tön ja hal­lit­se­ma­ton kokonaisuus.

    3. Pää­oma­ve­ro­tuk­ses­sa tuli­si voi­da pala­ta sii­hen neut­ra­li­teet­tiin mikä val­lit­si 1990-luvulla.

    4. Veron­vält­tä­mi­sek­si teh­dyt eri­lai­set kuo­ri­si­joi­tuk­set oli­si estet­tä­vä, ne hyö­dyt­tä­vät ensi­si­jai­ses­ti lob­baus­voi­mai­sia palveluntarjoajia.

    5. Muka­va että Osmo­kin ymmär­tää alen­ne­tun alv:n har­han. Pää­mi­nis­te­ri Van­ha­nen har­haut­ti koko yhteis­kun­taa ruo­an alv:n perus­te­luis­sa ja ilmei­ses­ti tem­pus­taan ansioi­tu­nee­na har­haut­taa nyt edel­leen amma­tik­seen toi­ses­sa teh­tä­väs­sä perintöveroasiassa.

  62. Mitäs Osmo pitäi­si ideas­ta, että muu­te­taan tulo­ve­ro kulu­tus­ve­ron mal­li­sek­si esim. joko jon­kin­lai­sen sääs­tä­mis­vä­hen­nyk­sen tai nor­maa­li­tuo­ton verot­to­muu­den avulla?

  63. ” Perin­tö­ve­ro on kor­vat­tu luo­vu­tus­voi­ton verol­la, eli perin­nös­tä jou­tuu mak­sa­maan veroa, kun omai­suu­den myy.”

    Onko muu­ten ole­mas­sa maa­ta, jos­sa ei oli­si joko perin­tö- tai luo­vu­tus­voit­to­ve­roa? Luin Jun­gen­rin blo­gin aihees­ta, ja ilmei­ses­ti RKP luo tilan­tees­ta aika eri kuvan, mitä tilan­ne todel­li­suu­des­sa oli­si. Perin­tö­ve­ro­han ei las­ki­si, vaan monen koh­dal­la se nousisi.

  64. smo­kin’ joe:
    Hai­tal­li­sim­pien vero­jen lis­tal­le voi­sit lisä­tä myös varain­siir­to­ve­ron. Jos saan hyvän duu­nin muu­al­ta tai tulee lap­sia, van­ha asun­to ei ole enää sopi­va. Hyl­kään­kö työ­tar­jouk­sen tai kär­vis­te­len­kö lii­an pie­nes­sä käm­päs­sä, kun vaih­dos­ta vero­te­taan. Tämän veron voi­si pois­taa koko­naan ja kor­va­ta jol­lain muul­la ‘asu­mis­ve­rol­la.’

    Täs­mäl­leen samaa miel­tä. Asun­non vaih­ta­mi­seen liit­tyy jo muu­ten­kin lisä­ku­lu­ja (asun­to­vä­lit­tä­jän mak­sut, mah­dol­li­ses­ti uuden asun­to­lai­nan han­kin­taan liit­ty­vät mak­sut, muut­to­ku­lut). On aika type­rää, että vie­lä val­tio verot­taa tätä. Pal­jon parem­pi oli­si verot­taa ylei­ses­ti asu­mis­ta (vaik­ka niil­lä kiin­teis­tö­ve­roil­la), eikä koh­dis­taa asu­mi­sen verot­ta­mis­ta muut­ta­mi­sen verottamiseen. 

    Jos varain­siir­to­ve­ro­tus halu­taan muu­ten säi­lyt­tää (en tie­dä, mitä oli­si­vat ne muut tapauk­set, jois­sa sii­nä oli­si mitään jär­keä, esim. pörs­sio­sak­kei­ta saa ostaa ilman tämän veron mak­sa­mis­ta), niin sii­hen voi­tai­siin aina­kin teh­dä jon­kin­lai­nen poik­keus oman asun­non kohdalle.

  65. tik­tak: a. On oikein, että kun­kin talou­del­li­nen ase­ma mää­räy­tyy oman toi­min­nan perusteella.
    b. On oikein, että talou­del­li­nen ase­ma mää­räy­tyy sen mukaan, kenen jäl­ke­läi­sek­si sat­tuu syntymään. 

    Perin­tö­ve­roa aja­tel­len voi tuon kysy­myk­sen muo­toil­la myös hie­man toisin:

    a) On oikein, että ihmi­nen saa käyt­tää työ­pa­nok­sen­sa (tai muun talou­del­li­sen toi­min­tan­sa) vain itsen­sä hyväksi
    b) On oikein, että ihmi­nen saa tin­kiä omas­ta talou­del­li­ses­ta hyvin­voin­nis­taan ja käyt­tää osan pon­nis­te­luis­taan joi­den­kin mui­den (=peril­li­set) hyvinvoinniksi. 

    Sanoi­sin, että jäl­kim­mäi­nen kuu­los­taa jopa epäit­sek­kääm­mäl­tä ja siten sel­lai­sel­ta, johon yhteis­kun­nan kan­nat­tai­si kan­nus­taa ihmi­siä. Yhteis­kun­nal­le­han on aina hyväk­si, että ihmi­set itse ilman mitään pak­koa toi­mi­vat tois­ten­sa hyväk­si. Tai vähim­mil­lään ei yhteis­kun­nal­la pitäi­si olla mitään sitä vas­taan, että joku tekee niin. Sinun kysy­mys­ta­val­la­si taas a vai­kut­taa intui­tii­vi­ses­ti oikeammalta. 

    Sinäl­lään siis mie­len­kiin­tois­ta, että samaan moraa­li­di­lem­maan on mah­dol­lis­ta muo­toil­la kak­si kysy­mys­tä, joi­den intui­tii­vi­ses­ti oikeal­ta tun­tu­vat vas­tauk­set näyt­tä­vät ole­van päinvastaiset. 

    Se, mitä uskon täs­sä tapah­tu­van, on se, että menee ris­tiin kak­si moraa­li­pe­ri­aa­tet­ta, toi­saal­ta “ansait­tu vs. ei-ansait­tu” (sinun kysy­myk­se­si) ja toi­saal­ta “itsek­kyys vs. epäit­sek­kyys” tai “vapaus päät­tää oman työn­sä tulos­ten käy­tös­tä vs. ulkoi­nen sane­lu” (minun kysymykseni). 

    Toi­nen, mikä täs­sä sekoit­tuu, on se, kuka perin­tö­ve­ron oikein mak­saa. Jos sen ajat­te­lee ole­van vero sil­le, joka oman kulu­tuk­sen sijaan jät­tää­kin rahan­sa jon­kun muun kulu­tet­ta­vak­si, se tun­tuu vää­räl­tä. Jos sen ajat­te­lee taas verok­si sil­le, joka ilman mitään omia ansioi­ta on yhtäk­kiä rikas­tu­nut, niin se tun­tuu ihan oikeudenmukaiselta. 

    En osaa sanoa, mikä perin­tö­ve­roa­sias­sa on lop­pu­jen lopuk­si moraa­li­ses­ti oikeu­den­mu­kai­ses­ti oikea kan­ta, mut­ta koi­tin vain tuo­da esiin sitä, että se on lop­pu­jen lopuk­si aika moni­mut­kai­nen juttu.

  66. Samu­li Saa­rel­ma: Sanoi­sin, että jäl­kim­mäi­nen kuu­los­taa jopa epäit­sek­kääm­mäl­tä ja siten sel­lai­sel­ta, johon yhteis­kun­nan kan­nat­tai­si kan­nus­taa ihmisiä. 

    En minä nyt tie­dä, onko se miten­kään eri­tyi­sen epäit­se­käs­tä, että haa­li­taan rahaa omal­le vii­te­ryh­mäl­le. Sehän on vain oman itsen jatke.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.