Eduskunnan verojaostoa on viimeaikoina informoitu runsaasti verotuksen rakenteellisista vaihtoehdoista. Ensin kävimme Hanasaaressa seminaarissa kuulemassa Ruotsin verouudistuksesta ja sen nykyvaiheesta, ja sitten Elina Pylkkänen VM:n vero-osastosta piti meille luentoa optimaalisesta verotuksesta.
Ruotsissa tehtiin suuri verouudistus vuonna 1991 ja vähän aikaa verojärjestelmä olikin trimmissä. Sitten sitä on populistisesti paikkailtu ja sen rakenne alkaa olla uuden kokonaisremontin tarpeessa. Ruotsalaiset katuvat syvästi kiinteistöveron romuttamista. Siitä on seurannut – kuten piti arvata – asuntojen hintojen voimakas nousu samalla, kun on menetetty verotuloja kaikkein haitattomimmasta verosta.
Moni epäilee nyt myös perintöverosta luopumisen järkevyyttä. Perintövero on korvattu luovutusvoiton verolla, eli perinnöstä joutuu maksamaan veroa, kun omaisuuden myy. Perheyritysten kohdalla tätä voi ehkä pitää järkevänä, mutta useimmilla omaisuus on asunto. Isoäidin asunnon perii verottomasti, mutta jos sen myy, joutuu maksamaan veroa aika paljon. Tämä tuottaa pahan lukitusvaikutuksen asuntomarkkinoille. Perittyyn asuntoon kannattaa jäädä asumaan, vaikka se olisi aivan väärän kokoinen ja väärässä paikassa. Aivan harmiton ei myöskään ole se lukitusvaikutus, jota Ruotsin mallista aiheutuu yritysmaailmaan.
Ruotsissa kaavaillaan nyt taas kokonaisremonttia. Suomen haasteeseen yhteisöveron alentamisesta aiotaan vastata kunnolla: on puhuttu 15 %:n verosta. Tuloveron osalta on puhuttu jopa tasaverosta ja arvonlisäveron osalta yhdestä verokannasta.
Tätä menoa yhteisövero menee nollaan, ellei siitä saada jotain maiden välistä sopimusta.
Yleisen teoria mukaan verot jaotellaan niiden kansantaloudelle aiheuttamien haittojen mukaan neljään luokkaan haitallisimmista haitattomimpiin seuraavasti:
1) Yritys- ja pääomatulojen verottaminen
2) Tuloverot (palkkojen verottaminen)
3) Kulutusverot
4) Kiinteistövero
Itse lisäisin tähän vielä ohjaavat verot, joiden tarkoituksena on muuttaa käyttäytymistä parempaan suuntaan. Tällaisia ovat esimerkiksi tupakka- ja alkoholiverot sekä energiaverot. Jos ne toimivat tarkoitetulla tavalla, ne ovat veroista parhaita, koska ne eivät ole vain haitattomia vaan peräti hyödyllisiä.
Tämän lisäksi verojen toki pitäisi olla oikeudenmukaisia. Kun pyritään oikeudenmukaiseen verotukseen, kannattaisi ottaa tämä haitallisuusasteikko myös huomioon. Verotuksen taloudellisia vaikutuksia pohtineet ovat sitä mieltä, että talous selviää kyllä varsin korkeistakin veroista, kunhan verotuksen rakenne on järkevä, tai tahokas, kuten termi kuuluu.
On siis järkevää korottaa kiinteistöveroja. On harmi, että niitä ei korotettu silloin, kun asuntojen hinnat olivat vielä matalalla. Myönnän, että tämä näkökohta on aika helsinkiläinen. Jos kiinteistöveroa korotettaisiin nyt merkittävästi, asuntojen hinnat laskisivat. Asuntomarkkinoille tulevan nuoren kannalta tämä olisi tervetullut asia, mutta kovin ikävä sillä, joka on ostanut velaksi huippukalliin asunnon.
Meitä on valistettu paljon myös siitä, että olisi järkevää olla vain yksi verokanta, joka voisi olla vaikka 22 %. Ruuan tai lääkkeiden halvempi arvonlisävero on erittäin huono tapa tukea pienituloisia tai sairaita. Ruuan osalta tuesta menee 2/3 mediaanituloa parempituloisille. Läheskään kaikki lääkkeiden käyttö ei ole luonteeltaan sellaista, että se ansaitsisi mitään tukea; päinvastoin, sitä pitäisi hillitä. Niinpä Kela-korvaukset ovat paljon parempi tapa.
Minä pitäisin kirjojen ja lehtien alempaa verokantaa teoreettisestikin perusteltuna, koska veron korottaminen vaikuttaa toimintaan merkittävästi. Kyse on sisällön tuottamisesta, jossa kiinteä kustannus jaetaan ostajien kesken. Jos veroa nostetaan kymmenellä prosentilla, levikki laskee noin kymmenen prosenttia (hintajousto -1). Se osa hinnasta, joka kohdistuu sisällön tuottamiseen, nousee tämän jälkeen kymmenellä prosentilla, jolloin levikki laskee, hinta nousee, levikki laskee jne.
Arvonlisävero ei suinkaan ole harmiton. Se on pääosaltaan työn verotusta. Yritys maksaa arvonlisäveroa palkoistaan, koroistaan ja voitostaan (investoinnit on poistettu heti). Tasaverona se luo haitallista verokiilaa palveluissa. Juuri tämän takia uudistus, jossa verokannat tasattaisiin ja palvelujen arvonlisävero samalla laskisi, olisi hyvä. En kuitenkaan usko, että Sipilän ykköshallitus lähtee nostamaan ruuan arvonlisäveroa.
Ennen edellisiä eduskuntavaaleja julkaistiin Hetemäen verotyöryhmän raportti. Oli kamalaa katsoa, miten se pantiin palasiksi. Yleensä sitä pidettiin hyvänä, mutta jokainen halusi muuttaa sitä joltain osin. Jos olisi ollut kyse autosta, yksi olisi halunnut ottaa pois vasemman takapyörän, toinen tuulilasin ja kolmas kampiakselin. Kokoomus oli parhaiten hereillä ja ehti tähän tuhotyöhön ensimmäisenä.
Nyt pitäisi yrittää uudestaan. Jos haluamme säilyttää hyvinvointivaltion, meidän on säilytettävä korkea verotaso ja jos emme halua korkean verotuksen vahingoittavan talouttamme, meidän on parannettava verotuksen rakennetta.
= = =
Kiinteistövero ja vanha mummo vanhassa omakotitalossa, jossa käyttämätön rakennusoikeus vielä nostaa veroa?
Kunta voisi antaa veron lainaksi niin, että se jäisi aikanaan kuolinpesän maksettavaksi perinnöstä. (Sitä rakennusoikeutta voi myös hakemuksesta alentaa.)
Kyllä mieluummin näkisin, että politiikot miettisivät miten kokonaisveroastetta saisi laskettua ja julkisia menoja supistettua. Suurin ongelmamme julkisella talouspuolella on valtion ja kuntien tehottomuus ja kalliit rakenteet. Tämä EI siis merkite että ”otetaan köyhiltä” vaan tehostetaan toimintaa ja poistetaan työllisyysloukut tukijärjestelmistä.
Yksi mitä voisi kanssa miettiä on se, miten ja milloin veroa erityisesti yrityksissä maksetaan. Esimerkiksi Australiassa verot maksetaan kuukausi kvartaalin päättymisestä ko. kvartaalin raportoidun tuloksen perusteella. Maksettava vero koostuu osittain ennakosta ja tietysti kvartaalin tuloksen perusteella verotettavasta osasta.
Erona Suomeen on se, että täällähän verottaja arvioi edellisen vuoden tuloksen perusteella joka kuukausi maksettavat ennakkoverot. Näihin ennakkoveroihin voi toki hakea muutosta tai ilmoittaa verottajalle etukäteen vuodessa tulevasta nollatuloksesta ja maksaa sitten ennen tilikauden päättymistä veroja yhdessä erässä enemmän, jos on mennytkin paremmin.
Tuollainen australialainen melko varmasti jo saatuihin rahoihin perustuva verotusmalli tuntui ainakin tälläisestä suomalaisesta pientäkin yritystä pyörittäneestä jotenkin ennustettavammalta ja toimivammalta tavalta maksaa veroja kuin suomalainen tapa.
En sitten ole asiantuntija, enkä osaa sanoa olisiko tuollaisesta mallista jotain erityistä haittaa. Noiden kvartaaliveroilmoitusten teko ja verojen maksaminen ainakin onnistui aika kivuttomasti tilitoimiston tai Internetin kautta.
Haitallisimpien verojen listalle voisit lisätä myös varainsiirtoveron. Jos saan hyvän duunin muualta tai tulee lapsia, vanha asunto ei ole enää sopiva. Hylkäänkö työtarjouksen tai kärvistelenkö liian pienessä kämpässä, kun vaihdosta verotetaan. Tämän veron voisi poistaa kokonaan ja korvata jollain muulla ’asumisverolla.’
OS: ”Ruuan tai lääkkeiden halvempi arvonlisävero on erittäin huono tapa tukea pienituloisia tai sairaita. Ruuan osalta tuesta menee 2/3 mediaanituloa parempituloisille. Läheskään kaikki lääkkeiden käyttö ei ole luonteeltaan sellaista, että se ansaitsisi mitään tukea; päinvastoin, sitä pitäisi hillitä. Niinpä Kela-korvaukset ovat paljon parempi tapa.”
Nyt vaan näyttää olevan niin että lähes koko Euroopassa ajatellaan toisin ruuan arvonlisäverosta. Keskimääräinen alv ruuasta on tasoa 6-8% (meillä 14%?)ja Englannissa sekä Irlannissa peräti 0%. Sitten meillä yleensä aina valitellaan ruuan korkeasta hinnasta. Ei ole keksitty oikein sellaista mekanismia, joka korvaisi kaikille köyhille väestöryhmille tämän muuten. Käsittääkseni Euroopassa yleinen ruuan alhainen alv on voimassa juuri tästä syystä.
Samoin en oikein usko että lääkkeitä kovin paljoa huvikseen syötäisiin. Toki täytyy joku raja olla niiden korvaamisessakin (Kela). Mutta kuulostaa oikeudenmukaiselta, että jos paljon sairastaa niin tätä tuetaan.
Perintövero nyt on typerin keksintö mitä olla voi. On naurettavaa, että joutuu ottamaan lainaa maksaakseen veroa, jotta hommat voisi jatkua entisellään, vaikka saman voisi laittaa itse investoiden menemään. Tai sitten myymään koko roskan. Olisi tuo hivenen tuottavampaa yhteiskunnallekin kuin valtion aluepoliittinen siltarumpuinvestointi-politiikka, joka syö ihmisten perintöverot sekunneissa. Sitten kuitenkin maksaa itse veroa, jos jotain rahaa saa tulemaan taas kotiinpäin, joten väitteet ilmaisesta rahasta on potaskaa.
Joku asuntohan vapautuu tai menee ainakin vuokralle, jos joku mummoltaan asunnon perii ja muuttaa siihen, joten ei tuo välttämättä suoraa tappiota ole työmarkkinoille yms. Miksi joku seisottaisi asuntoa tyhjillään jos sille on kysyntää, ainakin siis kasvukeskuksissa jossa tuo seisottaminen olisi ongelma. Asunto nyt on muutenkin huonoa omaisuutta kaikkine kuluineen ja remontteineen, jotka toisaalta kannustavat vuokraamaan tai luopumaan, vaikka kovemmallakin verolla.
Investointeihin tarvittaisiin nyt niitä ideoihin sitoutuvia rahamiehiä ja naisia, joten kannattaako tuota rahaa pelotella maasta ulos typerillä veroilla? Jossain vaiheessa valtio kuitenkin pääsee tuohonkin kiinni jollain verolla, joten väittäisin veron poiston hyödyttävän yhteiskuntaa paljon enemmän kuin nykyinen satunnainen tuloerä, jotka fiksuimmat vielä kiertää. Tuo kiertäminenkin tukee ajatusta veron poistamisesta kokonaan, kun joillakin on varaa fiksuihin porsaan menoreikiä etsiviin lakimiehiin, ja joillakin vain lyijykynään ja taskulaskimeen.
Itse ainakin taidan yhtyä töölöläisiin mummoihin ja ruveta äänestämään typeriä veroja pois eduskuntavaaleissa ja autoja pois sitten kunnallisissa. Ilmeisesti tämä sulkee nykyiset punastelevat vihreät pois valtakunnallista. Jospa kävisi niin, että porvarit tekevät hallituksen ja poistavat mokoman riippakiven, niin sitten voi palailla vihreiden äänestäjäksi. Käviköhän Ruotsissakin näin kun vihreiden kannatus nousee siellä? Tämä alkaa tuntua varsin houkuttelevalta, kun ei tuossa vihreiden ympäristöpolitiikassakaan ole kovin radikaalia meininkiä. Emme myöskään elä missään keskiajalla, jossa vauraus oli prosentilla, kuten V. Niinistö näyttää ajattelevan, kun pelkää vaurauden kasaantuvan keskiluokkaisten ihmisten periessä mummojensa muovikassivarastot ilman perintöveroa.
Mielikuvitustulot ja verot kansan ahneuden alttarille. Kuoliaakksi verottaminen on oikea termi kertoa, missä nykyisyys pyyhältää. Ruotsin luopuminen perintöverosta johtui käymättömästä sodasta. Eräs nainen peri isältää Itävallasta melkoisen perinnös, jonka saamisen ehdoksi oli asetettu perintöveroton kohtelu. Esitys meni läpi ja verotus Ruotsissa muuttui. Kerrottiinko tästä asiasta veroseminaarissa?
Aamen.
Ode:
Läheskään kaikki lääkkeet (edes lääkärin määrääminä ja taatusti sairauden hoitoon liittyen) eivät ole Kela-korvausten piirissä.
Ode:
Tuo teoriakirja on Kataisen hallituksen ministereiltä jäänyt opiskelematta 🙂
Ainoa tulolaji, jonka verotusta on merkittävästi korotettu hallituskaudella, on pääomatulot (28->33%).
Niitä ei itseasiassa korotettu, koska pääomzatuloa verotetaan kaksi kertaa, yrityksessa voitosta ja omistajia osingosta. Kokonaisvero pysyi suunnitteelln ennallaan, mutta nyt verotetaan vähemmän, jov voitto jää yritykseen. Piweni askel Viron yritysveromalliin suuntaan.
Ylermi, suurin osa veroista on fiskaalisia, verotuksesta on oikeudenmukaisuus kaukana. Osmon lista on varsin pätevä kooste, mitä verot ovat _vähiten haitallisia_.
Halun elintarvikkeiden alvin noston ymmärtää. Syötävä on, eikä ostot ulkomailta ole useimmille ja useimmissa tuotteissa vaihtoehto.
Verotuksen oikeudenmukaisuus on yhtä helppo kuin kysymys oikeasta ja väärästä. Pitäisi liittää mukaan myös se miten vero on kierrettävissä. Sikäli varallisuus- ja perintöverot työllistävät kiertoexperttejä ja synnyttävät kateutta, jos osa osaa tehdä pitkäjänteistä verosuunnittelua.
Kiinteistöveron ulottaminen maa- ja metsätalousmaahan kestokummittelee erilaisten neuvottelujen yllä. Verotettava ei karkaa, mutta samalla tapetaan lypsävä lehmä. Kun edes saataisiin puukauppojen pääomavero ohjatuksi metsän sijaintikunnalle, niin ei tarvisi aina valittaa puolen Suomen elävän pääkaupunkiseudun kustannuksella.
Eikös kaikkien verojen tarkoitus ole olla hyödyllisiä? Verotusta ja sen hyöty- ja haittavaikutuksia ei tulisi erottaa siitä, mihin verot päätyvät. Koettu hyöty riippuu usein paljon siitä, kuinka lähelle verotuksen hyödyt osuvat. Esimerkiksi viimeksi mainittu kiinteistövero on todella mielenkiintoinen tapaus tältä osin, samoin suhteessa muihin.
Kulutusverot ovat suurelta osin valtionveroja, kiinteistöverotulot taas jaetaan Suomessa kunnittain. Suomessa kiinteistöverotuloja ei ole korvamerkattu mihinkään, osassa maista on. Esim. amerikassa monin paikoin julkisten koulujen taso riippuu alueen kiinteistöjen arvosta, koska kiinteistöverotulot ovat koulujen rahoituksen keskeinen lähde. Suomessa koulujen käytettävissä olevat rahat eivät riipu alueen kiinteistöjen arvoista, vaan koulut ovat tältä osin tasa-arvoisemmassa asemassa. Kiinteistövero koetaan monilla vaurailla alueilla hyvin hyödyllisenä verona, koska se takaa alueen lapsille hyvän koulun. Suomessa kiinteistövero menee kunnan yhteiskassaan, eikä kukaan miellä sen päätymistä mihinkään erityiseen asiaan, joten sitä pidetään lähinnä haittana.
Tosiasia kuitenkin on se, että pitkällä aikajänteellä korkea rakentamisen ja kiinteistöjen verotus johtaa kiinteistökokojen pysymyiseen pienenä. Ympäristön kannalta tämä voi olla hyväkin asia, mutta asumismukavuuden kannalta tilanne on toinen. Suomessahan on nykyisin länsimaisittain poikkeuksellisen pienet asunnot ja poikkeuksellisen paljon liike- ja toimitilaneliöitä asukasta kohti.
Meillä asuntojen rakentaminen ja niissä asuminen on tehty kalliiksi. Yritysten maksamat neliöt ja myös niiden tilakulut on verotuksellisti tehty huomattavan paljon edullisemmiksi (johtuen esim. ALV:sta, jonka vain kuluttajat maksavat, kuluttajien ja yritysten keskenään erilaisesta energiaverotuksesta ja monesta muusta yksityiskohdasta). Suomen nykyisellä verorakenteella yritysten kannattaa omistaa paljon neliöitä, mutta kotitalousten ei, ja se näkyy voimakkaasti Suomen rakennuskannassa.
Palatakseni haitallisuuslistaan, en kyllä täysin ymmärrä tätä:
”1) Yritys- ja pääomatulojen verottaminen
2) Tuloverot (palkkojen verottaminen)
3) Kulutusverot
4) Kiinteistövero”
Minkä haitan mukaan tämä lista on koitettu tehdä? Mietin tuossa vielä kohtia 1 ja 3. Kohta 3 on yleensä jonkinlainen yrityksen tuotteiden myynnistä perittävä liikevaihtopohjainen vero tai vakiovero, jonka maksaa kuitenkin viime kädessä kuluttaja (ALV tai vaikkapa polttoainevero, alkoholivero tms.). Yritysverossa puolestaan verotetaan verotuslaskennallista tuottoa (joka ei ole sama asia kuin todellinen tuotto yrityksen omistajille, vaan voi olla aika kaukanakin siitä).
Mitä haittaa yritysveroista ja pääomatuloveroista on ja milloin? Eräs merkittävä suomalainen yrittäjä totesi taannoin jotenkin siihen tapaan, että kyllä hän ainakin pyrkii maksimoimaan yhtä lailla voittonsa, on yritys- tai pääomatulovero prosenttiyksikön korkeampi tai matalampi. Yritystoiminnan globaaliin sijoittumiseen se voi hiukan vaikuttaa, mutta oma käsitykseni on se, että vakioprosentilla oleva yritys- ja pääomaverotus ei kovin paljoa loppujen lopuksi vaikuta käytännön toimintaan, vaan enemmänkin siihen, miltä asioita näytätetään papereissa. Eli esim. siihen, mihin veroparatiisiin esim. Apple kirjauttaa liikevoittonsa yritysverotus kyllä vaikuttaa. Mutta käytännön toiminta olisi yritysverotuksesta huolimatta tuollakin yhtiöllä kai aika samanlaista, vaikka yritysverotusrakenne olisi Suomessa vaikkapa 10 prosenttiyksikköä nykyistä alempi. Toiminnat pidetään siellä, missä ne ovat tuottavimpia ja verotus hoidetaan sinne, missä se on edullisinta. Yritysverotus vaikuttaa etenkin monikansallisilla yhtiöillä jälkimmäiseen, mutta nähdäkseni se ei tee yritysverotuksesta haitallista – vaan se tekee verotulojen keräämisestä vaan haastavampaa.
Kysymyshän on siitä, kenen pääomatuloa verotetaan.
Esimerkiksi korkojen ja vuokrien pääomatulovero nousi ihan aidosti, koska niissä ei pääse hyötymään yhteisöveron alennuksesta. Sama koskee metsätuloja ja luovutusvoittoja, jotka voivat olla suuriakin.
Toisaalta yhteisöomistajien ja ulkomaisten omistajien maksama vero laski ihan tuntuvasti. Temppu oli todellisuudessa kaunis kumarrus verokilpailun edessä. Sama linja tullee jatkumaan jollain tavalla, vaikkei se kovin kivaa kyytiä suomalaisille veronmaksajille olekaan.
Tähän pieni motkotus lehtien verotuksesta. Lehdet muistivat pitää ihan hirveää mekkalaa arvonlisäveron muutoksesta. Mutta kun itse olen joutunut maksasmaan lehtitilauksestani jo pitkään täyden alvin, tuo valitus tuntui niin viime vuosituhannen jutulta.
Miksi ihmeessä paperimediaa pitäisi kohdella kevyemmällä verolla kuin digimediaa? Lehdenjakajien työllisyys?
Siirtymäaika voi olla kohtuullisen pitkä. Jos se on pidempi kuin asuntokaupan tai korkojen syklit, niin silloin siirtymä menee lisätuskitta, kunhan nosto tehdään järkevästi.
Nythän kiinteistövero on siinä mielessä huterolla pohjalla, että kiinteistöveroprosentit ovat jo jotenkin järkevällä tasolla, mutta verotusarvot ovat monessa tapauksessa erittäin alhaisia. Verotusarvon määräytymisen muuttaminen taas on kohtuullisen kevyt prosessi, joten koko homma on oikeasti vähän riskialtis.
Niinpä ensimmäinen askel olisi aluksi saada verotusarvot asteittain vastaamaan todellisia arvoja. Sen jälkeen voi lähteä pelaamaan prosenteilla.
Tosin verotusarvonkin kohdalla on kaksi vähän eri määräytymisperustetta. Jos verolla halutaan ohjata maankäyttöä, vero pitää kohdistaa maapohjaan ja rakennusoikeuteen (ts. verotusarvo on tontin ja sillä olevan rakennusoikeuden käypä arvo ilman rakennuksia). Jos veron halutaan olevan varallisuusvero, se pitää kohdistaa myös rakennuksiin.
= = =
Jossain vaiheessa oli kysymys siitä, että jos asunnoilla olisi luovutusvoittovero, niin miten se inflaatiokorjattaisiin. (Huomautan, että sijoitusasuntojen kohdalla vastaus on: ei korjata.) Kävisikö alueellinen rakennuskustannusindeksi? Silloin vero kohdistuisi vain maan arvonnousuun, koska rakennusten arvo poistuisi kuvasta. Rakennuksenhan voi aina tehdä uuden, joten se ei ole sijoitus. Maan arvonnousustahan tässä haluttaisiin verottaa.
(Juu, huono idea silti, mutta tuolla tavalla siitä saisi vähemmän katastrofaalisen huonon.)
Pääomatuloveroa kannetaan nyt kuitenkin aika monesta muusta asiasta kuin osingoista, myyntivoitoista ja vuokrista alkaen. Niiden verotus on kiristynyt, samoin osinkojen verotus tänä vuonna, voitoista on maksettu viime vuonna korkeampi yhtiövero ja osingoista tänä vuonna korotettu pääomatulovero.
Paras olisi ollut mennä kokonaan Viron malliin, eli yhteisövero nollaan (eikös se niin mennyt?) ja osingoille kauttaaltaan kunnollisen korkuinen vero. Liiketoiminnan kasvu voi olla melkoista kärvistelyä jos kirjanpidollinen voitto koostuu lähinnä varaston arvon kasvusta ja siitä kaikesta joutuu kuitenkin ihan yhtä lailla maksamaan veroa.
Eiks tämä perintövero ole aika helppo korvata normaalilla myyntivoittoverolla. Siis ainoastaan käteistä voisi periä verotta. Kuolema olisi aina vähintään virtuaalimyynti, jossa normaalit veroseuraamukset. Esimerkiksi se onko asunto ollut omassa käytössä.
Nykyään vanhuksen omaisuutta ei kannata enää aktiivisesti hoitaa, sillä myyntivoittovero voi olla suurempi kuin perintövero. Arvokiinteistöjen kohdalla tämä vaikutus on etenkin haitallinen, kun niitä kehtaa siirtää aktiivisille asujille vaan ne pääsevät rapistumaan.
Ajatuskatko meistä jommalla kummalla. Jos myynti tehdään ennen tulevan perittävän kuolemaa, niin eihän myyntivoiton vero ole mahdollisesti ”perintöveroa suurempi”, se tulee yksinkertaisesti sen päälle (vai pitäisikö sanoa ”alle”) vielä lisäksi maksettavaksi. (Eli loppuosa siitä, että arvonnousuja ei kannata realisoida rahaksi ennen kuolemaa pitää siis toki paikkansa)
Ode
”Arvonlisävero ei suinkaan ole harmiton. Se on pääosaltaan työn verotusta. Yritys maksaa arvonlisäveroa palkoistaan, koroistaan ja voitostaan (investoinnit on poistettu heti). Tasaverona se luo haitallista verokiilaa palveluissa.”
Tässä on nyt kyllä ajatusvirhe tai ainakin vedetty mutkat suoriksi. Yritys maksaa alvin yrityksen sisällä syntyneestä arvonlisästä, olipa se arvonlisä mitä tahansa. Esimerkiksi jos minä myyn perintönä saamaani hiekkakuopan hiekkaa ja käytän siinä vuokratyövoimaa, maksan alvin myydystä hiekasta, mutta en työvoimasta, koska työvoiman alv on jo maksettu. Sama koskee kaikkia muitakin ostoja, olipa ne investointeja taikka ei.
Ja ulkomaalaisille tuotteille laitetaan sama alv kuin kotimaisille. Jos minun kaupassani vuokratyövoima myy kiinalaisia ja suomalaisia vaatteita, niin yritykseni ei maksa yhtään alvia työvoimasta, mutta niistä vaatteista kyllä maksaa.
Syltty Laskepa nyt uudestaan. Jos sinulla on yritys, jonka liikevaihto = 100 ja ostopanokset ovat 60, arvonlisäys yrityksessäsi on 40, josta maksat arvonlisäveron.
Tuosta 40:stä maksat palkat ja yrityksen lainojen korot. Loppu on voittoa. Maksat siis arvonlisäveron palkoista, koroista ja voitosta.
”Kunta voisi antaa veron lainaksi niin, että se jäisi aikanaan kuolinpesän maksettavaksi perinnöstä. (Sitä rakennusoikeutta voi myös hakemuksesta alentaa.)”
Saa sitä rahaa asuntoa vastaan lainaksi ilman kunnan asiaan puuttumistakin.
Itse pidän vieläkin hyvänä idea että kiinteistön verotusarvo määräisi kiinteistön lunastushinnan, eli verotuksessa saisi itse päättää millä hinnalla kunta saa lunastaa tontin kiinteistöineen, ja kiinteistövero sitten määrättäisiin %-osuutena siitä hinnasta.
Ratkaisisi sekä oikeat hinnat että sen ongelman että nykyään jos kunta haluaa lunastaa tonttisi alihintaan niin sille ei oikein voi mitään.
ALV:in maksaa aina kuluttaja, sen näkee mistä vain kuitista. Muutkin verot maksaa kuluttaja mutta niissä se piilottelu on helpompaa. Pääsääntöisesti mikään vero ei kohdistu yritykseen vaan ne valuvat aina kuluttajan maksettaviksi koska yritys ei generoi rahaa vaan vero vain siirtyy laskutukseen asiakkaan maksettavaksi.
Verotuksen ongelma on se että suomen puusilmäiset poliitikot eivät ole huomanneet että täällä toimii EU:n ansiosta yrityksiä joilla on aivan erilainen verotus.
Kun julkisella taloudella menee huonosti isketään raippaa sekä suomalaiseen yritystoimintaan että loppuasiakkaaseen, (huonosti menohan on väistämätön koska julkinen talous uskoo vakaasti ikuiseen talouskasvuun).
Tuho tulee näin tuplana eli suomalaiset yritykset eivät kuole veroihin vaan myynti siirtyy muualle koska kuluttaja valitsee sen halvimman (kevyemmin ulkomailla verotetun) palvelun, ja valuutta valuu samalla ulkomaille suomen veronkannon piiristä.
No, tätä valumaa on korjattu nyt generoimalla luottoekspansiota pääkaupunkiseudun asuntokuplalla ja hirttämällä ihmiset 30 vuoden velkavankeuteen. Jos kupla puhkeaa valuuttaa ei olekaan markkinoilla vaan kaikki käytännössä romahtaa 90-luvun malliin, nyt tosin ei ole käytettävissä devalvaatiota pelastuksena vaan pitää tehdä ”rakenteellisia uudistuksia”. Ja se ollaan nähty että julkisessa taloudessa uudistustarpeita ei ole eikä tule, joten kansa tullaan kurittamaan totaalisen persauksiseksi ja tulee uusi vaurauden siirto-operaatio ja omaisuuden pakkomyyntiaalto.
Kuluttaja maksaa tavallaan kaiken, myös yritysten sotumaksut, vaikkei sitä näekään kuitista. Kuka verot lopulta maksaa on makuasia ja taloustieteellisen väittely aihe, mutta muodollisesti arvonlisäveron maksaa arvonlisäverovelvollinen yritys.
Jep jep…
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9525701409
Tulehduskipulääkkeitä Suomessa syödään ainakin aivan liikaa. En näe tätä mitenkään verotuen arvoisena toimintana.
Perintöveron alarajaa soisi korotettavan nykyisestä maltillisesti, johnkin 50 000 euron tasolle.
Pienmimmät pääomatulot olisi myös selkeätä jättää verottamatta. Raja voisi olla vaikka 2 400 euroa/vuosi. Se yksinkertaisi ja halventaisi verottamista eikä loisi mitään rikasta superluokkaa. Lähinnä se loisi vaihtoehdon omaan asuntoon sijoittamiselle.
Ruotsin luovutusvoittovero on aika raaka ja Suomessa se tuhoaisi koko asuntomarkkinan. Edelleenkään maassa ei ole sellaisia pääomia, joilla olisi intoa omistaa masiivisesti n 1 – 3% vuosituotolla asuntoja.
Kirjoen ja lehtien alv 10% on kunten sanoit ehkä ainoa perusteltu kannustevero. Miksi e-kirjoja verotetaan 24% verran lienee jokin rangasitus, jolla estetään suomalaisen sähköisen kustantamisen kehittymistä erittäin tehokkaasti.
Yksinertainen verojärjetelmä on kaikkien etu. Mielummin yrityksiä kannattaa verotta Viron tyyliin osinkojen maksamisesta kuin kasvamisesta.
Miten Vihreä puolue tämän hyväksyy onkin toinen asia. Valitettavasti osa lipputanee äärivasemmiston GUE/NGL linjoilla, jossa kaikki olsivat kunnalla töissä.
”Arvonlisävero ei suinkaan ole harmiton. Se on pääosaltaan työn verotusta. Yritys maksaa arvonlisäveroa palkoistaan, koroistaan ja voitostaan (investoinnit on poistettu heti.”
Terveysalan yrityksille arvonlisävero on haitallista myös investointien osalta; poistoja ei voi tehdä, koska toiminta on arvonlisäverotonta.
Kiinteistövero on vero, joka kohdistuu johonkin kiinteään, mikä jollakulla on, vaan ei ehkä kaikilla. Se on jossain määrin myös aika samankaltainen kuin esimerkiksi vero, jota historian kirjoissa kerrotaan perityn esimerkiksi parrasta. Kiinteistöstä ei ole kuitenkaan yhtä helppoa päästä eroon kuin parrasta.
Kiinteistön tuotosta maksetaan ihan muita veroja (jos maksetaan), mutta tästä syystä kiinteistövero onkin juuri kummallinen. Sen maksu on rahoitettava ihan erikseen, vaikka kiinteistö ei edes tuottaisi tuloa. Joku on ehdottanut lainan ottoa kiinteistöveron maksamiseksi! Joku toinen taas kiinteistön myyntiä! Mielestäni tämä ei olisi aina, siis kaikissa tapauksissa kovin oikeudenmukaista. On siis pakko olla muitakin tuloja, tai varallisuutta, jo(i)sta pitäisi luopua, jotta olisi varaa pitää kiinteistöä ja maksaa kiinteistöveroa.
Hallinnolla, virkamiehillä ja verottajalla voi olla erinäisiä pyrkimyksiä päästä määräilemään paitsi kunnan maista, myös yksityisten kiinteistönomistajien maista. Onko tämä oikeus kaikin puolin hyvä asia? Ei välttämättä aina. Yhteiskunnassa pitäisi sallia vapautta ja vastuuta. En sijoittaisi kiinteistöveroa listan neljän eri veron vähiten haitallisimpaan päähän (sijalle 4).
Kiinteistöjä voi omistaa tai olla omistamatta. Toisin kuin parrat, on kiinteistöjä olemassa rajallinen määrä. Kun kiinteistö on yhden omistuksessa, se on toisilta pois. Sen sijaan parran voit kasvattaa, vaikka naapurillakin olisi parta. Kyllä OS:n lista on ihan patevä.
Japanihan korotti ALVia. Se on nyt 8%, ennen 5%. Tuntuu hyvältä mallilta.
Onko tuo kovin pätevää. Jos vaihtaa kiinteistön tilalle osuuden yritystoiminnasta? Eikö kiinteistöveroa vastaisi tarkimmin henkilövero?
Ruotsissa asuntolainojen maksuajat saattavat olla yli 100 vuotta. Tälläinen hyvin vähäinen pakollinen lyhennys on matalien korkojen aikana ollut myös keskeinen tekijä asuntomarkkinoiden ylikuumenemiseen Ruotsissa.
Ruotsin ongelma on asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen. Suomen ongelma taas puuttuva talouskasvu.
Eräs ruotsalainen pankkimies ehdotti asuntolaina-aikojen pidentämistä mahdollisuudeksi stimuloida Suomen taloutta. Ei tuo täysin huonolta kuulosta. Kaavoitettua maata ja rakennuskapasiteettiä vaan pitäisi olla riittävästi tarjolla, jotta tuo stimulaatio ei menisi vain asuntohintojen inflatoimiseen niinkuin Ruotsissa kävi.
Toisaalta Vartiainen oli huolissaan tuollaisen stimulaation aiheuttamasta vaikutuksesta vaihtotaseeseen. Voisi kuitenkin pidemmän päälle olla parempi stimuloida yksityistä (kesto)kulutuskysyntää verrattuna siihen, että nyt yritetään stimuloida taloutta myymällä hyvin tuottavaa valtion omaisuutta valtion juoksevien menojen katteeksi.
Suomen kotitalouksien varallisuus nimittäin lisääntyisi ja työvoiman kohtaanto-ongelma helpottuisi, jos asuntoja ja infraa rakennettaisiin tuon stimulaation vaikutuksesta enemmän kasvukeskuksiin. Tällöin BKT kasvaisi ja julkisen talouden vajeen hoitaminen helpottuisi.
Olen samaa kieltä, että kokonaisveroastetta pitää laskea. Yhteiskuntamme ei ole enää terveellä pohjalla. Kun reilut 70 % yhteiskunnan menoista on sosiaali- ja terveydenhuollon menoja (kolmas merkittävä on koulutus) ymmärtää jokainen mistä leikkaukset on tehtävä. En usko, että kolmanneksen supistus esimerkiksi sosiaalimenoissa, tarkoittaisi kolmanneksen huonompaa sosiaaliturvaa. Osin jopa päin vastoin.
Silti kannattaa miettiä myös verotuksen rakennetta. Kaikista suurimmista idioottimaisuuksista kannattaa luopua rivakasti. Näiksi voi laskea perintöveron lisäksi muutenkin kohtuuttoman korkean pääomaverotuksen sekä erilaiset hölmöt pisteverot: autot, alkoholi, polttoaineet, sokeri jne.
Tasainen kattava verotus on tärkeää. Esimerkiksi itse hyödyn paljon elintarvikkeiden matalammasta arvonlisäverokannasta, koska ostan paljon kallista kotimaista luomua ja ulkolaisia laatuelintarvikkeita. Taloudellisessa mielessä en pidä sitä kuitenkaan kovin järkevänä. Tuloveron osalta kannattaa harkita tasaveroa, koska sillä tuotaan yehokkaasti kaikkein pienituloisimpien ostovoimaa.
”Tasaverona se (alv) luo haitallista verokiilaa palveluissa. Juuri tämän takia uudistus, jossa verokannat tasattaisiin ja palvelujen arvonlisävero samalla laskisi, olisi hyvä.”
Verokantojen tasaaminen ei suinkaan johtaisi kaikkien palveluiden osalta niiden nykyisen alv:n alenemiseen. Tässä pari poikkeusta sääntöön:
Ravintoloiden ruokapalvelujen osalta alv:n nosto nykyisestä 14 %:sta 22 %:iin merkitsisi 7,0 %:n korotuspainetta myyntihintoihin. Niiden kysynnän ollessa suurin piirtein yksikköjoustavaa vähenisi noiden palvelujen volyymi ja työllisyys jokseenkin saman verran.
Majoituspalveluissa alv:n nosto tämänhetkisestä 10 %:sta 22 %:iin johtaisi 10,9 %:n hinnankorotuspaineeseen. Se iskisi paitsi kotimaiseen kysyntään myös (toisin kuin tavaroiden viennissä) matkailupalveluiden vientiin. Majoituskysyntä on lähes 30 %:sesti vientikysyntää (= ulkomaalaisten yöpymistä Suomen majoitusliikkeissä).
Majoitus- ja ruokapalveluiden alv:n nosto 22 %:iin merkitsisi Suomen nousua EU-maiden kireimmin verotettujen maiden joukkoon.
Tuolla maatalouden keskustelupalstalla oli hyvä esitys veromalliksi: aina kun raha siirtyy yrityksen tililtä yksityiselle tilille, sitä verotetaan. Muut verot pois.
Tuloerokeskustelussa lienee Suomessa syytä unohtaa. Vaikka julkisen sektorin palkkoja pitäisi tasa-arvon lisäämiseksi pudottaa vähintään 10%, yksityisellä puolella palkkasummaa on pudotettu jo reippaammin.
Vihreille keskiluokkaisuminen näkyy koko ajan kauheana peikkona. odelle onneksi ehkä vähiten.
Nokia ja muutama muu yritys tekivät 20 vuoden aikana muutamasta kymmenestä tuhannesta ihmisestä varakkaita. Ei ehkä kansainvälisesti mitenkään rikkaita, mutta omakotitalon ja mökin sekä säästöjen verran varakkaita.
Luultavasti tämä rikastuminen ja tuloerojen kasvu on ollut tasa-arvoisin ilmiö Suomessa kautta aikojen.
Köyhistä tai keskiluokkaista oloista tuleelle, palkkatuloja saavalle ihmiselle enää koskaan ei tule vastaavaa mahdollisuutta vaurastua.
Se on merkittävä asia muuten varsin pääomaköyhässä maassamme.
Verotuskeskstelu tuntu Vihreissä painottuvan siihen miten moinen mahdollisimman tehokkaasti estettäisiin eikä miten se voisi onnistua uudelleen. Ei SDP tai Kokoomus sen enempää asiaa edistä, mikä onkin talouspolitiikan tragedia.
Nyt tuloerot pienenevät nopeasti, miksi onnellisuus ei lisäänny?
Olen nähnyt näitä haitallisuuslistauksia aikaisemminkin, mutta ei sovi unohtaa, että työtulojen verotus ja arvonlisävero ovat kaksi ylivoimaisesti tuottoisinta verolajia valtion budjetin tulopuolella ja niitä on vaikea korvata millään muulla.
Ns. kaikkein haitallisimmassa luokassa olevat pääomatuloverot kytkeytyvät työtulojen veroihin sikäli, että jos varakkailla on mahdollisuus siirtää työtulojaan helposti pääomatuloiksi, se rei’ittää veropohjaa ja luo paineita työtulojen verojen progression lieventämiselle, vaikkei tällaiselle olisi muita sosiaalisia tai työvoimapoliittisia perusteita.
Valtion tulojen vähenemisen ja velkaantumisen taittamisen todennäköisesti myöhemmin aiheuttama koulutuksen ja terveydenhoidon maksujen kohoaminen ja vanhempainetuuksien leikkaaminen koettelisivat varsin pahasti keskiluokkaa.
Juu, asunnoton ei maksa kiinteistöveroa. Muut maksavat.
Kiinteistöveron yksi hyvä puoli on sen kiertämisen vaikeus. Sitä ei oikein voi kiertää, koska kiinteistöä ei voi raahata maasta pois. Vaikka henkilö eläisi pimeässä setelitaloudessa, kiinteistövero on maksettava.
Haluaisitko kertoa mekanismin, jolla alkoholiveron poistaminen olisi yhteiskunnallisesti hyödyllistä?
Pidän ajatuksesta. Jos sen saisi uskottavien eurojen kera, voisin jopa kannattaa sitä.
Mutta jos sitä ei saa eurojen kera, se on ajatuksena yhtä realistinen kuin Rinteen Antin tarinat.
Valitettavasti asuntoihin käytettävissä olevan rahan ja asuntojen rakentamisen välillä ei ole isoa korrelaatiota etenkään kasvukeskuksissa. Pikemmin on niin, että hinnat seuraavat rahan saatavuutta, ja tuloihin nähden korkeilla asuntojen hinnoilla on paljon miinuspuolia.
Tämän vuoksi korkovähennyksen poistaminen, lainansaannin kiristäminen ja kiinteistöveron tiukentaminen ovat pitkällä aikavälillä yksityisten henkilöiden taloutta tasapainottavia tekijöitä ja vähentävät asuntoihin liittyviä riskejä.
Ekonomistit voi osittaa ehka prosentein 80-20 tai 90-10, missä siis vähemmistö on ”ideologisia toimijoita”, lahkolaissaarnaajiin verrattavaa porukkaa.
Mutta loput eli kirkas enemmistö on suorastaan liikuttavan yksimielinen siitä, mitä muutoksia pitäisi tehdä, ja toisaalta siitä, mitä ei ainakaan kannata tehdä.
Miksi tieteellinen viisaus ei kuitenkaan välity käytännön toimiksi ? Olisiko yksi syy poliittinen järjestelmämme ? Kerrotko Ode sen neljän, viiden tai kuuden puolueen hallituksen, joka saa kurssia reivattua oikeaan suuntaan.
Ehkä maassamme kannattaisi kokeilla länsinaapurin tekniikkaa. Joukko puolueita ilmoittaa ennen eduskuntavaaleja, että mikäli saadaan yhdessä enemmistö, tulemme toteuttamaan ohjelmaa X.
Olisi noin vuosi aikaa seuraaviin vaaleihin. Miten on ?
Lipponen I ja II
Kolmeen kertaan, ei vain kahten kertaan. Unohdat sujuvasti typerän perintöveron, jonka ainoa peruste on sairas kateus. 🙁
Toimiva pääomaverotus voidaan tehdä kahdella tavalla: 1) eurooppalaisittain verottamalla voitosta kohtuullisesti tai 2) amerikkalaisittain verottamalla vain sukupolvenvaihdosta. Ensimmäisessä tavassa tavoitteena on kerätä maahan yksityistä pääomaa, joka on eliehto ja toisessa luotetaan että pääomaa on riittävästi ja jokainen tehköön rikkautensa itse.
Itse pidän ensin mainittua tapaa parempana, koska se mm. luo vähän tasa-arvoisemman yhteiskunnan.
Suomalainen tapa verottaa perinnöstä ja verottaa yrityksiä liikaa muutenkin, on epäterve. Terveet yritykset myydään ja ostaja on usein ulkomailta. Se johtaa meidät lopulta tytäryhtiötaloudeksi, jonka päätöksiä ei tehdä Arkadianmäellä vaan amerikkalaisten eläkeyhtiöiden hallituksissa.
Miten niin ”se on toisilta pois”? Onko se kenties ollut heillä aiemmin? ”Toisethan” voivat hankkia omat kiinteistönsä muualta, seuraavaksi parhaalta alueelta, missä tarjontaa on, elleivät sitten tee riittävän hyvää tarjousta ”rajalliseen määrään” kuuluvasta kiinteistöstä, tai sen osasta, kannaltaan tarpeellista tarjontaa herättääkseen. (Vero-) kannustimien tulisi kaiketi olla positiivisia, jotta maamme houkuttelevuus ja kilpailukyky kasvaisivat.
Ohjaavia veroja, joihin Osmo viittasi kannattaisi ehkä pohtia enemmänkin. Tarkoitus ei kuitenkaan liene karkottaa kansalaisia muihin maihin. Parhaimmillaan voisivat esim. ’ylellisyysverot’ olla sellaisia, joita osa verovelvollisista maksaisi ilomielin(?). Maksetaanhan maassamme veroa jopa arvonimistä. Yksin partaverosta ei tosin liene kiinteistöveron tuottojen korvaajaksi.
Haittaverojen osalta tulee mieleen ajatus, onko oikein, että voi/saa aiheuttaa (muille) haittaa, kunhan vain siitä veron maksaa? Mielestäni tämä on ainakin jossain määrin kyseenalaista, ellei sitten yhteiskunta käytä veron tuottoa haittojen (mm. melu ja päästöt) minimointiin.
Mihin muuten perustuu väite kiinteistöveron vähäisestä haitallisuudesta? Ovatko kaikki suorat ja epäsuorat haitat, sekä niiden suuruudet (kenen kannalta) listattu jossain eri veromuotojen osalta?
Jos maamme verotusta ei koeta oikeudenmukaiseksi (maksukyvyn mukaan), on se mielestäni hyvinkin haitallista, jopa haitallisempaa kuin tuloverotus, joka kuitenkin perustuu tulovirtaan, josta taas maksukyky merkittävässä määrin riippuu. Yritys tai yksittäinen henkilökin voi hankkia kiinteistön, tai pitää sitä hallussaan, esim. tulevia tarpeitaan silmälläpitäen (jälkipolvet tai laajennukset mukaanlukien). Miksi ihmeessä verotuksella pitäisi kajota mm. tällaisiin omistuksiin, tai ylipäätään omistuksiin.
Yritysveron ja pääomaveron haitat ymmärrän, sillä yrityksistä ja yrittämisestä on yhteiskunnalle enimmäkseen hyötyä. Yrityksen voi lähes jokainen perustaa (ja pyrkiä sitä kasvattamaan) oli sitten partaa tai ei.
Entä pitäisikö sitten kulutusta verottaa (listan nro 3) enemmän tai vähemmän? Voitaisiinko edes turhaa kulutusta yrittää hillitä verotuksella? Ajatus herättää kysymyksen, mitä on turha (ja kenen kannalta turha) kulutus? Vastaus ei liene aina yksinkertainen, jos pyritään hyvään hallintoon ja oikeudenmukaisuuteen.
Saneerattuna viisikymppisenä, joka ei koskaan enää tule saamaan töitä, toimeentuloa tai kohtuullista eläkettä edes, olen nyt tutkaillut maailmaa vuoden verran. Uusin silmin.
It seems that this country has nothing to offer to me. But, luckily, there’s another world out there, a world where you can do business outside Finland.
Taxes? Hah!
Niitä sanotaan työpaikoiksi. Ne mahdollistavat mm. sosiaalietuuksian maksamiset.
Jos alkoholiveron ja ikärajan lasku tarkoittaisi ongelmien räjähtämistä käsiin, olisivat Saksa ja Ranska romahtaneet jo ajat sitten. Verotus normaali tasolla ja ikäraja 16 vuotta.
Suomessa on muutama ”auktoriteetti”, jotka jauhavat vuodesta toiseen samaa roskaa. Säästöjä syntyy myös esimerkiksi THL:n saneerauksesta. Siellä on ihan elinkelpoisia toimintoja, mutta aika paljon turhaa, jopa vahingollista.
Pelkästään vain vahingollisten asumistukien poistaminen (sekä vuokra- että omistusasuminen) on ulkomuistista pari miljardia euroa. Ongelma eivät ole eurot, vaan STM:n kulttuuri ja asenne. Ministeriö pitää muokata täsin uuteen uskoon ja sinne pitää palkata edes muutama ammattilainen, joilla on jonkinlainen käsitys rahasta.
Itse unohdat sujuvasti tämän aivan äskettäisen kommenttini.
a. On oikein, että kunkin taloudellinen asema määräytyy oman toiminnan perusteella.
b. On oikein, että taloudellinen asema määräytyy sen mukaan, kenen jälkeläiseksi sattuu syntymään.
Jos kannattaa vaihtoehtoa b, silloin poistetaan perintövero ja syntynyt aukko valtion tuloihin katetaan korottamalla työn verotusta.
Jos kannattaa vaihtoehtoa a, perintövero voisi olla nykyistä suurempi ja kertyneillä tuloilla voidaan alentaa työn verotusta.
Voi joku tehdä valintoja näiden kahden välillä kateuden tai jonkun muunkin emootion perusteella. Osa ehkä näkee sitten yleisiä syitä ja seurauksia…
Miten sinä olet valinnut omasi, Kalle ?
Jonka europäätöksen seurauksena nykyinen lama voitaa jo kestoltaan sen 90-luvun alun version.
Olet oikeassa, se arvonlisä johon viittasin, kuuluu tuohon voittoon enkä huomannt ajatella sitä.
Mutta eikö se nyt niin ole, että tuotannolliset panokset jaetaan käytännössä työvoimaan ja pääomaan, joka taas muodostuu siihen uhratusta työvoimasta, korosta ja voitosta? Eli alv iskee tasaisesti kaikkeen taloudelliseen toimintaan joka tuottaa arvonlisää, en ymmmärrä miten sitä voi perustella sillä että se osuu erityisesti työvoimaan. Ellei sitten halua korottaa ei-taloudelliseen toimintaan liittyviä veroja.
Mutta painotan edelleen sitä, että alv verottaa nimenomaan sitä arvonlisää ja ne ostojen arvonlisät on verotettu niissä yrityksissä, joissa kyseisten ostettujen hyödykkeiden arvonlisäykset ovat syntyneet. Ja alv maksetaan myös ulkomailla syntyneestä arvonlisästä eli tuomalla tuotteita ei voi välttää arvonlisäveroa, mutta suomalaiset tuloverot kyllä voi.
Mitä ihmeen järkeä on laskea alvia, jos voi laskea suoraan tuloveroja ja veroluonteisia työnantajamaksuja? Palveluiden verokiilahan tippuu kaikkein parhaiten laskemalla tuloveroja.
Arvonlisävero kohdist6uu korostetusti työvoimaan, koska yleensä yrityksissä palkkakustannukset ovat suurempia kuin yrityksen voitto ja sen lainoistaan maksamat korot.
Miksi esimerkiksi aina otetaan Saksa ja Ranska, miksei vaikkapa Venäjä? Ja ainakin Ranskassa on paljon enemmmän maksakirroosia kuin Suomessa.
Minun mielestäni alkoholiveron lasku voidaan kyllä tehdä, mutta silloin on mentävä paljo laajemmin aiheuttaja-maksaa-systeemiin, koska alkoholista muille kuin juojalleen lankeavat suorat ja epäsuorat kustannukset ovat niin korkeita. Esimerrkiksi 1. sairaspäivän palkattomuus, kunnon tasokorotus viikonlopun tk-maksuihin, kylmästi jätetään hoitamatta jos ei ole sairasvakuutusta jne.
Mitä jos tehtäisiin niin, että alennetaan palkkaveron asteikkoa roimasti kautta linjan ja laitetaan työlle arvonlisävero. Näin työ saadaan neutraalimmaksi arvonlisäveron korotuksille.
Matalapalkkaisille earned income tax credit, jotta saadaan tilanne neutraaliksi. Näin työ ei kärsisi massiivisesta tuplaverotuksesta niinkuin nyt.
Anteeksi, mutta työn arvonlisävero ei tuottaisi mitään, jos palkanmaksajana on yritys, koska yritys on jo arvonlisäverovelvollinen ja vähentää siis omasta arvonlisäverostaan palkkoihin sisältyvän arvonlisäveron.
Tupakkiaskin takakanteen tehty laskelma, täydennyksenä edelliseen.
Oletetaan että ALV on 25% (massiivinen, oikeasti pitäisi ottaa 3/5 pois, mutta oletetaan nyt hetken) Valtion palkkavero pois ja ALV palkasta tilalle. Kunnallisvero entiselleen.
Perustulo tai earned income tax credit sen suuruiseksi että verotus näyttää käteenjäävänä tulona samalta kuin nyt ==> profit.
Kysymys oli tarkoitettu nimimerkille Kalle, mutta tuli tässä mieleen eräs asia mieleen:
Missä määrin uskoisitte yrittäjän toimintaan, eli yrittämiseen ja ponnisteluihin, vaikuttavan asianomaisen halun parantaa omaa ja jälkeläistensä (perheen) asemaa niin taloudellisessa mielessä kuin talouden tuoman yhteiskunnallisen aseman mielessä? Motivoisiko se yrittämään, jos tietäisi, että yritys on pakko lyödä lihoiksi 1.-N:nnen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä?
En usko, että kukaan yrittäjä rakentaa yritystään suvun ”mustia lampaita”, laiskureita tai yritystoimintaan kykenemättömiä jälkeläisiä varten. Tuskinpa viimeksimainitut edes mitään enemmistöä muodostavat, vaikka joukkoon joku joskus mahtuisikin. Tuo vaihtoehto a tulee kyllä aika pian yrityksen perikatoon saattajille eteen, vaikka vaihtoehto b olisikin valittu ensin.
No minun mielestäni ajattelussasi on romantiikkaa. Menestys työelämässä menestyy paljon perittyyn asemaan eli perimään. Jos on esimerkiksi hyvällä treveydellä oleva henkilö Juhana Vartian(miten kirjoitettiinkaan nimi) ulkonäöllä, on menestys liike-elämässä aika varmaa.
Siksi itse kannatan perinnön jättämisen oikeutta. Jos perintöjä ei olisi, olisi perinnöllinen eriarvoisuus suurempaa mitä se on nyt.
Mutta jossain määrin hankala sanoa, onko nykyisen tasoinen perintövero ongelma vai ei.
Voisiko verohallinto alkaa tarjoamaan freelancereille (ja miksei työttömillekin) henkilökohtaista laskutustilinumeroa, joka ottaisi kaikista myynneistä verot ja kaikki pakolliset maksut pois, jonka jälkeen loput palaisi freelancerin omalle käyttötilille? Kaikki olisi reaaliaikaista eikä tarvittaisi veroilmoitusta eikä kirjanpitoa, koska kaikki tuli jo kirjattua sähköisesti. Tieto tapahtumasta kirjautuisi reaaliaikaisesti myös Kelaan, ja vaikuttaisi sieltä maksettaviin työttömyys-, asumis- ja toimeentulotukiin.
Sou? Tuloverot ne vasta iskeekin työvoimaan.
Kuvitelkaapa seuraava tilanne. Missi etenee ulkonäön avulla esuskuntaa ja on siellä pari kautta. Tämän jälkeen nautitaan eläkkeestä 4000€/kk.
Kuinka monta sijoituskämpää pitäisi omistaa Helsingistä 4000E/kk bruttotuloon? Pitäisikö ulkonäköä alkaa verottamaan partaveron tapaan? Onko perintövero kuinka hyvä tasaamaan eroja, kun erot elämässä johtuvat perimästä?
Kansanedustajan sopeutumiseläke kahden kauden jälkeen on 32 % kansanedeustajan palkasta ilman kulukorvauksia, ei lähelläkään neljää tonnia. Lisäksi järjestelmästä ollaan luopumzsssa, niin kuin pitääkin.
Tuloverosta vielä. Vaikka tuloerot perustuvat pitkälle lahjakkuuseroihin, niin tulovero on silti aika myrkyllinen vero. Monessa asiantuntija-ammatissa joutuu uhraamaan muun elämänsä työn alta, vaikka olisi lahjakas.
Päivähoitomaksujen porrastus pitäisi saada käyttäjäystävälliseksi, eli automaattiseksi. Koko laskutuksen voisi ohjelmoida verojärjestelmään, tarvittaisiin vain linkki kummankin huoltajan verolaskentaan (joka voi olla automaattinen, valtio kun tietää ketkä ovat naimisissa). Valtion verojärjestlmä voisi toimia läpilaskuttajana kuten on kunnallisverojenkin suhteen.
Nykytilanne on todella työllistävä kunnan byrokraattien kannalta kuten myös asiakkaan kannalta. Esimerkkitapauksessa tulot muuttuvat kuukausittain yliopistolla kun välillä käy väitöskirjaa palkattomalla vapaalla väsäämässä ja sitten on vielä mahdolliset pääomatulot päälle. Tulojen määrittelyä ei pitäisi tehdä kuukausittain vaan koko vuodelta kerralla.
Lisäksi nykyjärjestelmä aiheuttaa virheitä esimerkiksi odottaessa 90% työttömyyskorvausta ja saadessaan kolmen kuukauden kassapäätösjonojen jälkeen 60% on joko esiintynyt nollatuloisena monta kuukautta tai sitten maksanut turhaan liikaa – eikä rahaa takaisin saa.
Nimim. kokemusta on.
Matti Meikäläinen paiskii ylimääräisiä töitä tehden asiakkaalle palveluksia, joista tämä maksaa mielellään 100 euroa. Sivukulujen ja verojen jälkeen Matille jää käteen 30 euroa, jotka hän kuluttaa itse.
Maija tekee saman mutta antaakin lapsensa, äitinsä, köyhän sisarensa tai vieraan lähimmäisen kuluttaa nuo 30 euroa. Valtio rankaisee tätä lahja- tai perintöverolla. Miksi on niin paljon epäeettisempää työskennellä toisen hyväksi kuin itsen, että siitä pitää periä vieläkin korkeampaa haittaveroa kuin tuo 70 % tms.? Eivätkö ihmiset saa päättää itse?
Jos rikkauksia halutaan verottaa, palautetaan varallisuusvero tai vastaava, se on tasapuolisempaa kuin tuollaiset varainsiirtoverot.
Samasta syystä ei pitäisi verottaa sitäkään, kun yritys jakaa osinkoja ja omistaja investoi ne sitten toiseen yritykseen, sekin parantaa talouden tehokkuutta. Osinkovero on aivan samalla tavalla haitallista kuin asuntokaupan leimaverot: ei transaktioita pitäisi verottaa vaan pääomia (varallisuusvero), voittoja (yhteisövero), kulutusta (alv) tms. Ihmiset valitkoot niin kuin haluavat, ja valtio kohdelkoon kaikkia samalla tavoin.
En ole ollenkaan varma, että luopuminen kansanedustajien eläkkeestä on mitenkään järkevää veronmaksajan kannalta. Se pakottaa pienipalkkaisista töistä eduskuntaan ponnistaneet riviedustajat populistisiin ratkaisuihin heidän pelätessä putoamista ja elintason menettämistä. Vaikeiden ja välttämättömien ratkaisujen saaminen läpi hankaloituu entisestään. 🙁
Kokonaisuuden kannalta kansanedustajien palkat tai heidän eläkkeensä eivät vaikuta valtiontaloudessa suuntaan tai toiseen. Itse asiassa kansanedustajien palkan reipas korottaminen parantaisi rekrytointimahdollisuuksia 😉 , koska edustajan työ muuttuisi useammalle kärkiosaajalle taloudellisesti mahdolliseksi vaihtoehdoksi. Nyt palkkaero esimerkiksi pankkimaailman ja teollisuuden keskijohtoon on aivan liian suuri.
Maksakirroosin osalta olet oikeassa, mutta muuten alkoholin aiheuttamia kustannuksia liioitellaan tarkoitushakuisesti. Sen sijaan olen kyllä ihan samaa mieltä terveydenhoidon kustannusvastaavuuden lisäämisestä juuri esittämilläsi keinoilla.
Ongelmanasettelusi on väärin. Et hahmota koko yksityisvarallisuuden merkitystä yhteiskunnan toimintaan. Yksityinen pääoma pyörittää yhteiskuntaa ja luo hyvinvoinnin. Tärkeää on, että on olemassa yksityistä rahaa.
Pääomaverotus voidaan hoitaa kahdella tavalla järkevästi:
1) eurooppalaisittain verottamalla pääoman tuottoa tasaisesti, mutta sukupolvenvaihdokset ovat verottomia tai
2) amerikkalaisittain pitämällä pääomaverotuksen lähellä nollaa, mutta verottamalla raskaasti sukupolvenvaihdoksia.
Amerikkalinen tapa nostaa ja hävittää yrityksiä nopeasti ja vaatii myös eurooppalaisia joustavammat työmarkkinat. Mm. markkinoilla on oltava saatavissa joustavasti merkittävä määrä pienipalkkaista työvoimaa nopeasti kasvaviin yrityksiin. Yrityksillä tulee olla suhteessa paljon eurooppalisia kilpailijoita enemmän pääomaa kasvuun. Eurooppalainen tapa luo ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä hyvinvointiin.
Suomalainen käytäntö, jossa verotetaan sekä että on yhteiskunnan kannalta vahingollinen. Itse kannatan eurooppalaista käytäntöä, koska se pitää tuloerot hieman pienempinä ja mahdollistaa jonkinasteisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon, mutta olen valmis myös amerikkalaiseen tapaan hoitaa asioita. Kyse on valinnoista. Nykyisellä tiellä emme voi jatkaa, meistä tulee ulkomaisten tahojen omsitama tytäryhtiötalous, jonka päätökset tehdään New Yorkissa, Shanghaissa ja Pietarissa.
Eihän ideana ole se, että työn arvonlisävero tuottaa verotuloja, vaan se, että työn arvonlisävero estää verojen kertaantumisen arvoketjussa jossa tehdään työtä!!!
Nythän jos maksan 1000 euroa (brutto) työkustannuksia, niin pääsen nollelle vasta hinnalla jossa työn kustannuksiin lisätään vero. Jos tuossa brutossa on jo ALV, niin saan vähentää sentään sen.
ALV *ei* ole neutraali, vaan iskee palkkakustannukseen voimakkaammin kuin muihin kustannuksiin. Palkkakustannusten verot kertaantuvat aivan kohtuuttomasti.
Laajaan kokonaisuuteen vain muutama kommentti:
1. Meillä ei riittävästi problematisoida ansiosidonnaiseen turvaan liittyvien lakisääteisten maksujen veroluonnetta. Tosiasia on, että keskimääräisen palkansaajan tuottamasta arvonlisästä koituu enemmän näitä maksuja itselle kuin varsinaisia tuloveroja. Vastaava arvonlisä yritystulona tuottaa kunnalle ja valtiolle enemmän yhteiseen laariin. Onko yksikään poliitikko koskaan avannut suutaan tästä aiheesta? Ei – kakskantaan.
2. Haittaverot ovat kiehtovia ohjausvälineitä mutta vaarallisia: erityisesti vihreillä on näihin viehtymys mutta markkinat ovat niin fluidit että tavoite pakenee helposti käsistä tai kääntyy irvikuvakseen. Kannatan yksinkertaisia perusveroja hiilisisällön, sokerin ja alkoholin määrän tai muun vastaavan perusteen mukaan, mutta jo nykyinen energiaverotuksemme yhdistettynä tukiin on täysin käsittämätön ja hallitsematon kokonaisuus.
3. Pääomaverotuksessa tulisi voida palata siihen neutraliteettiin mikä vallitsi 1990-luvulla.
4. Veronvälttämiseksi tehdyt erilaiset kuorisijoitukset olisi estettävä, ne hyödyttävät ensisijaisesti lobbausvoimaisia palveluntarjoajia.
5. Mukava että Osmokin ymmärtää alennetun alv:n harhan. Pääministeri Vanhanen harhautti koko yhteiskuntaa ruoan alv:n perusteluissa ja ilmeisesti tempustaan ansioituneena harhauttaa nyt edelleen ammatikseen toisessa tehtävässä perintöveroasiassa.
Mitäs Osmo pitäisi ideasta, että muutetaan tulovero kulutusveron malliseksi esim. joko jonkinlaisen säästämisvähennyksen tai normaalituoton verottomuuden avulla?
” Perintövero on korvattu luovutusvoiton verolla, eli perinnöstä joutuu maksamaan veroa, kun omaisuuden myy.”
Onko muuten olemassa maata, jossa ei olisi joko perintö- tai luovutusvoittoveroa? Luin Jungenrin blogin aiheesta, ja ilmeisesti RKP luo tilanteesta aika eri kuvan, mitä tilanne todellisuudessa olisi. Perintöverohan ei laskisi, vaan monen kohdalla se nousisi.
Täsmälleen samaa mieltä. Asunnon vaihtamiseen liittyy jo muutenkin lisäkuluja (asuntovälittäjän maksut, mahdollisesti uuden asuntolainan hankintaan liittyvät maksut, muuttokulut). On aika typerää, että vielä valtio verottaa tätä. Paljon parempi olisi verottaa yleisesti asumista (vaikka niillä kiinteistöveroilla), eikä kohdistaa asumisen verottamista muuttamisen verottamiseen.
Jos varainsiirtoverotus halutaan muuten säilyttää (en tiedä, mitä olisivat ne muut tapaukset, joissa siinä olisi mitään järkeä, esim. pörssiosakkeita saa ostaa ilman tämän veron maksamista), niin siihen voitaisiin ainakin tehdä jonkinlainen poikkeus oman asunnon kohdalle.
Perintöveroa ajatellen voi tuon kysymyksen muotoilla myös hieman toisin:
a) On oikein, että ihminen saa käyttää työpanoksensa (tai muun taloudellisen toimintansa) vain itsensä hyväksi
b) On oikein, että ihminen saa tinkiä omasta taloudellisesta hyvinvoinnistaan ja käyttää osan ponnisteluistaan joidenkin muiden (=perilliset) hyvinvoinniksi.
Sanoisin, että jälkimmäinen kuulostaa jopa epäitsekkäämmältä ja siten sellaiselta, johon yhteiskunnan kannattaisi kannustaa ihmisiä. Yhteiskunnallehan on aina hyväksi, että ihmiset itse ilman mitään pakkoa toimivat toistensa hyväksi. Tai vähimmillään ei yhteiskunnalla pitäisi olla mitään sitä vastaan, että joku tekee niin. Sinun kysymystavallasi taas a vaikuttaa intuitiivisesti oikeammalta.
Sinällään siis mielenkiintoista, että samaan moraalidilemmaan on mahdollista muotoilla kaksi kysymystä, joiden intuitiivisesti oikealta tuntuvat vastaukset näyttävät olevan päinvastaiset.
Se, mitä uskon tässä tapahtuvan, on se, että menee ristiin kaksi moraaliperiaatetta, toisaalta ”ansaittu vs. ei-ansaittu” (sinun kysymyksesi) ja toisaalta ”itsekkyys vs. epäitsekkyys” tai ”vapaus päättää oman työnsä tulosten käytöstä vs. ulkoinen sanelu” (minun kysymykseni).
Toinen, mikä tässä sekoittuu, on se, kuka perintöveron oikein maksaa. Jos sen ajattelee olevan vero sille, joka oman kulutuksen sijaan jättääkin rahansa jonkun muun kulutettavaksi, se tuntuu väärältä. Jos sen ajattelee taas veroksi sille, joka ilman mitään omia ansioita on yhtäkkiä rikastunut, niin se tuntuu ihan oikeudenmukaiselta.
En osaa sanoa, mikä perintöveroasiassa on loppujen lopuksi moraalisesti oikeudenmukaisesti oikea kanta, mutta koitin vain tuoda esiin sitä, että se on loppujen lopuksi aika monimutkainen juttu.
En minä nyt tiedä, onko se mitenkään erityisen epäitsekästä, että haalitaan rahaa omalle viiteryhmälle. Sehän on vain oman itsen jatke.