Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.2.2017

Aluk­si on vas­taus 25 yleiskaa­van yhtey­dessä tehtyyn pon­teen. Teen niistä oman selostuk­sen, kun­han ehdin.

Her­ne­saaren yleiskaava

Pöy­dältä. Min­un mielestäni tämä voisi men­nä täl­laise­naan. Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑listal­la oli esitet­ty var­jo­su­un­nitel­maa, jos­sa alueelle mah­tu­isi kaksinker­tainen asukas­määrä. Tiivis­tet­tynä ja min­un tulk­it­se­m­anani ja vähän lisäämänä Kai­jansinkon vas­taus tähän meni suun­nilleen näin:

Var­jo­su­un­nitel­mas­sa koko raken­nusala oli las­ket­tu asun­torak­en­tamiseen, kun kaupun­ki sal­lii raken­nu­soikeu­den yli 15 % mui­ta tilo­ja (talope­su­lat, saunat , yhteis­ti­lat ym) Se ei näy raken­nu­soikeutena, mut­ta näkyy fyy­sisenä rak­en­tamise­na. Niin­pä asukas­ta kohden pitäisi laskea 46 eikä 40 k‑m2. (15 000 as -> 13 000 as)

Suun­nitel­mas­sa umpiko­rtelei­den runk­osyvyys oli 18 metriä, mikä on todel­la paljon ja tuot­taa epä­tarkoituk­sen­mukaista tilaa. (Tätä Kai­jansinkko ei sanonut, vaan tieto on peräisin keskustelupalstalta)

Jos runk­osyvyys olisi 14 metriä (yhä siis aika suuri) päädytään 10 000 k‑m2.

Rak­en­tamista oli kaavail­tu nykyisen puis­ton päälle, jol­loin puis­to kaven­tu­isi, mitä pitäisin sinän­sä valitet­ta­vana. Toinen asia on, että puis­ton päälle rak­en­t­a­mi­nen olisi erit­täin kallista, kos­ka sitä pitäisi vakaut­taa todel­la rankasti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 14.2.2017”

Pikaisesti tyrmätty hyvä veroesitys

Yrit­täjä, sel­l­ainen kuin vaikka­pa minä, voi rahoit­taa yri­tys­tään osakepääo­ma­l­la tai anta­mal­la oma­lle yri­tyk­selleen lainaa. Jos antaa yri­tyk­selleen lainaa ja perii siitä kohtu­ullista korkoa, korko on yrit­täjälle pääo­mat­u­lona verotet­tavaa tuloa, eli siitä mak­se­taan veroa 30 % tai yli 30 000 euron osalta 34 %. Yri­tyk­selle korko on vähen­nyskelpoinen meno, joten siitä ei mene veroa kah­teen kertaan.

Jos yrit­täjä mak­saa itselleen osinkoa ja osinko olisi samal­la taval­la henkilöko­htaises­sa vero­tuk­ses­sa verotet­tavaa pääo­mat­u­loa kuin korkokin, mak­saisi yri­tys ensin voitos­ta veroa 20 % ja yrit­täjä osin­gos­ta 30 %, jol­loin kokon­aisvero­tuk­sek­si tulisi 20 % + 0,8*30% = 44 %. Palka­nsaa­jan tulo­jen pitää olla todel­la korkeat, ennen kuin hän mak­saa palka­s­taan veroa 44 %.  Ei siis kan­nat­taisi pan­na rahaa osakepääo­maan, vaan antaa oma­lle yri­tyk­selleen lainaa.  Se taas on kansan­talouden kannal­ta huono ratkaisu, kos­ka velkaiset yri­tyk­set eivät kestä laskukausia.

Jot­ta oman yri­tyk­sen rahoit­tamises­sa osakepääo­man kaut­ta olisi mitään järkeä, osinko­tu­lo­ja omas­ta yri­tyk­ses­tä verote­taan lievem­min. Alun perin tämä säädet­ti­in niin, että osin­gon ja koron kokon­aisvero oli suun­nilleen sama. Kun yri­tysvero­pros­ent­ti alen­net­ti­in 20 %:iin, osinko­jen kaut­ta itselleen mak­sami­nen tuli edullisem­mak­si kuin koron mak­sami­nen. Nyky­isin osin­gos­ta menee neljännes verotet­tavak­si pääo­mat­u­lok­si, jol­loin kokon­aisvero­pros­en­tik­si muo­dos­tuu 26 % (20 %0,8*0,25*30 % = 26 %), mikä on vähem­män kuin pääo­mat­u­loista perit­tävä 30 %:n vero. Jat­ka lukemista “Pikaises­ti tyr­mät­ty hyvä veroesitys”

Miksi kokeilussa oleva perustulomalli ei ole se oikea

Min­ul­la kävi keskivi­ikkona kylässä Kore­an tele­vi­sion joukkue kysymässä perustulosta.

(Tämä perus­tu­lokokeilu taitaa pää­tyä julkisen talouden kannal­ta voitolle pelkästään sen tuot­ta­man suurten matkailu­tu­lo­jen vuok­si. Tämä oli neljäs ulko­maisen medi­an haas­tat­telu, joka min­ul­la on asi­as­ta. Han­kkeen varsi­naiset puuhamiehet eivät kuulem­ma juuri muu­ta teekään kuin vas­taa­vat kan­sain­välisen lehdis­tön kysymyksiin.)

Olin ajatel­lut keskit­tyä kehu­maan perus­tu­loa­ja­tus­ta, mut­ta hepä oli­vatkin saa­neet vihiä, että suh­tauduin tähän kokeilu­un vähän skep­tis­es­ti eikä siinä sit­ten muu aut­tanut kuin yrit­tää selit­tää, mik­si kokeil­tu malli ei ole laa­jen­net­tavis­sa koko kansan­talouteen, kos­ka se veisi val­tion konkurssi­in, mut­ta aito perus­tu­lo­ma­lli olisi val­tion­talouden kannal­ta aivan kunnossa.

Har­voin olen epäon­nis­tunut asian selvit­tämisessä niin pahoin kuin näi­den kore­alais­ten kanssa.

Kos­ka asian selit­tämi­nen on haas­tavaa suomek­si suo­ma­laiselle yleisölle, piirsin asi­as­ta kak­si kuvaa, miten toimii oikea perus­tu­lo­ma­lli ja mil­laista mallia nyt kokeil­laan. Jat­ka lukemista “Mik­si kokeilus­sa ole­va perus­tu­lo­ma­lli ei ole se oikea”

Toimistoja asunnoiksi? Osa 1

Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan käsit­telyssä on kysymys siitä, voiko toimis­to­ja muut­taa asun­noik­si ja jos voi, mis­sä, kuin­ka paljon ja mil­lä ehdoin. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to esit­ti varsin kiel­teistä suh­tau­tu­mista kon­ver­sioi­hin Helsin­gin kan­takaupungis­sa, kos­ka se on halu­tu­in paik­ka työ­paikoille ja kos­ka tuot­tavu­us on siel­lä maan suur­in­ta. Me palau­timme asian, kos­ka vähän vapaamielisem­pi pitäisi olla.

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nal­la oli asi­as­ta erit­täin hyvä sem­i­naari. Panen tähän joitakin omia ajatuksiani.
Arja Lehto­nen Capel­la Prop­er­ty Oy:stä ker­toi ennusteista, joiden mukaan asukaslu­vun kasvu (nos­taa toimi­s­toneliöi­den määrää) ja toimis­to­jen tiivistymi­nen (vähem­män neliöitä/työntekijä) kumoa­vat suun­nilleen toisen­sa, joten koko kaupun­gin alueel­la toimi­s­toneliöi­den määrä pysyy suun­nilleen ennal­laan. Kun uut­ta toimis­toa – mod­ern­im­paa, parem­mal­la paikalla – kuitenkin raken­netaan noin 40 000 k‑m2/vuosi, tulee suun­nilleen sama määrä toimis­to­ja purkaa tai muut­taa asun­noik­si. Helsin­gin keskus­ta on kuitenkin koko seudun tasol­la tavoitel­luin­ta aluet­ta toimis­toille. Jat­ka lukemista “Toimis­to­ja asun­noik­si? Osa 1”

Dottli: diabeteksen kustannukset kuriin kännykkäohjelmalla

Esit­telyssä on täl­lä ker­taa mie­lenki­in­toinen start­up, dia­beteshoidon seu­ran­tao­hjel­ma Dot­tli. Kyse on kän­nykkä- ja tietoko­neo­hjelmis­tos­ta, johon voi tal­let­taa omia ter­veysti­eto­jaan ja jakaa niitä halu­amien­sa henkilöi­den kanssa, joi­hin toiv­ot­tavasti kuu­luu myös hoita­va lääkäri. Se voi alen­taa dia­betek­sen hoidon kus­tan­nuk­sia merkit­tävästi ja paran­taa hoito­tu­lok­sia. Tämä on hyvä esimerk­ki siitä, miten uusi teknolo­gia voi mullis­taa terveydenhuollon.

Dia­betes on tau­ti, jos­sa ihmi­nen ei saa riit­tävästi tai ollenkaan insuli­inia, tai jos­sa insuli­i­ni ei kun­nol­la tehoa. Insuli­inin tarkoi­tus on pitää veren­sok­eri kuris­sa siirtämäl­lä sok­e­ria ver­estä kudok­si­in lihas­solu­jen polt­toaineek­si. Ykköstyypin dia­betes johtuu siitä, että haima on lopet­tanut insuli­inin tuotan­non kokon­aan, mihin poti­las ennen kuoli. Suomes­sa tätä tyyp­piä on ehkä eniten maail­mas­sa. Maal­likkona veikkaan, ettei kestä kauankaan, kun tode­taan, että tämäkin tau­ti on jonkin infek­tion aiheuttama.

Kakkostyypin dia­betek­ses­sa insuli­inia ei tule tarpeeseen näh­den riit­tävästi. Tarvet­ta lisää esimerkik­si keski­var­taloli­havu­us. Jat­ka lukemista “Dot­tli: dia­betek­sen kus­tan­nuk­set kuri­in kännykkäohjelmalla”

Koska keskiluokkaistuminen iskee Itä-Helsinkiin?

Van­ho­jen ker­rostalokak­sioiden neliöhin­nat ja muu­tos vuodessa. Lähde: H:gin kaupun­gin tietokeskuk­sen tilas­to, jon­ka läh­teenä on käytet­ty Tilas­tokeskuk­sen asun­to­jen vuokrat ‑aineis­toa

Asun­to­jen hin­taerot ovat Helsingis­sä aivan tolkut­tomat ja kas­va­maan päin. Yllät­tävän paljon ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan osoit­teesta. Tilanne ei voi olla pysyvä. Jos kak­sio­ta osta­va nuori pari joutuu mak­samaan asun­nos­ta Vallilas­sa selvästi yli 100 000 euroa enem­män kuin Itä-Helsingistä, luulisin mon­en pää­tyvän jos­sain vai­heessa Itä-Helsinkiin.

Kun asun­to­jen hin­nat nousi­vat pil­vi­in Kallios­sa, ei kestänyt kauankaan, kun ne kään­tyivät nousu­un Vallilas­sa.  Nyt kun ne ovat nousseet pil­vi­in myös Vallilas­sa, jon­nekin tämän aal­lon pitää siirtyä.

Asun­to­jen korkeat hin­nat ovat yhtä aikaa ikävä asia ja hyvä merk­ki. Kohoa­va hin­ta osoit­taa alueen statuk­sen parane­mista ja houkut­tele­vu­u­den lisään­tymistä. Eri­tyisen huono merk­ki on, jos jol­lain alueel­la asun­to­jen hin­nat painu­vat kovin alas. Osoit­taa­han se, alue koetaan jol­lain tavoin ongelmalliseksi.

Jat­ka lukemista “Kos­ka keskilu­okkaistu­mi­nen iskee Itä-Helsinkiin?”

Itä-Helsinkiin täydennysrakentamista

Kaiken ilon aiheen lomas­sa Helsin­gin val­tu­us­tosem­i­naaris­sa mure­hdit­ti­in sitä, ettei myön­teinen kierre ole tart­tunut Itä-Helsinkiin.

Minä väitän, että tehokkain­ta olisi kaavoit­taa Itä-Helsinki­in vähin­tään 50 000 asukas­ta lisää. Alue­han on järkyt­tävän väljästi kaavoitettu.

Tämä väite perus­tuu erääseen ohjeeseen, jon­ka joku asi­aa tutk­in­ut tutk­i­ja oli kir­joit­tanut asun­tosi­joit­ta­jille – keinot­telijoille voisi joka sanoa. Tuos­sa ohjeessa kehotet­ti­in osta­maan sijoi­tusasun­to­ja sieltä, minne on kaavoitet­tu lisää. Se ennus­taa alueen houkut­tele­vu­u­den kasvua. Parem­mat palve­lut, enem­män elämää ja parem­mat joukkoli­iken­ney­htey­det. Jat­ka lukemista “Itä-Helsinki­in täydennysrakentamista”

Taas yksi Soininvaara-Vartiainen ehdotuksista toteutettu

Kissan on tun­netusti nos­tet­ta­va itse häntäänsä.

Lehdet ovat hehkut­ta­neet, kuin­ka osit­tainen varhen­net­tu varhaiseläke on saavut­tanut suur­ta suo­sio­ta. Tätäkin me esitimme Juhana Var­ti­aisen kanssa rapor­tis­samme Lisää mata­la­palkkatyötä. Kut­suimme sitä osaeläk­keek­si, mut­ta byrokra­tia on osan­nut tehdä nimestä vähän pidemmän.

Esitimme, että osaeläke kor­vaisi osa-aikaeläk­keen. Tämä poikkeaa osa-aikaeläk­keestä kahdel­la taval­la. Se EI edel­lytä työa­jan lyhen­tämistä. Saa myös alkaa tehdä töitä hitaam­min tai siir­tyä helpom­pi­in ja sik­si pieni­palkkaisem­pi­in hom­mi­in. Tai saa lyhen­tää työaikaansa.

Toisek­si tämä on eläke­jär­jestelmän kannal­ta kus­tan­nus­neu­traali. Kun ottaa osan eläk­keestä etukä­teen, lop­ulli­nen eläke jää vähän pienem­mäk­si. Aikanaan osa-aikaeläke oli suo­ras­taan törkeän edulli­nen. Eräs eläke­jo­hta­ja sanoi tuo­hon aikaan, että jos joku ei 56 vuot­ta täytet­tyään ymmär­rä siir­tyä osa-aikaeläk­keelle, hänelle pitää myön­tää välit­tömästi täysi työkyvyttömyyseläke.

Myön­nän. Aja­tus tästä eläke­muo­dos­ta syn­tyi min­ulle Sin­ga­poren matkan aikana.

Tästä mei­dän raportis­tamme on toteutet­tu yllät­tävän monta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.1.2017

Tämä oli varsi­nainen pöydällepanokokous.

Her­ne­saaren osayleiskaava

Kaa­va on paran­tunut koko ajan. Aloitet­ti­in jostain noin 4 400 asukkaas­ta ja nyt kaavail­laan 6 900 asukas­ta. Todet­takoon kuitenkin, että yleiskaavas­sa ei lyödä lukkoon raken­nusten korkeuk­sia, joten tuo­ta voidaan vielä ruka­ta, mut­ta näil­lä nurkil­la se tulee olemaan.

Helikopteriken­tän heivaami­nen pois kaavas­ta oli erit­täin hyvä asia. Saati­in läh­es 2 000 lisäa­sukas­ta pelkästään sil­lä ja säästet­ti­in yli 100 M€ kaupun­gin rahaa.

Nyt niemen kär­keen suun­nitel­tua vene­sa­ta­maa on pienen­net­ty olen­nais­es­ti niin, että vene­paikko­ja on enää 400. Ne muuten mak­sa­vat 30 M€ eli 75 000 €/venepaikka. On ihan kiva, että kaupun­ki suosii veneilyä, mut­ta kyl­lä veneil­i­jöi­den pitäisi tuo­hon kus­tan­nuk­seen vähän itsekin osal­lis­tua. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 31.1.2017”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2017 osa 2

(esi­tys­lis­taan tästä)

Pyöräily­barometri

Peräti 57 helsinkiläi­sistä pyöräilee ainakin ker­ran viikos­sa lumet­tomana aikana, 11 % ympäri vuo­den. Suurin osa on hyötyli­iken­net­tä – ollaan siis matkalla jon­nekin ja vain 14 % sanoi kun­toilun syyk­si pyöräi­lyyn. Kun­toilu syynä pyöräi­lyyn oli yleistä ikään­tynei­den kohdal­la. Nuorem­mil­la syynä oli sen kätevyys liikku­mis­muo­toa­ja sekä myön­teinen vaiku­tus terveyteen.

Pyöräi­lyn edis­tämis­es­tä ollaan läh­es yksimielisiä. 96 pros­ent­tia kaik­ista helsinkiläi­sistä kan­nat­ti pyöräi­lyn edis­tämistä ja 92 niistäkin, jot­ka eivät itse pyöräile.

Myön­teisyys pyöräi­lyä kohtaan kor­reloi selvästi koulu­tus­ta­son kanssa niin, että mitä korkeampi koulu­tus, sitä enem­män pyöräilee itse ja kan­nat­taa pyöräi­lyä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 31.1.2017 osa 2”