Kaupunkirakentamisen aika (6) Miksi keskustat vetävät taas?

Tämä on luku Mikko Särelän ja min­un kir­jas­ta Kaupunki­rak­en­tamisen aika

Keskus­ta­mainen asum­i­nen on lisän­nyt suo­sio­taan nopeasti kaikkial­la maail­mas­sa. Mik­si keskus­toista halut­ti­in välil­lä pois ja mik­si nyt taas halu­taan takaisin?

Kaupun­gin keskus­tois­sa asum­i­nen oli suosit­tua luon­nol­lis­es­ti sil­loin, kun ihmiset tekivät matkansa lähin­nä kävellen. Auto vapaut­ti asumaan lähiöis­sä, samal­la kun autoilun hai­tat tekivät keskus­tois­sa asumis­es­ta entistäkin vastenmielisempää.

Vielä 1960-luvul­la kaupungeis­sa eli­na­jan odote oli selvästi maal­la asu­via alem­pi, kos­ka ilma oli kaupungeis­sa epäter­veel­listä ja kos­ka auringonva­l­on puut­teesta johtu­va riisi­tau­ti oli yleinen. Tart­tuvien tau­tien lev­iämiselle kaupun­ki oli otol­lista ympäristöä. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (6) Mik­si kesku­s­tat vetävät taas?”

Kaupunkirakentamisen aika (5) Markkinatalopuden hyödyntäminen

Kaupungista tulisi paljon parem­pi, jos sen kehit­tämisessä käytet­täisi­in enem­män markki­noi­ta ja talousti­eteen paris­sa kehitet­tyjä tehokkai­ta ana­lyysimenetelmiä. Esitämme tässä kir­jas­sa useis­sa kohdin markki­nae­htoisem­paa poli­ti­ikkaa. Tämä ei tarkoi­ta val­lan antamista rahalle tai rikkaiden suosimista – usein pikem­minkin päin­vas­toin. Markki­nat toimi­vat asun­tomarkki­noil­la joka tapauk­ses­sa. On hyvä ymmärtää, miten ne toimi­vat ja miten niihin vaikutetaan. 

Olisi hyvä, jos yliopis­tot tuot­taisi­vat kaupunki­talouden osaamista. On suuri tap­pio, että Heik­ki A. Loikkasen siir­ryt­tyä eläk­keelle Helsin­gin yliopis­to lakkaut­ti hänen hoita­mansa kaupunki­talousti­eteen pro­fes­su­urin. Helsin­gin hyväksymä yleiskaa­va on noin 60 mil­jardin euron investoin­tio­hjel­ma. Maat­alout­ta yliopis­tossa tutk­i­taan parinkymme­nen pro­fes­sorin voimin. Pääkaupunkiseudun kun­tien ja val­tion olisi sovit­ta­va kaupunki­talouden tutkimuk­sen kehit­tämis­es­tä Helsin­gin yliopis­ton ja Aal­to-yliopis­ton kanssa.

Talousti­eteelli­nen näke­mys puoltaa esimerkik­si seu­raavia muu­tok­sia nou­datet­tui­hin käytän­töi­hin. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (5) Markki­na­t­alop­u­den hyödyntäminen”

Kaupunkirakentamisen aika (4) Millaisia viheralueita Helsinkiin?

Viher- ja virkistysalueet

Millaisia viheralueita Helsinkiin?

Mitä viher­alueil­la pitäisi olla ja mil­lä perus­teel­la aluei­ta tulisi merk­itä viher­alueik­si? Onko pain­opiste alku­peräisen luon­non mon­imuo­toisu­u­den suo­jelus­sa, tulisiko olla Kaivopuis­ton kaltaista hoidet­tua, mut­ta luon­nonar­vo­jen kannal­ta köy­hää luon­toa vai keskus­puis­ton kaltaista metsää?

Pitäisikö Helsingis­sä suo­jel­la alku­peräistä luon­toa niin, että kaupunki­lais­ten liikku­mista luon­nos­sa rajoite­taan herkkien lajien suojelemiseksi?

Kuvitelka­amme, että luon­to voisi neu­votel­la asi­as­ta ja käy­dä kaup­paa maas­ta. Se möisi välit­tömästi jok­seenkin kaik­ki viher­alueet Helsingistä ja ostaisi sil­lä rahal­la satak­er­taisen alueen jostakin, mis­sä maa on halvem­paa. Tämän kau­pan jäl­keen luon­to voisi parem­min, mut­ta helsinkiläiset huonom­min. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (4) Mil­laisia viher­aluei­ta Helsinkiin?”

Kaupunkirakentamisen aika (3) Helsingin kasvu kääntyy sisäänpäin

Oikeus hyvään asuinympäristöön on tärkeää ihmis­ten hyv­in­voin­nille ja yhteiskun­nalle niin sosi­aalis­es­ti kuin taloudellisestikin.

Oikea asuin­paik­ka pienistä ärsy­tyk­sistään huoli­mat­ta tuo lev­ol­lisen olon työstä tai reis­sus­ta koti­in palates­sa. Sopi­va asuinympäristö lievit­tää stres­siä ja antaa elämälle sen pienen potkun lisää sisältöä. Yksi kaipaa kodin lähelle mer­ta, toinen met­sää ja kol­mas urbaa­nia kaupunkia – vain pieni osa ei väl­itä paljoakaan siitä, minkälaises­sa ympäristössä asuu.

Ihmiset kaipaa­vat oma­l­ta kotiym­päristöltään eri­laisia asioi­ta ja per­heis­sä koti­paikan val­in­ta on tietenkin usein kom­pro­mis­si. Onhan yhtälössä mukana mon­en ihmisen tarpeet, työ­paikko­jen ja päiväko­tien, koulu­jen ja har­ras­tusten sijain­nit. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (3) Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin”

Kaupunkirakentamisen aika (2) Kaupungistuminen on väistämätöntä

Kir­jas­samme on neljä osaa.

  1. Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä
  2. Helsin­gin kasvu kään­tyy sisäänpäin
  3. Virk­istys ja viheralueet
  4. Markki­namekanis­min hyödyntäminen

Julkaisemme päivit­täin jokaises­ta osas­ta yhden luvun niin kauan kuin luku­ja riit­tää. Aloita­mme osas­ta Mik­si Helsin­gin kasvu on välttämätöntä.

Miksi Helsingin kasvu on välttämätöntä

Eduskun­nan tra­di­tioi­hin kuu­luu Sibelius-lukion kuoron joul­u­laulukon­sert­ti Val­tios­alis­sa viimeisenä istun­topäivänä ennen joulua. Se oli viimek­sikin todel­la hieno tilaisu­us niin kuin aina.

Kysyin eräältä maakun­tien kansane­dus­ta­jal­ta, että eikö olekin meil­lä hieno­ja koulukuoro­ja tääl­lä Helsingis­sä. Hän vas­tasi, että onhan se teille help­poa, kun on niin laa­ja väestöpo­h­ja mis­tä valita.

Siitä se tietysti johtuu. Sama saat­taa koskea koulukuoro­jen ohel­la melkein mitä hyvän­sä korkean osaamisen työpaikkoja.

Kaupungistuminen on väistämätöntä

Kaupun­git kas­va­vat kaikkial­la maail­mas­sa – nimeno­maan suuret kaupun­git. Maail­man kokon­ais­tuotan­non kasvu tapah­tuu läh­es kokon­aan suuris­sa kaupungeissa.

Kaik­ki elinkeinot eivät tarvitse men­estyäk­seen suur­ta kaupunkia ympärilleen, mut­ta kas­va­vat elinkeinot ovat voit­top­uolis­es­ti sel­l­aisia, että ne men­estyvät vain kaupungeis­sa. Sik­si talous kas­vaa joko kaupungeis­sa tai se ei kas­va lainkaan. Näistä elinkeinoista me olemme Helsingis­sä vas­tu­us­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika (2) Kaupungis­tu­mi­nen on väistämätöntä”

Kaupunkirakentamisen aika. Johdanto

Odotusten vas­tais­es­ti Mikko Särelän ja min­un vaa­likir­ja Kaupunki­rak­en­tamisen aika tuli valmi­ik­si ennen vaale­ja. Se tulee pain­os­ta ensi viikon lop­ul­la. Kir­ja on ostet­tavis­sa aikanaan myös pdf-tiedos­tona, mut­ta tästä tarkem­pia tieto­ja myöhem­min. Julkaisemme sen myös palasi­na blo­geil­lamme suun­nilleen samanaikaisesti. 

Tässä johdan­toluku:

***

Olemme ylpeitä päät­tyneestä valtuustokaudesta 

Olemme olleet molem­mat kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa, Osmo Soin­in­vaara vara­puheen­jo­hta­jana kahdek­san vuot­ta ja Mikko Särelä vara­jäse­nenä viisi vuot­ta. Yhdessä olemme muo­dosta­neet tiimin, jos­sa osaamisemme ja kiin­nos­tuk­se­nalamme täy­den­tävät sopi­vasti toisi­aan. Olemme molem­mat rapor­toi­neet kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan tekemi­sistä ja omista näköko­hdis­tamme mah­dol­lisim­man avoimesti blo­geil­lamme (soininvaara.fi ja sarela.fi).

Olemme pohti­neet kaupungis­tu­miseen liit­tyviä kysymyk­siä myös EVA:n meiltä tilaa­mas­sa pam­fletis­sa Kaupunkien voit­to.

Olemme vil­pit­tömästi ylpeitä siitä, mitä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa on saatu aikaan. Helsin­gin uusi yleiskaa­va merk­it­see val­lanku­mouk­sel­lista suun­nan­muu­tos­ta kaavoituk­ses­sa hajaan­tu­vas­ta, aina vain enem­män maa­ta alleen peit­tävästä ja yksi­ty­isautoilu­un perus­tu­vas­ta kaupunki­rak­en­teesta kohti kom­pak­tia, ekol­o­gista kaupunkia, jos­sa liiku­taan pääasi­as­sa ratikoil­la, fil­lareil­la ja kävellen. Jat­ka lukemista “Kaupunki­rak­en­tamisen aika. Johdanto”

Helsinki, kuin maansa myynyt

Helsin­gin tilin­päätös osoit­taa 465 M€ ”voit­toa”. Tämä on saanut silmät kiilumaan sekä kokoomuk­ses­sa että laitavasem­mis­tossa. Kokoomus halu­aa jakaa voiton veronalen­nuksin ja vasem­mis­to lisäämäl­lä menoja.

Tuo ”voit­toa” on lain­aus­merkeis­sä, kos­ka kun­nan tapa kir­ja­ta tilin­päätök­sen­sä on vähin­tään kum­malli­nen. Puo­let tuos­ta ”voitos­ta” on peräisin maan myyn­nistä. Jos yri­tys myy omaisu­ut­taan, voitok­si kat­so­taan vain se, kuin­ka paljon omaisu­us mah­dol­lis­es­ti ylit­tää myy­dyn omaisu­u­den arvon yri­tyk­sen taseessa, mut­ta kun­nan kir­jan­pito on kas­s­ape­rusteista. Jat­ka lukemista “Helsin­ki, kuin maansa myynyt”

Puheeni valtuustossa sote-lausunnosta

Tulen puhu­maan poikkeuk­sel­lis­es­ti tästä oikeis­ton pön­töstä, kos­ka min­ul­la on asi­aa kokoomuslaisille.

Poli­it­tiset kiilu­vasilmäisyy­det ovat aina turmiollisia.

Keskus­ta ja kokoomus ovat tässä asi­as­sa saa­neet molem­mat ensin lois­ta­van läpimur­ron ja sit­ten itse ide­ol­o­gises­sa puh­da­sop­pisu­udessaan tuhon­neet aikaansaannoksensa.

Keskus­ta tuhosi maakun­tait­se­hallinnon vaa­ti­mal­la niin pieniä maakun­tia, ettei niille voi antaa merkit­täviä tehtäviä.

Kokoomus taas on tuhoa­mas­sa soteen liit­tyvän valin­nan­va­pau­den viemäl­lä ajat­telun äärimmäisyyksiin.

Se on hyvin surullista, kos­ka julki­nen sote-huolto kaipaisi kirit­täjää yksi­ty­is­ten palvelu­jen tar­joa­mas­ta haas­teesta ja johtamisjär­jestelmien tehokku­ud­es­ta ja inno­vati­ivi­su­ud­es­ta. Jat­ka lukemista “Puheeni val­tu­us­tossa sote-lausunnosta”

Saako sote-keskus laskuttaa jonon ohittamisesta

Jos sote-uud­is­tuk­sen jäl­keen val­it­see julkisen palveluin sijas­ta vaik­ka Mehiläisen, se ei tarkoi­ta jonot­tamisen pois­tu­mista eikä muutenkaan mitään, mikä vas­taa nyt yksi­ty­is­ten palvelu­jen käyt­töä. Mehiläi­nen saa kir­jau­tuneista poti­laista varsin vaa­ti­mat­toman vuosi­mak­sun eikä mitään muu­ta. Niin­pä se joutuu sään­nöstelemään kysyn­tää aivan samal­la taval­la jonoil­la kuin ter­veyskeskuk­set nyt.

Mehiläi­nen tulee luon­nol­lis­es­ti jatka­maan myös aitoa yksi­ty­is­lääkäri­palvelu­ja. Ne pitää jatkos­sa mak­saa kokon­aan itse, kos­ka Kela-kor­vauk­set pois­tu­vat. Se, jol­la aika on rahaa tai jol­la muuten vain on paljon rahaa, voi edelleen vali­ta yksi­tyiset palve­lut ja muut ovat jonois­sa, maakun­nan tai yksi­ty­is­ten asi­akkaina. Muu­tos ei siis ole suuri. Jat­ka lukemista “Saako sote-keskus laskut­taa jonon ohittamisesta”

Pieni perustulo pienipalkkaisten tueksi

Perus­tu­lo kokeilu tuot­taa tärkeätä tietoa siitä, miten pitkäaikaistyöt­tömät ovat työl­listyvät, jos se tehdään heille erit­täin kan­nat­tavak­si. Parhaim­mil­laan tämä voi mur­taa pes­simis­min, jol­la moni suh­tau­tuu pitkäaikaistyöt­tömien työllistymismahdollisuuksiin.

Nyt kokeilus­sa ole­vaa perus­tu­loa ei ole mah­dol­lista toteut­taa sel­l­aise­naan. Saisi­vathan siinä kaik­ki työssä käyvät suo­ma­laiset lisää rahaa yli kuusi tuhat­ta euroa vuodessa.

Tämä johtuu siitä, ettei vero­hallinto läht­enyt kokeilu­un mukaan. Ansio­tu­lo­ja verote­taan toden teol­la vain 1200 euron kuukausi­t­u­lo­jen yli menevältä osalta. Oike­as­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa vero­tus alkaa ensim­mäis­es­tä ansai­tu­ista eurosta, jol­loin nor­maalin palka­nsaa­jan tulot eivät muu­tu juuri lainkaan.

= = =

Perus­tu­lol­la on ainakin kolme tarkoi­tus­ta: yksinker­tais­taa tulo­jen­tasausjär­jestelmää, yht­enäistää eri syin mak­set­ta­vat tulon­si­ir­rot ja tukea pieni­palkkaisia. Jat­ka lukemista “Pieni perus­tu­lo pieni­palkkaisten tueksi”