Kaupunkirakentamisen aika (4) Millaisia viheralueita Helsinkiin?

Viher- ja virkistysalueet

Millaisia viheralueita Helsinkiin?

Mitä viher­alueil­la pitäisi olla ja mil­lä perus­teel­la aluei­ta tulisi merk­itä viher­alueik­si? Onko pain­opiste alku­peräisen luon­non mon­imuo­toisu­u­den suo­jelus­sa, tulisiko olla Kaivopuis­ton kaltaista hoidet­tua, mut­ta luon­nonar­vo­jen kannal­ta köy­hää luon­toa vai keskus­puis­ton kaltaista metsää?

Pitäisikö Helsingis­sä suo­jel­la alku­peräistä luon­toa niin, että kaupunki­lais­ten liikku­mista luon­nos­sa rajoite­taan herkkien lajien suojelemiseksi?

Kuvitelka­amme, että luon­to voisi neu­votel­la asi­as­ta ja käy­dä kaup­paa maas­ta. Se möisi välit­tömästi jok­seenkin kaik­ki viher­alueet Helsingistä ja ostaisi sil­lä rahal­la satak­er­taisen alueen jostakin, mis­sä maa on halvem­paa. Tämän kau­pan jäl­keen luon­to voisi parem­min, mut­ta helsinkiläiset huonommin.

Luon­to ei käy kaup­paa, mut­ta luon­non­suo­jeli­jat joutu­vat sovit­ta­maan tavoit­teen­sa yhteiskun­nan muiden tavoit­tei­den kanssa. Kyse on kuvain­nol­lis­es­ti siitä, miten ”luon­non­suo­jelubud­jet­ti” käytetään.

Kan­natamme suurem­paa luon­non­suo­jelubud­jet­tia, mut­ta emme kan­na­ta luon­non­suo­jelubud­jetin haaskaamista paikkoi­hin, jois­sa suurel­la raha­sum­mal­la saa vain vähän luontoa.

Kaupungis­sa viher­alueet ovat ihmisiä varten. Puh­tai­ta luon­non­suo­jelullisia arvo­ja on järkeväm­pää vaalia siel­lä, mis­sä tarve muuhun käyt­töön on vähäisem­pää. Eri­tyis­es­ti Suomes­sa pitäisi suo­jel­la van­ho­ja met­siä ahneil­ta hakkuil­ta. Yleen­sä virk­istysar­vot tai luon­non­suo­jelu­ar­vot eivät ole toisilleen vas­takkaisia, mut­ta jos ovat, pitäisi virk­istysar­vo­jen voit­taa Helsingissä.

Tarvi­taan sekä Kaivopuis­ton kaltaisia hoidet­tu­ja puis­to­ja ja kun­nol­lista, mon­imuo­toista met­sää. Hoidet­tu puis­to on real­is­tisin ratkaisu siel­lä, mis­sä kävi­jöitä on niin paljon, ettei luon­non­ti­lainen met­sä ei kestä kulu­tus­ta. Henkisenä ympäristönä met­sä on kuitenkin aivan eri­lainen kuin hoidet­tu puis­to. Met­siä siis tarvitaan.

15 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (4) Millaisia viheralueita Helsinkiin?”

  1. Vaalit ovat näköjään tulos­sa. Tästä sen viimeistään huomaa.

    Vastaa

    1. Kyse on vaale­ja varten kir­joite­tus­ta kir­jas­ta. Minus­ta on hyvä, että aika seikkaperäis­es­ti ker­too ennen vaale­ja, mil­laista poli­ti­ikkaa ajaa.

      Vastaa

  2. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyse on vaale­ja varten kir­joite­tus­ta kir­jas­ta. Minus­ta on hyvä, että aika seikkaperäis­es­ti ker­too ennen vaale­ja, mil­laista poli­ti­ikkaa ajaa.

    On perin merkil­listä, miten hyvät ihmiset suh­tau­tu­vat Trumpi­in, kun hän ilmoit­ti ennen vaalia, mitä aikoo tehdä jos tulee val­i­tuk­si. Poli­itikko­jen yleis­maail­malli­nen tapa on non­challeer­a­ta vaalilu­pauk­set välit­tömästi vaalien jälkeen.

    Vastaa

  3. Dianan­puis­ton ja Koulupuis­tikon kaltaisia näk­isi mielel­lään tyhjien tor­in­ta­pais­ten sijaan. Kum­mallista kun nyk­yarkkite­hti ei saa talosta kau­nista eikä puis­tos­ta viihty­isää, vaik­ka esimerkke­jä olisi vaik­ka miten. Esimerkik­si Ruo­ho­lah­den toimis­to­jen edus­to­jen kivite­tyt torit eivät anna muu­ta kuin tuulisen aukion ylitet­täväk­si. Kuka ihmeen sadisti on keksinyt pistää nilka­n­tap­pa­jakiveä, kun ennen laitet­ti­in pui­ta ja istu­tuk­sia. Aivan kuin olisi rikol­lista välil­lä istah­taa mukavalle puis­ton­penkille puun varjossa.

    Vastaa

  4. Minus­ta esimerkik­si Keskus­puis­tossa Laak­sos­sa ei tarvi­ta met­sää, vaan alueen pitäisi olla hoidet­tua puis­toa epämääräisen pusikon sijasta. 

    Kun Laak­son pusikko aika iso hoide­tuk­si puis­tok­si, sitä voisi hyvin vähän pienen­tää ja rak­en­taa lisää.

    Helsingis­sä ihan liikaa met­sä­pusikoi­ta niitä voidaan hyvin jär­jestelmäl­lis­es­ti sekä rak­en­taa että muut­taa hoide­tuik­si puis­toik­si. 1/3 nykyis­es­tä Kehä III:n sisäl­lä olev­as­ta met­sä-puis­to-pusikkomäärästä riit­tää ihan main­iosti ja kun 2/3 raken­netaan tont­te­ja riit­tää todel­la pitkäk­si aikaa.

    Toisaal­ta jos halu­aa men­nä oikeaan met­sään niin sit­ten voi men­nä Nuuk­sioon, Oit­taalle tai Sipoonkorpeen.

    Vastaa

  5. Peli on niin menetet­ty. Mitään van­haa rähjää ole jäl­jel­lä. Kaik­ki on joko muovitet­tu tai täytet­ty mah­dol­lisim­man hal­val­la DDR-arkkite­htu­uril­la, jos­sa hyödytön ja arvo­ton muual­ta rou­dat­tu yli­jäämä­jen­gi lösöilee ja lisääntyy.

    Esmes Län­si-pasi­la ja Romus­tok­ka ja Kalasa­ta­ma oli­vat juuri sel­l­as­ta his­to­ri­al­lista alakult­tuurin ker­rostu­maa, joi­ta van­hois­sa sivistys­mais­sa pyritään JALOSTAMAAN, eikä pane­maan täysin paskaksi.

    Vastaa

  6. Janis Petke: On perin merkil­listä, miten hyvät ihmiset suh­tau­tu­vat Trumpi­in, kun hän ilmoit­ti ennen vaalia, mitä aikoo tehdä jos tulee val­i­tuk­si. Poli­itikko­jen yleis­maail­malli­nen tapa on non­challeer­a­ta vaalilu­pauk­set välit­tömästi vaalien jälkeen.

    Tästähän juuri on kyse. On kak­si “todel­lisu­ut­ta”: mitä luvataan ja mitä oikeasti tehdään. Jokainen voi itse päätel­lä, kum­man mukaan mennään.

    Hesaris­sa oli hyvä ehdo­tus: kan­nat­taa lukea edel­lisen vaalin lupauk­set ja kat­soa, mitä sit­ten oikeasti tapahtui.

    Vastaa

    1. Hesaris­sa oli hyvä ehdo­tus: kan­nat­taa lukea edel­lisen vaalin lupauk­set ja kat­soa, mitä sit­ten oikeasti tapahtui.

      Mikko Särelä on blogillaan käynyt läpi, mitä lupasimme kir­jas­sa Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä ja mitä noille asioille on tapah­tunut. Kan­nat­taa käy­dä lukemassa.

      Vastaa

  7. Minus­ta on harmil­lista että Keskus­puis­to Helsingis­sä on saavut­tanut sel­l­aisen pyhän lehmän statuk­sen kun sil­lä on. Se estää sen kehit­tämisen todel­lise­na puis­tona joka olisi paljon laa­jem­mas­sa käytössä.

    Hark­i­t­ul­la kaupunkisu­un­nit­telul­la meil­lä voisi olla Pohjois-Euroopan hienon kaupunkipuis­to joka olisi laa­jas­sa käytössä kaikkien kaupunki­lais­ten kesken. Sen sijaan meil­lä on Keskus­puis­to jota käyt­tävät lähin­nä lähialueen asukkaat lenkkeilyyn ja koirien ulkoiluttamiseen.

    Esim. Madridis­sa ihmiset menevät El Retiroon kaikkial­ta kaupungista viet­tääk­seen aikaa use­ampia tun­te­ja. Puis­to on hieno ja siel­lä on muka­va oleskella.

    Mitä Osmo tek­isit seu­raaval­la vaa­likaudel­la edis­tääk­sesi Keskus­puis­ton viihty­isyyt­tä ja laa­jem­paa käyttöä?

    Vastaa

  8. Pysäköinti­normeista on ollut paljon puhet­ta. Mikä on oikea viheraluenormi?

    Jos viher­alueil­la on yhteiskun­nalle taloudel­lisia vaiku­tuk­sia, niiden perus­teel­la osa­taan var­maan opti­moi­da sopi­va määrä suh­teessa asukkaisiin. 

    Liian vähän viher­aluei­ta aiheut­taa tuberku­loosia, ahdis­tus­ta ja syr­jäy­tymistä. Liian suuri määrä puolestaan hajoit­taa kaupunki­raken­net­ta, kas­vat­taa etäisyyk­siä ja vähen­tää kaupun­gin tontinmyyntituloja.

    Tuon kaa­van kun saat­te las­ket­tua, ei tarvitse väitel­lä nim­by­jen kanssa vaan on pistää nor­mite­tut rätin­git pöytään.

    Vastaa

  9. Tulee mieleen Sipool­ta saadut alueet, joiden rak­en­tamista luon­non­suo­jelu­ar­vot hait­taa­vat — Kokoomus jo ehti asian ottaa julk­isu­udessa esi­in. Onko “muu­ta­man” lin­nun suo­jelu tärkeäm­pää kuin asun­to­jen gryn­daus? Tosin — toisaal­ta, onko Öster­sun­dom ollenkaan oikea paik­ka rak­en­taa metroa ja sen edel­lyt­tämää urbaa­nia asutusta?
    Kaivopuis­tos­ta ruis­rääkkäy­hdyskun­ta var­maankin tarvit­taes­sa siir­ret­täisi­in muualle, eikä julis­tet­taisi puis­toa suo­jelu­nar­voisek­si habitaatik­si — mut­ta siir­ryt­täessä harvem­min asu­tu­ille alueille, jos­sain kohtaa habitaatin arvo var­maankin on suurem­pi kuin hajau­tuneen kaupun­gin rakentamisen.

    Vastaa

  10. Ville:
    Tulee mieleen Sipool­ta saadut alueet, joiden rak­en­tamista luon­non­suo­jelu­ar­vot hait­taa­vat – Kokoomus jo ehti asian ottaa julk­isu­udessa esi­in. Onko “muu­ta­man” lin­nun suo­jelu tärkeäm­pää kuin asun­to­jen gryn­daus? Tosin – toisaal­ta, onko Öster­sun­dom ollenkaan oikea paik­ka rak­en­taa metroa ja sen edel­lyt­tämää urbaa­nia asutusta?
    Kaivopuis­tos­ta ruis­rääkkäy­hdyskun­ta var­maankin tarvit­taes­sa siir­ret­täisi­in muualle, eikä julis­tet­taisi puis­toa suo­jelu­nar­voisek­si habitaatik­si – mut­ta siir­ryt­täessä harvem­min asu­tu­ille alueille, jos­sain kohtaa habitaatin arvo var­maankin on suurem­pi kuin hajau­tuneen kaupun­gin rakentamisen.

    Jos tuos­ta ÖSter­sun­domista nyt jotain ylipäätään opi­taan niin toiv­ot­tavasti se, että jokaiki­nen suo­jelu­alue vaikut­taa rak­en­tamista estävästi alaansa laa­jem­min monikym­menker­tais­es­ti. Lievää hark­in­taa seu­raaval­la kerralla.
    Varsi­naisia tärkeitä luon­toar­vo­ja tuol­la ei Natur­ois­sa ole. Piti vaan jon­nekin aikanaan Natur­oi­ta roiskia.
    Pyy, met­sästet­tävä lin­tu pitää suo­jel­la Helsingissä.…

    Vastaa

  11. Mitä viher­alueil­la pitäisi olla ja mil­lä perus­teel­la aluei­ta tulisi merk­itä viher­alueik­si? Tulisiko olla Kaivopuis­ton kaltaista hoidet­tua, mut­ta luon­nonar­vo­jen kannal­ta köy­hää luon­toa vai Keskus­puis­ton kaltaista metsää?

    Molem­pia tarvi­taan. Pääa­sia että kaupun­gin nykyiset viher­alueet säästetään rakentamiselta.

    Vastaa

  12. Pelks: Piti vaan jon­nekin aikanaan Natur­oi­ta roiskia. 

    Min­ul­la on sel­l­ainen mieliku­va, että Sipoo halusi estää Helsinkiä rak­en­ta­mas­ta Helsin­gin omis­tamia mai­ta. Tehti­in myrkkyp­il­leri liitos­ta vas­taan, mut­ta se ei kyl­lä estänyt Helsinkiä nielemästä sitä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.