Kaupunkiympäristölautakunnan lista 28.11.2017

En pääse kok­ouk­seen, kos­ka olen pähkimässä tekoä­lyä. Mikko Särelä menee taas.

Bud­jetin toteutumisennuste

Investoin­ti­t­u­lot. Myyn­ti­tavoite oli 135 M€, mut­ta maa­ta ja raken­nuk­sia saati­in myy­dyk­si peräti 175 M€. Olen iloinen, kun raken­nuk­sia saadaan myy­dyk­si, kos­ka kaupungilla on paljon raken­nuk­sia, jot­ka ovat aika heikos­sa käytössä tai peräti tyhjil­lään, mut­ta maa­ta min­un mielestäni pitäisi vuokra­ta eikä myy­dä – noin pääsääntöisesti.

Investoin­ti­menot Käytet­tävis­sä olisi ollut rahaa 354,4M€ mut­ta saadaan käyte­tyk­si vain 285.4 M€. Täl­lainen ”säästö” on lähin­nä paha asia, kos­ka se osoit­taa, ettei tuotan­top­uoli oikein toi­mi ja jäädään jäl­keen kaupun­gin rakentamisessa.

Tont­tien luovut­ta­mi­nen Pitäisi saa­da luovute­tuk­si 380 000 k‑m2, mut­ta tästä jäädään jäl­keen 80 000 k‑m2, eli 2 000 asukas­ta. Hiertää nyt ennen kaikkea säädellyssä tuotan­nos­sa, jos­sa tont­te­ja ei saa­da luovute­tuk­si, kos­ka rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ylit­tävät Aran hyväksymän. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 28.11.2017”

Eduskunnan on hyväksyttävä etä-äänestys virkamatkan aikana 

Puoluekent­tä on pirstaloi­tu­mas­sa taval­la, joka tekee enem­mistöhal­li­tusten muo­dostamisen vaikeak­si. Suomes­sa se on vähän vielä vaikeam­paa, kos­ka hal­li­tuk­selle ei yhden paikan enem­mistö riitä. Aina joku on työ­matkalla Brysselissä.

On vähän van­hanaikaista, että eduskun­nan äänestyk­seen voi osal­lis­tua vain paikan pääl­lä. En halua, että jokainen voisi äänestää kotoaan käsin, mut­ta virka­matkalla ole­van on voita­va äänestää etänä. Sil­loin olisi mah­dol­lista tehdä hal­li­tuk­sia myös kapeal­la mar­gin­aalil­la. Jat­ka lukemista “Eduskun­nan on hyväksyt­tävä etä-äänestys virka­matkan aikana ”

Osaamisvinouma ja rakenteellinen työttömyys

Kun automaa­tio, dig­i­tal­isaa­tio ja glob­al­isaa­tio ovat vähen­täneet suorit­ta­van työn määrää, on tilalle tul­lut vaa­ti­mat­tomampia töitä, jot­ka vaa­ti­vat tek­i­jöiltään korkeam­paa osaamista – sekä parem­paa koulu­tus­ta että henkilöko­htaisia avu­ja. Työvoiman koulu­tus­ta­so ei ole nous­sut samas­sa tahdis­sa ja sik­si vähän koulutet­tu­jen on vaikea saa­da töitä ja huip­pu­osaa­jista on pulaa.

Karkea jako neljään koulu­tus­ta­soon ei ker­ro kaikkea, kos­ka esimerkik­si joukko ”ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to” sisältää sekä työ­markki­noil­la hyvin halut­tu­ja alo­ja että sel­l­aisia, joi­ta on muka­va opiskel­la ja jot­ka anta­vat sisäistä ymmär­rystä maail­mas­sa, mut­ta eivät auta työn saamises­sa. Tarkem­pi jaot­telu koulu­tuk­sen suh­teen tuot­taisi vielä dra­maat­tisem­pia tulok­sia. Jat­ka lukemista “Osaamisvi­nouma ja rak­en­teelli­nen työttömyys”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 21.11.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Ratikkalin­jas­ton kehittämissuunnitelma

60 miljoon­aa mak­sa­va suun­nitel­ma, joka säästää pelkkiä liiken­nöimiskus­tan­nuk­sia 4,5 M€ vuodessa, eli antaa sijoituk­selle 7,5 %:n korkokan­nan. Tämän päälle tule­vat matkus­ta­jien selvästi suurem­mat säästöt. Tätä pitäisi nopeut­taa ja paljon.

Ihan kaikkea ei voi nopeut­taa, kos­ka kadun remon­tit on sidot­tu siihen, kun katu on muutenkin menos­sa perusko­r­jauk­seen, kuten juuri nyt Meche­lininkadul­la. Yksin tehtynä nämä tuli­si­vat selvästi kalli­im­mak­si. Mut­ta paljon voi nopeuttaa.

Stans­vikin kallion kaava

Kru­unuvuoren­ran­nan rak­en­t­a­mi­nen ete­nee kaa­va kaaval­ta. Tässä taas run­saat 2 000 asukas­ta. Lausun­noil­la olleeseen kaavaan on tehty vähäisiä muu­tok­sia, joista merkit­tävin on, että rak­en­t­a­mi­nen väistää hie­man erit­täin harv­inaista lahokaviosam­mal­ta. Väistävätköhän myös alueelle muut­ta­vat sadat lapset? Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 21.11.2017”

Mitä opin tänään Nordic Energy Forumissa

Ener­giatuotan­non opti­moin­ti­in ja säätämiseen on tar­jol­la val­ta­va määrä mah­dol­lisuuk­sia alka­en koti­talouk­sien pakas­timien kulu­tuk­sen ohjaamis­es­ta eri­laisi­in sähkö- ja läm­pö­varas­toi­hin. Tämä toimii vain automaat­tis­es­ti – ei niin, että jokainen tutkii silmä kovana sähkön tun­ti­hin­taa ja panee pakastin­ta päälle ja pois.

Tämä ei toi­mi mitenkään, jos hin­ta ei ole oikein. Nyt hin­tamekanis­mia sotke­taan monel­la taval­la, mikä johtaa vääri­in päätök­si­in. Syöt­tö­tar­if­fi (tai tarkem­min val­tion hin­tatakuu) on hin­tamekanis­min kannal­ta aivan turmiollinen.

Sähkön tun­ti­hin­noit­telus­ta on tehtävä nor­mi. Se ei tarkoi­ta, että mökin mum­mo, joka ei osaa säätää kulu­tuk­ses­taan, jou­tu­isi mak­samaan enem­män. Jos sähkön hin­ta on kiin­teä, se on keskimäärin kuitenkin yhtä korkea tai jopa korkeampi kuin tun­ti­tar­if­fi. Jat­ka lukemista “Mitä opin tänään Nordic Ener­gy Forumissa”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.11.2017

En ole men­emässä lau­takun­taan, vaan Mikko Särelä menee, joten tämä selostus on taval­lista tiivistetympi.

Aromiku­jalle 1700 asukasta

Paulig on pyytänyt alueelleen vähän tehokkaam­paa kaavoitus­ta ja saa. Uusia asukkai­ta 1700. Korkea­ta rak­en­tamista nyt myös Vuosaa­reen. Tämä kaa­va oli kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa 17.4.2017, jol­loin selostin sitä blogillani laa­jem­min. Nyt siihen on tehty vain vähäisiä muu­tok­sia. Kaa­va on kaupungille hyvin kan­nat­ta­va. Sen toteu­tus mak­saa vain 300 000 €. Arvon­nousun leikkaus tulee ole­maan huo­mat­tavasti tätä suurem­pi. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 14.11.2017”

Israelissa on käytössä negatiivinen tulovero pienipalkkaisille

Hecerin jokaper­jan­taises­sa Col­lo­qui­um-sem­i­naaris­sa eilen Ana­lia Schloss­er Tel Avivista ker­toi tutkimuk­ses­ta, miten pohjo­is­maisen tyyp­pinen inter­ven­tio työt­tömyy­teen vaikut­taa. Vaikut­ti, mut­ta tämä ei ollut min­un kannal­tani mie­lenki­in­toisin tieto.

Mie­lenki­in­tois­in­ta minus­ta oli tieto, että Israelis­sa on mak­set­tu jo kymme­nen vuot­ta pien­i­t­u­loisille negati­ivista tuloveroa. Negati­ivi­nen tulovero on eräs perus­tu­lon muoto.

Israelis­sa tätä mak­se­taan vain pieni­palkkaisille, ei työt­tömille, joil­la on oma työt­tömyysko­r­vauk­sen­sa. Olen esit­tänyt samaa meil­lä artikke­lis­sa Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo.  Jat­ka lukemista “Israelis­sa on käytössä negati­ivi­nen tulovero pienipalkkaisille”

Sosiaaliturvan on muututtava työn mukana

Rak­en­teelli­nen työt­tömyys on nous­sut kolmes­sakymme­nessä vuodessa 2,5 pros­en­tista 7,5 pros­ent­ti­in. Tämä on suuri sosi­aa­li­nen ja taloudelli­nen onnet­to­muus, johon Suomes­sa suh­taudu­taan yllät­tävän rauhallisesti.

Suure­na syynä rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den nousu­un on osaamisvi­nouma. Kun automaa­tio on kohdis­tunut lähin­nä yksinker­taisi­in töi­hin, jäl­jelle jääneet ovat vaa­ti­vampia. Työvoiman osaamis­ta­so ole nous­sut samas­sa tahdis­sa. Huonos­ti koulutet­tu­jen on vaikea löytää töitä ja huip­pukyvyt revitään käsistä.

Edessä on tekoä­lyn tuo­ma mullis­tus, jon­ka ennuste­taan kor­vaa­van myös vaa­ti­vampia asiantun­ti­ja-ammat­te­ja niin, että jäl­jelle jäävät tehtävät ovat entistä vaa­ti­vampia. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­van on muu­tut­ta­va työn mukana”

Dumpataanko Euroopan saastuttavat autovanhukset Suomeen?

Lon­too näyt­tää häätävän van­ho­ja saas­tut­tavia auto­ja kaupun­gin rajo­jen ulkop­uolelle myrkky­mak­sul­la, joka on kymme­nen pun­taa päivässä. On hyvin luul­tavaa, että moni euroop­palainen kaupun­ki seu­raa perässä, kos­ka van­ho­jen auto­jen pakokaa­sut todel­la tappavat.

Tämä taas johtaa siihen, että van­ho­ja pakokaa­sun tuprut­ta­jia tulee myyn­ti­in ja paljon.

Jos Suomes­sa ei tehdä mitään, seu­rauk­se­na on, että nuo muual­ta hääde­tyt autot pää­tyvät Suomeen.

Jos muut euroop­palaiset kaupun­git alka­vat häätää saas­tut­tavia van­ho­ja diese­lau­to­ja kaduil­taan, on tämä oikeus annet­ta­va myös suo­ma­laisille kaupungeille.

Helsingin budjettineuvottelut: valkoinen savu nousi

Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mät sopi­vat muu­tok­sista bud­jet­ti­in. Bud­jet­ti­in tulee 0,5 pros­ent­tiyk­sikön alen­nus kun­taveroon, siihen ei tule kiin­teistöveron koro­tus­ta. Meno­ja lisät­ti­in yhteen­sä 32 miljoon­al­la eurol­la. Nämä lisäyk­set tuli­vat muiden ryh­mien esi­tyk­ses­tä kom­pen­soimaan vero­jen alen­nus­ta. Tulo­jen pienen­e­misen kom­pen­soimises­sa meno­ja kas­vat­ta­mal­la on jonkin­lainen etumerkki­in liit­tyvä ongelma.

Ryh­mien neu­vot­teluis­sa oli varsin opti­misti­nen käsi­tys kun­tat­alouden kehi­tyk­ses­tä. Helsin­ki on saanut alku­vuon­na huo­mat­tavasti arvioitua enem­män vero­tu­lo­ja. Sekä tulovero että eri­tyis­es­ti yhteisövero ovat kasvaneet.

Yhteisöveron kasvu­un liit­tyy suuri ker­talu­on­toinen erä, jos­ta Helsin­gin Sanomat ker­toi tarkem­min tänään. Japani­lainen hold­ing-yhtiö on myynyt Super­cellin osakkei­ta Kiinaan ja kir­jan­nut siitä 3,5 mil­jardin euron myyn­tivoiton. Siitä tulee yhteisövero­ja noin 700 miljoon­aa euroa, jos­ta Helsin­gin osu­us on noin 200 miljoon­aa. Jat­ka lukemista “Helsin­gin bud­jet­tineu­vot­te­lut: valkoinen savu nousi”