Korkean koulutuksen arvo kääntynyt laskuun?

Keskivi­ikkona jär­jeste­tyssä Helsin­ki-sym­po­siu­mis­sa ruot­salainen ekon­o­misti Kjell A. Nord­ström sanoi, että työ­markki­noil­la korkean koulu­tuk­sen arvo on kään­tynyt lasku­un. Har­mi, ettei hän sanonut tähän mitään lähdet­tä, kos­ka tieto oli uusi ja yllättävä.

Nord­strömin seli­tys oli, ettei enää tarvitse opiskel­la Cam­bridgessä saadak­seen käyt­töön­sä Cam­bridgessä uusim­mat tutkimus­tu­lok­set, kos­ka ne saa netistä. Tätä seli­tys­tä en oikein usko.

Voisiko seli­tys olla siinä, että yhdis­telmä korkea koulu­tus + luovu­us on yhä vain arvokkaampi, mut­ta yhdis­telmä korkea koulu­tus ilman luovu­ut­ta ei ole enää yhtä hyödylli­nen. Täl­lainen voi näkyä keskiar­vois­sa siten, että koulu­tuk­sen tuot­ta­ma taloudelli­nen hyö­ty on laskenut.

Tietääkö joku näistä tilas­toista enemmän?

Soten korjaaminen (5) Elektiivinen erikoissairaanhoito

Ruot­sis­sa on parhaat tulok­set yksi­ty­istämis­es­tä saatu elek­ti­ivis­ten hoito­jen, esimerkik­si lonkkaleikkausten kil­pailu­tuk­ses­ta. Niihin ei liity san­ot­tavia kan­nustin­virhei­den ongel­maa, kos­ka poti­laiden hoidon tarve on ensin määritel­ty julkises­sa ter­vey­den­hoi­dos­sa, joka kil­pailut­taa hoidot. Sairaalat eivät voi siis han­kkia poti­lai­ta alen­ta­mal­la hoidon kri­teere­itä. Yksi­tyiset sairaalat ovat osan­neet jär­jestää toim­intansa tehokkaam­min ja ovat sik­si päässeet alem­pi­in kus­tan­nuk­si­in. Hoidon laatu on tur­vat­tu tumpeloineista koituvil­la ankar­il­la sank­tioil­la. Lop­putu­lok­se­na on ollut halvem­pi hin­ta ja korkeampi onnistumisprosentti.

Tämä mah­dol­lisu­us oli lausun­nolle lähete­tyssä lak­ilu­on­nok­ses­sa, mut­ta taas ker­ran taval­la, jos­sa oli ajatel­tu vain yksi­tyis­sairaaloiden etua. Niille tar­jot­ti­in lak­isääteistä oikeut­ta ottaa vaik­ka kaik­ki elek­ti­iviset hoidot itselleen, jol­loin julk­isten sairaaloiden toim­inta olisi vaaran­tunut eivätkä se olisi voineet taa­ta päivystys­ten toimivu­ut­ta. Palaute oli niin tyr­määvää, että elek­ti­ivisen hoidon palvelusetelit pois­tet­ti­in saman tien kokon­aan. Jat­ka lukemista “Soten kor­jaami­nen (5) Elek­ti­ivi­nen erikoissairaanhoito”

Soten korjaaminen (4) Maakunnalle verotusoikeus

On epäilty, että siir­ryt­täessä per­in­teis­es­tä verora­hoit­teis­es­ta ter­vey­den­huol­losta toim­inta­logi­ikaltaan vaku­u­tus­muo­toiseen ter­vey­den­huoltoon menot kas­va­vat. Ruot­sis­sa vas­taa­va uud­is­tus merk­it­si ter­vey­den­hoidon meno­jen nousua nousua liki 25 %:lla. Tähän suun­nitel­man edis­täjät sanovat, että vaik­ka ne kasvoivat Ruot­sis­sa, Suomes­sa ne eivät voi kas­vaa, kos­ka VM ei anna maakun­nille enem­pää rahaa eikä maakun­nil­la ole verotusoikeutta.

Pehmeä bud­jet­ti­ra­joi­tus lisää menoja

Mon­en muun mukana Eli­na Lep­omä­ki on sanonut, että täl­lainen bud­jet­ti­ra­joi­tus ei toi­mi. Se on luon­teeltaan pehmeä bud­jet­ti­ra­joi­tus, kos­ka sen voi huo­let­ta rikkoa. Perus­tus­la­ki tar­joaa kansalaisille ehdot­toman oikeu­den saa­da tarpeel­lista ter­vey­den­huoltoa ihan siitä riip­pumat­ta, paljonko hoitoon on bud­je­toitu rahaa. Syn­ny­tys­sairaalaa ei voi­da pan­na kiin­ni lokaku­us­sa ja sanoa, että syn­nyt­täkää kotona naa­purien avustamana.

Tähänkin on ole­mas­sa vas­taus. Jos joku maakun­nista ei pär­jää sille myön­netyl­lä rahal­la vaan alkaa velka­an­tua, se pakkoli­itetään naa­puri­maakun­taan. Kyse on kaksinker­tais­es­ta pakos­ta, kos­ka vas­taan­ot­ta­va maakun­ta ei ehkä ole niin innos­tunut mak­samaan naa­purin velko­ja. Jos siis Kokkolan maakun­ta menee kant­tuvei, Oulun maakun­ta pan­naan mak­samaan sen viu­lut, halusi Oulu tahi ei. Kun Uusi­maa haaskaa rahansa, var­maankin piskuinen Päi­jät-Häme pan­naan mak­samaan sen velat.  Ter­veisiä Lahteen!

Per­in­teinen virkamiehen ohje on ylibud­je­toi­da ei-vält­tämät­tömät menot ja alibud­je­toi­da vält­tämät­tömät menot, kos­ka vält­tämät­tömi­in menoi­hin on pakko myön­tää yli­tysoikeus. Maakun­nil­la on suuri houku­tus menetel­lä näin, kos­ka tietävät, että vält­tämät­tömi­in ter­veys­menoi­hin val­tion on pakko antaa lisää rahaa. Jos raho­jen lop­pues­sa olisi korotet­ta­va veroa, harkit­taisi­in ei-vält­tämät­tömien meno­jen ylibud­je­toin­tia pidempään.

Jos bud­jet­ti­ra­joi­tus ei vuo­taisi, se lisäisi kus­tan­nuste­hot­to­muut­ta Jat­ka lukemista “Soten kor­jaami­nen (4) Maakun­nalle verotusoikeus”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 20.3.2018

Edelli­nen selostus jäi julkaise­mat­ta, kos­ka blogi­ni oli men­nyt rik­ki – tai siis vihamielis­es­ti rikot­tu. Julka­isin sen nyt jälkijunassa.

En ole menos­sa lau­takun­taan, kos­ka käsit­telyssä on lausun­to Helenin Tat­tarisuolle suun­nitel­lun hakeläm­pökeskuk­sen YVA:sta. Paikalliset asukkaat pitävät min­ua jääv­inä, joten pidän varmim­pana jäävätä itseni.

Mäkelän­rin­teen urheilukam­puk­sen asemakaava

Pöy­dältä. Selostet­tu edel­lisessä postauksessa.

Vuo­den 2017kaavoituksen arvioin­ti ja seuranta(Karvi)

Asun­torak­en­tamisen kaavoista 89% sijoit­tuu nykyisen tai tule­van raideli­iken­teen alueelle ja vain pari pros­ent­tia kokon­aan kumipyöräli­iken­teen varaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 20.3.2018”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 13.3.2018

Tämä tulee jälk­i­ju­nas­sa kok­ouk­sen jäl­keen, kos­ka blogi­ni oli men­nyt rik­ki ilmeis­es­ti vihamielisen hakkeroin­nin tuloksena.

Haa­gan täy­den­nyskaa­va Orapihlajantiellä

Pöy­dältä

Lau­takun­nas­sa kan­net­ti­in huol­ta alueel­la ole­van rodor­en­dum-puis­ton kohtalosta, mut­ta ei se vaaran­nu. Lähiön asukkaat vieroksu­vat korkei­ta (3–6 krs) ker­rostalo­ja, mut­ta alue on lähel­lä Jok­er­il­in­jan, Rantaradan ja Kehäradan risteystä. Tähän olisi voin­ut kaavoit­taa myös todel­la tiivi­in keskuk­sen. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 13.3.2018”

Jotain mätää rakennusalalla?

Kun pääkaupunkiseudun kun­nat ovat lop­ul­ta saa­neet kaavoituk­sen kun­toon, nyt ottaa kiin­ni kap­a­siteetista. Onko raken­nusalal­la kaik­ki kunnossa?

Oudol­ta tun­tuu huu­ta­va työvoima­pu­la samal­la, kun raken­nusalan työt­tömyyskas­san jäsenistä on Uudel­la­maal­la kahdek­san pros­entin työt­töminä. Raken­nusalal­la ei näköjään ole huole­hdit­tu työn­tek­i­jöi­den osaamisen ylläpitämis­es­tä eikä työkyvys­tä noin laa­jem­minkaan.  Ei kan­na­ta investoi­da työvoimaan, kun työ­suh­teet ovat lyhyitä?

Suo­ma­lais­es­ta työvoimas­ta ei ole kan­nat­tanut huole­htia, kos­ka Viros­ta on saanut osaavaa porukkaa hal­val­la. Nyt kun viro­laiset pikkuhil­jaa vetäy­tyvät rak­en­ta­maan omaa maataan, hyl­lylle varas­toitu­ja suo­ma­laisia rak­en­ta­jia tarvit­taisi­in taas.

Val­tion pitäisi käyn­nistää voimakkaat toimet alan työvoima­pu­lan voit­tamisek­si. Työt­tömät raken­nus­miehet tulisi koulut­taa uud­estaan ja ohja­ta tarvit­taes­sa kuntoutukseen.

Alan 148-sivuis­es­ta (!) työe­htosopimuk­ses­ta käy ilmi, ettei palkkata­so raken­nusalal­la ole järin vetovoimainen. Aloit­teli­jan tun­tipalk­ka on 9,95 € ja erit­täin koke­neen ammat­ti­laisen 16,17 €. Viiden pen­nin suu­tari tekee markan virheen, mut­ta raken­nusalal­la on mah­dol­lisu­us paljon isom­pi­in moki­in. Toiv­ot­tavasti yri­tyk­set mak­sa­vat parhaalle työvoimalleen olen­nais­es­ti parem­paa palkkaa. Näin toimi­va yri­tys voisi vali­ta parhaat päältä ja men­estyä mui­ta parem­min. Jat­ka lukemista “Jotain mätää rakennusalalla?”

Soten korjaaminen (3) Erikoissairaanhoidon maksaminen

Nykyjär­jestelmässä kun­ta on vas­tu­us­sa asukkaiden­sa erikois­sairaan­hoidon palveluista. Kalli­iden kus­tan­nusten tapauk­ses­sa menot tasa­taan sairaan­hoitopi­irin kun­tien välil­lä, jot­ta yksi mak­san­si­ir­topoti­las ei kaataisi pienen kun­nan bud­jet­tia. Tasaus­ra­ja vai­htelee sairaan­hoitopi­irien välil­lä. Esimerkik­si HUS:ssa se on 60 000 euroa poti­las­ta kohden vuodessa. Yksi kallis poti­las voi mak­saa kuitenkin yhtä paljon kuin opet­ta­jan palkkaami­nen vuodeksi.

Nor­jan iso moka: erikois­sairaan­hoito val­tion vastuulle

Ennakoimat­tomat erikois­sairaan­hoidon kus­tan­nuk­set ovat kun­nille harmilli­nen seik­ka. Nor­jalaiset kek­sivät joskus vajaat parikym­men­tä vuot­ta sit­ten siirtää erikois­sairaan­hoidon val­tion vas­tu­ulle. He markki­noi­vat tätä nerokkaana uud­is­tuk­se­na. Jo sil­loin olin sitä mieltä, että mikä ei toi­mi teo­ri­as­sa, ei ennen pitkää toi­mi myöskään käytän­nössä. Nyt nor­jalaiset kiertävät varoit­ta­mas­sa, että älkää tehkö niin kuin me teimme.

Me olemme kuitenkin tekemässä samaa virhet­tä. Jat­ka lukemista “Soten kor­jaami­nen (3) Erikois­sairaan­hoidon maksaminen”

Soten korjaaminen (2) Terveydenhuollon kannustimien lyhyt historia

Suomen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä on per­in­teis­es­ti ollut verora­hoit­teinen, kun taas Kes­ki-Euroopas­sa se perus­tuu pakol­lisi­in ja siten sol­i­daarisi­in vaku­u­tuk­si­in ja niil­lä rahoitet­tui­hin yksi­ty­isi­in palveluihin.

Verora­hoit­teises­sa jär­jestelmässä ter­veyskeskuk­set ja sairaalat sai­vat kukin oman kiin­teän bud­jet­tin­sa ja hoiti­vat sen varas­sa poti­lai­ta niin kuin parhaak­si näkivät. Kun jär­jestelmässä ei ollut kil­pailullisia kan­nustei­ta, siihen pesiy­tyi kaikkea sisäistä pain­o­las­tia. Tästä huoli­mat­ta se oli ainakin ennen selvästi kus­tan­nuste­hokkaampi kuin yksi­ty­isi­in palvelui­hin ja vaku­u­tuk­si­in perus­tu­vat. Joskus 1990-luvul­la Maail­man­pank­ki varoit­ti pohjo­is­mai­ta siir­tymästä haaskaavaan keskieu­roop­palaiseen vakuutusmalliin.

Vaku­u­tus­muo­toiseen jär­jestelmään ei kuu­lu jono­ja, kos­ka yksi­tyisen yhtiön kan­nat­taa lisätä kap­a­siteet­tia, jos kysyn­tää on. Verora­hoit­teises­sa kysyn­tää säädel­lään jonoil­la. Jos jonot­tamisen hin­ta otet­taisi­in huomioon, jär­jestelmämme ei olisi ehkä niin edullisen kuin miltä se näyt­tää, kun tarkastel­laan vain rahal­lisia meno­ja. Jat­ka lukemista “Soten kor­jaami­nen (2) Ter­vey­den­huol­lon kan­nus­timien lyhyt historia”

Soten korjaaminen (1): Kapitaatio ja asiakkaiden valinta

Lakiehdo­tuk­sen mukaan sote-keskuk­sille mak­se­taan kir­jau­tunei­den poti­laiden määrän mukaan ns. kap­i­taa­tiomak­sua. Puh­taas­sa kap­i­taa­tiope­ri­aat­teessa sote-keskuk­set ei saisi tulo­ja siitä, että poti­las saa hoitoa ja hänelle tehdään nor­maale­ja lab­o­ra­to­riokokei­ta. Tähän on sinän­sä perus­teen­sa, kos­ka jos tulo­ja saisi sen mukaan, paljonko poti­lai­ta käy ja paljonko niitä tutk­i­taan, menoille ei olisi ylära­jaa. Tämä tiede­tään hyvin vaku­u­tus­muo­tois­es­ta ter­vey­den­huol­losta. Täysin ter­vet­tä poti­las­ta voidaan tutkia vaik­ka kuin­ka paljon. Vaku­u­tusy­htiöt koki­vat tämän kar­vaasti myön­täessään vaku­u­tuk­sia maail­man ter­veim­mille ihmisille eli suo­ma­laisille lap­sille. Vaku­u­tus­mak­sut piti nopeasti kym­menker­tais­taa. Muun muas­sa korvien putk­i­tuk­sia tehti­in yhdek­sän ker­taa enem­män kuin vakuuttamattomille.

Kun poti­laan käyn­nistä ja tälle tehdy­istä tutkimuk­sista ei mak­se­ta mitään tai ainakin selvästi alle kus­tan­nusten, on ilmeinen ali­hoidon ris­ki. Ei tutki­ta riit­tävästi ja lääkäri­aiko­ja joutuu jonot­ta­maan. Jokainen lab­o­ra­to­ri­o­tutkimushan on pois yri­tyk­sen tulok­ses­ta. Jotkut kokoomus­poli­itikot ovat sanoneet julkises­ti, ettei yksi­ty­isille voi tul­la jono­ja, kos­ka niiden kan­nat­taa lisätä kap­a­siteet­tia kysyn­nän mukana, eivät ilmeis­es­ti ole tutus­tuneet esi­tyk­seen, jota puolustavat.

Jono­ja nimit­täin kyl­lä tulee, vaik­ka kokoomus­laiset ja myös Juha Sip­ilä väit­tävät, että jonot katoa­vat samal­la kun kus­tan­nuk­sia säästyy. Maakun­nat eivät voi mak­saa sote-keskuk­sille poti­las­ta kohden yhtään sen enem­pää kuin nyt mak­se­taan kun­tien ter­veyskeskuk­sille, kos­ka raha­hano­ja tiuken­netaan. Lääkäre­itä ei tule ole­maan yksi­ty­isil­lä sotekeskuk­sil­la sen enem­pää eikä lääkäri­aiko­ja tule siten ole­maan sen enem­pää. Jos ne osaa­vat organ­isoidan toim­intansa parem­min, ne voivat hoitaa enem­män. Toiv­otaan tätä. Jat­ka lukemista “Soten kor­jaami­nen (1): Kap­i­taa­tio ja asi­akkaiden valinta”

Sotea on korjattava tai se on kaadettava

Sote-uud­is­tuk­sen ongel­ma ei ole siinä, etteikö voiton tavoit­telun ohjaa­vat yri­tyk­set sopisi alalle tai että ne siirtävät voit­ton­sa veroparati­i­sei­hin. Minä näen ongel­mana sen, etteivät suun­nitel­lut taloudel­liset pelisään­nöt toi­mi. Olen tästä asi­as­ta saa mieltä Eli­na Lep­omäen kanssa. Keskustelin Lep­omäen kanssa sotes­ta viime viikol­la ja voin vaku­ut­taa, että hän on lukenut läksyn­sä huolellisesti.

Lyhyt ker­taus pahim­mista ongelmista:

Kun sote-keskus saa rahansa kir­jau­tunei­den poti­laiden mukaan ikää, sukupuol­ta ja mui­ta tieto­ja pain­ot­taen, kan­nat­taa valikoi­da poti­laik­si ne, joista mak­se­taan paljon, mut­ta käyt­tävät vähän palvelu­ja ja vält­tää niitä, joista mak­se­taan vähän ja käyt­tävät paljon palvelu­ja. Vaik­ka kokoomus väit­tää Touko Aal­lon vale­htel­e­van sanoes­saan, että sote-keskuk­set voivat valikoi­da asi­akkaitaan, kyl­lä ne voivat. Kan­nat­taa hoitaa voit­toa tuot­tavia poti­lai­ta hyvin jot­ta saa pide­tyk­si hei­dät ja tap­pi­o­ta tuot­tavia huonos­ti, jot­ta nämä vai­h­taisi­vat tuot­ta­maan tap­pi­o­ta jollekin toiselle.

Sote-keskuk­sen kan­nat­taa lähet­tää poti­las erikois­sairaan­hoitoon aina kun voi, kos­ka näin kus­tan­nuk­set siir­tyvät jonkun toisen mak­set­tavak­si. Sama vino kan­nustin kos­kee muitakin tapo­ja vai­h­taa mak­sa­jaa: kallis poti­las kan­nat­taa saa­da henkilöko­htaisen bud­jetin piiri­in tai monion­gel­maise­na maakun­nan liike­laitok­sen mak­set­tavak­si. Jat­ka lukemista “Sotea on kor­jat­ta­va tai se on kaadettava”