Kategoria: Oden vaaliohjelma

SATA-komitea ei saanut sosi­aalipoli­ti­ikkaa uud­is­te­tuk­si niin paljon kuin oli tarkoi­tus työtä on jatkettava.

Suomen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä oli ennen hyvä ja hal­pa. Se ei vaat­in­ut suuria rahamääriä, mut­ta silti se takasi tulon­jaon pysymisen kohtu­ullise­na. Samal­la se ylläpi­ti hyvää työl­lisyyt­tä. Me käytämme sosi­aal­i­tur­vaan nyt paljon enem­män rahaa, mut­ta tämä ei estä suh­teel­lisen köy­hyy­den yleistymistä. Samal­la sosi­aal­i­tur­van rak­en­teel­liset heikkoudet aiheut­ta­vat rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ja osatyökyky­is­ten syr­jäy­tymistä työvoiman ulkop­uolelle. Sik­si jär­jestelmää on uud­is­tet­ta­va rohkeasti. Jat­ka lukemista “Sosi­aal­i­tur­va on uud­is­tet­ta­va perusteellisesti”

Tämä on osa eduskun­tavaalio­hjel­maani, jota kehitetään inter­ak­ti­ivis­es­ti koti­sivuil­lani.

Merkit­tävänä esteenä yksi­ty­is­ten ostopalvelu­jen käytölle on liian puh­da­sop­pinen han­k­in­ta­la­ki – tai ken­ties vain sen tiukkapipoinen tulk­in­ta.  Sosi­aali- ja ter­veyspalveluis­sa laadun määrit­telem­i­nen on vaikea­ta. Usein han­k­in­tak­il­pailun voit­taa kil­pail­i­joista huonom­pi, kos­ka sen tar­jous vas­taa parhait­en puut­teel­lista tar­jous­pyyn­töä. On ylivoimaista määritel­lä juristin pitävästi, mil­laista laat­ua halu­taan. Moni EU-maa onkin rajan­nut sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut han­k­in­ta­lain ulkop­uolelle. Mitenkähän laatukri­teer­it kir­joitet­taisi­in tar­jous­pyyn­töön, jos kaupun­ki tilaisi sin­fon­ian vuosi­juh­lien­sa kun­ni­ak­si? Jat­ka lukemista “Han­k­in­ta­la­ki ei sovi sosi­aali- ja terveyspalveluihin”

Julkisen talouden vaje on peit­et­tävä niin pian kuin se suh­dan­teet huomioon ottaen on mah­dol­lista. Kreikan, Irlan­nin ja Por­tu­galin jäl­keen on ilmeistä, etteivät val­tioiden laina­pa­per­it ole enää riskit­tömiä sijoituk­sia, minkä vuok­si kaikkien val­tioiden, myös parhaimpi­en, korot nou­se­vat riskil­isän vuok­si. Jos val­tio velka­an­tuu, sen korot nou­se­vat entis­es­tään ja voi alkaa syöksykierre, joka ei ole ratkaistavissa.

Tilanteesta tulee uhkaa tul­la labi­ili niin, että odot­tam­a­ton ulkoinen häir­iö ajaa syyt­tömiäkin mai­ta tuhon tielle.  Jot­ta maa toisen­sa jäl­keen ei ajau­tu­isi tähän ansaan, tarvi­taan jät­timäi­nen vakaus­ra­has­to, joka kool­laan häivyt­tää kaik­ki epäi­lyt. Kos­ka jär­jeste­lyyn tul­laan liit­tämään myös sijoit­ta­jan vas­tuu, ylivelka­an­tu­mi­nen tulee val­ti­olle hyvin kalli­ik­si. Sik­si Suomen velka­an­tu­mi­nen on pysäytet­tävä niin pian kuin mah­dol­lista. Jat­ka lukemista “Kestävyys­va­je kun­toon suh­dan­tei­den sen salliessa”

Kun kysymys pakko­ruot­sista näyt­tää ole­van näi­den vaalien keskeisiä kiis­tanai­hei­ta, on kohtu­ullista että julk­istan oman kan­tani. Minus­ta toisen koti­maisen pitäisi olla vapaae­htoinen perusk­oulus­sa ja pakolli­nen lukios­sa niin, että sen voi myös aloit­taa lukios­sa, jol­loin mitään puss­in­perää ei tule. Kie­len voi aloit­taa myös lukios­sa. Min­un aikanani “lyhyt kieli” aloitet­ti­in lukion ensim­mäisel­lä. Jat­ka lukemista “Pakolli­nen ruot­si lukios­sa riittää”

Tämä on osa eduskun­tavaalio­hjel­maani, jota kehitetään inter­ak­ti­ivis­es­ti koti­sivuil­lani.

Ensi vaa­likaudel­la päästään korot­ta­maan vero­ja sen lisäk­si, että kar­si­taan meno­ja. Verot yleen­sä vääristävät käyt­täy­tymistä; ne vähen­tävät sitä toim­intaa, johon ne kohdis­tu­vat. Joskus kauan sit­ten Ruotsin val­lan aikana säädet­ti­in ikku­navero. Ajatelti­in, että ison talon pitää mak­saa paljon vero­ja ja pienen vähän vero­ja, ja hyvä tapa mita­ta talon koko on laskea mon­tako ikku­naa siinä on. Vero johti siihen, että isoonkin taloon laitet­ti­in vähän ikkunoi­ta. Poh­ja­maal­la ei kuitenkaan halut­tu näyt­tää köy­hiltä. Sik­si vähäikku­naisi­in öky­taloi­hin maalat­ti­in valeikkunoi­ta. Tämä tapa elää edelleen van­has­sa raken­nuskan­nas­sa. Jat­ka lukemista “Hai­tat verolle”

Lai­tan tähän refer­aatin tämän­päiväis­es­tä puheen­vuorostani aja­tus­pa­ja e2:n seminaarissa.

Maaseutuelämäl­lä tarkoi­tan, että asuu ja tekee töitä maaseudul­la, en sitä, että elää kaupungis­sa ja matkus­taa yök­si maaseudulle nukkumaan.

Sitran tekemän tutkimuk­sen mukaan vihreät suh­tau­tu­vat mui­ta myön­teisem­min maaseutuelämään. Vihrei­den kuva maalaiselämästä on hyvin romant­ti­nen, sel­l­ainen jota parhait­en kuvaa Mikko Alat­alon laulu ”Kat­son maalais­maise­maa”. Minäkin jaan tämän romant­tisen käsi­tyk­sen elämästä maaseudul­la. Kysymys on enää siitä, miten siitä tehdään real­isti­nen. Jat­ka lukemista “Maaseutuelämän tulevaisuus”

Tämä on osa eduskun­tavaalio­hjel­maani, jota kehitetään inter­ak­ti­ivis­es­ti koti­sivuil­lani.

Tätä ohjel­mako­htaa on muutet­tu merkit­tävästi kom­ment­tien perus­teel­la, joten osa kom­menteista kohdis­tuu van­hen­tuneeseen tekstiin. 

====

Vaik­ka asia tun­tuu pieneltä, se voit­taa ener­gian­säästökeinona mon­ta enem­män main­os­tet­tua. Pääkaupunkiseudun liiken­nepoli­ti­ikas­sa asial­la on suurehko merkitys

Vas­tauk­se­na korkeaan veroas­t­eeseen Suomes­sa on tul­lut tavak­si mak­saa osa palka­s­ta aliv­erotet­tuina luon­taise­tu­ina. Eräs täl­lainen on vapaa autoe­tu. Työ­nan­ta­ja antaa työn­tek­i­jän käyt­töön auton, jol­la hän saa ajaa niin paljon kuin jak­saa ja ehtii. Vapaan autoe­dun vero­tusar­voa on aika-ajoin nos­tet­tu, mut­ta tämä ei ole pois­tanut sen pääon­gel­maa, autoilun mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sen jäämistä nol­laan tai hyvin alas. Jat­ka lukemista “Vapaas­ta autoe­dus­ta luovuttava”

Tämä on osa eduskun­tavaalio­hjel­maani, jota kehitetään inter­ak­ti­ivis­es­ti koti­sivuil­lani.

====

Puolueet ovat viimeiset puoli vuot­ta kir­joitelleet hik­i­ha­tus­sa hal­li­tu­so­hjel­malu­on­nok­sia, jot­ta on mitä esit­tää sit­ten hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa neu­vot­teluis­sa.  Nämä ovat paljon tärkeämpiä papere­i­ta kuin vaalio­hjel­mat, mut­ta niitä ei äänestäjille näytetä. vaalit käy­dään täysin tois­ar­voisil­la vaalio­hjelmil­la, jot­ka heit­etään roski­in maanan­ta­iaa­mu­na vaalien jäl­keen. Äänestäjän oikeuk­sien kannal­ta tämä on ongel­mallista ja niin se on vaa­likeskustelu­jen tasonkin kannal­ta. Jat­ka lukemista “Hal­li­tu­so­hjel­malu­on­nok­set jul­ki ennen vaaleja”

Tämä on osa eduskun­tavaalio­hjel­maani, jota kehitetään inter­ak­ti­ivis­es­ti koti­sivuil­lani.

====

Kaupunki­maa on pin­ta-alaa kohden paljon arvokkaam­paa kuin muuten saman­lainen maa kaupunkien ulkop­uolel­la. Kenelle tuo arvon­nousu kuuluu?

Maapo­h­jan arvon­nousu ei kuu­lu kenellekään, joten se kuu­luu kaikille eli yhteiskun­nalle. Tai se kuu­luu kaupungille, kos­ka kaupun­gin rak­en­tu­mi­nen juuri siihen paikkaan on tehnyt maas­ta arvokkaan. Jat­ka lukemista “Maapo­h­jan kiin­teistöveroa kan­nat­taa nos­taa vaiheittain”