Haitat verolle

Tämä on osa edus­kun­ta­vaa­lioh­jel­maa­ni, jota kehi­te­tään inte­rak­tii­vi­ses­ti koti­si­vuil­la­ni.

Ensi vaa­li­kau­del­la pääs­tään korot­ta­maan vero­ja sen lisäk­si, että kar­si­taan meno­ja. Verot yleen­sä vää­ris­tä­vät käyt­täy­ty­mis­tä; ne vähen­tä­vät sitä toi­min­taa, johon ne koh­dis­tu­vat. Jos­kus kau­an sit­ten Ruot­sin val­lan aika­na sää­det­tiin ikku­na­ve­ro. Aja­tel­tiin, että ison talon pitää mak­saa pal­jon vero­ja ja pie­nen vähän vero­ja, ja hyvä tapa mita­ta talon koko on las­kea mon­ta­ko ikku­naa sii­nä on. Vero joh­ti sii­hen, että isoon­kin taloon lai­tet­tiin vähän ikku­noi­ta. Poh­ja­maal­la ei kui­ten­kaan halut­tu näyt­tää köy­hil­tä. Sik­si vähäik­ku­nai­siin öky­ta­loi­hin maa­lat­tiin valeik­ku­noi­ta. Tämä tapa elää edel­leen van­has­sa rakennuskannassa. 

Kos­ka vero­tus vähen­tää sitä toi­min­taa, mihin se koh­dis­tuu, verot kan­nat­taa suun­na­ta sii­hen, mitä halu­taan vähen­tää.  Sik­si kan­nat­taa lisä­tä hait­ta­ve­ro­ja, verot­taa ympä­ris­tö­pääs­tö­jä, niuk­ko­jen luon­non­va­ro­jen käyt­töä, epä­ter­veel­lis­tä suu­hun pan­ta­vaa, tupak­kaa ja niin edelleen.

Hait­to­jen verot­ta­mi­nen on yleen­sä jär­ke­väm­pää kuin hait­to­jen tor­jun­ta nor­mioh­jauk­sel­la. Täs­tä haja-ase­tusa­luei­den jäte­ve­sia­se­tuk­ses­ta oli­si sel­vit­ty jäte­ve­si­mak­sul­la, jon­ka oli­si vält­tä­nyt asen­ta­mal­la puh­dis­tus­lait­teet. Puh­dis­tus­lait­teis­ta oli­si lai­tet­tu sin­ne, mis­sä se on koh­tuu­hin­taan teh­tä­vis­sä, kun nyt nii­tä pitää lait­taa sin­ne­kin, mis­sä se tulee koh­tuut­to­man kalliiksi.

Hait­ta­ve­rot ovat usein regres­sii­vi­siä; köy­hät mak­sa­vat nii­tä suh­tees­sa tuloi­hin­sa enem­män kuin rik­kaat, tupak­ka­ve­roa jopa abso­luut­ti­ses­ti enem­män. Tämä kan­nat­taa pitää mie­les­sä, mut­ta se ei ole syy hylä­tä hait­ta­ve­ro­ja. Se on vain otet­ta­va huo­mioon muus­sa vero­tuk­ses­sa tai tulonsiirroissa.

Kun Alan­ko­maat uudis­ti vero­tus­taan hait­ta­ve­ro­jen suun­taan, tämä kom­pen­soi­tiin lei­po­mal­la vero­jär­jes­tel­mään pie­ni kan­sa­lais­palk­ka, jol­la hait­ta­ve­ro­jen tulon­ja­ko­vai­ku­tus enem­män kuin neut­ra­li­soi­tiin. Tämä on käte­vin tapa teh­dä se, mut­ta jos perus­tu­loa vie­ras­te­taan, voi saman asian toki teh­dä moni­mut­kai­sem­min­kin, kun­han se tehdään.

Niin­pä:

Vero­tuk­ses­sa on lisät­tä­vä ohjaa­vien hait­ta­ve­ro­jen osuut­ta. Tämän tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­set on kor­vat­ta­va tulo­ve­roas­tei­kos­sa ja/tai tulon­siir­roin.

Kat­so myös: Vero on parem­pi kuin normi

 

41 vastausta artikkeliin “Haitat verolle”

  1. Erit­täin hyvä kir­joi­tus. Eri­tyi­sen jär­ke­vää on verot­taa hait­to­ja ja kor­va­ta se kulu­tus­neut­raa­lil­la taval­la pienituloisille.

  2. Kes­ki­tu­loi­se­na pal­kan­saa­ja­na, monien monien vero­jen vähem­män iloi­se­na mak­sa­ja­na täy­tyy kysyä, että mik­si sitä veroa pitäi­si nimit­tää, joka por­va­ri­hal­li­tuk­sen toi­mes­ta tuli ener­gia­ve­ro­na, kun työ­an­ta­jan kela-mak­sui­hin teh­tiin muu­tos. Mikä­hän osuus täs­tä veros­ta menee uusiu­tu­van ener­gian hyväk­si vai katet­tiin­ko täl­lä vain tuo teh­ty muu­tos työ­nan­ta­ja­mak­sui­hin?! Hait­ta ynnä mui­den välil­lis­ten vero­jen epäi­lyt­tä­vin puo­li on, että mones­tik­ko se on vain kei­no kik­kail­la vero­tuk­ses­sa niin, että muu­te­taan menoa-veroa toiseksi.

  3. Asi­aa. Oikeu­den­mu­kai­sia, oikein kohds­tet­tu­ja ja yksin­ker­tai­sia vero­mal­le­ja, kiitos.

  4. Vero­tus tomin­nan ohjaa­ja­na on tehok­kain­ta sil­loin, kun se koh­dis­tuu asi­aan, jol­le on ole­mas­sa myös rea­lis­ti­nen toi­vot­ta­vam­pi vaih­toeh­to. Jos ei ole, niin hait­ta­ve­ro on pelk­kä vero mui­den jou­kos­sa, vie­lä­pä tasavero.

    1. Sel­lais­ta asi­aa, jol­le ei ole mitään vaih­toeh­toa eikä hin­ta vai­ku­ta kysyn­tään, ei ole ole­mas­sa­kaan. Jos oli­si, se oli­si eko­no­mis­tien mie­les­tä oiva verotuskohde.

  5. Tämä ole tapa­na ilmais­ta yksin­ker­tai­ses­ti niin että asioi­ta joi­ta halu­taan tue­taan ja asioi­ta joi­ta ei halu­ta verotetaan.

  6. Täs­sä Oden vaa­li­kam­pan­ja ansait­see kii­tos­ta sel­key­des­sään. Ääni­mää­rän kan­nal­ta on hyvin­kin ris­kial­tis­ta ilmais­ta näin­kin suo­ria mie­li­pi­tei­tä, sil­lä aina kun sanoo jotain sel­keäs­ti, joku ei tykkää.

    Ylei­ses­sä vero­tus­kes­kus­te­lus­sa tun­tuu ydin ole­van hie­man höl­mös­ti sii­nä, että vero­te­taan rik­kai­ta eikä aja­tel­la mitään muu­ta. Jär­ke­väm­pää oli­si täh­dä­tä elä­män perus­oi­keuk­sien mää­rit­te­le­mi­seen ja turvaamiseen.

  7. Kan­na­tet­ta­va asia, jos ensim­mäi­nen ja toi­nen vir­ke on kyt­ket­ty niin tiu­kas­ti toi­siin­sa, ettei tois­ta voi toteut­taa ilman toista.

    Oma kysy­myk­sen­sä on kysy­mys näi­den tulon­ja­ko­vai­ku­tus­ten mit­taa­mi­ses­ta. Se ei tai­da olla ihan yksinkertaista.

  8. Ole­tan, että Osmo halu­aa las­kea kor­keim­pia ansio­tu­lo­jen mar­gi­naa­li­ve­ro­ja saman logii­kan mukaisesti?

  9. Eikö tupa­kan lisä­ve­ro­tus vain kan­nus­ta polt­ta­maan venäläistä?

    En tie­dä miten näi­tä on mie­tit­ty mut­ta jos verot voi jät­tää mak­sa­mat­ta luu­li­si sen ole­van aika suo­sit­tu vaihtoehto.

  10. Pitää­kö köy­häl­le siis kor­va­ta tupa­kois­taan mak­sa­man­sa abso­luut­ti­ses­ti suu­rem­pi vero? Ymmär­täi­sin, jos kyse oli­si leivästä.

  11. Sel­lais­ta asi­aa, jol­le ei ole mitään vaih­toeh­toa eikä hin­ta vai­ku­ta kysyn­tään, ei ole ole­mas­sa­kaan. Jos oli­si, se oli­si eko­no­mis­tien mie­les­tä oiva verotuskohde. 

    Hen­gi­ty­sil­ma tulee ensim­mäi­se­nä mie­leen. Sil­le ei ole vaih­toeh­toa, eikä sen hin­ta vai­kut­tai­si juu­ri­kaan kysyn­tään. Jos­tain syys­tä sitä ei kui­ten­kaan vie­lä veroteta. 

    Tuos­ta seu­rai­si tasa­ve­ro, enkä ymmär­rä, mik­si se nyt niin eri­tyi­sen oiva vero oli­si. Mui­ta­kin vas­taa­via tasa­ve­ron tuot­ta­via asioi­ta on var­maan suh­teel­li­sen help­po kek­siä. Ennem­min­kin sanoi­sin, että näi­den suh­teen ollaan menos­sa päin­vas­tai­seen suun­taan, eli val­tio kaa­taa tasa­tu­loa kai­kil­le ja sit­ten verot­taa joil­tain sen mak­sa­mi­sen kustannukset.

  12. Tupak­ka­ve­ron kes­kei­sin piir­re on sen tuot­to-opti­moin­ti. Kaik­ki yle­vät puheet “hait­to­jen vähen­tä­mi­ses­tä” ovat puu­ta­hei­nää. Tupak­ka­ve­ron myö­tä val­tios­ta on tul­lut tupa­kan myy­jä, joka koit­taa saa­da lyp­set­tyä tupa­koit­si­joil­ta mah­dol­li­sim­man suu­ren verokertymän.

    Uskon toi­sin, kun Sin­ne­mä­ki, et al. vaa­ti­vat tupak­ka­ve­ron roi­maa nos­toa ja sano­vat, että val­tion kuk­ka­roon tule­va auk­ko pai­ka­taan pie­nen­tä­mäl­lä kehi­tys­a­pua tai jota­kin muu­ta Molo­kin kitaa, joka on lähel­lä Vih­reit­ten sydäntä.

  13. Tuo koko­nais­ve­ro­tuk­sen säi­lyt­tä­mi­nen progres­sii­vi­se­na on niin tär­keä osa paket­tia että sitä pitäi­si muis­taa koros­taa joka ker­ta kun asia tulee puheek­si. Ilman sitä siir­ty­mi­nen tulo­jen vero­tuk­ses­ta välil­li­siin veroi­hin joh­tai­si tuhoon ja maailmanloppuun.

  14. OS:“Sellaista asi­aa, jol­le ei ole mitään vaih­toeh­toa eikä hin­ta vai­ku­ta kysyn­tään, ei ole ole­mas­sa­kaan. Jos oli­si, se oli­si eko­no­mis­tien mie­les­tä oiva verotuskohde.”
    Mut­ta vai­ku­tuk­sen mää­rä vaih­te­lee ja ennen­kaik­kea vai­ku­tus vaih­te­lee eri pai­kois­sa. Esim. ben­san veron vai­ku­tus kysyn­tään on eri­lai­nen kau­pun­gis­sa kuin maaseudulla.
    Eko­no­mis­tit ajat­te­le­vat kyl­lä aina vain tek­ni­ses­tä näkö­kul­mas­ta vero­tus­ta. Hei­dän mie­les­tään­hän tie­tys­ti ruo­ka oli­si paras vero­tus­koh­de, kos­ka sen hin­ta­jous­to on pie­ni. Polii­tik­ko­jen on ehkä syy­tä ottaa myös veron­mak­su­ky­ky- ja oikeu­den­mu­kai­suus­nä­kö­kul­mat huomioon.

    1. TimoT
      Ruu­an hin­ta­jous­to ei ole pie­ni. Aika vähäl­lä siir­ry­tään kavi­aa­ris­ta sii­an mätiin, sisä­fi­lees­tä pais­tiin ja einek­sis­tä koti­ruo­kaan. Kalo­rei­den suh­teen hin­ta­jous­to vi olla meil­lä pien­tä, mut­ta köy­his­sä mais­sa tasan ‑1.

  15. Tuo nyt vaan hel­pos­ti kään­tyy muo­toon “Kaik­ki pal­ve­lut ja tuot­teet joi­ta minä en käy­tä, on hai­tal­lis­ta ja lai­tet­ta­va verolle”

  16. Ehdo­tus Osmo Soi­nin­vaa­ran haittavero-ohjelmaan:

    Pois­te­taan kau­pun­geil­ta jäte­ve­rot, kos­ka useim­mat city­po­lii­ti­kot , media (yle ja HS etu­ne­näs­sä) ilmoit­ta­vat tavan takaa, että kau­pun­kien jäte­asiat ovat kun­nos­sa. Saa­tai­siin vain nuo maa­ta­lous­va­lu­mat kuntoon.

    Tilal­le ehdo­tan ulos­te­ve­roa (lyh. PASKA). Ihmi­nen tuot­taa vuo­dess­sa kiin­te­ää ulos­tet­ta n. 40 kiloa. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kiin­te­ää jätet­tä (PASKAA) syn­tyy n. 40 mil­joo­naa kiloa vuo­des­sa. Mää­rän havain­nol­lis­ta­mi­sek­si ko. ulos­te­mää­rän las­taa­mi­nen kuor­ma-autoi­hin täyt­tää 8000 kuormaa.

    Jos tuo kuor­ma-auto­ko­lon­na läh­ti­si vie­mään jätet­tä takai­sin syn­ty­si­joil­leen , maa­seu­dul­le, niin sii­tä syn­tyi­si 80 kilo­met­rin pitui­nen autojono. 

    Nyt nämä mää­rät huu­del­laan WC:n kaut­ta Itä­me­reen. Välil­lä on eri­ta­soi­ses­ti toi­mi­via jät­teen­puh­dis­tus­lai­tok­sia, jois­sa ravin­tei­ta ote­taan tal­teen (fos­fo­ri) ja haih­du­te­taan ilmaan (typ­pi). Kuten tie­däm­me, niin ne eivät häviä uni­ver­su­mis­ta min­ne­kään. Ne vain vaih­ta­vat paik­kaa, vihe­ra­lueil­le ja ilmaan. Vihe­ra­lueil­ta ravin­teet jat­ka­vat mat­kaa Itä­me­reen ja ilmas­sa aiheut­ta­vat kasvihuoneilmiötä.

    Mää­rät tun­tu­vat usko­mat­to­mil­ta, joten O.S. lah­jak­kaa­na mate­maa­tik­ko­na voi­nee tar­kas­taa pil­kut koh­dal­leen. Samal­la voi sit­ten syn­tyä oiva sapluu­na uuden­lai­sel­le jäte­mää­riin perus­tu­va haittavero.

    Tätä aja­tus­ta voi surut­ta lai­na­ta, en vaa­di royalteja 🙂

    1. Fos­fo­ri ote­taan tal­teen lähes koko­naan ja typ­pi haih­du­te­taan ilmaan. On se hir­veä­tä lisä­tä ilma­ke­hään typ­peä, jota siel­lä on muu­ten­kin jo lii­kaa, perä­ti 78 %.
      Min­ne se pas­ka siel­tä maa­seu­dun vesi­ves­sas­ta kulkeutuu?

  17. Oli­pas omi­tui­nen näke­mys kysyn­nän hin­ta­jous­tos­ta. Kyl­lä ruo­an kysyn­nän hin­ta­jous­to on kai­kis­sa esti­moin­neis­sa todet­tu pie­nek­si, jopa lähel­le nollaa.

    1. Punik­ki
      Ei ole todet­tu ruu­an kysyn­nän hin­ta­jous­toa pie­nek­si, jos seli­tet­tä­vä­nä suu­ree­na on ruu­an arvo ei sen mää­rä. Ruu­an kal­lis­tues­sa siir­ry­tään hal­vem­piin raaka-aineisiin.

  18. Minä olen oppi­nut niin, että ruu­an koko­nais­ky­syn­nän hin­ta­jous­to on pie­ni, mut­ta yksit­täis­ten eli­tar­vi­ke­ryh­mien koh­dal­la se voi olla hyvin­kin suu­ri, esim. virvoitusjuomien. 

    En täy­sin ymmär­rä, mik­sei kan­san­ter­vey­del­li­sis­tä syis­tä lät­käis­tä kun­non vero, ravin­to­köy­häl­le mös­söl­le ja vas­taa­vas­ti pie­nen­ne­tä veroa ter­veel­lis­ten perus­e­lin­tar­vik­kei­den kohdalla.

    Vaik­ka vähän tap­piol­le jää­täi­siin­kin, niin luu­li­si tämän mak­sa­van itsen­sä takai­sin sääs­ty­nei­nä ter­vey­den­huol­to­ku­lui­na aika lyhyel­lä­kin aika­vä­lil­lä. Kak­kos­tyy­pin dia­be­tes on aika­moi­nen pom­mi jo nyt ja lisään­ty­mään päin edelleen.

  19. Joo hai­tat vaan verolle!

    Kan­nat­taa kui­ten­kin pitää mie­les­sä, että vero­te­taan nii­tä hait­to­ja vaan sen ver­ran, että saa­daan se hait­ta­vai­ku­tus katet­tua. Tupa­koin­tia tai­de­taan esim. verot­taa hui­mas­ti enemmän.

  20. Kyl­lä hait­ta­ve­rol­la sii­an mädis­tä­kin pääs­tään vaik­ka kavi­aa­riin, jos niin halu­taan. Mut­ta jos eko­no­mis­ti halu­aa hyvät vero­tuo­tot, niin hän toki pis­tää kai­kil­le elin­tar­vik­keil­le saman veron, vaik­ka­pa ALV 100%. Hin­ta­suh­teet pysy­vät sama­na ja kulu­tus tasai­se­na. Riip­puu sit­ten koko­naan muus­ta tulo­ja­ko­po­li­tii­kas­ta, onko köy­hän kan­san siir­ryt­tä­vä koko­naan koti­pals­ta­vil­je­lyyn ja keräi­ly­ta­lou­teen. Mut­ta jos jul­kis­ta talout­ta ei kas­va­te­ta, vaan anne­taan vas­taa­va mää­rä vero­hel­po­tuk­sia muu­al­la ja huo­leh­di­taan myös tulon­jaon pysy­mi­ses­tä ennal­laan (=kor­va­taan ruu­an veron degres­sii­vi­nen vai­ku­tus), niin hin­ta­jous­ton ja tulo­jous­ton vai­ku­tuk­set kumoa­vat toi­sen­sa, eikä kulu­tus muu­tu miksikään.
    Itse olen kui­ten­kin sitä miel­tä, että hel­poi­ten yhteis­kun­nal­li­nen oikeu­den­mu­kai­suus tur­va­taan pitä­mäl­lä ruu­an vero­tus koh­tuul­li­se­na, vaik­ka se verot­ta­jal­le oli­si­kin ihannekohde.

  21. O.S:” Fos­fo­ri ote­taan tal­teen lähes kokonaan …”

    Sijoi­te­taan­ko fos­fo­ri ydin­jät­tei­den kans­sa kal­lio­luo­liin? Ei vaan se lai­te­taan takai­sin luon­non kier­to­kul­kuun, jol­loin suu­rin osa sii­tä liu­ke­nee viher­kais­toil­ta Itä­me­reen. Mik­si viher­kas­vu ei kulu­ta kaik­kea fos­fo­ria? Sik­si, että ko.kasvu ei ole tuo­tan­nol­lis­ta. Itä­me­reen pum­pat­tu jäte­ve­si sisäl­tää fos­fo­ria vie­lä n. 5–25 % ja typ­peä n. 40 — 20 % alku­pe­räi­ses­tä määrästä.

    Se lei­ka­taan poik­ki ja sateet huuh­te­le­vat kas­vi­jät­teis­tä hajon­neet ravin­teet Itä­me­reen. Samoin sade­ve­det huuh­te­le­vat itse vihe­ra­lui­den ‚luis­kien ja pen­ke­rei­den maa­pe­rän ravin­tei­ta mereen. Maan­vil­je­lys­sä tämän tasoi­set fos­fo­ri­pi­toi­suu­det joh­tai­si­vat sank­tioi­hin = rahal­li­siin leikkauksiin.

    Soi­nin­vaa­ral­ta ovat tain­neet jää­dä kemian tun­nit vähem­mäl­le. Jäte­ve­den puh­dis­tus ja jät­tei­den polt­to ovat typ­piok­si­duu­lin mer­kit­tä­vä lähde. 

    Typ­piok­si­duu­lia vapau­tuu jäte­ve­den­puh­dis­tuk­sen typen pois­tos­sa nit­ri­fi­kaa­tion ja denit­ri­fi­kaa­tion väli­tuot­tee­na . (Typ­piok­si­duu­li­pääs­tö­ar­vioi­den ver­tai­lu ja epä­var­muuk­sien Mon­te Car­lo-ana­lyy­si, Tom­mi Ekholm, Tek­nil­li­nen Kor­kea­kou­lu , 30.10.2006.)

    Typ­piok­si­duu­li on pahin kasvihuonekaasu.

    Mitä tulee maa­seu­dun vesi­ves­soi­hin, niin nii­den pääs­töt haja-asu­tusa­lu­eel­la sitou­tu­vat useim­mi­ten pois­to-ojien reu­na­kas­vus­toon. Sako­kai­vo­lie­te on neut­ra­loi­tu­na hyvä lan­noi­te tuo­tan­nol­li­seen viljelyyn.

    Suur­ten kau­pun­kien jätea­siar eivät ole siis lähel­le­kään kon­dik­ses­sa, sik­si jäte­ve­ro olis paikallaan.

  22. Kuka päät­tää keneen koh­dis­tu­vat hai­tat vero­te­taan? hais­kah­taa taas kor­rup oho, lobbaus-systeemiltä.

  23. Hen­gi­ty­sil­ma tulee ensim­mäi­se­nä mie­leen. Sil­le ei ole vaih­toeh­toa, eikä sen hin­ta vai­kut­tai­si juu­ri­kaan kysyn­tään. Jos­tain syys­tä sitä ei kui­ten­kaan vie­lä veroteta.”

    Kyl­lä maar vero­te­taan. Tosin se ote­taan hii­li­diok­si­di­pääs­töi­hin koh­dis­tu­vi­na mak­sui­na ja pääs­tö­oi­keus­mak­sui­na ym. ilmas­to­ve­roi­na, jol­loin se lisä­tään tava­roi­den ja pal­ve­lu­jen hintoihin.
    Niin­pä sitä mak­sa­vat­kin kaikki.

  24. Hait­to­jen verot­ta­mi­nen on yleen­sä jär­ke­väm­pää kuin hait­to­jen tor­jun­ta normiohjauksella.

    Siis jos puhu­taan yksi­tyis­hen­ki­löis­tä niin ehkä­pä ja jos kyse on vain ohjauk­ses­ta eikä mini­mi­ta­son mää­rit­tä­mi­ses­tä. Esim. eläin­ten­suo­je­lu ei kai onnis­tu haittaveroilla..?

    Ja teollisuudessa/muussa eli­kei­no­toi­min­nas­sa taas suo­ma­lai­nen ran­kai­su­ta­so on niin alhai­nen, että mil­tei aina kan­nat­taa rahas­sa mitat­tu­na teh­dä väärin.

    Toi­saal­ta kui­ten­kin eikös vero­tus­ta pitäi­si nime­no­maan yksin­ker­tais­taa eikä teh­dä sii­tä mitään silp­pua tai säädösviidakkoa?
    Onnea vaan yrit­tä­mi­seen jne., jos pitää pal­ka­ta vero­asian­tun­ti­ja, että saa ansait­se­man­sa vähen­nyk­set tai ettei tur­haan veroteta.
    Luu­li­si, että mini­mi­nor­mit oli­si­vat kui­ten­kin lop­pu­pe­leis­sä se kivut­to­mam­pi tie.

  25. Ehkä ajat­te­len tämän nyt vää­rin, mut­ta eikö täs­tä mal­lis­ta seu­raa, että sel­lai­sia suu­ri­tu­loi­sia, jot­ka eivät hait­ta­ve­ron koh­det­ta käy­tä, vero­te­taan koh­tuut­to­man pal­jon ja vas­taa­vat pie­ni­tu­loi­set hyö­tyy koh­tuut­to­man pal­jon. Eli siis kär­jis­te­tys­ti koko kan­sa lai­te­taan mak­sa­maan pie­ni­tu­lois­ten tupakanpoltto.

    1. Ack,
      Ajat­te­let väärin.
      Jos hait­ta­ve­ron nos­to vie alim­mas­sa desii­lis­sä tulois­ta pro­sen­tin ja ylim­mäs­sä puo­li, hait­ta­ve­ro kom­pen­soi­daan alen­ta­mal­la tulo­ve­ro­tus­ta alim­mas­sa pro­sen­tin ja ylim­mäs­sä puo­li. Molem­mis­sa ryh­mis­sä ne, jot­ka eivät jou­du hait­ta­ve­roa mak­sa­maan, hyö­ty­vät ja ne kär­si­vät, jot­ka mak­sa­vat hait­ta­ve­roa tuloi­hin­sa näh­den paljon.

  26. Huo­noin­ta Suo­mes­sa on suu­ri huo­li tois­ten teke­mi­sis­tä. Jos tupak­ki on epä­ter­veel­lis­tä älkää polt­ta­ko, jos autoi­lu on hai­tal­lis­ta kävel­kää, jos sau­nan läm­mit­tä­mi­nen puil­la on myrk­kyä läm­mit­tä­kää plutoniumilla,jos haluat­te puis­ton osta­kaa maa­ta ja teh­kää puisto.

    Jos ette halua mak­saa mui­den, keuh­ko­syö­pä- tai soke­ri­tau­ti­hoi­to­ja, älkää mak­sa­ko. Jos jou­dut­te mak­sa­maan vas­ten tah­toan­ne, olet­te luo­neet huo­non järjestelmän.…..

  27. Hait­ta­ve­ro­jen kek­si­mi­nen on mie­les­tä­ni yleen­sä pelk­kää näper­te­lyä todel­lis­ten ongel­mien sijaan. Tuloe­rot ovat ilmei­ses­ti suu­rin syy ympä­ris­tö­hait­to­jen lisään­ty­mi­seen. Tätä voi­si perus­tel­la var­sin moni­nai­ses­ti ja kir­joit­taa pit­käs­ti­kin. Tyy­dyn vain totea­maan, että saa­tu varal­li­suus, oli­pa se min­kä­laa­tuis­ta tahansa,oikeuttaa vii­me kädes­sä luon­non­va­ro­jen käyt­töön varal­li­suu­den mää­rän suh­tees­sa. Kysy­mys kuu­luu: Mil­lä oikeu­del­la jol­la­kin ihmi­sel­lä on esi­mer­kik­si 1000 ‑ker­tai­nen oikeus luon­non­va­roi­hin, kuin jol­la­kin toi­sel­la. Ja tämä ei ole edes suu­rim­pia eroja.

    Sel­lai­sia asioi­ta, joil­le ei ole vaih­toeh­to­ja, eikä hin­ta vai­ku­ta kysyn­tään, on vali­tet­ta­vas­ti ole­mas­sa. Tär­kein niis­tä on puh­das vesi. Ja tähän kan­sain­vä­li­nen raha on juu­ri iske­mäs­sä kyn­si­ään. Kun­han kehi­te­tään asi­aa riit­tä­vän pit­käl­le, jou­tuu omas­ta kai­vos­ta nos­te­tus­ta juo­ma­ve­des­tä mak­sa­maan, kun poh­ja­ve­den omis­tus on siir­ret­ty “kehi­tys­yh­tiöl­le”

    iksi muu­ten jou­tuu mak­sa­maan saman käyt­tö­mak­sun autos­ta, ajaa­ko sil­la vuo­des­sa 5000 tai 50000 km. Eikä tämä ole ainoa epä­loo­gi­nen haittavero.

  28. Sep­po Lapinkero:

    Kysy­mys kuu­luu: Mil­lä oikeu­del­la jol­la­kin ihmi­sel­lä on esi­mer­kik­si 1000 ‑ker­tai­nen oikeus luon­non­va­roi­hin, kuin jol­la­kin toisella. 

    Kos­ka se joku toi­nen on tuot­ta­nut muil­le 1000-ker­tai­sen mää­rän hyvinvointia.

  29. Ikku­na­ve­ros­ta Wikipediasta

    Ovi- ja ikku­na­ve­ro oli voi­mas­sa Ruot­sis­sa vuo­des­ta 1743 eteen­päin aina vuon­na 1809–1810 voi­maan astu­nei­siin uusiin mää­räyk­siin. Veron perus­tee­na oli raken­nuk­sen ovien ja ikku­noi­den luku­mää­rä, jon­ka avul­la kat­sot­tiin voi­ta­van mää­rit­tää talon omis­ta­jan veron­mak­su­ky­kyi­syys. Ovi- ja ikku­na­ve­ro­ja sää­det­tiin monis­sa muis­sa­kin mais­sa, kuten Bri­tan­nias­sa, Rans­kas­sa ja Hol­lan­nis­sa. ” (muut­kain mielenkiinotista)

    Poh­jan­maan kuu­lui­sat kak­si­voon­ki­set öky­ta­lot käsit­tää­kae­ni ovat 1800-luvul­ta, jol­loin ikk­ku­na­ve­ros­ta oli jo luo­vut­tu. Mut­ta ikku­nat — ne oli­vat puhal­let­tua lasia — oli­vat kal­lii­ta ja vei­vät läm­pöä. Syyt valeik­ku­noi­hin saat­toi­vat olla muualla.

    En tie­dä enem­pää his­to­rias­ta. — Saa­ti sitä olla aikai­sem­min raken­ne­tu­ja mah­ti­ta­lo­ja. 1700-luku oli vau­rau­den lisään­ty­mi­sen aikaa. Ja hyö­dyn aikaa.

  30. Valeik­ku­noi­ta kyl­lä teh­tiin ennen ihan ilman vero­tuk­sel­li­sia­kin syi­tä. Ulkoa päin talos­ta halut­tiin sym­met­ri­nen, mut­ta sisä­ti­lo­jen vuok­si ei sopi­nut­kaan ikku­na — teh­tiin siis valeik­ku­na. Yksi esi­merk­ki on senaa­tin talos­sa, jos­sa kei­sa­rin val­tais­tui­men taka­na on umpi­nai­nen valeik­ku­na — syy ilmei­ses­ti oli, ettei kei­sa­ri voi­tai­si sala­mur­ha­ta ampu­mal­la ikku­nan läpi.

  31. Pei­le­jä sen sijaan hal­kais­tiin pel­käs­tään veron vuok­si — van­hois­sa pei­leis­sä on samas­sa kehyk­ses­sä kak­si pei­liä pääl­lek­käin, kos­ka kah­des­ta pie­nem­mäs­tä piti mak­saa vähem­män veroa kuin yhdes­tä isosta.

  32. Vil­le:

    Pei­le­jä sen sijaan hal­kais­tiin pel­käs­tään veron vuok­si – van­hois­sa pei­leis­sä on samas­sa kehyk­ses­sä kak­si pei­liä pääl­lek­käin, kos­ka kah­des­ta pie­nem­mäs­tä piti mak­saa vähem­män veroa kuin yhdes­tä isosta.”

    saat­toi olla­kin, en tie­dä. Käy­tän­nöl­li­nen seik­ka oli, että pie­nem­pi pei­li oli hel­pom­pi val­mis­taa ja vähem­män rik­koon­tu­mi­sel­la altis kuin iso.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.