Kategoria: Oden vaaliohjelma

Berli­inis­sä rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia on saatu alas ohit­ta­mal­la raken­nut­ta­jay­htiö. Ryh­märak­en­tamises­sa toisen­sa tule­vat asukkaat muo­dosta­vat asun­to-osakey­htiön, joka raken­nut­taa talon. Se voi tässä käyt­tää ammat­ti­a­pua. Jat­ka lukemista “Vaalio­hjel­maani: Ryh­märaken­nut­tamiselle tontteja”

Helsingis­sä ei kaik­ki ole kun­nos­sa rak­en­tamisen osalta. Saman­laisen talon rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in on paljon kalli­im­paa kuin muual­la Suomes­sa tai muual­la EU:ssa. Jotain vikaa on alan kil­pailu­olo­suhteis­sa. Helsin­gin on houkutelta­va alalle huo­mat­tavasti lisää tar­jon­taa käyt­täen kaikkia niitä keino­ja, joi­ta kaupungilla on käytet­tävis­sään. Jat­ka lukemista “Vaalio­hjel­maani: Lisää tar­jon­taa rakentamiseen”

Kaik­ki eivät halua asua kan­takaupungis­sa, mut­ta asun­to­jen hin­noista voi päätel­lä, että huo­mat­tavasti nyky­istä use­ampi halu­aisi. Sik­si kan­takaupunkia – tiivi­isti raken­net­tua ratik­ka ja hissi –aluet­ta tulee kaavoit­taa lisää ja paljon.

Emme pysty maakun­takaa­van kaut­ta estämään kaupunki­rak­en­teen hajoamista, mut­ta voimme tor­jua sitä tar­joa­mal­la paljon lisää asun­to­ja keskeisiltä paikoil­ta. Sata­mal­ta vapau­tu­vat alueet ovat hyvin ter­ve­tullei­ta, mut­ta ne eivät riitä. Helsin­gin seudulle on tulos­sa 400 000 uut­ta asukas­ta. Huo­mat­tavalle osalle tästä – ellei jopa pääos­alle – kan­nat­taisi tar­jo­ta kaupunki­mainen vai­h­toe­hto Kehä I:n sisäpuolelta. Jat­ka lukemista “Vaalio­hjel­mani: Lisää kaupunkia Helsinkiin!”

(Tästä artikke­lista on tarkoi­tus jalostaa osak­si kaupunkisu­un­nit­telua käsit­televää pam­flet­tia, jon­ka Otso Kivekäs, Mikko Särelä ja minä aiomme julka­ista vielä ennen kun­nal­lis­vaale­ja. Tätä artikke­lia muokataan vielä saadun palaut­teen perus­teel­la. Pam­flet­ti­in tulos­sa ole­via jo aiem­min julka­istu­ja tek­ste­jä on  Liikku­mis­tarpeista ja Kolme tapaa elää. Olen julkaissut tämän myös Ihmis­ten kaupun­ki ‑blo­gis­sa, jos­sa muu­toinkin käy­dään mie­lenki­in­toista keskustelua kaupunkisuunnittelusta.)

Helsingis­sä on noin 230 000 autoa. Niiden säi­ly­tys vie tilaa noin seit­semän miljoon­aa neliömetriä eli seit­semän neliök­ilo­metriä joko asfalt­tikent­tää tai raken­net­tua pysäköin­ti­laitos­ta. Tilan raivaami­nen pysäköin­nille on vaikeimpia kaupunkisu­un­nit­telun haastei­ta. Osa autoista vaatii kak­si pysäköin­tipaikkaa, toisen työ­paikan luona. Lisäk­si kaup­po­jen yhtey­dessä on pysäköintitilaa.

Kaupun­ki toimii sitä parem­min, mitä tiivi­im­min raken­net­tu se on. Tiiveys tietysti myös mak­saa, kun puis­tot jäävät pieniksi ja las­ten leikkei­hin ei ole tilaa. Pysäköin­ti alen­taa tiiviyt­tä ilman, että lapset saisi­vat tilaa leikeilleen tai tilaa jäisi puis­toille ja istu­tuk­sille. Väljästi rak­en­t­a­mi­nen piden­tää matko­ja – ja lisää auton tarvet­ta. Punavuori ja Töölö ovat suosi­tu­impia asuinaluei­ta Helsingis­sä, mut­ta sel­l­aista ei saa enää rak­en­taa, kos­ka ne eivät täytä pysäköintinormia.

Viikkiläi­nen pihanäkymä

Jat­ka lukemista “Pysäköin­ti”