Olen ehdolla kunnallisvaaleissa ja tarvitsen tukea

39 vastausta artikkeliin “Olen ehdolla kunnallisvaaleissa ja tarvitsen tukea”

1. “Soin­in­vaara ei aset­tunut ehdolle eduskun­tavaaleis­sa 2007 – hän ker­toi turhau­tuneen­sa poli­ti­ikan viih­teel­listymiseen. Kansane­dus­ta­jau­ransa jäl­keen hän aikoi keskit­tyä kir­jo­jen kir­joit­tamiseen ja luennointiin.[3]”

   Minus­ta kansane­dus­ta­jien ei pitäisi saa­da olla ehdokkaana kun­nal­lis­vaaleis­sa ja päin vastoin.

   Kansane­dus­ta­jien pitäisi tämä edes tajuta.

   Kahdel­la pallil­la istuen kas­vaa, käh­min­nän kor­rup­tion ja lahjon­nan riski.

   Demokra­tia kär­sii tästä.

   Vastaa

   1. ilpo
      Kun­nal­lis­vaalit ja eduskun­tavaalit ovat eri aikaan.

      Vastaa

2. No en ihan käsitä sitä, miten kahdel­la pallil­la istues­sa lahjon­nan ris­ki kas­vaisi. Pait­si niil­lä, jot­ka ovat lahjot­tavis­sa. Kärähtämisen ris­ki ehkä kasvaa?

   Mat­ti Pyhtilä

   Osmo Soin­in­vaara:
   ilpo
   Kun­nal­lis­vaalit ja eduskun­tavaalit ovat eri aikaan.

   Vastaa

3. Osmolle esit­täisin kysymyksen.

   Voisitko lis­ta­ta kolme sel­l­aista selkeää poli­it­tista päätöstä, jot­ka halu­aisit eri­tyis­es­ti saa­da läpi kaupunkisu­un­nit­telu­un liit­tyen lähi­t­ule­vaisu­udessa + esit­tää syitä sille, mik­si näitä uud­is­tuk­sia ei ole vielä toteutet­tu, vaik­ka sinä ja mon­et muut olette olleet mukana kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa aika pitkään?

   Vastaa

4. Tan­gent­ti­na asi­aa nyt sivuten, mis­täköhän tämä vihrei­den ima­go-ongel­ma johtuu? Siis, olen ymmäl­läni siitä miten voimakkaasti vihreät onnis­tu­vat imemään muiden syytök­set suun­nilleen kaikessa. Ja miten hyvin täl­lainen syyt­te­ly menee läpi. Rikkidi­rek­ti­ivin lisäk­si esimerkik­si kuu­luisa p***alaki, jol­la ei ollut mitään tekoa vihrei­den kanssa, sai verkon väräjämään vihas­ta juuri vihre­itä kohtaan.

   Vastaa

5. Kahdel­la pallil­la istu­mi­nen aiheut­taa vas­tu­un hämärtymistä

   Sama henkilö itkee kun­nan­pallil­la istues­saan val­tion sor­to­toimia ja Eduskun­nas­sa taas kun­tien saamattomuutta.Äänestäjällä on vaikeuk­sia havai­ta mitä mieltä hän oikeasti on

   Kahdel­la pallil­la istuskelus­ta ei ole juuri hyö­tyä kun­nalle, kyseessä on pelkkä ään­ten kalastelu oma­lle puolueelle.

   Osmo on virk­istävä poikkeus säännöstä.

   Yleis­es­ti yht’aikaisen osal­lis­tu­misen kun­ta/E­duskun­ta-työhön voisi kieltää

   Toinen huolestut­ta­va piirre on, että yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jät yhä harvem­min voivat osal­lis­tua politiikkaan.

   Yri­tys­ten nur­ja suh­tau­tu­mi­nen poli­ti­ikkaan ei ole vielä tul­lut hyvin jul­ki, mut­ta poli­ti­ikkaa osal­lis­tu­vaa riv­i­työn­tek­i­jää kat­so­taan karsaasti ja jos puolue on vielä vasemmistoa/vihreää aatet­ta niin karsas­tus on tupla

   Vastaa

6. Tämä nyt ei liity suo­raan Soin­in­vaaran ehdokkuuk­si­in, mut­ta aihep­i­irin poli­it­tiseen kult­tuuri­in yleisem­min kyllä:

   Timo Soinin plo­ki: “Edel­lytän, että puolueen johto­henkilöt ja kansane­dus­ta­jat sekä näyt­tävät että otta­vat esimerkkiä itsen­sä likoon lait­tavas­ta kent­täväestä. Ehdokku­ut­ta myöten.”

   Vastaa

7. ilpo iso-peu­ra:

   Minus­ta kansane­dus­ta­jien ei pitäisi saa­da olla ehdokkaana kun­nal­lis­vaaleis­sa ja päin vastoin.

   Kansane­dus­ta­jien pitäisi tämä edes tajuta.

   Kahdel­la pallil­la istuen kas­vaa, käh­min­nän kor­rup­tion ja lahjon­nan riski.

   Demokra­tia kär­sii tästä.

   Olen samaa mieltä. Osmonkin toim­intaa seu­rates­sa käy hyvin ilmi, kuin­ka kaik­ki asi­at hoide­taan vain puolit­tain kun ollaan liian mon­es­sa mukana. Asioi­hin pere­htymi­nen on vaillinaista. 

   kom­ment­ti:
   Osmolle esit­täisin kysymyksen.

   Voisitko lis­ta­ta kolme sel­l­aista selkeää poli­it­tista päätöstä, jot­ka halu­aisit eri­tyis­es­ti saa­da läpi kaupunkisu­un­nit­telu­un liit­tyen lähi­t­ule­vaisu­udessa + esit­tää syitä sille, mik­si näitä uud­is­tuk­sia ei ole vielä toteutet­tu, vaik­ka sinä ja mon­et muut olette olleet mukana kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa aika pitkään?

   Tämä on hyvä point­ti, vihrei­den kaupunkisu­un­nit­telu­osaami­nen kun perus­tuu enem­män ide­al­is­mi­in kuin konkre­ti­aan niin kolme konkreet­tista asi­aa olisi hyvä esit­tää (vaik­ka taidamme tietää, että ne ovat autoilun vas­tus­t­a­mi­nen, autoilun vas­tus­t­a­mi­nen ja autoilun vastustaminen)

   Vastaa

8. Ään­ten keräämi­nen tuolle kaupunkisu­un­nit­telua osaavalle ryh­mälle on nykyisen vaal­i­ta­van puit­teis­sa han­kalaa ja vaar­al­lista. Olisko syytä siir­tyä sel­l­aisi­in vaalilis­toi­hin, jot­ka sal­li­si­vat tuol­laiset pienem­mät yhteen­li­it­tymät puolueen ehdokaslis­tan sisäl­lä? Näin tuo ryh­mä ehdokkai­ta tuk­isi toisi­aan. Nyky­malli­han ei takaa mitään suh­teel­lisu­ut­ta puoluei­den sisäisessä paikko­jen jaos­sa. Pahim­mil­laan ään­ten jakau­tu­mi­nen tasais­es­ti koko ryh­mälle voisi jät­tää kaik­ki ryh­män jäsenet valitsematta.

   Vastaa

   1. Juho Laatu
      Pitäisi olla siir­toääni­jär­jestelmä. Fik­si äänestäjä löytää kyl­lä tavan jaskaa äänet tasan neljään osaan.

      Vastaa

9. tiedemies:

   Siis, olen ymmäl­läni siitä miten voimakkaasti vihreät onnis­tu­vat imemään muiden syytök­set suun­nilleen kaikessa. Ja miten hyvin täl­lainen syyt­te­ly menee läpi. Rikkidi­rek­ti­ivin lisäk­si esimerkik­si kuu­luisa p***alaki, jol­la ei ollut mitään tekoa vihrei­den kanssa, sai verkon väräjämään vihas­ta juuri vihre­itä kohtaan.

   Rikkidi­rek­ti­ivi ja jätevesi­ase­tus ovat molem­mat esimerkke­jä ympäristövirkami­esten aikaansaan­nok­sista, joi­hin poli­it­ti­nen ohjaus (kul­loinenkin min­is­teri) on vaikut­tanut hyvin vähän. Oikein tai väärin ympäristövirkami­esten ima­go on hyvin lähel­lä vihre­itä ja on luon­nol­lista, että osa kansan tyy­tymät­tömyy­destä kohdis­tuu vihreisi­in puolueena.

   Vastaa

10. Osmo, olet tosi­aan val­ot­tanut näke­myk­siäsi blogimerkin­nöis­sä. Kan­nan­ot­tosi Suomen kuvale­hden kysymyk­si­in olisi kuitenkin kiva saa­da koot­tuina. Jut­tu on SK tut­ki: näistä palveluista suo­ma­laiset ovat huolis­saan: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sk-tutki-naista-palveluista-suomalaiset-ovat-huolissaan

    Edelleen Suomen kuvale­hdessä on kak­si toisilleen vas­takkaista näke­mys­tä pääkaupunkiseudun kun­tien yhdis­tämis­es­tä. Ymmärtääk­seni kan­natat Aura Sal­lan kan­taa Pääkaupunkiseudus­ta yksi kun­ta: vähem­män byrokra­ti­aa, enem­män kilpailukykyä
    http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/paakaupunkiseudusta-yksi-kunta-vahemman-byrokratiaa-enemman-kilpailukykya

    Bo-Erik Ekström on san­gen vaku­ut­tavasti toista mieltä (Mitä tulisi Suur-Helsingistä? Maan val­tavin kon­serni, jota on mah­do­ton johtaa):

    Bo-Erik Ekström muis­tut­taa, että maail­mal­ta löy­tyy henkilöstömäärältään suurem­pia yhtiöitä kuin Suur-Helsin­ki olisi.

    ”Mut­ta sel­l­aisil­la yhtiöil­lä on yksi tehtävä. Kun­nan toimi­ala on laa­ja ja hyv­in­voin­tipalve­lut kuten ter­vey­den­huolto ja koulu­tus ovat aivan eri asia kuin yksit­täisen tuot­teen valmis­t­a­mi­nen. En riskeeraisi kansalais­ten palvelu­ja täl­laiseen suurkoneeseen, joka pääkaupunkiseudun kun­tien liitok­ses­ta syn­ty­isi”, Ekström sanoo.

    Ekströmil­lä on uuden­lainen näke­mys liitoksiin: 

    Ekström ei lipu­ta suurkun­tali­itok­sille. Sen sijaan hän liput­taa sille, että kun­tau­ud­is­tus tehtäisi­in kun­tien tasei­den sisällä.

    ”Suur-Helsin­gin taseana­lyysi ker­too, että kaupungeil­la on käsis­sään liike­laitok­sia ja yhtiöitä, jot­ka ovat merkit­täviä liike­taloudel­lisia ja teol­lisia toim­i­joi­ta. Samal­la kun kaupunkien taseisi­in val­uu rahaa, palvelupuolel­la leikataan asukkaiden palveluista.”

    Ekströmin mielestä van­hus­ten­hoi­dos­ta käy­ty keskustelu on jok­seenkin surkuhupaisa.

    ”Ikään kuin näil­lä kaupungeil­la ei olisi varaa hoitaa ikään­tyviä asukkaitaan, jot­ka ovat oma­l­la työ­panok­sel­laan saa­neet kaupunkien var­al­lisu­u­den aikaan.”

    Ekström ei siis liit­täisi kol­men kaupun­gin palvelukoneis­to­ja yhteen. Hän liit­täisi yhteen kaupunkien liike­toimin­not ja teol­liset toiminnot.

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mita-tulisi-suur-helsingista-maan-valtavin-konserni-jota-on-mahdoton-johtaa

    Vastaa

11. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu
    Pitäisi olla siir­toääni­jär­jestelmä. Fik­si äänestäjä löytää kyl­lä tavan jaskaa äänet tasan neljään osaan. 

    Siir­toään­jär­jestelmä on yksi hyvä tapa, mut­ta sitä pitää vähän virit­tää, jot­ta se sopii Suomen run­saasti ehdokkai­ta tar­joavaan vaal­i­jär­jestelmään. Helpoin tapa on rajoit­taa siir­toään­ten käyt­tö puolueen sisälle vaikka­pa niin, että äänestäjä voi kir­joit­taa lap­pu­un­sa viisi vihrei­den numeroa parem­muusjärjestyk­seen, mut­ta ääni tukee vihreää puoluet­ta, vaik­ka kaik­ki viisi jäi­sivät valitsematta.

    Kät­tä päälle siitä, että laite­taan vihreät tuke­maan täl­laista uud­is­tus­ta sekä kun­nal­lis- että eduskuntavaaleissa?

    Vastaa

12. tiedemies: Tan­gent­ti­na asi­aa nyt sivuten, mis­täköhän tämä vihrei­den ima­go-ongel­ma johtuu? Siis, olen ymmäl­läni siitä miten voimakkaasti vihreät onnis­tu­vat imemään muiden syytök­set suun­nilleen kaikessa. Ja miten hyvin täl­lainen syyt­te­ly menee läpi. Rikkidi­rek­ti­ivin lisäk­si esimerkik­si kuu­luisa p***alaki, jol­la ei ollut mitään tekoa vihrei­den kanssa, sai verkon väräjämään vihas­ta juuri vihre­itä kohtaan.

    Todet­takoon että samaa ongel­maa on muil­lakin puolueil­la, eli siis puolueen syyk­si tai ansioik­si las­ke­tu­il­la asioil­la on vai­htel­ev­asti mitään tekemistä puolueen varsi­naisen toimin­nan kanssa. Se mikä min­ua tässä asi­as­sa ihme­tyt­tää on että mik­si siitä todel­lisu­ud­es­ta kir­joite­taan niin vähän, kun se on yleen­sä vielä huo­mat­tavasti paljon mie­lenki­in­toisem­paa kuin ne mielikuvat?

    Vastaa

13. Minä annan muu­ta­man roposen Osmolle, vaik­ka kyseessä onkin (poli­itikko­ja luku­unot­ta­mat­ta) laiton joukkorahoitus 🙂 

    Osit­tain vaal­itues­sani on kysymys tämän blo­gin “tilaus­mak­sus­ta”. Luen tätä päivit­täin ja olen valmis mak­samaan siitä pikkaisen.

    Lisäk­si pidän monista Osmon avauk­sista sekä hänen lib­er­aal­ista maailmankuvasta.

    Vastaa

14. Ode. Johd­in­au­to­jen tyr­määmis­esi muis­te­taan varsinkin tääl­lä Töölössä ja Etelä-Helsingis­sä. Te Vihreät tulette kär­simään jät­ti­tap­pi­ot näis­sä kun­tavaaleis­sa. Sadon kor­jaa­vat Kokoomus ja Per­sut, vaik­ka ei heistäkään oikeasti pide­tä. Mut­ta Te Vihreät olette vain papereil­la vihre­itä — käytän­nön teois­sa ruskeita.
    Oma arvioni on, että tulette menet­tämään noin 50000 — 60000 ääntä.

    Vastaa

    1. Miten johd­in­au­to­jen pois­tu­mi­nen liit­tyy vihreisi­in? Sil­loin kun niistä luovut­ti­in vihreät oli­vat kovin pieni puolue.
       Niitä on selvitet­ty mon­een otteeseen, viimek­si HSL teki niistä kat­ta­van selvi­tyk­sen, mut­ta ei vaikut­tanut toteut­tamiskelpoiselta. Hybridin ja kon­den­saat­tor­eil­la toimi­vat sähköbus­sit (ladataan induk­tion avul­la joka pysäkil­lä) tule­vaty peit­tämään tämän tarpeen. Johd­in­bus­seista ei joukkoli­iken­teen piiris­sä puhuta enää oikein mis­sään, vaik­ka ihan sym­pa­at­tisia ne ovat siel­lä, mis­sä niitä vielä on.

       Vastaa

15. tiedemies: Rikkidi­rek­ti­ivin lisäk­si esimerkik­si kuu­luisa p***alaki, jol­la ei ollut mitään tekoa vihrei­den kanssa, sai verkon väräjämään vihas­ta juuri vihre­itä kohtaan.

    Kos­ka Vihreä puolue ei irti­sanoudu noista, niin se kan­nat­taa niitä. Ja jos ker­ran Satu Has­si julkises­ti riemuit­see rikkidi­rek­ti­ivistä, niin tot­takai se menee vihrei­den piikkiin.

    Vastaa

16. Osmon kom­pe­tenssi kaupunkisu­un­nit­telun sar­al­la tun­netaan. Hohtoa him­men­tää kuitenkin nämä adju­tant­ti­valin­nat, eri­tyis­es­ti tämä Mikko Särelä.
    Särelä pääsi / jou­tui ensim­mäisen ker­ran viime toukoku­us­sa Ks-lau­takun­taan päät­tämään merkit­tävästä kaavas­ta, Meri-Rasti­lan län­sir­an­nan­nas­ta. Särelä kyl­lä vas­tusti rantamet­sään rak­en­tamista, mut­ta kun se ei onnis­tunut, hän veti esi­in oman ehdo­tuk­sen­sa. Hänen mielestään Vuotie pitäisi siirtää sil­lak­si metro­radan päälle, näin vapau­tu­isi raken­nus­maa­ta. Siis rak­en­taa 1.5 kilo­metriä pitkä beton­isil­ta, uusia kaik­ki rampit ja risteyk­set! Holopainen, samoin kun Modig (vas) komppasivat.
    Vuo­tien nykyi­nen liiken­nejär­jestelmä on eri­no­mainen. Poikit­tais­li­ikenne, myös kevyt, toimii main­iosti, sil­to­ja on sopi­vasti. Liiken­nejär­jestelmä raken­net­ti­in n. 15 vuot­ta sit­ten, mil­lään matem­ati­ikalla sitä ei kuo­le­ta sataan vuoteen.
    Radan pohjois­puolel­la, aivan metroase­man kupeessa olisi ollut joutomaa­ta, asun­to­vaunualue, jonne mah­tu­isi 1000 asukasta.

    Eikä tässä vielä kaik­ki. Särelä ehdot­taa myös koko itäväylän siirtämistä sil­lalle metro­radan päälle Itäkeskuk­sen ja Hert­toniemen välil­lä! (Kts. blo­gin­sa ”kehit­tämisa­jatuk­sia itä-Helsingistä”, maaliskuu 2012).
    Suun­nit­telu on help­poa avaru­ud­es­ta kat­sot­tuna, topografi­aa tai muu­ta ei tarvitse ottaa huomioon. Kut­su­isin täl­laista Google-earth-kaavoituk­sek­si , maalail­laan vain eri­laisia läm­päre­itä ja vyöhykkeitä rakentamispaikaksi.
    Val­tu­ute­tul­ta tulisi kuitenkin edel­lyt­tää luot­ta­muk­sen lisäk­si jonkin­laista suh­teel­lisu­u­den­ta­jua, kus­tan­nusti­etoisu­uskin olisi eduksi.
    Ennen van­haan raati­in valit­ti­in kaupun­gin ”van­hempia val­tiomiehiä”, joil­la oli per­spek­ti­iviä ja koke­mus­ta kaupun­gin rakentamisesta.
    Vuosaare­laisille tärkeäm­pää olisi saa­da parin sadan metrin pitu­inen kevyen liiken­teen sil­ta Var­tiokylän­lah­den ylitse, nykyi­nen kapea sil­ta rekkoi­neen on pelottava.

    Vastaa

    1. Raken­nus­maan hin­naksi tuol­la Vuosaaren ratkaisul­la tulisi noin 8oo euroa ker­rosneliöltä. Kota­laisen paljon, mut­ta ei järkyt­tävästi. Jotkin ajatuk­set voivat aluk­si tun­tua aivan pöhköiltä, mut­ta tarkem­min tarkastelu­na toimivat.

       Vastaa

17. Osmo Soin­in­vaara: Jotkin ajatuk­set voivat aluk­si tun­tua aivan pöhköiltä, mut­ta tarkem­min tarkastelu­na toimivat.

    Ja vaik­ka eivät toimisikaan, val­tu­us­toon kai­vataan ihmisiä jot­ka eivät pelkää esit­tää uusia ajatuk­sia sil­läkin uhal­la että ne tarkem­mas­sa tarkastelus­sa osoit­tau­tu­vat toteut­tamiskelvot­tomik­si. Kri­ti­ik­ki on lop­puma­ton luon­no­vara, ja suh­teel­lisu­u­den­ta­ju vain excel-harjoitus.

    Vastaa

18. Kohtu­ullisu­u­den nimis­sä on hyvä huo­maut­taa, että kan­natan myös sen metroase­man pohjois­puolel­la ole­van asun­to­vaunualueen kaavoit­tamista. Ei Helsin­gin asun­top­u­la tähän lopu, vaan asun­tokaavoitus­ta tarvi­taan paljon lisää. Olen tämän myös use­asti sanonut julkisesti. 

    Viras­tos­ta olen saanut kuul­la, että alueen kaavoit­tamista käsitel­lään yleiskaa­vatyön yhtey­dessä ja samal­la tutk­i­taan kor­vaavien paikko­jen järjestämistä.

    Vastaa

19. Osmo Soin­in­vaara: Raken­nus­maan hin­naksi tuol­la Vuosaaren ratkaisul­la tulisi noin 8oo euroa ker­rosneliöltä. Kota­laisen paljon, mut­ta ei järkyt­tävästi. Jotkin ajatuk­set voivat aluk­si tun­tua aivan pöhköiltä, mut­ta tarkem­min tarkastelu­na toimivat.

    Oletko­han laskenut mukaan 15 vuot­ta sit­ten raken­netun liiken­nejär­jestelmän korot ja kuo­le­tuk­set. Uusi jär­jestelmä mak­saisi enem­män kuin nykyi­nen. Eihän kaupunki­rak­en­tamista voi pan­na uusik­si aina kun uusi it-sukupolvi saa­puu kaupunkiin. 

    Vuo­tien kan­jon­ista voi ajatel­la myös niin päin, että se tuo avaru­ut­ta kaupunki­maise­maan. Sen voi, jo nimenkin perus­teel­la, nähdä kaupun­gin läpi vir­taa­vana joke­na, kuten Thames tai Tona­va. Eihän kukaan ehdo­ta jok­ien kat­tamista Lon­toos­sa tai Pra­has­sakaan, kun­han poikit­tais­li­ikenne toimii. ”Vuo­joen” ylitse on sil­to­ja sopivin välein sekä auto- että kevyelle liiken­teelle. Rasti­lankallion kort­telin ”water­front” on ehyt ja miehekäs. Vuo­tien ”joel­la” tosin lipuu proomu­jen sijaan auto­ja ja metro­ju­nia, sil­lal­ta kat­sot­tuna ihan mie­lenki­in­toisia nekin.
    Kan­joni­in mah­dol­lis­es­ti raken­net­ta­vat talot sijait­si­si­vat kuopas­sa ilman mer­inäköalaa. Alav­il­la mail­la olisi hal­lan­vaara (suomenkie­len kaunein lause). Palataan näi­hin metron kat­tamisi­in noin kymme­nen vaa­likau­den jäl­keen, sit­ten kun maa­ta ei enää valmisteta.

    Vastaa

    1. Sep­po Honkanen.
       Mietipä tuo­ta aja­tus­tasi niiden uhrat­tu­jen investoin­tien laskemis­es­ta mukaan.

       Vastaa

20. Vai että Vuotie on joki! Kiin­nos­ta­va näkökan­ta. Ehkä kaupun­gin tulisi käyt­tää tätä markki­noin­nis­saan parem­min, eihän näitä Helsin­gin suuri­akaan “jokia” näe turistioppaissa.

    Mut­ta asi­aan: Ei kai kukaan järkevä ihmi­nen ehdot­taisi että niitä talo­ja raken­net­taisi­in sinne Vuo­tien kan­joni­in, vaan ne tehtäisi­in “kan­nelle” maan pin­tata­soon. Entistä Vuoti­etä voidaan käyt­tää vaik­ka pysäköin­ti­ti­lana tai maanalaise­na kar­avaani­hotel­li­na. Sil­loin vapau­tuu yhä enem­män maan­pääl­listä rakennusmaata.

    Vastaa

21. Clepe: Vai että Vuotie on joki! Kiin­nos­ta­va näkökan­ta. Ehkä kaupun­gin tulisi käyt­tää tätä markki­noin­nis­saan parem­min, eihän näitä Helsin­gin suuri­akaan “jokia” näe turistioppaissa.

    Mut­ta asi­aan: Ei kai kukaan järkevä ihmi­nen ehdot­taisi että niitä talo­ja raken­net­taisi­in sinne Vuo­tien kan­joni­in, vaan ne tehtäisi­in “kan­nelle” maan pin­tata­soon. Entistä Vuoti­etä voidaan käyt­tää vaik­ka pysäköin­ti­ti­lana tai maanalaise­na kar­avaani­hotel­li­na. Sil­loin vapau­tuu yhä enem­män maan­pääl­listä rakennusmaata.

    No onhan Vuosaa­res­sa kuulem­ma kanavakin, jota kyl­läkin maanti­eteen oppikir­jas­sa nimitet­täisi­in vuonon­tyn­gäk­si. Sinän­sä absur­di idea rak­en­taa saa­reen lisää meren­ran­taa. Gryn­der­it kuulem­ma vaa­ti­vat saadak­seen slum­min­sa kau­pak­si ja kaupunki­han maksoi.

    Rak­en­taisit siis Vuo­tien päälle reilun kilo­metrin pituisen ja sata metriä lev­eän kan­nen. Alle metro, kan­nelle autot ja asun­to­ja. No, ihmisiähän ne autoil­i­jatkin ovat eivätkä maamyyriä ( tai kon­ti­aisia nykyiseltä nimeltään). Metrovaunut kai pitäisi siinä tapauk­ses­sa maala­ta keltaisek­si ja kut­sua niitä sukellusveneiksi.

    Mut­ta aikuis­ten oikeasti. Kaiken­lainen tei­den siirte­ly metro­radan päälle tuh­laisi sen vetovoiman, joka itämetrol­la on, mer­inäköalan ja auringonpais­teen. Se on osa päivit­täisen työ­matkan laat­ua. Espoolaisil­la ei täl­laista ylel­lisyyt­tä tule ole­maan, he kun rak­en­ta­vat metron­sa 30 vuot­ta myöhässä.
    Aiheet­ta enempään.

    Vastaa

22. Sep­po Honka­nen: Vuo­tien kan­jon­ista voi ajatel­la myös niin päin, että se tuo avaru­ut­ta kaupunki­maise­maan. Sen voi, jo nimenkin perus­teel­la, nähdä kaupun­gin läpi vir­taa­vana joke­na, kuten Thames tai Tonava.

    Valssia Vuotie Kaunoinen odotellessa.

    Se nyt on ihan päivän­selvä asia että väylien tilankäyt­tö tulee min­i­moi­da ihan vaan sik­si että se nyt on tyh­mää haaska­ta maa­ta. Sem­minkin kun se maa on keskeisel­lä paikalla, kuten metroase­man vier­essä. Tuon tekemiseen on nip­pu keino­ja alka­en siitä että hais­tate­taan pitkät tieinsinöörien kaista­geometrisille vaa­timuk­sille (ihan kivo­ja maaseudul­la) aina siihen että ruve­taan tekemään eri­ta­so­ratkaisu­ja taval­la tai toisel­la. Se mitä kan­nat­taa tehdä taloudel­lis­es­ti on ihan lasken­tatekni­nen har­joi­tus, jos­ta voi olla eri mieltä luku­jen eikä adjek­ti­ivien kanssa. Se että jotain ei ole kuo­letet­tu on harv­inaisen huono argu­ment­ti, pitäisikö esim. Pasi­lan rat­api­ha jät­tää rak­en­ta­mat­ta kos­ka kaikkia sinne tehtyjä investoin­te­ja ei ole kuolettu?

    Kaupunkiku­val­liset näköko­h­dat on toinen jut­tu, mut­ta minä en nyt panisi esimerkik­si maisemille liiken­nevä­lineistä kovin suur­ta pain­oar­voa, vaikkei­vat nekään toki yhden­tekevä asia ole.

    Vastaa

23. Sep­po Honka­nen: Ennen van­haan raati­in valit­ti­in kaupun­gin ”van­hempia val­tiomiehiä”, joil­la oli per­spek­ti­iviä ja koke­mus­ta kaupun­gin rakentamisesta.

    Viimeiset 50 vuot­ta Helsinkiin(kin) on kaavoitet­tu kaupunkia joka sekä määräl­lis­es­ti, toimin­nalis­es­ti, liiken­teel­lis­es­ti, esteet­tis­es­ti että taloudel­lis­es­ti on suo­raan san­ot­tuna keskimäärin surkeaa. Tätä taus­taa vas­ten perustelu­na että näin on ennenkin tehty on lähtöko­htais­es­ti hyvä syy tehdä täs­mälleen päinvastoin.

    Vastaa

24. Minus­takin olisi näin vaalien alla paikallaan pyytää jonkin­laista “tämän olen jo tehnyt” ‑lis­taa. Ajatuk­sesi tun­nemme blo­gin kaut­ta, mut­ta miten olet niitä käytän­nössä jalostanut toteu­tuk­seen asti tähän men­nessä? Kyl­lä vaalien alla täy­tyy saa­da kehua itseään ja aikaansaan­nok­si­aan vähän!

    Vastaa

25. Osmo Soin­in­vaara: Miten johd­in­au­to­jen pois­tu­mi­nen liit­tyy vihreisi­in? Sil­loin kun niistä luovut­ti­in vihreät oli­vat kovin pieni puolue.Niitä on selvitet­ty mon­een otteeseen, viimek­si HSL teki niistä kat­ta­van selvi­tyk­sen, mut­ta ei vaikut­tanut toteut­tamiskelpoiselta. Hybridin ja kon­den­saat­tor­eil­la toimi­vat sähköbus­sit (ladataan induk­tion avul­la joka pysäkil­lä) tule­vaty peit­tämään tämän tarpeen. Johd­in­bus­seista ei joukkoli­iken­teen piiris­sä puhuta enää oikein mis­sään, vaik­ka ihan sym­pa­at­tisia ne ovat siel­lä, mis­sä niitä vielä on.

    Kiitos hyväs­ta vas­tauk­ses­ta. Hyväkään vas­taus ei aina riitä, kuten ei mm. täl­lä kerralla.

    Puhuin edel­lä kesän 2011 “tyr­määmis­es­tä”, en vuo­den 1974 lakkau­tuk­ses­ta, jol­loin edes nk. vihreää liiket­tä ei ollut olemassa.
    Omis­sa blo­geis­sasi silmin näh­den olit mukana “tyr­määmässä” HSL:n erit­täin huolel­lis­es­ti tehtyä trol­likka­selvi­tys­tä. Selvi­tys ei ollut täy­delli­nen — pahin epäko­h­ta oli se, että johd­in­au­tolin­jas­tok­si esitet­ti­in lin­jaryh­mää, jon­ka osien päivit­tymi­nen muun­laisik­si oli yksiselit­teis­es­ti näköpi­iris­sä. Osa lin­joista oli jopa päällekkäisiä raitioverkon kanssa. HSL pyysikin jäsenkun­nil­taan lausun­toa mm. siinä tarkoituk­ses­sa, mil­laisin muu­toksin johd­in­au­to­jär­jestelmä mah­dol­lis­es­ti olisi toteutet­tavis­sa. Teil­lä olisi ollut mah­dol­lisu­us esit­tää esimerkik­si runk­olin­joi­hin tai raskaan raideli­iken­teen syöt­töli­iken­teeseen perus­tu­vaa johd­in­au­toverkkoa väk­isin vään­netyn lin­jas­toe­hdo­tuk­sen korvikkeek­si. Mut­ta Te halusitte sen kum­memit­ta asi­a­pe­rusteluit­ta vain sivu­ut­taa koko asian.

    Kon­den­saat­toribus­sit eivät vuosi­in tai vuosikym­meni­in tule ole­maan kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto johd­in­au­toille. Hybiridibus­sit taas ovat sähköavusteisia diesel­busse­ja — eivät siis dieselavusteisia sähköbusseja.

    Johd­in­au­toi­hin panos­te­taan voimakkaasti siel­lä, mis­sä joukkoli­iken­teen kulku­muo­to-osu­us halu­taan oikeasti korkealle tasolle. Uusia johd­in­au­tolin­jo­ja on perustet­tu tai rak­en­teil­la mm. Zürichi­in ja Lyoni­in, jot­ka ovat Helsin­gin kokoi­sisia ja jois­sa on Helsinkiä jopa laa­jem­pi raideliikenneverkosto.

    Teil­lä Vihreil­lä olisi nyt eri­no­mainen tilaisu­us nos­taa Helsin­ki oikeasti Euroopan parhaak­si joukkoli­iken­nekaupungik­si. Sel­l­aisek­si tul­laan oikeil­la teoil­la — ei tois­ta­mal­la joidenkin kon­den­saat­tori­te­ol­lisu­u­den myyn­timi­esten suuria lupauk­sia, joiden toteu­tu­mis­es­ta ei ole mitään takeita.

    Vastaa

    1. Sitä johd­in­au­to­selvi­tys­tä yritet­ti­in kään­tää jos mihinkin asen­toon, mut­ta ellei joukkoli­iken­teen määrära­ho­ja olisi samal­la korotet­tu, johd­in­taut­en käyt­töönot­to olisi heiken­tänyt joukkoli­iken­net­tä. Runk­olin­joille ne sopi­vat huonos­ti, kos­ka bussien on vaikea ohit­taa toisi­aan, jos ne ovat narus­sa kiin­ni. Mah­do­ton­ta se ei ole, mut­ta han­kalaa ja hidfasta.

       Vastaa

26. Wayne: Teil­lä olisi ollut mah­dol­lisu­us esit­tää esimerkik­si runk­olin­joi­hin tai raskaan raideli­iken­teen syöt­töli­iken­teeseen perus­tu­vaa johd­in­au­toverkkoa väk­isin vään­netyn lin­jas­toe­hdo­tuk­sen korvikkeeksi.

    No esimerkik­si ns. ratikka­puolue nimeno­maan oli sitä mieltä että Jok­eri 2 ja siihen liit­tyen metron sekä junien liityn­tälin­jas­to on ihan pas­selia trol­likkaym­päristöä. Tälle ei vaan ollut virkamieskun­nas­sa kan­na­tus­ta, kyl­lä ton tapainenkin lin­jas­to selvitet­ti­in, ja nän siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä että toi tulisi aika kalli­ik­si. En oikein osaa moit­tia, taloudel­lis­es­ti trol­likas­sa yhdis­tyy bussin ja ratikan huonot puo­let, pienehköt yksiköt ja hin­tavahko erikoiskalus­to. Suurin osa liiken­nea­sioista on pohjim­mil­taan rahas­ta kiin­ni, tai siitä että sitä las­ke­taan väärin.

    Vastaa

27. Daniel Fed­er­ley: Minus­takin olisi näin vaalien alla paikallaan pyytää jonkin­laista “tämän olen jo tehnyt” ‑lis­taa. Ajatuk­sesi tun­nemme blo­gin kaut­ta, mut­ta miten olet niitä käytän­nössä jalostanut toteu­tuk­seen asti tähän men­nessä? Kyl­lä vaalien alla täy­tyy saa­da kehua itseään ja aikaansaan­nok­si­aan vähän!

    Kaup­sus­sa on 5 — 4 kok-dem enem­mistö ja 6–3 jos RKP las­ke­taan mukaan. Jos nyky­menos­ta ei tykkää niin vaaleis­sa voi vaikut­taa äänestämäl­lä joitain mui­ta puoluei­ta, ja niiltä kantsii sit­ten kysyä mitä he halu­aisi­vat tehdä.

    Vastaa

    1. Kyl­lä niitä aikaansaan­nok­sia on paljon. Joutuu kuitenkin ker­tomaan, mis­tä kaikesta kehi­tyk­ses­tä on noin ylipään­sä iloinen, kos­ka kaik­ki päätök­sen on tehty enem­mistöl­lä, joten yksit­täi­nen ryh­mä ei oikein voi ottaa kun­ni­aa mistään.

       Vastaa

28. Muuten voisin kyl­lä äänestää Osmoa, niin kuin itse asi­as­sa olen aiem­min tehnytkin, mut­ta valitet­tavasti nykyisessä äänestysjär­jestelmässä se johtaisi vain siihen, että äänel­läni vain rat­sas­taisi val­in­taa lähem­mäk­si joku sel­l­ainen ehdokas, jota en mis­sään nimessä halu­aisi tule­van valituksi.

    Vastaa

    1. Äänestä vasik­ka Mikko Särelää, Otso Kivekästä tai Mari Holopaista

       Vastaa

29. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä niitä aikaansaan­nok­sia on paljon. Joutuu kuitenkin ker­tomaan, mis­tä kaikesta kehi­tyk­ses­tä on noin ylipään­sä iloinen, kos­ka kaik­ki päätök­sen on tehty enem­mistöl­lä, joten yksit­täi­nen ryh­mä ei oikein voi ottaa kun­ni­aa mistään. 

    Ole sit­ten siitä harv­inainen poli­itikko, että kehu samal­la kil­pail­e­van puolueen edus­ta­jatkin. Kai tavoit­tei­den toteu­tu­mi­nen on tärkeäm­pää kuin se, että joku väärä tyyp­pi saa siitä kunniaa?

    Vastaa

30. Kan­deeks haukkua poten­ti­aal­ista äänestäjää vasikaksi?

    Ei muuten kande haukkua per­su­jakaan. Haalit vain ääniä heille, mut­ta yhtään et omille tuo.

    Vastaa

31. Osmo Soin­in­vaara: Runk­olin­joille ne (=johd­in­au­tot) sopi­vat huonos­ti, kos­ka bussien on vaikea ohit­taa toisi­aan, jos ne ovat narus­sa kiin­ni. Mah­do­ton­ta se ei ole, mut­ta han­kalaa ja hidasta.

    Ei nyt sen­tään, Osmo hyvä. Johd­in­au­to­ja käytetään suurel­la men­estyk­sel­lä nimeno­maan runk­olin­joil­la mm. Zürichissä, Lyonis­sa ja Salzbur­gis­sa. Runk­olin­joil­la jos mil­lä bussien (tai trol­ley­vaunu­jen) ohit­tamis­tarve on vähäistä ver­rat­tuna mui­hin bus­sil­in­joi­hin. Ilmeis­es­ti väärinkäsi­tyk­sesi on perua jois­takin Jok­eri I:een liit­tyvistä keskusteluista, jois­sa ihan aiheesta esille nousi pitkän ja ylikuor­mit­tuneen lin­jan ketju­un­tu­mi­nen. Sitäkin on nyt­tem­min lähdet­ty ratko­maan toimen­piteil­lä, joil­la nimeno­maan estetään ohit­tamis­tarve — vaik­ka diese­leil­lä tul­laan jatka­maan aina Raide-Jok­erin tuloon saakka.
    Seu­raamme tarkoin Osmon ja muiden Vihrei­den toimia sähköbus­sike­hi­tyshankkeis­sa. Vaalit läh­estyvät ja lan­ka (ei onnek­si ajolan­ka) palaa. Olen itse Vihre­itä äänestänyt yhtä­jak­sois­es­ti 1992 alka­en. On suuri ris­ki siihen, että dra­maat­ti­nen kurss­in­muu­tos toteutuu.

    Vastaa