Helsinki myy asukaspysäköintitunnuksia kantakaupungissa asuville kotitalouksille 105 euron hintaan vuodessa. Kotitalous voi ostaa niitä yhden jokaista huoneistossa asuvaa ajokortin omistajaa kohden. Muille pysäköinti on maksullista ja maksaa neljä euroa tunnissa. Kantakaupungissa toimiville yrityksille on omat yrityspysäköintitunnukset.
- Asukaspysäköintitunnuksen hintaa on nostettava alueittain niin, että liikkeellä olevien tunnusten määrä vastaa tarjolla olevia paikkoja. Tunnuksen hinta voi vaihdella eri puolilla kaupunkia. Tämä ei ole sen suurempi vääryys kuin se, ettei tunnusta vaadita kaikkialla kaupungissa.
- Kadunvarsipaikoista osa on jätettävä rajattava asukaspysäköinnin ulkopuolelle, jotta satunnainen kävijäkin voisi löytää paikan.
- Uudisrakennusten osoitteisiin ei asukaspysäköintitunnuksia tule myöntää samalla, kun uudisrakennukset ja ullakkorakentaminen vapautetaan pysäköintinormista.
- Asukaspysäköintitunnus pitäisi hinnoitella kuukausi- eikä vuosipohjalla ja vielä niin, että talvikuukaudet ovat selvästi kesäkuukausia kalliimpia, jotta kesäautoja ei säilytettäisi kadunvarressa lumitöitä haittaamassa.
- Kantakaupungissa osa asukaspysäköintitunnuksen tuottamasta lisätulosta tulee korvamerkitä pysäköintihalleissa olevien asukaspaikkojen hintojen alentamiseen.
Kantakaupungissa vanhoilta kiinteistöiltä ei vaadita pysäköinnin järjestämistä, vaan näiden talojen asukkaat voivat pysäköidä lähes ilmaiseksi asukaspysäköintitunnuksella. Uusien kiinteistöjen tulee rakentaa normin mukaiset pysäköintipaikat tontille, mikä tulee erittäin kalliiksi. Jos vanhassa talossa ullakko otetaan asuntokäyttöön, pysäköintinormin mukainen paikkamäärä vaaditaan joskus lisäasunnoilta, joskus koko kiinteistöltä, mikä tekee ullakkorakentamisesta täysin kannattamatonta. Uusilta taloilta vaaditaan pysäköintipaikat, jotta niiden asukkaat eivät pahentaisi kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa asukaspysäköinnissä. Samaan päästään sillä, ettei uusien kiinteistöjen asukkaat ole oikeutettuja asukaspysäköintitunnukseen.
Erityisesti Töölössä on paha epäsuhde asukaspysäköintitunnusten määrän ja tarjolla olevien pysäköintipaikkojen välillä. Kun asukaspysäköintitunnuksen hintaa nostettiin kolmestakymmenestä kuudesta eurosta vuodessa sataan euroon vuodessa, kolmetuhatta autoilijaa luopui asukaspysäköintitunnuksesta.
Nyt asukaspysäköintitunnus maksaa 105 euroa vuodessa eli 6,75 euroa kuukaudessa. Hallipaikka voi maksaa 200 euroa kuukaudessa. Olisi kaikkien töölöläisten autoilijoiden etu, että osa autoista siirtyisi hallipaikoille, mutta kaikki toivovat, että joku muu tekee tämän uhrauksen ja vapauttaa kadunvarsipaikkoja muille. Siksi on järkevää nostaa asukaspysäköintitunnuksen hintaa ja käyttää lisäraha hallipaikkojen hinnan subventointiin.
Pitkän ajan tavoitteena tulisi olla siirtää pysäköinti kantakaupungissa maan alle tai pysäköintitaloihin.
Kuulostaa ihan järkevältä askeleelta. Pari asiaa pisti silmään;
voisiko asukaspysäköintitunnuksen myöntämisen perusteena olla ajokortin asemasta ajoneuvon omistaminen tai hallinnoiminen ? Ajokortteja on monellakin sellaisella, jotka eivät autoa omista tai ole haltijana rekisteriotteessa ?
Mitä tälläisen kuukausilaskutukseen perustuvan järjestelmän perustamis-, hallinnointi- ja ylläpitokulut mahtavat olla ? käykö niin että järjestelmään / unohtaneiden maksujen perintään jne. kuluu käytännössä niin paljon kuluja, että tulot eivät ole lähelläkään uudistustarpeiden ja toimenpiteiden kustannuksia ?
Asdukaspysäköintitunnukset ehtona on auton hallinnoiminen. Vain yksi kpl/nenä. Koska kotitalouden sisällä asiat on helppo järjestellä, oikaisin määritelmässä. Voi tosin olla, että oikaisin liikaakin. Kai auton voi omistaa, vaikka ei omistaisi ajokorttia? Pitääpä tarkistaa. Jos auton omistaminen ei edellytä ajokorttia eikä edes täysi-ikäisyyttä, silloin tunnuksia saa käytännössä yhden perheenjäsentä kohden.
Kuukausittaisin tunnuksen hallinnointi on muuttumassa hyvin halvaksi, koska fyysisestä tunnuksesta löuovutaan. Pysäköinninvalvonnalla on reaaliaikainen tieto sallituista rekisterinumeroista.
Ehdotus ei ole mitenkään kaikkia äänestäjiä kosiskeleva 😉
Valvonnan kannalta kuukausikohtainen pysäköintitunnus on ehkä turhan monimutkainen, pysäköinnin jakaminen kesä- ja talvikauteen voisi olla riittävän toimiva ratkaisu.
Tarkoittaako tämä todella sitä miten siinä lukee:
Pysäköintinormin romuttaminen olisi aika radikaalia. Ja hienoa.
Nämä kaksi ovat liitoksissa toisiinsa. Uudisrakennuksille vaaditaan pysäköintinormia, ettei niiden asukkaat valtaa kadunvarsipaikkoja. Jos asuukaspysäköintitunnusta ei saa, omien paikkojen rakentaminen muuttuu houkuttelevammnaksi jopa ilman pakkoa.
Eräs tuttu osti asunnon Sepänkadulta ja samalla autotallipaikan. Autotalli maksoi 48 000 euroa.
Noniin, kerrankin asiaa, milloin ne kaikille ilmaiset kaupungin parkkihallipaikat kaivetaan ja saadaan käyttöön?
Ei niistä tule kaikille ilmaisia vaan niiden hinta laskee. Optimi on siinä pisteessä, kun riittävä määrä asukaspysäköintitunnuksen haltijoita ilmoittautuu vuokraajiksi. Hesperiahotellin alle on tarkoitus tehdä 850 auton halli. Yrittäjä voi hyvinkin olla kiinnostunut tällaisesta järjestelystä.
Joku voisi lainata Odelle laskutikun, 105€/a ei täsmää 6,75€/kk hinnoitteluun – vai oliko se pari euroa itse Odelle järjestelypalkkiota per auto/kk ?
Korjasin näppäilyvirhe. Olin laskenut oikein laskukoneella.
Helsingissä usein käyneenä nyt puututaan oikeaan asiaan.
Autot pois kadulta seisomasta maan alle. Taksoittamalla ja kaavoittamalla se onnistuu.
Auton voi omistaa kuka tahansa, alaikäinenkin. Haltijaksi voi merkitä vain sellaisen, jolla on rekisteröintihetkellä ko. auton ajamiseen oikeuttava ajokortti.
Vaikka itse olen autoilija, niin olen pikkuhiljaa kallistumassa sille linjalle, että kantakaupungissa autojen määrää voi vähentää.
Vaikka sitten pysäköintiä vaikeuttamalla.
Me autoilijat voimme siirtyä kehäteille ja kauemmaksi.
Ja Kampista myytiin keväällä luolapaikkoja Kevalle hintaan 52000 euroa/paikka eli tämä on hyvinkin käypä hinta kantakaupungissa.
Nyt jos kaupunki rakennuttaa ja myy luolatilaa vaikka 50000 euroa/paikka Töölöön, ei kenenkään tarvitse subventoida mitään. Tai jos jotain haluaa subventoida niin mielellään joukkoliikenne-investointeja maan alle. Katupysäköintiongelma kun pohjimmiltaan palautuu siihen että julkinen pintaliikenne on vaan niin h-i-d-a-s ja epämukava.
Keskustan pienissä kivijalkaliikkeissä asioimisesta tulee liian vaikeaa, jos kahden minuutin asiaa varten pitää ajaa syvälle parkkiluolaan, jonka suuaukko on jossakin 500 m päässä.
Se nyt vaan on kätevämpää parkkeerata siihen kadulle 5-100 m päähän tavoitteesta.
Ymmärrän vihreiden tavoitteeksi lopettaa autoilun ja tappaa keskustan pikkukaupat.
Elävä keskusta on koko Helsingin etu. Vaihtoehtona on ajaa Kehäteiden jättiostareille. Yksityisautolla.
Virtanen. Luitko postaustani lainkaan? Siinä esitetään nimenomaisesti, että kaikkia kadunvarsipaikkoja ei annettaisi asukaspysäköintiin vaan osa varattaisiin juuri tuota tilapäistä asiointia varten.
Tämä ajattelu tosiaan näyttää yleistyvän, esim. Aleksanterinkadun jalkakäytävillä tai Mannerheimintien uudella pyörätiellä…
Sinänsä lyhytaikaisia asiointipaikkoja kyllä tarvitaan ja sitä mieltähän Osmokin oli.
Pysäköintipaikkojen suhteen ongelma on kyllä siinä, että kun asuntoja Helsingin niemelle tehdään kovaa tahtia ja niiden myötä pysäköintipaikkoja tulee lisää suuret määrät, kohta on pakko rakentaa moottoriteitä – joko maan alle tai päälle. Viime vuosikymmeninä kantakaupunkia on rakennettu maltillisesti ja liikenneongelmilta on säästytty.
Ranskassa on erillinen rikemaksu torkeästä pysäköintivirheestä. Jos pysäköi luvatta invapaikalle, maksu on 700 euroa. Näin pitäi olla myös Suomessa. Pyörätielle pysäköinti on niin yleinen raukkamaisuus, että siitä tulisi myös antaas suurempi maksu, koska nykyinen ei riitä pelotteeksi. Minusta on enemmän väärin tukkia pyörätie kuin pysäköidä pummilla mittaripaikalle.
Liikennesääntöjen mukaan pyörätielle pysäköity auto pitää muuten kiertää kadun eikä jalkakäytävän kautta, mikä tekee näistä pyäräteillä autojaan säilyttävistä todella vaarallisia. Useimmat kiertävät jalkakäytävän kautta, mutta siitä voi saada sakot.
Mielummin saa sakot kuin jää auton alle. Entä jos ajaa vastakkaiseen suuntaan autoliikenteen kanssa?
Toisalta, jos katsot miten Ranskassa tosiasiallisesti pysäköidään, niin et ehkä halua sikäläistä järjestelmää tänne.
Ihan vain omiin silmiin sattunut mallisuoritus autokouluautolla.
http://farm1.staticflickr.com/62/203230905_2f0bef9e7b_b.jpg
”
Osmo Soininvaara: Useimmat kiertävät jalkakäytävän kautta, mutta siitä voi saada sakot.”
KKK
”
Mielummin saa sakot kuin jää auton alle. Entä jos ajaa vastakkaiseen suuntaan autoliikenteen kanssa?”
Onko kukaan pyöräilijä koskaan saanut sakkoja siitä, että tällaisesa tilanteessa on -asianmukaista varovaisuutta noudattaen tietenki n- sivuuttanut auton jalkakäytävän kautta.”
Nykyinen tapa tehdä pyörätie kadunvarsipysäköintipaikkojen ja ajokaistan väliin on tässä suhteessa parempi kuin vanha tapa (esim. Bulevardilla) tehdä pyörätie pysäköintipaikkojen ja jalkakäytävän väliin.
Tuon voisi lainata Suomeen, mutta pitäisi järjestää että kaikki sakon saaneet myös sen maksaisivat. Myös sosiaaliturvan varassa elävät ja ulkomaille rekisteröidyllä autolla ajavat. Eikös täällä ole ihan suomeen rekisteröidyllä autolla ajavia henkilöitä, jotka ovat saaneet (ja jättäneet maksamatta) satoja pysäköintivirhemaksuja.
Onko kukaan pyöräilijä yleensä saanut sakkoja mistään? Viimeksi kun huikea määrä polkupyöräiljöitä pysäytettiin ajovalon puuttumisen (ym. turvavarusteiden) takia, taisi tulla vain huomautuksia. Sanoisin mutulla, että pyöräilijä saa tehdä melkein minkä tahansa liikennerikkeen, niin siitä tuskin rangaistaan mitenkään. Pitäisin tuota Osmon ”siitä voi saada sakot” -heittoa melkoisena huumorina.
Näitä lienee aika vähän.
Jos palataan maan pinnalle, niin kuinka moni pyöräilijä on tuosta oikeasti saanut sakot? Takuulla vielä harvempi kuin sikailija-autoilija siitä väärinpysäköinnistä. (Tosin aika usein nuo pyörätielle pysäköinnit liittyvät joko jakeluliikenteeseen tai rakennus/korjaustoimintaan, jolloin työmatka-autoilijoiden tms. syyttäminen on hieman epärehellistä.)
Rengaslukko! Hinataan pois! Jäynä se on pienikin jäynä.
Rengaslukko on tulossa.
Kannattaisin myös rekisteröitipakkoa polkupyörille, ja kameravalvonnalla sitten lasku perään kilvenomistajalle punaisia päin ajamisesta. Se on nimittäin *todella* yleistä. Työmatkalla saatan ohittaa saman fillarin kolme-neljä kertaa. Ja se fillari minut ajamalla päin punaisia. Minä kun ajan paitsi fillarilla myös autolla, ja olen siksi tottunut noudattamaan valoja.
Mistä looginen jatkokysymys onkin, miten tarpeellista jakeluliikenteen tai rakennus/korjaustoiminnan on pysäköidä pyörätielle tai jalkakäytävälle? Aika usein vaikuttaa olevan kysymys pysäköinnistä, eikä pysähtymisestä tavaroiden lastausta varten, ja välillä näkee jalkakäytävälle pysäköitävän, vaikka vapaita (maksullisia) pysäköintipaikkojakin olisi. En sitten tiedä, miten pysäköinninvalvojat noihin ”huoltoajo” tms. lappuihin tuulilasissa suhtautuvat – saako sellaisen kanssa pysäköidä maksamatta?
Aika usein taitaa olla niin, että liikenteen kokonaisuudelle aiheutuva haitta on pienempi, jos pysäköidään pyörätielle tai jalkakäytävälle. Lain mukainen toimintatapa olisi kuitenkin pysäköidä ajoradalle. Kevyemmän liikenteen väylille pysäköinti ärsyttää ymmärrettävästi jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, mutta vielä enemmän ajoradalle pysäköinti voisi ärsyttää niitä jotka seisovat bussissa joka ei pääse jostain paikasta ohi ennen kuin jakeluliikenne on jaellut.
Eihän noilla lippuslappusilla lain mukaan mitään merkitystä pitäisi olla; lähinnä ne ehkä toimivat selittävänä tekijänä ja pyrkivät vähentämään niiden ärsyyntymistä, joita ko. pysäköinti haittaa. Lappu ei vaikuta lappuliisan toimintaan.
Erilaisten raksatyömaiden kohdalla näkee usein pysäköintiä jalkakäytäville, nurmikoille jne. ja kyse on siitä että työmiehet ajavat lähistölle työkaluineen sen sijaan että kantaisivat ne muutaman sadan metrin päästä joltain luvalliselta pysäköintipaikalta, kuten lain mukaan kuuluisi. Noita ei juuri laputeta, vaikka lain mukaan kai kuuluisi.
Oikeansuuntaisia ajatuksia Helsingin keskustan pysäköintipaikkapulaan. Kovin on kuitenkin erilainen tilanne muissa kaupungeissa. Esim. Lahdessa ullakkorakentaminen edellyttää autopaikkaa. Niin – siinä kohtaa Oden jutunjuoksetus menee vähän metsään. Miksi eri aikaan rakennetut asunnot olisivat keskustassa eri arvoisessa asemassa autopaikkojen suhteen. Se on mahdollista, mutta joku tuossa ajatuksessa mättää – että olisi eriarvoisia asukkaita samassa taloyhtiössä. Hei haloo!
Pikkukaupungin kekustassa hallipaikka maksaa jotain 90 € kuukaudessa. Se on halpa hinta verrattuna siihen, että satunnainen matkailija joutuu maksamaan Helsingin keskustassa päivän pysäköinnistä keskustan hallissa 45 tai yli euroa. Siihen ei kenelläkään keskiluokkaisella työntekijällä ole omilla varoilla varaa. Jos tavallinen suomalainen tulee autolla turistiksi Helsingin keskustaan perheen kanssa, pitää olla aika tarkkana, mihin on varaa pysäköidä.
Kun on erilaista huoltoajoa joutnut ajamaan, niin muutma sana lienee paikallaan: Joskus kuljettava kuorma on painavaa tai hankalan muotoista. Ja muutenkin pitempi matka vie pidemmän ajan. Parkkipaikka voi myös olla toisella puolella tietä. – Työkalut ka -tarvikkeet ovat usein painavia, ja aina tarvitsee sitä, jonka on muka tarpeettomana jättänyt autoon.
Joku yllä kirjoitti:
>>>>>>>>Keskustan pienissä kivijalkaliikkeissä asioimisesta tulee liian vaikeaa, jos kahden minuutin asiaa varten pitää ajaa syvälle parkkiluolaan – – –
Ymmärrän vihreiden tavoitteeksi lopettaa autoilun ja tappaa keskustan pikkukaupat.>>>>>>>>>>>>>>>>
Olette väärässä. Tiedän eräänkin ullanlinnalaisen yrittäjän, joka kyllästyi liikkeensä edessä yötäpäivää seisoviin autonauhoihin. Hän hommasi liikkeen eteen totaalisen pysäköintikiellon ! Kyseessä on Eira Plaza, jos joku epäilee. Autojen helminauhat myös peittävät kivijalkapuodit – niitä ei ikään kuin ole katukuvassa ! On täysin väärä uskomus, että tällainen automäärä, joka Stadissa nykyään pyörii, jotenkin positiivisesti elävöittäisi kaupunkiamme. Itsekin erittäin mielelläni elävöittäisin Korkeavuorenkatua kulkemalla siellä lauantaisin, mutta tuolloinkin liikenne on niin hirmuista ja pöly sen mukainen, ettei tule mieleenkään istua kahville Succesin pikkuiselle terassille .
Satanen vuodessa on hullunhalpa hinta pysäköinnille alueella, jolle nykyisenkaltaiesta, suuresta automäärästä on moninkertaisesti enemmän haittaa kuin hyötyä. Lisäksi tuo hinta on hyvin epäsuhtainen verrattuna tonttimaan arvoon, muualla asuvien pysäköinnistä maksamaan hintaan sekä hallipaikkojen hintaan. Hinta on niin halpa, että jopa minäkin olen harkinnut autoilijaksi ryhtymistä.
Vaateeni kuuluukin, että asukaspysäköinnin hinta tulee korottaa useampikertaiseksi. Jopa 800 euroa ei olisi mielestäni liikaa.
Osan tästä rahasta kaupunki voisi käyttää julkisten tilojen ja kotien ilmanlaadun parantamiseen esimerkiksi niin, että raitisilmaventtiilien suodattimien ja ilmanpuhdistimien ostohinnan voisi vähentää kunnallisverotuksessa .
Kehitysehdotusten listaan voisi lisätä kimppa-autoilua edistävän mahdollisuuden hankkia samalle autolle useampi parkkitunnus. Meillä on järjestely, jossa Kampissa ja Meilahdessa olevilla talouksilla on auto yhteiskäytössä, mutta lätkän saa vain yhdelle alueelle. Maksaisin siis mieluusti vaikka sen tuplahinnan, että saataisiin toinenkin lätkä, mutta se ei kuulemma onnistu.
Ongelmia ja ratkaisuehdotuksia: Miten vien tai tuon matkustajan Hesassa bussi- tai rautatieasemalle. Huonojalkainen vanhus, painava laukku mukana. Onnistuu tietysti taksilla paremmin. Rautatieasema ainakin melko toivoton paikka. Pasilan asemahan sentään paremmin sopii liikuntavammaiselle.
Varsinainen tukko on Katajanokka. Ilmeisesti muuallakin sama tilanne. Ei edes lyhytaikaiseen pysäköintiin löydy tilaa. Purkaus ja lastaus pakko toimittaa keskellä katua. Näin on tilanne kesällä. Talvella lumitilanne vielä sotkee loputkin.
Tulevaisuuden ratkaisu, mikäli autoilu ei ole polttoaineen takia loppunut, voisi olla seuraava. GPS-laite ja lähetin autoon. Jossain keskusvalvomossa tietokone rekisteröi auton paikan. Laskutus ottaisi huomioon erilaiset pysäköintitaksat eri aikoina. Myös Vapaana olevan tilan määrä vaikuttaisi. Kun paikat alkaa täyttyä, myös hinta nousee. Suuret yleisötapahtumat ennakoitaisiin, kuten esim Stadion. Samalla laitteistolla hoidettaisiin ruuhkamaksut. Niitä perittäisiin vain todellisen ruuhkan paikassa ja aikana. Miksei tällä voisi toteuttaa matkustajienkin rahastuksen. RFID-tekniikka mahdollistaa tämän vaikka heti. Eikä kannata valittaa, että isoveli puuttuu yksityisyydensuojaan. Hesassa olet lähes koko ajan valvontakameran kuvattavana muutenkin.
Yritystunnuksen saa toiselle vyöhykkeelle: toiminimi kotiosoitteeseen 75 € + yritystunnus 370 euroa on tosin enemmän kuin tuplasti asukastunnuksen 105 euroa.
Kijrotinko jo: Kaikki kadunvarsipaikat eivät ole asukaspysäköintipaikkoja. Esim Rikhardinakdulla iitöä ei taida ola yhtäkään, mikä on hyvä asia.
Rautatieasemalle hissillä Elielin parkista alikulkutunnelin kautta suoraan laiturille tai asemahalliin.
Kaukoliikenteen linja-autoasemalle P-Kampista hissillä Kampin keskukseen ja alas laitureille, en nyt muista pääseekö suoraan.
Lähiliikenteen bussilaiturien viereen Kampin E-tasolla pääsee hissillä suoraan P-citystä.
Autoilijaa suorastaan hemmotellaan kunnollisilla säältä suojatuilla integraatiolla keskustan alueella, Kampissa myös joukkoliikenteen käyttäjiä poislukien Helsingin busseilla ja ratikoilla liikkuvat.
Ode:
Asukaspysäköintitunnus ei ole voimassa kesäautoilla, jos ne ovat pois liikenteestä (seisontavakuutuksella). Asukaspysäköintitunnuksen haltija saa kuitenkin viedä auton (ilmaiseksi)!! seisonta-ajaksi rakennusviraston autohotelliin Kalasatamaan.
Lainaus:
”Asukaspysäköintisääntöjä on muutettu viime talvien kokemusten pohjalta. Liikennekäytöstä poistetun, eli niin sanotun seisonta-ajalla olevan ajokin asukaspysäköintitunnus ei ole enää voimassa asukaspysäköintipaikoilla kantakaupungissa.”
Linkki rakennusviraston sivuille:
http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?urile=hki:path:/helsinki/fi/uutiset/autot+talvisailoon+kalasataman+autohotelliin¤t=true
No lopultakin.