Vaaliohjelmani on nyt valmis

44 vastausta artikkeliin “Vaaliohjelmani on nyt valmis”

1. Monipuolis­es­ti olet aihei­ta valin­nut ja monipuolis­es­ti niitä käsitellyt. 

   Kiitos täältäkin päin!

   Kyl­lä tämän poh­jal­ta osaa val­in­tansa tehdä hiuk­ka parem­min kuin “oikeu­den­mukaisem­pi Suo­mi” ‑hokemien varassa. 

   Maa­han­muu­tos­ta olisin vielä sanasen kaivan­nut. En usko, että olen ainoa.

   Vastaa

2. Pääosin hyvältä kuu­losta­va ohjelma.

   Se jäi vähän ihme­tyt­tämään, et miks ruotsin pitäis olla pakol­lista lukios­sa? Et perustel­lut sitä siinä siihen liit­tyvässä kir­joituk­ses­sa mil­lään taval­la. Ja aikasem­mis­sa kir­jo­tuk­sis­sa oot muis­taak­seni sel­keesti kan­nat­tuna pakol­lisu­u­den pois­tamista kokon­aan. Mis­tä yhtäkki­nen suun­nan­muu­tos vaalien alla?

   Ymmärtäisin ton poli­it­tise­na vet­ona siinä mielessä, et jos pakol­lisu­us tosi­aan pois­tet­tais perusk­oulus­ta, niin se tuskin säi­lyis kovin pitkään lukiois­sakaan. Lukiot on kuitenkin koko ajan muut­tunu valin­naisem­paan suun­taan ja vois olla pidem­mäl tähtäimel vähän vaikee perustel­la et miks ruot­si on siel­lä tyyli­in ain­oo pakolli­nen oppiaine.

   Vastaa

3. Eli­na, kun Oden ohjel­ma koos­t­uu konkreet­ti­sista asioista kuten että “Pieni­palkkaisen työn veroki­ilaa ei saa korot­taa.” Ja eri­no­maisen hyvä niin. Eiköhän sen lässyt­tämisen kuten että Suomen lake­ja tulee kun­nioit­taa voi hoitaa joku muukin.

   Vastaa

4. tpyy­lu­o­ma kettuilee:

   Eiköhän sen lässyt­tämisen kuten että Suomen lake­ja tulee kun­nioit­taa voi hoitaa joku muukin.

   Sen ver­ran lienet min­u­un tutus­tunut, että tasavar­masti tiedät, etten tätä tarkoita. 

   Tarkoi­tan konkreet­tisia lin­jauk­sia esim. per­heeny­hdis­tämisi­in, toimeen­tu­lo­tur­vaan, asuinaluei­den ja etenkin koulu­jen seg­re­gaa­tion pysäyt­tämiseen, vah­vasti patri­arkaal­i­sista kult­tuurista tule­vien nais­ten ja tyt­tö­jen ase­man turvaamiseen. 

   Ala­pas Osmo raapustaa.…

   Vastaa

5. Vaik­ka ohjel­ma on valmis niin keskustelu jatkukoon. Ohjel­mas­ta kokon­aisu­udessaan voi keskustel­la tämän artikke­lin alla

   Annan läh­estymis­tavas­tasi ja sen inter­ak­ti­ivi­su­ud­es­ta suuret kiitok­set, onhan se paljon enem­män kuin mitä 99,99% ehdokkaista. 

   Jätän kuitenkin kiitok­set lyhy­een ja puu­tun seu­raavas­sa annetun kehoituk­sen mukaises­ti ohjel­man ja yleisem­min vaalio­hjelmien sisältöihin. 

   Kos­ka kom­men­tis­tani tuli muutenkin pitkä, niin rajasin sen yleisem­mäk­si kri­it­tisek­si palaut­teek­si. Tämä ei tarkoi­ta, ettenkö antaisi paljos­ta kiitostakin. Siitä ei vain taitaisi syn­tyä paljoa keskustelua.

   -

   Kri­it­tistä palautetta:

   Vaalio­hjel­ma koos­t­uu konkreet­ti­sista kvar­taalipoli­ti­ikan ei-kon­tro­ver­saaleista aiheista.

   Pois­sa ovat pidem­män aikavälin poli­ti­ikan keskeiset lin­jauk­set. Niin niiden arvolähtöko­h­dat, päämäärät, visiot kuin mah­dol­liset keinot ja ratkaisut.

   Ei näke­mys­tä Suomen pidem­män aikavälin demografiseen kehi­tyk­seen, ei pidem­män aikavälin ener­giapoli­ti­ikkaan, ei pidem­män aikavälin EU-poli­ti­ikkaan ja Suomen ase­maan EU:ssa, ei pidem­män aikavälin raken­nemuu­tok­si­in, eikä esimerkik­si pidem­män aikavälin metsiensuojeluun.
   Mil­lainen Suo­mi halu­taan vuon­na 2025 tai 2035? Ei juuri aav­is­tus­takaan tämän vaalio­hjel­man varassa.

   Vaa­likausi on toki vain neljän vuo­den mit­tainen, mut­ta nyt tehdy­il­lä päätök­sil­lä vaikute­taan siihen, mil­laisia ihmisiä esimerkik­si Helsingis­sä asuu vuon­na 2025 ja kuin­ka paljon, miten Suo­mi vuon­na 2030 tuot­taa ener­giansa kuin­ka kallista se on, miten käy Euroopan talousalueen yht­enäisyy­den ja Suomen sen jäse­nenä vuo­teen 2020 mennessä.

   Nämä kysymyk­set, mukaan luet­tuna maa­han­muut­to, eivät todel­lakaan ole lässy­tys­tä kuten tpyy­lu­o­ma hyvin hyvin virheel­lis­es­ti väit­tää. Vaan aivan keskeisimpiä yhteiskun­nan pidem­män aikavälin kehi­tyk­sen kysymyk­siä. Suo­raan puhut­tuna niiden väistämistä ei voi nähdä kuin poli­it­tise­na pelku­ruute­na ja peri­aat­teet­to­muute­na. Enkä nyt tarkoi­ta Osmoa yksilöi­den vaan yhteiskun­nan tason laa­jem­paa poli­it­tista keskusteluamme.

   En tiedä olisiko ehdokkaas­ta toiv­ot­tavaa vai ei-toiv­ot­tavaa jos Suomel­la olisi vuo­teen 2030 men­nessä omat puoli miljoon­aa mus­lim­i­aan, kuten Ruot­sil­la jo nyt on. Viisikin tuhat­ta tuli­jaa vuodessa, ker­rot­tuna vuosien määräl­lä, tuli­joiden nuorel­la keskimääräisel­lä iäl­lä, lisät­tynä koti­maas­ta hae­tu­il­la puolisoil­la ja suurem­mal­la syn­tyvyy­del­lä tekee nopeasti erit­täin suuren luvun, pääosin suuri­in kaupunkei­hin keskit­tyneinä, näis­sä tiet­ty­i­hin kaupunginosiin.
   Tämä kehi­tys on kuin sam­makon keit­tämistä kat­ti­las­sa, kokoa­jan voi sanoa, että muu­tos on niin vähäistä, että ei tämä mikään suuri kysymys ole, kunnes sam­makko voi jo huonosti.

   Nyt ei näy arvo­ja täl­lais­ten kysymys­ten suh­teen, joista voisi peila­ta kehi­tys­vai­h­toe­hto­ja. Eikä luon­nol­lis­es­tikaan visioi­ta, joiden real­is­mia ja toiv­ot­tavu­ut­ta arvioida.

   Entä mitä ovat esimerkik­si kymmenet tuhan­net uudet työ­paikat, joi­ta vihreät aiko­vat uusi­u­tu­vaan ener­giaan tuot­taa? Risu­jen keräämistä ja kuskaamista maan­teitä pitkin? Ener­giakasvien vil­je­lyä? Mitä inno­vaa­tiopo­ten­ti­aalia tuuli- tai puu­voimas­sa oikeasti on tar­jo­ta? Halu­aisin konkreet­tisia teo­reet­tisia malle­ja ja luku­ja mus­taa valkoisel­la. Niitä en löy­dä vihrei­den ohjelmista, enkä sen enem­pää Osmonkaan, ain­oas­taan unelmahöt­töä, jos­sa kymmenet tuhan­net inno­vati­iviset työ­paikat muut­tuvat todel­lisu­udek­si kun sen tarpeek­si mon­ta ker­taa toistaa.
   Jos nuo työ­paikat oli­si­vat väite­tyn kan­nat­tavia, mik­si val­tion pitää ne “tuot­taa”, mik­si yksi­tyi­nen sek­tori ei ole niitä jo tuottamassa?
   Mikä oikeasti tulee ole­maan lasku yhteiskunnalle?

   Jos laa­jen­nan aihet­ta lisää Osmon vaalio­hjel­mas­ta, niin Oras Tynkky­nen, tämä on san­ot­ta­va, törkeästi jät­tää tutkimusten lähde­vi­it­teet pois ener­giapoli­it­tis­es­ta esi­tyk­ses­tään, joka vihrei­den koti­sivul­la on osana vihrei­den vaa­likam­pan­jaa. Joku puoli­hätäi­nen val­he on heit­et­ty, ettei niitä siinä yhtey­dessä olisi voin­ut antaa. Muu­ta­maa linkkiä! Hiipii epäilys, ettei Tynkky­nen ole oppin­ut yhtään mitään siitä, kun hän tarkoi­tushakuis­es­ti keräsi vihrei­den van­haan ener­giapoli­it­tisen ohjel­maan käsin valikoimal­la kaik­ki omaa kan­taa tuke­neet mar­gin­aal­isim­matkin tutkimukset.
   Maakaa­su on myös hiipinyt takaisin palet­ti­in, mut­ta ei tarkkaa kuvaus­ta sen osuudesta.

   En usko enää sanaakaan, mitä vihreät ener­giapoli­ti­ikas­ta sanovat. Suh­taudun kaik­keen lähtöko­htaisen ja äärim­mäisen skep­tis­es­ti. Jär­jestäen aiem­mat arviot läm­pöpump­pu­jen tuo­mas­ta hyödys­tä, bio(pelto)energian poten­ti­aal­ista, met­säen­er­gian poten­ti­aal­ista, hehku­lam­puista luop­umis­es­ta ovat olleet ylim­i­toitet­tu­ja tai jopa silkan vääris­tel­tyjä. Arvioi­hin on aivan ilmi­selvästi sisään rak­en­tunut tarkoi­tushakuinen bias. Uskon sen siten koske­van ener­gian­säästön poten­ti­aalia, tuulivoiman kan­nat­tavu­ut­ta ym. ym.
   Tästähän on jo myös näyt­töä mm. Tan­skas­ta, Ruot­sista, Sak­sas­ta ja Espan­jas­ta, jois­sa on Suomea nopeam­min edet­ty “vihreässä” uudistuksessa.

   Sama koskaa “vas­tu­ullisu­ut­ta” EU:n tukipaketeis­sa. Olen kysymys­tä edel­lisen vuo­den aikana jonkin ver­ran yrit­tänyt selvit­tää, enkä ole löytänyt lainkaan tyy­dyt­täviä perustei­ta “vas­tu­ulliselle” lin­jalle. Por­tu­gal­i­han ei niinkään kaatunut val­tion huonoon poli­ti­ikkaan, vaan yksi­tyisen sek­torin­sa surkeaan kil­pailukykyyn, jon­ka sijoit­ta­jat uskoi­vat ennen tai myöhem­min kaatu­van val­tion niskaan. Saman ongel­man yhä ja pahenev­asti vai­vates­sa kroonis­es­ti Kreikkaa. Pohjim­mil­taan rahoi­tuskri­isin takana on talouskult­tuurisen dis­pari­teetin kri­isi. Se ei kor­jaan­nu rahaa lapi­oimal­la. Lähin­nä siirtää kor­ren katkeamisen het­keä, kas­vat­taen toden­näköis­es­ti myös seu­raa­muk­sien raju­ut­ta kun saneer­auk­sia ei myöhem­min voi­da enää tehdä yhtä hal­li­tusti kun on annet­tua tilanteen pitkit­tyä rukoillen ihmettä sen korjaantumiseksi. 

   Rahan lapi­oimi­nen ei tee kreikkalai­sista ja por­tu­galilai­sista yhtä ahk­e­ria, jär­jestäy­tyneitä, koulutet­tu­ja, älykkäitä ja inno­vati­ivisia kuin sak­salaiset. Yhteis­val­u­ut­ta-alueel­la, mikäli näin on, kri­isit tule­vat tois­tu­vasti seu­raa­maan toisi­aan, kos­ka vähem­män kil­pailukyky­isiltä mail­ta puut­tuu keino lisätä kil­pailukykyään devalvoimal­la omaa val­u­ut­taansa, minkä jäl­keen vien­ti rupeaisi taas vetämään. Sen sijaan velka­sa­neer­aus näille maille on ennem­min tai myöhem­min edessä.

   Täl­laises­sa tule­vaisu­udessa pysyvästä vakaus­mekanis­mista tulee pikem­minkin ja nopeasti pysyvä tukimekanis­mi, jos­sa yleiseu­roop­palaisen talouskri­isin (“kaaok­sen”, “ennus­ta­mat­toman tule­vaisu­u­den”, lue: ylim­i­toite­tun EU-unel­man epä­toivoisen kan­nat­telemisen) ehkäisemisen nimis­sä rikas pohjoinen pää­tyy köy­hem­män etelän pysyväk­si rahoit­ta­jak­si, samaan tapaan kuin Suomes­sa tue­taan köy­hempiä aluei­ta. Euroop­pa ei kuitenkaan ole val­tio, eikä kansakun­ta, eikä täl­laista sol­i­daarisu­ut­ta voi­da keinotekois­es­ti synnyttää.

   On kul­jet­tu hyvin kauas vapaakaup­pa-alueesta kiin­teän liit­to­val­tion suuntaan.

   Mitä Osmo on mieltä näistä seu­raa­van vaa­likau­den, jo hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa eteen tule­vista aivan keskeisim­mistä ja tärkeim­mistä kysymyk­sistä? Äänestäjä ei voi tietää tämän vaalio­hjel­man perusteella.

   Näi­den kysymys­ten asi­ata­son vält­te­ly on jotain käsit­tämät­tömän pes­simis­miä aiheut­tavaa. Kan­sain­väli­sistä talousle­hdis­tä löy­tyy kyl­lä laa­jalti näke­myk­siä, mut­ta se ei estä keskeisiä eduskun­tavaaliehdokkai­ta sumeilemat­ta vale­htele­mas­ta, että kaik­ki asiantun­ti­jat oli­si­vat yhtä mieltä. Samaan aikaan paradok­saalis­es­ti väl­tellen näitä kauaskan­toisia asi­akysymyk­siä, asiantun­ti­jat ollen näin vain retori­nen kik­ka ja argu­ment­ti auk­tori­teetista, ja lop­ul­ta redu­soiden mon­imutkaisen kokon­aisu­u­den ihmis­ten ymmär­ryskykyä pilkat­en “vas­tu­ullisu­udek­si” vs. “leikkimisek­si”.

   Vas­tu­ullisu­us ei tarkoi­ta itsessään mitään, eikä tarkoi­ta avoin Suo­mi, eikä tarkoi­ta kymme­nen tuhat­ta uut­ta inno­vati­ivista työpaikkaa.

   Äänestäjänä halu­aisin luku­ja, halu­aisin suo­raa puhet­ta, halu­aisin kiertelemätön­tä kysymyk­si­in vas­taamista, halu­aisin tabuai­hei­den avaamista. Kvar­taalipoli­ti­ikan ylit­täviä näke­myk­siä Suomen tule­vaisu­ud­es­ta ja mil­laise­na tuo tule­vaisu­us halut­taisi­in konkreet­tisem­min nähdä. Se on kuitenkin suurem­pi poli­it­ti­nen kysymys kuin lyhyen aikavälin rak­en­tei­den toimivu­u­den opti­moimisen ratkaisut, vaik­ka nekin tärkeitä ovat.

   Vastaa

6. Mihin ohjel­mas­tasi uno­h­tui perus­tu­lo? Oletko hylän­nyt sen epäre­al­is­tise­na vai kokon­aan muut­tanut kantaasi?

   Ja… miten käy blo­gisi, jos/kun tulet val­i­tuk­si? Jatkuuko keskustelu?

   Vastaa

   1. Keskustelu jatkuu blogilla, vaik­ka tulisin valituksi.

      Vastaa

7. En ole näh­nyt, että kukaan olisi vaalio­hjelmis­saa ottanut kan­taa ns. henkilöko­htaiseen konkurssiin.

   Eikö tuo olisi juurikin sel­l­ainen ele­ment­ti, joka tuk­isi yrittäjyyttä?

   Minus­ta Suomes­sakin pitäisi esitel­lä täl­lainen mah­dol­lisu­us nol­la­ta tilanne eikä roikot­taa yrit­täjiä ongelmis­sa vuosikau­sia, kuten 90-luvun laman jäl­keen kävi.

   Vastaa

8. Mil­lä perus­teel­la Osmo Soini­vaara väit­tää, että kannabis on vaarat­tomam­paa kuin alkoholi ?

   Päi­hdelink­ki:

   “Kannabis­päi­htymys aiheut­taa käyt­täy­tymiseen liit­tyviä tai psykol­o­gisia muu­tok­sia kuten liike­toim­into­jen huonone­mista, mieli­hyvää, joskus ahdis­tuneisu­ut­ta, arvostelukyvyn heikken­e­mistä tai sosi­aal­ista vetäy­tymistä. Keskit­tyneisyys, muis­ti­toimin­not ja tarkku­ut­ta vaa­ti­vat toimin­nat heikkenevät. Kannabis voimis­taa muiden päi­htei­den vaiku­tuk­sia ja heiken­tää tarkkaavaisu­ut­ta ja reak­tiokykyä. Onnet­to­muus­ris­ki saat­taa lisään­tyä, jos kannabista käyt­tänyt kul­jet­taa päi­htyneenä ajoneu­voa. Myös vakavien mie­len­ter­veyshäir­iöi­den oire­i­ta voi ilmaan­tua herkästi niil­lä, joil­la on perin­nölli­nen alt­tius mielisairauksiin.

   Vaiku­tuk­set ilmenevät kannabik­sen käytön aikana tai pian sen jäl­keen. Tyyp­il­lisiä fyy­sisiä käyt­töön liit­tyviä muu­tok­sia ovat silmien sidekalvon ver­estys, ruoka­halun lisään­tymi­nen, suun kuiv­u­mi­nen ja sydä­men syk­keen kiihtymi­nen. Poltet­taes­sa kannabis alkaa vaikut­taa muu­ta­mas­sa min­uutis­sa. Päi­hde­vaiku­tus kestää joitakin tunteja.

   Kannabik­sen sään­nölli­nen pitkäaikaiskäyt­tö saat­taa mitä ilmeisim­min aiheut­taa hen­gi­tys­tei­den ärsy­tys­tä, tule­hduk­sia ja pahan­laa­tu­isia muu­tok­sia kuten keuhkosyöpää. Osalle pitkään sään­nöl­lis­es­ti kannabista käyt­tävistä kehit­tyy riip­pu­vu­us, jol­loin käyt­täjä ei pysty ole­maan ilman ainet­ta tai hal­lit­se­maan sen käyt­töä. Pitkäaikaiskäyt­töön liit­tyy huomiokyvyn ja muistin heikken­e­mistä, jos aineen käyt­tö on niin run­sas­ta, että käyt­täjä on läh­es koko ajan päi­htyneenä. Pitkän rait­ti­in jak­son aikana huomiokyvyn ja muistin häir­iöt saat­ta­vat korjautua.

   On myös viit­teitä siitä, että kannabik­sen käyt­tö lisäisi suun, nielun ja ruoka­tor­ven alueen syöpäriskiä. Äidin raskau­den aikainen kannabik­sen käyt­tö saat­taa aiheut­taa lapselle leukemi­aa. Käyt­tö saat­taa heiken­tää nuorten koulumen­estys­tä ja aikuis­ten pär­jäämistä sel­l­ai­sis­sa työte­htävis­sä, jot­ka vaa­ti­vat hyvää älyl­listä suoritustasoa.

   Kannabik­sen käyt­tö voi pahen­taa eräi­den sairauk­sien oire­i­ta kuten ast­maa, keuhkop­utken tule­hdus­ta, skit­sofre­ni­aa sekä alko­holiri­ip­pu­vu­ut­ta tai muu­ta päihderiippuvuutta.

   Vaik­ka port­ti­teo­ri­aa ei enää tun­nuste­ta, niin silti kannabik­sen käyt­täjät joutu­vat mui­ta use­am­min kovien huumei­den pariin.

   Vastaa

   1. Ilpo Per­naa. En sanonut, että kannabis olisi vaara­ton­ta, vaan että se ei ole niin vaar­al­lista kuin alko­holi. Mietipä, mitä tuos­sa listal­la ole­vista alko­holi ei aiheuta ja lisää vielä vaikka­pa alko­holin aiheut­ta­ma riippuvuus.

      Vastaa

9. Soin­in­vaara kir­joit­ti: 16.12.2008 ·
   “Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu työkyvyt­tömyy­seläkkeistä johtaa diskrim­i­noin­ti­in työhön otossa.”

   Muis­tathan Osmo tuon viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tu­un. Olisi hyvä saa­da asia päiväjärjestyk­seen. Työ­nan­ta­ja ei voi olla vas­tu­us­sa työn­tek­i­jän sairas­tu­mis­es­ta luku­unot­ta­mat­ta tapauk­sia, jois­sa on tehty työsuojelurikkomuksia.

   Vastaa

10. Sak­sas­sa on arvon­lisäverova­pau­den raja on 50 000 kun taas Suomes­sa 8 500 euroa. Pien­imuo­toises­sa kulut­ta­jille suun­na­tus­sa palveluyri­tys­toimin­nas­sa tuol­la erol­la on työl­listävyy­teen var­masti eroa. Lisäk­si, jos olen ymmärtänyt oikein, Sak­sas­sa rajan yli meno ei tarkoi­ta, että veron joutuu mak­samaan koko sum­mal­ta, vaan vain, että alv-vähen­nyk­siä ei voi tehdä ostoista. Se on myös merkit­tävä ero.

    Vastaa

11. Mie­lenki­in­toinen havain­to tuol­ta nuoriso­vaal­ista. Osmo ei päässyt nuorten var­jo­vaal­ista läpi. Ei liene edes ikäkysymys kun samaa sukupolvea edus­ta­va Ben Zyskow­icz oli peräti nuorten ääni­har­a­va Helsingissä. 

    Nuoret ovat vihrei­den kan­natuk­sen ydin, olisiko tuo­hon ohjel­maan pitänyt löytää myös nuo­ria kiin­nos­tavia teemo­ja ja ylipäätään nuorekkaampi ja raikkaampi ote. Nyt se on kovin virkamies­mäi­nen. Siis hyvin ehdokkaan itsen­sä oloinen

    Vastaa

12. KariS:

    Jos nuori ei ole radikaali, hänel­lä ei ole sydän­tä. Jos yli kolmikymp­pinen on radikaali, hanel­lä ei ole älyä. (mukail­tu sanonta)

    Ehdo­ton mielipi­de ja sen hor­ju­ma­ton puol­lus­t­a­mi­nen vedonnee nuorisoon mut­ta sil­lä saa­nee harvem­min asioi­ta läpi eduskun­nas­sa. Tony Halme käynee esimerkiksi.

    Vastaa

13. Ympäristö- ja luon­non­suo­jelu­asi­at ovatko mis­sä? Jäivätkö ne Koijärvelle 🙂

    Vastaa

    1. Ympäristö- ja luon­non­suo­jelu­asi­at ovat vihrei­den puolueo­hjel­mas­sa aivan kat­tavasti, joten ei siihen ole mitään lisättävää.

       Vastaa

14. Lukiot on kuitenkin koko ajan muut­tunu valin­naisem­paan suun­taan ja vois olla pidem­mäl tähtäimel vähän vaikee perustel­la et miks ruot­si on siel­lä tyyli­in ain­oo pakolli­nen oppiaine.

    Joh­tu­isiko­han se siitä, että ruot­si (tai siis toinen koti­mainen) on ain­oa pakolli­nen oppi­aine korkea-asteella?

    Vastaa

15. Nuorten var­jo­vaaleis­sa äänestävät tietääk­seni 13–17 ‑vuo­ti­aat. Ei ole mikään ihme, jos he eivät muista neljä vuot­ta eduskun­tatyöstä sivus­sa ollut­ta (anteek­si nyt vaan) setämi­estä, vaik­ka tämä oliskin tänä aikana sosi­aalipoli­it­tisen kir­jan julkaissut. Pari vuot­ta, ja van­him­mat var­joäänestäjät alka­vat jo nähdä asi­at vähän toisel­la taval­la kuin nyt.

    En viit­si edes arvail­la paljonko nuoriso äänestää vit­sikkäitä nim­iä, vit­sikkäitä puoluei­ta ja vit­sikkäitä numeroi­ta. Var­ma ääri­har­a­va voisi olla esimerkik­si Zyskow­icz-nimi­nen kom­mu­nisti numerol­la 69. Tämä nuo­rille toki sallittakoon!

    Vastaa

16. Az,

    Onko tiedos­sasi joku luet­tele­masi kri­teer­it täyt­tävä ehdokas? Tarkoi­tan siis henkilöä, joka ei (ain­oas­taan) ole asi­akysymyk­ses­tä X kanssasi samaa mieltä, vaan myös perustelee ja erit­telee mielip­i­teen­sä vaa­timus­ta­sosi mukaisesti.

    Vastaa

17. Kari S,

    Nuo­ria ehkä kiin­nos­ti toimeen­tu­loleikkaus, jota lex Soin­in­vaarana tunnetaan. 

    Eivät­pä ihan nuoret tai­da tätä blo­gia juuri seu­rail­la, on liian virkamies­mäi­nen kuten sanoit. Mut­ta on niitä poikkeuksiakin. 

    11 v. tyt­töni puhui joku aika sit­ten häm­mästyt­tävän asiantun­tev­asti vero­tuk­sen eri vai­h­toe­hdoista. Kun tiedustelin, mis­tä tieton­sa on ammen­tan­ta­nut niin vas­taus oli: “Osmon blogilta tietysti” 🙂

    Käytämme yhteistä konet­ta ja tämä sivu sat­tuneista syistä on aina auki, niin lueskelee sit­ten sivu­men­nen näem­mä aina jotain täälläkin.

    Vastaa

18. Ympäristö- ja luon­non­suo­jelu­asi­at ovat vihrei­den puolueo­hjel­mas­sa aivan kat­tavasti, joten ei siihen ole mitään lisättävää. 

    Nämä sanat ja link­ki puolueo­hjel­maan, olisi kiva löytää vaaliohjelmasivulta.

    Vastaa

19. Tun­tuu että vihreiltä on ohjelmis­taan uno­htunut yksi merkit­tävä saas­teen muo­to; melu. Pääkaupunkiseudul­la jo 235 000 asuu liiken­teen melu­alueil­la. Mik­si paka­ta ihmisiä tiivi­iseen kaupunki­a­sumiseen, jos kaupunkiym­päristöä ei pystytä pitämään viihty­isänä? Kehäteil­lä ja sisään­tuloväylil­lä aje­taan huono­laa­tuisel­la asfaltil­la 80 — 100 km/h puu­tarhakaupungi­nosien läpi. Ren­gas­melu tunkeu­tuu sato­jen metrien päähän tiestä ihmis­ten asuin- ja virkistysalueille. 

    Mitä asialle sit­ten voisi tehdä? 

    1. Melu verolle. Ts. vero­tuk­sel­la ohjat­taisi­in kohti melut­tomampia ajoneu­vo. Esimerkkinä isokoneinen polt­to­moot­toripyörä vs sähköskoot­teri. Tai diesel­bus­si vs johde­bus­si. Kel­lään ei ole oikeut­ta melu­ta oman mie­len­sä mukaan.

    2. Liiken­teen rauhoit­ta­mi­nen. Nopeuk­sien lasku ja hil­jaisen asfaltin käyt­tö. Kehä kol­mosen sisäl­lä mak­siminopeus 60 km/h. Lisäisi myös joukkoli­iken­teen kilpailukykyä.

    3. Suurien väylien tunnelointi/muuttaminen kaupunkibule­vardeik­si. Etu­ina melusaas­teen vähen­tymisen lisäk­si lisään­tynyt tont­ti­maa ja uusia väyliä raide/kevyelle liikenteelle.

    4. Uuden­laiset ajoneu­vot. Sähköskootterit/mopot kaupunkili­iken­teeseen. Automaat­tiset sähkötaksit/bussit syöt­tämään ihmisiä raidey­hteyk­sien varrelle.

    Tässä vaan muu­tamia esimerkke­jä. Kaupungeista voidaan tehdä huo­mat­tavasti mukavampia paikko­ja elää. Tekniset edel­ly­tyk­set muu­tok­si­in on jo ole­mas­sa. Tarvi­taan vain poli­it­tista tahtoa.

    Vastaa

20. Eli­na. Mikähän Ben Z:ssa nuo­ria innos­taa? Samaa sukupolvea kuin Osmo, mut­ta osaako Ben puhua ja kir­joit­taa kansan­ta­juisem­min, vai onko hän vaan TV:stä tut­tu hauskanoloinen kasvo?

    Nuo­ria kiin­nos­ta­vat teemat ovat ympäristökysymyk­si­in ja koulutus/opiskelijapolitiikkaan liittyviä. 

    Osmol­ta puut­tuu tyystin ohjel­mas­taa ympäristöasi­at, tai jos niitä on ne on piilotet­tu muiden asioiden sisään. Samoin koulu­tuskysymyk­set ja opiske­li­joiden ase­man pohdiskelu puut­tuu, mitä nyt main­in­ta pakko­ruot­sista lukiois­sa. Taitaa Osmo leimau­tua demarien tavoin suurten ikälu­okkien saavutet­tu­jen etu­jen puo­lus­ta­jak­si noiden nuorten silmissä.

    Vaik­ka var­jo­vaalit oli­vatkin alle äänestysikäis­ten näkökul­ma, kyl­lä se var­maan hei­jastelee myös 18–25 vuo­ti­aiden ajatuk­sia. He ovat iso osa vihrei­den poten­ti­aalis­es­ta äänestäjäkun­nas­ta, joten mitenkähän Osmon käy?

    Vastaa

21. Markol­ta mainio kom­ment­ti, jatkan vähän:

    1. Melu verolle. Ts. vero­tuk­sel­la ohjat­taisi­in kohti melut­tomampia ajoneu­vo. Esimerkkinä isokoneinen polt­to­moot­toripyörä vs sähköskoot­teri. Tai diesel­bus­si vs johde­bus­si. Kel­lään ei ole oikeut­ta melu­ta oman mie­len­sä mukaan.

    Joo, mut­ta pari tarken­nus­ta. Melun ongel­mallisu­us on hyvin paikallista, se että melu on suur­ta pel­lol­la on eri asia kuin kaupungis­sa. Tämän takia paras­ta olisi per­iä tuol­laisia mak­su­ja paikallis­es­ti. Toisek­si kun melu on ongel­ma nimeno­maan suuris­sa nopeuk­sis­sa niin kyse on ren­gas­melus­ta, ja tuo­hon ei sähkö­moot­torit juuri auta. Mik­sei vaik­ka niin että hil­jaisem­mil­la renkail­la ei tarvitse mak­saa, voi niitä jopa sub­ven­toidakin. Tai jopa niin että vain niil­lä saa ajaa vähän lujem­paa ja ohituskaistalla.:)

    2. Liiken­teen rauhoit­ta­mi­nen. Nopeuk­sien lasku ja hil­jaisen asfaltin käyt­tö. Kehä kol­mosen sisäl­lä mak­siminopeus 60 km/h. Lisäisi myös joukkoli­iken­teen kilpailukykyä.

    No en tiedä lisäisikö, kun ei tuo juuri ajoaikoi­hin vaiku­ta ja ainakin bus­sit hidas­tuu vas­taavasti. Mut­ta muuten joo.

    3. Suurien väylien tunnelointi/muuttaminen kaupunkibule­vardeik­si. Etu­ina melusaas­teen vähen­tymisen lisäk­si lisään­tynyt tont­ti­maa ja uusia väyliä raide/kevyelle liikenteelle.

    Helsin­gin alueen osalta karkea rahal­lien arvio on tehty: tarvit­ta­vat muu­tok­set sisältäen pari tun­nelin­pätkää 1 — 2 mil­jar­dia euroa. Raken­nu­soikeu­den arvo (n. 9 miljon­aa ker­rosneliötä eli esim. 200 00 asukas­ta ja 100 000 työ­paikkaa) jotain 3 — 9 mil­jar­dia. Val­tio muuten omis­taa tiepo­h­jan ja siten ison osan raken­nuskelpois­es­ta maas­ta. Mut ei, kun me gryn­dataan Kaukoitää ja kaatopaikan naa­pu­rus­toa Taka-Espoossa.

    Automaat­tiset sähkötaksit/bussit syöt­tämään ihmisiä raidey­hteyk­sien varrelle.

    No ihan oikeesti ei toi­mi, että ollaan edes jostain eri mieltä. 🙂

    Vastaa

22. Kannabis on kaikin mittarein aineeena vaar­al­lisem­paa kuin alko­holi. Nyt ei puhuta väestö­ta­son vaiku­tuk­sista vaan itse aineesta. Tietenkin alko­holi aiheut­taa enem­män sairauk­sia kuin kannabis, kos­ka jälkim­mäisen käyt­tö on pienem­pää. Se on kuitenkin eri tarina.

    Alko­holi ei aiheuta saman­ta­soisia mie­len­ter­vey­den sairauk­sia kuin kannabis (psykoosit). Kannabis poltet­ta­vana huumeena aiheut­taa samat syöpäriskit kuin tupakoin­ti, näin ei ole alko­holin kohdalla.

    Alko­holin käyt­täjil­lä ei ole saman­ta­soista riskiä joutua kovien huumei­den käyt­täjik­si kuin kannabik­sen käyt­täjil­lä. Ko. käyt­täjät jo lähtöko­htais­es­ti tun­te­vat enem­män sel­l­aisia ihmi­sisä, joil­la on yhteys huumei­den välittämiseen. 

    Kannabik­sen käytön riskit per­imään ovat raju­ja ver­rat­tuna alko­holi­in. Kannabis­ri­ip­pu­vu­us on alko­holin luokkaa, mut­ta kannbik­sen käyt­täjä tot­tuu käyt­töön ja annok­sia on lisät­tävä. Tässä on suuri vaara koven­taa aineita.

    Onkin mie­lenki­in­toista seu­ra­ta, miten vihreät puolueena toimi­vat kannabik­sen lail­lis­tamisen puoles­ta eduskun­nas­sa. Har­mi vain sik­si, että edus­ta­jien tiedot päi­hteistä ovat noin heikko­ja. (O.S. on var­ma läpimenijä)

    Kansane­dust­jat tulisikin altistaa ter­veysti­eteen pere­hdyt­tämiskurs­seille heti alus­sa. Onko vihrei­den tavoit­teena sosi­aali- ja ter­veysmin­is­terin posti?

    Vastaa

    1. I(lpo Per­na, Huumeet kuu­lu­vat perus­palve­lu­min­is­ter­ille, eivät sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­ille. Olen jo ollut.

       Vastaa

23. Per­naa:

    Alko­holi ei aiheuta saman­ta­soisia mie­len­ter­vey­den sairauk­sia kuin kannabis (psykoosit).

    TÄH?

    Alko­holin run­sas pitkäaikaiskäyt­tö sekä tois­tu­vat kovat humalat aikaansaa­vat aivois­sa muu­tok­sia. Nyky­isin niitä päästään tutki­maan hel­posti aivo­jen tietokone­to­mo­grafi­an ja mag­neet­tiku­vauk­sen avul­la. Alko­holis­teil­la on todet­tu selvästi aivo­surkas­tu­maa eli aivoaineen vähen­tymistä. Sama ilmiö tapah­tuu iän mukana, mut­ta alko­holi nopeut­taa aivo­surkas­tu­man kehit­tymistä, joten 40-vuo­ti­aal­la alko­holis­til­la voi olla 70-vuo­ti­aan aivot.

    Aivo­surkas­tu­maan liit­tyy jok­seenkin aina henkisen suori­tuskyvyn lasku. Jos alko­holinkäyt­tö lopete­taan täysin, kor­jau­tu­vat aivo­surkas­tu­ma ja henkisen toimin­nan puut­teet jos­sain määrin.

    Alko­holin suurku­lut­ta­jat kol­hi­vat usein päätään humalas­sa. Tästä seu­rauk­se­na on aivo­vam­mo­ja, jot­ka humalaisel­la ovat keskimäärin pahempia kuin selvänä onnet­to­muu­teen joutuneil­la. Aivo­vam­moista voi seu­ra­ta epilep­sia tai eri­laisia hal­vauk­sia ja henkisen tason laskua. Rait­tius ja tehokas kuntou­tus paran­ta­vat jos­sain määrin aivo­vau­ri­oiden aiheut­tamia seurausilmiöitä.

    Tyyp­illi­nen alko­holis­teil­la esi­in­tyvä aivo­vau­rio on Wer­nick­en oirey­htymä, jos­sa tiet­ty osa aivoista on vau­ri­oitunut. Wer­nick­en oirey­htymään liit­tyy mil­tei aina Kor­sakof­fin psykoosi, jolle on tyyp­il­listä lähimuistin läh­es täy­delli­nen katoami­nen. Henkilö muis­taa jol­lakin taval­la van­ho­ja asioi­ta, mut­ta ei sitä mis­tä oli pari min­u­ut­tia aiem­min puhe. Nämä lähimuistin aukot hän täyt­tää satuilemalla.

    Aivo­muu­tosten lisäk­si run­sas alko­holinkäyt­tö saat­taa aikaansaa­da ääreish­er­moston vau­ri­oi­ta. Ne ilmenevät tun­to­häir­iöinä ja joskus hal­vauksi­na. Tun­to­häir­iöt alka­vat raa­jo­jen kärkio­sista eli sormista ja varpaista ja etenevät juomisen jatkues­sa var­talolle. Ne paranevat osit­tain alko­holinkäytön lopet­tamisen jälkeen.

    Usei­ta päiviä tai viikko­ja jatkuneen run­saan alko­holinkäytön lopet­ta­mi­nen aiheut­taa eri­asteisia vieroi­tu­soire­i­ta, sekä psyykkisiä että fyy­sisiä. Taval­lisimpia ovat mm. ahdis­tuneisu­us – ja pelkoti­lat sekä unet­to­muus. Astet­ta vaikeam­mas­sa vieroi­tusti­las­sa voi ilmetä lieviä ja het­ken aikaa kestäviä harha-aistimuksia.

    Vaikeim­mis­sa vieroi­tustilois­sa voi kehit­tyä alko­holip­sykoosi, jos­ta eräs muo­to on juop­po­hul­lu­us. Myös siinä alkuoireina ovat pelokku­us ja unet­to­muus, joskus myös vieroituskouristukset.

    Tilan pahentues­sa tajun­nan taso hämär­tyy, ihmi­nen muut­tuu sekavak­si ja menet­tää ajan- ja paikan­ta­jun­sa. Hänel­lä on voimakkai­ta kuu­lo- ja näkö- tai tun­to­harho­ja sekä harhalu­u­lo­ja, jot­ka hän kokee hyvin todel­lisi­na. Samal­la on usein lev­ot­to­muut­ta, vap­inaa ja sisäelin­her­moston liika­toim­intaa, esim. hikoilua ja sydä­men tykytystä.

    Delir­i­um-tila kehit­tyy juomisen päät­tymisen jäl­keen, usein toise­na tai kol­man­te­na alko­holit­tomana päivänä ja kestää muu­tamia vuorokau­sia. Joskus juo­ma­jak­son aikanakin voi kehit­tyä ns. päi­htymis­delir­i­um. Delir­i­u­min syy on aivosolu­jen ja koko her­moston toim­intahäir­iö, jon­ka on aiheut­tanut run­sas juomi­nen ja sen äkilli­nen loppuminen.

    Delir­i­um voi olla hen­gen­vaar­alli­nen, minkä vuok­si tarkkailu ja hoito sairaalaosas­tol­la on tarpeen.

    Poti­las voi myös pelois­saan yrit­tää vahin­goit­taa itseään tai mui­ta. Hoito tapah­tuu joko somaat­tisel­la tai psyki­a­trisel­la sairaalaosas­tol­la. poti­las tarvit­see rauhal­lisen ympäristön, rauhoit­tavia lääkkeitä sekä somaat­tisen tilan seu­ran­taa. poti­las para­nee tästä ”hul­lu­ud­estaan” täysin, mut­ta run­saan juomisen uusi­utues­sa lisään­tyy uuden delir­i­u­min kehit­tymisen todennäköisyys.

    http://www.utaj.fi/koulu/psykologia/saraste/neuropsykologia.htm

    Lisätään vielä että hoita­mat­tomana delir­i­u­min kuolleisu­us on noin 10%.

    Vastaa

24. tpyy­lu­o­ma vuo­dat­ta pitkän litan­ian alko­holin pitkäaikaiskäytön haitoista. Nyt ei ole ver­tail­tu pitkäaikaiskäyt­töä lainkaan.

    Kannabik­sen pitkäaikaiskäyt­täjistä ei liene kovin paljon tutkimuk­sia , kos­ka käyt­täjät siir­tyvät kovem­pi­in aineisi­in. Pössyt­te­ly ei pitkään anna riit­täviä kicksejä.

    Mitä tpyy­lu­o­ma hakee ? SKY:n julis­tuk­seen kuu­luu hamp­pumars­seil­la ” VIINA TAPPAA KANNABIS EI” Tämä hoilo­tus kuu­luu kaikille kaduil­la taas toukoku­us­sa, mm. pie­nille ala-asteikäisille koululaisille.

    Tätä asetel­maa olen pohdi­tut­tanut opiske­li­joil­lani eet­tiseltä näkökulmalta.

    Vastaa

25. Kyl­lä tääl­lä ainakin yksi nuori seu­raa blo­gia pääsykokeisi­in lukemisen lomas­sa 🙂 Jos asu­isin Helsingis­sä, menisi äänenikin toden­näköis­es­ti Osmolle.

    Vastaa

26. Ilpo Per­naa, nyt sit­ten kiitos vähän lähde­vi­it­teitä tuon väit­tämäsi tuek­si, että kannabik­sen käyt­täjät siir­tyvät kovem­pi­in aineisi­in. Itse tun­nen usei­ta sat­un­naiskäyt­täjiä, joista ketään ei 10–20 vuo­den jäl­keen ole vielä “kovem­mat aineet” alka­neet houkut­taa. Tiedätkö muuten ylipään­sä, mik­si kannabista yleen­sä käytetään? Väit­tämäsi on vähän kuin ker­toisit migree­nilääk­keen käytön johta­van Subutex-kierteeseen.

    Lisäk­si lail­lis­ta­mal­la kannabis saataisi­in tuo­ta väitet­tyä vaar­al­lisem­pi­in huumeisi­in siir­tymistä rajoitet­tua huo­mat­tavasti, kun kannabik­sen käyt­täjil­lä ei olisi rikol­liskon­tak­te­ja valmiina.

    Kannabik­sen vaar­al­lisu­ut­ta pohties­sa olisi hyvä laskea myös sen hyödyt mukaan. Itsel­läni ei ole aineesta henk. koht. koke­mus­ta, joten enpä ala niitä tässä sen kum­mem­min erit­telemään; sen ovat muut tehneet jo min­ua aiem­min ja paremmin.

    Vastaa

27. Marko:

    Tun­tuu että vihreiltä on ohjelmis­taan uno­htunut yksi merkit­tävä saas­teen muo­to; melu.

    Hyvin puhut­tu. Ja visuaa­li­nen saaste olisi sit­ten listal­la seu­raa­va. Kaupun­ki voisi hie­man yrit­tää siis­tiä itseään näistä kaikenkar­vai­sista, yleen­sä heikko­laa­tu­i­sista ja ont­tout­taan kumi­se­vista (muul­loinkin kuin vaalien alla) visuaal­i­sista main­on­tayritelmistä. Reclaim the kaupun­ki kaupunkilaisille!

    Joo, ei tai­da olla eduskun­nan asial­istal­la tämä, mut­ta sanoin­pa kun tuli mieleen.

    Vastaa

28. Kannabis­ri­ip­pu­vu­us on alko­holin luokkaa,

    Ilpo, min­un ymmär­ryk­seni mukaan käytän­nössä jokainen väit­teesi kannabik­sen vaar­al­lisu­ud­es­ta ver­rat­tuna alko­holi­in on huuhaa­ta, mut­ta aloite­taan tuos­ta yhdestä. Viite, kiitos.

    Vastaa

29. Tässä vähän taustaa:

    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_07_02_huumeet.html

    Ettäkö lähde­vi­ite siitä, että kannabik­sen käyt­täjät siir­tyvät kovem­pi­in aineisi­in? Menisikö tutkimusasetel­ma jotenkin näin?

    Annet­taisi­in ruisku­jen vai­h­topis­teessä “asi­akkaalle” kyse­ly­lo­make täytet­täväk­si? Kysymys 1. aloititko kovien huumei­den käytön 

    a)kannabiksen jäl­keen
    b)alkoholin jälkeen
    c)tupakoinnin jälkeen
    d)sekakäytön jälkeen

    Ehkä huo­maat, että tutkimusasetel­ma on käytän­nössä mah­do­ton. Tämän vuok­si moisia tilas­to­ja ei hevin löydy.

    Tilas­to­ja voi sen sijaan tulki­ta val­is­tuneesti. Esim. mil­laisen kehi­tysku­lun jäl­keen ihmi­nen ajau­tuu kovem­pi­en huumei­den käyt­täjäk­si? Mis­tä nuo kas­va­vat huumetakavarikot ja muut asi­aan liit­tyvät rikok­set ker­to­vat? Aloit­ta­vatko kaik­ki suo­raan amfe­tami­inil­la ja heroiinilla?

    Eivät vaan kehi­tys kul­kee juniorik­oulu­tuk­sen tapaan kevyem­mistä raskaimpi­in aineisi­in. Kannbik­sen lail­lis­t­a­mi­nen tuo aineen piiri­in yhä suurem­man käyt­täjäkun­nan, jos­sa sit­ten on entistä suurem­pi poten­ti­aa­li­nen osta­jakun­ta kovem­mille aineille. On muis­tet­ta­va aineeseen tot­tumi­nen: Samaan päi­htymisas­teeseen vaa­di­taan yhä suurem­pia annok­sia ja tiheämpiä käyttökertoja.

    Lähipi­iristä ker­tomasi koke­muk­set vahvis­ta­vat nykytrendin. Huumau­sainei­den käyt­täjis­sä on yhä enem­män taval­lisia työssä käyviä, men­estyviä kansalaisia. He tun­te­vat hal­lit­se­vansa käytön eivätkä koe ole­vansa huumau­sainei­den käyt­täjiä sen per­in­teisessä merk­i­tyk­sessä. Se koetaan jopa trendikkääk­si. Se on lisäk­si hal­paa eikä tule per­in­teistä krapulaa.

    Muut ihmiset eivät tajua tätä uut­ta juh­limiskult­tuuria ja ovat sen vuok­si epämuodikkaita.

    Vastaa

30. Itse vaalio­hjel­mas­ta ei löy­dy kan­taa ydin­voiman käyt­töön eikä rak­en­tamiseen. Löy­tyykö vaalio­hjel­man linkkien takaa?

    Vastaa

    1. Erk­ki N. Olen kir­joit­tanut ydin­voimas­ta mon­ta kir­joi­tus­ta. Koeta ylhääl­lä vasem­mal­la ole­vaa haku. Kir­joi­ta siihen vaik­ka ydin­voima, niin tulee kolmisenkym­men­tä artikke­lia, jois­sa jois­sakin tosin vain viitataan ydin­voimaan. Selkeim­min kan­tani on san­ot­tu artikke­lis­sa “minä ja ydin­voima.

       Vastaa

31. Soin­in­vaara on aiem­minkin asi­as­ta kir­joit­tanut ja halu­aisin nyt tietää,viimeeksi ei vastattu,onko hän todel­la siinä käsi­tyk­sessä että kovien ja mieto­jen huumei­den kau­pas­ta saa Suomes­sa saman­su­un­taiset ran­gais­tuk­set. Jos on, niin kan­nat­taisi soit­taa vaikka­pa jollekin käräjä­tuo­mar­ille ja kysyä rangaistuskäytännöstä.

    Vastaa

    1. Kat­son lakia ja muis­te­len vas­taan­ot­toa, kun ehdotet­ti­in, että peri­aate kir­jat­taisi­in laki­in. Sil­loin se tor­jut­ti­in argu­men­til­la “kaik­ki huumeet ovat yhtä vaarallisia”.
       On vähän han­kalaa, että olemme siir­tymässä anglosak­siseen käytän­töön, jos­sa tuomiois­tuimet säätävät lake­ja ennakkopäätösten kautta.

       Vastaa

32. Per­naa, minä haen sitä että vait­teesi “alko­holi ei aiheuta saman­ta­soisia mie­len­ter­vey­den sairauk­sia kuin kannabis (psykoosit)” on puppua.

    Mikä ei ole tietenkään mikään syy vetää kumpaakaan.

    Vastaa

33. Rikoslais­sa tehdään ero huumau­saineen (esim. hasis) ja erit­täin vaar­al­lisen huumau­saineen välil­lä (esim. amfetamiini)eli peri­aate on kyl­lä kir­jat­tu laki­in (määritelmä RL 50 luku 5§). Lain mukaan huumau­sainer­ikok­ses­ta voi tehdä törkeän (2§) esim. se, että “rikok­sen kohteena on erit­täin vaar­alli­nen huumau­saine tai suuri määrä huumau­sainet­ta”. Ran­gais­tusasteikko on laa­ja ja mit­taamises­sa ote­taan keskeisenä tek­i­jä huomiooon aineen kovuus/mietous, mihin juuri em. pykälätkin ohjaa­vat. Korkein oikeus luo käytän­töä tarkem­man mit­taamisen suh­teen, minkä se tekee kaikissa muis­sakin rikostyypeis­sä. Oikeuskäytän­tö on huumau­sainer­ikosten kohdal­la ainakin siinä mielessä onnis­tunut­ta, että lain­säätäjän anta­maa asteikkoa käytetään kat­tavasti, ei siis vain sen liev­in­tä osaa niin kuin monien muiden rikostyyp­pi­en kohdalla.

    Vastaa

    1. Kiitos Peter
       Huo­maan, että tuo vaa­timuk­seni oli siis jo toteu­tunut, kun esitin tuo­ta por­ras­tus­ta 2001 huumem­i­nis­ter­inä. Eräs virkamieheni oli sanonut, että toisin kuin muis­sa mais­sa, meil­lä ei tun­neta jakoa kovi­in ja mietoi­hin huumeisi­in. Vaa­timus­ta ei hyväksyt­ty, kos­ka se antaisi ymmärtää, että kaik­ki huumeet eivät ole erit­täin vaar­al­lisia. Koko poruk­ka puhui siis väärän tiedon varas­sa. Ei toisin ollut ensim­mäi­nen eikä viimeinen ker­ta kun näin käy.

       Vastaa

34. Tpyy­lu­o­ma­lle:

    Run­saan käytön riskit, pitkäaikaishai­tat: Vakavia ajat­telu- ja havain­to­toim­into­jen häir­iöitä, henkistä taan­tu­mista. Psykoose­ja. Rav­it­se­mushäir­iöitä, dia­betes, kihti, sydän- ja verenkier­to­sairauk­sia. Ras­va­mak­sa, alko­holi­hep­ati­it­ti ja mak­sakir­roosi. Aivo­sairauk­sia ja ‑häir­iöitä, epilep­si­aa. Ääreish­er­mosto- ja lihas­sairauk­sia. Närästys, ruoka­tor­ven syöpä ja ylä­vat­san, vat­salaukun ja suolis­ton sairauk­sia kuten maha­haa­va ja pak­sun­suolen syöpä”

    Hollantilaistutkimus:“Tutkimus pal­jasti, että kannabik­sen käytön aloit­ta­mi­nen läh­es kaksinker­taisti myöhempi­en psykoosioirei­den toden­näköisyy­den”, terve.fi Kyse on nimeno­maan nuorista henkilöistä , joten käyt­tö ei ole ollut vielä pitkäaikaista.

    Siis kannabis aiheut­taa jo lyhyen käytön jäl­keen saman­ta­soisia sairauk­sia kuin pitkäaikainen alko­holin käyttö.

    Vastaa

35. Kannabik­sen lail­lis­tamises­sa näytetään vetoa­van siihen, että ko. huume on mieto ellei jopa ter­veelli­nen. Tähän halu­taan viita­ta kannabik­sen käyt­töön lääkin­näl­lisessä tarkoituksessa.

    Lail­lis­tamis­vaati­jat eivät pysty kumoa­maan sitä argu­ment­tia, että miedon huumeen lail­lis­t­a­mi­nen johtaa käytön lisään­tymiseen ja sitä kaut­ta uusien kovien huumei­den kasvu­un. Kovat huumeet tuo­vat mukanaan rankat rikokset.

    Tietenkin rikosten lukumäärä ei kas­va kovin paljon kun kannabis­rikok­set sal­li­taan eikä niistä ran­gaista. Täy­tyy vain muis­taa miten keski­olu­en vapaut­ta­mi­nen lisäsi alko­holin kokonaiskulutusta.

    Samoin tulee käymään huumei­den kohdalla.

    Vastaa

36. Per­naa, mikä se toden­näköisyys on joka kaksinker­tais­tuu? Psykoosi on kuitenkin aika harv­inaista. Ja käsit­tääk­seni lyhytkin käyt­tö voi laukaista juop­puhul­lu­u­den, vaik­ka tämäkin on harvinaista.

    Ark­i­jär­jel­lä ajatellen melkein minkä tahansa päi­h­teen vähäisen käytön olen­naiset riskit on nimeno­maan se päi­htymisti­la, kaa­tu­miset ja tap­atur­mat, tap­pe­lut, muu sekoilu… Pidem­mässä käytössä sit­ten melkein aine kuin aine aiheut­taa eril­laisia haittoja.

    Vastaa

37. Osmo: Eilisessä Hesaris­sa oli Vieraskynänä Jouko Mar­tikaisen kir­joi­tus aiheesta: Pien­ten palkko­jen tuki johtaisi täystyöl­lisyy­teen. Malli vaikut­ti toimi­val­ta. Mikä on mielip­i­teesi mallista, toimisiko se oikeasti, ajaisitko sen toteutumista?

    Vastaa