Vaaliohjelmaani: Lisää tarjontaa rakentamiseen

Helsingis­sä ei kaik­ki ole kun­nos­sa rak­en­tamisen osalta. Saman­laisen talon rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in on paljon kalli­im­paa kuin muual­la Suomes­sa tai muual­la EU:ssa. Jotain vikaa on alan kil­pailu­olo­suhteis­sa. Helsin­gin on houkutelta­va alalle huo­mat­tavasti lisää tar­jon­taa käyt­täen kaikkia niitä keino­ja, joi­ta kaupungilla on käytet­tävis­sään.

Yksi keino on kil­pailut­taa pienem­piä kohtei­ta. Se toisi muutenkin vai­htele­vu­ut­ta katuku­vaan, sil­lä kan­takaupunki­maises­sa rak­en­tamises­sa ei saisi olla kort­telin mit­taisia yht­enäisiä julkisivuja.

14 vastausta artikkeliin “Vaaliohjelmaani: Lisää tarjontaa rakentamiseen”

  1. Kos­ka elin­ta­so on korkea ja Helsingis­sä pyörii paljon rahaa, itse asun­to­jen hin­ta pysyy var­maankin korkeahkona. Rak­en­tamisen ei sen sijaan tarvit­sisi olla paljonkaan muu­ta maa­ta kalli­im­paa. Tuos­ta ero­tuk­ses­ta kaupun­ki voisi ehkä kerätä aiem­paa suurem­man osan rahakirstun­sa täytteeksi.

    Kohtei­den kokoa ja rak­en­tamiseen liit­tyviä riske­jä voisi tosi­aan pienen­tää. Näin pienetkin raken­nus­fir­mat voisi­vat osal­lis­tua kilpailuun.

    Yksi rak­en­ta­jien riske­jä vähen­tävä tyyli olisi sel­l­ainen, että kaupun­ki raken­nut­taisi yksit­täisiä talo­ja, ja sit­ten myisi valmi­it asun­not itse vapail­la makki­noil­la. Näin se keräisi itse pääosan asun­to­jen makki­nahin­nan ja rak­en­tamisen kus­tan­nusten eros­ta. Se kan­taisi myös itse aiheut­ta­mansa kaavoitus­riskt ja liiken­nejär­jeste­lyi­den riskit. Rak­en­ta­jienkin elämä voisi suo­ravi­ivais­tua ja helpottua.

  2. Pitkäl­lä aikavälil­lä markki­nahin­to­jen nousua pitää parhait­en kuris­sa riit­tävän korkea kiin­teistövero. Se ei kuitenkaan vaiku­ta kovin nopeasti ja täl­lä het­kel­lä ongel­ma on, että kysyn­tää vain on niin paljon. Täl­läkin asial­la on kuitenkin mon­ta puol­ta, kuten asioil­la aina on. Suuri kysyn­tä ja korkea hin­tata­so johtaa seg­re­gaa­tioon koko seudun tasol­la, minkä ansios­ta van­ho­jen kiin­teistö­jen ylläpi­toon ja remon­toin­ti­in kan­nat­taa ja voidaan investoi­da. Yleen­sä seg­re­gaa­tio nähdään pahan asiana, mut­ta jos sen vai­h­toe­htona olisi asuinaluei­den slum­mi­u­tu­mi­nen, ei sekään hyvä asia ole.
    Sen sijaan, että kaupun­ki kor­vaa markki­nae­htoiset toim­i­jat pitäisi pyrk­iä kor­jaa­maan markkinat…

  3. Edel­liseen kom­ment­ti­in kor­jaus: seg­re­gaa­tion sijaan oikeampi ter­mi olisi gentrifikaatio

  4. Yksi keino on kil­pailut­taa pienem­piä kohtei­ta. Se toisi muutenkin vai­htele­vu­ut­ta katuku­vaan, sil­lä kan­takaupunki­maises­sa rak­en­tamises­sa ei saisi olla kort­telin mit­taisia yht­enäisiä julkisivuja.

    Tämä olisi se kaikkein helpoin ja yksinker­taisin asia minkä voisi tehdä. Älä nyt vaan sano että tästäkin saadaan joku kina aikaiseksi?

  5. Itse rak­en­tamisen hin­nan saa alas kahdel­la taval­la. Ja kumpikaan ei (Vihreillekään) käy. Joko kaupun­ki sitoutuu huu­tokaup­paa­maan kaik­ki tont­tin­sa (oston tai vuokra­sopimuk­sen). Kyl­lä raken­nus­li­ik­keet pian huo­maa­vat että ain­oa keino toimia alueel­la on huu­taa kipu­ra­jaan ja tehdä tehokkaasti. Tai kaupun­ki gryn­daa, kil­pailut­taa rak­en­tamisen ja sitoutuu myymään markki­nahin­taan. Taaskin raken­nus­li­ik­keet oppi­vat, jos kaupun­ki gryn­daa­jana toimii jämäkästi. No nämä eivät käy, kos­ka seu­rauk­se­na on ‘markki­nahin­ta’.

  6. Ei rak­en­t­a­mi­nen voi olla Pääkaupunkiseudul­la sen kalli­im­paa kuin muualla.

    Mate­ri­aalit ovat samo­ja ja volyymit suuria,joten mate­ri­aalien pitäisi olla peri­aat­teessa halvempia

    Työssäkään ei voi olla eroa,itse asi­as­sa työvoiman pitäisi olla halvem­paa ‚sil­lä Pääkaupunkiseudul­la työvoima suurelta osalta tulee Viros­ta ja muista kaalimaista.
    Oike­as­sa elämässä vieras­maalaisen palk­ka on selvästi alem­pi kuin kantaväestön

    Ton­tin hin­ta on korkeampi,mutta se ei selitä kaikkeahintaerosta.

    Ehkäpä kor­rup­tio on kallista ?

  7. Sotket kak­si asi­aa. Talon rak­en­tamisen hin­nan ja talon myyntihinnan. 

    Rak­en­t­a­mi­nen mak­saa kutakuinkin saman olti­in­pa mis­säpäin maa­ta tahansa. Helsingis­sä on tiet­tyjä hin­taa nos­tavia eril­lis­vaa­timuk­sia joiden vaíku­tus on muu­ta­man satasen per neliö. 

    Tont­tikus­tan­nus, kun raken­netaan omis­tus­ton­tille, nos­taa helsinkiläistalo­jen hin­taa, mut­ta vuokra­maal­la (joi­ta Helsingis­sä on paljon) tuo ei vaiku­ta hintaan.

    Virkami­esten ja päät­täjien “sem­i­naar­it” (Helsingis­sähän ei poli­itikko­jen lahjon­taa tun­neta) ja “tavanomainen vier­aan­varaisu­us edus­tustilois­sa” (gryn­derin aitio jäähal­lis­sa) nos­taa Helsin­gin hin­to­ja myös jonkin verran.

    Lop­putuot­teen hin­ta, siis sen talon ja siinä ole­vien asun­to­jen, on täysin kysynnän/tarjonnan mukaan hinnoiteltua. 

    Helsin­gin jää­tyä jo 10 vuot­ta joka vuosi niin kaavoitus kuin rak­en­tamis­tavoit­teis­taan, on puute asun­noista niin hur­ja, että gryn­der­it saa­vat hin­noitel­la asun­not ker­toma­l­la tuotan­tokus­tan­nuk­sen kahdel­la, kate on kohdal­laan. Niis­sä jäähal­lien aitiois­sa näkeekin niin poli­itikko­ja kuin virkamiehiäkin naut­ti­mas­sa kon­serteista tai lätkän MM kisoista. Tuol­lainen “verkos­toi­tu­mi­nen” aut­taa gryn­dere­itä pitämään hin­nat kohdallaan.

  8. Oulus­sa on aina ollut jotenkin mys­tis­es­ti kasvukeskusten halvim­mat hin­nat. Kun asi­aa tarkastelee enm­män, niin Oulun seudul­la on raken­net­tukin eniten suh­teessa keskuskaupun­gin kokoon.

    Mitähän tästä pitäisi oppia? Onko­han oul­u­laiset rak­en­ta­jat jotenkin niin paljon muu­ta maa­ta jovi­aalimpia, että myyvät kohteet halvem­mal­la? Vai olisko tont­ti­tar­jon­nal­la jotain tekemistä asian kanssa? 

    Jos hin­tata­so on tiukasti vain raken­nut­ta­jien välis­es­tä kil­pailus­ta kiin­ni, niin sil­loin­han pk-seudun omakoti­talo­jen pitäisi olla suh­teessa halvem­pia kuin ker­rostalo­jen, kos­ka jokaisel­la ok-talol­la on oma raken­nut­ta­jansa. Ts. raken­nut­ta­jien väli­nen kil­pailu on kovempaa. 

    Onko näin? Veikkaan että ei ole.

  9. “Sotket kak­si asi­aa. Talon rak­en­tamisen hin­nan ja talon myyntihinnan.”

    En sotke, useim­miten asun­to­jan hin­nan syyk­si maini­taan korkeat rakentamiskustannukset
    Viimek­si Osmo.

    “Saman­laisen talon rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in on paljon kalli­im­paa kuin muual­la Suomes­sa tai muual­la EU:ssa.”

    1. Liian Van­ha
      Nuo korkeat rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ker­to­vat, mik­si kaupun­ki saa niin huonon hin­nan ton­tista, eivät mitään siitä, mik­si asun­to­jen hin­nat ovat niin korkeat. Vapail­la markki­noil­la asun­to­jen hin­noil­la ei ole minkään­laista kytken­tää rakentamiskuluihin.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian Vanha
    Nuo korkeat rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ker­to­vat, mik­si kaupun­ki saa niin huonon hin­nan ton­tista, eivät mitään siitä, mik­si asun­to­jen hin­nat ovat niin korkeat. Vapail­la markki­noil­la asun­to­jen hin­noil­la ei ole minkään­laista kytken­tää rakentamiskuluihin. 

    Vapail­la markki­noil­la asun­to­jen hin­noil­la on kytken­tä rak­en­tamisku­lui­hin. Rak­en­tamisku­lut aset­ta­vat alara­jan uusien asun­to­jen hinnoille.

    (PK-seudul­la tietenkin ollaan hyvin kaukana tästä alarajasta.)

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian Vanha
    Nuo korkeat rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ker­to­vat, mik­si kaupun­ki saa niin huonon hin­nan ton­tista, eivät mitään siitä, mik­si asun­to­jen hin­nat ovat niin korkeat. Vapail­la markki­noil­la asun­to­jen hin­noil­la ei ole minkään­laista kytken­tää rakentamiskuluihin.

    Täl­lä het­kel­lä asuinker­rostalon rak­en­tamiskus­tan­nus (tuotan­tokus­tan­nus) pääkaupunkiseudul­la ilman tont­tia on noin 2500 euroa neliö. Päälle tule­vat tont­tikus­tan­nuk­set kun tehdään omis­te­tulle ton­tille ja grynderin/urakoitsijan kate. Kun kaup­pa käy vuokra­ton­teil­lakin 4500 — 5000 euron hin­taan, niin siitä voi laskea kuin­ka paljon urakoit­si­jat hyö­tyvät siitä, että päät­täjämme ovat olleet niin ump­isurkei­ta, ettei viimeiseen kymme­neen vuo­teen ole päästy kaupun­gin aset­tami­in kaavoitus tai rakentamistavoitteisiin. 

    Jo Van­taal­la hin­ta tip­puu 3500 — 4000 haarukkaan ja Klaukkalas­sa saman­ta­soisia asun­to­ja saa alle 3000 euron neliöhin­nal­la. Ei rak­en­tamiskus­tan­nus putoa noin radikaal­isti 50 km:n matkalla, syys kalleu­teen on saa­mat­tomat poli­itikkomme KSV:ssä ja valtuustossa

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian Vanha
    Nuo korkeat rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ker­to­vat, mik­si kaupun­ki saa niin huonon hin­nan ton­tista, eivät mitään siitä, mik­si asun­to­jen hin­nat ovat niin korkeat. Vapail­la markki­noil­la asun­to­jen hin­noil­la ei ole minkään­laista kytken­tää rakentamiskuluihin.

    Enem­mänkin se ker­too, etteivät markki­nat ole vapaat vaan jotain tek­i­jää rajoite­taan, jot­ta hin­nat saadaan vedätet­tyä korkeaksi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.