Vaaliohjelmaani: Lisää tarjontaa rakentamiseen

Hel­sin­gis­sä ei kaik­ki ole kun­nos­sa raken­ta­mi­sen osal­ta. Saman­lai­sen talon raken­ta­mi­nen Hel­sin­kiin on pal­jon kal­liim­paa kuin muu­al­la Suo­mes­sa tai muu­al­la EU:ssa. Jotain vikaa on alan kil­pai­luo­lo­suh­teis­sa. Hel­sin­gin on hou­ku­tel­ta­va alal­le huo­mat­ta­vas­ti lisää tar­jon­taa käyt­täen kaik­kia nii­tä kei­no­ja, joi­ta kau­pun­gil­la on käy­tet­tä­vis­sään.

Yksi kei­no on kil­pai­lut­taa pie­nem­piä koh­tei­ta. Se toi­si muu­ten­kin vaih­te­le­vuut­ta katu­ku­vaan, sil­lä kan­ta­kau­pun­ki­mai­ses­sa raken­ta­mi­ses­sa ei sai­si olla kort­te­lin mit­tai­sia yhte­näi­siä julkisivuja.

14 vastausta artikkeliin “Vaaliohjelmaani: Lisää tarjontaa rakentamiseen”

  1. Kos­ka elin­ta­so on kor­kea ja Hel­sin­gis­sä pyö­rii pal­jon rahaa, itse asun­to­jen hin­ta pysyy var­maan­kin kor­keah­ko­na. Raken­ta­mi­sen ei sen sijaan tar­vit­si­si olla pal­jon­kaan muu­ta maa­ta kal­liim­paa. Tuos­ta ero­tuk­ses­ta kau­pun­ki voi­si ehkä kerä­tä aiem­paa suu­rem­man osan raha­kirs­tun­sa täytteeksi.

    Koh­tei­den kokoa ja raken­ta­mi­seen liit­ty­viä ris­ke­jä voi­si tosi­aan pie­nen­tää. Näin pie­net­kin raken­nus­fir­mat voi­si­vat osal­lis­tua kilpailuun.

    Yksi raken­ta­jien ris­ke­jä vähen­tä­vä tyy­li oli­si sel­lai­nen, että kau­pun­ki raken­nut­tai­si yksit­täi­siä talo­ja, ja sit­ten myi­si val­miit asun­not itse vapail­la mak­ki­noil­la. Näin se keräi­si itse pää­osan asun­to­jen mak­ki­na­hin­nan ja raken­ta­mi­sen kus­tan­nus­ten eros­ta. Se kan­tai­si myös itse aiheut­ta­man­sa kaa­voi­tus­riskt ja lii­ken­ne­jär­jes­te­lyi­den ris­kit. Raken­ta­jien­kin elä­mä voi­si suo­ra­vii­vais­tua ja helpottua.

  2. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä mark­ki­na­hin­to­jen nousua pitää par­hai­ten kuris­sa riit­tä­vän kor­kea kiin­teis­tö­ve­ro. Se ei kui­ten­kaan vai­ku­ta kovin nopeas­ti ja täl­lä het­kel­lä ongel­ma on, että kysyn­tää vain on niin pal­jon. Täl­lä­kin asial­la on kui­ten­kin mon­ta puol­ta, kuten asioil­la aina on. Suu­ri kysyn­tä ja kor­kea hin­ta­ta­so joh­taa segre­gaa­tioon koko seu­dun tasol­la, min­kä ansios­ta van­ho­jen kiin­teis­tö­jen yllä­pi­toon ja remon­toin­tiin kan­nat­taa ja voi­daan inves­toi­da. Yleen­sä segre­gaa­tio näh­dään pahan asia­na, mut­ta jos sen vaih­toeh­to­na oli­si asui­na­luei­den slum­miu­tu­mi­nen, ei sekään hyvä asia ole.
    Sen sijaan, että kau­pun­ki kor­vaa mark­ki­naeh­toi­set toi­mi­jat pitäi­si pyr­kiä kor­jaa­maan markkinat…

  3. Edel­li­seen kom­ment­tiin kor­jaus: segre­gaa­tion sijaan oikeam­pi ter­mi oli­si gentrifikaatio

  4. Yksi kei­no on kil­pai­lut­taa pie­nem­piä koh­tei­ta. Se toi­si muu­ten­kin vaih­te­le­vuut­ta katu­ku­vaan, sil­lä kan­ta­kau­pun­ki­mai­ses­sa raken­ta­mi­ses­sa ei sai­si olla kort­te­lin mit­tai­sia yhte­näi­siä julkisivuja.

    Tämä oli­si se kaik­kein hel­poin ja yksin­ker­tai­sin asia min­kä voi­si teh­dä. Älä nyt vaan sano että täs­tä­kin saa­daan joku kina aikaiseksi?

  5. Itse raken­ta­mi­sen hin­nan saa alas kah­del­la taval­la. Ja kum­pi­kaan ei (Vih­reil­le­kään) käy. Joko kau­pun­ki sitou­tuu huu­to­kaup­paa­maan kaik­ki tont­tin­sa (oston tai vuo­kra­so­pi­muk­sen). Kyl­lä raken­nus­liik­keet pian huo­maa­vat että ainoa kei­no toi­mia alu­eel­la on huu­taa kipu­ra­jaan ja teh­dä tehok­kaas­ti. Tai kau­pun­ki gryn­daa, kil­pai­lut­taa raken­ta­mi­sen ja sitou­tuu myy­mään mark­ki­na­hin­taan. Taas­kin raken­nus­liik­keet oppi­vat, jos kau­pun­ki gryn­daa­ja­na toi­mii jämä­käs­ti. No nämä eivät käy, kos­ka seu­rauk­se­na on ‘mark­ki­na­hin­ta’.

  6. Ei raken­ta­mi­nen voi olla Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la sen kal­liim­paa kuin muualla.

    Mate­ri­aa­lit ovat samo­ja ja volyy­mit suuria,joten mate­ri­aa­lien pitäi­si olla peri­aat­tees­sa halvempia

    Työs­sä­kään ei voi olla eroa,itse asias­sa työ­voi­man pitäi­si olla hal­vem­paa ‚sil­lä Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la työ­voi­ma suu­rel­ta osal­ta tulee Viros­ta ja muis­ta kaalimaista.
    Oikeas­sa elä­mäs­sä vie­ras­maa­lai­sen palk­ka on sel­väs­ti alem­pi kuin kantaväestön

    Ton­tin hin­ta on korkeampi,mutta se ei seli­tä kaikkeahintaerosta.

    Ehkä­pä kor­rup­tio on kallista ?

  7. Sot­ket kak­si asi­aa. Talon raken­ta­mi­sen hin­nan ja talon myyntihinnan. 

    Raken­ta­mi­nen mak­saa kuta­kuin­kin saman oltiin­pa mis­sä­päin maa­ta tahan­sa. Hel­sin­gis­sä on tiet­ty­jä hin­taa nos­ta­via eril­lis­vaa­ti­muk­sia joi­den vaí­ku­tus on muu­ta­man sata­sen per neliö. 

    Tont­ti­kus­tan­nus, kun raken­ne­taan omis­tus­ton­til­le, nos­taa hel­sin­ki­läis­ta­lo­jen hin­taa, mut­ta vuo­kra­maal­la (joi­ta Hel­sin­gis­sä on pal­jon) tuo ei vai­ku­ta hintaan.

    Vir­ka­mies­ten ja päät­tä­jien “semi­naa­rit” (Hel­sin­gis­sä­hän ei polii­tik­ko­jen lah­jon­taa tun­ne­ta) ja “tavan­omai­nen vie­raan­va­rai­suus edus­tus­ti­lois­sa” (gryn­de­rin aitio jää­hal­lis­sa) nos­taa Hel­sin­gin hin­to­ja myös jon­kin verran.

    Lop­pu­tuot­teen hin­ta, siis sen talon ja sii­nä ole­vien asun­to­jen, on täy­sin kysynnän/tarjonnan mukaan hinnoiteltua. 

    Hel­sin­gin jää­tyä jo 10 vuot­ta joka vuo­si niin kaa­voi­tus kuin raken­ta­mis­ta­voit­teis­taan, on puu­te asun­nois­ta niin hur­ja, että gryn­de­rit saa­vat hin­noi­tel­la asun­not ker­to­mal­la tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sen kah­del­la, kate on koh­dal­laan. Niis­sä jää­hal­lien aitiois­sa näkee­kin niin polii­tik­ko­ja kuin vir­ka­mie­hiä­kin naut­ti­mas­sa kon­ser­teis­ta tai lät­kän MM kisois­ta. Tuol­lai­nen “ver­kos­toi­tu­mi­nen” aut­taa gryn­de­rei­tä pitä­mään hin­nat kohdallaan.

  8. Oulus­sa on aina ollut joten­kin mys­ti­ses­ti kas­vu­kes­kus­ten hal­vim­mat hin­nat. Kun asi­aa tar­kas­te­lee enm­män, niin Oulun seu­dul­la on raken­net­tu­kin eni­ten suh­tees­sa kes­kus­kau­pun­gin kokoon.

    Mitä­hän täs­tä pitäi­si oppia? Onko­han oulu­lai­set raken­ta­jat joten­kin niin pal­jon muu­ta maa­ta jovi­aa­lim­pia, että myy­vät koh­teet hal­vem­mal­la? Vai olis­ko tont­ti­tar­jon­nal­la jotain teke­mis­tä asian kanssa? 

    Jos hin­ta­ta­so on tiu­kas­ti vain raken­nut­ta­jien väli­ses­tä kil­pai­lus­ta kiin­ni, niin sil­loin­han pk-seu­dun oma­ko­ti­ta­lo­jen pitäi­si olla suh­tees­sa hal­vem­pia kuin ker­ros­ta­lo­jen, kos­ka jokai­sel­la ok-talol­la on oma raken­nut­ta­jan­sa. Ts. raken­nut­ta­jien väli­nen kil­pai­lu on kovempaa. 

    Onko näin? Veik­kaan että ei ole.

  9. Sot­ket kak­si asi­aa. Talon raken­ta­mi­sen hin­nan ja talon myyntihinnan.”

    En sot­ke, useim­mi­ten asun­to­jan hin­nan syyk­si mai­ni­taan kor­keat rakentamiskustannukset
    Vii­mek­si Osmo.

    Saman­lai­sen talon raken­ta­mi­nen Hel­sin­kiin on pal­jon kal­liim­paa kuin muu­al­la Suo­mes­sa tai muu­al­la EU:ssa.”

    1. Lii­an Vanha
      Nuo kor­keat raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ker­to­vat, mik­si kau­pun­ki saa niin huo­non hin­nan ton­tis­ta, eivät mitään sii­tä, mik­si asun­to­jen hin­nat ovat niin kor­keat. Vapail­la mark­ki­noil­la asun­to­jen hin­noil­la ei ole min­kään­lais­ta kyt­ken­tää rakentamiskuluihin.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­an Vanha
    Nuo kor­keat raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ker­to­vat, mik­si kau­pun­ki saa niin huo­non hin­nan ton­tis­ta, eivät mitään sii­tä, mik­si asun­to­jen hin­nat ovat niin kor­keat. Vapail­la mark­ki­noil­la asun­to­jen hin­noil­la ei ole min­kään­lais­ta kyt­ken­tää rakentamiskuluihin. 

    Vapail­la mark­ki­noil­la asun­to­jen hin­noil­la on kyt­ken­tä raken­ta­mis­ku­lui­hin. Raken­ta­mis­ku­lut aset­ta­vat ala­ra­jan uusien asun­to­jen hinnoille.

    (PK-seu­dul­la tie­ten­kin ollaan hyvin kau­ka­na täs­tä alarajasta.)

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­an Vanha
    Nuo kor­keat raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ker­to­vat, mik­si kau­pun­ki saa niin huo­non hin­nan ton­tis­ta, eivät mitään sii­tä, mik­si asun­to­jen hin­nat ovat niin kor­keat. Vapail­la mark­ki­noil­la asun­to­jen hin­noil­la ei ole min­kään­lais­ta kyt­ken­tää rakentamiskuluihin.

    Täl­lä het­kel­lä asuin­ker­ros­ta­lon raken­ta­mis­kus­tan­nus (tuo­tan­to­kus­tan­nus) pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ilman tont­tia on noin 2500 euroa neliö. Pääl­le tule­vat tont­ti­kus­tan­nuk­set kun teh­dään omis­te­tul­le ton­til­le ja grynderin/urakoitsijan kate. Kun kaup­pa käy vuo­kra­ton­teil­la­kin 4500 — 5000 euron hin­taan, niin sii­tä voi las­kea kuin­ka pal­jon ura­koit­si­jat hyö­ty­vät sii­tä, että päät­tä­jäm­me ovat olleet niin umpi­sur­kei­ta, ettei vii­mei­seen kym­me­neen vuo­teen ole pääs­ty kau­pun­gin aset­ta­miin kaa­voi­tus tai rakentamistavoitteisiin. 

    Jo Van­taal­la hin­ta tip­puu 3500 — 4000 haa­ruk­kaan ja Klauk­ka­las­sa saman­ta­soi­sia asun­to­ja saa alle 3000 euron neliö­hin­nal­la. Ei raken­ta­mis­kus­tan­nus putoa noin radi­kaa­lis­ti 50 km:n mat­kal­la, syys kal­leu­teen on saa­mat­to­mat polii­tik­kom­me KSV:ssä ja valtuustossa

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­an Vanha
    Nuo kor­keat raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ker­to­vat, mik­si kau­pun­ki saa niin huo­non hin­nan ton­tis­ta, eivät mitään sii­tä, mik­si asun­to­jen hin­nat ovat niin kor­keat. Vapail­la mark­ki­noil­la asun­to­jen hin­noil­la ei ole min­kään­lais­ta kyt­ken­tää rakentamiskuluihin.

    Enem­män­kin se ker­too, ettei­vät mark­ki­nat ole vapaat vaan jotain teki­jää rajoi­te­taan, jot­ta hin­nat saa­daan vedä­tet­tyä korkeaksi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.