Helsingissä ei kaikki ole kunnossa rakentamisen osalta. Samanlaisen talon rakentaminen Helsinkiin on paljon kalliimpaa kuin muualla Suomessa tai muualla EU:ssa. Jotain vikaa on alan kilpailuolosuhteissa. Helsingin on houkuteltava alalle huomattavasti lisää tarjontaa käyttäen kaikkia niitä keinoja, joita kaupungilla on käytettävissään.
Yksi keino on kilpailuttaa pienempiä kohteita. Se toisi muutenkin vaihtelevuutta katukuvaan, sillä kantakaupunkimaisessa rakentamisessa ei saisi olla korttelin mittaisia yhtenäisiä julkisivuja.
Koska elintaso on korkea ja Helsingissä pyörii paljon rahaa, itse asuntojen hinta pysyy varmaankin korkeahkona. Rakentamisen ei sen sijaan tarvitsisi olla paljonkaan muuta maata kalliimpaa. Tuosta erotuksesta kaupunki voisi ehkä kerätä aiempaa suuremman osan rahakirstunsa täytteeksi.
Kohteiden kokoa ja rakentamiseen liittyviä riskejä voisi tosiaan pienentää. Näin pienetkin rakennusfirmat voisivat osallistua kilpailuun.
Yksi rakentajien riskejä vähentävä tyyli olisi sellainen, että kaupunki rakennuttaisi yksittäisiä taloja, ja sitten myisi valmiit asunnot itse vapailla makkinoilla. Näin se keräisi itse pääosan asuntojen makkinahinnan ja rakentamisen kustannusten erosta. Se kantaisi myös itse aiheuttamansa kaavoitusriskt ja liikennejärjestelyiden riskit. Rakentajienkin elämä voisi suoraviivaistua ja helpottua.
Pitkällä aikavälillä markkinahintojen nousua pitää parhaiten kurissa riittävän korkea kiinteistövero. Se ei kuitenkaan vaikuta kovin nopeasti ja tällä hetkellä ongelma on, että kysyntää vain on niin paljon. Tälläkin asialla on kuitenkin monta puolta, kuten asioilla aina on. Suuri kysyntä ja korkea hintataso johtaa segregaatioon koko seudun tasolla, minkä ansiosta vanhojen kiinteistöjen ylläpitoon ja remontointiin kannattaa ja voidaan investoida. Yleensä segregaatio nähdään pahan asiana, mutta jos sen vaihtoehtona olisi asuinalueiden slummiutuminen, ei sekään hyvä asia ole.
Sen sijaan, että kaupunki korvaa markkinaehtoiset toimijat pitäisi pyrkiä korjaamaan markkinat…
Edelliseen kommenttiin korjaus: segregaation sijaan oikeampi termi olisi gentrifikaatio
Tämä olisi se kaikkein helpoin ja yksinkertaisin asia minkä voisi tehdä. Älä nyt vaan sano että tästäkin saadaan joku kina aikaiseksi?
Itse rakentamisen hinnan saa alas kahdella tavalla. Ja kumpikaan ei (Vihreillekään) käy. Joko kaupunki sitoutuu huutokauppaamaan kaikki tonttinsa (oston tai vuokrasopimuksen). Kyllä rakennusliikkeet pian huomaavat että ainoa keino toimia alueella on huutaa kipurajaan ja tehdä tehokkaasti. Tai kaupunki gryndaa, kilpailuttaa rakentamisen ja sitoutuu myymään markkinahintaan. Taaskin rakennusliikkeet oppivat, jos kaupunki gryndaajana toimii jämäkästi. No nämä eivät käy, koska seurauksena on ’markkinahinta’.
Ei rakentaminen voi olla Pääkaupunkiseudulla sen kalliimpaa kuin muualla.
Materiaalit ovat samoja ja volyymit suuria,joten materiaalien pitäisi olla periaatteessa halvempia
Työssäkään ei voi olla eroa,itse asiassa työvoiman pitäisi olla halvempaa ,sillä Pääkaupunkiseudulla työvoima suurelta osalta tulee Virosta ja muista kaalimaista.
Oikeassa elämässä vierasmaalaisen palkka on selvästi alempi kuin kantaväestön
Tontin hinta on korkeampi,mutta se ei selitä kaikkeahintaerosta.
Ehkäpä korruptio on kallista ?
Sotket kaksi asiaa. Talon rakentamisen hinnan ja talon myyntihinnan.
Rakentaminen maksaa kutakuinkin saman oltiinpa missäpäin maata tahansa. Helsingissä on tiettyjä hintaa nostavia erillisvaatimuksia joiden vaíkutus on muutaman satasen per neliö.
Tonttikustannus, kun rakennetaan omistustontille, nostaa helsinkiläistalojen hintaa, mutta vuokramaalla (joita Helsingissä on paljon) tuo ei vaikuta hintaan.
Virkamiesten ja päättäjien ”seminaarit” (Helsingissähän ei poliitikkojen lahjontaa tunneta) ja ”tavanomainen vieraanvaraisuus edustustiloissa” (grynderin aitio jäähallissa) nostaa Helsingin hintoja myös jonkin verran.
Lopputuotteen hinta, siis sen talon ja siinä olevien asuntojen, on täysin kysynnän/tarjonnan mukaan hinnoiteltua.
Helsingin jäätyä jo 10 vuotta joka vuosi niin kaavoitus kuin rakentamistavoitteistaan, on puute asunnoista niin hurja, että grynderit saavat hinnoitella asunnot kertomalla tuotantokustannuksen kahdella, kate on kohdallaan. Niissä jäähallien aitioissa näkeekin niin poliitikkoja kuin virkamiehiäkin nauttimassa konserteista tai lätkän MM kisoista. Tuollainen ”verkostoituminen” auttaa gryndereitä pitämään hinnat kohdallaan.
Oulussa on aina ollut jotenkin mystisesti kasvukeskusten halvimmat hinnat. Kun asiaa tarkastelee enmmän, niin Oulun seudulla on rakennettukin eniten suhteessa keskuskaupungin kokoon.
Mitähän tästä pitäisi oppia? Onkohan oululaiset rakentajat jotenkin niin paljon muuta maata joviaalimpia, että myyvät kohteet halvemmalla? Vai olisko tonttitarjonnalla jotain tekemistä asian kanssa?
Jos hintataso on tiukasti vain rakennuttajien välisestä kilpailusta kiinni, niin silloinhan pk-seudun omakotitalojen pitäisi olla suhteessa halvempia kuin kerrostalojen, koska jokaisella ok-talolla on oma rakennuttajansa. Ts. rakennuttajien välinen kilpailu on kovempaa.
Onko näin? Veikkaan että ei ole.
”Sotket kaksi asiaa. Talon rakentamisen hinnan ja talon myyntihinnan.”
En sotke, useimmiten asuntojan hinnan syyksi mainitaan korkeat rakentamiskustannukset
Viimeksi Osmo.
”Samanlaisen talon rakentaminen Helsinkiin on paljon kalliimpaa kuin muualla Suomessa tai muualla EU:ssa.”
Liian Vanha
Nuo korkeat rakentamiskustannukset kertovat, miksi kaupunki saa niin huonon hinnan tontista, eivät mitään siitä, miksi asuntojen hinnat ovat niin korkeat. Vapailla markkinoilla asuntojen hinnoilla ei ole minkäänlaista kytkentää rakentamiskuluihin.
Vapailla markkinoilla asuntojen hinnoilla on kytkentä rakentamiskuluihin. Rakentamiskulut asettavat alarajan uusien asuntojen hinnoille.
(PK-seudulla tietenkin ollaan hyvin kaukana tästä alarajasta.)
Tällä hetkellä asuinkerrostalon rakentamiskustannus (tuotantokustannus) pääkaupunkiseudulla ilman tonttia on noin 2500 euroa neliö. Päälle tulevat tonttikustannukset kun tehdään omistetulle tontille ja grynderin/urakoitsijan kate. Kun kauppa käy vuokratonteillakin 4500 – 5000 euron hintaan, niin siitä voi laskea kuinka paljon urakoitsijat hyötyvät siitä, että päättäjämme ovat olleet niin umpisurkeita, ettei viimeiseen kymmeneen vuoteen ole päästy kaupungin asettamiin kaavoitus tai rakentamistavoitteisiin.
Jo Vantaalla hinta tippuu 3500 – 4000 haarukkaan ja Klaukkalassa samantasoisia asuntoja saa alle 3000 euron neliöhinnalla. Ei rakentamiskustannus putoa noin radikaalisti 50 km:n matkalla, syys kalleuteen on saamattomat poliitikkomme KSV:ssä ja valtuustossa
Enemmänkin se kertoo, etteivät markkinat ole vapaat vaan jotain tekijää rajoitetaan, jotta hinnat saadaan vedätettyä korkeaksi
Tämä kannattaa lukaista.
https://www.facebook.com/groups/130892430314734/?bookmark_t=group
Siinä on tietoa kuinka asunnon hinta muodostuu ja mitä ongelmia Suomessa on.